fi • ir ton u me r o 9 € 6/20 15 • askel s aa usk o a , t o iv o a j a rakast aa . 3x Mikko Kuustosen kesätyöt Kahden lotan tarina Mitä on rakkaus?. Kummius kunniaan Marttojen Marianne Heikkilä Ooppera lumosi Jaakko Kortekankaan Eija-Riitta KoRhola: Tuhlaajapojan veli ylpistyi juKKa KEmppinEn: Virsistä voimaa anna-maRi KasKinEn: Kaipaus saa kulkemaan olli ValtonEn: Mitä kuoleman jälkeen. 6/20 15 • usk ost a , t o iv ost a j a rakka ud est a • askellehti
– pysyt ajan tasalla. -uutispalvelu tarjoaa viimeisimmät uutiset, mielipiteet ja keskustelut osoitteessa kotimaa24. Pysy ajan tasalla, tilaa palvelu helposti osoitteessa kotimaa24. Palvelu käytössäsi 24/7, vain 4,90 /kk Kotimaa24 on käytettävissäsi kaikilla päätelaitteilla missä tahansa, yötä päivää. kotimaa24.. Vain 4,90 /kk Kirkon ovi käy. Tilaa osoitteessa kotimaa24. Kirkon piirissä tapahtuu juuri nyt enemmän kuin vuosikausiin. Kotimaa24. Kumpaan suuntaan
Otetaan ensimmäinen askel ja kutsutaan muualta tulleet kahville, presidentti Martti Ahtisaari neuvoi viisaasti suomalaisia laajentamaan elinpiiriään. Vaikka he eivät päässeet loppukilpailuun, he ehtivät tehdä paljon hyvää omalla sympaattisella osaamisellaan. Sami ja Chris ovat molemmat vähemmistöä, mutta yhdessä enemmän. 040 067 4817 • Avustajat Paavo Alaja, Marianne Heikkilä, Eero Junkkaala, Anna-Mari Kaskinen, Jukka Kemppinen, Eija-Riitta Korhola, Matti J. Sen jälkeen oli helppo ystävystyä muidenkin muualta tulleiden kanssa. Kotimaa Oy:n tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkkinointiin henkilörekisterilain puitteissa. Opimme tuntemaan kolme vuosikymmentä sitten Suomeen tulleen vietnamilaisen perheen ja heidän myötään koko suvun. Kuronen, Torsti Lehtinen, Sirpa Norri, Teemu Rinne, Martti Räikkönen, Mirja Sinkkonen, Ulla-Christina Sjöman, Cheri Tamminen, Irene Tandefelt, Olli Valtonen • Ulkoasu Art Director Teemu Pokela • Kuvankäsittely Kirsi Laine • Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki • Postiosoite PL 279, 00181 HELSINKI, p. Kun esikoinen oli kymmenenvuotias, hänen ensimmäinen julkaistu yleisönosastokirjoituksensa päättyi ajatukseen: ”Meidän on ymmärrettävä muualta tulleita. Toimitus vastaa ainoastaan tilatuista jutuista ja kuvista. Isoille ja pienille tämä ystävyys on antanut paljon iloa ja uusia näkökulmia, makuelämyksiä ja lämmintä ystävyyttä. Mihinkään vihapuheeseen ei ole syytä ilman, että se loukkaa suurinta osaa meistä. Olen varma, että monessa maassa iloittiin PKN:n esiintymisestä ja monet, monet kehitysvammaiset saivat rohkaisua omaan elämäänsä, kuin myös heidän läheisensä. uskosta, toivosta ja rakkaudesta pääkirjoitus. Itse olen ollut opiskelemassa Australiassa ja poikani on asunut Amerikassa työnsä vuoksi vuosia, muitakin siteitä eri maihin perheessä ja suvussa on paljon. Ainakin minä nautin heidän vilpittömästä esiintymisestään ja aitoudesta kaiken maailman kekkeruusien keskellä. 040 733 2877 • Toimitussihteeri Päivi Puhakka p. 020 754 2292 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Ilmoitusosaston faksi 020 754 2343 • Levikki 14 775 (LT 2013) • Lukijamäärä 58 000 kpl (KMT 2014) • Painopaikka PunaMusta Oy • ISSN 0780-9972 • Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti. He eivät pyydelleet anteeksi erilaisuuttaan ja tolloimmatkin ymmärsivät sen olevan rikkautta. 020 754 2333 asiakaspalvelu@kotimaa.fi • Kustantaja Kotimaa Oy, Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen Markkinointi Myyntija markkinointijohtaja Jarmo Lipiäinen • Ilmoitusmarkkinointi Myyntipäällikkö Pirjo Teva, p. Erilaisuus on rikkautta ja rakkautta! Pirjo Wesaniemi päätoimittaja Erilaisuus on rikkautta Päätoimittaja Pirjo Wesaniemi p. Vahinko, että miehet joutuivat kilpailemaan itäisen Euroopan kanssa samassa sarjassa. Pidätämme oikeuden hintojen muutoksiin. Jokaisessa suvussa on muualle muuttaneita ja myös tänne tulleita. askel 6/2015 • 3 Suomalaisten kehitysvammaisten punkyhtye Pertti Kurikan Nimipäivät kävi Eurovision laulukilpailuissa räjäyttämässä pankin. Häntä avustaa nigerialainen Chris Williams jo kahdeksatta vuotta. 020 754 2000, Sähköpostit askel.toimitus@kotimaa.fi etunimi.sukunimi@ kotimaa.fi • Askelen kotisivu: www.askellehti.fi • Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. Nyt minulla on afrikkalainen vävy ja kaksi kaunista tyttärentytärtä. Haastattelin CP-vammaista Sami Mustakalliota, joka valmistui papiksi mutta tarvitsee avustajan tehdäkseen työtään. Maapallolla olemme kaikki monella lailla sidottuina toisiimme. 020 754 2292 • Ilmoitustrafiikki Jukka Heinänen, p. Heitä kauhistuttaa ja jopa pelottaa lisääntynyt rasistinen puhe, jossa kyseenalaistetaan maahanmuutto ja muualta tulleet. Kaikki maailman ihmiset eivät voi syntyä suomalaisiksi.” Nämä eivät olleet pelkkiä sanoja. Siellä kaikkien vähemmistöjen asema on perinteisesti ollut erittäin heikko ja piiloteltu
4 • askel 6/2015 Kesäkuu 2015 s. 56 s. s. Ukrainalaiset Nikolai ja Vira rakastavat luterilaisuutta. 42 Luonto on Järvisen perheelle kuin toinen koti. 16 Siskokset Martta Viertola ja Maija Kitinoja palvelivat lottina.
Jatkosodan alettua Mauri ja Kaarle-veli saattoivat isänsä polkupyörällä kokoontumispaikan lähelle. Samoin tee sinäkin.’” Vaimostaan Mauri totesi: ”Minut on pitänyt pystyssä ja jalat maassa Kertun luja usko Jumalan johdatukseen. ’Eiköhän palata rauhan töihin’, hän saattaa kehottaa, kun taas on vallattu Repolaa.” Kesäkuun kuudentena saatamme Maurin haudan lepoon. Muutama viikko myöhemmin Mauri näki Viekin asemalla kolme arkkua, eikä tiennyt, että yhdessä niistä oli isä. Elokuussa 1992 hän löysi perille karttojen, silminnäkijäkertomusten ja sotapäiväkirjojen perusteella. Mauri sanoi: ”Meiltä meni perämies ja kodin keskipiste. Hän oli juoksupoika ja piti lukua siitä, ketkä kaivosmiehet menivät alas ja ketkä tulivat ylös. Matka oli ollut pitkä ja vuosien varrella olimme kuulleet siitä monta tarinaa. Rukoilimme, että lähdön lähetessä Jeesus itse olisi hänen ruokansa ja juomansa, hän, joka ainoana saattoi kulkea rajan yli väsyneen matkamiehen kanssa. Työ auttoi unohtamaan, mutta suru pesiytyi sisuksiin. Mauri kertoi: ”Muistotilaisuuden jälkeen eno laski kätensä olalleni ja sanoi: ’Sinä sitä olet nyt talon vanhin mies.’ Heiveröiseksi tunsi 13-vuotias olkapäänsä ja lohduton itku täytti mielen. Mauri oli lopettanut syömisen ja juomisen muutamaa päivää aiemmin. P Mauri toimittajalta Päivi Puhakka • toimitussihteeri Kesäkuu 2015 Seuraava Askel ilmestyy 2.7.2015 Kannen kuva: Jani Laukkanen 6 Ajassa: Mikko Kuustonen 8 Viimeiset kiusaukset ohjasivat Jaakko Kortekankaan oopperauralle 14 Eija-Riitta Korhola: Kun isoveli eksyi 16 Martta Viertola ja Maija Kitinoja kertovat sotavuosistaan 22 Matti J. Kertulle olen saanut puhua yhä uudelleen nämä asiat, ja hän on antanut voimaa ottaa ne sellaisina kuin ne ovat. Vuonna 1927 alkanut reissu oli heitetty. Kaivosmiehiltä sai kasvumallia, mutta politisoituminen vierotti nuoren miehen pian heistä. Perintöään hän kuvasi: ”Isä jätti luottamuksen Luojaan ja työn arvostukseen. Hän lienee jo siellä, missä isä odotti poikaansa. Mauri luki sotahistoriaa, kolusi arkistoja ja kirjoitti muistion isän kohtalosta itseään ja jälkipolvia varten. 5.7.1941 päivätyssä kirjeessä hän kirjoitti äidilleni: ’Ken elää, se näkee, meikäläinen kai ei näe. Suruviesti tuotiin kolmen päivän kuluttua. Luotan Jumalaan. 54 Kirjoja ja lukijoita 56 Järvisen perhe valloittaa vaikka tunturin 60 Hyvä elämä: Punkki on peto 61 Haavi auki ajankohtaisille asioille 64 Nero kylpee 65 Kirjeenvaihtopalstalla etsitään ystävää 66 Ristikko 67 Anna-Mari Kaskinen: Kaipaus saa liikkeelle. Jalat pettivät ja ’mies’ lysähti nurkkaan.” Mauri peri isänsä paikan myös kaivoksella. Ehkä hän koki, että eväsreppu oli jo tyhjä ja tämän maailman tarjottavat maistettu. Kuronen: Anna meille hyvä hallitus! 24 Sami Mustakallion ja Chris Williamsin saarnareissu 27 Torsti Lehtinen: Kadotin Kallion koivun ja tähden 28 Olli Valtonen: Ystävät, kaikki on muuttunut! 30 Marianne Heikkilä: Jokainen on vaikuttaja 36 Risto Saarinen ja rakkauden voima 40 Esirukous kantaa 42 Ukrainalaiset Vira ja Nikolai palasivat esi-isien Suomeen 47 Jukka Kemppinen: Veisatkaamme! 48 Mailis Korkiakangas kotiutui Tuomasmessuun 52 Tuomasmessun kesä 53 Eero Junkkaala: Saako rukoilla kuolleen puolesta. Joskus ajattelin, että olisipa isä kalakaverina tai pitämässä puoliani.” Surutyö päättyi yli 50 vuotta myöhemmin Repolassa, samalla paikalla, jossa isä kuoli. Sinne missä isä ja muut kaatuneet olivat odottaneet havupeitteiden alla tulipalojen ympäröiminä ja tykkitulen jylinässä kotiin kuljetusta. Isä oli kaatunut tykistökeskityksessä Virran taistelussa, Repolassa 12.7.1941. Eläkkeelle päästyä oli vihdoin tullut aikaa ja tilaa orpopojan ikävälle. Käden huiskautus piikkilanka-aidan takaa oli viimeinen muistikuva. askel 6/2015 • 5 Heimonvanhin lähti Helatorstaina, hiljaa, kivuitta, käsi vaimonsa kädessä. Siellä, vanhalla tien pohjalla Mauri jätti jäähyväiset
Juhannusruusu on ilmeisesti lähtöisin 1700-luvun Skotlannista ja tullut Suomeen 1800-luvulla Pietarin puutarhojen kautta. Aiheina olivat myös lapsen menettäminen, katolinen luostari ja kiinalainen ruoka. Samalla reissulla Roope löysi myös puolison. Vierailimme häissä ja kerroimme sekä hääjärjestelyistä että nuoren parin ajatuksista. Anja ja Matti Hakkarainen puhuivat seniori-ikäisten suhteista. kuukauden kukka KUV A : SE PPO SIRKKA. Kirka Babitzin kertoi isänsä ja veljensä kuolemasta, rukouksesta ja ortodoksisuudestaan. Siksi sitä pidetäänkin melkein Suomen kansalliskasvina. Päivi Puhakka ”Herra vain odottaa, että voisi olla teille armollinen.” (Jesajan kirja 30:18) L Eräässä toisessa psalmissa kuvataan vielä selvemmin laupeuden konkreettisia merkkejä: ”Herra päästää vangitut kahleista, hän antaa sokeille näön ja nostaa maahan painetut jaloilleen. Vielä muita psalmien kirjoittajan ilmaisuja ovat nämä: Herra ”parantaa ne, joiden mieli on murtunut, hän sitoo heidän haavansa ... Hän on nöyrien tuki ja turva, mutta jumalattomat hän painaa maahan” (Ps. Sitä voidaan todella sanoa ”sisäiseksi” rakkaudeksi. 146:7-9). Kukat puhkeavat edellisvuotisiin versoihin, mikä on hyvä muistaa pensasta leikatessa. Ote paavi Franciscuksen bullasta Laupeuden kasvot ylimääräisen riemuvuoden julistamiseksi alkaen 8.12.2015. Helena Lindfors, Esa Saarinen ja Per Wallendorf pohtivat rakkauden olemusta. Sillä on yksinkertaiset kukat. 147:3, 6). Ihanasti tuoksuva lajike kukkii juhannuksen tienoilla pari viikkoa juuri kun päivät ovat pisimmillään. Jumalan laupeus ei ole abstrakti ajatus, vaan konkreettista todellisuutta, jossa hän tuo ilmi rakkautensa kuin isä tai äiti, joka rakastaa lastaan koko olemuksensa syvyydestä. Sitä sanotaan myös pimpinellaruusuksi, mutta Ruotsissa ja Englannissa se tunnetaan ”suomenruusuna”. 6 • askel 6/2015 Rakkausnumero raamatullista kuusanmäki Ajassa lainasanat 30 vuotta sitten L Vuoden 1985 kesä–heinäkuun Askel puhui rakkaudesta. Se lähtee sisimmästä syvänä, luonnollisena, lempeänä, myötätuntoisena, säälivänä ja anteeksiantavana. Juhannusruusu L Juhannusruusu menestyy koko Suomessa. Sveitsissä asunut hammaslääkäri Roope Lehtinen kertoi, kuinka hän Suomen vierailullaan löysi Jumalan Viimeisten kiu sausten viimeisessä näytöksessä, Paavo Ruotsalaisen tilintekoa kuunnellessaan. Haastateltavina olivat balettitanssija Anu Sistonen, Ruotsin arkkipiispa Bertil Werkström, maaherra Pirkko Työläjärvi ja raamatunkääntäjä Sinikka Saari. Villi pimpinella kasvaa luonnonvaraisena Euroopassa Islantia myöden sekä Luoteis-Afrikassa. Maija ja Hannu Nymanille esitettiin 15 kysymystä seksistä. Herra rakastaa oikeamielisiä, hän suojelee muukalaisia ja tukee leskiä ja orpoja, mutta jumalattomien tien hän tekee mutkaiseksi” (Ps
Ja miksi pitäisi. Kaivosyhtiön jätealueella tepastellessani tulin myös kirjoittaneeksi elämäni ensimmäisen laulun Jää kuunte lemaan. Tavallaan ammatinvalinta ratkesi jo tuolloin, vaikka olin vasta alaikäinen koulupoika. Kesähommia hän on tehnyt ihan pikkupojasta asti. Otin MTV3:n Kesäkuskin toimen vastaan innoissani nähtyäni ajopelit. 020 754 2350 Vain 4,90 /kuukausi Kirkon piirissä tapahtuu juuri nyt enemmän kuin vuosikausiin. 040 740 6166 icej@icej.fi . ”Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani” (Jesaja 40:1) ICEJ Suomen osasto, PL 91, 00521 Helsinki puh. LAHJOITANYT Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa. Pirjo Wesaniemi HYVÄN ELÄMÄN PALVELUT ICEJ Suomen osasto www.icej.fi . Selkeästi epäonnistunut uraputki. -uutispalvelu tarjoaa viimeisimmät uutiset, mielipiteet ja keskus telut osoitteessa kotimaa24. Kotimaa24. Yritin katsella muualle, kun laitapuolen vaeltajat survoivat makkarapaketteja palttoon alle. Kesällä hänet nähdään uudessa ohjelmassa, jossa isossa osassa ovat hienot autot. Sain potkut muutamassa viikossa, koska en halunnut ottaa rosvoja kiinni. Puh. Tykkää meistä Facebookissa: facebook.com/icejsuomenosasto Tilaa ilmainen kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä Sana Jerusalemista -lehtemme ja sähköpostiuutisemme. Koen edelleen olevani sekatyömies ja viihdyn oppiessani uutta. Hiljaista viipyilyä on turha odottaa. K UV A : MTV. Niillä kuski Kuustonen kuljettaa kivoja kavereita. Tuntuu ettei Kuustosesta saa totista torvensoittajaa tekemälläkään. 020 754 2350 www.sacrum.fi www.sacrum.fi MYYMÄLÄ : HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. Luvassa on hilpeä kesä klassikkokärryjen ratissa varsinkin kun pelkääjän paikalle istahtavat muun muassa Antti Holma, Jenni Pääskysaari, Tuomas Kyrö ja Krisse Salminen. 2Myymäläetsivä Opiskeluaikana mammona oli tiukassa, joten päädyin kiertäväksi myymäläetsiväksi helsinkiläisiin ruokakauppoihin. Eivät tajunneet testata ajotaitoa. P voimasanoja IPLiA. Muutamaa vuotta myöhemmin tekele päätyi esikoisalbumilleni ja musiikki vei vuosikymmeniksi tien päälle. 1Sekatyömies Ensimmäinen kesätyöpaikkani oli kotikyläni kaivosyhtiön tarjoama sekatyömiehen pesti. askel 6/2015 • 7 kuukauden kasvo L Mikko Kuustonen on laulaja ja lauluntekijä. – pysyt ajan tasalla. Jo vuosia sutjakkasanainen on nähty televisiossa monenlaisissa ohjelmissa, joiden yhteinen tekijä on räpsäkkä rentous. 3Kesäkuski Tänä kesänä mennään jälleen risKuustosen kolme kesäduunia kirajoilla ainakin ammattitaidon osalta. HYVÄN ELÄMÄN PALVELUT vuosihinnat: 42 x 25 mm 250 euroa netto, 42 x 50 mm 440 euroa netto, 42 x 75 mm 660 euroa netto • ilmoitusmyynti@kotimaa.fi www.piplia.
Pappilasta parrasvaloihin Baritoni Jaakko Kortekangas kasvoi pappilassa, josta oli helppo tulla taiteilijaksi. D Teksti: Maija Paavilainen • Kuvat: Jukka Granström 8 • askel 6/2015. Koti kannusti musiikin pariin, ja lopulta Viimeiset kiusaukset viitoitti laulajan tien
– Luonnon ja eläinten avulla Metsänvartija ymmärtää elävänsä liian kapeaa elämää, sanoo Jaakko Kortekangas, joka lauloi Metsänvartijan roolin Suomen Kansallisoopperan Ovelassa ketussa. askel 6/2015 • 9
Kortekangas on esittänyt sitä eri puolilla maailmaa jo 15 vuoden ajan. 10 • askel 6/2015. Die Schöne Müllerin -laulusarja on kuin pieni rooli, jonka laulaja elää läpi aina uudestaan
Tapaaminen kerran tai kaksi viikossa laulutunnilla teki heistä ystävät, joiden taiteelliset arvot ovat yhteneväiset. He antoivat hänelle mahdollisuuksia laulamiseen. Tervetullut maailmalle Jaakko Kortekangas jatkoi opintojaan Zürichin oopperastudiossa vuosina 1985–1986. Kotona laulettiin ja musisoitiin, radiota kuunneltiin, television katselu ei ollut aina suotavaa. Paavo Ruotsalaisen hahNäinä oppivuosina vahvistui se tunto, että laulajalla on joku tehtävä maailmassa. Sibelius-Akatemiassa Jaakko Kortekangas sai opettajakseen Matti Lehtisen. Hänellä oli jo kaksi lykkäystä, ja hän oli kuusi vuotta vanhempi alokastovereitaan. Athanaël (Thaïs), nimirooli Don Giovanni, Figaro (Sevillan parturi), Ford (Falstaff), nimirooli Juha, Marcello (La Bohème), Ping (Turandot) kuka H mo, oopperan historiallisuus, körttiläiset, tutut körttivirret näyttivät suuntaa. Kun Jaakon isä Pentti Kortekangas valittiin Oulunkylän kirkkoherraksi, perhe muutti Pohjois-Karjalasta pääkaupunkiin. Musiikin harrastus muuttui vakavampaan suuntaan, kun hän alkoi soittaa selloa. – Onni on jotakin sellaista, josta ihminen on itse vastuussa ja jota ei voi hankkia itselleen toisten ihmisten kautta. askel 6/2015 • 11. Suhde on ammatillinen, mutta oleellista siinä on pitkäaikainen luottamus toiseen ihmiseen. jaakko kortekangas L Syntynyt 1961 L Opiskeli Sibelius-Akatemiassa Matti Lehtisen johdolla L Lappeenrannan laulukilpailun voitto 1989 L Yli 100 oopperaroolia mm. Joonas Kokkosen ooppera vaikutti väkevästi nuoren pojan mieleen, koko maailmankuvan kehitykseen, kontrastina kaikelle muulle. Nuoret tunsivat noina aikoina Kortekankaan Jasun kitaratrubaduurina. Oulunkylän yhteiskoulu on musiikkipainotteinen, ja Jaakko pääsi sellonsa kanssa Klaus Järvisen johtamaan koulun orkesteriin. Siinä sai soittaa ja improvisoida, toteuttaa itseään. Keskiömies veisaa armeijassa Vuonna 1987 Jaakko Kortekangas määrättiin merivoimiin suorittamaan asepalvelusta. Alokasaikaan liittyi myös ensimmäinen solistitehtävä Suomen Kansallisoopperassa. Oopperan harjoitusten sovittaminen alokaskauden peruskoulutukseen oli vaikeaa, mutta onnistui. Oulunkylän seurakunnan työntekijöitä mies muistaa kiitollisena vieläkin. Sveitsi on vahvan perinteen maa ja samalla kulttuurien sulatusuuni. Siellä oli laulajan helppo ottaa ensiaskeleita maailmalla liikkumiseen ja kulttuurien ymmärtämiseen. Myös Jaakon elämään tuli paljon uusia virikkeitä, kun Helsingin runsas kulttuuritarjonta oli lähellä. Jaakko kävi ahkerasti laulutunneilla ja pääsi esiintymään seurakunnan tilaisuuksissa. Jaakko oli vakituisesti kiinnitettynä Pforzheimin oopperassa 1986–1987 ja Freiburgin oopperassa 1989–1999. Suhteet Saksaan ovat jatkuneet esiintymiskutsuina, ja myös ensi kesänä hän laulaa Saksassa. Upinniemen alokkaitten ensimmäisissä virsilauluharjoituksissa sotilaspastori tunnisti ammattilaulajan. Jotakin tällaista hänkin haluaisi tehdä. Löyhkä-Paavon veräjällä Jaakko Kortekankaan oopperamuistoista ensimmäinen on Falstaff. Jaakko on kokenut opettajansa läheiseksi ystäväksi jo yli kolme vuosikymmentä. On mahdoton mitata, mitä kaikkea nuori laulajanalku sai opiskeluvaiheessa professoriltaan. Ennen kouluikää Irvin Goodman ja Beatlesit olivat Jaakon suurimmat idolit. Jaakko soitti myös kitaraa ja lauloi kitaran kanssa sekä oppi valtavasti. Henkilöiden keskustelu laulamalla jätti pojan mieleen positiivisen jäljen. Mutta laululle oli tilaa armeijassakin. Viidestä lapsesta nuorimmainen esiintyi mielellään; jos tuntui tylsältä, hän teki teatteria. Sveitsin aikaa seurasi kiinnityksiä Saksan oopperataloihin. Käännös ammattimuusikoksi liittyi laulamiseen. Maasta on tullut Jaakolle ja hänen perheelleen toinen kotimaa, jossa he tuntevat olonsa tervetulleeksi ja viihtyisäksi. Ystävät ihmettelivät Jaakon päätöstä luopua kaikesta jo uralla saavutetusta ja aloittaa alokkaana Suomen armeijassa. – Mutta ei minusta olisi tullut oopperalaulajaa, ellei Viimeisiä kiusauksia olisi ollut. Musiikista tuli keskeinen osa elämää. Ensimmäiset kolmetoista vuotta Jaakko Kortekankaan (53) koti oli Kiteen pappilassa
Hän on kasvanut kirkon piirissä ja tietää siihen liittyvän paljon positiivisuutta ja vastuullista suhtautumista elämän ilmiöihin. Jules Massenet'n Thaïs-ooppera on Kortekankaalle merkittävä. Sotilaspassissa kuitenkin lukee, että korpraali Kortekangas on keskiömies. Koulussa, harrastuksissa ja seurakuntanuorissa hänellä oli onni liikkua kaveripiirissä, joka ei koostunut mistään samanmielisten sakista. Se edustaa sisällöltään vahvasti Viimeisten kiusausten tapaan linjaa, jonka takia hän on oopperalaulaja. Laulaja viihtyi, kun sai palvella omalla ammattiosaamisellaan. Jaakko tunnustaa huomanneensa vasta vanhempana, että asioihin voi myös suhtautua monella tavalla. Nykyään on muotia suhtautua jyrkän kriittisesti perinteisiin arvoihin. Olisi Taiteilijan tehtävä on nähdä. Enimmäkseen armeijapalvelus oli esiintymistä eri maanpuolustusjärjestöjen 70-vuotisjuhlallisuuksissa. Kirkko on Jaakolle muutakin kuin uskonnon harjoittamisen paikka; se pitää yhteiskuntaa pystyssä omalla tavallaan. K UV A : H E IKKI T UULI / S UOME N K A NS A LLISOOPPE RA N A RKIST O H 12 • askel 6/2015. – Mutta jokainen papin lapsi tietää, että normaalia elämää pappilassakin eletään, mies hymyilee ja kertoo, että muutossa Kiteeltä Helsinkiin maalaispappila vaihtui tavalliseen kerrostaloasuntoon Oulunkylässä ja kiinteä yhteisö kirjavampaan elinpiiriin. – Vapaa henki on keskeinen osa ihmisyyttä. Jos sen menettää, jää vangiksi omiin raameihinsa. Kaupungissa papin poikakaan ei ollut kummajainen ja ympärillä oli monenlaista syvällistä maailmankatsomuksen etsintää. Hän ärsyyntyy siitä, että kun joku lausahtaa jotakin, kansa eroaa kirkosta ajattelematta seurauksia. Toki hän kannattaa tasa-arvoa ja yhtäläisiä oikeuksia kaikille, mutta ei pelkkänä pintamuotina, jossa isotkaan puheet eivät oikeasti näytä siirtyvän käytännön teoiksi. Näin maailmankuva ei muodostunut mustavalkoiseksi. Kirkko ja kaupunki Jaakko Kortekangas palaa puheissaan vielä pappilaan, jossa luotiin myös pohjaa maailmankatsomukselle. Oli lupa ajatella omilla aivoillaan, ei samalla tavalla kuin kaikki muut
Tosin vauhtia tähän päivään tuovat lapsenlapset, kaksi vauhdikasta poikaa, jotka tekevät elämästä täyden. Jaakko aikoo kouluttautua sienineuvojaksi ja on suorittanut metsästäjätutkinnon, vaikka ei ole varma tuleeko hänestä koskaan pyssymiestä. On hienoa nähdä miten nuoret löytävät oman luovuutensa. Ellei laulaja liiku luonnossa, ellei katso mitä syö ja juo, maksaa kovan hinnan ammattitaitonsa kautta. Pitää löytää näkynsä, sielunsa. – Laulajana ja opettajana saan olla näköalapaikalla. Sen rattaissa on pidettävä itsestään ja instrumentistaan huolta. Hän aikoo ottaa käsillä olevasta päivästä irti sen mitä saa. tyhmää tuhota hyvää ja arvokasta. Hän on saanut sopivan määrän äänelleen sopivia rooleja. Ääni ei ole eri asia kuin laulaja, ja ääntä voi hoitaa vain käyttämällä sitä. Taitelijan sisäiset maailmat ovat rikkaita ja värikkäitä. Onneksi on aina sellaisiakin, jotka luottavat. Elämän ruuhkavuodet ovat tavallaan ohi. Jaakko Kortekangas kohtaa työssään jo toista sukupolvea, omien lastensa ikäisiä, jopa nuorempia. Laulajan työ on pitkäjänteistä. L Jaakko Kortekangas ja Ritva-Liisa Korhonen Leharin Iloisessa leskessä Sabina Cvilak ja Jaakko Kortekangas Thaïs-oopperassa K UV A : H E IKKI T UULI K UV A : S TE F A N B RE ME R askel 6/2015 • 13. – Usein näen nuorten kasvoista, etteivät he voi ymmärtää mitä sanon. Jotkut heistä häviävät nopeasti kuvasta. Jokainen esitys tapahtuu vain kerran, ainutkertaisesti. Taide on aina suoritusta enemmän. Vasta vanhempana ymmärtää, mitä kokeneemmat kollegat yrittivät neuvoa. Joskus vapaa-ajalla nuorten laulajien on vaikea luottaa vanhempiin. Uudet laulajat tulevat ja menevät. Lastenlapset tuovat vauhtia Jaakko Kortekangas tietää, että oopperan maailmassa ihminen on pieni ja koneisto suuri. Hän ei koe traagisena sitä, että elämä monine rooleineen ja vaiheineen on mennyt nopeasti. Kirkollisvero on pieni panos siihen, mitä kirkolla on annettavana. Esimerkiksi suuren lento-onnettomuuden jälkeen ihmiset kokoontuivat välittömästi kirkkoon saamaan lohdutusta suruunsa. Työssä se toimii hyvin. Jaakko on laulanut vuosikymmeniä ilman suuria kriisejä. Kurssi oli kuitenkin mielenkiintoinen ja antoisa. Ei siinä kyselty uskon laatua. Ellei niin tapahdu, muuttuu taide bisnekseksi, rahankeruuksi tai pelkäksi viihdyttämiseksi. Epäterveellinen elämä ja vähäinen liikunta pilaavat hyvänkin äänen. Mutta esiintyessä pitää myös tehdä, mitä on sovittu. Aina kriisiaikoina juuri kirkko ehtii ensimmäisenä paikalle. Jaakko ei ajattele, että pitäisi korjata jotakin mennyttä. Olisi voinut olla vaikka enemmän läsnä lapsilleen. Hänen tehtävänsä on nähdä. Eri tavalla eläen olisi ehkä voinut saada enemmän jostakin. Vain kerran, tällä lavalla Jaakko Kortekankaalla on takana jo yli 30 vuotta kestänyt ura. Aina voi oppia myös uutta. Jaakko voisi antaa paljon kokemuksistaan, mutta luottamuksen syntyminen on vaikeaa. Nuorena sitä joskus luulee, että kun vain avaa sielunsa, se alkaa soida. Vaaratkin ovat yhteiset. He ajattelevat, ettei saa puhua eikä sanoa. Näyttämöllä ihmiset joutuvat heittäytymään samoihin maailmoihin. Sukupolvien välinen kuilu on totta taiteessakin. Näkyjensä yhteen sovittaminen arjen ristiriitojen kanssa on aina mysteeri. Urheilijan lailla myös laulajan suoritus on fyysinen. Koko elämäänsä ei voi nököttää näyttämöillä, harjoituskopeissa ja ravintoloissa
Tarkoituksena on saada vaikutusvaltaa Jumalan yli: jos toimin niin kuin minun pitää, silloin Jumala on velkaa minulle. Kyseessä on Jeesuksen ehkä tärkein vertaus. Hän alkaa ajatella, että isä on hänelle velkaa hänen kunnollisuudestaan. Kellerin mukaan kirkot ovat täynnä näitä vanhempia veljiä. Vertauksella Jeesus kyseenalaistaa sen, mitä melkein jokainen joskus on luullut Jumalasta, synnistä ja pelastuksesta. Nouwenin kirja Kotiinpaluu ylittämätön analyysi sekä Jeesuksen vertauksen henkilöhahmoista että Alankomaiden tärkeimmän taidemaalarin, Rembrandtin, maalauksesta Tuhlaajapojan paluu. Tuhlaajaisä-kirjan ajatus on, että maailma on yhä jakaantunut näihin kahteen leiriin, nuoremman veljen kaltaisiin epämoraalisiin ja vanhemman veljen kaltaisiin moraaliinmukautujiin. 14 • askel 6/2015 Jeesuksen vertaus, jonka tunnemme nimellä Tuhlaajapoika, on kiehtonut niin monia kirjailijoita, taitelijoita ja saarnaajia, etten uskonut kenenkään löytävän siitä enää mitään uutta. Monet ovat todenneet, että vertauksen ymmärtäminen on pelastanut heidän uskonsa, avioliittonsa ja jopa henkensä. Olihan esimerkiksi Henry J. Yllätyin niin paljon, että kun huomasin painoksen loppuneen kustantajalta, kerjäsin ottamaan uuden painoksen ja lupasin ostaa 20 kappaletta jakaakseni niitä läheisille lahjaksi. Siellä synnin välttäminen voi olla keino välttää Jeesus. Ensinnäkin kirjan otsikko on hyvä muistutus siitä, ettei tuhlaajapoika ollut vertauksen päähenkilö. Istuskelu kannatti: se avasi hänen sydämensä kirjoittamaan yhden aikamme merkittävimmistä hengellisistä teoksista. Se on itsensä asettamista Jumalan paikalle vapahtajana, herrana ja tuomarina. P Kadonneet pojat aikakirjeet Molemmat etääntyivät Isän rakkaudesta. Ajattelutavan virhe on sen unohtaminen, että synti on paljon muutakin kuin sääntöjen rikkomista. Keller toteaa, että se paljastaa evankeliumin ytimen kirkkaammin kuin mikään muu. Jeesus viestittää, että sekä uskonnottomat että uskonnolliset ovat hengellisesti hukassa, ja että jokainen ihmisajatus Jumalan yhteyteen pääsemisestä on väärä. Eija-Riitta Korhola • helsinkiläinen filosofian tohtori. Taiteilijan vähän ennen kuolemaansa tekemä työ puhutteli katolista kirkonmiestä ja kirjailijaa niin paljon, että tämä matkusti silloiseen Leningradiin vain istuakseen päiväkausia Eremitaasissa katsomassa tätä yhtä teosta. Ja juuri sen kunnollisemman tapauksen matka isän lähelle jää tarinassa kesken. Jeesus kertoi isästä, jonka molemmat pojat olivat etääntyneet isän rakkaudesta. Toisen erotti moraaliton holtittomuus, toisen moralistinen ahtaus. Voimme vieraantua Jumalasta joko rikkomalla hänen sääntöjään – tai noudattamalla tarkoin niitä kaikkia! Vanhempi veli ei ole menettämässä isän rakkautta hyvyydestään huolimatta vaan sen takia. Jeesus haluaa, että tunnistan itsessäni paitsi nuoremman veljen, myös vanhemman veljen käyttäytymismallin. Kun tajuamme vanhemman veljen suhtautumisen, meille alkaa valjeta, miksi nuorempi halusi alun perin lähteä. Jeesus kertoi tarinan tilanteessa, jossa fariseukset paheksuivat hänen tapaansa oleskella ja syödä syntisten seurassa. Kellerillä on vähintään yhtä merkittävä näkökulma kuin Nouwenilla. Vertaus rakentuu sen henkilön varaan, jota ei mainita mutta jota se panee kaipaamaan: todellista isoa veljeä. Muuria hänen ja isän välille eivät luo synnit, vaan ylpeys, jota hän tuntee moraalisista ansioistaan. Hän ei yrittänyt vakuuttaa fariseuksia tuhlaajapojan kokemasta anteeksiannosta vaan pikemminkin hätkähdytti heitä kertomalla fariseuksen kaltaisesta vanhemmasta veljestä, jonka oli niin vaikea hyväksyä holtittoman elostelijaveljen saama armahdus. Tällaiset yhteisöt eivät vedä puoleensa syntisiä. Mutta Jeesus ei jää siihen. Keller korostaa, ettei Jeesus edes nimittänyt tarinaa Tuhlaajapoikavertaukseksi; sen teki vasta jälkimaailma. Yllätyin siksi täysin, kun luin Timothy Kellerin kirjan Tuhlaajaisä. M. Innostuin, kun onnistuin. Toinen on ”paha”, toinen on ”hyvä”, mutta molemmat kadonneita poikia, ja molemmat kapinassa. Jos Jeesuksen opetusta verrattaisiin järveen, tarina isästä ja kahdesta pojasta olisi se selkeä kohta, jossa näemme pohjaan saakka
Tommi Kalenius Liikuta mua cd Maanläheinen, ylimääräisistä nuoteista ja turhista krumeluureista riisuttu teos. Vuosien myötä tärkeä nousee kirkkaammin esiin. Taiteilijan upeat työt kuvittavat tätä hienoa lahjakirjaa. Kaiken rosoisuuden allakin elämään kätkeytyy suurta rikkautta. Tilauksiin lisätään postimaksu 5 €. Jumala on johdattanut juhlapäivään saakka, ja häneen saa tukeutua tulevinakin päivinä. Elämän rikkautta, armon lämpöä -kirjan viisaat sanat juhlistavat merkkihetkeä. Uutuuslevy sisältää mm. Tositapahtumiin perustuva draama seuraa kahden brittiurheilijan valmistautumista Pariisin kesäolympialaisiin vuonna 1924. 16,90 (18,50) 990 Heljä Liukko-Sundström Jossain aina aurinko Elämänkokemukset muovaavat meitä, opettavat ja joskus huvittavatkin. Kirkon Ulko maanavun kampanjabiisin Suvivirsi. Tilauskuponki 1690 1290 1970 Eeva Eerola Elämän rikkautta, armon lämpöä Kaunis tuliainen ja lahjakirja päivänsankarille, joka viettää juhlaansa ystävien keskellä – tai hiljaa itsekseen. Tilauksen voi tehdä myös sähköpostilla: tilaus@sacrum.. Iinnoittava ja liikuttava tarina hengen ja voiman lujuudesta mielettömien mahdollisuuksien edessä. Tuotteita rajoitetut erät. Kauniissa lahjateoksessa Heljä Liukko-Sundström katsoo elämää lempeästi ja iän tuomalla viisaudella. 9,90 (27,90) Luther Playmobil Valloittava Playmobilhahmo uskonpuhdistuksen isästä Martti Lutherista! Korkeus 7,5 cm. Juutalaista syntyperää oleva Harold Abrahams (Ben Cross) juoksee voittaakseen ennakkoluulot. 890 Tulivaunut dvd Ohjaus Hugh Hudson. 020 754 2350 www.sacrum.. Eric Liddell (Ian Charleson), hurskas skotlantilainen lähetyssaarnaaja, kilpailee ylistääkseen Jumalaa. ELÄMÄN RIKKAUTTA, ARMON LÄMPÖÄ VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5002954 KOTIMAA OY PL 21 76103 PIEKSÄMÄKI SACRUM MAKSAA POSTIMAKSUN TILAAJAN ALLEKIRJOITUS TILAAJAN NIMI OSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO Lähetykset vain kotimaahan. Armo voi lämmittää sydämet tänään ja aina. 19,70 (21,50). Elämän rikkautta, armon lämpöä 16,90 € kpl Jossain aina aurinko 9,90 € kpl Luther Playmobil 8,90 € kpl Tulivaunut dvd 12,90 € kpl Liikuta mua cd 19,70 € kpl MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI 00180 AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh
Lääkintälotta Martta Viertola, 102 v., ja ilmavalvonnassa palvellut Maija Kitinoja, 98 v., eivät epäröineet kun isänmaa tarvitsi heitä. 16 • askel 6/2015
Eteläpohjalaissiskokset Maija Kitinoja ja Martta Viertola palvelivat sota-aikana ja sitä ennen lottajärjestössä. Kovimmissakin paikoissa turvana oli Jumala. D Teksti: Vesa Keinonen • Kuvat: Rami Marjamäki Suomen puoleSta askel 6/2015 • 17. Molemmat tekivät kotiseudulla ja kenttäsairaaloissa osuutensa maan itsenäisyyden eteen
Kaikki tähtäsi siihen, että olemme valmiita, mikäli sota tulee. Ilmavalvonnassa hytiseville lotille oli pakko keksiä jotain lämmitystä. Myös hengellisyys oli olennainen osa ompeluiltoja, kuten koko lottatoimintaakin. Välillä vaihdettiin valvontapaikkaakin. Oleminen kuin yhtä rukousta Kädentaitoiset lotat ompelivat armeijalle vaatteita. Samassa pihapiirissä suku on pitänyt Kyrönpellon kauppaliikettä jo vuodesta 1912. Lottien toiminta oli tarkkaan suunniteltua. – Tervajoen Lakkineulomon katto oli tasainen. Sinne tehtiin pahvista koju, jossa oli pieni pöytä ja puhelin. – Niissä tehtiin kaikenlaista armeijan ja suojeluskuntien tarpeisiin: sormikkaita, säärystimiä, polvenlämmittimiä ja kypäränsuojuksia. Sisareni kanssa lopetimme liikkeen pitämisen parikymmentä vuotta sitten, Maija kertoo kahvipöydässä. Lottien kansliakurssilla Maija Kitinoja perehtyi viestintään ja kirjanpitoon. Hänet oli määrätty ilmavalvontatehtäviin. Marttaa neljä vuotta nuorempi Maija Kitinoja ottaa meidät vastaan kotipihansa rappusilla. Koulutukseen kuului myös lääkkeiden antamista ja vuoteiden sijaamista. Koulutus oli monipuolista Kitinojan kauppiasperheellä oli kiireitä 1930-luvullakin, mutta myös isänmaallisuus oli keskeinen osa arvomaailmaa. Talvisodan aikana oli myös kovia pakkasia. Myös yhteistyö suojeluskuntien kanssa sujui. Ompeluiltoja pidettiin vuorotellen kylän eri kodeissa. – Vahtikojuun tuotiin pieni kamiina, jonka ääressä saattoi vähän lämmitellä nenänpäätä. – Valvontaa tehtiin kirkontornissa. – Ensin oli vanha kauppa, ja myöhemmin rakennettiin lisäosa. Vuorot kestivät kaksi tuntia, joskus neljäkin. Maijan vartiovuorolla viholliskoneita ei kertaakaan näkynyt, vaikka esimerkiksi läheistä Vaasaa pommitettiin. Vahtivuoro kirkontornissa Kun talvisota marraskuun lopussa 1939 syttyi, Maija Kitinojalle tuli käsky saapua viiden tunnin sisällä Suojeluskuntien kansliaan. Vapaavuorossa olevat lotat saivat käydä kotonamme lepäämässä. Jo 102-vuotias Martta Viertola viettää eläkepäiviään viihtyisässä palvelutalossa Seinäjoen keskustassa. Siellä siskokset varttuivat kauppiasperheen lapsina. – Vanhemmat lotat toimivat hyvänä esimerkkinä. Harjoittelimme haavojen sitomista parityönä niin, että toinen oli hoitaja ja toinen potilas. Luukut nostettiin pois edestä, jotta näkisimme mahdolliset viholliskoneet. Heillä ei vastustettu tyttärien liittymistä vapaaehtoiseen Lotta Svärd -maanpuolustusjärjestöön vuonna 1937. – Suoritin iltaisin lääkintäkurssia Isonkyrön Suojeluskuntatalolla. 18 • askel 6/2015. – Koulutus oli monipuolista. Otamme hänet valokuvaajan autoon, ja ajelemme Etelä-Pohjanmaan lakeuksien halki kohti Isonkyrön Tervajokea. Henki oli koko ajan toverillinen, Maija muistelee
Lääkintälottana kenttäsairaalassa Martta Viertola, os. – Evakkoasiat työllistivät paljon. Mietin, että tähänkö nyt kaikki päättyy. Laitoin omat lottatavarani pieneen rasiaan, ja kätkin sen sahajauhoihin kotimme yläkertaan. Otimme evakot vastaan Jatkosodan aikana Maija toimi kotiseudulla pääasiassa erilaisissa kansliaja muonitustehtävissä. Evakoille piti löytää sijoituspaikat ja tietysti suuhun pantavaakin. Päälle tulivat vielä ankarat sotakorvaukset. Mutta ei kukaan tullut koskaan paikkoja tarkistamaan. Kaikki muistot kunniakkaasta lottajärjestöstä haluttiin tuhota. – Kenttäkeittiötä ei oltu vielä saatu ja joukko karjalaissiirtolaisia tarvitsi ruokaa. – He kävivät kaupassamme ostoksilla melkein päivittäin. – Tilaisuudet aloitettiin ja lopetettiin aina virrellä. Erityisesti talvisodan aikana oli usein mielessä, että onkohan tämä nyt koko Suomen loppu. Heitä tuli junilla, ja me lotat olimme Tervajoen asemalla vastassa. – Meidän lottaosastomme päättäjäiset pidettiin eräänä iltana Isonkyrön kirkossa. Tunnukset haudattiin Jatkosodan seurauksena Suomi menetti suuren osan alueestaan. Maija Kitinoja muistaa turvautuneensa ilmavalvonnan aikanakin monta kertaa Taivaan Isän apuun. Toisinaan joku sairastuikin. Erilaisissa tilaisuuksissa Maija Kitinoja on käyttänyt Martta-siskonsa pukua. Niiden välillä hän auttoi perhettään kaupassa. Tervajoella oli jatkosodan aikana pieni saksalainen varuskunta. D Luoja on suonut Martalle ja Maijalle pitkän ja antoisan elämän. – Sota-aikana oleminen oli muutenkin kuin yhtä rukousta. Kaikille piti löytää sijoituspaikat ja tietysti suuhun pantavaakin. Kohteliaita ja mukavia nuorukaisia olivat. Lottien näkyvin tunnusmerkki oli harmaasta puuvillakankaasta tehty lottapuku. B Lottien hihamerkkiä kannettiin ylpeydellä. – Kuljetusten aikana sattui tapaturmia. Kitinoja ei jaksa antaa enää pitkiä haastatteluja. Aseveljen sotapojat tulivat myös Kitinojan perheelle tutuksi. – Meilläkin pelättiin, että viranomaiset käyvät tutkimassa paikkoja. Lottaveteraanin kuulokin alkaa olla heikko. Lotista ei saanut enää hiiskahtaakaan. Pappimme oli usein lottien parissa, mikäli hänellä ei ollut muita työtehtäviä. Välillä muonituksen suhteen piti improvisoida. Myös Maija Kitinojan saamista ensiaputaidoista oli hyötyä. C Tämä lottapuku päällään Maija Kitinoja juhli itsenäisyyspäivää Presidentinlinnassa viime vuonna. Se tuntui niin väärältä. – Se säilyi sen takia, että sisareni työskenteli kenttäsairaaloissa aina kevääseen 1945 saakka. H askel 6/2015 • 19. Maija Kitinoja muistelee kyseistä aikaa edelleen murhemielin. Kaikki lotat polvistuivat alttarille. Uudessa poliittisessa ilmapiirissä myös suojeluskunnat ja lottajärjestö piti lakkauttaa marraskuussa 1944. Vaatteet ja merkit määrättiin hävitettäväksi. Kotimme hellan päällä nälkäisille koetettiin sitten keittää soppaa
C Monet mitalitkin kertovat, että eteläpohjalaisperhe osallistui maamme itsenäisyyden säilyttämiseen vahvalla panoksella. – Näin sodan kauhuista vielä pitkään painajaisia. – Siitä alkoi sotatieni, joka vei minut Karjalan kannakselle, Vieljärvelle, Äänislinnaan ja Karhumäkeen. Hän oli ennen sotia käynyt kuuden kuukauden sairaanhoitoapulaiskurssin Helsingissä. Koko Kitinojan perhe oli kokenut kovia menetyksiä. H 20 • askel 6/2015. – Yksi venäläisistä oppi suomeakin. Tehtäviini kuului muun muassa kantaa amputoituja, vielä lämpimiä ruumiinjäseniä pois. Molempien sotien jälkeen palvelin useita kuukausia sen jälkeenkin, kun suurin osa armeijasta oli kotiutettu. Siellä näki karulla tavalla sodan karmean hinnan. Saimme sirpaleita ikkunoista sisään. Nyt ei ole itkun aika.” – Pystyinkin jatkossa hoitamaan tehtäväni. Karski sotilaslääkäri ei kuitenkaan moista suvainnut. Vajaa vuosi kyseisen kurssin päättymisen jälkeen alkoi talvisota. Aina kun olin kierroksella, tämä poika otti minua kaulasta kiinni ja sanoi ”äiti”. – En muista enää lähiaikojen asioita kovinkaan hyvin, mutta sota-ajan tapahtumia kyllä, hän kertoo. – ”Minulla on uskova äiti. Maineenpalautus tuntuu hyvältä Taivaan Isä on antanut Maija Kitinojalle ja Martta Viertolalle pitkän elämän. – Pommi ei koskaan osunut sairaalaamme, mutta läheltä piti. Toivo-veli oli hukkunut Kyrönjokeen. Martan tarina onkin melkoinen. – Hän otti minut puhutteluun: ”Olemme sodassa ja jokaisen pitää karaista itsensä. Rukoilkaa, että pääsen perille”, sanoi poika minulle, kun hänet nostettiin leikattavaksi. Näin A Kitinojan perhe heinäkuussa 1941, vasemmalta Maria-äiti, sisarukset Kyllikki, Heikki, Maija, Paavo, Mikko, Kaarina, Martta ja Juho-isä. Sodan aikana 17-vuotias Mikko menehtyi pudottuaan hevosen rattailta, 22-vuotias Kyllikki kuoli keuhkokuumeeseen ja 19-vuotias Heikki katosi Viipurin lähellä taisteluissa kesäkuussa 1944. Potilaina olleita venäläisiä sotavankeja kohtaan ei tunnettu vihaa. Venäläinen etsijäryhmä löysi Heikin 70 vuotta myöhemmin, hänet tunnistettiin tuntolevyn perusteella ja siunattiin kotiseurakunnan multiin 21.9.2013. Itkuhan siinä tuli. – Koska olin kurssin käynyt, niin päällikkölääkäri määräsi minut välittömästi leikkaussaliin. Erityisesti erään nuoren sotilaan sanat jäivät lotan mieleen. Monen haavoittuneen taistelijan kanssa laitettiin kädet yhdessä ristiin. Sitten nuorukainen otti käsistäni kiinni ja kiitti. Se pätevöitti lääkintälotaksi kenttäsairaalaan. Rukous sotilaan puolesta Martta Viertola kertoo uskon Jumalaan olleen tärkeä voimavara kenttäsairaaloissa. Hän kuoli siihen leikkauspöydälle. Kaikki rajut kokemukset tekivät Martta Viertolasta vahvan, mutta samalla herkän. Martta ja Paavo-veli tulivat rintamalta lomalle. Martta Viertola muistaa hyvin, miltä tuntui aloittaa työt kenttäsairaalassa. Kenttäsairaalat sijaitsivat lähellä sotatoimialuetta ja vaaroja riitti. Sama lääkäri myös kannusti minua koko ajan. Hoito oli hyvää, josta vangit ilmaisivat kiitollisuutensa. Marttakin mietti monta kertaa, pääseekö hän koskaan kotiin. Vanhemmat tulivat sitten naapurihuoneesta rauhoittelemaan minua