HOMEPIINA JOHTI ELÄMÄNMUUTOKSEEN SUOMENHEVONEN KANTAA TAAKAT JA TOIVEET ELÄMÄNTAITO: ANN-MARIE HAGMAN: JUHA TANSKA: irtonumero 9,50 € 4/24 Muusikko Juha Lehti: Vertaistuen ja Jumalan avulla löysin sisäisen rauhan. askel 4/24 ~ 1 Meri antoi ja otti kaiken – Anni Blomqvist kirjoitti elämänsä Myrskyluodon Maijan tarinaan Jouni Juntumaa bongaa erikoisia puita Eläinteologi, äiti ja taiteilija Laura Koivurova kirjoitti rukouskirjan eläinten puolesta Uskoa, toivoa & rakkautta askel.fi askel.fi TULEEKO IKÄÄN TYVÄSTÄ NAISESTA NÄKYMÄTÖN
Nyt hän haluaa istua rauhassa kahviloissa ja kirjoittaa siitä, mitä hän löytää muistin pitkiltä käytäviltä. 26,10 (29,00) Owe Wikström Muistin käytävillä Pohdiskeleva omaelämäkerta. 10 cm. Korkeus: 12,5 cm 24,50. 1945) on kulkenut kohti ikääntymisen rajoja. 13 cm. Pastori Maikki avaa oven uskon maailmaan lempeällä huumorilla ja selittää uskon asioita nykyihmisille ymmärrettävillä vertauskuvilla. Kirjailija kutsuu myös lukijoitaan muistin käytäville, kurkistamaan käytävän varrella olevista ovista ja ikkunoista. Kannattiko vaihtokauppa. 040 735 2096 Marjut Mulari Usko tai älä – Mitä kristinuskosta kannattaa tietää ja miksi Teos lähestyy tuoreella tavalla luterilaista uskonoppia, sen keskeisiä käsitteitä, kirkon historiaa sekä kristillisiä perinteitä ja kristityn elämää. 27,20 Willow Tree Huolehtiva enkeli Huolehtiva enkeli – Angel of Caring. 21,60 (24,00) JÄLLEENLÖYDETTY TIE O L L I S E P P Ä L Ä VÄYLÄKIRJAT Riitta Lemmetyinen Tämän auringon alla – Tarinoita elämästä, Jumalasta ja siltä väliltä Mihin Einstein hukkasi matkalippunsa. 20,00 Willow Tree Enkelin syleily Enkeli lapsi sylissään. Kirja rohkaisee lukijaa pohtimaan oma hengellistä tietään kirjoittamalla. Hitaasti ja harkiten professori Owe Wikström (s. Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 Puh. 22,50 (25,00) Willow Tree Suojelusenkeli Suojelusenkeli – Guardian Angel Korkeus n. Erkki Jokisen kuvittama teos työntää lukijaa lempeästi elämän suurten kysymysten eteen. Voiko yksi kuiskaus muuttaa kaiken. Mitä rakkauskirjeille tapahtui. Usko tai älä Verkkokauppa: www.sacrum.. Kirjan ytimessä eivät ole etenemiset ja tekemiset, vaan elämän ihmettely, uskon ja epäuskon vaihtelu, Jumalan läsnäolon ja poissaolon pohdinta. 15,20 (16,90) Olli Seppälä Jälleen löydetty tie – Kuinka kirjoitin hengelliset muistelmat Näkemyksellinen muistelmateos, joka osoittaa, miten kadonneeksi luultu hengellinen tie piirtyy esiin, kun siitä uskaltaa kirjoittaa avoimesti ja rehellisesti. Korkeus n. Vaikuttavat ja kohti käyvät kertomukset elämästä ja Jumalasta avaavat ilon ja toivon näkökulmia arkeen. Lähes 40 vuotta uskontojournalistina luterilaisen kirkon lehdissä toimineen Olli Seppälän teos sisältää sekä henkilökohtaista puhetta uskosta että yleistä pohdintaa kirjoittamisesta, muistamisesta ja minuudesta
Mökillä me nautimme elämästä ja sinne me pakenemme paitsi stressiä myös liian korkeita sähkön hintoja tai pandemioita. Äkkiseltään superrikkaiden varustelu tuntuu hälyttävältä. Mökillä maailma paremmaksi Pääkirjoitus K ummallisia uutisia näinä kummallisina aikoina ilmaantuu uutisvirtaan. askel 4/24 ~ 3 Ka nn en ku va : Ju kk a Gr an st rö m PÄÄTOIMITTAJA Freija Özcan p. Mökillä osaamme olla myös sosiaalisia ja empaattisia. Me opimme empaattisisiksi, koska se pitää meidät elossa. Näitä superrikkaita ovat esimerkiksi Facebookin perustaja Mark Zuckenberg ja tekoälytutkimusta tekevän OpenAI:n toimitusjohtaja Sam Altman. Toimitus vastaa ainoastaan tilatuista jutuista ja kuvista. 040 683 8431 TOIMITUSSIHTEERI Emilia Karhu p. Painotalo Punamustan tuotannon ympäristöystävällisyys on tarkastettu ja hiilijalanjälki laskettu. ilmoitusmyynti@kotimaa.fi, sähköpostit etunimi.sukunimi@kotimaa.fi LUKIJAMÄÄRÄ 42 600 lukijaa (KMT 2023) PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, ISSN 0780-9972. Toisaalta superrikkaat eivät ole oppineet elokuvista mitään. Kohteisiin rakennetaan bunkkereita ja turvajärjestelmiä suojaamaan heitä muilta ihmisiltä. Yksinkertaisempi ja siksi todempi vastaus lienee, että tietotekniikkanerot ovat katsoneet liikaa tuomiopäivän elokuvia. Askel Huhti kuussa 2024 Ja ni La uk ka ne n. Tuomiopäivän elokuvissa bunkkeri ei nimittäin koskaan lopulta kestä. Me olemme mökkikansaa. Sisältömyyntipäällikkö Riikka Kettunen, 0400 860 862. Niissä rikkaat suojautuvat jonnekin luksuspiiloon tai pakenevat maasta ensimmäisenä, koska heillä on varaa sellaiseen. Elokuvantekijöille voisi antaa reseptin: enemmän suomalaista mökkikulttuuria, parempi maailma. Maailman superrikkaat hankkivat nyt hehtaareittain maata rakentaakseen itselleen turvapaikkoja. Kotimaa Oy:n tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkkinointiin henkilörekisterilain puitteissa. Näin he aikovat suojautua ilmastonmuutokselta ja maailmansodan jälkivaikutuksilta. Löytyy myös mielenrauhaa. Niin on ollut aina, jo ihmiskunnan aamuhämäristä saakka. Se, joka ei ole talvehtinut mökillään, suuntaa nyt sinne tarkistamaan tilannetta ja tekemään kevättöitä. Toimitusjohtaja Kati Kinnunen MEDIAMYYNTI Myyntipäälliköt Pirjo Teva, 040 680 4057, Juha Kurvinen, 040 665 5983. Se ’joku muu ihminen’ pääsee aina sisään, oli vartiointi miten hyvä tahansa. Askel painetaan paperille, jonka raaka-aine on peräisin kestävän kehityksen mukaisesti hoidetuista metsistä. SUOMALAINEN MÖK KIKAUSI alkaa käynnistyä. Tietävätkö he jotain, mitä me muut emme, kysyisi salaliittoteoreetikko. 044 3500 181 KOLUMNISTIT Hanna Ekola, Maija Paavilainen, Kati Pirttimaa, Teemu Rinne ja Juha Tanska TAITTO Samuli Lahtinen OSOITE Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki, Postiosoite: PL 279, 00131 Helsinki SÄHKÖPOSTIT askel.toimitus@kotimaa.fi, etunimi.sukunimi@kotimaa.fi KOTISIVU www.askel.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET p. Aikakausmedia ry:n jäsen. Askeleen jakelusta aiheutuu hiilidioksidipäästöjä, mutta Posti neutraloi niiden vaikutuksen rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Sieltä löytyy puuta, vettä, kalaa ja monelta kasvimaa. Pitääkö huolestua. Sekin on jäänyt oppimatta, että lopulta yhteistyötä tekevät ihmisryhmät pärjäävät parhaiten kaikissa olosuhteissa ja rakentavat uuden y h te i s k u n n a n . Sinne mahtuvat mökittömätkin sukulaiset ja ystävät. Kohta on huussit tyhjennetty, hiirenpapanat siivottu ja laituri laskettu. Ilmoitustrafiikki Lisbeth Sarkkinen, 040 750 5508. Pidätämme oikeuden hintojen muutoksiin. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi KUSTANTAJA Sacrum-Kotimaa Oy. Freija Özcan päätoimittaja Askel Me opimme empaattisisiksi, koska se pitää meidät elossa. Sääliksi käy bunkkerissa kyyhöttävää superrikasta, kun itse kertoilee tarinoita hyvässä seurassa saunan lauteilla ja pulahtaa sitten järven viileään veteen
Harrastus on kuljettanut häntä ympäri Suomea ja maailmaa. 26 KANNESSA Meren armoilla elänyt Anni Blomqvist kirjoitti Myrskyluodon Maijassa itsensä suomalaisten sydämiin 32 Alfa-kurssi on Tuomasmessun kävijöille kuin jatkorippikoulu 34 Tutustu Vuoden museo -finalisteihin 35 Kuukauden kirjavinkit 36 Kouvolan taidemuseon näyttelyssä luonnon harmoniaa ja säröjä 37 Hulvaton Kuumia aaltoja -esitys sukeltaa syvälle keski-ikäisen naisen elämään 38 Kolumni: Paul Kleen enkelit tekivät lähtemättömän vaikutuksen Maija Paavilaiseen 40 KANNESSA Eläinteologi Laura Koivurova rakastaa lapsia ja koko luomakuntaa 46 KANNESSA Kolumni: Juha Tanska kiittää Jumalaa suomenhevosesta 48 Kati Pirttimaa kävi syvällisiä keskusteluja Joogafestivaaleilla seurakuntien osastolla 50 KANNESSA Homepiina oli Anne-Marie Hagmanille lopulta suuri opettaja 55 Tuomasyhteisön sivu – Ylösnoussut Jumala, nosta meidätkin kevään valoon! 56 Kolumni: Teemu Rinne ei jaksa enää kysellä – reggaevaihde tekee polusta kevyemmän kulkea 58 Hetki luonnossa: Milloin on aika. 4 / 24 Ra m i M ar ja m äk i Jukka Granström Ju kk a Gr an str öm 40 LAURA KOIVUROVA eli taiteilija Limppu Witick muistuttaa, että luomakuntaan kuuluu ihmisen lisäksi paljon muutakin väkeä. Hän työstää ystävänsä kanssa Eläinten ja luomakunnan messua ja haaveilee pappeudesta.. 4 ~ askel 4/24 60 KIVENLAHDEN betoniviidakon puut tekivät Jouni Juntumaasta puuretkeilijän. Uskoa, toivoa & rakkautta 3 Pääkirjoitus 4 Sisällys ja toimittajalta 6 Voimakuva: Hento vihreä voimistuu ja syvenee 8 Lukijat kertovat, mikä tekee kodista kodin 10 KANNESSA Päihderiippuvuudesta kärsinyt muusikko Juha Lehti on taistellut elämäänsä uuden suunnan 18 Juuri nyt: Kompostoidaan! 19 Lainasanat ja viisautta 22 Marin keittiössä syntyy kevätillan minestronekeitto 24 KANNESSA Elämäntaito: Näkymätön nainen – totta vai tarua. 60 KANNESSA Puuturisti Jouni Juntumaa bongaa vaikuttavia puita Suomessa ja maailmalla 66 Ristikko 67 Kirjeenvaihtopalstalla etsitään ystävää Sisällys 50 PYRISTELTYÄÄN irti homesairaan identiteetistä Ann-Marie Hagman pystyi auttamaan itseään ja muita
askel 4/24 ~ 5 Toimittajalta Noora Wikman VIISIVUOTIAS MUISTELI bussimatkan aikana taannoista risteilyämme. Ne voivat olla hauskaa leikkiä, mutta pahimmillaan ne ajavat ihmisiä vakaviin ongelmiin. Se ei ehkä ollut parhaimpia hetkiäni vanhempana, myönnettäköön. Tämä näkyy myös rakastetuissa Myrs kyluodon Maija kirjoissa.. Nyt hän kyseli, koska menisimme uudestaan risteilylle, ja saisiko automaatilla pelata uudestaan. Pix ab ay 26 KIRJAILIJA ANNI BLOMQVIST eli koko ikänsä Ahvenanmaalla. Kerroin, että risteilyä voimme toki harkita, mutta rahapeleihin tulisi suhtautua varovasti. Loppumatkan keskustelimme addiktioista. Mitkä perheet sen voivat saada. Kysymyksiä tuli viisivuotiaan innolla sarjatulena: Minkälainen sairaus addiktio on. Tarttuuko se. Tämän lehden sivulta 10 alkaa juttu, jossa muusikko Juha Lehti kertoo oman tarinansa addiktiosta. Onneksi toipuminen on kuitenkin mahdollista. Niin merellä kamppaileville kuin kotona odottaville Jumala oli suojelija ja var jelija, elämän ja kuoleman valtias, jonka puoleen käännyttiin. Miten siitä paranee. Päihderiippuvuus valtaa alaa elämässä salakavalasti ja siitä on vaikea parantua. Annoin buffetravintolan pitkässä jonossa tekemistä kärttäneelle lapselle tuolloin kolikon ja näytin, miten peliautomaatti toimii
6 ~ askel 4/24 SEURAAVA NUMERO ILMESTYY 3.5.2024
askel 4/24 ~ 7 Pi xa ba y Voima On kevätvaloisa ilta, ei ole kiire minnekään. Olen suojassa, turvassa. – Kristiina Wallin, kirjassa Puutarhakirjeitä. Odotus täyttyy, kun hento vihreä voimistuu ja syvenee. Ei tarvitse kurottaa tulevaan, sillä kaikki on juuri nyt, tässä
Missä on uusi kotini. Pix ab ay Yhteisö ASKEL-LEHDEN LUKIJOILLE koti on rauhallinen ja turvallinen paikka, jossa voi olla oma itsensä ilman paineita tai ulkopuolisia vaatimuksia. Jokainen koti on ainutlaatuinen, asujansa näköinen ja asujalleen mieluisa. Olen kahden kerroksen väkeä: yläkerta tuo lisää viihtyisyyttä ja mahdollisuuden rauhaan. mennessä. Juuri nyt todellisuus kuitenkin huolettaa: tämä paratiisini on myynnissä puolisoni kuoltua. Viihtyisyyttä lisäävät esimerkiksi viherkasvit.. Millainen oli tapahtuman tunnelma. OMA KOTI kullan kallis, sanoo vanha sanonta. Siistissä kodissa on helppo olla ja rentoutua päivän askareiden jälkeen. Siivouksen jälkeen laitan usein kukka-asetelman pöydälle, joskus myös kynttilän tunnelmaa luomaan. Hän jatkaa: Elän unelmaani, jossa on maaseudun rauhaa ja kauneutta sekä omia eläimiä kuten kanoja tallissa ja kotona tuvassa kissoja. Pitää paikkansa edelleen. Uuteen paikkaan kotiutuu helposti saatuaan kodistaan itselleen viihtyisän. Olen tienhaarassa. Miksi suosittelet muille tutustumista juuri tähän kesätapahtumaan. Uskon kuitenkin Jumalan johdatukseen, kuten aina. Näin ei tarvitse säikähtää yllätysvieraita, tosin en heistä tykkää. 8 ~ askel 4/24 askel.fi www.facebook.com/askel.fi YHDESSÄ elämä on parempaa. Julkaisemme toukokuun Askeleessa kokoelman lukijoiden kirjoituksia, nimimerkillä tai etunimellä. Kirjoita korttiin tai sähköpostin otsikkoon ”Kesätapahtuma” ja lähetä viestisi, nimesi ja osoitteesi alla olevaan osoitteeseen 15.4. Se on aivan oma maailmansa. Mikä ohjelmassa ja kohtaamisissa jäi erityisesti mieleen. Piste i:n päällä olivat perheemme lemmikkieläimet. Levollinen, lämmin, Mieleen jäänyt kesätapahtuma OLETKO KÄYNYT erityisen mieleenpainuvilla musiikkifestareilla, hengellisillä kesäjuhlilla tai muussa kesäisessä yleisötapahtumassa. Nyt eläkeiässä nuo lemmikit sekä aasit ja lampaat ovat korvaamattoman tärkeitä ja rakkaita kotini viihtyvyyden kruunaajina. Tätä unelmaa olen saanut elää jo 15 vuotta perinteisessä hirsitalossa olkikattoineen. Näen aavan meren, jota peittävä jää sulaa auringon lämmössä, kirjoittaa palkinnon voittanut Tuula Saarenmaalta. Ollaan siis yhteyksissä: Lähetä meille postia osoitteella Askel, Yhdessä, PL 279, 00131 Helsinki askel.toimitus@kotimaa.fi Kodikas koti on asujansa näköinen KATSON IKKUNASTA ulos ja näen aasini ja lampaani laitumella. Vastanneiden kesken arvomme palkinnon. Marja KOTI ON paikka, mistä ei ole ikävä mihinkään. Minulle tärkeitä viihtyisän kodin tekijöitä ovat puhtaus ja siisteys, se kun kaikki tavarat ovat omilla paikoillaan. Edelliset kotini Suomessa tuntuivat täydellisiltä työelämän ohella
Kotona pystyy rauhoittumaan ja kuuntelemaan Jumalan puhetta sekä olemaan Hänen kanssaan kahden ja rukoilemaan. Kotoisuutta tuovat rakkaat valokuvat ja kiitollisuus omasta kodista. Seinälläni olevaan, nyt jo edesmenneen ystäväni kirjomaan huoneentauluun kiteytyy kaikki: ”Tyytyväisyys on kodin onni”. Esimerkiksi viherkasveilla on merkittävä vaikutus. Kodissa ihminen on suojattuna ”pahalta maailmalta” ja yksityisyys säilyy paremmin kuin muualla. Jokainen luo omaan kotiinsa tietyn turvavyöhykkeen, jonne ulkopuoliset eivät astu muuta kuin silloin, kun asuja pyytää ja toivoo vieraita. Voi itse päättää, mitä milloinkin tekee. Helena KODISTA KODIN tekee se, että se on juuri sellainen, mistä itse tykkää, oman näköinen. Olen joutunut vaihtamaan kotia. Koti voidaan myös siunata. Huonekalut ja muut ovat sellaisia, joista itse pitää. Ei haittaa, jos lattialla juoksee pölypalleroita tai tiskipöydällä on likaisia astioita. Ja se, että omassa kodissa on oma rauha. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Tilaushinnat Suomeeen* Kestotilaus 89 € 11 lehteä (12 kk) 54 € 6 lehteä Määräaikaistilaus 99 € 11 lehteä (12 kk) 56 € 6 lehteä *Suomen ulkopuolelle meneviin tilauksiin lisätään postikulut. Katja Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. Marjatta KODISTA TEKEE kodin tietty seesteisen rauhallinen ilmapiiri, läheiset ihmiset ja turvallinen olotila. Asiakaspalvelu Puhelin 020 754 2333 Internet www.kotimaa.fi Sähköposti asiakaspalvelu@kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Postiosoite: PL 279, 00131 Helsinki Uskoa, toivoa & rakkautta P A L V E L U K O R T T I Pix ab ay hyvä ilmapiiri antaa turvallisen olon. Myös lemmikkieläimen muisto on tärkeä. En sisusta enkä siivoa sitä vieraiden takia. Kotiutumiseeni on vaikuttanut sopeutuva ja joustava luonteeni ja vaatimaton elämäntyylini. Päivi KODISTANI TEKEE kodin hiljaisuus, turvallisuus ja rauha. Kodissa ihminen saa olla sellainen kuin on, ilman vaatimuksia ja muitten odotuksia. Kodin keskus on yleensä äiti. Tietyt kodin esineet kulkevat muistona eletystä elämästä. Tarja KOTI ON koti, kun siellä on hyvä olla ja se on minun näköiseni. Kodista tekee kodikkaan sellainen sisustus, jossa ihminen viihtyy hyvin. Tilaan Askel -lehden itselleni lahjaksi Kestotilauksena 12 kk (11 lehteä) 6 lehteä Määräaikaistilauksena 12 kk (11 lehteä) 6 lehteä Muutan määräaikaisen tilaukseni kestotilaukseksi Osoitteenmuutos (täytä vanha ja uusi osoite alle) vakinainen alkaen tilapäinen ajalle Lahjatilauksen saaja (Osoitteenmuutoksessa vanha osoite) NIMI OSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA SÄHKÖPOSTI PUHELIN SYNTYMÄVUOSI Tilauksen maksaja (Osoitteenmuutoksessa uusi osoite) NIMI OSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA SÄHKÖPOSTI PUHELIN SYNTYMÄVUOSI Sa cru m Ko tim aa O y m ak sa a po sti m ak su n Sa cru m -K oti m aa O y Va sta us lä he ty s Tu nn us 50 01 58 2 00 00 3 H EL SIN KI
– En ole nähnyt suurta valoa, mutta sisäinen rauha on tullut, Lehti kertoo. Vertaistuen ja Jumalan avulla elämä on saanut uuden suunnan. Laulajan oli hylättävä paras ystävänsä Taiteilija Juha Lehti kehittyi niin muusikkona kuin päihdeaddiktinakin ahkerasta harrastajasta ammattilaiseksi. Venytin rajattomasti nuoruuttani, vaikken varmasti ollut enää muiden mielestä nuori. TEKSTI: JANNE VILLA • KUVAT: JUKKA GRANSTRÖM – AJATTELIN tutkailla rokin syvintä olemusta niin pitkään kuin mahdollista. Peilissä ja valokuvissa vastaan katsoi surullisen näköinen, pöhöttynyt äijä, Juha Lehti sanoo.. Lopulta hänen oli ryhdyttävä ankaraan itsetutkiskeluun. Kuningas alkoholi paljastui narsistiseksi valehtelijaksi, joka sai Juhan pettämään itseään ja muita
askel 4/24 ~ 11
Syynä oli laulajan päihdeongelma, pääosassa alkoholi ja pahimmillaan myös huumeet. Seinät eivät ole suoria kuin timpurilla, muttei tarvitse ollakaan, Lehti kommentoi kättensä jälkeä. Levyjen laadussa ja intensiteetissä on vaihtelua, mutta yhtään kehnoa keikkaa en muista Lehden luotsaamalta yhtyeeltä kokeneeni. Nuorisonohjaajaksi opiskeleminen Mikkelissä ja nuorisotyö Vantaalla olivat välivaiheita, jotka mahdollistivat musiikkiin syventymisen. Samoista käsistä on syntynyt suuri joukko hienoja kappaleita: suomipoppia, reipasta rockia ja herkkää laulelmatunnelmointia jazzsävyillä. Enkelit ja pirut kuiskivat alati olalla. Kellariin rakentamassaan miesluolassa hän ei laseja tarvitse. Mutta eikö boheemi tyyli sopinut rähjäromanttisiin lauluihin. Keikoista tuli suoriutumista, sydän oli kaukana. Läpimurto tapahtui, kun Kymmenen tikkua laudalla -albumin (1993) nimikkokappaleesta tuli iso hitti. Omien virheiden myöntäminen on osa toipumisprosessia. – Niin kuvittelin. – Olemme liimaantuneet ystävinä yhteen. Kun hankalien ja kamalien tapahtumien yli mennään yhdessä, luottamus muuttuu vahvaksi. Orkesteri on jalostanut ikinuorten boheemien ainaisen levottomuuden, baari-iltojen uhon ja seuraavien aamujen angstin tyylitietoiseksi ”keskiolutjatsiksi”. Riippuvuuksien pauloissa Levyhyllyssäni on toistakymmentä Sir Elwoodin albumia. Työnsä täytyy hoitaa hyvin yleisölle, joka on maksanut siitä. – Aloin hahmottaa, miten olin alitajuisesti rakentanut uraani. Artisti tunnustaa käyttäytyneensä usein sietämättömästi. Helsingin Kannelmäki ja Vantaan Martinlaakso, 1960ja 1970-luvuilla villeinä pidetyt lähiöt, tarjosivat virikkeellisen kasvualustan ja tarinoiden aihioita tulevalle laululyyrikolle. Lautoja on vielä lyömättä seinään. Hän merkkasi, missä milloinkin asui, ihmissuhteet, työt ja isot tapahtumat. Lähimmät työtoverit ovat pysyneet matkassa, pianisti Junnu Saaresaho, rumpali Arttu Leskinen ja miksaaja Mikko Joenpolvi 1980-luvulta lähtien ja kitaristi Jussi Virtanenkin jo vuodesta 1997. – En halunnut antaa ruusuista kuvaa bändin ihanasta retkestä, koska tämä on ollut paljon muutakin, Lehti sanoo. H yväntuulinen ja rouhealla tavalla rento laulaja-lauluntekijä Juha Lehti, 64, on sauvakävellyt ennen haastattelua Lohjanjärven rantamilla. Lehti kehittyi – niin muusikkona kuin päihdeaddiktinakin – lahjakkaasta ja ahkerasta harrastajasta alan ammattilaiseksi. Se kuului sairauden kuvaan. Pienestä pojasta lähtien minulla oli iso haave tulla soittajaksi. – Meikäläinen oli välillä huonossa hapessa. Sivuilta näkyi sekin, miten addiktio valtasi alaa. Jose Riikosen vetävässä ja eläytyvässä bändihistoriikissa Sir Elwoodin hiljaiset värit – Backstage-passi (Like 2023) kerrotaan keikkojen tason horjahdelleen reippaasti. Yleisö aistii tarkasti, miten tosissaan esiintyjät ovat. – Saan kiksejä, kun teen asioita itse. Kun hankalien ja kamalien tapahtumien yli mennään yhdessä, luottamus muuttuu vahvaksi. Öljykattilan poistamisen jälkeen työhuoneeseen siunaantui lisää tilaa. Yritin elää todeksi illuusiota aidosta taiteilijaelämästä, savuisesta kapakasta ja kännisestä bändistä, mutta ei se toimi. Elämän eteneminen ei ollutkaan sattuman leikkiä, jossa asiat vain tapahtuvat. Se on romanttista ja raadollista ”tanssia välillä taivaan ja maan”. Sir Elwoodin hiljaiset värit -bändin melankolisen musiikin yksi juonne on ollut tarinointi maailmalla harhailevista ja Helsingin kaduilla kompuroivista kulkijoista, luonteeltaan heikoista mutta herkistä tuhlaajapojista ja -tytöistä. Siellä on laulujen lisäksi työn alla remontti. Papereista paljastuivat ne persoonan puolet ja tunteet, joita hän oli ruokkinut: pelot, ahdistukset, rajut riemut ja vapauden hellittämätön kaipuu. – Juominen otti niskalenkin, enkä ollut enää se, joka tanssittaa. Ennenaikainen kotiinkutsu Ensilevy Varjoissa vapaan maailman (1991) ilmestyi Juha Lehden ollessa kolmikymppinen. Aurinkolasit eivät olleet päässä rokkarin imagon takia, vaan koska päivä on hyvin kirkas. Pojan haave toteutui Itseään tutkiskellessaan Juha Lehti piirsi elämänkaarensa papereille ja kiinnitti ne työhuoneen seinälle. Krapulassa tai kännissä läsnäolo katosi, laulaja pahoittelee. Riikosen kaunistelematta piirtämä kehityskaari on tarkka kuvaus riippuvuuden ruokkimisesta ja luonteesta. 12 ~ askel 4/24
askel 4/24 ~ 13. SAUVAKÄVELY, KOIRAN kanssa lenkkeily, avanto, vertaisryhmä ja verrattain terveelliset elämäntavat pitävät nyt perheellisen boheemirokkarin kuosissa. – Nöyrtyminen tekee hyvää jokaiselle, Juha Lehti ajattelee
Se nappaa joka puolelta porukkaa. Juhan ei ollut helppo hyväksyä ikääntymistä, kuten Oi, nuoruus -laulu (2007) kertoo: ”Oi, nuoruus, mitä pääsitkään sinä mulle tekemään, että loppuelämäni kampitan vain vanhuuttain.” Taiteilijalla oli Peter Pan -syndrooma, haluttomuus kasvaa tylsän tavalliseksi, vastuulliseksi aikuiseksi tai taipua sovinnaisen porvarilliseen perhe-elämään. Hautajaisissa yhtye esitti ennenaikaisesti yläkerran orkesteriin otetulle ystävälle laulun Hyvä veli. Emme ikuisiksi syntyneet kukaan, kaikki tulleet on tänne kuolemaan ja jokaiselle merkitty on päivä, jolloin hänet kotiin kutsutaan.” Rajaton nuoruuden venytys Suru vanhensi jäljelle jääneitä veljiä. Nykyään hän ei enää tissuttele edes kellarinsa miesluolassa, vaan tekee siellä remonttia ja musiikkia. Peilissä ja valokuvissa vastaan katsoi surullisen näköinen, pöhöttynyt äijä. – Ajattelin pysyä nuorena ja tutkailla rock’n’rollin syvintä olemusta niin pitkään kuin mahdollista. Peter Pan -oireyhtymään kuului haluttomuus sitoutua suhteeseen. 14 ~ askel 4/24. Yhtyeen historian hirvittävin tragedia tapahtui vuonna 2004, kun basisti Riku Järvinen kuoli pudottuaan Gloria-teatterin parvekkeelta lattialle. ”On jo paljon myöhäisempi kuin me koskaan luultiinkaan. Ihannoidussa vapaassa taiteiliENNEN LOHJALLE muuttoa Juha Lehden elämä Helsingin Kalliossa pyöri kapakoiden ympärillä. Se vie jalat alta ihmisiltä, jotka ovat kuvitelleet olevansa kovia tyyppejä, Lehti sanoo. Venytin rajattomasti ikuista nuoruuttani, vaikken varmasti ollut enää muiden mielestä nuori. – Alkoholismi on sairaus, joka ei katso sosiaaliluokkaa
Maaseudun rauhassa voisi viettää terveellisempää elämää. Sairaus oli niin syvällä, että muutti kanssani kellariin. Kotonaan Juha tissutteli työhuoneena toimivassa kellarissa. Viitisen vuotta takaperin liityin takaisin jengiin. – Sisimmässäni halusin olla hyvä isä, niin kuin oma faijani oli ollut. Esimerkiksi Perunamaa-biisissä (1997) beibin kanssa litkittiin punaviiniä, riideltiin ja päädyttiin julistamaan: ”Ei ole punaista tupaa eikä perunamaata, jonne yhdessä me tietä löydettäis milloinkaan. Punatiilitalo, nurmikko kuin perunamaa, näillä mennään. Lapsen syntymän jälkeisiä vuosia seurasi hämmennys boheemirokkarin ja isän identiteettien välillä. – Ajattelin, että minun pitäisi ottaa oma roolini isänä, mutta Peter Pan -roolini ei sopinut samaan hässäkkään. Alkoholismi löysi uudessa ympäristössä nopeasti tavat toimia. Muutto kumppanin kanssa Lohjanjärven rannalle rivitaloon merkitsi juuri sellaista seestyneisyyttä, jota Lehden laulujen antisankarit olisivat kammoksuneet. Kun boheemielämä lähestyi lakipistettään, baarikärpänen luuli, että muutto pois vanhoilta kulmilta etäännyttäisi myrkylliseksi käyneestä suhteesta rakkaimpaan ystävään, päivittäin nautittuun päihteeseen. Treenit Kalliossa, keikat ja kiertueet tarjosivat pakopaikan perhe-elämästä parhaan ystävän seuraan. Niemen notkon takaa kylän valot vilkuttaa, mut musta tuntuu: tähän jäädään, tällä kertaa.” Kellarin kovin jätkä paljastuu Muutto raittiiseen maalaisilmaan ei riittänyt elämänmuutokseen. Näen kirkon laupeudentyön arvon. Mokaanko isyydenkin. Lohjalta pääsi nopeasti pääkaupunkiin, jonne Juha jäi joskus juhlimaan moneksi päiväksi. – Tarvitsin ympärilleni ihmisiä ja rakkautta, mutten halunnut kenenkään kahlitsevan minua, enkä halunnut antaa kotiavaintani. – Olin yksinäinen susi, omaa polkuani kulkeva eriaskel 4/24 ~ 15. – Kuvittelin, että muutto jeesaa ja alan elää hyvää elämää, mutta ei se niin helposti käy. Ei ole niemen notkoa eikä saarelmaa, kun me eksyneinä pyöritään tätä ympyrää vaan.” Kun muusikolle syntyi 47-vuotiaana lapsi, se oli kimmoke pitkään muutosprosessiin. Tajusin, että mokaan tämänkin homman. ”Lapsen kasvoilla on hymy unessa, tänä yönä unelmia tehdään, hetken henkeään elämä pidättää, ja halki huoneen enkeli lentää. jaelämässä ei tarvinnut kantaa vastuuta kuin omasta itsestä ja bändistä. Kellarissa yksin omassa maailmassaan hän saattoi olla yhä kova jätkä, kovin kaikista, niin kuin baarien pöydissä ennen. Levoton sielu päivitti päälaelleen laulujensa ilmeisen alter egon tahtotilan kappaleessa Punatiilitalo (2010)
Ensimmäisinä vuosina tapahtui retkahduksia, kun hän luuli kykenevänsä taas juomaan kohtuullisesti. Elin hirveässä ristiriidassa: Osa minusta huusi lähtemään Viimeinkin lauluni nöyränä tuo, kaipuuni kipeän Luojansa luo. Minä istun yksin kanssa perkeleiden.” – Pyhäkoulun pojat -biisi (2020) syntyi muutama vuosi sen jälkeen, kun happi alkoi vähän kulkea. On mietittävä omaa kuolevaisuutta ja löydettävä jotain, mihin tukeutua. – Viitisen vuotta takaperin liityin takaisin jengiin. Vanhat huonot tavat ottivat nopeasti vallan. Pyhäkoulun pojat ja perkeleet Sir Elwoodin hiljaisten värien keikalla Espoon kulttuurikeskus oli taannoin täynnä meitä yhtyeen ystäviä. Se petti häntä ja sai hänet pettämään itseään ja muita. – Vuokses sun -biisini kertoo pelosta paljastua, etten olisikaan niin kova jätkä kuin kuvittelin. Mutta kun kellarin ovi vähän avautuu, valoa tulee sisään. – Oli tehtävä lopullinen ratkaisu, kun isompi päällikkö vei. Orkesteri oli tiukassa iskussa ja laulajan latinki vahva. Sen ymmärrettyäni olin oikealla polulla. Parhaan ystävän eli alkoholin hylkääminen oli erittäin hankalaa, sillä tämä oli aina auttanut niin ahdistuksen kuin hyvän olon hetkissä. Pensaat eivät ole palaneet ympärilläni enkä ole nähnyt suurta valoa, mutta sisäinen rauha on tullut. Esimerkiksi meidän vertaisryhmillemme annetaan tiloja. Hän on myynyt ylpeytensä ja jäänyt yksin tuleen makaamaan. Apua alan miehiltä Dokaaminen yksin kellarissa oli kapakoissa juomistakin surullisempi elämänmuoto. Hän on vihdoin valmis tunnustamaan ja kertomaan kaiken. Nyt hän näkee, että kirkossa tehdään paljon hyviä asioita. Silti niin pieni ja peloissaan.” Janonsa riisuma ja eksynyt mies on sielu paljaana. Korkein voima oli tässä tärkeä tekijä. Oli pelottava ajatus kestää elämää selvinpäin, vaikka ystävä olikin jo paljastunut narsistiseksi valehtelijaksi. – Päivän päätteeksi kiitän puhtaasta ja raittiista päivästä ja rukoilen, että asiat menisivät hyvin huomennakin. Silloin sitä pelkää, että päivänvalossa paljastuu, mitä reppuun on kerääntynyt. Kirkosta Juha Lehti erosi aikanaan ”jyrkkien naispappeuden vastustajien ja homofoobikkojen” takia. Koin sen kuin uudelleen syntymiseksi. ”Pyhäkoulun pojat laulaa taas, ja jossain soi ääni enkeleiden. Hämärään jäämisen vaihtoehtona oli totuuden myöntäminen omasta tilasta, itselleen paljastuminen – ja ajan mittaan myös muille. Illuusio itsestäni alkoi rapistua. ”Tapahtukoon sinun tahtosi” Vertaisryhmässä turvaudutaan Jumalaan, miten kukakin hänet käsittää. Juha pyysi apua ”alan miehiltä”, alkoholistien vertaisryhmältä. Laulussa mies juo pirujaan kuolleeksi, mutta saa aikaan vain naarmuja. ”On helpompi valheet keksiä kuin antaa kenenkään luulla, etten jaksaisi, etten kantaisi taakkaani kuin jo iso poika. Me tarvitsemme ymmärrystä elämään. – Perusluterilaisen kasvatuksen myötä Jumala oli joku, jonka puoleen opin kääntymään lapsesta asti, jos oli paha olla. Kirkossa on myös tämä henkinen maailma, jolla voidaan taistella addiktiota vastaan. Jumalasuhde on vahvistunut. Laulajan esiintymisessä oli tavallista enemmän nöyryyttä, ja mainitsipa hän välispiikissä ajatuksen armostakin. koismies. – Ymmärsin, ettei kukaan nosta minua ylös eikä mikään muutu, ellen hanki apua. Jos korkein voima oli aiemmin jossain korkeuksissa, suhde häneen löytyy nyt ennemminkin syvältä sisältä. Taiteilija ei tuntunut saavan happea, vaan oli kuin köysi kaulassa. Mitä päihteiden tilalle tuli. Näen kirkon laupeudentyön arvon. 16 ~ askel 4/24. Ja juuri syvimmän sisimpänsä paljastumista hän oli aina varjellut, vaikka sielunsa lauluihin laittoikin. Matkan aikana tajusin, ettei asioita tarvitse pyytää itselle, vaan voin sanoa ”tapahtukoon sinun tahtosi”. ”Olet kaukana, minä hukassa, vuokses sun, minä paljastun.” Kovan pojan ja erikoismiehen kuoren alta tuli esiin suuria salaisuuksia ja valheita, rikkinäinen sielu. Mukana on myös ateisteja. – Sain muuta sisältöä elämään. – Joka solu ja pää huusivat riippuvuuden sanomaa: En voi jättää alkoholia, jonka kanssa on menty niin pitkään kimpassa. Sain armon muuttua. Juhan iltarukouksena on tyyneysrukous: Jumala, anna minulle tyyneys hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa, rohkeus muuttaa ne, jotka voin, ja viisaus erottaa nämä kaksi toisistaan
”Minä laulan tämän laulun, jos tahdot sä niin, tahtosi vangiksi jäin kahleisiin. baariin ja osa halusi jäädä taistelemaan. Lauluntekijä viittaa myös Suvivirteen, jonka levytetty versio äänitettiin Provinssirock-festivaaleilla livenä. Laulun merkitys on osin erilainen yli 60-vuotiaalle miehelle kuin pojalle, joka lauloi sitä koulun päättyessä. Viimeinkin isomman äärellä Viimeinkin, yksi yhtyeen vahvimmista kappaleista 30 vuoden takaa, kertoo henkisestä etsinnästä. ”Jumalaani etsin ja Sinut viimein sain.” Korkein voima antaa matkan aikana tiettyjä viestejä, jotka avautuvat vasta kun elämä etenee. Jo nuorempana tajusin senkin, että tässä ollaan jonkin isomman äärellä. Minä muuta en kaipaa kuin hetkeni vaan, käännythän puoleeni mua kuulemaan. Elämäni on muuttunut paljon positiivisemmaksi, mutta taistelu oli saatanallinen. – Minulle se on ollut aina vapauden laulu. Koska viimeinkin minun vuoroni tulla jo täytyy. askel 4/24 ~ 17. Taiteilija elää nyt päihteittä päivän kerrallaan. – Yksi ryhmän ohjelman salaisuus on ojentaa viestikapula muille. Murehtiminenkin vähenee hissunkissun. ”Minä paljon tein väärin, minä myönnän myös sen. Lenkit koiran kanssa, haastattelun jälkeen ehkä avannossa käynti ja ainakin vertaisryhmä. – SISIMMÄSSÄNI halusin olla hyvä isä, niin kuin oma faijani oli ollut, Juha Lehti kertoo. Se hyvä, mitä on saatu itselle, annetaan eteenpäin. Aikani kahlasin, paikkaani hain, Jumalaani etsin ja Sinut viimein sain.” Laulun kirjoittaja sinuttelee Jumalaa, jonka kanssa on heittänyt tittelit pois. Addikti suosittelee kaikille päihderiippuvaisille vertaistukiryhmään menoa. – Tulee ihmeellinen rauha, kun tajuaa, että elämä voi toimia ilman viinaa. Silti ainuttakaan sanaa vaihtaisi en. – – Viimeinkin lauluni nöyränä tuo, kaipuuni kipeän Luojansa luo.” – Jännällä tavalla aika on antanut lauluun uuden tulokulman. – Huudan siinä sen nöyryyden perään, joka on kaiken avainsana. Laulun sisältämä tunnustus liittyy vertaisryhmän seitsemänteen askeleeseen. Nöyrtyminen tekisi hyvää jokaiselle. Tämä päivä on ollut hyvä ja rauhallinen
Kompostointiin on monia muitakin hyviä syitä kuin jätelaki. Kompostin sisältämät ravinteet ovat hitaasti liukenevia, joten se soveltuu parhaiten puiden, pensaiden ja monivuotisten perennojen ravinnevarastoksi. Jo kesästä 2022 alkaen biojäte on täytynyt kerätä erikseen rivija kerrostaloissa. On tärkeää, että kotitalousjätteiden kompostori on tiivis. Palkinnoksi saat ravinteikasta multaa ja maanparannusainetta. Mikäli kompostoit vain talousjätteitä, noin 200 litran kompostori riittää nelihenkiselle perheelle. Kompostimulta vilkastuttaa maan pieneliöstön toimintaa ja tehostaa näin myös muista lannoitteista kuten kanankakasta saatavaa hyötyä. Maan pieneliöstö muokkaa kompostin eloperäiset jätteet humukseksi eli valmiiksi kompostimullaksi. Jälkikompostoinnin voi tehdä esimerkiksi muovilla peitetyssä kehikossa. Multaa voi käyttää 6–12 kuukauden kuluttua kateaineena tai pintamultaan sekoitettuna. Kaikille taajamien asukkaille – myös omakotiasujille – biojätteen erilliskeräysvelvoite tulee voimaan tämän vuoden heinäkuussa. Kananmunankuoret kannattaa murskata, koska ne maatuvat hitaasti.. Lisäksi liikenteen päästöt vähenevät, kun biojätettä ei kuskata kauas sen syntypaikasta. Sen avulla ravinteet palautuvat takaisin luontoon ja kaatopaikkajätteen määrä vähenee. EMILIA KARHU Kompostimulta villitsee maan pieneliöstön Juuri nyt Pi xa ba y TALOUSJÄTEKOMPOSTORIIN VOI laittaa kaikki talouden biojätteet kuten hedelmien ja vihannesten kuoret, ruuantähteet, kahvinpurut sekä pehmeät paperit. 18 ~ askel 4/24 Huhtikuu N yt on erinomainen hetki perustaa omalle pihalle komposti. Kompostorin voi rakentaa itse tai ostaa valmiina. Kompostia on hyvä möyhiä kerran-pari kuukaudessa. Biojätettä kannattaa viedä kompostoriin usein ja sekoittaa sen joukkoon säännöllisesti kuiviketta kuten puuhaketta tai sahanpurua. Säästät myös selvää rahaa, kun sekajäteastian tyhjennysväliä voi kompostoinnin aloituksen jälkeen pidentää. Varsinaisena kasvualustana käytettävän kompostin pitää olla hyvin kypsynyttä, mihin menee 1–3 vuotta. Komposti on valmista jälkikompostoitumaan, kun jäte on maatunut tummanruskeaksi humukseksi. Bakteerit ja sienirihmastot tarvitsevat toimiakseen sopivassa suhteessa vettä, ravintoa, happea ja lämpöä. Näin se ei houkuttele rottia tai muita haittaeläimiä ja toimii jopa läpi talven. Kompostointi aloitetaan laittamalla kompostorin pohjalle reilu kerros karkeaa kariketta, joka salaojittaa kompostorin
Haluan nähdä työni jäljen, ja imurointi on tosi konkreettista, siitä tulee kyvykäs olo. Hän ei riipu yksinäisyyden pelossaan muissa kiinni. Täydellinen ei tarvitse olla, kunhan tekee parhaansa. Joku toinen saattaa kaivata fyysistä lepoa, itse palaudun pienessä liikkeessä. Aluksi muistin vain sen, mikä minulta puuttui. Elämä jatkuu. Kirjailija Ville Verkkapuro Kodin Kuvalehdessä 4/2024 Viisautta Vain ihminen, joka on sovinnossa itsensä kanssa, kykenee syvälliseen yhteyteen. Sitä ennen hän pelkäsi saunaa, mutta täällä hänkin oppi nauttimaan siitä. Silti hän ei pelkää myöskään syvää yhteyttä. Minä en kerta kaikkiaan halua askarrella niiden kanssa. Miehensä kanssa kodin Lepäisten saareen rakentanut Miia Manninen Avotakkalehdessä 2/2024 Avoimesti keskeneräisen äidin kanssa kasvaminen on opettanut, että saan kompuroida, kunhan muistan nousta. Ihmistä, joka on oppinut tuntemaan oman sisimmän yksinäisyytensä, ympäröi arvokkuuden ja lämmön, itsenäisyyden ja persoonallisen voiman kehä, jossa hän elää kaikkinäkevän Armahtajan silmien alla. Niitä pitää huoltaa, siirrellä ja puhdistaa. Se oli raskas ja kuormittava tunne. Elämä on mukavaa ja helppoa, kun kotoa löytyy kaikki tarvittava mutta ei mitään turhaa. Lääkäri Pippa Laukka Kodin Kuvalehdessä 5/2024 Muistan Topin, kun näen kalastusvälineet ja halkopinon. Joskus tulee ihana turvallisuudentunne, ihan kuin Topi olisi jossain toisessa huoneessa. Myös mukavia yhteisiä mökkimuistoja alkaa jo tulla mieleen. Elvi Silvennoinen, 74, kertoo Vivalehdessä 2/2024 mökkeilystään sen jälkeen, kun hänen miehensä kuoli mökkirannassa Kun muuttolinnut keväällä palaavat saaristoon, palaa myös elämä saareen. Lattialla on aina saalista. – Owe Wikström, kirjassa Häikäisevä pimeys Pix ab ay. Berghamnin saaren perinnemaisemaa hoitava saaren asukas Kenneth Jansson Koti ja maaseutu -lehdessä 1/24 Aaron alkoi saunoa täällä kanssamme neljän vuoden ikäisenä. Kotinsa esineistä valtaosan pois karsinut Sari Pöyliö Kotivinkki-lehdessä 4/2024 Minulle imurointi on maadoittumista ja ihan oikeasti rentouttavaa, pääsen siinä omiin maailmoihini. askel 4/24 ~ 19 Lainasanat Tavarat vaativat hirveästi työtä. Imurointi on minulle henkireikä ja tapa rentoutua. Sauna on kodin sydän, ja meillä saa maailman parhaat löylyt
Kovin lämpimästä huhtikuusta vanha kansa ei Vilkunan mukaan kuitenkaan pitänyt. Huhtikuuta kutsuttiin nimillä sulamakuu ja suvikuu, mikä viittasi leudoksi muuttuvaan säähän. Kutsuttiinpa huhtikuuta myös kiimakuuksi, sillä siihen viittaavia havaintoja tekivät metsästäjät eläinmaailmasta. Nuoret, supussa olevat aluslehdet kerätään huhti-toukokuussa. LÄHDE: ARKTISETAROMIT.FI Juuri nyt K eväästä on puhuttu toiveikkaasti jo helmikuusta alkaen, mutta vanha kansan oppineet säätieteilijät tiesivät kevään alkavan huhtikuusta. Vuohenputki on hyvin ravintoainerikas ja kuitupitoinen. Pohjoisempana se on harvinainen. FREIJA ÖZCAN H ilj a H ut ila / M us eo vi ra st o Kiimakuussa lumet sulavat TYYNE SAARINEN kaataa koivuja sota-ajan mottitalkoissa.. Juurakot ovat pitkät ja valkoiset. Lehdot, metsänreunat, laitumet, pientareet, puutarhat, pihat, puistot ja joutomaat ovat vuohenputken tyypillisiä kasvupaikkoja. 20 ~ askel 4/24 Kuukauden kasvi Vuohenp u tki V uohenputki ( Aegopodium podagraria) on noin 30–100 cm korkea monivuotinen sarjakukkaiskasvi, jota esiintyy tiheinä ja runsaina kasvustoina Eteläja Keski-Suomen asutuilla seuduilla. Ja myös: ”Jos sika rypee kurassa huhtikuussa, menisi se mielellään uuniin kesäkuussa.” Nykyään on kyllä nähty sellaisiakin vuosia, jolloin huhtikuussa on alkaneet shortsikelit, ja pitkät lahkeet on puettu ylle vasta syyskuussa. Vuohenputkesta käytetään vain maanpäälliset osat. ”Jos hatutta päin huhtikuussa halkoja hakataan, niin turkit päällä toukoja tehdään”, sanottiin. Näin kertoo Kustaa Vilkuna Vuotuisessa ajantiedossaan. Nuoret lehdet ja versot sopivat erityisesti tomaattiruokiin, keittoihin, salaatteihin, patoihin, muhennoksiin, ohukaisiin ja yrttileipiin. Itäja Pohjois-Suomessa suvi tarkoitti talvista suojasäätä. Kannattaa siis seurata kasvuston kehitystä yksi kesä, ja kerätä sitten varmasti tunnistettua kasvia seuraavana kesänä samasta paikasta. Vuohenputki on helposti sekoitettavissa samannäköisiin erittäin myrkyllisiin kasveihin kuten hukanputkeen, myrkkykatkoon ja myrkkykeisoon. Koska vuohenputkea kerätään keväällä hyvin pienenä, erehtymisen vaara on suuri. Sen lehdistä saa esimerkiksi kalsiumia, kaliumia, seleeniä ja C-vitamiinia
Veteraanien keski-ikä on nyt noin 99 vuotta. Vuoden 2024 kansallista veteraanipäivää vietetään Vaasassa. Testamentilla voit tukea työtä, jota arvostat. EMILIA KARHU Pix ab ay Oletko miettinyt millaisen perinnön jätät maailmaan. Ehdotuksen päivästä teki pääministeri Kalevi Sorsa. huhtikuuta sotaveteraaniemme kunniaksi sekä sodan päättymisen ja rauhan alkamisen muistoksi. Juhlatoimikunnan jäsen, professori Ilkka Virtanen avaa teemaa Vaasan kaupungin nettisivuilla todeten, että veteraanien ja koko veteraanisukupolven sotavuosien aikaiset uhraukset maamme itsenäisyyden ja vapauden turvaamiseksi, heidän sodanjälkeinen jälleenrakennustyönsä sekä monipuolinen toimintansa hyvinvointiyhteiskunnan eri tehtävissä ovat maamme upeinta ja arvokkainta historiaa. Veteraaneja oli tuolloin elossa 320 000, ja heidän keski-ikänsä oli noin 70 vuotta. Päivä on Lapin sodan päättymispäivä. Tämän tiedon säilyttäminen ja välittäminen tuleville sukupolville on Virtasen mukaan kunnia-asia ja erityisen tärkeää nyt, kun veteraanisukupolvi on poistumassa lopullisesti keskuudestamme ja veteraanien järjestötoimintaa ollaan siirtämässä jälkipolvien tekemän perinnetyön suuntaan. Tilaa ilmainen testamenttiopas suomenlahetysseura.fi/testamentti tai soita maksutta numeroon: 020 712 7204 SOTAVETERAANIEN KESKI-IKÄ on nyt noin 99 vuotta.. Pienelläkin lahjoituksella saa paljon hyvää aikaan. Veteraaneja juhlitaan tänä vuonna Vaasassa K ansallista veteraanipäivää vietetään Suomessa vuosittain 27. Kansallista veteraanipäivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1987. Juhlan valmisteluissa ovat mukana muun muassa Puolustusvoimat, seurakunnat sekä veteraanija maanpuolustusjärjestöt. Vuoden 2024 kansallisen veteraanipäivän teema on Veteraanien perintö turvataan – yhdessä onnistumme. Vuoden 2023 lopulla veteraaneja oli jäljellä vielä 2200, joista naisia noin 58 prosenttia. Pääjuhla järjestetään Botniahallissa, josta se televisioidaan suorana lähetyksenä Yle TV 1:llä ja Yle Areenassa
Eri elämänvaiheissa on hyvä pysähtyä ajattelemaan, mitä pitäisi uskaltaa katsoa, tai mistä tai kenestä kääntää katseensa liian helposti pois. Lisää pasta ja viimeiseksi purkkipavut. 22 ~ askel 4/24 Kevätillan keitto M inestronekeitto on yksi lempikeitoistani. Tein annoksen myös ilman pastaa, sillä yksi meistä joutuu terveyssyistä välttämään vehnää. Kun illan päätteeksi joimme teetä, oli jo lähes pimeää. Omaan versiooni kuuluu aina tomaattia, pastaa ja valkoisia papuja. Lämmittävä minestronekeitto Kuullota miedolla lämmöllä oliiviöljyssä suikaloitu paprika, pari porkkanaa viipaloituna, pilkottu sipuli ja kolme valkosipulin kynttä sekä yhden keskikokoisen kesäkurpitsan siivut. Yhteistä ruokailua aloittaessa keväinen ilta oli vielä valoisa. Kun pasta on vajaan kymmenen minuutin kiehumisen jälkeen kypsää, tarkista maku, leikkaa runsaasti persiljaa annosten päälle ja sano kanssaruokailijoille tai itsellesi: Buon Appetito! MARI TEINILÄ M ari Te in ilä. Puhuimme myös tulevista matkoista, lapsistamme ja sukujemme vaiheista. Se on kauniin väristä ja sitä voi valmistaa monella eri tavalla. Niin Italiassakin tehdään. Viimeksi valmistin minestronekeittoa keväisenä iltana neljän hengen seurueelle. Kun puhuimme isovanhemmistamme, kävimme Suomen lisäksi Ruotsissa, Virossa ja Venäjällä. Huhtikuussa ajattelen usein kirjailija Markku Envallin aforistista tekstiä hänen Finlandia-palkitusta teoksestaan Samurai nukkuu. Keittoa syödessämme keskustelimme kesäkurpitsoiden ja kehäkukkien kasvattamisesta. Muut lisukkeet vaihtelevat sen mukaan, mitä kotona sattuu olemaan. Laita litraan kiehuvaa vettä pari kasMarin keittiössä MINESTRONEKEITTO NELJÄLLE 1 litra vettä 2 rkl oliiviöljyä 1 prk tomaattimurskaa 1 prk valkoisia papuja 2 dl pienikokoista pastaa 1 paprika 1 sipuli 3 valkosipulin kynttä 2 porkkanaa 1 keskikokoinen kesäkurpitsa 3 varsisellerin vartta 2 kasvisliemikuutiota, suolaa ja mustapippuria maun mukaan chiliä ja persiljaa visliemikuutiota, suolaa, purkillinen tomaattimurskaa ja lisää kuullotetut kasvikset. Yksinkertaisen keiton ja vastaleivotun leivän syöminen yhdessä ystävien kanssa on joka tapauksessa tässä elämässä sitä valoa kohti kulkemista, josta Envall aforismissaan kirjoittaa. Kyseinen aforismi alkaa sanoilla: ”Kun huhtikuussa ensi kerran huomaat, ettei taivas mustu yöksi, että sinne jää syvä sininen valo...” Hieno teksti päättyy sanoihin: ”Valoa kohti kuljet niin kuin kevät, jos uskallat katsoa.” Olen huomannut, että Envallin aforismin sanaparin ’uskaltaa katsoa’ merkitys muuttuu vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Mausta kasvisseosta valitsemillasi mausteilla. Anna kiehua hetken. Ateriayhteys ystävien kanssa on välähdys siitä, millaista toivon taivaassa olevan
askel 4/24 ~ 23 Ju kk a Gr an str öm
Hän puhui tästä ihmisryhmästä ehkä epähuomiossa vähättelevään sävyyn, eikä huomannut keskustelevansa parhaillaan sen ikäisen naisen kanssa. Kolmekymppistä miestä sen sijaan pidetään automaattisesti osaavana, vaikka hän ei sitä olisikaan. Kokemus näkymättömyydestä ei aina liity minuun saati ikääni. Elämäntaito. Se olisi miesten mukaan yleisön kannalta kiinnostavampaa. Työpaikan taannoisessa ruokalassa käveltiin ohi tervehtimättä. Tapasin kadulla itseäni reilusti nuoremman tuttavan. Mihin arvoni hävisi. Kysyin ystäviltäni heidän kokemuksiaan. Se on varmaan sitä viisautta. Kirkossa, jossa on paljon naisia työssä ja luottamustoimissa, nuoret miehet ovat tämän ystäväni mukaan erityisen pidettyjä, vaikka eivät aina toimi vastuutehtävissä pitkäjänteisesti. On hyvä, että työpaikoilla ja luottamustoimissa on mahdollisimman laaja kirjo eri-ikäisiä ihmisiä. – Olen ollut kirkon toiminnassa aktiivisesti mukana myös silloin, kun olin nuori aikuinen. Nuorempi on kiinnostavampi. Jääkää te tänne miettimään, miten saisitte edustavampaa väkeä kirkkoon. Erään ystäväni mukaan vaaditaan tarkkoja perusteluja, jos johonkin tehtävään, luottamustoimeen tai virkaan ehdottaa vanhempaa naista. Onneksi niitä on monenlaisia. V iisikymppisenä tunsin ensimmäistä kertaa olevani ikääntymässä ja näkymätön. Seurakunnan toiminnassa mukana oleva ystäväni kertoo kuulevansa jatkuvasti pohdintaa siitä, miten nuoret aikuiset saataisiin mukaan. Joskus sosiaalisissa tilanteissa tuntuu, että lävitseni katsotaan. Kuusikymppisen naisen voi kuitenkin olla vaikea tulla valituksi, jos tarjolla on kolmikymppinen mies. – Sama henkilö saattaa kysyä nimeäni useaan eri otteeseen. Kysyin muutamalta yli kuusikymppiseltä ystävältäni kokemuksia ikääntyvän naisen roolista. Mihin hävisin. Työpaikan ruokalassa saattoi jostain syystä olla vallalla tervehtimättömyyden kulttuuri. – Kun tätä aikansa kuuntelee, tulee mieleen, että lähdenpä tästä muualle tilastoja pilaamasta. Mies oli hakemassa johtavan viranhaltijan paikkaa. On turhauttavaa esitellä itsensä viidettä kertaa samalle henkilölle. Eräällä ystävälläni kokemus näkymättömyydestä on syntynyt esimerkiksi silloin, kun nimeä ei muisteta. Kysyn ja selvitän, koska haluan ymmärtää. Hän arveli itsellään olevan hyvät mahdollisuudet saada se, sillä muut hakijat olivat viisikymppisiä naisia. Sama ystävä kertoo, että kun suunnitellaan esimerkiksi esiintymistä, vanhemmat miehet saattavat sanoa, että heidän kanssaan lavalle sopisi joku nelikymppinen nainen. Heille on paljon kysyntää, joten elämä vie heitä helposti kaikkeen uuteen. Mihin arvoni hävisi. Siihen näytti vaikuttavan oma asema työyhteisössä. Näin on etenkin vastakkaisen sukupuolen kanssa. Yhä useammin jalkakäytävällä joudun väistelemään vastaan tulevia. Ikääntymisen myötä olen välillä tuntenut itseni näkymättömäksi. Olenko muuttumassa näkymättömäksi. – Sen sijaan asiantuntijaorganisaatioissa ja julkisen sektorin työpaikoissa arvostetaan osaamista ja ammattitaitoa, eikä ihmisiä arvoteta eri kasteihin iän perusteella. Kännykkäänsä tuijottavat eivät huomaisi, vaikka Donald Trump ja Vladimir Putin kävelisivät heitä vastaan käsi kädessä. 24 ~ askel 4/24 Näkymätön nainen, totta vai tarua. En ole muistettava ja kiinnostava, sillä olen vanha. Erään ystäväni mukaan bisnesmaailmassa vanhempia naisia vähätellään ja suorastaan syrjitään, ja vastaavasti nuoria naisia arvostetaan lähes kritiikittömästi. Toisaalta yhä useampi kävelee kaduilla katse kännykässä, eikä siksi kiinnitä huomiota vastaantuleviin
Hän kertoi miettineensä myös, onko tämä sukupolvikysymys. Kokouksessa saatetaan kysyä erikseen mielipidettäni ”koska puhut aina viisaita”. Yksi ystävistäni tahtoi muistuttaa, että kun puhutaan noin 60–90 -vuotiaista naisista, puhutaan ihmisistä, jotka ovat kokeneet paljon. Se on varmaan sitä viisautta. Samainen ystävä muistuttaa siitä, ettei naisilla ole hyväsisko-verkostoja, jotka pelaisivat toisilleen paikkoja. – Rohkeuden oletan nousevan elämänkokemuksesta. Hän pohti vastauksessaan myös, liittyykö kokemus näkymättömyydestä vallan puutteeseen. – Kertaakaan uudessa työpaikassani ei tullut vastaan asenne, että olisin vanha. – Nykypäivän 30-vuotiaat naiset ovat itsetunnoltaan vahvempia ja ottavat tilan paremmin kuin me. Toisella ystävälläni on kokemus, että yli kuusikymppisenä työntekijänä hän on kuin vanha viini. Heidän tilannetajuunsa, tunneälyynsä ja arvostelukykyynsä voi luottaa. Viisaita ja tarkkanäköisiä naisia Eräs ystävistäni kertoi miettineensä, kysyttäisiinkö ikääntyviltä miehiltä näkymättömäksi muuttumisesta. – Useimmat nykyiset viisi-kuusikymppiset ovat sota-ajan lasten kasvattamia. En ole kokenut vähättelyä enkä syrjäyttämistä, korkeintaan ehkä jonkinlaista kilpailua lähinnä toisten naisten taholta. Pärjäämisen eetos oli vahva ja itsestään ei saanut tehdä numeroa. Ystäväni myös totesi, että vaikka ikäviä kokemuksia riittää, hän ei tahdo juuttua niihin. En kaihda sanoa, että en ymmärrä tästä mitään, voitko selventää, kerro joku konkreettinen esimerkki, olenkohan ymmärtänyt oikein. MARI TEINILÄ Midjourney-AI / Jukka Granström ERÄS YLI kuusikymppinen nainen pohtii: Olemme sota-ajan lasten kasvattamia. Kuinka vahvasti he iskostivat tämän meihin. Eräs ystävistäni sanoi olevansa ”kiitettävän näkyväinen” lapsiperheille. Hänen mukaansa paikkaa tai asemaa ei anneta, vaan se täytyy aina ottaa, oli kysymys suuresta tai pienestä tehtävästä. – He ovat hoitaneet lapsia ja lapsenlapsia, käyneet töissä ja antaneet suuren panoksen yhteiskunnalle. – Joskus olen miettinyt, että miehillä töissä on riittänyt sukupuoli, naisten on pitänyt lisäksi olla hyviä. Minulla on viisaita ystäviä. Monet näistä naisista ovat tarkkanäköisimpiä ja viisaimpia ihmisiä, joita tunnen. – Miksi tämä ilmiö olisi vain naisia koskeva. Kysyn ja selvitän, koska haluan ymmärtää. – Tule mummu, pääsetkö mummu, korjaatko mummu. Hänen mukaansa oma paikka on aina pitänyt ansaita työtä tekemällä ja vastuuta kantamalla. – Tärkeintä on, että haluan itse kunnioittaa ja arvostaa itseäni ja jokaista ihmistä iästä tai mistään muustakaan asiasta riippumatta. Ystäväni arvelee sen johtuvan siitä, että hän rohkenee ihmetellä ja kysyä miksi. Päinvastoin minua arvostettiin juuri siksi, että minulla oli laaja-alainen työkokemus. Nykypäivän 30-vuotiaat naiset ovat itsetunnoltaan vahvempia ja ottavat tilan paremmin.. – Arvostus, oma osaaminen ja itsetunto ovat vuosien myötä parantuneet ja vahvistuneet. – Tuon myös oman näkemykseni esille pelkäämättä sen teilaamista. askel 4/24 ~ 25 Kuntatyönantaja arvostaa kokemusta Eräs ystävistäni siirtyi yli viisikymppisenä yksityispuolelta kunnalliselle työnantajalle. He ovat myös koulutetumpia kuin saman ikäiset miehet. – Tällä hetkellä koen, että minua arvostetaan. Kotiapulaisen virka on arvostettu, hän sanoi, selvästi nauttien tästä osastaan. Heillä pärjäämisen eetos oli vahva, eikä itsestään saanut tehdä numeroa. Eräs työssä käyvistä ystävistäni on lähellä pakollista eläkeikää. Tuossa työpaikassa vallitsi tasa-arvo, joka näkyi myös palkkauksessa
MYRSKYLUODON MAIJAN aiempi filmatisointi 1970-luvulla teki Anni Blomqvistista kuuluisan, ja turistibussi toisensa jälkeen kaarsi Ahvenanmaalla hänen pihaansa. MYRSKYLUOTO-KIRJOISSAAN ANNI Blomqvist kertoi isotätinsä Maja Mickels dotterin elämästä –ja omastaan.. Vieraita saadessaan kirjailija pukeutui mielellään kansallispukuun
Katse hakeutuu koko ajan merelle, joka tuoksuu ja kohisee, täyttää maiseman ja vyöryy voimalla rantaan. Tässä hän odotti rakkaitaan palaavaksi lähes koko aikuisen elämänsä ajan. Meren ja elämän myrskyissä Myrskyluodon Maijan tarina on kertomus uskosta, toivosta ja rakkaudesta sekä uskomattomasta elämänvoimasta, joka saa jatkamaan eteenpäin karun ja julmankin luonnon keskellä. Tarina kuvaa pitkälti myös kirjailija Anni Blomqvistin omaa elämää. TEKSTI JA KUVAT: TARJARIITTA LEHTOLA ANNI BLOMQVISTIN kodista avautui näkymä merelle. askel 4/24 ~ 27. Blomqvistille Ilmestyskirjan sanoma toi lohtua: Kerran koittaa aika, jolloin merta ei enää ole. Meri vei häneltä lopulta lähes kaiken
Kirjaa seurasi rakastettu viisiosainen Myrskyluoto-kirjasarja. Surusta syntyi vuonna 1966 ilmestynyt esikoisteos I stormers spår – Meri yksin ystäväni, joka kertoo Annin ja Valterin tarinan. Se keräsi ensimmäisen viiden viikon aikana yli 300 000 katsojaa kivuten 2020-luvun katsotuimmaksi kotimaiseksi elokuvaksi.. Meri on aina ollut saaristolaisten pelto, jonka sadot ovat olleet epävarmoja ja vaarallisesti korjattavia. I llalla, pitkän soutamisen päätteeksi, näkyy nuoren parin silmien edessä Myrskyluoto. Maija seisoo veneessä ja katsoo sisään paratiisin portista. Luoto kyllä antoi hänelle paljon onnea, mutta myös pitkiä tuskan ja epätoivon aikoja. Myrskyt, kylmyys ja vaihtuvat vuodenajat koettelevat luodon asukkaita, mutta vasta sota, tulipalo, kodin menetys ja lapsen kuolema tekevät elämän jatkamisen hetkittäin erittäin vaikeaksi. Hän otti esille siniruutuisen vihkon, istui keittiön pöydän ääreen ja alkoi kirjoittaa. Se kallistuu vielä kevyesti ja liukuu sitten satamalahteen, jota kukkivat tuomet reunustavat. Myrskyluodosta ei tullut Maijalle paratiisia. On aivan hiljaista. Myös Blomqvist eli kalastajan vaimona Simskälan saarella. Rakentaa täytyy niin tupa, navetta kuin saunakin. Ajan kuluessa askeleet sentään keventyvät. Kun Åke Lindman ohjasi vuonna 1976 kirjojen pohjalta tv-sarjan ja Lasse Mårtenson sävelsi siihen musiikin, Annista tuli kuuluisuus. Maija uskoo, että heidän elämänsä on ennalta määrätty. Maija ja Janne rakastavat lopulta syvästi toisiaan Myrskyluodolla, jossa kaikki aloitetaan tyhjästä. Maija saa myös paljon voimaa uskostaan. Hän käy hakkaamassa rakennuspuita uutta tupaa varten, kun edellisen vei tuli. Kun Jannen paluun aika alkaa purjehdusreissun jälkeen lähestyä, Maija kiipeää Högbergille tähystämään. Saariston naiset elivät todeksi sen, miten meri antaa mutta myös ottaa. Maija sopeutuu hänelle valittuun puolisoon ja elämään ihailtavasti. Onnettomuuden kohdatessa ollaan yhtä Sinä päivänä, jolloin tynnyristä on ongittu viimeinen silakka, on Maijalla raskas olo, mutta hän lykkää puhumista Jannen kanssa. Hän kuoli kotisaarellaan vuonna 1990, ja jo seuraavana vuonna hänen kodistaan tehtiin museo. Ja se, mikä tuntui niin rikkirevityltä kuin hänellä olisi lasinsirpaleita sisuksissaan, paranee sitä mukaa, kun onnettomuudet jäävät kauemmas taa. Kun silittää Simskälan saarella auringon lämmittämää rantakalliota, unohtaa hetkeksi meren armottomuuden. Janne on Maijan elämän tuki ja turva. Lehmä täytyy myydä ja siitä saatavista rahoista riittää ehkä edes pariin naulaan lankaa. Siinä muistellaan myös Valterin ja Tommyn kuolemaa vuonna 1961. Myös Jumalan tarkoitukset Janne tietää hänen mielestään paremmin kuin kukaan muu. Kun aviomies Valter ja vanhempi poika Tommy katosivat merelle, Annilla alkoi pitkä hiljaiselon kausi. Ennalta määrätty elämä Maijan elämästä kertova kirjasarja on todellinen klassikko, jossa pieni ihminen ja armoton, arvaamaton luonto ottavat kohtalokkaalla tavalla mittaa toisistaan. Uusin tulkinta Maijan tarinasta on tämän vuoden tammikuussa elokuvateattereihin tullut Tiina Lymin käsikirjoittama ja ohjaama Myrskyluodon Maija. Jannella on omat murheensa. Nyt on mentävä kylälle kerjäämään silakkaa ja leipää. Jumala on läsnä arjessa ja odotuksen hetkissä. Meri on aina ollut saaristolaisten pelto, jonka sadot ovat epävarmoja ja vaarallisesti korjattavia. Elämä on yhtä luonnon kanssa ja sää säätelee kaikkea. Maija turvaa Janneensa kaikessa. Meri antaa ja ottaa Kirjasarjallaan isotätinsä Maja Mickelsdotterin tarinan kertoneen Anni Blomqvistin omakin elämä oli monessa suhteessa samanlainen kuin Maijan. Juuri vihityt Maija ja Janne istuvat ääneti veneessä. Olemme Maijan ja hänen tarinansa kertoneen kirjailija Anni Blomqvistin (1909–1990) maisemissa Ahvenanmaan saaristossa, jossa jokainen luoto ja kallio ja kitulias kataja kertoo Maijan ja Annin tarinaa. Näin idyllisenäkään päivänä ei silti voi olla huomaamatta, miten meri todellakin on lyönyt jäljet luotoon ja vaot kallioon. Tämä vahva usko antaa voimaa, mutta myös koettelee vaikeuksien tullen. 28 ~ askel 4/24. Se kuvaa kalastajaperheen elämää syrjäisellä Ahvenanmaan saarella 1840-luvulta eteenpäin
LUKIJA SAA seurata elämää Myrskyluodolla viiden romaanin verran.
30 ~ askel 4/24. ANNI BLOMQVISTIN kodin sisustuksessa näkyy luottamus Jumalan johdatukseen vaikeissakin olosuhteissa. ANNIN KOTIKIRKON hautausmaalla on muistomerkki kaikille niille, jotka eivät enää palanneet mereltä, vaikka heitä niin kovin odotettiin. ANNI BLOMQVISTIN perheen kodin pihamaalta vie polku venevalkamaan, jossa sileä kallio laskeutuu mereen. EIKÄ MERTA enää ole, lukee kaikki läheisensä merelle menettäneen kirjailijan ja hänen nuoremman poikansa hautakivessä Värdön kirkkomaalla. Vajassa roikkuvat edelleen nuorimman pojan Bengtin verkot. Puolison ja vanhemman pojan ruumiita ei koskaan löydetty
Pojat lähtevät rengeiksi ja vanhin tytär menee naimisiin jääden sille tielleen. Hän haluaa uskoa, että hiuskarvakaan ei putoa päästä vastoin Jumalan tahtoa. Oikeus odottamiseen merkitsi elämää. Keittiössä kupit ja kannut ovat paikoillaan. Nyt Maija voi turvata vain Jumalaan ja itseensä, ja hän tarvitsee Jumalan sanaa enemmän kuin koskaan. ”Jumala siunatkoon ja auttakoon sinua tyttäreni, mutta Janne ei enää tule kotiin”, sanoo isä pidellen Maijan jauhoista kättä omassaan. Meidän ei tarvitse tähyillä mereltä palaavia kalastajia, mutta odottaminen oli aikanaan saariston naisten osa. Suojelija ja varjelija, elämän ja kuoleman valtias. Tuosta ajasta kerrotaan: ”Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa; ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt.” Valtteria ja Tommya ei koskaan löydetty, mutta Annin ja Bengtin hautakivessä liitävät linnut heidänkin muistokseen. Hän on pyyhkivä kaikki kyyneleet Anni Blomqvistille Ilmestyskirjan sanoma toi lohtua. Ei jalat edellä, niin kuin hän oli toivonut, vaan istuen veneessä ja tähyten sitä pientä rakasta maailmaa, joka on ollut hänen omansa lähes koko elämän ajan. Kiveen on kaiverrettu ”Havet finns inte mer” – Eikä merta enää ole. Kuolema ei pysäytä aikaa Maija on leipomassa mustaa leipää Jannea odotellessaan, kun isä ja Kalle-veli saapuvat Myrskyluodolle. Hänen aikansa ei ole vielä virrannut loppuun, sanottiin 1900-luvun alussa myrskyävältä mereltä pelastuneesta. Nyt Maija voi vain odottaa kirjettä tyttäreltä sieltä kaukaa. Oli odotettava päivin ja öin, myrskyssä ja sumussa, miehiä ja poikia, jotka matkasivat heikoilla jäillä ja tyrskyävillä vesillä. Meri on kautta vuosisatojen ottanut vastaan myös rakastaan turhaan odottaneen kyyneleet. Kulku ikkunalta tähystyskalliolle oli aina merkinnyt paluuta arkielämään. Mutta maailma muuttuu, ja nyt Maija on lähdössä viimeisen kerran kaukaiselta luodoltaan. Eikä Maija osaa lukea kirjoituskirjaimia, joten hänen täytyy purjehtia Simskälaan ja etsiä käsiinsä pappi, joka voi kertoa hänelle, mitä tyttärelle kuuluu. Siellä hän oli seissyt ja seurannut katseellaan niitä, jotka lähtivät. askel 4/24 ~ 31. Epävarmasta tytöstä kasvaa vahva ja taitava nainen. Ja Maija kiipesi Högbergille. Kerran koittaa aika, jolloin merta ei enää ole. Elämän ja kuoleman valtias Annin kodin sisällä on koko pysähtynyt elämä: Bengt-pojan villapusero ja takki roikkuvat porstuan naulassa. Kun myös pojista nuorempi löydettiin hukkuneena, Anni oli antanut kaikkensa eikä hän odottanut enää. Janne on vajonnut jäihin yrittäessään mahdollisimman nopeasti Maijan ja lasten luokse. Vaikka koettelemuksia on riittänyt, Maijan koti ja sydän ovat aina olleet Myrskyluodolla. Hän oppii kalastamaan ja purjehtimaan ja vanhoilla päivillään vielä kirjoittamaankin. Odottaminen oli saariston naisen osa Anni Blomqvistin kodissa vieraillessa katse hakeutuu koko ajan sinne, mihin sen asukkaankin: merelle, joka tuoksuu ja kohisee, täyttää maiseman ja vyöryy voimalla rantaan. Maija haluaa uskoa, että hiuskarvakaan ei putoa päästä vastoin Jumalan tahtoa. Kuoleman vierailu ei pysäytä aikaa, vaikka se jättää Maijan ponnistelemaan valtavan tyhjyyden halki lyijynraskain jaloin ja sydän musertuneena. Oli joku, jota odottaa. Olivat suhteet muutoin mitä hyvänsä, kaikki ovat yhtä sielua ja sydäntä, kun rajuilma ja onnettomuudet tulevat. Samanniminen oli Blomqvistin viimeinen elämäkerrallinen teos, joka julkaistiin vain vuotta ennen hänen kuolemaansa. Maijan, Annin ja monen muun saaristolaisnaisen elämää ajatellessa silmiin nousee suolaista vettä. Silti lähimmäisensä menettäminen merelle ei ollut helppoa. Puolen vuoden kuluttua se ehkä saavuttaa kaukaisen luodon. Niin merellä kamppaileville kuin kotona odottaville Jumala oli voima, jonka puoleen käännyttiin. Ja hyvät ihmiset auttavat. Siksi onkin mieletöntä kysellä Jumalalta, miksi hänet on jätetty yksin lasten kanssa kauas luodolle. Pieni, rakas maailma Nuorin, isänsä kuolinpäivänä syntynyt tytär muuttaa Amerikkaan
Tapaamiset ovat maanantai-iltaisin. On tärkeää, että kukin saa tilaa jakaa oman tarinansa. Kurssilaisia on tällä erää 38 ja ohjaajia 14. – Sitten sovin treffit Alfa Suomen toiminnanjohtajan Panu Pitkäsen kanssa ja innostukseni sen kuin kasvoi. Panu oli sitä mieltä, että minun olisi hyvä käydä Alfa-koulutus itsekin ennen kuin ryhdyn sellaista ohjaamaan. Valaistusja mekaniikka-asioihin työssään keskittynyt mies on pohjakoulutukseltaan teologi. 2000-luvulla palasin messuun itsekseni ja silloin se oikein kolahti. – Tuomasmessussa kävimme lastemme kanssa jo sen alkuvuosina. – Olen kokenut, että erilaisille pienryhmille, kuten raamattuja rukousryhmille, on ollut selkeästi tilausta. Se myös opettaa meitä olemaan avoimia uskostamme. Kävin messussa useamman vuoden ajan ja jossakin vaiheessa päädyin mukaan myös vapaaehtoiseksi. Kati Pirttimaan ehdotuksen jälkeen Orpana osallistui pariin Alfa-webinaariin, joita veti Pertti Manninen Alfa Suomesta. Sen on käynyt jo yli 30 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa yli sadalla eri kielellä. Tärkeää on, että ketään ei painosteta, ja kyseenalaistaminen on sallittua. Ne alkavat iltapalalla Helsingin Agricolan kirkon kryptassa ja jatkuvat yhteisellä alustuksella ja musiikilla kirkkosalissa. Niiden aiheina ovat esimerkiksi: Tässäkö tämä elämä, Kuka Jeesus on, Miten voin uskoa, Miksi ja miten rukoilisin, Miksi ja miten lukisin Raamattua, Kuinka Jumala johdattaa, Miksi ja miten kertoisin muille, Kuka on Pyhä Henki, Kuinka voin vastustaa pahaa ja Vieläkö Jumala parantaa. 32 ~ askel 4/24 T eknistaiteellisella alalla yrittäjänä elämäntyönsä tehnyt Juki Orpana on ohjannut Tuomasyhteisössä pienryhmiä jo pitkään. Perustavien kysymysten parissa Alfa on kansainvälinen konsepti, joka syntyi vuonna 1977 Holy Trinity Brompton -nimisessä seurakunnassa Lontoossa. Kurssilaiset on jaettu kuuteen pienryhmään, joista jokaisessa on vähintään kaksi ohjaajaa. Hän aloitti yhdessä Pirttimaan ja Mannisen kanssa Tuomasyhteisön Alfa-kurssin suunnittelun. Lisäksi järjestetään yksi Alfa-päivä. Kun tuomaspappi Kati Pirttimaa jossain kokouksessa heitti, että Jukihan voisi ryhtyä vetämään Alfa-kurssia, innostuin ja aloin selvittää, mistä Alfassa on kyse. Niissä voimme syventyä uskomme perusteisiin ja ihmiset saavat kasvaa uskossa ja luottamuksessa Jumalaan. Orpanaa itseään Jeesuksen sovitustyö kantaa kaikissa elämän myrskyissä ja epäilyksissä.. Sen jälkeen pienryhmät kokoontuvat vielä keskustelemaan kryptaan alustuksen pohjalta noin kolmeksi vartiksi. Niinpä ilmoittauduin Malmin seurakunnassa Pihlajamäen kirkolla pidetylle kurssille, jonne sain isosiskonikin mukaan. Bisnekset veivät Orpanan eri puolille maata ja maailmaa. Ja Alfa on aina ilmainen, Orpana kertoo. Tuomas-Alfan pienryhmien vetäjien koulutukset alkoivat tämän vuoden tammikuussa ja yhteisön ensimmäinen varsinainen Alfa-kurssi helmikuun alussa. Erityisesti minuun teki vaikutuksen messun rukousjakso sekä hyvä ja hoitava musiikki. Tuomasyhteisön Alfa-kurssi panostaa hyväksyntään ja luottamukseen Alfa-kurssi on monille Tuomasmessun kävijöille kuin jatkorippikoulu, arvelee kurssin organisoinut Juki Orpana. – Alfa on väline, jolla voidaan saada seurakuntalaisille merkityksellinen rooli evankeliumin työssä. Sittemmin hän on ohjannut tähän valkopukuiskoulutukseen kuuluvia kasvuryhmiä ja jatkokasvuryhmiä sekä toiminut Tuomasyhteisön hallituksessa ja Tuomas-kollektiivissa. Kokoontumiskertoja on yhteensä 12. Kurssi oli voimaannuttava, rohkaiseva ja innostava. Alustuksiksi Tuomasyhteisön Alfassa katsotaan Alfa-videoita. Juki Orpana kävi Tuomasyhteisön vuoden mittaisen rukousja ehtoollisavustajakurssin, jolta hän valmistui alkukesästä 2011. Hengellistä elämäänsä hän pyrki hoitamaan muun muassa kotiseurakuntansa aamukymmenen messussa. Se kannusti Orpanaa etenemään Tuomas-Alfan kanssa
Alfaan kuuluu olennaisesti myös rukous, mutta hienotunteisella tavalla. – Olen tosi onnellinen siitä, että saan ja voin uskoa. Orpanan elämä lepää jo aikanaan rippikoulussa opitun pienoisevankeliumin varassa: ”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että antoi ainokaisen poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.” EMILIA KARHU. He ovat sitoutuneet rukoilemaan säännöllisesti kurssilaisten, ohjaajien ja kaikkien järjestelyjen puolesta. Alfa on alun perin suunniteltu kutsuksi seurakuntaan, eli se on tarkoitettu erityisesti ihmisille, joilla ei ole yhteyttä Jumalaan ja seurakuntaan. Tärkeää on kuitenkin vapaus. Orpana pitää tärkeänä myös huumoria. Tuomas-Alfaan kuuluu myös erillinen, etänä toimiva rukoustiimi, jossa on mukana 12 esirukoilijaa. Ajattelisin, että heille se on vähän niin kuin jatkorippikoulu. Usko on Jumalan työtä Juki Orpanalle usko on Jumalan ihana lahja. – Ryhmänohjaajat ja me kaikki rukoilemme kurssilaisten ja toistemme puolesta. Vaikka puhutaan vakavista, perustavista asioista, voidaan yhdessä myös nauraa. askel 4/24 ~ 33 – PIENRYHMISSÄ voimme syventyä uskomme perusteisiin ja ihmiset saavat kasvaa luottamuksessa Jumalaan, sanoo Tuomasyhteisön ensimmäistä Alfa-kurssia vetävä Juki Orpana. Toisaalta Alfa-kurssilla on oikeus olla halutessaan myös hiljaa. – On tärkeää, että kukin saa tilaa jakaa oman tarinansa. Myöhemmin, kun rukousta on käsitelty alustuksessa, myös pienryhmissä voidaan rukoilla, mikäli pyyntö siihen nousee ryhmäläisten keskuudesta. Eri mieltä saa olla, eikä ketään painosteta mihinkään. Usko on Jumalan työtä meissä. Lisäksi Alfa näyttää olevan kurssi, jossa saadaan myös hyviä uusia ystäviä. Se kantaa kaikissa elämän myrskyissä ja epäilyksissä. – Nyt meneillään olevalla kurssilla on myös monia Tuomasmessun kävijöitä. Kurssin alustukset kuunnellaan isolla porukalla kirkkosalissa. Ka ti Pir ttim aa Vieraanvaraisuutta ja uusia ystäviä Tuomasyhteisön Alfa-kurssien tärkeimmiksi periaatteiksi Juki Orpana nimeää rakkaudellisen ja hyväksyvän ilmapiirin, vieraanvaraisuuden ja ehdottoman luottamuksellisuuden. Turvallisessa ilmapiirissä ihmiset saattavat uskaltautua puhumaan sellaisistakin asioista, joista eivät ole kehdanneet tai uskaltaneet puhua työpaikan kahvihuoneessa. Tärkeintä on Jeesus ja Hänen sovitustyönsä
Vuonna 1998 avattu Saamelaismuseo ja luontokeskus SIIDA Inarissa lupaa kävijöilleen elämyksellisen tietopaketin saamelaiskulttuurista ja pohjoisesta luonnosta. Punkaharjulla sijaitseva Suomen Metsämuseo Lusto järjestää näyttelyitä, tapahtumia, työnäytöksiä ja teemapäiviä, jotka kertovat metsästä ja sen merkityksestä suomalaisten elämässä. Museoverstaiden suunnittelussa apuna olivat vanhat käsityömestarit, jotka lahjoittivat museolle verstaskokonaisuuksia ja työkaluja. Verstaissa työskentelee edelleen joka kesä eri alojen käsityöläisiä. Museota uudistetaan parhaillaan, ja se avautuu yleisölle jälleen perjantaina 17.5. Museon ytimen muodostavat kokoelmat, joihin kuuluu esineitä, valokuvia, taideteoksia, ulkomuseon rakennuksia sekä arkistoja käsikirjastoaineistoja. Suomen museoliiton ja Kansainvälisen museoneuvosto ICOMin Suomen komitean järjestämän kilpailun voitosta kisaavat Chappe, Luostarinmäen museokortteli, Suomen Metsämuseo Lusto, Saamelaismuseo ja luontokeskus SIIDA sekä Varkauden museokeskus Konsti. Palkinto jaetaan toukokuussa Jyväskylässä Museopäivien yhteydessä kymmenettä kertaa. EMILIA KARHU Kulttuuri Tu ru n M us eo ke sk us / Jo on as M äk ivi rta METSURIT ELLA (vas.) ja Anna Hautaviita kaatamiensa runkojen päällä juomatauolla. Sa am ela ism us eo ja lu on to ke sk us SII D A Helmi-Lotta Hautaviita/ Suomen Metsämuseo Lusto. Uudistuneen museokeskuksen avajaisia vietetään 27.–28.4. Se perustettiin Raaseporista kotoisin olleen lääketieteen tohtorin ja geenitutkijan Albert de la Chapellen aloitteesta. Varkauden museokeskus Konsti yhdistää Varkauden museon, Varkauden taidemuseon ja lasten toiminnallisen näyttelyn Lasten tehtaan saman katon alle. Turussa sijaitseva Luostarinmäen iki-ihana käsityöläismuseo avattiin kesäkuussa 1940. Terveys Vuoden museo -finalistit tarjoavat kävijöilleen elämyksiä J os mietit kevään ja kesän kotimaisia reissukohteita, kannattaa laittaa korvan taakse kaikki viisi Vuoden museo -kilpailun finalistia. Siidassa tehdään myös kokoelmiin liittyvää tutkimusta. Tammisaaressa sijaitseva nykytaiteen museo Chappe avattiin viime keväänä. Hänen nimeään kantava säätiö on rahoittanut ja rakennuttanut museon. 34 ~ askel 4/24 5.4.–3.5. ”Yleisöohjelma ei tarjoa pelkästään kauneutta, vaan myös epävarmuutta, rajuutta ja outoutta”, museo lupaa
Lihaskunto, työkunto ja psyyke romahtivat täysin. Hän oli vakuuttunut, ettei vuosiin nukkunut minuuttiakaan. Osin jäi kuitenkin mysteeriksi, mikä Levyn lopulta nosti ylös lähes tappavasta unettomuuden suosta. Lienee harvinaista, että puoliso muuttuu kertaheitolla aivan toisenlaiseksi. Kronologisesti kirjoitetussa kirjassa pariskunnan ensimmäiset vuodet olisi voinut kuvata tiiviimmin, jotta varsinaiseen aiheeseen olisi päästy nopeammin. Jukka Pekan kokonaisvaltaista muuttumista selittää se, että kasvain leikattiin aivojen alueelta, joka vastaa tunne-elämästä. Jukka Pekka Laru kuoli vuonna 2022. Hän on koulutukseltaan paripsykoterapeutti ja työskentelee Parisuhdekeskus Katajan toiminnanjohtajana. Bazar 2023. Sairaalasta perhe ei tässä asiassa saa apua tai edes tietoa. Kiireellisten ja vaativien leikkauksen jälkeen kotiin palaa täysin muuttunut mies. La ri Jä rn ef el t. Suvi Larulla on parisuhteisiin myös ammattilaisen näkökulma. Kaiken muuttaa Jukka Pekan sairauskohtaus kesällä 2012. Näkökulma on parisuhteessa ja siinä, miten neurologinen sairaus vaikuttaa myös avioliittoon. Muun ohessa paria yhdistää usko. Myös ruokavalio, lääkevieroitus ja somesta saatu tuki auttoivat. Kuinka opin nukkumisen taidon. Kuukauden kirja Kun puoliso muuttuu toiseksi K un Suvi ja Jukka Pekka tapaavat kesällä 2002, pariskunnan välille syntyy nopeasti syvä yhteys. Hyvin koskettava on kohtaus, jossa vuosien erillisyyden jälkeen puolisot liittävät kätensä yhteiseen iltarukoukseen. askel 4/24 ~ 35 SUVI LARU ja Johanna Elomaa: Lupasin sinulle rakastaa. Neurologi toteaa, että avioeroprosentit ovat näissä tapauksissa suuria. Suomentanut Jouni Avelin. Laru kuvaa kauniisti puolisoiden uskoa. Faktisesti tämä tuskin on mahdollista, mutta kokemus oli voimakas. Levystä tuli vähitellen vakavasti lääkeriippuvainen zombie, joka pystyi lähinnä vain katsomaan urheilua ja elokuvia omassa huoneessaan ja syömään loputtomasti paahtoleipää. Sen aiheuttajaksi paljastuu suuri aivokasvain. Merkittävä käänne tapahtui, kun eräs hoitaja pakotti Levyn säännöllisesti kanssaan kävelylle. Muutokseen sopeutumisessa kirja voi tarjota vertaistukea. Se tarttuu kuitenkin monipuolisesti – ja lopulta myös toivoa herättäen – tärkeään aiheeseen. Vahva tunneyhteys katoaa tyystin. EMILIA KARHU MIRANDA LEVY: Unettomuuspäiväkirja. Koskettava tositarina rakkaudesta, tappavasta sairaudesta ja toivosta. Wsoy 2024. TUIJA PYHÄRANTA Kirjat Raju kirja unettomuudesta MIRANDA LEVYN vuonna 2021 ilmestynyt ja viime vuonna suomennettu Unettomuuspäiväkirja on hurja, omakohtainen kertomus traumaattisen kokemuksen laukaisemasta unettomuudesta, joka syveni ja jatkui vuosia vieden menestyneen journalistin ja perheenäidin todella pohjalle. Suvi kuvailee uutta puolisoaan pikkutarkaksi, joustamattomaksi ja töksäytteleväksi. Suvi Larun yhdessä Johanna Elomaan kanssa kirjoittama Lupasin sinulle rakastaa on tarina aivosyövästä. Toisaalta harvinaista lienee sekin, etteivät puolisot pitkän liiton kuluessa jotenkin muuttuisi. Kirja on hieman sekava yhdistelmä tietokirjaa, päiväkirjaa ja omaelämäkertaa. Tuomasmessut sekä kokemukset enteistä yhdistävät ja lohduttavat heitä
Peräkylä on kutsunut mukaan näyttelyynsä myös performanssitaiteilija Leena Kelan. Teosten värimaailma on luonnonmukainen. saakka. ”Muistelen tulevaisuuksia, joissa ei ole kiire. Näyttelyn tunnelma on herkkä ja rauhoittava. Kino-Poikilossa voi katsoa hänen kolme lyhyttä videoteostaan, jotka pohtivat aikaa, ihmisen vaikutusta luontoon ja maaperään sekä sitä, mitä ihmisestä jää lopulta jäljelle. 36 ~ askel 4/24 Kulttuuri Em ilia Ka rh u Luonnon harmoniaa ja säröjä K ouvolan kuvataiteilijaksi vuosiksi 2023– 2025 valitun Hanna Peräkylän laaja näyttely Temporary Setting (Väliaikainen asetus) Kouvolan taidemuseo Poikilossa käsittelee ihmisen suhdetta ympäristöön, kulutukseen ja muistiin. Lepään toipuakseni ja voittaakseni tämän uupumuksen. Peräkylä haluaa huomioida ekologisessa keskustelussa myös taiteen ympäristöjäljen: työtapojen ja materiaalivalintojen ekologisuuden sekä itse tehtyjen väriaineiden mahdollisuudet. Hän silittää 1,8 miljardia vuotta vanhaa graniittilohkaretta, jonka ihminen on äskettäin leikannut irti ikuisesta kalliosta, ja asettuu sen päälle makaamaan. Kelaa kiinnostaa myös, miten luonto valtaa takaisin itselleen ihmisen muokkaamia alueita kuten vanhoja louhoksia, hakkuuaukeita ja turvesoita. Kosketan kiveä ja mietin, millainen tämä paikka on miljoonan vuoden kuluttua, kun ihmisen aikakausi on enää jälki kalliota peittävässä sedimentissä”, hän sanoo videolla. Peräkylä on valmistunut Aalto yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta vuonna 2013 ja asuu Voikkaalla. Tekstiiliteoksissa, maalauksissa ja installaatioissa on käytetty monenlaisia kierrätysmateriaaleja kuten pyörän ja traktorinrenkaan sisäkumeja, tekstiilejä, turvavöitä, nauloja, sähköjohtoja, pellavaja puuvillalankaa, kuparilankaa, hyllylevyjä, rakennushuopaa ja ruosteisia tikapuita. Nostalgia ei pelasta meitä tuholta. Näyttely ja videoteokset ovat esillä 28.4. Hän pohtii, kuinka lähes kaikki ihmisruumiin alkuaineet ovat peräisin tähtipölystä, jolloin myös meidän olemassaolomme ulottuu miljardien vuosien taakse. EMILIA KARHU BUBBLE HIDING DIARY LENINKI – Narratives of her Sunday dress.. Videoissa Kelaa kiinnostaa erityisesti syvä aika, lepo, rauha ja kiireettömyys. Lepään selvitäkseni nostalgian tunteesta ja siirtyäkseni ajassa eteenpäin
Anne Prokofjeffin käsikirjoitus on täynnä hykerryttävän tunnistettavia kliseitä keski-ikäisen naisen elämästä. Istumme katsomossa kuin karaokebaarissa, virvokkeitakin saa ostaa halutessaan. Tulusto on valinnut Helena Anhavalta, Eeva Kilveltä, Aila Meriluodolta, Aulikki Oksaselta ja Kyllikki Villalta vanhuuteen liittyviä runoja, kymmenen kultakin. Hurttia huumoria ja syvää elämän jakamista. askel 4/24 ~ 37 S aatuani lopulta auton käyntiin käynnistyskaapeleiden ja ystävällisen vahtimestarirouvan avulla ehdin kuin ehdinkin ajoissa Kouvolan teatteriin katsomaan kahden naisen showta nimeltä Kuumia aaltoja. Lopussa hän vakuuttaa, että armo, rakkaus ja ystävyys kantavat ja kannustaa kaikkia pitämään huolta toisistaan. Niin kuitenkin käy. Keski-ikäisten naisten somenkäytöstä vitsaillaan itseironisesti. Lähinäön kanssa on ongelmia, omia lapsiaan voi pyytää juoppokuskiksi ja omien vanhempien auttaminen nettimaailman ja byrokratian kiemuroissa meinaa tehdä välillä hulluksi. Jokaiselta hän on valinnut yhden ”avainrunon”, josta kertoo, millaisessa elämäntilanteessa se on häntä puhutellut ja voimauttanut. EMILIA KARHU KUUMIEN AALTOJEN näytöksiä on Kouvolan teatterissa 11.5. Tulustolle isovanhemmuudesta ja puolison tukena olemisesta on tullut merkittäviä rooleja. Riitta Tuluston toimittama kirja Runoja ja ryppyjä eletystä elämästä tuntuu erityisen tärkeältä rakkaiden lähivanhusten elämää seuratessa. Ennen vanhaan junan vessat toimivat – no, kuin junan vessa – mutta nykyään ”pendolino hyytyy pakkaseen kuin meikäläisen pidätyskyky”. Näytöksistä monet on jo loppuunmyyty, enkä ihmettele. ANNE A (Johanna Heimonen) ja Anne P (Annina Rubinstein) loistavat karaokelavalla, nauravat itselleen ja puhuvat syvällisiä Kuumia aaltoja -esityksessä. Emmi Kyytsösen kuvista huokuu sama lämpö ja huumori kuin kirjan teksteistä. To pi Ta la sr an ta / Ko uv ol an te at te ri Voimauttavasti vanhuudesta AVATESSANI VANHUUTTA käsittelevän runoantologian ensimmäinen ajatukseni ei ole keski-ikäisenä tarttua siihen yhä uudestaan. Tulusto käsittelee sekä henkilökohtaista että yhteiskunnan muutosta suhtautumisessa vanhuuteen. Hän saa pohtimaan, miten iästä tulee pelkkä numero. Hän kertoo saavansa uskosta voimaa, vaikka hänen onkin vaikea rukoilla ”tapahtukoon sinun tahtosi”. Johanna Heimosen ja Annina Rubinsteinin esittämät karaokebaarin Annet tempaavat porukan alusta saakka mukaansa. Esityksen lomassa lauletaan voimauttavia, kliseisiä ja koskettavia lauluja, joihin karaokebaarin yleisö saa osallistua täysin palkein. Vasten tahtoaan eronnut Anne paljastuu papiksi. VIRPI KIRVES-TORVINEN RIITTA TULUSTO (toim.): Runoja ja ryppyjä eletystä elämästä. Myös hengellisyys kiinnostaa menetysten myötä. Kirjapaja 2024. Hän pohtii vanhuuden vaikutuksia omaan kävelyharrastukseensa ja siihen, mitä oma äiti merkitsee. saakka. Kahden hyvin erilaisen naisen välille syntyy baari-illan aikana syvä yhteys ja ystävyys. Tytär on vuoden vanhempi kuin ex-miehen uusi kumppani, ja Annen on opeteltava olemaan eronnut, itsenäinen ja vapautunut nainen
Hän lähti opiskelemaan taidetta, mutta tasapainotteli vuosia musiikin ja kuvataiteen välillä. Sininen on väreistä henkisin ja hevonen symboloi etenevän liikkeen voimaa. PAUL KLEEN tuotannosta löytyy sarja enkeleitä – sekä mustavalkoisia lyijykynällä kulmikkaiksi piirrettyjä että värillisiä – vasta matkalla kohti päämäärää. PAUL KLEE (1879–1940) oli saksalais-sveitsiläinen taidemaalari. Ryhmä etsi innoitusta lasten ja alkuperäiskansojen taiteesta. Vasta laivamatkalla Tunisiaan hän vakuuttui siitä, että hänet oli luotu kuvataiteilijaksi. M uutamia kilometrejä Bernin kaupungin keskustasta itään sijaitsee moottoritien varteen vuonna 2005 valmistunut sveitsiläinen kulttuurin ja tieteen keskus, Zentrum Paul Klee, joka on bolognalaisen arkkitehti Renzo Pianon suunnittelema kokonaistaideteos. Hänen isänsä oli musiikinopettaja, joka kasvatti pojastaan viulunsoittajan. Keskeneräisinä ja rikkinäisinä ne ovat liikkeellä kohti täydelliseksi tulemista. Poika itse oli kiinnostunut myös piirtämisestä. ”Taide ei kuvaa näkyvää, taide tekee näkyväksi”, vakuuttaa Paul Klee. Blaue Reiter -ryhmä, johon Paul Klee myös laskettiin kuuluvaksi, valitsi tunnuksekseen sinisen hevosen. Jo lapsena hän piirsi tarkasti luontoa ja innostui tutkimaan kasvun prosesseja. Keskuksen arkkitehtuuri on yhtä nerokas kuin taiteilija, jonka mukaan se on nimetty ja jonka elämäntyötä rakennus kunnioittaa. Keskuksen taustalla kohoavat Alppien rinteet. 38 ~ askel 4/24. Paul Klee jos kuka oli r e n e s s a n s s i i h m i n e n : ammatti viulisti, graafikko, akvarellisti, värin ja muodon mestari, abstrakti ekspressionisti, syvällinen filosofi, taitava kokki sekä Felix-poikansa kanssa leikkivä ja hänen kasvamistaan seuraava isä. Kleen maalaukset ovat sommittelultaan sukua musiikille ja väreiltään taidokkaita arvoituksia, jotka avautuvat kuuntelemalla kuvaa. Välimeren vahva turkoosi, vihreät rantamaisemat, valkoisina hohtavien talojen rautataoksin koristellut siniset ovet, Kairouanin kaupungin pyhiinvaeltajien värikkäät juhlapuvut ja taidokkaasti kuvioidut matot saivat hänet vakuuttumaan värien voimasta. Muutamat Kleen enkelit kuvaavat tunnetta: häpeää, iloa, onnellisuutta. Kelloenkeli astuu pienin askelin eteenpäin hymyilevä kulkunen mekkonsa helmuksissa, elämäntehtävänään oppia soittamaan juuri sitä kulkusta, jonka on saanut syntymälahjakseen. Maisemaa myötäilevien kolmen teräksestä ja lasista rakennetun kumpareen sisään mahtuu lukuisia saleja, joissa järjestetään muun muassa konsertteja, teatteriesityksiä, luentoja, työpajoja, seminaareja ja taidenäyttelyitä. 1900-LUVUN ALUN saksalaiset alkoivat etsiä yhdessä venäläisten emigranttitaiteilijoiden kanssa väreille henkisiä ominaisuuksia sekä löytää abstraktista taiteesta toistuvia muotoja ja symboleja. Museon kokoelmissa on kaikkiaan noin 4000 Paul Kleen teosta. Taide ei kuvaa näkyvää, vaan tekee näkyväksi Hattu & sivellin Maija Paavilainen • Aforistikko ja taiteilija Hymyilevän enkelin elämäntehtävänä on oppia soittamaan juuri sitä kulkusta, jonka hän on saanut syntymälahjakseen
VASTA LAIVAMATKALLA Tunisiaan Paul Klee vakuuttui, että hänet oli luotu kuvataiteilijaksi. Ju kk a Gr an stö m askel 4/24 ~ 39. Välimeren vahva turkoosi, pyhiinvaeltajien värikkäät juhlapuvut ja taidokkaasti kuvioidut matot saivat hänet vakuuttumaan värien voimasta, Maija Paavilainen kirjoittaa
Äitiyslomalla Koivurova aikoo maalata Ruffe-kissastaan muotokuvan.. Viime vuonna lemmikkikirkko kokosi paljon väkeä Lielahden kirkon takapihalle. Luomakunnan puolella KOIVUROVA ON vakuuttunut, että eläinaiheiselle toiminnalle on kirkossa kasvavaa kysyntää
Laura Koivurova eli Limppu Witick on taiteilija ja eläinteologi, joka muistuttaa, että luomakuntaan kuuluu ihmisen lisäksi paljon muutakin väkeä. Koivurova on myös puhunut eläinten ja luonnon puolesta niin suoraan, että ajatteli taiteilijanimen tarjoavan suojaa. Kun Laura Witick myöhemmin aloitti kuvataiteen tekemisen, selvisi että täyskaimoja oli yllättävän paljon. Tähän asti hän on esiintynyt mediassa lähinnä taiteilijanimellään Limppu Witick. Kirjahyllystä pistävät silmään luontoon ja eläinkuntaan liittyvät teokset. Koivurova hörppää kahvia ja antaa luvan kutsua häntä tässä jutussa oikealla nimellään. Limppu Witickeja ei ainakaan ole muita. – Päätin, että minä olen sitten Limppu. Nyt Tampereen Harjun seurakunnan seurakuntaneuvostossa istuessaan hän on tullut toisiin ajatuksiin. Alun perin se oli vanhempieni antama hellittelynimi. TESKTI: NIILO RANTALA • KUVAT: RAMI MARJAMÄKI askel 4/24 ~ 41. Ja esilläoloa on viime vuosiin mahtunut: Witick eli Koivurova on järjestänyt monia taidenäyttelyitä, kirjoittanut artikkeleita eläinteologiasta sekä tehnyt runoilija Satu Saarikon kanssa rukouskirjan Suojele luotujasi – Huokauksia eläinten puolesta (Kirjapaja, 2023). Mutta miten Laurasta tuli Limppu Witick. K oti on kaunis ja hillitty. Hänet ja hänen kaimansa sekoitettiin toistuvasti, joskus kiusallisinkin seurauksin. – Tyttönimeni on Witick ja Limppu on ollut kutsumanimeni pienestä pitäen. – Arjessa äitiys on muuttanut minut rennommaksi ja vähemmän suorituskeskeiseksi. Se on opettanut nauttimaan uudella tavalla hetkessä elämisestä ja auttanut laittamaan omia pieniä huoliani perspektiiviin, Laura Koivurova sanoo. – Limppu Witick on yhä taiteilijanimeni, mutta puhun samoista asioista julkisesti myös ihan omalla nimelläni. Keskustelua seuraa herkeämättä vartioiden Ruffe-kissa, joka tiiraa tarkasti sohvan alta. Lattiaa koristaa muutama lelu, niin kuin lapsiperheen olohuoneeseen sopii. Kasvissyöjä hänestä tuli aikanaan puolivahingossa, mutta nykyään hän on vakaasti vegaani, työstää ystävänsä kanssa Eläinten ja luomakunnan messua ja haaveilee papin työstä
Oppikirjan anti jäi kuitenkin yhteen mainintaan. Eläinja ekoteologian voi sanoa olevan kasvavan kiinnostuksen kohteena. Useat kysyvät, miksi tällaista tehdään. – En uskaltanut ajatella elämää taiteilijana. – Kurssilla oli niin hyvä meininki, että haaveet biologian opiskelemisesta vaihtuivat uteliaisuuteen teologiasta. Mutta sisäsyntyisesti olin hirveän oikeudentajuinen eläimiä kohtaan jo pienenä. Joku voi olettaa, että pohdinnan alla olisi vaikka hyttysten taivaspaikka. – Kasvissyöjäkristittyjä tiedetään olleen jo alkukirkon aikoina. Siltä se kai todella tuntuikin. Suomenkieliset Googlehakutuloksetkaan eivät palvelleet tiedonjanoista teiniä. Yksi kauneimpia kirjoituksia on Koivurovan mukaan 300-luvulta peräisin oleva koptikirje, jossa Jeesus asettuu liikuttavasti sorretun eläimen puolelle. Lasten ja nuorten kuvataidekoulu oli rakas harrastus ja kuvataide itseoikeutettu suosikkioppiaine halki kouluvuosien. Jopa Jeesuksen veljen on perimätiedossa kerrottu olleen kasvissyöjä. Lopulta Koivurova kirjoitti eläinteologiasta maisterin tutkielmansa. Esite johti siihen, että Koivurova tahtoi ottaa asiasta enemmän selvää. Kun Jeesus käskee miestä lopettamaan, mies toteaa muulin kuuluvan hänelle, ja jatkaa hakkaamista. – Lapsia ei hirveästi valaista eläinten oikeuksista, varsinkaan ajankohtaisista ongelmista. Minäkään en lapsena sitä ulottuvuutta juuri pohtinut. Sen jälkeen hän on puhunut aiheesta sekä tekstein että taiteensa kautta. Mutta mitä se oikein on. 42 ~ askel 4/24. Löytyypä Koivurovan artikkeli Kirkon tutkimuksen ja koulutuksen julkaisemasta Eläinteologia ja eläinoikeudet kirkon kysymyksenä -kirjoituskokoelmastakin. Uskonnon kurssikirjasta löytyi kuitenkin maininta, joka herätti Koivurovassa syvän uteliaisuuden. Oletukset ovat usein hyvin defensiivisiä ja inhimillistäviä. Kaupungilla kävellessään 15-vuotias Koivurova kohtasi Oikeutta eläimille -ryhmään kuuluneen aktivistin, joka jakoi esitteitä turkistarhauksesta. Yhdeksännellä luokalla kaikki muuttui. Koivurova toteaa, että eläinten hengellisyyttäkin saa ja voi toki pohtia. Olennaista on, että kristitty pysähtyy pohtimaan, millaista on kristillinen eläinten ja luonnon kohteleminen. Koivurova tahtoo muistuttaa, että tietyssä mielessä eläinteologiaa on silti tehty ihan kristikunnan ensi hetkistä saakka. Myös kannustusta lihansyönnistä pidättäytymiseen tunnetaan jo varhaisilta vuosisadoilta. – Kysymystä saattavat säestää letkautukset siitä, tutkitaanko eläinteologian piirissä vaikkapa koirien rukouselämää tai ruvetaanko sitä nyt sitten kastamaan possuja. – Tähän asti eläimet ovat pitkälti olleet sivuosassa. Ensin tuli taide Kuvataiteesta tuli erottamaton osa Laura Koivurovan elämää jo lapsuudessa. Opetuslapset puolustavat miestä: se on hänen muulinsa, ja on hänen oikeutensa halutessaan piestä sitä. Kiinnostus teologiaan syttyi myöhemmin. Olennaisempaa kuitenkin on, että kristitty ihminen pysähtyy pohtimaan ja tiedostamaan, millaista on kristillinen eläinten ja luonnon kohteleminen, ja miten kirkko voisi ajaa eläinten ja luomakunnan asiaa. Se tuntui liian turvattomalta. – Jossain sivulauseessa mainittiin, että on olemassa myös eläinja ekoteologiaa. Huoli luomakunnasta ei kuitenkaan vielä tuolloin näytellyt hänen taiteessaan suurta roolia. Uskonto, kuvataide ja luonto olivat myös kaikki pitkään täysin erillisiä osa-alueita elämässäni. Tuntui heti siltä, että vau, nytkö löytyi mun oma juttuni?! Nuori Koivurova yritti kovasti selvittää, miten aiheesta voisi lukea ja oppia lisää. Jeesus parantaa muulin Teologia on historiallisesti ollut ihmislähtöistä ja -keskeistä. Myös apokryfikirjallisuudessa on usein nostettu esille eläinten asiaa. Hyttysten taivas ja rukoilevat koirat Laura Koivurova kertoo, että monen ensimmäinen reaktio eläinteologiaan on humoristisen naureskeleva. – Rippikoulumuistiinpanoistani välittyy vielä sellainen käsitys, että ”ai että kun kaikki on tylsää ja tyhmää”. Lukioon mennessä eläinten oikeuksista innostunut ja luonnosta kiinnostunut Koivurova aikoi lukea pitkän biologian ja ryhtyä meribiologiksi. Tarinassa Jeesus opetuslapsineen kohtaa miehen, joka hakkaa muuliaan. Eläinteologia kolahti Vaikka kuvataide näytteli jo tuolloin keskeistä osaa Koivurovan elämässä, ei ammattitaiteilijuus kiehtonut. Uskonnon kurssi muutti mielen
askel 4/24 ~ 43. Jeesukselle rakkaita ovat myös turkistarhan eläimet. KOIVUROVAN TÖISSÄ yhdistyvät hengellinen ja luomakuntaa syleilevä sekä yhteiskunnallinen, syyllistäväkin ulottuvuus. NYKYÄÄN LAURA Koivurova maalaa aina, kun perhearki sallii. Pensseliin on edelleen tartuttava päivittäin. LAURA KOIVUROVAN töissä luomakunta tulee nähdyksi koko pyhyydessään
Koivurova itse ryhtyi vegaaniksi 11 vuotta sitten. Syyllistymistä seuraa kiukku Eläinten hyvästä kohtelusta on oltu kiinnostuneita jo kauan. Perheen tuoreimman tulokkaan laskettu aika oli haastattelupäivän tienoilla. 44 ~ askel 4/24. – Lian moni ajattelee, että ehkä mä joskus sitten ryhdyn toimimaan paremmin. – Jeesus ei kuitenkaan hyväksy miehen toimintaa. Koivurovalla riittää ymmärrystä vastareaktioillekin, onhan eläinteologia perusluonteeltaan moralistista. Se on kuitenkin vain vastuun lykkäämistä. Katkelmasta intoutunut Koivurova päätyi jopa suomentamaan kyseisen kohtauksen. Olen hirveän kova huolehtija ja stressaaja, mutta äitiys uusine huolineen ei ylikuormittanutkaan minua, kuten ennalta pelkäsin, Laura Koivurova kertoo. Eläinteologia kuitenkin herättää herkästi saman vastareaktion kuin eläinten oikeuksista puhuminenkin. Hän asettuu puolustamaan muulia, ja kertoo kuulevansa, kuinka se valittaa Luojalle taivaaseen. Lopuksi Jeesus parantaa muulin. Koivurova myöntää sen usein tähtäävän siihen, että yhä useampi tiedostaisi paremmin toimintansa ja sen seuraukset. – ÄIDIKSI tulemisen myötä tajusin, että olen aina ollut aika äidillinen tyyppi. – Ihmiset syyllistyvät, kun heidän vakiintuneita tapojaan kyseenalaistetaan. Syyllistymistä seuraa kiukku
Suunnitelmia ja projekteja riittää. Osallistuin siihen, ja työni voitti. Hännät heiluivat. Entä sitten, kun eläinteologiset aiheet loppuvat. Tapahtuma oli menestys. Vuoden 2017 esikoisnäyttelyn jälkeen Koivurova on järjestänyt jo neljä näyttelyä töistään. Eläinmessu ja lemmikkikirkkoja Tällä hetkellä Laura Koivurova työstää Eläinten ja luomakunnan messua yhdessä Maksetut viulut -yhtyeestä tutun Kaisla Tuulin kanssa. – Järjestimme Tiia Karvisen kanssa lemmikkikirkon Lielahden kirkon takapihalla. Aiemmin Koivurova maalasi kahdeksan tuntia päivässä. Nykyään hän maalaa aina, kun perhearki sallii. Koivurova on vakuuttunut, että eläinaiheiselle toiminnalle on kirkossa kasvavaa kysyntää. Koirat sai tuoda sinne siunattavaksi. Niin teki Koivurova maalauksessaan Ihmistä ja eläintä sinä autat. – Yhtäkkiä keksin kertoa, että hei mähän oon kasvissyöjä! Se vapautti Koivurovan ikävästä tehtävästä. Siitä se alkoi. – Ja jossain välissä maalaan Ruffe-kissan muotokuvan. Töissä yhdistyvät kauniin kirpeästi hengellinen ja luomakuntaa syleilevä sekä yhteiskunnallinen, syyllistäväkin ulottuvuus. – Jossain vaiheessa joku koiraseurakuntalainen vähän vinkaisi, mutta kaikki olivat iloisia tullessaan siunatuiksi. – Vegaaniliitto järjesti joulukorttikilpailun. Välillä lapsiperheen arki on hänen mukaansa ”himmannut tahtia”. Koivurova kokee kutsumusta myös pappeuteen. Tämä ei kuitenkaan taiteilijateologia lannista. – Koska olin esitellyt itseni kasvissyöjänä, minun täytyi sitten oikeasti ruveta olemaan koulussa kasvissyöjä. Yli 20 koiraa saapui kuuntelemaan saarnaa ja ottamaan vastaan siunauksen. Siltä ei kuitenkaan kuulosta. Keplottelu synnytti kuitenkin uuden haasteen. askel 4/24 ~ 45. Joensuun kulttuurikahvila Laiturissa järjestetty esikoisnäyttely sai kiittävän vastaanoton. Päästyään seurakuntaneuvoston jäseneksi Koivurova on ajanut yhdenvertaisuuden ja luonnon asiaa kotiseurakunnassaan. Entuudestaan tuntematon taitelija sai kannustusta myös ekoja eläinteologian isoilta nimiltä. Koivurova opiskeli lukion jälkeen puoli vuotta talouskoulussa ja kuuli ensimmäisenä päivänä, että yksi kokkaustehtävistä tulisi olemaan kanan kyniminen. – Pidän virettä yllä. Koirat kuuntelivat Koivurovan mukaan hänen saarnaansa arvokkaasti ja uteliaina. Kuvataideharrastus ja into eläinteologiasta yhdistyivät ensi kertaa Koivurovan taiteessa vahingossa. Sen puolesta todistaa myös kesällä 2023 järjestetty lemmikkikirkko. Hän ei syö mitään eläinperäistä eikä käytä myöskään muita eläinperäisiä tuotteita. Jos vaihtaa Mataleenan tilalle sorsan, muuttuu syyllisyyden ja synnintunnon värittämä kuvaelma huomattavasti hellemmäksi. Vakava päätös ei kuitenkaan syntynyt ryppyotsaisen tiedostavasti, vaan koomisen kommelluksen kautta. Seurakuntatyön ovet eivät silti vielä ole auenneet. Adams sekä suomalainen ekoteologi Pauliina Kainulainen. Koivurovan syvän teologisissa töissä luomakunta tulee nähdyksi koko pyhyydessään: Kristuksen kädet siunaavat teuraalle joutuvan sian kasvoja ja perinteinen pyhä perhe -asetelma nähdään uuden Emonrakkaus -otsikon alla. Koivurovan tulkinnassa enkeli on yhä enkeli, mutta lasten tilalla taivaltavat pienet possut. – Kaisla Tuuli tekee musiikkia ja yhdessä työstämme kaavaa. – Olin todella otettu kun näyttelyä saapuivat avaamaan kansainvälisestikin tunnettu eläinoikeusaktivisti Carol J. Jeesuksen veljen on perimätiedossa kerrottu olleen kasvissyöjä. Sitä olen suunnitellut pitkään. Ne huomasivat tulevansa huomioiduiksi. Kristus tapaa sorsan ja hellii porsasta Suomalaisen taiteen ystävät tuntevat takuulla Albert Edelfeltin vaikuttavan maalauksen Kristus ja Mataleena, jossa Jeesus katsoo jalkojensa juureen langennutta naista syksyisessä maisemassa. Katsotaan millaisia ideoita tulevaisuus tuo tullessaan. Koivurovaa puistattaa yhä pelkkä ajatuskin. – En halua maalaamisen muuttuvan suorittamiseksi. Päivittäin on silti tartuttava pensseliin. Pian edessä oli ensimmäinen oma näyttely, ’Armoa’. – Peruste on tähän asti ollut, että minulla ei ole tarpeeksi kokemusta seurakuntatyöstä. Seuraavaksi Koivurova aikoo kuitenkin keskittyä äitiyslomaan. Ajattelin että tästähän täytyy jatkaa! Kilpailun voittanut teos oli mukaelma Eeli Jaatisen ikonisesta kuvasta, missä suojelusenkeli suojaa lasten kulkua kapean sillan yli. Miten sitä voisi tulla, jos seurakuntatyöhön ei pääse. Koivurova kertoo, että antaa aatostensa virrata vapaana. Minä kirjoitan messun rukoukset
Päivänä, jona teurasauto haki Ossin, kotona viipyi hautajaisten tunnelma. Toisenlainen oli suomenhevosen tilanne keväällä 1940. Ensin lasten talutusratsastusta aina siellä, missä siihen tarjoutui yleisötapahtumissa mahdollisuus. Kohta kaksi vuotta hän on ollut perheenjäsen. Älykäs ja tunteva perheenjäsen Nuoremman tyttäreni lähestyessä kolmatta syntymäpäiväänsä Helsingin Messukeskuksessa oli maatalousnäyttely. Niiden merkitys erityisesti rahtihevosina oli ratkaiseva, sillä syksyllä ennen talvisodan syttymistä Suomessa oli vain 53 00 autoa. On huolta lajin perimän monimuotoisuuden säilymisestä. En arvannut, että tuona lauantai-iltapäivänä oli aluillaan uusi kaviosuhde. Viimeisinä kesinä työ oli kevyempää, heinäkuormien ja -seipäiden kuljettamista. On sanottu, että suomenhevonen pelasti suomen kielen. Ossin voimat alkoivat ehtyä 1960-luvulla. Ponit jäivät pieniksi. Hevosten kotiuttamisella oli kiire, sillä niitä tarvittiin touontekoon. Kodin kuva-arkistojen uumenissa on tallessa videoklippi pienestä tytöstä hieman liian suuri kypärä päässään, ohjia puristaen ja keskittynyt ilme kasvoillaan kiertämässä ponin selässä pururataa. Ihmisen tunnetilojen vaistoajana Diiva vaikuttaa taitavammalta kuin ihmiset keskimäärin. Maatilojen vähetessä harveneva joukko viljelijöitä tuottaa hevostalleille heinää. Olen ymmärtänyt, että suomenhevosen tulevaisuus ja lajin säilyminen lepäävät tänään pitkälti asiaan sitoutuneiden, ratsastusta harrastavien naisten ja tyttöjen sekä raviurheilun varassa. Monet käyttäytymistavat näyttävät olevan yhteisiä ainakin lajikehityksen ylemmillä oksilla istuville: älykkyys, kyky ennakoida tulevaa, toiveet, leikki ja tunteiden vaihtelu. Viisivuotiaana naapurikylän tallille opettelemaan poniratsastusta. Tuntuu asialliselta kirjoittaa hän, sillä suomenhevonen Diiva saa toisinaan miettimään – kuten moni muukin lemmikkitai kotieläin – että ero ihmisen ja eläimen välillä ei taida olla lopulta kovin suuri. Kotitaloni hevonen oli iäkäs Ossi-niminen ruuna. Tänään suomenhevoskanta on hieman alle 20 000 yksilöä. JUHA TANSKA TT, Hiljaisuuden Ystävät ry:n toiminnanjohtaja, pienviljelijä Merkintöjä maan äärellä Siunaa jokainen kavion kopse, jokainen hirnahdus, ja anna meille viisautta kunnioittaa ja vaalia kaikkea, mitä olet luonut. Huhtikuussa rintamilta palasi sotilaiden lisäksi kymmeniä tuhansia hevosia. Messualueelle oli varattu myös alue lasten talutusratsastukselle. Katselen Diivaa vaimon ja tyttären kokemusten kautta. 46 ~ askel 4/24 Kaviosuhteita K aviosuhteeni on hieman etäinen. Viljelen hevoselle heinää. Se on kaukaisten lapsuusmuistojen värittämä. Lumisessa metsässä sen täytyi ponnistaa kaikki voimansa saadakseen tukkireen liikkeelle. Talvisotaan oli otettu siviilistä 72 000 hevosta. Ju kk a Gr an str öm. Suomen ja kielen pelastaja Kaviosuhteeni on edelleen hieman etäinen. Keppihevosten valmistamista YouTube-videoiden avulla: ”Äiti, miten tähän ompelukoneeseen pujotetaan lanka?” Tyttö kasvoi. Isoisäni oli kasvattanut sen varsasta lähtien. Harrastus tai kilpaurheilu tarvitsevat tuekseen myös talleja
Raamatun tekstit heijastelevat ajattoman viisauden ja armonsanoman ohella oman aikansa kulttuuria ja historiaa. Siunaa jokainen kavion kopse, jokainen hirnahdus, ja anna meille viisautta kunnioittaa ja vaalia kaikkea, mitä olet luonut. Suhtautuminen on usein varautunutta, sillä hevonen oli monesti sortajien kulkuneuvo. Kuningas Salomonilla kerrotaan olleen talleissaan paikat 4000 vaunuhevoselle. Niistä tietämättömänä suomenhevonen lepää tallissa, hiljaisessa yössä ja odottaa uutta päivää. Evankeliumeissa on merkityksellistä, että Jeesus ratsastaa Jerusalemiin aasin selässä. Mielemme puolestaan on monella lailla rakentunut vuorovaikutuksessa ympäröivään kulttuuriin ja elettävään maailmanaikaan. Vastaus tuli saman tien: ”Ole hyvä! On ilo kuulla, että pidit siitä. Muutamassa sekunnissa näytölle tuli kuusisäkeistöinen psalmi, joka huipentuu lopussa: Kun aurinko laskee ja päivä hiipuu, suomenhevonen lepää tallissa, hiljaisessa yössä. Se on kuin vartija pimeässä, muistuttaen meitä sinun läsnäolostasi, valon tuojasta. Erityisesti suomenhevosen vaiheet sodassa ovat osa laajalti koettua talvisodan ihmettä, jossa Jumala varjeli Suomen maan, kansan ja kielen tuhoutumasta, vaikka hinta oli raskas. Kiitin tekoälyrunoilijaa psalmista. Hevosen merkitys vaihtelee tekstien ja aikakausien virrassa. Suomalaisten kokemuksissa suhde hevoseen on myönteinen. Aamen. Suomenhevonen on arvokas osa suomalaista perintöä ja kulttuuria, ja sen kuvailu hengellisessä kontekstissa oli inspiroivaa.” Jo ha nn a Ta ns ka IHMISEN TUNNETILOJEN vaistoajana Diiva vaikuttaa taitavammalta kuin ihmiset keskimäärin, Juha Tanska kirjoittaa perheen suomenhevosesta.. Taakkojen ja toiveiden kantaja Pyysin suomenhevosta miettiessäni tekoäly Chat GPT:tä laatimaan hengellisen psalmin, jonka aiheena on suomenhevonen. Se on luottamusta ”lihan käsivarteen”, ihmisvoimaan. Hengellinen kokemus ilmenee meille mielemme rakenteiden ja prosessien läpi. Kiitos, Herra, suomenhevosesta, joka kantaa kansan taakkoja ja toiveita. Ikivanhassa, Egyptistä vapautumisen muistoa kantavassa laulun säkeessä Toisessa Mooseksen kirjassa Mirjam virittää laulun: ”Laulakaa ylistystä Herralle, hän on mahtava ja suuri: hevoset ja miehet hän mereen suisti!” Vanhassa testamentissa hevosten määrä ilmaisee mahtia ja sotilaallista voimaa. askel 4/24 ~ 47 Sortajien kulkuneuvo Raamatun lehdillä hevonen mainitaan yli 150 kertaa. Israelin profeettojen julistuksessa luottamus hevosten paljouteen ja voimaan vertautuu jopa epäjumalanpalvelukseen. Ihmisvoiman vastakohta on luottamus Jumalaan
LEVOLLISUUS JA läsnäolo itsessään ovat tärkeitä. Hiljentymistä voi harjoitKati Pirttimaa TUOMASPAPPI Hiljentymistä voi harjoittaa kehollisin harjoituksin, kävelemällä, rukoilemalla tai vain olemalla. Tärkeää on, että löytää itselleen sopivan tavan, jossa arjen kiire pysähtyy, kuulee omat ajatuksensa ja voi pysähtyä kuuntelemaan omaa sisintään. MIETISKELYLLÄ, HILJENTYMISELLÄ ja meditaatiolla on kirkossa pitkät perinteet, aina erämaaisiin ja keskiajan mystikoihin saakka. Meditaatio-sana on latinaa, ja tarkoittaa ajattelua ja mietiskelyä. Hiljaisella mietiskelyllä voi myös olla kohde, jolloin se muovautuu rukoukseksi. Hiljentyminen ja pysähtyminen ovat ihmiselle tärkeitä, erityisesti silloin, kun elämä on hyvin hektistä ja ärsykkeiden täyttämää. Viikonlopun aikana oli lukuisia työpajoja ja luentoja, ja esillä oli erilaisia joogan muotoja. Kristillinen meditaatio suuntautuu kohti Jumalaa. Osastolla oli myös mahdollisuus siunaukseen ja öljyllä voiteluun. Negatiivista suhtautumista en kohdannut, ennemminkin iloista ja uteliasta lähestymistä. ”Sydämeni on levoton, kunnes se löytää levon sinussa, Jumala”, sanoi aikanaan kirkkoisä Augustinus. 48 ~ askel 4/24. Tästä pitkästä traditiosta on nykyisinkin hyvä ammentaa. Syvää yhteyttä ja lepoa Jumalassa taa monin eri tekniikoin: hengittämällä, kehollisin harjoituksin, kävelemällä, rukoilemalla tai vain olemalla. Levollisuus ja läsnäolo ovat tärkeitä avaimia tasapainoiseen arkeen ja hyvään elämään. Yhteys voi sisältää sanoja, mutta se voi olla myös syvää yhteyttä, lepoa Jumalassa, kaiken elämän Antajassa. Päivystysvuorooni mahtui monta hyvää ja syvää keskustelua. Meditoija voi etsiä yhteyttä paitsi itseensä myös Jumalaan. Rukous H elsingissä järjestettiin maaliskuun alussa Joogafestivaalit. Olin mukana festivaaleilla päivystämässä seurakuntien osastolla, jolla oli esillä tietoa kristillisestä meditaatiosta, hiljaisuuden joogasta, pyhiinvaelluksista ja erilaisesta monimuotoisesta kristillisestä spiritualiteetista. Koolla oli suuri näytteilleasettajien joukko. ”Onpa hienoa, että kirkko on täälläkin mukana”, sanoi moni osastolle pysähtynyt. Kaapelitehdas t ä y t tyi ihmisistä
askel 4/24 ~ 49. Rakastava Jumala, sinä tunnet jokaisen surun ja kaipauksen, pelon ja ahdistuksen, toiveen ja haaveen. Rukouspyyntöni: PYYNTÖSI PUOLESTA rukoillaan Helsingin Mikael Agricolan kirkon Tuomasmessun rukousryhmässä ja myös Tuomasmessun yhteydessä kerran kuussa. Tahdotko, että puolestasi rukoillaan. Rakastava Jumala, ole syöpään sairastuneen äidin, hänen lastensa ja läheistensä kanssa. Anna voimia ja uusi toivo. Anna voimia ja uusi toivo. Ajatuksia lukijoiden rukouspyynnöistä Rakastava Jumala, ole huumeista eroon taistelevan nuoren ja hänen läheistensä kanssa. LÄHETÄ PYYNTÖSI sähköpostilla osoitteeseen askel.toimitus@kotimaa.fi otsikolla ”Rukouspyyntö”. Rakastava Jumala, näet mielenterveytensä ja jaksamisensa kanssa kamppailevan nuoren. Rakastava Jumala, näet pienen, sairastelevan lapsen ja hänen perheensä. Rakastava Jumala, tunnet lapsenlapsistaan huolehtivan isoäidin toiveet ja koko elämän. Lohduta ja kanna, anna voimia ja uusi toivo. Tai kuoressa osoitteella Askel, PL 279, 00131 Helsinki. Anna voimia ja uusi toivo. Rakastava Jumala, näet yhteistä tietä etsivän pariskunnan ja heistä huolta kantavat läheiset. Anna voimia ja uusi toivo. Anna voimia ja uusi toivo. Kirjoita ”Rukouspyyntö” kuoren vasempaan ylälaitaan. Rakastava Jumala, ole kumppania kaipaavan kanssa. Käsittelemme viestit luottamuksella. Anna voimia ja uusi toivo. Aamen. Anna voimia ja uusi toivo
askel 4/24 ~ 51. Työpaikan homeongelmat sairastuttivat Ann-Marie Hagmanin vakavasti. Muuta vaihtoehtoa ei itselläni enää ollut, Ann-Marie Hagman kertoo. Homepiina kääntyi voimaksi Aina ei voi valita, mutta joskus elämä pakottaa tekemään niin. Kun Ann-Marie pyristeli irti homesairaan identiteetistä, hän pystyi auttamaan itseään ja muita. Elämänmuutos vei hänet yrittäjäksi luonnonkosmetiikan pariin ja avasi tien henkiseen kasvuun. TEKSTI: MARI VAINIO • KUVAT: JUKKA GRANSTRÖM – HOMEALTISTUMISESSA ainoa tapa päästä irti oireista on jättää homeiset tilat taakseen. Lopulta hänen oli pakko jättää työt seurakunnan lastenohjaajana
Uskallanko ja saanko olla eri mieltä. Työ lastenohjaajana erässä seurakunnassa Uudellamaalla altisti hänet rakennusten homeja sisäilmaongelmille. Keho reagoi voimakkaasti. H ome oli tuhota Ann-Marie Hagmanin elämän. Ann-Marie kokeili työskentelyä eri rakennuksissa, tuloksetta. Oireita tuli vaikka kauppajonossa, jos kohtasin homeelle altistuneita. Ann-Marie Hagman muistelee lämmöllä, kuinka hän koki seurakuntatyössä syvää ihmisten kohtaamista ja lempeyttä. – Lopulta sairastuin jo ihmisistä, jotka olivat olleet niissä tiloissa. – Ymmärsin, että työn voi tehdä vähän iisimminkin. Elämä on jatkuvaa kasvua Kirkko ja sen opit veivät pohtivan, henkisen ihmisen syvien kysymysten äärelle. Asiakkaista välitettiin seurakunnassa esimerkillisellä tavalla. 52 ~ askel 4/24. Tuntui siltä kuin jokainen tulija olisi palannut kotiin rakkaittensa luo. – Kun poikani tuli koulusta, hänen piti vaihtaa vaatteet ja käydä suihkussa ennen kuin hän tuli halaamaan minua. Kaiken ei tarvitse olla täydellistä. Minun on helppo lähestyä muita ja se on asiakkaille tärkeää. Myös työ erilaisten ihmisten kanssa oli suuri ilo. – Vatsa reagoi ensimmäiseksi, sitten tulivat niveloireet. Muuten sain heti voimakkaita oireita. Ja kasvot olivat kuin tulessa, täysin nokkosihottuman peitossa. Työnohjauksen ja keskustelujen kautta hänelle on ollut tärkeää ymmärtää omat rajat ja samalla toisten kyvyt ja mahdollisuudet. Ann-Marie Hagman pääsi miettimään: Kuka minä olen. – Silloin koin kirkon jäykkänä asioiden sanelijana, rajaajana, joka ei antanut ihmisen olla se, joka hän on. Samalla se avasi näkemään sen uudella, avaralla tavalla. Kun Ann-Marie oli sairaslomalla, oireet lievittyivät, ja kun hän palasin työhön, myös oireet palasivat. Kun hänen oma isoäitinsä kuoli, hän sai osakseen lämpöä ja huolenpitoa. Kertomukset ovat aina yhden ihmisen tulkintaa kyseiYmmärsin, että työn voi tehdä iisimminkin. Meidät laitettiin tiettyyn muottiin. – Seurakunnan lastenohjaajana sain käydä hienoja keskusteluja työkavereiden ja asiakkaiden kanssa. Ann-Marielle kirkon toiminnassa oli mukana turhan paljon lainalaisuutta. Se on ollut suuri oppi. – Kaikki ottivat vilpittömästi osaa suruuni. Sosiaaliset asiakkaat antavat myös helpommin palautetta. Lopulta hän päätyi irtisanomaan itsensä. Oli myös itsestään selvää, että seurakunnan työntekijälle hautajaispäivä oli palkallinen vapaapäivä. Ihmiset osoittivat luonnollista läheisyyttä toinen toisilleen. Yhteisöllisyys ja elämän jakaminen oli muutenkin vahvaa. Mikä on tämä maailma ympärilläni. Vaikka perfektionisti ei kyllä helposti anna periksi, Ann-Marie naurahtaa. Kiitos kirkolle Nuoren naisen oli päästettävä irti tutusta työstä ja työyhteisöstä, joka oli ollut suuri osa hänen elämäänsä, ja joka oli osaltaan muovannut hänen ihmiskäsitystään. Näitä kysymyksiä Ann-Marie pohti erityisesti parikymppisenä, oltuaan nuorempana monen muun tapaan mukana seurakunnan kerhoissa ja lasten tapahtumissa. Minusta tuntui, että kirkko loi raamit, joiden mukaan on toimittava. Inhimillisyys oli tärkeässä osassa. Myös monet koulut ja päiväkodit kärsivät sisäilmaongelmista. Siksi joku hiljaisempi työtoveri koki jäävänsä taka-alalle, minun varjooni. Jumala ei kyllä minulle rajoja aseta, vaan niin tekevät kirkon rakenteet tai ehkä ihmiset. Muuta vaihtoehtoa ei itselläni enää ollut. Kaiken ei tarvitse olla täydellistä. Inhimillisyyttä ja rajoja Ann-Marie Hagman kokee kirkon antaneen hänelle paljon pohdittavaa, peilauspintaa siihen, kuka hän on ja haluaa olla. Oma riittämättömyyden tunne ja täydellisyyden tavoittelu ovat usein tehneet elämästä raskasta sekä Ann-Marielle että välillisesti myös hänen läheisilleen. – Seurakuntalaiset kohdattiin tasavertaisesti, oltiin ihmisiä ihmisille. Meillä oli onneksi hyviä työnohjauksen opintopäiviä, jotka selvensivät asioita. Heidän asioilleen ja tarinoilleen löytyi aina aikaa. – Homealtistumisessa ainoa tapa päästä irti oireista on jättää homeiset tilat taakseen. Mitä haluan olla, mihin voin suostua ja mitkä kirkon opit eivät kuulu minulle. – Olen sosiaalinen ihminen. – Uskon, että Raamatun kertomukset ovat tosia, mutta historiankirjoitus on aina ihmisen tekemää. Siellä tosiaan nähtiin ihminen, kuunneltiin häntä ja pysähdyttiin hänen äärelleen. Viisas keho muisti ja reagoi
askel 4/24 ~ 53. Homekokemus opetti Hagmanille lopulta rentoutta ja vastuuta. – SEURAKUNNASSA nähtiin ihminen, kuunneltiin häntä ja pysähdyttiin hänen äärelleen, Ann-Marie Hagman kiittää entistä työpaikkaansa. ANN-MARIE HAGMANIN luonnonkosmetiikan tuottamiseen ja kurssien järjestämiseen keskittyvä yritys toimii kodin yhteydessä. Kotona homeoireita ei tule, ja keho on tervehtynyt
– En ole ekohihhuli, mutta pyrin huomioimaan ympäristön mahdollisuuksien mukaan. Haluan määrättyihin asioihin faktoja, mutta kaikkea ei voi todistaa. En enää halua itselleni sitä identiteettiä. Aiemmin hän tutki ja tarkkaili kehoaan niin, että se meni jo överiksi. Sen vuoksi hän lopetti työt seurakunnassa ja ryhtyi miehensä kannustamana yrittäjäksi. Elämä on jatkuvaa kasvua, ja jokainen tekee tietyssä hetkessä parhaansa, sen mikä silloin on mahdollista. Kaikkea herkän ihmisen kokemaa voi olla vaikea tunnustaa ja sanoittaa muille. – Aina on olemassa jokin synti, josta pitää parantua. – Itselleni usko ja tiede kulkevat rinnakkain. Silloin voi vain uskoa. – ELÄMÄ on jatkuvaa kasvua, ja jokainen tekee tietyssä hetkessä parhaansa, sen mikä silloin on mahdollista, Hagman ajattelee. Itselleni ihmiset ovat inhimillisiä, kaikki tekevät virheitä. Henkisyys on Ann-Marielle vapautta ajatella itsestään mitä haluaa, olla sitä mitä on, ja vapautta kasvaa jatkuvasti. Taajuuden täytyy toisella ihmisellä olla kuitenkin sama. Rakkaus on elämän tärkein sana. Valta ja vaikutusvalta ovat mielestäni liian usein olleet arvokkaampia arvoja kuin yksittäisen pienen ihmisen ajatukset. – Olen ollut aiemmin mielipiteissäni hyvinkin jyrkkä, mutta henkinen kasvu on opettanut, että jokainen on omalla tiellään kohdassa, jossa hänen on juuri nyt tarkoitus olla. – Uskon, että homeoireetkin liittyvät osin mielen hallintaan. Nature by Amppu toimii Sipoon Linnanpellossa kodin yhteydessä. – Oli tärkeää myöntää se itselleen ja rentoutua. Minulle se on arkipäivää. AnnMarie kertoo oppineensa sairastumisen myötä paljon kehostaan ja mielen hallinnasta. – Kun päästin roolistani irti, pystyin auttamaan itseäni. Aikuisten puolella kirkko opettaa edelleen Ann-Marie Hagmanin mielestä turhan paljon synnistä ja siitä, mitä me emme saa olla ja mitä meidän tulisi olla. Homekokemus opetti minulle terveellistä elämäntapaa, mutta myös rentoutta ja vastuuta. – Uskon elämän kiertokulkuun ja siihen, että jokainen itse valitsee opin, joka hänen on elämässään opittava. Parhaimmillaan moderni kirkko elää sitä todeksi tässä päivässä. Tutkija, kirjoittaja tai puhuja on aina persoonana mukana sanoissaan ja opeissaan. Välillä hän kutsuu itseään hihhuliksi. Mitä enemmän pelkäät jotakin asiaa, sitä helpommin oireet yltyvät. Kaikella on tarkoituksensa. Kotona oireita ei tule ja keho on tervehtynyt. Home oli ponne uuteen elämäntapaan, kasvuun ja itsensä opiskeluun. On surullista, että ihmisillä ei usein ole ketään, kenen kanssa jutella elämän syvistä asioista. Asioita saa kysyä ja kyseenalaistaa, niiden äärelle saa pysähtyä, ja niitä saa pähkäillä ja epäillä. Ja niin on hyvä. sestä asiasta. Ja kuitenkin juuri se tuntuu nyt erityisen tärkeältä. Aiemmin homesairaus oli Ann-Marille jopa rooli, jonka taakse kätkeytyä. – On surullista kuulla, että ihmisillä ei usein ole ketään, kenen kanssa jutella henkisyydestä, elämän syvistä asioista. 54 ~ askel 4/24. Olen kiitollinen tästä kokemuksesta, koska näin tiedän itsestäni paljon enemmän ja voin tarvittaessa auttaa myös muita saman kokeneita. Yritys keskittyy luonnonkosmetiikan tuottamiseen ja kurssien järjestämiseen. Muuten asioita on vaikea jakaa. – Tarvitsin sen. Se oli asia, joka määritteli kaiken. Usein virheensä ymmärtää vasta myöhemmin. Tiedän kokemuksesta sen vahvan vaikutuksen ihmisen hyvinvointiin. – On tärkeää, että myös kirkon oven saa avata juuri sellaisena kuin sillä hetkellä on. Ann-Marie kertoo oppineensa kuuntelemaan paremmin itseään. Henkisyys on vapautta Maailma näyttää Ann-Marie Hagmanille koko ajan avarammat kasvonsa. Ihmisessä on aina olemassa hyvä ja paha puoli. Home on ollut suuri opettaja Home on ollut Ann-Marie Hagmanille yksi elämän suurista opettajista. – Ja kuka Raamatun aikana pystyi kirjoittamaan
Tuomasyhteisön yhteistyösivu Pääsiäisen iloa ja uutta toivoa Pix ab ay. Kulut muodostuvat henkilöstökuluista (1,8 henkilötyövuotta) sekä messujen ja yhteisön toimintakuluista. Anna uusi toivo ja vahva luottamus. Iloitse kanssamme, kun on sen aika. Kaikki toiminta (mm. Rahankeräyslupa RA/2020/685. Ehtookellot, Tuomastorstait, Alfa-kurssit, pienryhmät, Tuomasyhteisöjen verkosto): www.tuomasmessu.fi Tuomasyhteisö ry toimii pääosin lahjoitusvaroin. Tätä kautta voit tukea toimintaamme: MobilePay 75221, Facebookin lahjoita-toiminto tai pankkitili: FI97 5541 2820 0124 26, viite 3010. Sen pienet ilot, valtavat riemut ja pakahduttavan onnen. Kolmasosa saadaan erilaisina avustuksina. Kaksi kolmasosaa vuosittaisesta rahoituksesta saadaan kolehteina ja muina lahjoituksina. Lohduta ja kanna, kun elämässämme on enemmän kuin jaksamme kantaa. Kiitos heräävästä keväästä ja uudesta kasvusta. Elävä Henki, joka luot uutta. askel 4/24 ~ 55 Kristus nousi kuolleista! Totisesti nousi! Ylösnoussut Jumala, nosta meidätkin talven pimeydestä kevään valoon! Nosta surusta iloon, epätoivosta toivoon, sodan keskeltä rauhaan. Myös merkkipäiväja testamenttilahjoituksista löydät lisää tietoa nettisivuilta. Luomakunnan ihmeellisyydestä, jokaisesta eliöstä, kasvista ja eläimestä, kaikesta ihmeellisestä moninaisuudesta. Anna pääsiäisen riemu ja helluntain ilo! Kristus nousi kuolleista! Totisesti nousi! Pyhän palveluksesta yhteistä iloa ja toivoa Tuomasmessut sunnuntaisin klo 18 Mikael Agricolan kirkossa, Tuomasmessun YouTube -kanavalla ja Radio Deissä. Sen kipeät kivut, musertavat surut ja riipaisevat menetykset. Uudista maailmamme ja kaikki luotu. Kuukausilahjoittajana autat säännöllisesti, lisätiedot: www.tuomasmessu.fi Nettisivujen kautta voit myös liittyä yhdistyksen jäseneksi. Veljemme Kristus, tunnet koko elämämme
Elämä saa itsestään merkityksen, ja sitä myös tajuaa selvästi katoavaisuutensa tässä hivenen sekavassa maailmassa. Hän osoittaa sormellaan järven päätyä ja saa suustaan sanan: lintusia. Olen kävellyt tätä polkua tuhat kertaa, mutta nyt tuntuu, etten muista yhtään käännöstä. Y mpärillämme venyy pitkä, kummallinen päivä, suloinen ja sumuinen kuin unohdus kaikesta. Hän viittoo meitä seuraamaan. Hänellä on taskulamppu ja myrskylyhty. 56 ~ askel 4/24. On kulunut ehkä tunti, kun huomaan että pimeä yllättää. En jaksa enää hakea tukea ajatuksilleni. Mielessä ei kierrä piikikäs raketti, joka pommittaisi minua kysymyksillään. Reggaevaihde tekee polusta kevyemmän kulkea Koiran elämää Teemu Rinne • nurmijärveläinen toimittaja En jaksa enää kysellä, etsiä syitä tai oikeutta olla olemassa. Istun kuistilla ja katselen hymyillen, kun Tico sukeltaa vielä jäljellä oleviin pieniin lumikinoksiin. En jaksa enää kysellä, etsiä syitä tai oikeutta olla olemassa. Yritä saada Ticon kulkemaan edelläni, että sen valkoinen turkki auttaisi vähän. Taitavasti se kaivaa itselleen lumikasan läpi tunnelin, jonka toisesta päästä se pulpahtaa esiin. Mutta hän haluaa kulkea perässä. Nuorempia sukupolvia käy jotenkin sääliksi, maailman laitamilla hyppii liikaa mustia peikkoja, luoden epävarmuutta ja toivottomuutta. Tai huolestua maailman tilasta, terveydestä ja siitä, riittävätkö rahat. Ei auta. Pieni pakkanen on tehnyt polusta jäätien. En yritäkään miettiä, mistä vanhus tiesi tulla hakemaan meidät polulta pois. Tico syö käpyä jossain takanani. Turhat kysymysmerkit valuvat tarpeettomina poluille. Ne saavat olla, olivatpa ne kuinka kierossa tahansa. Reggaefiilikset ovat kadonneet. Aikamme käveltyämme pääsemme autolle. En juurikaan näe eteeni. Puhun vain omista kokemuksistani. Käännymme Ticon kanssa sormen suuntaan ja näemme kahden joutsenen ilakoivan. Yritän valaista tietä tupakansytyttimellä. Olen vähän kuin muukalainen maailmankaikkeudessa. Puuttuu vain viikate olalta, niin kuvitelma olisi täydellinen. Tiedän vain, etten kulje polkuani koirani kanssa kahden. En jaksaisikaan miettiä, mistä oletetun alkuräjähdyksen tarvittavat aineet sitten olisivat peräisin. Olen löytänyt sellaisen reggaevaihteen, jossa leijun ”kevyessä tyhjyydessä”. Hän taiteilee routaisella polulla hieman ontuen ja hymyilee yhdellä hampaalla. Meitä lähestyy tumma hahmo. Vastaan tulee vanhahko mies. Näky on vangitseva. Hassu tunne ja samalla vapauttava. Tuuli puhaltaa liekin sammuksiin. Tila on hyvä. AURINKO SAA silmät siristymään. Hypnoottinen. Hassua siinä on se, että vaikka ymmärrän joitakin käyttäytymismallejani, ymmärtäminen ei ole muuttanut minua. Hahmo kuitenkin osoittautuu samaksi mieheksi, jonka tapasimme aiemmin. Kävelemme Ticon kanssa järven reunamia kiemurtelevaa polkua. Pahimmillaan näkymä tulevaisuudesta leikataan ikään kuin pois. Miettikööt astrofyysikot. Olotila on myös kummallinen. Pieni epätoivo herää, kun kompastelen polkua takaisin päin. En silti tarkoita, että olisi turha tutkistella itseään, juosta terapiassa tai rukoilla voimaa. Olen käynyt läpi lapsuuttani ja hakenut sieltä selityksiä, miksi milloinkin käyttäydyn näin tai toisinaan noin. Hassu tunne ja samalla vapauttava. Tässä mielessä polku kevenee. Ehkä kysymys on ikääntymisestä. Jotenkin hyväntuulinen ja kepeä. Sytytämme tuikun rauniokirkkoomme. ITSEASIASSA OLEN ”tuhlannut” suuren osan elämästäni tuhansiin kysymyksiin, joista vain harvoihin olen saanut vastauksen. Tarjoan miehelle kyytiä, mutta hän heiluttaa hyvästiksi ja katoaa. Kaiken lisäksi usva yltyy järvellä. Istumme Ticon kanssa kuistilla. Samassa näen heiluvan valon, joka on tulossa meitä kohti. Tuijotan joutsenia
Ju kk a Gr an stö m askel 4/24 ~ 57. Tiedän vain, etten kulje polkuani koirani kanssa kahden, Teemu Rinne kirjoittaa. EN YRITÄKÄÄN MIETTIÄ, mistä vanhus tiesi tulla hakemaan meidät polulta pois
Mistä se sen tiesi, punarinta, talvisella etelänlomallaan. Entä minä, tiedon tulvan ja velvollisuuksien, kännykän välkkyvän ruudun turruttama. – Freija Özcan 58 ~ askel 4/24. Hetki luonnossa On aika lentää kotiin. Erotanko itsessäni äänen, joka tietää, milloin on aika, aika olla rauhassa ja aika lentää. Havahtui aamuun ja pyrähti kohti pohjoista rakentamaan pesää, koska on sen aika
Martti Santakari askel 4/24 ~ 59
Puiden bongaaja 60 ~ askel 4/24
Jo un i Ju ntu m aa n ko tia lb um i V aaleanpunainen pahvikansi on jo reunoista pehmennyt ja taipunut. Tyven jälkeen lehdet liuskoittuvat. Ne olivat muita lähialueen puita suurempia ja niiden rungot niin paksuja, etteivät kädet yltäneet ympäri. Niilo Karhun toimittama käsikirja Vihreät jättiläiset (1995) on kulkenut Juntumaan matkassa pitkään. Juntumaa kuuluu Dendrologian seuraan, jonka tarkoituksena on edistää puuvartisten kasvien tuntemusta ja kokeilua Suomessa. Latvassa oksat levisivät laajalle harottaen. TEKSTI: TUIJA PYHÄRANTA askel 4/24 ~ 61. Harrastus on vienyt hänet katsomaan keisareidenkin ihailemaa mäntyä, pylväsmäisiä punapuita sekä pieniä ikilehtiä, jotka elävät tuhat vuotta mutta kasvattavat vain kaksi lehteä. Kivenlahden betoniviidakon puut tekivät Jouni Juntumaasta puuretkeilijän. Oman puuharrastuksensa alalajiksi hän ilmoittaa ”dendroturismin” eli puuretkeilyn. LopulNAMIBIAN AAVIKOLLA kasvava ikilehti on hyvin matala puu, joka kasvattaa vain kaksi lehteä. Valtaosin 1970-luvulla rakennettujen kerrostalojen keskellä Juntumaan huomion kiinnitti pieni metsikkö ja erityisesti siellä kasvavat erikoiset puut. Tähän kirjaan espoolainen Jouni Juntumaa on merkinnyt bongaamiaan puita. Näin Jouni Juntumaa kuvailee Espoon Kivenlahtea, johon hän 1990-luvun taitteessa muutti. Sitten on muutamia kaltaisiani puiden katsojia, Juntumaa hymyilee. Kotona Juntumaa selasi kasvikirjoja, mutta tuntemattomien puiden arvoitus ei niistä selvinnyt. Puilla on ollut ihmisille erityinen merkitys kautta historian. Kirjan sisäsivuille on merkitty lyijykynällä kymmenittäin päivämääriä, ja sivujen väleistä pilkottaa siististi taiteltuja lehtileikkeitä. Kyse ei tietenkään ole mistä tahansa risuista vaan Suomen suurimmista puista. Hopeapoppeleita ja makedonianmäntyjä Kaikki alkoi betonilähiöstä. Jouni Juntumaa näki ikilehden lomamatkallaan vuonna 2014. Raamatun alkulehdillä ihminen joutuu pois Edenistä syötyään hyvän ja pahan tiedon puusta. Dendron on kreikkaa ja tarkoittaa puuta. – Meihin puuharrastajiin kuuluu kasvattajia ja kokeilijoita, metsäihmisiä, puutarhaihmisiä ja luonnontieteilijöitä
Jo un i Ju ntu m aa n ko tia lb um i 62 ~ askel 4/24. Suurimpien yksilöiden rungon halkaisija voi olla useita metrejä. MAAILMAN SUURIMPIIN puihin kuuluvia punapuita Jouni Juntumaa näki työmatkallaan San Franciscoon vuonna 2006
2000-luvun alkupuolella hän oli työmatkalla San Franciscossa ja pääsi siellä retkelle punapuistaan tunnettuun Muir Woodsiin. Se voi olla erityisen korkea tai paksu, sillä voi olla hieno kaarna tai oksisto tai se voi olla muuten vaan vaikuttavan näköinen omalla kasvupaikallaan. Parkkipaikan vieressä kasvavat pienet käkkyräiset puut paljastuivat mongolianvaahteroiksi. – Se on edelleen hyvissä voimissa, Juntumaa sanoo. Leveyttä ikilehti voi kasvaa useita metrejä. askel 4/24 ~ 63. Nimensä se on saanut siitä, että Venäjän keisarit Aleksanteri I ja Aleksanteri II aikanaan aterioivat sen alla. Nykyään Suomessakin kasvaa ginkgopuita, joita kutsutaan eläviksi fossiileiksi. – Suomalainen metsämänty on hieno ja monimuotoinen puu, Juntumaa sanoo. Puita voi tunnistaa myös talvella lehdettömään aikaan tarkkailemalla niiden hahmoa. Tiettävästi ikilehtiä on kasvanut maapallolla jo dinosaurusten aikaan. Ikilehden nimi viittaa sen pitkään elämään. Punapuiden tapaan se voi hyvinkin elää yli tuhatvuotiaaksi. Suomen yleisin puu mänty voi sekin olla puuretkeilijää kiinnostava kohde. ta kirjastosta löytyneiden teosten avulla lajimäärittely onnistui: puut olivat hopeapoppeleita. Haukoin henkeäni, että tällainen paikka voi olla olemassa. – Jos laji ei siitä selviä, niin oksien silmuja tai rungon kaarnakuvioita tutkimalla sen voi yleensä päätellä, Juntumaa kertoo. – Niiden kasvattaminen on hyvin vaikeaa, mutta Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa siinä on onnistuttu, Juntumaa kertoo. Vähitellen Juntumaa alkoi tarkkailla ympäristöään uusin silmin. Lajikin on vanha. – Haukoin henkeäni, että tällainen paikka voi olla olemassa. Metsässä mänty voi kasvaa korkeaksi, mutta tuulisella paikalla rannikolla tai tunturissa se jää yleensä matalaksi. Kiinnostava puu on Juntumaan mielestä sellainen, joka jollain tapaa ”sävähdyttää”. Osa puista on lähes tuhatvuotisia. Joskus myös pieni voi olla kaunista. Olennaista puuretkeilyssä Juntumaalle on puiden löytäminen, tunnistaminen ja katselu. Ikää Keisarinmännyllä on arviolta 400 vuotta. Nykyään niitä pääsee kuitenkin katsomaan myös Helsingissä. Myöhemmin lomamatkalla Namibiassa Juntumaa pääsi puolestaan näkemään ikilehtiä, joka ovat monin tavoin kuin vastakohta punapuille. – Sittemmin olen oppinut tunnistamaan ne jo kaukaa. Erikoisuus ei kuitenkaan välttämättä viittaa puulajiin. Pian hän tunnisti myös muita betonilähiön puita: pähkinäpensaan ja makedonianmännyt, tammen ja kynäjalavan. Se on kullakin puulla omanlaisensa. Puut tukevat henkistä hyvinvointia Puilla on ollut ihmisille erityinen merkitys aina. Luonnonvaraisina ikilehtiä ei kasva missään muualla kuin Namibiassa ja Angolassa. Kalevalassa iso tammi peittää taivaan ja maailmaan tulee pimeys. Myös ikilehdet ovat kehittyneet valtameren läheisyydessä, ison mantereen reunalla, mutta aivan erilaisten olosuhteiden ehdoilla. Sävähdyttäviä erikoisuuksia Puuretkeily tuo monin tavoin mieleen lintubongauksen. Muir Woodissa punapuista muodostuu valtavan korkea pylväikkö. Tuhatvuotinen punapuupylväikkö Maailmalta erityisiä puukokemuksia Jouni Juntumaa nostaa esiin kaksi. Kiinasta lähtöisin oleva ginkgopuu ei ole yli 200 miljoonan vuoden aikana muuttunut lainkaan. Ikilehtiä kasvaa vain äärimmäisen kuivassa ilmastossa. Esimerkiksi Tanskassa Juntumaa näki nenäliinapuun, jonka suuret valkoiset kukinnot muistuttavat puun nimen mukaisesti nessuja. Kaikkein vaikuttavin suomalainen mänty kasvaa kuitenkin sisämaassa Hämeenlinnan Pikku-Parolassa. Vertailun vuoksi Suomessa korkein tunnettu puu on Punkaharjun tutkimusmetsän 47-metrinen lehtikuusi. Keisarinmänty on kasvanut avoimella paikalla leveäksi ja paksuksi. Suomen vanhin mänty Urho Kekkosen kansallispuistossa on lähes 800-vuotias, mutta iästään huolimatta vain noin kuusimetrinen. Matalasta puumaisesta varresta lähtee kaksi suurta lehteä, jotka rispaantuvat liuskoiksi. Parhaimmillaan punapuu voi kasvaa korkeutta yli sata metriä ja rungon halkaisijakin voi olla useita metrejä. Sitä Juntumaa harrastikin nuorempana ennen kuin innostui puista. Raamatun alkulehdillä ihminen joutuu pois Edenistä syötyään hyvän ja pahan tiedon puusta. Punapuut kuuluvat maailman suurimpiin puihin
Yhä moni suomalainen kuvailee metsää kirkokseen. Puilla on elämänkaarensa Dendrologian seuran jäsenenä Juntumaa tietää, että suuria tunteita voi liittyä myös yksittäisiin puihin. Ju kk a Gr an str öm 64 ~ askel 4/24. Tiettävästi ikilehtiä on kasvanut maapallolla jo dinosaurusten aikaan. Puuharrastaja suhtautuu puihin kuitenkin rationaalisen rauhallisesti. Silloin kiistoihin saatetaan pyytää kommenttia seuran asiantuntijajäseniltä. Hengellisten ja henkisten merkitysten lisäksi puihin liittyy myös taloudellisia ja ekologisia arvoja. JOUNI JUNTUMAAN rakkaimmat puut löytyvät kotikulmilta: Kivenlahdessa lähellä merenrantaa kasvaa tervaleppiä, joiden latvukset erottuvat kiemuraisina taivasta vasten. Ne joutuivat väistymään ikävä kyllä ennen aikojaan, Juntumaa sanoo. Myös Vihreät jättiläiset -kirjassa mainitaan monia sairaala-alueilla sijaitsevia puita. Kivenlahden hopeapoppeleitakaan ei enää ole. Erityisen hienoja puita onkin monien sairaaloiden läheisyydessä, Juntumaa kertoo. Metsät ovat olleet suomalaisille ”vihreää kultaa”, jonka varassa Suomen talous pitkään seisoi. Puiden merkitys henkiselle hyvinvoinnille on tunnistettu pitkään. – Varmaan puilla on ollut suotuisa vaikutus myös omaan elämääni. Usein syntyy vastarintaa, kun kaupunki tai taloyhtiö haluaa kaataa katutai pihapuun. Puiden katselu on ollut hyvä syy käydä erilaisissa paikoissa, ja toisinaan niiden perässä on joutunut kävelemään pitkiäkin matkoja. Kun Mikael Agricola kokosi vuonna 1551 luettelon suomalaisten jumalista, puut pääsivät mukaan listalle. Puista kiinnostuneen kannattaa suunnata esimerkiksi entistä Lapinlahden sairaalaa ympäröivään puistoon Helsingissä ja Pitkäniemen sairaalan puistoon Tampereella. – Puilla on oma elämänkaarensa, ja joskus nekin kuolevat. Ihmekös tuo, että metsäkeskustelu herättää kuumia tunteita. Joskus nämä arvot joutuvat törmäyskurssille. Toisaalta metsät ovat ekosysteemille korvaamattomia
Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. – Sehän ei ole suomalaisten keskuudessa erityisen arvostettu. Jo valmiiksi kuivahtanut taimi kuoli nopeasti, mutta seuraavana kesänä sen vierestä nousi uusi verso. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/ puh. 51 € Lehti + digi 6 kk VAIN (Norm. Niiden kasvattaminen ei ole hätäisten laji. Hän hankki vanhan mökin yhdessä vaimonsa kanssa parikymmentä vuotta sitten ja istutti samoihin aikoihin sen pieneen pihaan muutaman taimen. Dendrologian seura julkaisikin sopivasti muutama vuosi sitten päivitetyn version Vihreistä jättiläisistä. Se ei ole valtava punapuu tai pieni ikilehti, ei vuosisatoja vanha mänty tai erikoinen nenäliinapuu. Runko on usein kirjava, koska siinä kasvaa suuri määrä erilaisia jäkäliä. Kokeiltavat lajit valikoituivat sattuman kautta. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. – En ollut ihan varma, mikä se on, mutta otin sen kuitenkin ja istutin mökin pihaan. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Hylätty jalopähkinä kukoistaa mökillä Hiljattain eläkkeelle jääneellä Juntumaalla on nyt aikaa puuharrastukselle aiempaa enemmän. – Niistä tykkään todella paljon. – En ole ”puunhalaaja”, vaikka se voikin olla joillekin hyvä juttu. asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Tilaajana pääset lukemaan verkkosivujen kaikki jutut ja monipuolisen sisältömme – uutiset, artikkelit, henkilöhaastattelut, hengellisen sisällön, kulttuurin, erilaiset näkökulmat, keskustelut ja podcastit. Juntumaa nostaa esimerkiksi haavan. Entä puuretkeilijän suosikkipuu. Eläkkeellä Juntumaalla on mahdollisuus viettää enemmän aikaa myös mökillä Sastamalassa. Lue, keskustele, vaikutu – Tilaa Kotimaa erikoishintaan Laskun voi jakaa kahteen erään. Siitä on jo kasvanut komea puu. Uudessa versiossa mainitaan monia sellaisiakin puita, joita edellisen version mittausten aikaan ei Suomessa vielä kasvanut lainkaan. – Esimerkiksi Punkaharjun tutkimusmetsän korkeita lehtikuusia en ole vielä nähnyt. Tammet ovat vielä pieniä. 81 €) Säästä 37 % esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/1811. + 6,9 snt/min. Nuoruudessaan maantiedettäkin opiskellut Juntumaa tietää, että metsien merkitys elämää ylläpitävänä voimana on korvaamaton. Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Ne tuottavat happea, sitovat hiiltä, ylläpitävät veden kiertoa, lisäävät kosteutta ja tasaavat lämpötiloja, hän listaa. Kivenlahdessa lähellä merenrantaa kasvaa tervaleppiä, joiden latvukset erottuvat kiemuraisina taivasta vasten varsinkin talvella. Tilaus on määräaikainen. Aivan erityinen arvo kokonaisuudessa voi olla sellaisellakin puulla, joka ei juuri ihailua nauti. Siellä Juntumaa on kokeillut pienimuotoisesti puiden kasvattamista. Kaikkein rakkaimmat puut löytyvät Juntumaan kotikulmilta. Kirjaa selatessa on käynyt selväksi, että paljon on yhä näkemättä. Paperilasku 5 € + alv 10 %. Tämä ei missään tapauksessa vähennä puiden arvoa. On kuitenkin valtavan paljon eliöitä, jotka ovat riippuvaisia siitä: lintuja, liito-oravia ja ötököitä. Sastamalassa kasvaa nyt tammia, joiden terhot Juntumaa poimi mökin ostamisen aikaan Espoon Träskändan tammimetsästä, sekä jalopähkinä, jonka taimen joku oli hylännyt taloyhtiön roskikseen
Vastanneiden kesken arvotaan palkinto. mennessä: Askel, Ristikko 4/2024, PL 279, 00131 Helsinki. 66 ~ askel 4/24 LÄHETÄ AVAINSANAT tai koko ratkaisu 15.04. Ristikko 4/2024 M ar tti Rä ikk ön en. VASTANNEIDEN kesken arvotaan palkinto. Sähköpostilla: askel.toimitus@kotimaa.fi
Viite 60503. MARRASKUUN LAPSI 10302 Lehden paras juttu. Tai lähetä ilmoitus ja maksukuitti sähköpostilla: askel.toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi Kirjeenvaihtoilmoitus. Palkinnon voitti Kirsimarja Sippola Helsingistä. Merkitse kuoren vasempaan ylänurkkaan ilmoituksessa mainittu nimimerkki ja numero. Lähetä vastaus 15.4. Numeron 3/2024 parhaaksi lukijat äänestivät runoilija Pia Perkiön haastattelun Usko kuin villiniitty. Onnittelut! Kirjoita minulle Pixabay. Vastauskirjeet postitetaan viikoittain ilmoittajille. Onnittelut! HEI, SINÄ vanhempi henkevä herrasmies. ILMOITUKSET LYHENNETÄÄN tarvittaessa ja julkaistaan saapumisjärjestyksessä. Palkinnon voitti Päivi Oso Ruuhijärveltä. askel 4/24 ~ 67 Ristikko 3/2024 KUN HALUAT oman ilmoituksen Askel-lehteen: Kirjeenvaihtoilmoituksen hinta on 25 € kotimaasta, Pohjoismaista ja Baltiasta, muista maista 30 €. Henkilöt, jotka haluavat vastata sinulle, lähettävät kirjeensä toimitukseen, josta ne postitetaan sinulle viikoittain Askelen kuoressa avaamattomina. Sen kirjoitti Erja Saarinen ja kuvasi Jukka Granström. KUN HALUAT vastata kirjeenvaihtoilmoitukseen: Kirjoita kirje nimimerkille ja lähetä osoitteeseen Askel / Kirjoita minulle, PL 279, 00131 Helsinki. Täällä Keski-Suomessa iloinen ja puhelias 77-vuotias nainen odottelee yhteydenottoasi sekä tutustumista puhelimitse keskustellen. Maksa summa Sacrum-Kotimaa Oy:n tilille FI70 1794 3000 0133 69. Vastanneiden kesken arvotaan palkinto. Varaudu odottamaan vähintään kuukausi. KIRJOITA KORTIN tai sähköpostin otsikoksi Paras juttu, kerro suosikkisi otsikko ja liitä mukaan nimesi ja osoitteesi. Liitä maksettu pankkisiirtokuitti tai kopio siitä kirjeeseen. LÄHETÄ LYHYEHKÖ kirjeenvaihtoilmoitus (maksimi 50 sanaa) nimimerkillä, nimelläsi ja osoitteellasi varustettuna. Löydänkö rehdin ja reilun ystävän ajatustenvaihtoon. Luonto ja perinteiset elämäntavat ovat lähellä sydäntäni. mennessä osoitteeseen: Paras juttu, Askel, PL 279, 00131 HKI tai askel.toimitus@kotimaa.fi. Osoite: Kirjeenvaihtoilmoitus, Askel, PL 279, 00131 Helsinki
asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Askel Inspiroi, uudistaa ja hoivaa Tilaa Nyt! Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. + 6,9 snt/min. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. 28 €). Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja päättyy automaattisesti tarjousjakson loputtua. Hyvän elämän erikoislehti Tilaus on määräaikainen. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/1796 3 kk 24 € (Norm. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Paperilasku 5 € + alv 10 %. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen