Uskoa, toivoa & rakkautta askel.la HILDA JA LYYLI LEVITTÄVÄT HANHIENERGIAA MIELIPAHA PÄÄTTYI SOVINTOON MYÖTÄTUNTO AUTTAA ONNISTUMAAN LEMMIKKINI: PAPPILAN KAMARISSA: HARRIET URPONEN: Reetta Meriläinen ja maailma koronan jälkeen Taneli Hassinen löysi levollisuuden Pääsiäisen ilo kuuluu kaikille 9 askeleen vaellus irtonumero 9,50 € 3/21
On myös lupa antaa itselle aikaa keskittyä asioihin, jotka tuovat iloa. 16,10 (17,90) Vanhuus on kaunista, sillä siihen sisältyy koko eletty elämä. 18,90 (23,90) Tuula Portin Sinä olet ilo Anna-Mari Kaskinen Vanhuus on kaunista Pia Perkiö, Tiipi Jokinen Isoäidin runokirja PÄIVÄ Yksi runo kuukauden joka päiväksi. 11,90 / 10 kortin nippu Kevätkortit Martta Wendelin ja Rudolf Koivu Ihanan nostalgiset kevätja pääsiäisaiheiset kortit tuovat iloa ja lämmintä mieltä. Joka runossa on ”päivän sana”, johon runo kytkeytyy ja josta voidaan jutella: mitä se meille merkitsee, miltä se tuntuu. 020 754 2350 S I U N AT T UA PÄ Ä S I Ä I S TÄ Siunattua pääsiäistäkortit Perinteiset kristilliset pääsiäiskortit kertovat pääsiäisen sanomaa ja koskettavat saajaansa. Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 Puh. 12,90 / 10 kortin nippu Koronakevään aikana Tuula Portin valokuvasi suomalaisia luonnonkukkia, joiden kauneuden hän koki voimaannuttavana ja virvoittavana. Runot puhuvat vanhuudesta ymmärtävästi, arvostavasti, huumorillakin. Teoksen kukkakuvat ja niihin yhdistetyt Raamatun tekstit puhuttelevat ja rohkaisevat lukijaa ja kokijaa. 14,00 (17,00). Jokaisella elämänvaiheella on arvo ja tarkoitus, ja ikääntyessä elämälle voi löytää uusia merkityksiä ja tehtäviä. 5 erilaista korttia, 2 kpl kutakin. Keskiössä on tunteva, kokeva, tekevä ihminen – jo paljon nähnyt, vielä moneen kykenevä. Niitä luetaan ääneen lapselle hänen vierellään, puhelimessa, skypessä... 5 erilaista korttia, 2 kpl kutakin
Ka nn en ku va : Pi xa ba y PÄÄTOIMITTAJA Mari Teinilä p. Askel painetaan paperille, jonka raaka-aine on peräisin kestävän kehityksen mukaisesti hoidetuista metsistä. Painotalo Punamustan tuotannon ympäristöystävällisyys on tarkastettu ja hiilijalanjälki laskettu. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi KUSTANTAJA Kotimaa Oy. Uskoa, toivoa & rakkautta askel.la HILDA JA LYYLI LEVITTÄVÄT HANHIENERGIAA MIELIPAHA PÄÄTTYI SOVINTOON MYÖTÄTUNTO AUTTAA ONNISTUMAAN LEMMIKKINI: PAPPILAN KAMARISSA: HARRIET URPONEN: Reetta Meriläinen ja maailma koronan jälkeen Taneli Hassinen löysi levollisuuden Pääsiäisen ilo kuuluu kaikille 9 askeleen vaellus irtonumero 9,50 € 3/21 24 Sanna Pelliccioni kuuluu Kisakylän kirjapiiriin. 040 067 4817 KOLUMNISTIT Laura Honkasalo, Minna Kettunen, Kati Pirttimaa, Teemu Rinne, Harriet Urponen ja Olli Valtonen TAITTO Gun Damén KUVANKÄSITTELY Jukka Granström OSOITE PL 279, Porkkalankatu 7 B, 00180 Helsinki SÄHKÖPOSTIT askel.toimitus@kotimaa.fi, etunimi.sukunimi@kotimaa.fi KOTISIVU www.askellehti.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET p. 040 750 5508 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi LUKIJAMÄÄRÄ 78 000 (KMT 2020) PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, ISSN 0780-9972. 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen, p. 48 Tiina Malinen-Woodward: Kuolema luo uutta 52 Kirjoja ja kirjoittajia 54 Vaellus halki hiljaisen viikon 58 HETKI LUONNOSSA: Vihreä ovi 61 Via Crucis lyhytelokuvana 62 Tuomasmessu 63 Yhteisvastuukeräys ja näyttelyvinkkejä 64 Ristikko 65 Kirjeenvaihtopalstalla etsitään ystävää 66 PIENET TULET: Sydänvarjossa 16 Pastori Taneli Hassinen on mielen maisemaarkkitehti. 040 683 8431 TOIMITUSSIHTEERI Päivi Puhakka p. 32 Näin syntyy pisankamuna. 30 Lukijat pyytävät esirukousta 37 PAPPILAN KAMARISSA: Sovinnon kynnyksellä 38 Hanhet puutarhureina 40 Marian kanssa maailmalla 45 Yhdessä: Suosikkilauluni 46 LAURA HONKASALO: Kuka kävelyttäisi Lyytiä. Pidätämme oikeuden hintojen muutoksiin. Askeleen jakelusta aiheutuu hiilidioksidipäästöjä, mutta Posti neutraloi niiden vaikutuksen rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Toimitusjohtaja Kati Kinnunen MEDIAMYYNTI Pirjo Teva, p. Toimitus vastaa ainoastaan tilatuista jutuista ja kuvista. 040 522 0566 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Freija Özcan p. SISÄLLYS 3/21 Uskoa, toivoa & rakkautta 5 Pääkirjoitus ja toimittajalta 6 Reetta Meriläinen: Sysäsin surun sivuun 14 SIRKUN KEITTIÖSSÄ: Kanaa kasvispedillä 20 HARRIET URPONEN: Puu, jonka juurelle palaan 22 OLLI VALTONEN: Miten vastaan Jumalan puheeseen. Kotimaa Oy:n tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkkinointiin henkilörekisterilain puitteissa. 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi ILMOITUSTRAFIIKKI Lisbeth Sarkkinen, p. Ju kk a Gr an str öm ~ 3 askel 3/21. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti
Kaikki kasvu kelpaa. Tyylipisteitä ei kuitenkaan jaella. ALUKSI SEURAAVA NUMERO ILMESTYY 8.4.2021 H an nu La at un en / Va st av al o Ihailen toisen linjakasta ja päämäärätietoista kasvua. GUN DAMÉN Rinnakkain askel 3/21 4 ~ askel 3/21 4 ~. Valonlähteestä riittää molemmille. Omani on kituliasta, syheröistä ja epämääräistä
Juhlaan liittyy toivoa ja iloa, vihreää ruohoa, keltaisia kukkia. Vielä tänäkään päivänä hyvinvointiyhteiskunta ei ole onnistunut poistamaan köyhyyttä. Tutustuisi itseensä. Se kuvaa perhettä, joka ajautuu ahdinkoon isän työttömyyden ja äidin mielisairauden myötä. Hän teki siellä elämäntyönsä kansakoulunopettajana 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Pääsiäiseen voi valmistautua myös paastoamalla jostain tämän kuukauden matkan. PÄÄKIRJOITUS Toimittajalta Askel maaliskuussa 2021 PÄÄSIÄISEEN ON vielä kuukauden verran matkaa. En varmasti ole ainoa, joka tuntee kaipuuta muuhun kuin tähän jatkuvaan päiväni murmelina -elämään. maaliskuuta ajattelen myös Minna-tätiäni. Ulkoilisi lisääntyvässä valossa, ajattelisi syviä ajatuksia ja tutkisi tunteitaan. Tässä Askeleen numerossa monessa jutussa ajatukset suuntautuvat jo sitä kohti. Miksei voisi paastota myös huolista. ~ 5 askel 3/21. Pyhäjärveltä katsottuna Pispala on yksi kauneimpia kaupunkimaisemia Suomessa, ellei koko maailmassa. Kaikenlaisia lusikoita on niin paljon. Ajattelin myös tytärtäni, joka vieraili pikkutyttönä Kaisan luona. Tämän todellisuuden kertojille on yhä tarvetta. Kirjailija Canthin tuotantoon kuuluu muun muassa vavahduttava novelli Köyhää kansaa. Silti on syytä nähdä kaikki se hyvä kehitys, joka on toteutunut yhteiskunnassa Minna Canthin sekä Minna Molanderin päivien jälkeen. Vaarini sisko Minna Molander, Minna-täti, asui aikoinaan Ala-Pispalassa. Jo siksikin, että hän toi tuotannollaan esille yhteiskunnallisia epäkohtia. Tulossa on toinen ”koronapääsiäinen”, siis juhla, jota vietetään rajoitetusti. Äitini oli perinyt hänen lusikkansa, ja niitä säilytettiin lasivitriinissä. Minna Canthin liputuspäivänä 19. Sitten hän oli löytänyt pääsytien kateutensa ahdingosta ja sanonut: ”Mummin luona on silti paljon enemmän hopealusikoita.” Kansakoulunopettajan palkalla eläneelle Minna-tädille hopealusikat olivat iso osa omaisuutta. Näitä voisi laittaa kun juhlat pitää. Pääsiäisen odottaminen voisi tehdä hyvää. Minä olen sittemmin perinyt Minna-tädin hopealusikat. Nyt ne ovat vähällä käytöllä tummuneita ja useimmiten astiakaapin uumeniin unohtuneita. Minna Canth ansaitsee oman liputuspäivänsä. Tarina kertoo, että tyttäreni oli katsonut mumminsa ystävän kotona hienoa kahviserviisiä silmät kateudesta viiruina. Jospa sitä valmistelisi mielessään ja laittelisi itselle ja perheelle kotona parhaansa mukaan. Hyvää pääsiäisen odotusta! Minä ja Minna-tädin hopealusikat P itkästä aikaa kävin Tampereella. Olisi mukava tavata sukulaisia ja kutsua ystäviä kylään syömään. Pispalaa lähestyessä muistelin Minna-tädin lisäksi äitini Kaisa-ystävää, joka asui samoilla kulmilla. Hän oli yksi niistä lukuisista opettajista, jotka loivat pohjaa tasokkaalle koululaitokselle ja sitä kautta edellytyksiä hyvinvointiyhteiskunnalle. Ajoreittimme kulki Pispalanharjun kautta. Hopealusikat siis esille ja liput salkoihin! Mari Teinilä, päätoimittaja, Askel-lehti Toimituspäällikkö Freija Özcan valmistautuu ”koronapääsiäiseen”. Ainut lohtu on selata ruokaohjeita ja leivontareseptejä. En tiedä onko totta, mutta ajattelen Minna-tädin saaneen nimensä kirjailija Minna Canthin mukaan
Ensihuuma muuttui kumppanuudeksi, ja jaksoimme sietää toisen omituisuuksia, sanoo Reetta Meriläinen. – En muistele, mitä menetin, vaan mitä hyvää koimme. askel 3/21 6 ~
Korona-arjen keskellä emerita päätoimittaja toimii nyt aktivistimummona. TEKSTI: JANNE VILLA • KUVAT: JUKKA GRANSTRÖM ~ 7 askel 3/21. Hautajaisten jälkeen suru patoutui, kunnes tilalle tuli kiitollisuus pitkästä liitosta. Aktivistimummon arki – Lupasin pitää miehestäni huolta loppuun asti, toteaa omaishoitajana toiminut Reetta Meriläinen
– Oli hirvittävän surullista seurata, miten älykäs ja kyvykäs ihminen rappeutui ja menetti koko ajan keskeisiä kykyjään. – Edunvalvonnan purkaminen oli totaalisen kamala prosessi. Mutta miten elämänmyönteinen Meriläinen itse jaksoi seuratessaan miehensä hiipumista ja kulkua kohti kuolemaa. Leski ei jaksanut tavata juuri muita kuin kolmea poikaansa, näiden puolisoita ja lapsenlapsia. Hänessä on sellaista lämpöä ja positiivista energiaa, josta jää kohtaamisten jälkeen voimaantunut ja optimistinen olo. Koronaankin piti totuttautua sen touhun keskellä. Näkökenttä supistui, vasen käsi lakkasi toimimasta, puhekyky ja lukutaito katosivat... – Sysäsin taas tunteiden purkamista kauemmas. Uriensa kiivaimmassa vaiheessa molemmat Meriläiset paiskivat pitkiä työpäiviä ja matkustelivat paljon. Hyviä muistoja pulpahtelee Ensi kertaa elämässään Reetta Meriläinen asuu yksin. Meriläiset yrittivät viimeiseen saakka elää mahdollisimman normaalisti ja tehdä miehelle mieluisia asioita: kävivät Pekan lapsuuden kotitalossa Tuupovaarassa, konserteissa ja Savonlinnan oopperajuhlilla. Se on kääntynyt kiitollisuudeksi siitä, mitä me ehdimme yhdessä kokea ja tehdä 48 vuoden avioliiton aikana. Pragmaattinen omaishoitaja Helsingin Sanomien uutispäätoimittajana vuosina 1991–2011 työskennellyt Reetta Meriläinen tunnetaan terävänä kirjoittajana ja laajojen asiakokonaisuuksien selkeänä hahmottajana, jolla on sydän paikoillaan. Suru on nyt lempeämpää. Reetta keskittyi hoitamaan käytännön asioita. – Olin tunkenut surun taustalle. Reetta Meriläinen ihmetteli Pekka-puolisolleen epätyypillisiä auton kolhimisia katukiveykseen ja parkkipaikalla. Ruoan lämmittäminen ja television avaaminen muuttuivat liian vaikeiksi. Aivot tuhoutuivat vääjäämättömästi. – Yhtäkkiä suru tulvahti ulos jostain suojausten raoista. Mies otti kiireistään huolimatta valtavasti vastuuta perhe-elämästä ja lastenhoidosta ja mahdollisti siten Hesarin lasikaton rikkomisen ensimmäiselle naispäätoimittajalle. – Kun näin miten rauhallisesti hän nukahti viimeiseen uneen, minulle tuli olo, että kuolema on hänelle hyvä asia. Siellä kunto romahti lopullisesti. Penkkiurheiluhullu pariskunta katsoi urheilua vanhaan tapaan. Ajattelin, että minä olen meistä tässä se terve, ja tehtäväni on katsoa, että toisella on hyvä olla. – Monet asiat saavat liikuttumaan, mutta suru on nyt lempeämpää. Se on kääntynyt kiitollisuudeksi. Uusin projekti on Aktivistimummot. Viiden omaishoitajavuoden aikana Pekan fyysinen ja psyykkinen kunto taantuivat. Sitten alkoi surun lamauttama vaihe ja täydellinen sosiaalinen väsymys. Olo on kiitollinen siitä, että saimme elää yhdessä tällaisen elämän. – Ihmisen ei pidä alkaa miksikään mausoleumin vartijaksi, joka vaalii vain kuolleen puolison muistoa ja unohtaa muun elämän ympäriltä. askel 3/21 8 ~. Apatian aika kesti pari kuukautta. Pohjois-Karjalan Joensuusta hän muutti opiskelemaan Helsinkiin, jossa ehti asua tovin kämppäkavereiden kanssa ennen parikymppisenä tapahtunutta naimisiinmenoa. Nieleminenkin oli jo vaikeaa ennen kuin keuhkokuume armahti lokakuussa 2019. Ennen suruprosessiin antautumista oli järjestettävä hautajaiset, perinnönja pesänjako, perunkirjoitus... Tänäkin talvena Reetta on itkeskellyt aika ajoin. Suru tulvi suojausten läpi Kevät ja kesä menivät ”ihmeellisessä horroksessa ja jälkishokissa”. Yhtenä iltana elokuussa 2020 hän näki harmaat aamutossut vuoteen alla. E nsin meni etäisyyksien hahmottaminen. Professori saattoi kysyä mökkimatkalla, miksi vaimo kääntyi jo tästä. Miten rauhallisesti hän nukahti Pekka Meriläinen joutui kaaduttuaan vähäksi aikaa lonkkamurtuman takia sairaalaan. Mutta eihän sitä koskaan tiedä, mitä elämä tuo eteen viehättävälle, vasta seitsemänkymppiselle naiselle. – Lupasin pitää hänestä huolta loppuun asti, Reetta sanoo. Nyt surusta tuli apatia, joka pakotti olemaan aloillaan ihan niin kuin flunssa pakottaa sähköjäniksenä juoksevan ihmisen pysähtymään. Sairaudessa oli Alzheimerin ja Parkinsonin tautien sekä dementian piirteitä. Pojat syntyivät vuosina 1974, 1976 ja 1982, jonka jälkeen seurasi 30 vuotta vauhdikasta perheja työelämää. Mummojen isku ilmastokriisiin Reetta Meriläinen tunnetaan sosiaalisesta mielenlaadustaan, joka heräsi jo 1960-luvulla. Kiitos siitä mistä oli Lähimpien ihmisten lisäksi vain musiikin kuuntelu tuotti iloa. – Mikään ei kiinnostanut eikä huvittanut, mikä on minulle erittäin epätyypillistä. – Totesin, että tämän kanssa täytyy vain elää päivä kerrallaan. Olen yleensä innostunut monesta asiasta: ajatuksista, ihmisistä, kirjoista, musiikista ja urheilusta. Suru on kulkenut mukana kuin kaverina arjessa. Reetan aivoihin ei mahdu ainakaan vielä ajatus uudesta kumppanista. Omaishoitajan huoli toisesta oli lähes ympärivuorokautinen. En mieti vain sitä, mitä olen menettänyt, vaan mitä meillä oli. Ei sekään tunnu terveeltä. Työnsin pois sellaisen surun, mikä olisi vaikeuttanut toimintaani. – Mieleen pulpahtelee monia hyviä muistoja. Syy miehen muistin ja koordinaatiokyvyn häiriöihin selvisi magneettikuvauksessa. He kävelivät yhä lyhyemmäksi käyviä lenkkejä Helsingin Arabianrannassa. Touhuan ja teen kaikenlaista. – Minulla oli ahdistavia hetkiä, mutten lamautunut
Taustalla edesmenneen puolison valokuva. Hissuttelen kotona ja toimin ohjeiden mukaan. ~ 9 askel 3/21. – EN OSAA pelätä koronaa. Viihdyn yksin ja keksin sen verran puuhaa, että pitkästyn harvoin, sanoo Reetta Meriläinen
Ollessaan alakuloinen tai ahdistunut hän ei jaksa välttämättä muuta kuin henkäistä lyhyesti: ”Auta, Herra” tai karjalaisten rukouksen ”Siehä tiiät”. Rasismin rumat päät Maapallon väestönkasvu on yhteydessä ilmastokriisiin ja muuttoliikkeeseen, myös ennustettuihin kansainvaelluksiin. – Voimme olla iloisia siitä, että asumme Pohjolassa, jossa yhteisiä asioitamme hoitaa enimmäkseen järkevä porukka, Meriläinen sanoo. Ne ovat inhottavia ja latentteja sairauksia, joita on helppo lietsoa, vaikka ihmiskunnan tietoja koulutustaso kasvaa. Kiina on oma lukunsa. Yritän levittää iloa ja optimismia myös ympärilleni. Se vaikuttaa siihen, että köyhät ihmiset voivat elää kotiseuduillaan. Julkaisemme tutkittua tietoa ilmastokriisistä ja korostamme kohtuullisuutta ja toivoa. Yhden hengen talous ei paljon kuluta, mutta ympäristöystävällisiä valintoja voi tehdä niissäkin puitteissa. Seija Kurunmäki oli kysellyt omissa piireissään, mitä mummoikäiset voisivat tehdä. Aktivistimummojen lähes viittä tuhatta somejäsentä kiinnostaa, millaisen maailman he jättävät lapsenlapsille. Naiset päättivät yhdistää voimansa ja verkostonsa. Korona lisää uskoa ihmiseen Reetta Meriläinen toivoo, että koronan seurauksena ihmisten suhde luontoon ja kulutukseen muuttuu kohtuullisemmaksi. Reetalle rakkaiden rientojenkin arvo nousee entisestään, kun niistä päästään taas nauttimaan. Meiltä ollaan muka viemässä jotain. Ne antoivat tunteen, ettei hän kannattele yksin tilannetta. Reetta Meriläisen mielestä meidän pitäisi vauraassa pohjoisessa tukea sitä, ettei ihmisten tarvitsisi lähteä liikkeelle. Se käy vähiin. – Joku ymmärtää minua ja taistelee puolestani mädäntynyttä eliittiä vastaan. Hän on ollut yksi keskeisistä toimijoista Kirkon Ulkomaanavun yhteyteen perustetussa Naisten pankissa. Reetta rukoilee edelleen iltaisin ja monesti päivälläkin. Minulle pääsiäinen on ennen kaikkea ilon juhla. – Yhden ilmastomielenosoituksen yhteydessä huutelin Facebookissa, että emmeköhän me vanhatkin lähde mukaan marssimaan. Se ei ole koskaan johtanut mihinkään hyvään, lisännyt ihmisten hyvinvointia tai vaurautta. Meistä on paljoon hyvään, jos on pahaankin. Populismin käyttövoimana ovat pelot, milloin mitäkin kohtaan: muukalaisia, naisten tasa-arvoa... Optimisti näkee, että monen ihmisen korona-aikana spontaanisti osoittama avuliaisuus on lisännyt uskoa ihmiseen. Pakolaisvirrat ja muuttoliike kasvattavat maahanmuuttovastaisuutta ja rasismia. Emme voi jättää ilmastokriisin hoitamista vain nuorten vastuulle. askel 3/21 10 ~. Yhdysvalloissa Trumpin kaudessa oli pahinta se, että valehtelusta tuli arkipäivää, mutta Venäjällä siitä on tullut pysyvä olotila. – Pystymme korjaamaan monia ongelmia ja keksimään keinoja, millä hidastaa ilmastokriisiä, mutta aikaa ei ole hukattavaksi. ”Siehä tiiät” rukouksena Hengellisyys ja rukous auttoivat Reettaa jaksamaan miehensä viimeiset vaiheet. – Televisioon striimatut esitykset ovat tuoneet lohtua ja lievennystä tähän tilanteeseen, mutta mikään ei korvaa livetapahtumaa. Tässä on auktoriteettikapinankin piirteitä. Kauhun ja ihmetyksen vallassa Meriläinen seurasi presidentti Donald Trumpin neljää virkavuotta. Harhaanjohtajia lännestä itään Yksinkertaisten totuuksien ja vastauksien tarjoaminen monimutkaisessa maailmassa muistuttaa uskonnollisista äärilahkoista. Hän on kaivannut valtavasti konsertteja, oopperaa ja urheilukilpailuja. Se on syvällä geeneissäni ja auttaa jaksamaan tätä elämää. Ne vain repivät ja hajottavat. Ihmiset oppivat ehkä näkemään lähipiirissään olevat hyvät ja arkiset asiat arvostavammin. – Ihminen on osittain kuollut ja mennyttä, jos suhtautuu kyynisesti kaikkeen. Punaisen lihan syöminen on jäänyt vähiin. Se on nyt osani. Positiivisuuden voi tulkita hörhöilyksi, mutten voi mitään asenteelleni. – Vastenmielinen populismi on kuin peilitalo, joka vääristää kaiken. – Tuntui, että minulle virtasi voimaa ja vakuutus siitä, että jaksan kyllä tämän kaiken läpi. Hän ajatteli monesti, ettei Trumpin touhu voi olla totta, eikä se voi mennä enää pahemmaksi. – Rasismin ja antisemitismin rumat päät nousevat aina esille. – Siellä on perustettu ikuinen diktatuuri, jossa yksi henkilö on varmistanut itselleen pysyvät vallan. Reetta lämmittää kotinsa uusiutuvalla energialla. – Kesällä on pakko saada grillimakkaraa, joskus myös poronkäristystä, karjalanpaistia ja maksalaatikkoa, Meriläinen naurahtaa. Yhtäkkiä tulee joku, joka pelastaa ja antaa edes hetkellisen mielihyvän. Jos maapalloa ajattelee hallinnon ja vallan näkökulmasta, ei kovin valoisalta näytä. – Kun ihmiset rynnivät Capitoliin karvahatut päässä ja retkottivat kongressin huoneissa, joidenkin ihmisten silmät saattoivat avautua: Ei me tällaista sentään haluta! Venäjälläkään meno ei näytä hääppöiseltä. – Meidän ikäistenkin pitää ottaa vastuuta ja herätellä päättäjiä. Vihapuhe, kauna, sarkasmi ja kyynisyys eivät rakenna mitään
Ajattelen aikani tulevan sitten, kun se tulee. palvelumaksun) 02 262 0030 teatteri.turku.fi T O I S E N O N TA I V U T TAVA. Mitä taivas tai iankaikkinen elämä tarkoittavat, siihen minulla ei ole vastausta. – Tarina Kristuksen kärsimystiestä menee syvälle tunteisiin ja sydämeen. Ja joka tapauksessa aina on parasta elää toivossa ja odottaa jotain hyvää jatkossakin. Jokusen kerran elämänsä aikana Reetta on saanut kokemuksen Jumalan läsnäolosta. Mitä taivas tarkoittaa. Reetta on aprikoinut, mitä kuoleman jälkeen on, muttei ole saanut vastausta. Reetalle puhuttelevinta pääsiäisen suuressa draamassa on opetuslasten siirtyminen kauhusta ja pelosta riemuun, kun naiset löytävät tyhjän haudan ja juoksevat kertomaan, ettei Jeesus ole siellä. Viime kesänä istuin Kustavissa mökillä ja katsoin, miten koivun lehdet liikkuivat hiljaa auringonpaisteessa. Kullakin ihmisellä on oma elinkaarensa. Kärsimysdraamaan hän eläytyy musiikin kautta. Sen jälkeen Jumala esiintyy Pyhän Hengen muodossa. – Minun on helpompi uskoa salattuun Jumalaan kuin iankaikkiseen elämään. Minulle pääsiäinen on ennen kaikkea ilon juhla. – Raamatussa verrataan ihmiselämää ruohoon tai kukkaan, joka elää hetken ja kuihtuu pois. Hän ottaa lihallisen dimensionsa pois näkyvistä. Ylösnousemus on ihme ja se, jos mikä, on uskonasia. 19-43 € (sis. Vain se on selvää, että ihmisen tulisi yrittää elää mahdollisimman hyvin tämän elämänsä aikana. Perusluterilaiseksi itseään luonnehtiva Meriläinen tekee hissukseen viettämänsä hiljaisen viikon aikana perinteiset herkkunsa: pashaa, joka on ”ravintotieteilijöiden painajainen”, kulitsan, suklaaherkkuja ja pääsiäismunia. Jokavuotista traditiotaan, kiirastorstain Matteuspassiota Reetta ei voi tänä vuonna nauttia kirkossa, eivätkä pääsiäisviikon muutkaan kirkkokäynnit onnistu. Jumalan Meriläinen arvelee olevan kuin näkymätön hyvä voima, joka näyttäytyi Jeesuksen Kristuksen hahmossa, kenties siksi että ihmiset uskoisivat. Kuolemaan leski suhtautuu rauhallisesti. Puissa oli lunta ja hanki kimmelsi. Lapsena Polvijärvellä hän hiihti yksin ylämäkeä kauniina talvipäivänä. – Tämän tyyppisiin kokemuksiin ei liity mitään huuruilua. – Kuolemallaan Jumala todistaa uudelleen aikeensa liitosta ihmiskunnan kanssa. Siitä ei ole tieteellisiä näyttöjä. Se ei estä minua uskomasta Jumalaan tai olemasta kristitty. Minulle tuli voimakas tunne, että Jumala on tässä hetkessä. Ylösnousemus on ihme Lähestyvä pääsiäinen on Reetta Meriläiselle suuri juhla, kristikunnan tärkein. – Ehkä ihmisen perimmäinen kasvattaja yrittää saada meidät toimimaan kunniallisesti ja välttämään pahantekoa, Meriläinen sanoo. ENSI-ILTA 25.3
Se tekee hyvää itselle ja toisille. Silmäillään! FREIJA ÖZCAN Nyt leikitään silmillä SILMÄT OVAT sielun peili, sanoo vanha sanonta. Miltähän tuollainen tuntuu, olen miettinyt. Silmien ilme korostuu. Miten ne siristyvät, miten pienillä lihaksen liikkeillä silmänseutu puhuu – ja kulmat siinä silmien yläpuolella. Nyt korona-aikaan siitä on itsekin saanut hieman makua. On myös helppo pitää ihmisestä, joka katsoo avoimesti silmiin. Pi xa ba y askel 3/21 12 ~. Olin tottunut hymyilemään ja toivottamaan huomenta bussikuskille. Silmien ilme korostuu. Kerrotaan, että huivilla kasvonsa peittävät naiset ovat oppineet sanomaan silmillään paljon. Sen huomaa todeksi, kun kasvoista ei muuta näy. Kokeilen peilin edessä, miltä silmät näyttävät, kun hymyilen iloisesti tai leikkisästi, entä kun olen tuumiskeleva, empaattinen tai yritän vinkata suuntaa... Mitä silmät katsovat. Mutta nytpä ei hymyni näkynytkään. Silmiin katsoessasi kerrot pitäväsi ihmisestä. Maaliskuu AJASSA U sein olen etelässä katsellut naisia, joiden kasvoja peittää huivi niin, että vain silmät näkyvät. Silmät ovat sielun peili, sanoo vanha sanonta. Muutaman minuutin katselun jälkeen ollaan jo ystäviä. Nyt siis katsetta silmiin. Kun näen miltä omat silmäni näyttävät, voin tulkita toisen silmiä. Sitähän me helposti välttelemme, ettemme vain olisi liian tuttavallisia. Korona-ajan eristyksissä kannattaa kaikin tavoin pitää ihmisistä vaikkakin kaukaa ja maskin takaa. Vai näkyikö. Sen huomaa todeksi, kun kasvoista ei muuta näy. Ensimmäisiä kertoja, kun maski kasvoilla astuin bussiin, hämmennyin. Aito hymy näkyy silmistä, feikki ei. Siinäpä idea, jolla voisi itseään viihdyttää, kun etäisyyttä täytyy pitää, haleja ei jaella ja kasvot ovat piilossa. Mitä kaikkea voisinkaan sanoa silmillä
Runoja, aforismeja, kirkkovuoden tekstejä. Kun aalto on vetäytymisvaiheessa, se voi suoda hengähdystauon. Kirjapaja 2006. Kirjapaja 2014. Vuosi sitten emme tunteneet koronatautia. ”Vaikka syntiesi paljous olisi kuin santaa meressä, niin rikkaampi on kuitenkin armon pöytä.” Aleksis Kivi. – – miten meidän on suhtauduttava omaan, lähimmäistemme ja etäistemme kärsimykseen.” Juhani Rekola: Ruusumaanantaista pääsiäisaamuun. laitos 1996. Arkkiatri Risto Pelkonen, Apu 6/21 Itse ajattelen koronapandemiaa aaltoilun kautta. ”Aina kun näen pahan itseni ulkopuolella ja jossakin kaukana omasta sisimmästäni, olen vaarassa kadottaa todellisuudentajuni.” Erkki Jokinen: Näkemisen portilla. Ja nyt on valmistettu rokotekin. ”Kun Jumala vaikenee, hän antaa meille sananvuoron rukouksessa ja kuuntelee meitä.” Päivi Huuhtanen: Pieni paasto. Koronatauti opettaa meille, että luontoa täytyy kunnioittaa eikä sitä saa riistää. Sen kestäisi paremmin, jos tiedettäisiin, milloin poikkeusaika loppuu. ”Ylösnousseen jalat potkaisevat / hiekkaa valjuihin nuotioihin. Kirjapaja, uud. Kirkkovuoden sitaattikirja (hiljaisen viikon maanantai). Kushner ”VAIKKA syntiesi paljous olisi kuin santaa meressä, niin rikkaampi on kuitenkin armon pöytä.” – Aleksis Kivi Pi xa ba y ~ 13 askel 3/21. Kun aalto lyö yli, on tärkeintä selvitä ja suojautua. KOHTI HILJAISTA VIIKKOA ja pääsiäistä voi kulkea lukien, hitaasti ja sulatellen. Nyt tiedämme tarkasti viruksen rakenteen, biologian ja tarttumistavan. / Kaiken muun täytyy sammua, / kaiken muun täytyy kuolla, / vain pääsiäisvalolla on oikeus leimuta – – .” Niilo Rauhala: Hiljaisuus on avara huone. LK-kirjat 2000. Monella on masennusta ja ahdistusta. Silloin kannattaa kerätä voimia ja tehdä iloa tuottavia asioita. Herättäjä-Yhdistys 1984. Heillä on ehkä aikaisemmin ollut aktiivinen sosiaalinen elämä. Nuorisopsykiatri Mikaela BlomqvistLyytikäinen, Elämä 2/21 Palastelua paastoviikoilla Viisautta ”Me kestämme paljon enemmän kuin luulemmekaan; siitä on todistuksena ihmiskunnan yhteinen kokemus.” Rabbi Harold S. Tai taidetta katsellen. On kiva jutella muiden koiranomistajien kanssa edistymisestä, ja heidän harjoitteluaan katselemalla saa hyviä ideoita omaankin tanssimiseen. Herättäjä-Yhdistys 2019. Mielenterveyden professori ja psykiatri Anna Keski-Rahkonen, Uusi Tie 6/21 Koiratanssista on tullut minulle korona-aikaan tärkeä sosiaalinen henkireikä. ”Hän tarjosi tälle toista identiteettiä, sitä ettei tarvitse olla se mitä on, ja Pietari puki ylleen tämän kauniin puvun.” Paul von Martens: Post illa. Toinen opetus koronapandemiasta on tieteellisen tutkimuksen tärkeys. Otava 1984. ”Olemme kysymässä, mitä Jeesuksen ristintie ja kuoleminen meille merkitsee. – – Nyt he istuvat kuukaudesta toiseen yksin kotona. Fyysinen kipukin on usein aaltomaista, se tulee ja menee. ”Pääsiäisen juhlakaudella ja juhlapäivinä paastoaminen on kuitenkin erikseen kielletty, vieläpä varsin ankarasti.” Munkki Serafim: Tie ylösnousemukseen. Kirjapaja 2014. Koiran kanssa touhuaminen vie ajatukset sujuvasti pois töistä ja maailman tilanteesta. PÄIVI PUHAKKA Lainasanat Maaliskuu Jos kohtelemme luontoa yhtä huonosti kuin tähän saakka, huonosti käy. Kalevi Virtanen – Carl Bloch: Lohdutus. Juristi Paula Vartiainen, Hyvä terveys 2/21 Olen huolissani opiskelijoista, joiden koko elämä on muuttunut
Ylijäämän voit sekoittaa täytteeseen. Irrottele varovasti broilerin nahkaa rintapalojen päältä ja levitä maustevoi nahan alle ja mahdollisesti reisipaloihin. Maaliskuinen mahlannousu näet piti puun solut tasapainossa. Kukkakaupasta saa magnolian oksia, joiden nuput avautuvat vähitellen lumoavasti. AJASSA Kuukauden jotakin: Jotakin tähän Kettusia Kettusia Kuukauden jotakin: Jotakin tähän Pix ab ay Kuukauden viherrys: ”Oksanen” ON AIKA avittaa oksia ja varpuja avaamaan silmunsa. ”Maaliskuu sanoo: Jos mie yöllä hörhötän, niin päivät silmäni vettä tippuu.” Sanoopa näinkin: ”Maaliskuu sanoo helmikuulle, jos minulla olisi vihat väkenäni, niin minä kylmäisin varsan emänsä mahaan ja emännän kädet taikinapyttyyn, mutta en minä mitään mahda, koska päivä paistaa silmään.” Nykyiset karvasuksihiihtäjät voivat mietiskellä tätäkin ajatusta: maaliskuussa Pohjois-Suomessa tavattiin kaataa suksikoivut, koska silloin puu pysyi parhaiten suorana vääntymättä kieroon. Virvon varvon tuoreeks, terveeks, rakastetuks, onnelliseks! TEKSTI JA KUVA: RIIKKA JUVONEN askel 3/21 14 ~. Maaliskuun silmät vettä tippuu Pix ab ay Pääsiäisen aikaan broilerin voi tarjoilla täytettynä, vaikka bataatin ja kyssäkaalin kaverina. Tuoreiden oksien katkomiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Samoin kotipihan koivusta, syreenistä ja jasmiinipensaasta saa kaunistusta niin arkeen kuin juhlapöytään. Oksaset sopivat pääsiäisasetelmiin narsissien ja tulppaanien joukkoon ja ovat kauniita yksinäänkin helpottaan vehreyden kaipuuta. Ymparisto.fi-sivuilta löytyy tietoa jokamiehenoikeuksista. U uniastian pohjalle levitettäviin juureksiin kannattaa ottaa ainakin porkkanoita, perunoita, pala selleriä, pieni palsternakka ja sipulia. Sekoita keskenään ja anna seoksen jäähtyä. Ota boileri sulamaan hyvissä ajoin ja anna sen olla huoneenlämmössä noin tunti ennen täyttämistä. Täytä broilerin vatsaontelo riisitäytteellä ja sulje molemmat aukot pienen appelsiinin puolikkailla. Niissä maaliskuu esiintyy kovin kylmänhaluisena, mutta alistuu auringon lämmittävään voimaan. Pehmennä voi ja sekoita siihen silputtua persiljaa ja timjamia. Keitä riisi lähes kypsäksi, ja kun se on hieman jäähtynyt, lisää voi ja fetajuusto. Tee ensin täyte. Jos nahka repeää, se ei haittaa, koska kun sidot linnun, nahan voi laitella paikalleen. Hetken päästä lisää yrtit, suola ja appelsiinin palat. Löysin myös bataattia, keltajuuria ja kyssäkaalia, jotka kaikki pilkoin kohtalaisen isoiksi paloiksi. MAALISKUUTA ON vanha kansa kuvaillut leikkisin sananparsin, kertoo Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto
SIRKUN KEITTIÖSSÄ Ju kk a Gr an str öm Sir kk u N ys trö m ~ 15 askel 3/21. Laske lämpö 160 asteeseen ja laita lihalämpömittari paksuimpaan kohtaan, reiteen tai rintaan. https://www.keittotaito.com/pienten_lintujen_ sitominen.html Tee mausteliemi, jossa pyörittelet isoon kulhoon laittamasi pilkotut juurekset. Nosta lintu 225 asteiseen uuniin puoleksi tunniksi ja voitele sitä noin 10 minuutin välein. Täytetty broileri pitää sitoa ’paketiksi’, jotta se kypsyy tasaisesti. Laita broileri juuresten päälle ja voitele se hunaja-soijaliemellä. SIRKKU NYSTRÖM Broileri juurespedillä Näitä tarvitset: 1,5–1,8 kilon broileri 1–1,5 kiloa erilaisia juureksia pieni appelsiini ”sulkijaksi” Maustevoi: 50 g voita, 2 rkl silputtuja yrttejä esim. persiljaa ja timjamia Täyte: 1 dl riisiä 2 dl vettä 2 rkl voita 30 g fetaa pari appelsiinilohkoa pienittynä 2 rkl silputtuja yrttejä Mausteseos juureksille: 1/2 dl juoksevaa hunajaa, 4 rkl soijakastiketta, 1/2 dl oliiviöljyä, suolaa vähän vettä tarvittaessa NÄYTTÄVÄKSI PAISTUNUT broileri sopii pääsiäispöytään. Parhaiten ainekset sekoittuvat hölskyttämällä niitä kannellisessa lasipurkissa. Kun ne ovat kauttaaltaan saaneet ’makua’, levittele ne uunipannulle. Säästä lientä sen verran, että voit voidella sillä broileria paistamisen aikana muutaman kerran. Uunibroileri on valmis, kun lihamehu on kirkasta ja mittari näyttää vähintään 78 astetta
askel 3/21 16 ~. – OLEN elänyt kuusi ihanaa vuosikymmentä, jotka ovat vieneet eteenpäin, sanoo Taneli Hassinen
Sitä tehtävää hän on kuitenkin ehtinyt hoitaa ainoastaan sivutoimenaan, sillä jo ennen vihkimystä tuli kutsu määräaikaiseen virkaan Munkkiniemeen. Viestintäalan yrittäjänä hän konsultoi yritysten johdon työskentelyä, strategian viilaamista ja sijoitusja kriisiviestintää. Hänellä on toinenkin työ. Se on pitkän etsinnän ja vaikeiden vaiheiden tulosta. Silloin hänet vihittiin papiksi Laajasalon kristilliseen opistoon. Taneli Hassinen on löytänyt levollisuuden. Niillä sanoin Taneli Hassinen (59) kuvaa työtään pappina. Työskenneltyään aikanaan rakennusalalla hän kertoo seuranneensa maisema-arkkitehtien työtä, sitä miten nämä hahmottivat kokonaisuuksia ja tarjosivat rakenteita ja suunnitelmia. – Pappina, sielunhoitajana ja terapeuttina hahmottelen, miltä ihmisen tilanne mielessäni näyttää. TEKSTI: FREIJA ÖZCAN • KUVAT: JUKKA GRANSTRÖM M ielen maisema-arkkitehti. Sellaisesta Hassisella on pitkä kokemus. – Pääsin tutustumaan seurakuntapapin työhön, Taneli Hassinen sanoo tyytyväisenä. Elämänhalua on enemmän kuin koskaan ~ 17 askel 3/21. Autan katselemaan tunteita, istutuksia, synnyttäisivätkö ne jotakin uutta. Munkkiniemen seurakunnassa pappina oleva Hassinen on makustellut uutta työtään viime kesästä asti
– Mitä enemmän seurustelen Jumalan kanssa, se muuttaa minua. Uudet löydöt veivät papinpojan irti luterilaisesta kirkosta ja liittymään vanhempiensa järkytykseksi Vapaakirkkoon. Lapsuudessaan Taneli koki kristillisen uskon suorittamisena ja kirkkoon lähtemisen velvollisuutena. Ihmisyyteen kuuluu tiettyjä lainalaisuuksia, kuten ”niin makaat kuin petaat”. Ilman tätä prosessia en nauttisi elämästä niin paljon. – Pelastus on ilmainen, mutta miksi olisit pelastettu ja tuntisit olosi surkeaksi. Pikemminkin siinä seura tekee kaltaisekseen. Hassisen mukaan Pyhä Henki kannustaa ihmistä sisäiseen kasvuun kristittynä ja lähimmäisenä. 90-luvulla hän rakensi uraansa. – Siinä oli joku juttu, joka toi turvallisuutta. Nyt aikuisena ja kirkon töissä hän kuitenkin sanoo aistivansa vanhoja myönteisiäkin kaikuja ajalta, jolloin hänen isänsä oli kirkkoherrana. – Ensin pelkäsin, että kuolen. Asianajaja, valmentaja, lohduttaja Luterilaisuus korostaa armoa. 20 vuotta myöhemmin tie avautui varsin mutkattomasti takaisin luterilaiseen kirkkoon, kun hyvä yhteys Munkkiniemessä toimivaan Verkosto-yhteisöön löytyi. – Vanhempani eivät tulleet tätä tietämään. askel 3/21 18 ~. Voin sanoa siihen ei, mutta silloin kasvu jää tapahtumatta. Taneli Hassinen näkee kristinuskon Jumalan kolmesta persoonasta yhden ikään kuin ihmisen valmentajana, Pyhän Hengen. Olisi hauska juttu, jos sen joku heille kertoo tuonpuoleisessa, Taneli naurahtaa. Se on hänestä antoisaa, koska hautajaisten yhteydessä tulee kohdattua ihmisiä. Parisenkymmentä kertaa Taneli Hassinen on ehtinyt seisomaan pappina arkun äärellä siunaamassa vainajaa viimeiselle matkalle. Sen verran kesti, että papin poika päätyi isänsä ammattiin omista lähtökohdistaan. Hänen isänsä rovasti Leino Hassinen oli kirkkoherra, Otaniemen korkeakoulupastori, Kotimaa-lehden päätoimittaja ja uransa lopuksi vielä Inkerin kirkon piispa. Mikä lohduttaa arkun äärellä. Se muutti syvältä sisältäni niin monia traumaattisia asioita, joista en edes tiedä mistä ne olivat tulleet. – Pastori Steve Hillin opetus oli voimakasta kehotusta lähteä seuraamaan Jeesusta. Seitsemän vuotta kestänyt masennusvaihe päättyi pari vuotta sitten. Sitten hän vietti kuukauden perheensä kanssa Floridassa Brownsvillen helluntaiseurakunnassa, josta niin kutsuttu Pensacolan karismaattinen herätys oli lähtöisin. – Tuntuisi kurjalta, jos elämän tärkeimmällä alueella ei olisi joku, joka valmentaa. On turha ajatella, että kristittynä uskoisin vain ikään kuin kuolemanjälkeistä oikeudenkäyntiä varten. Suuren sisäisen muutoksen Hassinen koki masennuksen kautta. Lammasmerkkejä pyhäkoulussa Pitkän uran Finnairilla, rakennusalalla SRV-yhtiöissä ja finanssiyhtiö Taalerissa viestintäjohtajana luonut Taneli Hassinen kokee valmistautuneensa papin tehtävään 50 vuotta. Parannuksen tekeminen oli Hassiselle ollut aina vaikea ajatus, englannin kielellä asia kuitenkin avautui hänelle ennemmin mahdollisuutena kuin vaatimuksena. Häntä kiinnostaa se, miten surevia voi auttaa näkemään edesmenneen elämän merkityksen ja Yhtenä päivänä minäkin olen tuossa arkussa, mutta Tenavien Ressua mukaillen: kaikkina päivinä ennen sitä minä en ole. Silloin saan uusia näkökulmia. Bändi soitti hyvin Jatkuvilla työmatkoillaan New Yorkissa Hassinen kävi Times Square -seurakunnassa, missä musiikki oli hyvää ja opetus loistavaa mutta jämäkkää. – Usko sen sijaan on suhde, se ei ole järjestelmä. Sitten toivoin kuolevani ja lopulta pelkäsin, etten kuolekaan, Hassinen kuvaa masennustaan. Se johtaa siihen, että uskontoa aletaan suorittaa. Koen Pyhän Hengen valmentajana, mutta myös lohduttajana, kun asiat menevät pieleen, ja asianajajana, kun toimin väärin. – Parhaimmillaan se tukee hengellistä kasvua. Hassinen pohtii näin jälkikäteen, että olisi jäänyt paljosta paitsi ilman sitä kokemusta. Elävää Jumalaa Hassinen sanoo etsineensä koko ikänsä ja kuvaa oman jumalasuhteensa löytymistä prosessina. Opin ja rakenteiden korostuessa työkalut ovat liian kankeita ihmisen hienovireisten tarpeiden käsittelemiseen. Pelastus on sen mukaan ihmiselle annettu lahja, täydellinen lahja, jota ei voi itse ansaita. Näin on, mutta Hassisen mielestä ajatus jättää ihmisen helposti passiiviseen tilaan, jossa tämä ei kasva eikä kehity. Usko on operatiivinen voima. – Siitä on tullut arvokas juttu. Usko on suhde Hassinen näkee uskonnon ihmisen rakentamana sosiaalis-psykologisena rakennelmana, jolla on hyvä tarkoitus. Hän kaipasi elävää suhdetta ja toisaalta tunnisti itsestään maallistumista, työnarkomaniaa ja nautinnonhalua. Suhde rupesi löytymään. – Olen luonteeltani hulttio, siksi kasvu kristittynä on ollut minulle tosi tärkeää. – Ajattelen Pyhää Henkeä operatiivisena, jatkuvasti läsnä olevana ja monipuolisena. Hän katsoo, että asiat menevät eteenpäin. Jumalan toiminta elämässäni on ollut käytännöllistä, ei sellaista, että minä yritän, vaan jotain, joka muuttaa minua sisältä päin. Seitsemän vuoden masennus Työelämässä valmentajana ja valmennettavana ollut Hassinen painottaa omasta kokemuksesta, että ihmisenä kasvaminen ei ole suorittamista. Hän kokee olevansa masennuksen jälkeen eri ihminen. Työ vei mukanaan ja perhe jäi vähemmälle hoidolle, kun lapset olivat pieniä. – Ja lammasmerkkejä kerättiin pyhäkoulutauluun, hän puistelee päätään ja toteaa, että lasten kristillinen kasvatus on vaikea laji
Se peilaa asiaa myös hänelle itselleen ja tuo levollisuutta. löytyykö siihen ehkä uusia näkökulmia. – En halua käyttää energiaa omien murheiden märehtimiseen, voin keskittyä auttamaan muita. ~ 19 askel 3/21. – Aikaisempien vuosien työnarkomaniani tuntuu varmasti lasten elämässä vaille jäämisenä. Luterilaisuudessa häntä mietityttää alituinen etsintä. Olen elänyt kuusi ihanaa vuosikymmentä, jotka ovat vieneet minua eteenpäin. Olen pyytänyt anteeksi Jos vaikeat vuodet ovat olleet hinta tämän hetken levollisuudesta, niin Hassisen mielestä ne saavat rauhassa sitä olla. Minusta on tärkeää tunnistaa, että olen tuottanut kipua. Olen pyytänyt vaimoltani Outilta ja lapsiltani anteeksi sitä, etten ollut silloin kotona, kun olisi pitänyt. Samalla pysyy itselläkin yllä ymmärrys siitä, että maallinen vaellus ei ole loputon. Hyvähän se on, että kynnys on matala, mutta en aio hävetä sitä, että olen löytänyt asioita, jotka muuttavat elämääni parempaan suuntaan. – Minun tehtäväni on auttaa heitä siinä. Jos joutuisi lähtemään nyt ajasta ikuisuuteen, hän olisi sinut sen kanssa. Sitä me yhdessä avioparina teemmekin. – Yhtenä päivänä minäkin olen tuossa arkussa, mutta Tenavien Ressua mukaillen: kaikkina päivinä ennen sitä minä en ole. Vainajaa siunatessaan Hassinen kutsuu paikalla olevia pohtimaan oman elämänsä rajallisuutta. Minusta on tullut parempi aviomies ja isä. Siitä voi tulla osa heidän kasvuaan, kun saavat sen käsitellyksi. – Joskus tuntuu siltä, että löytämistä pelätään. – OLEN löytänyt asioita, jotka muuttavat elämääni parempaan suuntaan. Hassinen on aina ollut ahne elämälle, mutta ei enää. Se ruokkii myös minua ja meitä. – Se lohduttaa, kun pystyy näkemään vainajan elämällä olevan merkitystä vielä kuoleman jälkeenkin. Minusta on tullut parempi aviomies ja isä. Toisaalta hänestä tuntuu, että halua ja kykyä elää on nyt enemmän kuin koskaan
Tällä kertaa ihan perille asti, en siis luovuttanut viime metreillä, niin kuin yleensä. Pyristellessäni eroon laihdutuskierteestä olen sukeltanut syvälle itseeni, jotta voisin paremmin ymmärtää käyttäytymistäni ja sen syitä. Monenlaisia painonpudotusohjelmia on nähty. Ennen lähdin lenkille, koska olin syönyt liikaa. Ne ovat osoittautuneet avainsanoiksi onnistumisessani. Minä ja kaunis, huurteinen puu olemme taas uuden edessä. Se kertoo myös arvomaailmastani; siitä, kuka olen ja mikä on tehtäväni tässä maailmassa. Hitaasti, mutta varmasti muutin asennettani liikuntaan. ALOITIN AAMULENKIT kevään korvalla. Passio vie minut myös myötätunnon lähteille. Silti tässä tarkoitan passiolla nyt tunnetta, joka on enemmän kuin intohimo. Pakotin itseni juoksemaan ja kuntosalilla kävin väkisin. Aamulenkki oli minun palkintoni itselleni. Olen kokenut vahvaa kutsumusta siihen, että kerron hyvinvointini lähteistä. Huomaan, että minun passioni, minun intohimoni on hyvinvointi. Olin niin kyllästynyt ikuiseen laihduttamiseen, ainaiseen alusta aloittamiseen ja kaikesta kieltäytymiseen, että otin järeät aseet käyttöön. Sieltä heijastuu kuva hoikkaposkisesta naisesta risti kaulallaan. Loppukeväästä puun rumista oksista kuoriutuivat pienet silmut. Se kertoo siitä, että uskon. Ei minun tarvitse kärsiä, koska puolestani on kärsitty. Kohta oli jo täysi lehti ja voi, miltä tuo puu näytti syksyllä! Juuri nyt puun oksilla on jäisiä, lumisia timantteja. Ehkä hyvinvointini onkin vain uskon sivuvaikutusta! Minä ja kaunis, huurteinen puu olemme uuden edessä. Rukoilin, että tällä kertaa onnistuisin. Pyöräytin makeaa, paksua puuroa lempikulhooni. HEIJASTUKSIA HARRIET URPONEN • OULULAINEN VIESTIJÄ HARRIET URPONEN • OULULAINEN VIESTIJÄ Passiona hyvinvointi O stin ensimmäisen mämmirasian jo helmikuussa. Kävellessäni jokivartta kuvasin saman puun joka päivä. Jään pohtimaan, miten tärkeää onkaan kokea itseään kohtaan myötätuntoa ja armollisuutta. TÄNÄ PÄÄSIÄISENÄ minua puhuttelee passio. Lorautin päälle kuohukermaa, ripottelin sokeria ja nautin herkusta hitaasti ja kiitollisena siitä, että tänä pääisäisenä minun ei tarvitse laihduttaa. Juuri tänä pääsiäisenä koen, että usko on minulle jotakin sellaista, joka auttaa minua voimaan paremmin. Luojalle kiitos, pääsin tavoitepainoon. Annoin aamulenkin itselleni lahjaksi vain siksi, että halusin pitää itsestäni hyvää huolta. Se antaa minulle voimaa. Matka on ollut pitkä. Oli pakko kuluttaa kalorit, ja mitä enemmän olin syönyt, sitä rajumpaa liikuntaa harrastin. Jotenkin tiedän, että minun kuuluu kirjoittaa näistä asioista, vaikka samalla pelkään, että minua pidetään pinnallisena. Nyt päätin, että jos teen aamulenkin ja nautin siitä, loppupäivä huolehtii itse itsestään. Katson peiliin. askel 3/21 20 ~. Se muuttui kanssani. Ei niin, että yhdessä päivässä olisi mitään huomannut, vaan pikkuhiljaa. Englannin kielen sana compassion juontaa juurensa samasta kantasanasta. Tuo risti kaulallani on viesti. Kyllä, musiikin ystävänä kuulen Matteus-passion sävelet tätäkin kirjoittaessani