10. Uskoa, toivoa & rakkautta askel.fi askel.fi RAKASTUNUT KOIRA JA TRAKTORIMIEHEN HYMY KANSALLISPUKU ON KÄYTTÖTAIDETTA TUOKSUJEN HURMIOSSA TEEMU RINNE: MAIJA P: GABRIELIN KEITTIÖ: irtonumero 9,50 € 6 / 23 Kyösti Roth ja rakastetun romanimuusikon testamentti Arjessakin voi vaeltaa pyhiin Muotisuunnittelija Teemu Muurimäki: Elämästä saa nauttia Pauliina Kainulainen löysi kotoperäisyyden aarteet Kristitty kommunisti Anna Kontula: Porilaisuus on politiikan supervoimani s
Ilmoitustrafiikki Lisbeth Sarkkinen, 040 750 5508. Ilmiönä se voisi muuttaa yhteiskuntaa hyvinvoivempaan suuntaan. Elämän myrskyjä ei voi hallita: on vain opittava kävelemään kuohujen lävitse Tientekijän seurassa. Aikakausmedia ry:n jäsen. Siitä voisi oikeastaan tehdä ilmiön: työkiirepuheen ja kiireisten somepäivitysten sijaan kuvia ja kokemuksia siitä, miten maadoitun metsässä, nurmikolla ja rantakalliolla rauhallisin mielin miettien syviä ajatuksia. Sisältömyyntipäällikkö Riikka Kettunen, 0400 860 862. 19,90 (24,90) Willow Tree Rauhan rukous enkeli Rauhan rukous Prayer of Peace. Korkeus 10 cm. Pidätämme oikeuden hintojen muutoksiin. Tunne, kuinka painut raskaasti sitä vasten ja olet yhtä maan kanssa. S i i s hyvin perusasia. Voskamp kertoo avoimesti elämänsä kipukohdista. Kotimaa Oy:n tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkkinointiin henkilörekisterilain puitteissa. Toimitusjohtaja Kati Kinnunen MEDIAMYYNTI Myyntipäälliköt Pirjo Teva, 040 680 4057, Juha Kurvinen, 040 665 5983. Fruit of the Loomin unisex malli sopii kaikille. Se liittyy maaperään. Toimitus vastaa ainoastaan tilatuista jutuista ja kuvista. Askel painetaan paperille, jonka raaka-aine on peräisin kestävän kehityksen mukaisesti hoidetuista metsistä. Askeleen jakelusta aiheutuu hiilidioksidipäästöjä, mutta Posti neutraloi niiden vaikutuksen rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Maaperästä irtautuminen irrottaa jollain tavalla elämän sykkeestä. 7,90 (9,90) Olkakassi Ystävyyden ikoni Kätevän pienen olkakassin etupuoli on tukevaa ja kestävää 310 g puuvillakangasta, jossa ikonikuvan kauniit yksityiskohdat erottuvat selvästi. Verkkokauppa: www.sacrum.. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi KUSTANTAJA Sacrum-Kotimaa Oy. Maalla asuvallekin maaperä voi olla niin itsestäänselvyys tai työasia, ettei sitä ajattele sen syvemmin. Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 heinäk. Tiedostaa siis, missä seisoo ja miltä se tuntuu. 20,00 Huppari 19,90 (24,90) ~ 3 askel 6/23 Ka nn en ku va : Ra m i M ar ja m äk i PÄÄTOIMITTAJA Freija Özcan p. Tehdään tästä maadoittumisen kesä! Freija Özcan päätoimittaja Askel Askel Kesä kuussa 2023 ” Selkää lämmittävä kallio tuntuu lohdulliselta.”. 040 683 8431 TOIMITUSSIHTEERI Emilia Karhu p. 38,50 Huppari Pinkki huppari näkyvällä Yhteisvastuun logopainatuksella. Sen hiilivarastoja pitää suojella, jotta ilmastonmuutos ei tee elämästämme sietämätöntä. Koko 18 x 23 cm. Maa on kuitenkin se, minkä päällä me elämme ja mistä me myös e l ä m m e. Suorittamisen sijaan olisikin trendikästä maadoittua. Toinen puoli yksiväristä ruskeaa plyysikangasta. Kuitenkin maa ja kaikki mikä siinä kasvaa on juuri nyt elintärkeää ihmiskunnalle sen selviytymisen takia. Kaupungissa asuvana sitä tulee harvemmin mietittyä, ellei ole viljelypalstan onnellinen omistaja. Olkakassissa on säädettävä hihna, sisävuori ja nepparikiinnitys. Jos luomme uudelleen suhteemme maahan, osaamme ehkä kunnioittaa ja hoitaa sitä paremmin. Välillä kaikki tiet tuntuivat oleva tukossa riippumatta siitä, mihin suuntaan Ann kääntyi. Maadoittumisen kesä Pääkirjoitus N äin kesän alussa olen miettinyt suhdettani maahan, siis maaperään. Painotalo Punamustan tuotannon ympäristöystävällisyys on tarkastettu ja hiilijalanjälki laskettu. Hupussa kiristysnyörit, edessä kengurutasku. Tämä toimii parhaiten ilman kenkiä paljaalla maalla. Tuttua puuhaa kesäisin on maadoittua makaamalla lämpimällä kalliolla. Maadoittuminen on kiireen vastakohta. Valmistettu Suomessa. Oikeaa tietä etsiessään hän oppi löytämään pyhiä tienviittoja, jotka johtivat vähemmän kuljetuille mutta syvemmän merkityksen antaville teille. Ideana on seistä niin, että tuntee jalkapohjiensa alla olevan maan. Jos seuraat vääriä reittiohjeita, tiesi vie paikkaan, jonne et olisi ikinä halunnut päätyä. ilmoitusmyynti@kotimaa.fi, sähköpostit etunimi.sukunimi@kotimaa.fi LUKIJAMÄÄRÄ 48 000 (KMT 2022) PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, ISSN 0780-9972. 040 735 2096 KESÄN IL KSI! KESÄN IL KSI! Herätä hoksottimesi sanahaku – Keskeisiä asioita Raamatusta Laita aivosolusi toimimaan! Sanahaku jen avulla virität aivosi ja samalla muistutat mieleesi tai opit Raamatun keskeisiä asioita. Reilut koot XS–XXL. Maadoittua voi myös painamalla kätensä maata vasten ja tunnustelemalla sen lämpöä ja elävyyttä. Korkeus n. Kaduilla kävellään kengät jalassa, multaan koskee ehkä parvekekukkia laittaessaan, mutta sekin hoituu maasta irrallaan. 19,00 Ann Voskamp Waymaker Tientekijä Miten päästä eteenpäin elämässä silloinkin, kun odotukset ja unelmat kariutuvat. Et tarvitse kuin kynänpätkän ja mukavia hetkiä on luvassa. Satu Kontinen Oma, rakas puutarhani – Hetkiä, suunnitelmia, unelmia Tämä teos on jokaisen puutarhurin ja puutarhoja rakastavan unelmakirja! Olipa puutarhasi pieni tai suuri, tähän kirjaan voit tallettaa kasvukauden ihanimmat hetket sekä ideat, suunnitelmat ja oivallukset tulevia vuosia varten. Usein rentoutumisesta tai stressin purkamisesta puhuttaessa käytetään sanaa maadoittuminen. la sulj.) Puh. Jos ei ole kiinni perusasioissa, kadottaako elämästä jotain olennaista. 044 3500 181 KOLUMNISTIT Laura Honkasalo, Maija Paavilainen, Kati Pirttimaa, Teemu Rinne, Juha Tanska ja Harriet Urponen TAITTO Pupu Design Oy KUVANKÄSITTELY Jukka Granström OSOITE Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki, Postiosoite: PL 279, 00131 Helsinki SÄHKÖPOSTIT askel.toimitus@kotimaa.fi, etunimi.sukunimi@kotimaa.fi KOTISIVU www.askel.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET p. 26,10 (29,00) Willow Tree Rakkaudella enkeli Herkkä enkelihahmo. Selkää lämmittävä kallio tuntuu yllättävän lohdulliselta. 14 cm. Tätä voi tehdä kukkapenkkiä istuttaessaan tai ihan muuten vaan
Suomalaisuus liittyy eräisiin perusasioihin. Ja ni La uk ka ne n Fr ei ja Ö zc an Ju kk a Gr an str öm Pe ntt i Po tk on en. Jokainen kansakunta lienee kiinnostunut olemuksestaan ja menneisyydestään. Suomalaisuuteen on liki tuhannen vuoden ajan vahvasti vaikuttanut myös kristinusko, jonka läntinen versio on muovannut tätä kansaa kuvakseen ja kaltaisekseen. Aikaa kannattaa varata harhapoluillekin. Niitä ovat suomen kieli, Pohjolan kylmä ja metsäinen luonto, oma kulttuurihistoria. 60 Pyhiinvaelluksen voi tehdä myös pyöräillen. Syytä onkin, sillä aikana, jona kansakuntien käsitekin halutaan joskus poliittisista syistä häivyttää tai kiistää, on entistä tärkeämpää olla tietoinen siitä, mistä me tulemme. Kas siinä mielenkohtainen pulma. Sitä, sekä varsinkin suomalaisen ihmisen luontosuhdetta kristinuskon ja ekologian viitekehyksessä pohdiskelee viisaalla tavalla tämän lehden sivuilla 40–45 ekoteologi Pauliina Kainulainen. Se auttaa rakentamaan myös kaikkien kansojen yhteistä maailmaa, joka näyttää tänään elävän kriisistä toiseen. ~ 5 askel 6/23 askel 6/23 4 ~ 26 Käärijän boleron suunnitellut Teemu Muurimäki tarttuu elämässä iloon. 6 / 23 MITÄ SE on tämä suomalaisuus. 40 Hengityksenkaltainen yhteys luontoon on Pauliina Kainulaiselle elintärkeä. Uskoa, toivoa & rakkautta 3 Pääkirjoitus 4 Sisällys ja toimittajalta 6 Voimakuva 8 Lukijat kertovat kansallismaisemistaan 10 KANNESSA Ympäristöherätys sai Anna Kontulan kyseenalaistamaan poliittiset painotuksensa 18 Juuri nyt juhlitaan uusia alkuja 22 KANNESSA Gabrielin keittiössä tuoksuvat yrtit 24 Elämäntaito: Viisaasti vanhuuteen 26 KANNESSA Teemu Muurimäki ja vaatteiden aatteet 32 Laura Honkasalo etsii aarteita 33 Viro ja Ahvenanmaa tarjoavat kulttuuririentoja kesään 38 KANNESSA Maija P: Kansallispuku on ekologinen juhlavaate 40 KANNESSA Ekoteologi Pauliina Kainulainen ammentaa voimaa juurista 46 Juha Tanska – Kurkunsiemenestä kasvoi kitara ja elämälle uusi suunta 48 Kati Pirttimaan aistit herkistyvät metsässä 50 KANNESSA Kyösti Rothin musiikissa soivat elämän kaikki värit 56 KANNESSA Teemu Rinne – Koirien rakkaus ja oman sielun ikävä 58 Hetki luonnossa: Elämän sydän ei sammu 60 Pyörällä polkien pyhiin 66 Ristikko 67 Kirjeenvaihtopalstalla etsitään ystävää Sisällys 50 Jumalan pelimanni Kyösti Roth puolustaa särkyneitä ja varoittaa lakihenkisyydestä. Toimittajalta Toimittaja Jussi Rytkönen pohtii suomalaisuutta
Mutta turhaa toivoa ei ole. Kaikki toivo pitää elämää yllä. ~ 7 askel 6/23 askel 6/23 6 ~ Pi xa ba y SEURAAVA NUMERO ILMESTYY 7.7.2023 Voima Voi olla katteetonta toivoa. Kari Mäkinen, arkkipiispa emeritus
Isäni oli syntynyt 1928, eli siitä voi päätellä kuusien iän. Siellä on mukava grillata ja nauttia vaikka kesäteatterista. Kun laivalla tulee ja Turun linna alkaa näkyä, tietää pian olevansa kotona. Omenapuu, luumupuu ja lapsuudenkodista tuodut syreenin taimet tuovat muistoja vanhasta kotipihastani. Nykyinen kotini sijaitsee rivitalossa, joten istutuksia on pitänyt karsia. Asiakaspalvelu Puhelin 020 754 2333 Internet www.kotimaa.fi Sähköposti asiakaspalvelu@kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Postiosoite: PL 279, 00131 Helsinki Uskoa, toivoa & rakkautta askel.fi www.facebook.com/askel.fi YHDESSÄ elämä on parempaa. Vihkitilaisuudessamme helluntaina kirkon alttari oli koristeltu juuri näillä kotipihan narsisseilla. Maisemassa on myös kaksi korkeaa kuusta, jotka mummo ja pappa ovat nuorena parina istuttaneet kotinsa pihapiiriin. Pihassa Miten lataat akkujasi. Paikka on kuuluisa linnustostaan ja vaihtelevasta puustostaan havupuista lehtometsiin. Se on koti. Ollaan siis yhteyksissä: Lähetä meille postia osoitteella Askel, Yhdessä, PL 279, 00131 Helsinki askel.toimitus@kotimaa.fi Minun kansallismaisemani PALKINNON VOITTANUT nimimerkki Mökkihöperö kirjoittaa: Minun kansallismaisemani on edesmenneen isäni rakentama kesämökki, jossa viihdyn aikaisesta keväästä pitkälle syksyyn. Vuohensaareen saapuessa voi katsella onkijoita, jotka runsaslukuisina istuskelevat kesäisin sillan molemmin puolin. Käki sulosointuja soittaa. Vuohensaari tarjoaa kävijöillensä myös mahdollisuuden yöpyä leirintäalueella. kasvoi suuria riippakoivuja ja tuijapuita. On Luoja luonto kuin kirkkomaa. Kotitaloa reunusti tuuhea orapihlajapensasaita. mennessä. Tuijapuita kasvaa sielläkin. Kirjoita korttiin tai sähköpostin otsikkoon ”Akkujen lataaminen” ja lähetä viestisi, nimesi ja osoitteesi alla olevaan osoitteeseen 14.6. Helena AURAJOKILAAKSON KULTTUURIMAISEMA on minun kansallismaisemani. Pix ab ay Pix ab ay Yhteisö ASKELEEN LUKIJOILLE rakkaita maisemia ovat lapsuudenkodin ja mökkirannan luonnonkauniit ja rauhaisat miljööt. Marja MINUN KANSALLISMAISEMANI on Salon kaupungin omistama virkistysalue, Vuohensaari, Wiurilan kreivin kansanpuisto. Se on maisema, joka on ollut aina rikkautena elämässäni. Siellä ikäni kulkenut oon, kerännyt marjat ja tatit, ei paikkaa parempaa. MITEN JA missä keräät voimia ja lataat akkujasi, jotta jaksat arkea ja elämän haasteita. Toivo MINUN MAISEMANI on lapsuuskotini pihapiiri Keski-Suomen luonnonkauniissa maisemissa. Pihassa oli myös kauniita kukkaistutuksia, ruusuja ja narsisseja, joita erityisesti isäni halusi hoitaa. Syreenimaja keinuineen tarjosi rauhaisan lepopaikan. Kaupunkilomasta vai mökkeilystä tai vaeltamisesta erämaassa. ~ 9 askel 6/23 askel 6/23 8 ~ Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. Vastanneiden kesken arvomme palkinnon. Elina. Metsä, rauhallisuus, vain joitakin mökkejä. Maisemaan kuuluu luonnon seuraaminen linnunlauluineen ja hetki yhdessä lauletusta kappaleesta ”Vain pieni kansanlaulu ja sanoja ei ole ollenkaan”. Lataatko akkujasi lukemalla, kirjoittamalla, käsitöitä tehden tai polttopuita hakaten. Minulle saari on ollut ja tulee aina olemaan maanpäällinen paratiisi. Saatko voimaa ihmisten tapaamisesta vai yksinolosta. Olen lapsesta asti tottunut siellä käymään. Sielu levätä saa. Jykevinä ne edelleen seisovat paikallaan. Linnea borealis TAAS KEVÄT koittaa Rokuan vaaroilla. Ihana on myös hiekkainen uimaranta, joka on kautta aikojen houkutellut jopa ulkomaalaisia turisteja mereen uimaan erityisesti helteisinä kesäpäivinä. MONTA TUNNETTUA maisemaa olen nähnyt – Kolin, Lapin tunturit, Saaristomeren – mutta rakkaimmaksi jää lapsuudenkodin mailla oleva järvimaisema, pienen järven tuttu ranta. Saunoen, nuotiotulta tuijottaen, lasten kanssa touhuten tai museon hiljaisuudessa. Iso ruohokenttä oli aina siistissä kunnossa. Julkaisemme heinä-elokuun Askelessa kokoelman lukijoiden kirjoituksia, nimimerkillä tai etunimellä. Tilaan Askel -lehden itselleni lahjaksi Kestotilauksena 12 kk (11 lehteä) 6 lehteä Määräaikaistilauksena 12 kk (11 lehteä) 6 lehteä Muutan määräaikaisen tilaukseni kestotilaukseksi Osoitteenmuutos (täytä vanha ja uusi osoite alle) vakinainen alkaen tilapäinen ajalle Lahjatilauksen saaja (Osoitteenmuutoksessa vanha osoite) NIMI OSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA SÄHKÖPOSTI PUHELIN SYNTYMÄVUOSI Tilauksen maksaja (Osoitteenmuutoksessa uusi osoite) NIMI OSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA SÄHKÖPOSTI PUHELIN SYNTYMÄVUOSI Sa cru m Ko tim aa O y m ak sa a po sti m ak su n Sa cru m -K oti m aa O y Va sta us lä he ty s Tu nn us 50 01 58 2 00 00 3 H EL SIN KI P A L V E L U K O R T T I Tilaushinnat Suomeeen* Kestotilaus 89 € 11 lehteä (12 kk) 54 € 6 lehteä Määräaikaistilaus 99 € 11 lehteä (12 kk) 56 € 6 lehteä *Suomen ulkopuolelle meneviin tilauksiin lisätään postikulut. Kun katselen mökin pihapiirissä ympärilleni, voin aistia kuinka mummoni ja pappani lapsineen ovat aikoinaan siellä kulkeneet ja töitä tehneet. Kotitalo on nyt ilman asukkaita, mutta pihapiiri on edelleen lähes sellainen, millaisena sen muistan. Sinne liittyy monia muistoja, yhteisiä kesänviettoja suvun ja ystävien kanssa. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Ei rauhaa parempaa. Marjut SAARISTOMERI TUO ihanan vapauden tunteen ja ilon
TEKSTI: JANNE VILLA TEKSTI: JANNE VILLA •• KUVAT: RAMI MARJAMÄKI KUVAT: RAMI MARJAMÄKI ~ 11 askel 6/23 askel 6/23 10 ~. Hän liittyi aikuisena kirkkoon. Mystinen kokemus muuttaa näkökulman maailmaan Eduskunnan ainoa julkikommunisti Anna Kontula vastusti Natoon liittymistä. Kansanedustaja uskaltaa kulkea vastavirtaan myös katsomuksellisesti
Sen sijaan porilaisen saa hämmennettyä, jos joku halaa tai suhtautuu kovin ystävällisesti. Nato-maa ei ole Kontulan mielestä uskottava ydinaseriisunnan puolestapuhuja. – Sellaisen käytökseen vastaanottamiseen ei monenkaan lapsuus antanut välineitä. Natoon liittymisen sinetöineessä äänestyksessä vain seitsemän kansanedustajaa äänesti vastaan. – Suomen turvallisuuspolitiikan punainen lanka oli vuosikymmeniä se, että asioita mietitään rauhassa, eikä päätöksiä tehdä hätäpäissä paineen alla. – Politiikassa supervoimani on se, että olen Porista! Politiikka on hienovaraisten piikkien maailma, jossa ihmisille ilkeillään sivistyneesti. Satakunnan sykkivässä hermokeskuksessa kannat olivat jyrkkiä. – Ihanneihmiseni on pariisilaisessa kahvilassa istuva intellektuelli, joka panee paperille hienoja ajatuksiaan ihmisyydestä. Muiden korvissa meidän arkinen puhetapamme saattaa kuulostaa vihanpidolta ja riidanhaastamiselta. Ukrainan sodan alkamisen jälkeen tämä unohdettiin totaalisesti. Hänen mielestään ihmisten on ymmärrettävä olevansa vain yksi laji muiden joukossa. Äidinäiti järjesti kommunistien kokouksia ja tansseja jo silloin, kun toiminta oli kiellettyä ja salaista. – Konfliktien mentaalinen kestäminen on helpointa porilaisille, jotka ovat lapsesta lähtien tottuneet siihen, etteivät päästä iskuja ihonsa alle. Itse olisin mennyt ehkä armeijaan. Nykyään puhutaan kuplautumisesta ja leiriytymisestä. ~ 13 askel 6/23 askel 6/23 12 ~. Natoon kuulumisen turvallisuusriskit saattavat olla hyötyjä suuremmat, neljännen kauden kansanedustaja perustelee. Humanismin perinteen hylkääminen ei ole minulle helppo juttu. V asemmistoliiton Anna Kontula ei mene mielipiteineen massan mukana. Perheessä painotettiin, ettei hyvän elämän tavoittelu voi tarkoittaa vain yksilön oman onnen ” Porissa osattiin polarisoituminen jo kauan ennen kuin siitä tuli valtakunnallinen ilmiö.” YMPÄRISTÖHERÄTYKSEN JÄLKEEN Anna Kontula on miettinyt, onko hän määritellyt aiemmin poliittiset painotuksensa väärin. Ihmisoikeuskysymyksissäkin otettiin jo takapakkia, kun Unkarin ja Turkin arvostelijat vaimenivat. Kahden porilaisen kohtaamisesta siinneellä kansanedustajalla on erityisen lämpimiä muistoja rakkaasta synnyinpaikastaan juuri isoäidin kautta. Syntyperäinen satakuntalainen on siis onnekseen välttynyt politiikan tuoksinoissa monilta loukkauksilta, joita ei ole huomannut. Ensin me naureskelimme 30 vuotta, että olipa suomettuminen tyhmää, mutta muutamassa kuukaudessa palasimme kiellettyjen puheenaiheiden aikaan. Kommunismi löytyy läheltä Anna Kontulan äiti ja kasvatti-isä olivat vasemmistoradikaaleja. Äidin suvun puolella oli vahvempana ajatus, että on hyvä osata käyttää aseita, jos vallankumous tulee. Anna Kontula ehti asua Porissa ne kriittiset varhaisvaiheensa, jotka ovat Sigmund Freudin mukaan ihmisen psyykkisen kehityksen kannalta kaikkein tärkeimpiä. – Isäni oli Suomen ensimmäisiä siviilipalvelusmiehiä. Piikin kestää halia helpommin Äiti siirsi tyttäreensä vahvan Pori-ylpeyden. ”Porvari, porvari, orjien sorvari, kommunistia pelkää… Eikä se auta, voi jumalauta, kun koston hetkemme koittaa.” – Tajusin, että todennäköisesti mummo nukutti minutkin lapsena samanlaisilla lauluilla. Kaupungin paikallispolitiikassa on ollut aina ihmeellisiä säätöjä ja hässäköitä. Pelkään, että uusi suomettumisen aika on tulossa. Pasifistiksi parlamentaarikko ei tunnustaudu. Porilaiselta nämä loukkaukset menevät ohi. Tampereelle muuton jälkeenkään vanhaa kotiseutua ei nähty kielteisenä kasvualustana. Kerran kun isoäiti nukutti sylissään Annan lasta, hän hyräili lempeästi laulua, jossa tapetaan porvarit. Hyvinvointivaltio voi edistää asioita rauhanomaisin keinoin, mutta olisi elitististä sanoa Ukrainan kaltaisille maille, ettei väkivaltaa saisi käyttää missään tilanteessa. Ennen koronaa yleistyneet poskisuudelmat ovat erityisen rankkoja. – Tämä hiljaisuus särkee korvia. – Hyvin huolehtivainen mummoni oli niitä, jotka laittavat illalla lapsen vaatteet patterille, jotta ne ovat aamulla lämpimiä. – Porissa osattiin nämä polarisoitumisjutut jo kauan ennen kuin siitä tuli valtakunnallinen ilmiö. Lempeästi hyräillen hurjia sanoja Äidin puoleinen porilaissuku oli toiseen maailmansotaan asti maanalaisia kommunisteja ja vankilasta päästyään maanpäällisiä kommunisteja
Hän arvostaa luterilaisen kirkon ympäristökannanottoja ja pyrkimyksiä siirtyä hiilineutraaliin aikaan. – Normaalissa suomalaisperheessä asiat pyritään järjestämään niin, että kaikki osallistuvat ja antavat kykyjensä mukaan ja kukin saa tarpeidensa mukaan. Emmi-kissa taas koki kovan kulttuurishokin Roosan tultua taloon. Niin kuin ennen kohdeltiin orjia ja naisia. Kommunistisia ihanteita on onnistuttu toteuttamaan myös esimerkiksi luostariyhteisöissä, Wikipedian maksuttomassa sanakirjassa ja jokamiehen oikeuksissa. Korjauskeinonamme on laittaa ämpäri pisaroiden alle ja maalata homeista seinää, vaikka vauriot vain lisääntyvät. Kristillisen kulttuurin piirissä käytävä ympäristökeskustelu on tärkeää, koska se muokkaa ajattelua laajalti. Niissä tehdään jo isoja investointeja vihreään teknologiaan ja sen kaupallisiin sovelluksiin. Lehmienkin kanssa voidaan pyrkiä eettisesti kestävään maidontuotantoon. Yhteiskuntatieteiden tohtoriksi valmistunut sosiologi osallistui politiikkaan ja ihmisoikeusliikkeeseen sekä AYja kansalaisjärjestötoimintaan ennen kuin hänet valittiin kansanedustajaksi vuonna 2011. Tämähän on kommunismin määritelmä rautalangasta väännettynä. Rikkaat eivät tulleet sinne senkään jälkeen kun hajut lähtivät. – Bengalinkissoilleni kiipeily on erityisen tärkeää. Vanha työläispaikkakunta sopii mainiosti myös ylisukupolviselle kommunistille. Jakamistaloudesta, ja siten vähemmästä kuluttamisesta, on esimerkkinä kirjastolaitos. Kauniin aurinkoisena aamuna näkymä on kuin Jehovan todistajien paratiisikuvauksesta. Monet ihmisten hyvän elämän edistämiseen liittyneet asiat, joiden puolesta olen työskennellyt, ovat osoittautuneet menneen ajan ajatteluksi. Norsut palaavat läheistensä kuolinpaikoille suremaan, seisovat niillä pää riipuksissa. – En tiedä, tuleeko tuo tunne minuakin vastaan vanhemmalla iällä, mutta ainakaan vielä ei ole tullut. ”Eduskunnan ainoaa kommunistia” voi kutsua aidoksi toisinajattelijaksi, sillä kommunismi ei ole kovin muodikas aate. Huolenpito toisista on vahvaa. Myönteisiä muutoksen merkkejä poliitikko näkee – kommunistiksi ehkä yllättäen – elinkeinoelämässä ja yritysmaailmassa. Osa eläintaloudesta on kuitenkin mahdollista organisoida ilman eläinten kärsimystä. Talon korjaaminen muuttuu sitä kalliimmaksi, mitä kauemmin vesi valuu sisään. Ihanne, jota kohti pyritään. – Jos unohdan autoon valot päälle, en ehdi laittaa ruokia jääkaappiin, kun joku jo soittaa ovikelloa ja ilmoittaa asiasta. Kauramaitoa Valkeakoskelta Anna Kontula pitää etenkin ympäristökriisin ratkaisemisen kannalta kommunismia kiinnostavana ja ajankohtaisena aatteena. – Valkeakoskella näemme joutsenia joka aamu, peuroja ja jäniksiä lähes päivittäin. Kauramaitoa saa jo Valkeakoskeltakin. Me teemme kuitenkin sen toiselle lajille, joka kokee kärsimystä niin kuin mekin. Suomalaiset kuluttavat luonnonvaroja paljon enemmän kuin luonto kestää. Valaat laulavat meressä hittibiisejä, jotka vaihtuvat. Kansalaisjärjestöjen kentällä ja valveutuneessa ” Kristinusko ei ole tiensä päässä.” daan ilman, että vuohet erotetaan jälkikasvustaan. ~ 15 askel 6/23 askel 6/23 14 ~. Käsitys ihmisen erityislaatuisuudesta on ollut virheellinen. – Ihmisten omissa valinnoissakin on nähtävissä pieniä positiivisia muutoksia. – Mitä enemmän muista lajeista tiedämme, sitä vaikeampaa on perustella niiden kohtelua omaisuutena. – Meidän pitäisi säätää lakeja, jotka kieltävät sellaisen eläinten kiduttamisen, joka tuottaa paljon taloudellista hyötyä mutta myös paljon kärsimystä, kuten turkistarhaus. – Saamme kävellä metsissä ja poimia marjoja ilman lupaa maanomistajalta. Nykyään ne voivat jo nukkua vierekkäin, ja nuolevat silloin tällöin toisiaan. Alueen alkuasukkaat ovat osoittautuneet ystävällismielisiksi. Kontula vertaa ympäristökriisin nykyistä hoitamistapaa taloon, jonka katto vuotaa. – Jos ihmislapsi ja äiti erotettaisiin, se olisi hirveä tragedia. Hän menetti kolmanneksen painostaan, koska ei kestä epäjärjestystä. Miksi porsaita kastroidaan Suomessa. Kissat maukuvat kulloisenkin ihmiskanssa-asujansa mukaan, jotta saavat nämä toimimaan haluamallaan tavalla. ANNA KONTULA kertoo törmäävänsä usein väitteeseen, jonka mukaan kaikki ihmiset pelkäävät kuolemaa. – Meillä ei ole toista planeettaa, johon voisimme muuttaa niin kuin homeisesta talosta. Anna Kontula sanoo, että ihmiskunnan tulisi luopua ihmiskeskeisestä katsannosta ja ymmärtää ihminen vain yhdeksi lajiksi muiden joukossa. He pysähtyvät tai vähintään tervehtivät vastaan tullessaan. Ekoteologia vie eritysasemamme Kontula on tutustunut kristilliseen ekoteologiaan. Valistuneen kansalaisen velvollisuus on vaikuttaa yhteiskuntaan. Kissojen paratiisisaari Ihmisten kesyttämissä lajeissa on myös hyvin kohdeltuja eläimiä, kuten kissat ja koirat, joita Annallakin on. Toimivaa kommunismia löytyy Kontulan mukaan kuitenkin yllättävän läheltä. – On petos kansalaisia kohtaan, jos poliitikot puhuvat tietoisesti vain valtionvelan pienentämisestä. Vuohenmaitoa saaetsimistä. Olemme vakavassa kriisissä, ellemme tunnista nopeasti tätä tilannetta. – Ja koiranpentu on ruumiillistunut epäjärjestys. Jos taas nykyistä politiikkaa jatketaan tietämättä, mitä maailmassa todella tapahtuu, se on tyhmyyttä. Päädyin siihen, että me hankimme perheen kakkoskodiksi Valkeakoskelta pienen saaren, jossa kissat voivat olla vapaina. Miksi on oikeutettua tuottaa tuskaa eläimille, jos emme pidä sitä oikeutettuna ihmistenkään suhteen, Anna Kontula kysyy. – Se olisi valtava maailmankuvan mullistus. Kuulostaa paratiisilliselta tilalta. – Palattuaan syksyllä Helsinkiin hän ihmetteli, mikä näitä ihmisiä vaivaa, kun ne eivät tervehdi. Broilerin kaltaisia liian pitkälle jalostettuja eläimiä, joiden olemassaolo on kärsimystä, ei pitäisi sallia ensinkään. Helsingin Kontulassa kissojen päästäminen vapaaksi on ongelmallista, niitä on ulkoilutettava hihnoissa. Se tarjoaa ”maailman tuhoavan kapitalismin” vaihtoehdoksi omaisuuden ekologista yhteiskäyttöä edistävää kulttuuria. Nyt maitoteollisuus perustuu siihen, että vasikat ja niiden äidit erotetaan ennenaikaisesti toisistaan. Tuskainen ympäristöherätys Kansanedustaja Anna Kontula laskee tehneensä yli neljännesvuosisadan systemaattisesti työtä etsiäkseen oikeutta ja kohtuutta niille, jotka ovat sitä vailla. Miksi kukkotipuja massateurastetaan hiilidioksidilla tai murskaamalla. akateemisessa maailmassa muokataan mielipiteitä oikeaan suuntaan. – Ympäristöherätys on saanut minut ajattelemaan, että olen ehkä määritellyt poliittisen urani painotukset väärin. Tytär jatkoi vanhempiensa aatteellista perintöä. – Valkeakosken tehdas haisi pitkälle 1980-luvulle. Toissa keväänä perheenjäseneksi otettu Roosa-koira sai monet ensimmäisistä sosiaalisista kontakteistaan Valkeakosken raikkaassa maalaisilmassa ja kohteliaassa tapakulttuurissa. Ilman sitä kunkin pitäisi omistaa itse tai hankkia lukemansa kirjat. Olemme onnekkaita, kun kansallinen vaurautemme on näin yhteisessä käytössä
– Näin minäkin ajattelen. Hän katsoo, että paremman yhteiskunnan puolesta toimiminen on kaikkien ihmisten velvollisuus. – Kristinusko ei ole tiensä päässä. Yhdenkin mystisen kokemuksen jälkeen ihmiset tapaavat sanoa, että tietty mystinen ulottuvuus lävistää siitä lähtien arkitodellisuuden. Anna Kontula kasvoi uskonnottomassa yhteisössä, jossa esimerkiksi ympäristökysymyksiä ja köyhyyttä käsiteltiin osana eettistä elämäntapaa. Tärkeimmät asiat tapahtuvat rationaalisen järkeilyn ulkopuolella: tunteet, joita meillä on läheisiämme kohtaan, kauneuden ja hengellisyyden kokemukset. Ateistisessa kulttuuriympäristössä kasvaneen lapsen oli vaikeaa tehdä isäkapinaa sen paremmin kuin liittymällä kirkkoon. Jumala voi näyttäytyä niissä teoissa, joita ihmiset tekevät toistensa hyväksi. Hän perusteli liittymistään sillä, että kirkko tekee paljon hyviä asioita yhteiskunnallisesti. Ekoteologian kautta ihminen voi nähdä olevansa osa suurta keskinäisriippuvaista systeemiä. – Kristillisessä traditiossa on sisäänrakennettuna paljon sellaista ainesta, joka vahvistaa sosiaalista omaatuntoa. Kontula tietää elämän olevan paljon muutakin kuin mitä laskukoneella voi päätellä. Uskon elävä arkisto Hengellinen etsintä sujuu yhdeltä ihmiseltä hitaasti. ANNA KONTULA arvostaa erityisesti kristinuskoon kuuluvaa, lihaksi tulevaa lähimmäisenrakkautta ja diakoniaa. ~ 17 askel 6/23 askel 6/23 16 ~. Ne muuttavat näkökulmaa maailmaan. Anna Kontula arvelee, että mystisiä kokemuksia ilmaantuu ihmiselle, jos on tarvis. Annaa ei kastettu lapsena, eikä hän saanut uskonnonopetusta ennen kuin liittyi 18-vuotiaana kirkkoon. En usko siihen, sillä ei ole instituutiota, joka voisi ottaa uskonnon paikan. Se, miten me ymmärrämme kristinuskon, vaikuttaa yhä moniin poliittisiin ratkaisuihin. – Ei riitä, että pappi hallitsee äiti-suhteesta puhumisen, työn kuormittamien lohduttamisen ja kaikenlaisen ihmiskeskeisen sähläämisen, ellei hän osaa kertoa, mistä uskon ydinasioissa on kysymys. Armoitettuja hengellisiä ohjaajia. ” Meillä ei ole toista planeettaa, johon voisimme muuttaa niin kuin homeisesta talosta.” – Mystisistä kokemuksista puhuminen on tärkeää, sillä se avaa tilaa hengellisen ulottuvuuden ilmaisemiselle, jota meillä pelätään. Etsijät ja kilvoittelijat tarvitsevat tukea, kuuntelijoita ja tien viitoittajia. – Kristillisyys on isojen ideologioiden suuri taustavaikuttaja, jolla oli osansa myös kommunismin kehitykseen. – Jos minun pitäisi mainita elämäni käännekohdat, tuo kokemus olisi varmasti kolmen kärjessä. Vähäisempikin usko ilmentää yhteyttä Jumalaan ja jonkinlaista kokemuksellista tietoa hengellisestä maailmasta. Valistuksen ajasta lähtien on esitetty visio, että tiede ja taide korvaisivat uskonnon. Millainen mahtaa olla kristinuskon paikka tulevassa, eettisesti ja ekologisesti kestävämmässä maailmassa. Anna Kontula vastaa, että kristinusko sisältää viisautta sellaisista asioista, jotka eivät olet tieteellisesti ratkaistavissa tai todistettavissa oikeaksi tai vääräksi. – Ihminen on enemmän kuin muut lajit vastuussa ympäristöstään, mutta meillä ei ole erityisasemaa suhteessa niihin. Ateistikulttuurin kapinallinen Anna Kontula kulkee ajan henkeä vastaan myös uskonnollisissa kysymyksissä. Siksi tietoa kannattaa kerätä yhdessä sen sijaan, että jokainen alkaisi etsinnän alusta. Uskonnollinen tietomme ei ole vain kirjoitetussa muodossa, vaan myös rituaaleissa, symboleissa, rakennuksissa ja sävelissä. Siihen talletetaan sukupolvi toisensa jälkeen tärkeää tietoa, jotta lasten ei tarvitse aina lyödä jalkaansa samaan kiveen ja kompastua. Hengellisen elämänmuodon ydin on kuitenkin käsittääkseni toisaalla. – Kristinusko on ikään kuin uskon suuri elävä arkisto tai kirjasto. En ajattele kuitenkaan uskonasioita päivittäin, enkä ole aktiivinen seurakunnan jäsen. Ihminen ei ole sen parempi tai huonompi sillä perusteella, onko hänellä uskonnollisia kokemuksia, koska usko annetaan ulkoapäin, ansiotta. Hänkin on sellaisen kokemuksen saanut. Kirkosta eroamisen kultakautena hän on pohtinut syvällisesti kristinuskoa ja paneutunut erityisesti kristillisen mystiikan tradition antiin. Lapset sitten käyttävät tätä tietoa tai eivät. Uskolla ja käytännöllisellä toiminnalla on yhteys. Anna Kontula pitää Lutherin ajatuksesta, että usko tulee armosta. Se ei ole uskonnon erityinen tai varsinainen tehtävä. Uskonnon pyhiin kirjoituksiin, paikkoihin ja muotoihin sekä kirkkotaiteeseen tiivistynyt tieto avautuu kerroksittain etsinnän eri vaiheissa oleville ihmisille. Kontula kaipaa kirkon edustajilta rohkeaa ja syvällistä hengellisen maailman sanoittamista
Tällä tiedolla voimme lohduttaa myös nuorta, jonka on vaikea tehdä päätöksiä tulevaisuutensa suhteen. Liisa Hyssälä muistelee lapsuuttaan Eevalehdessä 5/2023 Minulle on tärkeintä nähdä lapsi diagnoosin takana. ~ 19 askel 6/23 askel 6/23 18 ~ Kesäkuu K esäkuun alussa juhlimme peruskoulunsa suorittaneita, ammattiin valmistuneita ja ylioppilaita. Oman kukkapellon perustanut Hääja juhlasuunnittelija Maija Lehtinen Viherpiha-lehdessä 5/2023 Lainasanat Pix ab ay. Tärkeitä eivät ole arvosanat, vaan ilo siitä, että nuoret ovat selvinneet jälleen yhden virstanpylvään elämässä eteenpäin. Mistä vain tulee silloin ainutkertainen nautinto: puuron syömisestä tai vaikka ylämäestä. Mutta kaikilla on oikeus riittävän onnelliseen elämään. Pekka Sauri mielenterveyskriisiä käsittelevässä kolumnissaan Apulehdessä19/2023 On tärkeää pysähtyä tutkimaan, miksi rajojen vetäminen on vaikeaa juuri minulle. Myös isäni oli ollut sodassa, ja hänen elämänsä oli ollut ankaraa. Usein myös aivan pienet uudet asiat tuovat elämään lisää iloa ja merkitystä. – Larissa Riihihuhta Valo Askeleillani (Kirjapaja 2022) Viisautta Kun arvostan sitä ihmettä, että olen tänään elossa, arkisinkaan asia ei tunnu enää yhdentekevältä eikä itsestään selvältä. Mietin joskus, miten äitini jaksoi kannatella kodin tunnelmaa. Psykoterapeutti, sosiaalipsykologi Emilia Kujala kirjoittaa kirjassaan Suorittajan mieli, vapaudu ylikontrollista (Otava, 2023) että itselle tärkeitä asioita ja ratkaisuja voi tehdä siitä huolimatta, että hankalat tunteet ja ajatukset seuraavat mukana. Kuten minä tai sinä. Siunaan ihon uurteet ja hiusten harmaat raidat, keskeneräisyyden ja riittämättömyyden, ajan aiheuttamat kauniit kulumat. Iloitsemme heidän saavutuksistaan ja jännitämme yhdessä heidän kanssaan, avautuuko mieluinen jatko-opiskelupaikka tai löytyykö oman alan töitä. Sen sijaan uskon vahvasti, että koskaan ei ole liian myöhäistä saada hyvä loppuelämä. Ahdistus, epävarmuus ja pelko kuuluvat kiinteästi valintatilanteisiin. Juuri nyt Teen tietoisen päätöksen tehdä näkyväksi ajan jäljet minussa. Voit kokeilla uuden kukan tai hyötykasvin kasvattamista, elvyttää vanhan kirjeystävyyden tai ryhtyä kulkemaan luonnossa mietiskellen kameran kanssa. EMILIA KARHU Malja uusille aluille Pix ab ay JOKAINEN HETKI on lahjaa ja hyvä syy nostaa malja elämälle. Koko persoona. Kuvatessa havahtuu uusiin yksityiskohtiin ja näkee kauneutta uusin silmin. Kelpaa silti. Se onnistuu, kun joku näyttää esimerkkiä. Joskus se vaatii kipeitä ratkaisuja ja heittää meidät epävarmuuteen. Ne eivät kerro siitä, että valinta on väärä, vaan siitä, että valinta on meille tärkeä ja merkityksellinen. Mitä tahansa ei tarvitse kestää. Usein kyse on siitä, että pelkää omaa tunnettaan enemmän kuin toisen reaktiota. Suhtaudun skeptisesti Ben Furmanin väitteeseen, jonka mukaan koskaan ei ole liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus. Työterveyspsykologi Aino Juusola Meidän perhe -lehdessä 5/2023 En aiemmin edes tajunnut, kuinka paljon henkistä hyvinvointia kukat ja taimien kanssa touhuaminen minulle tuovat. Naisilla oli tekemistä, että pirtit pysyivät valoisina. Monen ADHD-lapsen mummo Riitta Lapinkangas ET-lehdessä 9/2023 Ahdistus puolittuu jakamalla: kun kerron tuntemuksistani turvalliselle toiselle, kurja kokemus vähenee. Saa olla hajamielinen tiedemies, kiukunpuuskassa kiroileva siili tai lennokas väkkärä. Näyttelijä Seidi Haarla Kodin Kuvalehdessä 6/ 2023 Pitäjä oli täynnä synkkiä, rikkinäisiä miehiä. Myös moni vanhempi ihminen kaipaa elämäänsä uusia alkuja
Laukkalajien sipulit karkottavat hajullaan tehokkaasti myyriä ja hiiriä. Luontoon ei aina tarvitse lähteä kauas, kaupunkien puistoistakin löytyy paljon ihmeteltävää. Laukat ovat helppohoitoisia ja kukkivat joka vuosi. Kukka nauttii auringosta ja lämmöstä. Jättilaukan optimaalinen kasvualusta on runsasravinteinen, vettäläpäisevä, multava ja hiekansekainen. Päivän ideana on tarjota yhteistä tekemistä kummeille ja kummilapsille sekä muistuttaa kummiuden merkityksestä. Tänäänkin 800 miljoonaa ihmistä näkee nälkää Auta ja lahjoita tekstiviestillä YMPÄRISTÖ40 (40€) tai YMPÄRISTÖ20 (20€) numeroon 16155, MobilePaylla numeroon 40644. kesäkuuta. Kummin tehtävää voi toteuttaa monella tavalla. Jos ei ole mahdollista tavata kummilastaan tai kummia välimatkan takia, voi kaukana asuvaa kummilastaan tai kummia muistaa vaikka videopuhelulla, viestillä tai kirjeellä sanoo suunnittelija Satu Rathgeber Lasten ja nuorten keskuksesta. Vilkunan mukaan rajakarjalaiset emännät istuttivat kaalit näinä öinä ja istuttaessaan käärivät hameenhelmansa ylös, jotta kaalinkeristä kasvaisi suuria. EMILIA KARHU Lähde: viherpeukalot.fi Päivi Puhakka LUONNOSSA JÄT TILAUKKAA esiin tyy muun muassa Iranissa, Afganista nissa ja Turkissa. EMILIA KARHU. Juuri nyt Pesäpäivinä istutetaan lantut V anha kansa puhui Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan pesäpäivistä, joilla tarkoitettiin juhannusviikkoon sijoittuvia vuoden pisimpiä päiviä. askel 6/23 20 ~ Osallistu työhömme nälänhädän poistamiseksi ja lahjoita nyt. Tavallisia olivat ohjeet, joiden mukaan lantut, kaalit ja tupakantaimet piti istuttaa näinä päivinä, jotta ne saisivat juhannuskasteen ja menestyisivät hyvin. Varren pituus vaihtelee metristä jopa 180 senttiin. Jättilaukka sopii myös kuivakukaksi. – Vuoden jokainen päivä voi olla Kummipäivä. Kummipäivän valtakunnalliset yhteistyökumppanit ovat tänä vuonna Luontoliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Partio sekä SuperPark, jotka kannustavat kummeja ja kummilapsia yhdessäoloon ja mukavaan yhteiseen tekemiseen. Niinpä jättilaukka soveltuu hyvin perennapenkkiin keikkumaan muiden kukkien yläpuolelle. Auringon ajateltiin saavuttaneen pesänsä, mistä se kääntyi loppuvuodeksi rengin puolelle, joulusta taas isännän puolelle. ”Juhannuskaste lantut kasvattaa”, sanottiin. Kukinto on lila tai valkoinen tiivis kukkapallo, jonka läpimitta on noin 15 senttiä. Kaksi hedelmäpuuta kylään 20 € Ruoka-apupaketti perheelle 40 € ymparistopankki.fi Keräyslupa: RA/2020/1538 Askel-lehti_ymparistopankki_210x140mm.indd 1 Askel-lehti_ymparistopankki_210x140mm.indd 1 17.5.2023 12.15.45 17.5.2023 12.15.45 Kuukauden kasvi Jättilaukka K iehtova ja näyttävä ruohosipulin sukulainen jättilaukka ( Allium giganteum) on tanakkavartinen ja kukkii kesä-heinäkuussa. FREIJA ÖZCAN U ns pl as h Kesä, ihmeiden ihana aika! KUVA JA TEKSTI: RIIKKA JUVONEN Kettusia Kummipäivänä retkelle lähiluontoon VALTAKUNNALLISTA KUMMI PÄIVÄÄ vietetään tänä vuonna sunnuntaina 4. Useat seurakunnat eri puolilla Suomea järjestävät Kummipäivän tapahtumia. Useissa paikoissa myös nauriille haluttiin juhannuskaste, joten ne kylvettiin kolme päivää ennen juhannusta
Veli Gabrielin keittiössä NÄITÄ TARVITSET: Perunavaahto 4 keskikokoista perunaa 2 dl kermaa 150 g voita suolaa Sienet 450 g babyherkkusieniä 2 punasipulia 3-5 valkosipulin kynttä 1-2 rkl tuoretta timjamia, rosmariinia ja basilikaa 1 dl valkoviiniä puolen sitruunan mehu voita, suolaa ja pippuria Lohi n. Tekoäly ei voi tuottaa tuoksuja, eikä niitä voi kännykällä siirtää. Kun valkosipuli tuoksuu aromaattisesti sopivalta, lisää valkoviini ja sitruunamehu. Tuoksujen avulla tietää, missä ruonvalmistuksen vaiheessa raaka-aineet menevät. Voitele se sitten kevyesti dijon sinapilla ja oliiviöljyllä. Ku va t: Ga br ie l Sa lm el a. Lohta, sieniä ja perunaa Tässä reseptissä ikonisen lohen rinnalle hifistellään kuullotetut sienet ja kesäisen ilmava perunavaahto. Keitä kuorituttuja, kylmässä vedessä huuhdottuja ja neljään osaan kuutioituja perunoita suolavedessä noin 15-20 minuuttia. Anna jäähtyä. Lisää hienonnettu sipuli ja parin minuutin päästä vielä timjami, rosmariini, basilika ja valkosipuli. Tavallisesta tulee armon ja uskon kautta taivaallista! Keittiössä kokin tärkeimpiä aisteja on hajuaisti. Sienet pestään hellästi vedellä täytetyssä astiassa. Keitä kokoon neste pannulta. Ei liene sattumaa, että Raamattukin puhuu Kristuksen tuntemisen tuoksusta ja Neitsyt Mariaan liitetty hengellinen kuva on mystinen ruusu. Lisää kerma ja muussaa. Lopuksi viimeistele sienet voilla ja korianterilla sekä sitruunan kuorella. Tomaattishotin valmistuksessa ne ovat erityisen merkittävässä roolissa. 500 g lohifilee dijon sinappia, oliiviöljyä ja suolaa korianterin siemeniä, 5 valkosipulin kynttä kuorittuna ja ruukullinen basilikan lehtiä. Hauduta niitä 185 asteessa noin 45 minuuttia. Yrtit, chili ja valkosipuli kruunaavat annoksen kuin annoksen. Ruskista kattilassa voi, tunnista pähkinäinen tuoksu, ja siivilöi herkku perunamuusin sekaan. Oletko muuten tiennyt, että korianterin juuriakin voi käyttää ruuanlaitossa. Suolaa lohifileetä 10-prosenttisessa suolavedessä noin puoli tuntia. Se kytkee meidät luonnolliseen todellisuuteen. Mitä enemmän aikaa on käytettävissä, sitä lempeämmällä lämpötilalla lohen voi paistaa ja sitä mehevämpi on lopputulos. Kypsennä lohi uunissa 40–45 asteiseksi. Laita uunivuokaan kilo puolitettuja tomaatteja (eri lajeja), 2-3 pientä punajuurta, 3 punaista chiliä, 2 rkl Gabriel Salmela on munkkiveli ja dominikaanisen kulttuurikeskuksen johtaja. Kun peset juurista mullat huolella pois, niistä saa kypsennettäessä paljon makua esimerkiksi kasvisliemeen. Juoman väri hehkuu rubiinin punaisena auringossa ja tiivistyneet maut tuovat veden kielelle. ~ 23 askel 6/23 askel 6/23 22 ~ Onnellisen elämän aromit T uoksu on ihmisen aisteista ehkä hienovaraisin. Pyöräytä koko komeus vielä blenderissä notkeaksi. Aistien iloksi tomaattishotti Lopuksi vielä upean värinen virvoke kesälle. Luonnossa nurmikon, kukkien, puiden tai meren tuoksu luo kokemuksen onnesta, vapaudesta ja elämän hyvyydestä. Kuullota pilkotut sienet kuumassa oliiviöljyssä kullanruskeiksi ja mausta suolalla ja pippurilla. Mausta neste suolalla ja pippurilla sekä koristele tuoreella basilikalla. GABRIEL SALMELA Ju kk a Gr an st rö m Sitruunan mehu antaa hauskan aromin kuullotetuille sienille. Älä purista massaa, vaan anna aineksista siivilöityä nestettä yön yli kylmässä. Lämpömittari on hyödyllinen kalaa valmistettaessa
Voi myös kokeilla jotain uutta, jota on aina halunnut tehdä, mutta aikaisemmin siihen ei ole ollut mahdollisuutta. Vanhemmiten kokonaisuuksien taju ja asiayhteyksien ymmärtäminen paranevat ja viisaus lisääntyy. On vaikeaa turvautua toisten apuun, kun on tottunut selviämään ja pärjäämään itse. . Ilmaukset kertovat siitä, että asioita ei sanota suoraan, vaan varotaan vanha-sanan käyttöä. Vanhuutta torjutaan ja pelätään yhteiskunnassamme, sanoo tietoasiantuntija Anne Kauhanen-Simanainen. Yksilöllistä on myös se, mitä elämältään vielä haluaa. Varautumisen viisaus Jos on ajatuksellisesti varautunut vanhenemiseen, voi olla helpompaa ottaa vastaan tuleva, Kauhanen-Simanainen sanoo. Toivon, että meillä olisi yhteiskunta, jossa on turvallista vanheta. V anha voi olla ikääntynyt, seniori, ikäihminen, eläkeläinen tai vaikkapa varttunut. Sukupolvien välinen keskustelu laajentaa ymmärrystä ja tuo oivalluksia. On mietittävä, pystyykö esimerkiksi asumaan nykyisessä asunnossa eläkkeelle jäätyään. Yhtäkkiä hän halusi kauppaan ostamaan meikkejä ja tahtoi laittaa itsensä kauniiksi. Työpaikoilla voitaisiin keskustella, miten kauan ihminen haluaa olla töissä ja miten työpaikka voisi tätä tukea. Hän on kirjoittanut kirjan Vanhene rohkeasti, opas arvokkaaseen vanhenemiseen (Basam Books, 2020). Virkeyden tavoittelusta ei pidä ottaa paineita. Se ei ole välttämätöntä, mutta useimmille tulee tarve tehdä tiliä menneen kanssa, pohtia ja arvioida kokonaisuutta. Sanat eivät silti ole vain kiertoilmauksia. . Vanheneminen on kulttuurishokki Harva haluaa vanheta. Jos esiin nousee vaikeita asioita, niitä on tärkeä käsitellä läheisen ihmisen tai ammattiauttajan kanssa. Ennen kuin sain lapsenlapsia, kävin kollegan kanssa Oodi-kirjastossa istumassa taaperoiden leikkitilan vieressä. . . . . Jollekin se on piirtäminen, toiselle vapaaehtoistyö, musiikki, lukeminen, taide, liikunta, luonto tai puutarha. Kauhanen-Simanainen kannustaa myös tapamaan lapsia ja lapsenlapsia sekä hakeutumaan paikkoihin, jossa lapsia näkee. Ikä vaikuttaa eri ihmisillä eri tavoin tiedonkäsittelyyn ja siihen, miten toiminnot hidastuvat. Tilinteko voi auttaa ihmissuhteissa ja hoksauttaa ajattelemaan uudella tavalla. Oppiminen on mahdollista koko elämän, vaikka se voi olla hitaampaa. . Tilinteko vaatii kypsymisen, rauhaa, tilaa ja aikaa. Nuoremmilla voi olla tunne, että tämmöistä ei ole ollut ikinä ennen. Vaikka fyysiset voimat heikkenisivät, henkiset voimat voivat olla vahvat. Vanhojen ihmisten rooli on muistaa, miten aikaisemmin on tehty ja selvitty niin sodasta, lama-ajoista kuin pandemioistakin. . Tunnemuistia ei löydy tilastoista tai raporteista, joten pitkään eläneiden kokemuksia olisi hyvä kuunnella. Kauhanen-Simanainen painottaa myös taloudellisen varautumisen tärkeyttä. Elämän muutoskohdissa pitää miettiä ratkaisuja rauhassa. Vanhana ehtii tehdä rätinkiä eletystä elämästään. Vanheneminen ei siis ole vain alaspäin menoa tai raihnaistumista. Ikääntyvät ihmiset ovat kuin kulttuurisiirtolaisia. Nykyinen maailmantilanne näyttää, että kaikki voi mullistua. . Jos ei enää pääse liikkumaan, on aikaa ajatella. Juteltiin ja nautittiin pikkulasten näkemisestä ja lastenkirjoista. Mitä vain, mikä tuottaa iloa. . pixabay. MIINA LEPPÄNEN ”Vaikka fyysiset voimat heikkenisivät, henkiset voivat olla vahvat.” Elämäntaito ELÄMÄ VOI mennä ihan toisin kuin ennakoimme, mutta silti on tärkeää unelmoida ja suunnitella elämäänsä loppuun asti. ~ 25 askel 6/23 askel 6/23 24 ~ Viisas vanhuus Jos valmistautuu ajatuksellisesti vanhuuteen, voi olla helpompi ottaa vastaan tuleva. Yhteiskunta on suunniteltu nuorille. Vanheneminen on myös kulttuurisokki. . Henkistä kasvua ja muistoja Vanheneminen on yksilöllistä. Jos on kiinni muissa asioissa kuten töissä tai omaisen hoitamisessa, asia ei ole ajankohtainen. Muutokset itsessä voivat aiheuttaa vanhenemisen shokin varsinkin, jos ne tulevat yllätyksenä. . . Silloin voi luottaa, että saa apua taloudellisesta asemasta riippumatta myös kotiin, ja että kohdellaan ihmisarvoisella tavalla loppuun asti. Vielä kerran Jossakin vaiheessa vanhuutta ihmiselle tulee vielä kerran -vaihe. Ihminen itse voisi pohtia, miten siitä eteenpäin. Ihmisellä on paljon kokemuksia, ja hän pystyy näkemään yhtäläisyyksiä niiden ja uusien asioiden välillä. Kun ihminen aavistaa, että aikaa ei ole paljon jäljellä, hän haluaa tehdä vielä kerran jotakin itselleen tärkeää. Harrastukset ja ihmisten tapaaminen tukevat vireyttä. . Vanhuus ei ole vain luopumista. Kauhanen-Simanainen vertaa tilannetta maahanmuuttajuuteen, jossa ihmiset puhuvat eri kieltä ja tulevat erilaisista taustoista. Tarvitaan eri sanoja eri vaiheita varten keski-ikäisestä siihen saakka, kun ihminen hyväksyy olevansa vanha. Eläkkeelle jäänti laittaa monen työhön sitoutuneen pasmat sekaisin. Vanhenemisessa on eri asteita. Sille on syynsä: työelämässä voi joutua kohtaamaan ikäsyrjintää, tulee terveydellisiä ongelmia, ikänäkö hankaloittaa lukemista ja kulkeminen vaikeutuu. Uusi, oma juttu Jotta voisi olla hyväkuntoinen vanhetessaan, kannattaa välttää kovaa stressiä sekä pitää huolta liikkumisestaan ja ruokavaliostaan. Oma äitini oli yli 90-vuotiaana ollut jo pitemmän aikaa hoitokodissa, eikä ulkonäkö enää kiinnostanut häntä. Itse ajoin yli 60-vuotiaana ajokortin. Elämä voi toki mennä ihan toisin kuin ennakoimme. Yksi kirjoittaa, toinen puhuu, kolmas tekee valokuva-albumin omasta elämästään. . Vanhemmiten kokonaisuuksien taju paranee ja viisaus lisääntyy. Ne kaikki on tehty nuorille, terveille, hyvin liikkuville ja nopeille. Se virkisti häntä paljon. Tästä on iloa myös jälkipolville. Mutta silti on tärkeää unelmoida ja suunnitella omaa elämää loppuun asti. Vanheneminen on mahdollisuus henkiseen kasvuun ja kehittymiseen. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä vähemmän saattaa tuntea olevansa yhteiskunnassa mukana, kun asiat hoidetaan eri lailla kuin ennen. Sukupolvien erot näkyvät, kun ihmisillä on erilaiset elämänhistoriat ja he katsovat maailmaa eri taustoista. Tämä näkyy liikenteessä ja kulkuvälineissä, rakennuksissa, nettipalveluissa ja mobiililaitteissa. Vanhat ihmiset eivät ole mukana suunnittelussa eikä heitä kuulla, kun palveluja testataan, Kauhanen-Simanainen sanoo. Ihmisellä on kyky kompensoida esimerkiksi heikentyvää liikuntakykyä
Myöhemmin hän on suunnitellut iltapukuja Italian kuuluisimmissa muotitaloissa – ja ollut luomassa euroviisuedustaja Kaarijän boleroa. ~ 27 askel 6/23 askel 6/23 26 ~ Muotisuunnittelija Teemu Muurimäelle vaatteet ovat kantajansa käyntikortteja. TEKSTI: MARI VAINIO – KUVAT: JUKKA GRANSTRÖM Aitous on tyylikästä. Kun Porin poika matkusti ensi kertaa ulkomaille 22-vuotiaana, hän hullaantui Roomasta
Vaate lämmittää ja peittää alastomuutta. – Ennen kuin uusi ihminen sanoo mitään, havainnoit hänen ulkonäköään. Opintojensa aikana hän lähti vaatturiperinteestään tunnettuun Englantiin Erasmus-opiskelijavaihtoon 1997. Juuri tähän Muurimäki sanoo saaneensa hyvää oppia ulkomailta. Lukion jälkeen Muurimäki suoritti siviilipalveluksen. Oli hienoa päästä tekemään työtä ikonisten muotigurujen kanssa. Taideteollisesta korkeakoulusta Muurimäki valmistui vuonna 2001. Ulkomailla olo antoi paljon Muurimäen mielelle ja muodille. ~ 29 askel 6/23 askel 6/23 28 ~ J oka aamu valitsemme päällemme asukokonaisuuden: arkena käytännöllistä, juhlapäivinä koreampaa. Vaate on tärkeä itseilmaisun väline. Kymmenen vuotta sitten Muurimäki kotiutui takaisin Suomeen. Se on kuin maalaisi kyseisen ihmisen muotokuvan. Näin ajattelee muotisuunnittelija Teemu Muurimäki. – Pariisin ja Milanon muotitaloilla työskentely kuulostaa glamourilta, mutta lopulta kyse on arkipäiväisestä työstä. ” TEEMU MUURIMÄKI oli mukana kolmen hengen suunnittelijatiimissä, joka loi euroviisuedustajamme Kaarijän ikonisen vihreän asun. – On kiehtovaa ymmärtää, kuka se ihminen, esiintyjä ja taiteilija on, kenelle pukua kulloinkin suunnittelen.. – Olin siellä puoli vuotta, mutta se ei tuntunut omalta paikalta. Se kertoo ammatista, kulttuuritaustasta, ehkä uskonnosta ja arvoistakin. Muurimäki oli aina haaveillut asumisesta Euroopan ulkopuolella ja siksi seuraavat pari vuotta menivät vielä Australian Sydneyssä Carla Zampattin muotihuoneella. Vuonna 1995 hän pääsi opiskelemaan vaatesuunnittelua silloiseen Taideteolliseen korkeakouluun, nykyiseen Aalto-yliopistoon. Työ vei mukanaan, mutta jonkin ajan päästä suunnittelija sai apurahan, jonka turvin löytyi työpaikka Pariisista, Euroopan toiseksi suurimmalta hääpukuvalmistajalta Cymbelineltä. Lopputyöstäni, liikkeen kankaista tehdyistä iltapuvuista, tuli huima menestys. Näin löysin oman kädenjälkeni. – Toki kilpailu on kovaa, muotisuunnittelijan työn saanti ei ole helppoa. – Ihminen seisoo paitsi tekojensa ja sanojensa takana myös vaatteilla antamansa viestin takana. Persoonat kiehtovat Ulkomailla kului kaikkiaan 12 vuotta. Kaiken tämän teemme tiedostaen – tai tiedostamatta. Tuntui, että olin tullut kotiin. Kokemuksista on rakentunut työkalupakki, jota voi hyödyntää kaikissa töissä. Vaatteiden avulla viestimme, kuinka yhteisöllisiä olemme ja haluammeko erottua massasta. Menestystä iltapuvuista Teemu Muurimäki ajatteli erikoistua miesten muotiin. Suunnittelu perustuu aina vuorovaikutukseen, persoonaan tutustumiseen. Opiskelin italian kielen, koska halusin takaisin Roomaan. Sanoin äidille, että tuohon kouluun haluan! Suunta oli selvä. Siellä opiskelin sitten vuosituhannen vaihteessa Istituto Europeo di Design -nimisessä taidekoulussa. Nuoresta asti oli selvää, että vaatesuunnittelusta tulee hänen alansa. Jo ennen sitä hän näki Muoti+Kauneuslehdessä jutun Taideteollisesta korkeakoulusta, jonka opiskelijat olivat suunnitelleet lehteen takkeja. Porista kotoisin oleva nuorukainen hakeutui Savonlinnaan taidelukioon. Pari vuotta myöhemmin hän muutti Pariisiin. – Olin haltioitunut artikkelista. – Muotoilin sen näyteikkunaan iltapukumaisia luomuksia. Media kiinnostui ja sain hienoja tilauksia. Hääpukujen suunnittelun jälkeen Muurimäki pääsi Milanoon yhteen Italian kuuluisimmista muotitaloista Dolce &Gabbanalle julkkisiltapukujen suunnittelijaksi. Porista maailmalle Muurimäki ei ollut matkustanut lapsena kertaakaan ulkomaille. – Sieltä siirryin Bottega Venetalle ja viimeiseksi Italian vuodeksi muodin gurulle Giorgio Armanille. – Ensimmäinen lentomatkani suuntautui 22-vuotiaana Roomaan, johon hullaannuin. – On kiehtovaa ymmärtää, kuka on se ihminen, taiteilija ja esiintyjä, jolle pukua suunnittelen. Vaatteet ovat tärkeä osa ihmisen olemusta. Teemu Muurimäelle vaatteet ovat olleet aina rakas osa elämää. Opintojen aikana hän oli kuitenkin töissä helsinkiläisessä Villisilkki-kangaskaupassa. Suunnittelijan tuli sisäistää aina kyseisen muotitalon DNA ja löytää sen rinnalla itsensä ja persoonallinen kielensä. ” Tyylin ytimessä on tilannetaju
– Vuosia ajattelin, että nyt elämä on hankalaa, mutta tulevaisuudessa kaikki on paremmin. Itse löydän sen luovuudesta ja avoimuudesta, ajatuksesta, että teen elämässä oman osani parhaalla mahdollisella tavalla, minun lahjoillani. ” ” Me kaikki tarvitsemme jonkinlaista elämänfilosofiaa. Kuten niin moni suomalainen, lapsena suunnittelija on kuulunut luterilaiseen kirkkoon, käynyt rippikoulun, toiminut leireillä isosena ja käynyt joulukirkossa. – Arvostan uskontoja, mutta en usko niihin. Aitous on tyylikästä. Elämä saa olla myös kevyttä ja nautinnollista.. ” Vaatteiden laatu ja pitkäikäisyys ovat minulle tärkeitä arvoja. Sen ytimessä on tilannetaju. ” TEEMU MUURIMÄKI uskoi vuosia, että kärsimys on hyvän tallentamista tulevaisuuteen, mistä seuraa jossain vaiheessa palkkio. Muurimäen mukaan tänä päivänä muoti on tasa-arvoisempaa kuin koskaan aiemmin. – Kysyin itseltäni, minkälaista elämää haluan elää, ja päätin tehdä siitä nautinnollista. On helpompi roiskia runsaasti kuin tehdä vähäeleistä. Jossain vaiheessa elämäänsä Muurimäki kertoo olleensa suivaantunut uskontojen rajallisista katsantokannoista, jotka rajoittavat ihmisten mahdollisuutta elää omannäköistään elämää. Kirkko kulttuuriperintönä Muurimäki kertoo kyllä rakastavansa italialaista kirkkoarkkitehtuuria; katolilaisuutta kun ei maassa voi ohittaa. Kuvataide ja musiikki ovat myös usein saanet voimansa uskonnoista. – Havahduin siihen, että elämä on tässä ja nyt. – Kertakäyttömuoti on hirvittävää. Joukossa on myös iltaja hääpukutilauksia sekä rippija ylioppilasvaatteita. Elämästä saa iloita, Teemu Muurimäki sanoo. En ole koskaan suunnitellut halpaketjuille. Myös iltapukuihin Teemu Muurimäki kertoo käyttävänsä parhaita mahdollisia materiaaleja ja parhainta käsityötaitoa. Tänä päivänä ei voi ohittaa vaatteiden kerskakulutusta, ylenpalttisuutta ja pikamuotia. Töiden kirjo on muotisuunnittelijalle arvokasta ja hauskaa. Ajattelen, että me kaikki tarvitsemme jonkinlaista elämänfilosofiaa, jonka myös uskonto voi tarjota. Minulle on elinehto uusiutua ja löytää suunnitteluun uusia näkökulmia. Tyyli on asenne, sitä miten kannat vaatteen. – Meillä on erilaisia rooleja eri ihmisten seurassa, tyyli kunnioittaa niitä. – Tässä riman omalle suunnittelutyölleni voin asettaa vain minä itse. ~ 31 askel 6/23 askel 6/23 30 ~ Ytimessä hyvyys Henkiset ja hengelliset gurut eivät Teemu Muurimäkeä juurikaan puhuttele. Sitä seuraamalla löydämme tavan pärjätä ja toteuttaa elämää moraalisesti oikealla tavalla. – Pukeutuminen on kuitenkin jokapäiväinen ja nautittava asia elämässä, ja juuri siksi suunnittelen vaatteita. Hyvälaatuisen vaatteen osoittaa hinta, joka muodostuu työn lisäksi hyvistä materiaaleista. Luksusmuoti näyttää käyttömuodilta ja päinvastoin. Saan nauttia siitä tällaisena ja tehdä siitä elämisen arvoista. Vaatteiden laatu ja pitkäikäisyys ovat minulle tärkeitä arvoja. Sitten hän havahtui: Elämä on nyt ja siitä on tehtävä elämisen arvoista tässä hetkessä. Uskoin, että kärsimys on hyvän tallettamista tulevaisuuteen. Elämä saa olla myös helppoa ja kevyttä. Näin iltapukujakin voi käyttää sellaisenaan tai muokaten useamman kerran. – Sen kautta kirkko luo yhä ympärilleni turvan tunteen ja on osa omaa kulttuuriperintöäni, Muurimäki sanoo. Muotia on ylenpalttisesti kaikille. Kaikissa näissä Muurimäki on toiminut pukusuunnittelijana. Köyhälistön vaatteita emme juurikaan näe. Nykyään ihmisillä on enemmän vaatteita kuin aiemmin, mutta niihin käytetään vähemmän rahaa kuin koskaan ennen. – Kaikilla meillä on vastuu maapallosta. Se kertoo vaatteiden kertakäyttöisyydestä. Tyyli on ihmisen koko olemus, käytös. Näin kuka tahansa voi olla muodikas, yhteiskunnallinen status hälvenee. Tänä vuonna Muurimäkeä ovat työllistäneet muun muassa Uuden Musiikin kilpailun ja Grease-musikaalin puvustus. – Italialainen muotisuunnittelija Balenciaga teki Ikean muovipussia jäljittelevän luksusnahkalaukun, revityt farkut ovat muotia ja uudetkin vaatteet voivat näyttää kirpputoreilta hankituilta. Muoti on tasa-arvoistunut Kallis muoti ei kuitenkaan kuulu kaikille. Mutta ei! Ei se mennytkään niin. – Tuntuu, että liian usein uskonnot saavat ihmiset haluamaan pahaa toisilleen, vaikka asian pitäisi olla päinvastoin. Miten sen kanssa pärjää muotisuunnittelija. – Joku voi tarvita uskonnon opit ohjenuorakseen, itse en niin koe. – Jos katsomme 1700-luvun maalauksia, näemme Aurinkokuninkaan ajan hovimuotia. Vain heistä tehtiin maalauksia ja vain heidän vaatteensa tallentuivat tauluiksi, Muurimäki sanoo. Iloa monipuolisuudesta Kaikkein vaikeinta Teemu Muurimäen mukaan on yksinkertaisen vaatteen suunnittelu. Hyvyys itseä ja sitä kautta muita kohtaan on Muurimäelle kaiken ytimessä. – Muodin historia on ylimystön ja varakkaiden ihmisten historiaa. Eikä tyyli tarkoittaa tukkua rahaa. Savonlinnan oopperajuhlien Sevillan parturi, Svenska Teaternin Next to Normal ja Tero Saarinen Companyn Transit tulevat myös uusintaensi-iltaan. Muotisuunnittelija muistuttaa, että yksi tämän hetken tärkeimmistä arvoista on sukupuoliroolien rikkoutuminen. Markkinoilla on paljon vaatteita, joita ei ole suunnattu vain yhdelle sukupuolelle. – Taideteoksina ne voivat elää vuosikymmeniä, jopa sukupolvelta toiselle. Kertakäyttö kauhistuttaa Välillä Teemu Muurimäki leikkii ajatuksella: Jos en tekisi tätä työtä, mitä tekisin. – Kirkot ovat vaikuttavia kulttuuritekoja, ja ne ovat kestäneet vuosisatoja. Mitä jos muoti jättää minut tai minä jätän muodin. Saan siitä sitten jossain vaiheessa palkinnon
Se ikkuna, jossa ei näkynyt ketään, kuului salahuo neeseen. Mitä muutakaan aarre on kuin asia, josta käsin lähdetään kerimään tarinaa takaperin kuin dekkarissa. Lapsena rakastin Tintin seikkailuja, varsinkin albumeita Yksisarvisen salaisuus ja Rakham Punaisen aarre, jotka muodostavat yhtenäisen tarinan. Joskus eloste levat kartanonherrat piilottivat rakastajattarensa salahuoneeseen. Tavoitteenani ei ole rikastuminen. Tänä vuonna taidehuuto kauppa varmisti, että kyseessä oli Alberto Giacomettin teos. ~ 33 askel 6/23 askel 6/23 32 ~. Minua kiehtovat edelleen tarinat, joissa ihmiset etsivät salahuoneita eng lantilaisissa maalaiskar tanoissa. Jos löytäisin romukaupan takahuoneesta vaikkapa Gallen-Kallelan teoksen, minusta olisi kuitenkin hienointa se, että pelastaisin taideteoksen joutumasta unholaan. Eräässä kirjassa yksi seurueesta meni ulos ja muut menivät kukin ikkunalle seisomaan. Viime kesän saaliista suunta voi olla vain parem paan, sillä löysin lähinnä pultteja sekä 1960luvun kurkkupurkkeja. mainos, 85 x 250, voi siirtää lähemmäs ulkoreunaa, ei ole pakko pysyä marginaalissa ulkoa T avoitteeni kesää varten ovat selvät: haluan löytää aarteen. Minusta on ihanaa lukea ihmisis tä, jotka ovat ostaneet kirpputorilta jotain, mikä on myöhemmin osoittautunut huikean arvokkaaksi. Aarrejahdissa Kohtuullinen elämä Laura Honkasalo • Kirjailija Myös salakuljettajat ja varkaat saattoivat rakentaa salahuoneita kätkeäkseen saaliinsa. Luin leh destä, että Mynämäellä oli löydet ty hopeaaarre, kolikkoja sekä korujen osia, jotka museoviraston mukaan olivat 900luvulta. Lapsuuteni lempielokuvassa Pelastuspartio Bernard ja Bianca (1977) sankarilliset hiiret löytävät kidnapatun orpotytön lähettämän pullopostin ja lähtevät pelastamaan tyttöä. Joululahjaksi sain kirjasen metallinetsi men käytöstä sekä harrastajaarkeologin oppaan. Keskeisessä osassa mysteerin ratkeamisen kannal ta ovat paperilaput, joita täytyy katsoa päälletysten valoa vasten voidakseen lukea kokonaiset lauseet. Salahuoneita maalaiskartanoissa Ei ihme, että maailmassa on kirjoitettu pilvin pimein romaaneja, joissa löytyy salaperäinen käsi kirjoitus tai päiväkirja, mystinen esine tai kartta tai vaikkapa taikaesine, joka laukaisee tarinan. Englannissa salahuoneita ja komeroita on oikeasti, sillä katolisten vainon aikaan 1500luvulla katolisia pappeja piiloteltiin. Salaperäisiä kirjeitä Aarteet ovat kiehtoneet mieltäni lapsesta saakka, mutta eivät niinkään merirosvojen kultakirstut kuin salaperäiset asiat: pulloposti, kirjeniput tai rasiat, joissa on mystisiä esineitä. Kuvaaja Masha Ivashintshova (1942– 2000) ei uskonut omiin kykyihinsä, masentui ja kuoli mielisairaalassa. Hyvää tekevää järjettömyyttä Metallinpaljastimen kans sa samoilussa ei ole tär keintä se, mitä löytää, vaan etsiminen. Näyttely oli todella hieno ja sai surumielisen sävyn siitä, että Ivashintsho va ei ollut edes kehittänyt ja vedostanut valtaosaa kuvistaan. Etsiminen on oikeastaan järjetöntä puuhaa, koska useimmiten ei löydä mitään, tai korkeintaan limsapullon korkin. Kollegani löysi vanhaa taloa remontoidessaan lattian alta kirjeitä 1800luvulta ja pystyi niiden avulla selvittämään, keitä talossa oli asunut. Jos Mynämäeltä voi löytyä aarre, miksei sitten meiltä Kemiönsaaresta, tuumin ja ryhdyin hinkkaamaan pihanurmikkoa metallinpaljastimella. Nykyään maaseudulla on kunnollinen jätehuolto ja kaato paikkakin on mallikelpoinen eri lajittelupisteineen. Metallinpaljastimeni löysi tällaisen rytöläjän, jonka päälle sammal oli ehtinyt kasvaa. Aloitin aarteen etsinnän jo edelliskesänä. Salaperäisten kirjei den lumo ei ole haihtunut aikuisenakaan. Tallinnassa kävin kerran katsomassa valoku vanäyttelyn, joka oli koottu ullakolta löytyneis tä kuvista. Susan Heikkisen kirja Pullopostia Seilin saarelta (SKS, 2020) sai alkunsa, kun Heikkinen löysi Seilin saa ren metsistä lasipulloihin pakattuja kirjoituksia. Toivoin kovasti, että olisin löytänyt salaovia ja salaisia huoneita. Kirja kertoo kirjeiden kirjoittajan, Saima Rahkosen tarinan. Siinäpä seikka, joka kannattaa pitää mielessä, jos tuntuu, että kaikki maailmassa menee huonom paan suuntaan! Omaiseni suhtautuvat harrastukseeni kannus tavasti. Häkkyrä myytiin noin 32 miljoonalla eurolla. Puukot ja veitset eivät tunnu ollenkaan niin kieh tovilta. Se on tavallaan mindfulnessia: on pakko keskittyä käsillä olevaan hetkeen. Taannoin kerrottiin, miten brittitaiteilija John Craxton osti antiikkikaupasta hassun kynttilä kruunun 280 eurolla. Tehokkuutta korostavassa kult tuurissamme on hyvä tehdä välillä jotain hyödy töntä ja vähän pöhköä. Rakastan perinteisiä Kalevalakoruja ja olisi hienoa löytää oikeasti vanha rintasolki tai riipus. Sen sijaan unek sin, että voisin lisätä muinaismuistoja kansallis museon kokoelmiin ja tehdä siten isänmaallisen teon. ”Tehokkuutta korostavassa kulttuurissamme on hyvä tehdä välillä jotain hyödytöntä ja vähän pöhköä.” Ju kk a Gr an str öm LAURA HONKASALO haaveilee löytävänsä joskus metallinpaljastimella oikein vanhan rintasoljen tai riipuksen. Miljoonalöytö antiikkikaupasta Aarre voisi tietysti löytyä myös kirpputorilta tai romukaupasta. Kiikarissa muinaismuistot Tietysti kurkkupurkitkin kertovat paljon lähihisto riasta: siitä ei ole kauaa, kun maaseudulla ei ollut kunnollista jätehuoltoa ja maalaistaloissa haudat tiin palamaton jäte muitta mutkitta metsään
EMILIA KARHU, LÄHDE: MUSEOT.FI Kulttuuri ALANDIA CUP -jalkapalloturnauksen aikana 16.21.6. Tutkija, toimittaja ja Arvo Pärt -keskuksen koulutusohjelmien kuraattori Kristina Kõrver kertoo, että ennen pandemiaa säveltäjän saattoi kohdata lähes päivittäin keskuksessa, nykyisin tämä välttää julkisuutta. Keskus on konserttien ja työpajojen pitopaikka, elävä tutkimuskeskus ja näyttely, joka esittelee maailmankuulun säveltäjän työtä. syyskuuta. Museokaupasta voi ostaa paikallisia käsitöitä. Sen tiheimmissä kohdissa säveltäjä ja kertoja avaavat säveltäjän suurimpia löytöjä tyhjyyden, sairauden ja umpikujan jälkeen. Samassa rakennuksessa sijaitsee myös Ahvenanmaan taidemuseo. Museon kokoelma sisältää yli 1000 taideteosta. VUONNA 2010 perustettu Arvo Pärt -keskus kuuluu niiden yli sadan kohteen joukkoon, joihin pääsee Viron uudella museokortilla. Ahvenanmaan merenkulkumuseossa voit kokeilla oikeaoppista laivanlastausta tai hämmästellä eksoottisia matkamuistoja, joita merimiehet ovat tuoneet mukanaan. Fuensanta Nieton ja Enrique Sobejanon luoma rauhan arkkitehtuuri jatkuu sisällä, aulassa, konserttisalissa, kirjastossa ja kappelissa. muuseumikaart.ee PÄIVI PUHAKKA SYVÄSTI KRISTITYN Arvo Pärtin kansansuosio yli näkemysrajojen sekä musiikin hengellisyys olivat liikaa neuvostojärjestelmälle. Se esittelee alueen historiaa 7500 vuoden ajalta, karuille saarille rantautuneista hylkeenpyytäjistä nykypäivän globaaliin ja monikulttuuriseen yhteiskuntaan asti. Syksyllä 88 vuotta täyttävä Arvo Pärt on syntynyt 11. Nyt Arvo Pärt -keskus antaa kodin musiikille, josta aukeavat avarat näkymät myös tuonpuoleiseen. Museo on avoinna tiistaista sunnuntaihin kello 11–17. Maarianhaminassa voit vierailla myös museoalus Pommernilla. Äkkiä palat asettuivat paikoilleen ja hän saattoi lopultakin sanoa: Minä tein sen.” Vuoden 1976 lopulla Pärt esitteli ainutlaatuisen musiikkikielen, jolle hän antoi nimen tintinnabuli (’pienet kellot’). Museot Sukellus Ahvenanmaan historiaan M useot antavat syvyyttä turistimatkaan, suuntautuipa reissu lähikaupunkiin tai kauemmas. Kaarnakupeiden takaa aukeaa arkkitehtonisesti kiehtova rakennus, jonka pylväät aivan kuin jatkavat siitä, mihin mäntymetsä jää. Palatessa parkkipaikalle ja kohinaan jonkinlaisessa hartauden tilassa mieleen tuli toinen paikka, jossa hiljaisuus on pysäyttänyt: Ground Zero New Yorkissa. Sielläkin sisimmässä soivat vain pienet kellot. museoon on vapaa pääsy, samoin joka kuukauden ensimmäisenä torstaina. Ahvenanmaan itsehallintopäivänä 9.6. ”Oli aurinkoinen helmikuun aamu vuonna 1976... Yksi harvinaisimmista on 1700-luvun merirosvolippu Välimereltä. Kortti on digitaalinen ja perustuu QR-koodiin. kaikki osallistujat pääsevät rannekkeella ilmaiseksi Ahvenanmaan Merenkulkumuseoon ja Pommern-laivalle. ~ 35 askel 6/23 askel 6/23 34 ~ 3.6.–7.7. Videohuoneen elokuva kuvaa Arvo Pärtin elämää lapsuudesta nykyaikaan. Taakse jää liikenteen kohina, edessä odottaa yhä syvenevä hiljaisuus. Se esittelee ahvenanmaalaista taidetta maalauksista ja veistoksista installaatioihin, 1800-luvulta tähän päivään. Kuva: Ahvenanmaan merenkulkumuseo Metsässä soivat pienet kellot P olku johtaa vanhojen mäntyjen lomitse parkkipaikalta Arvo Pärt -keskukseen Laulasmaalla. Kesäkuun alusta elokuun loppuun merenkulkumuseo on avoinna joka päivä kello 10–17. Bi rg it Pü ve Pä ivi Pu ha kk a Pä ivi Pu ha kk a. Se on maailman ainut nelimastoinen rahtipurjelaiva, joka on säilytetty alkuperäisessä kunnossa. Maarianhaminassa sijaitseva Ahvenanmaan kulttuurihistoriallinen museo on uudistanut perusnäyttelynsä
Profeetta Jesaja sanoi aikoinaan kuningas Hiskialle: ”Järjestä asiasi, sillä sinä et parane vaan kuolet!” Me toki uskomme elämän jatkuvan myös kuoleman jälkeen. Testamentilla ohjaat muun muassa sitä, mitä rakkaille tavaroillesi sekä muulle omaisuudellesi tapahtuu. 214 sivua.. Järjestä asiasi, anna apusi! Katso lisää testamentin laadinnasta ja lahjoituksesta: w w w.irr-tv.f i /testamentti tai Merja Tekoniemi 020 712 0255 IRR-TV medialähetysjärjestö | Jäspilänkatu 2b, 04250 Kerava | puh. Mieluusti olisin lukenut kerralla kaikki osat suomeksi. Gummerus 2023. Bazar 2022. Jätä iankaikkinen perintö Lähetysjärjestönä toimimme erilaisten ihmisten kanssa monenlaisissa oloissa Suomessa ja muualla maailmassa. Pidämme kunnia-asianamme varmistaa viimeisen tahtosi toteutumisen. Kirjan perusvire onkin kiitollisuus ja iloitseminen lapsista. ”En tiedä tulevaisuudesta, mutta ilman lapsia sitä ei olisi.” MARI TEINILÄ Kulttuuri Ku va : Gu m m eru s Ku sta nn us Afgaaninaisen tarina ELÄMÄKERRAT JA muistelmateokset auttavat hahmottamaan uutisia niistä maista, joista muutoin tietää vähän. MARI TEINILÄ ZARIFA GHAFARI ja Hannah Lucinda Smith: Zarifa – Naisen taistelu Afganistanissa. Testamentti on tahdon ilmaisu Testamentti on luonteva, yhteiskunnan suojaa nauttiva tapa ilmaista se, miten haluat asiasi järjestettävän kuoleman jälkeen. Zarifa Ghafari oli vain 24-vuotias, kun hänet valittiin viisi vuotta sitten pormestariksi Maidan Shahrin kaupunkiin noin 40 kilometrin päähän Kabulista. Vanhemmuuteen pätee sama kuin elämään ylipäätään: Eteenpäin ei näe. Se muuttuu, kun yhteydet ulkomaailmaan lisääntyvät uuden laiturin myötä. Raamattu kehottaa meitä valmistautumaan siihen. Voimme neuvoa sinua testamentin laatimiseen liittyvissä asioissa. Kirjasta käy ilmi, miten samassa perheessä kasvaneilla lapsilla voi olla erilainen lapsuus. Itkonen vertailee muun muassa äidin ja isän roolien muuttumista omasta lapsuudestaan nykypäivään jos ei samanlaisiksi, niin samankaltaisemmiksi. Afganistanilaisen Zarifa Ghafarin muistelmateos on malliesimerkki kirjasta, joka lisää Afganistania koskevien uutisten ymmärrystä. Pirkko Talvio-Jaatisen murretta käyttävä suomennos on herkullista luettavaa. Itkonen kirjoittaa tämän ajan ilmiöistä, muun muassa puhelinriippuvuudesta. Voit eläessäsi esimerkiksi ilmaista, millaiset hautajaiset kunnioittavat elettyä elämääsi persoonallisella tavalla, ja millaisen haluat viimeisen leposijasi olevan. sitruuna 2022. Jos päätät tukea työtämme testamenttisi kautta, tuet evankeliumin leviämistä ja ihmisten auttamista eri puolilla maailmaa. Hän rohkaisee lapsiperheessä elävää näkemään lasten mukanaan tuomaa rikkautta. Myös sen päättyminen kerran täällä maan päällä on ainutkertainen. Ainakin pariin kertaan kirjassa nousee esille, ettei Juha Itkonen pidä sanaparista lapsiperheen arki, koska se on sävyltään niin kielteinen. Kirja esittää kymmenen teesiä perheestä. Kirja kuvaa yksinkertaisuudessaan rikasta elämää perheen hyödyntäessä luonnonantimia, muun muassa meren rannalle huuhtomia esineitä ja puutavaraa. 319 sivua. Työtään pormestarina hän joutui tekemään osin henkensäkin uhalla jo ennen talibanien valtaan tuloa. Kun talibanit nousivat valtaan uudestaan vuonna 2021, Zarifa Ghafarinkin oli paettava kotimaastaan. Suomentanut Pirkko Talvio-Jaatinen. 0207 120 240 | irrtv@irrtv.fi MAINOS Kuukauden kirja JUHA ITKONEN on kirjoittanut kuusi romaania, yhden novellikokoelman sekä lastenkirjan yhdessä vaimonsa Maija Itkosen kanssa. Tätä Itkonen pohtii etenkin omien lastensa kohdalla. Samalla ne antavat näkökulmaa siihen, miten hyvä osa on elää naisena Suomessa. Vaikka puhelimet tuovat turvaa esimerkiksi lasten tavoittamisessa, niin samalla ”roikumme itse rakentamassamme kaikkialle ulottuvassa digitaalisessa verkossa kuin huumatut hämähäkit”. MARI TEINILÄ ROY JACOBSEN: Näkymättömät Barrøy 1. Monet tukevat Jumalan valtakunnan työtä ihmisten auttamiseksi ja pelastamiseksi. Jacobsenin kymmenen vuotta sitten aloittamaa Barrøy-sarjaa on tähän mennessä suomennettu vain tämä yksi osa, norjaksi sitä on ilmestynyt kolme osaa. Taitavasti kirjoitetun kirjan yksi keskeinen teema on suojattu elämä saarella. Omalta puoleltamme huolehdimme siitä, että kuoleman jälkeiset asiasi hoidetaan juuri siten, kuin olet halunnut. Testamentissa voit muistaa niitä ihmisiä ja tahoja, joiden elämää haluat tukea vielä kuoltuasikin. Kirja kertoo hänen lapsuudestaan, nuoruudestaan, opinnoistaan sekä työstään korruption kitkemiseksi ja naisten aseman parantamiseksi. Siten elämäsi kantaa iankaikkista hedelmää elämänpäiviesi jälkeenkin. Ihmiselämä on ainutkertainen. Testamentin sisällön osalta me kunnioitamme täysin sinun tahtoasi eikä neuvontapalvelumme velvoita sinua mihinkään. Ne ovat yksinkertaisia, mutta vaikeita toteuttaa käytännössä. Testamentti on syytä laatia huolella ja asiantuntemuksella. Perussävy on ymmärtävä, niin omia vanhempia kuin omaa vanhemmuuttakin kohtaan. askel 6/23 36 ~ Kun aika jättää... On silti tärkeää huolehtia siitä, että jälkeemme jäävät asiat hoituvat maallisen vaelluksemme päätyttyäkin. Kirjat Elämää saarella NORJALAISEN KIRJAILIJAN Roy Jacobsenin Barrøy-sarjan ensimmäinen osa Näkymättömät kertoo kalastajaperheen ja erityisesti perheen tyttären Ingridin elämästä pienellä Barrøyn saarella Luoteis-Norjassa 1900-luvun alussa. Itkosen lapsuudenperheessä oli kolme lasta, joista hän oli esikoinen. Esimerkiksi teesi 2 kuuluu: Pyydä anteeksi. Toimitamme apua ja viemme ilosanoman Jeesuksesta sinne, missä niitä kipeästi tarvitaan, tällä hetkellä muun muassa Ukrainassa. Viisaita sanoja perheistä JUHA ITKONEN: Teoriani perheestä. Afgaaninaisen muistelmat kertovat rohkeudesta. Juhan isää ei aikanaan nähty työntämässä lastenvaunuja. Hän käyttäisi mieluummin sanaparia lapsiperheen elämä. Kaupunkimissioiden kautta evankeliumin sanoma saavuttaa miljoonat. 297 sivua J uha Itkonen kertoo kirjassa Teoriani perheestä omasta lapsuudenperheestään Hämeenlinnassa sekä aikuisiän nelilapsisesta perheestään Helsingissä
Valmisteluihin kului aluksi seitsemän vuotta ja sitten vielä raamatulliset toiset seitsemän. Samoin tekivät keskiaikaiset kivikirkot, talonpoikaistalot, huonekalut ja työvälineet, hautalöytöjen aseet ja korut sekä monimuotoinen luonto. Koottiin asiantuntijoita, pidettiin kokouksia, kudottiin mallitilkkuja. Virsikirjaliinan kirjomiseen meni koko lukukausi. Eikä annettu periksi. Hän ei kertonut, miten monta vuotta kului ommellessa. Muuten koi ne syö. Meillä on jo valmiina viisi muinaispukua sekä neljäsataa tutkimuksiin perustuvaa, kansallispuvun statuksen saanutta pitäjänpukua. E uroopan yliopistoissa elettiin 1800-luvulla kansallisromantiikan aikaa. Virkattiin, neulottiin, opeteltiin verkkopitsiä ja ronkkausta – ja kudottiin taas uusia mallitilkkuja. Kansanrunot, uskomukset, loitsut ja kehtolaulut henkivät yliaikaista suomalaisuutta. Kansallispuvun suunnittelussa tarvitaan tieteitä, taiteita ja monen lajin osaajia. Kaikkina aikoina rakennetaan sille, miten on ennen eletty, mihin uskottu ja miten on arjessa tultu toimeen. Se kestää kauemmin kuin omistajansa, ja jopa kasvattaa arvoaan varmemmin kuin kultaharkko tai pankkiosake. KANSALLISPUKU TÄYTTÄÄ nykyajan juhlavaatteen vaatimukset: se on esteettinen ja ekologinen ja toimii kesät, talvet taipumatta Pariisin muodin ehtoihin. Sain oman Kymin pukuni lahjana kummitädiltäni. Ju kk a Gr an stö m ~ 39 askel 6/23 askel 6/23 38 ~. Kymin pitäjä oli jo yli 600 vuotta vanha, kun valveutuneitten kymiläisten käsityöharrastajien unelma omasta kansallispuvusta sai siivet. Täältä opiskelemaan lähteneet toivat tuliaisena Suomeen ajatuksen omasta kansallisuudesta. Kalleuksia kannattaa käyttää. Siihen kuuluvat myös pitsineuleiset sormikkaat ja virsikirjaliina. Vihdoin vuonna 2004 syntyi Kymin puku, arvovaltaisen raadin hyväksymä uusinto 1700–1800-luvun kymiläisen emännän juhlapuvusta. Moni kunnioittaa kansallispukuaan samalla tavalla kuin vihkiraamattuaan: sijoittaa sen arvokkaaseen paikkaan odottamaan. Runsaat revinnäiset kaulukseen, tanuun paljon pienisilmäistä verkkopitsiä, sormikkaat pitsineuletta ohuenohuesta langasta. Ne vakuuttivat, että täältä löytyy vahva, kansallinen identiteetti. SUOMALAISET KANSALLISPUVUT ovat tarkassa ohjauksessa taitavin käsin valmistettuja juhla-asuja. Käytettäväksi tarkoitetut kansallisaarteet Hattu & sivellin Maija Paavilainen • Aforistikko ja taiteilija ” Kansallispuku on esteettinen ja ekologinen ja toimii kesät, talvet taipumatta Pariisin muodin ehtoihin.” MAIJA PAAVILAINEN sai Kymin puvun lahjaksi kummitädiltään
Muhun saaren pohjoisrannalla Pauliina kävi miehensä Jari Kainulaisen kanssa pyhässä luonnonpaikassa, vanhan lähteen luona. Ihmisääniä ei kuulunut, vain meren ja lintujen laulu. Puhtun luonnonsuojelualueella Kainulaiset kävelivät tammimetsässä, jossa toinen toistaan vanhemmat käppyräiset puut valmistautuivat pian koittavaan vuodenkierron täyttymykseen ja maa oli vuokkojen peitossa. Itä-Suomessa luonto vasta heräilee, mutta Matsalun kansallispuisto Länsi-Virossa antoi jo parastaan: muuttolintujen paluu näkyi ja kuului, vapaat vedet kohisivat ja kevätkukat loistivat. Haava maailmankuvassa Kainulaisen kiinnostus Viroa ja toisaalta pohjoista Saamenmaata kohtaan kumpuaa samasta juuresta kuin hänen kaipauksensa kotoperäisen suomalais-ugrilaisen kulttuurin ja ajattelun syvempään tuntemiseen ja todeksi elämiseen. Itämerensuomalaisten kotoperäinen suhde luontoon on kunnioittava. Moni nykyihminen on vieraantunut dualistisesta, vahvasti kaksijakoisesta kristinuskon tulkinnasta, jota esimerkiksi eri pietismistä ammentaneet herätysliikkeet ovat meille suomalaisille jo usean sukupolven ajan opettaneet. – Kristinusko tuli Suomeen ylimielisesti suhteessa vanhaan perinteeseen. – Lähteellä koin vielä erityisemmin pyhäaamun rauhaa, vaikka jumalanpalveluskin oli hyvä kokemus. Mustavalkoinen jokotai -maailma ei ole syvässä mielessä totta myöskään Pauliinalle, vaikka hänen elämänsä perusta on kristinuskossa ja Kristuksessa. Metsään mennessä pyydämme, että löytäisimme sieniä, nuotiolla tuijotamme tuleen. Tämä jäi mietityttämään minua. Siinä tapahtui suuri historiallinen menetys. Karhunlaukka tuoksui. Tätä tajua luonnon pyhyydestä on vaalittava. Sunnuntaina he kävivät toisella pyhällä lähteellä, joka sijaitsi rinteessä muutaman kilometrin päässä majapaikasta, ja osallistuivat sitten luterilaiseen jumalanpalvelukseen vanhassa kivikirkossa muutaman paikallisen kanssa. – Se oli kaikille aisteille ihanaa. Rituaalit säilyttävät hiljaista tietoa Pauliina Kainulaiselle hengityksenkaltainen suhde luontoon on elintärkeä. Vanhaa perinnettä torjuttiin pitkään KONTIOLAHDEN VANHALLA hautausmaalla Pauliina Kainulainen istui myös vuosi sitten sinivuokkojen keskellä ja kirjoitti uusimpaan luontomietiskelykirjaansa Metsämaja osiota Katoavaisuuden mietiskely. Niin me monet suomalaiset teemme, tajuamattammekin. ~ 41 askel 6/23 40 ~ askel 6/23. TEKSTI: EMILIA KARHU •• KUVAT: PENTTI POTKONEN E koteologi Pauliina Kainulainen on juuri saapunut kotiinsa Kontiolahdelle pieneltä lomalta, joka suuntautui Viron kevääseen. – Siellä oli todella kaunista. Luonnon keskellä sijaitsevan maatilamajoituksen pihapiirissä lauloivat satakielet. Hän vaalii sitä myös rituaalein. Hän toivoo jatkossa voivansa elää ja tehdä työtä yhä enemmän ulkoilmassa. Parasta oli silti vapautua hetkeksi jatkuvasta saatavilla olon paineesta
” JUMALA ON intensiivisesti läsnä kaikessa luodussaan, Pauliina Kainulainen ajattelee. Tarvitaan kokonaisvaltaista mielen-, ajattelunja toiminnan muutosta: jatkuvan kasvun idea on korvattava kohtuullisuudella ja tämän on tapahduttava pian. Jumala on läsnä luodussaan Kristillinen Jumala-käsitys ja käsitys pelastuksesta on Kainulaisen mukaan parin vuosituhannen aikana kaventunut ihmiskeskeiseksi. ” Ihmisääniä ei kuulunut, vain meren ja lintujen laulu. Hyvä ja paha, oikea ja väärä. Eurooppalainen mekanistinen maailmankuva on mekanisoinut myös luontosuhteemme. Lutu-koira on rakas perheenjäsen, jonka kanssa vaelletaan usein Höytiäisen rannalla. Juutalaiskristillisestä perinteestä löytyy kuitenkin myös luomiskertomus ja alkusiunaus, kehämäinen kirkkovuosi lineaarisen historiakäsityksen rinnalla ja ajatus ihmiskunnan ja luomakunnan pelastuksesta tuonpuoleisen ohella jo tässä elämässä. Se on todella hyvin sanottu. – Villi kasvimaani on hyvä esimerkki kotoperäisestä ajattelusta. – Juutalaiskristillisen perinteen varjo on hyvä nähdä, tunnistaa ja tunnustaa. Hän oli läsnä jo luomisessa ja hän on läsnä pienimmässäkin puunlehdessä. pakanallisena, ja nyt taju juuristamme on ohentunut. – Minusta ei ole kovin tärkeää, puhutellaanko siinä metsää vai metsän Luojaa. Eräs aimarateologi, nuori nainen, sanoi, että Jumala on suuri tasapainon ylläpitäjä. – Kristus on läsnä kaikessa. Hallitsija ja alamainen. Pauliinalle on tärkeää metsään mennessään pyytää lupa ottaa sieltä marjoja ja sieniä. Puhdas ja saastainen. Villi kasvimaa ja huokoiset rajat Dualistisessa, kaksijakoisessa kristinuskontulkinnassa ehdottomat rajat ovat tärkeitä. Kristitylle ne voivat olla sama asia. Jumala ja Saatana, pelastettu ja kadotettu. Joko tai. Vihreä siirtymä on tärkeä, mutta se ei riitä. Tärkeää on luonnon kunnioitus ja kiitollisuus sen antimista. Dualismi nousee indoeurooppalaisesta mielenmaisemasta ja sitä on myös Raamatussa. Olen yrittänyt miettiä, miten tuota haavaa voisi parantaa. Kainulainen on hakenut keskustelukumppaneita myös Latinalaisen Amerikan alkuperäiskansoista. Vähemmän sanoja, enemmän hiljaisuutta Pauliina Kainulainen on syntyjään maatalon tyttö Savosta. Luonnon lumous ja pyhyys on ollut Kainulaisen mukaan pakko häivyttää, jotta luontoa voisi hyödyntää maksimaalisesti, jatkuvan kasvun ideologian mukaan. Samaa kohtuullisuudentajua löytyy myös useilta alkuperäiskansoilta. Itselleni monet luonnonpaikat ovat hengellisesti valtavan merkityksellisiä, enkä koe siinä mitään ristiriitaa suhteessa kristinuskoon. Tarvitsemme rikkaita Jumala-mielikuvia ja kokonaisvaltaisuuden ja täyteyden tuomista kristinuskoon. Eri lajien kasvupaikkojen väliset rajat eivät ole niin justiinsa, Pauliina naurahtaa. Hän on aina hakeutunut rannoille rauhoittumaan. Luonto ei ole hänelle yhtä kuin Jumala. Yksinkertaisen elämän arvostus ja kuluttaminen vain todelliseen tarpeeseen nousevat sekä muinaisesta suomalaisugrilaisesta maailmakuvasta että kristillisestä luostariperinteestä. Se on tehnyt ihmisen luontosuhteelle todella pahaa. Kohtuuden kulttuuri näkyy hänen elämässään esimerkiksi niin, että hän ei lennä eikä syö juurikaan teollisesti kasvatettua lihaa. – Jumala on intensiivisesti läsnä kaikessa luodussaan ja yhtä aikaa myös tuonpuoleinen. – Kun palaamme tajuamaan luonnon pyhyyden, luonto saa tietyn koskemattomuuden ja meille ihmisille tulee rajantajua suhteessa metsiin, vesiin ja maaperään. ~ 43 askel 6/23 askel 6/23 42 ~. Myös teknologian osalta hän pyrkii kohtuukäyttöön. Tästä on syytä tehdä parannusta! Kohtuutta ja pyhyyden tajua Pauliina Kainulainen ei usko, että parannuksenteko ja ilmastonmuutoksen ehkäisy onnistuvat pelkästään uusien teknisten ratkaisujen avulla. Kaivokset ja avohakkuut tuhoavat niin paljon niin pitkäksi aikaa. Itämerensuomalaisessa perinteessä rajat ja kategoriat ovat häilyviä ja läpäiseviä, samoin kuin kelttiläisessä kristillisyydessä, josta hiljaisuuden liike paljon ammentaa. – Bolivian aimarat ovat erityisen lähellä sydäntäni. Ymmärrämme metsien ja vesien suuren kierron, johon ei voi puuttua miten vain. Tämä ajatus nousee jo Vanhan testamentin viisauskirjallisuudesta. Kainulainen kuitenkin painottaa, ettei ole panteisti. Tämä on osaltaan heikentänyt länsimaisten ihmisten ymmärrystä koko luomakunnan pyhyydestä. Maailmankuvaamme jäi haava. – Huomaan jatkuvasti etsiväni jonkinlaista synteesiä, jossa yhdistyvät kotoperäinen, luontoa syvästi kunnioittava maailmankuva ja kristinuskon syväulottuvuus
” Vanhaa perinnettä torjuttiin pitkään pakanallisena ja nyt taju juuristamme on ohentunut. Omavaraistaitojen tietoinen kartuttaminen on tuntunut tärkeältä. Käsitöiden tekeminen on rituaalista toimintaa, ja aikaansaannokset viestivät jatkumosta sukupolvien välillä. Pauliinalle hengityksenkaltainen suhde luontoon on elintärkeä. Sieluntehtävä tuo ilon Pauliina Kainulainen ymmärtää syvästi nuorten ympäristöahdistuksen eikä halua mitätöidä sitä. – Eräs nuori opiskelija sanoi minulle kerran alustuksen jälkeen sattuvasti, että katteettoman toivon viljeleminen vasta epätoivoa synnyttääkin. Kainulaisen mukaan moni kaipaa kokonaisvaltaisempaa kristinuskoa, jossa on vähemmän sanoja ja enemmän hiljaisuutta. Niiden on oltava tosia ja perusteltuja. Pappina hän pyrkii ylläpitämään riitteihin liittyvien symbolien lukutaitoa sanoittamalla merkityksiä aktiivisesti seurakuntalaisille. Kun teen kokopäivätyötä, kuten nyt pappina Liperissä ja Heinävedellä, en pysty panostamaan siihen kovin paljon. Pauliinalle myös kristilliset rituaalit kuten kaste ja ehtoollinen ovat syvästi merkityksellisiä. Merkittävä esikuva hänelle on runoilija Anna-Maija Raittila, joka oli tuomassa hiljaisuudenliikettä ja yhteisöllistä uskoa Suomeen. Kun nousin lammesta, nousin kuolemasta ylösnousemuksen todellisuuteen. – En väheksy sanoja. – Hän teki runoissaan kotoperäistä teologiaa. – Itse etsin toivon lähteitä kirjoittamalla. Eräs nuori opiskelija sanoi minulle kerran alustuksen jälkeen sattuvasti, että katteettoman toivon viljeleminen vasta epätoivoa synnyttääkin. Mielessäni pyöri vapauttava ajatus: Kuolema on kuollut. Itsekin ammennan luonnosta päivittäin inspiraatiota ja elämänvoimaa. Keväisessä hiljaisuudenretriitissä kaikki rukoushetket ja messu järjestettiin kodassa elävän tulen ympärillä. Esimerkiksi messuliturgian sanat ja virret ovat erityisen puhuttelevia hiljaisuuden keskellä. – Ne ovat kulttuurinen hidaste. Kainulainen uskoo, että jokaiseen ihmiseen on rakennettu oma sieluntehtävä, joka avautuu, kun ihminen kulkee eteenpäin sisäisellä matkallaan, hengellisellä tiellään. – Tajusin, kuinka vahva asia Jeesuksen seuraaminen on. Arkisena esimerkkinä hän nostaa esiin monille tutun tavan, ettei leipää saa laittaa pöydälle nurinpäin. Ja avohakkuiden sijaan puuta voisi myydä jatkuvan kasvatuksen periaatteella. Marjastus, sienestys, villiyrttien keräily ja luonnonantimien säilöminen ovat riemukas mahdollisuus liittyä esiäitien ketjuun, ja samalla mietiskelyä ja meditaatiota. ” MUMMON KUTOMAN raanun äärellä Pauliina Kainulainen on havahtunut käsitöiden sielullisuuteen. Ahdistus pitäisi saada kanavoitua toimintaan luomakunnan pelastamiseksi. Toisaalta Pauliina on saanut viedä eteenpäin hiljaisuuden ja kokonaisvaltaisen luontosuhteen ilosanomaa myös nykyisessä työssään. askel 6/23 44 ~ askel 6/23 ~ 45. Metsien taloudellinen arvo merkitsee enemmän. Osana sitä Pauliina kastautui kokonaan metsälampeen. Kahden papin perheessä autot ovat maaseudulla välttämättömyys, mutta ne kulkevat biokaasulla. Se on leivän ja ravinnon kunnioittamisen pieni riitti ja muistuttaa meille, että riittävä ravinto ei ole itsestäänselvyys. – Omavarainen elämä vaatii kuitenkin aikaa. Kuivuus, valtavat metsäpalot ja koronapandemia voivat ennakoida suurempaa romahdusta, joka altistaa myös uusille sotilaallisille konfikteillejasaasuuretpakolaisjoukot liikkeelle. – Oma paikka ja tehtävä voi löytyä palkkatyöstä, mutta yhtä hyvin vapaaehtoistyöstä, taiteen parista tai hoivaamisesta. Ne säilyttävät hiljaista tietoa menneiltä sukupolvilta. Kainulainen iloitsee siitä, että luontohengellisyyden ajatus elää jo seurakunnissa, mutta se ei paina vielä riittävästi. Koska vauvana kastettu ei voi muistaa radikaalia pyhää toimitusta, Pauliina kannustaa kasteen muistamisen rituaaliin. Hiljaisuuden korostaminen ei ole sanoilta pois. PAULIINA KAINULAINEN etsii palavan maailman keskellä toivon lähteitä kirjoittamalla. Se, millä maksimaalisesti palvelet omaa yhteisöäsi tai luomakuntaa, tuottaa sinulle samalla maksimaalisesti iloa. – Ymmärrän talousasioiden tärkeyden, mutta samalla ajattelen, että vanhojen, monimuotoisten metsien hakkaaminen on valtava virhe. Hän kokosi pienen joukon ihmisiä lammen rannalle ja he viettivät virsikirjan takaa löytyvän Pyhän kasteen muistamisen rukoushetken luonnossa. Kun elää yhteydessä ylösnousseeseen Kristukseen, ei ole mitään pelättävää, ei tässä elämässä eikä tulevassa. – Nuoret näkevät kirkkaasti ja viisaasti. Muita kotoperäisiä rituaaleja suomalaisille ovat esimerkiksi tuleen tuijottelu nuotiolla tai saunominen. ”Kuolema on kuollut” Rituaalit ovat Pauliina Kainulaiselle tärkeitä. Aionkin taas syksyllä vetäytyä palkkatyöstä ja keskittyä kirjoittamiseen ja kansalaistoimintaan kohtuusliikkeessä. Niiden on oltava tosia ja perusteltuja. Riitti avasi ruumiillisen ja tunnetason yhteyden pelastukseen
Kesästä tuli poikkeuksellisen suotuisa avomaakurkun viljelylle ulkona. Musiikki ympäröi meitä aamusta iltaan, aamuhartauksissa, yksityistunneilla, kuorossa ja bändissä, muskariharjoittelussa, teoriatunneilla ja vähitellen myös pienimuotoisissa esiintymisissä. Etelään viettävä lämmin rinnepelto oli jo lannoitettu ja kurkkupenkit valmiiksi muokattu. Kylvin, siemenet itivät, nousivat taimelle ja versoivat kesäkuun aikana reheviksi kasvustoiksi. Meiltä kotoa oli kuitenkin matkaa kaupunkiin musiikkiopistolle, autoa ei ollut eikä soittimeenkaan varaa. Muutaman viikon yrittämisen jälkeen vein kitaran takaisin ullakolle ja annoin kipeiden sormenpäiden parantua. On suostuttava luottamaan siihen, että Jumala siunaa sen vähän, mitä nyt on. Olin kuullut seurakunnan bändikaverilta, että kyseisessä opistossa toimii musiikkilinja. Työskentelin toisen lukiovuoden kevään ja seuraavan kesän paperitehtaan rakennustyömaalla apumiehenä, aluksi suuren kuopan pohjalla. Sitten löysin ullakolta äidin vanhan teräskielisen kitaran. Siihen kannusti myös luokkatovereiden esimerkki, sillä oppikoulun toisen luokan syksyllä yksi kertoi päässeensä musiikkiopistoon opettelemaan klarinetin soittoa, toinen trumpettia, kolmas viulua ja neljäs pianoa. Kun tuli aika pitää tauko, sammutimme mopot ja kävimme juttelemaan. Mitähän sillä tekisi. Perillä musiikkiliikkeessä sijoitin osan kurkkurahoista sähkökitaraan. C-kaseteilta opettelin kappaleita korvakuulolta ja kyselin neuvoja luokkatoverilta, josta tuli aikanaan taitava studiomuusikko. Kolmetoistavuotiaana kaikki oli vielä edessäpäin, eikä voinut tietää, mikä tapahtuma johti seuraavaan. Liejun lapioinnista musiikkilinjalle Nuoruuteni oli risainen. Keräsin, lajittelin ja säkitin kurkkuja heinäja elokuun aikana satoja kiloja. Pikemmin on kerrottava arkisesta siunauksesta, joka tuntuu kätkeytyneen avomaakurkun siemeniin. Sormet tuntuvat vuosi vuodelta jäykemmiltä, mutta kitara kulkee edelleen mukana. Olin haaveillut pari vuotta mahdollisuudesta oppia soittamaan jotakin instrumenttia. Vanhetessa täytyy miettiä myös aivojen aktivoimista vaikkapa soittamalla. Siunaus kätkeytyi avomaakurkun siemeniin. Isä osti minulle Ivan Putilinin Kitarakoulun itseopiskelua varten. Apumiehen tehtävänä oli lapioida aamuisin sankoon liejua, jota pohjavesi uutti öisin maaperästä sotkemaan valutöitä. Musiikin arkinen siunaus Vuosien päästä nuorisoja rippikoulutyön pappina kitaran kanssa touhuaminen tuntui auttavan yhteyden luomisessa nuoriin, kun muuten olin hieman ujo ja harvasanainen, enkä loistanut pingiksessä tai oikein muissakaan pallopeleissä. Kurkut sähkökitaraksi Seuraavana keväänä isäni antoi minulle avomaakurkun siemeniä. Koulunkäyntikin keskeytyi. Niin polku edessä vähitellen avautuu. Kansanopistossa alkoi toteutua pitkäaikainen haave musiikin opiskelusta. Hiljaisuuden rukousten ja messujen säestyssoittimena, ja omaksi iloksi, kun mieltä painavat työt ja huolet. On otettava esikuvaksi pienen pojan viisi leipää ja kaksi kalaa – lähdettävä liikkeelle siitä vähästä, mitä on. Tuli epäonnistuminen sekä tosiuskovaisena että rakkaudessa. Yleistä tietä vältellen suuntasimme kylän lähellä olevalle sorakuoppa-alueelle ja kaasuttelimme siellä risteilevillä pikkuteitä ja poluilla. Ensimmäiseen puolisooni tutustuin musiikkilinjalla. Satokausi alkoi heinäkuussa. Kurkunsiemeniä muistellessa nousee mieleen Taizé-yhteisön perustajan, veli Rogerin ajatus luottamuksesta. Neuvo kuulosti hyvältä. JUHA TANSKA TT, Hiljaisuuden Ystävät ry:n toiminnanjohtaja, pienviljelijä Merkintöjä maan äärellä ”Tuli vaihe, jolloin luulin, että minun pitää toimia evankelistana. Rehtori oli myötätuntoinen, pyysi lähettämään hakemuksen ja otti musiikkilinjalle, joka alkoi jo kolmen viikon päästä. Ja niin polku edessä vähitellen avautuu, Juha Tanska kirjoittaa.. Yhtenä elokuun alun päivänä kävelin ruokatunnilla kaupunginkirjastoon ja soitin erääseen kansanopistoon. Ensikeikat seurojentalon iltamissa Yhtenä syyskuun lauantaiaamuna nousimme äidin kanssa Helsinkiin vievään linja-autoon. Kerroin, että minulla on säästössä 1300 markkaa. Joulun aikaan tuli epävirallinen koesoitto tanssiorkesteriin, mutta minä reputin, ja niin keikkamuusikon taival tyssäsi alkuunsa. Omalta kylältä löytyivät ensimmäiset bändikaverit ja kotikylän seurojentalolta ensimmäiset esiintymiset kylän iltamien tanssiorkesterin lämmittelybändinä. Tärkeä opas oli Ilpo Saastamoisen Kitarakirja. Kansanopiston laulutunneilta puolestaan avautui polku lauluharrastukseen ja kuoroon, ja sain niiltä myös eväitä liturgiseen laulamiseen sitten myöhemmin. Soitinta oli kuitenkin mahdoton saada pysymään vireessä, kosketus oli raskas ja ääni särähti esille pikemmin soittajan suusta kuin kitaran kaikukopasta. Isä puolestaan kasvatti kiinankaalia. Kitaransoittoharrastus kuitenkin jatkui. ”Osta sähkökitara ja tulet sitten meidän tanssiorkesteriin kitaristiksi”, pikkuserkku ehdotti. Alkoi innokas harjoittelu. Tuli epäonnistuminen sekä tosiuskovaisena että rakkaudessa.” Juha Tanska JUMALA SIUNAA sen vähän, mitä nyt on. Oikeaan kitaravahvistimeen rahat eivät riittäneet, mutta ennen kotiin lähtöä poikkesimme erääseen silloisen Pikku Roban osto-ja myyntiliikkeistä. ~ 47 askel 6/23 askel 6/23 46 ~ Kurkunsiementen siunaus K olmetoistakesäisenä elämässäni sattui aivan arkinen ja jälkeenpäin ajatellen siunaukseksi koitunut tapahtumien ketju. Sain eräänä iltana lainaksi isän mopon, kun saman ikäinen pikkuserkkukin jo ajeli mopolla. Ei musiikinharrastuksestani ole kerrottavissa sankaritarinaa. Hän otti kurkkusäkkini mukaan samalla, kun ajoi traktorilla kaksi tai kolme kertaa viikossa kiinankaalisäkkien kanssa tukkuliikkeeseen. Tuli voimakas hengellinen herääminen ja vaihe, jolloin luulin, että minun pitää toimia evankelistana. Kerroin puhelimessa, että päättötodistusta ei ole, ja lukiota jatkan yksityisoppilaana tenttien, mutta kitaraa on tullut soitettua muutama vuosi. Elokuun lopussa säästössä oli 1300 markkaa. Sieltä hankin kaiutinkaapin ja kelanauhurin, joista virittelin kotona vahvistimen
Jeesus, kohtuuttoman kärsimyksen tuntija, sinäkin huusit hädässäsi. Metsässä oma oleminen asettuu perspektiiviin, ei keskipisteeksi vaan osaksi kokonaisuutta. Siihen on koottu tieteellisiä löytöjä luonnossa liikkumisen hyödyistä. Tai kuoressa osoitteella Askel, PL 279, 00131 Helsinki. Todellinen ihme on nimittäin ihmisen selviytyminen kaikista vastoinkäymisistä huolimatta. Viime vuosina tälle syvälle kansanviisaudelle on löytynyt tutkitut ja tieteellisestikin osoitetut perusteet. Pyhä Kolme, ole kanssamme elämämme kaikissa hetkissä, anna askel eteenpäin, anna selviytymisen ihme. Vanha suomalainen viisaus ”metsä kirkkoni olla saa”, kertoo siitä, että suomalaiset ovat kautta aikojen osanneet hyödyntää metsän rauhaa omien ajatustensa selvittämiseen, pysähtymiseen, elämän suunnan etsimiseen ja rauhoittumiseen. Laajemman kuvan näkeminen tekee mielelle ja sielulle hyvää. Metsässä syke laskee. Metsä on ollut olemassa ennen minua, ja puut jatkavat kasvuaan kauan minun jälkeeni. Kati Pirttimaa TUOMASPAPPI Mennään metsään! T utkimusnäyttöä luonnossa liikkumisen ja oleskelun hyödyllisistä psykologisista ja fysiologisista vaikutuksista terveillä henkilöillä on melko paljon. MINUN LEMPIMETSÄNI on suomalainen mäntymetsä, mutta viihdyn hyvin myös pähkinäpensaslehdossa ja korpisuolla. vuodelta 2018. Yhden askeleen, päivän kerrallaan eteenpäin. Vielä enemmän kipua on tietenkin hänellä, jonka elämään on tullut kohtuuttomia vastoinkäymisiä ja ylitsepääsemättömiä haasteita. Siellä on vähemmän ilmansaasteita ja melua kuin rakennetussa ympäristössä, ja siksikin metsässä oleilu helpottaa rauhoittumista ja parantaa oloa. LÄHETÄ PYYNTÖSI sähköpostilla osoitteeseen askel.toimitus@kotimaa.fi otsikolla ”Rukouspyyntö”. Lyhytkin vierailu metsäalueella palauttaa stressistä, jo viisitoista minuuttia riittää. Käsittelemme viestit luottamuksella. Pyhä Henki, uudistaja ja eläväksitekijä, me tarvitsemme sinua. ~ 49 askel 6/23 askel 6/23 48 ~. Metsässä voi unohtaa arjen kiireen, pysähtyä ja katsoa, kuunnella ja ihmetellä. Puron solina ja lintujen laulu muodostavat rauhoittavan äänimaiseman. Puiden rauhoittava suhina voi muuttua yhtäkkiä sadetta enteileväksi sipinäksi, eläinten rapina pensaikossa osoittaa, ettei ole metsässä yksin, vaikka luulee olevansa. Äänet eivät täytä tajuntaa samalla tavalla kuin liikenteen melu ja kauppakeskusten taustahäly. Vaikka miksi-kysymyksiin ei koskaan tulekaan vastausta, ihmeitä tapahtuu. Rukoilijana miettii, miten tuosta voi kukaan selviytyä. Rukouspyyntöni: PYYNTÖSI PUOLESTA rukoillaan Helsingin Mikael Agricolan kirkon Tuomasmessun rukousryhmässä ja myös Tuomasmessun yhteydessä kerran kuussa. Rukous ”Metsässä ei tarvitse suorittaa.” Ajatuksia lukijoiden rukouspyynnöistä ESIRUKOUSPYYNNÖISSÄ NOUSEE esiin monenlaisia elämäntilanteita ja elämänkohtaloita. Kirjoita ”Rukouspyyntö” kuoren vasempaan ylälaitaan. Metsässä aistit herkistyvät huomaamaan aina uusia asioita, kasveja, tuoksuja, eläimiä ja ääniä. Ja kuitenkin, hämmästyttävällä tavalla, moni selviytyy. Metsässä ei ole hiljaista, mutta siellä on rauhallista. Metsässä voi levätä ja olla juuri sellainen kuin on. Metsässä ei tarvitse suorittaa. Näin sanotaan Duodecim-lehden artikkelissa Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä. Tahdotko, että puolestasi rukoillaan. Jumala, kaiken alku ja päämäärä, me emme ymmärrä emmekä käsitä, ja kysymme: miksi. Metsän ajanlasku on toisenlainen kuin omani. Joskus rukoilijan sydäntä riipii, niin epäinhimillisiä ja kohtuuttomia ne tilanteet ovat
~ 51 askel 6/23 askel 6/23 50 ~ Romanimuusikon tilinteko Kyösti Rothin terveys horjuu. Sen vuoksi tarvitaan lauluja, jotka luovat toivoa ja uskoa tulevaisuuteen, Kyösti Roth toteaa hengellisen musiikkinsa tehtävästä.. Romaniyhteisöä hän kannustaa rohkeaan keskusteluun vaikeista asioista, kuten sukujen välisestä vihasta. TEKSTI: JANNE VILLA – KUVAT: JANI LAUKKANEN – AJASSAMME on paljon ahdistuneita, masentuneita ja toivonsa menettäneitä ihmisiä. Yli 2000 levytettyä kappaletta säveltänyt, sanoittanut ja sovittanut muusikko tuntee, että nyt on hengellisen ja taiteellisen testamentin aika
Huhtikuussa Roth järjesti suuren taiteilijajuhlakonsertin Suomen suurimmassa helluntaiseurakunnassa Helsingin Saalemissa. ”Oon rikkonut mä joka käskyn, mies vain parahtaa, olen sekoittanut täysin elämäni -Mä riippuvuuksiin sitouduin ja paljon pahaa tein, vain itsetuho johti askeleeni”, Roth riimittelee laulussaan Rippituoli. Lavalla nähtiin myös useita Rothin perustaman Romanien Musiikkikoulun oppilaita. Muistitikulla on myös pienoiselämäkerta kuvineen. Merkitystä hyväntekeväisyydestä Veisut vaihtuivat iskelmään, kun Kyösti Roth perusti vuonna 1993 Erno Enrothin kanssa Pelimannet-duon. Roth oli hyvä oppilas ja toimi oppilaskunnan puheenjohtajana. – Olen saanut rukoillessa ja Jumalan kanssa keskustellessa vastauksen moniin kysymyksiini. Tilaisuudessa esiintyivät muun muassa Joni Enroth, Jippu, Viktor Klimenko ja Benja Roth. Nuori mies näki kaikenlaista. Helluntaiseurakunnasta löytyi monta isää ja äitiä; omaa isäänsä hän ei ollut nähnyt koskaan ja äitinsäkin vain kerran. – Biisit tulivat jostain syvältä uskomattomana tajunnanvirtana. – Freidiba Boodosin jälkeen halusin vain olla ihan rauhassa, niin ettei kukaan odota minulta mitään. Tie vei samana vuonna 1969 Ruotsiin, jonne pianonsoiton taitava teini kutsuttiin kiertäväksi ravintolamuusikoksi. – Taivas oli ollut vuosia hiljaa, mutta sillä hetkellä koko olemukseni, henkeni, sieluni ja ruumiini lävisti selvä vastaus: ”En milloinkaan. – Äiti joutui syntymäni jälkeen viinanmyynnistä linnaan. Valtakulttuurin rasismia on yhä paljon kitkettäväksi, mutta peiliinkin on aika katsoa. – Olen halunnut siirtää oppejani eteenpäin. 12-vuotiaana Roth tuli uskoon. Kyllä tie leivän antaa Kyösti Roth kasvoi Keuruulla lastenkodissa, jossa asuivat myös kaksi veljeä ja serkku. Liian moni romamäpuolella kaikki kiusaukset ovat suurempia. Uupuneet musiikkievankelistat Lahden Romanijuhlilla vuonna 1977 Kyösti Rothia pyydettiin kasaamaan evankelioiva lauluryhmä. Hengitys kulkee vaivalloisesti, ja hän yskii harvakseltaan pohjoishelsinkiläisessä palvelutalohuoneistossaan. Hurjimpina vuosina yhtye esiintyi jopa 1500 kertaa, kuutena päivänä viikossa. Hän alkoi pitää koulun aamuhartauksissa puheita ja lauluesityksiä perustamansa kvartetin kanssa. Siellä tulee helposti vedettyä viinaa ja huorattua. ~ 53 askel 6/23 askel 6/23 52 ~ S okeritaudin ja reuman kanssa vielä pärjäisi, mutta keuhkoahtauma uhkaa viedä hengen. – Parin päivän päästä äiti sanoi, että ”kyllä tie leivän antaa” ja osti meille kangastossut jalkaan. Menestystä tuli, mutta kumpikaan meistä ei tuntenut hommaa omakseen. – Jopa hurjina Pelimannet-vuosina rukoilin Jumalaa ja tein pöytälaatikkoon hengellisiä lauluja. Kun merkityksettömältä tuntunut menestys oli kuumimmillaan, kaksikko järjesti hyväntekeväisyyskonsertin ja keräyksen Jugoslavian sodan uhrien auttamiseksi. – Olen sanonut nuoremmille muusikoille, että iskeltavaraa. ” MINUA ON potkittu päähän romanienkin puolelta, mutta silti minä rakastan omaa kansaani, Kyösti Roth sanoo.. He voittivat Syksyn sävel -kilpailun vuosina 1993 ja 1995. Itkin ja kirjoitin sanat ja sävelet saman tien. Hän valikoi Freidiba Boodos -yhtyeeseen (Rauhan sanoma) Erno Enrothin, Rainer Frimanin ja Valfrid Åkerlundin. He veivät pakolaisleiriin viisi rekallista ” Biisit tulivat jostain syvältä tajunnanvirtana. Nimikkolaulussa naamarit kasvoilla elävien ihmisten kulissit murtuvat. Pian Roth perusti jo ensimmäisen oman bändinsä Manne & Mannekiinit. Opiskelu ei jatkunut, sillä hän lähti 15-vuotiaana veljensä kanssa lastenkodista ja meni äidin luo Keravalle. Romanien omia asenteita ja toimintamalleja on korjattava, sillä ne ruokkivat juuri niitä ennakkoluuloja ja epäluuloja, joista yritetään päästä eroon. Ei koskaan ehjä Vuonna 2000 Roth istui kotinsa sohvalla ja puhui Luojalleen: Milloin teet minusta ehjän ja vahvan. Tappaisit ihmisiä sillä ehjyydellä ja vahvuudella, mutta kun olet särkynyt, voit johdattaa muita minun luokseni.” Taiteilija kaivoi pölyttyneen Raamattunsa esille, ja on lukenut sitä siitä lähtien. Se oli kummallista aikaa. Kolmiääninen laulu sujui luonnonlahjakkuuksilta heti. Sunnuntaisin poika meni kirkkoon ja katseli yläparvella lumoutuneena, kuinka kanttori soitti. Kulttuurimme täytyy uudistua. Hän lahjoitti samalla nuoremmille muusikoille 53 kappaleensa nuotit ja säestykset. – Meillä on ollut aina hyväntekeväisyystyö elämänasenteena. Sittemmin miehet ovat auttaneet romanikerjäläisiä ja maahanmuuttajia. Kahdeksan vuoden keikkaputki päättyi monen muusikon burnoutiin. Itkin ja kirjoitin sanat ja sävelet saman tien. Pelkkä valkolaisten syyttely ei riitä. Ohjelmistomme ei vastannut sitä hengellisen puolen selkeää sanomaa, mihin saatoimme Ernon kanssa uskoa. ”Et milloinkaan sä tyydy pelkkään mammonaan, sun sielus kaipaa jotain, joka koskettaa”, kuuluu kappale On turhaa kaikki alla auringon. Romanien totuudentorvet Pelimannet Roth ja Enroth sekä Rainer Friman ovat puuttuneet romaniyhteisönsä vääristyneisiin asenteisiin ja epäkohtiin. ” ” Minua järkyttää se väkivalta, jota on romanien keskellä. Uudistuminen tuotti Elämän estradilla -levyn. – Laitoin lauluihin mustalaiskulttuuria ja myös mitä vain hölynpölyä. Helluntailaisten musiikkievankelistojen esiintymistahti oli tolkuton. Ilahduttavaa on, että yhä useampi romaninuori kouluttautuu ja pääsee työelämään. Kyösti Roth, 69, on kirjaimellisesti heikossa hapessa. Samana päivänä saattoi olla viisikin konserttia seurakunnissa, kouluissa, ravintoloissa, toreilla ja tilaisuuksissa. Peruskoulun päästötodistuksen keskiarvo oli 8,5. Hän oppi virret ja säesti niitä koulun tilaisuuksissa. – Olimme todella motivoituneita tekemään Jumalan valtakunnan kutsumustyötä pienellä palkalla. – Heimomme pitää käynnistää keskustelu vaikeista asioista, kuten vihasta toisia sukuja kohtaan. Lastenkoti ja koulu tukivat musiikillisen lahjakkuuden kehittämistä. Pelimannet panivat pillit pussiin vuonna 1999, joskin duo teki paluukeikkoja. Vähäosaisten puolustaminen on äärettömän tärkeää. Lastenkodin hoitajat olivat kuin äitejä, ja minulla oli hyvä lapsuus. Miljoonien liikevaihto ja reipas juhliminen eivät parantaneet asiaa
Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. – Minulla ei ole suuria saavutuksia vietävänä Jumalalle. Olemme puhuneet paljon elämästä. Mutta sellainen ajattelu ei riitä onnelliseen elämään, ei tässä ajassa, eikä etenkään tulevassa, muusikko, säveltäjä ja sanoittaja summaa uskonsa – ja satojen laulujensa sanoman. Enroth halasi lavalla oppimestariaan. Evankelista uskoo, ettei Jumala kaipaa suorituksiamme. Se on asia numero yksi. Kaikki ihmiset ovat kuitenkin syntisiä kuolemaan saakka, jos ei muuten niin ajatuksissa. Minua on potkittu aina päähän romanienkin puolelta, mutta silti minä rakastan omaa kansaani. Se kosketti niin syvästi. Kampanjakoodi KESÄ3K/28 28 € (Norm. Kuitenkin Jumala todistaa sanassaan, että me olemme armosta pelastettuja. 40,50 €) Lehti ja digi 3 kk VAIN ninuori kasvaa kuitenkin pitämään esimerkiksi vankilaan joutumista luonnollisena, jopa ihannoitavana asiana. – He tuntevat ja rakastavat musiikkiani, mutta eivät minua. Iloisia poikkeuksiakin on, kuten Rothin musiikkiopetuksessa ollut Joni Enroth. Paperilasku 3 € + alv 10 %. – Romaniheimossa me monet olemme hyvin lakihenkisiä, koetamme miellyttää Jumalaa. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Viimeinen laulu Kyösti Roth on kärsinyt aina siitä, että useimmat ihmiset näkevät hänet vain muusikkona. Monilla romaneilla on esimerkiksi hyvin kielteiset ja rasistiset näkemykset maahanmuuttajista ja seksuaalivähemmistöistä. Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. En voi tarttua mihinkään muuhun kuin Jumalan armoon. ” ”OON LIIAN herkkä tähän elämään, se liian usein sattuu syvältä. – Jokainen meistä joutuu lopulta ratkaisemaan oman suhteensa Jumalaan. -Hyväksyköön minut, ken tahtoo, taikka hyljätköön, elän naamioitta.” Muusikon testamentti Kyösti Roth katsoo elämän tärkeysjärjestystä ikuisuusperspektiivistä. Elämäni on ollut hyvin sirpaleista ja rikkinäistä, syntiä täynnä. Meille syötetään jatkuvasti itsekeskeistä ajattelua: Minä haluan sitä ja tätä, minä, minä, minä. Säästösi 12,50 € Tilaus on määräaikainen. Vanhuusvuosina olen ollut paljon yhteydessä Jumalan kanssa. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Ihmisten hyväksyntää Kyösti Roth ei enää hae. asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Printtilehden tilaukseen sisältyy digilehden lukuoikeudet ja pääsy Kotimaa.fi -sivuston kaikkiin uutisiin, artikkeleihin sekä digiarkistoon. Kiitin Jonia huolenpidosta, ja pyysin häntä laulamaan saman biisin hautajaisissani. Vuonna 2000 tapahtuneen uudistumisen jälkeen moni asia on sujunut paremmin. – Silti jossain takaraivossa ajattelen aina välillä, että kelpaankohan minä tällaisena. ” Ihmiset tuntevat ja rakastavat musiikkiani, mutta eivät minua. Siinä uskossa ja hengessä he rakensivat meille tämän maan. Valtion taiteilijaeläkettä nauttiva muusikko muistuttaa, että sotien jälkeen ihan tavalliset ihmiset rukoilivat kodeissaan varjelusta Suomelle. – Se oli sitä välittämistä, jota kaipaan. – Minua järkyttää se väkivalta, jota on romanien keskellä. ”Heikko mies voi olla vahva, kun elää ilman naamioita, särkyvänä, murtuneena, sisin luja ilman rooleja. askel 6/23 54 ~ Kesän 2023 erikoistarjous! Mitä ne siellä kirkossa oikein touhuavat. Roth sanoo olleensa Freidiba Boodos -vuosinaan itsekin ”ihan Idi Amin”, tiukasti lakihenkinen muidenkin mestaroija. – En pystynyt kuitenkaan elämään oikein. Monia artisteja korventaa se, että meitä katsotaan vain tuotostemme läpi, mutta meistä ei olla pätkääkään kiinnostuneita ihmisinä. + 6,9 snt/ min. Armon varassa Kun aikaa ei ole paljon, on tehtävä tiliä Jumalan kanssa. – Tämä ei tarkoita, että voisin ryypätä kolme kuukautta putkeen, vaan sitä, ettemme onnistu tulemaan hurskaiksi lain tekoja noudattamalla. Elleivät valkolaiset meitä enää tapa, niin me tapamme toinen toisiamme. – En ole ikinä esiintymistilanteessa itkenyt, mutta silloin tulivat kyyneleet. Kaikki kristityn kasvu on Jumalan työtä, hän tietää nyt. – Ja nyt me heitämme kristillisyyttä ulos ovista ja ikkunoista. Tarjous on voimassa 30.6.2023 asti ja se koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Kun jotkut harvat romanit rohkenevat itsekritiikkiin, heitä syytetään usein pisteiden keräämisestä valkolaisilta. Taiteilijajuhlassa Enroth esitti lopuksi Viimeisen laulun. – Joni on hienokäytöksinen nuori mies, joka on ollut minulle kuin oma poika. Olen toivonut, ettei se yhteydenpito olisi enää vain pinnallista uskossa hengailua. Oon liian herkkä tähän elämään, mut usko auttaa mua kestämään,” Kyösti Roth laulaa kappaleessaan Herkkä mies.. Myös huumeongelma on erittäin kova. Se kertoo kuolemasta. – Asioista ei uskalleta puhua niiden oikeilla nimellä, vaan ongelmat halutaan kätkeä maton alle
Aina keväisin koulujen loputtua minut lähetettiin saareen. Aamuyöstä nukkumaan ja varovainen herääminen iltapäivällä. Näen siellä oman varjoni, joka usein on pahin viholliseni. Tien reunassa seisoo sininen vanha traktori ja vanha mies. Minulla on lupa olla kentällä vain, jos koirat eivät aiheuta vahinkoa. Sammutan puhelimeni ja palaan tähän hetkeen. Ensin ne antavat suuria nuolaisuja toistensa poskille, ajavat vuorotellen toisiaan takaa ja heittäytyvät sitten nurmikolle kierimään. Ja Ticon tunnistaa vain silmistä ja hännänpäästä. Hurhur odottaa meitä pihallaan. Huomaan katselevani koirien vallatonta touhuilua hieman kateellisena. Sain kuopan jotenkin umpeen. Hänen kolmeen hampaan hymynsä maalautuu mieleen lähtemättömästi. Kesän valo on syyllinen. T ico herättää raivostuttavan aikaisin, kello on tuskin yhtätoista, kun se jo läiskii tassullaan poskiani. Nyt se on täynnä intoa ja energiaa Ju kk a Gr an stö m ~ 57 askel 6/23 askel 6/23 56 ~. Tico on rakastunut. Minä sementistä valettu, jonka tunteet on kätketty syvien luolien uumeniin. Vaati monta rikkinäisen raatelevaa vuotta ennen kuin sanat muuttuivat todeksi sisimmässäni. Tico poukkoilee sinne tänne, täynnä intoa ja energiaa. En keksi mitään. Aluksi se tuntui tylsältä. Hurhur on viety kotiinsa suihkuun. Yksi niistä, veljeni lähettämä, irrotti minut ajasta. Esitin itse kaikki hahmot. Haron hiuksiani pihalla. Hurhur tekee samoin. Yhtä mutaisena kuin koirat laitan sen päälle havunoksan. Minulla on lupa ottaa Hurhur mukaan läheiselle pelikentälle, ja heitellä tyypeille palloja. Kyyneleet tislautuvat maahan vuotaneeseen öljyyn. Syksyn ja talven pimeydessä Ticolle on ihan sama koska herätään. Huudan Ticoa ja samassa näen kahden mutaisen pään nousevan kuopasta. Kävelemme hiljaksiin kylän läpi. Hurhur muistuttaa savipatsasta. Minulla on ollut tämä rytmi kymmeniä vuosia. Toivon, että saisin pudotettua kuoppaan intohimoni, pelkoni, huoleni, kateuteni, toiveeni ja kaipuuni. Kuuluu valtava jyrinä, kun sininen traktori lähestyy meitä. Haukkuvat yhdessä puussa loikoilevaa oravaa. En näe koiria missään. Suurimman osan kesästä olimme siellä kaksistaan mummun kanssa. Hän yrittää saada traktoriaan käyntiin, puhuu sille hellyttävästi. Iltaisin pelasimme canasta-korttipeliä. Saaremme Ruovedellä sai minut tuntemaan levottomuutta ja ikävää aikaan, jota en silloin osannut arvostaa. Ohittaessaan hän heilauttaa kättään ja iloinen tuulen puuska leikkii piilosta hänen harmailla hiuksillaan. Vanha mies on saanut sen käyntiin. Kävelen Ticon kanssa kotia kohden. Se tapasi kirkon lähellä seitsemänkuisen Jack Russellin muutama viikko sitten, ja nyt jokapäiväinen tehtäväni on viedä Tico tapaamaan Hurhuria. Tico lähtee syöksyyn, kuin juoksisi ilmassa. Istun kuopan reunalla ja mietin selitystä Hurhurin omistajalle. Päivän lopetimme vanhaan rukoukseen: Levolle laske Luojani… Tuolloin sain ensimmäisen kosketukseni Jumalaan, jota en tietenkään ymmärtänyt. Leikin intiaania ja rosvojoukkoja päivät pitkät. Aikamatkani aikana tyypit ovat onnistuneet kaivamaan valtavan kuopan nurmikenttään. Annoin mummun aina voittaa, koska se ilo, mikä virtasi hänen kasvojensa uurteissa, tarttui minuunkin. Koirien temmeltäessä palloineen selailen puhelimeeni lähetettyjä valokuvia. Nyt tulee sanomista. Rakastunut koira ja mummun iltarukous Koiran elämää Teemu Rinne • Nurmijärveläinen toimittaja ”Samassa näen kahden mutaisen pään nousevan kuopasta.” TEEMU RINTEEN Tico-koira tapasi kirkon lähellä seitsenkuisen Jack Russellin muutama viikko sitten. Kaivan tuikun taskustani ja sytytän sen kuopan pohjalle. Näen miehen silmistä putoavan isoja kyyneleitä ja hänen raskaan ruumiinsa värisevän. Mutta huomasin nopeasti, että minua oli siunattu huimalla mielikuvituksella
– Lassi Nummen runosta Hetki luonnossa askel 6/23 58 ~ ~ 59 askel 6/23. Jokin ei katoa, ei suostu katoamaan. Kuva: Martti Santakari Hitaasti päivät liukuvat ohi, päivät ja viikot, tunnit. Jossakin sykkii sydän, Elämän sydän, sammumaton
~ 61 askel 6/23 askel 6/23 60 ~ Pyhästi pyörällä Pyhiinvaellusreittejä on herätelty henkiin eri puolilla Suomea. Reittioppaana on kännykkään ladattu Citynomadi-sovellus. Lattialla on rennosti tyynyjä. Minä olen kuitenkin vasta vaellukseni alussa. Pyhiinvaellus herää henkiin Pyhiinvaellus ei ole mikä tahansa retki, vaan matka johonkin pyhänä pidettyyn kohteeseen ja samalla syvälle omaan sielunelämään. Selviydyn kuitenkin muutaman harhaanajon jälkeen kaupungin laidalle keskiaikaiselle Pyhän Katariinan kirkolle. Leima passiin, ja matka jatkuu. Nykyään Suomessakin on virinnyt pyhiinvaellusinto. Veden katseleminen virkistää. Kävellen tiirailu sujuisi luontevammin. Olin ajatel” Aurajoen maitokahvimainen vesi ryöppyää ja kimaltelee auringossa. Kristityt tekivät alkujaan matkoja Jeesukseen liittyville paikoille ja sittemmin vaelluksia pyhimysten jalanjäljillä. Ajattelen sitä jonkinlaisena puhdistuksen ja siunauksen riittinä alkavalle matkalle. Se on 35 kilometriä pitkä rengasreitti Aurajoen vartta Turun tuomiokirkolta Liedon kirkolle ja takaisin. Koski on ollut padottu ja siihen on rakennettu kalatie vaelluskaloille. Turun liepeillä Aurajoen varrella kulkee Pietarin polku, joka soveltuu hyvin vaellettavaksi pyörällä. Kulkuvälineeksi olen vuokrannut paikallisesta liikkeestä sähköpyörän. T urun tuomiokirkossa on hiljaista ja hämärää. Moniin uskontoihin kuuluu pyhiinvaelluksia. Tuumin, etten heti alkuun pysähdy siihen, vaan jatkan matkaa. Muutama turisti kuuntelee oppaan selitystä seinämaalauksista. Lisäksi on kehitelty kaupunkeihin omia pienempiä reittejään, kuten tämä Pietarin polku, jolle nyt lähden. Ja sitten matkaan. Aikomukseni on pyhiinvaeltaa pyörällä Pietarin polku. Pysähdyn Halistenkoskelle, missä Aurajoen maitokahvimainen vesi ryöppyää ja kimaltelee auringon valossa. Mukanani vain pullollinen vettä suuntaan Halistenkoskelta eteenpäin muinaisille maille. Tätä päätöstä kadun myöhemmin. Sen portilta löydän mustan postilaatikon, josta kaivan esiin leiman. Sitten suuntaan ulos kirkkaaseen auringonpaisteeseen ja pyörälleni. TURUN TUOMIOKIRKOSSA palvelee pyhiinvaelluskeskus.. Poimin siis pöydältä mukaani pyhiinvaeltajan passin. Siihen on tarkoitus kerätä leimoja matkan varrelta. Polkupyöräpyhiinvaellus on modernia ja muodikasta, mutta päästäkseni ulos kaupungista joudun kaiken aikaa laskeutumaan pyörän satulasta tarkistamaan, mihin pitikään kääntyä. Minä poikkean sivukappeliin, jonne on sisustettu mukavan näköinen pyhiinvaelluskeskus. Uupunut vaeltaja voi varmaan ottaa niillä torkut. Reittiä ei ole merkitty kaduilla eikä kaupungin ulkopuolellakaan maastoon. ” TEKSTI & KUVAT: FREIJA ÖZCAN HALISTENKOSKEN KALATIE mahdollistaa lohien, siikojen ja nahkiaisten nousun jälleen Aurajoen yläjouksulle. Se haittaa keskittymistä. On siis tiirattavaa kännykkää. Muinaisilla poluilla On kuuma. Kosken kupeessa on kesäkahvila. Ikivanhoja reittejä on herätetty henkiin, kuten Rengosta aina Espanjan Santiago de Comopostelaan ulottuva Jaakontie tai Turusta saariston kautta Ruotsiin ja sieltä Norjaan asti ulottuva Pyhän Olavin reitti. Heti alkuun matka omaan sielunelämääni tuottaa kuitenkin vaikeuksia. Vesi on väristä huolimatta suhteellisen puhdasta, sillä nykyään joen yläjuoksulle nousee merilohia, meritaimenia, kirjolohia, siikaa ja nahkiaisia. Pääsen vihdoin Aurajoen varteen
Pyhiinvaeltajat ovat kautta historian kohdanneet matkoillaan myös vaaroja. Alttarin paikalle on pystytetty valkoinen risti. Muinaisjäännösalue voisi jo nimensä perusteella edustaa sisimpäni synkkiä puolia, tuumin, mutta muutan äkkiä mieleni. En ole ennen nähnyt kuppikiviä, joten poikkean pyörän selästä mäntymetsikköön. En uskaltaudu maistamaan vettä, vaikka jano vaivaa.. Olisi pitänyt vuokrata maastopyörää. Ristimäki on peltojen keskellä sijaitseva metsikkö, josta löytyvät Suomen vanhimman tunnetun kirkon jäänteet. Täältäkin löydän mustan postilaatikon ja leiman. Kiven koloihin jätettiin uhreja, esimerkiksi viljaa vainajille, haltioille ja maahisille paremman sadon ja metsästysonnen toivossa. Nälkä alkaa vaivata. Vähän matkaa eteenpäin löytyy kokonainen jalka. Kun oikein tarkkaan tutkii, huomaa, että niihin on uurrettu koloja. Sen pinta on peittynyt metsänroskaan. Kuppikiviltä laskeudun rantaan Komosten kummuille. Jotenkin kartan tarjoama reitti ei vastaa sijaintiani. Pieni se on ollut. Saavun Ravattulan Ristimäelle ja huomaan tulleeni paikalle hankalampaa reittiä. Sovellus ohjaa minut ajamaan pellonlaitaa. kesäkahvilan jälkeen ei ole näkynyt minkäänlaista juomatai syömäpaikkaa. Virnamäen kivet ovat rautakautisia. Vastaan tulee jotakin, jonka hetken tutkittuani totean selkärangaksi ja kylkiluiksi. VANHAT MAALAISTALOT viehättävät silmää pyhiinvaellusreitin varrella. Kuppiin jääneellä sadevedellä uskottiin olevan parantavia ominaisuuksia. KUSTAA VAASA on juonut aikanaan Kuninkaanlähteestä. Ajelen siis Suomen vanhimpien peltojen halki. ” VIRNAMÄEN MUINAISJÄÄNNÖSALUEELLA kukkivat valkovuokot. Siellä täällä näkyy pyöreämuotoisia kiviä. ~ 63 askel 6/23 askel 6/23 62 ~ lut ostaa evästä matkalle, mutta tuomiokirkon jälkeen en ole nähnyt ainuttakaan kauppaa. Aivan tien laidassa on Kuninkaanlähde, josta Kustaa Vaasa kerran pysähtyi juomaan. Kurkistan lähteeseen. Poljen vimmatusti eteenpäin, etten joudu minkään hampaisiin. Hiekkaisella polulla kohtaan kuitenkin murhenäytelmän. Maaperä on hedelmällisen savista, joten se sopii viljelyyn. Pellot kasvavat vihreää orasta, mutta maan pinta näyttää kovin kuivalta. KOMOSTEN KUMPAREET ovat ehkä rautakautisia hautakumpuja. Sanotaan että muinaisilla uskonnollisilla paikoilla tuntuu oma erikoinen energiansa. Joku on tuonut ristin juurelle hautakynttilän. Voi olla, tai sitten se on historian kosketuksen synnyttämää mielikuvituksen liikettä. OSA REITISTÄ ryttyytti pitkin pellon laitaa. METSÄKAURIIN VASASTA oli jäljellä vain selkärankaa ja kylkiluita. Se on peräisin viikinkiajalta 800-luvulta. Luottamukseni karttasovellukseen on horjunut ja ajelen taas harhaan kunnes pääsen vehreään metsään. Pehmeän säännölliset kumpareet ovat ehkä rautakautisia hautakumpuja tai muinainen leiripaikka. Juuri tänne asettui ihminen 4000 vuotta sitten. Ehkä tämä osa matkaa edustaakin kaikenlaista sielunrunsautta. Kahta ratsukkoa lukuun ottamatta ei näy ketään. Maassa näkyy edelleen kivijalka. Istahdan hetkeksi miettimään, mutta kovin pyhiä ajatuksia en saa aikaiseksi. Halisten ” Luottamukseni karttasovellukseen on horjunut ja ajan harhaan. Vanhojen maalaistalojen rykelmä tarjoilee viehättäviä aittoja ja niityillä maleksivia hevosia ennen kuin tulen Virnamäen muinaisjäännösalueelle. Ryttyyttelen eteenpäin ja pelkään pyöräni puolesta. Kasvavaa nälkää ja riitaa Citynomadin kanssa Ajelen eteenpäin Virnamäeltä ja riitelen Citynomadin kanssa. Ylitän joen viehättävää riippusiltaa pitkin ja yhtäkkiä törmään taas historiaan. Löydän itseni Hämeen härkätieltä, joka on Suomen vanhimpia teitä. Eikä ihme, sillä kalliot, valkovuokkojen kukittamat vehreät mäntymetsät ja jokirantaan ulottuvat pellot ovat lumoavan kauniita. Joku on kalunnut metsäkauriin vasan
Siihen ajatukseen ja postilaatikosta löytyvään leimasimeen päätän pyhiinvaellukseni. LIEDON VANHALINNAN Linnavuorelle nousee pitkät puiste portaat. En oikein tiedä, mitä pyhiinvaelluksen tässä vaiheessa pitäisi ajatella. Kaukaa näen Liedon Pyhän Pietarin kirkon katon häämöttävän talojen yllä. En jaksa kääntyä takaisin, vaikka leiman puuttuminen passista jääkin harmittamaan. En kysy mitään, eikä minulla ole vastauksia mihinkään. Mieli on tyhjä ja tyyni. Kuvissa on ristejä, paholaisia, jatulintarhoja ja turnajaisia. Päämäärän saavuttaminen innostaa polkemaan niin, että hurautan Pulkkion kappelin ohi. Harmaakivisen kirkon portti on ystävällisesti auki ja niin on myös ovi. Kohta olen perillä. Valkea kartano sijaitsee korkean kallion kupeessa. Sen sijaan pysähdyn tien varressa olevalle Henrik Antinpojan haudalle. ~ 65 askel 6/23 askel 6/23 64 ~ nostaa palan kurkkuun. Olen tullut Lietoon. 1808 kuollut ratsutilan poika oli rakastanut kotikyläänsä niin, että halusi tulla haudatuksi kirkkomaan sijasta tähän kieltämättä sievään paikkaan heinikkoon joen rantaan. Huomaan menettäneeni ajantajuni. Pienen pienet keto-orvokit peittävät laen. Maisemat ovat huikeat joka suuntaan. Tämä on nyt puhdasta liikunnan iloa. Nyt reittiä pitkin kulkevat portaat. Ehkä ne ovat syntyneet linnanneitojen kyynelistä, ajattelen romantillisesti. Levähdän pitkään vuoren huipulla lämpimällä kalliolla. Olen päässyt perille, vielä pitää palata. Vanhalinnassa on kesäkahvila, mutta se ei ole vielä avautunut. Linnavuoren huipulle vei muinoin ja vie edelleen vain yksi mahdollinen reitti. Leimaan passini ja jatkan matkaa kohti Lietoa. Pysähdyn vasta keskiaikaiella Maarian kirkolla, jonka seinillä olevat maalaukset ovat oma harvinaisuutensa. Keto-orvokkien vuori Hämeen härkätie johdattaa minut Liedon Vanhalinnaan. On elämä ja kuolema, niiden kanssa ihmisen on elettävä sovussa ollakseen tyyni ja onnellinen. Myöhemmin kuulen, että kesemmällä vuori peittyy vaaleanpunaisiin tervakoihin. ” KUN LIEDON Pyhän Pietarin kirkko alkoi näkyä, väsyneelle pyhiinvaeltajalle nousi pala kurkkuun ilosta. Maarian kirkkoa ympäröivä hautausmaa hehkuu kukkaloistoa. Sähköpyörästä huolimatta ruumiini tuntee pyöräilleensä. Virkistäydyttyäni leimaan passin ja istahdan sitten kirkkosaliin. Vihdoinkin perillä Hiekkainen härkätie vaihtuu asfaltoituun pyörätiehen. Tasaisten peltoaukeiden keskeltä kohoava jyrkkä kallio eli Linnavuori on erikoinen näky. Luultavasti ne ovat kirkon rakentajien tekemiä. Ajan kärrypolkua, joka vaihtuu hiekkatiehen ja lopulta asfaltoituun pyörätiehen, jota jatkuu aina Turkuun asti. Kuten paluumatkaan kuuluu, nähtävyydet vähenevät ja toisaalta tuuli iskee vastaan. Kiitos viime vuosien remontin, tästä keskiaikaisesta kirkosta löytyy myös WC ja sieltä vesihana. Se ” En kysy mitään eikä minulla ole vastauksia mihinkään. Tunnelma on kotoisa. Ne näyttävät vähän lasten piirustuksilta. Poljen ja poljen miettimättä mitään. Elämän ja kuoleman kanssa on elettävä sovussa Etsin Liedosta ruokapaikan ja syön itseni pyörryksiin ennen kuin lähden paluumatkalle. Se on komea kartanoalue, jonka historia ulottuu tietenkin kivikaudelle. Katselen kivimuurin yli autoliikennettä ja kauempana erottuvaa isoa Prismaa. Täällä perinteiset penkit on vaihdettu käsityönä tehtyihin tammisiin tuoleihin, jotka on aseteltu ovaaliin rinkiin alttarin eteen. Vuorta on ollut helppo puolustaa vihollisilta. Olen tehnyt pelkkää menomatkaa neljä tuntia, vaikka kuvittelin ajavani koko reitin kolmeen tuntiin. LINNAVUOREN LAELLA kukkivat keto-orvokit.. Suuntaan Turkuun palauttamaan pyörää. LINNAVUORELTA AVAUTUU näkymä ikivanhoille vljelysmaille. Reitti vie nyt siltaa pitkin Aurajoen toiselle puolen
Siunatkoon sinua ja kesääsi uutta luova Jumala, kulkekoon kanssasi ihmisen elämän elänyt Kristus, antakoon uutta voimaa eläväksi tekevä Pyhä Henki. Henkilöt, jotka haluavat vastata sinulle, lähettävät kirjeensä toimitukseen, josta ne postitetaan sinulle viikoittain Askelen kuoressa avaamattomina. Vastauskirjeet postitetaan viikoittain ilmoittajille. Etsin sinua 69–76-v. Tervetuloa mukaan! Jos haluat tukea Tuomasyhteisön toimintaa, voit tehdä sen: • maksamalla pankkitilillle: FI97 5541 2820 0124 26, viitteellä 3010 • MobilePayllä numeroon: 75221 RA/2020/685 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuunottamatta. YSTÄVÄÄ ETSIMÄSSÄ 10279 TÄÄLLÄ LESKINAINEN Varsinais-Suomesta, läheltä Naantalia. Osallistua voi myös Radio Dein taajuuksilla ja YouTube-striimin kautta. uskova mies Helsingistä. ILMOITUKSET LYHENNETÄÄN tarvittaessa ja julkaistaan saapumisjärjestyksessä. toimitus@kotimaa.fi. UUSI KESÄ 10280 Lehden paras juttu. Viite 60503. Toivon mieheltä huumorintajuisuutta ja positiivista elämänasennetta, koska olen itsekin sellainen. askel 6/23 66 ~ La at in ut M ar tt i Rä ik kö ne n NIMI OSOITE PUH. Maksa summa Sacrum-Kotimaa Oy:n tilille FI70 1794 3000 0133 69. mennessä osoitteeseen Paras juttu, Askel, PL 279, 00131 HKI tai askel. kuorolaulua, avantoa ja mökkeilyä. LÄHETÄ avainsanat tai koko ratkaisu 14.6. uskova nainen pääkaupunkiseudulta. Osoite: Kirjeenvaihtoilmoitus, Askel, PL 279, 00131 Helsinki. KUN HALUAT vastata kirjeenvaihtoilmoitukseen: Kirjoita kirje nimimerkille ja lähetä osoitteeseen Askel / Kirjoita minulle, PL 279, 00181 Helsinki. voitti Heikki Vainio Loimaalta. mennessä: Askel, Ristikko 6/2023, PL 279, 00131 Helsinki. nainen. Haluan löytää sinut uskova, vapaa ja luotettava 70–80 v. LÄHETÄ LYHYEHKÖ kirjeenvaihtoilmoitus (maksimi 50 sanaa) nimimerkillä, nimelläsi ja osoitteellasi varustettuna. Sähköpostilla: askel.toimitus@kotimaa.fi OIKEAN RATKAISUN lähettäneiden kesken arvomme kirjapalkinnon! Ristikko 6/2023 ~ 67 askel 6/23 Ristikko 5/2023 KUN HALUAT oman ilmoituksen Askel-lehteen: Kirjeenvaihtoilmoituksen hinta on 25 € kotimaasta, Pohjoismaista ja Baltiasta, muista maista 30 €. Vastanneiden kesken arvotaan palkinto. Liitä maksettu pankkisiirtokuitti tai kopio siitä kirjeeseen. Palkinnon voitti Senja Konga Lahdesta. Merkitse kuoren vasempaan ylänurkkaan ilmoituksessa mainittu nimimerkki ja numero. Lämpimät onnittelut! OLEN 61-V. Sanovat myös nuorekkaaksi. Etsin vapaata, raitista, kristittyjä arvoja kunnioittavaa miestä Etelä-Suomesta. Onnittelut!. Jos tämä herätti mielenkiintosi, niin otapa yhteyttä. Olen liikunnallinen, harrastan mm. Varaudu odottamaan vähintään kuukausi. Numeron 5/2023 parhaaksi lukijat äänestivät Päivi Puhakan kirjoittaman ja Jukka Granströmin kuvaaman May Virtalan (99) haastattelun otsikolla Eläviä kuvia. KIRJOITA KORTIN tai sähköpostin otsikoksi Paras juttu, kerro suosikkisi otsikko ja liitä mukaan nimesi ja osoitteesi. Kirjoita rohkeasti, tutustutaan kirjeitse. KESÄÄ KOHTI 10278 OLEN 76-V. Lähetä vastaus 14.6. Palkinnon Kirjoita minulle TUOMASMESSUT JATKUVAT läpi kesän Mikael Agricolan kirkossa Helsingissä sunnuntaisin klo 18. mies ystäväksi minulle
Kampanjakoodi: AL6kk41/23 6 kk 41 41 € € (Norm. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Tilaus on määräaikainen. 56 €) Tilaa Askellehti puoleksi vuodeksi edulliseen tutustumishintaan! H yv än elä m än eri ko isle hti. Uskoa, toivoa & rakkautta Uskoa, toivoa & rakkautta askel.fi askel.fi MUISTAN OMAN KASTEJUHLANI KALAKAKKUA KEVÄÄN KEKKEREIHIN KUKA JÄTTI SORMEN JÄLJET RUUKKUUN. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Tilaus on määräaikainen. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. HARRIET URPONEN: EMILIAN KEITTIÖ: JUHA TANSKA: irtonumero 9,50 € irtonumero 9,50 € 5 / 23 5 / 23 May Virtala (99) May Virtala (99) luopui ajokortista luopui ajokortista viime vuonna viime vuonna Huippusuorittaja Huippusuorittaja löysi levon löysi levon 5 askelta 5 askelta kohti toivoa kohti toivoa Skillat kukkivat Skillat kukkivat sinisenä merenä sinisenä merenä Tommi Läntinen: Rukous on kuin hengitystä s.6 asiakaspalvelu@kotimaa.fi . Se alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja päättyy automaattisesti tilausjakson päätyttyä. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Tarjous on voimassa 30.6.2023 asti ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa. 020 754 2333 Kesäkuun tarjous Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Paperilasku 3 € + alv 10 %. + 6,9 snt/min