Tänä keväänä taiteilija Osmo Rauhala maalasi peuroja ja huolehti kuolevista läheisistään Ravattulan löydöt paljastavat: Varsinaissuomalaiset olivat kristittyjä jo 1000-luvulla Elsa Heporauta oli kalevalaisen kulttuurin väsymätön vaalija Uskoa, toivoa & rakkautta askel.fi askel.fi VARO NETTIHUIJAREITA PUHU POHJOISMAITA TERVEISIÄ SAMBIASTA! ELÄMÄNTAITO: KIELIKAHVILA: NOJATUOLIMATKA: irtonumero 9,50 € 7–8/25 Jaakko Löytty ja Kaija Pispa: Onneksi meillä on toisemme
Kirjapaja 29,90 (34,90) Kaija Pöllänen Rakkaalle pikkuiselle Kätken sinut rukouksiini Täydennettävä vauvakirja kuljettaa tärkeät muistot mukana lapsuudesta aikuisuuteen. Symbolum 28,90 (31,90) Suojelus enkeli -taulu koko 20 x 26 cm 24,50 koko 15,5 x 20 cm 15,80 Kämmenristi oliivipuuta koko 5 cm 6,00 koko 9 cm 10,00 koko 12 cm 14,00. 040 735 2096 Suojelusta matkallesi Heimo Hatakka Luomiskertomus Jaakko Löytyn ja Kaija Pispan elämä Tarina kahden ihmisen kamppailusta, rakkaudesta ja luomisen ihmeestä. Hartaudet puhuvat lohdusta ja Jumalan huolenpidosta. Suomen Pipliaseura 59,00 Juha Vähäsarja Joka päivä lohdutat meitä Kirja sisältää hartauden vuoden jokaiselle päivälle. 42 cm. Ketjun pituus n. Verkkokauppa: www.sacrum.fi | Myymälä: Kalevankatu 20, Helsinki | Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 | Puh. Aikamedia 23,40 (26,00) Herran siunaus -riipus Hopeisessa korussa on Herran siunaus muinaishepreaksi
Ei ole aina helppoa päästä elämään kiinni. Välillä se sukii sulkiaan ja välillä näyttää ottavan päivätorkut. PÄÄTOIMITTAJA Freija Özcan puh. Kun kaikki ei mene niin kuin odotti ja toivoi, se vetää helposti mielen maahan ja toivottomaksi. 0400 860 862. Siinä mielessä koulutuksemme sortuu pinnallisuuteen. Moni taas hakee töitä ja turhautuu, kun haastattelukutsuja ei tulekaan. Heinäkuista rauhaa rikkovat monet asiat. Yleisen maailmantilanteen lisäksi erityisesti mielessä ovat kaikki ne nuoret, jotka ovat päättäneet koulunsa ja hakevat nyt suuntaa eteenpäin. Freija Özcan päätoimittaja Askel Elämä kantaa ihmistä aina. Lopulta elämä kantaa ihmistä aina. Kotimaa Oy:n tilaajarekisteri tietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkkinointiin henkilörekisterilain puitteissa . Nykyään ehkä sanottaisiin, että kun jokin ovi sulkeutuu, toinen aukeaa. Eikä ole mitään takeita siitäkään, että hyvin alkanut opiskelutai uraputki jatkuu hamaan eläkeikään saakka. Kyyhkystä näyttää kuitenkin ympäröivän rauha. askel 7–8/25 ~ 3 Lopulta tie tulee vastaan Pääkirjoitus P ihakoivuuni on asettunut pullea kyyhkynen. Ka nn en ku va : Ra m i M ar ja m äk i PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi Askel kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. Se mikä ei onnistunut, ei ollut sinun tiesi. Ja ni La uk ka ne n Askel Heinäkuussa 2025. Pidätämme oikeuden hintojen muutoksiin. Se voi katketa yllättäen työttömyyteen tai sairauteen. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi Jos huomaat lehdessä asiavirheen, siitä voi ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen: askel.toimitus@kotimaa.fi KUSTANTAJA Sacrum-Kotimaa Oy. Valmennamme ihmisiä tehokkuuteen ja menestykseen mutta harvemmin pettymyksiin ja siihen, miten niitä voi kestää. ”Mieletöntä on surra sitä, minkä on menettänyt, iloitsematta siitä mikä on jäljellä”, kreikkalainen filosofi Plutarkhos totesi kaksituhatta vuotta sitten. Toimitus johtaja Kati Kinnunen MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Juha Kurvinen puh. Tätä taitoa sopii opettaa myös nuoremmille. 040 665 5983. Kun jokin ei onnistu, hänen mukaansa on järkevää kiinnittää huomio siihen, mikä on silti vielä hyvin. Ilmoitustrafiikki ja ilmoitusmyynti: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi, sähköpostit: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi LUKIJAMÄÄRÄ 56 700 kokonaistavoittavuus (painettu+digiviikko, KMT 2024) PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, ISSN 0780-9972 (painettu) ISSN 2984-5130 (verkkojulkaisu) Aikakausmedia ry:n jäsen. Pysy uteliaana elämälle. 040 683 8431 TUOTTAJA Emilia Karhu puh. Sisältömyyntipäällikkö Riikka Kettunen puh. Erityisen paha on, jos niin käy nuorelle ihmiselle ja pitkäaikaisesti. Siksi kannattaa säilyttää avoin ja joustava mieli pettymysten kohdatessa. Toimitus vastaa ainoastaan tilatuista jutuista ja kuvista. Siinä se on nököttänyt jo useita tunteja kesätuulessa, vaikka oksa heiluu ja lehdet lepattavat. Tuossa tuulessa olisin itse jo kupsahtanut oksalta maahan. Joku saa haluamansa opiskelupaikan, toinen vähemmän mielekkään vaihtoehdon. Lopulta oikea tie tulee aina vastaan. Siinä se pysyy tukevasti paikoillaan. Kannattaa säilyttää avoin mieli pettymysten kohdatessa. Meidän tehokkuutta ja menestystä arvostavassa kulttuurissamme on tässä suhteen jotain hyvin pielessä. Jos et juuri nyt saanut työtä, aikaa jää johonkin muuhun. 044 3500 181 TAITTO Samuli Lahtinen KOLUMNISTIT Hanna Ekola, Satu Kreivi-Palosaari, Risto Leppänen, Kaisa Raittila, Teemu Rinne ja Juha Tanska OSOITE Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki, Postiosoite: PL 279, 00131 Helsinki SÄHKÖPOSTIT askel.toimitus@kotimaa.fi, etunimi.sukunimi@kotimaa.fi KOTISIVU www.askel.fi TILAUKSET JA OSOITTEEN MUUTOKSET puh
4 ~ askel 7–8/25 Uskoa, toivoa & rakkautta 3 Pääkirjoitus 4 Sisällys ja toimittajalta 6 Voimakuva: Hyväksy myös varjosi 8 Kesäkalenteri 10 KANNESSA Taiteilija Osmo Rauhala rakastaa luonnonpaikkoja, jotka eivät ole muuttuneet tuhansiin vuosiin 18 Vinkkejä aivoystävälliseen lomaan 19 Lainasanat ja viisautta 22 Heidin kulttuurikeittiössä syntyy helppo, satumainen kesäpiirakka 24 KANNESSA Ravattulan Ristimäen arkeologiset kaivaukset paljastivat uutta muotia 800 vuoden takaa 28 KANNESSA Elämäntaito: Nettihuijausten määrä on kasvanut – näin pidät varasi 30 KANNESSA Elsa Heporauta perusti 90 vuotta sitten Kalevalaisten Naisten Liiton ja eli jännittävän elämän 36 Konfirmaatiomessut kokoavat vuosittain kirkkoihin puoli miljoonaa suomalaista 37 Kuukauden kirjat: Anna-Liisa Ahokummun Kosminen tanssija ja Pirjo Lyytikäisen Vanhan metsän elegia 38 Kesäinen Skansen kutsuu historian ja eläinten ystäviä 40 KANNESSA Puhu pohjoismaita kielikahvilassa 42 Kolumni: Risto Leppänen kävi oppimassa vanhukselta läsnäolon, hitauden ja hiljaisuuden viisautta 44 Muusikko Katriina Hytti vapautui suvun taakasta luopumalla Somerjoki-sukunimestä 50 Kolumni: Kaisa Raittila kävi 12-vuotiaan kanssa luostarisaarella 52 KANNESSA Syvä yhteys on kuljettanut Jaakko Löyttyä ja Kaija Pispaa yli karikoiden jo 53 vuotta 58 Kolumni: Taisteleva rukous saa toimimaan, kirjoittaa tuomaspappi Kati Pirttimaa 60 Hetki luonnossa: Onnellisimpia ovat onkijat 62 Kolumni: Hanna Ekola koki lomamatkalla maanjäristyksen ja pohtii varjelusta 64 Juhana Torkki esittelee stoalaista filosofiaa, joka opettaa kohtaamaan tyynesti kaikki kohtalon eteemme heittämät haasteet 68 KANNESSA Saara Kalalukan perheellä on maatila Sambiassa 73 Kirjeenvaihtopalstalla etsitään ystävää 74 Heinäkuun ristikko 75 Elokuun kryptoristikko Sisällys 30 ESIKOISLAPSEN kuolemasta ja kroonisesta sairaudestaan huolimatta Elsa Heporauta teki poikkeuksellisen uran naisvaikuttajana ja yrittäjänä. Hän kannustaa tutustumaan avoimin mielin stoalaisten filosofien ajatuksiin.. 7–8 / 25 Pi xa ba y Pietinen/ Museovirasto Ju kk a Gr an str öm 8 ASKELEEN KESÄKALENTERI vie sinut kesäluontoon virsien ja laulujen sävelin. 64 – ON ÄLYLLISTÄ laiskuutta paneutua vain ajatuksiin, jotka vastaavat jo valmiiksi omaa kantaa, sanoo Juhana Torkki
Kansallismaisema kaukana ei lohduta, jos lähiluontoa ei ole. Kaikkein tärkeimmät puut ovat niitä, jotka ovat lähellä. askel 7–8/25 ~ 5 Toimittajalta Tuija Pyhäranta AAMULLA LÄHIMETSÄN ympärille oli vedetty työmaa-aita. Tunnen sympatiaa myös muita saaliseläimiä kohtaan, hän sanoo.. Ehkä joku kyynel vierähti myös metsän takaa paljastuneen vanhainkodin ikkunoiden takana. ”Hyvästi rakkaat puut ja suojaisa metsä”, luki aitaan kiinnitetyssä lapussa, jonka edustalla oli hautakynttilöitä. Iltapäivällä moottorisaha surisi ja ilma oli sakeana puun tuoksua. Itku tuli niin minulle kuin kahdeksanvuotiaalle, jonka arkireitin hakkuu pani uusiksi. Saimaan saaristossa, tuntureilla tai Norjan vuonoilla ihminen saattaa kokea olevansa tasapainossa ja ymmärtää paikkansa tässä kaikessa. Naapuri arveli, että niitä olivat tuoneet lähipäiväkodin luontoryhmän lapset. – Koen peurat ystävinä, jotka kaipaavat suojelua petoja vastaan. Onhan metsä toinen maisema kuin työmaa tai mikään rakennus. Lähimetsät ovat mittaamattoman arvokkaita muillekin kuin maanomistajille. Seuraavana aamuna jäljellä oli kantoja ja pinoittain männynrunkoja. Pa si Le in o 10 TAITEILIJA OSMO Rauhala on maalannut viime aikoina paljon peuroja. Tärkeitä paikkoja, mutta harvan arkiympäristöä. Kuvataiteilija Osmo Rauhala kuvaa tässä lehdessä sivulta 10 alkaen kokemustaan paikoissa, jotka eivät ole muuttuneet tuhansiin vuosiin
6 ~ askel 7–8/25 SEURAAVA NUMERO ILMESTYY 19.9.2025
Hyväksyä itsensä kaikkine puolineen, myös sen mitä Jung kutsuisi varjoksi ja Pink Floyd kuun pimeäksi puoleksi. askel 7–8/25 ~ 7 Pi xa ba y Voima Jos haluaa elää täyttä, tyydyttävää, väkevää, syvällä sielussa tuntuvaa elämää, on vain yksi tapa elää: hyväksyä kaikki tunteet ja antaa niiden tulla. – Eeva Kolu, kirjassa: Korkeintaan vähän väsynyt (Gummerus)
Kirjoita korttiin tai sähköpostin otsikkoon ”Lapsuuteni makumuisto” ja lähetä viestisi, nimesi ja osoitteesi alla olevaan osoitteeseen 31.7. Keitä ihmisiä tuohon makumuistoon mahdollisesti liittyy. MIKÄ ON lapsuutesi tärkein makumuisto ja millaiseen paikkaan ja tunnelmaan se sinut kuljettaa. 8 ~ askel 7–8/25 askel.fi www.facebook.com/askel.fi YHDESSÄ elämä on parempaa. Mitä kaikkea mieleesi tulee kyseisestä mausta. Ollaan siis yhteyksissä: Lähetä meille postia osoitteella Askel, Yhdessä, PL 279, 00131 Helsinki askel.toimitus@kotimaa.fi Lapsuutesi makumuisto. Vastanneiden kesken arvomme palkinnon. mennessä. Myös eikö Herran kansa Luojaansa kiittäisi! – Virsi 571 A amun kuulaus kaikkialla, virrat päilyvät kirkkaina! Luojan taivaan ja katseen alla maa on vihreä, avara. – Virsi 574 T aas linnut laulujansa visertää kauniisti. Osaatko itse valmistaa sitä ruokaa, juomaa tai leivonnaista, johon muisto kytkeytyy. – Siionin laulu 185. Pix ab ay Yhteisö Kesäkalenteri O i kuulautta taivaan, ei yötä ollenkaan! Luot, Herra, työhön, vaivaan katseesi laupiaan. Julkaisemme syyskuun Askeleessa kokoelman lyhennettyjä lukijoiden kirjoituksia, nimimerkillä tai etunimellä
Tilaan Askel -lehden itselleni lahjaksi Kestotilauksena 12 kk (11 lehteä) 6 lehteä Määräaikaistilauksena 12 kk (11 lehteä) 6 lehteä Muutan määräaikaisen tilaukseni kestotilaukseksi Osoitteenmuutos (täytä vanha ja uusi osoite alle) vakinainen alkaen tilapäinen ajalle Lahjatilauksen saaja (Osoitteenmuutoksessa vanha osoite) NIMI OSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA SÄHKÖPOSTI PUHELIN SYNTYMÄVUOSI Tilauksen maksaja (Osoitteenmuutoksessa uusi osoite) NIMI OSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA SÄHKÖPOSTI PUHELIN SYNTYMÄVUOSI Sa cru m Ko tim aa O y m ak sa a po sti m ak su n Sa cru m -K oti m aa O y Va sta us lä he ty s Tu nn us 50 01 58 2 00 00 3 H EL SIN KI Lehden paras juttu. Kirjoita kortin tai sähköpostin otsikoksi Paras juttu, kerro suosikkisi otsikko ja liitä mukaan nimesi ja osoitteesi. – Viisikielinen 216 K oska, Isä, kiitän, jos en tänään, tässä. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. mennessä osoitteeseen: Paras juttu, Askel, PL 279, 00131 HKI tai askel.toimitus@kotimaa.fi. – Siionin kannel 564 Pix ab ay. Tilaushinnat Suomeeen* Kestotilaus 89 € 11 lehteä (12 kk) 54 € 6 lehteä Määräaikaistilaus 99 € 11 lehteä (12 kk) 56 € 6 lehteä *Suomen ulkopuolelle meneviin tilauksiin lisätään postikulut. MIKÄ ON tämän lehden paras juttu. Vastanneiden kesken arvotaan palkinto. T äällä yhteen kuuluu jokainen, kasvi, lintu, puu ja ihminen. – Siionin virsi 142 K uu ja taivaankannen tähdet tuhannet huutavat jo kaukaa: Sinä uuvu et. Asiakaspalvelu Puhelin 020 754 2333 Internet www.kotimaa.fi Sähköposti asiakaspalvelu@kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Postiosoite: PL 279, 00131 Helsinki Uskoa, toivoa & rakkautta P A L V E L U K O R T T I Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. Lähetä vastaus 31.7. Annat yli äyräitten hyvää elämässä
10 ~ askel 7–8/25. Tällä hetkellä häntä inspiroivat yhdysvaltalainen eliömaantieteilijä Jared Diamond ja israelilainen historioitsija Noel Harari. OSMO RAUHALAN maailmankuvassa on aineksia kodin kristillisestä perinnöstä, luonnontieteistä ja filosofiasta
TEKSTI DANIELLE MIETTINEN • KUVAT PASI LEINO askel 7–8/25 ~ 11. Niistä löytyy rauha, tasapaino – ja pyhä. Osmo Rauhalan peura on muuttunut elävämmäksi Taidemaalari Osmo Rauhala maalasi talven ja kevään peuroja ja huolehti samalla kuolevista läheisistään. Kesällä siveltimen jälkiä voi tutkia näyttelyssä Laukon kartanossa Vesilahdella. Miksi-kysymykset lakkaavat ja aika pysähtyy. Rauhala rakastaa luonnonpaikkoja, jotka eivät ole muuttuneet tuhansiin vuosiin
Taiteilijalla on myös kiire saada Laukon kartanossa kesäkuussa avautuvan peura-aiheisen näyttelynsä teokset valmiiksi Turun ateljeessaan. Miksi-kysymykset lakkaavat ja aika pysähtyy. Keskipäivän runsas valo ei paljasta mitään epämääräistä. Eläinten muuttuminen kolmiulotteisemmiksi on kiinnostava murroskohta Rauhalan taiteessa. Hän ei osaa selittää, mikä muutoksen synnytti, mutta muistaa hyvin, milloin se tapahtui. Neljällesadalle lampaalle karitsoineen täytyy kasvattaa heinät ja viljat. Nokian Siurossa sijaitsevalla suvun luomulammastilalla sata hehtaaria peltoa odottaa kevättöiden tekijää. Luomuviljelyn mallia Sveitsistä Rauhalan mielestä olisi tärkeää siirtää merkittävä osuus Suomen pelloista omavaraiseen luomuviljelyyn, jossa emme olisi riippuvaisia Venäjältä tuotavista kemikaaleista. Teos saa Rauhalan puhumaan paikasta, joka ei ole muuttunut tuhansiin vuosiin. Tunnen sympatiaa myös muita saaliseläimiä kohtaan. Tila on siirretty osittain pojan hallintaan, ja lomittaja hoitaa eläimet, mutta Rauhala käy tiluksilla edelleen säännöllisesti. Suojaa petoja vastaan Peura on saaliseläin, ja saaliiksi joutuminen on Osmo Rauhalan kokemusmaailmassa myötätuntoa herättävä kohtalo. Kaikkiin taidettaan koskeviin kysymyksiin hän ei silti vastaa suoraan. – Maalasin meren elämää kuvaavia töitä ja tutkin pinnan alla olevia ilmiöitä, unenomaista todellisuutta. – Veronmaksajien rahoittama maataloustuki päätyy venäläisten sotakassaan. – Koen peurat ystävinä, jotka kaipaavat suojelua petoja vastaan. Ihminen ja peura ovat saman kokoisia, kumpiakin vaivaavat samat pedot. Sellaisia löytyy esimerkiksi Saimaan saaristosta, tuntureilta ja Norjan vuonoilta. Kuvassa vasemmalla on temppeliä muistuttava merkki ja oikealla puolella metsää merkitsevä mehevä puu. Muinaisissa kalliomaalauksissa peura oli tärkeässä roolissa. – Paikassa, jossa ei ole kaadettu puita eikä käsitelty maaperää, tulee rauhallinen ja tasapainoinen olo. A teljee Turun Taiteen talon viidennessä kerroksessa on hyvässä järjestyksessä. – Näin peuran hahmo koetaan monissa kulttuureissa. Niihin liittyy myös moraalinen ongelma. Alpeilla on vaikeat olosuhteet, mutta siellä tuotetaan vientiin puhdasta luomuruokaa hyvällä katteella ja ollaan mahdollisessa kriisissä omavaraisia. Sillanpään syntymäkotia. Ensimmäiset pulleat rauskut ilmestyivät Helsingin kaupungin taidemuseoon vuonna 2004. Kun sukellat veteen, kaikki on hitaampaa, valo taittuu ja äänet kuuluvat eri tavalla. Parhaillaan Osmo Rauhala rakentaa Hämeenkyröön ateljeekotia yhdessä puolisonsa Minttu Loukolan kanssa. Alitajunnan maailmassa Rauhala alkoi liittää eläimiin kolmiulotteista muotoa. Kun se selviää, voi suunta taas vaihtua, vaikka täysin abstraktiin ilmaisuun. Siitä saatiin ruokaa ja materiaaleja. Hän on myös luomuviljelijä, jonka kanssa voi keskustella elinvoimaisesta maaperästä matoineen, myrkyttömyyden terveysvaikutuksista ja maatalouden omavaraisuudesta. Hän odottaa kiinnostuneena, mihin muutos johtaa. E. Sekin rakennus tulee sijaitsemaan kansallismaisemassa, lähellä kirjailija F. – Meidän pitää ymmärtää voivamme joutua saarroksiin, tilanteeseen, jossa rahtilaivat eivät uskalla kulkea Itämerellä ja ruoka pitää kasvattaa ilman nykyisiä tuontikemikaaleja. Siellä ymmärrän paikkani tässä kaikessa. Mallia voisi Rauhalan mukaan ottaa Sveitsistä, jossa 80 prosenttia pelloista lannoitetaan luomuna. – Me olemme peuroille myös uhka. Yhdestä ikkunasta voi katsella tuomiokirkon tornia, toisesta suunnasta avautuu näkymä Aurajoelle. Tätä voi verrata pyhän kokemukseen. Jokaisella seinustalla nojailee peuroja esittäviä teoksia, valmiita ja keskeneräisiä. Turun lisäksi Tampereella Finlaysonin kiinteistössä ja New Yorkissa 200 vuotta vanhassa suojellussa kiinteistössä Sohon Greene streetillä. Peuramaalaria voi lähestyä poikkeuksellisen monista näkökulmista. Suhde ei kuitenkaan ole vain rinnakkainen. Rauhalan puoliso saa täällä syöpähoitoja ja perheen tytär suorittaa kaupungissa lukiota sekä seurakunnan apuohjaajakoulutusta. – Kaikki ateljeeni ovat olleet kansallismaisemissa. Rauhala näkee peurassa myös muinaisen taiteilijan omakuvan. Taiteessa on aina 12 ~ askel 7–8/25. Kysyminen loppuu ja aika pysähtyy Työpöytää vastapäätä viimeistelyä odottaa aiempia silhuetinomaisia peuroja lihaisammalta näyttävä eläin. Rauhala on puhelias ja keskustelee mielellään melkein mistä vain. Vaikka Laukon kartanon näyttelyn eläimet ovat edeltäjiään kolmiulotteisempia, hahmo ei edelleenkään viittaa yksilöön, vaan edustaa lajia, ilmiötä ja muotoa, jossa aine ja henki pyrkivät tasapainoon. Onko se oikein. Tällä hetkellä suuri osa ajasta kuluu Turussa kolmesta syystä
RAUHALAN TAIDE koskettaa tunteita, mutta katsojan on vaikea tietää, mistä tunne syntyy. Rationaalisen ja intuitiivisen mysteeri vaikuttaa, mutta se ei antaudu selitettäväksi. askel 7–8/25 ~ 13. Raamatun kertomukset ovat osa evoluutiotamme metsästäjistä karjankasvattajiksi ja viljelijöiksi
RAUHALAN ATELJEEN ikkunasta näkyy Turun tuomiokirkko. Jäin velvollisuudentunteesta jatkamaan tilaa. Äidistä piti pitää huolta. 14 ~ askel 7–8/25
Levon myötä Jumala muuttuu näkymättömäksi. Mistä sitä voisi saada riittävästi. Sinne tulee parikymmentä teosta, joista Osmo Rauhala on maalannut suurimman osan tänä vuonna. Tästä alkaa myös aika. – Tiede selittää maailman syntyä alkuräjähdyksellä, joka mielestäni esiintyy myös Raamatun luomiskertomuksessa, taiteilija aloittaa. Keskikäytävää kohti alttaria kävellessä näkymää hallitsee nouseva aurinko. Alussa oli Henki Mitä silmän sulkeutuminen tarkoittaa. Seitsemäntenä päivänä Jumala lepäsi. Hankkeen kokoa ja merkitystä verrattiin Hugo Simbergin ja Magnus Enckellin urakkaan Tampereen tuomiokirkossa. Teoksen nimi on Sanan jano. Sitten syntyy valo, alkuräjähdys. Se ei voi olla sattumaa. Jumalan silmä esiintyy viimeisen kerran alttarin kuvissa ja vetäytyy lepoon ajan rattaan sisään. Vuonna 2003 Rauhala oli kuvausmatkalla Arizonan autiomaassa, kun hän kuuli tulleensa valituksi tehtävään yhdessä Kuutti Lavosen kanssa. Ääni ja väri toimivat ihmisen mielessä eri tavalla kuin sanojen kieli. Kuudennessa kuvassa naaras imettää vasaa teoksessa Maidon synty. Ennen kuin Jumala aloittaa luomistyön, on vain Jumalan Henki. Alankomaihin, Yhdysvaltoihin ja Brasiliaan. Siinä imetys ja hoiva yhdistävät ihmisen toisiin nisäkkäisiin. Manhattanille palattuaan hän suuntasi kirjastoihin ja maailman parhaisiin kirjakauppoihin ja alkoi perehtyä kirkkotaiteen historiaan, Raamattuun ja symboliikkaan. – Kun analyysi loppuu, alan maalata. Hän oli sopinut museonäyttelyt Helsinkiin, Tukholmaan, Peruun, TEOS NIMELTÄ ’Kauneus on järjestyksen muoto’ on valmis ripustettavaksi Laukon kartanon saliin. Näyttely on esillä 11.6.–17.8. Rauhala oli saanut omaksi alueekseen kirkon kuorin. Autiomaassa ajatukset alkoivat tavoitella aikaa. Mutta se, miten hän sen tekee, on edelleen arvoitus.” Hiekanjyvä autiomaassa Moni muistaa Osmo Rauhalan Tyrvään Pyhän Olavin kirkon teoksista. Täytyy olla suunnitelma. Taiteilijat päättivät, etteivät he työskentele yhdessä, vaan kumpikin luo oman kokonaisuutensa. Rauhala tunnetaan monipuolisesti tieteitä ja intuitiota yhdistävästä järjestelmällisestä työtavastaan, jonka visuaalinen kieli on aivan toisenlainen kuin Kuutti Lavosen. Simbergin siveltimestä syntyi Haavoittunut enkeli, fresko, joka vaikutti Rauhalaan voimakkaasti jo lapsena. Aurino nousee alttarin takaa Sastamalassa Rautaveden rannalla sijaitseva viisisataavuotias kirkko avasi ovensa uudelleen 2009. Auringon oikealla puolella seisoo lähteestä juova peura. Alussa oli siis vain näkymättömiä kaasuja, Rauhala pohtii. Oli se puoli vuodesta, jonka Rauhala vietti perheineen toisessa kotikaupungissaan New Yorkissa. Hän tunsi itsensä yhtäkkiä pieneksi kuin hiekanjyvä. – Albert Einstein on sanonut, että jos yhdenkin alkuaineen elektroni olisi ollut eri kokoinen, aineen olemus ja maailmankaikkeus olisivat hyvin erilaisia. Rauhalalla oli mielessään Daavidin rukous: ”Niin kuin peura janoissaan etsii vesipuroa, niin minä kaipaan sinua, Jumala.” Peura on päätynyt myös kuorin pohjoisosan luomiskertomuksen seitsemää päivää kuvaavaan teoskokonaisuuteen. Hänellä oli suomalaiselle taiteilijalle täysin poikkeuksellinen kalenteri, eikä näyttelyiden yli voinut vetää ruksia. Mitä lähemmäksi katsoja tulee, sitä korkeammalle aurinko näyttää nousevan. Onko Osmo Rauhalan Jumala nukahtanut. Siitä tuli suosittu retkikohde, ja erityistä mielenkiintoa herättivät Rauhalan ja Lavosen teokset. Einsaskel 7–8/25 ~ 15. Tuhopolton jälkeen keskiaikaiseen rakennukseen haluttiin aivan uusi kuvamaailma. Taidekriitikko Bianca Gräsbäckin ajatus vaikuttaa osuvan ytimeen: ”Rauhalan taide viittaa harvinaisen suoraan tuntemattomaan, kielen ulkopuolella olevaan, intuitiiviseen ymmärtämiseen. jotain sellaista, mitä kukaan ei voi selittää, ei edes taiteilija itse
teinille tämä on hengellinen ajatus. Laiduntava lauma rauhoittaa Alttaripöydän seinään Osmo Rauhala on maalannut itselleen hyvin tutun eläimen, karitsan. Niiden syntymistä hän on valvonut Siurossa yöt pitkät vuosikymmenten ajan. Kun kauppatieteen opintoviikot olivat kasassa, oma ala löytyi taideopinnoista, ensin Vapaasta taidekoulusta ja sitten Taideakatemiasta. Rauhala ei taivu puhumaan teologiaa lampaasta, vaan vie ajatukset ihmisen historiaan sellaisena kuin luonnontiede siitä puhuu. Hän on vastannut isänsä olleen Summassa ja Tali-Ihantalassa tiedustelualiupseerina. Ne rauhoittavat ihmisen mieltä. Kirkkotaiteessa nämä symbolit viittaavat Kristuksen sovitusuhriin ja sen kautta saatuun voittoon synnistä, kuolemasta ja pahan vallasta. Äidistä piti pitää huolta. Tällä yksilöllä on oranssi sädekehä ja etujalkojensa välissä valkoinen viiri, johon on maalattu punainen risti. – Olin ajatellut seurata koulumenestyksen synnyttämiä mahdollisuuksia, mutta jäin velvollisuudentunteesta jatkamaan tilaa. Osmo Rauhalan isän kuoltua suhdetta kotitilaan oli ryhdyttävä ajattelemaan koko loppuelämän näkökulmasta. – Raamatun kertomukset ovat osa evoluutiotamme metsästäjistä karjankasvattajiksi ja viljelijöiksi. Nelisenkymmentä isäntää tuijotti koulupoikaa vakavana, kun tämä nosti ainoana kätensä: Vastustan. Jotain samaa hän koki lapsena vanhempiensa kanssa Nokian kirkossa. – Muutos ei siis tapahtunut Jumalassa, vaan aineessa ja meidän kyvyssämme nähdä sitä. Rauhalan mukaan ratkaisevin osuus luomista oli ihmisen aisteille näkymätön vaihe. Kun Osmo sai luvan lainata isän puumaaleja, vajan kovalevyille alkoi syntyä maalauksia. Rauhalan tilojen mailta on löytynyt 3500 vuotta vanha kivikirves ja kivikauden ihmisten rakentama kiviröykkiö. Maata hän viljeli kiertoviljelyn menetelmillä eikä halunnut käyttää myrkkyjä, sillä ne johtivat pääoman, ruokamullan, kulumiseen. Taiteelliset taipumukset tulivat ilmi jo lapsena, kun äidin kertomat sadut ja tarinat siirtyivät pikkupojan piirustuksiin. Opiskelija meni viideksi navettaan ja kahdeksalta Tampereelta junaan ja oli ensimmäisten joukossa paikalla, kun Helsingissä Ateneumissa piirrettiin Koen peurat ystävinä, jotka kaipaavat suojelua petoja vastaan. Tämä tarkoittaa kahtakymmentä katkeamatonta sukupolvea. Joen kaivuulla saataisiin 14 hehtaaria uutta viljelysmaata. – Pelkääminen ei ole ollut perinteenä. Äidin ja purotaimenen puolella Länsi-Pirkanmaa on ollut Rauhalan suvun elinpiiriä 1400-luvulta saakka. Elettiin 1970-luvun puoltaväliä, jolloin ympäristötietoisuus oli vasta heräämässä. Lammas on vuohen ja koiran ohella ihmisen ensimmäinen kotieläin. Lukion jälkeen Osmo Rauhalalla oli kädet täynnä töitä tilanhoidossa, mutta hän haki silti Turkuun opiskelemaan kauppatieteitä ja historiaa. Nuorukainen ehdotti, että säilytetään mahdollisimman monta optiota, luonto ja tuotanto. Osmo oli silloin lukiolainen. Peltoa annettaisiin viljelyyn kesannosta, ja jos se ei kriisissä riittäisi, ruoppaukseen voisi aina palata. Mallia Tali-Ihantalan upseerilta Rauhalalta on kysytty, eikö häntä pelottanut. – Levollisesti kulkeva lauma kertoo turvallisesta ympäristöstä ja runsaasta ravinnosta. – Ei kovin järkevää, Rauhala muistelee. Isä opetti pojilleen jatkuvan kasvatuksen ja sekametsän hyötyjä. Historiaan ei aika riittänyt. Kylällä oli liki 70 hehtaaria peltoa valtion kesannolla ylituotannon vuoksi. Tunnen sympatiaa myös muita saaliseläimiä kohtaan. Isä ja äiti ymmärsivät luontoarvoja jo ennen kuin niistä juuri puhuttiin. Lukiolaispoika edusti sukutilaa kokouksessa, jossa piti päättää kylän läpi kulkevan puron ruoppaamisesta. Valtio maksaisi samanaikaisesti tuotannon vähentämisestä ja lisäämisestä samassa kylässä. Lampaat ovat Rauhalalle rauhoittava näky, varsinkin laiduntaessaan. 16 ~ askel 7–8/25. Erityisesti hän nautti kanttorin komeista loppusoitoista, jotka olivat usein Bachilta. Ihmiset ovat viihtyneet kalaisien vesiteitten varrella jo kivikaudella, jolloin asukkaat olivat todennäköisesti saamelaisia. Kun maailmankaikkeus ja elävä aine syntyi ja tuli ihmiselle näkyväksi, Jumalan Henki pysyi siihen nähden aineettomana ja näkymättömänä. Muutama vuosi sitten aitasta löytyi äidin sinne tallettama kouluaikojen piirustuskokoelma. Osmo Rauhala ajatteli jokihelmisimpukoita ja purotaimenia, mutta lähestyi isäntiä talouden näkökulmasta
– Hoidimme äitiämme kuusi vuotta kotonamme lähes loppuun asti. Tampereen taidemuseo; Pirjo Silveri: Tyrvään Pyhän Olavin kirkko. Tuntosarvia tutkimaan Ymmärtääkseen maailmaa ja omaa paikkaansa taiteilijana Rauhala jatkoi taideopintoja New Yorkissa. Kaksoispisteen jälkeen Tyrvään Pyhän Olavin kirkon töitä suunnitellessaan Osmo Rauhala toivoi, että siellä olisi yksi työ, jossa kahden taiteilijan maailmat kohtaisivat. elävää mallia. Rauhala oli molempien vanhempiensa kuolinhetkellä heidän vieressään sairaalassa ja valvoi puolisonsa kanssa myös tämän äidin lähtöä. Äidin siunannut pappi vakuutti, että kuolema ei ole elämän päätepiste vaan kaksoispiste. Junassa hän luonnosteli ja kirjoitti ajatuksiaan mustakantiseen vihkoon, joita on kertynyt jo parisataa. Labradoodle Nuppu on sopeutunut ihmisen ajatuksiin niin hyvin, että isäntäväki miettii, onko se enää koira ollenkaan. Tuntosarvien lisäksi tarvitaan kieli, joka välittää sen, mitä aistit tunnistavat. New Yorkin vireä ja monimuotoinen kulttuuri ravitsee näiden vastapainona. Atlantin tällä puolella hän nauttii Saimaasta ja Pohjois-Norjasta, vaeltaa ja kalastaa perheen kanssa. Seitsemältä takaisin junaan Siuroon ja puolilta öin nukkumaan. LÄHTEET: Osmo Rauhala – Vuosikymmenen jäljet – Traces of the Decade 1999–2002. Mediassa todellinen kuva asioista näyttää hämärtyvän. Toinen menehtyneistä oli Osmo Rauhalan sisar, jonka lähin omainen hän oli. Siellä hän syventyi tutkimaan, millaisia tuntosarvia taide, uskonto, filosofia ja tiede ovat ihmiselle. Rauhala ja Lavonen valitsivat tolpan, johon molemmat jättivät jälkensä. Näin meni kolme vuotta. Symboli oli tarttunut Rauhalan mieleen äidin siunaustilaisuudessa. On myös arvokasta seurata paikan päällä mitä molemmin puolin Atlanttia oikeasti tapahtuu. Kuolema ei ole enää niin mystinen ja pelottava ilmiö. Valtameren molemmilla puolilla on koettavaa, jota ilman Rauhala ei haluaisi olla. Ikä ja menetykset ovat tehneet sanoista kokemuksen. Lavonen maalasi aaltoja, Rauhala kaksoispisteen. – Sieltä kaipaan ajatustenvaihtoa ja suvaitsevaisuutta, jota erilaisten ihmisten joukko elää arjessaan. OSMO RAUHALA tarkkailee koiria usein ihmisen ja koiran pitkän yhteisen historian näkökulmasta. Sata ja yksi kuvaa. Moni on ihmetellyt, miten Siuron maaseudulla viihtyvä ihminen voi viihtyä New Yorkissa – ja päinvastoin. – Kaikki tämä on ollut meille arvokasta kokemusta siitä, miten täältä lähdetään. askel 7–8/25 ~ 17. Kuolema on ollut viime talvena lähellä, kun perheessä on eletty kaksi saattohoitoa
Kesälomalla voimme olla hyvällä omallatunnolla hitaita ja puuhastella omaan tahtiin mukavia asioita. Aivot kiittävät, kun tarkkailemme ikkunan ääressä, parvekkeella tai koti pihalla luonnon pieniä ihmeitä sen kummempia ajat telematta. 18 ~ askel 7–8/25 Heinä–elokuu K uuntelin kevään korvalla psykologian tohtori Mona Moisalan luennon aivoter veydestä. EMILIA KARHU Tuijottele rauhassa ulos ikkunasta ja aivot kiittävät Juuri nyt Pix ab ay. Rutiininomainen puuhastelu, tauot ja siirtymät teke vät aivoille hyvää. Palautuminen on laadukkaan ajatustyön ja jaksami sen edellytys. Hätkähdyttävä oli muun muas sa hänen toteamuksensa siitä, että aina kun joku uusi teknologia on kehitetty helpottamaan elämäämme, on aivokuormituksemme lisääntynyt. Lohdullista kuitenkin on, että uuden oppiminen omaan tahtiin tekee aivoille hyvää, ja aivojen muo vautuvuus säilyy jossain määrin viimeiseen hengen vetoon asti. Olennaista on opetella ajattelemaan, että hyvin vointi ja tehokkuus eivät ole vastakohtia, vaan tois tensa parhaat ystävät. Aivomme ovat evoluution myötä tottuneet tulkitse maan muutoksen uhkaksi. Aivot rakastavat keskittymistä yhteen asiaan kerral laan, päiväunia, riittävää hallinnan tunnetta, lyhyitä kävelyitä aivotyön lomassa, ikkunasta ulos tuijottelua, intohimoista harrastamista, höpöttelyä ystävän, naa purin tai työkaverin kanssa ja syvään hengittämistä. Kaikkea ei kannata optimoida. Hyvinvoiva, riittävästi taukoja pitävä ja elämästään nauttiva ihminen on loppujen lopuksi myös tehokas. Kunpa oppisimme pitämään pieniä palau tumishetkiä arjessa ympäri vuoden! Tauoista aherruk sen keskellä ei kuulu potea huonoa omaatuntoa. Voimme kyläillä ex tempore ja nauttia luonnon kau neudesta ja auringon lämmöstä. Jatkuvat muutokset syövät voimavaroja – ja mitä muuta elämämme nykyään on kuin jatkuvaa muutosta
Ei tarvitse hirveästi miettiä, mitä kertoo. Annina Jakonen Hyvä sanoma -lehdessä 5/25 Kristityn turva on olosuhteista riippumatonta Jumalan varmaa läsnäoloa. Juha Vähäsarja Elämälehdessä 5/25 Jeesus ei kuitenkaan kehottanut meitä rakastamaan teologiaa, dogmaa tai ideologiaa, vaan Jumalaa ja ihmisiä. Sanoja ei välttämättä tarvita, huokauskin löytää perille. Voi olla huoletta sitä mitä on, joskus todella riemuissaan ja toisinaan epätoivoinen. Tuomo A. Lainasanat Pix ab ay Rukouksessa on jotain samaa kuin luotettavalle ihmiselle puhumisessa. Yksi konkreettinen tapa rakentaa yhteyttä on hyvän puhuminen. Eero Rautio Rovaniemen seurakunnan Pääsky-lehdessä 3/25 Elävä toivo on jotain, mikä ei odota vain perillä, vaan on jo vaikuttamassa ja toteutumassa elämässämme tässä ja nyt. Kristityillä on maailman suurin syy pysyä rauhallisina myös yhteiskunnallisesti tai maailmanlaajuisesti levottomina aikoina. Juuri elävä toivo vaikuttaa sen, että voi jaksaa eteenpäin ja selvitä tämän päivän haasteista. Se myös eheyttää suhteita ja avaa mahdollisuuksia Jumalan valtakunnassa. Jumalan rauha elää rauhattomuudessa, vaikka pelko on ainoa mitä tunnemme. Jumala on luvannut kuulla ja kohdata. Eilinen on mennyt, huomisesta emme tiedä, mutta tänään auttaa Herra. Kirsi Rothfors Ristin voitto -lehdessä 21/25 Jumala kuulee sydämestä nousevan rukouksen. Komulainen Päivämies-lehdessä 25.5.2025 Viisautta ”Joka päivä pitäisi kuulla vähintään yksi laulu, lukea yksi hyvä runo, nähdä joku oivallinen maalaus ja jos se olisi mahdollista puhua muutamia järkeviä sanoja.” – Goethe askel 7–8/25 ~ 19
20 ~ askel 7–8/25 Kuukauden kasvi Madonnanlilja H arvinainen ja jalostamaton madonnanlilja ( Lilium candidum) on yksi vanhimmista Euroopassa viljellyistä koristekasveista. Kun kirkko oli valmis, käytiin kylältä piispan luona sopimassa vihkimispäivä. Madonnanliljan hennosti tuoksuvat kukat ovat häikäisevän valkoiset. Suomalaisessa puutarhassa kasvupaikaksi suositellaan hyvin ojitettua, niukkaa maata, joka sisältää jonkin verran kalkkia. Kasvupaikan tulisi olla aurinkoinen, lämmin ja melko avoin. Vihkimispäivänä piispa saapui mukanaan kirkkoon tuotavat pyhäinjäännökset ja vihki kirkon käyttöön. Tätä kukkaa on pidetty eurooppalaisessa maalaustaiteessa siveyden ja puhtauden vertauskuvana, ja se on omistettu Jeesuksen äidille Neitsyt Marialle. Talvimärkyys tuhoaa kukkasipulin helposti. LÄHTEET: mustilanpuutarha.fi, kekkila.com ja wikipedia.org Juuri nyt K irkon vihkiminen käyttöön oli keskiajan Suomessa suuri paikallishistoriallinen tapaus. Kreetan saarella on säilynyt minolaisen kulttuurin loistokaudelta noin 4 000 vuotta vanha fresko, jossa on kuvattu madonnanliljoja. Sitä ennen piispa oli miehinensä käynyt perimässä kymmenykset kaikesta irtaimesta ja kiinteästä omaisuudesta niiltä, jotka eivät viimeisen kymmenen vuoden aikana olleet maksaneet päätihuntiaan. Kirkon vihkiminen oli kallis kansanjuhla Pi xa ba y. Krouvit täyttyivät ja tanssit pidettiin. Lisäksi kerättiin piispan ja hänen seurueensa muonitustarpeet. Se oli myös kallista touhua, kirjoittaa Kustaa Vilkuna Vuotuisessa ajantiedossaan. 500-luvun sakkoluetteloista näkyy, että mustelmat, haavat ja iskut on saatu nimenomaan kirkonvihkimispäivänä. Lilja kasvaa 90–150 cm korkeaksi ja sopii perennaja pensasryhmien lomaan. Postikortti 1930-luvun alusta. Villinä se kasvaa pensaikoissa, jyrkillä kallioilla ja kivisillä rinteillä. Madonnanlilja kukkii heinä-elokuussa ja yhteen varteen voi kehittyä lähes 20 kukkaa. Vihkimispäivää muistettiin vuosittain kokoontumalla omalta ja naapurikyliltä juhlimaan. FREIJA ÖZCAN M us eo vi ra st o TYRVÄÄN KESKIAIKAINEN kirkko. Keskiaikaisten luostarien puutarhoissa sitä kasvatettiin lääkekasvina, jolla lääkittiin naistentauteja
askel 7–8/25 ~ 21 UUDESTISYNTYNYT DEI PLUS OTA LAAJA TARJONTA KUUNTELUUN Lataa Dei Plus -sovellus www.deiplus.fi LATAA SE sta Katso Kuuntele Radio U U D E S T I S Y N T Y N Y T
Satumaailman ikonisin piirakkakohtaus nähdään Disneyn ensimmäisessä täyspitkässä satuelokuvassa Lumikki ja seitsemän kääpiötä, missä Lumikki lintuystävineen taiteilee piirakkaa suloisten sävelten täyttäessä keittiön. Myös ainekset löytyvät valmiina useimmista keittiöstä. Kuoleman voittava rakkaus ja kataluuden voittava hellyys ovat tärkeitä muistutuksia myös aikuiselle katsojalle siitä, mikä todella on tärkeää. Satumainen piirakka Resepti on maailman yksinkertaisin: kaikki ainekset heitetään vuorollaan kulhoon, sekoitetaan ja pistetään uuniin. Ja toisaalta satujen maailmassa hyvä voittaa, lähes aina. HEIDI RANTALA N iilo Ra nta la N iilo Ra nta la Heidin kulttuurikeittiössä. Pian Lumikki jo maistaakin herkullisinta omenaa, joka myrkyllä kyllästettynä nukuttaa Lumikin ikiuneen. 25–30min. 22 ~ askel 7–8/25 Satumainen kesäpiirakka M eillä kotona luetaan nyt Grimmin satuja. Seitsemänkymmenenseitsemän vuoden iästään huolimatta Lumikki ei ole elokuvana vanhentunut lainkaan, päinvastoin. Eräässä sadussa lumotusta piirakasta riittää kaikille ja veikös se Punahilkkakin mummolleen leipien ja viinin lisäksi piirakkaa. Seikoita kulhossa 3 dl vehnäjauhoja, 2 dl sokeria, 1 tl vaniljasokeria ja 1 tl leivinjauhetta. Hän tietää myös, että piirakkaan kaivatut omenat ovat keino päästä Lumikin lähelle. Yhtä kohtalokkaasti ei käy Askel-lehden lukijoille tätä piirakkaa valmistettaessa. Kun taikinaa ei jää tikkuun, on leipomus valmis! Tarjoile lämpimänä vaniljajäätelön kanssa tai ilman. Piirakka on täysin myrkytön, ja se sopii kesäisten päivien iloksi. Päällisiksi sopivat mitkä vain marjat tai hedelmät, mutta kesän kunniaksi suosittelen tietysti parhaita kotimaisia sesonkimarjoja. Mitkään noidat, hirviöt tai pimeät taikametsät eivät tunnu häntä kavahduttavan. Yllättävän moneen satuun tuntuu liittyvän piirakka. Lisää vielä 1,5 dl maitoa ja 2 kananmunaa ja sekoita jälleen. Lumikin piirakkakohtaus saa kuitenkin dramaattisen käänteen – itse paha kuningatar saapuu mökille aikeinaan murhata Lumikki. Kulhojakaan ei tarvita kuin yksi. Paista pyöreässä (halkaisijaltaan 26 cm) piirakkavuoassa 175 asteessa MAISTAJANA TOIMII 5-vuotias Oiva. Itse käytin piirakassani kirpeää raparperia, joka tuo hyvän vastinparin makealle leipomukselle. Minun ja mieheni mielestä ne ovat paikoin aivan liian hurjia, mutta viisivuotiaamme on jäänyt niihin aivan koukkuun. Lisää joukkoon puoli litraa raparperin palasia (tai jotain marjoja) ja 0,75 dl öljyä tai 1 dl voita sulatettuna ja sekoita. Säilytä piirakka jääkaapissa, se on kylmänäkin erinomaista. Kokeile piirakan kypsyyttä puisella tikulla piirakan keskeltä
askel 7–8/25 ~ 23 Satumainen raparperipiiras 3dl vehnäjauhoja 2dl sokeria 1tl vaniljasokeria 2 tl leivinjauhetta 0,5l raparperia 0,75dl öljyä tai 1dl voita sulatettuna 1,5dl maitoa 2 kananmunaa N iilo Ra nta la
Kirkko jäi todennäköisesti 1250-lukuun mennessä tyhjilleen, kun kylän asukkaat velvoitettiin osallistumaan Kaarinan keskuskirkon ylläpitoon ja käyttämään sen hautausmaata.. TEKSTI: ARJA-LEENA PAAVOLA SUOMEN VANHIN tunnettu kirkonpaikka sijaitsee Ravattulan Ristimäellä Kaarinassa. Kaivausten yhteydessä Ravattulan Ristimäellä löydettiin myös poikkeuksellisen hienosti pukeutuneen naisen hauta. 24 ~ askel 7–8/25 Arkeologinen löytö muutti historiaa Suomen vanhimman tunnetun kirkon paikan löytyminen ja sitä ympäröivän kalmiston tutkimukset ovat tuoneet paljon uutta tietoa kristinuskon saapumisesta Suomeen
Samana päivänä löysimme vielä 1100-luvulta peräisin olleita hopearahoja, jotka olivat rakennuksen sisällä, Ruohonen kertoo. Suomalainen tiedeyhteisö suhtautui aluksi hieman epäillen löytöön. Ruohosen ensisijaisena ajatuksena oli, että nyt ainakin tiedämme, mitä tutkinnan kohteena on, ja että työ täytyy tehdä pieteetillä. Alueella oli jo aikaisemmin havaittu painanteita, jotka viittasivat hautoihin. An ne -M ar i Li ira Ju ha Ru oh on en. – Suomalaiset taas suhtautuivat hieman skeptisesti. Aurajoen varteen perustettiin seurakunnat jo 1150-luvun jälkeen. Arkeologin työminä otti vallan. askel 7–8/25 ~ 25 E lokuun lopussa vuonna 2013 Turun yliopiston arkeologian oppilaitos teki kaivauksia Kaarinassa, Ravattulan kylässä arkeologi Juha Ruohosen johdolla. Ajateltiin, että sitä ennen olisi ollut vain mahtimiesten yksityiskirkkoja, mutta niitä ei ole Suomesta löytynyt. Tanskalaiset arkeologit tulivat onnittelemaan kädestä pitäen, että vau. Aineisto kuitenkin puhuu puolestaan ja luonnontieteelliset analyysit ovat – TYÖSSÄNI on aina keskeisenä ajatus, että tieto kuuluu yleisölle tuoreeltaan, Juha Ristimäki sanoo. – Kun pintamaa saatiin poistettua ja rakennuksen ulkomuoto esille, havaitsin, että se oli kaksiosainen rakennus. Kuvassa hän on Liedossa Pettisten viikinkiaikaisen polttokenttäkalmiston kaivauksilla. Ruohosen mukaan Suomeen ei niinkään tehty ristiretkiä, vaan kristillistyminen oli pidemmän kehityksen tulos. – Sattui hyvin, että juuri samoihin aikoihin Turussa järjestettiin pohjoismainen kirkkoarkeologian symposiumi, ja vein osallistujia katsomaan kaivauksia. Kylä sijaitsee Aurajoen varrella noin neljä kilometriä Turun keskustasta koilliseen. Kalmistoon viittaava nimi oli herättänyt Ruohosen mielenkiinnon. Kyseessä oli malliesimerkki kapeakuorisesta kirkkorakennuksesta, jossa lännessä on runkohuone ja idässä tätä pienempi kuoriosa. Kaivausten kolmantena päivänä paljastui rakennuksen kivijalka. Varsinaissuomalaiset ovat olleet kristittyjä jo 1000-luvulta lähtien. – Vasta myöhemmin iski tajuntaan, että tällainen löytö ei osu ihan joka tutkijan kohdalle, ja että se tulee muuttamaan käsitystä Suomen historian tärkeistä vaiheista. Kaivausten tarkempi paikka Ristimäki on pieni metsäsaareke peltorinteessä joen lähellä. Yleensä on ajateltu, että ensimmäiset seurakunnat perustettiin Suomeen vasta 1220-luvulla piispa Tuomaan aikana. Tieteen näkemysten omaksuminen vie aikansa, ja toki tässä tulee myös todistustaakka. Seurakunnat Aurajoen varrella Ravattulan kirkko ja sitä ympäröivä hautausmaa osoittavat, että kristinusko on omaksuttu Suomessa aiemmin ja syvällisemmin kuin oli oletettu
– Kesti näin kauan saada aineisto pakettiin. – Olen ajoittain tuntenut voimattomuutta, sillä meillä ei ole mahdollisuutta tehdä niin hyvää työtä, kuin pitäisi. Ravattulan kirkon paikallistamisesta alkoi intensiivinen tutkimustyö paikan päällä ja muun muassa laboratorioissa. Ilmeisesti siitä syntyi nimi Ristimäki. Juha Ruohonen kiinnostui menneisyyden jäljistä jo pikkupoikana. Esimerkiksi kirkkomaan aidan muuri on yhä osittain tutkimatta, samoin kellotapulin perusta tai soittokellon teline on löytämättä. – Luonnontieteelliset tutkimukset ovat kalliita, esimerkiksi yksi radiohiiliajoitus maksaa 400 euroa. RAVATTULAN MUINAISPUKUUN pukeutuneet naiset Aurajoen varrella. Vainajat on haudattu kristillisen Kristinusko on omaksuttu Suomessa aiemmin ja syvällisemmin kuin oli oletettu. Kirkkoa ympäröivät sadat haudat voivat tuoda valtavasti lisätietoa yhteisöstä, yksilöistä sekä kirkollisesta kulttuurista. Arkeologia on luonnontieteen ja humanististen tieteiden välimaastossa. – Omassa työssäni on aina keskeisenä ajatus, että tieto kuuluu yleisölle tuoreeltaan. Merkittävä pukuhauta Ravattulan kirkon ympärillä on noin 400 hautaa, joista 61 on tutkittu. An ne -M ar i Li ira. Historia kuuluu kaikille Arkeologiassa yllätysten mahdollisuus on aina läsnä, sillä koskaan ei voi tietää, mitä löytää. Hänen väitöskirjansa Ravattulan Ristimäen tutkimuksista julkaistiin viime vuonna. Ruohonen arvioi, että Ravattulan kirkkoa käytti viisi kylää, joissa oli yhteensä 12–15 taloa. 26 ~ askel 7–8/25 selkeitä: olemme pystyneet ajoittamaan rakennuksen ja sen käytön. Tutkittavaa riittää edelleen, mikäli vain olisi resursseja jatkaa. Ennen kouluikää hän keräili muoviseen siirappipurkkiin aarteita pelloilta, löydöt olivat lähinnä liitupiippujen katkelmia ja ruostuneita rautanauloja. Olen vuosien varrella pitänyt runsaasti yleisöluentoja, esiintynyt medioissa ja aloin myös vetää kävelykierroksia Ristimäelle. Kun kirkko aikanaan hylättiin, pystytettiin sen alttarin paikalle muistoristi. – Ongelmana on, että aiemmin ei ole tutkittu näin varhaista löytöä, joten emme tiedä, mitä siellä voisi olla, Ruohonen huomauttaa. Muualla maailmassa oman menneisyyden tutkimista pidetään kunnia-asiana, Suomessa se saatetaan nähdä lähes rasitteena, joka nielee varoja. Mikäli maamme menneisyyttä ei tutkita paikallisin voimin, ei sitä tutki kukaan muukaan. Ne tuovat kuitenkin tärkeää todistusaineistoa, Ruohonen painottaa. Lukioiässä Ruohonen päätti lähteä yliopistoon opiskelemaan arkeologiaa ja Suomen historiaa. Kirkon käyttö sijoittui noin sata vuotta kestäneen aikajakson sisään vähintään 1230-luvulle asti. Radiohiiliajoitusten perusteella kirkko rakennettiin pian 1100-luvun puolivälin jälkeen, viimeistään 1170-luvulla
Uutta muotia 800 vuoden takaa Villan kannalta maaperän happamuus on pikemminkin suotuisa tekijä. Erityisesti yksi hauta osoittautui merkittäväksi. Riikosen mukaan naisen on täytynyt olla yhteisössään merkittävässä asemassa, sillä hauta on sijainnut aivan kirkon lähellä. – Kävi ilmi, että sukkakankaan värjäykseen käytetty punainen väri oli värimatarasta, josta saatiin kallisarvoista krappi-nimistä väriainetta. Naisella oli ollut jalassaan polven päälle ulottuvat, vanutetusta villakankaasta valmistetut kangassukat, jotka oli kiinnitetty polven alapuolelta kuviollisilla villanauhoilla. Ravattulan muinaispuvun teko-ohjeet julkaistiin kirjana, ja eri puolilla Suomea on järjestetty muinaispukukursseja. Haudasta 41 tunnistettiin tekstiilejä, joiden kaltaisia ei ollut aiemmin tavattu Suomesta. An ne -M ari Lii ra. – Loppusyksystä 2016 olimme lopettelemassa kaivauksia ennen maan jäätymistä. Vaatteiden perusteella voisi sanoa, että haudan nainen oli hyvin muotitietoinen. Aiemmin rautakaudella sääret yleensä suojattiin kietomalla pitkät, kapeat kangaskaitaleet jalan ja säären ympärille. Lapsivainajan ylle oli taiteltu viitta samanlaisella tavalla pitkittäin, ja myös siinä oli osittain samanlaisia spiraalikoristeita kuin haudan 41 naisella. Varsinainen erikoisuus löytyi jalkopäästä. askel 7–8/25 ~ 27 perinteen mukaisesti kasvot itään päin. Lokakuun lopussa päätimme kuitenkin avata vielä yhden kirkon kivijalan tuntumassa sijainneen haudan, joka tunnetaan numerolla 41. Se oli meillä tuontitavaraa ja sen käyttö vaati tietotaitoa. Suomen happamassa maaperässä luut säilyvät heikosti, mutta vainajan hammaskiillettä oli tallella. – Samoihin aikoihin kirkon lähelle oli myös haudattu lapsi. On tietysti mahdotonta tietää, kuka näin hienosti pukeutunut nainen oli. PUKUHAUDAN VAINAJA oli noin 160 cm pitkä nainen. Samalla saatiin tieto, että vainaja oli haudattu alkukesästä, jolloin ruis heilimöi. Siitä mitattu alkuaine strontiumin pitoisuus paljasti, että vainaja oli syntyjään paikallisia. – Mekko oli tehty kuudesta kappaleesta ja siten se edusti jo uudempaa, keskiaikaista tyyliä. Hautalöytöjen perusteella tehtiin muinaispuku, joka julkistettiin syksyllä 2021. Maanäytteistä tehty siitepölyanalyysi taas kertoi, että Ravattulassa on tuolloin ollut viljelystä ja laidunmaata. Hautapaakku nostettiin ylös osissa ja pakastettiin odottamaan laboratoriotutkimuksia Turun museokeskuksen konservointilaboratoriossa. Kävi ilmi, että haudassa oli säilynyt poikkeuksellisen paljon materiaalia, tekstiileihin perehtynyt arkeologi Jaana Riikonen kertoo. Hienosta vaatetuksestaan päätellen hänellä oli ollut myös varallisuutta. Kalmistosta on saatu uutta tietoa elämästä rautakauden ja keskiajan taitteessa. Vainaja oli peitetty sinisellä villaviitalla, jonka kullanvärisissä spiraalikoristeissa vaihtelevat erilaiset ristiaiheet. Krappia oli siis ollut myynnissä Turun seudulla jo 1200-luvun alussa ja villan värjäys oli tehty täällä. Asu kuitenkin kertoo laajemmin yhteyksistä Eurooppaan. Hän lepäsi lauta-arkussa selällään käsivarret vyötärölle taivutettuina ja kasvot oikealle kääntyneinä. Pukuhaudan vainajan sukat oli valmistettu suomalaisesta lampaanvillasta
Nykyään yhteydenotot muuttuvat nopeasti myös sijoitushuijauksiksi. Jos pankki puuttuu asiaan eikä enää suostu välittämään rahaa, saattaa uhri siirtyä lähettämään esimerkiksi Applen tai Googlen lahjakortteja. Tämä on ikävaihe, jolloin monen elämään saattaa liittyä jokin kriisi, kuten avioero tai lasten aikuistuminen ja muutto pois kotoa. – Hälytyskellojen pitää soida, jos jokin tarjous on liian hyvä ollakseen totta. Rahaa ei pyydetä suoraan, vaan huijari opettaa tekemään kryptokauppaa tekaistulla alustalla. Uusia tapoja huijauksiin syntyy aina, kun kuluttajat oppivat varomaan vanhoja, infraja turvallisuusjohtaja Niko Saxholm Finanssiala ry:stä toteaa. S ähköpostiin tulee todella houkutteleva sijoitustarjous, mutta siihen osalliseksi päästäkseen täytyy toimia nopeasti. Saxholm on kuullut, että osa rakkaushuijauksen uhreista voi tietää, että kyse on huijauksesta, mutta jatkaa, koska se tuntuu niin mukavalta. Tarinoita on yhtä monta kuin uhria. Kiintymyssuhteesta siirrytään huijaukseen Julkisuudessa on puhuttu paljon rakkaushuijauksista, ja ne kuuluvat yhä rikollisten keinovalikoimiin. On kiva, kun joku toivottaa aina hyvää yötä tai muistaa kysyä, onko kissa jo paremmassa kunnossa. – Monet ihmiset jakavat sosiaalisissa medioissa itsestään tietoja, joita ei ikinä aiemmin olisi jaettu niin suurpiirteisesti. Sarin iäkkäitä vanhempia huijattiin rikospoliisiksi tekeytyen. Poliisin tilastojen mukaan rakkaushuijauksissa niin sanottujen nettimajureiden uhreina ovat yleensä ikäryhmän 55–65 naiset. Uhrin voi olla vaikea hahmottaa, missä vaiheessa huijaus alkaa, Saxholm selittää. Esimerkiksi niin sanottu ”hei äiti” -huijaus, jossa huijari esiintyy pulaan joutuneena lapsena, on tavattoman tehokas ja monen harkintakyky voi silloin pettää. Tällaiset viestit liittyvät tyypillisesti huijausyrityksiin, joita ammattirikolliset eri puolilla maailmaa tehtailevat. Outoihin yhteydenottoihin kannattaa suhtautua terveen epäluuloisesti ja muistaa ainakin se, että poliisi tai pankin asiakaspalvelija ei koskaan pyydä viestillä tai puhelimessa pankkitunnuksia. Finanssiala ry on aloittanut Huijarille luu kurkkuun! -kampanjan, jonka tavoitteena on lisätä yleistä tietoisuutta kansalaisten eri viestintäkanavissa kohtaamista huijauksista. – Luottamuksen saatuaan huijari alkaa pyytää rahaa erilaisiin tarpeisiin, mutta ei heti, vaan vasta, kun kiintymyssuhde on jo luotu. Somessa kohdattu mukava mies on todellisuudessa useamman henkilön esittämä hahmo. – Viime aikoina on ollut havaittavissa, että netin kauppapaikoilla huijausten kohteena ovat etenkin nuoret naiset, miehet taas ovat enemmän sijoitushuijausten uhreja. Huijauksille on leimallista kova kiire: huijari esiintyy vaikkapa viranomaisena, ja vaatii nopeita toimia jonkin asian hoitamiseksi. Huijarit etsivät sopivia kohteita sosiaalisen median sivustoilta. Ammattirikolliset osaavat manipuloida ja esittää olevansa kiinnostuneita. Komea yhdysvaltalaismajuri haluaa tutustua lähemmin juuri sinuun sosiaalisessa mediassa. Viime vuonna suomalaisilta huijattiin yhteensä yli 107 miljoonaa euroa, joista pankit saivat pysäytettyä ja palautettua runsaat 44 miljoonaa. Huijauksilta voi toki suojautua myös siten, että ei vastaa tuntemattoman ihmisen kaveripyyntöihin, mutta sitten Viime vuonna suomalaisilta huijattiin yhteensä yli 107 miljoonaa euroa, joista pankit saivat palautettua runsaat 44 miljoonaa. 28 ~ askel 7–8/25 Nettihuijarit keksivät aina uusia keinoja Suomalaisiin kohdistuvien digihuijausten määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Elämäntaito
Sitten pyydettiin pankkitunnuksia. – Tapaus horjutti pahasti vanhempieni turvallisuudentunnetta, varsinkin kun poliisin mukaan heitä oli seurattu. Tekijät jäivät kiinni, mutta varastetut rahat oli jo siirretty tavoittamattomiin. Etenkin ikäihmiset voivat kokea vaikeaksi kertoa asiasta. ”Keskusrikospoliisista, päivää” Huijatuksi tulemiseen liittyy häpeää. Rahat palautettiin. – Vanhempani eivät kyenneet hoitamaan asiaa, ja minä tein reklamaation. Puhelimessa sanottiin, että vanhempieni pankkitili on kaapattu, mutta nyt on vielä mahdollista palauttaa rahat. Vaikka vanhus alkoi epäillä, hänet saatiin pyöriteltyä siten, että hän lopulta antoi tunnukset. – Digitaalinen asiointi on turvallista, kun se tehdään oikein, mutta ihmiset ovat aika huolettomia netissä. Vielä vuosikymmeniä sitten ihmiset eivät käyttäneet autoissaan turvavöitä tai lukinneet talojen ovia, nykyään ne ovat itsestään selviä asioita. Pohjoismaisten yhteiskuntien avoimuus tarjoaa huijareille tietoa hieman liian helposti. ARJA-LEENA PAAVOLA – LUOTTAMUKSEN saatuaan huijari alkaa pyytää rahaa erilaisiin tarpeisiin, mutta ei heti, vaan vasta, kun kiintymyssuhde on jo luotu, kertoo Niko Saxholm Finanssiala ry:stä. Heidän tyttärensä Sari haluaa kertoa tapauksesta, mutta vain nimimerkillä asian arkaluontoisuuden vuoksi. Tililtä tehtiin neljä isoa siirtoa. – Haluamme muistuttaa, että kuka tahansa voi joutua huijauksen kohteeksi. Pankki teki rikosilmoituksen ja alkoi ajamaan saataviaan huijareilta, samassa käsittelyssä oli monta vastaavaa tapausta. Sari totesi, että myös pankin tietoturvassa täytyy olla jotain vialla. Huijauksia ja rikoksia on ollut aina ja rikollisten työtä on oppia uusia porsaanreikiä. Ilman minua menetettyjä rahoja ei olisi missään nimessä saatu takaisin. Pankilta ei tullut tekstiviestejä siirtojen vahvistamiseksi, kuten normaalisti kuuluisi tulla. Todennäköisesti nimi oli selvitetty auton rekisterinumeron perusteella ja siitä päästy eteenpäin, Sari huokaa. Jo ha nn es Pa lm gre n. Kauhea kiire oli tietysti, Sari kertoo. askel 7–8/25 ~ 29 ei myöskään tutustu uusiin ihmisiin. Kampanjalla pyrimme rohkaisemaan huijausten uhreiksi joutuneita olemaan mahdollisimman pikaisesti yhteydessä omaan pankkiin, koska joissain tapauksissa menetetty raha voi olla palautettavissa. – Vanhempieni kohdalla kyseessä oli perinteinen huijaus, jossa soitetaan muka keskusrikospoliisista. Asiaa käsiteltyään pankki totesi, että heidän tietoturvansa petti. Erään lukijamme iäkkäät vanhemmat joutuivat pankin ja poliisin nimissä tehdyn huijauksen kohteeksi. Tulee tunne, että muut ajattelevat, että hoksottimet eivät enää toimi. Samaan tapaan pitäisi kiinnittää huomiota siihen, miten suhtautuu digitaalisiin yhteydenottoihin. Seuraavaksi on rikosilmoituksen vuoro, Saxholm sanoo. Esimerkiksi tilastokeskuksesta saa nopeasti selville, mikä on vaikkapa tietyn ikäluokan naisten yleisin etunimi, kun hakee sopivaa uhria puhelintiedoista. Rikolliset esimerkiksi tiesivät heidän käynnistään silmälasiliikkeessä
KIRJAILIJA Elsa Heporauta vuonna 1938. Pie tin en / M us eo vir as to 30 ~ askel 7–8/25
Kotonaan hän piti lausuntaopistoa ja filosofista Veritas-keskustelukerhoa. Lapsen menetys ja sairaus eivät estäneet toimimasta Vuonna 1910 Heporaudat saapuivat Jyväskylään, kaupunkiin, joka tuli tarjoamaan elämään niin iloa kuin suruakin. Ylioppilaaksi päästyään Elsa opiskeli Tanskassa Askovin koulussa, jossa suoritti kansanopistonopettajan tutkinnon. ”Lapsuuteni elämänoppi oli kauneuden ja seikkailun ihme. Elsa Heporauta hämmästytti jyväskyläläisiä pitämällä lausuntailtoja niin työväentalolla kuin seminaarissakin. Esikoislapsen kuolemasta ja kroonisesta sairaudestaan huolimatta hän teki poikkeuksellisen uran naisvaikuttajana ja yrittäjänä. Heidän häitään vietettiin Puumalassa vuonna 1907. Hän hankki myös lausunnan opettajan diplomin Dresdenistä. TEKSTI: TARJARIITTA LEHTOLA J oulukuisena iltapäivänä vuonna 1937 Elsa Heporauta seisoi korunäyttelynsä kanssa Presidentinlinnan salissa. Nuorisoseuraliike ja kotiseututyö olivat hänelle läheisiä. Elsa jatkoi opintojaan Helsingin yliopistossa opiskellen kirjallisuutta, psykologiaa, filosofiaa ja taidehistoriaa. Nämä opinnot jäivät kuitenkin kesken, kun hänet kutsuttiin Huittisiin Länsi-Suomen kansan opiston johtajattareksi 22-vuotiaana. Fransista tuli Jyväskylän seminaarin suomen kielen lehtori. Hänen karismansa ja omistautumisensa houkuttelivat mukaan nuoria ja vanhoja. Esikoispoika Ilkan menetys jätti syvän varjon pariskunnan elämään. Isäni innoittava olemus teki lapsuuteni runoksi”, Elsa on kuvannut isänsä perintöä. Hänen isänsä Johan Henrik Koponen oli arvostettu valtiopäivämies ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Heporautojen koti oli vuosia maakunnan henkisen elämän keskus, ja siellä ommeltiin ensimmäiset Keski-Suomen kansallispuvut. Hyvin poikkeuksellisen elämän elänyt Elsa Matilda Koponen syntyi vuonna 1883 Puumalassa sahanhoitajan perheeseen. askel 7–8/25 ~ 31. Presidentin rouva Kaisa Kallio ja kutsuvieraat kuuntelivat, kun Heporauta ja Anna-Mari Mecklin kertoivat, kuinka muinaisten korujen kauneus ja kulttuurillinen merkitys olivat inspiroineet Heporautaa, ja kuinka taiteilija Germund Paaer oli valanut työhön intohimonsa ja taitonsa. Elsa Heporauta oli kalevalaisen kulttuurin väsymätön vaalija Elsa Heporauta oli oman aikansa renessanssi-ihminen, jonka palava into ja omistautuminen jättivät pysyvän jäljen Suomen kulttuurihistoriaan. Kaikki tämä ei kuitenkaan estänyt häntä toiminasta innoittavana voimana Jyväskylän kulttuurielämässä. Elsan terveys reistaili ja hän lähti kesällä 1913 neljäksi kuukaudeksi Ruotsiin, Tanskaan, Saksaan, Itävaltaan ja Unkariin virkistymään. Muutamia vuosia myöhemmin hänen todettiin sairastavan Basedowin tautia, joka aiheuttaa kilpirauhasen liikatoimintaa. Heporauta tunnetaan erityisesti Kalevala Korun ja tänä vuonna 90-vuotisjuhliaan viettävän Kalevalaisten Naisten Liiton perustajana. Elsa toipui leikkauksesta, mutta joutui koko ikänsä kärsimään sydämen rytmihäiriöistä, uupumuksesta ja hermostollisesta herkkyydestä. Tilaisuus hehkui Suomen naisten voimaa, jonka ehdoton keulakuva oli Elsa Heporauta. Perheeseen syntyi kaikkiaan neljä poikaa. Hän järjesti kursseja, tapahtumia ja juhlia, jotka toivat elämäniloa ja yhteisöllisyyttä. Huittisissa Elsa ihastui opiston rehtoriin Frans Akseli Hästeskoon
Heporauta otti henkilökohtaisen lainan ja ryhtyi työhön yhdessä ystävänsä Aino-Mari Mecklinin sekä taiteilija Germund Paaerin kanssa. Rintamakirjeenvaihtajana kansalaissodassa Keväällä 1918 Elsa lähti erityisluvalla rintamakirjeenvaihtajaksi, työtehtävään, joka oli naiselle harvinainen. Keskellä tummiin pukeutunutta juhlaväkeä erottui yksi hahmo – Elsa Heporauta kansallispuvussaan. Hän kertoi suomalaisen runonlauluperinteen rikkaudesta, sen juurista ja voimasta. Elsa Heporaudan visio ei tuntenut rajoja. Ikkunoita suomalaisen kulttuurin rikkauksiin Vuonna 1941 Muistomerkkitoimikunta muuttui Kalevalaiset Naiset ry:ksi, ja Kalevala Koru alkoi toimia osakeyhtiönä. Roosevelt ihastui riipukseen niin, että kirjoitti tapaamisesta omalla kolumnipalstallaan. Elsa Heporauta suuntasi järjestön energian hyväntekeväisyyteen. Kalevalaisen naisen perintö elää Kalevalan satavuotisjuhlat olivat Helsingissä vuoden 1935 suuri tapaus. Elsa istui hiljaa ja antoi katseensa kulkea salissa. Miten heidän perintönsä voisi jatkua sukupolvesta toiseen, elää ja hengittää, eikä vain haalistua historian lehdille. Kansallismuseon aarteista etsittiin 40 mallia. Elsa Heporauta oli nainen, joka kulki rohkeasti polHänen työnsä oli kuin kalevalainen runo itse – sitkeä, kaunis ja ikiaikainen. Samana vuonna Hästeskot olivat ottaneet suomennetun nimen Heporauta virallisesti käyttöön. Kirjoitus levisi yli sataan sanomalehteen vieden suomalaista kulttuuria ja Heporaudan työtä laajemmalle kuin hän oli osannut unelmoidakaan. Jyväskylässä syntyivät lisäksi Heporaudan ensimmäiset kaunokirjalliset teokset. Kymmenissä puheissaan ja esitelmissään hän rakensi siltoja yli maiden ja sukupolvien. Hänen ja muiden lähi-ihmisten tuki oli Heporaudalle ensiarvoisen tärkeää. Hänen työnsä oli kuin kalevalainen runo itse – sitkeä, kaunis ja ikiaikainen. Hän kertoi myöhemmin nähneensä näyssään vanhan naisen, joka katsoi suoraan hänen sisimpäänsä ja kysyi: ”Ken kantaa Kalevalaa?” Se kysymys oli kutsu, tehtävä. Yksi matkan huippuhetkistä koitti Valkoisessa talossa. Maailma oli myllerryksessä, mutta Heporauta ei antanut uhkaavien varjojen tukahduttaa näkyään. Emil Halosen valmistama Louhipatsas valmistui sotien jälkeen ja sai paikkansa Kalevalaisten naisten omistamassa kelohonkaisessa Kestikartanossa Helsingissä. Kalevala Korun tarina alkoi Kaisa Kallion teekutsuilla presidentinlinnassa, ja jo vuoden loppuun mennessä oli myyty yli 8 000 korua. Mecklinistä tuli Kalevala Korun ensimmäinen toimitusjohtaja. 32 ~ askel 7–8/25. Siitä hetkestä alkoi Elsa Heporaudan väsymätön työ kalevalaisen naisen perinnön säilyttämiseksi. Niinpä Heporauta esitti idean, että museoihin siirretty kulttuuriperintö kuten hautalöytöjen muinaiskorut, nostettaisiin suuren yleisön tietoisuuteen. Vapaussodassamme kaatuneiden alaikäisten muistoksi. Elsa Heporauta luovutti kultaisen Karkun Palvialan riipuksen itse Eleanor Rooseveltille. Matka oli osa hänen suurempaa visiotaan. Hän kantoi sydämessään palavaa halua viedä suomalaista kulttuuria maailmalle ja matkusti valtameren yli Yhdysvaltoihin. Kalevalaiselle naiselle pystytettävää muistomerkkiä varten kerättiin varoja, mutta heikoin tuloksin. Elsan mies Frans Heporauta muistetaan rehtorina ja kansanrunouden tutkijana, mutta häneltä ilmestyi myös lähes 30 teosta. Elsa Heporauta ajoi Jyväskylässä museoiden ja kirjastojen asiaa ja ehdotti lyseostaan ja tyttökoulustaan ylpeään kaupunkiin yhteiskoulun perustamista. Meren yli maailmanmaineeseen Vuosi 1939 toi mukanaan sodanuhan, ja alkuperäiset suunnitelmat saivat väistyä uuden todellisuuden edessä. Sotakokemuksista hän toimitti myöhemmin kolmiosaisen kirjan Sankaripoikia. Hän oli myös mukana aloittamassa Ensikodin toimintaa. Hän oli juuri kuullut karjalaisten runonlaulajien esityksen ja pohti mielessään: Miten nämä naiset, tarinoiden kantajat, voisivat saada ansaitsemansa muistomerkin. Hän organisoi puolueista, yhteiskuntaluokista ja kielitaustoista riippumattoman naisten yhdistyksen. Heporaudat muuttivat vuonna 1922 Helsinkiin, mutta heidän perintönsä kaikuja Jyväskylässä ovat edelleen Kalevalaisen naisen patsas Kirkkopuistossa ja pariskunnan viimeinen leposija Vanhalla hautausmaalla. Tälle aatteelliselle pohjalle syntyi vuonna 1935 Kalevalaisen naisen Muistomerkkitoimikunta, jonka päämääränä oli pystyttää kalevalaisen naisen patsas ja voimistaa kalevalaista kulttuuria. Juhlallisuuksien huipentuma oli pääjuhla, jossa sali täyttyi arvovieraista. Kalevalaisen kulttuurin vaaliminen yhdisti Elsaa ja Fransia
ELSA HEPORAUDAN hautakivi Jyväskylän vanhalla hautausmaalla. askel 7–8/25 ~ 33. SK S, Ki rja lli su us ar ki st o W iki m ed ia Co m m on s C. P. D yre nd ah l / SK S NUORI Elsa Heporauta vuonna 1906. ELSA HEPORAUTA ystävänsä syntymäpäivillä joulukuussa 1957
Yhdistyksen puheenjohtajana toimii nykyään Maaria Hän kertoi myöhemmin nähneensä näyssään vanhan naisen, joka katsoi suoraan hänen sisimpäänsä ja kysyi: Ken kantaa Kalevalaa. Se oli aikanaan yksi kaupungin aktiivisimmista kulttuuriyhdistyksistä. Jyväskylän Kalevalaiset ry on yli 80 vuoden ajan toiminut Keski-Suomessa perinteiden ja kulttuurin puolestapuhujana. ELSA JA Frans menivät naimisiin 1907. Tuolloin syntyi Essi Renvallin veistämä Kalevalainen nainen -patsas Kirkkopuistoon muistuttamaan suomalaisen naisen voimasta ja perinteen jatkuvuudesta. Jyväskylän Kalevalaiset Ja suomalaisen naisen voima Elsa Heporaudan monipuolisen perinnön vaaliminen on Jyväskylässä kunnia-asia. Varhaisina vuosikymmeninä painotettiin äitien ja perheiden tukemista sekä suomalaisen kulttuurin juurien vaalimista. Vuonna 2021 yhdistys lyhensi nimensä Jyväskylän Kalevalaiset Naiset ry:stä nykyiseen muotoonsa. Hänen sanomansa elää edelleen ja kertoo, että suomalaisuus ei ole vain menneisyyttä, vaan elävää, hengittävää ja kasvavaa perintöä. Pie tin en / M us eo vir as to ELSA HÄSTESKO-HEPORAUTA poikansa Arijoutsin kanssa vuonna 1931. Hän antoi perinteille uuden merkityksen. 1960–1980-luvuilla yhdistyksen toiminnassa korostuivat Kalevalan runous ja kansantaide. 34 ~ askel 7–8/25. Vaikka Elsa Heporaudan kirjallinen työ on painunut unohduksiin, Kalevalaisten Naisten Liitto ja Kalevala Koru ovat hänen väsymättömän työnsä kestäviä hedelmiä – ikkunoita suomalaiseen kulttuuriin ja sen ainutlaatuisiin rikkauksiin. 1980–1990-luvuilla nähtiin kansallispukujen ja perinteisten käsityötekniikoiden nousukausi. kuja, joita muut eivät vielä osanneet hahmottaa
• Kalevala Koru on kasvanut yhdeksi Suomen tunnetuimmista korubrändeistä, joka tunnetaan kansallisista juuristaan, korkealaatuisesta käsityötaidostaan ja kulttuuriperinnön vaalimisesta. Elsa Heporaudan kirjailijauran alku Jyväskylässä 1910–1922 Yrjö Männistö: Elsa ja F. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. 58 N:o 6/25 | 4. Tarjoukseen sisältyy kerran kuukaudessa ilmestyvä laadukas painettu aikakauslehti sekä Kotimaa.fi digisisältö, jota voi myös kuunnella. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Kampanjakoodi: KT06KESÄ25 asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Tilaus on määräaikainen. 81 €). A. Uudistunut Kotimaa! Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Yhdistys kantaa mukanaan menneisyyttä ja yhdistää sen nykyhetkeen tavalla, joka elää, hengittää ja rakentaa siltoja tuleville sukupolville. + 6,9 snt/min. Myöhemmin meitä ohjasi kuuluisan runonlaulajan Domna Huovisen tyttärentytär Aino Heiskanen. Liitto järjestää kulttuuritapahtumia, seminaareja, näyttelyitä ja matkoja, jotka liittyvät Kalevalan ja kansanperinteen teemoihin, sekä julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Pirta-jäsenlehteä. Paperilaskulisä 5 € + alv 10 %. Manner, joka on ollut kalevalaisen perinteen ystävä lapsuudestaan asti. Sen perinteiset arvot – hidas elämä, käsillä tekeminen, koti ja sen elämänpiiri – ovat jälleen nousseet suosioon. Nyt Kalevalaisten Naisten Liitto elää uusiutumisen aikaa. Yrityksen tuotot ohjattiin aluksi hyväntekeväisyyteen, erityisesti sota-ajan avustustoimintaan. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. SK S, Kir ja llis uu sa rk ist o Tilaa uudistunut Kotimaa! Merkityksellistä sisältöä Tarjoamme nyt entistä syvempää taustoitusta ajankohtaisiin kirkollisyhteiskun nal lisiin uutisiin ja ilmiöihin. Yläkoulun ja lukion musiikinopettajana Manner pääsi itsekin valottamaan nuorille kalevalaista runonmittaa. – Mennessäni 1967 Kajaanissa kansakoulun kolmannelle luokalle sain opettajakseni Aune-Esteri Turpeisen, joka muodosti luokkamme tytöistä Helka-ryhmän. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. kesäkuuta 2025 | hinta: 14,50 € | www.kotimaa.fi 120 v 6 KK LEHTI + DIGI 51 € (Norm. 1 Strateginen eläin Lehmä on pitänyt perheitä hengissä ja sen vieressä harmitus lievenee. Helkanuorten toiminta oli alkanut Kalevalaisten naisten nuorisotyönä jo vuonna 1949. Hästesko-Heporauta opettajina ja kulttuurivaikuttajina Kalevalaisten Naisten Liitto • Elsa Heporaudan aloitteesta syntyi vuonna 1935 Kalevalaisten Naisten Liitto, joka on edelleen aktiivinen kulttuuriperinteen vaalija. Kalevala Koru • Vuonna 1937 Elsa Heporauta taustavoimineen perusti Kalevala Korun, joka valmistaa koruja muinaissuomalaisten mallien pohjalta. https://esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/2115 Tilaa ja tutustu uudistuneeseen Kotimaahan 6 kuukauden ajan. • Vuonna 2025 järjestö juhlii 90-vuotista taivaltaan, ja juhlavuoden teemoihin kuuluu muun muassa luonnonperinnön suojelu. LÄHTEITÄ: Hirvonen, Maija (toim.): Elsa Heporauta eräs elämänkaari Kajannes, Katriina: Elämänpolun kaarteessa. • Järjestöön kuuluu noin 2 500 jäsentä ja 49 paikallisyhdistystä, joista osa toimii myös Ruotsissa. Lasku tulee maksettavaksi kolmessa erässä. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Lehdestä löytyy ristikko ja krypto sekä entistä laajempi katsaus kuukausittaisiin hartausja muihin tvja radio-ohjelmiin
Toivottavasti mahdollisimman monissa rippikouluissa kerrotaan tänä kesänä myös tästä ja puhutaan demokraattisen vaikuttamisen tärkeydestä. Viime vuoden rippikoululaiset antoivat laajassa kyselyssä rippikoululle kouluarvosanan 9–. Konfirmaatiomessut kokoavat kirkkoihin puoli miljoonaa suomalaista vuosittain K esä on rippileirien aikaa. Leirien tunnelma on ainutlaatuinen ja käsiteltävät aihepiirit laajoja ja syvältä koskettavia, elämänmakuisia. Kirkossa äänioikeutettuja ovat jo 16-vuotiaat. Turvallista ja antoisaa riparikesää! EMILIA KARHU Kulttuuri O lli Se pp äl ä. Konfirmaatiomessut kokoavat kirkkoihin joka vuosi noin puoli miljoonaa suomalaista. Vaikka Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä laskee jatkuvasti, rippileirien suosio on silti pysynyt korkeana. Viime vuonna rippikoulun käyneiden 15-vuotiaiden osuus ikäluokasta oli 73 prosenttia. Noin yhdeksän kymmenestä koki, että rippikoulussa oli hauskaa, turvallista ja hyvä olla, ja että siellä sai olla oma itsensä. Kunpa näin saisi olla myös tänä kesänä. Aina kesän korvalla mieleeni nousevat muistot sekä omalta rippileiriltä 1980-luvulta että niiltä useilta leireiltä, joilla sain sen jälkeen toimia isosena. Seuraavissa seurakuntavaaleissa marraskuussa 2026 suurella osalla tämän kesän riparilaisista on jo äänioikeus. Rippikoulussa kirkkoon liittyi 1 415 nuorta, joista 1 131 kastettiin. 36 ~ askel 7–8/25 18.7.–19.9. Nuorisokulttuuria parhaimmillaan! Samanlaista syvää intensiteettiä, heittäytymistä ja kohtaamista en ole sen jälkeen kokenut missään. Ne ovat tärkeä kosketuspinta seurakuntaan heille, joiden seurakuntayhteys on muuten jäänyt ohueksi
Vähän tarvitaan/ vain ojentuva oksa/ lehtivihreää/ hippiäisen kokoinen ääni/ kuusenjuurihämäristä / tai pelkästään se että humisee. Aviador kustannus 2025. Kyse ei ole vain poissaolevista vanhemmista, jotka eivät ole saaneet tunnekasvatusta. Kesä käänsi kylkeään, hiljaisuus/ makasi oksistoissa ja minä/ seisoin kynnyksellä kuin aika./ Lumpeenlehden ala/ vielä tilaa/ kellua kesää/ ennen kuin käyvät vähiin/ korennon kimalluspäivät. Uutta käsikirjoitusta työstäessä pintaan alkaa nousta unien ja muistojen kautta oman lapsuudenperheen ja suvun vaiettua ainesta. Väkivalta – myös seksuaalinen väkivalta – lapsia kohtaan on ollut historian saatossa ja on edelleen yleisempää kuin haluaisimme myöntää. Runoissa pohditaan myös vuodenkiertoa, ajan kulua ja kaiken kiertokulkua. Paikoin esseemäinen kirja perkaa vanhemman ja lapsen suhdetta eri sukupolvissa. Metsä tuoksuu, humisee, maistuu, kuiskaa, laulaa, hengittää, jäätyy ja sulaa, siivilöi valoa, puhuu ja puhuttelee. Näissä jaksoissa kuvaan astuvat psykoanalyysin isä Sigmund Freud ja tämän seuraaja Sándor Ferenczi, joista kirjan kertoja työstää romaania. Kollektiivinen trauma siirtyy eteenpäin jossakin sielun sopukoissa, kun aikuiset katsovat lapsen hädän ohi. Tunteista ei puhuttu eikä niitä varsinkaan näytetty. Vaikeneminen ja tunteiden käsittelyn vaikeus tuntuu siirtyneen suvussa sukupolvelta toiselle. NOORA WIKMAN Kirjat Puhetta puille ja puiden puhetta KAIKKI AISTIT valpastuvat, kun lukee kirjallisuuden tutkija Pirjo Lyytikäisen tuoretta runokirjaa Vanhan metsän elegia. M ar ek Sa bo ga l. Kuukauden kirja Lapsuuden pimeys A nna-Liisa Ahokummun kolmas romaani Kosminen tanssija paneutuu lapsuuteen, ylisukupolviseen vaikenemiseen ja psykoanalyysiin. Ahokumpu on käsitellyt teemaa myös aiemmissa kirjoissaan Kolme rukousta äidille ja Viktor Stanislauksen kolmetoista sinfoniaa. Kertoja on pikkukaupungissa asuva kahden pienen lapsen äiti ja kirjailija, joka pandemia-aikana alkaa haaveilla kolmannesta lapsesta. Kirjaa ei ole luokiteltu autofiktioksi, mutta minä-kertoja muistuttaa kovasti Ahokumpua itseään. Lapsuudenperheessä vallinnut tunnelma oli kylmä ja painostava. Ahokumpu laajentaa aihettaan omista lapsuuden kokemuksistaan koko ihmiskunnan historiaan. askel 7–8/25 ~ 37 ANNA-LIISA AHOKUMPU: Kosminen tanssija. Teksti on kuitenkin hänen mielestään eloton ja suurempaan rooliin alkaa astua oman suvun ruumiinavaus, kuten kirjan takakannessa kuvataan, ja sen nostattamat kysymykset. Selväksi käy, miten riippuvaisia me ihmiset olemme metsistä ja niiden kaikista elollisista olennoista. Näissä menneissä metsissä/ suren siipilaulua,/ kadonneita säveliä/ metsiin sävelletty musiikki/ aukioissa äänetön. Runot kantavat myös surua hävitetyistä vanhoista metsistä. EMILIA KARHU PIRJO LYYTIKÄINEN: Vanhan metsän elegia. Gummerus 2025. Kulttuurimme on vääristynyt ja lapsia laiminlyövä, hän väittää. Runoissa todetaan, että meitä ihmisiä kannattelee mikroskooppinen elämä, joka on meiltä näkymättömissä
Alueen uusin nähtävyys on Itämeren tiedekeskus. Kesäisin alue on avoinna joka päivä kello 10–18. Lisätiedot: skansen.se EMILIA KARHU yhän Henri Em ilia Ka rh u. Alue on vähän kuin Luostarinmäen Käsityöläismuseo Turussa tai Seurasaari Helsingissä, mutta suurempi ja monipuolisempi. Skansen levittäytyy nykyisin kaikkiaan 30 hehtaarin alueelle. Alueelta löytyy myös Skogaholmin kartano, jonka muotopuutarhan perällä sijaitsee teologi ja mystikko Emanuel Swedenborgille (1688–1772) kuulunut kesämaja. Paikka on tuttu myös kesäkaudella joka viikko järjestettävistä Allsång på Skansen -yhteislaulutapahtumista, joita voi seurata televisiosta Suomessakin. Aikakaudelle tyypillisiin asuihin pukeutuneet oppaat toimittavat taloissa ja tiloilla perinteisiä askareita. Idyllisissä kahviloissa voi nauttia vaikka korvapuustin kahvin kera. Alueella järjestetään läpi kesän kansantanssinäytöksiä. Nähtävää ja koettavaa alueella riittää koko päiväksi. 38 ~ askel 7–8/25 Kulttuuri Historian lehtien havinaa Skansenilla TUKHOLMASSA DJURGÅRDENIN alueella sijaitseva, vuonna 1891 perustettu Skansen on maailman ensimmäinen ulkoilmamuseo. Alueella voi tutustua historiallisiin rakennuksiin ja miljöihin, joita on tuotu eri puolilta Ruotsia. Jos nälkä yllättää, saa Skansenilta muun muassa erilaisia perinteisiä nakkisämpylöitä ja muuta suolaista. Skansenin perusti kielitieteilijä, opettaja ja kansansivistäjä Artur Hazelius. Alle 4-vuotiaat pääsevät sisään maksutta. Ruotsi oli 1800-luvulla nopeasti teollistumassa, ja Hazelius pelkäsi maan monien perinteiden ja tapojen unohtuvan. Aikuisilta pääsy Skansenille maksaa noin 26 euroa (285 kruunua) ja alle 16-vuotiailta lapsilta noin 9 euroa (85 kruunua). Museota ympäröivällä puistoalueella on monipuolista kasvillisuutta ja puutarhoja. Skansenilla sijaitsee myös Tukholman ainoa eläinpuisto, jossa on pohjoismaisia kotija villieläimiä. Eläkeläiset ja opiskelijat saavat aikuisten hinnasta pari euroa alennusta
Laaksosen tie esiintyväksi artistiksi sinetöityi vuonna 1994 ensilevyn kappaleella Täällä Pohjantähden alla. Norvio on suomalainen äänisuunnittelija, säveltäjä, tuottaja ja moniosaaja. 050 3256115 Koti, jossa myös hengellisiin tarpeisiin vastataan. Länsman on luohti-laulutyylin taitaja ja puolestapuhuja. Voitto sävellyskilpailussa suuntasi parikymppisen nuorukaisen elämän muusikonuralle. Kaksi vuotta myöhemmin syntyi hitti Sata salamaa. Kajsa kasvoi Oslossa norjalaisen äidin ja saamelaisen isän lapsena. Laaksonen on säveltänyt paljon myös hengellistä musiikkia, usein runoilija Anna-Mari Kaskisen teksteihin. 40-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestetään Eläköön elämä -konsertteja eri puolilla Suomea. LISÄTIETOJA: ijahisidja.fi Ø rja n M ara ka tt Be rte lse n KAJSA BALTO Py hä n H en rik in ek um ee nin en ta id ek ap pe li Ikäihmisten koti, jossa jokainen asukas ja hänen omaisensa kohdataan yksilönä. He yhdistävät saamelaista joikuperinnettä moderniin elektroniseen musiikkiin. Tänä vuonan se järjestetään 15.–16.8. Tapahtumapaikkana on Saamelaiskulttuurikeskus Sajos. Häntä luonnehditaan sydäntä lämmittäväksi, intensiiviseksi ja voimalliseksi esiintyjäksi, jonka lauluilmaisu on sielukasta ja täynnä sanomaa. askel 7–8/25 ~ 39 Petri Laaksonen juhlii 40 vuoden taiteilijauraansa LAULAJA-LAULUNTEKIJÄ PETRI Laaksosen ensi sävellys Eläköön elämä valittiin Sonja Lumpeen laulamana Suomen euroviisukappaleeksi vuonna 1985. Festareilla esiintyy muun muassa Duo Hildá Länsman & Tuomas Norvio. Festareilla kuullaan myös Kajsa Baltoa, joka on viime vuosina vakiinnuttanut asemansa keskeisenä saamelaisena äänenä Norjan musiikkikentällä. Hän on luonut omaleimaisen, pohjoissaamelaiseen joikuperinteeseen pohjautuvan musiikillisen maailman, jossa hän ylittää genrerajoja. Yhdessä videotaiteilija Alice Marie Jektevikin kanssa he ovat luoneet modernin konserttikokemuksen, joka avaa portteja menneeseen ja tulevaan. Tiedustelut: Sirpa Pursiainen-Hautala p. Jankanraitti 23, 33560 Tampere elamanpuu.fi. Nyt ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelusetelipaikkoja vapaana. Sittemmin hän on säveltänyt huomattavan määrän rakastettuja lauluja 14 soololevylleen, ja myös lukuisille muille artisteille. LISÄTIEDOT artistin juhlavuodesta: www.petrilaaksonen.net Saamelaismusiikin festarit kutsuvat Inariin IJAHIS IDJA on alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma, jota on järjestetty Inarin kirkonkylällä vuodesta 2004 lähtien. Tapahtuma on Suomen ainoa saamelaismusiikkiin keskittyvä festivaali
Moni on myös kiinnostunut löytämään pohjoismaiset juurensa. Pohjoismaalaisuus kiinnostaa Kielikahviloiden koordinaattori Laura Ollikainen kertoo, että kiinnostus pohjoismaista elämäntyyliä, kulttuuria ja historiaa kohtaan on kasvanut eri puolilla maailmaa. Sinne voi tulla vaikka suoraan kadulta puhumaan ruotsia, tanskaa, norjaa, islantia, pohjoissaamea tai suomea. Monet kahvilakävijät ovat myös työskennelleet tai opiskelleet muissa Pohjoismaissa ja haluavat ylläpitää kielitaitoaan. Sen jälkeen on tarjolla kahvia ja pullaa. Se innostaa myös kielen oppimiseen. He ottavat tottuneen oloisesti paikkansa eri maiden lippujen ympärille kootuista tuoliryhmistä. Virheitä ei kannata pelätä, ne kuuluvat kielen oppimiseen. Kaikki voivat osallistua keskusteluun oman taitotasonsa mukaan. Löysin alun perin tieni tänne, kun etsin norjankielistä kirjallisuutta. 2000-luvulla suurta mielenkiintoa ovat herättäneet esimerkiksi pohjoismaalainen musiikki, kirjallisuus, tietokonepelit, elokuvat ja tv-sarjat, kuten Skam, Silta ja Vallan linnake. Puhu pohjoismaita Pohjoismaisen kulttuuripisteen kielikahvila Helsingissä on matalan kynnyksen paikka. Pöydästä pöytään Kielipöydät löytyvät eri puolilta kirjastoa, liput viitoittavat tietä. Gu n D am én. Tilaisuus avataan suomalaiseen tyyliin lyhyellä tervetulotoivotuksella suomeksi ja ruotsiksi. Kello lähenee viittä ja ihmisiä alkaa saapua kirjastossa järjestettävään kielikahvilaan. Kahvilaan tulee myös ulkomaalaisia, jotka haluavat vahvistaa suomen tai ruotsin kielen taitoaan. Pohjoismainen kulttuuripiste on Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen kulttuuri-instituutti ja se rahoitetaan kaikkien Pohjoismaiden verovaroista. – Rohkaisemme aina ihmisiä osallistumaan kielikahvilaan matalalla kynnyksellä, sillä kieltä oppii vain käyttämällä. Kielen opetteluun tarvitaan usein jokin henkilökohtainen alkusysäys, esimerkiksi ystävyystai seurustelusuhde eri äidinkieltä puhuvan kanssa. Siksi on tärkeää, että luomme tilaisuuksia kielen oppimiseen myös niille, jotka eivät puhu jotain pohjoismaista kieltä äidinkielenään, Ollikainen sanoo. 40 ~ askel 7–8/25 A stun sisään Pohjoismaisen kulttuuripisteen kirjastoon vilkkaalta Helsingin Kaisaniemenkadulta. Jokaisessa pöydässä on oma kielihosti eli äidinkielenään kyseistä kieltä puhuva isäntä tai emäntä. Pohjoismaat löytyvät usein tilastokärjestä, kun maailmalla mitataan onnellisuutta ja tasa-arvoa. Kielikahvilassa voi istua vain yhdessä pöydässä tai kierrellä eri pöydissä ja osallistua keskusteluihin eri kielillä. Avaran valoisissa tiloissa on laaja valikoima pohjoismaista kaunoja tietokirjallisuutta, kielten oppikirjoja, sarjakuvia ja selkokielistä kirjallisuutta kaiken ikäisille. Osan haaveissa on työskennellä tai opiskella tulevaisuudessa jossain toisessa Pohjoismaassa. – Kielitaito avaa oven kulttuuriin ja luo edellytyksiä identiteetin syntymiselle ja vahvistumiselle. Kun vaihdan pöydästä toiseen, piiriä aina laajennetaan ja minut kutsutaan lämpimästi mukaan keskusteluun. Tiskiltä saan oman kirjastokortin. Ensimmäiseksi liityn ruotsia puhuvan pöydän kesNORJAN KIELEN pöydässä puhuttiin muun muassa tuulivoimasta, taloudesta, kirjallisuudesta ja norjalaisista työmarkkinoista
Ihmiset kertovat, miten kukin on löytänyt tiensä kielikahvilaan. GUN DAMÉN Lisätietoja pohjoismaisesta kielikahvilasta ja muusta Pohjoismaisen kulttuuripisteen toiminnasta löytyy verkosta: nkk.org Me pohjoismaalaiset muistutamme toisiamme monella tavalla. Tuttu tervehdys Ha det! moikataan, kun lähden pöydästä. Esittelemme hieman itseämme ja puhumme lähiviikkojen ohjelmasta, siitä mitä kukin on tekemässä. Puheenaiheina ovat norjalaisten ja suomalaisten tavat suhtautua tuulivoimaan, talous, kirjallisuus ja norjalaiset työmarkkinat. – Uutta kieltä voi käyttää ilman erinomaista kielitaitoa. Kielikahvilaan kokoonnutaan neljä kertaa kevätkaudella ja neljä kertaa syyskaudella. Hänen mukaansa kahvila on mahtava paikka puhua omaa kieltään, varsinkin jos itsellä ei ole Suomessa omankielistä verkostoa. Tanskan kielen pöydässä vertaillaan tanskan ja norjan kielen erilaisia kirjoitusasuja. – Olen hyvin ylpeä pohjoismaisista arvoista ja kielistä. – Ja ne, jotka ovat työskennelleet tai opiskelleet Islannissa, pystyvät ylläpitämään täällä kielitaitoaan. Ryhmissä hostit kuljettavat keskustelua eteenpäin, jos tulee tuumaustaukoja. Islannin ja pohjoissaamen pöytiin en osallistunut tällä kertaa, mutta ehkä tohdin jo ensi kerralla istua kuuntelemaan, miltä nämä kielet kuulostavat. Apuna ja tukena ovat myös erilaiset verkkokurssit ja sovellukset, sekä perinteiset kielikurssit esimerkiksi kansalaisopistoissa tai Avoimessa yliopistossa. Hänen mukaansa on hienoa kokoontua yhteen viihtymään ja puhumaan monia pohjoismaisia kieliä saman katon alle. Keskustelijat kertovat omista matkakokemuksistaan. Rohkeasti mukaan Koordinaattori Laura Ollikaisen mielestä suomen kieltä äidinkielenään puhuva voi hyvin oppia käyttämään sujuvasti toista pohjoismaista kieltä – tai useampiakin. Olemme hyvä roolimalli muulle maailmalle. – Me pohjoismaalaiset muistutamme toisiamme monella tavalla. Oppimalla ja puhumalla toistemme kieliä ymmärrämme naapureitamme entistä paremmin. Puhutaan myös murteista ja yleiskielestä. Välkommen, ta plats. Pohjoismaalainen mentaliteetti yhdistää Islannin kielen pöytää luotsaava Hrafnkell Birgisson löysi kielikahvilaan Facebookin kautta. Esimerkiksi kouluruotsin opinnot antavat hyvän pohjan toisten skandinaavisten kielten oppimiseen. Tärkeää on henkilökohtainen kontakti toisiin ja sitä kautta kieleen. On ollut helppoa sopeutua Suomeen, koska tunnelma on jotenkin tuttu. Meillä on yhteinen pohjoismaalainen mentaliteetti. Kun maailma ympärillä tuntuu epävarmalta, on hyvä vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä. POHJOISSAAMEN PÖYDÄSSÄ oli paljon keskustelijoita.. He auttavat myös keskustelijoita löytämään oikeita sanoja tai ilmaisuja. askel 7–8/25 ~ 41 kusteluun. Tanskankielistä pöytää isännöivä Georg Guldager Disen löysi kielikahvilan tyttöystävänsä kautta. – OLEN hyvin ylpeä pohjoismaisista arvoista, sanoo islannin kielen pöytää luotsaava Hrafnkell Birgisson. Seuraavaksi siirryn norjan kielen pöytään. Keskustelijat ehdottavat myös Aliaksen pelaamista. Vaihdan suomen kielen pöytään, jossa puhutaan Helsingin retkikohteista ja Suomessa matkustamisesta. Meidän kaikkien pitäisi olla armollisempia itsellemme kieliä opiskellessamme, ja toisaalta kärsivällisempiä myös muita vasta kieltä opiskelevia kohtaan, Ollikainen muistuttaa
”Onko ne varmasti maksettu?” ”On, kyllä ne on maksettu. ”Hyvää päivää”, tervehdin rauhallisesti, nousen ja nostan kukkakimpun näkyville. Kuuntelen nukkuvan päivänsankarin hengitystä. Pullapitkosta on leikattu lautasille ohuet siivut ja nokkamukeihin kaadetaan kahvia. Kolme virttä, verkkainen vanhuksen kerronta ja koetellut lauseet siirsivät hetkeksi kahdeksannen päivän aikaan. ”Ne ovat kyllä kauniita. ”Saisinko tekohampaani?” kysyy vanhus ja alkaa katsella kukkia lähemmin. Jotkut käyvät katsomassakin. Juuri tässä, kauempaa tyhjänpäiväiseltä ja tehottomalta näyttävässä hetkessä, mieli tyyntyi ja ikuisuus virtasi lävitse. Puhe soljuu asiasta ja ihmisestä toiseen. Tunnen itseni tervetulleeksi. Hoitajat nyökkäävät päiväpalaverinsa keskeltä. En raaski herättää. 42 ~ askel 7–8/25 K ukkakimppu kädessäni soitan hoitokodin ovikelloa. Olen pappi ja tulin onnittelemaan sinua syntymäpäiväsi vuoksi.” ”Vai pappi?” vanhus sanoo ja tarkentaa katsettaan. Vanhuksen vieressä rukous kulki hengityksen tahtiin. Illalla tunsin tehneeni päivän aikana jotakin hyvin tärkeää, vaikken ollut ollenkaan varma, mitä palvelukotiin kukkien lisäksi lopulta sain vietyä. Virsi virkistää vanhusta muistelemaan elettyä elämää. Päivänsankarin huoneessa aurinko tulvii sälekaihtimien raoista. Vähitellen keskustelu menee tärkeimpiin: elämän rakkauteen, lapsiin ja lastenlapsiin. Nyt on tärkeää olla juuri tässä. Esittelen asiani, onnittelukäynnille tulossa. Istahdan viereen. 42 ~ askel 1/25. ”Tulin tuomaan sinulle kukkia.” ”Vai kukkia”, vanhus hymähtää. Palvelukodin olohuoneessa pauhaa televisio kovalla äänellä. Verkkaisessa keskustelussa mieleen tunkeutuvat tekemättömät työt. ”Näitä minä täällä katselen ja ajattelen, että tässä ovat kaikki.” Samalla käy selväksi, että osa heistä on jo ajan vaivoista vapaat. Vanhus kiittää ja jää vuoteelleen vilkuttamaan. Vanhus nukkuu rauhallisesti. Silmissä välähtää ilo. Hetken kuluttua vanhus havahtuu hereille. Pakotan toistamiseen itseäni pysähtymään. Huomaan komentavani itsenäni: unohda muut työt ja kiireet. ”Mutta minä se olen vielä täällä ja joka päivä on armo uus.” Vanhus tekee kuin huomaamattaan jo seuraavan virsiehdotuksen ja taas hyräilemme tuttua virttä. Olemme löytäneet yhteisen kielen. TEHTÄVÄNI OLI käydä onnittelemassa vanhusta ja viedä syntymäpäiväsankarin päivään lohtua ja voimaa – seurakunnan tervehdys. Palvelukodissa kiire ja kiireettömyys käyvät kilpaa. Vanhus katsoo ulos ja kiteyttää alkukeskustelun sanoihin: ”Päivä vain ja hetki kerrallansa.” Laulan tutun virren ja vanhus hyräilee mukana. Olin itse oppimassa läsnäolon, hitauden ja hiljaisuuden viisautta. Ainakin elämä tuntui sen hetken merkitykselliseltä ja Jumala erityisen läsnäolevalta – ei suurena tai näyttävänä, ei tehokkaana ja tuottavana, vaan koeteltuna ja lempeänä. Omakin hengitys tasaantuu. Hiukset on laitettu kauniisti. Myönnän, että kerronnan hitaus vaatii asettautumista. Pappi tunnistetaan ja päiväkahveja odottavat vanhukset tervehtivät ja nostavat vapisevia käsiään. Puhumme aluksi niitä näitä. Huone on lämmin, suorastaan kuuma. Ikäväkin on. Samaan aikaan toiset kattavat iltapäiväkahveja. Tunnen itseni tervetulleeksi. Vanhukselta oppimassa Pyhän häivähdyksiä Risto Leppänen • pappi ja pyhiinvaeltaja Vanhus tarkentaa katsettaan. Lopuksi siunaan vanhuksen ja päätämme iltavirteen Levolle lasken, Luojani. Silmissä välähtää ilo. Vanhus opetti, ilman että saarnasi. Kiitos paljon!” Ihastelemme kukkia, etsimme niille maljakon ja katselemme ikkunasta avautuvaa kesäistä maisemaa. Muistelemme työn vuosia ja katselemme valokuvia
askel 7–8/25 ~ 43 Ju kk a Gr an stö m askel 1/25 ~ 43 OLIN OPPIMASSA läsnäolon, hitauden ja hiljaisuuden viisautta. Jumala tuntui erityisen läsnäolevalta – ei suurena tai näyttävänä, ei tehokkaana ja tuottavana, vaan koeteltuna ja lempeänä, Risto Leppänen kirjoittaa.
Kaatumisesta tuli elämän käännekohta KATRIINA HYTTI haluaa opiskella papiksi ja toivoo voivansa jatkaa jatkaa opintoja teologian tohtoriksi asti. 44 ~ askel 7–8/25
– Katriina kuulosti todella kivalta, siitä keksin uuden etunimen. Puolen vuoden jälkeen hän on pikkuhiljaa alkanut tottua uuteen nimeensä. Muusikko ja kassatyöntekijä haaveilee pappeudesta ja tohtoriopinnoista. Enemmän negatiivista. Nimenvaihdoksen myötä kaikki vanha katosi elämästäni. – Samalla pääsin lähemmäksi vuonna 2011 kuollutta äitiäni. Ihmiset eivät nähneet minua, vaan halusivat aina keskustella Raulista. Hytin uuden gospel-yhtyeen nimi onkin Cathry’s Cabin. Hytti oli teini-ikäinen, kun hänen maankuulu muusikkosetänsä Rauli kuoli vuonna 1987. Hytin työpaikalla työelämäharjoittelussa ollut nuori kuuli hänen nimensä väärin ja kutsui häntä Katrin sijaan Katriinaksi. – Nyt voin katsoa kaikkea kauempaa, etäämmältä. TEKSTI JA KUVAT: PÄIVI ARVONEN askel 7–8/25 ~ 45. Aikuinen poikani on edelleen Somerjoki. Nyt Lauttasaaren kodin ovessa lukee uusi nimi Hytti. – En ollut koskaan miettinyt nimenvaihdosta. Katri Somerjoesta tuli virallisesti Katriina Hytti tämän vuoden tammikuussa. – Olen ylpeä tästä nimestä. Hytin olo on kevyt nimenmuutoksen myötä. Uusi nimi toimii myös englanniksi. Musiikki on ollut hänelle tärkeää aina, mutta sielua lähinnä on nykyisin gospel. V iisi vuosikymmentä Katriina Hytti, 52, eli kuuluisan setänsä, Suomen kansan rakastaman muusikkolegendan Rauli Badding Somerjoen varjossa. Uusi etunimi sen sijaan löytyi sattumalta. Katriina Hytin – entisen Katri Somerjoen – elämässä lähes kaikki on muuttunut muutaman vuoden sisällä. Ikänsä musiikkia tehnyt nainen mietti myös keksittyä taiteilijanimeä, mutta päätyi äitinsä tyttönimeen Hyttiin. Sedän laaja maine selvisi Hytille vasta tuolloin. – Sukunimi on toki vaikuttanut musiikilliseen näkyvyyteeni ja se on tuonut elämääni paljon kaikkea positiivista, mutta myös negatiivista. Se ei käynyt mielessänikään, vaikka kipuilin paljon Somerjoki-nimen kanssa, Hytti kertoo vehreänä alkukesän päivänä. Aloitin uudelleen kuin puhtaalta pöydältä, Hytti sanoo
– Se oli pysähdysmerkki, joka pisti katsomaan peiliin ja tarjosi mahdollisuuden muutokseen. Viimeinkin olin löytänyt tien, jota seurata. Sen sijaan kiitin Jumalaa, ettei käynyt pahemmin, Hytti kertoo. Muutokseen kuului paitsi uskon merkityksen vahvistuminen myös konkreettinen muutos nimien vaihdoksen myötä. Minulle sanottiin usein, etteivät tytöt voi laulaa Raulin musiikkia. – Olin kokenut kutsua kristillisyyteen pitkään. Hän arvelee liukastuneensa syksyn lehtien vuoksi. – Oli tullut aika päästää irti kaikesta vanhasta, myös suku46 ~ askel 7–8/25. Hytti oli käymässä Somerolla isänsä ja setänsä haudalla. Uskon merkitys alkoi kasvaa pienin askelin vajaa kolme vuotta sitten, juuri päättyneen parisuhteen myötä. – Halusin kirkkohäät ja siksi piti käydä rippikoulu ja liittyä kirkkoon, johon kuuluin vuodesta 1996 vuoteen 2001. – Hetkeäkään ei ollut oloa, että miksi näin kävi. Minusta tuntui kuin olisin jokin Raulin reliikki, minua haluttiin koskettaa kuin pyhäinjäännöstä, Hytti kertoo. Hänen musiikkinsa meni ihmisten sydämiin. Hytiltä katkesi kaatuessa hammas, ja huuli turposi ikävästi. – Tuomiokirkkoseurakunnan pappi soitti minulle ja toivotti tervetulleeksi. Nykyisin sydäntä lähinnä on gospelmusiikki. Päätin, etten halua kuulua kirkkoon, Hytti muistelee. Kohtalokas kaatuminen Viime vuoden marraskuussa Hytti kaatui kadulla kävellessään. – Aviomieheni ei kuulunut kirkkoon. vaaseen. – Pääsin omin voimin ylös maasta, mutta tajusin, että nyt kävi pahasti. – Kaatuminen kirkasti ja vahvisti kaiken. Hän asui tuolloin Kruununhaassa, joten seurakunnaksi valikoitui Helsingin tuomiokirkkoseurakunta. Setä kuin pyhä mies Hytti on vuosien varrella oppinut ymmärtämään suomalaisten suhtautumista setäänsä ja tämän musiikkiin. Hän arvelee, että syynä olivat äidin kommunistiset ajatukset. Jumalan rakkaus ja huolenpito minua kohtaan ilmeni selkeästi kaatumisessani. Syksyllä Hytti oli valmis liittymään uudelleen evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Silti Hytti on myös setänsä musiikkia laulanut, vaikka ura onkin pitänyt sisällään eniten muunlaista musiikkia. Hytti avioitui uudelleen, ja liitosta syntyi poika Max, joka on nyt 24-vuotias. Päätös erota kirkosta syntyi erään joulun kokemuksen jälkeen. Usko nosti päätään pikkuhiljaa. Rippikoulun Hytti kävi vasta päälle parikymppisenä. – Rauli on kuin pyhä mies tietylle sukupolvelle. Hytti muistetaan esimerkiksi 1990-luvun alun suositusta Mascara-yhtyeestä. – Rupesin rukoilemaan iltarukouksen. Kirkkohäillä alkanut liitto päättyi eroon. Hän kokee saaneensa kielteistä asennoitumista myös sukupuolensa vuoksi. Usko hiipi elämään pienin askelin Nimi ei ole ainoa viime aikojen iso muutos Hytin elämässä. Kesällä 2023 uskonasiat mietityttivät enemmän ja enemmän. Tämä tuntui mukavalta eleeltä. – Vihdoin voin olla minä. Hän koki Jumalan nostaneen hänet ylös ja suojelleen pahemmalta loukkaantumiselta. Olen kiitollinen Jumalalle. Enää minun ei tarvitse kantaa suvun taakkaa, olen vapaa, Hytti sanoo. Motiivina rippikouluun ei tosin ollut kiinnostus uskon asioita kohtaan. Hyttiä ei kastettu lapsena. Hytti kokee kaatumisen olevan parasta, mitä hänelle on koskaan tapahtunut. Hänessä syntyi halu mennä samalla reissulla jouluaattona Someron kirkkoon, joka kuitenkin oli kiinni. – Olisin voinut olla Raulin manttelinperijä, jos olisin ollut mies. Kesällä 2023 huomasin, että minulla on kanava taiMUSIIKKI ON aina ollut Katriina Hytille tärkeää. Poikaa ei kastettu vaan hänelle pidettiin nimiäiset. – Olin pettynyt ja tuohtunut, loukkaantunutkin, ettei kirkko ollut auki silloin, kun olisin sinne halunnut mennä. Tämä keveys on ihanaa
askel 7–8/25 ~ 47. Tämä keveys on ihanaa. Enää minun ei tarvitse kantaa suvun taakkaa, olen vapaa. EPÄILIJÄN KIRJEET -teos on antanut vastauksia Katriina Hytin mieltä pitkään askarruttaneisiin kysymyksiin
En anna sen rajoittaa elämääni. – Rakkaudellisuus elämässäni on vahvistunut. Jos meillä ei olisi vapaata tahtoa, olisimme robotteja. – Sain vain hyvää palautetta. Hytillä on mielessä jo aihe tohtorin väitöskirjaan. Haluan tehdä hyvää ja puolustaa heikompia. Yksi näistä harvoista on entinen muusikkokumppani vuosikymmenten takaa. Hytti odottaa innolla teologista oppia. Gospelpiireissä, etenkään Suomen ulkopuolella, ei ole niin valmiiksi kahlittuja kaavoja. Hytti kertoo, että änkytyksen perimmäistä syytä ei ole kyetty selvittämään, vaikka aihetta on tutkittu paljon. Olen oppinut pehmeämpää asennetta itseäni ja muita kohtaan. 48 ~ askel 7–8/25. – Pappina vaikka sitten laulan sanottavani, sillä laulaessa änkytystä ei tule, koska laulaessa vasen aivopuolisko aktivoituu. – Enää en mieti puhevikaani. Olen nyt lempeämpi ihminen, niin itselleni kuin muille. Minua on yritetty laittaa tiettyihin lokeroihin ja kertoa, millainen minun pitäisi olla. – Verkostomessuissa on musiikilla tärkeä rooli ja käyn sunnuntaisin jumalanpalveluksessa laulamassa. – Usko ei ole muotia. Hyttiä ärsyttää ja harmittaa ihmisten tuomitseva asenne, etenkin sosiaalisessa mediassa. Uskon löytämisen Hytti piti pitkään salassa. Olen aina ollut hiukan huono lukemaan, tykkään enemmin kokea ja keskustella. Mietin, miksi pitäisin kiinni jostain niin raskaasta. Hytin nuoruuden yhtyeestä Mascarasta tehtiin kymmenisen vuotta sitten televisio-ohjelma. Pappi saa kulkea ihmisen vierellä syntymästä kuolemaan. Laulaessa änkytys ei vaivaa Katriina Hytti on kärsinyt änkytyksestä lapsesta asti. Hytti kokee aiemmin olleensa ajoittain hyvinkin mustavalkoinen. Ystäviä, joiden kanssa uskonasioita voisi jakaa, ei Hytillä ole montaa. Ihmiset sanoivat, että olen rohkea, kun uskallan kertoa. – Olen laulanut kolmekymmentä vuotta, mutta ilmaiseksi. Värit mustavalkoisuuden tilalle Uskon löytäminen muutti Katriina Hyttiä eniten henkisesti. En kovasti huutele uskostani, se on minulle hyvin henkilökohtainen asia. – Olen kiitollinen uskonsisaresta, jonka kanssa rukoilemme yhdessä ja voimme keskustella uskosta. Hytti kokee kykenevänsä nykyään katsomaan asioita laajemmin ja hahmottamaan kokonaisuuksia paremmin kuin ennen. Gospel-musiikillaan Hytti tähtää maailmalle, jossa on enemmän tilaa erilaisuudelle. – Minua kiehtoo valtavasti ihmisen vapaa, oma tahto. – Ihminen haluaa tuomitsemisella leikkiä Jumalaa, vaikka meillä ei ole valtaa tuomita. – Minulla ei ole syvää uskonnollista sivistystä, minua ei kasvatettu luterilaiseksi eikä kotona puhuttu uskonnosta. nimestä. – Tähtään papiksi ja teologian tohtoriksi. Tätä syntiä on toki ajoittain edelleen myös minussa. – Minulle on tärkeää saada olla oma itseni. Palkkatyö on kaupassa kassatyöntekijänä. Tällä hetkellä hän laulaa lähinnä kotona ja karaokeilloissa. – Musiikillisesti seuraava iso askeleeni on saada itseni uskomaan, että voin saada rahaa siitä, mikä on vahvin alueeni. Hytti kertoi lopulta uskostaan myös sosiaalisessa mediassa. Tiedän sen olevan tunneperäinen vaiva, jota jännitys pahentaa. Mietin pitkään, missä ammatissa tämä parhaimmin toteutuisi. Hytti lukee parhaillaan teologisen tiedekunnan pääsykokeisiin. Olin halunnut uskoa, ettei nimi ollut rasite, mutta nimellä oli väliä. Minulla ei ole ollut suhteita musiikkialalle ja minun on ollut vaikea pyytää rahaa laulamisesta, Hytti kertoo. Kaatuminen oli pysähdysmerkki, joka pisti katsomaan peiliin ja tarjosi mahdollisuuden muutokseen. – Uskon myötä elämääni ovat tulleet kaikki värit. Hengellisen kodin Hytti on löytänyt pääkaupunkiseudun luterilaisesta Verkosto-seurakunnasta. – TV-ohjelmassa änkytin koko Suomen kansalle ja tajusin, että nyt minun ei enää tarvitse miettiä asiaa. Tavoitteena kansainvälinen gospel-ura ja tohtorin tutkinto Hytti on aikeissa laittaa elämänsä uusiksi myös työn ja musiikin saralla. Haluan tehdä musiikkia omalla tavallani, ja haaveenani on tehdä gospel-musiikkia
– Olen romantikko, uskon ikuiseen rakkauteen. Kaikkia sinkkuja Hytti kehottaa sulkemaan sosiaalisen median ja lähtemään ihmisten pariin. – Kaikkea ei kuitenkaan pidä jättää yksin Jumalan käsiin, tarvitaan myös omaa aktiivisuutta! KATRIINA HYTIN hymy on herkässä. Uskon vakaasti, että rakkaus tulee vielä vastaani. Some on saanut aivan liikaa valtaa. – Kumppanin löytääkseen pitää mennä ulos, ihmisten luo. Ihmisten pitäisi palata takaisin fyysiseen vuorovaikutukseen toistensa kanssa. TÄRKEÄSSÄ LAPSUUDENKUVASSA kolmevuotias Katri halaa ”Pokki-Rouva” -kissaa.. Hytti elää tällä hetkellä yksin. Hytti uskoo vahvasti Jumalan johdatukseen. Elämästä poistui paljon painolastia nimenmuutoksen myötä
Häntä on jäänyt mietityttämään se jatkuva tai paremminkin pätkittäin toistuva rukoileminen. Kaksitoistavuotias hämmästelee: luostarissa! He viljelevät viiniä ja puristavat oliivipuidensa hedelmistä öljyä ja myyvät sitä luostarin kaupassa. Kaksitoistavuotias alkaa ajatella viikkorahaansa ja suklaakuorrutettua jäätelöä ja Harry Potter -linnaa, johon juuri säästää. Yritän tarkentaa vastausta sanomalla, että eivät veljet köyhiä ole. Mitä siinä ehtii! Rukous on tärkeämpää kuin työ, sanovat luostariveljet kappelin seinässä. 50 ~ askel 7–8/25 Kaksitoistavuotiaan kanssa temppelissä K aksitoistavuotias osaa olla sinnikäs: Siis mitä tarkoitat, kun sanot, että kristittyjen kuuluu panna kaikki tasan. Omaa syntymäperhettäänkin luostariveljellä on lupa ikävän tai tarpeen tullen tavata. Ei! kaksitoistavuotias lukee, vaikka vastauksessa kerrotaan, että luostari on luostariveljen koti. Kysymyksen alla on vastaus, ja kaksitoistavuotiasta kiinnostaa ihan ensimmäiseksi se, saako luostariveli omistaa mitään. Mutta kaksitoistavuotias on jo nostanut seuraavan kysymyksen kulmaa. Aina kirkosta lähdettäessä kaksitoistavuotias FM, KIRJAILIJA KAISA RAITTILA Rakas luostaripäiväkirja Ju kk a Gr an str öm. Kävelemme paahtavassa auringossa luostarisaaren käytävää. Seitsemän kertaa, ei ole tottakaan Saako luostariveli käydä kotona. Kappelin seinustalla hän pysähtyy ja alkaa nostella seinään kiinnitettyjen kysymyskylttien kulmia. Mitä he oikeastaan rukoilevat. Mennä joka toinen päivä kävellen töihin, että se, jolla ei ole autoa, saa käyttää meidän ooppelia. Vastausta odottavien rukouspyyntöjen lista Käymme luostarisaaresta päästyämme useammassa kirkossa. Eikä rukoukseen kaksitoistavuotiaan hämmästykseksi ristitä käsiä vain illalla ennen nukahtamista, vaan seitsemän kertaa vuorokaudessa. No, ihan järkeenkäypää, kaksitoistavuotias sanoo. Entä missä luostariveljet käyvät töissä. Hän tapailee ristinmerkkiä, vaikka ei ole ennen sellaisesta kuullutkaan. Antaa oma huone kodittomalle, vaikka se ehkä koskisi myös sellaisiin tavaroihin, joihin saan koskea vain minä. He vain omistavat yhdessä kaiken. Anna rukouksen hallita kaikkea, mitä teet. Seitsemän kertaa vuorokaudessa! Kaksitoistavuotias ei ole käsittää määrää eikä aamuyön herätyksen kellonaikaa. Kaksitoistavuotias tutustuu köyhien suojelijaan Antonius Padovalaiseen ja punaiseen valoon alttarilla ja ovensuun vihkivesimaljaan. Siihen nimittäin näyttää kuuluvan rukous. Sitten he palaavat työhönsä, keskeyttääkseen sen taas kohta. Punainen, hieno hiekka pölisee, kun kaksitoistavuotias juoksee edellä. Seitsemän kertaa vuorokaudessa luostariveljet keskeyttävät sen, mitä ovat tekemässä, vaihtavat työvaatteista luostariveljen valkoiseen vaatteeseen ja kokoontuvat yhteiseen rukoukseen. Siis voiko munkeilla olla niin paljon asiaa Jumalalle. Ei mitään! lukee kaksitoistavuotias ja lisää huutomerkin. Yhtä järkeen ei käy luostarin työnteon rytmi. Luostarin asukkaat ovat luostarissa asuvan perhe. Siis jakaa legot naapurin kanssa ja antaa paras t-paita Ukrainaan. Anna rukouksen katkaista ainaiset urakkasi, kyseenalaistaa nälkäiset tavoitteesi
Ja sitten hän ristii kätensä rinnan eteen koholle ja mumisee keskittyneesti itsekseen. Ihan ok. Jumala on siinä yksi toimelias huolehtija muiden toimeliaiden huolehtijoiden joukossa, hyvä ja kykenevä vastaamaan siihen, mitä kysytään, niin kuin kristikunta on vuosisadat opettanut. Ihan hyvä idea, jos Jumala on hyvää seuraa, kaksitoistavuotias sanoo. Kaksitoistavuotias katsoo hämmentyneenä. Rukous, joka muuttaa maailmaa Oletko tullut ajatelleeksi, että rukous voisi olla myös hiljaisuutta. No sillä lailla, minä sitten sanon, että se muuttaa minua. Ka isa Ra itt ila Ajattelen lapsen maagista maailmaa. Älä yritä niin kauheasti. Eikö siltä kuulosta, jos hän on rakkaus ja kauneus ja katsoo sinua koko ajan lempeästi, minä arvelen. No okei, kaksitoistavuotias sanoo. Että kun rukoilee, se tapahtuu. Sellaista, että päästää kaikesta irti, huolesta ja tietämisestä ja sanoista. Jumala on siinä yksi toimelias huolehtija muiden toimeliaiden huolehtijoiden joukossa, hyvä ja kykenevä vastaamaan siihen, mitä kysytään, Kaisa Raittila kirjoittaa.. Minun pitää miettiä hetki ennen kuin vastaan. Kaksitoistavuotiaalla tuntuu olevan lista pieniä ja suuria asioita, joihin Jumala voisi hyvinkin kaikkivaltiudessaan vaikuttaa. Ole kuulolla. Viiniviljelmälläkin kahdenoloa voi ehkä harjoittaa, mutta aika katkonaista se on ja työn keskellä on pakko ajatella kaikkea muuta. Entä jos ei kuule mitään. kaksitoistavuotias kysyy. Ole kuulolla. Luota enemmän. Siksi hänkin, luostariveljien tapaan, jatkaa rukoustaan, kun yhteisten päivien mittaan siirrymme kirkosta toiseen. Mutta miten sellainen rukous muuttaa maailmaa. Jollain kävelyretkellä tulen sanoneeksi, että rukous on tapa muuttaa maailmaa. Silloin voisi olla tarpeen sanoa päälle: Rauhoitu jo. Luota enemmän. Rauhoitu jo. askel 7–8/25 ~ 51 muistaa kysyä: ehdinkö rukoilla vielä vähän. Miksi Jumalan oikeastaan tarvitsisi puhua. Älä yritä niin kauheasti. Niin, minä sanon. Sellaista, että unohtaa pyytää tai edes kiittää ja ollaan vain Jumalan kanssa kahden, minä jatkan. Ajattelen lapsen maagista maailmaa. kaksitoistavuotias kysyy. No sitähän kaksitoistavuotias oli juuri ajatellut. minä sitten kysyn. Eikö riitä, että hänen seurassaan haluaa olla. Elämä saattaa kohista ympärillä niin, että ajatuksia ja niiden repaleita on pää täynnä
52 ~ askel 7–8/25. TAMPEREEN PISPALA tarjoaa Kaija Pispalle ja Jaakko Löytylle sekä luontoa, johon vetäytyä, että kylähenkistä yhteisöllisyyttä. Kirkkokin on niin lähellä, että lauantaina saunaan mennessä kuulee ehtookellojen soivan
P ispala, siihen Jaakko Löytty ja Kaija Pispa suhtautuvat lähes yhtä lämpimästi kuin toisiinsa. – Jaskassa näin ihmisen, joka näki minut, Kaisu tiivistää. – Unohdin senkin, että olen kesätöissä hautausmaalla. Liikkeelle järkytyksestä Jaskan musiikki oli Kaisulle ensi alkuun järkytys. Myötäja vastoinkäymisiä on koottu tuoreeseen elämäkertaan. Kaisullehan hän oli laulunsa esittänyt, vaikka paikalla oli muitakin. Tutustuminen alkoi vaivihkaa, mutta 17-vuotiaana roihahti salamarakkaus. Lähetyslapsen ja maatalon tyttären kasvu elämänkumppanuuteen, taiteilijoiksi ja työtovereiksi alkoi varhain. Nuorten äidit tunsivat toisensa, ja Jaskaa pyydettiin opettamaan kitaransoittoa Pispan tytöille. Sinne on matkaa linnuntietä jokunen siivenisku. – Kun soitin sopiakseni kitaratunnista, toivoin aina, että hän vastaisi. Ongelma oli, etten erottanut äänestä, kuka talon viidestä naisesta vastasi ”Pispalla”. Jaskaa taas kiinnosti juuri Kaisu, mutta kontaktin luominen oli vaikeaa. Tamperetta pariskunta on lähestynyt hiljakseen kaarrellen: Kiikoisissa Satakunnassa tuntumaa haettiin lukemalla Aamulehteä, Ylöjärven Siivikkalassa Pispalanharju ja Näsinneula olivat jo näköetäisyydellä. Myös jotkut ensimmäisten laulujen tekstit olivat Kaisusta hirveitä: kärjistettyä ilmaisua ilman minkäänlaista runousopin tajua. Hän huomaa tosi nopeasti, mikä toimii, ja minä Onneksi meillä on toisemme Muusikko Jaakko Löytyllä ja kirjailija-runoilija Kaija Pispalla, Jaskalla ja Kaisulla, on kasassa 70 omaa ja 53 yhteistä vuotta. Yhdistävää oli kokemus ulkopuolisuudesta. Jäin pois edes ilmoittamatta, Jaska paljastaa. Kaisu opiskeli kotona ja kävi koulussa vain kokeissa, Jaska lopetti koulun kokonaan. Ilman naapuritaloa kodin ikkunasta näkyisi Kaisun vanha kotitalo. Yksinäisyyteen ajautuneet löysivät toisistaan sielunkumppanin. Kumpikaan ei viihtynyt koulussa. Seurustelun alettua kaikki muu menetti merkityksensä. Kaisu kapinoi heti ja totesi, ettei mihinkään pappilan poikien kitaratunneille lähde. Hänelle oli Namibiasta melko äskettäin palanneena vaikeaa saada kiinni suomalaisesta elämänmenosta. TEKSTI: ERJA SAARINEN • KUVAT: RAMI MARJAMÄKI askel 7–8/25 ~ 53. Ne kohtasivat toisensa ja alkoivat yhdistyä lauluissa. Miten joku voi laulaa noin. Kaisun kanssa opettelin puhumaan, myös lapsuudestani Namibiassa, josta kukaan ei ollut aiemmin ollut kiinnostunut. Rakastuneet pyöräilivät kauniisiin paikkoihin, soutelivat järvellä, ja puhuivat ja puhuivat. Salamarakkaus sielunkumppaniin Rakkaustarinan alkaessa Löytyt asuivat pappilassa Ylöjärven keskustassa ja Pispat maatilalla Keijärven toisella puolella. Helppoa oli puhua myös uskosta, vaikka pohja siihen oli erilainen: Jaskalla Namibian peruina oikeudenmukaisuutta korostava yhteiskunnallinen kristillisyys, Kaisulla kotoa peritty lapsenomainen usko Taivaan Isään. – Turvallinen kotikolo Pispalanharjun ja entisen Pispan pellon kupeessa, Kaisu kuvaa tunnelmaa Jaskan äidin vanhassa kotitalossa, joka kantaa tarinoita monen sukupolven ajalta. – Hänestä muodostui minulle auktoriteetti, jolle näytin ja näytän edelleen, että tällaista olen tekemässä. – Pispalaan olen minäkin jostain syystä koko ikäni ikävöinyt, Jaska pohtii. – Kerran Jaska alkoi kitaran kanssa laulaa Kala-Pekkaa niin kovaa lähietäisyydeltä, että se täytti koko ruumiin. Siitä alkoi vuosikymmenten työtoveruus. Kaisun mukaan laulujen teko oli tuolloin yhteistä haparointia: jälki vähän naiivia, mutta sitä, mitä tuolloin tunsi. Onneksi Jaska ymmärsi pyytää apua runotytöksi syntyneeltä Kaisulta. – Olin puolikielinen itseni ja tunteideni ilmaisussa. Nyt ei tunneta enää koti-ikävää. Se oli aika kamalaa
Ensimmäisen oman lastenkirjansa Prinssi Pipariksi hän myös kuvitti itse vuonna 1985. Mutta siitä tulikin monille erityisen merkityksellinen. Laulun valmistuttua kumpikaan ei uskonut, että ”niin kurja tekele” jäisi elämään. – Joku jopa sanoi, ettei osannut ajatella minulla olevan omiakin juttuja. teen kiltisti korjauksia, Jaska sanoo. – Minä sain vain puolikkaan taiteilijaeläkkeen, Jaska muistuttaa. Senegal sydämissä Iso yhteinen päätös oli aikanaan lähtö lähetystyöhön. 54 ~ askel 7–8/25. Kirjoittamisen, opiskelun ja äitiyden yhdistäminen on ollut välillä vaikeaa, ja sittemmin lähtö Senegaliin keskeytti uran luomisen välillä kokonaan. – Ihailtiin vuoria, mutta lähdettiin lopulta varmaan maailman tasaisimpaan paikkaan. No, muutaman palkinnon ja taiteilijaeläkkeen, hän vähättelee. On ollut tärkeää huolehtia, etten uppoa kokonaan Jaskan persoonaan. vaan K. Useille hän oli Jaakko Löytyn vaimo. Minä kyllä suutuin, kun hän ikävästi lyttäsi Kahden maan kansalaisen tekstin. Kaisun kanssa opettelin puhumaan, myös lapsuudestani Namibiassa. – Kirjailijana olen saanut hyvin vähän palautetta. Ensin asiasta lähinnä vitsailtiin, kun Kaisu näki Lähetyssanomissa kuvia Nepalista. Löytty. Muutakin kuin Jaakko Löytyn vaimo Alkuvaiheen symbioosissa Kaisu oli mukana keikoilla tamburiinin soittajana. – On Kaisun ansiota, että minusta on kasvanut kielen rakastaja, nykyisin makustellaan kieltä yhdessä. Paitsi kirjallisuutta myös taidehistoriaa opiskellut Kaisu on kunnostautunut myös kuvataiteilijana. – Silloin suututtiin kummatkin, Jaska muistaa. Huomaamatta jäi helposti, että monien laulujen tekstittäjä ei ollut J. Siksi otin oman sukunimeni takaisin käyttöön, Kaisu kertoo. Ja sanoitusten tekeminen on nyt jopa kaikkein läheisin ilmaisumuotoni, Jaska kiittelee. Jaska piti lähetystyötä pitkään kulttuuri-imperialismina. Jotkin kommentit huomioin, suurinta osaa en, Kaisu tunnustaa. Osin lapsuuden traumoihin pohjautunut katOlin puolikielinen itseni ja tunteideni ilmaisussa. Kuuden vuoden aikana Senegalissa Kaisu muun muassa toimitti sereerien perinteestä nousevan sananlaskukirjan, ja Jaska kehitti työparinsa Nicolas Sarrin kanssa musiikkityötä. Omia juttuja runojen ja laulutekstien lisäksi Kaija Pispalla todellakin on. Myöhemmin omia kirjoja ja suomennoksia on tullut tasaiseen tahtiin lisää. – Jaska ei ikinä suuttunut, vaikka saatoin sanoa alussa aika napakasti, mitä ajattelen
Se, että Ruusa-tyttärestä tuli ilmastokestävyyden asiantuntijana Zimbabween, oli vanhemmille ”myönteinen järkytys”. Afrikasta on löytynyt paitsi pitkiä ystävyyssuhteita myös kaksi vävyä. askel 7–8/25 ~ 55. GITIO CONSENETUM et ommodis si omnim faccum, eat maxim et unt fugiti simus, ullabore nime rem voluptio voluptur molupta tusanim sunt. LÖYTTYJÄ ON lentänyt Afrikkaan lähetystyöhön jo kolmesta sukupolvesta
Kyse on jakamisesta: minulla on jotain, mitä voin antaa heille, mutta todennäköisesti heillä on vielä enemmän annettavaa minulle. Työnarkomaniasta lähtien on ollut kaikenlaista: välillä perhe on joutunut kilpailemaan työn kanssa, Kaisu huokaa ja vilkaisee Jaskaa. Pariterapiasta ratkaisuja ei ole haettu. – Ja todellakin opin siellä paljon enemmän kuin pystyin opettamaan. Kaisu on varmasti kärsinyt yksinäisyydestä. Se oli mukavaa, kotoista ja turvallista, Kaisu luonnehtii. – Ollaan varmaan kumpikin vuorollamme unohdettu, että parisuhdettakin pitäisi vaalia. Se oli vaihtokauppaa, jossa minä voitin sekä muusikkona että ihmisenä, Jaska vahvistaa. Uhkia riittää. Että menee vaan mukaan siihen, mikä kiinnostaa. Elämä arkistuu. Tästä olen suuresti kiitollinen. Sitä joutuu häpeämään koko elämänsä. Meistä onkin tullut tosi tiivis yhteisö, jossa jaetaan ilot ja surut. – Olen hirveän, jopa liian kärsivällinen, mutta siellä Voimme vanheta yhdessä. Ihmiset välittivät ja osoittivat sen. – Suomeen palattua sitä huomasi, ettei tällaista perhettä, johon kuuluu kaksi tytärtä ja kaksi afrikkalaista vävyä sekä viisi lastenlasta, puolusta kukaan muu kuin me itse. 56 ~ askel 7–8/25. Kenen muun kanssa eläisin. JAAKOLLE JA Kaisulle parisuhteessa ovat tärkeitä sekä yhteiset että omat jutut. – Olimme siellä aidosti kyläläisiä, joiden tapahtumia seurattiin ja kommentoitiin. Senegalissa vahvistui myös yhteisöllisyyden tarve sekä suhde sukuun ja perheeseen. – Se on noloa. Lähtökohta poikkesi silloin keskiverrosta ”mennään puun alle saarnaamaan evankeliumia pakanoille” -lähetysajattelusta. Ei huomaa toisen arvoa ja kauneutta. Paljon on ollut parisuhteessa haasteita, molemmat myöntävät. keruus alkoi kuitenkin vaihtua haluksi toimia itse
Eikä meidän avioliittokaan ole täysin kauhea, Kaisu toteaa. Se on saanut miettimään ikääntymistä. Elämä kansien välissä Heimo Hatakan kokoama uunituore elämäkerta Luomiskertomus – Jaakko Löytyn ja Kaija Pispan elämä (Kirjapaja) oli Kaisun mielestä aluksi lähinnä pelottava idea. Vauhti hiljenee, ainakin vähän Juhlavuosi on pitänyt etenkin Jaskan kiireisenä: on keikkakiertue, uusi levy, haastatteluja ja dokumentin tekoa. Hyviä keskusteluja sen sijaan tarvitaan. Uusia olisi jo kirjan verran. Kyllä keskustelevat, vaikeistakin aiheista, jos lähtökohta on tarpeeksi ihmisläheinen. Jos joku haluaa meitä satuttaa, se kyllä onnistuu. Vihdoin seurakuntalaiseksi Pariskunnasta kumpikaan ei aikanaan pystynyt olemaan seurakuntanuorissa, jossa korostui viidesläisyys. Alusta aloittamisessa olisi hirveä työ, Kaisu uskoo. Jatkossa hän ainakin yrittää vähentää esiintymisiä, mutta ei laulujen tekoa. – Miksei ihminen voisi antaa iän näkyä arvokkaasti. Jaska kyselee. Ilomantsissa oli sama valtava intensiteetti. Pysäyttäviä ovat olleet myös varhaisvanhuutta värittäneet kuolemat lähipiirissä. Miten muka osaisin elää jonkun muun kanssa. Erityisen innokkaasti hän tekee nyt tekstejä muille. askel 7–8/25 ~ 57. Kaisu harmittelee etenkin sitä, että vanhenemista yritetään nykyään kaikin tavoin välttää. Se on innostanut osallistumaan jopa jumalanpalveluksiin, etenkin Taize-messuun, jossa ei saarnata vaan ollaan hiljaa ja lauletaan. Niitä käydään kirkolla Tavallinen tiistai -tapahtumissa. Juhlavuoteen ovat kuuluneet molempien seitsemänkymppiset. – Olen koko ajan sanonut, että syksyksi saisit sen kasaan, Jaska kannustaa. Ristiriidattomuus on epäuskottavaa, Kaisu jatkaa. Liikkeelle saavat vielä yhteiset keikat, jotka perustuvat Kaisun teksteihin runoina ja lauluina. – Hyvin erilaiset ihmiset saavat sanoa juuri sen, mitä ajattelevat. Asioita kaivellessa muistista löytyy mukavia asioita, mutta myös kipeyksiä, jotka edelleen sattuvat, Jaska täydentää. Suhde kuolemaan oli itselleni ajankohtainen, koska omat vanhempani olivat kuolleet hiukan aiemmin. – Sanotaan, etteivät suomalaiset keskustele. Puhetta ei sensuroida eivätkä papit korjaa, että näin emme usko, Kaisu sanoo. – Minä olen kehottanut lopettamaan jo työnteon. Voimme vanheta yhdessä. Mutta Jaskalle kotona oleminen on sitä, että heti kun siihen tulee pienikin mahdollisuus, pitää tehdä töitä,. Itse Kaisu on keskittynyt runoihin. – Kun runo tai laulu saa ihmisten silmät loistamaan, tuntee onnistuneensa jossain. Alun symbioosin jälkeen on kasvanut rinnakkain kaksi itsenäisempää ihmistä, jotka tulevat hyvin toimeen keskenään. Jaskankin harmaata partaa ihailtiin ja kunnioitettiin. Tarvo myönsi ja piti tärkeänä, että joku uskalsi sitä kysyä. Se muistuttaa, että kuolema tulee väistämättä myös omalle kohdalle. Toisaalta olen alkanut nähdä siinä muutakin. Vaan mikäs siinä, jos joku niitä haluaa, Kaisu naljailee lempeästi. Esimerkiksi Pietarsaaressa ääriään myöten täynnä olevassa kirkossa ihmiset olivat niin herkillä, että piti esiintyä suorastaan varovasti. – Sitä miettii, kuinka paljon täytyy vielä jaksaa. – Noloja asioita tulee pakostakin esille, ja ihmisten tirkistelynhalu vähän pelottaa. Liittyy vanhenemiseen pelkojakin. Jaskan mukaan merkitystä on ollut molempien omilla terapioilla, joissa on oppinut tuntemaan itseä paremmin. Kuinka paljon täytyy vielä jaksaa. oltaisiin varmaan riidelty koko ajan. Toisaalta mitään en niin inhoa kuin täydellistä kunnollisuutta. Merkityksellistä on pitkä yhteinen historia, jossa on myös saanut tilaa. Mutta totta, kyllä saisi jotain tulla, Kaisu myöntyy. – Omaa elämäähän pitää ihan tavallisena, ja nyt siitä joutui ”tekemään numeroa”. Harjun seurakunnan hengellisyys on sopivan ihmisläheistä. – Menetysten myötä on entistä vahvemmin korostunut, miten äärettömän arvokasta on, että meillä on Kaisun kanssa toisemme. – Kun puhuu kaiken itsestä tietämänsä kolmen vuoden aikana monta kertaa, tekee oivalluksia siitä millainen on, mitkä asiat toistuvat elämässä. Senegalissa vanhojen viisautta pidettiin arvossa. – Jos jostain tilanteesta ei tunnuta millään pääsevän eteenpäin, mieleen nousee syvä yhteydentunne, joka on ollut alusta asti. Länsimaiden nuoruusbuumi on hävittänyt kunnioituksen kokemusta ja ikää kohtaan. Siksi kesällä vietetään kultahäitä. – Välillä olen harannut paljonkin vastaan, koska olen pitänyt elämääni epännistuneena. Nyt seurakuntalaisuus on kuitenkin löytynyt. Aiheet vaihtelevat kristinopin vaikeista sanoista Pispalan historiaan. Lapsuudenkodissa kun oli oppinut, että ”ei sitten yhtään yritetä tulla esille”. Ajatusta ei pitäisi piilottaa, Jaska korostaa. – Kirkon suuri vika on valtava määrä etenkin pappien puhetta, Kaisu puuskahtaa. – Vähän vasemmalla kädellä. Saanko nyt jo olla väsyneempi vai pitääkö olla niin kuin Danny. Viimeksi ovat lähteneet Tarvo Laakso ja Heikki Silvennoinen. – Tarvon saatua syöpädiagnoosin kysyin, pelkääkö hän kuolemaa. – Hoputtaminen ei auta, koska olen niin kriittinen. Siellä oltiin niin vastaanottavaisia, että vieläkin tulee kylmät väreet, Kaisu muistelee. Tästä olen suuresti kiitollinen
Joukko ihmisiä, jotka ovat vetäytyneet kirkon tai luostarin seinien suojiin ja rukoilevat yhdessä. P ari vuotta sitten olin Helsingissä Senaatintorilla tuomiokirkon portailla. Taistelevasta rukouksesta oli Senaatintorillakin kysymys. Mielenosoituksen jälkeen oli yhteinen rukoushetki rauhan puolesta. Tuolloin järjestettiin suuri mielenosoitus Ukrainan ja rauhan puolesta. Taisteleva rukous saa toimimaan Rukous maailman epäkohtia. Erakkomunkki, joka on vetäytynyt maailmasta ja keskittyy rukoukseen. Kun rukous johtaa toimintaan paremman maailman puolesta, puhutaan taistelevasta rukouksesta. Työ voi olla muutakin kuin hiljaista rukousta ja mukana elämistä. Rukous ja toiminta kuuluvat siis yhteen. Näemme maailmassa vaikuttavan epäoikeudenmukaisuuden, sorron, eriarvoistavat rakenteet ja sortavat järjestelmät. Tai iltarukouksessa lähimmäistensä puolesta yksin rukoileva ihminen. Nostamaan esiin epäkohtia ja epäoikeudenmukaisuutta, tekemään työtä, tukemaan heikkoja, rohkaisemaan arkoja, ruokkimaan nälkäisiä ja puolustamaan sorrettuja. Se voi olla vapaaehtoistyötä, konkreettista auttamista, kannanottamista – ja mielenosoittamista. Ilman rukousta taas toiminta hyvänkään asian puolesta ei välttämättä kanna eteenpäin. Rukoillessaan ihminen ei vain puhu vaan myös kuuntelee, mihin Jumala häntä kutsuu ja lähettää. Tarkoitus voi olla hyvä, mutta motiivit väärät. Jumala toimii maailmassa ihmisten käsien ja jalkojen kautta. Taisteleva rukous saa myös toimimaan. RUKOUKSEEN KUULUU kuitenkin myös toinen puoli: kutsu ja lähettäminen. Viime vuosina moni on rukoillut hellittämättä rauhan ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Rukous ei saa aikaan toivottua, jos rukouksessa ei kuunnella Jumalan kutsua ja lähettämistä ja avata silmiä ympärille, kuljeta kohti apua tarvitsevia lähimmäisiä ja Kati Pirttimaa TUOMASPAPPI 58 ~ askel 7–8/25. Mielenosoitus ja rukous eivät ehkä ensimmäiseksi tuntuisi liittyvän yhteen. Sitä rukous toki onkin, oman ja maailman hädän kantamista Jumalan eteen, ja kiitosta Jumalan työstä. Rukoillessaan ihminen ei vain puhu vaan myös kuuntelee, mihin Jumala häntä kutsuu ja lähettää. Rukousta ajatellessa mieleen tulee usein ensimmäiseksi kuvia seesteisyydestä ja hiljaisuudesta
Rukouspyyntöni: PYYNTÖSI PUOLESTA rukoillaan Helsingin Mikael Agricolan kirkon Tuomasmessun rukousryhmässä ja myös Tuomasmessun yhteydessä kerran kuussa. Ajatuksia lukijoiden rukouspyynnöistä Jumala, opastaja, siunaa kaikkia lapsia. Näytä jokaiselle ihmiselle rakastavat kasvosi, jotka kertovat: Minä olen sinut luonut, sinä olet minun, minä rakastan sinua. Tahdotko, että puolestasi rukoillaan. Heitä, jotka miettivät tulevaisuuttaan ja etsivät paikkaansa, ja heitä, jotka kokevat sen löytäneensä. Heitä, jotka ovat kiitollisia kaikesta kokemastaan, ja heitä, joita vaivaa katkeruus. Aamen. Jumala, rakkauden lähde, siunaa kaikkia perheitä. Heitä, joiden kesästä puuttuu turva. Kirjoita ”Rukouspyyntö” kuoren vasempaan ylälaitaan. Heitä, jotka kaipaavat ystävää. Heitä, joilla on ympärillään suuri suku ja perhe, ja heitä, jotka ovat jääneet yksin. Jumala, kaiken Luoja, siunaa jokaista ihmistä. LÄHETÄ PYYNTÖSI sähköpostilla osoitteeseen askel.toimitus@kotimaa.fi otsikolla ”Rukouspyyntö”. Jumala, elämän lähde, siunaa kaikkia vanhuksia. Käsittelemme viestit luottamuksella. Häntä, joka miettii, kelpaako, ja häntä, joka etsii uskallusta elää sellaisena kuin on. askel 7–8/25 ~ 59. Heitä, jotka tarvitsevat aikuisen tukea. Heitä, joiden kesä on täynnä iloa. Niitä, joissa on iloa ja rakkautta, ja niitä, joissa on ajauduttu erilleen. Niitä, joissa kesä vahvistaa yhteenkuuluvuutta. Niitä, joissa kesä tuo ongelmat esiin. Heitä, jotka ovat yksin. Tai kuoressa osoitteella Askel, PL 279, 00131 Helsinki. Häntä, joka etsii itseään ja häntä, joka ei itseään ymmärrä. Jumala, johdattaja, siunaa kaikkia nuoria. Heitä, jotka ovat kesän töissä, ja heitä, jotka eivät saaneet töitä
60 ~ askel 7–8/25
Ympärillä kauneutta, luonnon ääniä. Irti kaikesta, hiljaa ja täydellisen keskittyneenä. Martti Santakari Onnellisimpia ihmisiä ovat onkijat. Ole onnellinen, ongi mato-ongella. – Freija Özcan Hetki luonnossa askel 7–8/25 ~ 61
Olin vuosia aikaisemminkin kokenut Kreikan lomallani pienen maanjäristyksen, mutta tämä oli voimakkaampi ja kesti kauemmin. Sen minuutin aikana ehdin miettiä jo kaikenlaista. 62 ~ askel 7–8/25. Itse asiassa lähes ikuisuudelta tuntuvan ajan, vaikka oikeasti tilanne kesti alle minuutin. Hotelliin tullessani olin ihmetellyt paljaita seiniä, joilta puuttuivat kaikki taulut. Mietin, olikohan hotellin vaihtuminen ollut varjelusta. Kaikki oli hyvin. Voimakkuudeltaan 6.1 magnitudin maanjäristys oli ylittänyt uutiskynnyksen myös Suomessa. Entä jos -ajatukset seurasivat toisiaan. Kylä säästyi. On voinut olla lähellä piti -tilanteita tai niitä, joiden vaaraa emme ole edes tunnistaneet. Usein mietimme varjelusta vain silloin, kun jotain on tapahtunut. Todennäköisesti päivittäin, niissäkin tilanteissa, joissa emme tule sitä edes ajatelleeksi. Hotellin vaihtuminen varausvaiheessa sai minut miettimään varjelusta. Tuntui kuin olisin joutunut sheikkeriin, joka vatkasi sänkyäni ja sai vaatekaapin ovet hyppimään saranoillaan. Kaikki oli siis hyvin. Alkutilannetta seuraa vielä jälkijäristyksiä ja tsunami, kun mieli on vähitellen alkanut ymmärtää vaurioitten määrää ja menetysten seurauksia. Mistä kaikesta olemmekaan tänä kesänä säästyneet, kun valitsimmekin toisen reitin tai suunnitelmat muuttuivat. Tällä kertaa. MIELI JATKOI kuitenkin vielä hetken työskentelyään. Maanjäristyksen jälkeisinä päivinä toistelin oman elämäni järkkymishetkissä turvaksi tullutta raamatunlausetta: Vaikka vuoret järkkyisivät ja kukkulat horjuisivat, minun rakkauteni sinuun ei järky eikä minun rauhanliittoni horju, sanoo Herra, sinun armahtajasi. Jos elät parhaillaan tällaisen tilanteen keskellä, haluan toivottaa sinulle voimaa ja mielenrauhaa. Aamupäivällä pyydettiin välttelemään ranta-aluetta, mutta jo iltapäivällä rantaelämä jatkui entisellään. Koko saari säästyi. (Jesaja 54:10) Kun maa järisee jalkojen alla Toivon sanoja Hanna Ekola • laulaja ja kirjailija Lohjalta Kylä säästyi. Tsunamivaroitusta ei järistyksen johdosta annettu eikä isoja vahinkoja raportoitu. Koko saari säästyi. Luonnonmullistus muistutti elämän hallitsemattomuudesta. Jonkin ajan kuluttua kilahti puhelimeeni viestejä, joissa kysyttiin, oliko kaikki kunnossa. Mutta varjelusta tapahtuu varmasti useamminkin. Tällä kertaa. Tärinän loputtua katselin ympärilleni. Ymmärsin olevani keskellä maanjäristystä. Myös matkatoimisto tiedotti päivän mittaan, että lomaa sai jatkaa normaalisti. Muistin, miten ensimmäinen varausyritykseni rannalla olevaan hotelliin oli jonkun tuntemattoman virheen vuoksi keskeytynyt ja olinkin päätynyt korkeammalle vuoren rinteeseen vankasti rakennettuun uudehkoon hotelliin, joka ei ensimmäisenä sortuisi, ja jonne mahdollinen maanjäristystä seuraava tsunami ei yltäisi. Viestien välityksellä sain päivän mittaan tietää, että järistystä kuvattiin voimakkaaksi ja että se oli tapahtunut kohteestani noin 80 kilometrin päässä, 70 kilometrin syvyydessä meren alla. Nyt ymmärsin, miksi niitä ei ollut. Vähitellen mielen on pitänyt ymmärtää, mistä kaikesta on selviydyttävä, mitä muutoksia tilanne tuo tullessaan ja miten matka jatkuu kohti ennalta suunnittelematonta tulevaisuutta. Olisi ollut myös mahdollista, että yksi minuutti olisi muuttanut elämän hetkessä toisenlaiseksi kuin ennen. Mitään ei ollut pudonnut eikä särkynyt. Joskus yksi lyhyt hetki saa maan vyörymään jalkojen alta ja elämän järkkymään niin, ettei mikään ole kuin ennen. L omailin toukokuun lopulla Kreetalla. Toisena loma-aamuna heräsin kovaan tärinään. Onnettomuus, läheisen äkillinen kuolema, oma sairastuminen, tulipalo tai muu vastaava tulee lupaa kysymättä ja saa elämän raiteiltaan
USEIN MIETIMME varjelusta vain silloin, kun jotain on tapahtunut. Mutta varjelusta tapahtuu todennäköisesti päivittäin, niissäkin tilanteissa, joissa emme tule sitä edes ajatelleeksi, Hanna Ekola kirjoittaa. Ju kk a Gr an stö m askel 7–8/25 ~ 63
”Ei ole olemassa yksilön onnea tai epäonnea, sillä elämämme on yhteinen” Voit keksiä elämäsi tarkoituksen ja löytää mielenharmonian oman ajattelusi avulla, ”puhdistavin järkeilyin”, opettivat antiikin stoalaiset. – Rooliani voi verrata puolustusasianajajaan, joka puolustaa asiakasta mahdollisimman hyvin, mutta tuomari eli lukija saa päättää vapaasti, mitä ajattelee. Juhana Torkki esittelee heidän filosofiaansa, joka opettaa kohtaamaan tyynesti kaikki kohtalon eteemme heittämät haasteet. TEKSTI: JANNE VILLA • KUVAT: JUKKA GRANSTRÖM JUHANA TORKKI antaa antiikin viisaiden puhua mahdollisimman vakuuttavalla äänellä ja kaikessa voimassaan. 64 ~ askel 7–8/25
– Viisaallekin ihmiselle voi tulla tunteita, mutta niiden tulee myös mennä. Eikö tunteiden pitäminen pelkkänä häiriötekijänä ole jo epäinhimillistä. Voi toisaalta kysyä, onko epäinhimillistä, että huippupianisti pyrkii soittamaan pianoa täydellisesti tai että olympiaurheilija harjoittelee täydellistä hyppyä. – Hän harrasti itsetutkiskelua ja oman sielun rehellistä erittelyä, ja valitteli hidasta edistystään: hän oli yhä kiinni monissa turhissa ajatuksissa. Torkki kytkee kahden vuosituhannen takaiset ajatukset näkemyksellisesti nykyhetken elämänkysymyksiin, elämäntapoihin ja elämäntuntoihin. Älä someta suutuspäissäsi Miten stoalaiset mahtaisivat viihtyä ajassamme, jossa tunteet ovat kaiken keskiössä. – Seneca on maailmankirjallisuuden lahjakkaimpia ja taitavimpia kyniä, joka kirjoitti uskomattoman purevasti ja iskevästi, Torkki ylistää. – Stoalaisten mukaan kyllä. Tunteita ei pidä päästää ohjaamaan ratkaisuja. Et ole saavuttanut kestävää onnea, jos mieltäsi ahdistavat toistuvat huolet ja murheet. – Ehkä stoalaiset olivat idealisteja halutessaan saada ihmisyydestä hienoimman esiin. askel 7–8/25 ~ 65. Kuten pilvi lipuu auringon ohi, tunne voi peittää hetkeksi järjen valon, mutta sen pitäisi poistua, Torkki kuvailee stoalaista ajattelua. Hillitse tunteesi Antiikin filosofien tunnekielteisintä linjaa edustaneet stoalaiset katsoivat tunteiden häiritsevän järjen puhdasta toimintaa. Nerokkuudestaan huolimatta Seneca pysyi nöyränä, eikä julistanut päässeensä täydellisyyteen. Stoalaiset haastavat meitä tyynelle ja järkevälle mielenhallinnan matkalle. S toalaiset asettivat onnellisuudelle kovat kriteerit. Päälähteinä ovat filosofit Seneca ja Epiktetos sekä keisari Marcus Aurelius. Yksi niistä oli häiriintymätön mielenrauha. Onko tällainen tunteiden hillintä oikeasti viisautta. Tässä he olivat jyrkempiä kuin esimerkiksi Aristoteles, jonka mielestä tunteet ovat iso apu päätöksenteossa. Teologian tohtori, tietokirjailija ja puhetaidon konsultti Juhana Torkki avaa antiikin filosofimestareiden ajattelua kirjassaan Järkevä onni – Stoalainen tie mielenrauhaan (Otava). Elämässä, joka on täynnä harminaiheita, voit stoalaisten mukaan päästä häiriöttömään sisäiseen rauhaan oikean tiedon avulla, ja kasvamalla aikuiseksi
– Hän pyrki esittämään kristinuskon parempana stoalaisuutena, uutena versiona siitä. Vihaan ja väkivaltaan liittyy usein alkoholi, joka sumentaa järjen toiminnan. 17) eksegetiikan väitöskirjansa tehneen Torkin mukaan kristillisessä ja stoalaisessa jumalapuheessa oli samantapaisia piirteitä. Vihan yhteydessä tulee parhaiten näkyviin, mitä he tarkoittivat tunteiden hillinnän viisaudella. Stoalaisuus opettaa, että ihmisen sisäinen tila on tärkeintä ja ratkaisevinta, eivät ulkoiset asiat, menestys tai miten joku näyttäytyy muiden silmissä. Paavali siteerasi stoalaista Aratosta: ”Jumala ei kylläkään ole kaukana yhdestäkään meistä: hänessä me elämme, liikumme ja olemme. – Piti vain painaa eteenpäin ja päättää panna häiritsevät tunteet sivuun. – Siinä mielessä ne täyttivät saman paikan kuin uskonnot kertomalla, miten maailmassa pitäisi elää. – Myöskään kristinuskon mukaan Jumala ei katso ihmisen muotoa vaan sielua. Kasva järjen voimalla Stoalaisten hienoimmat esimerkit ihmisen suuruudesta löytyvät Torkin mukaan käytöksestä, jolla henkilö nousee järjellään tunteen yläpuolelle. – Seneca sanoi, että filosofian tehtävä on auttaa hädässä olevaa ihmistä ja ottaa ahdistuksen ja pelon silmukka pois kaulalta. Kyseisestä puheesta (Apt. – Luulen, että useimmat meistä haluaisivat mieluummin tunteilusta pidättäytyvän ja järkiperäisen tuomarin. Nyky-Suomessa stoalaiset saattaisivat suomentajansa mukaan kysyä, onko eduksi, että ihmiset somettavat niin paljon vihan vallassa ja kirjoittelevat suutuspäissään kiukkuisia viestejä. Panteistisille stoalaisille jumala on persoonaton maailmanjärki ja kohtalo. Myös tuonpuoleisuutta ja jumalia koskeviin kysymyksiin annettiin vastauksia. Paavali käytti tätä yhteyttä taidokkaasti hyväkseen puheessaan Ateenan Areiopagilla. He hylkäsivät kreikkalaisen jumalagallerian. – Kimpaantuneet ihmiset tekevät suutuspäissään hätiköityjä ja harkitsemattomia ratkaisuja, hyökkäävät kimppuun ja tappavat. Ovathan muutamat teidän runoilijannekin sanoneet: ’Me olemme myös hänen sukuaan.’” Selkeä teologinen ero oli siinä, että kristityt pitävät Jumalaa persoonallisena. Tunne sanoo ”kosta!”, mutta järki sanoo, ettei se ehkä olekaan hyvä idea. – Sitä stoalaiset eivät tiedostaneet. – Kummatkin nousevat samasta maaperästä. Järkevä onni -kirjassa havainnollistetaan häilyvien tunteiden merkitystä päätöksenteossa: Jos joudut oikeuteen, haluatko tuomarin tekevän ratkaisun järjellään, tutkien tarkoin tosiasioita ja lakia, vai onko parempi, että tunteet alkavat vetää tuomaria toisen osapuolen puolelle. Nykyään ymmärretään, että tunteiden tukahduttaminen voi olla haitallista ja vaarallista. Stoalaiset käsittelivät kirjoituksissaan paljon epäonnistunutta vihanhallintaa. 66 ~ askel 7–8/25. Torkki myöntää, että esimerkiksi kuolemaan ja suruun liittyvien tunteiden käsittelyssä stoalaisilla oli ”aika kovakourainen asenne”. – Tunne sanoo ”kosta!”, mutta järki sanoo, ettei se ehkä olekaan hyvä idea. – Varmaankin kaikkina aikoina on ollut hyvin tunneherkkiä ihmisiä, ja niin oli antiikissakin, Torkki vastaa. Stoalaista tunteidenhallintaa on valita, haluanko olla humalainen. Antiikin filosofisista koulukunnista stoalaisille oli helpointa ymmärtää kristinuskon elementtejä. Raamatussa kerjäläiset, rammat ja huorat ovat Jeesuksen ystäviä. On monesti vaikea sanoa, miten ne ovat vaikuttaneet toisiinsa, ja kumpi on milloinkin lainannut kummalta. Auta hädässä olevaa Voiko stoalaisten tunteista puhdas järkeily antaa tyydyttäviä vastauksia elämän syvimpiin, eksistentiaalisiin ja katsomuksellisiin kysymyksiin. Stoalainen ajattelu oli kuitenkin hyvin käytännöllistä ja eettistä, ei mitään viisastelua filosofien kammioissa. – Stoalaiset pyrkivät siivoamaan aikansa jumalakuvaston. Juhana Torkin mukaan antiikin filosofiset koulukunnat tarjosivat kokonaisvaltaisen maailmanselityksen ja etiikan. Keskity sielusi tilaan Stoalainen ajattelu oli monin paikoin melko lähellä kristinuskoa, ja siksi se oli kristityille yksi helpoimmin omaksuttavista filosofioista. – Alkoholi heikentää järjen osuutta päätöksenteossa ja antaa impulsiivisille tunteille vallan
Sinun täytyy elää toisia varten. Ajatellessaan ekokriisiä häntä hätkähdytti stoalainen ajatus, että maailma on yksi ja kaikkea pitää tarkastella kokonaisuuden kannalta. – Jokainen lukija muodostakoon itse käsityksensä. – Nykykristitty voi osallistua tähän dialogiin, kirjani on tehty käyttöliittymäksi siihen, sanoo teologian tohtori Torkki, joka ei ota itse kantaa katsomuskysymyksiin. Meidän on tärkeää kuunnella myös niitä haastavia ääniä, jotka asettuvat jännitteeseen omien ajatustemme kanssa. ”Mehiläinen ei voi olla onnellinen, ellei mehiläispesä ole onnellinen.” – Seneca sanoi, ettet voi auttaa itseäsi auttamatta ensin muita. Hän ei kuitenkaan halua vastata henkilökohtaisiin kysymyksiin, kuten mitä ajattelee Jumalasta, mistä ammentaa itse mielenrauhaa tai miten arvottaa stoalaisia ajatuksia oman elämänsä kannalta. – Jos me olisimme eläneet 2000 vuotta kuten stoalaiset opettavat, emme olisi tässä ekologisessa kriisissä. Minä esittelen ja pohdin stoalaisuuden eri puolia, mutten ala auktoriteetiksi, joka kertoisi mikä on minusta hyvää ja huonoa. Ihmiskunta on nyt vakavassa paikassa, totuuden hetken edessä. Kannustan tutkimaan stoalaisia avoimin mielien ja innolla sekä antamaan tilaa dialogille ja totuuden etsimiselle. Etsi itse totuutta Juhana Torkki puhuu stoalaiseen tapaan tyynesti ja syvällisesti, iskeviä sanankäänteitä käyttäen. – Minusta tuntuu ennemminkin siltä, että heidän teemansa ovat yhä äärimmäisen relevantteja, Torkki näkee. Stoalaisten kritiikki hedonismia ja materialismia kohtaan on hyvin suora vastalause tähän. Ei voi olla onnellinen se, joka ajattelee vain itseään ja kääntää kaiken omaa hyötyään koskevaksi.” – Länsimainen individualismi, joka korostaa vain yhden ihmisen nautintoa, vie maailman tuhoon. – On älyllistä laiskuutta kaivata vain selkään taputtelua, ja paneutua ajatuksiin, jotka vastaavat jo valmiiksi omaa kantaa. Tietokirjailijana hän määrittelee olevansa puhtaasti stoalaisten ajattelun tulkin ja kääntäjän roolissa, jossa tarjoaa mahdollisuuden muillekin tutustua kiinnostaviin ajattelijoihin. ”Ei ole olemassa yksilön onnea tai epäonnea, sillä elämämme on yhteinen. STOALAISUUS ON ollut vuoropuhelussa kristinuskon kanssa. Elä toisia varten Mitkä stoalaisten opit ovat aikaan sidottuja eivätkä toimi enää. askel 7–8/25 ~ 67. Torkin mielestä meidän on syytä olla kiitollisia siitä, miten paljon loistavaa ravintoa ajattelun perinteeseemme sisältyy
Hän teki pitkän työuran kehitysyhteistyön hankehallinnossa, mutta on nyt ryhtynyt maatilayrittäjäksi. Katse tähtiin tropiikissa Saara Kalaluka elää Sambiassa monikulttuurisessa perheessä. TEKSTI JA KUVAT: SAARA KALALUKA 68 ~ askel 7–8/25. Kalaluka tarjoaa Askeleen lukijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden kurkistaa laajojen savannien, trooppisten metsien, vesiputousten ja kaskaiden maahan, jossa totta ovat myös köyhyys ja jokavuotiset koleraepidemiat
S ambia on sisämaavaltio eteläisessä Afrikassa. Ilmasto on pääosin trooppinen, ja sadekauden ja kuivan kauden vaihtelu määrittelee viljelyä ja luonnon kiertokulkua. Viimeiset 10 vuotta olemme asuneet kaupungin ulkopuolella, viisi kilometriä päätieltä puskaan, ja aurinkoenergian varassa. Kahvi on hyvää ja korkealaatuista, hedelmävalikoima loppumaton, pähkinät menestyvät ja vaikkapa hunajan tuotannon mahdollisuudet ovat monet. Luonto on lähellä äänineen ja väreineen ja sen kanssa on tultu tutuiksi: sadekauden ylitsepursuva vihreys ja vehmaus, ilman väreily kuivan hiekan päällä vuoden kuumimpaan aikaan ja auringonlaskussa pastelliväreihin kietoutuva taivas. Kerran vuodessa tuoksuvat kukat tervehtivät vieraita ja talon väkeä.. Innostukseni oli peittelemätöntä, kun löysin täältäkin siankärsämön ja ratamon ja sain ystävältäni voikukan siemeniä. Lintujen laulukonsertti aamuhämärässä, kaskaat ja sirkat illan laskeutuessa ja sammakot sadekaudella yön selässä ovat tulleet ystäviksi. Toisaalta maailmanparantajaa minusta ei saa koskaan ihan kokonaan nitistettyä. Pääkaupunki Lusaka sijaitsee 1300 metriä merenpinnan yläpuolella, Suomen Haltitunturin korkeudessa. Lisäksi täkäläisten hyötykasvien ja askel 7–8/25 ~ 69 Maatilamme sisäänkäynnin yhteyteen on istutettu pieni temppelipuueli plumeriametsikkö. Luonnonvarat – kuten viljelyskelpoinen maa, makea vesi ja biologinen monimuotoisuus – tarjoavat hyvät lähtökohdat kestävään maatalouteen, ekoturismiin ja uusiutuviin luonnonvaroihin perustuviin elinkeinoihin. Aloin elää täälläkin tavallista arkea: ensin pienten lasten kanssa, ja nyt totutellen siihen, että pesä tyhjenee. Olen kuitenkin joutunut pohtimaan uudelleen mittakaavaa, sitä mihin yksi ihminen pystyy. Kaskaat ja sirkat ovat tulleet ystäviksi Sambian luonto on monipuolinen ja rikas: on laajoja savanneja, trooppisia metsiä, jokia ja vesiputouksia. Sittemmin heräsin todellisuuteen ja utopistiset maailmanparannussuunnitelmat painuivat kaikessa hiljaisuudessa taka-alalle. Ensin toimin kirkassilmäisenä kehitysyhteistyöntekijänä uskoen vakaasti, että muutan maailmaa. Aina on yritettävä pala kerrallaan tehdä oma osansa tämän maailmankolkan kehitysongelmien ratkaisemiseksi. Olen roikkunut sambialaisessa elämänmenossa kiinni jo 25 vuotta. Ilmastonmuutos, metsäkato ja viljelysmaan köyhtyminen ovat kuitenkin vakavia uhkia, jotka kaventavat maaseutuyhteisöjen elinmahdollisuuksia. Mangopuun juurista apu ripuliin Suomessa totuin jo lapsena jokakeväiseen nokkosten ja koivunlehtien riipimiseen mummun kanssa, keräsin ukin kylpy-yrtit serkkujen kanssa ja join äidin keittämää vadelmanlehtiteetä potilaana ollessani
Pelloille lähdetään usein jo aamuhämärissä. Lapset tervehtivät sadetta uimapuvussa tanssien Sateita odotamme tässä maailmankolkassa kuten Suomessa odotetaan heräävää kevättä ja alkukesän autuutta: haaveillen. Kun lapset olivat pieniä, päälle sujahtivat pika-pikaa uimapuvut, ja tenavat ryntäsivät ulos sateeseen tanssimaan. Jauhetta voi käyttää sellaisenaan hedelmäsalaatissa, jugurtissa ja smoothiessa tai lisätä puuroihin. 70 ~ askel 7–8/25. Aikaikkuna työn suorittamiselle on kapea, sillä maissi halutaan saada kasvamaan niin pian kuin mahdollista. Sateiden myötä maa pehmenee, ja maaseudulla kiirehditään kyntämään tai kääntämään pienempiä peltotilkkuja käsivoimin. Ensimmäisten sateiden saapuminen on suuri tapahtuma isoille ja pienille. Ne jauhetaan ja lajitellaan käsin karkeuden mukaan. yrttien parissa on avautunut aivan uudenlainen maailma. Ensimmäisten sateiden myötä saapuvat myös Musekese-puun siemenet kerätään lokakuussa jauhamista varten. Tähyilemme toiveikkaasti taivaalle kerääntyviä pilviä. Valkoinen tiikki on nopeakasvuinen puu, jossa on suuret lehdet. Maisema vihertyy silmissä ja kasvu on nopeaa: keittovihannekset ovat korjattavissa 2–3 viikossa ja papaijan taimi tuottaa ensimmäiset hedelmänsä yhdeksässä kuukaudessa. Sitä iloa ei vilustumisenkaan uhalla hennonut pysäyttää. Mänty valmistuu tukkipuuksi jopa 15–25 vuodessa ja tietyt istutusmetsien puulajit sitäkin nopeammin. Vuosien jälkeen tiedän jo, mitä luonnosta voi kerätä villivihannessalaattiin tai yrittiteeaineksiksi tällä puolen päiväntasaajaa. Ehkä tänä vuonna saadaan suotuisat sateet, ja vilja – täällä eritoten maissi – kasvaa ja tuottaa hyvä sadon. Leivonnassa osan jauhoista voi korvata tällä pähkinäisellä jauheella. Sateita on Lusakan korkeuksilla lupa odottaa marraskuun lopulla, mutta tavallista on, että kunnolla sateet pääsevät vauhtiin vasta joulukuun puolivälissä. Aikuiset tyytyvät haistelemaan sateen nostattaman pölyn tuoksua ja kuuntelemaan ukkosen jylinää ja voimalla maahan vyöryvien vesimassojen pauhua. Kun ensimmäiset sateet sitten saapuvat, täyttymyksen tunne on aito, ja varovainen toivo saa sijaa. Usein uuden oppiminen on tapahtunut sattumusten kautta, niin kuin silloin kun sairastuin yksin kotona ollessani pahaan ripuliin ja oksennustautiin, mutta selvisin siitä nopeasti jaloilleni apulaisemme mangopuun juuresta keittämän uutteen ansiosta
HIV/AIDS pysyy edelleen listan kärjessä, vaikka elämää ylläpitävää lääkitystä on ollut jo pidempään saatavilla ja köyhienkin ulottuvilla. Hoidettavissa olevat taudit tappavat yhä Paratiisissa on myös käärmeensä, paitsi ihan konkreettisesti, myös köyhyyden ja sen lieveilmiöiden muodossa. Muurahaiset hakeutuvat veteen ja tiputtavat siipensä. Hoidettavissa olevat taudit tappavat täällä ihmisiä yhä. Kampanjat puhtaan juomaveden puolesta ja käsihygienian tärkeydestä ovat hyödyttömiä, jos puhdasta vettä ei omilla kotikulmilla ole saatavilla. On kuin suomalaisia yritettäisiin kasvattaa eroon perunasta. Vuosittain piinaa matalasta hygieniatasosta johtuva koleraepidemia, jonka taustalla on korkea asukastiheys vesijohtoja viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevilla epävirallisilla asuma-alueilla. Kansa on kuitenkin ripustautunut syvästi maissiin. Terveydenhuollon taso on heikko ja ihmisten koulutustaso matala. askel 7–8/25 ~ 71 AURINGONNOUSU CHONGWESSA Sambiassa sadekauden ylenpalttisen vehreyden keskellä.. Tulvat ja kuivuus piinaavat Maan pohjoisosien parin vuoden takaiset hallitsemattomat, vakavat ja ihmishenkiä vaatineet tulvat ovat saaneet seuraa erityisesti maan eteläosia vaivanneista kuivuuskausista. Istuva presidentti Hakainde Hichilema on tällä vaalikaudella sitoutunut malarian vastaiseen taisteluun. Toisaalta huonot maissisadot ja korkea vähittäiskaupan hinta rohkaisevat tarttumaan BATAATTIPENKIT SOLJAHTAVAT hyvin mangopuiden, banaanin ja papaijapuiden lomaan. KUVASSA MAATILAN isäntä ja jutun kirjoittanut emäntä. Keuhkokuume, malaria, tuberkuloosi ja pikkulapsilla myös ripulitaudit vievät hautaan. Ilmastonmuutoksesta johtuva epävarmuus elintärkeiden sateiden ennakoitavuudessa on saanut valtionhallinnonkin puhumaan keinokastelun puolesta. Sen jälkeen ne ovatkin valmiita pannulla paahdettavaksi ja miedosti suolattu proteiinipitoinen kausiherkku on valmis. Tilan koirista on aina seuraa satonäkymien tarkastelussa. Myös vaihtoehtoisten viljelykasvien ja -tekniikoiden käyttöön ottamiseksi kampanjoidaan. lentomuurahaiset – nuo ihmeelliset hyönteiset, joita innolla kerätään iltapimeällä ulkovalojen keilaan asetettuihin, vedellä täytettyihin pesuvateihin ja sankoihin
Keräilytaloudesta tutut puiden siemenet, kuten musekese (engl. Monkey biscuit), toisivat ravinteita ja vaihtelua ruokavalioon, mutta niiden arvostus on valtaväestön keskuudessa toistaiseksi pientä. Toisaalta vähäinen mutta nouseva keskiluokka on jo päätynyt todistamaan elintasosairauksien vitsauksia ja etsii nyt aktiivisesti terveellisemmän ruokavalion aineksia. Harjoitamme kateviljelyä ja taistelemme kasvitauteja ja tuholaisia vastaan monipuolisella lajivalikoimalla. Maatilan kestävät valinnat ja tähdet tropiikin yössä Ilmastonmuutoksen negatiivisia vaikutuksia vahvistaa Sambiassa nopea metsäkato, jota paljolti selittää suuri energiariippuvuus polttopuusta ja puuhiilestä. Kaukana kaupungin valosaasteesta näkyy myös galaksimme, Linnunrata. Maalle muutettuamme kammoksuin ensin pimeyttä, joka on illan tullen niin totaalista. 72 ~ askel 7–8/25. Omalla tilallamme pelkällä alueen aitaamisella olemme jo viidessä vuodessa saaneet todistaa nuoren metsikön syntyä, joka näyttäytyy ilmakuvissa ympäristöstään poikkeavana vihreänä saarekkeena. Yömyöhällä teitten varsilla maleksivia nuoria miehiä tervehdin jo kotikylän poikina. Kaikissa maatilan toiminnoissa pyrimme kestäviin valintoihin. Säpsähtelin pitkässä heinikossa ajamista ja huonojen teiden monttuja, joihin juuttuminen on aina todellinen mahdollisuus. Metsäkadon suuruuden arvioidaan olevan vuosittain jopa 300 000 hehtaaria, mikä on yli kaksi kertaa Suomen kokoiselle maallekin paljon. Mutta kaikkeen tottuu. Emme käytä kasvintorjunta-aineita tai kemiallisia lannoitteita ja kierrätämme kala-altaiden poistoveden kasteluun ja lannoitukseen. FaceBook, Booking.com, AirBnb: Mikooka Estate, Chongwe, Sambia KENTTÄKEITTIÖ KASATAAN nopeasti kolmesta kivestä, kun maatilan kausityöläisten lounasaika lähenee. Kotitie muuttuu sadekaudella joskus joeksi. Jälkikasvua on kuljetettava silloinkin kouluun kaupunkiin, joten korkeampi auto ja neliveto ovat tarpeen. Hehän ovat sitä väkeä, joka tulee apuun, jos juutun mutaan tai autoni laukeaa kriittisellä hetkellä. Jo toista kertaa istutamme sipulia mansikan lomaan: niin sipuli kuin mansikkakin kasvavat terveinä ja hyvin. Aamiaistarpeita omasta yrttipenkistä: oreganoa ja ruohosipulia leivän päälle, minttua jogurtin ja hedelmäsalaatin joukkoon. Siispä nostan katseeni tähtiin tropiikin yössä. vähitellen myös muihin vaihtoehtoihin, kuten perinteisiin, kuivuutta paremmin kestäviin pienviljoihin maniokkiin, hirssiin ja durraan
Tervetuloa tavalliset ihmiset, kristityt erilaisista traditioista ja te, joille usko on ihan uusi asia elämässä. ILMOITUKSET LYHENNETÄÄN tarvittaessa ja julkaistaan saapumisjärjestyksessä. Rahankeräyslupa RA/2020/685. Oikeuden ja rauhan Jumala, anna oikeutesi loistaa tässä maailmassa. Tai lähetä ilmoitus ja maksukuitti sähköpostilla: askel. Tervetuloa te, joilla ei ole hengellistä kotia ja te, jotka haluatte seurata Kristusta. KUN HALUAT vastata kirjeenvaihtoilmoitukseen: Kirjoita kirje nimimerkille ja lähetä osoitteeseen Askel / Kirjoita minulle, PL 279, 00131 Helsinki. Yhteisön toiminnan toteuttamiseen tarvitsemme niin jäsenten, tukijoiden kuin seurakuntienkin tukea. MobilePay 75221 tai pankkitili: FI97 5541 2820 0124 26, viite 3010. Olet syntynyt ehkä 50-luvulla. Henkilöt, jotka haluavat vastata sinulle, lähettävät kirjeensä toimitukseen, josta ne postitetaan sinulle viikoittain Askelen kuoressa avaamattomina. Päihteet eivät kuulu lainkaan elämäämme. toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi Kirjeenvaihtoilmoitus. Uudistava, Luova Henki, uudista meidät, anna voima ja rohkeus! Pidä tauko tiekirkossa Tiekirkot ovat jälleen avautuneet matkailijoille. LÄHETÄ LYHYEHKÖ kirjeenvaihtoilmoitus (maksimi 50 sanaa) nimimerkillä, nimelläsi ja osoitteellasi varustettuna. Seurakuntapäättäjä: ehdota kerättäväksi kolehti Tuomasyhteisö ry:n työn tukemiseen: FI23 5541 2820 0124 00, viite 350035. Ulkonäkö on sivuseikka. Tiekirkot ovat avoinna pääosin elokuun puoliväliin asti. Voit rukoilla, osallistua tai antaa taloudellista tukea. Ajelet kenties autolla ja haluat matkustella kanssani kotimaassa. Varaudu odottamaan vähintään kuukausi. Merkitse kuoren vasempaan ylänurkkaan ilmoituksessa mainittu nimimerkki ja numero. Elämää olemme kokeneet tahoillamme. Vastauskirjeet postitetaan viikoittain ilmoittajille. Ta rm o Ylh äv uo ri. Maksa summa Sacrum-Kotimaa Oy:n tilille FI70 1794 3000 0133 69. Olet kirjoitustaitoinen ja haluat tutustua mieheen, joka osaa myös kirjoittaa, kuunnella ja keskustella. Mukaan pääsee myös You Tubessa ja Radio Deissä. Kirjoita itsestäsi ja elämästäsi minulle! Olen eläkkeellä, hyvin nuorekas ja kauniskin :) Asun Raumalla. Kohdennetuista lahjoituksista, kuukausilahjoittamisesta, merkkipäiväja testamenttilahjoituksista lisää tietoa: www.tuomasmessu.fi/lahjoita. Liitä maksettu pankkisiirtokuitti tai kopio siitä kirjeeseen. HEI! SINÄ sivistynyt herrasmies, vapaa, ev.lut.-uskova, noin 60–70-vuotias ja mielellään Satakunnasta. Tuomasyhteisö on Jumalan rakkauden tuntemiseen kutsuva yhteisö, luokseen kutsuva yhteisö, joka koostuu arjessa kohtaavista tuomaista. Maksuttomat, lomareittien varrella olevat taukopaikat kutsuvat pysähtymään arkkitehtuurin, taiteen ja paikallisten tarinoiden äärelle. Mukana on uutuuksia, kuten saaristolaiskirkot Kemiönsaaressa ja tuhopolton jälkeen rakennettu uusi Kiihtelysvaaran kirkko Pohjois-Karjalassa. 10326 USKO, toivo ja ... 10327 KESÄÄ odotellessa Kirjoita minulle TUOMASMESSUA VIETETÄÄN läpi kesän sunnuntaisin klo 18 Mikael Agricolan kirkossa Helsingissä. Sorrosta kärsinyt Kristus, kulje jokaisen kärsivän ja syrjään painetun kanssa. askel 7–8/25 ~ 73 KUN HALUAT oman ilmoituksen Askel-lehteen: Kirjeenvaihtoilmoituksen hinta on 25 € kotimaasta, Pohjoismaista ja Baltiasta, muista maista 30 €. Viite 60503. Osoite: Kirjeenvaihtoilmoitus, Askel, PL 279, 00131 Helsinki. Asut jossakin päin Suomea ja olet yksin ja haluat tutustua edes kirjeitse. LISÄTIETOJA: tiekirkot.fi KIIHTELYSVAARAN UUSI kirkko. Tervetuloa te, jotka epäilette ja te, jotka ette usko. HEI SINÄ Suomen neito
NIMI OSOITE PUH. mennessä: Askel, Ristikko 7/2025, PL 279, 00131 Helsinki. VASTANNEIDEN kesken arvotaan palkinto. VASTANNEIDEN kesken arvotaan palkinto. 74 ~ askel 7–8/25 LÄHETÄ AVAINSANAT tai koko ratkaisu 31.7. Sähköpostilla: askel.toimitus@kotimaa.fi.Vastanneiden kesken arvotaan palkinto. Ristikko 7/2025
Sähköpostilla: askel.toimitus@kotimaa.fi. Kryptoristikko 8/2025 VASTANNEIDEN kesken arvotaan palkinto. NIMI OSOITE PUH.. VASTANNEIDEN kesken arvotaan palkinto. Vastanneiden kesken arvotaan palkinto. mennessä: Askel, Kryptoristikko 8/2025, PL 279, 00131 Helsinki. askel 7–8/25 ~ 75 LÄHETÄ KRYPTORISTIKON ratkaisu 31.7
6 kk 44 € Tilaus on määräaikainen. asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Tilaa Askel – voimaa luonnosta ja hengellisyydestä Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Lasku tulee maksettavaksi kahdessa erässä. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Tilaa Nyt! Kampanjakoodi: AM6KESÄ25. https://esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/2102 (Norm. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. + 6,9 snt/min. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. 56 €) Inspiroivat ihmistarinat ja hiljentymisen hetket tuovat tasapainon. Paperilasku 5 € + alv 10 %. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja päättyy automaattisesti tarjousjakson loputtua