Uskoa, toivoa & rakkautta Uskoa, toivoa & rakkautta askel.fi askel.fi LUMIEN SULAESSA ELÄMÄ VOITTAA JAMES BOND SAI KASVOJENKOHOTUKSEN SEKUNTIPELIÄ HAUTAUSMAALLA KATI PIRTTIMAA: LAURA HONKASALO: TEEMU & TICO: irtonumero 9,50 € irtonumero 9,50 € 4 / 23 4 / 23 Kevät koitti Kevät koitti kotitarhurille kotitarhurille Tuomasmessu Tuomasmessu valloitti Haarlaat valloitti Haarlaat Opeta lapsille Opeta lapsille taloustaitoja taloustaitoja Ukraine Aid Ukraine Aid oli ihme oli ihme Peltsi Peltola: Metsä on turvapaikka s.6
23,90 (29,90) EMIL ANTON kirjailijavieraana Sacrumin myymälässä tiistaina 11.4 klo 17–18. Asiat eivät aina mene omien suunnitelmiemme ja toiveidemme mukaan. Olet tervetullut kiinnostavien uutuuskirjojen äärelle! Kahvitarjoilu ja arvonta! Emil Anton Irakilaisempi kuin luulit Kirjassa tehdään nojatuolimatka Irakiin, seikkaillaan Hiskian tunnelissa Jerusalemissa ja matkustetaan ajassa Marco Polon ja 1200 luvun fransiskaanien kanssa tuntemattomien idän kristittyjen maailmaan. Kotimaan ja Askelen uusi päätoimittaja Freija Özcan haastattelee. Kautta aikojen pyhän kirjan lauseita on valjastettu myös politiikan ja vallankäytön perusteiksi. 16,90 (19,90) Emil Anton, Antti Kruus Rooma – opas pyhiinvaeltajille Teos johdattaa syvällisesti mutta helppo lukuisesti katolisen kirkon keskukseen ja tarjoaa kutsuvan kirjallisen matkan Rooman kiehtovimpien kohteiden äärelle. Jo Raamatun luomis kertomuksessa mainitaan kaksi Irakissa virtaavaa jokea, Eufrat ja Tigris. 29,90 (34,90) Wille Riekkinen Kirjain vai henki Teos käsittelee Jeesusta kristinuskon keskeisenä henkilönä kertoen ymmärrettävällä kielellä, havainnollisesti ja mukaansatempaavasti, miksi ja miten kristillinen usko ja sen perussanoma kestävät ajasta toiseen. Piispa Keskitalo etsii pienten tarinoiden kautta ikiaikaisia turvan ja luottamuksen lähteitä. 28,90 (30,40) Ville Mäkipelto, Paavo Huotari Sensuroitu – Raamatun muutosten vaiettu historia Kirja kertoo Raamatun käsikirjoitusten rikkaasta historiasta tieteellisellä otteella, mutta kepeästi ja uusiin näkökulmiin haastaen. 020 754 2350 USKO, TOIVO JA LUOTTAMUS Jukka Keskitalo Sinun valossasi Rohkaisevia, lohduttavia ja viisaita sanoja kauniina isotekstisenä lahjakirjana. Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 Puh. Kaikissa vaikeuksissaan ja voitoissaan kuningatar Elisabet piti henkilökohtaista uskoaan Jeesukseen Kristukseen elämänsä ja hallitus kautensa lujana ankkurina. Ikuisessa kaupungissa niin pyhiinvaeltajalle kuin matkailijalle avautuu tuhansien vuosien kiehtova historia. Mitä Jeesus teki, mitä se merkitsi ja miten siitä kerrottiin. Kokemus turvassa olemisesta antaa toivoa ja auttaa kohtaamaan vastoinkäymisiä ja pelkoja. Riekkisen lähtö kohta on, että Raamattua on aina tulkittava. 22,50 (25,00) Dudley Delffs Elisabet II – Usko, toivo ja luottamus Kirja tarkastelee sitä inspiroivaa hengellistä perintöä, jonka kuningatar Elisabet II jätti jälkeensä. 29,90 (31,90). Raamatun kertomukset pulpahtavat pintaan myös täysin maallisissa yhteyksissä
16 Haarlaat elävät vauvaarkea maalla. Sisältömyyntipäällikkö Riikka Kettunen, 0400 860 862. Askeleen jakelusta aiheutuu hiilidioksidipäästöjä, mutta Posti neutraloi niiden vaikutuksen rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. 29,90 (31,90) ~ 3 askel 4/23 48 Unna Lehtipuu: Tunne saa tuhlaamaan – tai nuukailemaan SISÄLLYS 4/23 Uskoa, toivoa & rakkautta 5 Pääkirjoitus ja toimittajalta 6 ”Peltsi” Peltola kalasti kolmen tumpin harjuksen 14 Gabrielin keittiö kehitti mökkievästä 22 Rukous: Pääsiäinen on uusi alku 24 Kauniita kukkia, kirpakoita kirsikoita 27 Tuomasmessun kevät 28 Riina Laurilan tarina ballerinasta papiksi 32 Juha Tanska: Messu katkaisee kiireen 34 Kurkistus kolmeen erilaiseen kotiin 40 Kulttuurikattaus 45 Hattu&Sivellin: Meille muutti karvainen ilosofi 46 Lukijat kertovat kiinnostavista kodeista 52 Hetki luonnossa: Jäidenlähdössä on vapaus ja vaara 54 Laura Honkasalo: Downton Abbey kuin Muumilaakso 56 Jeesus kutsui: Seuraa ja päästä irti 59 Teemu Rinne: Hetki veitsenterällä 60 Ritva-Liisa Luomaranta: Oikeuskäsityksemme perustuu kristinuskoon 64 Ristikko 65 Kirjeenvaihtopalstalla etsitään ystävää 66 Pienet tulet: Kahden maailman pakolainen Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n PÄÄTOIMITTAJA Freija Özcan p. Aikakausmedia ry:n jäsen. Kotimaa Oy:n tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkkinointiin henkilörekisterilain puitteissa. Ikuisessa kaupungissa niin pyhiinvaeltajalle kuin matkailijalle avautuu tuhansien vuosien kiehtova historia. Painotalo Punamustan tuotannon ympäristöystävällisyys on tarkastettu ja hiilijalanjälki laskettu. Askel painetaan paperille, jonka raaka-aine on peräisin kestävän kehityksen mukaisesti hoidetuista metsistä. 23,90 (29,90) EMIL ANTON kirjailijavieraana Sacrumin myymälässä tiistaina 11.4 klo 17–18. Raamatun kertomukset pulpahtavat pintaan myös täysin maallisissa yhteyksissä. Kotimaan ja Askelen uusi päätoimittaja Freija Özcan haastattelee. ilmoitusmyynti@kotimaa.fi, sähköpostit etunimi.sukunimi@kotimaa.fi LUKIJAMÄÄRÄ 48 000 (KMT 2022) PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, ISSN 0780-9972. Toimitusjohtaja Kati Kinnunen MEDIAMYYNTI Myyntipäälliköt Pirjo Teva, 040 680 4057, Juha Kurvinen, 040 665 5983. Toimitus vastaa ainoastaan tilatuista jutuista ja kuvista. 040 683 8431 TOIMITUSSIHTEERI Päivi Puhakka p. Kaikissa vaikeuksissaan ja voitoissaan kuningatar Elisabet piti henkilökohtaista uskoaan Jeesukseen Kristukseen elämänsä ja hallitus kautensa lujana ankkurina. Jo Raamatun luomis kertomuksessa mainitaan kaksi Irakissa virtaavaa jokea, Eufrat ja Tigris. 020 754 2350 USKO, TOIVO JA LUOTTAMUS Jukka Keskitalo Sinun valossasi Rohkaisevia, lohduttavia ja viisaita sanoja kauniina isotekstisenä lahjakirjana. Kokemus turvassa olemisesta antaa toivoa ja auttaa kohtaamaan vastoinkäymisiä ja pelkoja. 040 067 4817 KOLUMNISTIT Laura Honkasalo, Maija Paavilainen, Kati Pirttimaa, Teemu Rinne, Juha Tanska ja Harriet Urponen TAITTO Pupu Design Oy KUVANKÄSITTELY Jukka Granström OSOITE Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki, Postiosoite: PL 279, 00131 Helsinki SÄHKÖPOSTIT askel.toimitus@kotimaa.fi, etunimi.sukunimi@kotimaa.fi KOTISIVU www.askel.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET p. Ilmoitustrafiikki Lisbeth Sarkkinen, 040 750 5508. Pidätämme oikeuden hintojen muutoksiin. 28,90 (30,40) Ville Mäkipelto, Paavo Huotari Sensuroitu – Raamatun muutosten vaiettu historia Kirja kertoo Raamatun käsikirjoitusten rikkaasta historiasta tieteellisellä otteella, mutta kepeästi ja uusiin näkökulmiin haastaen. Kautta aikojen pyhän kirjan lauseita on valjastettu myös politiikan ja vallankäytön perusteiksi. Piispa Keskitalo etsii pienten tarinoiden kautta ikiaikaisia turvan ja luottamuksen lähteitä. 16,90 (19,90) Emil Anton, Antti Kruus Rooma – opas pyhiinvaeltajille Teos johdattaa syvällisesti mutta helppo lukuisesti katolisen kirkon keskukseen ja tarjoaa kutsuvan kirjallisen matkan Rooman kiehtovimpien kohteiden äärelle. 29,90 (34,90) Wille Riekkinen Kirjain vai henki Teos käsittelee Jeesusta kristinuskon keskeisenä henkilönä kertoen ymmärrettävällä kielellä, havainnollisesti ja mukaansatempaavasti, miksi ja miten kristillinen usko ja sen perussanoma kestävät ajasta toiseen. Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 Puh. 22,50 (25,00) Dudley Delffs Elisabet II – Usko, toivo ja luottamus Kirja tarkastelee sitä inspiroivaa hengellistä perintöä, jonka kuningatar Elisabet II jätti jälkeensä. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi KUSTANTAJA Sacrum-Kotimaa Oy. Olet tervetullut kiinnostavien uutuuskirjojen äärelle! Kahvitarjoilu ja arvonta! Emil Anton Irakilaisempi kuin luulit Kirjassa tehdään nojatuolimatka Irakiin, seikkaillaan Hiskian tunnelissa Jerusalemissa ja matkustetaan ajassa Marco Polon ja 1200 luvun fransiskaanien kanssa tuntemattomien idän kristittyjen maailmaan. Mitä Jeesus teki, mitä se merkitsi ja miten siitä kerrottiin. Riekkisen lähtö kohta on, että Raamattua on aina tulkittava. Asiat eivät aina mene omien suunnitelmiemme ja toiveidemme mukaan
PÄIVI PUHAKKA. Voima on myös hiljaisessa kasvussa ja sulamisessa, – hento verso mullassa, sulamisvedet ojissa ja silmäkulman uurteissa. askel 4/23 4 ~ ALUKSI Pi xa ba y SEURAAVA NUMERO ILMESTYY 5.5.2023 Voima Kevään voima rehottaa pajukossa, ryskyy jäiden lähdössä ja kuohuu koskissa
Kotiin kuitenkin aina palasivat ja palaavat vieläkin, vaikka aloittelevat jo omaa pesimäpuuhaa. Rippija ylioppilasjuhlia juhlittiin siitä huolimatta. Koskakohan ensimmäiset sinivuokot ilmestyvät maisemaan. Kotiin liittyy sekin, että se on ollut kasvaville lapsille suunnistuspiste, josta on lähdetty tutustumaan maailmaan. Laura ja Topi Haarlaan maanläheinen elämä sekä tietokirjailija Kati Reijosen viisaat neuvot ovat juuri tällaisia haaviomaisia suvantopaikkoja, joihin nykymaailman kohinan keskellä on hyvä hetkeksi pysähtyä. Haavio kuulee pyhäaamuna tien vierelle astelleen kärpässienen sunnuntaitervehdyksen, tuntee Luojan koivujen kuiskeessa ja oivaltaa kanervan kantavan varsillaan Jumalan jäähyväissuudelmaa. Tässä Askelen numerossa käydään erilaisissa kodeissa ja pohditaan myös sitä, hävettääkö oma koti. Palaan keväisin ihmettelemään Haavion lähes lorumaisia runoja, joiden teologia on kepeydestään huolimatta syvää ja terävää. Ei se ole ihmiselle itsestään selvää. Olenko kotona. Siitä alkaa levollinen kotoilu. Itse rakastuin omaan kotiini, kun astuin ovesta sisään asuntonäyttöön. Koti on henkinen tila siinäkin mielessä, että kotona viihtyäkseen pitäisi osata viihtyä itsensä kanssa. Voima on myös hiljaisessa kasvussa ja sulamisessa, – hento verso mullassa, sulamisvedet ojissa ja silmäkulman uurteissa. Vanhassa 60-luvun kerrostaloasunnossa oli hirveät tapetit, mutta valtavat ikkunat, isot huoneet ja lapsille mahdollisuus juosta kotia ympäri huoneesta toiseen. Kotisuhdettaan voi pohtia samalla kun pohtii suhdettaan omaan itseensä. Tai koti on jatkuva kehitysprojekti, johon ei ole koskaan tyytyväinen. Tai ainakin sen olisi tarkoitus olla sitä. Koti voi olla vain paikka, missä nukkuu ja vaihtaa vaatteet, eikä siellä halua viipyä yhtään sen enempää. Olenko kotona vai ulkopuolinen itsessäni, kodissani, omassa maailmassani. PÄIVI PUHAKKA ~ 5 askel 4/23 PÄÄKIRJOITUS Askel huhti kuussa 2023 Toimittajalta Toimittaja Niilo Rantalan kevääseen kuuluvat runot ja fillari. Sitten alkoivat retket ulkomaille. Opettelin ajattelemaan, että talo elää tavallaan ja vieras kulkee ajallaan, kuten vanha sanonta sanoo. Rauhaa luonnon keskeltä löytää myös Mikko ”Peltsi” Peltola, jonka esimerkki kannustaa itseänikin pyöräilyretkelle keväiseen metsään. Suojaja lepopaikka maailman tuulilta. Samanlaisia toivorikkaita kurkistuksia löytyy tämän Askelen sivuilta. RUNOILIJAPASTORI JAAKKO Haaviolla oli ihmeellinen kyky nähdä pienessä ja vaatimattomassa paljon kaunista ja hyvää. Sitä ennen olin vuoden verran katsellut monenlaisia kotiehdokkaita. Olin myyty. Paikka, jossa voi olla oma itsensä ja rentoutua. Minun mielessäni on kasvanut tietoisuus kodista myös henkisenä tilana, joka laajenee pois muuttavien lasten myötä ja käsittää heidänkin kotinsa. Sellainen pohdinta johtaa parhaimmillaan kiinnostavaan sisäiseen matkaan ja auttaa löytämään oman elämän suunnistuspisteen. Niihin pariinkymmeneen vuoteen, jotka olemme tässä asuneet, on mahtunut sekin vaihe, että oma koti hävetti. K oti on ihmisen paras paikka. Onko silloin tyytyväinen itseensäkään. Freija Özcan päätoimittaja Askel. askel 4/23 4 ~ ALUKSI Pi xa ba y SEURAAVA NUMERO ILMESTYY 5.5.2023 Voima Kevään voima rehottaa pajukossa, ryskyy jäiden lähdössä ja kuohuu koskissa. Ensin oli pihatouhut, sitten reviiri laajeni pitemmälle lähiöön. Yhtäkkiä he painelivatkin jo pitkin kaupunkia. Kulahtanut keittiö piti remontoida, mutta meni vuosia ennen kuin saimme sen aikaiseksi
Metsään on päästävä joka päivä. keskustassa. Metsään on päästävä joka päivä. Monen polven helsinkiläinen ei voi kuvitella asuvansa kaupungin ei voi kuvitella asuvansa kaupungin keskustassa. Mafiasta Mafiasta metsäisille metsäisille poluille poluille Luonto kuuluu toimittaja Mikko ”Peltsi” Peltolan Luonto kuuluu toimittaja Mikko ”Peltsi” Peltolan työhön ja vapaa-aikaan. – Uskon, että olen kolunnut melko tarkasti kaikki – Uskon, että olen kolunnut melko tarkasti kaikki Helsingin pikkumetsät elämäni aikana. TEKSTI: MARI VAINIO TEKSTI: MARI VAINIO •• KUVAT: JANI LAUKKANEN KUVAT: JANI LAUKKANEN askel 4/23 ~ 7 6 ~ askel 4/23. Helsingin pikkumetsät elämäni aikana. Monen polven helsinkiläinen työhön ja vapaa-aikaan
TEKSTI: MARI VAINIO TEKSTI: MARI VAINIO •• KUVAT: JANI LAUKKANEN KUVAT: JANI LAUKKANEN askel 4/23 ~ 7 6 ~ askel 4/23. Monen polven helsinkiläinen työhön ja vapaa-aikaan. Helsingin pikkumetsät elämäni aikana. Mafiasta Mafiasta metsäisille metsäisille poluille poluille Luonto kuuluu toimittaja Mikko ”Peltsi” Peltolan Luonto kuuluu toimittaja Mikko ”Peltsi” Peltolan työhön ja vapaa-aikaan. – Uskon, että olen kolunnut melko tarkasti kaikki – Uskon, että olen kolunnut melko tarkasti kaikki Helsingin pikkumetsät elämäni aikana. Metsään on päästävä joka päivä. Metsään on päästävä joka päivä. Monen polven helsinkiläinen ei voi kuvitella asuvansa kaupungin ei voi kuvitella asuvansa kaupungin keskustassa. keskustassa
Lapis ta on haluttu esitellä paikallisia ihmisiä, paikkoja ja tarinoita. – Viime aikoina olen kipuillut itse ni kanssa siitä, etten aina sano, kun maahan heitetään se maailman yleisin muovi roska eli tupakan tumppi. Eläimet vaeltavat parempien olosuhtei den perässä. Se on varmasti monelle selvää. Samoin uhanalaisten eläinten lisään tyminen on selvää, vieraslajit ovat lisääntyneet. Kovana kalamiehenä hän huomioi myös kalastusmahdollisuudet. Kengät vain jalkaan ja menoksi. Se syvensi suh detta luontoon. – Ilmastonmuutoksen kautta keskus tellaan nyt siitä, pitäisikö metsiä suojel la enemmän. – MAASSAMME on rajaton määrä hienoja paikkoja. Peltsin toinen luonto ohjelmaa on tehty kolme vuotta. askel 4/23 8 ~ ~ 9 askel 4/23. Metsästä tuloa ja virkistystä Ihminen on osa luontoa, mutta ikävä kyllä liian usein sen tuhoava vastavoi ma. Nykyään lämpötila voi saha ta paljon edestakaisin, tulee enemmän ääriilmiöitä, Peltola pohtii. Sekin on ymmärrettävä, tärkeä talouden osa. Kun avasin kalan, sen sisällä oli kolme tupakantumppia. Vuonna 2007 hän alkoi tehdä televi sioon Erätulillasarjaa. – Olemme tehneet myös ohjelmaa, jossa liikutaan luonnossa eri tavoin pit kiä matkoja. Jos Olen vieraantunut kaupungin ihannoinnista. Olen vie raantunut kaupungin ihannoinnista. Yhteydestä kuulijan kanssa tuli näin läheinen. Panttirahoilla sai kaupasta karkkia. – Vanhetessa arvot ovat entisestään muuttuneet, en saa enää tyydytystä rakennetusta ympäristöstä. – Näen metsästyksen monipuolise na asiana. Toiset näkevät metsän monimuotoi sena hyvinvoinnin lähteenä niin ihmi sille kuin eläimillekin. Sudet ovat siirtyneet metsäteille Ilmastonmuutokseen liitettyä kasvis syöntiä Peltola ei täysin harjoita, koska hän kalastaa ja metsästää. Se kyllä riepoo välillä paljon. – Sääolosuhteiden epävarmuus on ehkä suurin muutos. – Meillä on kaikkea riittävästi. Biokaasulla kulkevaa autoamme käytän vain pakon edessä. Se ei ole pelkkää ampumista. Televisio-ohjelma ei koskaan anna samaa kokemusta kuin itse luonto, Mikko Peltola sanoo. Kevään ja kesän aikana jatketaan Peltsin toinen luonto ohjelman neljän nen tuotantokauden tekemistä. Palaut teissa ihmiset kertoivat kuuntelevansa ohjelmaa esimerkiksi tehtaissa kuulo suojainten tai nappikuulokkeiden kaut ta. Kuulijat kuulosuojainten takana Radiomafiassa ja YleX:ssä Peltola teki vuosia suosittua aamuohjelmaa. – Itämerisarjassa haluttiin tavata ihmisiä, jotka tekevät jotain hyvää Itä meren eteen, ja kertoa sen tilasta. Neljäs kausi tulee ulos loppuvuodesta. – Kerran sain pohjoisessa joelta har juksen. Mikko Peltola ei halua osoittaa ketään sormel la, mutta muistuttaa luonnon metsä alueiden arvosta. Kylmästä pitävät eläimet siirtyvät pohjoiseen, muualta Euroopas ta tulee uusia lajeja omaan maahamme. Suomalaisten rakastamat metsät jakavat kansalaisten mielipiteitä. Tieto ja tutkimus tulevat ulos siinä ohessa. Metsästys ei hänen mielestään on luonnon vastaista toimintaa. Kolmena vuonna Mikko Peltola pal kittiin radiojuontajana Telvispatsaal la. Tänä päivänä toimittaja tekee työtä enemmän television puolella. T änä päivänä Mikko Peltola hyppää maasto pyörän selkään tai lähtee ulos koiran kanssa. Ne ihmiset, jotka heittävät tumpin luontoon, tuskin heit tävät sinne jäätelöpaperia. Se ihminen, joka haluaa puusta tuloa, ei halua metsää säästää. Pikkupoikana metsiä kolut tiin kavereitten kanssa pulloja keräten. Siinä keskitytään ensi sijas sa siihen, mihin ihmiskeho pystyy vaik kapa kävellen, pyöräillen tai meloen. Välillä muitten käyttäytyminen jurp pii Peltolaa. Ihmiset reagoivat huomau tukseen eri tavoin, joku ärähtää vastaan, joku on ihmeissään, joku tajuaa heti mistä on kyse. Itse hän pyrkii tekemään oman osansa. Tupakantum pin heitto on vanha, hyväksytty tapa. Toki talousih minen taas muistuttaa siitä, että hyvin voinnin vuoksi tulee myös kuluttaa. Nyt Peltola on tunnettu ohjelmis taan, joissa kierretään eri kohteissa ympäri Suomen maata. Lapissa on edel leen kovia pakkasia ja paljon lunta, mut ta talven tulo ja päättyminen ei ole enää niin selvää. Kotini lämpötilaa las kettiin jo ennen sähkön hinnan nousua. – Metsäkeskusteluissa on pari hyvin erilaista äärilaitaa. – Pyrin kuluttamaan mahdollisim man vähän, vaikka en itseäni malliih misenä pidäkään. Kyllä ihmi nen metsästyksellään hyvääkin tekee, vaikka poistamalla vieraslajeja. Nykyään jokivedet alkavat olla niin lämpimiä, että kalastuskohteet on suljettu. Vieraslajit ovat lisääntyneet Me kaikki näemme ympärillämme sen, ettei luonto voi hyvin. Peltola muistuttaa, että yksi tumppi on pieni asia, mutta miljoonien tupa koitsijoiden heitoilla siitä tulee huomat tavan suuri ongelma, johon täytyy jokai sen kiinnittää huomioita. Toinen luontoon liittyvä keskuste lunaihe on jatkuva, yltiöpäinen kulut taminen. Heinäkuu on aina ollut hyvä kalastus kuukausi. Tekijät toivovat, että sen äärellä viihtyy. Samalla opetellaan luonnossa kulkemis ta, kasvien ja eläinten kasvutapoja, teh dään riistanhoitotyötä, tehdään eläimil le parempia elinolosuhteita. – Tuomme aihetta esille sen mukaan, miten sitä luonnossa kohtaamme. Kolmen tumpin harjus Peltolan mukaan jokaisen tulisi ottaa huomioon luonnon hyvinvointi. Tumpit pääty vät aina vesistöihin, heitetään ne maa han missä tahansa. Joskus Peltola huomauttaa asiasta ”Anteeksi mutta teiltä putosi jotain” lauseella. Toisille se on rahan lähde, toisille osa maapallon suojeltavaa luontoa. Kii nan mahtivaltaan on hänen mielestään turha vedota
Jos Olen vieraantunut kaupungin ihannoinnista. T änä päivänä Mikko Peltola hyppää maasto pyörän selkään tai lähtee ulos koiran kanssa. Heinäkuu on aina ollut hyvä kalastus kuukausi. Kii nan mahtivaltaan on hänen mielestään turha vedota. – Kerran sain pohjoisessa joelta har juksen. Tekijät toivovat, että sen äärellä viihtyy. Mikko Peltola ei halua osoittaa ketään sormel la, mutta muistuttaa luonnon metsä alueiden arvosta. – Olemme tehneet myös ohjelmaa, jossa liikutaan luonnossa eri tavoin pit kiä matkoja. Se on varmasti monelle selvää. Se ihminen, joka haluaa puusta tuloa, ei halua metsää säästää. Kengät vain jalkaan ja menoksi. Vuonna 2007 hän alkoi tehdä televi sioon Erätulillasarjaa. Peltola muistuttaa, että yksi tumppi on pieni asia, mutta miljoonien tupa koitsijoiden heitoilla siitä tulee huomat tavan suuri ongelma, johon täytyy jokai sen kiinnittää huomioita. Yhteydestä kuulijan kanssa tuli näin läheinen. Tieto ja tutkimus tulevat ulos siinä ohessa. Samoin uhanalaisten eläinten lisään tyminen on selvää, vieraslajit ovat lisääntyneet. – Vanhetessa arvot ovat entisestään muuttuneet, en saa enää tyydytystä rakennetusta ympäristöstä. Itse hän pyrkii tekemään oman osansa. Kovana kalamiehenä hän huomioi myös kalastusmahdollisuudet. Toki talousih minen taas muistuttaa siitä, että hyvin voinnin vuoksi tulee myös kuluttaa. Tupakantum pin heitto on vanha, hyväksytty tapa. – MAASSAMME on rajaton määrä hienoja paikkoja. Kolmena vuonna Mikko Peltola pal kittiin radiojuontajana Telvispatsaal la. Nykyään lämpötila voi saha ta paljon edestakaisin, tulee enemmän ääriilmiöitä, Peltola pohtii. Lapissa on edel leen kovia pakkasia ja paljon lunta, mut ta talven tulo ja päättyminen ei ole enää niin selvää. Ne ihmiset, jotka heittävät tumpin luontoon, tuskin heit tävät sinne jäätelöpaperia. Metsästys ei hänen mielestään on luonnon vastaista toimintaa. Panttirahoilla sai kaupasta karkkia. Palaut teissa ihmiset kertoivat kuuntelevansa ohjelmaa esimerkiksi tehtaissa kuulo suojainten tai nappikuulokkeiden kaut ta. Vieraslajit ovat lisääntyneet Me kaikki näemme ympärillämme sen, ettei luonto voi hyvin. Se syvensi suh detta luontoon. Tumpit pääty vät aina vesistöihin, heitetään ne maa han missä tahansa. askel 4/23 8 ~ ~ 9 askel 4/23. Toiset näkevät metsän monimuotoi sena hyvinvoinnin lähteenä niin ihmi sille kuin eläimillekin. Toinen luontoon liittyvä keskuste lunaihe on jatkuva, yltiöpäinen kulut taminen. Kevään ja kesän aikana jatketaan Peltsin toinen luonto ohjelman neljän nen tuotantokauden tekemistä. Se kyllä riepoo välillä paljon. – Tuomme aihetta esille sen mukaan, miten sitä luonnossa kohtaamme. Biokaasulla kulkevaa autoamme käytän vain pakon edessä. Suomalaisten rakastamat metsät jakavat kansalaisten mielipiteitä. – Metsäkeskusteluissa on pari hyvin erilaista äärilaitaa. Kyllä ihmi nen metsästyksellään hyvääkin tekee, vaikka poistamalla vieraslajeja. Siinä keskitytään ensi sijas sa siihen, mihin ihmiskeho pystyy vaik kapa kävellen, pyöräillen tai meloen. – Meillä on kaikkea riittävästi. Peltsin toinen luonto ohjelmaa on tehty kolme vuotta. Lapis ta on haluttu esitellä paikallisia ihmisiä, paikkoja ja tarinoita. Kolmen tumpin harjus Peltolan mukaan jokaisen tulisi ottaa huomioon luonnon hyvinvointi. Samalla opetellaan luonnossa kulkemis ta, kasvien ja eläinten kasvutapoja, teh dään riistanhoitotyötä, tehdään eläimil le parempia elinolosuhteita. Sekin on ymmärrettävä, tärkeä talouden osa. Välillä muitten käyttäytyminen jurp pii Peltolaa. Kun avasin kalan, sen sisällä oli kolme tupakantumppia. Eläimet vaeltavat parempien olosuhtei den perässä. Metsästä tuloa ja virkistystä Ihminen on osa luontoa, mutta ikävä kyllä liian usein sen tuhoava vastavoi ma. Nyt Peltola on tunnettu ohjelmis taan, joissa kierretään eri kohteissa ympäri Suomen maata. Televisio-ohjelma ei koskaan anna samaa kokemusta kuin itse luonto, Mikko Peltola sanoo. Toisille se on rahan lähde, toisille osa maapallon suojeltavaa luontoa. Kuulijat kuulosuojainten takana Radiomafiassa ja YleX:ssä Peltola teki vuosia suosittua aamuohjelmaa. Ihmiset reagoivat huomau tukseen eri tavoin, joku ärähtää vastaan, joku on ihmeissään, joku tajuaa heti mistä on kyse. – Sääolosuhteiden epävarmuus on ehkä suurin muutos. – Näen metsästyksen monipuolise na asiana. Se ei ole pelkkää ampumista. Neljäs kausi tulee ulos loppuvuodesta. Tänä päivänä toimittaja tekee työtä enemmän television puolella. – Pyrin kuluttamaan mahdollisim man vähän, vaikka en itseäni malliih misenä pidäkään. Sudet ovat siirtyneet metsäteille Ilmastonmuutokseen liitettyä kasvis syöntiä Peltola ei täysin harjoita, koska hän kalastaa ja metsästää. Nykyään jokivedet alkavat olla niin lämpimiä, että kalastuskohteet on suljettu. Kotini lämpötilaa las kettiin jo ennen sähkön hinnan nousua. – Viime aikoina olen kipuillut itse ni kanssa siitä, etten aina sano, kun maahan heitetään se maailman yleisin muovi roska eli tupakan tumppi. – Itämerisarjassa haluttiin tavata ihmisiä, jotka tekevät jotain hyvää Itä meren eteen, ja kertoa sen tilasta. Kylmästä pitävät eläimet siirtyvät pohjoiseen, muualta Euroopas ta tulee uusia lajeja omaan maahamme. Pikkupoikana metsiä kolut tiin kavereitten kanssa pulloja keräten. – Ilmastonmuutoksen kautta keskus tellaan nyt siitä, pitäisikö metsiä suojel la enemmän. Olen vie raantunut kaupungin ihannoinnista. Joskus Peltola huomauttaa asiasta ”Anteeksi mutta teiltä putosi jotain” lauseella
Sillä suhtautu misella Peltolan mielestä elämästä jää koettavaksi vain pieni osa hyvää aikaa. Testamentin teko ei ole vaikeaa. askel 4/23 10 ~ Testamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. – Ihmisiä muistutetaan siitä, ettei saisi autoilla dieselautoilla, ei saisi mat kustaa perheen kanssa Thaimaahan, ei saisi tehdä sitä tai tätä. Kerätään miljoona roskapussia Peltola kannustaa kaikkia lähtemään luontoon, joka on muutakin kuin met sä. Asiat voi kääntää positiivisiksi. Roskia keräävät ihmiset voivat käydä merkitsemässä sinne keräämiensä ros kapussien määrän asuinpaikkakuntan sa kohdalle. Sen pyrkimys on saada ihmiset kerää mään roskia ympäristöstään. Kerran sain pohjoisessa joelta harjuksen, jonka sisällä oli kolme tupakantumppia. – OHJELMIEN teon taustalla on aina yhteistyö asiantuntijoiden kanssa. – Olen iloinen siitä, että itse rakas tan pyöräilyä. Talvi tuntuu olevan monelle melkoista kärsimystä. Metsässä minulle tulee rauhalli nen olo, sanoo Mikko Peltola ja hyppää lumisateen keskellä pyörän selkään. – Kuhmossa näimme paljon avohak kuita, ja silloin puhumme siitä mitä avo hakkuut tekevät luonnolle. Metsä on minulle henkinen koti, turvapaikka, hyvänolon lähde. Mukana on myös ympäristö, luonnonsuojelu ja eläinsuojelujärjestö jä, jotka kannustavat tahoillaan ihmisiä osallistumaan kampanjaan. Peltola on mukana myös Yleisradi on tämän kevään Miljoona roskapussia kampanjassa, joka on käynnissä huhti kuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon. Tänä päivänä sudet ja monet muut kin eläimet siirtyvät teille. Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti 020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min). Emme halua paasata asioista, mutta kun huomaamme epäkohtia, tuomme ne esille, Mikko Peltola muistuttaa. Miten susi en, joita silloin toivoimme kohtaavam me, käyttäytyminen muuttuu, kun kaik ki paikat ovat täynnä paljaaksi hakattuja alueita. Kampanjaan on tähän mennessä ilmoittautunut mukaan jo yli 110 kuntaa ja kaupunkia! Toiveena on, että ne antai sivat näkyvyyttä kampanjalle omissa kanavissaan, järjestäisivät siivoustem pauksia, tyhjentäisivät tehostetusti jul kisia roskiksia kampanjan ajan ja voisi vat halutessaan haastaa vaikka toisiaan kilpasille. Parhaiten suden voi nykyään nähdä autosta met sätiellä. Kai kista vuodenajoista voi löytää mukavia asioita. Viime vuonna Mikko Peltola valit si WWF:n vuoden luontokirjaksi Antti Kolin Perhosbaarista liskonpetiin kirjan. Toivon, ettei kaikki lähde kielloista. Kun jättää jotain pois, saa jotain tilalle. Itse pyrin teke mään asioita, jotka ovat kivoja, ja asen noitumaan siihen, että tämä on hyvä, mukava juttu, joka kantaa samalla kohti parempaa maailmaa. Metsä on minulle henki nen koti, turvapaikka, hyvänolon läh de. Se keskittyy osoittamaan oman lähiym päristön, pihamaan eläinten ja kasvien arvon. Positiivisel la mielellä! Metsä antaa rauhaa Mikko Peltola suree sitä, että ilmaston tila luo usein negatiivisia vaateita ympä rilleen. olemme kalastamassa rautua, puhum me siitä, miten vesien lämpeneminen vaikuttaa rautujen elinolosuhteisiin. Kampanjasivusto yle.fi/miljoonaroskapussia avautuu kampanjan startates sa. KIHARAKARVAINEN NOUTAJA Pippi on tottunut kulkemaan Peltsin mukana. Kun koko alue on kaadettu puis ta ja laikutuskuoppiin on istutettu uusia taimia, on siinä mahdoton kulkea
Tänä päivänä sudet ja monet muut kin eläimet siirtyvät teille. Metsä on minulle henkinen koti, turvapaikka, hyvänolon lähde. Kampanjasivusto yle.fi/miljoonaroskapussia avautuu kampanjan startates sa. Viime vuonna Mikko Peltola valit si WWF:n vuoden luontokirjaksi Antti Kolin Perhosbaarista liskonpetiin kirjan. Parhaiten suden voi nykyään nähdä autosta met sätiellä. Kun jättää jotain pois, saa jotain tilalle. Sillä suhtautu misella Peltolan mielestä elämästä jää koettavaksi vain pieni osa hyvää aikaa. Kerätään miljoona roskapussia Peltola kannustaa kaikkia lähtemään luontoon, joka on muutakin kuin met sä. Kampanjaan on tähän mennessä ilmoittautunut mukaan jo yli 110 kuntaa ja kaupunkia! Toiveena on, että ne antai sivat näkyvyyttä kampanjalle omissa kanavissaan, järjestäisivät siivoustem pauksia, tyhjentäisivät tehostetusti jul kisia roskiksia kampanjan ajan ja voisi vat halutessaan haastaa vaikka toisiaan kilpasille. askel 4/23 10 ~ Testamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. olemme kalastamassa rautua, puhum me siitä, miten vesien lämpeneminen vaikuttaa rautujen elinolosuhteisiin. Metsä on minulle henki nen koti, turvapaikka, hyvänolon läh de. Toivon, ettei kaikki lähde kielloista. Peltola on mukana myös Yleisradi on tämän kevään Miljoona roskapussia kampanjassa, joka on käynnissä huhti kuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin. Sen pyrkimys on saada ihmiset kerää mään roskia ympäristöstään. Talvi tuntuu olevan monelle melkoista kärsimystä. Asiat voi kääntää positiivisiksi. Roskia keräävät ihmiset voivat käydä merkitsemässä sinne keräämiensä ros kapussien määrän asuinpaikkakuntan sa kohdalle. Se keskittyy osoittamaan oman lähiym päristön, pihamaan eläinten ja kasvien arvon. Metsässä minulle tulee rauhalli nen olo, sanoo Mikko Peltola ja hyppää lumisateen keskellä pyörän selkään. Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti 020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min). – Olen iloinen siitä, että itse rakas tan pyöräilyä. – OHJELMIEN teon taustalla on aina yhteistyö asiantuntijoiden kanssa. – Ihmisiä muistutetaan siitä, ettei saisi autoilla dieselautoilla, ei saisi mat kustaa perheen kanssa Thaimaahan, ei saisi tehdä sitä tai tätä. Emme halua paasata asioista, mutta kun huomaamme epäkohtia, tuomme ne esille, Mikko Peltola muistuttaa. Kerran sain pohjoisessa joelta harjuksen, jonka sisällä oli kolme tupakantumppia. Miten susi en, joita silloin toivoimme kohtaavam me, käyttäytyminen muuttuu, kun kaik ki paikat ovat täynnä paljaaksi hakattuja alueita. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon. Positiivisel la mielellä! Metsä antaa rauhaa Mikko Peltola suree sitä, että ilmaston tila luo usein negatiivisia vaateita ympä rilleen. Mukana on myös ympäristö, luonnonsuojelu ja eläinsuojelujärjestö jä, jotka kannustavat tahoillaan ihmisiä osallistumaan kampanjaan. Itse pyrin teke mään asioita, jotka ovat kivoja, ja asen noitumaan siihen, että tämä on hyvä, mukava juttu, joka kantaa samalla kohti parempaa maailmaa. Kai kista vuodenajoista voi löytää mukavia asioita. Kun koko alue on kaadettu puis ta ja laikutuskuoppiin on istutettu uusia taimia, on siinä mahdoton kulkea. KIHARAKARVAINEN NOUTAJA Pippi on tottunut kulkemaan Peltsin mukana. – Kuhmossa näimme paljon avohak kuita, ja silloin puhumme siitä mitä avo hakkuut tekevät luonnolle. Testamentin teko ei ole vaikeaa
KOSKENKYLÄN VANHALLA kansakoululla asuva Tuire Kettunen, Kodin kuvalehti 6/2023 OLEN 47-VUOTIAS neljän lapsen isä ja kiitollinen siitä, että saan vielä toistaiseksi olla myös sekä äitini että isäni poika. Ja matka jatkuu edelleen. Mutta sinnikkäällä päättäväisyydellä senkin voi oppia! Lämpimästi kannustan teitä ystävät mukaan tähän kotihäpeän vastaiseen kansanliikkeeseen. Olen päättänyt opettaa itseni suhtautumaan toisin. Kirjaa värittävät lukuisat ihon alle menevät haastattelut ympäri Nepalia. Tarkennus: vaikka vilkaisu ikkunasta ei aina anna oikeaa käsitystä vuodenajasta, muistuttaa se tahrojen ja lian läpi kevään tärkeästä siirtymäriitistä. ~ 13 askel 4/23 askel 4/23 12 ~ Kevään lukuhetkiin UUTUU S 29,– Leena Piirainen Jumalan puhetta luostarin hiljaisuudessa Leena Piirainen löysi eläkkeelle jäätyään tiensä espanjalaiseen erämaa luostariin. Siivoan vain pikaisesti vessan ja keittiön. Jo kymmenettä vuotta kesken ollut yläkerran rakennusprojekti olkoon kesken edelleen. Teinien huoneet saavat näyttää siltä, että niissä asuu teinejä. Olli Pitkänen Lumi ja savanni Olli Pitkäsen työ on vienyt hänet vuosien varrella noin viiteenkymmeneen maahan. Eikä sekään tunnu riittävän. Keskeinen arvomme on suhtautua myötätuntoisesti muihin saman kohtalon kokeneisiin. Isot juhlatkin voi järjestää rennosti muistuttaen itselleen, ettei kukaan vieras tule tutkimaan nurkkien ja piirongin päällisten pölytilannetta. Siellä avautui tie syvempään jumala suhteeseen ja rukoukseen. Tärkeintä on leppoisa tunnelma ja keskittyminen vieraisiin. 26,– 040 760 7592 www.basaari.mission.fi | basaari @ suomenlahetysseura.fi | Soita ja tilaa: Avoinna ma–pe 9–15.30 Suomen Lähetysseuran Basaari Mimosa Hedberg Rakkaudesta Kathmanduun Mimosa Hedbergin esikoisteos kuvailee koskettavasti köyhän maan haasteita ja suomalaisnaisen hyppyä nepalilaiseen elämän menoon. Kutsun ihmisiä rohkeasti kylään, vaikka tiedän, etten ehdi puunata paikkoja. KATSOI SITTEN kalenteria tai ikkunasta ulos, havainto on sama: talvi on takana ja kesä edessä. Lisäksi tarjoilupöydän pitäisi notkua erityisistä herkuista ja huushollin näyttää mielellään vähän samalta kuin sisustuslehdissä. Kaikkein vaikeinta on estää itseään pyytelemästä vierailta anteeksi, että meillä on nyt vähän tällaista. Hänen kirjansa vie sinut mukaan safarille maailman kylillä ja kujilla. JOHTAJA MIKA Aaltola, Apu 12/2023 Pix ab ay. Maistuvan tarjoilun voi loihtia kattamalla pöytään leipää ja päällisiä, ja jälkkäriksi voi ostaa valmiin pakastemutakakun. 32,– AJASSA Huhtikuu M onet meistä on kasvatettu niin, että vieraiden tullessa kodin pitää olla viimeisen päälle siisti. Kevään tärkeitä vakiovarusteita ovat aurinkolasit ja -voiteet, polvisukat ja tennarit villasukkien ja huopikkaiden tilalle, unohtamatta lippalakkia tai sanomalehdestä taiteltua paperihattua. PÄIVI PUHAKKA Kevään siirtymäriitit Lainasanat TÄÄLLÄ ASUMINEN on ennemmin elämäntapa kuin projekti, jonka valmistumista odottaisi. Annan pyykkitelineen liputtaa elämän värejä keskellä olohuonetta ja paperipinojen vyöryä työpöydällä kaikessa rauhassa. Muita riittejä ovat auton renkaiden vaihto, polkupyörän huolto, talvija kesävaatteiden paikanvaihto päittäin, kesäkalusteiden esille ottaminen, mullanvaihto sekä idätysja istutustoimet. KIRJAILIJA JUHA Itkonen, Eeva 9/2023 KARUN HISTORIAMME vuoksi osaamme samastua myös muihin vainon kohteisiin, Ukrainasta Aasiaan ja globaaliin etelään. Siksi yksi tarttuu sieneen ja sanomalehteen, toinen akkukäyttöiseen pesuriin. Elämän arvo tuntuu kirkastuneen entisestään. Podemme turhaa stressiä tilanteissa, joissa kaikki huomio pitäisi suunnata kohtaamisen iloon ja kuulumisten vaihtoon, elämän jakamiseen ystävien, sukulaisten tai tuttavien kanssa. Niiden välissä on ihana kevät. Keskitytään syviin, hyviin kohtaamisiin, ilon ja surun jakamiseen, ja annetaan puitteiden olla sellaiset kuin ne nyt kotona kulloinkin ovat. EMILIA KARHU Tervetuloa kylään – hyvästi kotihäpeä! Em ilia Ka rh u KODIN EI tarvitse olla tiptop-kunnossa, jotta voi pyytää ystäviä kylään
~ 13 askel 4/23 askel 4/23 12 ~ Kevään lukuhetkiin UUTUU S 29,– Leena Piirainen Jumalan puhetta luostarin hiljaisuudessa Leena Piirainen löysi eläkkeelle jäätyään tiensä espanjalaiseen erämaa luostariin. Olli Pitkänen Lumi ja savanni Olli Pitkäsen työ on vienyt hänet vuosien varrella noin viiteenkymmeneen maahan. Hänen kirjansa vie sinut mukaan safarille maailman kylillä ja kujilla. Maistuvan tarjoilun voi loihtia kattamalla pöytään leipää ja päällisiä, ja jälkkäriksi voi ostaa valmiin pakastemutakakun. Muita riittejä ovat auton renkaiden vaihto, polkupyörän huolto, talvija kesävaatteiden paikanvaihto päittäin, kesäkalusteiden esille ottaminen, mullanvaihto sekä idätysja istutustoimet. Olen päättänyt opettaa itseni suhtautumaan toisin. EMILIA KARHU Tervetuloa kylään – hyvästi kotihäpeä! Em ilia Ka rh u KODIN EI tarvitse olla tiptop-kunnossa, jotta voi pyytää ystäviä kylään. Kutsun ihmisiä rohkeasti kylään, vaikka tiedän, etten ehdi puunata paikkoja. KOSKENKYLÄN VANHALLA kansakoululla asuva Tuire Kettunen, Kodin kuvalehti 6/2023 OLEN 47-VUOTIAS neljän lapsen isä ja kiitollinen siitä, että saan vielä toistaiseksi olla myös sekä äitini että isäni poika. Tärkeintä on leppoisa tunnelma ja keskittyminen vieraisiin. Keskitytään syviin, hyviin kohtaamisiin, ilon ja surun jakamiseen, ja annetaan puitteiden olla sellaiset kuin ne nyt kotona kulloinkin ovat. KATSOI SITTEN kalenteria tai ikkunasta ulos, havainto on sama: talvi on takana ja kesä edessä. Ja matka jatkuu edelleen. PÄIVI PUHAKKA Kevään siirtymäriitit Lainasanat TÄÄLLÄ ASUMINEN on ennemmin elämäntapa kuin projekti, jonka valmistumista odottaisi. Tarkennus: vaikka vilkaisu ikkunasta ei aina anna oikeaa käsitystä vuodenajasta, muistuttaa se tahrojen ja lian läpi kevään tärkeästä siirtymäriitistä. 32,– AJASSA Huhtikuu M onet meistä on kasvatettu niin, että vieraiden tullessa kodin pitää olla viimeisen päälle siisti. Podemme turhaa stressiä tilanteissa, joissa kaikki huomio pitäisi suunnata kohtaamisen iloon ja kuulumisten vaihtoon, elämän jakamiseen ystävien, sukulaisten tai tuttavien kanssa. Siivoan vain pikaisesti vessan ja keittiön. Keskeinen arvomme on suhtautua myötätuntoisesti muihin saman kohtalon kokeneisiin. Eikä sekään tunnu riittävän. Mutta sinnikkäällä päättäväisyydellä senkin voi oppia! Lämpimästi kannustan teitä ystävät mukaan tähän kotihäpeän vastaiseen kansanliikkeeseen. Niiden välissä on ihana kevät. KIRJAILIJA JUHA Itkonen, Eeva 9/2023 KARUN HISTORIAMME vuoksi osaamme samastua myös muihin vainon kohteisiin, Ukrainasta Aasiaan ja globaaliin etelään. Teinien huoneet saavat näyttää siltä, että niissä asuu teinejä. 26,– 040 760 7592 www.basaari.mission.fi | basaari @ suomenlahetysseura.fi | Soita ja tilaa: Avoinna ma–pe 9–15.30 Suomen Lähetysseuran Basaari Mimosa Hedberg Rakkaudesta Kathmanduun Mimosa Hedbergin esikoisteos kuvailee koskettavasti köyhän maan haasteita ja suomalaisnaisen hyppyä nepalilaiseen elämän menoon. JOHTAJA MIKA Aaltola, Apu 12/2023 Pix ab ay. Lisäksi tarjoilupöydän pitäisi notkua erityisistä herkuista ja huushollin näyttää mielellään vähän samalta kuin sisustuslehdissä. Siksi yksi tarttuu sieneen ja sanomalehteen, toinen akkukäyttöiseen pesuriin. Siellä avautui tie syvempään jumala suhteeseen ja rukoukseen. Elämän arvo tuntuu kirkastuneen entisestään. Annan pyykkitelineen liputtaa elämän värejä keskellä olohuonetta ja paperipinojen vyöryä työpöydällä kaikessa rauhassa. Kevään tärkeitä vakiovarusteita ovat aurinkolasit ja -voiteet, polvisukat ja tennarit villasukkien ja huopikkaiden tilalle, unohtamatta lippalakkia tai sanomalehdestä taiteltua paperihattua. Jo kymmenettä vuotta kesken ollut yläkerran rakennusprojekti olkoon kesken edelleen. Kirjaa värittävät lukuisat ihon alle menevät haastattelut ympäri Nepalia. Kaikkein vaikeinta on estää itseään pyytelemästä vierailta anteeksi, että meillä on nyt vähän tällaista. Isot juhlatkin voi järjestää rennosti muistuttaen itselleen, ettei kukaan vieras tule tutkimaan nurkkien ja piirongin päällisten pölytilannetta
Kukkakaalipurjomuhennos Lämmitä pannu ja voi kuumaksi. Kaiken kruunaa suolistoystävällinen juoma. Kun Markku nimipäivänään 25.4. Tarjoile heti. Perhoskämmekät (Phalaenopsis) on kämmekkäkasvien suku, johon kuuluu noin 60 kaakkoisaasialaista trooppista lajia. Markun päivän pakkasmerkkiä on pidetty niin varmana, että Peräpohjolassa kauppaa tehneet vienankarjalaiset jäivät vielä kaupan tekoon, jos pakasti. Paista noin kolme minuuttia, kunnes purjo on hieman notkistunut. Terveysjuoma Sekoita tehosekoittimessa 1 sitruunan mehu, 1,5 tl hunajaa, 1,25 dl vettä ja 2 tl pellavansiemenen rouhetta. Aseta kaalipihvi lautaselle ja sivele kastiketta molemmille puolille. Pix ab ay JOTKUT KUKAT vetävät harrastajia puoleensa kuin kukka mehiläistä. Sen on ennusteltu tietävän myös kylmää kesää. Hurahda orkideoihin, niin saat sekä haastetta että pitkää silmäniloa. ~ 15 askel 4/23 askel 4/23 14 ~ VELI GABRIELIN KEITTIÖSSÄ MUNKKIVELI JA dominikaanisen kulttuurikeskuksen johtaja Gabriel Salmela Ju kk a Gr an st rö m Ga bri el Sa lm ela Pä ivi Pu ha kk a AJASSA Kesän enne KÄEN KIELEN on sanottu olevan Markun vyön alla, kertoo Kustaa Vilkuna Vuotuisessa ajantiedossaan. Meillä yleisin, kaupoissa myytävä perhosorkidea on hybridi eli jalostettu useamman lajin risteymä. Tarvittaessa voit lisätä jauhoja. Kun kukat ovat pudonneet, uudet kukat voi houkutella esille pitkän lepokauden päälle. Suomessa esimerkiksi kaali ja purjo ovat arkipäiväisiä, mutta niistä voi loihtia mökkiolosuhteissakin nopeasti ja helposti pannulla herkkuja. Kasvualustana toimivat vaikka männynkaarnan palaset läpinäkyvässä ruukussa. Sekoita kastikkeen ainekset kulhossa. Nämä ovat ikonisia leirija mökkireseptejä. Uloimmat irralliset suikaleet voi paistaa ohessa erikseen. Sekoittele muutama minuutti, kunnes kerma on kiintynyt riittävästi muhennokseen. Purista viimeiseksi puolikkaan sitruunan mehu raikastamaan maku. Mikään ei voi mennä pieleen, kunhan ei päästä lämpöä liiaksi turmelemaan rakennetta ja ”lötistämään” aineksia. Kaalin saa kukoistamaan hapokkaan ja hedelmäisen valkoviinietikan sekä makean hunajan sekoituksella, jonka kumppanina valkopippuri tuo ruokaan tulisuutta uniikilla tavalla. Jos ei, niin he lähtivät kiireesti kotiseudulleen, että ehtivät sinne viimeisillä hankikeleillä. Veden kukka ottaa ilmajuurien avulla. Käännä ja sivele kastiketta uudelleen pihvin paistopinnalle noin kolmen minuutin kuluttua. Suomen Orkideayhdistys tarjoaa jäsenilleen tietoa ja mahdollisuuden jakaa kokemuksia kukkaharrastuksesta. Kaalipihvin kylkeen voi tehdä klassisen purjo-kukkakaalimuhennoksen, joka saa makunsa kokin parhaista kavereista, kermasta ja voista. Jos ei ole tehosekoitinta, liota pellavansiemenet yön yli, murskaa ne käsin ja sekoita kaikki ainekset. Orkidean kastelu ja lannoitus on oma juttunsa. Markun päivä on perua evankelista Markuksesta, jota pidettiin apostoli Pietarin kirjoitustaitoisena tulkkina ja samalla säiden kirjanpitäjänä. Siirrä pihvi(t) pannulle. Jos Markun päivän yönä on ollut pakkasta, se on tiennyt jatkuvaa kylmää säätä seuraavan kuukauden tai seitsemän viikkoa. Mikään raaka-aine ei ole huono tai onneton, vaan kyse on makumaailman tuntemisesta ja sen sovittamisesta yhteen nautiskelijan toiveiden kanssa. Pyörittele nuolijalla voi tasaisesti kukkakaaleihin ja paista kunnes saavat vähän väriä. SUOMENORKIDEAYHDISTYS.FI Kuukauden kasvi Perhoskämmekät Ah, kevätaamun persikkainen valo, se on onnen poski omaa poskea vasten! KUVA JA TEKSTI: RIIKKA JUVONEN I talian cucina povera eli köyhien keittiö ei tarkoita surkeaa sapuskaa, vaan yksinkertaisista raaka-aineksista laadittua ateriaa, jonka salaisuus on sopivassa maustamisessa. Kaalipihvi Poista kaalin uloimmat lehdet ja leikkaa kerästä noin kahden senttimetrin paksuisia ”pihvejä”. Lisää kerma ja mustapippuri. Mausta maun mukaan myös timjamilla ja muilla mausteilla ja kääntele viitisentoista minuuttia, kunnes kaali on hiukan pehmennyt ja tummunut muttei veltostunut. Lisää valkosipulin kynnet ja purjot. löysää vyötään, alkaa käki kukkua. Talvella se kaipaa lisävaloa, ja kukinnan voi käynnistää lämpötilaa säätämällä. Tulevaa kesää kannattaa siis tunnustella Markun päivän yönä. Laita ensin kukkakaalit ja suola pannulle. Pilko kukkakaaleja suupalan kokoisiksi paloiksi niin että niitä on saman verran kuin purjon ohuita renkaita. Kuumenna pannu ja öljyä keskilämmöllä. Mökkikeittiön salaisuus Näitä tarvitset Kaalipihvi: 1 kaalikerä Maustekastike: 6 rkl oliiviöljyä, 2 tl suolaa, 1–2 tl valkopippuria, 4 rkl Modena valkoviinietikkaa, 4 tl hunajaa Viimeistelyyn: tuoretta timjamia tai oreganoa sekä halutessa chilihiutaleita Muhennos: puolikas kukkakaali, 1 purjo, voita, 2 dl kermaa, 2 valkosipulin kynttä, suolaa ja mustapippuria, puolikkaan sitruunan mehu Kettusia
Siirrä pihvi(t) pannulle. Kukkakaalipurjomuhennos Lämmitä pannu ja voi kuumaksi. Käännä ja sivele kastiketta uudelleen pihvin paistopinnalle noin kolmen minuutin kuluttua. Kun Markku nimipäivänään 25.4. Markun päivä on perua evankelista Markuksesta, jota pidettiin apostoli Pietarin kirjoitustaitoisena tulkkina ja samalla säiden kirjanpitäjänä. Kun kukat ovat pudonneet, uudet kukat voi houkutella esille pitkän lepokauden päälle. Perhoskämmekät (Phalaenopsis) on kämmekkäkasvien suku, johon kuuluu noin 60 kaakkoisaasialaista trooppista lajia. Sekoittele muutama minuutti, kunnes kerma on kiintynyt riittävästi muhennokseen. Purista viimeiseksi puolikkaan sitruunan mehu raikastamaan maku. Meillä yleisin, kaupoissa myytävä perhosorkidea on hybridi eli jalostettu useamman lajin risteymä. Jos ei, niin he lähtivät kiireesti kotiseudulleen, että ehtivät sinne viimeisillä hankikeleillä. Mikään raaka-aine ei ole huono tai onneton, vaan kyse on makumaailman tuntemisesta ja sen sovittamisesta yhteen nautiskelijan toiveiden kanssa. Lisää kerma ja mustapippuri. ~ 15 askel 4/23 askel 4/23 14 ~ VELI GABRIELIN KEITTIÖSSÄ MUNKKIVELI JA dominikaanisen kulttuurikeskuksen johtaja Gabriel Salmela Ju kk a Gr an st rö m Ga bri el Sa lm ela Pä ivi Pu ha kk a AJASSA Kesän enne KÄEN KIELEN on sanottu olevan Markun vyön alla, kertoo Kustaa Vilkuna Vuotuisessa ajantiedossaan. Hurahda orkideoihin, niin saat sekä haastetta että pitkää silmäniloa. Jos ei ole tehosekoitinta, liota pellavansiemenet yön yli, murskaa ne käsin ja sekoita kaikki ainekset. Paista noin kolme minuuttia, kunnes purjo on hieman notkistunut. Veden kukka ottaa ilmajuurien avulla. Kaiken kruunaa suolistoystävällinen juoma. Orkidean kastelu ja lannoitus on oma juttunsa. Tarvittaessa voit lisätä jauhoja. Suomessa esimerkiksi kaali ja purjo ovat arkipäiväisiä, mutta niistä voi loihtia mökkiolosuhteissakin nopeasti ja helposti pannulla herkkuja. Kaalipihvi Poista kaalin uloimmat lehdet ja leikkaa kerästä noin kahden senttimetrin paksuisia ”pihvejä”. Tulevaa kesää kannattaa siis tunnustella Markun päivän yönä. Mikään ei voi mennä pieleen, kunhan ei päästä lämpöä liiaksi turmelemaan rakennetta ja ”lötistämään” aineksia. Kasvualustana toimivat vaikka männynkaarnan palaset läpinäkyvässä ruukussa. Laita ensin kukkakaalit ja suola pannulle. Talvella se kaipaa lisävaloa, ja kukinnan voi käynnistää lämpötilaa säätämällä. Uloimmat irralliset suikaleet voi paistaa ohessa erikseen. Lisää valkosipulin kynnet ja purjot. Kuumenna pannu ja öljyä keskilämmöllä. SUOMENORKIDEAYHDISTYS.FI Kuukauden kasvi Perhoskämmekät Ah, kevätaamun persikkainen valo, se on onnen poski omaa poskea vasten! KUVA JA TEKSTI: RIIKKA JUVONEN I talian cucina povera eli köyhien keittiö ei tarkoita surkeaa sapuskaa, vaan yksinkertaisista raaka-aineksista laadittua ateriaa, jonka salaisuus on sopivassa maustamisessa. Tarjoile heti. Pyörittele nuolijalla voi tasaisesti kukkakaaleihin ja paista kunnes saavat vähän väriä. löysää vyötään, alkaa käki kukkua. Mökkikeittiön salaisuus Näitä tarvitset Kaalipihvi: 1 kaalikerä Maustekastike: 6 rkl oliiviöljyä, 2 tl suolaa, 1–2 tl valkopippuria, 4 rkl Modena valkoviinietikkaa, 4 tl hunajaa Viimeistelyyn: tuoretta timjamia tai oreganoa sekä halutessa chilihiutaleita Muhennos: puolikas kukkakaali, 1 purjo, voita, 2 dl kermaa, 2 valkosipulin kynttä, suolaa ja mustapippuria, puolikkaan sitruunan mehu Kettusia. Nämä ovat ikonisia leirija mökkireseptejä. Pix ab ay JOTKUT KUKAT vetävät harrastajia puoleensa kuin kukka mehiläistä. Kaalipihvin kylkeen voi tehdä klassisen purjo-kukkakaalimuhennoksen, joka saa makunsa kokin parhaista kavereista, kermasta ja voista. Pilko kukkakaaleja suupalan kokoisiksi paloiksi niin että niitä on saman verran kuin purjon ohuita renkaita. Suomen Orkideayhdistys tarjoaa jäsenilleen tietoa ja mahdollisuuden jakaa kokemuksia kukkaharrastuksesta. Kaalin saa kukoistamaan hapokkaan ja hedelmäisen valkoviinietikan sekä makean hunajan sekoituksella, jonka kumppanina valkopippuri tuo ruokaan tulisuutta uniikilla tavalla. Jos Markun päivän yönä on ollut pakkasta, se on tiennyt jatkuvaa kylmää säätä seuraavan kuukauden tai seitsemän viikkoa. Markun päivän pakkasmerkkiä on pidetty niin varmana, että Peräpohjolassa kauppaa tehneet vienankarjalaiset jäivät vielä kaupan tekoon, jos pakasti. Sen on ennusteltu tietävän myös kylmää kesää. Mausta maun mukaan myös timjamilla ja muilla mausteilla ja kääntele viitisentoista minuuttia, kunnes kaali on hiukan pehmennyt ja tummunut muttei veltostunut. Terveysjuoma Sekoita tehosekoittimessa 1 sitruunan mehu, 1,5 tl hunajaa, 1,25 dl vettä ja 2 tl pellavansiemenen rouhetta. Aseta kaalipihvi lautaselle ja sivele kastiketta molemmille puolille. Sekoita kastikkeen ainekset kulhossa
Puoliso, taiteilija ja yrittäjä Laura Haarlaa (40) on syöttämässä kuukauden ikäistä Annia, joka on 2,5-vuotiaalle veljelleen Toivolle Pörris. Topin isällä oli viisi veljeä, joista yhdestä tuli taloon isäntä. Yli 90-vuotias naapuri Lasse Oksanen on kertonut, että hevonenkin tunsi vellikellon äänen ja käänsi välittömästi turpansa kotitupaa kohden; lounasaika tarkoitti ruokataukoa sillekin. – Lapsuuskotini oli lähiössä Espoon Karakalliossa, ja aikuisiässä elin 11 vuotta kristillisessä Kathos-asuinyhteisössä Helsingissä.. Seinällä on valokuva pihapiiristä sadan vuoden takaa, jolloin täällä kuvattiin mykkäelokuvaa Suursalon häät. Historiaa löytyy myös tilan rakennuksista. Aiempi, tyhjillään oleva päärakennus on yli 200 vuotta vanha. Muille sisaruksille lohkottiin tilasta mökkitontit. Isäntä jauhaa vielä pavut kahviin ja kertoilee Haarlan tilan historiasta Haarlan kylässä, Haarlantien varrella Nummella. Täytteenä on muutaman sadan omenapuun omistajalle sopiva omena-lakkahillo. Viime vuosina kelloa on soitettu muun muassa pihaseuroissa. Luhtiaitan päädyssä vellikello kilkatti aikoinaan väen syömään. Läheltä piti -tilanne luhdin osalta sattui nykyisen isännän aikana. TEKSTI: PÄIVI PUHAKKA TEKSTI: PÄIVI PUHAKKA •• KUVAT: JUKKA GRANSTRÖM KUVAT: JUKKA GRANSTRÖM Maanviljelijä ja pappi Topi Haarlaa (46) on joulutorttuineen joko reilusti etuajassa tai pahasti myöhässä, kun hän laittaa pellin uuniin. Tyttö tuli taloon Laura laittaa vauvan itkuhälyttimen keittiön pöydälle. Ennen Annia talossa oli ollut tyttövauva 87 vuotta sitten, jolloin Topin Pirjo-täti syntyi. Kivinavetta on rakennettu 1899, ja kivet siihen tuotiin Pitkäjärven yli jäätä pitkin. Ensimmäiset merkinnät löytyvät vuodelta 1492 jotain riitaa koskevasta asiakirjasta. – Erehdyin vaihtamaan kelloon metalliketjun, jota pitkin salama iski aittaan ja sytytti seinän, Topi kertoo. Vuonna 1975 nykyisen päärakennuksen paikalla ollut talo paloi. ~ 17 askel 4/23 askel 4/23 16 ~ Luomuelämää Laura ja Topi Haarlaa kasvattavat lapsiaan, viljaa ja omenia luomutilalla Nummella
~ 17 askel 4/23 askel 4/23 16 ~ Luomuelämää Laura ja Topi Haarlaa kasvattavat lapsiaan, viljaa ja omenia luomutilalla Nummella. Topin isällä oli viisi veljeä, joista yhdestä tuli taloon isäntä. Isäntä jauhaa vielä pavut kahviin ja kertoilee Haarlan tilan historiasta Haarlan kylässä, Haarlantien varrella Nummella. – Erehdyin vaihtamaan kelloon metalliketjun, jota pitkin salama iski aittaan ja sytytti seinän, Topi kertoo. Vuonna 1975 nykyisen päärakennuksen paikalla ollut talo paloi. Ennen Annia talossa oli ollut tyttövauva 87 vuotta sitten, jolloin Topin Pirjo-täti syntyi. Ensimmäiset merkinnät löytyvät vuodelta 1492 jotain riitaa koskevasta asiakirjasta. – Lapsuuskotini oli lähiössä Espoon Karakalliossa, ja aikuisiässä elin 11 vuotta kristillisessä Kathos-asuinyhteisössä Helsingissä.. Aiempi, tyhjillään oleva päärakennus on yli 200 vuotta vanha. Puoliso, taiteilija ja yrittäjä Laura Haarlaa (40) on syöttämässä kuukauden ikäistä Annia, joka on 2,5-vuotiaalle veljelleen Toivolle Pörris. Kivinavetta on rakennettu 1899, ja kivet siihen tuotiin Pitkäjärven yli jäätä pitkin. TEKSTI: PÄIVI PUHAKKA TEKSTI: PÄIVI PUHAKKA •• KUVAT: JUKKA GRANSTRÖM KUVAT: JUKKA GRANSTRÖM Maanviljelijä ja pappi Topi Haarlaa (46) on joulutorttuineen joko reilusti etuajassa tai pahasti myöhässä, kun hän laittaa pellin uuniin. Tyttö tuli taloon Laura laittaa vauvan itkuhälyttimen keittiön pöydälle. Seinällä on valokuva pihapiiristä sadan vuoden takaa, jolloin täällä kuvattiin mykkäelokuvaa Suursalon häät. Läheltä piti -tilanne luhdin osalta sattui nykyisen isännän aikana. Viime vuosina kelloa on soitettu muun muassa pihaseuroissa. Luhtiaitan päädyssä vellikello kilkatti aikoinaan väen syömään. Muille sisaruksille lohkottiin tilasta mökkitontit. Täytteenä on muutaman sadan omenapuun omistajalle sopiva omena-lakkahillo. Historiaa löytyy myös tilan rakennuksista. Yli 90-vuotias naapuri Lasse Oksanen on kertonut, että hevonenkin tunsi vellikellon äänen ja käänsi välittömästi turpansa kotitupaa kohden; lounasaika tarkoitti ruokataukoa sillekin
Myös perinteet ovat tuttuja. Hengellisessä työssä esikuvana on ollut Kansanlähetyksen lähettipari Pekka ja Pirkko Palosaari, joiden mukana talousalaa opiskellut Topi kulki nuorena miehenä Venäjän Karjalassa. ~ 19 askel 4/23 askel 4/23 18 ~ koostui aineellisesta auttamisesta, yhteisön kehittämisestä ja hengellisestä avusta. Itä-Karjalan mummojen teologia Topi vihittiin papiksi viime vuonna, ja hän toimii pastorina Espoonlahden seurakunnassa. Topi toteaa, että hän on satoja vuosia valmistetulla paikalla. JOTAKIN UUTTA ja jotakin vanhaa. Työnkuvaan kuuluu siis sekä hengellinen että maallinen kylvö. – En ole perinteinen emäntä, Laura aprikoi. Taustalla olivat erilaiset kulttuurit ja hengelliset polut. Elettiin pitkälti kädestä suuhun ja tienestejä hankittiin metsätöistä ja marjoja poimimalla. Muuten leipäpuu on sekä omassa NorsuArt-yrityksessä, jossa hän tekee graafisia töitä, opettaa, kääntää ja tulkkaa, että Tuomasyhteisön toimistossa. Itä-Karjalan syrjäkylistä mieleen jäivät asioiden mittasuhteet. Lauran osalta kekkerit jatkuivat. – Maatila mahdollistaa tapahtumien järkkäilyn. – Seurakunnassa pidettiin rippikouluja ja rakennettiin kirkolle tiloja. Minulle oli yhteisössä kiinteä sosiaalinen lokero. Työ En ole perinteinen emäntä. Eräiden kesäkekkereiden aikana Henri Järvinen vihki luhtiaittaan Taizé-henkisen kappelitilan, joka on sisustettu retriittejä ja rukoushetkiä varten. – Vanhempani olivat siellä lähetystyössä, isä lähetyslentäjänä. Suomessa Laura kävi muun muassa Lähetysseurakunnassa tulkkaamassa ja myöhemmin muuallakin. Aluksi hänen ja Lauran tiet kulkivat kaukana toisistaan. – Lapseton setäni kuoli yllättäen kuusikymppisenä. Meillä on ollut vainottuja kristittyjä auttavan Open Doors -järjestön seurat, muita pihaseuroja sekä kinkereitä. Maalla naapuri tuo taikka hänelle voi viedä vaikka lämpimäisleivän, Topi sanoo. Silti oli paljon juteltavaa jo ensitreffeillä, suunnistusreissulla, jolla Topi valmisti retkikeittimellä ja nuotiolla kolmen ruokalajin aterian. – Topi on maalla kotikentällään, oma polkuni on ollut kansainvälisempi. Moni muukin oli hänestä vuosien varrella kiinnostunut, mutta ”Topissa oli jotain erilaista, esimerkiksi positiivinen elämänasenne”. – Minua puhutteli, miten pienestä ihmiset olivat iloisia, eivätkä isohkotkaan murheet heitä hetkauttaneet. Kun Anni syntyi, eräs kirkkokuorolainen virkkasi hänelle peiton ja kokkasi meille monen päivän ruuat. – Jäin pois kaikesta seurakunnan toiminnasta, olemaan ja ihmettelemään. Merja-mummi haki Toivon päiväkerhosta. Aiempina neuvostovuosikymmeninä ei pappeja ollut kylillä juuri näkynyt, ja isoäidit kannattelivat hengellisyyttä. Seurakunnan monissa vapaaehtoistehtävissä hän sairastui uupumukseen. Vähitellen myös Laura on saanut lämpimän osansa yhteisöllisyydestä. – MAATILA on minulle suuri tilataideteos, ylisukupolvista maisemanmuokkausta, jota saan itsekin tehdä ajan kanssa vaikka raivaussahalla, maanviljelijä ja pappi Topi Haarlaa sanoo. Haarlan isännän saappaat olivat valmiina. Ensimmäisten kesäjuhlien aikaan vuonna 2009 pihalle istutettiin pieni tammi, Topi kertoo. – Vaikka en kasvanutkaan täällä, Haarlan isännän saappaat olivat valmiina. Nummella vietetään nimipäiviä ja siunataan kylvö seurakunnan kanssa. Ensitreffeille kompassin kanssa Laura tapasi Topin tämän vetämässä hengellisessä pääsiäisretriitissä keväällä 2015 ja uudelleen seuraavana kesänä Seurasaaressa. LUOMUTILAN RUKIISTA ja kaurasta saa maukasta leipää. Sähköauto latautuu vuonna 1899 rakennetun navetan kulmalla.. Vaikka tykkään luonnossa vaeltamisesta, kaipaan kovasti ystäviä, kahvilakulttuuria ja kävelyä Helsingin kaduilla, Laura sanoo. Jopa puimuri oli koristeltu juhla-asuun. Sadonkorjuuaikana hän osallistuu omenoiden keräämiseen ja jatkojalostamiseen. Opiskelemaan lähdin Yhdysvaltoihin, Laura Haarlaa kertoo. Laura syntyi kynä kädessä Vuonna 2016 Pekka Palosaari vihki parin Nummen kirkossa 200 vieraan läsnä ollessa, ja vuosikymmenten jälkeen tilalla oli emäntä. Kinkereitä ja saunaseura Jo Leppävaaran seurakunnan nuorten aikuisten toiminnassa matkaan oli tarttunut yhteisöllisyyden eetos, jossa joka juttuun ei tarvita työntekijää. – Käyn perhe-kerhossa ja liityin kirkkokuoroon. Samana vuonna kun Haarlan tila sai uuden isännän Suomeen muutti nuori nainen, joka oli kasvanut helluntailaisperheessä Ecuadorissa. Hauduteltuamme asiaa suvun kesken muutaman vuoden tulin tähän jatkajaksi vuonna 2005. KAIKKI ISOVANHEMMAT ovat isona apuna Lauran ja Topin arjessa. Hän sai kutsun Haarlan tilan monipäiväisiin kesäkekkereihin, joita Topi järjesti kaveriporukalleen. Muistan lastenleireiltä myös lapset, joiden kotona ei ollut välttämättä mitään syötävää. – Navetassa oli disco järeällä äänentoistolla, ja pihalla pidettiin seuroja ja teemailtoja ja syötiin pitkissä pöydissä. Samat ”talkoot” jatkuvat maatilalla. Topin isoäiti Anni oli tullut Haarlaaseen emännäksi vuonna 1935. – Meillä moni asia on erittäin hyvin ja mahdollistaa myös aineellisen hyvän jakamisen
Opiskelemaan lähdin Yhdysvaltoihin, Laura Haarlaa kertoo. ~ 19 askel 4/23 askel 4/23 18 ~ koostui aineellisesta auttamisesta, yhteisön kehittämisestä ja hengellisestä avusta. – Vanhempani olivat siellä lähetystyössä, isä lähetyslentäjänä. Aluksi hänen ja Lauran tiet kulkivat kaukana toisistaan. Työ En ole perinteinen emäntä. Itä-Karjalan mummojen teologia Topi vihittiin papiksi viime vuonna, ja hän toimii pastorina Espoonlahden seurakunnassa. Seurakunnan monissa vapaaehtoistehtävissä hän sairastui uupumukseen. Hän sai kutsun Haarlan tilan monipäiväisiin kesäkekkereihin, joita Topi järjesti kaveriporukalleen. Minulle oli yhteisössä kiinteä sosiaalinen lokero. Samat ”talkoot” jatkuvat maatilalla. Muistan lastenleireiltä myös lapset, joiden kotona ei ollut välttämättä mitään syötävää. JOTAKIN UUTTA ja jotakin vanhaa. Eräiden kesäkekkereiden aikana Henri Järvinen vihki luhtiaittaan Taizé-henkisen kappelitilan, joka on sisustettu retriittejä ja rukoushetkiä varten. Elettiin pitkälti kädestä suuhun ja tienestejä hankittiin metsätöistä ja marjoja poimimalla. Moni muukin oli hänestä vuosien varrella kiinnostunut, mutta ”Topissa oli jotain erilaista, esimerkiksi positiivinen elämänasenne”. Nummella vietetään nimipäiviä ja siunataan kylvö seurakunnan kanssa. Aiempina neuvostovuosikymmeninä ei pappeja ollut kylillä juuri näkynyt, ja isoäidit kannattelivat hengellisyyttä. – Minua puhutteli, miten pienestä ihmiset olivat iloisia, eivätkä isohkotkaan murheet heitä hetkauttaneet. – Meillä moni asia on erittäin hyvin ja mahdollistaa myös aineellisen hyvän jakamisen. Sadonkorjuuaikana hän osallistuu omenoiden keräämiseen ja jatkojalostamiseen. Meillä on ollut vainottuja kristittyjä auttavan Open Doors -järjestön seurat, muita pihaseuroja sekä kinkereitä. Vähitellen myös Laura on saanut lämpimän osansa yhteisöllisyydestä. – MAATILA on minulle suuri tilataideteos, ylisukupolvista maisemanmuokkausta, jota saan itsekin tehdä ajan kanssa vaikka raivaussahalla, maanviljelijä ja pappi Topi Haarlaa sanoo. Hauduteltuamme asiaa suvun kesken muutaman vuoden tulin tähän jatkajaksi vuonna 2005. – Seurakunnassa pidettiin rippikouluja ja rakennettiin kirkolle tiloja. Ensitreffeille kompassin kanssa Laura tapasi Topin tämän vetämässä hengellisessä pääsiäisretriitissä keväällä 2015 ja uudelleen seuraavana kesänä Seurasaaressa. Lauran osalta kekkerit jatkuivat. Silti oli paljon juteltavaa jo ensitreffeillä, suunnistusreissulla, jolla Topi valmisti retkikeittimellä ja nuotiolla kolmen ruokalajin aterian. KAIKKI ISOVANHEMMAT ovat isona apuna Lauran ja Topin arjessa. – Lapseton setäni kuoli yllättäen kuusikymppisenä. LUOMUTILAN RUKIISTA ja kaurasta saa maukasta leipää. Suomessa Laura kävi muun muassa Lähetysseurakunnassa tulkkaamassa ja myöhemmin muuallakin. – En ole perinteinen emäntä, Laura aprikoi. – Jäin pois kaikesta seurakunnan toiminnasta, olemaan ja ihmettelemään. Samana vuonna kun Haarlan tila sai uuden isännän Suomeen muutti nuori nainen, joka oli kasvanut helluntailaisperheessä Ecuadorissa. Työnkuvaan kuuluu siis sekä hengellinen että maallinen kylvö. Kun Anni syntyi, eräs kirkkokuorolainen virkkasi hänelle peiton ja kokkasi meille monen päivän ruuat. Hengellisessä työssä esikuvana on ollut Kansanlähetyksen lähettipari Pekka ja Pirkko Palosaari, joiden mukana talousalaa opiskellut Topi kulki nuorena miehenä Venäjän Karjalassa. – Navetassa oli disco järeällä äänentoistolla, ja pihalla pidettiin seuroja ja teemailtoja ja syötiin pitkissä pöydissä. Muuten leipäpuu on sekä omassa NorsuArt-yrityksessä, jossa hän tekee graafisia töitä, opettaa, kääntää ja tulkkaa, että Tuomasyhteisön toimistossa. Maalla naapuri tuo taikka hänelle voi viedä vaikka lämpimäisleivän, Topi sanoo. Itä-Karjalan syrjäkylistä mieleen jäivät asioiden mittasuhteet. – Käyn perhe-kerhossa ja liityin kirkkokuoroon. – Maatila mahdollistaa tapahtumien järkkäilyn. Laura syntyi kynä kädessä Vuonna 2016 Pekka Palosaari vihki parin Nummen kirkossa 200 vieraan läsnä ollessa, ja vuosikymmenten jälkeen tilalla oli emäntä. Haarlan isännän saappaat olivat valmiina. Kinkereitä ja saunaseura Jo Leppävaaran seurakunnan nuorten aikuisten toiminnassa matkaan oli tarttunut yhteisöllisyyden eetos, jossa joka juttuun ei tarvita työntekijää. Vaikka tykkään luonnossa vaeltamisesta, kaipaan kovasti ystäviä, kahvilakulttuuria ja kävelyä Helsingin kaduilla, Laura sanoo. Topi toteaa, että hän on satoja vuosia valmistetulla paikalla. – Topi on maalla kotikentällään, oma polkuni on ollut kansainvälisempi. Jopa puimuri oli koristeltu juhla-asuun. Merja-mummi haki Toivon päiväkerhosta. Taustalla olivat erilaiset kulttuurit ja hengelliset polut. Myös perinteet ovat tuttuja. Sähköauto latautuu vuonna 1899 rakennetun navetan kulmalla.. Ensimmäisten kesäjuhlien aikaan vuonna 2009 pihalle istutettiin pieni tammi, Topi kertoo. – Vaikka en kasvanutkaan täällä, Haarlan isännän saappaat olivat valmiina. Topin isoäiti Anni oli tullut Haarlaaseen emännäksi vuonna 1935
– Rukous kulkee mukana koko päivässä. Siis ihmetellään. – Vaikka olisi opiskellut teologiaa vuosikymmenet, Jumalasta ei voi tietää muita enempää. Vuoden kävin EU-viljelijäkurssia. Omenankin ympärillä on järjestetty omat kekkerinsä, joissa ystävät opettivat amerikkalaisen apple pien leipomisen. – Onneksi alussa ei kaikkea tarvinnutkaan osata ja tietää. Lahjamme ovat erilaiset ja täydentävät toisiaan, taiteilija ja yrittäjä Laura Haarlaa sanoo. – Jumala synnyttää sekä uskon että kasvun, Topi summaa. Rukoukseni on vapaamuotoinen ja sen ytimessä on, että Jeesus on tässä. Kun kevät koittaa, Haarlaat juovat aamukahvinsa parvekkeella, edessään omenapuun kukkien valkoinen meri. Tulosta en saa yksin aikaan. – Korona-aikana Tuomasmessun iltarukous siirtyi nettiin ja keräsi lisää ihmisiä. ~ 21 askel 4/23 askel 4/23 20 ~ Jumala antaa sadon. PERHE OLI Topi Haarlaan pitkäaikainen haave, joka alkoi toteutua, kun hän kohtasi viidakon laidalla Ecuadorissa kasvaneen Lauran. Merja-mummi tuo Toivon päiväkerhosta kotiin. Topi sanoo, että Tuomasmessu on parasta, mitä Suomen messuelämä tarjoaa. Täällä on myös tapana auttaa naapuria. Pojalla oli ollut kivaa, ja nyt maistuu joulutorttu. Jumala antaa sadon Maataloustöissä ja kiinteistöjen hoidossa Topilla oli aluksi paljon opittavaa. Kun eräs heistä joutui vakavaan tapaturmaan, naapurit hoitivat pellot. – Oikea-aikaisella kylvöllä voin mahdollistaa hyvän sadon, mutta muuten ollaan säiden armoilla ja Maalla naapuri tuo taikka hänelle voi viedä vaikka lämpimäisleivän. – Ensimmäinen tehtäväni taisi olla pikareiden pesu. Ikkunan takana kasvavat Topin isoäidin aikaiset omenapuut, kanelit ja åkeröt, ja vähän kauempana sadat muut puut. Ja sadonkorjuun ajasta, kun saa kääntää puimurin rattia, edessä sarka kypsää viljaa, joka pitää saada sateelta suojaan. Musiikki, jossa on sekä vuosisatainen perinne että nykysoundeja, on hienoa – kiitos Inna ja muusikot! – eikä meno ole päälle käypää vaan suomalaiselle sopivaa. Olen käynyt myös vuoden kestävän vapaaehtoisten koulutuksen. Kun hän tutustui Topiin, Tuomasmessusta tuli heidän yhteinen paikkansa. Välillä se on hiljaisuutta ilman sen suurempaa agendaa. Usein siihen liittyvät Taizé-laulut tai virret. – MEITÄ yhdistää rukous ja unelma, että saisimme perheenä palvella Jumalan valtakunnassa. Ovi käy. Papin työssä Topi sanoo voivansa ihmetellä Jumalaa yhdessä toisten kanssa. Myös Tuomasmessun Minituomaissa otetaan lapset vastaan, Laura kertoo. – Kirkossa kaikki tuntuvat olevan iloisia lasten äänistä. Hallinnollisen puolen osaan hyvin hoitaa liiketalouden tradenomina. Rukous kulkee mukana koko päivässä. Tarvitsetko Jumalaa enemmän pappina vai maanviljelijänä. – Minulle ovat tärkeitä sekä omat hiljaiset hetket että yhteinen iltarukous Topin kanssa. Tuomasmessun siunaus ja soundi Sunnuntaisin Haarlaan perhe osallistuu usein messuun Nummen kirkossa, jossa on aina kirkkokahvit, yleensä seurakuntalaisten toteuttamana. – Sain paljon apua eläkkeelle jääneeltä isältäni sekä metsäteknologian professorina toimineelta sedältäni. Siellä kappalainen Erkki Kuusanmäki myös kastoi Toivon messun yhteydessä. Siinä on kaunis väri, se on herkullinen kuivattuna ja mehuna, ja siitä saa hyvää siideriä ja soosia, Topi kertoo. Maanviljelyssä hän saa olla Jumalan yhteistyökumppanina. Sen jälkeen olemme molemmat olleet lähes kaikissa tehtävissä. – Summer red on erityisen hyvä yleisomena. Kuuntelimme, mitä Jumala haluaa nostaa esiin, Laura kertoo. Nyt perheeseen kuuluvat myös kuukauden ikäinen Anni sekä kaksi ja puolivuotias Toivo.. Laura rakastaa syksyä, kun vielä on valoisaa ja lämmintä – ja omenat kypsyvät. Omenankukkien meri Haarlan luomutilalla kasvatetaan ruista ja kauraa. – Teologista saunaseuraa on pidetty tynnyrisaunassa, jonka vieressä on melko tuore savusauna, Topi kertoo ja viittaa rannan komeaan rakennukseen. Anni nukahtaa isänsä olalle. Viljelijä nauttii siitä ohikiitävästä hetkestä, kun omenapuut kukkivat mehiläisten pörrätessä niissä. Siellä ja erilaisissa tehtävissä sekä messujatkoilla voi tutustua uusiin ihmisiin ja löytää paikkansa. – Siellä on erityisen hienosti toteutettu rukousjakso. Topi kertoo Jumalan tahtoa kuulostelevan hiljaisen rukouksen olevan itselleen tärkeätä. Pihalla tammi kurkottaa kevättä kohti. Välillä huokaisen väsyneenä, että älä anna mitään kriittistä mennä ohi. Sinne isä ja poika kuorivat hirret, jotka ammattilainen sitten veisti. Rukous kulkee mukana koko päivässä