Pirkko Lahti: Lohtuun sisältyy toivo selviytymisestä Kirkkoteatteriohjaaja Rosa Nymanille pääsiäinen on suurta draamaa Lapin luonto innoitti Lars Levi Laestadiusta läpi elämän Uskoa, toivoa & rakkautta askel.fi askel.fi RYHMÄSSÄ AVIOEROON LIITTYVÄT VAIKEAT TUNTEET SELKIYTYVÄT KULJEN NÖYRÄSTI JA ROHKEASTI KOHTI PÄÄSIÄISEN VALOA PALVELUKODISSA ASUVAN LÄHEINEN TARVITSEE OMAISTAITOJA ELÄMÄNTAITO: ELINA MERENMIES: SATU KREIVI-PALOSAARI: irtonumero 9,50 € 4/25 Näyttelijä Jukka-Pekka Palo: Pääsiäinen on armon hetki
21,60 (24,00) Simo Heininen Suomalaiset naiset Ambomaalla 1870-1929 Kiinnostavaa ajankuvaa suomalaisen lähetystyön alkuvaiheista Afrikassa ja siihen liittyneistä henkilöistä. Kirjan kangassivuilla on luukkuja, joiden takaa löytyy nukkumaan käyviä kavereita. Verkkokauppa: www.sacrum.fi | Myymälä: Kalevankatu 20, Helsinki | Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 | Puh. 15,80 (17,50) Risto Kormilainen Vanhuus ei tule kello kaulassa Riemastuttava runokokoelma tarjoaa samastuttavaa ja lempeää leikillisyyttä vanhenemisen tuomien muutosten kohtaamiseen. Kirjan lopusta löytyy aikuisille vinkkejä sekä käytännön tietoa lapsen pelon käsittelemisestä. 19,90 Heli Pruuki & Anita Polkutie Turvapaikka Koskettava ja eläytymään kutsuva tarina tarjoaa mahdollisuuden keskustella lapsen kanssa peloista ja niiden kohtaamisesta. Lotossa on suloinen kuvitus ja 36 erilaista ihanaa ja rohkaisevaa raamatunlausetta. Lopuksi hiljennytään yhteiseen iltarukoukseen. 040 735 2096 Jumalan kämmenellä Kari Tiirola Aurinkolaulun tie Runsaasti kuvitettu kirja sukeltaa syvälle koko Euroopan kulttuuriin, menneisyyteen ja nykypäivään italialaisen ruuan, juoman ja nähtävyyksien kautta. 31,50 (35,00) Pirjo Kamans Jumalan kämmenellä – Eläinlotto Elämäeläinlotto on hauska ja helposti pelattava lautapeli kaikenikäisille. 26, 10 (29,00). 20,30 (22,50) Hyvän yön kirja Suloinen pehmokirja vauvan iltahetkiin
Hän perusteli maansa ulkomaille antaman avun katkaisemista vanhalla katolisella ordo amoris -periaatteella. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi Jos huomaat lehdessä asiavirheen, siitä voi ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen: askel.toimitus@kotimaa.fi KUSTANTAJA Sacrum-Kotimaa Oy. Jo Vanhan testamentin viisauskirjallisuudessa puhutaan hyvän tekemisestä. Ilmoitustrafiikki ja ilmoitusmyynti: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi, sähköpostit: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi LUKIJAMÄÄRÄ 56 700 kokonaistavoittavuus (painettu+digiviikko, KMT 2024) PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, ISSN 0780-9972 (painettu) ISSN 2984-5130 (verkkojulkaisu) Aikakausmedia ry:n jäsen. Ja ni La uk ka ne n Askel Huhtikuussa 2025. Freija Özcan päätoimittaja Askel Auttaminen on tärkeää, mutta siinäkin on sovellettava kohtuutta. Et voi auttaa yli voimiesi. Jos sinulla on kaksi ihokasta ja näet jonkun ilman vaatteita, anna hänelle toinen ihokkaasi. Toimitus vastaa ainoastaan tilatuista jutuista ja kuvista. Länsimaissa me elämme useamman ihokkaan valtioissa verrattuna moniin muihin maailman kolkkiin. 0400 860 862. ”Älä kiellä apuasi, jos toinen on avun tarpeessa ja sinä pystyt tekemään hänelle hyvää”, kehotetaan Sananlaskuissa. PÄÄTOIMITTAJA Freija Özcan puh. Samaa ajatusta jatkaa Jeesus puhuessaan kahdesta ihokkaasta. Pidätämme oikeuden hintojen muutoksiin. Toimitus johtaja Kati Kinnunen MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Juha Kurvinen puh. 040 683 8431 TUOTTAJA Emilia Karhu puh. Hän eli toisten avun varassa ja auttoi toisia. Kotimaa Oy:n tilaajarekisteri tietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkkinointiin henkilörekisterilain puitteissa . Vähästään on kumma kyllä helpompi antaa kuin paljostaan. Mutta entä jos sinulla on neljä ihokasta. 040 665 5983. Sirakin kirja neuvoo meitä tekemään hyvää voimiemme mukaan. Lopulta hän antoi henkensä koko ihmiskunnan edestä. Annat siis tässäkin tapauksessa voimiesi mukaan jäämättä itse alastomaksi. Rakkaudella ja siihen liittyvällä hyvän tekemisellä on kristillisessä ajattelussa järjestyksensä, ordo amoris. Et voi auttaa yli voimiesi eli niin, että saatat oman perheesi ongelmiin. askel 4/25 ~ 3 Hyvän tekemisen järjestys Pääkirjoitus Y hdysvaltain varapresidentti JD Vance kohahdutti taannoin Fox Newsille antamassaan haastattelussa. Sisältömyyntipäällikkö Riikka Kettunen puh. Ka nn en ku va : Ju kk a Gr an st rö m PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi Askel kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. ”Meidän pitäisi rakastaa ensin perhettämme, sitten naapureitamme, sitten yhteisöämme, sitten maatamme ja vasta näiden jälkeen harkita muun maailman tarpeita”, hän sanoi. 044 3500 181 TAITTO Samuli Lahtinen KOLUMNISTIT Hanna Ekola, Satu Kreivi-Palosaari, Risto Leppänen, Kaisa Raittila, Teemu Rinne ja Juha Tanska OSOITE Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki, Postiosoite: PL 279, 00131 Helsinki SÄHKÖPOSTIT askel.toimitus@kotimaa.fi, etunimi.sukunimi@kotimaa.fi KOTISIVU www.askel.fi TILAUKSET JA OSOITTEEN MUUTOKSET puh. Jos valtioilta ei silti riitä apua maailman hätään, ihmisten täytyy paikata ongelmaa voimiensa mukaan. PÄÄSIÄISENÄ OLEMME Jeesuksen elämän, kuoleman ja ylösnousemuksen äärellä. Varallisuudella on taipumus olla suhteellista. Riittäisikö sinulle yksi. Se on suurinta rakkautta, mitä voi koskaan osoittaa. Hänellä ei elämänsä aikana ollut oikeastaan muuta kuin ihokas ja ihmisiä ympärillään. Mutta sitten meillä on myös Jeesuksen opetus kahdesta ihokkaasta. Ajatuksena on, että auttaminen on tärkeää, mutta siinäkin on sovellettava kohtuutta. Pitäisikö sinun antaa niistä yksi vai kolme niille, joilla ei ole mitään. Vance oli oikeassa, ja toisaalta väärässä
26 Kulttuuri lohduttaa ja sillä on valtava merkitys ihmisten hyvinvoinnille, sanoo psykologi Pirkko Lahti.. 4 / 25 Te em u H ei kk ilä Emil Anton Ju kk a Gr an str öm 40 Teatteri antaa mah dollisuuden olla osa yhteisöä merkityksellisellä tavalla, sanoo kirkko teatteriohjaaja Rosa Nyman. 4 ~ askel 4/25 3 Pääkirjoitus 4 Sisällys ja toimittajalta 6 Voimakuva: Laulajat vaihtuvat, mutta laulu jää 8 Lukijat kertovat pääsiäisajan lempimusiikistaan 10 KANNESSA Näyttelijä Jukka-Pekka Palo ottaa Jumalan kämmenellä vastaan sen, minkä elämä antaa 18 Suuret ja pienet uuden elämän symbolit 19 Lainasanat ja viisautta 22 Heidin kulttuurikeittiössä tehdään kakku lasiin pääsiäisen värein 24 KANNESSA Elämäntaito: Ero parisuhteesta on suuri kriisi – älä jää yksin 26 KANNESSA Lohtu on toivon kumppani, sanoo psykologi ja psykoterapeutti Pirkko Lahti 32 Käsin kirjoittaminen auttaa hahmottamaan ja oppimaan 34 Pääsiäisen odotukseen voi virittäytyä myös jouluelokuvalla 35 Kuukauden kirjat: Siiri Enorannan Keuhkopuiden uni ja Sofia Saahkon Kun mummi unohti tarinat 36 Lisää kirjavinkkejä kevääseen: Kaunokaisia, Sinkkuus kautta aikojen ja Katoava jää 37 Via Crucis Helsingissä ja Heikki Marilan väkevät Kristus-maalaukset Tampereella 38 KANNESSA Kolumni: Satu Kreivi-Palosaari kannustaa harjoittelemaan omaistaitoja, kun läheinen muuttaa hoivakotiin 40 KANNESSA Kirkkoteatteriohjaaja Rosa Nyman tekee työtään rohkeasti ajassa, perinteitä kunnioittaen 46 Kolumni: Kysyvä on jo tiellä, ja vapauttavat sanat tulevat kyllä, kirjoittaa Juha Tanska 48 Kolumni: Kati Pirttimaa on havainnut, että ikonin maalaaminen on kuin kuva elämästä 50 KANNESSA Taiteilija Elina Merenmies uskoo, että luova voima tulee Jumalalta 54 Hengellinen ohjaus: Polut ovat erilaisia, Pyhä Henki tekee työn 56 Kolumni: Teemu Rinne kertoo huolensa kymmen senttiselle Jeesukselle 58 Hetki luonnossa: Luonto ei pidä kiirettä 60 KANNESSA Lars Levi Laestadius oli kasvitieteilijä, turistiopas ja tunteisiin vetoava saarnamies 66 Ristikko 67 Kirjeenvaihtopalstalla etsitään ystävää Uskoa, toivoa & rakkautta Sisällys 60 Emil Anton vie Askeleen lukijat Lars Levi Laestadiuksen pirttiin Pajalassa ja hänen jylhiin kotimaisemiinsa Ruotsin Lappiin
askel 4/25 ~ 5 Toimittajalta Niilo Rantala JOKIN AIKA sitten eräs agnostikkoystäväni kysyi minulta, mitä ylösnousemus minulle tarkoittaa. Hyvän esimerkin tästä antaa tämän Askel-lehden sivulta 40 alkava teatteriohjaaja Rosa Nymanin haastattelu, missä hän korostaa, kuinka kirkkoteatterissa ketään ei lähdetä käännyttämään. Mari Tei nilä avaa symboliikkaa kahden hyvin erilaisen linnun – strut sin ja pikkuruisen kima laiskolibrin – kautta.. Uskon, että tänä aikana kristinusko puhuttelee uteliaita erityisesti taiteen kautta. Vaikka pappina allekirjoitankin kirkkomme näkemyksen ja uskontunnustuksen sisällön, eikä dogmatiikkakaan minulle ihan vierasta ole, takeltelin. Eri taidemuotojen välityksellä hengellisiin kysymyksiin tutustuminen on virittävämpää kuin mykkien opinkappaleiden. Juuri tällaisen toiminnan soisi seurakunnissa yleistyvän: kirjallisuuspiirien, elokuvaja teatterikerhojen! Sillä niinhän se on, että esimerkiksi Bachin Matteus-passion sävelet tai maalaus ristiinnaulitusta saattaa kertoa pääsiäisen kärsimyksestä ja ihmeestä enemmän kuin tuhatkaan sanaa. Yhtäkkiä löysin turvan: kuvien ja runojen kautta oli helpompi puhua kuin opin kielellä. Teos puhuu jokaiselle katsojalle tavallaan. Pix ab ay 18 Muna on ikivanha elämän jatkumisen symboli
– Uuno Kailas. 6 ~ askel 4/25 SEURAAVA NUMERO ILMESTYY 23.5.2025 Voima Sävel vaihtuu ja laulajat, mutta ei katoa laulu. Se jää
askel 4/25 ~ 7 Pi xa ba y
Pääsiäisaamuna syntynyt Joka aamu on armo uus, miksi huolta siis kantaa, varjot väistyy ja vajavuus, Jeesus voimansa antaa. Siitä asti tämä laulu on kuulunut aina hiljaisen viikon tärkeimpiin hetkiini. Pix ab ay Yhteisö LUKIJOIDEN lempivirsiä pääsiäisenä ovat haikeat Vieraalla maalla kaukana ja Oi rakkain Jeesukseni sekä iloinen ja keväinen Aurinkomme ylösnousi.. ONKO MIELEESI jäänyt joku erityisen hauska tai koskettava muisto häistä, joihin olet osallistunut. Tuo sanoma ja tunnelma on minulle edelleen tärkeä osa suurta viikkoa, mutta virsikirjaan sittemmin tullut riemullinen Aurinkomme ylösnousi toukomettisineen ja lounatuulineen täytyy myös saada veisata pääsiäisenä ja sen jälkeen useamman kerran täysin palkein. Mieleen painunut häämuisto. Toinen minulle tärkeä pääsiäisen sanomasta kertova laulu on P ekka Simojoen Hän ei ole enää täällä. Mitä jännittävää, yllättävää, hymyilyttävää tai liikuttavaa tapahtui, ja miksi tapahtunut jäi mieleesi. Sen haikea melodia vetosi. mennessä. Kirjoita korttiin tai sähköpostin otsikkoon ”Häämuisto” ja lähetä viestisi, nimesi ja osoitteesi alla olevaan osoitteeseen 21.4. Niin upea ääni ja puhuttelevat sanat. Omppu VIRTEEN 105 (Aurinkomme ylösnousi) on ollut ilo yhtyä niin jumalanpalveluksissa kuin muissakin kokoontumisissa. Muisto voi liittyä omiin häihisi tai jonkun ystävän, tuttavan tai sukulaisen häihin. 8 ~ askel 4/25 askel.fi www.facebook.com/askel.fi YHDESSÄ elämä on parempaa. Virsi on nuorekas. Raita LAPSENA LEMPIVIRTENI oli Vieraalla maalla kaukana. Jari Levyn laulama Getsemane-laulu pysäytti minun maailmani täysin. Virrestä välittyy kiitollisuus ja riemu siitä, että kuolema on voitettu. Koko pieni koulu kerääntyi opettajainhuoneen edessä olevaan aulaan ja portaikkoon, ja rehtori säesti virsilaulua hiukan vapisevin käsin polkuharmonilla. En ollut kuullut tätä laulua koskaan ennen, ja tämän hetken jälkeen mikään ei enää palannut ennalleen. Kaiken voi miltei nähdä sielunsa silmillä. Elettiin 1980-luvun alkua, mutta yhtä hyvin olisimme voineet olla 1940-luvulla. Sävel on tarttuva ja mukaansatempaava, kevättä enteilevä. VIRSI 63 Oi rakkain Jeesukseni vie minut lapsuuteeni Vehkalahden Kannusjärven kansakoululle, jossa kyläläiset olivat koolla suurella joukolla mustissaan ristinjuhlassa. Julkaisemme toukokuun Askeleessa kokoelman lyhennettyjä lukijoiden kirjoituksia, nimimerkillä tai etunimellä. Vastanneiden kesken arvomme palkinnon. Veisuu oli harrasta, mutta voimallista. Ollaan siis yhteyksissä: Lähetä meille postia osoitteella Askel, Yhdessä, PL 279, 00131 Helsinki askel.toimitus@kotimaa.fi Pääsiäisen lempimusiikki PALKINNON VOITTANUT Arja kertoo, kuinka löysi hiljaisen viikon tärkeimmän musiikkikappaleensa ollessaan tyttärensä kanssa kotikirkossa kuuntelemassa Exit-yhtyeen konserttia. Olen laulanut sitä seurakuntamme gospelkuoron kanssa useina pääsiäisinä. Opin sanat ulkoa edellisen virsikirjan mukaan ja on ollut yllättävän vaikea totutella laulamaan virttä uusilla sanoilla. Siinä on tuoreella ja rikkaalla tavalla paljon sanomaa. Tulevana pääsiäisenä pääsen kuoron kanssa laulamaan seurakuntamme yömessuun. Arja kirjoittaa: Koin jotain ikimuistoista. Ala-asteella lauloimme sitä aina pääsiäisen alla aamunavauksissa. Voiko kauniimmin kertoa maailmalle ylösnousemuksen ilosanomasta
Meillä Tornionlaaksossa he saavat olla ”pääsiäisämmiä”. Kaija OLEN TOIMINUT pyhäkoulunopettajana 16-vuotiaasta ja miettinyt, miten voisin kylvää lapsille sanomaa Hyvästä Paimenesta. Anni OLEN TYKÄSTYNYT pääsiäisvirteen 63 Oi rakkain Jeesukseni, piinattu verinen. Hän ymmärsi antavansa ihmisille Jumalan armon. Me lapsetkin hiljennyimme kuuntelemaan. Naapurissa asui aikoinaan vanha Ida-mummo. Asiakaspalvelu Puhelin 020 754 2333 Internet www.kotimaa.fi Sähköposti asiakaspalvelu@kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Postiosoite: PL 279, 00131 Helsinki Uskoa, toivoa & rakkautta P A L V E L U K O R T T I Pix ab ay Opin tämän aikanaan tyttöleirillä aamuvirtenä. Sen koloon kerran iskettiin puu ristinmuotoinen. Pääsiäinen on ilon juhla, lapsille erikoisesti. Tytöt puetaan hameisiin ja huiveihin. Kun menemme rajan toiselle puolelle, saamme rauhan taivaassa. Ajattelin Jeesusta ja hänen kärsimystään ristillä. Tämä pääsiäisen sanoma on ollut minulle turvasatama myös vanhana, kun on paljon sairauksia. Sävelkuva on kaunis ja sanoitus syvällinen. Riittää, että syntini on sovitettu. Jeesus on kansamme pääsiäisenä ja antaa meille voimansa. Tilaushinnat Suomeeen* Kestotilaus 89 € 11 lehteä (12 kk) 54 € 6 lehteä Määräaikaistilaus 99 € 11 lehteä (12 kk) 56 € 6 lehteä *Suomen ulkopuolelle meneviin tilauksiin lisätään postikulut. Marja MEIDÄN PERHEESSÄ tärkeä laulu on ollut ortodoksinen pääsiäistropari, virsikirjankin virsi 90: ”Kristus nousi kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti, ja haudassa oleville elämän antoi.” Lapsena tuntui erityisen kauniilta ja pyhältä, kun kirkkokuoro lauloi sen ilman säestystä ja äänissä. Laulu oli uusi minullekin. Pajunoksat ja vanha kahvipannu käteen ja kylälle kiertämään. Anna Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. Hän kertoi onnellisena pääsiäissanomasta, jonka tytöt olivat tuoneet. Tilaan Askel -lehden itselleni lahjaksi Kestotilauksena 12 kk (11 lehteä) 6 lehteä Määräaikaistilauksena 12 kk (11 lehteä) 6 lehteä Muutan määräaikaisen tilaukseni kestotilaukseksi Osoitteenmuutos (täytä vanha ja uusi osoite alle) vakinainen alkaen tilapäinen ajalle Lahjatilauksen saaja (Osoitteenmuutoksessa vanha osoite) NIMI OSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA SÄHKÖPOSTI PUHELIN SYNTYMÄVUOSI Tilauksen maksaja (Osoitteenmuutoksessa uusi osoite) NIMI OSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA SÄHKÖPOSTI PUHELIN SYNTYMÄVUOSI Sa cru m Ko tim aa O y m ak sa a po sti m ak su n Sa cru m -K oti m aa O y Va sta us lä he ty s Tu nn us 50 01 58 2 00 00 3 H EL SIN KI. Esitelmän työstäminen ajoittui pääsiäiseen. Mitäpä 90v. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Oikein odotan, että pääsen taas laulamaan ja ylistämään Jumalaa troparin sanoin. Sen jälkeen se on ollut pääsiäislauluni. Koska olen pohjimmiltani melankoolikko, se tekee minuun suuren vaikutuksen. Kuuntelen Beethovenin musiikkiaan aina, kun kaipaan mielen kohotusta. Helena LUDWIG VAN Beethovenin musiikkituotanto on minulle erityisen tärkeää juuri pääsiäisen aikaan. Troparin muutamassa säkeessä on sanottu kaikki oleellinen pääsiäisestä. Vanhempana rupesin ajattelemaan sen sanoja. Virren lohdutukset tuovat turvaa yöllä kipujen keskellä. täyttänyt pyhäkoulunopettaja voisi muuta toivoa, kuin että tämä laulu olisi myös kaikkien pyhäkoululaisten mielessä. Hyräilen sitä muulloinkin kuin pääsiäisenä. Kouluaikana tein esitelmän tästä saksalaisesta säveltäjästä ja hänen tuotannostaan äidinkielentunnille. He olivat laulaneet uuden laulun, jota Ida ei ollut kuullut: Vieraalla maalla kaukana on kumpu kivinen. Sain kiitettävän arvosanan. En saata Jeesus ymmärtää sun kärsimystäsi, vaan luotan, että sovitit myös minun syntini
Sairaudet ovat hidastaneet viime vuosina näyttelijälegendan tahtia. TEKSTI: PETRI VÄHÄSARJA • KUVAT: JUKKA GRANSTRÖM. Lopulta – kymmeniä vuosia myöhemmin – hän liittyi takaisin kirkkoon. Hän on kuitenkin päättänyt hyväksyä ja ottaa vastaan sen, mitä elämä antaa. 10 ~ askel 4/25 ”Tuntuu, että olen Jumalan kämmenellä” Oman isän kuolema käynnisti Jukka-Pekka Palon elämässä hengellisen prosessin. Oikeaoppisuutta Palo vierastaa, mutta ajatus siitä, että meidät kaikki on jo armahdettu, on hänelle tärkeä
askel 4/25 ~ 11
Megavisassa oli positiivinen fiilis. – Se oli ensimmäisiä gameshow-juttuja, mitä Suomessa tehtiin. Se oli sitten menoa. Minulle oli tärkeää, että sain olla samalla kiinni teatterissa. Sillä oli valtavasti rahaa ja omaisuutta, mutta sitä ei käytetty ihmisten auttamiseen. – Jäljelle jäävät vain vaatteet ja kuori. Se ei ollut minulle hyvä eikä huono asia. Kirkko näyttäytyi 1970-luvulla 17-vuotiaan Jukka-Pekka Palon silmissä ahdasmielisenä, negatiivisena ja autoritäärisenä, ja hän erosi siitä heti kun voi. – Myöhemmin kirkossa on tapahtunut valtava muutos, ja mielestäni parempaan suuntaan. Megavisa on kuitenkin ollut pelkkä kuriositeetti Palon näyttelijän uralla, vai onko. En halua väittää tietäväni, mikä usko on oikea. Ihminen ei enää ole siinä. Poika ei varsinaisesti haaveillut vanhempiensa ammatista. Ihan hyvät muistot siitä jäi. Kirkosta erottuaan Palo kiinnostui buddhalaisuudesta, mutta vasta isän kuolema 10 vuotta myöhemmin käynnisti hengellisen etsinnän toden teolla. – Kirkossa minua häiritsi sen organisaatio. Heinimäki piti Palolle aikuisrippikoulun. Vanhemmat kuuluivat luterilaiseen kirkkoon, mutta eivät osallistuneet sen toimintaan. Asiaan vaikutti pastori Jaakko Heinimäki, johon Palo tutustui. – Minulle lapsuuteni oli tavallinen, koska minulla ei ole sille vertailukohtaa. Näyttelijäksi ryhtymistään Palo ei kuitenkaan kadu. – Olen koettanut koko ajan pitää suhteeni kaikkeen hengelliseen toimintaan avarana. Uransa aikana Jukka-Pekka Palo on esiintynyt eloOn valtava etuoikeus olla läsnä lähiomaisen kuoleman hetkellä.. Se on ihmeellistä ja toisaalta lohduttavaa. Palo muistelee lämmöllä esimerkiksi Marraskuun liikettä, joka auttoi asunnottomia alkoholisteja. Meidät kaikki on jo armahdettu. En osaa selittää sitä paremmin, mutta on pyhä hetki, kun ihminen kuolee. – Nyt kun seuraan tiedotusvälineitä, vaikuttaa siltä, ettei toimittajanakaan ole kauhean kivaa. Kirkko ei tuolloin ollut hänen mukaansa tällaisissa kuvioissa mukana. Megavisa oli suosittu televisio-ohjelma 1990-luvulla. – Olen sitä mieltä, että jos on mahdollista olla lähiomaisen kuoleman hetkellä läsnä, se on valtava etuoikeus. Tavallinen kulttuurikoti ja lipsahdus näyttelijäksi Jukka-Pekka Palo kasvoi kulttuurikodissa. – Äitiäni kiinnosti itämainen uskonnollisuus ja ajatus, että kaikissa uskonnoissa kiivetään samalle vuorelle eri puolilta. – Ainoastaan koulun kanssa kävin kirkossa. Kun henki pakenee, se todella pakenee. Oikeaoppisuutta uskonasioissa Palo vierastaa. – Rukoilen säännöllisesti Isä meidän. Ahkeraa kirkossakävijää Palosta ei tullut, mutta rukoilija tuli. Sitä pidän kristinuskon ytimenä. – Luimme kirjoja ja tapasimme ehkä 10 kertaa. Vanhemmiten rukoilin myös ennen näyttämölle menoa. – Kristinusko ja Kristus on hieno asia. Enkeli lensi pois ja hengellinen etsintä alkoi Vaikka Palo erosi kirkosta, hän ei ole koskaan pitänyt itseään ateistina. 12 ~ askel 4/25 M uistan näyttelijä Jukka-Pekka Palon Megavisan juontajana. Meno kotona ei kuitenkaan ollut erityisen boheemia. – Sitähän tehtiin Isabella-laivalla. Palo oli isänsä kuoleman aikaan 27-vuotias. Sitä ennen ihminen luulee olevansa ikuinen. Ota vastaan, mitä annetaan: aikamoisia siunauksia Palo ei oikein osaa kuvailla, millä tavalla isän kuoleman läpikäyminen muutti häntä. Mutta kun piipahdin ystäväni Janne Kuusen kanssa teatterissa, elämä lipsahti sille mallille, että pyrin teatterikouluun. Se kuului suomalaiseen elämänmenoon samalla tavoin kuin vesisänky tai kulmakaappi. – Olin opiskeluaikana voimakkaasti mukana taistolaisessa liikkeessä, mutta marxilaisuuden ateistinen kulma ei missään vaiheessa tuntunut minusta mielekkäältä. Taisin tehdä sitä viisi vuotta. Sen jälkeen kesti vielä monta kymmentä vuotta ennen kuin hän liittyi takaisin kirkkoon. Televisio nyt vain tekee ihmisestä tunnetun. – Ajattelin toimittajan töitä tai lakimiehen uraa. Opin, että armo on tärkeintä. Hänen vanhempansa olivat näyttelijät Kirsi Ortola ja Tauno Palo. – Siinä iässä käy muutenkin niin, että se enkeli, joka on istunut ihmisen olkapäällä, lentää pois, ja ihminen tajuaa oman kuolevaisuutensa
askel 4/25 ~ 13
Hän päättää, miten asiani menevät, Jukka-Pekka Palo sanoo.. Luovutan oman tahtoni Jumalalle. 14 ~ askel 4/25 – EI tässä hirveän pitkään keikuta enää. Minulla ei kuitenkaan ole paniikkia tai pelkoa
JUKKA-PEKKA PALO ja Riitta Anttonen aloittavat usein päivänsä yhteisellä kävelylenkillä. Hän oli kiinnitettynä Suomen Kansallisteatteriin, mutta jäi eläkkeelle vuonna 2023 saatuaan sydäninfarktin. Jos alat suremaan itseäsi, pilaat loppuelämäsi. – Kukaan meistä ei ole tänne jäänyt. Minä olen pappa ja Riitta on papu, mikä tulee venäjän sanasta babushka. En ruikuta yhtään. ”Sairastaa saan sylissänsä”, laulaa Jaakko Löytty. – Joo, kyllä se varmaan on näin. Kerran viikossa käymme ystäväpiirin kanssa elokuvissa. Lapsenlapsiakin on kaksi, Mauno ja Osma. – Sydänlääkkeitä syön myös. Sitten keitetään kahvit ja katsotaan telkkarista hyvää draamaa.. Hän jatkaa, että sairaudet eivät ole vaikuttaneet hänen hengelliseen elämäänsä, ainakaan vielä. – Sitten keitämme kahvit ja katsomme telkkaria. Minulla se lähtö nyt rupeaa vain olemaan lähempänä, kuin esimerkiksi sinulla. He ovat olennainen osa elämäämme. – Rukoilin jo ennen sairauksia. En ole uudella tavalla sairauden hädässä turvautunut Jumalaan. Kun ihminen vanhenee, hän rappeutuu joka tapauksessa. Nyt koetan syödä mahdollisimman terveellisesti. Lapsenlapsia katsellessa Jukka-Pekka Paloa mietiSairaudet kuuluvat reissuun, jota elämäksi kutsutaan. Palolla on diagnosoitu myös Parkinsonin tauti. Minulla on ollut korkea kolesteroli koko elämäni. – He ovat taiteen moniottelijoilta. Varmaan tulen kyllä senkin tekemään. – Sairauksien suhteen on kaksi vaihtoehtoa. Palo kertoo, että hänen versionsa vaikuttaa olevan hitaasti etenevää laatua. En ruikuta yhtään. Silloin voi löytyä aikamoisia siunauksia. askel 4/25 ~ 15 kuvissa, televisiosarjoissa ja teatterissa. Varmaksi emme tiedä. Voi olla. Ei itse tarvitsisi aina ponnistella ja pyrkiä niin hirveästi, vaan voisi hyväksyä asiat ja ottaa vastaan mitä annetaan. Palon tavallinen päivä alkaa niin, että ”rakkaan vaimoni Riitan kanssa vetäistään aamupäivällä lenkki”. Pojat olivat juuri viettämässä viikonloppua meillä. Palolla on kaksi tytärtä. – Tällainen kuuluu reissuun, jota elämäksi kutsutaan. Hyvää draamaa tai dekkaria. Pappa, papu ja huoli tulevasta Parkinsonin tauti on etenevä ja parantumaton liikehermosairaus. Mutta jos otat asiat annettuna, ja koetat löytää mielenkiintoa elämästä mahdollisimman monin tavoin, sinun on helpompi elää, Palo pohtii
Mutta en ole varma, pitääkö meidän kaikkien ylösnousta, Jukka-Pekka Palo pohtii.. 16 ~ askel 4/25 – KYLLÄ minä uskon, että Kristus nousi kuolleista
– Jotkut ateistiystäväni pitävät Jobin kirjaa esimerkkinä siitä, miten julma kristinuskon Jumala on. Mutta minusta on selvää, että Jumala opettaa siinä Jobille, että Job on hänen omansa. Minulla ei kuitenkaan ole paniikkia tai pelkoa. Monet kristityt vastustavat eutanasiaa sillä perusteella, että päätösvalta ihmisen elämästä ja kuolemasta kuuluu Jumalalle. askel 4/25 ~ 17 tyttää tulevaisuus. Kyllä se minulle passaa. Ei sitä voi määritellä. Hän myöntää olevansa maailman tilanteesta erittäin huolissaan. – Militarismia on kaikkialla. Se nousee kirkon perinteestä, vaikka se on ollut meillä pitkään poissa. Entä näkyykö missään toivoa. Mielessä lande, kevät ja kuolema Juuri nyt Palo kertoo odottavansa hyviä sauvakävelykelejä. – Ymmärrän kyllä, että jos ihminen tietää saavansa tilanteen mennessä pahaksi eutanasian, jo se tieto saattaa helpottaa ihmisen viimeistä matkaa. Mystiikka on läsnä myös luterilaisessa kirkossa Epätoivon ja toivon vuoropuhelu kuuluu myös pääsiäiseen. Uskon, että siellä on jotain. – Ei tässä hirveän pitkään keikuta enää. Siitä en ole ihan varma, enkä halua lukita itseäni tiettyyn näkemykseen. Jos emme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin, Palo siteeraa presidentti Mauno Koivistoa. Tulee olemaan erittäin mielenkiintoista nähdä, mitä siellä toisella puolella on. Hän kertoo katsoneensa suomalaisen dokumentin, jossa toimittaja kävi Hollannissa tutustumassa maan salliviin eutanasiakäytäntöihin. Kaikki elämä on pyhää, eikä ihminen voi määritellä, minkälainen elämä on elämisen arvoista, ainakaan kenenkään toisen osalta. – Ymmärrän sen, ja toisaalta ihmisen pitäisi saada arvokas kuolema. Minulla on sellainen tunne, että olen Jumalan kämmenellä, ja luovutan oman tahtoni. – Kyllä minä uskon, että Kristus nousi kuolleista, hän lopulta sanoo. – Kun liityin takaisin kirkkoon, kristinuskon keskeiset asiat nousivat pinnalle. Ne aukeavat, kun voimat vähenevät. – Minusta eutanasia ei ole yksinkertainen asia. – Odotan kevättä ja auringonpaistetta. Mutta mitä. Hän on pohtinut eutanasiaa. Toisaalta ainakin lainsäädännön kannalta asia on ongelmallinen. Miettiessään Amerikan somemaailman miljardöörejä, Palolle tulee mieleen 1900-luvun merkittävin tuote auto, ja autoteollisuuden merkittävin henkilö oli Henry Ford, joka teki kauppaa Hilterin kanssa. – Kyllä, ja mikäs siinä. Jukka-Pekka Palolla ei kuitenkaan ole ollut tarvetta korkeakirkollisuuteen. Monet hänen kollegoistaan, kuten esimerkiksi Hannu-Pekka Björkman, ovat ortodokseja. Jumala ikään kuin sanoo Jobille, että sinäkö tässä kuvittelet määrääväsi. Mutta se on läsnä myös luterilaisessa kirkossa. Ja teemme pienen reissun Fuengirolaan. – Myöskään Elon Musk ja kumppanit eivät ajattele muuta kuin omaa napaansa. – En minä aio mihinkään epätoivon alhoon vaipua. Ettei hänen tarvitsisi olla kauhuissaan ja kivuissa. Raamatussa ainakin rohkaistaan voimakkaasti siihen suuntaan. – Jaa-a. En ymmärrä heitä, jotka absoluuttisesti kieltävät sen, enkä heitä, jotka absoluuttisesti sallivat sen. Toivon liekkiä täytyy pitää hengissä, vaikka se tuntuisi vaikealta ja epätoivoiselta. Palo kertoo, että Jobin kirja on tullut viime aikoina hänelle läheiseksi. Eikös pääsiäinen ole se armon hetki. Se on tapauskohtaista. – Mystiikka kyllä kiehtoo. – Mutta en ole varma, pitääkö meidän kaikkien ylösnousta. Ylösnousemusta pohtiessaan Palo hieman tuskailee. Emme tosin ole juuri viettäneet pääsiäistä omassa perheessämme muuten kuin syömällä pääsiäisaterian, Palo kertoo. – Haluaisin puhua lisää kuolemasta, hän ilmoittaa. – Elämässä on ulottuvuuksia, jotka aukeavat vasta tässä loppusuoralla, Palo jatkaa. Haastattelu on tehty, mutta seuraavana iltana Palo soittaa uudelleen. Ei vain Venäjällä, vaan myös Suomessa ja Amerikassa. Se nostaa päätään, ja se on pelottavaa. Jumala päättää, miten asiani menevät. Minulle on alkanut viehättävällä tavalla avautua kristillinen meditaatio. – Päästään myös landelle laittamaan asioita kondikseen. Mutta miten kipu määritellään. Militarismi nostaa päätään kaikkialla, ja se on pelottavaa.. Kansallisteatterin eläkekassalla on siellä kämppä. Ja sen painoarvo on lisääntynyt
Maailman pienin lintu on puolestaan Kuubassa elävä kimalaiskolibri. Jotain hyvääkin linnussa kuitenkin on. Strutsin munan pitäisi painaa 20–30 kiloa ollakseen suhteessa yhtä suuri kuin kimalaiskolibrin muna. Suomenkielisessä Raamatussa strutsista käytettiin vuosisatojen ajan hauskaa kamelikurki-nimitystä. Sisältyyhän munaan Kristuksen ylösnousemukseen ja uuteen elämään liittyvää symboliikkaa. Suurimmillaan tätä symboliikkaa edustaa strutsin muna. MARI TEINILÄ Suurta symboliikkaa Juuri nyt W ik im ed ia Co m m on s STRUTSIKOIRAS ja kaksi naarasta Etoshan kansallispuistossa Namibiassa. Silti sekin todistaa Luojan luoman maailman ihmeellisyydestä, ja sen pikkuruinen muna symboloi uuden elämän alkua. Strutsin munia voi syödä kananmunien tapaan esimerkiksi munakkaana. Pienen kokonsa takia kimalaiskolibri sekoitetaan usein kimalaisiin. Se painaa jopa kaksi kiloa ja vastaa noin kahtakymmentä kananmunaa. Afrikan mantereella luonnonvaraisena elävä strutsi on maailman suurin lintu. Se voi kasvaa lähes kolme metriä korkeaksi. 18 ~ askel 4/25 Huhtikuu P ääsiäisen alla monilla on tapana ottaa esille puusta veistettyjä, koristeltuja munia, tai värjätä oikeiden kananmunien kuoria. Onkin hätkähdyttävää nähdä strutsien tepastelevan suomalaisessa laidunmaisemassa taustallaan kuusimetsä tai järvimaisema. Raamatun kertomuksissa strutsin siivet lyövät rajusti, se on poikasilleen tyly ja Jumala on evännyt siltä viisauden. Strutseja kasvatetaan eri puolilla maailmaa, myös Suomessa. Raaka sisältö säilyy jääkaapissa muutaman päivän. Tosin se on lintu vailla lentokykyä. Sen muna painaa puoli grammaa, vajaan kolmasosan linnun koko painosta. Jobin kirjan mukaan ”kun strutsi kiitää kaula ojossa, se saattaa häpeään niin ratsun kuin ratsastajan.” Pikkuruinen kimalaiskolibri ei ole päässyt Raamattuun. Munatuotannon lisäksi strutseja kasvatetaan lihan ja sulkien takia. Kuva:. Vähän niin kuin jääkarhu olisi viety savannille. Se painaa alle kaksi grammaa
Vaikka elämme ristinmuotoisessa todellisuudessa, on toivo läsnä elämän jokaisessa toivottomaltakin vaikuttavassa hetkessä. Pääsiäisenä mahdoton tulee mahdolliseksi ja ymmärrykselle käsittämätön on totta. Kolmessa päivässä kuljetaan synkimmästä surusta ja toivottomuudesta pakahduttavan suureen iloon ja riemuun. Pastori Arto Huhdanmäki Helsingin seurakuntien nettisivuilla Kristinusko syntyi ylösnousemuksen ilosta ja toivosta. Tähän rakkauteen ja toivoon saat turvautua pääsiäisen juhlassa, ja se kantaa myös arkeen, kevääseen ja tuleviin päiviin. Valo on voittanut pimeyden, kuolemaa ei enää ole, vaan elämä sanoo viimeisen sanan. Pitkäperjantain tapahtumien jälkeen Jeesuksen opetuslasten joukko sai itse nähdä ja kokea ylösnousemuksen ihmeen. Kristuksen ylösnouseminen tarjoaa meille iankaikkisen elämän ja toivon siitä, että kerran tapaamme meille rakkaat ihmiset taivaassa. Kirkkoherra Markus Tirranen Keravan seurakunnan nettisivuilla Kaiken huolen, pelon ja epätoivonkin keskellä Jumala on lähellä meitä. Murhe vaihtui iloksi ja pelko rohkeudeksi. Rakkaus voittaa lopulta vihan ja on väkevämpi kuin kuolema. Ole vapaa ja turvassa, sillä Kristuksen voitto on sinun voittosi. Pääsiäisen ilosanoma Kristuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta kuuluu kaikille. Espoon piispa Kaisamari Hintikka nettisivuillaan Miljoonat kristityt eri puolilla maailmaa laulavat pääsiäisyönä ja pääsiäisaamuna perinteistä laulua: ”Kristus nousi kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi.” Tässä pääsiäisvirressä on uskon ja toivon sävel. Kirkkoherra Anna-Maija Kuutti-Manninen Kirkkonummen seurakunnan nettisivuilla Pääsiäisen toivo liittyy siihen, että Jumala voittaa rakkaudella kuoleman. Lainasanat Pix ab ay Pääsiäinen on äärimmäisyyksien aikaa. Sairaalapappi Satu-Elina Ansas Vantaan seurakuntien nettisivuilla Viisautta Pelko on joskus hyvä renki, mutta aina huono isäntä. Kristus on voittanut kuoleman. Pääsiäisen sanomaa ei pysty tavoittamaan järjellä. Erityisesti se kuuluu sinulle, jonka mielessä pelko pyrkii murtamaan toivon. –Piispa Jari Jolkkonen Kirkko&Koti -lehdessä pääsiäisenä 2021 askel 4/25 ~ 19. Pääsiäisaamuna ylösnousemus synnytti ilon ja toivon
Oveen piirrettiin risti ja tila siunattiin Herran nimeen. Se sopii piristäjäksi niin kotiin, puutarhaan kuin parvekkeellekin. Lampaan selkään saatettiin keritä ristikuvio. Rulli pelkää metson siipiä. Oven eteen saatettiin panna pari halkoa tai korsia ristiin. Ne pärjäävät totuttelun jälkeen jopa usean asteen pakkasessa. Rullit pelkäsivät myös navetan tai tallin oven yläpuolelle naulattua pöllöä, haukan raatoa tai metson siipiä – Vilkuna epäilee, että tätä perua on näiden käyttäminen koristeina myös sisällä talossa. Rulli sana tulee tietysti ruotsin sanasta trull, joka nykyään sanotaan troll ja tarkoittaa peikkoa. Tetenarsisseja viljellään Suomessa yhteensä noin neljä miljoonaa ruukkua vuosittain. Helppohoitoisuutensa ja iloisten keltaisten kukkiensa vuoksi siitä on tullut kevään suosituin ruukkusipulikukka. Kuihtuneiden kukkien leikkaaminen uudistaa kukkaryhmän ja auttaa uusien kukkien kasvamista. Nykyään pääsiäisnoidat eivät keppostele navetoissa vaan käyvät virpomassa ovilla palmusunnuntaina. Nämä keskiajalla Suomeen rantautuneet kansankunnan kauhut herättivät taikauskoisessa kansassa pelkoa ja tekivät kiusaa heidän karjalleen. 20 ~ askel 4/25 Kuukauden kasvi Tetenarsissi P ienikukkainen tetenarsissi on kevään ensimmäinen ulkokukka. Tetenarsissia ei tarvitse lannoittaa eikä paljon kastellakaan. Rullien pelotteluun käytettiin kiliseviä kelloja, elohopeaa, suolaa ja etenkin tulta. Narsissit kannattaa siirtää viljelyruukusta isompaan, vedenpitävään ruukkuun. Ne ovat myrkyllisiä, eivätkä maistu esimerkiksi myyrille. Niin tietää Kustaa Vilkuna kertoa Vuotuisessa ajantiedossaan. FREIJA ÖZCAN Em il Jy lh ä/ M us eo vi ra st o MIEHET TRULLEIKSI pukeutuneina Wennströmin talon katolla vuonna 1927. Tetenarsissin voi ilmojen lämmettyä istuttaa puutarhaan, missä se ilahduttaa kukinnallaan taas seuraavana keväänä. LÄHDE: KAUNIISTIKOTIMAINEN.FI, KAUPPAPUUTARHALIITTO.FI JA PUKINMAENPUUTARHA.FI Juuri nyt P itkäperjantain ja pääsiäisen vastaisena yönä lentävät rullit eli trullit, pääsiäisnoidat tai pääsiäisämmät. Narsissit viihtyvät valoisilla ja puolivarjoisilla paikoilla, vettä läpäisevässä multamaassa. Niinpä navetat suljettiin huolella
Toisena pääsiäispäivänä iloitaan ylösnousseen Kristuksen ilmestymisestä Emmauksen tien opetuslapsille. Kiirastorstain sisältönä on ehtoollisen asettaminen. Pääsiäisestä alkaa 50 päivää kestävä pääsiäisaika, joka päättyy helluntaihin. Pääsiäisyön messussa kirkon kuoriin tuodaan suuri pääsiäiskynttilä, jota sytytettäessä lausutaan: Jeesus Kristus on maailman valo. Pitkäperjantaina muistetaan Jeesuksen ristinkuolemaa syntien sovitukseksi ja hiljaisena lauantaina hänen haudassa oloaan. Varhaisimmat tiedot pääsiäisen vietosta ovat 100-luvulta. 15 eurolla kuukaudessa voit tukea koulujen jälleenrakennusta Ukrainassa. Jouluisin riittää Joka ikinen päivä Jotkut asiat ovat liian tärkeitä vain kerran tehtäviksi . askel 4/25 ~ 21 Pääsiäisenä kohtaavat kärsimys ja ilo P ääsiäinen on kristinuskon tärkein juhla. Pääsiäinen aloittaa pääsiäisviikon. Silloin muistellaan Jeesuksen kärsimystä ja juhlitaan Kristuksen ylösnousemusta. Pääsiäistä edeltää 40 päivän paasto, joka on hengellisen syventymisen aikaa. RYHDY KK-LAHJOITTAJAKSI KUA.FI/TÄRKEÄTEKO. Pääsiäisen suomenkielinen nimitys viitaa alun perin paastosta pääsemiseen. LÄHDE: EVL.FI Pi xa ba y Milloin rauhaa tarvitaan. Risti ja ylösnousemus, kärsimys ja ilo muodostavat pääsiäisen sanoman ytimen: ylösnousemuksen kirkkaus nousee haudan ja pahuuden pimeydestä. Pääsiäistä edeltää palmusunnuntaista alkava hiljainen viikko. Sen alkupäivinä mietiskellään Jeesuksen kärsimystietä. Yksinkertaistettu ruokavalio ja yksinkertaisempi elämäntapa voivat tukea tätä matkaa. Paasto kutsuu meitä myös luopumaan jostain niiden hyväksi, jotka kärsivät puutteesta. Pääsiäinen julistaa Kolmiyhteisen Jumalan rakkauden voittoa pimeyden valloista
Erilaisiin pääsiäisen juhlapöytiin jälkiruoaksi sopii mitä mainioimmin symbolirikas, lasiin rakennettu prinsessakakku. Kakku lasissa 4–6 hengelle Aloita leipomalla kääretorttupohja. Aurinkomme ylösnousi! Myös pinnalle ripoteltavilla suklaamunilla on historiallinen merkityksensä: ne muistuttavat tyhjän haudan sisältämästä ihmeestä. Vihreä taas symboloi luovuutta ja uutta alkua, se on uuden kevään väri. Linnut ja puut juhlivat valon voittoa luottaen hitaasti mutta varmasti leviävän lämmön saapumiseen. Lopuksi kauli vihreä marsipaani ohueksi, kierrä lasilla sopivat palaset kakkuihin ja asettele ne kanneksi. Kääntele taikina tasaiseksi ja levitä uunipellille. 22 ~ askel 4/25 Pääsiäisen prinsessakakku lasissa O n ihmeellistä, miten hienosti kirkkovuoden kierto ja vuodenajat täydentävät toisiaan. Pohja paistuu nopeasti, joten tarkkaile uuniasi. Ennen tarjoilemista murskaa pinnalle pääsiäiskarkkeja. Punainen muistuttaa Kristuksen kivuliaasta ristinkuolemasta, uhrista ja verestä. Lisää kerros hilloa ja halutessasi tuoreita marjoja pilkottuna. HEIDI RANTALA N iilo Ra nta la N iilo Ra nta la Heidin kulttuurikeittiössä. Keltainen on majesteetillinen kunnian ja Kaikkivaltiaan väri. Halutessasi voit myös käyttää valmiskakkupohjaa. Anna lasikakkujen tekeytyä jääkaapissa pari tuntia. Sen kirkkaus muistuttaa tyhjän haudan täyttäneestä valosta, auringosta, joka viimein läpäisee Golgatan pilviverhon. Samalla kun muistamme ylösnousemuksen ihmettä ja elämän voittoa kuolemasta, saamme nähdä kuinka talven selkä taittuu. Kaada sitten päälle vaniljakastiketta. Valkoinen puolestaan on puhtauden ja kirkkauden väri. Joulu levittää valoaan keskelle pimeintä talvea, ja kristinuskon suurinta juhlaa, pääsiäistä, saadaan Suomessa viettää juuri kevään kynnyksellä. Se muistuttaa väreillään pääsiäisen symboliikasta. Vatkaa 1,5 dl sokeria ja 4 huoneenlämpöistä kanamunaa kuohkeaksi vaaleaksi vaahdoksi. Kermaan et tarvitse paljoa sokeria, sillä hillo ja vaniljakastike makeuttavat herkkua huomattavasti. Sekoita kuivat aineet (1 dl vehnäjauhoja, 3/4 dl perunajauhoja ja 1 tl leivinjauhetta) ja siivilöi ne sitten munasokerivaahtoon. Painele lasilla sopivan kokoiset palaset pohjasta ja asettele ne lasien sisään. Vatkaa sen jälkeen kerma vaahdoksi ja mausta vaahto vaniljasokerilla. Paista 225 asteessa noin 5–8 minuuttia
askel 4/25 ~ 23 PRINSESSAKAKKU LASISSA: 1 kääretorttupohja tai valmiskakkupohja 2dl vanhanajan vaniljakastiketta mansikkahilloa tuoreita mansikoita 2dl vispikermaa 1tl vaniljasokeria vihreää marsipaania pieniä suklaamunia koristeluun KÄÄRETORTTUPOHJA: 4 kanamunaa 1,5dl sokeria 1dl vehnäjauhoja 3/4 dl perunajauhoja 1tl leivinjauhetta N iilo Ra nta la
Ryhmässä luodaan myös tukevaa pohjaa eron jälkeiselle elämälle. Tämä kuumotti kyllä ensin, mutta johdatti pois eristäytyneisyydestä ja auttoi avautumaan ja luottamaan. Riippumatta siitä, onko ihminen itse tehnyt eropäätöksen vai joutunut eroon vasten tahtoaan, ero vaikuttaa tulevaisuuteen monin tavoin. Olin turvassa. Piirsin samalla yltiöraadollista sarjakuvaa erokuukausista. Se on kehitetty amerikkalaisen psykologin Bruce Fisherin eroaiheisen kirjan pohjalta. Viikoittaista teemaa ja tuntoja käsiteltiin ensin isossa ryhmässä, jonka jälkeen jakaannuimme pienryhmiin keskustelemaan annetuista aiheista. Kun kipeitä tunteita – kuten surua, vihaa, yksinäisyyttä, hylätyksi tulemista, mustasukkaisuutta ja katkeruutta – tuulettaa ja pöyhii yhdessä, ne menettävät voimaansa ja vähitellen sulavat pois tai pienenevät. Jokaisen tapaamiskerran jälkeen saimme erilaisia kirjoitustehtäviä. Lapsiperheissä lasten turvattu elämä ja tulevaisuus on tietysti yksi keskeisimmistä kysymyksistä erotilanteessa. Kaikissa tapauksissa voit saada apua ja tukea erotyöskentelystä ryhmässä. Yksin ihminen on helposti sokea itselleen. Olin sitoutunut 11 tapaamiseen. Myös ryhmäläisten positiiviset kommentit nostivat leukaa aina vähän ylöspäin. Elämäntaito. 24 ~ askel 4/25 Älä jää erossa yksin Ero parisuhteesta on suuri kriisi ja vedenjakaja elämässä. Oletteko puolison kanssa hakeneet jo apua, eikä se tunnu auttavan. Tarvitsin apua. Lisäksi piti päivittäin kirjoittaa jotain positiivista itsestään. Pohditko sinä eroa itseksesi. Kirjoittaminen jäsensi oloa ja ajatuksia. Teimme myös toiminnallisia harjoituksia. Olin lukenut Marianna Stolbowin kirjaa Erosta eteenpäin, joka toimii runkona Suomalaiselle eroseminaarille. Tutkin, minkälaisia tapoja kommunikoida ja näyttää tunteita olin omaksunut lapsena, ja miten tämä vaikutti omassa liitossani. Kipeiden tunteiden käsittely auttaa Kävimme läpi myös lapsuudessa opittua perhemallia. Sen takia ne on hyvä käsitellä. Eron mukanaan tuomat vaikeudet, muutokset ja mahdollisuudet ovat helpompia ymmärtää ja hyväksyä ryhmässä vertaisten kanssa. S eisoin reilu vuosi sitten oman elämäni vedenjakajalla: avioero oli vääjäämätön. Tällä tavoin pystyin kuvallisesti purkamaan vihan tunteita ja surua. Tunteita voi päästä pakoon hetkeksi, mutta ne tulevat kyllä vastaan ennemmin tai myöhemmin. Syyllisiä ei etsitä, vaan otetaan selvää omasta osuudesta ja toimintamalleista. Tuhosin nämä kuvat prosessin lopussa, koska niitä ei enää tarvittu. Helpolla ei pääse kukaan. Pikkuhiljaa huomasin, miten paljon hyvääkin minusta löytyy, mihin kaikkeen pystyn ja mitä osaan. Ryhmätapaamisen jälkeen piti soittaa joka viikko jollekin ryhmän jäsenelle. Kun nyt kuukausia myöhemmin luen muistiinpanoja ja aistin tunnekuohujani, huomaan miten vähän ne enää vaivaavat mieltä. Avioero moukaroi itsetuntoa, joten sen vahvistaminen oli todella tarpeen. Kuuntelemalla toisten tarinoita pystyin myös löytämään sellaisia omia piirteitäni tai tapoja toimia, joita en ole halunnut nähdä tai hyväksyä, sekä hyviä puolia, joita en ole osannut arvostaa tarpeeksi. Osaksi ryhmää Menin eroseminaariryhmän ensimmäiseen kokoontumiseen jännittyneenä: Löydänkö joukosta paikkani ja toimiiko ohjattu vertaistuki. Puolisen vuotta järjestelin asioita, muutin, puhuin ja taas puhuin ystävieni kanssa, mutta tunsin lopulta kuitenkin jääneeni tunteissani jumiin. Kynnyksen ylitettyäni huomasin, miten tunnetyöskentely helpotti viikko viikolta oloa, ja miten paljon kaipasin näitä tapaamisia ja ryhmän muita jäseniä. Fisherin menetelmässä puretaan tunnekuormaa ja tutkitaan parisuhteen tarinaa sekä yritetään löytää vastausta kysymykseen: minkä takia valitsin juuri tämän ihmisen puolisoksi, mihin tarpeeseen hän on vastannut. Suurin osa tästä osiosta oli entuudestaan tuttua, mutta kertaamalla oppii aina jotain uutta ja ymmärrys syventyy. Olin tietoinen eroseminaariryhmistä, ja ajattelin menetelmän ehkä sopivan minulle. Tunnetyöskentely ryhmässä helpotti viikko viikolta oloa. Näin myös tutustuimme toisiimme lähemmin. Tunsin olevani turvassa. Vai oletko keskellä yllättävää erokriisiä. Tai kaihertaako jo vuosia sitten tapahtunut ero
Jos olisin yrittänyt pitää kaikkea pelkästään mielessäni, en muistaisi murto-osaakaan tapahtuneesta. Psykologi ja parisuhdeterapeutti Kari Kiianmaa toi menetelmän Suomeen ja Marianna Stolbow on kehittänyt sitä toiminnallisempaan ja suomalaisille sopivampaan suuntaan. Olen myös keskustellut enemmän kuin vuosiin. WhatsApp toimii ja ryhmätapaamisia on kalenterissa. GUN DAMÉN. Lisätietoa eroseminaarista ja alkavista eroryhmistä löytyy netistä suomalaineneroseminaari.fi Ehkä osaan tämän jälkeen olla myös paremmin apuna muille eroa läpikäyville. Eteenpäin Eroseminaariryhmässä pohditaan ja visioidaan myös eron jälkeistä elämää, jälleenrakentamista. Kun ymmärrys parisuhdedynamiikasta on kasvanut ja omat yhdessäolon esteet on purettu, uusi yritys on mahdollinen. Millä tavoin voin nyt tehdä elämästäni niin hyvän ja mielenkiintoisen, että olen aidosti tyytyväinen. Itse olen lisännyt liikuntaa, palannut eläkkeeltä osa-aikaiseen työelämään ja tavannut uusia mielenkiintoisia ihmisiä. Entiselle puolisolleni voin jo toivottaa kaikkea hyvää. Millä tavoin ja mistä palikoista voin uudelleen kasata niin hyvän ja mielenkiintoisen elämän, että olen aidosti tyytyväinen ja viihdyn omissa nahoissani. askel 4/25 ~ 25 Muistiinpanoihin palaamalla voi havaita, miten elämä muuttuu ja menee eteenpäin. Ehkä olen vähän rohkeampikin. Ymmärrän eron syitä ja eri näkökulmia paremmin. Päätarkoitus oli kuitenkin emotionaalisen puolen vahvistaminen. Ryhmiä löytyy kansalaisopistoista, järjestöistä, seurakunnista ja yksityisten tahojen järjestäminä. Ryhmässä sivuttiin keskusteluissa eron jälkeistä taloudellista puolta, ystävyyssuhteita, suhdetta sukuun ja erilaisten käytännön asioiden järjestämistä. Kun tunteet eivät enää vie kaaokseen, pystyn paremmin hoitamaan myös käytännön asioita harkiten ja viisaasti. Pixabay EROSEMINAARIRYHMÄSSÄ pohditaan ja visioidaan myös eron jälkeistä elämää. Jälleenrakennushommissa riittää sarkaa. Ohjaajia on koulutettu parisataa. Ryhmän jälkeen jotkut myös valitsevat palata uudelleen yhteen entisen puolison kanssa. Yhteys ryhmän jäseniin ei ole katkennut, vaikka ryhmäkokoontumiset päättyivät. Kirjoittamista en ole lopettanut. Suomalainen eroseminaari Suomalainen eroseminaari on ohjattu vertaistukiryhmä. Sain ryhmästä sen, mitä lähdin hakemaan: apua jumittuneisiin tunteisiin ja rakennuspuita eteenpäin elämässä. On hienoa seurata, miten ryhmäläisten asiat lähtevät järjestymään. Se pohjautuu amerikkalaisen psykologin Bruce Fisherin kehittämään menetelmään. Ryhmässä käsitellään koulutetun vetäjän johdolla eroon liittyviä kysymyksiä, tunteita ja tapahtumia
26 ~ askel 4/25 Lohtu on toivon kumppani PIRKKO LAHTI ei kaipaa kirkolta julistavuutta, vaan syvältä nousevaa armeliaisuutta ja lempeää sananselitystä, joka saa ihmiset esittämään omia kysymyksiään. Jumalanpalvelusten rinnalle hän toivoisi lisää pienryhmiä, joihin jokainen olisi tervetullut jakamaan ajatuksiaan ja tuulettamaan näkemyksiään.
Lohdun löytäminen ei silti ole itsestäänselvyys. Psykologi ja psykoterapeutti Pirkko Lahti on pohtinut lohdun olemusta ja merkitystä viimeisimmän kirjaprojektinsa myötä. Jotain jää aina jäljelle. Lohtu on turvan ja toivon kumppanina lupaus jos tain, joka tuo hyvää mieltä. Usein lohtuun sisältyy myös toinen ihminen, mut Ihminen ei koskaan menetä kaikkea. – Lohtuun liittyy riittävä turva käydä läpi vaikea asia, jonka jälkeen voi pudota taas jaloil leen jatkamaan elämää. TEKSTI: ERJA SAARINEN KUVAT: JUKKA GRANSTRÖM. Lahti on pohtinut lohdun olemusta ja merkitystä teologi ja psykoterapeutti Heli Pruukin kanssa teke mässään kirjassa Lohtu. Miten selviydyn. Etsintäkuulutettuna empatia Alusta asti oli selvää, että kirjan nimeksi tulee juuri lohtu, vaikka sana pakenee helposti määritelmiä. Kir jan julkistamistilaisuudessa Heli Pruuki kuvasi loh duttomuutta seisovaksi vedeksi, jonka lohtu saa vir taamaan tai ainakin värähtelemään. Pirkko Lahti korostaa lohtumielikuvan pehmeyttä. Ikään kuin siinä ei olisi ollenkaan konsonantteja. – Se on jo sanana pehmeä. askel 4/25 ~ 27 L ohtuun sisältyy toivo paremmasta, toivo selviytymisestä, sanoo pitkän uran suoma laisten mielenterveyden ja hyvinvoinnin parissa tehnyt Pirkko Lahti, 83. – Niistä tuli puhdistunut olo. Vaikeimmissa hetkissä lohtua tuo usein pelkkä toisen ihmisen rauhallinen läsnäolo. Heitä lue taan, kuunnellaan ja katsotaan, ja heidän taiteensa ja ajatuksensa vievät ihmisiä eteenpäin omissa proses seissaan, Lahti sanoo. – Nämä taiteilijat, papit, lääkärit ja muut julkisuu den henkilöt ovat mukana kirjassa sekä oman lohtun sa asiantuntijoina että lohdun välittäjinä. Ja vastaan tuli vuo sikymmenten työkokemuksen jälkeenkin myös uusia oivalluksia, että noinkin asian voi kokea. Kirjaa varten käydyt avoimet ja syvälliset keskuste lut olivat merkityksellisiä myös hänelle itselleen. Mukana on myös lohtuasiantuntijoiden kokemus tietoa. (Tammi 2025)
– Ne ovat kammottavia lauseita eivätkä pidä paikkaansa. Kärsimys ei vahvista tai jalosta ketään, Lahti painottaa. Kulttuurilla on äärettömän iso merkitys hyvinvoinnille, Lahti muistuttaa. Kyse on vallasta ja rahasta: minulle kaikki, kansa maksakoon. Kärsimys ei jalosta On myös ihmisiä, jotka ovat niin rikki jonkin tapahtuman äärellä, etteivät he kestä sen jakamista ja pysty vastaanottamaan lohduttamista. Tämä on Outisen mukaan itsenäisyyttä korostavalle ihmiselle haaste. – Niitä jaettiin muun muassa teatterissa Kivenpyörittäjän kylä -näytöksessä, hän naurahtaa. Tutkimusprofessori Antti Pentikäiselle luonto on sakraali ja lohduttava tila, joka hoitaa ihmistä syvästi, on aina saatavilla ja läsnä. Valitettavasti siitä on tullut kovin hetkellistä: nähdään tv-ohjelmassa kärsimystä ja tyynnytetään omaatuntoa lähettämällä rahaa. Meidän nykyinen hallitusohjelmamme on prikulleen samanlainen, Lahti sivaltaa. Annatko tunnustusta, kun joku onnistuu. Tervehditkö naapuria vai käveletkö ohi. Hyvän sanan sanominen ei maksa mitään, Lahti korostaa. – Näytelmän myötä joku voi oivaltaa jotain olennaista vaikkapa avioerosta. Sanat eivät aina lohduta, sillä ne eivät muuta todellisuutta. Kiitätkö kaupassa hyvästä palvelusta. Siksi jokainen on myös oman lohtunsa paras asiantuntija. Se sanoittaa ihmisen tuskaa, lohduttaa ja lääkitsee. Kirja herättelee pohtimaan, miten yhteiskunnassa voitaisiin löytää laajemminkin empatiaa. Taisteluun vääristyneitä asenteita vastaan voi käydä myös ilon kautta. Kirjailija Sirpa Kähkönen tiivistää kirjassa lapsuudessa oppimansa kielletyt ajatukset: itsensä rakastaminen, itsemyötätunto ja tarvitsevuus. Jotkin tunnelmapätkät saattavat puolestaan aiheuttaa lähes katarttisen elämyksen, Lahti luettelee. Kuvataide ja kädentaidot mahdollistavat vuoropuhelun ihmisen sisäisen kokemuksen kanssa. Jotain lohtua voi silti tuoda se, että joku on valmis vain kohtaamaan toisen tämän elämän kauheimmassa tilanteessa. Kyse voi olla hyvin yksinkertaisista asioista. Empatiassa jaetaan kokemusta toisen kanssa. Kyse on elämän tärkeimmästä ihmissuhteesta. Muistot rakentavat itsetuntoa Myös muistot ovat merkittävä minäkuvan ja itsetunLohtuun sisältyy nöyrtymistä, autettavaksi asettumista. Lohtu on aina henkilökohtainen kokemus. – Ammattilainenkin joutuu joskus tilanteeseen, jossa mitään ei ole tehtävissä. – Muutaman yksinvaltiaan tekemiset maailmassa korostuvat. – Lyhyetkin sosiaaliset kohtaamiset rakentavat ihmistä, koska tulet huomatuksi. Omasta kokemuksesta tiedän, että ihmiset lähtevät kyllä mukaan. ”Mistä rakkaus voi tulla, jos vain piiskaa ja moittii itseään?”, Kähkönen kyselee. On kiinni ihmisen persoonasta, kestääkö hän kriisitilanteessa muita lähellään. Pirkko Lahti kertoo Mielenterveysseuran kampanjasta, jossa kerättiin kiviä ja porattiin niihin reiät. Ihmistä ei voi lohduttaa väkisin, muistuttaa kirjassa myös saattohoitolääkäri Juha Hänninen. Lohtuun sisältyy nöyrtymistä, autettavaksi asettumista. ”Lohtu on samaan aikaan monimutkainen ja yksinkertainen teema. Täysin lohduttoman ihmisen puolustusmekanismi voi olla niin vahva, että se torpedoi kaiken avun, Lahti kertoo. Näyttelijä Kati Outinen miettii takaiskujen tullessa, mikä tilanteessa on kuitenkin lohdullista. Tärkeää on muotoilla ajatus tunnetasolla, lohtu ei ole koskaan suorittamista. Tämä on itsenäisyyttä korostavalle ihmiselle haaste.. Kulttuuri lohduttaa ja lääkitsee Itsestä tulee pitää huolta, vaikka se tuntuisi vaikealta. 28 ~ askel 4/25 ta ei niinkään ratkaisujen vaan läsnäolon kautta. Se voi olla käsi olkapäällä tai se voi olla sitä, että tajuaa jotain olennaista elämän tarkoituksesta”, muusikko Mikko Kuustonen pohtii kirjassa. Vielä enemmän empatia tuntuu olevan kadoksissa päättäjätasolla. Taustalla voi olla myös historiasta kumpuava yksin pärjäämisen eetos, kyvyttömyys luottaa tai turvautua kehenkään. Sitten kivet pantiin pieniin pusseihin ja mukaan teksti: Ihmisen ei tarvitse mennä yksin läpi harmaan kiven. – Teatteritai konserttielämystä voi hyvin jakaa vieraankin vieressä istuvan kanssa. – Myötätunto ei aina riitä. Siitä kertovat myös monet sanonnat, kuten ”kärsi, kärsi niin kirkkaamman kruunun saat”, ”mikä ei tapa, se vahvistaa” tai ”kenellekään ei anneta isompaa taakka kuin jaksaa kantaa”
– Muisti on valikoiva. Se, mitä muistaa ja millä tavalla, on paljastavaa.. askel 4/25 ~ 29 PIRKKO LAHTI kannustaa ihmisiä kirjoittamaan ylös omaa historiaasa
– Suomalaisuuteen kuulu tietynasteinen vakioitu toivoajattelu: hiljakseen mennään parempaan päin. – Kun ihminen puhuu ääneen, hän antaa ilmiöille nimiä, jäsentää tilannetta ja avaa polkuja siihen, mitä pitää selvittää. Yhtä lailla merkittäviä voivat olla vanhat valokuvat. – Parikymppinen ei sitä ehkä vielä arvosta, mutta viimeistään nelikymppisenä ihminen alkaa kaivata tietoa siitä, kuka olen ja olen ollut, mihin kuulun ja miten kasvu on tapahtunut. Kyse ei ole konkreettisista keinoista, joita voisi opettaa. Lapsi kuitenkin imee itseensä vaikeissa tilanteissa käytetyt kodin toimintamallit. Tervehditkö naapuria. Lahti vertaa resilienssiä kissaan, joka putoaa aina jaloilleen ja lähtee liikkeelle. Tärkeää on pohtia, mitkä ovat ne vahvuudet, joiden varaan rakennetaan. Puhumisen merkitys korostuu. Silloin muistiin kirjatut asiat voivat olla suureksi avuksi, Lahti rohkaisee. – Muisti on valikoiva. Selviytymiskeinojen välittäminen lapsille on tärkeämpää kuin rahallinen perintö. Kiitätkö kaupassa hyvästä palvelusta. Hyvän sanan sanominen ei maksa mitään, Pirkko Lahti sanoo.. Vakioitu toivo Muotisana resilienssi ei tarkoita vahvuutta vaan selviytymistä ja palautumista, kykyä mukautua muuttuviin olosuhteisiin ja löytää uusia tapoja selviytyä haasteista. Kun alkaa nousta esiin huonoja kokemuksia, nousee samalla myös hyviä. – LYHYETKIN sosiaaliset kohtaamiset rakentavat ihmistä. Pirkko Lahti kannustaakin ihmisiä kirjoittamaan ylös omaa historiaa. Resilienssi ei suojele vaikeuksien vaikutuksilta, mutta sen avulla niitä kykenee käsittelemään ja niistä Selviytymiskeinojen välittäminen lapsille on tärkeämpää kuin rahallinen perintö. 30 ~ askel 4/25 non rakennuspalikka. Suomalaisissa sitä on. Uskotaan, että talous vahvistuu, vaikkei sitä vauhtia kuin hallitus toivoo. Lapsilleen voi tehdä suuren palveluksen kokoamalla muistoja vaikkapa kansioksi. – Jokainen joutuu kriisiin jossain elämänsä vaiheessa. Mitkä asiat muistan vanhempien opettamana, mitä muistan häistä tai ensimmäisestä työpaikasta. Se, mitä muistaa ja millä tavalla, on paljastavaa
Eletyn elämän ja iän myötä sitä myös tapahtuu, Lahti lohduttaa. Joillakin vuosi kulkee juhlasta juhlaan. Siitä huolimatta ihmiset hakevat sitä jotain. Esimerkiksi huumori voi olla ”erittäin vaarallista”. https://esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/1948 Tilaa ja tutustu uudistuneeseen Kotimaahan 6 kuukauden ajan. Tarjoukseen sisältyy kerran kuukaudessa ilmestyvä laadukas painettu aikakauslehti sekä Kotimaa.fi digisisältö, jota voi myös kuunnella. Siitä syntyy tietty turvallisuus ja lohtu. Esimerkiksi laskiaisen jälkeen aletaan jo suunnitella seuraavaa juhlaa, pääsiäistä. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Jumala. Mikä on sielu. Julkinen toiselle ihmiselle nauraminen on törppöä, ei keino vahvistaa häntä. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Mitä itse ymmärrän eri käsitteillä, mitä muut. – Kirkkovuosi, samoin kuin kirkkoon liittyvät rituaalit, ovat monille hyvin lohdullisia, Lahti sanoo. Kova kritiikki kuitenkin loukkaa kaikkia, vaikka kuinka oltaisiin hymy huulilla. Arki, juhla ja perimmäiset kysymykset Tärkeää on myös erottaa arki ja juhla. Frankl on todennut: ”Kun emme pysty muuttamaan tilannetta, haastetaan meitä muuttamaan itseämme.” Raskaistakin tilanteista voi selvitä. Totuus. Juhliin liittyvät rituaalit jatkuvat usein samanlaisina vuodesta toiseen. Uudistunut Kotimaa! 6 KK LEHTI + DIGI 51 € (Norm. – Kamala on myös ajatus, että annamme ehkä lisäpontta kiusaamiseen lapsille, jotka helposti omaksuvat leikkeihinsä mallia tv-ohjelmista, Lahti sanoo. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Lahti ei kaipaa kirkolta julistavuutta, vaan syvältä nousevaa armeliaisuutta ja lempeää sananselitystä, joka saa ihmiset esittämään omia kysymyksiään. Sydän voi särkyä, mutta se voi myös parantua. Kampanjakoodi: KT6KEVÄT25 asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Tilaus on määräaikainen ja päättyy automaattisesti. – Valitettavasti suomalaiset arvostavat pirullista huumoria, mikä näkyy vaikkapa roustausohjelmissa. Tilaa uudistunut Kotimaa! Merkityksellistä sisältöä Tarjoamme nyt entistä syvempää taustoitusta ajankohtaisiin kirkollisyhteiskun nal lisiin uutisiin ja ilmiöihin. + 6,9 snt/min. Sillä voi paitsi suojata itseään myös järkevöittää tapahtuman, jossa ei ole mitään järkeä. Lahti muistuttaa, että suojautumismekanismejakin voi käyttää hyödyllisesti ja haitallisesti. – Ihmistä ruokkisi parhaiten avoin keskustelu, jossa voisi selvittää omaa arvomaailmaa. Mikä on se Korkein, jota etsitään lohduksi, turvaksi ja asioiden selvittelijäksi. Allah. Se, että ihminen pääsee enemmän ja enemmän sinuksi itsensä kanssa, on tärkeä lohtupohja. – Putoamisia tulee edelleen, muttei enää niin syvälle. – Niin ruumiista kuin mielestä tiedetään yhä enemmän. askel 4/25 ~ 31 voi oppia. Jotkut elävät viikko ja jotkut kuukausi kerrallaan. Jumalanpalvelusten rinnalle hän toivoisi lisää pienryhmiä, joihin jokainen olisi tervetullut jakamaan ajatuksiaan ja tuulettamaan näkemyksiään muita kritisoimatta. Jehova. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Lehdestä löytyy ristikko ja krypto sekä entistä laajempi katsaus kuukausittaisiin hartausja muihin tvja radio-ohjelmiin. Keskitysleiriltä selvinnyt Viktor E. Paperilaskulisä 5 € + alv 10 %. Lahti toteaa, ettei kukaan elä loputonta jatkumoa, mutta ihmiset rytmittävät elämäänsä eri tavoin. 81 €) Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Lasku tulee maksettavaksi kahdessa erässä.
Sekin on osa luovaa prosessia. Kirjoitatko ylipäätään vielä käsin – muutakin kuin satunnaisia ostoslistoja. Hyvä kynä houkuttelee kirjoittamaan. Ajatuksiaan, suunnitelmiaan ja näkökulmiaan voi piirtää ja kirjoittaa yhtä aikaa joustavasti. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että käsin kirjoittaminen on monin tavoin tärkeää. Toinen arvostaa luistavaa, tussimaista teräkosketusta paperilla, toinen kaipaa hieman vastusta, terän ja paperin kitkaa. Käsin kirjoittaminen mahdollistaa asioiden hahmottelun samalla myös visuaalisesti. Käsin kirjoitettu painuu muistiin paremmin kuin näppäimillä kirjoitettu. Siitä ei pitäisi kokonaan luopua, vaikka elämä muuten tapahtuisi näppäimistön ja näyttöpäätteen ääressä. K oska olet viimeksi saanut käsinkirjoitetun kirjeen. Kynän sormituntuma on tärkeä, varsinkin jos kirjoittaa pitkään. Koska olet itse viimeksi kirjoittanut sellaisen. O lli Se pp älä. Lisäksi se on hauskaa. Käsin kirjoittamiseen liittyy monimutkaisempia toimintoja, joten siitä syntyy vahvempi muistijälki, tieto juurtuu paremmin hermoverkkoihin. Lisäksi käsin kirjoittaminen tarjoaa silmille lepoa näyttöruutuun tuijottamisen vastapainoksi. Tämä johtuu siitä, että näppäimistöä käytettäessä motoriset toiminnot ovat helpompia. Käsin kirjoittaminen on vähentynyt, sillä viestittely hoituu nykyään nopeasti sähköpostilla ja erilaisilla someviesteillä. Myös suttaaminen ja yliviivaaminen onnistuu paremmin kynä kädessä paperin äärellä. Näppäimistö on korvannut kynän. 32 ~ askel 4/25 Käsin kirjoitettu on lähellä sydäntä Käsin kirjoittaminen auttaa hahmottamaan asioita ja parantaa oppimista
Hyvä kynä houkuttelee kirjoittamaan. Kirjainten yhdistäminen on kuitenkin luonnollinen kehitys, kun lapsi oppii ja kirjoittaminen nopeutuu. Vanhempi polvi muistaa vielä, millaista oli opetella sidosteista tekstiä eli kaunokirjoitusta. Kokeilemalla löytää mieleisensä, joka toimii juuri itselle ja sille paperille, jota käyttää. Mustetta voi olla kynärungon säiliössä (mäntätäyttöinen) tai erillisessä pienessä patruunassa. Hyvään, itselle mieluiseen kynään kannattaa panostaa, sillä se vaikuttaa haluun tarttua kynään. Rikostutkinnassa voidaan esimerkiksi selvittää vertailun avulla, ovatko kaksi tekstiä saman vai eri henkilön käsialaa. Alun perin kynän terä kastettiin väriaineeseen ja kirjoitettiin niin kauan kuin mustetta riitti. Käsialan tutkimista kutsutaan grafologiaksi. Ratkaiseva keksintö oli mustesäiliön ja terän välissä oleva valukanava eli syötin, joka annosteli mustetta terään. Nimikirjoitukset ovat jokaisella erilaisia, ja niillä vahvistetaan sopimuksia. OLLI SEPPÄLÄ Käsin kirjoittaminen luo läheisen suhteen mielen, käden, kynän ja paperin välille.. Toisten käsiala on pientä, toisten suurta, toisilla korostuvat kirjainten yläpituudet, toisilla alapituudet. Käsialatutkimusta kohtaan on esitetty myös kritiikkiä, sillä grafologian takana olevia teorioita on vaikea osoittaa täysin paikkansapitäviksi. Kynän sormituntuma on tärkeä, varsinkin jos kirjoittaa pitkään. Mustekyniä myös keräillään. Toiselle esimerkiksi sopii kevyt kynä, ja toinen kaipaa kynältä painoa. Myös paperilla on merkitystä, muistikirjat ovat erilaisia ja kynä liikkuu erilaisten paperien pinnalla eri tavalla. Yksi tykkää kapeasta terästä, toinen leveästä – ja mustekynissä voi käyttää myös kalligrafisia teriä, jotka tuottavat sekä leveää että kapeaa jälkeä sen mukaan, kuinka terää liikuttaa ja painaa. Sitten taas kastettiin terä. Voi arvailla, että päiväkirjan kirjoittaminen on monelle viimeinen käsin kirjoittamisen linnake. Poliisien käyttämä käsiala-analyysi on eri asia kuin grafologia. Se voi olla mieluisa ja hyvä tai epämieluisa ja huono. Toki niitä saa muutamalla eurollakin. Mustetäytekynän kehitys alkoi 1800-luvulla. Nykyisin mustekynät ja käsin kirjoittaminen kiinnostavat taas. Myös hinta asettaa rajoitteita, sillä kalleimmat mustekynät voivat olla satojen eurojen hintaisia. Tekstausta opetellaan myös koulussa. Jonkun käsiala on pyöreää, toisen sahalaitaista. Kouluissa opetettavat kirjaimet ovat kuitenkin muutoksessa. Kirjaimet hakeutuvat toistensa läheisyyteen ja liittyvät toisiinsa kuin luonnostaan. Käsin kirjoitettaessa syntyy käsiala, kullekin ihmiselle luontainen ja persoonallinen kynänjälki. Käsin kirjoitettu on lähellä sydäntä. Kyse on myös musteen pintajännityksen hallinnasta. Keskija Etelä-Euroopassa mustekynillä on ollut vakaampi asema aina näihin päiviin saakka. Vanhan kaunokirjoitustyylin osaaminen on monelle tulevaisuudessakin tärkeää, jotta vanhoja kirjeitä ja asiakirjoja pystytään edelleen lukemaan. Kirjoittamaan oppiminen olisikin hankalaa ilman kynää. Kynä saa oman merkityksensä. Jos mustekynistä innostuu, niissä vasta eroja onkin. Sen opetuksesta luovuttiin kouluissa 2016, jonka jälkeen on keskitytty pelkästään tekstaukseen ja toisistaan erillään oleviin kirjaimiin. Päiväkirjaa mustekynällä Käsin voi kirjoittaa kaikenlaisilla kynillä, esimerkiksi lyijy-, väritai kuitukärkikynillä eli tusseilla, tai kuulakärki-, mustekuula(rolleri) tai mustekynillä. Ihmiskunta kirjoitti erilaisilla dipattavilla kynillä satoja, jopa tuhansia vuosia, kunnes keksittiin täytekynä eli kynä, jossa oli sisäänrakennettu mustesäiliö. Viimeksi mainittu eli mustekynä on kynätyypeistä vanhin. Sormituntuma ratkaisee Käsin kirjoittaminen luo läheisen suhteen mielen, käden, kynän ja paperin välille. Mustekynät näyttivät poistuvan lähes kokonaan käytöstä varsinkin meillä Suomessa 1970-luvun myötä, sillä kuulakärkikynät kehittyivät ja olivat paitsi edullisia myös käteviä. Ulkopuolisen silmin tällainen voi kuulostaa hifistelyltä, pienten erojen liioittelulta, mutta pienillä asioilla voi olla suuri vaikutus harrastuksessa kuin harrastuksessa. Alun perin psykologiseksi tutkimusmenetelmäksi kehitetyn grafologian tavoitteena on ihmisen luonteenpiirteiden selvittäminen käsialasta. Toinen arvostaa luistavaa, tussimaista teräkosketusta paperilla, toinen kaipaa hieman vastusta, terän ja paperin kitkaa. Yksi sen uranuurtajista meillä on ollut Leo Pennanen, joka työskenteli muun muassa Kotkan kirkkoherrana. askel 4/25 ~ 33 Persoonallinen kynänjälki Käsin piirtäminen ja kirjoittaminen on luontaista lapselle
Saavuttuaan Jerusalemiin hän huomaa tunnelman olevan levoton. Sadunomainen teos kertoo tarinan neljännestä itämaan tietäjästä, joka lähtee vastasyntyneen Kuninkaiden kuninkaan luo. Puhetta on vähän, ja toisinaan kamera saattaa seurata minuuttitolkulla pelkkää puuduttavaa askellusta. Loppua kohden ääneen lukemista vaikeutti liikutus. Mukaansa hän ottaa aarteita, jalokiviä ja turkiksia, aikomuksenaan niillä helliä suurta Majesteettia. Schaperin liikuttava tarina sopii pääsiäislukemiseksi kaikille, eikä romanttinen tyyli häiritse – onhan jo otsikonkin mukaan kysymys legendasta. Kaiken huipuksi pikku kuningas vielä lupautuu nuoren pojan sijasta velkaorjuuteen kaleereille. Luin kirjaa ääneen viisivuotiaalle, joka jaksoi hyvin kuunnella. Elokuvassa tietäjät kävelevät karuissa aavikkoja vuoristomaisemissa. Hänen kaipaamansa kuningas löytyy ristiltä, ja kaikki kallisarvoiset lahjatkin ovat jo maailman tuulissa. Hölmö, joskin hyväsydäminen vaeltaja ei evää heiltä apuaan. Se kuvaa kolmen itämaan tietäjän matkaa vastasyntyneen Vapahtajan seimen luo. Lopulta hänen saapuessaan Juudaan maalle on kulunut yli kolmekymmentä vuotta hänen matkalle lähtemisestään. Pian jalokivillä on ostettu vapaiksi orjia ja lantit jaettu hätää kärsiville. Oivalsin, että tuotahan kristityn vaellus nimenomaan on. Ei jatkuvaa kokemuksien tulvaa ja alituista pyhän tuntua, vaan odottamista, toivomista. Vierähtää kuukausi ja toinenkin. Matkan varrella pieni kuningas kohtaa liudan autettavia. Silmäilin kirjahyllyäni sopivaa jatkolukemista etsien, ja silmiini sattui Edzard Schaperin pieni helmi Legenda neljännestä kuninkaasta (Sley-kirjat, 1981). Matka pääsiäiseen Odotuksen aikaa K un paastonaika ja pääsiäisen odotus alkoi, katsoin hyllyssäni lojuneen espanjalaisen elokuvan Birdsong (Linnunlaulu). Vuodet kuluvat ja miehen matka venyy. 34 ~ askel 4/25 11.4.–23.5. Mikä eteen. Ohjaaja Albert Serran merkillinen teos on kaukana tavanomaisesta juonellisesta elokuvasta. Meditatiivinen kokonaisuus viritti minut oikealle taajuudelle: tylsistyin ja ryhdyin pohtimaan. NIILO RANTALA Kulttuuri Pixabay
Kuukauden kirja Kiehtova fantasiaromaani luontosuhteesta ja vallasta S iiri Enoranta kirjoittaa fantasiaromaanissaan Keuhkopuiden uni homo arboriksista, siivekkäistä olennoista, joiden suonissa virtaa mahlaa. Vähitellen mummi kuitenkin alkaa käyttäytyä kummallisesti. Television kaukosäädin löytyy jääkaapista, viikonpäivät sekoavat ja syöminen unohtuu. Kun tohtorimarkiisi ja kreivitär Aikaterine joutuvat törmäyskurssille, lähtee liikkeelle väkivaltainen tapahtumasarja, joka muuttaa homo arboristen koko maailman. Aateliset pukeutuvat ylellisiin korsetteihin ja monikerroksisiin pitsihameisiin, keksivät itselleen loputtomia arvonimiä ja järjestävät pröystäileviä tanssiaisia. Tammi 2025. askel 4/25 ~ 35 SIIRI ENORANTA: KEUHKOPUIDEN UNI. EMILIA KARHU Lotta-Sofia Saahko ja Mira Mallius: Kun mummi unohti tarinat. Jotkut aateliset, tohtorimarkiisi Berenice Lucretius di Caelinus y Pecunio etunenässä, pyrkivät kaikin tavoin irti riippuvuudestaan. He kahlitsevat siipensä valjaisiin ja piikittävät itseensä keuhkopuun mahlasta uutettua ainetta, jonka voimin jaksavat tanssia vielä vähän pidempään. Mummi hakee sanoja ja hermostuu, kun langat eivät enää tottele häntä neuloessa. Mira Malliuksen kuvitus on viehättävää ja kirjan tunnelma vaikeasta aiheesta huolimatta valoisa. Katicaksi kutsuttu kreivitär on kapinnallisen huoleton ja villi. Li is a Va ro ne n/ Gu m m er us. Isällä ja Eliaksella on tapana käydä joka viikonloppu mummilassa. Avioliitot solmitaan lähimpänä kasvavien keuhkopuiden asukkien välillä, ja varakkaimpia ovat ne, joiden keuhkopuu sattuu luonnonvaroiltaan rikkaille seuduille. Päähenkilöt ovat keskeneräisiä ja täynnä ristiriitoja – siis hyvin inhimillisiä. Ja vaikka mummin muistot vähenevät, hän on silti sama kiva mummi kuin ennenkin, niin kuin lehdetön puu on edelleen puu.” Isä myös vakuuttaa Eliakselle, että muistisairaus ei tartu. Aateliset halveksivat jossain kaukana sijaitsevassa emopuussa asuvia juurtuneita, jotka eivät edes pyri vapauteen symbioosistaan. Päivisin he ovat vapaita kulkemaan, mutta illan tullen voimat hiipuvat ja heidän on kytkeydyttävä keuhkopuuhunsa. Homo arborikset elävät symbioottisessa suhteessa omaan keuhkopuuhunsa. GUMMERUS 2024. Tarina käsittelee luontosuhteen ja riippuvuuden lisäksi valtasuhteita, väkivaltaa, seksuaalisuutta ja kehollisuutta. Isä kuvailee taitavasti Eliakselle mummin muistisairautta, kun he kävelevät kahdestaan syksyisessä metsässä: ”Jotkut asiat putoavat hänen päästään kuin lehdet puista. Siiri Enorannan luoma maailma on upean yksityiskohtainen ja kiehtova. Tarinan henkilöt ovat aatelisia, rikkaita ja joutilaita homo arboriksia, joiden elämää voisi kuvailla sanalla ylenpalttinen. Kaupasta mummi ostaa monta litraa maitoa, vaikka sitä on kotona jo ennestään. Tällainen on myös kirjan sankaritar, kreivitär Aikaterine da Rosetta Caesonius. Riippuvuus keuhkopuusta rajoittaa elämänpiirin pieneksi. NOORA WIKMAN Kirjat Lempeästi muisti sairaudesta IHMISTEN ELÄESSÄ yhä pidempään moni lapsi joutuu samaan tilanteeseen kuin Lotta-Sofia Saahkon kirjoittaman lastenkirjan Elias
Lukija voi vain katsoa vierestä, kun sisarukset kompuroivat suhteissaan. Runoissa jää näyttäytyy kaikissa olomuodoissaan. Vanhin sisar Julia on perheen ylisuorittaja ja menestyjä, Sylvie puolestaan kirjoihin uppoutuva haaveilija. 36 ~ askel 4/25 Sinkkuuden historiaa VAIKKA SANA sinkku kuulostaakin melko modernilta, on yksineläjiä ollut tietenkin yhteisöissä aina. NOORA WIKMAN PAULA SANKELO: Katoava jää. Mursut ottavat yhteen veneen kanssa, ja kohtaaminen jääkarhun kanssa on enemmän kuin todennäköistä. Julian ja Williamin häiden alla elämä on ruusuista, mutta pian taivaanrantaan ilmestyy pilviä. Ristiriita ajaa hänet kirjoittamaan. Saattaa olla, että teos toimisi paremmin ilman tekijänsä omaäänisiä avauskappaleita, mutta toisaalta ne sitovat historialliset ilmiöt osaksi tätä päivää. Kirja paljastaa myös sen, mikä painopiste historiankirjoituksessa on vallinnut. WSOY 2024. Kirkkomaalla ruumiit nousevat ja tuottavat harmia pastorille: Herra antoi, Herra otti, routa työntää takaisin. NOORA WIKMAN ANN NAPOLITANO: Kaunokaisia. Kirjan kansiliepeessä Sankelo toteaa, että ihmisen oleskelu Huippuvuorilla on väkivaltaista ja kuluttavaa. Historiahan on ollut pitkälti suurmiesten ja sotien historiaa, ja arjen historia puolestaan perheiden historiaa. Julia tapaa yliopistossa komean Williamin ja lähtee toteuttamaan määrätietoisesti unelmiaan. Kulttuurihistorioitsija, tietokirjailija ja filosofian tohtori Henna Karppinen-Kummunmäki on tehnyt mielenkiintoisen avauksen ja julkaissut katsauksen naimattomien, yksinasuvien ja parisuhteettomien historiaan teoksessaan Sinkkuus kautta aikojen. Ann Napolitano kuvaa henkilöiden sisäistä elämää ja vaikuttimia tarkasti ja uskottavasti. Sankelo vie kuitenkin lukijan myös lohdullisempiin teemoihin ja pohtii muun muassa elämän jatkuvuutta. Lopussa jää petti / He ajoivat sinut veteen/ räiskyvin valopanoksin/ he aloittivat juhlan / etkä jaksanut enää pelätä./ Et jaksanut nostaa päätä / ja hengittää/ puhkotuin keuhkoin./ Lapsi ui vedessä ympyrää. 250 sivuun ei tietenkään ihmeitä mahdu, mutta kiitettävän kirjavasti Karppinen-Kummunmäki onnistuu tätä katvealuetta luotaamaan. Kuuntelin kirjan äänikirjana, ja Krista Kososen lämpimän äänen siivillä 17 tuntia hujahti huomaamatta. Kulttuuri Runoja arktikselta PAULA SANKELON runokokoelma Katoava jää vie lukijan jylhiin maisemiin. Siksikin kirja on tervetullut lisä kulttuurihistoriasta kiinnostuneiden kirjahyllyihin. Työläisperheen elämä Chigagolaisessa lähiössä on köyhää mutta idyllistä. Docendo, 2024. Se kiiltelee auringossa, nytkähtelee, on laskoksilla, hupenee. Kaunokaisia on lämmin ja riipaiseva kuvaus perhesuhteista, mielen myllerryksistä ja rakkaudesta. Sankelo asuu perheineen Huippuvuorilla Longyearbyenissa, joka on pohjoisin paikkakunta, jossa on ympärivuotista asutusta. Runojen kuvaama arkielämä Huippuvuorilla on karua ja yllättävää. Kipeiltä jäähyväisiltä ei vältytä. Moderni Pikku naisia PADAVANON NELJÄ sisarusta ovat yhtä läheisiä toisilleen kuin Pikku naisia -klassikon siskot konsanaan. Suomentanut Minna Kujamäki. NIILO RANTALA HENNA KARPPINEN-KUMMUNMÄKI: Sinkkuus kautta aikojen. Yllättävä raskaus, pettyneet vanhemmat ja vielä yllättävämpi isän kuolema ajaa sisarusten elämät uusille raiteille. Elämä ja kuolema ovat voimallisesti läsnä kaikessa lohduttomuudessaan. Warelia 2024.. Cecilia on taiteilijasielu ja tämän kaksonen Emmeline äidillinen hoivaaja
Musiikin on säveltänyt Pekka Simojoki. Näyttelyyn voi tutustua Sara Hildénin taidemuseossa Tampereen Särkänniemessä 18.5. Esitys on maksuton ja avoin kaikille. askel 4/25 ~ 37 Via Crucis vie valosta pimeyteen ja pimeydestä kirkkauteen VIA CRUCISTA on esitetty Helsingin ydinkeskustassa jo vuodesta 1987 ja se on koonnut ristin tielle vuosittain tuhansia ihmisiä. Jeesuksen roolissa on kolmatta kertaa Panu Haavisto. Marila on maalannut vähäpätöisinä pidettyjä aiheita monumentaalisessa koossa ja toisaalta vallan instituutioita miniatyyrimittakaavassa. kello 21–22.15 Senaatintorilla. Näyttelystä löytyy muun muassa hänen väkeviä tulkintojaan Matthias Grünewaldin 1500-luvun alkupuolella maalaamasta Isenheimin alttaritaulusta. Ohjaaja Markku Arokanto nostaa näytelmässä esiin kysymyksen ihmisen yksinäisyydestä, ulkopuolisuudesta ja syrjäytyneisyydestä. Teemana on valosta pimeyteen, pimeydestä kirkkauteen. Tänä vuonna Anna-Mari Kaskisen käsikirjoittamaa näytelmää pääsee seuraamaan pääsiäislauantaina 19.4. Museo on avoinna tiistaista sunnuntaihin kello 10–18. LISÄTIEDOT: sarahildenintaidemuseo.fi Heikki Marilan väkeviä Kristus-maalauksia Tampereella Ju ss i Ko ivu ne n Ja ni La uk ka ne n. Kristinuskon kuvasto on näkynyt hänen töissään myöhemminkin. Näytelmä käsittelee myös hyväksyntää ja yhteisöllisyyttä. Sara Hildénin taidemuseossa on nyt esillä Marilan töitä 30 vuoden ajalta. Mukana on iso joukko harrastajanäyttelijöitä, kuorolaisia ja avustajia. Lisäksi musiikin sovituksesta ja äänisuunnittelusta vastannut Antti Vuori on säveltänyt esitykseen yhden laulun. LISÄTIEDOT: helsinginseurakunnat.fi TAIDEMAALARI HEIKKI Marila on tutkinut voimakkaan ekspressiivisissä töissään koko uransa ajan valtaa ja sen ilmenemismuotoja. saakka
Mahdatteko tietää, jos hän valvoo huoneessaan öisin. Se pitää läheisenä muistaa. Anna virheet anteeksi, sillä teet niitä myös itse. Onnesta. Päätös on ollut oikea, vaikka koti on kerran jo vaihtunut. Tajuatteko te, että vatsataudissa hän saattaa pyörtyä. Kyllä liukuesteitä kannattaa meidän mielestämme käyttää vielä huhtikuussa. Ehkä myös me omaiset tarvitsisimme opetusta ja neuvoja, kuinka toimia viisaasti, kun läheinen ihminen asuu palvelukodissa. Erityisesti autistiset lapset ovat joutuneet kohtuuttomiin tilanteisiin. Kun tuli ajankohtaiseksi hänen itsenäistymisensä, kuten kehitysvammaisen asumista kodin ulkopuolella kauniisti kutsutaan, olin kauhussani ja kriisissä. Voiko palvelukotikriisejä syntyä myös siksi, että omaiset ovat liian uupuneita. Kuviossa on myös kaikkia elämään kuuluvia jalkahoitajia, terapeutteja, taksikuskeja, sosiaalityöntekijöitä ja toiminnanohjaajia. Emme olisi jaksaneet kokoaikaista omaishoitajuutta. Erilaisten ihmisten monet temperamentit ja ominaisuudet, perhesuhteet ja samassa yhteisössä olevat ammattilaiset, mahdollisesti eri kielet ja kulttuurit, saattavat kiehauttaa soppaa. Asumisyhteisössään hän on oppinut taitoja, joita ensimmäisen 18 vuoden aikana ei kotona havaittu. Kansanlaisopisto voisi järjestää läheisille kursseja. Meitä kohtaan on oltu kärsivällisiä. P oikani on asunut tehostetussa palveluasumisessa kolme vuotta. Pojallemme taas on tärkeää, että hänellä on oma koti ja oma elämä, avustajat, yhteisön pirskeet, hoitajat ja mahdollisuus ostaa omilla rahoilla banaanijogurttia. Tiedän, että niitä tarinoita on paljon, ja näen myös papin työssäni onnellisia palvelukotivanhuksia. Tukea tarvitsevat toki ehkä eniten he, jotka eivät paikkaa saa, vaikka se olisi ollut jo vuosia aivan välttämätön. Minun lapseni koti on myös monen muun lapsen koti ja monen aikuisen työpaikka. Silti kuulen ärsyttävän harvoin julkisuudessa tarinoita, joissa yhteistyön kerrotaan toimivan. Kaikkien huolien jälkeen, joita kannoin vuosia, on ihana sanoa: Rakastan aikuisia, jotka huolehtivat poikani arjesta palvelukodissa. USEIMMILLE SUOMALAISILLE läheisen palvelukotipäätös saattaa tulla yllätyksenä, eikä siihen täysin voi varautua ennalta, vaikka paikkaa olisi joutunut odottamaan. 38 ~ askel 4/25. Olimme kuitenkin päättäneet jo varhain, että myös hänellä on oikeus omaan elämään, tuetusti tietenkin, joten ratkaisu tehtiin. Kaikesta selvitään puhumalla ja ammattitaidolla. Hän siivoaa, laulaa karaokea ja syö jopa parsaa. Omaistaidot kunniaan Huulipunaa hampaissa Satu Kreivi-Palosaari • pappi ja toimittaja Ehkä myös me omaiset tarvitsisimme neuvoja, kuinka toimia viisaasti, kun läheinen asuu palvelukodissa. Tehostettu palvelukoti ja hoivakoti ovat värikkäitä yhteisöjä, joihin kuuluvat eri taustoista tulevat asukkaat, heidän perheensä ja joukko avustajia. Entä kirkko. Joitakin pieniä kriisejäkin on koettu, niin kuin elämään kuuluu, mutta ne eivät ole johtuneet ammattilaisten huonosta asenteesta tai hoivasta, vaan tietokatkoksista. Hyvin helposti voi tulla töksäyksiä siellä täällä, ellei takaraivossa ole aktiivisena komento: Ole ystävällinen, usko hyvään ja kerro heti suoraan ongelmista. Nämä vuodet ovat olleet hurjaa oppimisen aikaa myös meille vanhemmille. Minusta tuntui vaikealta jakaa keskivaikeasti kehitysvammaisen pojan elämä vieraiden kanssa niin kokonaisvaltaisesti, vaikka kodin ulkopuolista väkeä oli tarvittu tueksi jo paljon. Kun nuoren miehen tavaraa notkuvan pöydän reunalta löytyy kukoistava viherkasvi, jonka kylkeen hoitajat ovat kirjoittaneet ”Kastele perjantaisin!” tulee äidille itku. On myös epäonnistuneita sijoituksia, jolloin hoivaa tai virikkeitä on liian vähän
POJALLEMME ON tärkeää, että hänellä on oma koti ja oma elämä, avustajat, yhteisön pirskeet, hoitajat ja mahdollisuus ostaa omilla rahoilla banaanijogurttia, Satu Kreivi-Palosaari kirjoittaa. Ju kk a Gr an stö m askel 4/25 ~ 39
TEKSTI: VESA KEINONEN • KUVAT: TEEMU HEIKKILÄ. Kaikki taide on hänen mukaansa arvokasta sellaisenaan, mutta kirkkoteatteri on myös vahva väline opettaa, herättää ajatuksia ja kommentoida maailmaa. 40 ~ askel 4/25 Kirkkoteatterissa saavat näkyä ihmisyyden kaikki puolet Hyvinkään seurakunnan teatteriohjaajan Rosa Nymanin koko aiempi elämä on valmistanut häntä nykyiseen kutsumustyöhön. Nymanin uudessa näytelmässä tutkitaan, mitä tapahtui Jeesuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen välissä
askel 4/25 ~ 41
Tämä on siis meidän perheen juttu. – Ajattelin, että jos tässä musiikkinäytelmässä pääsisi laulamaan. – Ilmapiiri on tosi rento. Kinnunen kertoo, että kokeneemmat Teatteri Betan näyttelijät ovat ottaneet hänet hyvin vastaan. Yksi heistä on Katja Kinnunen. 42 ~ askel 4/25 O n maaliskuinen maanantai-ilta Hyvinkään seurakuntakeskuksessa. Lappi pitää siitä, että jo ennen varsinaisia harjoituksia syvennytään roolihahmoon. Jokainen saa tulla sellaisena, kuin on. Viimeksi olin Juudas. Kymmenkunta ihmistä on saapunut seurakunnan Teatteri Betan pääsiäisnäytelmän harjoituksiin. – Aluksi olen Filippus ja myöhemmin vaihdan enkeliksi. Idean siihen hän sai Jaakko Löytyn samannimisestä klassikkokappaleesta. Teatteri Betassa näyttelee myös ihmisiä, joiden side seurakuntaan on ohut. Usein heiltä tulee hyviä huomioita. Ohjaajan mukaan mikään ei onnistuisi ilman vapaaehtoisia näyttelijöitä. Hän tuo näyttämölle Magdalan Marian. Kinnusella on kokemusta myös Helsingin Via Crucis -vaellusnäytelmästä, jossa hän on ollut mukana kaksi kertaa. Kysellään, missä Jumala nyt olet, kun näin tapahtui. – Raamattu kertoo paljon pitkäperjantaista ja tapahtumista pääsiäisaamusta eteenpäin. Se puoli tuntui minusta luontevalta. Nyman on valmistunut musiikkiteatterin ammattilaiseksi ja opiskellut draamakasvatusta. Uusi näytelmä Toisen päivän iltana on Nymanin käsikirjoittama. Tuntuu kuin olisimme olleet jo pitempään tekemisissä. Oltiin nollapisteessä. – Sekä katsojana että näyttelijänä pääsee kokemaan ja käsittelemään monenlaisia asioita. Heidät ottaa vastaan tämän vuoden alussa työnsä Hyvinkään seurakunnassa aloittanut teatteriohjaaja Rosa Nyman. Lienee selvää, että tuona sapattina vallitsi syvä toivottomuus. Heidi Lappi näkee teatterin hyvänä välineenä kertoa kristinuskosta. Jeesuksen läheiset ja opetuslapset olivat menettäneet ystävänsä ja esikuvansa. – Toivon, että täällä heille tulee hyviä kokemuksia. Lyhyt, vapaaehtoinen alkurukous meillä on, mutta ketään ei tietenkään ruveta käännyttämään. Näyttelijältä vaaditaan paljon työtä, jotta hän oikeasti tutustuu hahmon koko elämänkaareen. Ilmapiiri on tosi rento.. – Keskustelemme ohjaajan kanssa, millainen persoona on kyseessä. Kolmisen vuotta Teatteri Betassa aktiivisesti mukana ollut peruskoulun yhdeksäsluokkalainen Aapo Örn on näytelmässä kahdessa roolissa. Betaan tulee ihmisiä, jotka yksinkertaisesti rakastavat teatteria ja haluavat tehdä sitä. Ensin lämmitellään hiukan erilaisilla ohjaajan vetämillä harjoitteilla. Niiden välinen ajanjakso jää jotenkin pimentoon, Nyman sanoo. – Näytelmä toimii vertauskuvana sille, että meillä jokaisella on päiviä, jolloin kaikki tuntuu romahtavan. – Kävin ryhmissä, joissa tehtiin aina myös erilaisia teatteriin liittyviä projekteja. – Isäni on ollut tässä teatterissa aikaisemin hyvin aktiivinen ja myös veljeni on ryhmässä mukana. Pidän siitä paljon. Itseilmaisua ja johdatusta Vantaalla syntynyt Nyman kertoo harrastaneensa jo pienestä pitäen eri taidemuotoja, erityisesti musiikkia ja tanssia. Siis Jeesuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen välissä. Tärkeintä on rakkaus teatteriin Harjoitusten jälkeen istahdamme Rosa Nymanin kanssa juttelemaan siitä, millaista kirkkoteatteri on ja mistä lähtökohdista sitä tehdään. Hän on tehnyt myös monenlaista opetusja koulutustyötä taideleireillä, kouluissa, päiväkodeissa ja kristillisten järjestöjen tilaisuuksissa. Hahmon vaihtuminen on hauskaa, mutta myös vaativaa, hän kertoo harjoitusten tauolla. Roolihahmojen taustoihin syvennytään perusteellisesti Harjoitukset pääsevät vähitellen käyntiin, kun rooliasut on saatu päälle puvustajan avustuksella. Ohjaajana Nyman kuuluu koulukuntaan, joka käy mielellään dialogia näyttelijöiden kanssa. Koin, että pystyn ilmaisemaan hyvin itseäni näyttelemällä. Teatteri Betaan tulee säännöllisesti mukaan myös uusia näyttelijöitä. – Ohjattavat saavat kertoa minulle omia ajatuksiaan. Nyman jäi pohtimaan, mitä tuona toisena iltana oikein tapahtui. Heidi Lappi on saanut näytelmässä vaativan roolin. – Näytelmissämme on mukana seurakunta-aktiiveja, mutta paljon muitakin. – Olen innoissani, koska yleensä minulla on ollut paljon pienempiä rooleja. Örn nauttii suuresti teatterin tekemisestä
Ohjaaja käy välillä näyttelijöiden kanssa keskusteluja kohtauksen yksityiskohdista. askel 4/25 ~ 43 TEATTERI BETAN harjoituksissa asioita tehdään keskittyneesti. Esimerkiksi pääsiäisnäytelmä sisältää paljon musiikkia. Osa on seurakunta-aktiiveja, osalla taas ei ole juurikaan sidettä kirkkoon.. Rosa Nyman haluaa tehdä myös muuta kuin perinteistä puheteatteria. ROSA NYMANIN mukaan kirkkoteatteriohjaajan on pärjättävä hyvin monenlaisten ihmisten kanssa
Tämä ei toki toteudu vain Raamattunäytelmillä, vaan evan keliumista voi kertoa monella tavalla. – Haluan olla rohkeasti kiinni tässä ajassa, kirkko teatterin perinteitä kunnioittaen. Jouni Laine toimi kirkkoteatteriohjaajana Hyvin käällä peräti 17 vuotta. Yksi merkki siitä on, että Riihimäellä pidet Haluan olla rohkeasti kiinni tässä ajassa, kirkkoteatterin perinteitä kunnioittaen. Hyvinkään seura kuntaan kyseinen virka on perustettu jo vuonna 2000. – Vaatimuksissa oli tosi monta sellaista kohtaa, joista minulle on kertynyt kokemusta. Mietimme Nymanin kanssa, miksi kirkkoteatteri on jäänyt maassamme jonkin ver ran katveeseen. Sen avulla on mahdollista työstää vaikeitakin asioita. – Tämä näkyy muun muassa siinä, miten paljon Via Cruciksen kaltaiset ekumeeniset pääsiäisvaellukset vetävät eri kaupungeissa väkeä. Meillä on erikseen myös Nuorten Beta ja Lasten Beta. Evankeliumi näkyy monin tavoin Teatteriohjaaja Rosa Nyman ei peittele uskoaan. Hän haluaa tehdä teatteria, jossa evankeliumi näkyy. Kirkkoteatteri on tärkeä osa Hyvinkään seurakun nan toimintaa. Ajattelen, että työurani on tavallaan valmistanut minua tähän tehtävään. Ketään ei kuitenkaan ryhdytä käännyttämään, vaan toiminta tapahtuu teatterin ehdoilla.. 44 ~ askel 4/25 Kun Rosa näki avoimena olevan Hyvinkään seurakunnan kirkko teatteriohjaajan paikan, hän havah tui yhteen asiaan. Teatteri Betan vuosikalenterin runko na ovat pääsiäiseksi ja jouluksi tehtävät suuremmat esitykset. Nyman kiittelee suuresti edeltä jäänsä Antti Sevantoa, jonka hän on tuntenut jo pitkään. Hän on nimittäin maamme ainoa seurakunnan palkkalistoilla oleva teatteriohjaaja. Kirkkoteatteri on ehkä vähitellen saamassa lisää jalansijaa. Nyman arvioi, että teatteri antaa mahdollisuuden olla osa yhteisöä merkityksellisellä tavalla. Teatteri on ikivanha ja vahva väline Rosa Nyman ei voi kilauttaa kollegalle ja kysellä neu voja. – Minusta kirkkoteatteri ja kai kenlainen kirkkotaide on arvokasta sellaisenaan, mutta myös tehokas keino opettaa, herättää ajatuksia tai kommentoida. Nyman ei näe kristillisen taiteen taipuvan kirkkoa pahasti jakavaan liberaalitkonservatiivit kahtiajakoon. Teatteri on kuiten kin välineenä ikivanha ja voimakas. Ja pyrin tietysti ole maan uskollinen myös omalle äänelleni taiteilijana. Siinä on nähtävillä koko elämän kirjo ja mah dollisuuksia on valtavan paljon. – Pidän kirkkoteatteria enemmänkin yhdistävänä tekijänä. – Antti on tukenut minua paljon siinä, että olen päässyt tähän työhön sisään. Hänen kaudellaan kirkkodraa maa kehitettiin voimakkaasti ja näytelmät alkoivat olla yhä ammattimaisempia. ROSA NYMANIN mukaan näytteleminen kristillisessä teatterissa antaa hyvän mahdollisuuden tutustua kristinuskoon. – Niiden lisäksi teatterimme tekee monenlaisia lyhyempiä projekteja muun muassa kouluilla
Pois omasta kirkkokuplasta Rosa Nyman iloitsee siitä, että Hyvinkään seurakunnassa häntä on alusta saakka rohkaistu kokeilemaan uusiakin asioita. – Matias on teatteriin liittyvissä käytännön tekniikka-asioissa paljon minua pätevämpi. Nymanin mukaan erilaisia tehokeinoja voi draamassa käyttää, mutta ei vain huomion herättämisen tai kohun tavoittelemisen takia. Teatteria pyritään tekemään aina tuoreesti, uusilla silmillä. – Mieheni Matias on Vivamon Raamattukylän johtaja ja vastaa siellä monipuolisesti musiikkinäytelmistä. Matiaksen veli on virtuoosimainen kitaristi Marzi Nyman. – Omassa kirkkokuplassahan on turvallista olla, mutta muualle lähteminen tuo paljon mahdollisuuksia ihmisten tavoittamiseen. Rosa kertoo, että hän ei mieheensä tutustuessaan tiennyt Kansan Raamattuseurasta tai Nymanin perheestä kovinkaan paljon. Matiaksen vanhemmat ovat kristillisissä piireissä tunnetut Hannu ja Maija Nyman. Kiroilun kanssa vähän samaan kategoriaan menee paljas pinta. Minusta Nymanit ovat ihania. Tietty draamallisuus voisi houkutella ihmisiä kirkkoon.. – Ajattelen, että ei tarvitse jäädä jumiin tiettyyn aikaan tai tiettyihin tapoihin. Siinä uskallettiin kiroillakin. Heidän joukostaan löytyy paljon luovuutta. Sitäkään harvemmin kirkkoteatterissa näkee. – En juurikaan ajattele, kuulunko kuuluisaan sukuun. Tietty draamallisuus voisi houkutella ihmisiä kirkkoon. Nyman uskoo, että teatterilla voisi olla jumalanpalveluselämällekin paljon annettavaa. Nyman haluaisi myös entistä enemmän tehdä näytelmiä keikkaluontoisesti, ilman suuria lavasteita tai tekniikkaa. Minulla taas on häntä paremmin hallussa esimerkiksi näyttelijäntyön opettaminen ja improvisaatio. Nyman kertoo, että kirkkoteatterien näytelmissä vapaaehtoiset näyttelijät eivät kovin helposti halua esittää pahiksia, kuten vaikka henkilöä, joka huutaa pilkallisesti ristillä riippuvalle Jeesukselle. – Rajuus ei saa olla itseisarvo, mutta kirkkoteatterissa voi kyllä kertoa rajun tarinan. askel 4/25 ~ 45 tiin viime vuonna maamme ensimmäinen kirkkoteatterifestivaali. Aviopari ei kilpaile keskenään Rosa Nyman asuu perheineen Lohjalla, joka on Vivamon lomaja kurssikeskuksen ansiosta tunnettu Kansan Raamattuseuran yhtenä keskeisenä paikkana. – Mutta jotta joku asia voisi tulla näkyviin, pitää olla se toinenkin puoli. Kirkkoteatteri voisi hänen mukaansa näkyä entistä enemmän paikkakuntien toreilla ja turuilla. Kahden kirkkoteatteriohjaajan perheessä puolisot tukevat toisiaan työssä ja muutenkin. Nojaamme pitkään historiaan, mutta olemme kuitenkin tässä ajassa kiinni. Näyttämöllä voivat näkyä ihmisyyden kaikki puolet. – Britti Stepen Bathurstin Saarnaajan kirjaan perustuva monologi Elämä auringon alla oli rohkea ja uudenlainen teos. ROSA NYMAN uskoo, että teatterilla voisi olla paljon annettavaa jumalanpalveluselämällekin. Siellä oli esillä näytelmä, joka teki Rosa Nymaniin poikkeuksellisen suuren vaikutuksen
Mistä perimmäisten kysymysten vaivaama löytää opastajan tänään. Kirjailija Rainer Maria Rilken Kirjeitä nuorelle runoilijalle (Briefe an einen jungen Dichter, 1929) sisältää ajattoman neuvon jokaiselle elämänsä suuntaa ja merkitystä kyselevälle. Miten löytää tarkoitus tänään, keiden kanssa, mistä suunnasta. Vanhetessa viriää uudelleen nuoruuden kysymys elämän mielekkyydestä. JUHA TANSKA TT, Hiljaisuuden Ystävät ry:n toiminnanjohtaja, pienviljelijä Merkintöjä maan äärellä Ju kk a Gr an str öm. Mikä vaatii ja vie suurimman osan ajastani ja voimistani. Kolmen tason kysymyksiä Niin kansat kuin yksilötkin kohtaavat toistuvasti vaativan kysymyksen, jonka virsirunoilija on tiivistänyt seitsemään sanaan virressä 525: Keiden kanssa, mihin suuntaan polku tänään avautuu. Mielensä sokkeloihin eksynyt ja elämän masentama hakee apua terapiasta, auttavasta puhelimesta, lääkkeistä, luonnossa samoilusta tai itseapukirjallisuudesta. Kysymysten kanssa eläminen on jo osa tielle lähtemistä. Rilke kirjoittaa: ”Pyri rakastamaan kysymyksiä itsessään.” On ehkä luovuttava vaatimasta nopeita vastauksia. Päivän sanomalehden hyvinvointiartikkeli tai verkon vertaistukisivustot ja mietelauseet tuovat ehkä valonsäteen akuuttiin hätään. Vaikka odottavan aika tuntuu pitkältä, lopulta vapauttavat sanat tulevat. On olemassa vielä kolmaskin kysymysten luokka. Mitä merkitystä vuosikymmenten työllä pelloilla, keväällä muokkaamassa ja kylvämässä, kesällä korjaamassa koneita ja syksyllä satoa, niinäkin syksyinä, joina sateet tai kuivuus veivät viljan ja rahahuolten paino tuntui raskaana. Kysymys on jo suuntamerkki Välttämättä mieleen ei nouse sana Jumala, mutta silti voimistuu tarve kysyä perimmäisiä. Kirjat ovat parhaimmillaan turvallisia matkaoppaita, mutta myös toinen ihminen on toisinaan tarpeen. Ilmeisesti meistä useimpia askarrutti, mitä tehdä peltotilkuille, kun jatkajaa työlle ei ole. 46 ~ askel 4/25 Mikä tarkoitus kaikella on ollut. K otikaupunkini maaseutupalvelut järjestivät koulutustilaisuuden pellonvuokrauksen käytännöistä. Mitä elämässäni pelkään. Voidaan puhua myös hengellisen ohjauksen kaipuusta, kun kuljetaan maastossa, jossa kuulostellaan elämän kätkettyä perustaa. Millaisiin päämääriin ja unelmiin suuntaan tänään voimani. Kohtasin tuttuja viljelijöitä vuosikymmenten takaa. Mihin elämäni kuluu tai kuluttaa minua. Viimeisen tuomion tuskiin puhuja ei sanomaansa paketoinut, mutta selväksi kävi, että mitä yksityiskohtaisemmin asioista tänään sovitaan ja ne vuokrasopimuksiin kirjataan, sitä todennäköisemmin vältytään ikäviltä yllätyksiltä tuntemattomassa tulevaisuudessa. Nuoren juristin eloisa puhe toi mieleen jumalanpalveluksen saarnan parhaimmillaan. Sanankuulossahan kirjastossakin istuttiin, mutta evankeliumin sijaan kuuntelemassa lain saarnaa. Keiden kanssa jaan kaikkein yksityisimmät ja pyhimmät, omaa ja minulle tärkeiden ihmisten elämää koskevat toiveet. Sillä luokalla lähestytään elämän perustaa ja kysellään, mikä tarkoitus kaikella on ja on ollut. Tämän elämän kysymyksissä auttavat arkijärki, vaihtoehtojen punnitseminen, kyky laskea kustannuksia, mahdollisuus keskusteluun asiantuntijan tai luotetun ystävän kanssa ja maanvuokrasopimukset. Mihin uskon ja luotan. Paine löytää ratkaisu äkkiä pikemmin pahentaa tilannetta. Kirjaston sali täyttyi illalla melkein viimeistä sijaa myöten
Vapauttavia sanoja tarvitsemme läpi elämän. Hän opastaa kuuntelemaan, mutta jättää kuulemisen hiljaisen tilan avoimeksi sille, mitä tapahtuu Samuelin ja Jumalan välillä. Mihin elämäni kuluu tai kuluttaa minua. Hän luuli, että kutsuja oli pappi Eeli, jonka hoiviin hänet oli uskottu. Moos. Hän ei tunkeudu Samuelin ja Jumalan väliin omine selityksineen ja mielikuvineen. Hengellisen ohjauksen perinteessä ajatellaan, että sanojen perimmäinen lähde, varsinainen hengellinen ohjaaja on Kristus. Kun olin nuori mies, kuulin vapauttavat sanat Anna-Maija Raittilan ohjaamassa retriitissä. Mene takaisin nukkumaan.” Vanha kertomus avautuu kuvaksi hengellisestä ohjauksesta. Poika kuuli illalla nukkumaan käytyään, miten joku kutsui häntä nimeltä. askel 4/25 ~ 47 Vapauttavat sanat tulevat kyllä Uskontotunnilla – ehkä tunti pidettiin jo kansakoulun ensimmäisellä luokalla, sillä siinä vaiheessa opettajan sanat painuivat erityisen voimakkaina mieleen – opettaja ripusti karttatelineeseen kuvataulun ja kertoi kuvan äärellä pojasta nimeltään Samuel. Näissä hetkissä tie näyttää jälleen selkeältä kulkea, ja ennen vieraat matkakumppanit tulevat läheisiksi. Raamatun sanat tulivat retriitin rukoushetkessä sydämelleni vapauttavina ja samalla velvoittavina: ”Onhan koko maa avoinna sinun edessäsi. Ju ha Ta ns ka NIIN KANSAT kuin yksilötkin kohtaavat toistuvasti vaativan kysymyksen, jonka virsirunoilija on tiivistänyt seitsemään sanaan: Keiden kanssa, mihin suuntaan polku tänään avautuu. Eroa siis minusta. Kysymysten kanssa eläminen on jo osa tielle lähtemistä, Juha Tanska kirjoittaa.. Jos sinä menet vasemmalle, niin minä menen oikealle. Hän liittyy toisinaan tuntemattomana seuraan niin kuin teki kerran Emmauksen tien kulkijoille, koskettaa sydäntä ja avaa ymmärryksen, ilmaisee itsensä ehtoollishetkessä. Jos sinä menet oikealle, niin minä menen vasemmalle.” (1. Ohjaajan viisaus tulee ilmi sanoissa: ”Mene nukkumaan, mutta jos joku vielä kerran kutsuu sinua, vastaa näin: Puhu, Herra, palvelijasi kuulee.” Eeli ei mestaroi. Samuel kuuli kutsun kolme kertaa, mutta Eeli sanoi pojalle ehkä hämmentyneenä: ”Ei, poikani, en minä kutsunut. Eeli tunnistaa lopulta elämänkokemuksensa perusteella, että siinä, mitä Samuel kohtaa, ilmenee Jumalan vaikutus. Mikä vaatii ja vie aikani ja voimani. 13:8–9) Niiden sanojen neuvomana irtauduin vanhemmistani ja lähdin kulkemaan omaan suuntaani. Olin miettinyt pitkään ja ahdistuneena, millaisia ratkaisuja kotitilan suhteen pitäisi tehdä
Ikoninmaalaus kertoo elämästä Rukous laussalissa puhelinta vilkuilematta, keskittyen ja uutta oppien. A loitin tänä keväänä uuden harrastuksen: ilmoittauduin työväenopiston ikoninmaalauskurssille. Tiedän vain, että vaihe vaiheelta ikoni kehittyy, muuttuu, saa lisää sävyjä, syvyyttä ja ilmettä. Vielä ollaan vaiheessa, jossa siveltimenvedot eivät aina kaarru niin kuin olisi tarkoitus. M a a n a n tai-iltojen muutamat tunnit kuluvat maaKati Pirttimaa TUOMASPAPPI 48 ~ askel 4/25. Ja lukemattomat eri vaiheet, jotka valmiissa ikonissa eivät päällepäin näy. ON OLLUT hyvä ja lopulta yllättävän helppoa asettua tilanteeseen, jossa ei osaa. Enkä voi välttyä ajatukselta, että maalausprosessi itsessään kertoo myös elämästä. Kaikki ikonit ovat kuitenkin yksilöllisiä ja erilaisia. Maalausvälineistä tuttu on lähinnä maalitela, jolla olen useammankin kotiremontin yhteydessä maalannut seiniin uutta värisävyä. Jokaisen kädenjälki on omanlaisensa. Niin kuin sitten olikin. Opettaja on onneksi tavattoman taitava ja kannustava, ja totesi vain, että sen voi sitten seuraavalla kerroksella korjata. Ikoninmaalaus auttaa siirtämään arjen tehtävälistat ja kiireen hetkeksi sivuun. Kerran jo ajattelin, että ikonistani tulee vähemmän tunnettu Vihainen Jumalanäiti – kun kulmakarvan kaarros ei aivan onnistunut. En vielä tiedä, miksi eri vaiheet ovat välttämättömiä, enkä sitä, mitä seuraavaksi pitää tehdä. Jossain vaiheissa ikoni näyttää enemmän tai vähemmän kauhealta, mutta sekin kuuluu prosessiin. Tätä kolumnia kirjoittaessani kurssi on vielä kesken, niin kuin ikonikin. En ole oikeastaan koskaan harrastanut kuvataiteita ja edellinen maalauskerta ajoittuu jonnekin kouluajoille. Voin jo kuvitella, että mitä pidemmälle etenen, sitä enemmän maalaus muistuttaa keskustelua maalauksen kohteen kanssa. Vähitellen ovat tulleet tutuksi kananmunaemulsiot, erilaiset pensselit ja värijauheet. Maalaamme ryhmässä kaikki samaa Jumalanäidin ikonia – mikä on alkeiskurssilla epäilemättä järkevä ratkaisu. Olen kuitenkin jo useamman vuoden ajan seurannut ihaillen muutamien ystävien ikoninmaalausprojekteja ja pohtinut: uskaltaisinkohan minäkin joskus. Kerran jo ajattelin, että ikonistani tulee vähemmän tunnettu Vihainen Jumalanäiti
Rakastava Jumala, ole lähellä häntä, jonka läheiset ovat kaukana. Rakastava Jumala, anna sovintoa ja rauhaa kaiken rauhattomuuden keskelle. Ajatuksia lukijoiden rukouspyynnöistä Rakastava Jumala, anna anteeksipyytävää ja anteeksiantavaa mieltä perheeseen, jossa välit vanhempien ja lasten välillä ovat poikki. Rakastava Jumala, varjele häntä, joka huolehtii ikääntyvistä vanhemmistaan. Rakastava Jumala, kanna sylissäsi häntä, joka ei jaksaisi enää elää. Käsittelemme viestit luottamuksella. Rakastava Jumala, anna apusi ja lohtusi hänelle, jonka lapsi on sairastunut syömishäiriöön ja hänelle, jonka läheinen on parantumattomasti sairas. Aamen. Rakastava Jumala, johdata eteenpäin häntä, jonka toimeentulo on epävarmaa, ja häntä, joka on jäänyt ilman työtä. LÄHETÄ PYYNTÖSI sähköpostilla osoitteeseen askel.toimitus@kotimaa.fi otsikolla ”Rukouspyyntö”. Rakastava Jumala, anna turvasi hänelle, jonka mielenterveys on järkkynyt ja hänelle, joka kantaa huolta läheisensä jaksamisesta. Rakastava Jumala, kulje hänen kanssaan, joka on ahdistunut ja toivoton. Kirjoita ”Rukouspyyntö” kuoren vasempaan ylälaitaan. Rukouspyyntöni: PYYNTÖSI PUOLESTA rukoillaan Helsingin Mikael Agricolan kirkon Tuomasmessun rukousryhmässä ja myös Tuomasmessun yhteydessä kerran kuussa. Tahdotko, että puolestasi rukoillaan. Tai kuoressa osoitteella Askel, PL 279, 00131 Helsinki. askel 4/25 ~ 49. Rakastava Jumala, avaa polku eteenpäin heille, jotka etsivät elämänsä suuntaa
Kun kulkee nöyrästi ja rohkeasti armoon turvaten, pääsee lopulta perille. 50 ~ askel 4/25 Luova voima tulee Jumalalta Nelivuotiaana Elina Merenmies kertoi isälleen, että ukki ei ole kuollut, vaan kävelee kohti valoa. Lääkärit pitivät minua hengissä äitini kohdussa. Luonnon valinnan mukaan minua ei siis oikeastaan pitäisi olla olemassakaan. Tämä on varmasti vaikuttanut siihen, että osaan erityisellä tavalla arvostaa elämää, Elina Merenmies kertoo.. Elämä on kuvataiteilijalle jatkuvaa kilvoittelua, mutta Suuren paaston edetessä ovi valoon on koko ajan vähän enemmän raollaan. TEKSTI: MARI VAINIO – LÄHELTÄ piti, etten olisi edes syntynyt
Merenmies pohtii, kuinka monesti parhaat asiat tuntuvat olevan vaikeita, ponnistusta vaativia. – Olen Suuren paaston ihminen, Elina Merenmies sanoo lempeästi naurahtaen. Ovi on kuitenkin paaston edetessä koko ajan vähän enemmän raollaan kohti valoa. Keho, mieli ja sie lu asettuvat kuuntelemaan. – Armon äärellä tiedän voivani aina aloittaa alusta, paastonkin. Minä kuitenkin näin, että hänen matkansa jatkui. – Kun yhden asian elämässään korjaa, niin seuraa va jo repsahtaa. – Isä otti minut syliinsä ja kertoi, että ukki oli kuol lut. Pieni nelivuotias tyttö kertoi isälle, kuinka ukki ei Pä ivi Ar vo ne n LIEKKI, 2021. Suunta on selvä. Ju ss i Tia in en / Ga le rie An ha va Ju ss i Tia in en / Ga le rie An ha va. – Suuren paaston aikana myös vastavoima voi nos taa päätään. Ortodoksisessa kirkossa kirkkokansa seisoo kirkko salissa rinnakkain kasvot kohti taivasta symboloivaa ikonostaasia. Koko kirkkovuosi kulkee askel ker rallaan sitä kohden. On pakko myöntyä jatkuvaan keskeneräisyyteen. Jostain on luovuttava, jotta jotakin muuta tulee tilalle. Jokavuotinen Suuren paaston matka on Merenmie helle ensi kädessä asettumista yksin Jumalan kasvo jen eteen, mutta samalla myös syvää yhteisöllisyyt tä, rukouksen ja elämän jakamista yhdessä muiden kanssa. Kilvoittelu jatkuu. Merenmies kuvaa ihmisyyttä rakennustyömaana. Suuri paasto on vain kuljettava läpi. Vapaus vei kotiin Pyhä valo on kajastanut Elina Merenmiehelle lapsesta saakka. Hän muistelee rakkaan isoisänsä kuolemaa. Ruokavalinnat ovat usein sen helpoin osa. Viiva paljastaa heti sisimmän. MINUN TÄYTYY nähdä sinut, 2023. askel 4/25 ~ 51 P ääsiäinen on ortodokseille juhlien juh la. – Jopa liikutun, kun ajattelen Ylösnousemuksen juhlaa. Taistelu on jatkuvaa, Merenmies sanoo. Syvästi paaston tietä kulkeva saapuu vääjää mättä jossain vaiheessa oman mielensä maisemiin, avaralle aurinkoiselle niitylle tai risukon raapaise maksi. Kuvataiteilija vertaa valon luo kulkevia varovaisia askelia piirtämiseen. – Se on niin vaikeaa, ettei sitä oikein uskalla tehdä. Ja kaiken takana armo on läsnä. – Jumalan luo kulkeminen vaatii nöyryyttä, roh keutta, kilvoittelua ja urheutta. Sen sisälle on murtauduttava. – Paastossa on laskeuduttava alitajuntaan ja annet tava hermoston tasaantua, laantua
Lääkärit pitivät minua hengissä äitini kohdussa. Maailma virtaa ympärillä ja hän sen mukana. Moni muukin uskonto olisi voinut olla etsinnän päätepysäkki, mutta ne eivät tuntuneet omilta. Kyse ei silloin ole arviota tekevästä ulkopuolisesta katsojasta vaan katsojasta nimeltä Elina Merenmies. Merenmies kertoo, kuinka hän aiemmin luki paljon eri uskonnoista, tutki ja punnitsi. Elina Merenmies oli saapunut kotiin. Rehtorina ja opettajana Elina Merenmies on toisen lähellä. Heissä on valtava sisäinen potentiaali, ja samalla he putoavat helposti luovuuden toivottomuuteen. Isä arvosti eikä arvostellut pienen tyttösen kertomusta. Sieltä on osattava tulla myös pois. Tämä on varmasti vaikuttanut siihen, että osaan erityisellä tavalla arvostaa elämää. Keho, mieli ja sielu asettuvat kuuntelemaan.. Ortodoksisuus muistutteli vuosien varrella aika ajoin itsestään ja avasi lopulta kokonaan ovensa. Samalla voi auttaa toistakin nousemaan, jopa ihan konkreettisesti. Aina ei tarvitse jaksaa. Se on hyväksi, mutta avantoon ei voi jäädä liian pitkäksi aikaa tai hyvä muuttuu tuhoisaksi. – Taiteilija pääsee, mutta usein myös joutuu, tilaan joka ei jätä häntä rauhaan. 52 ~ askel 4/25 ole kuollut, vaan kävelee kohti valoa, päällään valkoinen paita ja mustat housut, jalassa kengät. – Olen tekemisissä herkkien ihmisten kanssa. Myös taiteilijana ja Vapaan taidekoulun rehtorina elämä on usein kilvoittelua luovuuden äärellä. Halu kertoa ja koskettaa Omassa kuvataiteilijan työssään Merenmies saa toimia yksin, hissukseen omassa tahdissaan. Ruokaakin on saatava pöytään. – Opettajana koen, että on tärkeää olla hereillä, pysähtyä, kuunnella ja usein sanoa mahdollisimman vähän. He haluavat nähdä teoksen loppuun saakka. Järkeäkin oli kuunneltava. Välillä jokainen eksyy syvyyksiin, mutta onneksi aina voi nousta takaisin. Luovuus ei anna jäädä paikoilleen. Uhattu olemassaolo ja elämän arvo Kristitty on Merenmiehelle kristitty, kun hän kilvoittelee. Jumalan tahto on taiteilijan mukaan se, että ortodoksisuus tuli hänen elämäänsä. Hän kätki tiedon sydämeensä. Kuten elämässä, välillä kulku on rauhaisaa, joskus taas syvän ahdistavaa. Vaikka maalaus olisi aiheeltaan surullinen tai jopa synkkä, on siinä aina mukana rakkaus, elämän kauneus ja lohtu sitä tarvitseville. – Nopeat asiat eivät kelpaa minulle. Usein ajattelen, ettei tämä vielä riitä. Merenmiehen mukaan taiteilijan täytyy avartaa elämäänsä ja tuoda esille jotakin, joka kumpuaa syvältä sisimmästä. – Jumalan äärellä olen saanut pysähtyä ja rauhoittua. Elina Merenmies kokee, että sai lapsena vapaasti tutkia omaa elämänkatsomustaan. Kaatua voi, mutta ylös kannattaa aina nousta ja jatkaa sinnikkäästi matkaa. Kuitenkin – kuin lohdutuksena – Elina Merenmies muistuttaa, että luovuuden virrasta voi arjessa myös irrottautua. – Myös minun taiteilijan työni on kuin performanssi, jonka toivon asettavan ihmisen läsnäoloon itsensä Paastossa on annettava hermoston tasaantua. Perheen keskellä luovuuden on unohduttava, on keskityttävä olennaiseen. Luonnon valinnan mukaan minua ei siis oikeastaan pitäisi olla olemassakaan. Myös taiteen katsojat ja heidän reaktionsa ovat mukana. – Läheltä piti, etten olisi edes syntynyt. Lahjat voivat olla moninaisia. Tieto on uskollisuutta Jumalaa kohtaan. – Syvälle uppoutuva luovuus on kuin avantouintia. – Ihmiset voivat ohittaa taiteilijan täysin, mutta jossain vaiheessa hänestä ehkä syntyy jotakin, joka pysäyttää kulkijat. Olen odotellut rauhassa, jotta tiedän. Merenmies vertaa kokemusta yhteydestä kadunkulmassa olevaan performanssitaiteilijaan, joka ottaa kontaktia ohikulkijoihin. Performanssi vaatii ihmisiä jäämään kummeksuen paikoilleen. Arki vaatii osansa ja sen rutiinit maadoittavat elämän äärelle. – Sain kysellä, kuulostella, ihmetellä ja pohtia omaa paikkaani tässä maailmankaikkeudessa. Kilvoitus on hyvyyden etsimistä, joka kuljettaa usein toisen luo. – Mietin työtäni monesta näkökulmasta. Luovuuden tuska on totta. Haluan edetä rauhassa. Sain edetä levollisin askelin. Sen on Merenmies saanut itsekin kokea. Terveys ei ole Elina Merenmiehelle itsestäänselvyys. On tärkeää tunnistaa omat rajansa ja kunnioittaa niitä. Luovuudessa ihminen kulkee kohti omaa itseään ja totuutta. Muuten psyyke ei kestä, eikä taiteilija pysty elämään normaalia arkea, kohtaamaan muita ihmisiä. – Moni taiteilija kamppailee tämän kanssa
Siinä saa olla kuin lapsi. Luovuus ei anna jäädä paikoilleen, Elina Merenmies sanoo. Mietin, olenko kyseiseen tilanteeseen oikein pukeutunut. – En voi hallita kaikkia katsojan näkökulmia mutta silti aina mietin myös hänen reaktiotaan. Uskon, että Jumala on osaltaan minut kuvataiteilijan tehtävään tarkoittanut. – Teen kaikkeni, että voin olla hänen palvelijansa ja hänen rakkautensa arvoinen. – Vaikka ikoninmaalaus on väsyttävää ja voimia vievää, on se myös lomaa, rauhoittavaa. Vähän niin kuin Suuren paaston matkalla. Omaan sisäiseen erämaahan Merenmiestä kuljettaa myös ikonimaalaus. Elina Merenmies haluaa maalauksillaan kertoa ja koskettaa. – Se on tärkeintä. – TAITEILIJA pääsee, mutta usein myös joutuu, tilaan joka ei jätä häntä rauhaan. askel 4/25 ~ 53 ja maalaukseni äärelle. Hän suosittelee ikonien maalaamista kaikille taiteilijoille. Se on vähän sama asia kuin vaatteita valitessani. Jumala on aina läsnä Elina Merenmiehen elämässä ja työssä. Sain niistä paljon vaikutteita ja kiinnityin niihin. AATAMIN YLISTYS, 2024. Uhraan sille kaiken elämässäni. Kaikki on annettu valmiiksi. Sisäinen erämaa kutsuu Jo nuorena Elina Merenmies kertoo kiinnostuneensa katolisen ja ortodoksisen kirkon erämaaisistä. Mistään ei tarvitse päättää itse, voi vain antautua tekemään tradition vakaiden ohjeiden mukaan. Ju ss i Tia in en / Ga le rie An ha va N ell i Pa lo m äk i Ju ss i Tia in en / Ga le rie An ha va. – Niissä kaikissa oli elementtejä, jotka liittyivät kilvoitteluun, ortodoksisuuteen, taiteeseen ja maailmasta luopumiseen. Minun ei tarvitse miettiä sisältöä tai suunnitella. – Tutkin kirjoitusten lisäksi alkukristillisiä freskoja ja maalauksia, luin Fjodor Dostojevskin kirjallisuutta ja katsoin muun muassa Andrei Tarkovskin elokuvia. Maalaaja voi elää hetkessä ja rukouksessa tradition kautta. Tiedän olevani oikeassa paikassa. KAIKKI NÄKYY, 2023. Kuva on otettu vanhanaikaisella isolla mustavalkolaatikkokameralla
– Ikoneissa ja vanhassa kirkkotaiteessa hän ei osoita itseensä tai muihin vaan Kristukseen. Tutustumistapaamisessa ohjaaja tai ohjattava voivat vielä sanoa vapaasti, jos tarpeet ja osaaminen eivät kohtaa, ja ohjaajaa voidaan vaihtaa. – On tärkeää ymmärtää, että ihmisten hengelliset polut ovat valtavan erilaisia. Moni on voinut kulkea jo pitkään uskon polkua, mutta toivoo jumalasuhteensa uudistumista. Luottamuksellisten pohdintojen jakaminen toisen kanssa on suuri lahja. Tärkeää on kunnioittava kuuleminen ilman toisen ajatusten ja kokemusten arvottamista. Valmiita vastauksia hän ei tarjoa. Mikään reitti ei ole toista parempi tai huonompi. Kysymykset ovat vastauksia tärkeämpiä Hengellinen ohjaus ei ole kriisityötä tai terapiaa, mutta toisinaan siihen voi kuulua myös sielunhoidollisia elementtejä. Usein jumalasuhde kriisiytyy elämän murroskohdissa. Ohjaaja ja ohjattava sopivat keskenään, kuinka usein he tapaavat ja kuinka monta kertaa. 54 ~ askel 4/25 – MYÖS ohjaaja oppii koko ajan. Hengellisessä ohjauksessa lähdetään aina liikkeelle ohjattavan tarpeista. Kiinnostuneita on ollut heti jonoksi asti. Tarve ohjaukseen voi nousta esimerkiksi elämän murroskohdassa. Kohtaamiset ovat ehdottoman luottamuksellisia ja niissä noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita. Ohjaajan tärkein tehtävä on kuunnella ja esittää hyviä jatkokysymyksiä. Hengellinen ohjaaja osoittaa Kristukseen Hengellinen ohjaaja on rinnalla kulkija uskon kysymyksissä. Monet suosivat tapaamisia noin kuukauden välein. Ohjaajat ovat käyneet koulutuksessa läpi oman hengellisen polkunsa. T uomasyhteisö alkoi tarjota viime vuoden lopulla mahdollisuutta henkilökohtaiseen hengelliseen ohjaukseen. Myös tarve etsiä uutta kutsumusta ja suuntaa korostuu vaikkapa lasten muuttaessa kotoa, eläkkeelle jäämisen yhteydessä tai jonkun menetyksen jälkeen. Sa ri Sa ve la. EMILIA KARHU Juttuaihetta on ideoitu yhdessä Tuomasyhteisön kanssa. Siellä on puhuttu niin epäilyksistä ja kriiseistä kuin siitäkin, mikä on lähentänyt heidän suhdettaan Jeesukseen. Joku haluaa oppia sydänrukousta tai ignatiaanista mietiskelyä. Pönni kuitenkin haastattelee puhelimitse kaikki ohjausta haluavat ja selvittää heidän toiveitaan ja tarpeitaan. Johannes Kastaja on Anne Pönnin mukaan hyvä esikuva hengelliselle ohjaajalle. – Luotan pitkälti intuitiooni. Ohjaajan ja ohjattavan välille ei ole tarkoitus synnyttää ystävyyssuhdetta, joten henkilökemioiden merkitys ei ole ratkaiseva. Niiden perusteella hän etsii jokaiselle mahdollisimman sopivan ohjaajan. Uuden toimintamuodon suosio yllätti yhteisön hengellisen ohjauksen koordinaattorin Anne Pönnin, jolle ohjaus on sydämen asia. Kyse on rinnalla kulkemisesta hengellisissä asioissa. Pönni työskenteli ennen eläkkeelle jäämistään NNKY-liiton pääsihteerinä. – Olen saanut elämäni varrella monilta ihmisiltä oivalluksia ja vahvistusta jumalasuhteelleni, joten ryhdyin miettimään, voisiko meillä Tuomasyhteisössäkin olla hengellistä ohjausta. Ja jos aavistelen, että joku tarvitsee ennemmin muun tyyppistä apua kuin hengellistä ohjausta, ohjaan hänet sopivan tuen piiriin. Lopulta Pyhä Henki on se, joka tekee työn, sekä ohjaajassa että ohjattavassa, Anne Pönni sanoo. Toinen saattaa etsiä kutsumustaan uudessa elämänvaiheessa. Kyky organisoida sekä työssä kehittynyt ihmistuntemus ovat suureksi avuksi nykyisessä vapaaehtoistehtävässä. Kaikki 10 ohjaajaa ovat käyneet joko Hiljaisuuden ystävien tai Helsingin seurakuntayhtymän koulutuksen
Pix ab ay. Rahankeräyslupa RA/2020/685. Me muistamme sairaita ja heitä, joista olemme joutuneet luopumaan. Sinä olet suojamme ja voimamme, sinä kuoleman voittanut Vapahtaja. Rukoilemme niiden puolesta, jotka ovat joutuneet riippuvuuksien vangiksi, niiden puolesta, jotka ovat sortuneet rikoksiin, ja niiden puolesta, jotka hukkaavat elämäänsä. Anna luottamus ja uusi toivo. Muistamme kaikkia, jotka näkevät nälkää ja elävät köyhyydessä, heitä, joiden elämän perustukset horjuvat. Rukoilemme kaikkien vallanpitäjien puolesta ja kaikkien päätöksentekijöiden puolesta. MobilePay 75221 tai pankkitili: FI97 5541 2820 0124 26, viite 3010. Tuomasyhteisön tuottama sivu Paastomatka kohti ristiä ja uutta toivoa Tuomasyhteisö Pyhän palveluksesta yhteistä iloa ja toivoa Tuomasmessut sunnuntaisin klo 18 Mikael Agricolan kirkossa, Tuomasmessun YouTube-kanavalla ja Radio Deissä, Ehtookellot Kallion kirkossa ja viikkomessut torstaisin. Kuukausilahjoittamisesta, merkkipäiväja testamenttilahjoituksista lisää tietoa: www.tuomasmessu.fi/lahjoita. Aamen. askel 4/25 ~ 55 Rakastava Jumala, kuljemme kanssasi kohti hiljaista viikkoa. Anna herkkyyttä kuulla sinun kutsusi ja rohkeutta vastata siihen. Jumala, sinuun me turvaamme. Kaikki toiminta Alfa-kurssit, pienryhmät, Tuomasyhteisöjen verkosto, hengellinen ohjaus, musiikki, rukousavustajakoulutus: www.tuomasmessu.fi Tuomasyhteisö ry Yhteisön toiminnan toteuttamiseen tarvitsemme niin jäsenten, tukijoiden kuin seurakuntienkin tukea. Voit tukea toimintaamme rukoilemalla, osallistumalla sekä taloudellisesti. Suojele meitä kaikilta päivän vaaroilta ja yön kauhuilta. Seurakuntapäättäjä: ehdota kerättäväksi kolehti Tuomasyhteisö ry:n työn tukemiseen: FI23 5541 2820 0124 00, viite 350035
Tico kävelee perässäni ja uikuttaa, se vaistoaa kokemuksesta, että nyt asiat eivät ole hyvin. Toinen ottaa sydänfilmiä ja toinen puhuu sairaalaan. Pikkuisesta Jeesuksesta on tullut kaverini. Silloin melkein hajosin pieniksi marmorikuuliksi, jotka karkaavat koloihinsa piiloon. Doximycin-lääkepurkki kourassa pääsin vihdoin kotiin. Tai katsomaan jotain hervotonta komediaa… Kymmenen sentin Jeesus Koiran elämää Teemu Rinne • nurmijärveläinen toimittaja Otan pienen Jeesushahmon seinältä ja juttelen sille kaikki huoleni. Nukahdan hetkeksi ja näen unta Ticosta. Tico oli noussut takajaloilleen ja ottanut puhelimen tassujensa väliin. Tico on yhä yksin! Saan Ticon kasvattajan kiinni. Olen kuin kuollut, mutta virallisesti hengissä. Olin enää parin sadan metrin päässä kotoa. Mutta huomenna Tico tulee. Taas kerran totean, kuinka pieni koira vie tilaa. Onneksi heillä on teräksellä vahvistetut suojakengät. Soitinkin sille kerran. Jäljelle on jäänyt kuminen sekasotku. 56 ~ askel 4/25. Kylässä kaikki jo nukkuvat. Tassujen naputus lautalattiaan on vain kaukainen kuulokuva. Päätämme Jeesuksen kanssa mennä nukkumaan. Taju liitää siniseen metsään millä hetkellä hyvänsä. KOLME PÄIVÄÄ ravasin pitkin sairaalan käytäviä ja mietin Ticoa. Elän koirani vuoksi. Herään säpsähtäen ja huomaan kellon olevan 11. Sitten minut siirrettiin Nurmijärven terveyskeskuksen vuodeosastolle. Usein koen monologini jälkeen mystistä rauhaa. Iltaisin katselen sinistä metsää. Tico on vieläkin hoidossa. Näin huoneeni ikkunasta taloni ja pihalla Ticon pallot. Kuulen ambulanssin tulon kaukaa. Teen päivisin 15 minuutin kävelyjä lääkärin kehotuksesta, pikku Jeesus mukanani. Tulehdusarvot ovat matalat, mutta kuume 39,5. Ihmeellisin löytöni on kauniisti kehystetty kymmensenttinen hopeinen Jeesus-hahmo. Ticon päättää suojella minua iskemällä hampaansa ensihoitajan jalkineeseen. Ensihoitajat ihmettelevät, kuinka monta kertaa olen joutunut vajaan vuoden aikana sairaalaan. K ello väittää olevansa noin neljä aamuyöllä. En tiedä miksi ne ovat kokoontuneet juuri minun luokseni, mutta tuhlaan aikaa tutkimalla niitä. Näen pimeässä Ticon kasvot ja minuun suunnatut tummat, surulliset silmät. Miksi yöllä pitää ajaa pillit päällä. Höpötin sille meidän juttuja ja vastaukseksi sain koiran itkua. Se hengittää joka nurkassa, sen sydän sykkii sen oman elämän tahdissa. Tiedän, että kuvitelmaa. Nojaan ulko-oveen ja näppäilen 112. Nyt on kuudes päiväni kotona. Selitän epäselvästi, että en pysty hengittämään. Otan sen aina välillä seinältä ja juttelen sille kaikki huoleni. Hyvinkään sairaalassa otetaan loputtomasti kokeita ja röntgenkuvia. Ensihoitajat rymistelevät sisään. En saa happea. Mitään selittävää ei löydy. Koti on kuin tyhjä ilmapallo, johon joku on yrittänyt puhaltaa ilmaa. Usein koen monologini jälkeen mystistä rauhaa. Puut ravistelevat itseään ja nostavat latvojaan ylös pimeyteen, ihan kuin ne eivät tykkäisi katulamppujen kelmeästä valosta. En edes tiedä, kenet saisin sitä hoitamaan. Sanon jotain Ticolle samalla kun puristan sitä sylissäni. Oloni on vähän parempi, koska happinaamari syöttää happea keuhkoihini. On raastavaa jättää Tico yksin. Metsä näyttää ikkunan läpi siniseltä, ja sielu tuntuu karkaavan jonnekin. Yritän ottaa lisää astmalääkettä, mutta oloni vain huononee. Hänellä on avaimeni ja hän lupaa hakea Ticon heti. Koiran silmästä juoksee kyynel. MINULLA ON seinillä kymmeniä tauluja
Höpötin sille meidän juttuja ja vastaukseksi sain koiran itkua, Teemu Rinne kirjoittaa. Soitinkin sille kerran. Tico oli noussut takajaloilleen ja ottanut puhelimen tassujensa väliin. Ju kk a Gr an stö m askel 4/25 ~ 57. KOLME PÄIVÄÄ ravasin pitkin sairaalan käytäviä ja mietin Ticoa
58 ~ askel 4/25
Pixabay Luonto ei pidä kiirettä, ja silti kaikki ehtii ajallaan. – Laotse Hetki luonnossa askel 4/25 ~ 59
Em ile La ss all e/ M us eo vir as to. ”Jääkää hyvästi kaikki tiaiset ja pääskysenpojat! Armollinen Herra Jeesus varjelkoon teitä haukan kynsistä ja ruokkikoon teitä hyttysillä”, hän sanoi lähtösaarnassaan Karesuannossa. TEKSTI: EMIL ANTON LARS LEVI Laestadiuksen kuvan on piirtänyt alun perin Charles Giraud. 60 ~ askel 4/25 Lars Levi Laestadius – tiedettä, turismia ja tunteellisia saarnoja Lestadiolaisen herätysliikkeen kantaisä oli paitsi pappi ja saarnamies myös kasvitieteilijä, ranskalaisten tutkimusmatkailijoiden Lapin-opas ja saamelaisen mytologian tutkija. Lapin luonto innoitti Laestadiusta läpi elämän. Hän sai vaimonsa kanssa 15 lasta
Katosta roikkuu kuivattuja kasveja kuten roikkui isännän eläessäkin. LAESTADIUKSEN PIRTTI Pajalassa. Em il An to n askel 4/25 ~ 61
Hän löysi useita uusia lajeja (kuten tromssantunturiunikon, jonka latinankielinen nimi on papaver laestadianum), julkaisi tieteellisiä artikkeleita, tallusti tuhansia kilometrejä ja keräsi jopa parikymmentä tuhatta kasvia. Lars Levin veljen Petrus Laestadiuksen mukaan Jäckvik oli ”hirvittävä paikka”, jonka ”maa on pelkkää kivikkoa” ja joka vaikutti olevan myös ”sääskien pääkaupunki ja oikea isänmaa”. Kasvitieteestä tulikin ensimmäinen tieteenala, jolla Laestadius teki merkittäviä saavutuksia. Sittemmin lestadiolaisuus on jakautunut vielä jopa pariinkymmeneen eri haaraan, erityisesti Yhdysvalloissa, jonne liikkeen veivät siirtolaiset. Minulle kävi kuitenkin niin, ettei mielikuvitusmatka riittänyt, vaan halusin nähdä ja kokea Laestadiuksen syntymän, elämän ja kuoleman paikat omin silmin. 62 ~ askel 4/25 L ars Levi Laestadius tunnetaan parhaiten hänen mukaansa nimetystä herätysliikkeestä, lestadiolaisuudesta. Laestadiuksen tunnelmallisessa pirtissä Pajalassa roikkuu tänäkin päivänä useita kuivattuja kasveja, minkä lisäksi siellä voi nähdä muun muassa rovastin työpöydän ja kuolinvuoteen. Onneksi olin liikkeellä helmikuussa! Botanisti pohjoisen paratiisissa Jäkkvikistä Laestadiuksen perhe pääsi muuttamaan vuonna 1808 Lapin paratiisiksi kutsuttuun Kvikkjokkiin, missä kasvillisuus oli monipuolista. Lars Levi ja Britta-Kajsa olit kumpikin tunnettu heän hyäntahtosuuesta. Net otit useasti vasthaan yöviehraita ja pettasit matressila ja oljila laatialle.” Yhdessä kukassa löydän mitä ihanimman Luojan työn.. Meänkielinen opasteksti muistuttaa, että Lars Levin lisäksi talouteen kuului vaimo, seitsemän kotona asuvaa lasta (yhteensä 15 syntyneestä) ja työväki. Tänä vuonna rovastin syntymästä tuli kuluneeksi 225 vuotta, joten matkasin bussilla Ruotsin halki Luulajasta Jäkkvikiin, Laestadiuksen synnyinkylään. Hänen elämäänsä väritti alusta asti Ruotsin Lapin lumoava luonto, joka antoi virikkeitä niin uskonnolliselle kuin tieteellisellekin elämänuralle. Laestadius kuoli kuitenkin jo vuonna 1861, kauan ennen hajaannuksia. ”Niin viattomalta kuin kasvitiede näyttääkin, se herättää kuitenkin suosijoissaan intohimoista kunnianpyyntiä. Kasvitieteellä oli Laestadiukselle myös hengellinen merkitys. Syntynyt sääskien pääkaupungissa Laestadiuksen elämäkertojen lukija pääsee mielikuvitusmatkalle Ruotsin Lapin kiehtovalta kuulostaville paikkakunnille: Jäkkvik, Arjeplog, Kvikkjokk, Jokkmokk, Karesuando. Kun nuorukainen löytää ensimmäisen kerran uuden kasvin, kunnianperkele hypähtää riemusta.” Uudesta kriittisestä etäisyydestä huolimatta Laestadius ei kuitenkaan täysin lopettanut kasvitieteen harrastamista, vaan jatkoi sitä pienemmällä vaihteella aina elämänsä loppupuolelle saakka. Vanhan kristillisen ajatuksen mukaan luonto on ikään kuin Jumalan ensimmäinen kirja, ja Laestadius heijastaa tätä kokemusta jo 19-vuotiaana: ”Jo se tuottaa omalle sielulleni suuren tyydytyksen, kun yhdessä kukassa löydän mitä ihanimman Luojan työn.” Kasvien toimittaminen Etelä-Ruotsin ja Pariisin tiedepiireille sekä niiden piirtäminen Ruotsin tiedeakatemian jättimäiseen Svensk botanik -sarjaan tuotti Laestadiukselle myös rahaa ja mainetta. Kirkolle Arjeplogiin piti kävellä tai hiihtää 60 kilometriä, eikä matkalla ollut ketään, kenen luo pysähtyä. Suhtautuminen kasvitieteeseen ja sen tuomaan arvonantoon muuttui, kun Laestadius koki uudenlaisen hengellisen heräämisen vuonna 1844. Bussissa on lisäkseni vain pari koululaista. Siellä voi myös yöpyä. Kylästä löytyy myös kauppa ja kappeli. Jäkkvikissä asuu vakituisesti vain kolmisenkymmentä henkeä ja sinne kulkee vain yksi bussi päivässä. Laestadiuksen aikana ei ollut sen paremmin bussia, kauppaa kuin kappeliakaan. Etupenkiltä saan ihailla kilometrikaupalla kauniita tunturimaisemia, erityisesti lumen peittämää Peljekaisea, jonka juurella on nykyään Fjällcentret-laskettelukeskus. Nousen bussiin Arjeplogin hienon hopeamuseon edustalta. Vuosisadan vaihteessa lähes koko Suomeen levinnyt liike hajaantui uusheräykseen, esikoislestadiolaisuuteen ja vanhoillislestadiolaisuuteen. ”Täälä pirtissä asu suunile 11–12 henkeä. Siellä heräsi nuoren Lars Levin kiinnostus kukkiin. Itse Jäckvikin kylässä on joitain taloja, joista yhden taakse on pystytetty Laestadiuksen muistokivi ja -laatta. Ruotsin ja Suomen pohjoisilla rajamailla alkoi 1840-luvun puolivälissä herätys, jossa ilmeni erilaisia armonmerkkejä, ihmeitä, kääntymyksiä, raitistumisia, liikutuksia, jopa kielilläpuhumista ja tanssimista
ja 12.5. Laestadius kohtasi Ranskan kuninkaan Ludvig Filipin valtuuttaman seurueen Pohjois-Norjassa, mistä hän opasti sen tuntureiden ja jokien yli viikossa Karesuannon pieneen pappilaan. Iltanuotion loimutessa Laestadius johdatti vieraansa saamelaistarujen pariin, mikä sai ranskalaiset vaatimaan Laestadiukselta ”lappalaisten historiasta” kertovaa teosta. Lisätietoja: Emil Anton puh. askel 4/25 ~ 63 Lars Levi Laestadius • Syntyi 10.1.1800 Jäkkvikissä • 1826 Karesuannon kirkkoherraksi • 1827 naimisiin Brita Caisa Alstadiuksen kanssa • 1849 Pajalan kirkkoherraksi • Kuoli 21.2.1861 Pajalassa Laestadius 225 vuotta -lukupiiri Laestadiuksen Kirkkopostillan saarnojen lukupiiri kokoontuu Helsingissä Lestadiolaisen Uusheräyksen tiloissa (Fredrikinkatu 61b) maanantai-iltaisin kello 17–19 kerran kuussa. La Recherche -retkikunnan matkoista ilmestyi vuodesta 1840 alkaen 19 niteen julkaisusarja, josta jäi kuitenkin Ranskan uuden vallankumouksen takia puuttumaan 20. MUISTOLAATTA SYNNYINKYLÄSSÄ Jäckvikissä. W iki m ed ia Co m m on s JUKKASJÄRVEN KIRKON alttaritaulussa Lars Levi Laestadius saarnaa parannusta Lapin ”juomareille”, ”varkaille” ja ”huorintekijöille”. Ranskalaiset palasivat pohjoiseen toiselle visiitille vuonna 1839, jolloin tarkoituksena oli muun muassa maalata lappalaisia ja Lapin-maisemia. osa, Laestadiuksen Lappalaisten mytologian katkelmia. Ludvig Filipin hovimaalari François-Auguste Biard ikuisti LaestaTROMSSANTUNTURIUNIKKO ON tunturiunikon alalaji, joka on saanut nimensä (Papaver laestadianum) löytäjänsä Lars Levi Laestadiuksen mukaan. Tänä keväänä kokoonnutaan vielä 28.4. Oppaana Lapin luonnossa Kansainvälisesti merkittävimmät vieraansa Laestadius sai vuonna 1838, kun Ruotsin kuningas nimitti hänet Ranskan tiedeakatemian La Recherche -tutkimusmatkaseurueen Lapin-oppaaksi. Em il An to n Em il An to n. Tromssantunturiunikkoa esiintyy Norjassa ja Ruotsissa kalkkipitoisilla liuskesoraikoilla ja lapinvuokkokankailla. 0456313899 tai fineca@hotmail.com
Rovasti saattoi tekstin valmiiksi, mutta huomion valtasivat nyt ”kokonaan toiset, uskonnon piiriin kuuluvat asiat, jotka minusta näyttävät mytologiaa huomattavasti merkityksellisemmiltä”. Vapaa Henki herättää oikean kristillisyyden. Laestadius kastoi pojan Xavierin mukaan Savjetiksi ja nimitti vieläpä katolisen Marmierin vauvan kummiksikin. Se sai väistyä keskiöstä uskonnollisen heräyksen jälkeen. 64 ~ askel 4/25 diuksen opettamassa saamelaisia talvimaisemassa, kun taas Sébastien Charles Giraud maalasi tunnetun rovastin muotokuvan, jonka litografiaversioon Émile Lassalle lisäsi myöhemmin Ranskan kuninkaan Laestadiukselle myöntämän Kunnialegioonan ritariristin. Em il An to n Em il An to n. Ranskalaisista erityisesti ruotsia osannut Xavier Marmier muodostui Laestadiukselle läheiseksi. EMIL ANTON halusi nähdä omin silmin Lars Levi Laestadiuksen elämän tärkeät paikat. Laestadius kertoo kirjansa pääluvuissa saamelaisten jumaluusopista, uhriopista, ennustusopista ja tarinoista. Laestadiuksella oli paitsi ruotsalaista myös saamelaista verta, ja hän osasi useampaakin saamen murretta. ARJEPLOGIN KIRKKO oli Laestadiuksen lapsuuden kotikirkko. Kuten mainittu, käsikirjoitukset jäivät kuitenkin Ranskan poliittisten mullistusten takia julkaisematta, ja ne hautautuivat arkistojen uumeniin vuosikymmeniksi. Rovasti muistuttaa syntyneensä Lapissa ja matkustelleensa siellä ”enemmän kuin kukaan muu”. Lisäyksiä 1. Nyt alkoi paitsi kiihkeämpi saarnaaminen, myös uusi 12-vuotinen kirjaprojekti, jonka päätteeksi valmistui Laestadiuksen uskonnonfilosofinen pääteos Hulluinhuonelainen. Laestadius käy myös kriittistä keskustelua muiden samasta aihepiiristä kirjoittaneiden tutkijoiden kanssa. Vuoden 1844 käänteentekevä kohtaaminen Lapin Marian kanssa tarkastusmatkalla Åselen pappilassa sijoittui juuri Lappalaisten mytologian viimeistelyvaiheeseen. Hän kirjoittaa Luulajan Lapin pakanoista, noitarummuista, maanalaisista neidoista, jättiläisistä ja yliluonnollisista kokemuksista. osaan dokumentoitiin vielä 2009, ja vasta vuonna 2011 saatiin painoon täydellinen laitos – ei ruotsiksi eikä ranskaksi, vaan suomeksi. Mytologista psykologiksi Laestadiuksen ranskalaisille toimittama teos Lappalaisten mytologian katkelmia valmistui vuonna 1845 ja koostui viidestä osasta. Paksun ja oppineen 550-sivuisen kirjan sisällön Laestadius tiivistää eräässä kirjeessään siihen havaintoon, että sydän on ihmisessä olennaisempi kuin järki tai tahto, ja että hyvä pää ei voi parantaa pahaa sydäntä. Sitä voisi nimittää myös antropologiseksi tai psykologiseksi tutkielmaksi, sillä siinä Laestadius käsittelee ihmisen sielua, tahtoa, tunteita, himoja ja mielenliikutuksia. Mytologialle kävi kuitenkin samoin kuin botaniikalle. Myöhemmin herätyksen koettuaan Laestadius saarnasi, ettei elävä kristillisyys ole sidottu mihinkään tiettyyn ihmisten muotoilemaan uskontunnustukseen, luterilaiseen tai katoliseen, vaan ”Henki on vapaa, joka herättää oikean kristillisyyden”. Vuonna 1839 Marmier ja Laestadius tekivät patikkaretken erääseen Kautokeinon kylään, jossa oli juuri syntynyt poika. Ensimmäinen osa löytyi uudelleen vuonna 1933 Ranskasta, osat 2–4 vuonna 1946 yllättäen Yalen yliopistosta Yhdysvalloista
Siinä tulevat ilmi Laestadiuksen luontosuhde, lapsiperhekokemukset ja kylmän Lapin koettelemukset, mutta myös tietynlainen feminiininen mystiikka, jossa Jumala saa taivaallisena Vanhimpana äidillisiä, kenties mariaanisia piirteitä. Painakoon rintansa parkuvaisten suuhun, että heittäisivät parkumasta ja ilolla katselisivat synnyttäjäänsä.” Laestadius rukoili saarnansa päätteeksi, että ”saisimme nähdä toisemme taivaassa ja siellä veisata ’Amen, halleluja’, iankaikkisesti”. ”Jääkää hyvästi kaikki tiaiset ja pääskysenpojat! Armollinen Herra Jeesus varjelkoon teitä haukan kynsistä ja ruokkikoon teitä hyttysillä. Jääkää hyvästi te Jeesuksen karitsat, jotka Ylimmäinen Paimen on temmannut raatelevaisten susien hampaista! Herra Jeesus vieköön teitä parhaille laitumille ja ruokkikoon teitä parhailla vainioheinillä, kun talvi tulee.” Kirjoja Laestadiuksen elämästä • Lohi, Olli (toim.) Avaa suusi, pääskysen poika. Idea-Nova 2007. Lars Levi Laestadius – sananjulistaja ja luonnontutkija. Sydämen kristillisyys: Lars Levi Laestadius ja lestadiolaisen herätyksen alkuvaiheet. LAESTADIUKSEN työpöytä Pajalan pirtissä. askel 4/25 ~ 65 Hulluinhuonelaisen varsinaisena tarkoituksena on perustella kristillinen sovitusoppi psykologisesta näkökulmasta ja oikeuttaa Laestadiuksen uusi, tunteisiin vetoava saarnatyyli. ”Jääkäät hyvästi, te vastasyntyneet lapset, joita taivaallinen Vanhin on synnyttänyt suurella tuskalla ja verenvuodatuksella! Jääkäät hyvästi, te vastasyntyneet, jotka makaatte ja parutte tämän maailman kylmällä lattialla. Hulluinhuonelainen oli Lappalaisten mytologian tavoin rovastin kuoleman jälkeen kauan kadoksissa, kunnes se löytyi ja julkaistiin viimein 1960-luvulla. Maisemat olivat jylhät. • Ojala, Jorma. Kuolinvuoteellaan hän näki horroksessa näyn, joka vastaa mielenkiintoisesti jäähyväissaarnan toiveita: ”Yksi kaunis vaimo kävi tässä. SRK 2019. LAESTADIUKSEN HAUTA Pajalassa. Vapahtaja tulee minua avoimilla rinnoilla noutamaan, jo nyt vieraat taivaasta tulevat noutamaan.” Em il An to n Em il An to n Em il An to n Em il An to n. Lars Levi Laestadius: Yksi mies, seitsemän elämää. SRK 1989. Lars Levi Laestadius: Tiedemies ja pappi. Hän halusi ankaran parannussaarnan välityksellä antaa Pyhän Hengen käännyttää pahat sydämet ja saattaa heidät Taivaallisen Vanhimman hoiviin, orjantappuralla kruunatun Sovittajan jalkojen juureen. • Lohi, Seppo. Luontomystiikkaa ja autuaallinen kuolema Laestadiuksen kenties kaunein ja kuuluisin saarna on hänen vuonna 1849 pitämänsä lähtösaarna Karesuannon seurakunnalle. Kirjapaja 2011. LAESTADIUKSEN SYNNYINPAIKASTA Jäckvikin kylästä piti aikanaan kävellä tai hiihtää 60 kilometriä kirkolle Arjeplogiin. Laestadius esitti, että sovituksen tarve nousee ”siitä välttämättömyydestä, jonka mukaan vanhempien pitää kärsiä jumalattomien lastensa tähden”. • Pentikäinen, Juha & Pulkkinen, Risto. Nostakoon Vanhin teitä ylös tämän maailman kylmältä lattialta, pesköön puhtaaksi elämän vedellä ja kääriköön puhtaaseen liinavaatteeseen ja painakoon teitä rintaansa vasten
Ristikko 4/2025 NIMI OSOITE PUH.. Vastanneiden kesken arvotaan palkinto. 66 ~ askel 4/25 LÄHETÄ AVAINSANAT tai koko ratkaisu 21.4. mennessä: Askel, Ristikko 4/2025, PL 279, 00131 Helsinki. Sähköpostilla: askel.toimitus@kotimaa.fi. VASTANNEIDEN kesken arvotaan palkinto
Liputtamaan kannustetaan niin yksityishenkilöitä, valtion laitoksia, kuntia, seurakuntia, yhdistyksiä kuin yrityksiäkin. Vastauskirjeet postitetaan viikoittain ilmoittajille. Merkitse kuoren vasempaan ylänurkkaan ilmoituksessa mainittu nimimerkki ja numero. Onnittelut! Kirjoita minulle Nosta lippu salkoon evakkojen muistamiseksi Karjalan Liitto haastaa suomalaiset nostamaan lipun salkoon evakkojen muistamiseksi Evakkojen liputuspäivänä 20.4. LÄHETÄ LYHYEHKÖ kirjeenvaihtoilmoitus (maksimi 50 sanaa) nimimerkillä, nimelläsi ja osoitteellasi varustettuna. Evakuointi kosketti koko kansakuntaa. Viite 60503. Tai lähetä ilmoitus ja maksukuitti sähköpostilla: askel.toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi Kirjeenvaihtoilmoitus. Toisen maailmansodan aikana Suomi evakuoi menettämiltään alueilta pysyvästi noin 440 000 ja väliaikaisesti lähes 200 000 ihmistä. MIKÄ ON tämän lehden paras juttu. Ristikkopalkinnon voitti Tuula Kauppila Tampereelta. askel 4/25 ~ 67 Ristikko 3/2025 KUN HALUAT oman ilmoituksen Askel-lehteen: Kirjeenvaihtoilmoituksen hinta on 25 € kotimaasta, Pohjoismaista ja Baltiasta, muista maista 30 €. KUN HALUAT vastata kirjeenvaihtoilmoitukseen: Kirjoita kirje nimimerkille ja lähetä osoitteeseen Askel / Kirjoita minulle, PL 279, 00131 Helsinki. ILMOITUKSET LYHENNETÄÄN tarvittaessa ja julkaistaan saapumisjärjestyksessä. Sodan seurauksena evakuoitujen sopeutuminen uuteen elämään oli keskeinen osa Suomen jälleenrakennusta.. mennessä osoitteeseen: Paras juttu, Askel, PL 279, 00131 HKI tai askel.toimitus@kotimaa.fi. Vastanneiden kesken arvotaan palkinto. Henkilöt, jotka haluavat vastata sinulle, lähettävät kirjeensä toimitukseen, josta ne postitetaan sinulle viikoittain Askelen kuoressa avaamattomina. Numeron 3/2025 parhaaksi lukijat äänestivät aktiivisen vapaaehtoisen Aija Frantzin haastattelun otsikolla Sydämeltään auttaja. Maksa summa Sacrum-Kotimaa Oy:n tilille FI70 1794 3000 0133 69. Jutun kirjoitti Tomi Olli ja kuvasi Asser Eronen. Osoite: Kirjeenvaihtoilmoitus, Askel, PL 279, 00131 Helsinki. Lähetä vastaus 21.4. Varaudu odottamaan vähintään kuukausi. Onnittelut! Lehden paras juttu. Palkinnon voitti Mirja-Liisa Hautalahti Töysästä. Liitä maksettu pankkisiirtokuitti tai kopio siitä kirjeeseen. Kirjoita kortin tai sähköpostin otsikoksi Paras juttu, kerro suosikkisi otsikko ja liitä mukaan nimesi ja osoitteesi
+ 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. 56 €) Askel Inspiroi, uudistaa ja hoivaa Tilaa Nyt! Kampanjakoodi: AM6KEVÄT25. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. https://esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/1974 (Norm. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Lasku tulee maksettavaksi kahdessa erässä. + 6,9 snt/min. 6 kk 44 € Tilaus on määräaikainen. Paperilasku 5 € + alv 10 %. 68 ~ askel 4/25 asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Ota Askel Kohti positiivisuutta ja henkistä hyvinvointia Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja päättyy automaattisesti tarjousjakson loputtua. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen