Sinisiiven aika 6/21 KALASTUS: KALAN VÄSYTYS ON DRAAMAA. irtonumero 9,50 € Uskoa, toivoa & rakkautta askel.la MITEN KAUNISTA KAIKKI ONKAAN LAPIN TAIKAA JUHANNUSYÖSSÄ KYMPIN TYTTÖ ETSII ITSEÄÄN TEEMU RINNE: PAPPILAN KAMARISSA: KATI PIRTTIMAA: Lauteilla Petri Laaksonen Kiire katoaa pyhiinvaelluksella Kuka oli Johannes Kastaja
Mitä olisi kesä ilman musiikkia. Kesä on täynnä tilanteita, jotka täydentyvät vain hyvällä musiikilla: hetket saunan jälkeen kesämökin kuistilla, pitkät ajomatkat halki suvisen maiseman, sateinen kesäilta kodin rauhassa. (03) 225 1948 2. Soiva Rondo -tilauksessa saat viisi numeroa Rondoa sekä viisi cd-levyä Rondon julkaisemasta cd-levyjen sarjasta vain hintaan 59,00 €. soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Lisää nyt kesääsi musiikin iloa tilaamalla Soiva Rondo itsellesi tai lahjaksi. sähköpostitse asiakaspalvelu@ rondolehti.fi. Tutustu Rondon cd-levysarjaan osoitteessa rondolehti.fi/cd-levyt ja anna soiton jatkua myös kesäkuukausina! Soiva Rondo 5 numeroa + verkkosisältö + 5 cd-levyä nyt vain 59,00 € (ovh 84,00 €) Musiikin iloa kesääsi SSIC V L KOLME TAPAA TILATA: 3. verkkosivuiltamme: https://rondolehti.fi/ tuote-osasto/lehtitilaukset/ 1
Aikakausmedia ry:n jäsen. ilmoitusmyynti@kotimaa.fi, sähköpostit etunimi.sukunimi@kotimaa.fi LUKIJAMÄÄRÄ 78 000 (KMT 2020) PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, ISSN 0780-9972. 040 067 4817 KOLUMNISTIT Laura Honkasalo, Minna Kettunen, Kati Pirttimaa, Teemu Rinne, Harriet Urponen ja Olli Valtonen TAITTO Gun Damén KUVANKÄSITTELY Jukka Granström OSOITE PL 279, Porkkalankatu 7 B, 00180 Helsinki SÄHKÖPOSTIT askel.toimitus@kotimaa.fi, etunimi.sukunimi@kotimaa.fi KOTISIVU www.askellehti.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET p. Pidätämme oikeuden hintojen muutoksiin. Toimitus vastaa ainoastaan tilatuista jutuista ja kuvista. Painotalo Punamustan tuotannon ympäristöystävällisyys on tarkastettu ja hiilijalanjälki laskettu. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi KUSTANTAJA Kotimaa Oy. Askeleen jakelusta aiheutuu hiilidioksidipäästöjä, mutta Posti neutraloi niiden vaikutuksen rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Toimitusjohtaja Kati Kinnunen MEDIAMYYNTI Myyntipäälliköt Juha Kurvinen, 040 665 5983, Pirjo Teva, 040 680 4057. ~ 3 askel 6/21. 040 522 0566 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Freija Özcan p. SISÄLLYS 6/21 Uskoa, toivoa & rakkautta 5 Pääkirjoitus ja toimittajalta 14 SIRKUN KEITTIÖSSÄ hauki ui murekkeeseen 22 Elämäntaito: Ensin lepo, sitten työ 26 OLLI VALTONEN: Miten kiitollisuus karttuu. 28 Kalastus on elämä pienoiskoossa 33 PAPPILAN KAMARISSA: Emon huuto yössä 34 RUKOUSPALSTA: Jumala puhuu levon kautta 36 Juhannus on Johannes Kastajan juhla 39 TEEMU RINNE ja Tico tapasivat miehen päätepysäkillä 40 LEMMIKKINI: Ruska ja Rauha 42 Tutustu päiväja yöperhosiin 45 Lukijat suosittelevat luontokohteita 46 LAURA HONKASALO: Polku vei hurmioon 48 Sirkku Kivistö ja pakolaisleirien arki 52 Kirjoja ja kirjoittajia 54 Karunan kirkko muistuttaa säätyjaosta 58 HETKI LUONNOSSA: Sielun voimataulu 64 Ristikko 65 Kirjeenvaihtopalstalla etsitään ystävää 66 PIENET TULET: Jumalan keinussa 6 Annastiina Papinaho kutsuu pyhille poluille. Ilmoitustrafiikki Lisbeth Sarkkinen, 040 750 5508. Sinisiiven aika 6/21 KALASTUS: KALAN VÄSYTYS ON DRAAMAA 16 PETRI LAAKSOSEN mökillä sauna lämpiää joka ilta. 040 683 8431 TOIMITUSSIHTEERI Päivi Puhakka p. Se pp o Al at al o / Va st av al o PÄÄTOIMITTAJA Mari Teinilä p. irtonumero 9,50 € Uskoa, toivoa & rakkautta askel.la MITEN KAUNISTA KAIKKI ONKAAN LAPIN TAIKAA JUHANNUSYÖSSÄ KYMPIN TYTTÖ ETSII ITSEÄÄN TEEMU RINNE: PAPPILAN KAMARISSA: KATI PIRTTIMAA: Lauteilla Petri Laaksonen Kiire katoaa pyhiinvaelluksella Kuka oli Johannes Kastaja. Askel painetaan paperille, jonka raaka-aine on peräisin kestävän kehityksen mukaisesti hoidetuista metsistä. Sisältömyyntipäällikkö Riikka Kettunen, 0400 860 862. Kotimaa Oy:n tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkkinointiin henkilörekisterilain puitteissa
ALUKSI SEURAAVA NUMERO ILMESTYY 1.7.2021 So ili Ju ss ila / Va st av al o Kohti kesää Tietämättä mitä se tuo tullessaan Haaveissa vihreät niityt Älä epäröi Nauti PÄIVI PUHAKKA Laitumelle askel 6/21 4 ~
Freija Özcan toimituspäällikkö Askel Artikkelitoimittaja Jussi Rytkönen kävi lohta soutamassa Tornionjoella. Kala käy pyydykseen, mutta vielä useammin se ui ohi. Tämän lehden sivuilla 28–33 on juttu kalastuksesta ja sen filosofiasta. Jos jonnekin onnistuisi pääsemään, siellä voi olla vastassa rajoituksia ja ulkonaliikkumiskieltoja. Jopa hiljakseen mateleva autojono kohti juhannusta läheisten kanssa tuntuu nyt vähemmän vaivalloiselta. Ehkä tänä kummallisena korona-aikana on tullut seurattua tavallista tarkemmin ja kipeästi kaivaten kesän merkkejä. Maailman merissä kalastetaan nykyisin liikaa, mutta sekään ei riitä. Y htäkkiä se vain puhkesi täyteen loistoonsa, kesä. Siksi yli puolet ihmiskunnan syömästä kalasta on jo viljeltyä. Toisaalta, eipä tarvitse elää matkan odotuksessa eikä pakata. Nykymaailmassakin ihmiset tekevät sitä myös välittömän konkreettisesti elääkseen: veden vilja on omassa ruokapöydässä jatkoa muuten liian kapealle leivälle. Mutta millainen kesä tästä tuleekaan. Sitä paitsi kesällä sateen jälkeen maailma tuoksuu runsaalta ja suloiselta, sekin on talven jälkeen ihanaa. Sitä mietin itsekin kesäloman lähestyessä enkä ole mietinnöissäni yksin. Onneksi tähän auttavat sään mukaiset vaatteet. Sehän voi olla myös hyvin sateinen, jossain jopa luminen. Jotenkin on joka tapauksessa päästävä rikkomaan päivästä toiseen toistuvat rutiinit. Suomi on täynnä kauniita ja outojakin paikkoja, joita voi vaikka keräillä. Kalastaminen voi olla ammatti tai harrastus. Ehkä parasta kuitenkin on rokotusten myötä hiljakseen avautuva mahdollisuus tavata läheisiä ja ystäviä. Mitä tänä kesänä tehdään. Parin päivän ja monen tunnin soutamisen ja vieheiden tarkkailun palkkiona yhteen niistä iski noin kolmikiloinen merilohi. PÄÄKIRJOITUS Toimittajalta Askel kesäkuussa 2021 JEESUS TIESI , minne verkot piti heittää. Suomen kesä vaatii uskoa ja asennetta. Vain sitä kautta tulee lepo ja virkistyy mieli. Pessimisti ei pety, kun muistaa tämän. Lohen päästä ja muista ei-fileoiduista osista rantatulilla padassa keitetty liemi maistui taivaalliselta. Ja kalaa tuli pian yli äyräitten. Nyt kannattaa ryhdistäytyä ja haastaa itseään kokeilemaan uusia maisemia ja uusia kesäharrastuksia. Voidaan istua ja puhua, halata ja tehdä jotain yhdessä. Lehdet aukesivat puihin, kukat kukkivat. Jospa katsoisin vaikka päivä kerrallaan, mitä tekee mieli tehdä ja minne mennä. ~ 5 askel 6/21. Se taisteli elämästään. Mitä kesällä tehtäisiin. Meidän muiden kalastus on usein odottamista. Auringon lämpöä, hiekkarantaa ja meren siintoa, vapautta ja unohdusta koronavuoden huolista kaipaa mieli, mutta ainakin alkukesästä ulkomaanmatkailu näyttää hyvin rajatulta. Sitä on odotettu. Viime kesänä olin Tornionjoella lohta soutamassa. Tähän lehteen olemme koonneet vähän pyhiinvaellusta, kalastusta, retkeilyä, mökkeilyä, nähtävää ja koettavaa vinkiksi hyvään kesänviettoon. On jopa mahdollista olla spontaani – kunhan se spontaanius ei jää pelkäksi sohvalla lojumiseksi ja somen selaamiseksi. Kesän kauneinta aikaa, sanoi jotenkin poikkeuksellisen moni. Hopeanhohtoinen eväkäs loikkasi jopa kokonaan vedestä ilmaan. Olihan se ottelu
askel 6/21 6 ~. Turusta lähtee monta polkua – VAELLUKSEEN LIITTYY vapautta olla avarasti se joka olet, sanoo Annastiina Papinaho, joka kiipesi Linnavuoren laelle Liedossa
TEKSTI: MARI VAINIO • KUVAT: PASI LEINO ~ 7 askel 6/21. Projektipäällikkö Annastiina Papinaho kutsuu kulkemaan. Monet pyhiinvaellusreitit risteävät Turussa, jonne on nyt perustettu pop-up-pyhiinvaelluskeskus. Se on kulkijalle kuin polun pää, joka johtaa luontoon, hiljaisuuteen, pyhän luo
Hiljaisuuden retriitteihin itsekin osallistuneena Papinaho löytää monia yhtymäkohtia hiljaisuuden viljelyyn. Yhteistyötä tehdään laajasti eri toimijoiden kanssa. Tarkoitus on luoda vanhaan kulttuurikaupunkiin Suomen ensimmäinen pysyvä pyhiinvaelluskeskus. Onhan Turun tuomiokirkko yksi Pohjoismaiden tärkeimmistä pyhiinvaelluskohteista. Myös monet historialliset pyhiinvaellusreitit risteävät Turussa. Pyhän Henrikin tie kulkee Turun ja Kokemäen välillä, historiallinen Hämeen Härkätie kulkee osan matkaa Jaakon tienä Rengosta Turkuun ja Pyhän Olavin mannerreitti Turun ja Savonlinnan välillä. Vaelluskeskuksen projektipäällikkö Annastiina Papinaho toivoo, että kirkon ovesta on helppo astua sisään. Vaelluksella on VAELLUSKESKUKSEN projektipäällikkö Annastiina Papinaho askel 6/21 8 ~. Myös uskonnottomat voivat löytää oman tapansa kulkea pyhää kohti. Hankkeen toivotaan tavoittavan mahdollisimman monia ihmisiä. Kirkossa voi viipyä ja viihtyä yhdessä tai yksin. Samalla keskus tarjoaa kulkijalle tietoa pyhiinvaelluksista, suomalaisista reiteistä ja palveluista vaellusten varrella. – Kirkko kutsuu kaikkia suuren kaupungin keskellä hiljentymään, pysähtymään, kuulemaan oman elämän sanoja. – Pyhiinvaellus on eräänlaista antautumista ei-tietämiseen. Turun kaupungin ja kirkon toimijoiden lisäksi mukana ovat erilaiset suomalaiset, pohjoismaiset ja tulevaisuudessa laajemmin myös kansainväliset pyhiinvaellusverkostot, Turun alueen yliopistot ja ammattikorkeakoulut sekä erilaiset palveluiden tuottajat. Pyhiinvaellus on enemmän mielen tila kuin pelkästään matka tietylle paikalle. Vaikka keskus sijaitsee maamme länsilaidalla, palvelee se kaikkia valtakunnallisesti ja tasapuolisesti. Kulkija voi istahtaa rauhassa penkille – tai levähtää siinä hetken pitkällään. Turun tuomiokirkossa, Pormestarin kuorissa oleva pop-up-pyhiinvaelluskeskus on arvokas alku uudelle, Turun kaupungin ja evankelis-luterilaisen kirkon hankkeelle. Kaikki ovat tervetulleita mukaan uskontokunnasta tai katsomuksesta riippumatta. Annastiina Papinahon mukaan pyhä sanana – niin kuin pyhiinvaelluskin – on hyvin henkilökohtainen asia. Opas elämän risteyksessä Pyhiinvaellus on kaikille tasavertainen mahdollisuus saada kosketus pyhyyden olemassaolosta. Näin kirkkorakennus on moniaistisesti mieltä avaava paikka, jossa voi olla rennosti elämän äärellä. Kokemus on jokaiselle erilainen ja joka kerta itselle erilainen. Pyhiinvaellushanke on tärkeä osa koko maan matkailua. Turku on pyhiinvaelluskeskukselle luonteva paikka. Kesän pop-up-keskuksessa kartoitetaan myös kävijöiden kokemuksia ja kerätään tietoa, joiden avulla pysyvä pyhiinvaelluskeskus Turkuun rakentuu. Henrikin, Jaakon ja Olavin askelissa Pyhiinvaelluskeskuksen hankkeen rahoittajina ovat Turun kaupunki ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon keskusrahasto, Turun arkkihiippakunta ja Porvoon hiippakunta
Taivalluksenkin keskellä matka suuntautuu pääosin omaa sisintä päin. Elämän merkityksellisyyden ymmärtäminen on kuitenkin usein osa matkan tekoa. Sisäinen kutsu voi olla itselleenkin vaikea määrittää. VAELLUSREITTI KULKEE Aurajokilaakson peltomaisemassa lähellä Ravattulan Ristimäkeä, jossa on 1100-luvulla perustetun kirkon rauniot ja yksi reitin rasteista. Joskus vaellus on herättävä kokemus elämän risteytyskohdassa. Vaellus voi olla viikkojen matka tai lyhyt hengähdys itsensä äärellä. Moni etsii vaellukselta hiljaisuutta, oman äänensä kuulemista tai yksinkertaisesti liikuntaa toinen toistaan tukevassa joukossa. Kaikki pyhiinvaeltajat eivät edes lähde matkalle uskonnollista syistä. Meloen mielen maisemiin Pyhiinvaellus on matka oman mielen maisemiin, mutta yleensä siihen liitetään myös konkreettinen liikkuminen. ~ 9 askel 6/21. – Kaikkea ei tarvitse analysoida. Vaelluksella voi asettua Jumalan kasvojen eteen. On vain kaipaus sanattomaan. Pyhiinvaelluksella voi vain kulkea ja ihmetellä, pysähtyä elämän salaisuuden äärelle. mahdollista asettua sekä itsensä että Jumalan kasvojen eteen
Vaellukseen liittyy usein vapautta olla avarasti se joka olet. Keskus palvelee niin kulttuurikaupungin turistia kuin hiljentymistä kaipaavaa vaeltajaa. askel 6/21 10 ~. – Ihmiset kaipaavat luonnon ääreen ihmettelemään vaihtuvia vuodenaikoja, kuulemaan ja näkemään luomakunnan elämää. Kaikki ovat siinä hetkessä omana itsenään sitä mitä ovat. Moni on kertonut Papinaholle lähiseudun rauhan paikoista, kotipihan tai lähimetsän erityisen rakkaista puista ja kasveista. Ehkä kulkeminen kutsuu myös yhteisen laulun äärelle. – Kuulin yhden ryhmän tehneen pyhiinvaellusta huoneesta toiseen. Luonnon maiseman tarkastelu, oman itsen kuulostelu ja hiljaisuus ovat Annastiina Papinaholle itselleen olennaisia vaelluksen osia. Tittelit tipahtavat pois Yhdessä kulkeminen avaa näkemään asioita yhä herkemmin. Moni haluaa kokea luonnon hoitavan voiman ja melun tyyntymisen. Maiseman vaihdos avaa helpommin myös uusia oman mielen maisemia. Moni kulkee kävellen, mutta matkaa voi tehdä myös pyöräillen, meloen tai vaikka bussilla eri kohteiden välillä. Sekin voi kantaa syvälle pyhän äärelle. Yhdessä kulkemisessa iso anti on juuri jakamisella. Papinaho kertoo ihmisistä, jotka eivät pääse esimerkiksi laitoksissa ulos liikkumaan. Hiljaisuuskin yhdistää yhdessä kulkijoita. Metsä on monelle kirkko. Kulkeminen avaa näkemään itseään ja elämäänsä uudella tavalla. ELOKUUN LOPPUUN auki oleva pop-up-pyhiinvaelluskeskus tarjoaa tilan hiljentymiseen ja tietoa vaellusverkostoista. Myös kaupunkiympäristössä voi kulkea kohti pyhää. – Pysähtyminen itsensä äärelle on jo tietynlaista pyhiinvaellusta. – Tittelit tipahtavat pois. Kestävää kulkemista Pyhiinvaelluksessa on aina mukana elämän syvien kysymysten pohdinta. Pyhiinvaellukselle virittäydytään jo lähtiessä eri tavoin kuin tavalliselle matkalle. Eri ihmisille se tarkoittaa eri asiaa, osalle siihen ehdottomasti kuuluu kulkeminen luontoympäristössä. – Moni jakaa vaelluksen aikana vieraidenkin ihmisten kanssa sellaisia elämän kokemuksia, joista ei monelle muulle kertoisi. Tahti rauhoittuu kuin itsestään. Siinä annetaan tila näkymättömän toimia. Askellus luontopolulla tuntuu kuitenkin erilaiselta, pehmeältä, maahan enemmän juurruttavalta. Vaellusta voi tukea esimerkiksi jonkin koskettavan tekstin, Raamatun kohdan, rukouksen tai rakkaan runon avulla
~ 11 askel 6/21. Katse avaa kauneuden ja Jumalan luomistyön arvon. Kulkiessaan voi aistia luonnon pyhyyden ja samalla oman pyhän arvonsa. Pyhiinvaellus.fi-sivuston kautta annetaan mahdollisimman paljon tietoa pyhiinvaelluksia kaipaaville. Pieneen tyytyminen on osa pyhyyden olemassaolon ajatusta. Vaelluksella saa etäisyyttä arkeen ja näkee oman elämänsä asioita matkan päästä. Matka muuttaa meitä aina tavalla tai toisella. Jokainen voi osallistua vaellukseen pienin hiljaisin askelin niin kuin juuri nyt pystyy, tunnustellen ja tutustuen. Tekee hyvää pysähtyä ja pohtia, miten suuntaa voisi muuttaa luonnon hyväksi. Pysähdy pyhän äärelle Pyhiinvaellushankkeen toivotaan vahvistavan suomalaista pyhiinvaelluskulttuuria. Pyhä kutsuu luokseen. Näin pyhiinvaellus voi olla kannanotto myös ilmastonmuutokseen, ympäristön suojeluun. Voi vain olla. Keskuksessa palvelee myös infohenkilö osan viikosta. – Matka muuttaa meitä aina tavalla tai toisella. Pop-up-pyhiinvaelluskeskus on avoinna kesäkuun alusta elokuun loppuun maanantaista sunnuntaihin klo 9–18 Turun tuomiokirkossa, Tuomiokirkonkatu 1. PYHIINVAELLUKSELLA VOI kokea sen hoitavan voiman ja melun tyyntymisen. Muutos voi olla hienovaraista, pientä mutta joskus rytinälläkin tapahtuvaa. – Kiire ja alinomainen kulutus ei ole kestävää eikä voi jatkua ikuisuuksiin. Papinaho toivoo, että vaellukselta voisi saada oivalluksen myös kohtuuden ja kestävyyden kulttuurista. – Pyhiinvaelluksella ei tarvitse osata tai tietää mitään. Samalla kulkiessaan voi muistaa pyhyyden poluilla kulkeneita aiempia sukupolvia ja suunnata ajatuksensa kohti tulevia. Kulkiessaan voi löytää vastauksia yksikertaisuuden vaalimiseen omassa arjessaan. Papinaho kutsuu löytämään pyhiinvaelluksista sen armollisen, sallivan, omaan sisimpään sulkevan olemuksen. Pitkän tähtäimen tavoitteena on lisätä suomalaisten reittien tunnettuutta ja verkottaa niitä eurooppalaisiin reitteihin. Mihinkään ei ole kiire, jokaisen oma kokemus ja oivallus on tässä hetkessä se oikea ja arvokas. Annastiina Papinaho kannustaa kulkemaan pyhän äärelle, mitä se kenellekin tarkoittaa
Nykyään retkeilyyn tarjotaan kaikenlaista kivaa välinettä ja varustetta. Nykyajan urheilutamineet ovat kevyitä ja niitä voi kerrostaa ja säätää säiden mukaan. Jep jep, olin kasvanut itsenäiseksi aikuiseksi. Joku gourmet-kokkaa, toinen käyttää valmisruokia, itse suosin mukana kannettua kotiruokaa. Siitä voi himo taitojen myötä kasvaa viikkojen vaelluksiksi. Rusinoilla, pähkinöillä ja suklaalla saa motivoitua itsensä, kun kilometrit tuntuvat kropassa. Karttareissusta kului vielä vuosia siihen, että yhtäkkiä olin ensimmäistä kertaa yksin yötä kämpässä metsän keskellä. Jostain mielen perältä nousivat rituaalit. Erityisen hienolta tuntui siksi, että erämaan kanssa ei ole leikkimistä, vaikka sen helposti valmiilla poluilla unohtaakin. Tulet kaminaan, varusteet kuivumaan, saappaat kaminan viereen ja ruokaa tulemaan. Sitten on hyvä olla. Nyt jouduin itse ottamaan vastuun tilanteesta. Retkeily on hyvä tapa tutustua itseensä ja haastaa itseään. Sen voi aloittaa pienillä päiväretkillä. Tuossa menee joki, tuossa on isoja kiviä. Lapsuudessani kaikki oli raskaampaa ja sadevaatteet ällöttävän paksuja. FREIJA ÖZCAN Luonto kutsuu retkelle RETKEILYN VOI aloittaa pienillä päiväretkillä. Retkeilyyn pätee myös sääntö: hyvä ruoka, parempi mieli. Kesäkuu AJASSA M uistan ensimmäisen kerran, kun vein kartanlukutaidottoman puolisoni Lapin erämaahan. Miten hieno tunne se olikaan, kun löytyi oikea reitti ja tunnistin maamerkit sen varrelta. Olinhan minä suunnistanut koulussa ja katsonut vierestä, kun vanhempani tulkitsivat karttaa. Siitä voi himo taitojen myötä kasvaa viikkojen vaelluksiksi. Siinä täyttyvät ihmisen perustarpeet. Fre ija Ö zc an askel 6/21 12 ~. Olennaisinta on kuitenkin, että kengät tuntuvat hyvältä jalassa. Ja jos mukana ei ole riittävästi syötävää ja juotavaa antamassa voimia, saatat olla viimeisellä matkallasi. Eksyminen on yllättävän helppoa mustikkametsässäkin, saati sitten kaukana ihmisasutuksesta
PÄIVI PUHAKKA Mattopyykillä Lainasanat Lapset ja nuoret ovat yleensä suvaitsevaisia ja pyrkivät oikeudenmukaisuuteen. Joku opettaja totesi, että kesän alussa hän kuuraa aivoja puhtaiksi pesemällä mattoja. Kirjat kotiovelle toimitettuna á 14 €. Menee pian latteuden puolelle. Mäntysuopa hajoaa maaperässä nopeasti, mutta vedessä sen sisältämä hartsihappo voi vahingoittaa kaloja. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä nopeammin aika tuntuu kuluvan. Toimittaja Pii a Pasanen, Apu 19/2021 Viisautta Onnellinen se, joka on löytänyt viisauden, se, joka on tavoittanut tiedon, sillä parempi on viisaus kuin hopea, tuottoisampi on tieto kuin kulta. Mattojen pesua voi helpottaa ja likaantumista ennaltaehkäistä imuroimalla ja tuulettamalla ne säännöllisesti ja poistamalla tahrat tuoreeltaan. | Jukka Norvanto POST´ILLA Eero Junkkaala KATASTROFI! 35€ 27€ ON IHANA saada lattialle puhdas, mäntysuovan tuoksuinen matto. Lasten kasvamisesta sen huomaa. Ar i An de rs in / Va st av al o ~ 13 askel 6/21 ~ 13 askel 6/21. perussanoma.. Musta on musta eikä muuksi muutu. En kuitenkaan haikaile nuoruuteen. Välttämätön korostamaan iloisempia raitoja. Niin ihanaa kuin on kuurata mattoa laiturilla, ympäristöystävällisempää on pestä se kuivalla maalla, niin että pesuvedet imeytyvät maastoon – ja vielä ystävällisempää valita viemäröity pesupaikka. Pappi taas sanoi, että yksinkertaiset askareet tukevat myös ajattelua. Äiti taas saattaa todeta, että onpas mökin matto likainen, täytyy pestä. Ei tarvitse liikoja asioita aprikoida. Tuossa on mummon essua, tuossa isän flanellipaitaa, tuossa pikkusiskon marimekkoa, välissä mustaa raitaa. Hakkaan polttopuita ja teen metsätöitä. Se antaa myös henkistä virkeyttä. Toivottavasti he aikuisinakin arvioivat romaneja ja muita vähemmistöjä ihmisinä eivätkä ryhminä. Vastahan esikoinen syntyi, ja nyt hän on jo 17-vuotias. Opettaja ja romani Niko Varjola, Opettaja 9/21 Liikun ja teen ruumiillista työtä. Niin kuin elämä. Oli syy ja tyyli mikä tahansa, useimmille se on mieluisa toimi, kun tulee puhtaaksi kude sekä loimi. – Sananlaskut 3: 13–14 Toimituskulut alkaen 6 €. | 09 5123 9120 (klo 9–14) tilauspalvelu@perussanoma.. Ministeri Seppo Kääriäinen, Kotiliesi 22.4. Mutta aina ne sen verran likaantuvat, että juuriharja kourassa pääsee mukavaan kesäpuuhaan. Ei siitä sen enempää. Kesäkuu M Ä N T Y S U O V A N T U O K S U matonpesupaikalla ja äidin kutoman maton värien kirkastuminen
Savossa juhannusjuustoa vastasi maitohöllö tai -velli. Riko munan kuori ja erota puoliskot toisistaan niin, että keltuainen jää toiseen puolikkaaseen. Varo, ettei keltuaista sekoitu valkuaisiin, koska se estää vaahtoutumisen. Orvokissa tuoksuu rakkaus ja nöyryys. Nyppimällä, sopivalla kastelulla ja lannoittamisella sen saa kukkimaan koko kesän. Valuta valkuainen ensin toisesta puolikkaasta ja sitten toisesta erilliseen kuppiin. Murekkeeseen tarvittavaa jauhettua haukea saa parhaiten itse valmistamalla. Orvokki on kummitäti naisen nimelle, soittimelle ja värille. Sekoita voimallisesti, sillä murekePix ab ay askel 6/21 14 ~. Sellainen on orvokki. WIKIPEDIA Jo kohta saa taas puristaa käpälää, paiskata tassua ja nähdä, kuinka ystävä hymyilee takaisin koko iloisella kuonollaan! TEKSTI JA KUVA: RIIKKA JUVONEN Nauti kesällä kalaa. Se oli etenkin paimenten herkkua. Jos ei, tyttö oli luultavasti saita. Juustoa juhannukseksi Pix ab ay Kuukauden kukka: Orvokki SUURI SUKU ja suuret silmät. Se on myös tunnetun jousisoittimen kaima. AJASSA Kettusia JUUSTOA JA viiniä juhannusiltana naposteleva ei ehkä tiedäkään, että entisvanhaan juhannukseksi tehtiin juhannusjuustoa. Hämeessä tehtiin jokaiselle oma juusto. Jauha fileet lihamyllyssä vähintään kahteen kertaan. Nuoret miehet kulkivat juhannusyönä talosta taloon. Keski-Pohjanmaalla se keitettiin punaiseksi, tietää Kustaa Vilkuna kertoa Vuotuisessa ajantiedossaan. Orvokki esiintyy villinä ja vapaana ja ilahduttaa parvekelaatikoissa ja puistojen laajoilla istutusalueilla. Latinankielinen Viola tunnetaan naisen nimenä. Vaahdota voi ja sekoita siihen jauhettu kalanliha. Vasta sen jälkeen kaada valkuainen muiden valkuaisten sekaan. Keltuaiset lisätään murekeseokseen yksi kerrallaan. Lisää leipä-kermaseos käsin sekoittamalla. Violetti taas johtuu ranskan kielen orvokkia merkitsevästä sanasta violette; useimmat orvokkilajien kukat ovat violetin värisiä. Toivat lehviä ja pyysivät tytöiltä vastalahjaksi juustoa. Puolentoista litran leipävuokaan puolesta kilosta kalaa mureketta tulee vajaa litra. Jos jauhettua kalaa tulee liikaa, muokkaa reseptiä sen mukaan. Jos juusto oli punainen ja makea, siinä oli käytetty runsaasti maitoa. Liota hienoksi murennettua leipää kermassa ainakin tunti, niin että se pehmenee. P erkaa yksi iso tai kaksi pienempää haukea huolella ja fileoi niin, että irrotat ainakin selkäja kylkiruodot. Aloita sekoittaminen käsin ja viimeistele sauvasekoittimella, että saat tasaisen seoksen. Sitä nautittiin juhannusaattona kesantopellolla risukarhin päällä. Erottele valkuaiset ja keltuaiset toisistaan. Kristinuskossa kukka on Neitsyt Marian symboli. Siinä oli sekin juju, että samalla katsastettiin, oliko talon tytär taitava juuston keittäjä ja avaraluontoinen. Kevään ja kesän kestävä kestosuosikki. Sitkeä luonne ja kaunis katse
Jos veitsi on kuuma, mureke on kypsää. Anna sen olla siellä muutama sekunti ja nosta veitsi alahuulellesi. Ihan lopuksi voit sekoittaa sitä vielä kerran kunnolla. Nostele valkuaisvaahto varovasti murekeseokseen ja varmista lopuksi, että seos on todella tasaista. SIRKUN KEITTIÖSSÄ seos saattaa juoksettua kuten kakkutaikina. SIRKKU NYSTRÖM Isoäidin haukimureke Näitä tarvitset: 500 g jauhettua raakaa haukea 100 g voita 50 g kuivahtanutta vaaleaa leipää, josta kuori on leikattu pois 2 dl kermaa 4 munankeltuaista 4 munanvalkuaista 1 tl sokeria lisätään valkuaisvaahtoon vatkaamisen loppupuolella 1 rkl suolaa kourallinen hienoksi hakattua tilliä 1/2 tl valkopippuria korppujauhoja vuoan jauhottamiseen MUREKKEEN TEKEMISEEN tarvitaan aikaa, mutta maku palkitsee vaivannäön. Lisää suola ja mausteet. Laita mureketaikina vuokaan ja kypsennä uunissa vesihauteessa noin tunti. Jos seos alkaa käyttäytyä oudosti, lisää hiukan korppujauhoja. Kypsyyden voit kokeilla pistämällä veitsen murekkeeseen. Voitele pitkulainen vuoka voilla ja ripottele vuoan seinämille ja pohjalle korppujauhoja. Tillin pitää olla huolella hienonnettua. Voit koristella murekkeen keitetyn munan ja sitruunan viipaleilla sekä tillillä. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja lisää sokeri vatkaamisen loppupuolella. Ju kk a Gr an str öm Sir kk u N ys trö m ~ 15 askel 6/21
SAUNAN TERASSILLA käydään tärkeitä keskusteluja luontoa katsellessa. askel 6/21 16 ~
Siiri Koski puolestaan nauttii löylyistä yleisessä saunassa Tampereella. ~ 17 askel 6/21. Sinne, meren äärelle hän kutsuu myös ystäviään. Sauna meren rannalla Taiteilija Petri Laaksosen sauna lämpiää maaliskuusta marraskuulle
Meri on tässä kymmenisen metriä syvää. Omaa mökkiä heillä ei ollut, joten riemua Petrillä ja hänen pikkuveljellään Mikalla riitti, kun pääsi saunaan, uimaan, saunaan, uimaan – ja siinähän se kaava onkin. Lisäksi on vanha, Hämeestä paikalle siirretty luhti, jossa kesäisin voi nukkua. Oli ihanaa, jos oli vain yksi ihminen, jonka kanssa saattoi loputtomasti kelata sitä, missä tilanteessa nyt oltiin. Joskus Laaksosesta on mukava heittäytyä lauteille ja laskea pää puiselle saunatyynylle. Hän tuumii, että ystävien on jopa helpompi tulla tapaamaan häntä mökille Paraisille kuin kotiin Helsinkiin. Äidin kuoleman jälkeen kesällä 2012 alkoi tuntua toisenlaiselta. Taiteilijan kesäinen piilopaikka on alhaalla kallion rinteessä merta vasten. Taiteilijan piilopaikka Nyt ollaan tässä ajassa ja lossimatkan päässä Paraisilta. Mökillä ollessa sauna lämpiää joka ilta ja polttopuuta kuluu. S ata porrasta rinnettä alas, ja siellä, veden äärellä kallion päällä on pieni sauna meren äärellä. Olipa hän käynyt Laaksosen joulukonsertissakin ja toivoi, että mökissä syntyisi sävelmä. Kun Laaksonen lopulta itse näki mökin, hän ihastui siihen pieneen kallioon, jolla sauna nököttää metrin päässä merestä. – Nuorena kun olin vauhdikkaampi, tykkäsin, että oli touhua. Kaava on perua jo lapsuudesta. Piti kuulemma kuiskia, ettei välittäjä huomaisi, miten kiinnostuneita ollaan. – Nykyään nautin siitä, että on yksi tai kaksi keskustelukumppania terassilla ja saunassa. TEKSTI: FREIJA ÖZCAN KUVAT: JUKKA GRANSTRÖM On aivan turhanaikaista istua löysässä löylyssä. – Tätä jatkuu yleensä kahdesta neljään tuntia, Laaksonen sanoo. Taiteilija oli juuri laittautumassa valmiiksi kirkkokonserttiin, kun äiti soitti ja kuiskutti puhelimessa löytäneensä sopivan mökin. Mökki on itse asiassa Petrin äidin löytö. Minusta on aivan turhanaikaista istua löysässä löylyssä viisitoista minuuttia, mutta maut ja tottumukset ovat erilaisia. Pienen saunan löylyt eivät kuitenkaan ole piikikkäitä vaan lempeän kosteita. askel 6/21 18 ~. Sitten pitää taas pulahtaa uimaan. Mökkiä myi turkulainen kodinkonekauppias, joka oli sen itse rakentanut. Lapsuuden kesämuistoja ovat vierailut omien vanhempien työtovereiden kesämökeille. Thaimaalainen tuttava jähmettyi alimmalle lauteelle ja pelkäsi kuolevansa. Saunajuomien äärellä katsellaan näkymää Paimionlahdelle ja Peimarille. – Teen puita kaiket kesät. Ystävien kesken Sittemmin sävelet ovat soineet ja pienessä saunassa metrin päässä merestä on saunonut moni Laaksosen ystävä. Kun Laaksonen osti mökin 1998, hän ei alkuun itsekään meinannut löytää perille. Siinä käydään tärkeitä keskusteluja, kun on aikaa ja katsellaan ihanaa luontoa. Oli kiva, kun oli paljon porukkaa. Piti löytää oikea tie ja rotkon reuna. – Jotkut vaativat löylykauhaa itselleen. Seuraavaksi taas lauteille. Germaanien grillaaja Mökkeilyn Laaksonen aloittaa maaliskuulla ja jatkaa marras-joulukuulle. Alkuun Petri kaatoikin puut itse, mutta ei enää. Paras tunne Laaksosen mielestä on se hetki, kun nousee vedestä ja istahtaa tummaksi maalatun pyöröhirsisaunan terassille. Mökki on viitisen metriä korkeammalla. Löylynheittoa Laaksosen ystävät ovat oppineet varomaan. – Vasta kolmannella kerralla opin löytämään mökkini. Taiteilija Petri Laaksonen heittää lauteilla löylyä niin että tuntuu. Halkoa syntyy kuitenkin käsipelillä. ”Germaanien grillaajaksi” häntä nimitti saksalaissyntyinen ystävä. Oman tontin puut ovat kuitenkin riittäneet. Sitten hän pulahtaa veteen. Riippuu tilanteesta, annanko vai en
JO LAPSENA syntyi kaava: saunaan, uimaan, saunaan, uimaan... ~ 19 askel 6/21
askel 6/21 20 ~. Aika moni ihminen ei ole koskaan käynyt yleisessä saunassa. Sen löylyissä, pukuhuoneessa ja saunan edustan penkeillä voi kohdata väkeä Japania, Australiaa ja USA:ta myöten. – Saunassa on tavallaan kuin aikamatkalla. Rajaportin yleinen sauna on kuin koko maailma pienoiskoossa. Suvaitsevassa ilmapiirissä ei kysytä, mikä on tittelisi tai taustasi. – Muutenkin tässä saunassa käy ihan kaikenlaista väkeä. Hän on aktivoitunut saunojana erityisesti viime vuosina. Joillekin Rajaportti on jopa vähän kuin pyhiinvaelluskohde. – Rajaportin kaltaisessa yleisessä saunassa puhdistuu hyvin monitasoisesti: sisältä ja ulkoa. Olen huomannut, että voin huonosti, jos en pääse tälle suosikkisaunalleni vähintään kahta kertaa viikossa. – Kännykät ja muut digilaitteet suljetaan. Rajaportin sauna Tampereen Pispalassa on lämmennyt vuodesta 1906 asti. Vanhoissa saunoissa käy yhä enemmän väkeä ja uusiakin perustetaan eri puolille maata. Suomen vanhin edelleen toimiva yleinen sauna on Rajaportin sauna Tampereen Pispalassa. Kannattaa käydä testaamassa, Siiri Koski hymyilee. Tällä vuosituhannella yleiset saunat ovat kokeneet ilahduttavan renessanssin. Niiden suosio alkoi hiipua 1950-luvulta alkaen, kun uusiin taloyhtiöihin perustettiin yhä enemmän omia saunoja. TEKSTI: VESA KEINONEN KUVA: RAMI MARJAMÄKI Yleiset löylyt – PERUSTEELLISEN saunomisen jälkeen olet kuin uusi ihminen, sanoo Siiri Koski, yleisten saunojen vannoutunut ystävä. Perusteellisen saunomisen jälkeen olet kuin uusi ihminen. – Tuttujen vakiosaunojien kanssa voidaan käydä läpi henkilökohtaisiakin asioita. Miksi sellaista sitten kannattaisi kokeilla. Mietiskelen, mitä kaikkea täällä on yli sadan vuoden aikana tapahtunut. Rytmi hidastuu, hiki nousee Siiri Koski on saunonut Rajaportilla kymmenkunta vuotta. Yleisessä saunassa juttu soljuu perinteisesti luontevasti ja sopuisasti. Puheenaiheet voivat liittyä melkein mihin vaan. – Huippuluokan löylyt ja mukava sosiaalinen meininki ovat se Rajaportin juttu. Tittelit jää naulakkoon Rajaportin saunan pitkä historia lukuisine tarinoineen puhuttelee Siiri Koskea. Lauteilla syntyy uusi ihminen Siirikin on huomannut, että nyt Suomessa eletään yleisten saunojen uuden tulemisen aikaa. Viime aikoina on kerran kuukaudessa kokeiltu myös sekaseuraa. Siellä naisilla ja miehillä on omat puolensa, ja pihalla vilvoitellaan yhdessä pyyhkeet päällä. Saunomiseen hurahtaneita löytyy ympäri maailmaa. Rytmi hidastuu jo siinä vaiheessa, kun saavutaan idyllisen saunarakennuksen luo. Koski kertoo, että saunalla ollaan parhaimmillaan kuin yhtä perhettä. Monet vanhemmat ottavat lapsensakin mukaan nauttimaan Rajaportin välittömästä tunnelmasta. Olet juuri siinä hetkessä kiinni. Millaisia ihmisiä löylyissä on istunut. Yleiset saunat antavat luontevan mahdollisuuden kohdata toisia. Y leiset saunat olivat aikoinaan tavallisia kaikissa Suomen kaupungeissa. – Ikävästi kuplautuneessa yhteiskunnassamme kaivataan yhä enemmän yhteisöllisyyttä. Joku jää pesutilaan katsomaan kaikkien lapsia, ja muut pääsevät sitten ottamaan löylyä. Hyvät löylyt ja seura vetävät Siiri Kosken paikalle säännöllisesti. Niissä ollaan ihmisiä toisillemme. – Kun on muiden äitien kanssa tultu tutuiksi, niin tehdään yhteistyötä. Siiri nauttii suuresti yleisen saunan ainutlaatuisesta ilmapiiristä. Kokemukset ovat olleet hyviä. Vanhaa aikaa henkivässä pukuhuoneessa hän mieltää olevansa kuin mummolassa