askellehti.fi Uskoa, toivoa & rakkautta 6/20 irtonumero 9,50 € LINTU LAULAA MUTTA SOIKO ROKKI. JUURET EIVÄT ESTÄ LENTÄMISTÄ PYSÄYTIN RUKOUSMYLLYN JA KUUNTELIN MINNA KETTUNEN: PÄIVI PUHAKKA: EIJA-RIITTA KORHOLA: Ingallsin Laura palasi ruutuun Myötätunto ruokkii viisautta 10 askelta luonnon helmaan LEMMIKKI MINÄ: VIPSU EI PELKÄÄ VETTÄ EIKÄ IMURIA Jaakko Heinimäki: Mandoliinimiehen kesä
23,90 (30,90) MINERVA LUONNONYSTÄVÄLLE! Rukoileva enkeli Herkkä, rukousaiheinen enkelihahmo. 17,00 WILLOW TREE joka pitää sylissään kissaa. Se askarruttaa ja vaikuttaa elämään, vaikka joskus tahtoisimme muuta väittää. 10 x 15 cm. Kuinka irtautua, ymmärtää ja pysyä lähellä. Elämä on totta juuri nyt. 25,50 (31,90) Olli Seppälä Siipien havinaa – Tarinoita luomakunnan ilmiöistä Upea kuvakirja lintujen ja luonnon ystäville. Kotialttari Kristus Kaikkivaltias lahjapakkauksessa Kotialttari on pakattu lahjapakkaukseen, johon kuuluu Kristus Kaikkivaltias-ikoni, ikoniteline, messinkinen tuohuksenjalka sekä viisi mehiläisvahatuohusta. Iän myötä oivallukset ovat käyneet yhä pelkistetymmiksi. Korkeus n. Kotialttariin sisältyy 5 kpl mehiläisvahatuohusta, joiden korkeus on n. Lahjarasiassa. Hän on kulkenut pitkän ja vaikean tien tajutakseen, että elämässä ei ole oikeita tai vääriä olosuhteita. Millaista on äidin valta. Korkeus n. Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: ma–pe 9–17, la suljettu poikkeustilan ajan. Kirjassaan Tommy Hellsten sukeltaa paradoksien taakse ja avaa sen, mitä niiden taakse kätkeytyy. 13,5cm. Helmassa lehtikuviointi. 13 cm. 31,90. Lahjarasiassa. Puh. Miksi lapsuudesta tutut toimintamallit voivat ottaa vallan vaikka kasvokkain ovat aikuiset ihmiset. Ikoni on valmistettu Suomessa painokuvasta puutaustalle. Messinkisen tuohuksenjalan korkeus on 7 cm ja Pyhä Perhe-ikoni on kooltaan n. 18,90 WILLOW TREE Kiintymyksen enkeli Suloinen enkelihahmo joka pitää sylissään kissaa. 19 cm sekä ikoniteline, jonka korkeus on 10 cm. 020 754 2350 H Y VÄ Ä N E L Ä M Ä Ä N Kirsi Hiilamo, Heli Pruuki Aina tytär, aina äiti – Aikuisen naisen suhde äitiin Suhde omaan äitiin on yksi naisen elämän keskeisimpiä ihmissuhteita. Ne ovat ihmisen puhetta ihmiselle – kanssakulkijan, joka tietää miten pitkä matka mielenrauhaan joskus on. 18,90 (22,90) SACRUM O LL I SE PP Ä LÄ TARINOITA LUOMAKUNNAN ILMIÖISTÄ OLLI SEPPÄLÄ Tommy Hellsten Ihmisen näköinen elämä Uutuuskirjan tekstit ovat syntyneet päivittäisissä mietiskelyhetkissä. Kauniita kuvia, kristillisiä legendoja, oivaltavia tarinoita ja koskettavia rukouksia. Antoisa, raivostuttava, rakas – suhteesta äitiin riittää moneksi. Miksi tuo suhde mietityttää aikuisenakin
040 522 0566 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Freija Özcan p. 040 750 5508 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi LUKIJAMÄÄRÄ 51 000 (KMT 2018) PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, ISSN 07809972. SISÄLLYS 6/20 Uskoa, toivoa & rakkautta 28 TUOMO SALOVUORI avasi vihreän veräjän. Pidätämme oikeuden hintojen muutoksiin. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti. Painotalo Punamustan tuotannon ympäristöystävällisyys on tarkastettu ja hiilijalanjälki laskettu. SISÄLLYS 2/20 Uskoa, toivoa & rakkautta 18 Henkilö Henkilöinen kertoo xxxxx 61 Mökeillä ja puutarhoissa kesä on kohta kukkeimmillaan. Askeleen jakelusta aiheutuu hiilidioksidipäästöjä, mutta Posti neutraloi niiden vaikutuksen rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Askel painetaan paperille, jonka raaka-aine on peräisin kestävän kehityksen mukaisesti hoidetuista metsistä. 42 VIPSU-PENTU valloitti Niiraset 44 Kirjoja kesään 46 Taiteilija Katja Tukiainen: Pinkissä on voimaa 52 Esirukousta 54 Kenkä on kulkijan paras ystävä 56 Muinaiset rakkaustarinat 60 AJANKOHTAISTA: kirjastoja, mökkejä, patsaita ja puutarhoja 64 Ristikko 65 Kirjeenvaihtopalstalla etsitään ystävää 66 PIENET TULET: Juurileipää Pu ut ar ha lii tt o Ju kk a Gr an st rö m ~ 3 askel6/20 ~ 3. 040 067 4817 KOLUMNISTIT Laura Honkasalo, Pirjo Kantala, Minna Kettunen, Eija-Riitta Korhola, Teemu Rinne ja Olli Valtonen TAITTO Gun Damén KUVANKÄSITTELY Jukka Granström OSOITE PL 279, Porkkalankatu 7 B, 00180 Helsinki SÄHKÖPOSTIT askel.toimitus@kotimaa.fi, etunimi.sukunimi@kotimaa.fi KOTISIVU www.askellehti.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET p. Ka nn en ku va : Ju kk a Gr an st rö m 5 Pääkirjoitus ja toimittajalta 6 Jaakko Heinimäki: Huumori on sukua suhteellisuudentajulle 14 Sirkun keittiössä lettukestit täytteellä 16 Tutkija Jenni Spännäri: Tuoko ikä viisautta. PÄÄTOIMITTAJA Mari Teinilä p. Toimitus vastaa ainoastaan tilatuista jutuista ja kuvista. 040 683 8431 TOIMITUSSIHTEERI Päivi Puhakka p. Kotimaa Oy:n tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkkinointiin henkilörekisterilain puitteissa. 040 680 4057 ILMOITUSTRAFIIKKI Lisbeth Sarkkinen, p. Toimitusjohtaja Otto Mattsson ILMOITUSMARKKINOINTI Myyntipäällikkö Pirjo Teva, p. 20 AMMATINVAIHTAJIEN uudet urat 25 Eija-Riitta Korhola: Ihmiskunnan aarre 26 Olli Valtonen: Maistamisen teologiaa 34 Laura Honkasalo: Kirkonkellot soikoot! 36 Pieni talo Preerialla hurmaa yhä 41 PAPPILAN SALISSA: Miten kesällä huvitellaan. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi KUSTANTAJA Kotimaa Oy
ALUKSI SEURAAVA NUMERO ILMESTYY XX.XX.2020 ALUKSI SEURAAVA NUMERO ILMESTYY 2.7.2020 Sc an St oc k Ph ot o Rukous Anna meille jokapäiväinen leipämme Anna eväsretki Anna ystävien yhteys ja heimoni pitopöytä – Päivi Puhakka 4 ~ askel 6/20 4 ~
Se alkaa sanoilla Ruislinnun laulu korvissani/tähkäpäiden päällä täysi kuu/kesäyön on onni omanani/kaskisavuun laaksot verhouu. Elämä ja velvollisuudet sitovat paikoilleen. Kainuulainen professori Reijo Heikkinen on kirjoittanut blogissaan Nocturnen taustoista. Vaikka runo on kirjoitettu Savossa, niin sen maisema sijoittuu Kainuuseen Paltaniemelle, Oulujärven rannoille. Jos Eino Leino olisi kirjoittanut tähän runoon satakielestä ruislinnun sijaan, kokonaisuudesta olisi tullut aivan liian makea Kulunut kevät on ollut monin eri tavoin erityisen ankara. Ne saavat ajattelemaan. On kuitenkin tyydyttävä jäämään. Sellaisesta kammista minäkin haaveilin. Itse en koskaan seurannut Lauran elämää televisiosarjana, mutta kirjat luin moneen kertaan. PÄÄKIRJOITUS Askel kesäkuussa 2020 Toimituspäällikkö Freija Özcan haikailee Lännen valloitukseen. Hän vietti silloin kesää Kangasniemellä runoilija Otto Mannisen vinttikamarissa. Siitä huolimatta runo on onnistunut puhuttelemaan aina uusia sukupolvia. PÄÄKIRJOITUS LAURA INGALLS Wilderin kotiseuduilla seikkaillaan tämän lehden sivulta 36 alkavassa jutussa. Naiselta vaaditaan tiettyä pukeutumista ja käytöstä. Nyt se on ohi, vaikka epävarmuus tulevaisuudesta jatkuu. Muistan etenkin Luumujen poukaman ja kiehtovan tarinan maan sisään kaivetusta kodista. Runoilija ja ruisrääkkä K esäkuussa kuulen ruislinnun laulun korvissani. Lauran kertomukset olivat minulle myös ensimmäisiä kosketuksia naisen osaan tässä maailmankaikkeudessa. Eino Leino kirjoitti Nocturne-runon 24-vuotiaana. Vaikka hänen kirjansa ovat siloiteltua historiaa, on niissä säilynyt elämän karuutta. Parhaat kirjat ovat niitä, joissa sadunomainen ilo ja elämän todellisuus kohtaavat. Runoilijan ruisrääkkä muistuttaa siitä, että keskellä kauneinta kesäluontoa narisevakin ääni kelpaa kuvaamaan ihmisen kaipausta. Nocturnesssa on paljon sanastoa, joka ei välttämättä aukene tämän vuosituhannen lukijalle. Oli kylmä alkukesä, mutta runoja syntyi tiiviiseen tahtiin. Kyseessä on keskikesällä syntyneen runoilija Eino Leinon tunnetuimpiin kuuluva runo Nocturne. Erityisesti jäi mieleeni kohtaus, missä Laura isänsä kanssa katselee kauas auringonlaskuun ja tuntee kipeää kaipuuta lähteä Länteen seikkailemaan. Sitä kuvaillaan esimerkiksi äänteillä reep-reep tai rääk-rääk. Nocturne sopii hyvin tähän ristiriitaiseen aikaan, epävarmuuteen ja alkukesän valoisuuteen. Välillä se on ollut uhanalainen, mutta nyt ruisrääkkien määrä näyttää elpyneen. Naiseus rajaa sitä, mitä voi tehdä työkseen ja miten elää. Mari Teinilä Päätoimittaja Askel Toimittajalta ~ 5 ~ 5 askel 6/20. Sellaisia ovat esimerkiksi kaskisavu ja virvatuli. Ne molemmat kuuluvat samaan luomakuntaan. Siellä Eino Leino vietti varhaislapsuuttaan. Tässä keskikesää ja ihmisen kaipausta kuvaavassa Suomen ehkä rakastetuimmassa runossa on säröä, sillä ruislinnun eli ruisrääkän laulu ei kuulosta kauniilta, vaan pikemminkin yksitoikkoiselta narinalta. Ruislintu eli ruisrääkkä on rantakanoihin kuuluva muuttolintu, joka talvehtii itäisessä Afrikassa. Mitä aikuisemmaksi Laura kasvaa, sen kipeämmin naisen aseman huomaa
Ihmisellä ei ole muuta onnea kuin syödä ja juoda ja nauttia elämän iloista. askel xx/<yy> 6 ~ askel 6/20 6 ~ Nautiskellen Päätoimittaja Jaakko Heinimäki pitää kestämättömänä puritaanista ajatusta, että jos jostain nauttii, sen täytyy olla syntiä. – Eihän elämän tarkoitus ole olla kurjaa! Päinvastoin. TEKSTI: JANNE VILLA • KUVAT: JUKKA GRANSTRÖM
~ 7 askel xx/<yy> ~ 7 askel 6/20 AUSTRALIANLABRADOODLE Goofy on lisännyt Jaakko Heinimäen elämänlaatua.
Puolikieltolaki on edelleen voimassa. Hän oli jo tehnyt kaksi pyhimyskirjaa. Suun huvituksia Suun huvituksiin harjaantuneen miehen mainetta Jaakko Heinimäki alkoi kerryttää kirjoitettuaan teoksen Harrasta viiniä vuonna 1999. – Huumori ei ole monien vitsien muistamista, vaan kyky nähdä maailma koomisessa perspektiivissä ja valossa. Hyvän viinin ja ruoan ystävä näyttää osaavan nauttia elämän suomista suurista ja pienistä iloista. Työnimenä oli Rukoilijan viiniopas, mutta myyntiväki arveli sen karkottavan ostajat: viinistä kiinnostuneet kavahtaisivat rukousta ja rukouksesta kiinnostuneet kavahtaisivat viiniä. Hän toimii Viini-lehden kolumnistina ja on järjestänyt kulttuurimatkoja Euroopan viinitiloilla ja luostareissa. – Taju siitä, että yhdessä herkuttelu on tärkeä ja hieno lahja, on lisääntynyt. – Voi silti olla, että juon jatkossakin liköörini mieluummin muualla kuin seurakuntakeskuksessa. – Paavo piti nousevaa raittiusliikettä tekopyhyytenä ja tekojen vanhurskautena, teologi toteaa. Vaikka olen ylipainoinen ja harmaantuvapäinen mies, jonka askel alkaa jo hidastua, olen tyytyväinen elämääni, Heinimäki vastaa. Aika kauan menee kuitenkin vielä siihen, että kirkkokahvi korvataan kuohuviinillä tai kahvin ohessa on likööriä tai sherryä. Hänen mukaansa herännäisjohtaja Paavo Ruotsalaisen kotona Aholansaaressa olivat käytössä pontikkapannut. – Koira on ollut ehdottomasti elämänlaatua lisäävä asia, Goofyn eli suomeksi Hessu Hopon isäntä kiittää. – Itsekuri on tietysti hyvä asia. – Goofy on sympaattinen ja empaattinen terapiakoira, joka ei kuitenkaan ole ihan veltto, vaan skarppi ja utelias, Heinimäki luonnehtii läikähdys lämpöä äänessään. – Läntisen luostarilaitoksen perusvire on kohtuullisuudessa eikä ankarassa askeesissa suhteessa ruoan ja juoman tapaisiin asioihin. Ihmisen on hyvä olla tietoinen omista tarpeistaan ja tottumuksistaan, mutta minkäänlaista itsensä kiduttamista en ymmärrä yhtään, Jaakko Heinimäki kommentoi. – Minulla ei ole ainakaan mitään ikäkriisiä päällä. Luterilaisuuteen ei ole totuttu liittämään sellaista viinipuun hedelmistä nauttimisen taitoa, mistä Heinimäki kirjoittaa. Pari tuntia tassuttelua kotikulmilla Helsingin Vuosaaressa kerryttää kevyesti 10 000 – 15 000 askelta, vaikkei narun jatkona olekaan ”mikään koiramaailman Valentin Kononen”. – Huumorintaju on sukua suhteellisuudentajulle. Kohtuus kilvoittelussakin Kompleksinen suhde alkoholiin on ollut suomalaisille surullinen ongelma. Labradorinnoutajasta ja villakoirasta risteytetty australianlabradoodle on ihmisläheinen ja ihmiseen kovasti kiintyvä otus. Heinimäki huomauttaa, ettei Suomi ole viinimaa, jossa ruokajuomaviinit olisi voitu kasvattaa omalla takapihalla. Heinimäellä ei ollut kokemusta omasta hauvasta ennen kuin hän hankki hybridikoiransa kaksi vuotta sitten. Lutherin kotitalous taas eli oluen panemisella, ja uskonpuhdistaja oli oluen lisäksi uskollinen viinin ystävä. – Minulla on käsitys, että saksalaisten luterilaisten suhde makkaraan, olueen ja viiniin on vieläkin kehittyneempi kuin tässä suomalaisten aika askeettis-puritaanisessa versiossa. – Suomalainen alkoholipolitiikka on kummallista vahtaamista. Se lähtee siitä, ettei ihminen ota itseään kauhean vakavasti. Ei ole sama, miten pöytä katetaan. Hänen rento elämänasenteensa ja käsityksensä huumorista taitavat olla samaa juurta. Entä askeesi ja kilvoittelu, joita esimerkiksi luostareissa ja nautintoihin tiukemmin suhtautuvissa uskonyhteisöissä harjoitetaan. – Luther hahmona ja luterilaisuus ylipäänsä oli alkujaan mainettaan enemmän suruttomien veikkojen ja nautiskelijoiden liike verrattuna vaikka kalvinistiseen puritanismiin. 8 ~ askel 6/20 Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja Jaakko Heinimäki (54) on profiloitunut julkisuudessa hilpeänä ja humoristisena veikkona. Jaakko Heinimäki diagnosoi vaivan liittyvän koiran kanssa ulkoiluun. On puhuttelevaa ja vähän liikuttavaakin, kuinka kiintynyt tuo tyyppi on minuun, ja se kiintymys on selvästi vastavuoroista. Tänään tällaista vastakkainasettelua ei tarvitsisi pelätä, Heinimäki arvioi. Sherryä kirkkokahvilla Jaakko Heinimäki näkee, että kulttuurimme on muuttumassa tasapainoisempaan suuntaan suhteessa alkoholista nauttimiseen ja ylipäänsä nautintoihin. – Onhan tämä muuttanut tosi paljon elämääni. Luterilaisissa kirkoissa on nautittu pääsiäisyön aterioita ortodoksien tapaan ja Viini ja virsi -iltoja on järjestetty. Mutta ei tuon perinteen tarvitse antaa iankaikkisesti vaikuttaa, hän painottaa. Tietokirjailija ottaa esimerkiksi kahden vuosikymmenen takaisen Harrasta viiniä -opuksensa. Sen sijaan pantiin kiljua ja pontikkaa porisemaan. Se kannattaa tehdä kauniisti.. Hessu Hopon isäntä ”Hyvissä väleissä” vartalonsa kanssa olevan partasuun askelta on keväällä hidastuttanut plantaarifaskiitti, jonka takia kävely sattuu kantapäähän. Viineistä kirjoittamisesta pappi kiinnostui, koska putelien etiketeissä oli paljon pyhimysten nimiä. Miten vuodet ovat vaikuttaneet kirjailija-pastorin elämäniloon ja tyytyväisyyteen. Körttiläisviritteinen luterilainen tuntee kuitenkin historialliset juurensa
~ 9 askel 6/20 – OLEN HERKÄSTI inspiroituvaa sorttia. Haltioitumisen kyky on hieno ominaisuus, mutta joskus pitäisi olla harkitsevaisempi innostumistensa kanssa, Jaakko Heinimäki kuvailee, lenkkikaverina Goofy.
– Missään muualla ei pääse kokemaan samanlaista ihmisten yhdessä soimista. Arjen arvokkaiden asioiden kunnioittamista, niistä kiittämistä ja iloitsemista voi harjoittaa tietoisellakin tasolla. – Ruoan ei tarvitse olla mitään ihmeellistä. Mandoliinin ja banjon taitaja on tätä nykyä mukana monessa kokoonpanossa, joissa soitetaan folkia ja klezmeriä sekä irlantilaista, skotlantilaista ja amerikkalaista kansanmusiikkia. Ääni on värähtelyä, ja yhdessä värähteleminen on älyttömän hienoa. Tykkään valmistaa vaikka makaronilaatikkoa. Pullaa vai homejuustoa. Nytkään, kun olen ollut osittain noutoruokien ja einesten varassa, en syö ruokia muovilaatikoista, vaan laitan ne lautaselle. Se kannattaa tehdä kauniisti. – En ole itse näyttävien ruokarukousten harrastaja, mutta ymmärrän, että ideana on ikään kuin valaistuminen. Olen ollut aina huono häpeämään tuotoksiani, ja jo vähäisellä taidollakin lähdin jameihin soittamaan itseäni parempien kanssa. – Koronan aikana minulle on ollut ehkä surkeinta se, etten ole päässyt tekemään musiikkia yhdessä soittokaverien kanssa. – Menin mandoliini kainalossa elämäni ensimmäiselle soittotunnille 44-vuotiaana. – En innostu harjoittelusta yksin omassa huoneessa. Musiikkitouhuissa Jaakko sanoo saaneensa vielä vanhemmalla iällä uusia ja tärkeitä ystäviä. – Sen viisaus on, ettei ihmisellä ole vaivannäkönsä keskellä muuta iloa kuin syödä ja juoda ja elää niiden ihmisten kanssa, jotka on lähelleen saanut. – Luulen Saarnaajan ajatusten vaikuttaneen sieluni syvyydessä pidempään kuin olen tajunnutkaan. Oli käänteentekevä tunne, kun sormet alkoivat toimia soittimen kielillä. – Se kääntää katseen siihen, mikä on arvokasta ja hyvää, ja siihen, mistä kannattaa elämässä nauttia sen sijaan, että tavoittelisi kuuta taivaalta. – JOS haluan tulla hyväksi soittajaksi, elinpäiväni eivät riitä, joten tekemistä riittää loppuelämäksi.. Opimme näkemään sen hyvän, mitä meillä on. – Minusta ei ole esimerkiksi sama, miten pöytä katetaan. – Jumalanpalveluksen jälkeen on vedetty sallitusti kahvia, kermaa, sokeria ja pullaa niin, että napa paukkuu! – Ehkä viiniin ja homejuustoon on liitetty elitistisyys ja sen kautta synnillisyys. Pastori siteeraa kelttiläistä ruokarukousta, jossa listataan kiitoksen aiheita: taivas yllämme, maa allamme, ystävät ympärillämme, Luojan antimet edessämme eli ruoka ja juoma. Yhdessä värähtelijät Muusikoiden fyysiseen läheisyyteen liittyy Heinimäen mielestä upea ulottuvuus. Jaakon elämän iloja ja nautintoja arvostavaan asenteeseen on vaikuttanut Vanhan testamentin Saarnaajan kirja, josta teologian opiskelija viehättyi parikymppisenä. Siinä oppii eniten. Kaikki hyvä tulee Jumalan kädestä. Mandoliinimies Omin käsinkin Jaakko Heinimäki on oppinut tuottamaan iloa itselleen. Saarnaaja on yhä papin rakkain Raamatun kirja. Joka paikasta ja kaikista asioista löytyy jotain innostavaa. Musisoinnissa on hänestä hienointa soittaminen muiden kanssa. Tämän linjan luterilaisuus ei olekaan välttämättä askeettista vaan rahvaanomaista, Heinimäki heittää. 10 ~ askel 6/20 Kiitos kaikista herkuista! Jaakko on pitänyt ruoan laittamisesta ja juhlien järjestämisestä jo nuoresta miehestä lähtien. Jaakko oli toki teininä rämpytellyt kitaraa iltanuotiolla ”silmissäni orpo katse lapsen eksyneen” -tyyppisesti, mutta sittemmin soittaminen oli jäänyt vähiin. Jaakko Heinimäki huomauttaa, ettei nautintokielteisimmissäkään kristillisissä piireissä ole sentään kaikkien herkkujen nautiskelusta luovuttu
Mystikko päästää irti Yhteissoitolle, seksille ja pyhyyden kokemukselle yhteinen irti päästäminen on Jaakko Heinimäen mukaan terveellinen tunne. – Tämä pätee yhtä lailla uskon maailmaan. – Valaistuminen pakenee tavoittelijaansa. – Puhun nyt vain omasta puolestani, mutta ainakin minulla on tarve hallita todellisuutta. Heinimäki viittaa edesmenneeseen kollegaansa, kirjailija-pappi Juhani Rekolaan, joka näki salaisuuden ymmärtämisen olevan sen ymmärtämistä, ettei salaisuutta voi ymmärtää. – Valaistuminenkin liittyy jossain mielessä irti päästämiseen. – Joka paikasta ja kaikista asioista löytyy jotain mielenkiintoista, innostavaa ja yllättävää, jos ihminen on vain virittynyt näkemään ja kulkemaan aistit avoinna. Haastetta loppuelämäksi Miten seurakuntalehden päätoimittaja aikoo edistää elämästään iloitsemista ja nauttimista jatkossa. Kirjailija onkin verrannut seksiä parhaimmillaan pyhän kokemiseen – pyhään toimitukseen. Kaveri lähtisi pelastamaan pulasta. Ystävät yli ymmärryksen Omalla valaistumisellaan Heinimäki ei halua kehuskella. Ihminen kun suhtautuu moniin asioihin itsestäänselvyyksinä, joiden arvon ymmärtää vasta menetettyään ne. Tällaiset ystävät ovat suuri siunaus. – Valaistuminen, syvä ymmärtäminen ja tajuaminen on jotain vielä enemmän kuin sitä, että oivallan, millä periaatteella polkupyörän vaihteet toimivat. Tunnemme toistemme elämänvaiheet, yläja alamäet. Päästän irti itsestäni ja tulen yhdeksi isomman kokonaisuuden kanssa. – Bändisoitto on hyvin intiimiä ja kokonaisvaltaista yhdessä olemista. Jaakko Heinimäki myöntää, ettei hänkään tule läheskään aina huomanneeksi niitä ilonaiheita ja hyvyyksiä, joita elämä eteemme tarjoilee koko ajan. Se on salaisuuden ja mysteerin avautumista. Uskonnolliseen kokemukseen liittyvät puhdistumisen, valaistumisen ja yhtymisen elementit ovat ikivanhoja mystiikan käsitteitä. Voisin tarvittaessa soittaa keskellä yötä ja sanoa, että ”tuu hakemaan mut täältä!”, vaikka olisin 400 kilometrin päässä. Olen hiljakseen yrittänyt ottaa haltuun myös kaksirivistä haitaria, joka on mahtava soitin. – Jos haluan tulla hyväksi haitarin, banjon ja mandoliinin soittajaksi, elinpäiväni eivät riitä, joten minulla riittää tekemistä loppuelämäksi. Se on kuin tuulen perässä juoksisi, Heinimäki kuvaa. Salaisuus muuttuu siis sitä syvemmäksi, mitä enemmän sitä voi alkaa ymmärtää. – Soittaminen on siitä kivaa, että se tarjoaa aina innostavia haasteita. Nuo väläykset liittyvät monesti yksinkertaisesti siihen, että hengenmies huomaa, miten hyvää elämä on. Myös seksissä on ”ilman muuta” kyse yhteisestä värähtelystä. Ymmärrykselle voi tulla enemmän tilaa vasta sitten, kun en enää yritä niin kovasti ymmärtää. – Ymmärryksen väläyksiä voi saada vaikka ystävien kanssa ruokapöydän ääressä: ”Näin on hyvä olla, ja näin on hienoa.” Jaakko Heinimäki kertoo erityisen tärkeästä ystäväporukastaan, joka on pitänyt yhtä jo 40 vuotta, Lohjan seurakuntanuoruudesta lähtien. – Irti päästäminen ja silleen jättäminen tekevät hyvää. – Meillä on pitkä yhteinen historia. Kokiessaan puhdistuvansa ihminen tuntee kelpaavansa kaikesta siitä huolimatta, mitä hän on, Heinimäki hahmottaa. – En haluaisi kuulostaa kovin syvälliseltä tällaisten asioiden kanssa, koska nämä ovat loppujen lopuksi aika simppeleitä juttuja. Hän on saanut pikemminkin ymmärryksen väläyksiä kuin pysyvän oivalluksen tai valaistumisen tilan. Kellä on korvat, se kuulkoon. – Minut puhdistetaan niin, että aito minäni pääsee esiin. ~ 11 askel 6/20 – On jännää, miten nopeasti soittokaverien kanssa voi syntyä intensiivisiä ihmissuhteita. – Se, mitä tapahtuu bändissä tai kuorossa, yhdessä soimisessa ja värähtelyssä, on samankaltainen voimakas antautumisen kokemus. – GOOFY on sympaattinen, empaattinen ja utelias terapiakoira.. Mystiikan perinteessä kuvattu ”unio”, yhtyminen, tarkoittaa seksin osalta selkeästi fyysistä yhtymistä
Vanha tapa on taittaa heinänkorsi ja pistellä löytyneet mansikat siihen kauniiksi ketjuksi. Ahomansikka on se mansikka, joka tunnetaan sanonnasta: ”Oma maa mansikka, muu maa mustikka.” Sananlaskussa ei siis viitata kasvatettuihin puutarhamansikoihin. Löydät sen niityiltä ja lehdoista. Ahomansikka kukkii kesäkuulla, joten nyt on hyvä aika lähteä tarkkailemaan mansikkapaikkoja. Siitäpä sitten lusikoimaan. FREIJA ÖZCAN Maista aitoa mansikkaa ”OMA MAA mansikka, muu maa mustikka.” AHOMANSIKKA on nimensä mukaisesti aurinkoisten ja kuivahkojen paikkojen kasvi. Ahomansikkaa ylistivät jo muinaiset roomalaiset. Kuten vaikkapa metsämansikat eli ahomansikat. AJASSA Kesäkuu AJASSA Se pp o Al at al o / Va st av al o K orona-ajan kesässä korostuvat yksinkertaiset asiat. Siitä niitä voi napostella. 12 ~ askel 6/20 12 ~. Milloin olet viimeksi maistellut niitä. Toinen vanha tapa on kantaa mansikat kotiin, laittaa lautaselle ja kaataa hiukan maitoa päälle. Etsivä kuitenkin löytää. Ihan vilkkaasti liikennöidyn tien vierestä sitä ei kannata kuitenkaan poimia. Ahomansikka on nimensä mukaisesti aurinkoisten ja kuivahkojen paikkojen kasvi. Ahomansikka on kooltaan huomattavasti pienempi, suorastaan pikkuruinen ja maistuu villin makealta. Marja-apajien kasvun seuranta on vanha marjastusperinne. Se on ollut historian kuluessa tärkeä talousmarja. Nykyään se on väistynyt puutarhamansikan tieltä eikä sitä enää ole niin helppoa löytääkään, sillä sen kasvupaikat ovat kasvamassa umpeen
Tarvitaan siis varasuunnitelmia. Yleisestä lehtipuustamme saadaan muun muassa mahlaa, ksylitolia, salaattitarpeita, sellua ja tuohta. Valitse se alueelta, johon sinulla on vaikka pirtanauhan ohut yhteys. Juhannuksena tehdään taikoja. Yli 500 hengen suvut eivät voi kokoontua pystyttämiseen. Se on juoppo ja aiheuttaa allergiaa. Koivulla on ikävätkin puolensa. Pi xa ba y Pa si Le in o ~ 13 askel 6/20 ~ 13. Vielä ei tiedetä, saako kokkoa polttaa ja sen ympärille kokoontua. Tulevan puolison näkemiseen tarvitaan sitomaton vihta, seitsemän kukkaa tai yrttiä tyynyn alle. Se imee vedet muilta kasveilta, mutta on toki kaunis. Mausteet voi säästää ruokaan ja grillauksen jälkeen rakentaa varrastikusta juhannussalon. Juhlan oikea asu on kansallispuku. Koivu on myös kotoinen satuhahmo Sakari Topeliuksen kuuluisassa kertomuksessa. Ne ovat: ääni, näkö ja haju.” – Talmudin unikirja Pe kk a Le ht on en / Va st av al o JUHANNUKSENA MONI kaipaa kokkoa ja kokoontumista, omalla tai muulla porukalla. Mieti, voitko aattoiltana häpeämättä laulaa Hämäläisten laulua Tuuterin puvussa, jos juuresi ovat Savossa. Koivu on hyvä lämmittäjä ja huonekalumateriaali mutta huono rakennuspuu. Juhannuksen ainoa oikea asu Koivuihin (Betula) kuuluu yli sata lajia puita ja pensaita, joukossa ihanasti nimettyjä, kuten kivikoivu, kultakoivu, kyynelkoivu, taalainkoivu ja vaivaiskoivu. Kuusanmäki Kuukauden puu: Koivu ”Kolme seikkaa rentouttaa ihmismieltä. Riippakoivu kotipihalla on nimensä mukainen, oikea riippa. Yrttimausteita ei lasketa eikä taika toimi niillä. Se ei näytä naapurimökin suuntaan pröystäilyltä ja pystyttämiseen riittää vähäisempikin väki
Nosta kattila sivuun ja vatkaa sekaan kiehuva maito. Paistettaessa letuista tulee ruskeankirjavia, ja kun pinoat niitä, väleihin on hyvä laittaa pala leivinpaperia. SIRKKU NYSTRÖM Ju kk a Gr an st rö m 14 ~ askel 6/20. Silloin krepit eivät takerru toisiinsa ja täytettä laittaessa ne saa käännettyä niin että ”paraatipuoli” eli ensimmäinen paistopinta tulee rullan ulkosyrjäksi. I tse letut ovat helppoja valmistaa. Kun letut ovat valmiita, nostele ne yksittäin pienelle lautaselle, laita täytettä poikittain letun yli, rullaa ja nosta uunipannulle. Kun krepit ovat hieman jäähtyneet, ripota vielä väriksi jotain vihreää, esimerkiksi pilkottua ruohosipulia. Krepit sopivat mainiosti illanistujaisten tarjottavaksi ja ovat yllättävän ruokaisia. Kuumaa kyytiä Tarvitset paksupohjaisen paistinpannun, jonka sisäläpimitta on 15–16 cm. Paistamiseen kannattaa käyttää voita, koska silloin krepeistä tulee kauniin ruskeita. Jos maito on kylmää, kastikkeeseen tulee kokkareita eikä siitä tahdo saada millään sileää. Se kyllä kannattaa. AJASSA Si rk ku N ys tr öm Krepit ovat tavallisen pikkuletun ja muurinpohjaletun välikoko, johon sopivat monenlaiset täytteet. Maukkaat täytteet ovat hieman isotöisiä, varsinkin jos haluat tehdä ne kaikkien taiteen sääntöjen mukaan. Krepin täyte perustuu valkoeli bechamel-kastikkeeseen, jossa on runsaasti raastettua juustoa. Alkuperäinen resepti löytyy keittokirjasta nimeltään Ranskalaisen keittiön salaisuudet. Jos kreppi ei käänny tasaisesti, älä hermostu, koska pienet repeämät saa kätevästi piilotetuksi siinä vaiheessa, kun kreppirullien päälle raastetaan juustoa ja ne kuorrutetaan uunissa. Tehosekoittimella tehty taikina on alussa varsin ohutta, mutta kun se turpoaa jääkapissa 3–4 tuntia, letuista tulee kauniisti reikäisiä ja ohuita. Täytetyt letut eli krepit Ei missään nimessä isompi, sillä liian isolla pannulla krepit repeilevät kääntäessä helposti. Mieluummin valutat varovasti kauhasta taikinaa pitkin pannua ja tasoitat krepin kallistelemalla pannua. Näin saat tasaisen valkokastikkeen. Koeta saada kreppi myös liukumaan pohjalla, silloin se on helpompi kääntää. Väriksi vihreää Täytteet kannattaa tehdä valmiiksi ennen kuin alat paistaa kreppejä. 2–3 lettua ruokailijaa kohden yleensä riittää. Pannun pitää olla aika kuuma, eikä taikinaa saa laittaa liikaa. Valkokastike onnistuu, kun kypsennetty jauho-voiseos ja maito ovat yhdistettäessä molemmat kuumia. Kuorruta kreppejä 180-asteisessa uunissa muutama minuutti niin, että päälle raastettu juusto sulaa
Kun kastike ei enää edes poreile, lisää kerma ruokalusikallinen kerrallaan. Sekoita voimallisesti kierrevatkaimella ja siirrä kattila sen jälkeen takaisin liedelle. Kreppitaikinasta saa makeisiin täytteisiin soveltuvan version, kun korvaa suolan ja muut mausteet 1–2 teelusikallisella sokeria. Vähennä sitten lämpöä. Ota kattila kokonaan pois liedeltä ja sekoita melkein kaikki juustoraaste kastikkeeseen. Ota osa juustokastikkeesta erilleen ja sekoita se pinaattiseokseen. Laita taikina sitten vähintään kolmeksi tunniksi jääkaappiin. Lisää perään jauhot ja voisula. ~ 15 askel 6/20. Saat silloin juustotäytteisten kreppien lisäksi myös pinaattitäytteisiä kreppejä. Juustokastike 2 rkl voita 3 rkl vehnäjauhoja 4 1/2 dl kiehuvaa maitoa rippunen suolaa, valkopippuria ja muskottia vajaa puoli desiä hyvää kermaa 1 1/2 dl karkeaksi raastettua tahkotai gruyère-juustoa Sulata voi miedolla lämmöllä, lisää jauhot ja käristä pari minuuttia varoen ruskistamista. Kypsennä minuutin verran koko ajan sekoittaen. Säästä pari lusikallista uuniin menevien kreppien päälle. Jos haluat kokeilla toistakin makua, kypsennä 1 1/2 dl pinaattia ja 1 rkl silputtua salottisipulia keskenään. MINUN KEITTIÖNI Ku va kr ed ut SIRKUN KEITTIÖSSÄ Kreppitaikina (noin 12–14 kpl) 2 1/4 dl kylmää vettä 2 1/4 dl kylmää maitoa 4 munaa 1/2 tl suolaa 2 dl vehnäjauhoja 4 rkl voisulaa Lisäksi paistamiseen voita noin 3 rkl Laita tehosekoittimen kannuun nesteet, munat ja suola. Sekoita huippunopeudella minuutti. Ota kattila pois liedeltä ja lisää kerralla kiehuva maito. Jos jauhonokareita jää seiniin, irrota ja surauta taikinaa vielä 2–3 sekuntia. MAUKKAAT TÄYTTEET aateloivat letun
16 ~ askel 6/20 – VIISAUS ja myötätunto liittyvät toisiinsa.
– Nyt on selvästi näkynyt, että myötätunnon osoittaminen tuntuu ihmisistä kivalta ja oikealta. Mielihyvähormoneja vapautuu, jos vaikka vain näkee toista autettavan. Tutkija Jenni Spännärin mukaan viisas ihminen oppii kokemastaan. Spännärin mielestä viisaus on asia, jota oikeastaan jokaisen kannattaa tavoitella. – On esimerkiksi todettu, että kaikkein toimivimmissa työyhteisöissä vallitsee myötätunnon ilmapiiri. Ehkä keskeisin osa tiedollista viisauden ulottuvuutta on oman tiedon rajojen ymmärtäminen. – Viisaus johtaa parempaan elämään. Spännäri mukaan viisastumista auttaa se, että pohtii syvällisesti ja rehellisesti elämän aikana kertyneitä kokemuksia. Tutkijatohtori huomauttaa, että viisaus ei olekaan monoliitti vaan moniulotteinen ilmiö. ”O letko sinä milloinkaan nähnyt oikein viisasta miestä?” Aapelin ihmismielen omituisuuksia pohtivassa Siunattu hulluus -teoksessa Rummukaisen veljekset kuljettavat pikkuveljeään hullujenhuoneelle moista kysellen. – Haalittujen resurssien varassa voi vetäytyä joksikin aikaa, mutta asioita kannattaa tarkastella pidemmällä aikaperspektiivillä. Spännärin mielestä kyseinen strategia ei pitkällä tähtäimellä ole järkevää. – Tärkeää on se, että ihmisellä on avoimuutta uusille asioille ja ihmisille. Myös itsemyötätunto on tutkijan mukaan tärkeä osa kokonaisuutta. Jenni Spännäri on ilahtunut siitä, kuinka paljon ihmiset ovat poikkeusaikana heränneet auttamaan toisiaan. ~ 17 askel 6/20 Viisauden lähteillä Viisaus on kiehtonut ihmiskuntaa aina kivikaudesta nykyiseen megaongelmien aikakauteen asti. Parasta olisi, mikäli itsemyötätunto ja ulospäin osoitettava myötätunto olisivat edes jotenkin tasapainossa. Kallion kanssa kirjan Viisaus, Käyttäjän opas (Tuuma 2020). Tämä pätee niin yksilöiden, yhteisöjen kuin yhteiskuntien kohdalla, tutkija tiivistää. Yksi osa viisautta on se, että ihminen on oppinut tietämään erilaisia asioita. Auttajia ja hamstraajia Koronavirusepidemia on viime kuukausina pannut ihmiskunnan arvojärjestystä ja myös toimintatapoja kovalla kädellä uusiksi. Kirjakaupat ja kirjastot ovat väärällään erilaisia elämäntaito-oppaita. Se voi tapahtua vaikkapa hamstraamalla ja linnoittautumalla kotiin. Samalla ihmisen sisällä piilevä hyvä ja paha ovat astuneet esiin. Itsekeskeinen toiminta ei ole millekään lajille hyväksi, ei myöskään ihmiselle. Ne ovat kuin linnun kaksi siipeä. Sen lisäksi tulisi olla tunnetaitoja, jotka auttavat ymmärtämään omia tunteita ja ilmaisemaan niitä viisaasti.. – Viisauden pohtiva ulottuvuus puolestaan on kykyä pohtia omaa elämää ja maailmaa. Tunteen ja järjen tasapaino Miten ihminen sitten voi viisastua. Keinot ovat lukemattomia. Joidenkin mielestä kriisin keskellä viisain toimintatapa on varmistaa oma ja lähipiirin selviytyminen. Tätä asiaahan on tutTEKSTI: VESA KEINONEN • KUVAT: RAMI MARJAMÄKI kittukin. Toistakin tapahtuu. – Itsemyötätunnossa tunnustetaan se, että meillä on oikeus olla vihaisia tai loukkaantuneita. Mutta elämän kolhut eivät merkitse automaattisesti viisastumista. Kuin linnun kaksi siipeä Viisauden hyvät vaikutukset yksilöihin ja yhteisöihin tulevat taas esille myötätunnon kautta. Annamme itsellemme myös luvan erehtyä ja pystymme puhumaan itsellemme kuten ystävälle puhuttaisiin, Spännäri sanoo. Viisaus ei ole helppo aihe tarttua. Tutkijana Itä-Suomen ja Helsingin yliopistossa työskentelevä teologian tohtori Jenni Spännäri tutkii työkseen viisautta. Jenni Spännärin mukaan myötätuntoa ja viisautta ei oikein voi erottaa toisistaan. Hän on julkaissut yhdessä Eeva K. Kohdatut vaikeudet ovat hyviä oppimisen paikkoja. Syy on selkeä. Niidenkö avulla meille avautuu reitti viisaaseen elämään
Spännäri viittaa erääseen tutkimukseen, jossa kohderyhmänä olivat USA:n Harvardin huippuyliopistosta valmistuneet. Enää ei olla niin sulkeutuneita, ja tunnetaitojakin on opittu. Myös tunteen ja järjen tasapaino on asia, joka vaatii jatkuvaa tarkkaavaisuuttamme. Ja läheskään kaikki iäkkäät ihmiset eivät sellaisia ole. – Koko systeemiä en voi milloinkaan ymmärtää, mutta hallitsen tämän pienen osan. Tuoko ikä viisautta. Esimerkiksi oman lapsuudenperheen vähemmän viisaita tapoja ja valintoja ei ole ikävuosien karttuessa pakko noudattaa. Ja sen pohjalta voin tehdä päätöksiä, Spännäri pohtii. – Tuloksista selvisi, että vanhempina kaikkein viisaimpia olivat ne, joilla jo opiskeluaikana oli vahvimmat sosiaaliset verkostot. Tutkijatohtori arvioi, että pelkästään toisen varassa eläminen voi olla hankalaa. Jenni Spännäri huomauttaa, että tutkimusten perusteella myös hyvin nuorten ihmisten on havaittu olevan viisaita. – Sukupolvien myötä on onneksi myös suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtunut muutoksia. – TÄRKEÄÄ on se, että ihmisellä on avoimuutta uusille asioille ja ihmisille, Jenni Spännäri sanoo.. 18 ~ askel 6/20 Elämänhallinnan tunne puolestaan tarkoittaa uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin. On vain opittava toimimaan epävarmuuksien ja ristiriitojen keskellä. Spännäri neuvoo, että kannattaa aivan tietoisesti paneutua muunlaisiin asioihin kuin pandemia ja kaikki siihen liittyvä. Yksi keskeinen osa viisautta on sisäistää nöyrästi se, että pieni ihminen ei mitenkään voi ymmärtää kaikkea. – Mutta paljon suurempi osa iäkkäämmistä on viisaita kuin nuorista ihmisistä. Tutkija painottaa sitä, että viisautta voi kehittää koko elämän ajan. Kun viisasta henkilöä halutaan tyypitellä esimerkiksi mediassa tai elokuvissa, hyvin usein kuviin valikoituu varttunut ihminen. On ollut aikaa käydä läpi monenlaisia asioita ja myös opittu toisilta. Taustalla näkyy juuri se kerätty elämänkokemus. Rajoituksista huolimatta kannattaa pitää ihmisiin yhteyttä erilaisin välinein. Toki nuoruuden toimintamalleilla on vaikutusta loppuelämää ajatellen. Naapurin hiljainen tieto Viisaus on yksilön ja hänen lähipiirinsä lisäksi vahva voimavara myös koko yhteiskunnalle. Kaikkea ei voi ymmärtää Tamperelaistutkijan mielestä koronan synnyttämässä erityistilanteessa erilaiselle viisauden hyödyntämiselle olisi käyttöä. Se auttaa tekemään päätöksiä monimutkaisessa maailmassa. Viisaustutkija suree sitä, kuinka heikosti seniorien välittämää hiljaista tietoa edelleen arvostetaan. – Viisaus onkin myös taitoa kehittyä psykologisesti kohti tunteiden ja ajattelun samanaikaista huomioonottamista. Yksi keskeinen osa viisautta on sisäistää nöyrästi se, että pieni ihminen ei mitenkään voi ymmärtää kaikkea. – Esimerkiksi kaunokirjallisuuden kautta voi ammentaa elämään uudenlaista perspektiiviä. Kirjaa lukemalla voi tavallaan myös matkailla menneisyyteen tai tulevaisuuteen. Tästäkin ilmenee se, miten vahvasti sosiaalinen ilmiö viisastuminen on, tutkija sanoo
– Rukoillessa usein kehitetään tiedollista nöyryyttä. Jenni Spännäri rukoilee itsekin säännöllisesti. Spännäri jopa arvelee rukoilemisen kulttuurillemme tyypilliseksi tavaksi rakentaa viisautta ja pohtia elämää. Mehän kerromme Luojalle päivämme tapahtumista ja kiitosaiheista. – Sanojen maailma ei olekaan sisäinen maailmani. Ilon ja innostuksen lähteellä Teologian tohtori tuo esille myös rukouksen mitä viisastuttavimpana toimintana. Myötätuntoisuus taas ilmenee esirukouksessa jonkun toisen puolesta. Hän muutti aikoinaan miehensä kanssa toiselta paikkakunnalta Tampereelle tuntematta ketään. Rouvan antama hiljainen tieto oli meille olennaisen tärkeää. Minun rukoukseni ovat enemmänkin huokauksia. Hän kertoo työnsä vuoksi käyttävänsä niitä muutenkin paljon. Naapurustossa asunut iäkkäämpi rouva kertoi uusille tulijoille roppakaupalla asioita, joita ei ollut mistään muualta saatavissa. Hän turvautuu rukoillessaan vähemmän sanoihin. – Kaipaisin meille enemmän niin sanottua neuvonantajakulttuuria ja kokemusviisauden hyödyntämistä. – ESIMERKIKSI kaunokirjallisuuden kautta voi ammentaa elämään uudenlaista perspektiiviä.. Rukoileva ihminenhän on niin kovin pieni ja Jumala niin paljon suurempi. Ja ne voivat olla myös ilon ja innostuksen huokauksia, tutkija hymyilee. Tutkija huomauttaa, että rukouksessa on läsnä myös pohtiva elementti. – Hän avasi meille alueen historiaa ja opasti parhaille marjapaikoille. Se muistutti asuinpaikkamme juurista ja identiteetistä. Jenni Spännärin mukaan yhteiskunnassamme on edelleen vallalla hyvin kaksijakoinen ajattelu. Spännäri antaa kokemusviisaudesta esimerkin omasta lähipiiristään. ~ 19 askel 6/20 – Hiljaisesta tiedosta kyllä puhutaan, mutta hyvin harvoin sitä kerätään missään systemaattisesti. Ikääntyneillekin tarjoutuisi silloin nykyistä enemmän merkityksellisiä tapoja osallistua yhteisön toimintaan. Ihminen on joko töissä tai sitten eläkkeellä
Muutosprosessi nytkähti liikkeelle, kun Anna-Helena vietti puolitoista kuukautta Keniassa toukokuussa 2017. Rahoituksen saaminen on kovan työn takana, ja varsinkin väitöskirjan jälkeen tutkijat putoavat loukkuun, jossa on usein itse haettava rahoitusta työlleen. Tarvitaan elämänmuutoksia. . Anna-Helena sinnitteli apurahajaksosta ja palkallisista pätkistä toiseen ja oli välillä äitiyslomilla. Hän alkoi itsenäisesti tutkia stressin biologiaa ja itseään, osallistui itsetuntemuskursseille ja tunnisti luonteessaan tekijöitä, jotka altistavat stressille. Yhteisöllisyyden puuttuessa monet tutkijat kokevat itsensä yksinäisiksi, keskenään kilpaileviksi puurtajiksi. Anna-Helena tajusi, että lääkärin määräämät lääkkeet hoitavat vain oireita, mutta eivät poista stressin syitä. Keho alkoi hälyttää: vatsa oireili, migreeni jyskytti päässä ja sydän löi epärytmisesti. Miksi Keniassa en tarvitse lääkkeitä. Kun voi paremmin, näkee mahdollisuuksia. Päätin valita jälkimmäisen. Elänkö sen mukaisesti. Vuosien ahkeruus oli tuottanut maatalousja metsätieteen maisterin tutkinnon ja kaksi pääainetta, mikrobiologian ja genetiikan, sekä väitöskirjan Biotekniikan instituutissa. Tavoitteiden epämääräisyys ja vaihtuvuus syövät voimavaroja. Lapsuuden sairaus ja halu auttaa ihmisiä olivat ohjanneet hänet tutkijan työhön. . Yliopistotutkija Anna-Helena Saariaho (48), talousjohtaja Tero Korpi (52) ja hammaslääkäri Mari Kauhaniemi (37) kertovat, miten ovat raivanneet itselleen reittiä uuteen työhön. Yliopisto on kova maailma herkälle ihmiselle, joka intohimoisesti haluaa tutkia, mutta ei nauti kilpailemisesta. K u n e s p o o l a i n e n Anna-Helena Saariaho sulki reilu kaksi vuotta sitten Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan laboratorion oven, taakse jäi arvostettava ura. Ajattelu oli tahmeaa jatkuvan aivosumun läpi ja muisti pätki. Muutos oli välttämätön. Jatkuva paine tuloksista, rahoituksista, aikatauluista, muuttuvista projekteista ja työn kaaosmaisuudesta romuttavat työhön tarvittavan uteliaisuuden, luovuuden, innovatiivisuuden ja intuition. TEKSTI: SOILI-SISKO ESKOLA • KUVAT: JUKKA GRANSTRÖM askel 6/20 20 ~. Uupumusoireet palasivat noin kymmenen vuoden kuluttua. Moni tekeekin työtä henkisen jaksamisensa äärirajoilla. Motivaationi tutkijan työhön oli kadonnut, enkä nähnyt enää tulevaisuutta yliopistolla. Merkityksellisyyden tunne katosi, elämä oli selviytymistä, ja lääkkeitä tarvittiin taas. Minulla oli valittavana kaksi vaihtoehtoa: epävarma ja kova tutkijan ura tai pehmeämpi elämä, jossa on aikaa itsen kuuntelulle, perheelle ja merkityksellisille kohtaamisille ihmisten kanssa. Vuosien pätkätyöt, kova kilpailu tutkimustyön rahoituksista, vaihtuvat tutkimusprojektit ja tukiverkkojen puute jäytivät kutsumusammattilaista. Uuden uran kynnyksellä Miten luodaan uusi ammattiura keski-ikäisenä. Elämälle ahne suorittaja Anna-Helena puntaroi yliopistouran menestyksen hintaa. . Apurahatutkija jää myös työterveyshuollon ulkopuolelle, ja jos alkaa voida työssä huonosti, kukaan ei välttämättä huomaa sitä. Palkka ei aina perustu osaamiseen tai tuottavuuteen, vaan sen määrä riippuu enemmän rahoituslähteestä ja projektista, johon on päässyt mukaan. . Ensimmäiset oireet väsymisestä tulivat viitisentoista vuotta sitten, kun Anna-Helena menetti muutaman kuukauden sisällä Eetu-vauvansa ja Seppo-isänsä, remontoi puolisonsa kanssa omakotitaloa ja viimeisteli väitöskirjaansa. Anna-Helena sai vaivoihinsa kolmiolääkkeitä ja happosalpaajia, hengähti vanhempainvapailla ja jatkoi taas eteenpäin. Kymmenen vuoden sisällä syntyi viisi lasta. Vapaaehtoistyö orpokodissa, koulussa ja luonnonsuojelualueella sekä kehitysyhteistyöjärjestön kummilapsen tapaaminen saivat kysymään: Mikä elämässä on tärkeää