Uskoa, toivoa ja rakkautta 6/19 irtonumero 9 € Askel uudistui, tutustu!. askellehti.fi Luistavissa Pikkukengissä Patikoimaan siunaus kaikiLLe maanviLjeLijöiLLe! mistä tuntee kristiLLisen yhteisön. teemu rinne Pirjo kantaLa kysy PaPiLta Miitta Sorvali: Rakkaus ratkaisee Kjell Westö muistaa hurrivihan Japani lumosi Lasse Heikkilän Kun Kekkonen Seurasaaressa hirsiä potki 265 tiekirkkoa! Bongaa eLämäntaito miten Pärjään tunteiden kanssa
12,00 12 00 Jari Jolkkonen Ikävä vanhoja ateisteja ja muita kirjoituksia Piispa Jolkkosen ajatuksia ajankohtaisista asioista. a. Koko n. 020 754 2350 tilaus@sacrum.. la sulj.) puh. Vapahtaja lupaa valmistaa tiemme ja varmistaa askeleemme – varjella meidät kotiin. Kirja sisältää kolmisenkymmentä napakkaa tekstiä eri teemoista. Kirjassa on myös täydellinen Jaakko Löytty -diskogra. 10 x 15 cm. Keskiössä ovat uskon ja järjen, uskonnonvapauden ja monikulttuurisuuden, kirkon ja yhteiskunnan sekä hyvän elämän ja kuoleman kysymykset. Myymälä : Hietalahdenranta 13, Helsinki ma–pe 9–17, la 10–15 (heinäk. Lakkapinta ja ripustuslenkki takana. Verkkokauppa : www.sacrum.. 20,00 20 00 Rukoushelmet-ranneke Lasihelmistä koottu, Martin Lönnebon suunnittelema rukousnauha kauniissa lahjapussissa. I L O I S T A K E S Ä Ä ! 24 90 Esa Ruuttunen, Cello Spirituals Kaipaus – Jaakko Löytyn lauluja Uutuuslevyn lauluissa kuuluu pienen ihmisen hengellinen ja maallinen kaipaus. 23,30 (25,90) 23 30 Juha Vähäsarja Joka päivä varjelet tieni Sana joka päivälle. 8,00 (15,00) / 2 lasia Jaakko Löytty Tilkkutäkki – Laulujeni syntytarinoita Jaakko Löytty on valinnut kirjaan 57 omaa lauluaan. 20,00 (28,00) SYMBOLUM Kristus Kaikkivaltias ikoni Valmistettu Suomessa painokuvasta puutaustalle. Lauluissa ovat mukana elämän ilot ja surut. 9,90 9 90 YV Sydänkäpy kartiolasi Aito Iittalan kartiolasi sydän käpykuviolla kahden kappaleen lahjapakkauksessa. Jumalan läsnäolo on yhtä todellinen elämämme hyvinä päivinä kuin pelottavien syysmyrskyjen saapuessa. 24,90 (27,00) 20 00 2 kpl 8 00
040 683 8431 toiMitussiHteeri Päivi Puhakka p. 24 sisäinen kriitikko rupattelee ~ 3 askel 6/19. Kotimaa Oy:n tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkkinointiin henkilörekisterilain puitteissa. sisällys 6/19 Uskoa, toivoa & rakkautta 4 Rukous kesän alkaessa 5 Pääkirjoitus ja toimittajalta 6 Näyttelijä Miitta sorvali kertoo lapsuuden peloista 12 Ajassa: tiekirkot, onginta ja hyvät rippilahjat 15 Somalikeittiön herkkuja 16 Uskonkriisissä lasse Heikkilä löysi Jumalan sylin 21 teeMu rinne ja Tico: Asfaltilta pitkospuille 22 olli valtonen: Pelastus on ydinkysymys 27 Jussi rytkönen: Kristillisen kirkon tuntomerkit 34 kuronen: Lapsettomuutta ja lapsenlapsettomuutta 36 Koe Seurasaaren tervan tuoksussa aikamatka menneeseen 41 Pappilan salissa kaivataan parannussaarnaa 42 Minä ja lemmikkini: Vallaton vasikka 48 Kirjoja, kirjailijoita ja lukijoita 50 Hautausmaakävelyllä: Perhonen 52 PirJo kantala & esirukousta 54 Lukijan ääni ja äänestyksiä 55 Askartele kivipainot pöytäliinan helmoihin 56 Jussi Hinkkanen: Afrikka nousee 60 Tolkien-leffa ja kesäjuhlavinkkejä 64 Ristikko 65 Kirjeenvaihtoa 66 Päivi PuHakka: Kukat juurtuvat myös muistoihimme 28 Kissankello juhlii sinisessä askellehti.fi Luistavissa Pikkukengissä Patikoimaan siunaus kaikiLLe maanviLjeLijöiLLe! mistä tuntee kristiLLisen yhteisön. Toimitusjohtaja Matti Koli ilMoitusMarkkinointi Myyntipäällikkö Pirjo Teva, p. 040 067 4817 koluMnistit Pirjo Kantala, Minna Kettunen, Eija-Riitta Korhola, Matti J. 040 750 5508 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi lukiJaMäärä 51 000 (KMT 2018) PainoPaikka PunaMusta Oy, ISSN 0780-9972. 040 522 0566 toiMitusPäällikkö Freija Özcan p. teemu rinne Pirjo kantaLa kysy PaPiLta Miitta Sorvali: Rakkaus ratkaisee Kjell Westö muistaa hurrivihan Japani lumosi Lasse Heikkilän Kun Kekkonen Seurasaaressa hirsiä potki 265 tiekirkkoa! Bongaa eLämäntaito miten Pärjään tunteiden kanssa. Kuronen, Teemu Rinne ja Olli Valtonen ulkoasu Katja Nirkkonen/Aste Helsinki taitto Gun Damén kuvankäsittely Jukka Granström osoite PL 279, Hietalahden ranta 13, 00180 Helsinki säHköPostit askel.toimitus@kotimaa.fi, etunimi.sukunimi@kotimaa.fi kotisivu www.askellehti.fi tilaukset Ja osoitteenMuutokset p. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti. Toimitus vastaa ainoastaan tilatuista jutuista ja kuvista. Uskoa, toivoa ja rakkautta 6/19 irtonumero 9 € Askel uudistui, tutustu! 44 kjell Westö: Jalkapallo auttoi pärjäämään PäätoiMittaJa Mari Teinilä p. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa. Pidätämme oikeuden hintojen muutoksiin. fi kustantaJa Kotimaa Oy. 040 680 4057 ilMoitustrafiikki Lisbeth Sarkkinen, p
Hetki ennen lomaa ja vapautta. Hetki ennen hellittämistä. aluksi seuraava numero ilmestyy 4.7.2019 El in a M an ni ne n / Sc an St oc kP ho to Hetki ennen sukellusta viileään veteen. Anna voimaa hetkeen ennen. Kun vielä on jaksettava. Päivi Puhakka Hetki ennen askel 6/19 4 ~. Vielä muutama askel
Muutama päivä sitten istuin 13-vuotiaan teinin kanssa olohuoneemme sohvalla ja katsoimme kännykän ruudulta kuvaa kahdesta jääkarhusta. Sitten huomasin muovisen virtahevon tuiman katseen takanreunukselta. Yritän elää niin, että kodissani on aina tilaa ihmisten kaikkien tunteiden lisäksi virtahevoille, jääkarhuille ja iloluonteisille koiranpennuille. Tosin se on muovinen ja vain noin kymmenen sentin korkuinen. Virtahepo olohuoneessa tuo näkökulmia myös siihen, ettei kodissa pitäisi olla kiellettyjä tai vaiettuja puheenaiheita. Minkä elämässämme pitäisi muuttua. Kun en enää tarvitse vihaa, se sulaa pois. Edellisen koiramme kuolemasta oli kulunut puoli vuotta, kun kesän kynnyksellä haimme seitsenviikkoisen, lähes puhdasrotuisen valkoisenpaimenkoiran Hämeenkyröstä. Mari teinilä päätoimittaja Askel-lehti Askel kesäkuussa 2019 ~ 5 askel 6/19. Sisustus meni uusiksi, mattojen tilalle levitimme sanomalehtipaperia. Kirja kertoo läheisriippuvuudesta ja miten siitä voi päästä irti. Jääkarhun näköinen pentu toi kotiimme eloa ja yövalvomisia. Totta! Väitetään, että elämässä ei saisi tehdä suuria ratkaisuja vahvan tunnetilan vallassa. Muovinen virtahepo muistuttaa Tommy Hellstenin kirjasta Virtahepo olohuoneessa. jääkarhu olohuoneessa P uolisoni kanssa olimme valmiita aloittamaan alusta. Vaikea olo värähtelee kannustaen meitä pohtimaan elämämme suuntaa, sanotaan tämän lehden elämäntaitojutussa sivulla 26. Kuvassa jääkarhuemo piti tiukasti kiinni poikasestaan. Mieleni teki vaihtaa puheenaihetta heti ja jutella jostain mukavammasta asiasta. Vilkkaasta pennusta on riittänyt iloa koko perhepiiriin. Kun annan tunteiden tulla ja olla, ne myös ajallaan menevät. Moni saattaa jo ulkopuolelta nähdä, että entiseen jääminen ei ole mahdollista. Tämä Hellstenin hieno teos ilmestyi ensimmäisen kerran 20 vuotta sitten. Emo ja poikanen olivat pienellä, uhkaavasti kallistuneella jäälautalla. Aina en siinä onnistu. Teini sanoi, että se on surullinen kuva jäätiköiden sulamisesta. pääkirjoitus Toimittajalta Ahdistus on kuin kompassin neula. Viha ja ahdistus puolustavat ihmistä. Parhaan avun antaa ehkä kuitenkin aika. Meidän kodissamme ei pitänyt olla vaiettuja puheenaiheita. Itse kykenemme kuitenkin ratkaiseviin siirtoihin vasta pakon edessä. On hauska katsoa, kun pentu taluttaa pentua. Teinin ilmastoahdistusta ei pidä torjua. Emilia karhu pohtii kielteisten tunteiden viisautta. Pienen jääkarhun lisäksi meillä on virtahepo olohuoneessa. Niitä on hyvä tutkia yhdessä muiden kanssa, tarvittaessa ammattiauttajienkin. Usein kuitenkin tarvitsemme vahvan tunteen ennen kuin uskallamme hypätä. Koti on paikka, jossa saa puhua vaikeistakin asioista. Kolmeja viisivuotiaat ovat päässeet harjoittelemaan elämää koiran kanssa. Niitä ei kannata torjua. Parempi on kysyä, mitä ne meille viestivät. Vaikeiden tunteiden utelias ja ennakkoluuloton kohtaaminen voi viedä viisauden lähteille
Dramaattisella näyttelijättärellä on ollut pienestä pitäen varsin vilkas mielikuvitus. Jos jotain haluan, tahdon toteuttaa sen nopeasti, sanoo Miitta Sorvali. Minuun iski pakokauhu: TeksTi: Janne Villa • kuVaT: Jukka GransTröm askel 6/19 6 ~. Tytön isä – Kiteen kirkkoherra Martti Nortia – pitää vainajalle hartaustilaisuuden. Se on tuottanut teatterin ja television katsojille monenlaisia tunteita nostattavaa taiteellista nautintoa, mutta taiteilija itse on myös kärsinyt herkkyydestään. Miitta elää! – Elämäni on ollut hyvä. Laulava näyttelijä on miettinyt vaiheitaan ja vanhempiaan tehdessään omaelämäkerrallista musiikillista monologiesitystä Miitta elää! T yttö katsoo kuusivuotiasta kuollutta poikaa, joka makaa maalaistalon pihalla avatussa arkussa. – Lapsena heräsin usein kovaan ahdistukseen. – Kidutin itseäni katsomalla auton ikkunasta pelkääjänpaikalla synkkään metsään ja kuvittelin sinne kaikki hirveimmät asiat, murhaajat, möröt, roistot, ryövärit. Tyttö tekee autossa omatekoisia pelkoharjoituksia. Sen jälkeen isä ja tytär lähtevät ajamaan kotiin kiemuraista ja sysipimeää tietä pitkin. Kidutin niin kauan itseäni, kunnes olo oli sietämätön, Miitta Sorvali (63) muistelee. Oikeampi on sanoa, että rakastan elämää! Olen nautiskelija
~ 7 askel 6/19. – Halusin palata kirkkoon, jossa tehdään paljon hyvää työtä, esimerkiksi diakoniaa köyhien ja heikkojen puolesta
Ei kunnioitettu kirkkoherra mikään pyhimys ollut. missään ei ole mitään järkeä! Aivan kuin olisin tullut tänne eri planeetalta. – Kun joskus ihmeteltiin, miten minä heitän noin erikoisia juttuja, vastasin, että minun isälläni se vasta oli absurdi huumori! – Isä kehui minua teatteriesitysteni jälkeen. Vanhempani eivät kuitenkaan nähneet minua Miitta-tätinä. – Isä sanoi papin työn olevan lähellä näyttelijän työtä siinä, että molempien täytyy osata ilmaista itseään. Näitä öisiä kauhun hetkiä koin yli kaksikymppiseksi. Entä miten missikisojen juontaminen sujuu. – Eno oli toisinajattelija, joka toi jääräpäisesti mutta hauskasti uutta radikaalia hoitoajattelua Suomeen. Kuvataiteita intohimoisesti harrastaneesta kirkkoherrasta kehkeytyi vuosien saatossa myös kelpo abstrakti taidemaalari. – Isä oli nuorempana välillä kiivas. He olisivat halunneet mennä hakemaan minut ja lohduttaa, mutta eivät saaneet siihen lupaa. Siinä hahmossa olisi jo voinut olla heille nieleskelemistä. – ”Miitalle tulee vahvat keuhkot ja hänestä tulee hyvä laulaja”, äiti vastasi siskoilleni. Äiti jäi etäiseksi. Hän lähestyi asioita viiltävän ihanalla tavalla. Luultiin, ettei lapsi alkaisi näin itkeä. – Tykkäsin hänen tavastaan ihmetellä elämää ja imin hänen maailmankatsomuksestaan ajatuksen, että koko elämä on suuri ihme. Sorvali sanoo hakevansa huumorillaan äärirajoja, missä voi vielä liikkua. Sorvali päätti kokeilla, mitä kaikkea sellainen henkilö voisi tehdä. Siirala oli perustamassa psykoterapeutteja ja psykoanalyytikkoja kouluttavaa Therapeia-säätiötä. Paijaaminen ja lohduttaminen ei ollut muutenkaan äidille ominaista. – Isosiskoni säälivät minua, kun huusin ja itkin pitkään yksin ison pappilamme kamarissa. Hänen poissaolonsa tuntui haikealta. Arvo Ylpön aikainen neuvo oli sekin, ettei äiti hyvästellyt ensinkään lähtiessään Kiteen lomilta takaisin Helsinkiin. Omia latujaan kulkeneen ja tavanomaisia ajattelutapoja kyseenalaistaneen enon vaikutus näkyi mahdollisesti myöhemmin siinä, miten Sorvali on näyttelijänä ja eritoten koomikkona ylittänyt sovinnaisuuden ja poliittisesti korrektin puheen rajoja. – Yksi palautetta antanut soittaja sanoi toivovansa minulle neliraajahalvausta. Hellästi lapsiin suhtautunut isä korvasi pitkälti äitiäni, Sorvali analysoi. – Jos pienenä tyttönä purin Martti-enolle murheitani kesähuvilalla. – Isä rakasti yli kaiken tavallisia ja värikkäitä kansanihmisiä, ja kansa rakasti kansanomaista ja eläväistä pappiaan, tytär kertoo. – Yhtäkkiä äiti oli vain hävinnyt silmistä. Isä hermostui kohtauksistani, mutta äiti suhtautui niihin ihanan asiallisesti. Takavuosikymmeninä monet vanhemmat noudattivat oppia, jonka mukaan vauvaa ei saa opettaa siihen, että aina kun tämä haluaa jotain ja kitisee, halu täytetään. Minullekin tuli melkein pakonomainen halu leikkiä tabujen kanssa. – Uskallan kurkistaa sellaisia asioita, joiden käsittelyä ei pidetä yleisesti toivottavana. Roolihahmo herätti jonkin verran myös paheksuntaa vammaisten pilkkaamisesta. Omille vitseilleen nauranut isä teki itsekseen kuunnelmia ja hupailuja, joissa hän vaihtoi sujuvasti roolihahmosta toiseen. Siksikin isästä tuli niin tärkeä. Isä ei kestänyt esimerkiksi muiden perheenjäsenten heikkouksia, kuten Miitan pelkoja ja ahdistuksia. Pappi rakasti kansaa Saman ikäpolven papit muistavat Martti Nortian suurena humoristina, joka nauratti kirkkokansaa ja työtovereita. Hänessä oli monta mahtavaa puolta, mutta näin myös sen puolen, joka saattoi räjähtää valtavasti. – Livautan monologissani myös psykologisia syitä rivouteeni. Seitsemän tyttären saamisen jälkeen hän lähti Helsinkiin opiskelemaan perheterapeutiksi. Ne ovat osin yleviä ja osin lapsellisia. Kuopus Miitta oli vasta kolmivuotias. – Hajoamisen tunne kesti yleensä pari minuuttia kerrallaan. Yksi televisiosta tutuista tyypeistä on Mervi Kosonen, joka on fyysisesti cp-vammainen ja liikuntarajoitteinen mutta älyllisesti terve. Esimerkiksi haittaako papin roolissa, jos käsi vapisee hautajaisissa hiekkaa arkun päälle heittäessä. Tähän liittyy ylevämpikin syy, joka liittyy Martti-enoni ajatteluun. Kuuntelin häntä vähän aikaa ystävällisesti, jonka jälkeen soittaja toteMiittA SorvAli Syntynyt Kiteellä vuonna 1956 PerHe: PuoliSo näyttelijä Kari Sorvali, kaksi lasta vAlMiStui näyttelijäKSi Teatterikorkeakoulusta vuonna 1978 Isälläni se vasta oli absurdi huumori! askel 6/19 8 ~. Huuto kasvatti keuhkoja Miitta miettii, vaikuttivatko varhaiset kokemukset äidistä tiettyyn perusturvan puuttumiseen ja pelokkuuteen. Myös miehen saarnoissa oli kosolti huumoria. – Äiti oli luullakseni omaksunut nukuttamisessa arkkiatri Arvo Ylpön kasvatusmetodin, jonka mukaan vauva ei saa alkaa pomputella vanhempia. Halu leikkiä tabuilla Äidin veljellä, aikansa julkkispsykiatri Martti Siiralalla oli suuri merkitys Miitta Sorvalille. Miitta pelkäsi pienenä murhaajia, ja yksin kotona oleminen pelotti. Olisin toivonut häneltä enemmän hellyyttä. En kerro niistä nyt haastattelussa enempää, sillä tahdon säilyttää katsojilleni yllätyksen! Absurdin huumorin kielikylpy Isällä oli osansa hulvattoman hauskan komediennen epäsovinnaiseen huumorintajuun. – Tämä taipumus ei kadonnut aikuisenakaan, vaan varsinkin Lapin talossamme herään usein yöllä tarkistamaan, onko kaikki turvallista
~ 9 askel 6/19. – Minua pännii , jos haistan kirkossa vähänkään mielistelyä
– Vanhempani sanoivat olevansa ”körttiystävällisiä”. Modernit virret ja hengelliset laulut eivät tunnu yhtä hyviltä. Parikymppisenä solmitun, yli 40 vuotta kestäneen avioliiton yksi salaisuus tuntuu olevan, että mies kestää kärsivällisesti esimerkiksi vaimonsa materialististen pyrintöjen toteuttamista. Lopulta niillä ei kuitenkaan ole niin suurta merkitystä. Miitta myöntää rakastavansa myös ahkerasti keräämiään tavaroita, matkoja ja kokemuksia. Kuolemaa Miitta Sorvali ajattelee lähes joka päivä, ”muttei mitenkään synkistellen”. – Pyrkimykseni oli tietysti vain ravistella vammaisiin liitettyjä mielikuvia, ja sainkin heiltä itseltään siitä paljon kiitosta. – Halusin palata kirkkoon, jossa tehdään paljon hyvää työtä, esimerkiksi diakoniaa köyhien ja heikkojen puolesta. Toisaalta taiteilija myöntää, ettei ole ollenkaan valmis kuolemaan. Hän muutti mielensä kolme vuotta myöhemmin ja vei lapsensa kastettaviksi. Sanookohan aviomies ”sinä lähdit, minä jäin, hyvä näin”. Sorvali on innostunut vanhoista kauniista virsistä kuten Maa on niin kaunis ja Oi Herra, luoksein jää. Miitta Sorvali sanoo ymmärtävänsä kyllä, että maailma menee eteenpäin ja kirkonkin pitää sopeutua siihen. Ehkä sielu ei ollut enää siinä ruumiissa. En ole hylännyt Jeesusta enkä kotoa saamiani perusajatuksia hänestä. – Isä näytti niin rauhalliselta. Olen allerginen sellaiselle! Sukujuhlissa veisataan Lapsuudenperheensä jäsenten kanssa Sorvali tottui veisaamaan virsiä kolmiäänisesti. Hän spekuloi, mitähän oman ruumisarkun ääressä aikanaan lausutaan. En siedä sievistelyä Nykyisistä kirkonmenoista papin tytär on ”pudonnut täysin”. Hän ei voi hyväksyä ajatusta, että kaikki muut paitsi kristityt joutuisivat kadotukseen. Rakkaudella on väliä Sielun olemassaolosta Miitta Sorvali sai kokemuksen isän kuoltua. – VoiSin rukoilla useamminkin – se tekisi minulle varmaan hyvää. – Kirkkoon saa kuulua epäilijöitäkin, Sorvali sanoo painokkaasti. Silloin tuntui, ettei kuolleessa ollut mitään pelottavaa. Joukosta on jo poissa isän ja äidin lisäksi äskettäin kuollut vanhin sisko Virve, jonka hautajaisissa ”saimme taas kajauttaa yhdessä virsiä”. Ne uppoavat ytimeeni. – Jos minulle sanottaisiin huomenna, että sinulla on vakava tauti ja kuolet ihan kohta, olisin varmaan hirveässä paniikissa, koska rakastan tosi paljon elämää. Hän halusi avata ruumishuoneella arkun ja katsoa isää vielä kerran. – Olen tylsän konservatiivinen siinäkin, etten siedä kirkossa sanojen sievistelyä enkä sitä, jos saarnoissa mielistellään meikäläisiä, jotka käyvät harvoin kirkossa. Ne eivät ole hänelle mitä tahansa rakennuksia. askel 6/19 10 ~. Tai toteaako ystävä, että ”Miitta lähti kohti suurta avaraa, elämänsä hän keräsi ja rakasti tavaraa”. Perinne jatkuu sukujuhlissa. Epäilijä saa kuulua kirkkoon Kirkosta Miitta Sorvali erosi 1980-luvun alussa ehkä jonkinlaisena ”isänmurhana”. En ikinä halveksisi tai pilkkaisi vammaisia, Sorvali kuittaa. Olin lapsena mukana körttiseuroissa ja rakastan yhä Siionin virsiä. En tarkoita, ettei niin saisi vetää, vaan monet asiat joihin aikanaan kirkossa totuin, ovat muuttuneet. – Sillä on väliä, olenko minä osannut rakastaa. Materialistin rukous Kirkkorakennuksiin Miitta Sorvali suhtautuu pyhinä paikkoina. Oli enää vain isän kuori jäljellä. – Nyt toivotaan, että nuorisokin diggailisi uudenlaista menevämpää meininkiä, mutta minä olen jo niin väsähtänyt, etten yhtään jaksa sellaista. Kuoleman perspektiivistä avautuu ajatus siitä, miten kauaskantoiset seuraukset on ennen kaikkea muille osoitetulla ystävällisyydellä. – Isänikin uskalsi epäillä julkisesti sellaista helvettiä, mitä siihen aikaan kirkossa opetettiin. Puolustan nykyään kirkkoa niille, jotka ovat kirkon vastaisia: ”Katsokaa, mitä kaikkea siellä tehdään!” Tietty lapsuuden usko Jumalaan on tallella, mutta Sorvalin on vaikea uskoa että kristinusko olisi ainut autuaaksi tekevä uskonto. Kirkon modernisointipyrkimys ärsyttää häntä silti. si, että minun kanssani olisi kiva tehdä yhteistyötä, vaikka käsikirjoittaa jotain yhdessä. – Kun joskus harvoin käyn kirkossa ja siellä on iloisempaa yritystä – joku nuorisopastori vetää kitaralla – en innostu siitä. Näyttelijämiehestään Kari Sorvalista ja lapsistaan Miitta puhuu erityisen rakastavasti
Tunnen, että me olemme täällä tosi pieni pisara, Miitta Sorvali pohtii. – Kun menen ulkomailla kirkkoon, sytytän tuohuksen rakkailleni, jotka ovat kuolleet. Myös Jumalan huumorin täytyy olla hemmetin hyvä! Sorvali pitää hyvin mahdollisena, että kuoleman jälkeen on elämää, mutta se selviää vasta kun ihminen on kuollut. Hyvä, että olen edes tietoinen siitä. Onko taiteilijan työssä kiusaus langeta ylpeyden syntiin. – Minulle on tärkeä ajatus, että ihmisen yläpuolella on jotain paljon suurempaa. – Tiedän, että ylpeys on yksi pahimmista synneistä, enkä ole siitä vapaa. Miksi se on muka niin tärkeää, että onnistuisin aina esityksissä täydellisesti. – Uskallan kurkistaa asioita, joiden käsittelyä ei pidetä yleisesti toivottavana, toteaa Viherpajassa kuvattu näyttelijä. Juuri ylpeyttä vastaan täytyy taistella koko ajan. – Hassulla tavalla materialistisena ihmisenä kiitän kauniista kodista ja Lapin talostammekin, Miitta naurahtaa. – Rajallisen käsitykseni mukaan siihen Jumalan suuruuteen täytyy mahtua mukaan koko elämän skaala. Miitan rukouselämä on satunnaista, ei jokapäiväistä. – Rukoilen enemmän hädän hetkellä, kun pelkään jotain. ”Kaikki minkä soisitte ihmisten tekevän teille, tehkää se myös heille.” Miten voisin hylätä tämän. En ole vapaa ylpeydestä Länsimaisen kulttuurin suuren passiokertomuksen päähenkilö on Jeesus. Ikään kuin hän olisi ollut kokonaan vapaa ylpeydestä. – En ole hylännyt Jeesusta enkä kotoa saamiani perusajatuksia hänestä. Miitta Sorvali pitää tätä ”todella hienona ja viisaana miehenä, joka näki ja tiesi niin paljon enemmän”. Olen saanut tehdä paljon rakastamiani asioita. Minäkin olen saanut paljon huomiota. – Kyllä! Välillä näyttelijät saavat ylitsevuotavaa kehua. Taiteilija toteaa olevansa välillä sellaisessa sumuisessa putkessa, missä hän ei näe, onko ulkona kesä vai talvi. – Esityksen jälkeen saatan sanoa hiljaa ”kiitos, kiitos”, näyttelijätär kuiskaa sanat. – Jumala on täysin yli käsityskykyni, järkeni ja tunteideni – jotain niin suurta, mitä en voi ymmärtää. – Koetan tulla siitä putkesta ulos ja muistaa kiittää tästä elämästä – siitä että saan olla elossa, ja siitä että minulla on perhe, siskot ja ystävät. Opettelen sitä samoin kuin anteeksi antamista. – Jeesus oli omana aikanaan valtavan rohkea ja radikaali, kun hän oli huorien ja huonomaineisten ihmisten puolella. Uskonasiat saavat säilyä minulle mysteerinä. ~ 11 askel 6/19. Yritän myös kiittää enkä vain pyytää, että saisin sitä ja tätä. Huumorintajuinen Jumala Lyhyen elämänsä aikana Miitta Sorvali ei usko saavansa selkeää varmuutta Jumalasta. – Onneksi tämä elämä on tehty niin salaperäiseksi, ettei meille paljasteta, mitä kuoleman jälkeen on
Tarvitset vain ongen, siiman ja siihen koukun sekä houkuttimen eli kastemadon. Tai sitten voi vain uppoutua maiseman katseluun. Jos mato inhottaa, sen tilalla voi etelämaalaiseen tapaan käyttää kasteltua ja palleroksi puristeltua leipäpalaa. Ei hätää. Lähde ongelle! Onkiminen on mitä meditatiivisin kokemus. Hyvää kalastusaikaa ovat auringon nousun ja laskun hetket. Pyydä ensin hyvää saalista ja lopuksi kiitä saamastasi saaliista. Kalastaessa ei puhuta, etteivät kalat pelästy, mikä sekin sopii mietiskelyyn. Yksinkertaiseen onkimiseen ei tarvitse ihmeellistä välineistöä. freija özcan Onkijan onni Matoonginta on jokamiehenoikeus. Kalastuslupaa et onkiessa tarvitse. Kalat viihtyvät suojaisissa paikoissa, jonkin ”esteen” lähellä, kuten laitureiden ja siltojen alla, vesikasvien, kivien ja karikoiden tuntumassa. Kesäkuu ajassa K esäloma polttelee jo mielen päällä ja stressi painaa. Onkimiseen voit myös liittää rukousta. Vedessä liikahtelevan kohon tuijottaminen auttaa keskittymään. Pe nt ti So rm un en / Va st av al o askel 6/19 12 ~. Ne ovat myös sopivia hetkiä ihmiselle istuskella kivellä tai laiturilla veden äärellä mietiskelemässä elämän menoa. Jos saalista ei tule, kiitä siitäkin ja rauhaisasta hetkestä. Elämän leppoistaminen olisi nyt paikallaan, mutta aika ja rahat eivät riitä retriitteihin ja kylpylälomiin. On tehtävä töitä, jotta pääsee lomille. Siinä yhdistyvät oleminen ja mielekäs tekeminen. Suomalaisesta luonnosta löytyy leppoistamiseen paras konsti ikinä. Siinä välissä voit keskittyä olemaan läsnä ja kuuntelemaan veden, ilman, kalojen ja ihmisten Luojaa. Kesäiset häät ja konfirmaatiotkin pitävät kiireisenä
Jos kiven alle lisätään soraa, seuraavana keväänä hautakivi voi olla taas vinossa. Toiseksi, kummit antavat yleensä ristiriipuksen. Inkeri Ramsland oli ensimmäinen Onandjokuen sairaalassa syntynyt suomalaislapsi. Askeleen aiheina myös lentoemäntä, joka pelkäsi lentämistä, ja henkilöstöryhmä, jonka työasuna on Michelangelon suunnittelema univormu. Raha on myös helppo lahja antaa. Rannekello, korut, kännykkä, tietokone tai matka ovat mieluisia, ja niitäkin voi hankkia kimppalahjana. MAF:n lähetyslentäjän työ on enimmäkseen päivätyötä. Mitä rippilahjaksi. 30 vuotta sitten KesäKuun 1989 Askelessa Tapani Ruokanen keskusteli emeritusarkkipiispa Mikko Juvan ja kirjailija, ohjaaja neil Hardwickin kanssa uskosta. Joskus Ecuadorin viidakossa tehdään urotekoja, kertoi lentäjä Pablo Waris. Viisasta on toki kysyä toiveista vanhemmilta tai nuorelta itseltään. Heidän on hyvä sopia keskenään, kuka hankkii ristin vai hankitaanko se yhdessä. Raamatullista ”Niille, jotka uupumatta hyvää tehden etsivät kirkkautta, kunniaa ja katoamattomuutta, hän antaa ikuisen elämän.” Paavalin kirje roomalaisille 2:7 RIsTIT oVAT sacrumista. Muutama perinteinen sääntö kuitenkin pätee rippilahjoihin. Kuvassa poikkileikkaus asennuksesta. Kun isä, August Hänninen saarnasi pakanoille Ambomaalla, vieraantui tytär kristinuskosta, kunnes vuosia myöhemmin usko avautui kristillisessä aamupiirissä, ravintolassa. Lahjaksi sopii toki antaa muutakin. Anna-Liisa ja Antti Väisänen puhuivat julkisuuden ja yksityisyyden rajoista. Ensinnäkin, konfirmaatioon tuodaan ruusu, joka ojennetaan jo kirkossa. Steipelin asennettuasi muistomerkin oikaisemisesta ei tarvitse enää huolehtia. • Huoleton • Helppo asentaa • Kertaostos • Turvallinen • Ikuisesti suorassa Tilaa verkkokaupasta osoitteesta www.steipel.com 155 € ~ 13 askel 6/19. Häissä Hannan ja Kalevin ensimmäinen yhteinen ateria oli ehtoollinen. Hardwick kertoi menettäneensä uskon ihmisiin, Juva pohti, kuinka säilyttää usko Jumalaan. Ju kk a Gr an st rö m Läheisesi muistomerkki Ikuisesti suoras sa... Kaupunginjohtaja Mauri Alasaari palasi saarnastuoliin. Helinä ja Veikko Korkiamäki olivat toista kertaa naimisissa, keskenään. Pappeja, lentäjiä ja kanavarkaita RIPPIKouLun KäynyT odottaa nykyään saavansa rippilahjaksi rahaa. Kiveä ei tarvitse nostaa tai siirtää. S T E I P E L ® Perustusja oikaisutyökalu hautakiville Routa kallistaa hautakiviä aiheuttaen hengenvaaran. Unkarilaisen pikkukylän isä nándorin seurakuntaan kuului talonpoikien ohella murhaajia ja kanavarkaita. Tahtomisten ja vihkimisten väliin mahtuivat yhteiset lapset, alkoholismia, riitoja, ero ja raitistuminen. Malliksi kannattaa valita mahdollisimman ajaton. Se on ymmärrettävää, koska nuorella on omat haaveensa, joita hän haluaa toteuttaa
Kukissa pörrää kimalaisia, ja kaikkialle leviää makea ruusun tuoksu. Tai bongaa puukirkkoja ja keskiaikaisia kivikirkkoja, joita löytyy yli kolmekymmentä, tai kirkkoja, joissa on erityisen hienoja lasimaalauksia. Pä iv i Pu ha kk a Ju kk a Gr an st rö m KeSälOMalla On kiva matkailla kotimaassa, mutta mitä tehdä ja minne mennä. Tiekirkko.fi vinkkaa teemoista ja kertoo kirkkojen sijainnit, aukioloajat ja kirkoista löytyvät palvelut. Valitse vaikkapa tietyn arkkitehdin, kuten alvar aallon, Carl ludvig engelin tai josef daniel Stenbäckin suunnittelemat kirkot. Kukat avautuvat keskikesän juhlan tietämillä. Bongaa kirkkoja juhannuKSen tuntee siitä, että silloin kukkivat valkoiset ruusut pensaissa. Monet käyvät syvän sisäisen kamppailun, ennen kuin uskaltavat ottaa kasteen. tanssija Soili huhtakallio, et 10/2019 Olen MaaSeudulta kotoisin, ja minulle on tärkeää, että ruoka tuotetaan kotimaassa. Kuukauden kukka: juhannusruusu Siilinjärven Kristuksen tulemisen kirkko. nepalilainen anita Shahi Suomen lähetysseuran hankkeen antamasta avusta, lähetyssanomat 4/2019 uSKOnnOlle ja taiteelle on yhteistä kyky hahmottaa tuntematonta ja jäsentää todellisuutta. erityisluokanopettaja Marjut lehtonen, Opettaja-lehti 7.5. Kuusanmäki Lainasanat On puhuttelevaa kuulla, kun maahanmuuttajat, esimerkiksi entiset muslimit, jotka ovat kääntyneet Jeesus-uskoon, kertovat kasteestaan. Reitin voi myös suunnitella niin, että kiertää tiekirkkoja teemoittain. Sivuilla on myös rukouksia matkalle, kuten tämä erkki lemisen vanha rukous: Kulkija väsyy, polku kestää. Tie pysyy. Kansallisruusuksi sitä Suomessakin sanotaan. Talteen kannattaa kerätä sekä C-vitamiinia sisältäviä ruusunmarjoja että terälehtiä, joita voi kuivattaa tuoksumaan talvea varten. Kuumalla ne ovat viileitä levähdyspaikkoja, ja niissä on paljon nähtävää. Kaupassa tarkistan, missä kunnassa tuote on tuotettu. Jotain suomalaista onkin pensaassa, joka kasvaa ja kukoistaa runsaana vaatimattomassa maaperässä ja selviytyy hyvin talvesta. leif nummela, uusi tie 16.5. Meri-anna hintsala ja laura Maria latikka helsingin Sanomien mielipiteissä 12.5. MuiStan KuinKa onnellinen olin, kun pystyin ostamaan lapsilleni ensimmäisen kerran itse koulutarvikkeita. Se, että pahaan ei pidä vastata pahalla – tai että vihollistaan tulee yrittää rakastaa –, on vastakulttuuria jo nyt. KirKOn rOOli vastakulttuurisena, Uuden testamentin opetuksista ammentavana yhteiskunnallisena keskustelijana korostuu. Kasvatan itse tomaatteja ja kurkkuja, perunat hommaan enon maatilalta. Olit sitten matkalla sukulaisiin tai muuten kiertämässä Suomea, ryhtiä matkaan saa reitille osuvista tiekirkoista. Matkaajat vaihtuvat. Ihanaa! Juhannusruusu kasvaa pensaina ja leviää nopeasti juuriversojensa avulla. Ruotsissa ja Englannissa juhannusruusu tunnetaan nimellä Finnish Rose, suomalainen ruusu. ajaSSa askel 6/19 14 ~
Samoin pojille ja miehille on oma iso lautanen. Ruoka syödään yhdessä lattialla istuen. Sytyttäminen on vaikeaa. – Isoäitini sanoi aina, että pojat eivät saa edes astua keittiöön. toiveena on palata Somaliaan ja perustaa köyhien lasten kouluja. Naiset valmistavat maissia, liha-perunapataa, lihapiirakoita, vehnäpiirakoita, kasvislettuja, vehnälettuja ja papupuuroa. Tytön pitää seitsenvuotiaana osata tehdä kaikki ruuat. Miehet saattavat käydä kaupassa ja kantavat tavarat kotiin. Ylijäävä ruoka jaetaan köyhille. Itse opin ruoanlaiton, kun seurasin keittiössä lastenhoitajani toimia, Huda Mohamed kertoo. Mohamedin mukaan ihmiset tarvitsevat runsaasti energiaa Somaliassa; kun kamelia viedään juomaan, matka kestää monta tuntia. kaikki syödään. Hiillos saa kyteä koko ajan astiassa. Rasvaa ja sokeria E sivalmisteluja on tehty edellisestä illasta asti. Isä elättää perheen. – Suomessa sähköliedellä ruuanlaitto on paljon helpompaa. ~ 15 askel 6/19. – Tytöille ja naisille on iso yhteinen lautanen. minun keittiöni Huda Mohamed laittaa ruokaa yhdessä Maryam Elmi Omarin ja Halimo Abdullahin kanssa pikkuisessa keittiössä, jossa vain kaksi heistä mahtuu seisomaan vierekkäin. ruokaa ei säilytetä. nykyisin hän opiskelee eiran aikuislukiossa ja haluaa tulla opettajaksi. Häissä syödään myös täytekakkua, joka ei Mohamedin mukaan ole yhtä herkullista kuin täytekakku Suomessa. TEksTi: Päivi LiPPOnEn kuvA: JukkA GrAnsTröM maryam (vas.) ja Huda, joka syntyi Suomessa ja muutti Somaliaan 12-vuotiaana. Hääjuhlassa mies antaa morsiamelle kamelin, josta valmistetaan ruokia molemmille perheille. – Meillä on kirkasliemisiä lihakeittoja, mutta yleensä ruoka valmistetaan paistamalla se upporasvassa. Somalialaisessa ruoassa on paljon rasvaa ja sokeria. Somaliassa käytetään hiiligrillin tapaista metalliastiaa, girgiraa. Keitot syödään lusikalla, muu ruoka sormin käyttäen apuna lettua. Somalikulttuurissa ruuanlaitto on naisten vastuulla. Juhlissa tarjoillaan halvaa ja keksejä
Kummassakin paikassa vieraillessaan hän on joutunut suurten mysteerien eteen. Tietämisen pakko on kadonnut ja tilalla on luottavainen ihmettely Jumalan kämmenellä. – Putosin uskonkriisistä Hänen syliinsä. Säveltäjän uudet soundit Lappi ja Japani innoittavat ja vetävät puoleensa säveltäjä Lasse Heikkilää. TeKsTi: Kirsi-KLaudia Kangas • KuvaT: Kimmo TorKKeLi Ja Yurina Kino – Kun teologiani oli palasina, huomasin, että pohja kuitenkin kestää. askel 6/19 16 ~
– Minua kiehtovat nykyisin yksinkertaiset instrumentit, joiden äänen tuottaminen vaatii välitöntä fyysisyyttä. Lapin ja Japanin vetovoima Duolla on takanaan 17 vuotta yhteistyötä. Osa on päätynyt klassikoiksi kuorojen, bändien, orkestereiden ja solistien käyttöön, osa odottaa vielä aikaansa. Ensimmäiset sävellyksensä poika teki jo ennen kouluikää ja perusti 12-vuotiaaMinua kiehtovat nykyisin yksinkertaiset instrumentit, joiden äänen tuottaminen vaatii välitöntä fyysisyyttä. Muutaman kerran duosta tulee trio, kun Joonatan Rautio liittyy mukaan saksofoninsa kanssa. – Lappi on jälleen vahvasti mukana. Musiikista tuli identiteetin pönkä Muusikko suunnittelee instrumenteilleen käytännöllisiä telineitä. Iloisia säveliä kellarista SAILA Duon tämän vuoden kiertue sisältää kolmisenkymmentä konserttia eri puolilla Suomea sekä Espanjassa ja Japanissa. Mukana on pari sävellystä myös Sailalta. Hän noutaa keittiöstä ruokalusikan ja näyttää, miten sen varrella voi kieltä myöten liu’uttamalla, naputtelemalla tai värisyttämällä saada kanteleeseen esimerkiksi vibraton. Niitä tarvitaan, sillä hän soittaa neljääkin soitinta yhtä aikaa ja saattaa vaihtaa niitä sujuvasti kesken esityksen. Tänä aikana Heikkilän perheeseen on syntynyt kolme lasta. Uudet biisit ovat täynnä iloa. Työ Japanissa avautui lopulta kristillisiä lastenlauluja esittävien Jippii-lapsikuorojen kautta, joille olen tehnyt ohjelmistoa. Musiikki on kulkenut Lassen matkassa lapsesta alkaen. M ultimuusikko Lasse Heikkilä istuu Tampereella kotitalonsa olohuoneessa ja näppäilee viisikielistä kannelta. Hän on virittänyt sen omille sävellyksilleen sopivalle korkeudelle. En mielelläni enää soita pianoa, sillä koskettimet sekä koneiston sisällä olevat vasarat ovat siinä minun ja metallikielten välissä, Heikkilä selvittää. Japanissa toimii nyt seitsemän kuoroa, mutta kaikkiaan lauluja on käännetty jo yli sadalle kielelle, Lasse kertoo. Ruotsala asuu Lapissa, jossa Heikkiläkin asusti varhaisina lapsuusvuosinaan. Lappi ja Japani ovat kaksi äärimmäistä napaa, jotka vetävät häntä puoleensa. Koulussa urheilutunnit olivat hänelle piinaa, mutta kukaan ei soittanut pianoa niin hyvin kuin hän. ~ 17 askel 6/19. – Olimme vaimoni Marian kanssa nuorena parina innoissamme lähdössä Japaniin lähetystyöhön, mutta siitä ei tullut mitään. Hän asettaa kanteleen, melodikan, tamburiinin sekä muita perkussioita telineisiinsä ja antaa tyylinäytteen kehittämästään etnogospelista. NäppäILyN LIsäksI kannelta voi soittaa vaikka liu’uttamalla lusikan vartta kielillä. Suurin osa äänityksistä on tehty Heikkilän kellaristudiossa, jossa on arkistoituna satoja sävellyksiä, sanoituksia ja sovituksia. Tein levylle lauluja vain kantele seuranani sähköttömällä kämpällä Sailan ja hänen perheensä kotikylällä Kittilän Puljussa. Mies ihastelee suomalaisen perinnesoittimen äänen ja ilmaisun monipuolisuutta. Duon yhteistyössä on ollut taukoja, joiden aikana molemmat muusikot ovat tahoillaan käyneet läpi isoja, raskaitakin asioita, mutta selvinneet niistä. Kannelta kuullaan myös Heikkilän ja Saila Ruotsalan muodostaman SAILA Duon juuri ilmestyneellä levyllä Keskiyön Auringon Maa
Iltaisin hän saattoi viettää aikaa suomalaiseen muotoiluun ihastuneen hotellin johtajan, herra Hodain kanssa. Kaiken tämän sijaan mies alkoi Japanissa kaivata yksinkertaisuutta. Ennen sen syntymistä hän joutui identiteettikriisiin. Hän päätti viettää muutaman kuukauden Australiassa raamattukoulussa, jossa kukaan ei tuntenut häntä. Aloin säveltää Suomalaista messua , joka valmistui vuonna 1998. na ensimmäisen bändinsä. Kiertueen päätyttyä säveltäjä jäi kolmeksi viikoksi käsityöläisten ja luomuviljelijöiden asuttamalle Miyakodan kylälle tyhjään hotelliin lepäämään pois loppuun palamisen oireita. Isoista teoksista tunnetuimpia on Suomalainen messu. Heikkilä ei ollut säveltänyt mitään puoleentoista vuoteen. Häntä pelotti ajatella sitä mahdollisuutta, että luovuus oli saattanut ehtyä kaikenlaisen organisoimisen ja aikataulujen puristuksessa. Hion musiikkiimme mieluummin taidokkaita yksityiskohtia kuin taistelen työläiden tuotantojen rahoitusten, roolitusten, aikatauluttamisien ja monenlaisten muuttuvien osien kanssa, säveltäjä summaa tavoitteitaan. Työ on kantanut hedelmää muun muassa kristillisten musikaalien ja messujen muodossa. Hänen oli tarkoitus myös säveltää siellä sinfoniaorkesterille tilaustyö Tampereesta kertovaan dokumenttielokuvaan. Hän päätti käyttää aikaa tavanomaista enemmän Raamatun lukemiseen. Esityksiä kertyi yli viisikymmentä. Pian seurasi poppia, jazzia, punkkia, tanssimusiikkia ja gospelia soittavia bändejä. Jumala, Lasse ja kipu Ennen Suomalaisen messun juhlaversion kiertuetta säveltäjällä oli työssä rauhallisempi vaihe. Jotakin samaa olemme me suomalaisetkin joutuneet kokemaan, Lasse Heikkilä pohtii. – Ajelin polkupyörällä Miyakodan vuoristoisella seudulla, josta löysin suuren, laakean kiven rauhalliselta paikalta. Vaatimusten vieraannuttamat Sävelgeneraattori hänen päässään käynnistyi vaivatta uudelleen, ja musiikkia alkoi vyöryä nuottiviivastolle. – SAILA Duo riittää minulle nyt oikein hyvin. Hän vertasi näkemäänsä omaan työhönsä, jossa oli ollut vuosien mittaan useita työläitä musikaalija messuprojekteja. Vähemmän on enemmän Suurin osa Miyakodan asukkaista on korkeasti koulutettuja japanilaisia, jotka ovat muuttaneet maaseudulle etsimään rauhallista elämää. Lasse seurasi haltioituneena esimerkiksi puuseppien leppoisaa työskentelyä, josta teollinen ajattelu oli kaukana. Suomalaisen messun juuret Lasse Heikkilä on kehittänyt lahjakkuuttaan määrätietoisesti. Heikkilän vahvuutena on taito hallita isoja prosesseja alkaen musiikin säveltämisestä kiertuejärjestelyihin ja henkilöstöhallintoon asti. Kiven kiireettömyydessä Toissavuonna Heikkilä kiersi Suomalaisen messun juhlaversiota esittävän musiikkija tanssiryhmä Valkian kanssa laajasti. Hän osaa myös delegoida, mutta yhteistyöhön ei aina löydy heitä, joilla olisi tarvittavia taitoja ja kokemusta. Mies nähtiin kivellään niin usein, että kyläläiset nimesivät sen Lasse-kiveksi. Viimeiset niistä olivat Japanissa, jossa Heikkilä vieraili ensi kerran Viktor Klimenkon pianistina jo vuonna 1993. – Musiikista tuli minulle itsetunnon rakentamisen väline. Sävellyksiä ovat esittäneet ja levyttäneet monet taiteilijat trubaduureista sinfoniaorkestereihin. Sen avulla sain ystäviä ja ihailua. Aikanani valmistuin musiikinmaisteriksi Sibelius-Akatemiasta ja opiskelin myös teatterialaa. askel 6/19 18 ~. Hän suri sitä, että japanilaiset ovat vieraantuneet omasta kulttuuristaan, perheestään ja luonnosta. Nuori mies pohti, oliko häntä olemassakaan ilman musiikkia. Seuraukset ovat näkyvissä. Suljin puhelimen, mutustelin kyläkaupasta ostamiani sushirullia ja nautin kiireettömyydestä. Se, mitä hän luki, tuntui yllättäen olevan ristiriidassa sen kanssa, mitä hän oli tottunut uskonasioisTämä polkuni minnekään ei johda, juuri sinne sen annan viedä. – Kotimaahan palattuani näin suomalaisuuden uudessa valossa. – Pysyin pois pianon äärestä, kunnes olin varma, että minut oli hyväksytty joukkoon ihan vain itseni takia. Hän tekee jopa luettelot kaikesta kalustosta, jotta konserttipaikalla säästyttäisiin ikäviltä yllätyksiltä. – Japanilaisia on opetettu toisesta maailmansodasta alkaen ponnistelemaan tuottoisan työn eteen yhä nopeammin
Kesken kriisiään Heikkilä koki saman kuin taannoisen loppuun palamisen aikana. Sen hän toteutti yhdessä muusikko Pekka Simojoen kanssa. syyskuuta. Monet Japanin matkat sekä tutustumiset useisiin muihin kulttuureihin olivat avanneet hänen silmänsä muullekin kuin suomalaiselle tavalle katsoa elämää ja kokea uskoa. Se oli pelottavaa. Musikaali kertoi kummankin miehen suvun osallisuudesta punaisten ja valkoisten taisteluihin. Vauhtisokeus tappaa luovuuden Kun Suomen sisällissodasta tuli viime vuonna kuluneeksi sata vuotta, sai Lasse Heikkilä kuumottavan idean Sovinto-musikaalista. ta ajattelemaan. Hän ymmärsi, että oli itsekin selittänyt Raamattua eurooppalaisen maailmankuvan värittämällä tavalla. – Kun teologiani oli palasina, huomasin, että pohja kuitenkin kestää. ~ 19 askel 6/19. Olen kokenut Jumalan yhteydessä niin paljon, että sitä ei mikään kriisi voi pyyhkäistä pois. Luovuus synnyttää luovuutta. Kohtasin lukiessani muitakin käsittämättömiä asioita, joiden takia jouduin suureen uskonkriisiin. Heikkilä joutui sen myötä pureutumaan syvälle henkilökohtaisiin juuriinsa. Musikaali esitettiin täydelle Tampere-talon salille 30. Se ei sopinut mitenkään yhteen sen kanssa, mitä tiesin kristityille tapahtuvan esimerkiksi Pohjois-Koreassa, jossa myös olen vieraillut. Lasse Heikkilä kertoo, miten hänen piti purkaa uskonkäsityksiään pala palalta ja tutkia kaikkea uusin silmin. Kaiken muun hävitessä jäljelle jäi vain kolme asiaa: Jumala, Lasse ja kipu. Säveltäjä oli varannut perheelleen ToisTen Tekemä musiikki tai luontoa kuvailevan tekstin lukeminen saavat säveltäjän pään soimaan uusia melodioita. – Luin Psalmeista Jumalan varjeluksesta
Mies toteaa olevansa Jumalan kädessä ja samalla suuren mysteerin edessä. Noihin aikoihin mies alkoi tosissaan hidastaa vauhtia. Musiikilla jaan löytöjäni Japani ei jätä miestä rauhaan edelleenkään. Heikkilä sanoitti ja sävelsi viime kesänä Lapin erämaassa laulun, jossa hän uskonkriisiensä jälkeen nojaa jälleen kiitollisena Jumalan lupauksiin Psalmeista lainatuin kielikuvin. loman Espanjasta heti musikaalin päätteeksi. Hän päätti irtautua muun muassa musiikkiteatteri Valkian johdosta ja kunnallisista luottamustehtävistä. Sama pätee julkisuuteen, sanoo Lasse Heikkilä ja keskittyy korjaamaan kanteleensa viritystä. Tärkein tehtäväni on nyt saattaa uusi sukupolvi maailmalle. Lopulta hän ymmärsi viheltää pelin poikki. Hän suuntaa sinne ensi joulun alla esittämään orkestereineen Metsä-elokuvakonserttia. – En ole yhtä kuin musiikkini. Kolme viikkoa ei ollutkaan tällä kertaa riittävä aika lepoon. Heti kotimaahan palattuaan hänen oli määrä heittäytyä seuraavaan isoon koitokseen, joka oli joulumusikaali. Siellä hän on vain osa luontoa, jossa ei tarvitse tekemisellä lunastaa paikkaansa tai pärjäämisellä perustella työtään. Joulumusikaali ei alkanut edetä kunnolla millään sektorilla, Heikkilä muistelee. Erämaa synnytti laulun Lapin erämaassa mies on kokenut elämän pelkistymistä positiivisessa merkityksessä. Olemme alkaneet retkeillä koko perheen voimin lähiseutujen metsissä. Myös SAILA esiintyy kiertueella. Elo niin hauras on, hauras on. Hän ajatteli palautuvansa kolmessa viikossa yhtä helposti kuin Suomalaisen messun jälkeen. Poika pyytää koulupäivän päätteeksi isältä lupaa kaverin luona vierailemiselle. Tästä kertovat uuden levyn Kilpisjärvi-kappaleen sanat: Minun mieleni on kuin Kilpisjärvi. Nuotiotulien äärellä saattaa syntyä yllättävän hedelmällisiä keskusteluja lasten kanssa, sanoo reilun parin vuoden kuluttua kuusikymppisiään viettävä mies. Säveltäjä toivoo, että hänen olemassa olevat laulunsa voisivat vielä tavoittaa uusia kuulijoita ja käyttäjiä. Uusia hän kirjoittaisi mieluummin yhden hyvän kuin monta ”ihan kivaa”. Puhelun jälkeen hän toteaa lastensa olevan vankimmat ihailijansa – ainakin pienempinä. Se on jollakin tapaa turvallista. Onko päivä vai yö, en tiedä. – Tajusin jälkeenpäin, että minulle oli tullut vauhtisokeus. Eipä se olekaan ihme, sillä Maria Heikkilä on ammatiltaan kieltenopettaja. Sen kautta voin nostaa mielestäni tärkeimpiä asioita muidenkin ihmisten tietoisuuteen. Lasse kannustaa poikia pitämään hauskaa. Missä on polun pää. Yöunet olivat vähissä ja elämänhallinta heikkoa. Palvo sydämeni Herraa, palvo. Loppuun palamisen merkit olivat jo näkyvissä. Valkeus yllänsä niin kuin viitta siivin tuulen luokseni saapuu hän, vuokseni saapuu Herra Keskusteluja nuotiotulien äärellä Kännykkä soi. askel 6/19 20 ~. Enää hän ei välttämättä halua heittäytyä suuriin projekteihin ja tehdä määrällisesti paljon musiikkia. MusiiKin lisäKsi lasse ja Maria Heikkilän perhe viihtyy nuotiotulien äärellä. – Tärkein tehtäväni on nyt saattaa uusi sukupolvi maailmalle. Pystyn elämään ilman sitäkin, mutta musiikki on hyvä työkalu löytöjeni jakamiseen. Musikaali siirrettiin seuraavaan jouluun. Tämä polkuni minnekään ei johda, juuri sinne sen annan viedä. Nyt kaikki kolme tähyävät kohti omia vahvuuksiaan, joita näyttää löytyvän kielen ja musiikin alalta. Hänellä ei ole enää tarkoin tietämisen tarvetta. Se on kahdestoista kerta, kun säveltäjä vierailee auringonnousun maassa. Vieläkin laulun syntyhetkeä muistellessaan miehen silmiin nousee kyyneleitä. Hän saa ihmetellä ja kysellä kuin lapsi
Silloin elämä oli taikaa, lumoavaa, ihmeellistä ja täynnään outoa merkitystä. Polku kiemurtelee tiheän metsän läpi ja ylittää pari koskea. Tikka naputtaa puuta. Täällä maalla olen toki oppinut paljon. Sillä se kaikki mitä teen yhdelle pienimmistä, sen teen Kristukselle. Metsissä on voimaa. Elämisen rohkeus on kaventunut vuosien puristuksessa. Kesän valo pyyhkii silmäkulmia, ja sielussa kiertää katoava nuoruuden voiman tunto. Etsin Ticosta punkkeja samalla kun harmittaa ja huvittaa. Kaipaan usein sitä, että voisin mennä rappuun, painaa hissin alas ja nousta sillä arvokkaasti ylös. Välillä saa kävellä pitkospuita suolla ja kiivetä jyrkkiä mäkiä. Olen asunut valtaosan elämästäni kaupungissa. Ticon kanssa olemme lähinnä pelailleet pallolla alueen parkkipaikalla. Me laskeudumme joen rantaan, jossa tuntematon heittää uistinta virtakohtaan. Liukastelen erämaavaellukselta kohti autoa, ja Gucci-kenkäni muuttuvat mutamöykyiksi. Suurta satua. Katsella kaupungin kesäkatuja. Laavun ”katto” ei pidä sadetta ja pikkuhiljaa kastumme läpimäriksi. Puun vieressä meitä tuijottaa jänis. Nousen jyrkkää mäkeä ja hikipisarat kirvelevät silmissä. Epäluuloisena se vilkaisee minua alta kulmien ja painuu häntä kippuralla rokotettavaksi. Erämaavaellus Teemu Rinne • nuRmijäRveläinen ToimiTTaja ~ 21 askel 6/19. Otan sille vesipullon ja vilkaisen mäeltä kotikylääni, johon kapeana juovana paistaa kultainen aurinko. Nykyään juttelen puille ja tervehdin niitä kuin vanhoja ystäviä. Koska Nurmijärven kunta pitää hyvää huolta vaeltajistaan, löydämme lähistöltä laavun ja melkein sammuneen nuotion. Sauvakävelijä pyyhältää ohi. Tico haluaisi uimaan, mutta pelkään virran vievän sen mukanaan. Tico pyydetään sisään. Nyt vuosia myöhemmin osa noista tunnoista on rapissut jyrkkiä portaita syvälle sielun kellariin. Heddasta se alkoi ja Tico jatkaa ajanketjua. Sade yltyy. Sen päässä ei jylise isoisän synkin virsi, eikä se vaivu mättäälle syntitaakan alla. Olemme kaikki elämän kerjäläisiä, ja kerjäläisen ravitseminen, loukkausten anteeksiantaminen ja vihollisen rakastaminen Jumalan nimessä ovat kaikki hyviä juttuja. Metsissä olen opiskellut hiljaisuutta. Tunnen kasveja ja eläimiä. Kuulla miljoonien sähkölaitteiden huminan. Minuutti – ja olemme taas ulkona. Minä olen se vihollinen, jota minun tulee rakastaa. Maalla olen kuin kesämökillä. Jotenkin ymmärrän, että pienin kaikista pienimmistä, köyhin kaikista kerjäläisistä, häpeättömin kaikista rosvoista, itse perivihollinen, olen minä itse. musta pilvi irvailee taivaalla, ja ensimmäiset sadepisarat napsahtelevat kasvoihin. Siellä on asuttu, raivattu, sodittu, palvottu jumalia, haudattu vainajia, valmistettu rautaa ja poltettu tervaa. Asiassa on vain yksi mutta. Hedda mielessäni ajan läheiselle patikointipolulle, jonka puoleen väliin kävelin kerran sen kanssa. Polku päättyy Aleksis Kiven synnyintaloon. Minun on vain löydettävä se minä. Pikkukenkäni luistavat, ne on tehty kokolattiamatoilla astelemiseen. Kolumnin nimi Pikkukenkäni luistavat, ne on tehty kokolattiamatoilla astelemiseen I stumme eläinlääkärivastaanoton portailla ja odotamme Ticon rokotusvuoroa. Tico hyppelee vierellä, heittelee käpyä ilmaan, nauttii estoitta. Miksihän olen Nurmijärvellä. Menneisyys sitoo tähän hetkeen tuolla oudolla vitjalla. ihmettelen. Se on varmasti sama, jonka Hedda kohtasi hetki ennen kuin lensi pois. Ehkä jonain päivänä ymmärrän elämäni teräsketjun lenkki lenkiltä
Kysymystä ovat pohtineet teologit kirkkohistorian alusta tähän päivään. Hyvä vai huono uutinen?” kysyin omalla Facebook-sivullani toukokuussa. Sokeassa epäreiluudessaan elämä antaa jokaiselle erilaisen tuomion: jotkut pääsevät arvonnassa helpolla, toiset joutuvat kokemaan kaikki helvetin tuskat. Kuka pelastuu. Hän sanoutui irti ajatuksesta, että olisi kaksi tasavahvaa voimaa, hyvä ja paha, ja että Jumala ja Saatana hallitsisivat omaa kuningaskuntaansa ikuisesti. Mistä ihminen pelastetaan. Valtakunta kaikille Olli Valtonen rovasti & Kirjailija askel 6/19 22 ~. Maapalloistuminen, moniarvoisuus ja uushengellisyys muokkaavat kristillisiä kirkkoja. ”Kaikki pääsevät taivaaseen. Vähäinen lukumäärä juontaa juurensa siihen, että jotkut saivat aikoinaan päähänsä tilata kaikki kirjaston kappaleet ja polttaa ne roviolla. Jeesus pelastaa, mutta vain uskovat. Useimmat keskiajan teologit olivat hänen kannallaan. Helvetistä. Merkittävin kaikkien pelastumista kannattanut kirkkoisä oli Origenes, joka kirjassaan De pricipis suomi dualismia. Uusi aika tuo uusia korostuksia myös teologiaan. Mistä ihminen pelastetaan. Samoin teologinen tutkimus, joka muovaa käsitystämme varhaisen kristinuskon ajattelusta. Syntyi vilkas keskustelu, johon sain toistasataa mielipidettä. Sanoja & tekoja K aksikymmentä vuotta sitten Pakilan seurakuntapastori Antti Kylliäinen kirjoitti aiheesta kirjan, joutui piispan puhutteluun ja oli lähellä menettää pappeutensa. Niin minä uskon. Sen päättää yksin Jumala. Toiseksi sitä perustellaan Raamatulla; tosin jokaisella Uuden testamentin kirjoittajalla näyttää olevan asiasta oma käsityksensä. Vakuuttuminen siitä, että pelastus on mahdollinen vain Kristuksessa ja Kristuksen kautta. Siinä missä Jumala on täydellinen, ihminen on vajavainen. Loppupäätelmät ovat vaihdelleet, mutta yhteisymmärrys löytyy kahdesta Uuteen testamenttiin perustuvasta ajatuksesta: 1. Saamassani palautteessa vastattiin, että ”uskoa ei tarvitse mihinkään, jos kaikki pääsevät taivaaseen”. Toiseksi helvetin ytimessä on ihmisen taipumus tuottaa pahaa itselleen ja toisille. Halusin lukea kirjan nyt uudestaan, mutta sitä oli vaikea löytää kirjastosta. Vastakkaisen katsantokannan innokkain puolustaja varhaiskirkossa oli Augustinus, joka korosti, että usko on välttämätön ehto pelastukselle. Kysymys pelastuksesta on kristinuskon kovaa ydintä, jota on syytä tutkia hieman tarkemmin. Arvelisin, että suomalaisten uskovaisten pääosa uskoo tai pelkää ihmiskunnan valtaenemmistön jäävän vaille pelastusta. Mutta entä jos helvetti on vain maan päällä. Yksittäisten pahojen tekojen ohella puhun kaikesta siitä vajavaisuudesta, joka on leimallista inhimillisyydelle. Sen ytimessä on ensinnäkin elämän arvaamattomuus. Miksi. 2. ”Olisi karmeaa olla taivaassa tekojaan katumattomien pedofiilien ja murhaajien kanssa.” Heille kyseessä on siis ehdottomasti huono uutinen. Ensinnä siksi, että he pitävät kaikkien pelastumista epäreiluna. Miksi osa kristityistä pitää kauheana sitä, että Kristuksessa maailman kanssa sovinnon tehnyt Jumala pelastaisi armossaan kaikki. Me teemme omat helvettimme, itsellemme ja lähimmäisillemme. Osan mielestä se sotisi oikeudenmukaisuutta vastaan. Origeneen mukaan aikojen lopulla Jumala kukistaa pahan ja palauttaa luomakunnan sen alkuperäiseen olotilaan; iankaikkisuudessa ei voi olla mitään ”helvetin” kaltaista. Vakuuttuminen Jumalan universaalista pelastavasta tahdosta
Mitä sovitus merkitsee. Jumalasta tuli vihaisen tuomarin sijasta kaikkien ihmisten rakastava isä. Sitä merkitsee sovitus, sovinto. Pyhä Iisak Syyrialainen, 600-luvulla elänyt mystikko, on kirjoittanut ehkä syvällisemmin kuin kukaan toinen kuolemasta ja helvetistä. Hän oli Niniven piispa, joka sokeuduttuaan eli loppuelämänsä munkkina, kokonaan rukoukseen uppoutuneena. ~ 23 askel 6/19. Siirtyessämme tästä ajasta ikuisuuteen siirrymme samalla uskon ja epäuskon ajasta armon valtakuntaan, siihen todellisuuteen, missä mikään ei ole enää epätäydellistä ja jossa Jumala on kaikki kaikessa. Liityn tässä kirkkoisä Origenesiin. Jumala voi antaa vain rakkautensa. Hän sanoi: ”Kuinka olisi mahdollista ajatella, että Jumala luo helvetin, että Jumala luo tuskan, kidutuksen ja hylättynä olemisen paikan. Pa vl o Ko lo te nk o / Sc an St oc kP ho to Pelastuksen ja sen vastaanottamisen ainoa edellytys on Jumalan mittaamaton armo. Hän paransi sairaita, auttoi syntiensä sitomia vapauteen julistamalla synnit anteeksi, seurusteli syrjäytettyjen kanssa ja julisti Jumalan käsittämätöntä rakkautta. Tärkeintä oli Jeesuksen korostama jumalakuvan muutos. Mikä taivaassa odottaa. Tekojemme seurauksia emme enää kanna mukana tuonpuoleisuuteen. Iankaikkisuustoivo merkitsee sitä, että kuoltuamme olemme matkalla Jumalan luo. Saman mission hän antoi opetuslapsilleen ja helluntaina syntyneelle kristilliselle kirkolle. Itselläni ei ole ongelmia nähdä kerran taivaassa ”katumattomia pedofiilejä ja murhaajia”. Hän antaa ja tulee antamaan kaikille rakkautensa ja hän tulee olemaan kaikki kaikessa.” Jos pelastus tässä elämässä tulee ihmisen osaksi uskon kautta, iankaikkisen pelastuksen ja sen vastaanottamisen ainoa edellytys on Jumalan mittaamaton armo. Jeesus oli selvillä aikalaistensa helveteistä. Sen kaikkia ihmisiä kattavasta laajuudesta voi lukea Paavalin kirjeestä Timoteukselle: ”Olemme panneet toivomme elävään Jumalaan, joka on kaikkien ihmisten pelastaja, varsinkin uskovien.” Roomalaiskirje sanoo: Jumala on ”tehnyt kaikki tottelemattomuuden vangeiksi, jotta hän voisi antaa kaikille armahduksen”. Siellä he eivät ole enää murhaajia, vaan he ovat muuttuneet sellaisiksi, joiksi Jumala oikeasti heidät loi. Hän on esikuvamme siinä, miten suhtautua ympärillä olevaan kärsimykseen. Jeesus tuli julistamaan suurta sovintoa syntisen ihmisen ja pyhän Jumalan välillä. Kun aikamme maan päällä on ohi, jäävät helvetitkin lopullisesti taakse
Ystävysty sisäisen kriitikon kanssa elämäntaito Kriittisen vaatijan mielisanoja ovat ”pitää”, ”ei saa”, ”ei voi” ja ”on pakko”. askel 6/19 24 ~
Erityisesti kielteisiksi mieltämillämme tunteilla on meille tärkeä viesti. Evoluutiossa ovat selvinneet ne ihmiset, jotka ovat tunteneet erilaisia tunteita. Saamme itseämme ja muita koskevista säännöistä järjestystä ja turvaa epävarmassa maailmassa. Ihminen kokee keskimäärin 20 prosenttia valveillaoloajastaan epämiellyttäviä tunteita, kuten vihaa, pelkoa, kateutta, Katja MyllyviidaN mukaan merkityksellistä elämää ei synny, jos valintoja ohjaa vain mukavuus ja nautinto. Sen sijaan hänellä on monenmoista stressin tunnetta työssä ja ihmissuhteissa. – Vaikeimmillaan vaativuus itseä kohtaan estää edes yrittämästä asioita, joita haluaisi tai voisi saavuttaa. – Liiallinen kontrolli ja sääntöjen noudattaminen syövät elämästä leikillisyyttä, iloa ja välittömyyttä, sanoo psykologi ja psykoterapeutti Katja Myllyviita, joka on julkaissut viime syksynä tunnetaitoja käsittelevän kirjan Tunne tunteesi (Duodecim). Se voi näkyä ylitekemisenä, uupumisena, masentuneisuutena ja ahdistuneisuutena arjessa. – Pelko ei ole säännöin hallittavissa eikä maailma ole mustavalkoinen vaan enemmän harmaan sävyistä tehty. Sovella sääntöjä joustavasti Säännöt ja kontrolli eivät ole yksinomaan paha asia. Olinpa taas huolimaton ja typerä.” ”Kyllä on taas törttöjä liikenteessä, eipä osannut tuokaan kuski vilkkua käyttää.” Kritiikki ehkä yltyy lehteä vilkuillessa: ”Mistä kummasta ovat syntyneet nämä törpöt ja vääriä ajatuksia suoltavat kirjoitukset!” Viimeistään vilkaisu someen vahvistaa pohdinnat omien ajatusten oikeellisuudesta ja muun maailman idioottimaisuudesta. Myllyviita toteaa, että jos ihminen asettaa itselleen ja muille joustamattomasti odotuksia ja vaatimuksia, hän on vaarassa hukkua sisäisen kriitikon myrkylliseen ääneen. Nykyihminen ei kärsi viidakossa vaanivien petojen ja jatkuvien väkivaltaisten yhteenottojen uhasta. Mielemme tarjoilee jatkuvasti sääntöjä siitä, miten me itse ja ihmiset ympärillämme toimivat tai miten meidän tulisi toimia. Nykymaailmassa kärsimme tyypillisesti sen vuoksi, että biologinen järjestelmämme on ylivirittynyt uhille ja vaaroille, Myllyviita kertoo. Ääritilanteissa ihmisen on myös pitänyt osata lamautua, kun taistelu tai pakeneminen on ollut mahdotonta. Aika monen mielessä pääroolin saa kriittinen arvostelija ja vaatija, jonka mielisanoja ovat ”pitää”, ”ei saa”, ”ei voi” ja ”on pakko”. Pahiksia kohtaan on sallitumpaa tuntea vihan tunteita, joita muuten pyrimme peittelemään, Myllyviita sanoo. kuva: he idi-ha nna ka rhu ~ 25 askel 6/19. TeksTi: AnnA-kAisA PiTkänen • kuvAT: scAnsTockPhoTo A rkiaamuna ruuhkabussissa mieli on täynnä kriittisiä ja tuomitsevia ajatuksia: ”Olisi pitänyt ottaa kalenteri mukaan, mutta nyt sitä ei ole laukussa. Usein tunteita vastaan kamppaileminen on kuitenkin tuhoon tuomittua. Ongelma syntyy silloin, kun emme osaa luovuttaa niistä ja soveltaa niitä joustavasti eri tilanteissa. Muille asetetut tiukat odotukset taas hankaloittavat ja kapeuttavat ihmissuhteita. – Tunteilla on tarkoituksensa. Hankalia ovat erityisesti itseä koskevat tiukat säännöt ja odotukset siitä, miten voin ja saan tuntea, ajatella ja käyttäytyä. Oletko vaativa itseäsi ja muita kohtaan. On ollut tärkeää osata paeta nopeasti vaaraa tai taistella uhkatilanteissa. Voimme kontrolloida pelon tunnetta sääntöjen avulla: ”Kun teen tai ajattelen näin, mitään pahaa ei varmasti pääse tapahtumaan.” – Tiukat säännöt johtavat usein myös mustavalkoiseen ajatteluun, jossa jaamme ihmiset hyviksiin ja pahiksiin, meihin ja muihin. Kriitikon sydämessä asuu pelko Katja Myllyviidan mukaan vaativien ajatusten takana on usein vaikeus kohdata pelon ja vihan tunteita. Aamupalaveri palauttaa ääneen sisäisen itseruoskijan: Mitä kaikkea viime viikolla jäikään tekemättä, ja mikä projekti on pakko saada toteutumaan juuri nyt etten joutuisi julkiseen häpeään. Hankalat tunteet pulpahtelevat esiin tuon tuosta. Nykyviidakossa vaanii stressi Kamppailu on toivotonta myös siksi, että tunteilla on meille ihmisille tärkeää asiaa. Onko sinulla jokaiseen tilanteeseen sääntö, jonka mukaan asioiden pitää toimia. Ilman niitä ajautuisimme kaaokseen. – Ajaudumme liian vakavaan suorittamiseen, joka tuntuu harmaalta ja merkityksettömältä. Anna sisäisen kriitikon pulputtaa hetki, ja kuuntele, mitä tunteita sen jälkeen nousee pintaan
– Ahdistus on kuin kompassin neula. – Jos on oikein vihainen itselleen tai muille, voi kokeilla, miltä tuntuisi kirjoittaa ylös kaikki vihaiset ja soimaavat ajatukset ja käydä ne läpi mielessään. Pakkomyötätunto on Katja Myllyviidan mukaan pahimmillaan yhtä ärsyttävää kuin pakotettu positiivisuus. Ihmisillä on usein kiire käsitellä tunteita – päästä ikään kuin nopeasti eroon hankalista tunteista ja takaisin tehokkaaseen työtilaan. He kuitenkin pitävät näitä tunteita enemmän tuomittavina, ei-hyväksyttävinä ja epänormaaleina. Kuuntele, mitä ahdistus kertoo. Kalenteroitua treeniaikaa Psykoterapeuttina Myllyviita on törmännyt ilmiöön, jossa vaativat, suorituskeskeiset ja tehokkaat ihmiset haluavat omistaa arjessaan treeniaikaa tunnetaidoille. Pyrimme usein etsimään monimutkaisiin tilanteisiin nopeita ratkaisuja. Ahdistuksen tutkiminen johdattaa siis kohti merkityksellisempää elämää, mikä taas lisää hyvinvointiamme pitkällä aikavälillä. Ahdistus voi ohjata meitä kysymään: Miksi toimin valitsemallani tavalla. Oman äänen kuuntelu merkitsee usein myös muiden äänen kuulemista. Pystyisinkö joustamaan ja arvioimaan tilannettani uudelleen. Se ei ole aina yksiselitteisesti ihanaa ja ”oman näköistä elämää”, josta mediassa luemme, Myllyviita pohtii. Myllyviidasta on kuitenkin parempi, että ihminen pysähtyy päivittäin edes viideksi minuutiksi kuin että hän ei tekisi sitä ollenkaan. Vaikeat tunteet ja kuormittuneisuus ovat siis meidän kaikkien osa. Harjoittele säännöistä joustamista. – Merkityksellinen elämä vaatii usein myös kompromisseja. Suorittamisen takana on usein ahdistusta, jota jokainen meistä elämässä tuntee uusissa ja vaikeasti hallittavissa tilanteissa. Silloin voi olla viisasta antaa tilaa vihan tunteille ja puhua suu puhtaaksi itselleen. Toisaalta tunnesuorittaminen on inhimillistä. Mikä minua motivoi. Kolme vinkkiä: askel 6/19 26 ~. Joskus vaikkapa omasta hyvinvoinnista ja läheisistä huolehtiminen voi tuottaa elämään aitoja, vaikeasti ratkottavia ristiriitoja. Tunteiden suorittaminen ja pyrkimys tehokkuuteen kertovat vaativuudesta itseä kohtaan. Se voi tarkoittaa esimerkiksi tietoisuusja läsnäolotaitojen harjoittamista viisi minuuttia joka päivä. katkeruutta, turhautumista tai syyllisyyttä. Vanhemmat, opettajat ja muut kasvattajat antavat meille osviittaa siitä, miten tunteiden kanssa pärjätään ja mitä ne tarkoittavat. Ihminen on mestari esimerkiksi ratkomaan ja järjellistämään surun tunteita, mikä kuuluu ja näkyy vanhoissa sanonnoissa: ”Ei auta itkut markkinoilla.” ”Eivät asiat voivottelemalla parane.” – Surua kuitenkin aiheuttaa usein tilanne, johon meillä ei ole tarjolla helppoa ratkaisua ja jota ei voi ratkoa yksinomaan toiminnalla. – Lapsena opimme tunnistamaan ja säätelemään kaikkia tunteita pitkälti ympäristön mallin mukaan. Tunteet eivät kuitenkaan tule tutuiksi suorittamalla. Kohti merkityksellistä elämää Katja Myllyviita muistuttaa, että myös ahdistuksen tunteilla on tarkoituksensa. Tunteista ja stressistä on kuitenkin helpompi palautua, kun tunnistamme ja hyväksymme ne. Joskus myötätunto voi kuitenkin tuntua teennäiseltä, imelältä ja päälle liimatulta. Tunteet ottavat aikansa Täsmälääkkeeksi itseä ja muita koskevaan vaativuuteen markkinoidaan myötätunnon harjoittelemista. Suru voi kutsua meitä arvioimaan uudelleen tilannetta ja itseämme. Vaikea olo värähtelee kannustaen meitä pohtimaan elämämme suuntaa. Aina tunteet eivät ole käsiteltävissä nopeasti ja tehokkaasti. Auttaisiko itku markkinoilla. Älä hoputa ja suorita tunteita. Yleensä tämän jälkeen tulee tilaa myös muille tunteille, esimerkiksi surulle. – Sekin on ongelmallista, jos elämme vain sen mukaan, mikä kunakin hetkenä tuntuu hyvältä. – Näiden hankalien tunteiden esiintyminen ei sinänsä erottele ahdistuneita ja masentuneita muista ihmisistä. – Tunnetaitojen harjoittelussa, kuten muidenkin hyvien elämäntapojen suhteen, on hyvä pohtia omia motiivejaan: Kenen takia ja miksi teen tätä. Merkityksellistä elämää ei synny, jos valintoja ohjaa vain mukavuus ja nautinto. Tunteet eivät vaihdu pakottamalla vaan uteliaasti kokemalla. – Silloin on vaarana, että tunnetaidoista tulee eräänlaista pakkoliikuntaa kaikkien muiden suoritusten oheen. Meillä voi olla useita tärkeitä päämääriä ja arvoja samanaikaisesti. – Ajallemme on tyypillistä tehokkuuden vaatimus kaiken, myös tuntemisen suhteen
Jussi Rytkönen • teologian yleismies Vaikka oman kirkon tunnustuksesta on pidettävä kiinni ja siitä saa olla ylpeä, on kristityn myös syytä muistaa, että Kristuksen koko kirkon rajat eivät kulje oman kirkon rajoja pitkin. Ne tunnustavat ns. Kysymys siis kuuluu, mistä tunnistan oikean kristillisen kirkon. kYsY papilta onko sinulla kysyttävää Raamatusta tai hengellisestä elämästä. Joskus kirkon tuntomerkeillä on aivan konkreettista merkitystä. baasiksensa mukaisesti Jeesuksen Kristuksen Jumalakseen ja Vapahtajakseen kirjoituksien mukaisesti ja täyttävät tehtäväänsä kolmiyhteisen Jumalan kunniaksi. Esimerkiksi maailman sadoista miljoonista helluntailaisista ja evankelikaalisista kristityistä vain pieni osa kuuluu KMN:oon. Tosin KMN:n ulkopuolella oleminen ei vielä sinänsä todista mitään. Mitä kertoisit itse kirkostasi ja sen tuntomerkeistä lapsillesi ja heidän lapsilleen, jos olot Suomessa yhtäkkiä mullistuisivat ja edessä olisi uusi vainojen ja maan alle painumisen aika. Kristillisellä kirkolla on luterilaisuudessa määritelty olevan seitsemän tuntomerkkiä. Jäsenmäärältään merkittäviä niistä on vain sata tai kaksi sataa suurinta. Kuluttaja voi luottaa siihen, että kaikki jäsenkirkot ovat kristillisiä. Mikä kirkko. Yksi Moderni tapa arvioida löytämänsä kristillisen yhteisön kristillisyyttä on myös se, kuuluuko jokin maailmassa vastaan tuleva kirkko Kirkkojen maailmanneuvostoon (KMN). MaailMa on täynnä uskontoja, ja kirkkojakin on kaikki kristilliset suunnat ja lahkot mukaan lukien jopa tuhansissa laskettava määrä. Kun portugalilaiset jesuiitat vuoden 1640 tietämillä joutuivat lähtemään sieltä Tokugawa-sotilashallinnon suljettua maan, he jättivät maan alle painuville japanilaisille katolisille kristityille sukupolvien ajaksi viestin: ”Kun ulkomaalaiset kerran palaavat, te tunnette eri kirkkojen joukosta katoliset papit siitä, että heidän johtajansa on Rooman paavi, he eivät ole naimisissa ja heidän kirkoissaan on Marian patsas.” Kun katolinen kirkko 1860-luvulla palasi Japaniin, maan alta noussut kirkko oli elänyt maallikkojen varassa opillisesti vain vähän muuttuen yli kaksi vuosisataa. Jos luterilainen ihminen löytää itsensä kristillisestä yhteisöstä, hän voi yrittää edellä kuvattujen kirkon tuntomerkkien tai ekumeenisen jäsenyyden perusteella haarukoida sitä, onko hän kristittyjen joukossa. Esimerkiksi 1,3 miljardin jäsenen katolinen kirkko ei omista syistään halua olla KMN:n jäsen. Kuuluisa esimerkki tuntomerkeistä tulee Japanista. Tässä järjestössä on tällä hetkellä jäseninä 350 kirkkoa, joukossa sekä hyvin suuria kirkkoja että vain joidenkin tuhansien jäsenien kirkkoja. Vaikkapa Neuvostoliiton ateistisessa diktatuurissa eri kirkkojen uskovien piti usein ilman pappeja parin kolmen sukupolven ajan pitää kiinni siitä, mistä uskossa on kysymys. Pastori Freija Özcan ja rovasti Jussi rytkönen vastaavat kysymyksiin, joita voi lähettää osoitteella: askel, ”kysy papilta”, Pl 279, 00181 Helsinki tai askel.toimitus@kotimaa.fi ~ 27 askel 6/19. Mistä tiedän, etten eksy johonkin harhaoppiseen porukkaan. Tämä määritelmä vetää rajoja sille, mikä on kirkko. Ne ovat Jumalan sana Raamatussa ja sen oikea saarna, kaste, ehtoollinen, avainten eli synninpäästön valta, kirkon virka – ja risti, siis se, että kristitty pysyy kiusojen, vaivojen ja vainojenkin alla kiinni Kristuksessa ja Jumalan sanassa. Siellä, missä nämä merkit voidaan yhdistää kirkkoon, voi olettaa olevan oikean kristillisen kirkon. Martti Lutherin mukaan ensimmäinen eli Jumalan sana Raamatussa on tuntomerkeistä kaikkein tärkein. Mikä on kristillinen kirkko. Esimerkiksi Jehovan todistajat, mormonit tai moonilaiset eivät voisi olla KMN:n jäseniä. Samoin eivät monet muutkaan kristilliset kirkot ja yhteisöt, joista osa on hyvin suuria. Muut merkit nousevat siitä
Krysanteemin ”serKKu” päivänkakkara on Keskisuomen maakuntakukka. askel 6/19 28 ~
Sankarit kaunistavat niin herkkiä niittyjä kuin karuja kairoja. Onneksi olkoon, kukkaset! Kesäkuussa vietetään ”Luonnonkukkien päivää”. TeksTi ja kuvaT: arTo jokinen ~ 29 askel 6/19
Paljon hömpempäänkin on omia päiviä annettu. Mielipiteeni ei ole vuosien varrella muuttunut mihinkään: suosikkikukkani on ollut ja tulee aina olemaan tämä enkelinkukka. H ihkuin aikanaan ilosta, kun sain tietää Luonnonkukkien päivästä. Tuolloin voi lehdokin tuoksun havaita monenlaisten metsien liepeillä jopa kymmenien metrien päästä ja aromivanaa seuraten osua viimein muutaman valkolehdokin yksinäiseen ryhmään. Kesä tuo kukat kairaan Kukat ovat luontomme väripilkkuja – kirjaimellisesti. Aatelisneito hehkuu yössä Kirjoitin Askel-lehdessä taannoin (5/2008) jutun valkolehdokista. Uskon, että jokainen, joka valkolehdokin on nähnyt ja sen tuoksun tuntenut, jakaa ajatukset ainakin osin kanssani. Se luovuttaa tuoksuaromejaan ainoastaan yöllä houkutellakseen yöperhosia, kuten kiitäjiä ja yökkösiä, kukkaperien mesikasteen luo. KukKämmeKöihin KuuluvA valkolehdokki on meillä rauhoitettu. Periaatteessa niihin voi törmätä minkälaisella alueella tahansa. Kostea, alkukesän tyyni ilta ja yö ovat otollisinta aikaa tutustua tuohon viehätysvoimaiseen kukkien aatelisneitoon. Luonto osaa yllättää kulkijansa missä ja milloin tahansa. Päiväsaikaan kukkaa ei tuoksun avulla löydä. Paikan päällä tuoksu on parhaimmillaan huumaavan epätodellista. Enkä pelkästään ulkomuodon, vaan myös tuoksun vuoksi. Perhoset suorittavat samalla pölytyksen ja varmistavat kukkien lisääntymisen. askel 6/19 30 ~. Ylistin tuon enkelinkukan, joksi kämmekkäkasveihin kuuluvaa lehdokkia myös muotonsa vuoksi kutsutaan, ylitse kaikkien muiden kukkien. Kukkamme ovat päivänsä ansainneet, ajattelin heti. Jotkut kasvit vaativat kosteutta, toiset kuivuutta, jotkut varjoa, toiset valoa, jotkut jopa karuja olosuhteita. Lapin tunturiselkosilla, tuulten ja myrskyjen tuivertamilla alueilla, mihin kaikkein vähiten uskoisi minkään kasvin juurtuvan, nousee vuodesta toiseen kauniita kukkia heti kesän päästyä kairassa vauhtiin. Merkkipäivän takana on Suomen Luonnonsuojeluliitto. Joskus osuessani vahingossa värikkään kukkakedon äärelle istahdan kivelle tai kannolle, kaivan repusta kahvipullon ja eväät ja keskityn rauhallisen paikan tunnelmaan
Kukkien kimpussa pörräilee lukematon määrä erilaisia hyönteisiä: perhosia, kimalaisia, kuoriaisia, kärpäsiä... kanSaLLiSkukkamme kieLo ~ 31 askel 6/19. Pietaryrtti koristaa tienvartta Varsinaisten ketojen lisäksi hyviä kukkien esiintymispaikkoja ovat peltojenja metsienlaiteet ja -rinteet, ojien penkat sekä metsäteitten varret. Sinisiipi laskeutuu iholle Yritän tunnistella kukkapaljoudesta kasveja: harakankello, kissankello, päivänkakkara, niittynätkelmä, metsäkurjenpolvi, niittyleinikki, lemmikki... Joskus käsivarrelle istahtaa upea sinisiipi töpsöttelemään imukärsällään hiostunutta ihoani. Sen sijaan isot kimalaiset ja muut kookkaat pörriäiset surraavat joskus niin läheltä, että säikähdän niiden kurvatessa ohitse korvaani tai poskeani hipaisten. Yksi näteimmistä tienvarsikukista on pietaryrtti, jonka kirkkaankeltaiset kukkarykelmät kohoavat paikoin reilusti metrin yläpuolelle. Lemmikki muiStuttaa: Älä unohda minua. Kun otan muutaman askelen penkalta metsänpuolelle, saatan löytää jaloistani kauniin kangasmaitikan. Etenkin hakkuuaukkojen kohdalla nämä ovat valolle otollisia paikkoja, joille on levinnyt paljon samoja lajeja, joita tapaa niityillä. Ilman näitä kukkameriä pölyttäviä asukkeja ei olisi koko kasvikauneutta. Aukealta puhalteleva kevyt tuuli pitää auringonkilossa ilman juuri sopivan leppeänä ja samalla pikkusiivekkäät poissa iholtani. Kedoilla ja muilla rikkailla kukkamailla pääsee siis kasvimaailman lisäksi tutustumaan myös hyönteisja muiden pikkuasukkiemme elämään. kameren lainehtiessa monenkirjavana tuulessa kuin viljapelto, unohdan ajankulun pitkäksi toviksi
Terttualpi ja rantakukka viihtyvät vesien äärellä. Kukan kasvu kertoo, että järven vesi on puhdasta. Noista ajoista kielon kukinta, kuten koko kasvikuntamme, on aikaistunut MaitohorSMa oN tehokas valloittaja. Metsäteiden pientareet hohtavat usein molemmin puolin tietä niin, että pitkät matkat saa kulkea kuin koristeisten kukkakujien välissä. Syynä on kukan kasvupaikka. Myös rentukka, tuo liki kaikille tuttu alkukesän kirkkaan keltainen kaunokainen, piristää maisemaa ojissa, lampareissa ja lätäköitten reunamilla. Kielo on ollut aikoinaan perinteinen juhannuskukka, joita lapsuusaikanani kerättiin pirttiin tuomaan suuren juhlan tuntua. Alussa mainitsemani valkolehdokin lisäksi esimerkiksi suopursun tuoksu järvien rannoilla ja soitten reunametsiköissä kulkiessani on pysäyttävä aistimus. Nuottaruohon kellokukat puolestaan antavat ilon aiheen niille, jotka löytävät sen mökkitai kotirantansa tuntumasta. Vesi on myös kirkasta ja järvi yleensä hiekkapohjaista, eli loppukesästä kukkiva nuottaruoho juoruaa hyvästä uimarannasta. VaNaMo Viihtyy vanhassa metsässä. askel 6/19 32 ~. Raate koristaa usein maisemaa kirkkaan valkoisilla kukillaan ihmiselle vaikeakulkuisilla paikoilla, kuten upottavalla suorimmillä ja umpeen kasvavilla metsälampien reunamilla, paikoissa, missä näin puhtoisen kaunista näkyä osaisi viimeisenä odottaa. Isällämme oli tapana pyöräillä aattona parin kilometrin päähän poimimaan niitä kimpullisen. Toisin kuin valkolehdokki, suopursukasvisto leviää usein laajoina, yhtenäisinä kasvustoina, joten sen tuoksumeressä saa parhaimmillaan kulkea satojen metrien matkoja. Suopursu tarjoaa tuoksumeren Tuoksujen etsijälle kosteat kesäillat ja aikaiset aamut ovat otollisia aikoja. KiSSaNKelloN Voi löytää myös lapin tuntureilta. reNto reNtuKKa kasvaa rehevillä mailla. Kielo toi juhannuksen Valkolehdokin jälkeen kielo ja vanamo ovat itselleni toisen ja kolmannen sijan arvoisia kukkia. Nuottaruoho juoruaa rannalla Yleisyydestään huolimatta raate on jäänyt monille ihmisille täysin tuntemattomaksi. Synkkienkin korpien silmänilo Vesistöt ja muut kosteikot ovat omanlaisiaan elinpiirejä kasveille, joita ei kuivilta mailta juuri löydä. Tällaista tietä kävellen tai polkupyörällä rauhaisasti kulkiessa pääsee helposti luonnon sisään, ihailemaan kukkien lisäksi sen muutakin kauneutta. Rentukka on tuttu näky niin synkissä korvissa kuin asutusmaisemien liepeillä. Silloin on sopivan tyyntä, ja sopiva ilman kosteus korostaa kukkamerien ja koko luonnon tuoksut voimakkaimmilleen
Onneksi olkoon, kukkaset! KanerVasta on tehty köyttä, väriainetta ja olutta. Vanamo hurmasi Carl von Linnén Vanamo on kukaltaan pieni, kuivien ja osin karujen mäntyja kuusimetsien laji, joka kasvattaa jopa metrien mittaisia vanoja maata pitkin. Kansalliskukkamme ei kauneudellaan juuri häviä valkolehdokille. Vanamo kuuluu kellokukkiin, aivan kuten kielokin. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kielo on myrkyllinen. Suomen Luonnonkukkien päivää vietetään lauantaina 16.6. MyrKyLLinen suopursu kuuluu alppiruusujen sukuun. On ilo vetää sieraimiinsa sen herkän ihastuttavaa tuoksua ja nauttia ihanasta suvesta. Sen tuoksua on verrattu valkolehdokin tuoksuun. www.kylvaja.fi/kesapaivat hyvin tehty Lähetysyhdistys ILOA JA ELOA RAAMATUSTA Anna lahjaksi rippikoululaiselle! Rippikoululaiselle uutuusjulkaisu Liftari – Sanasta laiffii 1 kpl 8,00 €, 3 kpl 20 €, 10 kpl 50 € + postituskulut Itselle ja ystävälle päivittäiseen raamatunlukuun Hetkinen -opas 25 € kesto, 28 € vuosi (4 nroa + e-Hetkinen) Tutustu ja tilaa www.rll.fi tilaukset@rll.fi p. Vanamo hurmasi aikoinaan myös suuren ja kunniakkaan kasvitieteilijä Carl von Linnén. 045 122 3664 (ma, ti, to klo 10-15) Raamatunlukijain Liitto ry niin, että juhannuksena ei enää kielon tuoksuja kotiinsa juuri saa. ~ 33 askel 6/19. Vanamolla se on toki miedompaa ja hennompaa, mutta rinnastaminen kertoo kuitenkin jotain kukan ainutkertaisen auvoisasta tuoksusta ihmisen mielessä. Kielon tuoksusta ei voi erehtyä, kun tyvenenä iltapäivänä osuu valkoisten kellokukkien lähelle. Loppukesän ja syksyn punaiset marjat saattavat houkutella vaikkapa lapsia marjan maistamiseen. Näistä vanoista nousevat hennon vaaleanpunaiset kukkaparit säännöllisin välimatkoin. Hän on saanut jälkipolvien kautta nimensäkin kukan latinankieliseen nimeen (Linnaea borealis). Kieloja löytää valoisilta mäntykankailta, metsien reunamilta, kivikkorinteiltä ja lehdoista
Kävimme isän kanssa asentamassa lemiläiseen sukulaistaloon radion. Ymmärsin yhtäkkiä, että laulussa kerrottiin siitä, että lapsi kuoli matkan aikana. Se sijoitettiin tuvan nurkkaan kuin ortodoksinen ikoni. Kun radio aukaistiin, sieltä tuli outoa musiikkia oudolla kielellä. Kysyin kotona isältä asiaa ja muistan hänen hämmästyneen ilmeensä ja kysymyksen: Keneltä sie sen kuulit. Lastenlapset ovat elämän jälkiruokaa, ne sanovat eivätkä pyydä edes lupaa näyttää lastenlasten ihania kuvia. Gustav Mahlerin Kindertotenlied-sarja ja Franz Schubertin Erlköning soivat enemmän kuin sanovat tästä todellisuudesta. Törmäsimme tähän kysymykseen valmistellessamme Tuonen Tuvan perinteistä kevätpiknikkiä hautausmaalle äitienpäivän aattona, lapsettomien lauantaina. Ei sulta pieninkään unhoon jää.” Kynttilöiden, enkeleiden ja leikkikalujen koristama hauta puhuu hiljaa ja hellästi myös heistä, joista joko vaietaan tai puhutaan hedelmällisyyshoitojen ja adoptioiden kieltä – pelkkiä korjausliikkeitä. Lapselle, jonka saimme vain hetkeksi. Orpopoika on sellainen, jonka vanhemmat kuolema korjasi, ja hänellä on valssi. matti j. Pala kurkussa kerrotaan, että tuli käytyä Turkissa lomalla, kun voi matkustella. Toisesta todellisuudesta kuultua En suinkaan tarkoita, että meidän pitäisi keksiä joku lajinimi ihmisille, joiden lapsi on kuollut, mutta voisimme murtaa sen hiljaisuuden, mihin suru heidät sulkee ja samalla tehdä heidät näkyviksi. Sillä kivellä tapaa isovanhempia, jotka kokevat lapsenlapsettomuuden kohtalon ja pystyvät vaivoin kestämään myyttisen isovanhemmuuden ylistyksen. Kansakoulun ekaluokkalaisen saksantaito ei riittänyt sanojen ymmärtämiseen. kuronen • LappeenrantaLainen rovasti kuronen Eeli ei utele surun syytä vaan vastaa: Jumala antakoon sinulle, mitä häneltä pyysit. Jälkimmäiseen liittyy ensimmäinen harvoista mystisistä kokemuksistani. Tyhjän sylin raskas kivi askel 6/19 34 ~. Kertoja ei ollut Goethe, vaan joku toisesta todellisuudesta. Onneksi täällä toimii sentään Käpy – Lapsikuolemaperheet ry. Ne lapsenlapselliset kertovat, kuinka pojanpoika menee yliopistoon tai tyttärentytär menestyy TV:n kisassa ja voittaa 300 euroa tietäessään, kuka oli presidentti ennen Kekkosta. Nykyheprean kielessä heillä ovat nimet: Ima shkula, lapsensa menettänyt äiti ja Aba shkul, saman kokenut isä. Mutta miksi me sanomme ihmistä, jonka lapsi on kuollut. Ristikankaalla muualle haudattujen tontin toisessa päässä on Tyhjän sylin kivi ja siinä teksti: ”Lapselle, jota emme koskaan saaneet. Ehkä lapsen kuolema on niin voimakas kokemus, ettei suostu sanoille muuten kuin kliinisin termein. Sille kivelle laskee pienen linnunkuvan nuori nainen, joka yllätyksekseni kiittää kivestä, joka tarjoaa hänelle mahdollisuuden surra muutaman vuoden takaista aborttia, lasta, jota silloin ei saanut saada edes hetkeksi. Paluumatkalla ratsastimme Zündapp-pyörällä läpi yön ja metsän. P uolisonsa kuolemalle menettänyttä tai luovuttanutta sanotaan leskeksi, ja hänellä on lehti. Samaan salaa surijoiden joukkoon luen myös ne miehet, joiden isyys päättyi aborttiin, mutta jotka eivät voi jakaa kokemustaan koskaan, missään
Raamattu toitottaa lapsista Jumalan lahjoina ja kertomuksia siitä, kuinka lapsettomuudesta pääsee hänen avullaan siunattuun tilaan. Isäksi saa sanoa miestä, jonka lapsi kuoli, mutta elää sittenkin osana hänen ja perheen tarinaa. Voisiko olla niin, että sanoisimme äidiksi sellaista äitiä, joka menettää lapsensa, jota kerran kantoi kohdussaan ja nyt sydämessään. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Joosef taitaa yksin edustaa adoptiovanhempia. Eeli ei utele surun syytä vaan vastaa: Jumala antakoon sinulle, mitä häneltä pyysit. Saimme kevään Surukonferenssissa Kaukainen enkelipolku -kirjan, missä isä jakaa kokemuksensa Veronika-tyttärensä kuolemasta: On vain hetkiä joita ette halua kokea, mutta haluatte ymmärtää. Saaran naurukin loppuu raskauteen. Palkintoa ei voi muuttaa rahaksi. elokuuta 2018 | hinta: 3,70 € 12 33 18 Kirjastosta mallia kirkolle Anna-Maria Soininvaaran johtama Helsingin keskustakirjasto Oodi kuuntelee käyttäjiä 20 Kristilliset kesäjuhlat tuottavat useimmiten tappiota Pyhän Olavin reitillä kohtaa itsensä ja ihmisiä (*Irtonumerohinta.) Arvontaan osallistuvat kaikki vuoden 2019 aikana tehdyt tilaukset sekä kaikki arvontahetkellä voimassa olevat kestotilaukset. Kotimaa-lehti 6 kk vain (94,50€*) 44 € Tilaa itsellesi tai lahjaksi. Lapseton Hanna saa pastori Eeliltä nuhteet, koska tämä luulee hänen olevan kirkossa humalassa. Ensimmäinen Samuelin kirja tarjoaa lapsettomuuden suruun toimivan ratkaisun. Tarjous on voimassa 31.12.2019 asti ja koskee vain tilaajia Suomessa. + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta: 8,21 snt/puh. 4 Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n 11 3. Tilaa sähköpostilla: asiakaspalvelu@kotimaa.fi Tilaa verkosta: www.kotimaa.fi/tarjous 8 Ka nn en ku va : O lli Se pp äl ä 11 3. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Jotkut haavat vain ovat niin syviä, ettei niitä voi mikään parantaa. Lapsi jää osaksi perheensä tarinaa Tyhjän sylin kivellä hannat seisovat, huulet liikkuvat, mutta ääntä ei kuulu. vu os ik er ta 00 43 59 5– 18 –3 8 13. Samalla osallistut 300 €:n matkalahjakortin arvontaan! Ilmestyy kerran viikossa. Heidät kiedotaan hiljaisuuteen, mihin pakenemme kuoleman ja sen kaikkein kauheinta ja käsittämättömintä todellisuutta, lapsen menettämistä tai häntä ilman jäämistä. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Tunne. syyskuuta 2018 | hinta: 3,70 € 16 37 18 Kun sanoista tuli tekoja Diakonia ja pappeus ovat Kai Henttosen elämäntapa 18 Kirkko vastaa ilmastonmuutokse en hoitamalla metsiään Antti Eskola kritisoi kapitalismia ja etsi uskoa Tilaa. Tuo yhtälö on mahdoton, sillä ette te siihen kykene. Arvonta suoritetaan 2.1.2020. Lehti joka asettuu kirkon jäsenen puolelle. Ei häneltä pieninkään unhoon jää. Palkintona on MatkaAgenttien 300 €:n matkalahjakortti. Kertoo muutoksista ja siitä mikä on pysyvää. 1.1.2013 alkaen vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanomaja aikakauslehtien verokanta on 10?% ja Digilehden 24?%. Hanna menee pois, syö eikä ole enää surullinen. Hanna vastaa olevansa onneton nainen ja vuodattavan sydämensä Jumalalle suuren surun takia. vu os ik er ta 00 43 59 5– 18 –3 4 16. Toisen todellisuuden kohtaaminen merkitsee usein Jumalan haastamista. Tiedä. Toisen todellisuuden kohtaaminen merkitsee usein Jumalan haastamista.. (Ismo Seeve) TEE TILAUS HALUAMALLASI TAVALLA Soita 020 754 2333 Puhelun hinta: lankapuhelimesta: 8,21 snt/puh. + 14,9 snt/min
Seurasaaressa tuoksuu terva Karunan vanha kirkko Seurasaaressa. askel 6/19 36 ~
Rakennus sai uudet paanut viime kesänä. Seurasaaren ulkomuseo Helsingissä vie menneeseen maailmaan, lähes satumaisen kulttuurihistorian äärelle. Karunan KirKOn tapuli sai uudet paanut. Iisalmen pappila on restauroitu, ja Karunan kirkon kellotapulilla tuoksuu terva. TeksTi: Aleksi J. ~ 37 askel 6/19. AhTolA • kuvAT: hArri NurmiNeN T amminiemen ja Mä n t y n i e m e n lähellä sijaitseva Seurasaari henkii menneen maailman tunnelmaa, vaikka saarella ei koskaan ole ollut sellaista kylää, jollainen sinne on jälkeenpäin pystytetty: rakennukset on Osa Karunan kirkon sisustusta on 1600-luvulta
– Täällä on myös kirkko ja pappila sekä maaseudulle kuuluva kartanokin, Teräsvirta kertoo. Vanhat hongat ja kuuset sopivat aidolta tervalta tuoksuvien hirsirakennusten tunnelmaan. Hän on paitsi Seurasaaren, myös valtionpäämiesten virka-asunnon, Tamminiemen, ja Kirkkonummella sijaitsevan arkkitehtikolmikko Saarinen-Gesellius-Lindgrenin rakentaman Hvitträskin intendentti. Elkee työ hyvät iisalmelaeset luuljko kepuljkonsteilla taevaaseen peäsevänne. Vaivalloista siirtoa ei ole tehty aikanaan turhaan; rakennukset edustavat yleensä merkittäviä rakennustaiteellisia ja historiallisia arvoja. Pappilan puutarha esitteli aikanaan uusia kasveja seurakuntalaisille. iisalmen PaPPilan upeat kattotuolit henkivät historiaa. Pappila on 1700-luvun ResTauRoiTu iisalmen pappila sai myös uudet kuistit. Tamminiemen naapurissa Seurasaaren portilla tapaamme intendentti Mikko Teräsvirran ja opas Saara Pourun. Rakennus on kookas, ryhdikäs ja sopusuhtainen. siirretty sinne eri puolilta Suomea. 1700-luvun kauneutta Pian saavumme Iisalmen pappilan pihaan. askel 6/19 38 ~. Maallikonkin silmä erottaa jotain, mitä tavallisesti sanotaan kauneudeksi
Suuri hirsirakennus on huolitellun oloinen kokonaisuus. Esimerkiksi vuonna 1910 virkatalolla oli yli 5 000 hehtaaria maata. Hänet tunnettiin myös kirkkorakennuksistaan. Iisalmen kirkkoherran virka oli haluttu taloudellisen kannattavuutensa vuoksi. Iisalmen pappilan tiluksia on verrattu myös ruhtinaskuntaan. Iisalmen pappilassa vieraili myös aikansa johtavia henkilöitä hallitsijoista alkaen. Pappilan rakennusmestarina oli taitava Simon Silvén vuosina 1797–1798. Salissa aistii vanhan suuruuden varjon. Iisalmen pappilan kulttuurielämästä kirjoitettiin 1800-luvulla jopa Pariisissa saakka. Iisalmen ruhtinaskunnan pappila Astumme sisään juuri maalattuun pappilaan. Iisalmea johtivat 1800-luvulla joko Laguksen, Collanin tai Frosteruksen pappissukuihin kuuluneet papit, joiden sukuverkostot linkittyivät suuriruhtinaskunnan eliittiin. Vertaus lienee pätevä, sillä Euroopassa on ollut mitättömämpiäkin kreivija ruhtinaskuntia. Alkuperäinen pappila käsitti kuusi isoa huonetta, kookkaan keittiön ja eteisen. 1800-luvulla rakennusta jatkettiin rakentamalla molempiin päihin matalammat lisäsiivet. Esimerkiksi vuonna 1800 Iisalmen seurakuntaan kuului noin 80 000 henkeä. SaareSSa Käy vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä. Iisalmen kirkkoherra oli mahtava mies. Väliaikaisesti pappilassa toimi kansalaiskoulu. Novellissaan Siihen aikaan kun isä lampun osti (1883) hän kuvaa kauniisti, miten kylän pappi otti teknisen edistysaskeleen öljylampun muodossa. Kun isä lampun osti Kirjailija Juhani Aho kirjoitti osan tuotannostaan Iisalmen pappilan yläkerran kammarissa. Elias Lönnroth sanoi Iisalmen kirkkoherran ”elävän kuin kreivi”. Papilta odotettiin uskonnollisen sanoman lisäksi myös kansanvalistusta. Toimenkuvaan kuului itsestään selvästi tiedottaminen ja sivistäminen. Ahon isä Theodor Brofeldt oli Iisalmen kirkkoherra vuosina 1883–1914. Piispankamari on sisustettu Kansallismuseon kokoelmista valituilla esineillä alkuperäistä muistuttavaan asuun. Kerrotaan, että presidentin yhteydenotto Museovirastoon johti pappilan pystyttämiseen 1970-luvulla, Mikko Teräsvirta kertoo. UKK potki pappilan pystyyn Ennen Seurasaareen muuttamista pappila oli 1900-luvun puolivälin jälkeen käynyt tarpeettomaksi Iisalmessa, sillä iso rakennus koettiin epäkäytännölliseksi. – Pappilassa oli 1800-luvun puolivälissä 150 torppaa, kertoo Saara Pouru. – Iisalmen pappila on Suomen kulttuurihistorian kovaa ydintä. – Seurasaari oli Urho Kekkosen henkireikä ja hänen suosimansa virkistysalue. Lopulta pappilan hirret siirrettiin Seurasaareen. Professori emeritus Matti Klinge (s. SeUraSaaren jUhannUS on perinne, jota on vietetty vuodesta 1954. Kuningas ja keisari kyläilemässä Iisalmen pappila oli aikanaan myös Ylä-Savon tärkein kulttuurikeskus. Sisäänkäynnin oikealla puolella on uusi museokauppa, jossa myydään muun muassa takorautaisia saranoita ja koukkuja. Aikansa hirsiä potkittuaan hän otti selvää, mitä ne olivat. UlKoMUSeoon PääSee kätevästi esimerkiksi HSL:n linjaautolla numero 24, päätepysäkki Seurasaari (noin 20 min. Seurasaari ~ 39 askel 6/19. Seurakuntalaisiakin oli kymmeniä tuhansia vaihdellen eri aikakausien välillä. Iisalmen pappilassa vierailivat Kustaa IV Aadolf vuonna 1802 ja keisari Aleksanteri I 1819, kuvaa intendentti Mikko Teräsvirta. Hän ihmetteli siellä suurta hirsikasaa, jolle ei tehty mitään useaan vuoteen. 1936) on kirjoittanut kirjan Iisalmen ruhtinaskunta, Modernin projekti sukuverkostojen periferiassa (Otava, 2006). Näin pappila muistuttaa enemmän ulkoasultaan sitä, minkälainen se aikoinaan Iisalmessa oli. Saara PoUrU ja Mikko Teräsvirta tuntevat Seurasaaren historian. lopulta, ajalta jolloin selkeyttä alettiin pitää kauniina. VUonna 1909 perustettu maan vanhin ulkomuseo sijaitsee Helsingin kantakaupungin länsilaidalla. Lisäksi julkisivu ja ikkunanpuitteet on maalattu, Teräsvirta sanoo. Saaren PInTa-ala on 46 hehtaaria. Varsikin 1700-luvun ”hyödyn aikakautena” papit opettivat myös talouden hallintaa. Paitsi vauras, Iisalmen pappila oli myös sivistynyt. Helsingin keskustasta). SaareSSa on runsaasti eläimiä, muun muassa linnustoa ja oravia. Pappilan alakerrassa sijaitsee suuri sali, piispankamari ja toiminnallinen tila esimerkiksi museo-opetusta varten. – Ulkopuolelta katsottuna restauroinnin näkyvin osa on 1800-luvun mallin mukaisten kuistien rakentaminen
Kellotapuli on jo itsessään harvinainen ja upea nähtävyys, sillä torni edustaa lounaissuomalaista 3-nivelistä tapulityyppiä sipulikupoleineen. – Olemme pyrkineet rakentamaan tänne puutarhan alkuperäisen esikuvan mukaan. Puutarhassa on kasveja, joita 1800-luvullakin olisi saattanut olla, kertoo intendentti Mikko Teräsvirta. Viime vuoden keväällä Nykarleby Spåntak pääurakoitsijanaan Tom Nylund uusi tapulin paanut. Tuohta ja tervaa tapuliin Lähellä kirkkoa sijaitsee Karunan kirkon kellotapuli, joka on hieman myöhempää tekoa. Häät ja kuppi kahvia Sekä Iisalmen pappilaa että Karunan kirkkoa voi vuokrata yksityistilaisuuksiin. Nyt tehty remontti parantaa käyttömukavuutta ja esteettömyyttä. Retken lopuksi voi ottaa Seurasaaren sillan kupeessa olevassa kahvilassa vaikka kupin kahvia ja katsella merelle. Lähellä olevassa pappilassa voi järjestää hääjuhlan maallisemman osuuden. PiisPaNkamari oN kalustettu mahdollisimman alkuperäiseen tyyliin. Toki pappila voisi toimia edelleen vaikkapa pyhäkoulun tai kinkereiden pitopaikkana. Omaan kirkkoonsa vapaaherra sai patronaattioikeuden mukaan nimittää mieleisensä papin: luonnollisesti sellaisen, joka ei moralisoinut vanhoista synneistä. Iisalmen pappilassa on esimerkiksi Inva-WC. askel 6/19 40 ~. Päämäärätön kävely metsäisessä Seurasaaressa, tunnelmointi Iisalmen pappilassa ja hiljainen hetki Karunan kirkossa auttavat unohtamaan kaupungin kiireen ja melun. Tekniset, tieteelliset ja taloudelliset edistysaskeleet kuuluivat niihin uutuuksiin, joita pappilat levittivät ympäröivälle maaseudulle. Pappilan puutarhat välittivät uusia kasveja ja toimivat esimerkkeinä seurakunnissaan. Horn halusi kenties oman kirkon, koska hänen mainettaan tahrasi ”naisenryöstö”, joskin kohde lienee ollut suopea ryöstön kohde. Antoisaa on tietysti vain vapaasti uppoutua menneen maailman tunnelmaan. Lähellä ovat tosin myös Seurasaaren ravintola ja Tamminiemi, jota Kansallismuseo vuokraa myös erilaisten juhlien pitoon. Lisäksi rakennuksessa on tila, jossa voi järjestää toiminnallisen työpajan. Iisalmen pappilaan on kalustettu seminaarihuone, jossa on kokousteknistä välineistöä. ”Naisenryöstäjän” vaakuna Kätevän lähellä Iisalmen pappilaa sijaitsee Karunan vanha kirkko, jonka rakennutti vapaaherra Arvid Horn af Åminne. Työn valvonnasta vastasi Museoviraston rakennuskonservointi, joka pääosin myös hankki paanupuumateriaalin, käsin taotut paanunaulat, koivuntuohet sekä tervan katteeseen. Savolaiset pitivät ukko Ruuhveltiksi ristimästään hengenmiehestä, joka käytti savon murretta ja huumoria onnistuneesti: ”Elkee työ hyvät iisalmelaeset luuljko kepuljkonsteilla taevaaseen peäsevänne.” Veljessarjaan kuului myös Pekka Brofeldt (1864–1945), myöhemmin Aho, joka oli vuonna 1905 perustetun Kotimaa-lehden ensimmäinen päätoimittaja. Kirkon rippituolissa tarkkasilmäinen erottaa Horn-suvun vaakunan. Huonekalut ovat kansallismuseon kokoelmista. Iisalmen pappilassa on myös pieni keittiö. Karunan kirkko valmistui vuonna 1685 ja Seurasaareen se siirrettiin 1912. Horn oli karannut serkkunsa Ingeborgin kanssa ja vihittänyt hänet vastoin vaikutusvaltaisen isänsä tahtoa. Varsinkin ruustinnat toimivat monella sektorilla jakaen muun muassa terveydellistä ja kasvitieteellistä tietoa. Toki arvokkaita rakennuksia voi käyttää muuhunkin kuin häihin tai hautajaisiin. Mikään ei estä vuokraamasta rakennuksia kirkollisiin toimituksiin. Karunan kirkko on harvoja kirkkoja, jotka sijaitsevat yksityisellä maalla, kertoo opas Saara Pouru. – Karunan kirkko on suosittu vihkikirkko, Saara Pouru kertoo. Rakennusmestari Anders Wahlbergin suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1767. Antoisaa on vapaasti uppoutua menneen maailman tunnelmaan. osa PaPPilaN alkuperäistä seinämaalausta
Paras opettaja on ollut puolisoni. Jos joku muu on sanonut sopimattomia sanoja, se on ollut hänen asiansa. Joskus minua on hämmästyttänyt hänen vaikenemisensa. Enpä tullut sohaisseeksi mitään enkä loukanneeksi ketään. Anteeksianto Jeesuksen tähden tulee kyllä selväksi monta kertaa jo yhden jumalanpalveluksen aikana, mutta entä parannuksen saarnaaminen. minna Kettunen • Kirjailija & Väärnin pappilan emäntä Jospa jättäisin sanomatta letkautukseni, piikittelyni ja tuomioni. Jos olen saanut nielaistua sanani, kun sisällä on kiehunut eniten, on jälkeenpäin tullut hyvä mieli. Tuota miestä on hyvin vaikeaa saada syytteeseen muita loukanneiden sanojen syytämisestä, selän takana juoruamisesta tai riidan haastamisesta. Pontimena pohdinnassa ovat muutamat onnistumisen kokemukset. Ja katso, todellisuus Hänestä tuli kyllä ilmi. Sinä tiedät, ilman sanojakin. Entä jos päästäisin vain rukoushuokauksen: VaiennuT Jeesus, siunaa sitä kipeää asiaa ja sitä keljua ihmistä. Vaikenija säilyttää sisäisen rauhansa, ja totuus tulee aina ilmi ilman kiivaita sanojakin. Vihapuheen ja valhesyytösten keskellä Jeesus seisoi tuomarinsa edessä maahan katsoen ja vaieten. Aloittaisinko sen harjoittelemalla vaikenemista. Kuulusteltavana ollut Jeesus oli vaikuttava hahmo. Sinä tiedät, millaista. O len miettinyt sitä, miten tärkeää on osata sulkea suuri suunsa. Siunaa sellaisella siunauksella kuin se asia ja ihminen tarvitsevat. Näytelmä synnytti uusia huomioita siitäkin, miten Ylösnoussut puhutteli seuraajiaan, kehotti saarnaamaan parannusta ja syntien anteeksiantamista kaikille kansoille. Jälkeenpäin olen joutunut toteamaan, että ”viisas vaikenee”. Kun hän on sillä tavalla elänyt koko elämänsä, ei vaimollekaan tule vastaan vihamiehiä eikä komeroista romahtele luurankoja. Hän olisi voinut sanoillaan näyttää valtansa sekä kaataa vastustajansa, mutta tärkeän kysymyksen kohdalla Hän vain vaikeni. Enkö ollut ennen kiinnittänyt huomiota Jeesuksen kehotukseen parannuksen saarnaamisesta tai kuullut siitä kirkossa. Kuuluuko se vain herätysseuroihin tai jo kirkkohistorian lehdille. Hahmo alkoi saarnata parannuksen teosta. Kun olisi ollut syytä puolustautua tai oikaista vääriä käsityksiä, suljettu suu on sapettanut. Jospa en yhtyisikään huutokuoroon ja jättäisin sanomatta letkautukseni, piikittelyni ja tuomioni. Vaiennut Jeesus pappilan salissa ~ 41 askel 6/19. Tämä aihe alkoi elää uudella tavalla, kun teimme pääsiäisnäytelmää Rauhanviejä, rauhantuoja Lapinlahden kirkkoon
50-luvun alussa hänen kaksi poikaansa jakoivat tilan. Isä kertoo, että kuusivuotiaana hän sai yksin ajaa hevosella kaurakuorman pellolta kotiin. – Kaverin pyörän ketjut hoidin kuntoon parissa minuutissa. – Ensimmäinen pääsky tuli tänä vuonna jo 4.5., maanviljelijä Mikko Korkeela (55) kertoo. 20 vuoteen en ole käyttänyt myöskään torjunta-aineita, karja saa käytännössä luomuheinää. Villin vasikan kesä askel 6/19 42 ~. Välillä hontelot takajalat potkaisevat ilmaan, mutta hyppelyä hillitsee rautakangella maahan kytketty naru vasikan kaulassa. mikon isoisä tuli aikanaan Kuhmoisista kotivävyksi Padasjoelle. – Keppi käteen ja vahtimaan. Tietysti täytyy tarkkailla, että kaikki sujuu hyvin. Siihen neljän siskon pikkuveljeä oli kasvatettu. Vasikat juovat aluksi pelkästään emolehmän ternimaitoa. Vähitellen tarjotaan kuivaa heinää ja viljapitoista vasikkarehua mutusteltavaksi, että märehtiminen käynnistyy. Navetan ajosillalla pihaa tarkkailee Karpo-katti. Padasjoenkin pienen meijerin tilalle tulivat suuret toimijat. Sisällä lehmät ovat kiinni parressa. Hän on myös korjaaja, joka loihtii omasta romuvarastosta milloin mitäkin kunnostettua. Viime vuoden sairastelujen vuoksi Mikko maksoi tuhansia euroja sijaisavulle. Työ on sitovaa eikä sairastamiseen ole varaa. – On minulla vielä maauskoa, vaikka viime kesä oli kauhea kuivuuden takia. – Isä ja äiti rakensivat tämän tyhjälle maalle. Parasta Verneristä on kuitenkin se, kun isän kanssa ajetaan traktorilla peltotöissä. Lemmikki HEART minä teksti: päivi puhakka • kuvat: jukka granström – Veto viikatteella ja se on siinä, poika kuvaa niittotekniikkaa. Kun ovi vapauteen aukeaa, on Vernerillä tehtävä. Tilalla on putkilypsy. EU muutti paljon, esimerkiksi vasikat pitää rekisteröidä korvamerkeillä viikon ikäisinä. Isännän aamu alkaa eläinten ruokkimisella ja lypsämisellä. Itse haluaisin keskittyä työhöni. Hänen maitotilallaan Padasjoen Maakeskin kylässä on noin 30 vasikkaa ja hiehoa, lehmiä on 23. Mikosta tuli isäntä parikymppisenä. navetassa on juuri syntynyt vasikka, joka opettelee vasta juomista. Usein Verneri (9) on isän apuna. – Alku oli rankkaa, kun oli isot velat. – Usein lehmät poikivat yöllä, itsekseen. Ulkoilemaan ne pääsevät talvellakin. Myös yleinen ilmapiiri on viljelijöille rankka ja syyllistävä. Kollegat Mokka ja Hostikka ovat pyyntiretkillään. Parin vuoden kuluttua hän aikoo lopettaa maitotilan. Koulun jälkeen hän juo aina ensin kahvit, sitten hommiin; hän levittää karsinoihin kuivikkeita, kolaa lantaa ja niittää Irja-mummon (88) kanssa pihalla heinää. Paperityöt ovat kolminkertaistuneet, ja tarkastukset lisäävät stressiä. Nyt tuottajan ja kuluttajan välillä on korkea porras. EU:lle riittäisi numerosarja, mutta Ruhnuli sai nimen. K olmeviikkoinen Ruhnuli on päässyt tuoreen ruohon ja kesän m a k u u n . Maito menee isoon tankkiin, joka tyhjennetään joka toinen päivä. Aitauksessa on kolmen rodun karjaa: ayrshirea, holstein-friisiläisiä ja lapinlehmiä, joiden yli pääskyset tekevät ylilentoja. Ruhnulin jalkoja väistelee utelias Lehto-kissa. Miten olisi selvitty ilman hyviä ihmisiä, jotka tarjosivat peltojaan, että sain karjalle ruokaa! Kuunneltuaan isän ajatuksia Verneri toteaa: – Mä voin kyllä huvikseni auttaa. – Ulkoilun takia lehmät ovat terveitä, eikä eläinlääkäriä kovin usein tarvita. Valkuaisrehun ostan muualta
Mieli ei tee muualle, Mikko Korkeela kertoo Verneri-poika ja ruhnuli vierellään. ~ 43 askel 6/19. – Parasta on se, että saa olla kotona rakkaalla paikalla, synnyinkodissa
Sitten Lena lähtee omaan kotiinsa Munkkiniemeen. – Olen kirjoittanut romaania kaksi ja puoli vuotta. Hänellä on myös tavoite remontoida kesäpaikka ympärivuotiseen käyttöön. Kjell on syntynyt ja asunut koko elämänsä Helsingissä, tosin avioeron jälkeen hän viivähti tovin Tukholmassa. Jopa isä vaimonsa kanssa muutti alueelle. Kjell Westö on lähdössä mökilleen Turun saaristoon. Samoihin aikoihin Kjellin ikämiesjoukkue ja puistoporukka alkoivat pelata jalkapalloa Munkkiniemessä. Onnekkaasti raitiovaunu neljä kulkee Katajanokalta Munkkiniemeen. Paluu Munkinseudulle Aviovaimo Lena halaa miestään ja toivottaa hyvää mökkimatkaa. suomalaiselta miestaiteilijalta taas edellytetään rankkuutta. K atajanokalla jugendporraskäytävän kolmannen kerroksen ulko-oven vieressä odottavat vesikanisterit. Kirjailijan työn yksinäisyyden katkaisee soittaminen äijärockbändissä ja keskikentän pelipaikka ikämiesjalkapallojoukkueessa. – Asumme erillämme. 35 vuoteen hänellä ei kuitenkaan ollut sinne mitään asiaa, kunnes hän kohtasi Lenan. Kun tarina alkaa rullata, kirjailijan täytyykin pidätellä, ettei kivi pyöri liian vauhdikkaasti. Kivenpyörittäjä ja kitaristi Kjell Westö vertaa romaanin kirjoittamista Sisyfoksen myyttiin kiven kierittämisestä, mutta eräänlaisena käänteisenä versiona. Sillä liikkuu kätevästi. askel 6/19 44 ~. Ympyrä on sulkeutumassa Kjellin elämässä, sillä lapsuuden kotikulmat sijoittuivat Munkinseudulle. Siellä hän aikoo viimeistellä sekä ensi vuonna julkaistavan romaaninsa että tulevana syksynä ilmestyvän keskustelukirjan Juha Itkosen kanssa. TeksTi: päivi lipponen kuvaT: eeTu linnankivi Kjell westö näkee eron suomenruotsalaisen ja suomalaisen taiteilijaidentiteetin välillä. suomenruotsalaisen pitää olla pidättyväinen, ei saa näyttää heikkoutta eikä itkeä julkisuudessa. Juuri nyt en pääse mielessäni siitä eroon hetkeksikään
– Elämän pienentäminen pelkäksi biologiaksi tai algoritmiksi ei tyydytä minua. ~ 45 askel 6/19
Soitamme popja rock-klassikoita. Kjellille jalkapallo on ollut rakas harrastus, kuten bänditoiminta. Kjellin nuoruudessa vastakkainasettelu suomenkielisten ja ruotsinkielisten välillä oli lähiöissä suurta. askel 6/19 46 ~. Muutamat meistä soittajista asuivat muualla. – Treenasin bändissä Maunulassa. Pikkupojan mieli teki kuitenkin mukaan pihalätkään ja jalkapallo-otteluun. Toisenkin bändini kanssa esitämme covereita eri vuosikymmeniltä. Suomenkieliset porukat kerääntyivät joskus pihalle odottamaan treenimme loppua, jotta voisivat antaa hurreille turpiin. Hän kutsuu itseään Westön jalkapallosuvun ”mustaksi lampaaksi”; hän ei ole pelannut kuutosdivaria korkeammalla, kun taas isä, veli ja oma vanhempi poika sekä yksi veljenpojista ovat pelanneet varsin korkealla tasolla. Ruotsinkielisen työväestön vuokrataloja kutsuttiin hurripihoiksi. – Olen kirjoittanut seuraavaa romaania kaksi ja puoli vuotta. Hän kertoo olevansa keskikentän mies. Hurripihoja ja fudisviheriöitä Kjell Westö on suomenruotsalainen, mikä on antanut hänelle kokemuksen vähemmistöön kuulumisesta. Aviovaimo Lena toimii lasten ja nuorten kirjailijana sekä kuvittajana. Kjellin omat pojat ovat jo aikamiehiä ja asuvat tällä hetkellä Hollannissa. Juuri nyt en pääse mielessäni siitä eroon hetkeksikään. Kjell haluaa ohjata asioita, hyökätä ja puolustaa. Kerran piti soittaa poliisi paikalle, että pääsin kotiin. Kun perhe muutti Munkkivuoreen, hän ei osannut sanaakaan suomea. – Äiti kuunteli parvekkeella kauhuissaan, kuinka yritin mongertaa suomeksi ”pallo”. Oli opittava suomi, että pääsi pelaamaan. – Meillä on äijärockbändi, joka jopa keikkailee. Yhdessä soittaminen on mahtava vastavoima kirjailijan työn yksinäisyydelle, missä joutuu taistelemaan omien ideoidensa kanssa. Pelipaikan sanotaan paljastavan ihmisen luonteen. Kaveripiirissä Kjell tunnetaan kitaransoittajana ja jalkapallomiehenä. Keskikentän mies Kjell Westö on kansainvälisesti Suomen tunnetuimpia nykykirjailijoita, joka on voittanut monia kirjallisuuspalkintoja
Kirjojen teemat nousevat hänen omista sisäisistä ristiriidoistaan, joita hän purkaa tekstissä. – Vieläkin, kun näen pallon ja viheriön, koen: tässä mut hyväksytään. He kaikki olivat sotilaiden lapsia tai lapsenlapsia. Nykyään opinahjo on osa Helsingin yliopistoa. Hän oppi lukemaan jo nelivuotiaana, mikä merkitsi kielellistä ja kirjallista etumatkaa moniin koulutovereihin verrattuna. – Halusin pitkänmatkanjuoksijaksi. 1970-luvulla lopulla kaksi poikaa kuoli lyhyen ajan sisällä ja silloin jengit hajosivat. Mieluiten hän kirjoittaa ajasta, jonka tuntee hyvin. Olimme pienviljelijöiden ja kalastajien sukua ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. Juha Väätäinen, Lasse Viren ja Pekka Vasala olivat tuolloin tähtiä, jotka nostivat juosten sodan kolhiman Suomen maailman parrasvaloihin. Kjell nostaa rohkaisevaksi esikuvakseen Bo Carpelanin, joka kirjoitti viimeiseen asti, yli 80-vuotiaaksi. Teoksen vastaanotto oli pökerryttävän upea, ja hän kiersi kertomassa kirjastaan puolentoista vuoden ajan. – Omasta terveydestä on myös pidettävä huolta. – Tikkanen iski täysillä minuun, kritiikki kosketti. Kun muumitarinoista tehtiin vuosikymmenien jälkeen japanilainen animaatiosarja, Kjell yllättyi. Kalastajien sukua Lukion jälkeen Kjell olisi halunnut opiskella taideaineita, mutta ei sitten rohjennut. Sitten piti pelätä kaupunginosajengien, kuten Meikun-, Larunja Kallion jengien mittelöitä. Kahdeksan romaanin ja usean novellikokoelman jälkeen nuoruuden epävarmuus ja uskonpuute ovat hellittäneet. Elämä on biologiaa isompaa Elämän rajallisuus ja taiteilijan luomisvoiman kestokyky mietityttävät Kjelliä. Olen jo pitkään ajatellut, että usko Jumalaan on ihmisen tapa kohdata se, mikä meissä ihmisissä on hyvää. Kun hän kysyi, mitä tein, kerroin kirjoittavani romaania. Siitä se alkoi. Menin ensin kirjoituskramppiin, mutta lopulta se hellitti ja syntyi toinen teos Isän nimeen. Välienselvittelyt olivat raakoja. Ne olivat saaneet aivan erilaisen sävyn eivätkä enää kuvastaneet sodan jälkeisen maailman alakuloisia tuntoja. Tutkinto jäi kuitenkin kesken, sillä hän halusi opiskelun sijasta mennä töihin. Kjell ei kuulu kirkkoon. Uusia ideoita riittää. Kjell meni toimittajaksi Hufvudstadsbladetiin, jota hän kuvailee boheemiksi työpaikaksi. Nyt hän on työskennellyt 30 vuotta kirjailijana. Alahuuleni alkoi herkästi väpättää. – Äitini kertoi, kuinka istuin kahdeksanvuotiaana keittiön pöydän ääressä. Kirjailijana Lapsuudessani pojan malliin kuului se, että piti olla hyvä urheilussa ja osattava tapella. Lapsuudessa mieluisat kirjat olivat Tove Janssonin: Kuinkas sitten kävikään, Taikurinhattu ja Pyrstötähti. – Elämä itsessään on niin iso. Aivan kaikki kiinnosti Kjelliä. hän kokee tulleensa herkemmäksi ja kritiikissään terävämmäksi. Julmuuden syyksi hän arvioi sen, että toisesta maailmansodasta oli kulunut vain vähän aikaa. Usko Jumalaan on ihmisen tapa kohdata se, mikä meissä ihmisissä on hyvää. Sen pienentäminen pelkäksi biologiaksi tai algoritmiksi ei tyydytä minua. Kjellin lukulistalla muumien seikkailuja seurasivat isoäidin historialliset romaanit, 30-luvun ruotsalaiset aikakauslehdet ja Henrik Tikkasen ja Christer Kihlmanin yhteiskunnallisesti kantaaottavat teokset. Kjell toteaa olleensa arka ja tarkkaavainen peruspoika, joka osasi ulkoa kaikkien urheilusankarien nimet. Munkkiniemi oli siihen aikaan järkyttävä luokkayhteiskunta. Erityisesti hän tykkäsi kirjoittaa veijaritarinoita. Kun saan mielestäni hyvän idean, en voi tukahduttaa sitä. Teen paljon taustatyötä, tutkin valokuvia, dokumenttielokuvia ja kirjeitä. Se oli unelmani. Jos en olisi ollut hyvä urheilussa, olisin varmaan joutunut kiusatuksi. – Kun piti aloittaa uuden kirjan kirjoittaminen, olinkin aivan tyhjä. Niitä hän luki Ruovedellä, jossa ei ollut ikätovereita leikkikaverina. Siellä sai tehdä monipuolisesti reportterin töitä. Hän pohtii olevansa agnostikko, jolla ei ole riittävää tietoa uskonnosta uskoakseen siihen tai kieltääkseen sen. Isäni oli sukunsa ensimmäinen ylioppilas. Lapsuudessani pojan malliin kuului se, että piti olla hyvä urheilussa ja osattava tapella. Alkoholia en enää juurikaan juo, jotta aivot pysyisivät kunnossa. Siitä hän on varma, että ihmisessä on hengellinen ulottuvuus, ja se on osa myös hänen elämäänsä. – Parhaimmillaan uskonto on todella kaunis asia, väärinkäytettynä se muuttuu tuhoisaksi. – Kirjailijana on kilpailtava itsensä kanssa. Osalla taiteilijoista vimma luoda ehtyy varhain. – Perheessämme ei ollut juurikaan akateemisia perinteitä. Kjell muistelee, että Munkinseudun nuorisossa oli yllättävän monta huumeisiin seonnutta, vaikka alue oli hyvin porvarillista. Kirjoittaminen kiinnosti, ja opiskelupaikaksi valikoitui toimittajakoulu Sveska socialoch kommunalhögskolanissa. ~ 47 askel 6/19. Kuinkas sitten kävikään Kirjallisuus on ollut Kjellille aina tärkeä osa elämää. Jengiläisiä ja urheilusankareita Väkivalta oli 60–70-luvuilla vahvasti läsnä nuorten elämässä. Sisyfoksen kiven jarruna Westön teoksista osa on historiallisia ja osa aikalaisromaaneja. Sitten hän latasi kaiken osaamisensa esikoisromaaniinsa Leijat Helsingin yllä. Ensin Kjell sai ruotsinkielisenä varoa pihojen ja kortteleiden välisiä rajoja. Kjell toteaa, että hän unelmoi kauan romaanista, teki käännöstöitä, julkaisi novellija runokokoelmia. Se toteutui vasta 27 vuoden päästä, Kjell naurahtaa. Anja Kaurasen Sonja O:n luin nukkumatta. – Kaiken perustana on uteliaisuuteni ihmisiin
Kohtuullisesta elämästä voi ajatella toisinkin kuin kirjoittaja. kirjat Kuukauden kirja P as i R äs äm äk i N iin kuin järven aavaa katsoessa mieli hiljenee, niin lehtien lööpit ja ajankohtaiset keskustelut hiljenevät, kun tarttuu Pauliina Kainulaisen uusimpaan teokseen. Teos on kuin syvä henkäys toisesta maailmasta. Pauliina Kainulainen. ”Maailmankuvani on sekoitus modernia luonnontieteellistä näkemystä, kotoperäistä suomalaista ajattelua ja kristinuskon jumalakeskeistä todellisuuskäsitystä. Syvä henkäys toisesta maailmasta Suuren järven Syvä hengityS. askel 6/19 48 ~. Enonkosken luostariyhteisön pappina toimiva Kainulainen on aktiivisesti mukana Kohtuusliikkeessä ja pohtii, miten koko yhteiskunta voisi siirtyä kohti hallittua köyhtymistä, jotta maailma pelastuisi ilmastokatastrofilta. Suuren järven syvä hengitys on ekoteologin tähänastinen pääteos. Puhella voi metsän puille ja eläimille siinä missä Luojallekin. Silti Luojan luoman luonnon pyhyys ja se, miten se ihmisen mieltä hoitaa, vievät tärkeän äärelle. Täytyy lähteä kokeilemaan. Kirjoittajan hengellisyys vie mukanaan metsäkirkkoon viettämään Juurimessua, meditoimaan marjoja poimiessa, havainnoimaan luontoa ja rukoilemaan. Mitä on kulkea kohti omavaraistaloutta ja kohtuutta, avautua jatkuvaan hiljaiseen rukouselämään. ”Voin olla yhteydessä Jumalaan rakastamalla puita. Mitä minä lopulta tavoittelen. Mitä voisinkaan metsästä löytää. Freija Özcan Pauliina Kainulainen on enonkosken luostariyhteisön pappi ja ekoteologi. Hän tutkii siinä elämänsä ja ajattelunsa kulkua ja kietoo ne luontoon. Menestys ja onnistuminen eivät ole tämän teoksen avainsanoja. Kiinnostavasti hän yhdistää kokemuksiaan alkuperäiskansojen ja suomalaisen kansanperinteen viisaudesta kristilliseen mystiikkaan. Luojan puut ovat kaikki pyhiä”, Kainulainen haltioituu. Kaikkiin näihin voin yhdistää ajatuksen, että jossain mielessä kaikki on elävää”, Kainulainen kirjoittaa. ”Se, mikä on vanhanaikaista ja vähän junttia, tekee hyvää aivoille”, hän sanoo etsien vaihtoehtoja nykyteknologian tuottamalle rasitukselle käsin kirjoittamisesta, paperilehdistä ja metsässä kuljeskelusta. Mitä on luopua urakehityksestä, itsensä brändäämisestä ja omien mielipiteittensä jatkuvasta esillä pitämisestä. Kirjapaja 2019. Luontosuhde ja kokonainen mieli. Sen sijaan kirjoittaja pohtii luopumista
allan nousee ilmaan ja katoaa... – – Vasta kun kuuntelemme kipuamme, pystymme seuraamaan sitä sen lähteille – ja vasta kun näemme kivun todelliset syyt, voimme ryhtyä parantamaan sitä.” PäiVi PuHakka Mielen yhteydet. Hänen kohdallaan perusteellinen työ auttoi löytämään polun pään terveempään elämään – ja kirjoittamaan äärimmäisen tärkeän ja valaisevan kirjan masennuksen syistä. teosta varten Hari matkusti kolmen vuoden ajan eri puolilla maailmaa tapaamassa ja haastattelemassa tutkijoita. Surutyökirja läheisensä menettäneelle. 1. Surutyökirja Kun Milla Popovan äiti kuoli seitsemän vuotta sitten, tuolloin 24-vuotias tytär halusi vain jatkaa elämäänsä. . Suurin osa kirjasta on kuitenkin tyhjiä viivoja, joille sureva saa itse kirjata ajatuksiaan. Hari rinnastaa masennusoireet menetyksen aiheuttamaan suruun ja summaa asioita, joihin yhteytemme on katkennut: mielekäs työ, toiset ihmiset, lapsuuden traumat, luonto, merkitykselliset arvot. eMilia karHu Tänään kaipasin sinua. tällä kertaa allan sekaantuu nykyaikaan peräti neljässä maanosassa. Popova päätti suunnitella työkirjan surevalle. Milla Popova. Se kertoi allan karlssonista, joka lähti syntymäpäivänään hoivakodista omille teilleen ja sekaantui vahingossa vähän kaikenlaiseen. Se on jaettu yhdeksään eri teemaan: ensimmäiset päivät, surun kanssa, jos, muistot, kaipaus, lohtu ja kiitollisuus, voimaantuminen ja toipuminen, tärkeät päivät sekä kaiken tämän jälkeen. 2. WSoY 2019. Mukana on kirjoittamista helpottavia virkkeen aloituksia: kuolinpäivänäsi olin..., tieto kuolemastasi tuntui..., Hautajaispäivänä lohduttavinta oli..., Suru/tuska/ahdistus tuntuu kehossani..., tänään aion helpottaa oloani... Johann hari. ”eräänä päivänä huomasin kysyväni allanilta, onko hän yhä mukana matkassa”, jonasson kertoo kirjan esipuheessa. kirjoittaminen, valokuvaus ja lempeä liikunta auttoivat häntä eteenpäin. nyt jo 101-vuotias allan vastasi: ”täällä ollaan.” niinpä paratiisisaarella miljoonistaan nautiskeleva allan kyllästyy nautiskeluun, kiinnostuu maailman tilasta ja huolestuu. nyt jonasson on kirjoittanut tarinalle jatko-osan Satayksivuotias jolla mielestään oli liikaa mielessään, vaikka ei pitänyt. Bazar 2018. ~ 49 askel 6/19. Hän kuvasi kauniita luontokuvia sekä valitsi menetyksestä ja elämän jatkumisesta kertovia runoja ja ajatelmia. luonnollisesti näiden yhteyksien löytäminen auttaa masennuksen selättämisessä. Popova teki kirjan, jota olisi itse tarvinnut äidin kuoltua. ”kipu on tarpeen. Harva masentunut pystyy luotaamaan tilannettaan johann Harin lailla. emme saa enää tukahduttaa tai vaientaa tai patologisoida tätä kipua. Syynä on se, ettei edellinen tarina muuttanutkaan maailmaa. ja ratkaisee kaiken. Sen keskeinen päätelmä on, että aivojen sijasta masennuksen juuret löytyvät ihmisen kokemuksista, ympäristöstä ja yhteiskunnan arvoista. – – Se kertoo, että elämäntavassamme on jotakin vialla. kirja kannustaa tunnistamaan ja sanomaan ääneen järkytystä, pelkoa ja sanomatta jääneitä sanoja sekä myös pieniä kiitollisuuden aiheita, jotka auttavat jaksamaan eteenpäin. Masennuksen todelliset syyt. MaSennukSen juurilla Johann harin samalla kertaa analyyttinen ja koskettava Mielen yhteydet lähtee liikkeelle tarinasta, joka meille on syötetty serotoniinista ja aivojen kemiallisesta epätasapainosta masennuksen taustalla sekä vian korjaamisesta lääkkeillä. Hotelli järjestää hänelle 101-vuotisjuhlat ja kuumailmapallolennon. ihmiskunta ei oppinut maailmanhistoriasta mitään edes allan karlssonin kertomana, ja kaikki on pielessä enemmän kuin koskaan. freija özcan Satayksivuotias jolla mielestään oli liikaa mielessään. Maailma kuntoon! JonaS JonaSSonin hauska kirja Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi oli menestys. Matkan varrella paljastui, että hän oli hillittömällä tavallaan sekaantunut myös maailmanhistoriaan. lääketeollisuudelle tämä myytti on ollut tuottoisa. Se on viesti, ja viestiä täytyy kuunnella. . atena 2019. kirja ei väitä, ettei lääkkeistä olisi hyötyä osalle masentuneista. läpi kirjan kulkee myös kirjailijan oma tarina jo lapsena todetusta masennuksesta, johon hänelle määrättiin ensimmäiset lääkkeet teininä. Pian surun torjuminen kuitenkin muuttui mahdottomaksi ja pakotti pysähtymään. kirjan viiteluettelo ja lähteinä käytettyjen tutkimusten määrä kertovat, ettei aihetta ole lähestytty mutu-tuntumalla. Jonas Jonasson
Perhonen on yllättävä tulokas hautamuistomerkkien symbolien joukkoon. Varsinkin pääkaupunkiseudun hautausmaiden uusilla alueilla perhosia näkee runsaasti. Hautausmailla perhoset ovat läsnä ympäri vuoden. työnjohtajan silmät avautuivat Soitin pari vuotta sitten lehtijuttua varten erään suuren kaupungin hautausmaan työnjohtajalle ja Perhonen on tulokas hautakivien melko vakiintuneessa symbolitarjonnassa. teksti & kuvat Olli seppälä hautausmaakävelyjä › osa 6 K esä on perhosten aikaa, vaikka ensimmäiset niistä lentävät jo maalis–huhtikuussa ja viimeiset vielä marras–joulukuussa. Muutokset hautauskulttuurissa ovat kuitenkin hitaita. Hautakivissä ei juuri harrasteta irtiottoja, vaan tyydytään siihen, mitä naapureilla on ja mitä paikallinen kiviliike tarjoaa. Se pystytettiin 1990-luvun alussa eli se oli symbolisisällöltään aikaansa edellä. Perhosen tuleminen liittyy siihen, että hautamuistomerkkien symbolien kirjo on viime vuosikymmeninä monipuolistunut ja yksilöllistynyt. Perhonen lensi kivelle askel 6/19 50 ~. Raisiossa, Turun kupeessa, kirkon hautausmaan tuhkauurna-alueella on iso metalliputkista tehty perhosveistos
Symbolit voivat olla kooltaan pieniä ja vaativat pysähtymistä tullakseen huomatuiksi. kyselin, onko heillä siellä perhosia hautamuistomerkkien symboleina. Perhonen on eläin, hyönteinen, ja sillä on aina neljä siipeä. Haudoilla korkeampiarvoisiin enkelihahmoihin kuuluvia kerubeja ja serafeja ei tosin näy. Ihminen on kuin toukka, maan matonen, joka arkkuun koteloituessaan eli kuollessaan syntyy uutena luomuksena ja nousee siivilleen kohti taivasta. Perhonen saattaa myös mieltyä sielusymboliksi, kuten lintukin. Perhosella ja enkelillä on olemuksessaan samanlaista keveyttä. Mutta perhonen tunnetaan kristillisenä symbolina, joskaan se ei ole koskaan ollut kovin suosittu. Tämä on outoa, sillä perhoseen jos mihin on helppo liittää teologis-elämänkatsomuksellisia tulkintoja. Perhossymbolin yleistyminen hautausmailla kertoo laajemminkin kuolemakulttuurin avartumisesta ja monipuolistumisesta. Ei ole, sanoi työnjohtaja. Perhosella ja enkelillä on olemuksessaan samanlaista keveyttä. ”Hän on sellainen päiväperhonen”, saatetaan jostain ihmisestä sanoa arvostellen. Vartin kuluttua hän soitti takaisin ja kertoi ajaneensa juuri puutarhatraktorilla hautausmaalla ja huomanneensa, että onhan niitä perhosia. Enkeli sen sijaan kuvataan kaksisiipisenä (linnunsiipisenä) ihmishahmona, ellei kyse ole kerubeista, jotka nekin kuvataan nelisiipisinä, serafit jopa kuusisiipisinä. Perhonen – nimenomaan päiväperhonen – voi merkitä jopa avoimuutta, muutosvalmiutta ja iloa. Toisaalta perhoseen liittyy helposti myös kielteinen kielikuva päiväperhosesta, eli henkilöstä, joka elää vain hetken koreutta varten tai jonka ajatukset eivät ole kestäviä. ~ 51 askel 6/19. ”Ei edes kuun loiste ole tahraton, taivaan tähdet eivät ole puhtaat hänen silmissään. Perhoseen liittyy ajatus elämän kauneudesta ja hauraudesta sekä sen lyhyydestä. Symbolien havaitseminen tai tulkitseminen ei aina ole itsestään selvää. Kuinka sitten ihminen, mato, Aadamin poika, tuo toukka?” Job 25:5–6 Elävä pErhonEn lepää hautakiven lämmössä. Symbolina perhonen on avoimempi tulkinnoille kuin esimerkiksi merkitykseltään lukittu risti. Myöskään perhosta ja enkeliä ei voi sekoittaa, vaikka molemmat ovat siivekkäitä. Se on tunnistettavissa amiraaliksi toisin kuin hautakivien symboliset perhoset – ne ovat päiväperhosia ilman tarkempaa lajimääritystä. Maan matosen uudestisyntyminen Perhosta ei erikseen mainita Raamatussa, vaikka toki niitäkin Pyhällä maalla oli ja on, paljonkin
Pieni ele, ristinmerkin piirtäminen öljyyn kastetulla sormella otsaan ja siunauksen lausuminen, on monille tärkeä asia. usein se kuitenkin pahimman surun jälkeen saa meidät katsomaan tilannettamme uusin silmin. On rippijuhlia ja häitä, suvun ja perheen kokoontumisia, joissa välitetään siunausta erilaisiin elämäntilanteisiin. Siunaus tulee aina Jumalalta. Maailman luominen on suurin merkki Jumalan siunaamisesta. Jokainen meistä voi siunata itsensä ristinmerkillä, viemällä käden otsalS iunaus on Jumalan läsnäoloa ja huolenpitoa. Luomiskertomuksessa kerrotaan, miten Jumala siunasi luomansa eläimet, ihmiset ja sapatin, levon. Ajattele, että juuri lepo on siunattu asia. Luomisen siunausta voi kokea kesäisessä luonnossa ja loma on suuri siunaus vuoden puurtamisen jälkeen. Siunaus on pyhä asia. minne päin tie näyttäisi aukeavan. Kesällä on usein juhlia ja tilanteita, joissa koetaan rakkautta, läheisyyttä ja lämpöä. toivot, että jos opiskelu ei onnistu, miehesi selviytyisi sen aiheuttamasta häpeästä. rukous pirjo kantala • tuomaspappi Ajatuksia rukouspyynnöistä Hän ei valmistu tänäkään keväänä Pyydät rukoilemaan, ettei miehesi ahdistuisi siitä, ettei valmistu tänä keväänä. ja itsellesi viisautta hänen tukemisessaan. onnellisia ne, jotka ovat onnistuneet, mutta mikä suru ja kipu niillä, jotka eivät ole yltäneet siihen, että opinnot olisivat päättyneet valmistujaisjuhlaan. Siunaus – Jumalan toimenkuva 52 ~ askel 6/19. Se on siunauksen pyytämistä tulevaan viikkoon ja sen tehtäviin. rukoilemme voimia ja rohkeutta elämään ja päätöksiin! maatila ja sukupolvenvaiHdos Pyydät johdatusta maatilanne sukupolvenvaihdokseen, oikean tilanjatkajan löytymistä sopuisasti. etteivät läheiset kyselisi niin paljon opintojen edistymisestä. mihin suuntaan jatkan elämääni. että jatkossa löytyisi enemmän aikaa töiden ohella opiskeluun. siinäpä ajankohtainen aihe! kevät ja alkukesä on valmistumisen aikaa. siunausta maanviljelijöille koko suomen maassa, että ymmärtäisimme maaseudun arvon. Siunaus on tiivistelmä Jumalan työstä ja toimenkuvasta. Se kuvaa kaikkea sitä, mitä Jumala on tehnyt ja koko ajan tekee. Kaipaamme elämäämme siunausta erilaisissa vaiheissa ja taitekohdissa. Tuomasmessussa siunausta jakavien rukousavustajien eteen tulee kymmenien ihmisten jono. Siunaus ja Jumalan läsnäolo voidaan kohdata myös siellä, missä sitä ei osata odottaa. Kaikkea sitä hyvää, mikä tulee Jumalan olemuksesta meille. Jumalan siunaus on myös läsnäoloa elämän vaikeissa vaiheissa, kivussa ja kärsimyksen keskellä. epäonnistumisen kohdalla ei heti jaksa nähdä eteenpäin. Ihminen voi olla välikappaleena sitä välittämässä ja jakamassa
~ 53 askel 6/19. Lähiruoka ja luonnonmukaisuus korvaamatonta. Herra sanoi Moosekselle: ”Sano Aaronille ja hänen pojilleen: Kun siunaatte Israelin, lausukaa sille näin: – Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua, Herra kirkastakoon sinulle kasvonsa ja olkoon sinulle armollinen. Kesä synnyttää meissä kaipuun luontoon ja maaseudulle. Siunaamme kaikkia maanviljelijöitä, jotka jaksavat ahertaa elävän maaseudun hyväksi. Kirjoita ”Rukouspyyntö” kuoren vasempaan ylälaitaan. Rukouspyyntöni: pyyntösi puolesta rukoillaan Helsingin Mikael Agricolan kirkon Tuomasmessun rukousryhmässä ja myös Tuomasmessun yhteydessä kerran kuussa. Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi ja antakoon sinulle rauhan. toimitus@kotimaa.fi otsikolla ”Rukouspyyntö”. Heinän tuoksua, eläinten läheisyyttä, maaseudun ääniä. Ristinmerkillä voit siunata itsesi aamulla ja illalla, syömään käydessäsi, oikeastaan milloin vain. Se on samalla rukous: ”Isä, Poika ja Pyhä Henki, ole kanssani.” Herran siunauksen alkuperä on Raamatussa, Vanhassa Testamentissa, ja sitä kutsutaan siellä Aaronin siunaukseksi. Tai kuoressa osoitteella Askel, PL 279, 00181 Helsinki. Näin voi siunata ajatukset, tunteet ja kätten tekemiset. Tahdotko, että puolestasi rukoillaan. ta sydämelle, vasemmalta olkapäältä oikealle. ”Kun he näin siunaavat Israelin minun nimeeni, minä annan sille siunaukseni.” (4 Moos 6: 22–27) Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua. Erilaisten elämänmuotojen säilyminen on meille kaikille tärkeää. lähetä pyyntösi sähköpostilla osoitteeseen askel. Kokemaan jotakin, mikä oli tuttua lapsuudessa. Käsittelemme viestit luottamuksella
teemu rinne Pirjo kantaLa kysy PaPiLta Miitta Sorvali: Rakkaus ratkaisee Kjell Westö muistaa hurrivihan Japani lumosi Lasse Heikkilän Kun Kekkonen Seurasaaressa hirsiä potki 265 tiekirkkoa! Bongaa eLämäntaito miten Pärjään tunteiden kanssa. Papin puheesta Lauttasaaren kirkossa en muista mitään, niin paljon jännitti. 1965: ”Nuoren tytön haave juhannushäistä toteutui. Myös mieheni kuolinpäivänä, hautajaispäivänä ja kun ’kiitos tehtiin’ oli liputuspäivä. Juhlat olivat kotonani, jonne ei ollut autotietä. Lieneekö sateesta ollut apua, mutta onnea ja rakkautta on riittänyt tähän päivään asti. Tänä juhannuksena on 53. askellehti.fi Luistavissa Pikkukengissä Patikoimaan siunaus kaikiLLe maanviLjeLijöiLLe! mistä tuntee kristiLLisen yhteisön. Koko hääpäivän satoi. Lähetä muistosi alla olevaan osoitteeseen 17.6. Uskoa, toivoa ja rakkautta 6/19 irtonumero 9 € Askel uudistui, tutustu! Lehden paras juttu . Mikä siinä kosketti. Ihmettelen vieläkin.” mArjA kertoo: ”Ei ollut kaasoa eikä polttareita, ei lahjalistoja eikä värisuunnitelmia. Kirjapalkinnon voitti Anja ylänne. Hääpäivän aamuna 29.6.1974 sulhanen kipaisi kauppatorilta ostamaan lempikukkiani, ruiskaunokkeja ja päivänkakkaroita. Minulla oli pitkä valkea puku, jonka sisareni oli ommellut. Kirjoita korttiin tai sähköpostin otsikoksi ”Paras juttu”, kerro suosikkijuttusi otsikko ja liitä viestiin nimesi ja osoitteesi. Rippipappi vihki meidät. mennessä. Äiti oli tilannut Elannosta kolmikerroksisen hääkakun ja pullakranssin pikkuleipineen. Tarjolla oli kahvia, voileipiä ja kakku, jonka päällä morsiuspari. ”juttu on historiaa ja koskettaa vieläkin.” askellehti.fi www.facebook.com/askellehti.fi yhdessä elämä on parempaa. Kirkkoon tuli yllättäen tuntematon kuvaaja kuvaamaan juhannusparia. Pa si Le in o 54 ~ askel 6/19. Mitä sait lahjaksi konfirmaatiopäivänä. Ollaan siis yhteyksissä: Lähetä meille postia osoitteella Askel, Yhdessä, PL 279, 00181 Helsinki askel.toimitus@kotimaa.fi Askel jA nAisten pAnkki yhteistyöhön Jokaisesta uudesta Askelen tilauksesta osoitetaan yksi euro kanalahankkeeseen Ugandassa. julkAisemme heinä-elokuun Askelessa valikoiman lukijoiden muistoja ja arvomme vastanneiden kesken kirjapalkinnon. Vastanneiden kesken arvomme kirjapalkinnon. Mitä muistat opetuksesta. Kotiseurakuntamme kirkossa oli vihkiminen ja kotonani illalla Siioninvirsiseurat. yhdessä Anneli muisteli: ”Tapasimme seuroista palatessa ja seurustelimme muutaman vuoden. Helsingissä oli liput saloissa, koska 3.9.1960 oli Urho Kekkosen 60-vuotispäivä. Veljeni oli tehnyt pihalle koivukujan. Kaikki vieraat eivät ehtineet mukaan juhannuksen lossijonon vuoksi. mennessä. Onneksi talonmies oli kotona ja päästi meidät uuteen yhteiseen kotiimme. Häämatkan teimme kultahääpäivän kunniaksi Lofooteille, nuorena ei ollut varaa. Kilometri käveltiin. Yli 50 vuotta saimme vaeltaa yhteistä matkaa. Olemme neljän lapsen vanhempia ja nautimme kuudesta ihanasta lapsenlapsesta.” kirjApAlkinnon voitti leena, joka kertoi häistä v. kerro rippikoulusta mikä juttu sinua kiinnosti eniten Askelen numerossa 6/2019. Ilma oli tukalan kuuma ja hyttysiä miljoona. Lähetä vastaus alla olevaan osoitteeseen 17.6. Numeron 5 suureksi suosikiksi nousi jussi karvosen artikkeli Hämäläiskylä pelasti juutalaiset. Seisoimme sateessa ja huomasimme, ettei kummallakaan ollut avainta. Kahvittelun jälkeen ystävä kyyditsi meidät kotitalomme eteen ja lähti. kirjoitA korttiin tai sähköpostin otsikkoon ”Rippikoulumuisto” ja liitä lyhyeen viestiisi myös nimesi ja osoitteesi. Kerro meille lyhyesti jokin muistosi. Häävalssia ei päästy tanssimaan, koska haitarinsoittajalle oli tullut este. Oli pitkä pitsipuku ja huntu. hääpäivämme.” Olipa kerran kesähäät millAinen oli riparisi ja millaisia olivat sen parhaat hetket
Kiinnitä verhonipsut liinan kulmiin. Erota rautalangat toisistaan ja kiinnitä ne teipillä kiven päällyspuolelle. askarTele teksti ja kuvat: maija h. Pujota helmiä kaksin kerroin olevaan rautalankaan. paavilainen ~ 55 askel 6/19. a. Pujota nipsukoukut liinapainojen ripustuslenkkeihin. (Kuva 1) Taita sitten rautalangat kiven toiselle puolelle ja kiepauta rautalangat yhteen, kunnes yhteen kiepautetut rautalangat ulottuvat kiven yläreunaan asti. Poista teipit. Kiepauta rautalangat yhteen noin parin senttimetrin matkalta. Tuulen taakat Kesätuuli ei pääse riepottelemaan puutarhakutsujen pöytäliinan helmoja, kun teet liinan kulmiin kauniit painot kivistä ja lasihelmistä. (Kuva 2) Kiepauta lopuksi rautalangat muutaman kerran helmien läpi tulevien rautalankojen ympäri helmien alapuolelta. Yhtä liinapainoa varten tarvitset sydämenmuotoisen (tai jonkun muun kauniin muotoisen) pienen kiven ohutta taipuisaa rautalankaa noin puoli metriä muutaman lasihelmen, joissa on sen kokoinen reikä, että kaksinkertainen rautalanka menee siitä läpi verhonipsun teippiä sivuleikkurin rautalangan katkaisuun kärkipihdit rautalangan taivutteluun Tee näin: Pese ja kuivaa kivet. (Kuva 3) Katkaise rautalangan päät. Taita rautalanka kaksin kerroin ja tee taitteeseen ripustuslenkki: laita kynä rautalangan taitekohtaan ja kierrä kärkipihdeillä molemmat rautalangat tiukasti yhteen muutaman kerran
Afrikan tulevaisuuden puolesta teKsti: päivi lippoNeN Kuvat: WaNJira Gateri askel 6/19 56 ~. Yksi töihin menijä on suomalainen diplomiinsinööri Jussi Hinkkanen, joka haluaa yhdistää yrittäjyyden perinteiseen kehitysapuyhteistyöhön. Kun aamu valkenee miljoonakaupunki Nairobissa Keniassa, kadut ruuhkautuvat autoista ja ihmisistä
Toimistot ovat Helsingissä, Nairobissa ja Kampalassa. Se tarkoittaa maailman suurinta työikäistä väestöä. – Jos heistä vaikka 100 miljoonaa lähtee liikkeelle, se tuottaa humanitäärisen kriisin ja länsimainen maailma menee sekaisin. Edistys näkyy Nairobin keskustaan nousevina pilvenpiirtäjinä. Ne, joilla ei ole varaa ostaa bussilippua, kävelevät. tiedeja teknologiaministerin neuvonantaja, Nokian Intian, Lähi-idän ja Afrikan johtoryhmän jäsen vastuullaan yhteiskuntasuhteet ja strategiset partneruudet ~ 57 askel 6/19. Yritys tarjoaa koulutusta ja työnhakuopastusta mobiilipalveluna 300 000 kenialaiselle kuukaudessa. Työtä mobiilipalveluna Jussi Hinkkanen on perustajaosakas vuonna 2014 aloittaneessa Fuzussa. Työ on elinehto maassa, jossa ei ole sosiaaliturvaa. Koettu pakolaiskriisi on pientä sen rinnalla mitä tuleman pitää, jos nuorille ei löydy polkua työelämään. Hinkkanen on huolissaan maanosan voimakkaasta väestönkasvusta. Tällöin työikäisiä asuu Afrikassa 1,25 miljardia. Keniassa 36 prosenttia kansasta elää kahden dollarin päivätulolla. Ero maaseudun elämänpiiriin on kuitenkin jyrkkä, kun tiettömien taipaleiden takana eletään omavaraistaloudesJussi Hinkkanen on Fuzu Oy:n toinen perustajajäsen ja toimitusjohtaja Jussi Hinkkanen on syntynyt Lahdessa vuonna 1974 PerHe: diplomi-insinööri vaimo ja 13-v. Muutakin kerrottavaa olisi, kuten taloudelliset haasteet ja kehitysnäkymät. Työntekijöitä on 28. Afrikan väestö kasvaa. poika DiPlOmi-insinööri Tampereen teknillisestä korkeakoulusta JOHTaJana suomalaisissa, monikansallisissa yrityksissä tuotehallinnan, strategisen johtamisen ja IT-hallinnon tehtävissä mOsambikissa mm. Pilvenpiirtäjiä ja takamaita Uutiskynnyksen Afrikka läpäisee länsimaissa, jos kerrottava liittyy pakolaisongelmaan, kriisiin tai väkivaltaan. Vuonna 2050 väkiluku nousee 2,5 miljardiin. L iikenteen, taksien ja pikkubussien seassa kaupustelijat koputtavat auton ikkunaan tarjoten juotavaa ja hedelmiä. Koulutettu keskiluokka nauttii hyvästä elämästä aidatuilla asuinalueilla kotiapulaisten keskellä. Taloudellisesti Kenia on maailman dynaamisimpia maita. Haaste on siinä, kuinka saada hyvinvointi leviämään mahdollisimman monelle ihmiselle. Kenian pääkaupungin aamuruuhka tarjoaa aavistuksen Afrikan väestön räjähdysmäisestä kasvusta. Maanosan talous kasvaa
Sitten Mosambikin tiedeja innovaatioministeri tykästyi suomalaiseen asiantuntijaan ja Jussi siirtyi ministerin neuvonantajaksi YK:n työntekijänä. Afrikkalaisyrittäjissä on voimaa Jussi Hinkkasen mielestä ainoa ratkaisu työttömyyteen on luoda ihmisille polku, joka vie häntä eteenpäin. – Verrattuna perinteiseen kehitysyhteistyöhön asioiden vaikuttavuus on monta kertaa tehokkaampaa. Presidentti voi soittaa ja antaa käskyn. Hän näkee suurena mahdollisuutena myös 2000-luvulla syntyneet nuoret eli milleniaalit. Poikkitieteellistä yhteistyötä Jussi Hinkkanen arvostaa sosiaalitieteilijöiden ja insinöörien yhteistyötä. Joka toinen päivä ministeriön henkilökunta oli hautajaisissa. YK:n politiikan toimijuus on todella tärkeää, mutta yrittäjyys on osattava ottaa mukaan. Jos ministeri vaihtuu, kaikki Kun ihmisellä ei ole sosiaaliturvaa, hänen ainoa tukensa on perhe ja työ. Hinkkanen kiittelee, että muun muassa World Vision ja Kirkon Ulkomaanapu ovat osanneet muuttaa toimintaansa. He ovat valveutuneita ja ratkovat ongelmia alhaalta ylöspäin. Neuvonantajamme Jason meni yksin syömään, ja silloin terroristit iskivät, Jussi muistelee tammikuista iskua Nairobissa. Ne ovat vyöryneet Afrikan markkinoilla ja tekevät, mikäli kehitys jatkuu nykyisellään, vuonna 2025 jo 450 miljardin edestä myyntiä. Yhdessä he tuottavat tietoa, kuinka ihmiset käyttävät palveluja. – Pärjäsin työssäni hyvin ja opin, kuinka toimitaan mahdottomassa ympäristössä. Toistaiseksi afrikkalainen yhteiskunta rakentuu vahvan valtion kautta, joka on omnipotentti eikä sillä ole kykyä ymmärtää muiden toimijoiden roolia kehityksessä. Olisi tärkeätä saada kansalaisjärjestöt, yritykset ja valtio yhdistämään toimintaansa. Terroristit iskivät hotelliin Jussi Hinkkanen näkee, että terrorismi on yksi monista Afrikan ongelmista, joka kytkeytyy köyhyyteen ja näköalattomuuteen. – Seuraavana päivänä ei terrori-iskusta enää näkynyt mitään. Jussin mukaan nyky-yrityksiä ei kiinnosta, jos joku yrittää estää toimintaa. Siirsin tapaamista, sillä olin yölennon takia väsynyt. Näin ihminen pysyisi omilla jaloillaan pystyssä, ja tätä mallia voisi myös skaalata. Asioita kokeillaan, opitaan nopeasti ja muokataan toimintaa palautteen perusteella, Hinkkanen sanoo. Pahinta auttamisessa on se, että luvataan jotain, tehdään se ja pian kaikki hiipuu pois, kun rakennelma ei kykene pysymään itse pystyssä. Parannetaan hallinnon tietojärjestelmiä, kehitetään sosiaalipalveluita ja kannustetaan yrittäjyyteen. Fuzun toimintaidea on tarjota digitaalinen palvelu mobiilin kautta. Negatiivisen uutisoinnin takia Afrikan maanosa ei houkuta länsimaita investoimaan. Uudistuvalle kehitysapuyhteistyölle on tilausta. Jussi kertoo, että seuraavaksi alkavat kokeilut Somaliassa ja Ugandan pakolaisleirillä, myöhemmin tänä vuonna Länsi-Afrikassa. Tällä tiedolla tehdään sitten uusia innovaatioita. Heillä on poikkitieteellinen tapa katsoa maailmaa. YK:n vapaaehtoispaikka UNDP:n yksikössä tarjosi ensin hienon haasteen. – Minun oli tarkoitus tavata yrityksemme neuvonantajaa nairobilaisella hotellilla. Tällöin toiminnan suunta muuttuu äkillisesti. – On kiinnostavaa nähdä, millaista osaamista löytyy pakolaisleiriltä. Itsekin hän välttyi täpärästi terrori-iskulta. Sitten taas tehtiin työtä yötä päivää. Afrikkaan Jussi muutti vaimonsa kanssa vuonna 2005. – Isot monoliittiset hankkeet eivät enää ole tätä päivää. Keniassa työ on elinehto ja vähän koulutusta vaativiin tehtäviin riittää hakijoita. Käyttäjäkokemus on henkilökohtainen, ja virtuaalinen uraneuvoja tukee työnhakijaa. – Ajattelin tuolloin, että politiikan ja strategioiden kautta voidaan nopeuttaa Afrikan kehitystä. Etsitään osaajia pakolaisleireillä Fuzulla on ollut jo neljä miljoonaa käyttäjää. Tarkoitus on luoda systeemi, jossa koulutus, yritykset ja tarpeet synnyttävät verkoston. – Hänen työnsä kautta koin aasialaisen kulttuurin ja näin köyhyyden. Kun presidentti soittaa Jussi kuvailee, kuinka Afrikassa työtä tehdään kovasti, kunnes tapahtuu jotain odottamatonta. Ihmiset vain jatkavat matkaansa eivätkä ota stressiä asioista, joille eivät voi tehdä mitään. Jussi uskoo vahvasti, että Afrikan yrittäjät tulevat muuttamaan maailmaa. YK:n on muututtava, mutta kehitysyhteistyö peruspalveluissa ja koulutuksessa on tärkeää. Yrityksissä ja modernissa yrittäjyydessä ketteryys on lähtökohta. sa. Toisin on kiinalaisten yritysten kohdalla. askel 6/19 58 ~. Suomessa ura Konecranesilla oli hyvässä nosteessa, mutta Jussi halusi tehdä jotain vielä vaikuttavampaa ja yhdistää osaamistaan. Afrikassa kaikilla ihmisillä on ongelmia. Uudet sosiaaliset yritykset tuovat terveyspalveluja ja uusiutuvaa energiaa miljoonille ihmisille. He vain tekevät asioita. Kun ihmisellä ei ole sosiaaliturvaa, hänen ainoa tukensa on perhe ja työ. – Perinteisessä kehitysapuyhteistyössä muutos tapahtuu hitaasti, sillä toimet vaativat konsensusta, kaikkien on oltava samaa mieltä. Mahdoton ympäristö Jussin isä toimi liiketoiminnan kehitysjohtajana suomalaisessa yrityksessä, fokuksena Kaakkois-Aasia. Tie auki nuorille Jussi Hinkkasen mukaan nyt on hyvä hetki ratkaista, kuinka tarjotaan nuorille pääsy työelämään ja taito hankkia lisää osaamista. Lähes jokaisella ihmisellä on älypuhelin, ja sillä hän pääsee Internetin sivustolle hakemaan tietoa, tunnistaa oman osaamisensa, löytää opiskeluja työpaikkoja. Tämän takia valtio tarvitsee vastavoiman, kansalaisyhteiskunnan tai talouselämän, jotka puskevat maan seuraavalle tasolle ja rohkenevat jopa uhmata valtiota
Kun täytin 40 vuotta, totesin: nyt on kokeiltava. Hinkkasen mukaan Afrikassa usko ja kirkko ovat tärkeä turvaverkko. Vastaaviin tuloksiin ei kykene mikään kehitysyhteistyöhanke. On tehtävä monen ihmisen työt, omaksuttava hetkessä uusia taitoja ja kyettävä olemaan lannistumatta. Jussi sanoo, että startup-firman pyöritys on äärimmäisen kova puserrus. Totesin, että ei ongelmia näin ratkaista. – Olin ujo poika, josta musiikkiharrastus koulutti esiintyjän ja antoi taidon heittäytyä tunteeseen, jolloin ei toimita vain järjen varassa, Jussi Hinkkanen kertoo. tehty ajetaan alas. Mitään ei voi kontrolloida. ”Jätän enemmän kuin otan” Vuonna 2014 Jussi Hinkkanen teki ison loikan Nokiasta startupin vetäjäksi. Jussi näki, kuinka ruohonjuuritason ihmiset pääsivät ensimmäisen kerran kiinni tietoon ja kykenivät rakentamaan osaamistaan. Minun maksimini on, että jätän enemmän kuin otan. Nokia pyysi Jussi Hinkkasen Johannesburgiin vuonna 2009. – Kristillinen kirkko tarjoaa moraalisen koodiston, joka on hyvin ajankohtainen. Jos saadaan vapautettua nuorten luomisvoima, Afrikan suunnan muutos on mahdollista. Kuvassa myös Fuzun sisältötiimissä toimiva kollega Kelvin Mokaya. Siellä hän vastasi Nokian Lähi-idän ja Afrikan yhteiskuntasuhteista Esko Ahon alaisuudessa. Kirkko on tärkeä turvaverkko Seuraavan rahoituskierroksen aikana on tarkoitus löytää pääomaa laajentaa palvelu 10 miljoonalle ihmiselle. Heidän on otettava kehitys omiin käsiinsä. Se on yhteiskuntaa kannatteleva rakenne. Ei ole aikaa eikä pääomia kokeilla asioita kuten suuressa yrityksessä. Se antaa viimeisen turvan ja näyn mennä elämässä eteenpäin. ~ 59 askel 6/19. Ihmisille itselleen on annettava välineet vaikuttaa. Fuzun kenialaiset työntekijätkin ovat vahvasti kristittyjä, mikä Afrikassa on tyypillistä. Nokialla oli tuolloin 60 prosentin markkinaosuus Afrikassa. – Totesin, että nyt olen tän elokuvan nähnyt. Luterilaisuudessa on hyvä asia, että syntien anteeksianto ei ole automaatti. – Jos saadaan vapautettua nuorten ihmisten luomisvoima, Afrikan suunnan muutos on mahdollista. Ajattelen myös, että jos et ole yrittänyt mitään, olet epäonnistunut. – Olemme käyttäneet neljän vuoden aikana noin 2 miljoonaa euroa, ja sillä rahalla olemme pystyneet tukemaan miljoonia. – Täällä kaikki riippuu siitä, miltä asiat näyttävät. Ministerin on myös huolehdittava oman työnsä jatkumisesta ja varmistettava, että neljän vuoden tulot mahdollistavat toimeentulon loppuelämän ajaksi. Taloudellisesti tämä oli huono valinta. Oma uhraus on ollut suuri, mutta tiedän, että olemme oikealla tiellä
Visuaalisuus luo yhteyden yleisön tuntemiin Tolkienin teosten elokuvaversioihin. Maagisen kaunis maailmanluokan elokuva J. Karukosken ohjaus ei selitä turhia. R. Karukosken näkökulma on selkeästi rajattu: elokuva luo kuvan siitä, miten orvoksi jääneestä Tolkienista ( Nicholas Hoult) kypsyi kirjailija, jonka kynästä syntyi lause: ”Kolossa maan sisällä asui hobitti.” Siitä lähtivät ne rakastetut tarinat, joista Tolkien tunnetaan: Hobitti eli sinne ja takaisin, Taru sormusten herrasta ja Silmarillion. kihloihin he menivät Tolkienin täytettyä 21. Kun Tolkienin leskeksi jäänyt äiti muuttaa poikiensa kanssa tehdaskaupunkiin, viittaus Sarumanin helvetilliseksi muuttuvaan Rautapihaan on selvä. Se näkyy enemmän siinä, miten Karukoski visuaalisuudellaan yhdistää nuoren Tolkienin holhoojana toimineen isä Francis Morganin hobittien sankariin, velho Gandalfiin. Freija özCan Karukosken kaunis Tolkien J. Tolkien (nicholas Hoult) rakastui vaimoonsa edithiin (lily Collins) jo 16-vuotiaana. Tolkienin syvää katolista uskoa elokuva ei korosta. Sota tuo siihen toisen sävyn. Lapsuuden vehreä maisema vie mielen Kontuun. Elokuvaa on sanottu maagisen lisäksi laahaavaksi. R. 20 19 Tw en tie th Ce nt ur y Fo x Fi lm 6.6.–4.7. K yllä voi olla ylpeä Dome Karukoskesta, ajattelin, kun elokuva Tolkien kääntyi valkokankaalla lopputeksteihin. Se onkin viipyilevä mutta visuaalisesti tavattoman kaunis. Menossa Elokuva ”kolossa Maan sisällä asui hobitti.” askel 6/19 60 ~. Taistelutantereen huuruisat mielikuvat ennustavat Karukosken tulkinnassa nousevaa pimeyttä aaveratsastajineen. Tolkienin toveruus koulutoveriensa Geoffrey Bache Smithin, Christopher Wisemanin ja Robert Gilsonin kanssa on kuin neljän hobitin iloinen seurue. R. Tolkienin nuoruudesta on tyylikäs taidonnäyte suomalaisohjaajalta. R
Suurimmilla hengellisillä kesäjuhlilla on jopa kymmeniä tuhansia ihmisiä ja järjestelyt infrastruktuureineen mittavat. Valikoima on nimittäin lähes yhtä laaja kuin on meidän Herramme Siionissa veisaajia: Siionin Kannel, Siionin Matkalaulut, Siionin Laulut, Siionin virret, Viisikielinen ja Virsikirja. Sen vuoksi alueen kartta, kompassi ja suuntavaisto ovat ”must”. Kesäjuhlat H engelliset kesäjuhlat ovat usein taivaallisen sateen aikoja, sekä uskonnollisessa että ilmatieteellisessä mielessä. Sateenvarjo taas ärsyttää takana istuvia, toisaalta sen mukana raahaaminen takaa poudan, ja sitä voi käyttää myös hellesuojana. Mahdollisuus esiintyä incognito ja välttää päänsärky viikonlopun kestävässä yhtäjaksoisessa juhlinnassa. Ju kk a Gr an st rö m ~ 61 askel 6/19. Sateen sattuessa tietysti tarpeeton, kun voi avoimen taivaan alla suu ammollaan ihmetellä suomalaisen suven suloisuutta. Taitavimmat taittelevat Kotimaa-lehdestä paperipäähineen. Sillä voi ikuistaa itsensä selfiekuvaan taustalla 35 000 muuta juhlijaa. suuntAvAisto. l A u l u k i r j A. MAtkApuhelin. Kesäjuhlat ovat myös päähineiden juhlaa, ja materiaalista riippuen ne suojaavat ainakin auringonpistokselta. Myös juhlien herätysliiketausta helpottaa valintaa: Onko suositeltavaa käyttää huivia. Lauantai-illan loppuvirren ajaksi voi nousta pystyyn, sytyttää kännykän valon ja huojua juhlakansan mukana tuhansien kännykkävalojen tuikkeessa. Siksi juhlijan paras tavara on sadeasu, saappaat ja sadetakki. Isomman sadeviitan ja leveälierisen sadehatun alle voi koota koko perheen. kelillä kuin kelillä kesäjuhlille. Mikäli järjestäjät ovat käyttäneet penkkeihin höyläämätöntä ja pihkaista kakkosnelosta, mikään ei korvaa omaa istuinalustaa – paitsi materiaalipöydältä saatu lahjalehti. päivi puhakka Oletko valmis. Nykyjuhlija ei kuitenkaan selviä ilman matkapuhelinta. Sillä voi äänittää puheiden kokokohdat ja etsiä juhla-alueelle eksyneet lapset. AurinkolAsit. Tarkista ennen juhlille lähtöä järjestäjätaho ja missä osassa Siionia veisataan, niin laulukirjavalintasi osuu oikeaan. Onko lierihattu itsekorostusta ja turhaa koreutta vai suorastaan suositeltavaa kauneutta. Pieni ihminen eksyy helposti hengellisesti saatikka ihan konkreettisesti. pakkaa mukaan myös kärsivällisyyttä ja hyvää mieltä. päähine. vesipullo. reppu. Juhlilla voi heittäytyä perinteen vietäväksi. Kansallispuvun käyttö ratkaisee naisilla päähinekysymyksen, kun tarjolla on huntu, pinteli, sorokka eli harakka, säppäli, tanu tai tykkimyssy, joka symbolisesti sopisi hengelliseen sodankäyntiin ja pitämään ajatukset puhtaina. Vapauttaa kädet selfien ottamiseen, sateenvarjon kantamiseen, kättelyyn, kolehdin kaivamiseen, ruokailuun, rukoukseen ja ylistykseen. istuinAlustA
maalauksia, veistoksia, grafiikkaa ja piirustuksia 1850-luvulta 1980-luvulle sekä pieni venäläisen posliinin kokoelma. 30.6. 16.6. (*Suomen ulkopuolelle meneviin tilauksiin lisätään postikulut). Taidekodin osoite on Pohjoinen Hesperiankatu 7, 6. Tilauksen maksaja (Osoitteenmuutoksessa uusi osoite) NIMI OSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA SÄHKÖPOSTI PUHELIN SYNTYMÄVUOSI Lahjatilauksen saaja (Osoitteenmuutoksessa vanha osoite) NIMI OSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA SÄHKÖPOSTI PUHELIN SYNTYMÄVUOSI Tilaan Askel -lehden itselleni lahjaksi Kestotilauksena 12 kk 6 kk Määräaikaistilauksena 12 kk 6 kk Muutan määräaikaisen tilaukseni kestotilaukseksi Osoitteenmuutos (täytä vanha ja uusi osoite alle) vakinainen alkaen tilapäinen ajalle Asiakaspalvelu Puhelin 020 754 2333 Internet www.kotimaa.fi Sähköposti asiakaspalvelu@kotimaa.fi Osoite Hietalahdenranta 13 PL 279, 00181 Helsinki Tilaushinnat Suomeeen* Kestotilaus 86,00 € 12 kk Määräaikaistilaus 89,00 € 12 kk 44,50 € 6 kk Irtonumero 9,00 € Vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanomatai aikakauslehtien verokanta on 10 % 1.1.2013 lähtien. Musiikissa Tuuli Malve yhtyeineen. Sisäänpääsy on maksuton. Lisäksi tämä avara töölöläisasunto Helsingissä on erikoinen nähtävyys. PALVELUKORTTI KO TIM AA O Y M A K SA A PO ST IM A K SU N Ko tim aa Oy Vas tau slä he tys Tun nu s 50 01 58 2 00 00 3 HE LS IN KI Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. Kesäisten laulujen Tuomasmessu, saarnaaja ja liturgi pirjo kantala. krs. Näyttely on avoinna 21.8. Kirpilän toisen nykytaidenäyttelyn Odottamassa kätkettyjen puutarhojen kutsuvan meitä – lähemmäs ovat kuratoineet nayab ikramin ja ramina Habibollah. Saarnaaja ja liturgi Jaana räntilä. Kutsutut taiteilijat ana Gutieszca, anna Ting Möller, alejandro Montero Bravo ja polat Ghasemloo tulkitsevat teoksissaan kotia tukeutuen siihen liittyviin tunteisiin ja muistoihin käyttäen välineinään ääntä, videota, veistoa, installaatiota ja maalausta. Musiikissa Lähetysseuran Cumina-kuoro. saakka keskiviikkoisin klo 14–18 ja sunnuntaisin klo 12– 16. Kirpilä on lääkäri Juhani kirpilän entinen koti, jossa on esillä hänen keräämänsä suomalaisen taiteen kokoelma, mm. Tule mukaan voimaantumaan yhteisestä rukouksesta ja laulusta! Ri itt a Su pp er i askel 6/19 62 ~. Helluntaina saarnaa piispa emerita irja askola, liturgina Tapio koivu. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. koti ja sen merkitys Menossa kesäiset Tuomasmessut Joka sunnunTai klo 19, Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23, Helsinki 2.6. TaidekoTi kirpilän nykytaiteen näyttely kutsuu pohtimaan kotia sen monissa merkityksissä. Musiikissa antti Vuori yhtyeineen. Saarnaa Veli-Matti kärkkäinen. Saarnaaja ja liturgi Tiia lehtonen. 9.6. 23.6. Musiikissa anna kiiski yhtyeineen. Musiikissa inna Vintturi yhtyeineen
Herättäjäjuhlilla Nivalassa mm. Muhoksella pidettävien Suviseurojen ohjelma koostuu seuroista, laulamisesta, leirielämästä sekä sukujen ja ystävien tapaamisesta. Siellä esitetään romanttista komediaa Kaksi puuta, jonka humoristista ja vauhdikasta tarinaa Tapion kappaleet kuljettavat eteenpäin. Laulaja itse ei esiinny näytelmässä. juhannuskonferenssi.fi 28.–30.6. herattajajuhlat.fi Teatteri JUHA TAPioN musiikista pitävien kannattaa suunnata kesäteatteriin Raumalle. Keräysluvat: Manner-Suomi RA/2016/517, Ahvenanmaa ÅLR 2018/7988. Kahden erilaisen maailman kohdatessa ei ristiriidoilta vältytä, mutta näkökulmien avartaminen tuottaa myös jotain hyvää. suviseurat.fi 4.–7.7. alv 24 %). Ohjelmassa Missiologinen seminaari, lähettien ja kenttien esittelyä, raamattutunteja, Metallimessu ja runsas ohjelma lapsille ja nuorille. David Lyle Morris, Jukka Norvanto, Miikka Ruokanen ja Seija Uimonen. ~ 63 askel 6/19. Vaikka ennen olikin kaikki paremmin, voisiko muutos joskus olla hyväksi. Jippu, Kaarlo Kalliala, Jukka Leppilampi, Päivi Niemi, Aki Ruotsala ja Mikko Vaismaa. suvipaivat.fi 19.–23.6. Kaksi puuta Rauman kesäteatterissa 12.6.–17.8. Nuorille tarjolla The Road, Iltagaala ja Allasbileet. Juha Tapiota kesäteatterissa Ja ni La uk ka ne n JUKKA LEPPiLAMPi KAiSAMARi HiNTiKKA Kuva: Ma rKKu pihla ja Perusta muistokeräys Muistokeräys on kaunis tapa kunnioittaa edesmenneen läheisen sitoutumista lähetystyölle. Valtakunnallisilla evankeliumijuhlilla Porissa tavataan mm. evankeliumijuhla.fi 28.6.–1.7. Musiikista vastaa Antti Vauramon johtama livebändi. Eeva-Maija Haukinen, Jukka Keskitalo, Esa Ruuttunen, Gospel Covertajat, Hevimessu ja Armo-installaatio. Junnu Aaltonen ja Hillel Tokazier. Lahjoituspalvelu 020 7127 256 (arkisin klo 9–15) suomenlahetysseura.fi/muistokerays Hinnat 020-numeroihin soitettaessa: kiinteästä puhelinverkosta ja matkapuhelinverkosta 8,4 snt/min (sis. Anttila. Lähetyksen kesäpäivillä Hyvinkäällä mm. Kaksi puuta on tarina rakkaudesta, intohimosta ja jääräpäisyydestä. Kaisamari Hintikka, Eija-Riitta Korhola, Perttu Pölönen, Johanna Sandberg ja Jari Sinkkonen, musiikissa mm. Kesäjuhlatärppejä 14.–16.6. Komedian ovat käsikirjoittaneet osku Valve ja otto Kanerva, joka myös ohjaa esityksen. Nuorten aikuisten teemafoorumissa Tapio Puolimatkan aiheena Kristitty ja eettiset kysymykset. Juhannuskonferenssi Keuruulla tarjoaa laajan kattauksen musiikkia ylistyksestä ja yhteislaulusta vaskimusiikkiin ja kirkkokonserttiin. kylvaja.fi Sanan Suvipäivillä Lohjan Vivamossa mm. Rooleissa Ria Kataja, Mikko Töyssy, otto Kanerva, Hanna Vahtikari, Veera Tapanainen ja Miikka J
Tai sähköpostilla: askel.toimitus@kotimaa.fi nimi osoite oLen tiLaaja puh. mennessä os.: Askel, PL 279, 00181 Helsinki. askel 6/19 64 ~. Kuoreen tunnus Ristikko 6/2019. ristikko 6/2019 La at in ut M ar tt i Rä ik kö ne n oikean ratkaisun lähettäneiden kesken arvomme kirjapalkintoja! Lähetä ratkaisu 18.6
Olen eloisa, liikuntaa harrastava nainen (60+), jolle kristilliset arvot ovat tärkeitä. Olen Vantaalta nuorekas, hyväkuntoinen, toimelias, tunneihminen, toiset huomioonottava, leskeksi jäänyt nainen. kuvataiteet, kirjallisuus sekä musiikki kiinnostavat minua. Muista maista 30 €. Kun haluat vastata kirjeenvaihtoilmoitukseen: Kirjoita kirje nimimerkille ja lähetä osoitteeseen Askel / Kirjoita minulle, PL 279, 00181 Helsinki. Kirjoita minulle Sinä rauhallinen, ehkä lukemisesta ja musiikista pitävä, perheen perustamisesta kiinnostunut vapaa nainen. Pidän ulkoilusta, mökkeilystä, puutarhanhoidosta, hyvästä ruoasta. Tilaukset: Herättäjä-Yhdistys, www.herattaja.fi, (06) 433 5700, kati.leskela@h-y.fi 15,27,20,~ 65 askel 6/19 ~ 65 askel 6/19. Varaudu odottamaan vähintään kuukausi. Vastauskirjeet postitetaan viikoittain ilmoittajille. melomaan tai hiihtoladulle. Lämpimät onnittelut! lähtIsItKö KanssanI esim. Ehkä työskentelet terveystai hoitoalalla, viihdyt luonnossa ja osaat arvostaa elämän ”pieniä suuria” asioita. Kaikella kunnioituksella 10075 KIrJoIta mInulle Uutuuskirjoja PYHISTÄ PYHIMMÄT Kristityn ajastaika Kari Pekka Kinnunen KIRKKOVUODEN SITAATTIKIRJA Sattuvia sanoja vuoden jokaiselle päivälle Toim. Viihdyn myös kotona ja puuhailen mielelläni mökillä. TILKKUTÄKKI Laulujeni syntytarinoita Jaakko Löytty ”Kirjassa esittelen 57 tekemäni laulun taustoja, niiden sanoittamista ja säveltämistä, sekä elämänvaiheitani niiden syntyaikoina. Maksa summa Kotimaa Oy:n tilille Nordea FI60 1573 3000 0007 10. Liitä maksettu pankkisiirtokuitti tai kopio siitä kirjeeseen. Jaettu ilo – kaksinkertainen ilo 10072 löydänKö sInut, sinä vapaa yli 73-vuotias mies Uudeltamaalta viettämään elämää kanssani. Kirjassa on nuotit ja sanat kaikista esittelemistäni lauluista.” Kirjan kuvitus on osin aiemmin julkaisematonta, Jaakko Löytyn kotialbumin aarteita. Lähetäthän yst. Kun haluat oman ilmoituksen Askel-lehteen: Kirjeenvaihtoilmoituksen hinta on 25 € kotimaasta, Pohjoismaista ja Baltiasta. Jos tunnet kiinnostusta, kirjoita minulle. Haen ystäväksi ja mahd. Kerro itsestäsi! Ehkä kohtaamme. Merkitse kuoren vasempaan ylänurkkaan ilmoituksessa mainittu nimimerkki ja numero. löydänkö sinut 10073 KouluJa Käynyt mukava vapaa mies Pirkanmaalta etsii puolisoa. Ristikko 5/2019 Kirjapalkinnon voittajat: tuulikki Kristola Kylänpäästä, toive mustonen Enonkoskelta ja Irma Vanhala Ullavasta. Samanhenkinen nainen, kirjoita ja kerro itsestäsi. yhdessä 10074 mIes tältä tähdeltä, hyvin voiva ja terve, 67/182 tahtoisi kohdata sisäistä kauneutta omaavan 65–75-v. IlmoItuKset lyhennetään tarvittaessa ja julkaistaan saapumisjärjestyksessä. Henkilöt, jotka haluavat vastata sinulle, lähettävät kirjeensä toimitukseen, josta ne postitetaan sinulle viikoittain Askelen kuoressa avaamattomina. naisen, jonka seurassa sielu iloisesti liikahtaa. elämänkumppaniksi vapaata, sivistynyttä, samanhenkistä miestä. Jaakko Mäkeläinen Kirja käy läpi aikakäsitystä, kirkkovuoden pyhiä ja oman elämämme juhlapyhiä. Luonnossa liikkuminen ja mm. myös sähköpostiosoitteesi. luottavaisena Jumalan kämmenellä 10071 Jo puolen vuosisadan ikäpyykin ylittänyt pappi ja tohtori Lounais-Suomesta etsii Sinua uskova nainen! Olet liikunnallinen ja arvostat terveellisiä elämäntapoja. Kirja sopii kristillisestä juhlaperinteestä kiinnostuneelle tai virikeaineistoksi seurakunnan piireihin. Maisemien heleä vehmaus, runot, kesäyön lempeät sateet ja satakielen laulu lehdossa, ne minä tahtoisin omistaa tai ainakin sydämeeni tallentaa. Osoite: Kirjeenvaihtoilmoitus, Askel, PL 279, 00181 Helsinki. Kirkkovuoden jokaiselle päivälle sanomaa kristillisiltä ajattelijoilta, tunnetuilta kirjailijoilta ja muilta sanankäyttäjiltä. Viesti: Askel/Kirjepalvelu lähetä lyhyehKö kirjeenvaihtoilmoitus (maksimi 50 sanaa) nimimerkillä, nimelläsi ja osoitteellasi varustettuna
Keräsin eräällä ryhmämatkalla rahaa kiitokseksi matkanjohtajalle ja unohdin koko potin lompakkooni. Vaaleanpunainen ruusuliisa näyttää ja kuulostaa ihanalta senkin vuoksi, että äitini oli Liisa. Kukkien nimetkin ovat kiehtovia. Kun matkanjohtaja vihdoin sai kukkansa, oli nimivalinta ollut helppoa. Myös muutamat omat kukkani liittyvät tiettyihin ihmisiin. Jeesuskin katseli kukkia ja kehotti ihmisiä samaan. Kekkonen tuvan seinällä ja mustavalkotelevisiossa, neilikat vihkija surukukissa. Mustaherukan alle on levinnyt kevätkaihonkukka Jaana, lahjoittajan mukaan. J oskus presidentti oli Kekkonen ja kukkanen neilikka. tuleva miniäni on puutarhurisukua. Kukkaan liittyy nolo tarina. Silmänilon lisäksi tarjolla olisi luottamusta Jumalan huolenpitoon. Olenkin saanut nauttia juhlissa ja välillä myös arkena kukkien runsaasta suloisuudesta sekä keittiön pöydällä että piharuukuissa. Tädilläni oli samanlainen, ja olen nähnyt vanhan valokuvan, jossa amatsoninlilja kasvaa myös äidin tädin kotona. Hän oli tuonut sen alun lapsuudenkodistaan. Pinkkiä! askel 6/19 66 ~. Tänä keväänä oma armaani sai uudet mullat, ja odotan, että se vuosien jälkeen jaksaisi taas kukoistaa tuoksuvin valkoisin kukkasin. Kesäkukkaistutuksissa rakastan hortensioita, valkoisia orvokkeja ja Mårbacka-pelargonioita. Väristä en tiedä, vanhan albumin kaikki kuvat ovat mustavalkoisia. Keväällä pihalle istutettiin 60-vuotissyntymäpäivälahjaksi saatuja, lahjoittajien ”määräämiä” kasveja, joukossa valkoista ja vaaleanpunaista. Olen heittäytynyt surutta valkoisen ja pinkin valtaan. Harrastukseni on ”köyhän miehen” ikebana, jossa kimppujen vähitellen kuihtuessa kokoan jäljellä olevista, jollain lailla vielä pärjäävistä oksista uusia asetelmia. Ei suurta liekkiä, ei koko maiseman valaisevaa roihua, ei keinovaloja, vain pieni liekki. Lähtiessäni kotoa opiskelemaan äiti antoi mukaan amatsoninliljan. Tiedän, että Espoossa kasvaa eräs alppiruusu Päivi. Ne voivat kantaa jalostajansa tai kuuluisan henkilön nimeä, kuten näyttelijätär Sarah Bernhardin mukaan nimetty pioni tai Tove Jansson -pensasruusu. Joskus kukka oli minulle oranssi gerbera. Nyt se on lähes inhokki, tylsä ja tavallinen. Alppiruusu Hellikillä on puolestaan jalostaja Marjatta Uosukaisen äidin nimi. pienet tulet Kukilla on juuret myös kokemuksissamme ja muistoissamme. Viikkojen ilo. Äskettäin löysin kuvia Prins Nikolai ja Dronning Ingrid -lajikkeista. Pienet tulet. Kauan ennen samppanjaruusua ja pinkkiä hortensiaa. Olen rönsytellyt tarinaa siitä, miten kauas liljani juuret ulottuvat ja miten ne ovat haaroittuneet suvun moniin koteihin. KuKilla ja muilla kasveilla on juuret myös kokemuksissamme ja muistoissamme. teksti ja kuvat Päivi Puhakka • askelen toimitussihteeri Kirjoitan tällä palstalla toivosta, uusista aamuista, pienistä tulista pimeässä, valosta, joka näyttää polun pään vaikka yhden kipinän ja askelen ajan. Ikääntymisen myötä olen huomannut, että kukka voi olla myös vaaleanvihreä neilikka. Jotkut Raamatun henkilöt ovat saaneet kukkakaiman, kuten maariankämmekkä, mooseksenpalavapensas ja pietaryrtti
Niiden avulla ukko parani ja eli monta kymmentä vuotta. Jasmiinin ja syreenin tuoksut lohduttavat ja ilahduttavat. Tiesi, että paikalla on minulle erityinen merkitys. Viipurin lääninsairaalasta hänet lähetettiin kotiin kuolemaan. KatsoKaa Kesän KuKKia! ne auttavat nauttimaan hetkestä, kasvavat ja kukoistavat aikansa ja jättävät kauniin muiston. Hän sai yhden pojan, isäni. Hento mehikasvi muistuttaa, että elämä on ihmeellinen lahja. Isäni isällä, ukolla, oli vatsassa kasvain. Tai arvokas lahja. Lähellä sinnittelee pieni mehikasvi. Jasmiini kasvaa hitaasti, niin kuin minä. ~ 67 askel 6/19. Jasmiini kaivettiin äidin kukkapenkistä lapsuudenkotini pihasta, jonne ne tuotiin aikoinaan äidin lapsuuskodista. Elämänlanka Luoja, ne kasvit takapihalla ovat kuin tehtävä. Sen vieressä nousee syreeni, hitaasti sekin. Joskus oma elämä tuntuu olevan hiuskarvan tai ruohonkorren varassa. Ukon lanko haki Kirvun luonnonparantolasta hoito-ohjeet, joita karjalaiset kuvasivat: ”heiniä ettee ja pyllyä vettee”. Entä jos silloin... Kiitos siitä. Mehikasvin tuttava toi Kirvun läheltä, rajan takaa
+ 14,9 snt/min. Tilaa uudistunut -lehti askellehti.fi SAAKO PÄÄMINISTERI ITKEÄ. . 1.1.2013 alkaen vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanomaja aikakauslehtien verokanta on 10 % ja Digilehden 24 %. TILAAJA/MAKSAJA AS_6_19 Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti SAAJA (jos eri kuin maksaja) Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Kyllä kiitos! Tilaan Itselleni Lahjaksi Uudistuneen Askel-lehden määräaikaisena tilauksena 6 kk hintaan 38 € (norm. + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Muuta maailmaa kana kerrallaan. Askel-lehden jokainen uusi tilaus tukee yhdellä eurolla kanalayrittämistä Naisten Pankin kautta Ugandassa. Postita oheinen tilauskortti, postimaksu on maksettu puolestasi. Uskoa, toivoa ja rakkautta 6/19 irtonumero 9 € Askel uudistui, tutustu!. KUKKIA JEESUKSELTA MUISTISAIRAUS RIISUU IHMISEN OLLI VALTONEN EIJA-RIITTA KORHOLA PAPPILAN SALISSA LEIVO ÄIDILLE PORKKANAKAKKU MINUN KEITTIÖNI Ella Kanninen Ilon koskettama 100 Hämäläiskylä pelasti lähes juutalaista Tutkija Minna Huotilainen: ”Uni hoitaa aivoja.” Uskoa, toivoa & rakkautta 5/19 irtonumero 9 € Askel uudistui, tutustu! Askel-lehti 6 kk vain (Irtonumerohinta 54 €) 38 € askellehti.fi Luistavissa Pikkukengissä Patikoimaan siunaus kaikiLLe maanviLjeLijöiLLe! mistä tuntee kristiLLisen kirkon. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta. 54 €). Tee tilaus haluamallasi tavalla. Tarjoushinta on voimassa toistaiseksi ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa. TILAUSKORTTI ASKEL MAKSAA POSTIMAKSUN Kotimaa Oy Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 HELSINKI Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. teemu rinne Pirjo kantaLa kysy PaPiLta Miitta Sorvali: Rakkaus ratkaisee Kjell Westö muistaa hurrivihan Japani lumosi Lasse Heikkilän Kun Kekkonen Seurasaaressa hirsiä potki 265 tiekirkkoa! Bongaa eLämäntaito miten Pärjään tunteiden kanssa. Soita 020 754 2333* Tilaa sähköpostilla: asiakaspalvelu@kotimaa.fi Tilaa verkosta: www.askellehti.fi/tarjous *Puhelun hinta lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti