askellehti.fi Rukouksen elekieli säätyläisnainen sotasaiRaalassa talven paRas pataRuoka olli valtonen: lauRa Honkasalo: siRkun keittiö: Heljä Salonen: Meri huuhtoo huolet Askeleen hyvinvointinumero: Mistä syntyy hyvä elämä. 12 tapaa paastota ja tehdä tilaa uudelle lemmikki minä: pepe-kissa soittaa ovikelloa Uskoa, toivoa & rakkautta 2/20 irtonumero 9,50 €
klo 15.30–16.30 Anna-Mari Kaskinen Sitten kun olen vanha Pe 14.2. Eteläesplanadilta Kappelin kohdalta myymäläämme on matkaa alle 100 m. 15,00 (32,00) 15 00 13 90. 3,90 3 90 Heijastava pipo Musta pipo heijastavalla Yhteisvastuumerkillä. Lämmittää ja suojaa. 100 % kierrätys-pe. Repussa lukee Yhteisvastuu ja siinä on Yhteisvastuu-logo. 17,00 17 00 Reppu Yhteisvastuun harmaa lujatekoinen reppu. klo 13–15 Emerituspiispa Eero Huovinen Äitiä ikävä Kevyt juomapullo Yhteisvastuun juomapullossa on kätevä ripustuslenkki, jonka avulla voit kiinnittää pullon roikkumaan esimerkiksi repusta tai vyöstä. Avajaistarjouksia, kirjailijavieraita, kahvitarjoilu! UUDEN MY YMÄLÄN AVAJAISVIIKKO 10.–15.2. Ke 12.2. Koko 50 x 25 cm. Etutaskussa on kätevät heijastavat ompeleet. klo 15! Petri Laaksonen esiintyy 70-vuotiaan Yhteisvastuukeräyksen merkeissä La 15.2. 13,90 Tuubihuivi Monikäyttöinen, kierrätysmateriaalista tehty putkihuivi Yhteisvastuun logopainatuksella. Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki Avoinna: ma 9–19, ti-pe 9–17, la 10–15 Puh. Juomapullo kulkee helposti mukanasi! Kevyt ja kestävä, yhä uudelleen täytettävä juomapullo on valmistettu alumiinista. Korkeus noin 18 cm, tilavuus 4 dl. 020 754 2350 Sacrum palvelee laajalla valikoimalla nyt aivan Helsingin sydämessä! Uusi osoitteemme on Fabianin katu 8, Helsinki
Askel painetaan paperille, jonka raaka-aine on peräisin kestävän kehityksen mukaisesti hoidetuista metsistä. Kotimaa Oy:n tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkkinointiin henkilörekisterilain puitteissa. krs 00180 Helsinki sähköpostit askel.toimitus@kotimaa.fi, etunimi.sukunimi@kotimaa.fi kotisiVu www.askellehti.fi tilaukset ja osoitteenmuutokset p. Toimitusjohtaja Matti Koli ilmoitusmarkkinointi Myyntipäällikkö Pirjo Teva, p. 040 522 0566 toimituspäällikkö Freija Özcan p. Askeleen jakelusta aiheutuu hiilidioksidipäästöjä, mutta Posti neutraloi niiden vaikutuksen rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. 34 Adèle Salonen: Hulavanne on tutkitusti tehokas 39 Lukijat kertovat ja äänestävät 40 Sailon kuvanveistäjäpariskunta matkusti Kalevalan maille 46 Sopraano Vilja Riutamaa kotiutui Berliiniin 49 pappilan salissa: Masennuksesta tuli kansantauti 50 Kirjoja, kirjailijoita ja lukijoita 52 Rukousta paniikkihäiriöstä ja itseinhosta kärsivien puolesta 54 Ninarose Maozin vuosi Nepalissa kehitysyhteistyössä 59 Kysy papilta 60 Pikku naisia ja Seitsemän veljeksen juhlavuosi 64 Ristikko 65 Kirjeenvaihtopalstalla etsitään ystävää 65 kansikilpailun tulokset 66 Pienet tulet 16 Pekka Maaranen: En pakene enää. Pidätämme oikeuden hintojen muutoksiin. 040 683 8431 toimitussihteeri Päivi Puhakka p. 040 680 4057 ilmoitustrafiikki Lisbeth Sarkkinen, p. sisällys 2/20 Uskoa, toivoa & rakkautta 5 Pääkirjoitus ja toimittajalta 6 Heljä Salonen: Some lisää suorituspaineita 14 Sirkun keittiössä muhii talvipata 22 Virikkeitä paastoon 24 Olli Valtonen: Ala rukoilla koko olemuksellasi 26 Kun läheinen kuolee, edessä on monia valintoja 32 Laura Honkasalo: Mistä voima, Aurora, Florence ja Mathilda. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi kustantaja Kotimaa Oy. Toimitus vastaa ainoastaan tilatuista jutuista ja kuvista. 040 750 5508 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi lukijamäärä 51 000 (KMT 2018) painopaikka PunaMusta Oy, ISSN 0780-9972. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti. 040 067 4817 kolumnistit Laura Honkasalo, Pirjo Kantala, Minna Kettunen, Eija-Riitta Korhola, Teemu Rinne ja Olli Valtonen taitto Gun Damén kuVankäsittely Jukka Granström osoite PL 279, Porkkalankatu 7B, 2. Painotalo Punamustan tuotannon ympäristöystävällisyys on tarkastettu ja hiilijalanjälki laskettu. askellehti.fi RUKOUKSEN ELEKIELI SÄÄTYLÄISNAINEN SOTASAIRAALASSA TALVEN PARAS PATARUOKA OLLI VALTONEN: LAURA HONKASALO: SIRKUN KEITTIÖ: Heljä Salonen: Meri huuhtoo huolet Askeleen hyvinvointinumero: Mistä syntyy hyvä elämä. Ju kk a Gr an st rö m ~ 3 askel 2/20. 12 tapaa paastota ja tehdä tilaa uudelle LEMMIKKI MINÄ: PEPE-KISSA SOITTAA OVIKELLOA Uskoa, toivoa & rakkautta 2/20 irtonumero 9,50 € 44 romeon pepekissa on ”herätyskello” päätoimittaja Mari Teinilä p
aluksi seuraava numero ilmestyy 5.3.2020 Sc an St oc k Ph ot o Jossain pimeässä on siemenen salaisuus Mustassa maassa itää ihme Katson verson vehreyttä ja voimaa Toivon niin kuin taimi toivoo Odottaen hedelmien aikaa Kasvun odotus askel 2/20 4 ~
Hyvä tavoite voisi olla, että jos elämä ei ole ollut ihanaa, siitä voisi sellaista vielä tulla. On parantavaa miettiä, millä tavalla puhun itselleni. Ihmisiä, jotka arkisella mutta samalla ihmeellisellä tavalla valaisevat ympäristöään. Sylvin mukaan juoruaminen vahingoittaa eniten sitä ihmistä, joka juoruaa. Yksi tällainen ihminen on kauan sitten tapaamani lähes 80-vuotias Sylvi. Sylvi ei enää haaveillut paluusta Inkeriin, sillä hän oli rakentanut elämänsä Siperiaan. Koskaan ei ole liian myöhäistä sallia itselleen hyvä elämä. Heillä on taito nauraa itselleen. Sylvi lienee jo taivaallisilla marjamailla, mutta hänen muistonsa valaisee yhä. Moni meistä viisikymppisistä ja sitä vanhemmista kantaa itsessään lapsuuden kokemuksia, jotka nousevat välillä pintaan ja sanovat, että olet ruma, tyhmä, mitään osaamaton etkä ansaitse onnistumista. Hänen mukaansa se oli hyvä paikka elää, sillä koti ja marjaiset metsät olivat siellä. Maailmaa hän katsoi paksulasisten silmälasien takaa. Nousevatko ne sanat lapsuudesta. ”En Enää pakene ja sallin itselleni tämän hyvän elämän”, sanoo Pekka Maaranen tämän lehden haastattelussa. Sen ajan kasvatus saattoi olla kovaa ja alistavaa. Miten monesta sinä. Lause pysäytti. Meillä oli ikäeroa viisi vuosikymmentä. pääkirjoitus Toimittajalta Freija Özcan innostuu elämästä ihmisiä, jotka valaisevat V auvojen lisäksi minulla on ilo tuntea eri-ikäisiä ihmisiä, joiden tapaamisesta saa energiaa. Hyvää oloa ympärilleen jakavien ihmisten asenne ympäröivää todellisuutta kohtaan ei ole teennäistä myönteisyyttä. Stalinin vainojen aikana Sylvi oli karkotettu kotiseudultaan Inkeristä tuhansien kilometrien päähän Siperiaan Sylvi oli kammannut harmaantuneista ja ohentuneista hiuksistaan pienen nutturan. Saimme jutella pitkät tovit, sillä matka jokilaivalla kesti parisen viikkoa. Neuvostoliiton romahdettua seurakuntakin sai taas kokoontua avoimesti. Matkustin hänen kanssaan jokilaivalla Siperiassa Jenisei-joella. Ehkä yksi elämän tarkoitus on yrittää jakaa valoa muille ihmisille. Miten kasvattaisin itseäni nyt, jos olisin itseni vanhempi. He katsovat silmiin, kertovat kuulumisiaan ja kysyvät myös keskustelukumppanilta, mitä kuuluu. Hyvä elämä saattaa tuntua pelottavalta. Nauroimme paljon, vaikka elämä oli tuonut molemmille myös menetyksiä. Mari teinilä päätoimittaja Askel-lehti Askel helmikuussa 2020 ~ 5 askel 2/20. He välttävät ilkeyttä, kyynisyyttä ja nuivuutta. Ympäristöään valaisevilla ihmisillä on saattanut olla elämässä kohtuuttomia vastoinkäymisiä tai menetyksiä, mutta ne eivät ole katkeroittaneet heitä. Ihminen on ihmeellinen otus silläkin lailla, että kykenemme palautumaan ja parantumaan sisäisesti, jos haluamme. Ympäristöään valaisevia ihmisiä yhdistää se, etteivät he puhu pahaa toisista ihmisistä. Mitenkähän monesta tilanteesta tai ihmissuhteesta olen paennut elämäni aikana. Yhtä tärkeää on kehittää itsessään kykyä nähdä valo toisessa ihmisessä. Sitä ei salli itselleen
Terveydeksi! Iltalehden terveystoimittaja Heljä Salonen toivoo suhteellisuudentajua kovilla kierroksilla käyvään ja kaupallisten pyrintöjen värittämään keskusteluun hyvinvoinnista. TEKSTI: JannE VIlla • KUVaT: JUKKa GranSTröm askel 2/20 6 ~. Hyisessä vedessä Heljä ei halua ottaa riskejä, vaan hän ui pari kolme minuuttia kahdeksikkoa laiturin lähettyvillä. – Jokaisen tulisi suhteuttaa terveysihanteet omaan elämäntilanteeseensa
– Keho erittää adrenaliinia yrittäessään selviytyä kylmästä. Ajatus pääsee irti siitä, mitä se on koko päivän jauhanut ja harmitellut, heljä Salonen selvittää. hermosto ja kroppa keskittyvät hengissä pysymiseen. ~ 7 askel 2/20
Avantouinnista saa varmat kicksit. – Olin pieni, punatukkainen ja hiljainen tyttö, joka tykkäsi lukemisesta. askel 2/20 8 ~. – En ajattele mitään astuessani mereen. – Työ on muuttunut rajusti. – Se oli hienoa aikaa. Kirkko on antanut suomalaisille paljon sosiaalista hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. – Pohdimme ja teimme jänniä ja kiinnostavia juttuja ja koimme valtavasti suuria tunteita. Maalaiskoulussa tärkeintä tuntui olevan menestyminen koulujenvälisissä kilpailuissa. Tämäkin vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen, arvioon siitä, miten elämässä menee. ”Tiukkapipoisen tieteen arvostajan” kiitettiin kirjoittavan ihmisläheisiä ja elämänmakuisia terveysjuttuja. Ensimmäisten kymmenen vedon aikana mietin, että ups! – tulinpa kylmään veteen. Sitten se ei tunnu enää niin kylmältä. Iltapäivälehtien toimittajat ovat olleet sylkykupin roolissa: ”Miten sä kehtaat olla siellä töissä. Aina. Hän toivoo kaikkea hyvää kirkolle, jossa on ”hirvittävän fiksua porukkaa tekemässä työtä”. Sain tutustua moneen staraan. Suomalaisen Sanomalehtimiesliiton johtokuntaan sekä Tiedetoimittajien hallitukseen kuuluva Salonen on yksi asialinjan ruumiillistuma. Reipas kävely rantaan reppu selässä lämmittää kehon. Muistikuvieni koulussa on ikuinen talvi ja sisällä haisevat märät tumput ja monot. Tukholmassa sairaala-apulaisena vietetyn vuoden jälkeen Heljä muutti Helsinkiin opiskelemaan teologiaa. Lähin työkaverimme on lämpöisenä huriseva tietokoneemme. Harrastusten ja muun elämän on oltava rauhoittavaa ja virvoittavaa vastapainoa. Vastapainoa suorituselämälle Terveysjutuissa mitataan usein jos jonkinlaisia muuttujia, pulssista lähtien. Mieluisimmat liikuntamuodot ovat pilates ja tanssi. – Minuutin taukojumppa ei tätä kontaktijumia korjaa. Heinäsirkka otti minut siipiensä suojaan: ”Heljä-pupu, mennään Tavastialle, mä näytän sulle miten täällä toimitaan.” Sitten me tavattiin Dave ( Lindholm) takahuoneessa. Heljä Salonen aloitti työt Iltalehdessä rocktoimittajana. – Välitunneilla piti kiertää hiihtolatua. Heljä Salosen kodista Helsingin Laajasalossa on vajaan kilometrin matka uimapaikalle. – Pilates on kehonhuoltoa parhaimmillaan. Toimittaja on tottunut hektiseen työtahtiin. Te kirjoitatte aina paskaa...” – Suhtautuminen on muuttunut, mutta uskottavuutemme on yhä liipaisimella, yhden pieleen menneen jutun päässä. ”Hän ei suostu antamaan Saan kicksejä kirjojen lukemisesta. Miten kirkko on vaikuttanut kansan hyvinvointiin. Vuonna 2017 Heljä Salonen valittiin Vuoden tiedetoimittajaksi. Hän kävi ahkerasti keikoilla ja festivaaleilla. Kommunikointi kasvoista kasvoihin on vähentynyt. Vanhemmat olivat maanviljelijöitä. Vapaa-ajalla en tarvitse enää yhtään lisää mittaamista, Salonen kommentoi. – Koko kehossa on hyvä fiilis! Henki kulkee ja olo on ryhdikäs. Rockin ja gospelin kulta-aika Mellilässä Heljä sai henkisiä virikkeitä seurakuntanuorissa. Sisällä tuoksuu edellisten kävijöiden jättämä lupaus merivedestä. Hän on vaikuttanut pitkään, puheenjohtajanakin, myös Terveystoimittajat ry:ssä. Vaikka veteen mennessä ketuttaisi kuinka paljon, pääsen ärsytyksestä irti. Sutjakka ja ryhdikäs Heljä on liikkunut paljon pienestä pitäen. ”Äärettömän innostavassa ja nastassa” työssään hän nostaa esiin tutkimustietoa ja terveysvinkkejä humpuukiväitteiden joukosta. Myrskysää jää toviksi taakse, kun talviuimari avaa Herttoniemen Hylkeiden lämmitetyn uimakopin. Koulu vaaransi liikunnan ilon Heljä Salonen varttui Mellilän Metsäkulmalla, ”todella landella” Turun ja Tampereen välillä. – Vaikutus ei ole ollut negatiivinen niin kuin usein väitetään. Nuori toimittaja tutustui myös pastori Raine Haikaraiseen ja juonsi tämän kanssa gospeliin keskittyneitä nuorten hengellisen musiikin toivekonsertteja Yleisradiossa. Iltapäivälehdet ovat nostaneet journalistista profiiliaan. Merestä laiturille noustessa ja vartaloa pyyhkeellä kuivatessa hymyilyttää. Koululiikunta tosin oli tappaa liikunnan ilon. Heljä palaa pukukopista ulos viimaan verhoutuneena uimapukuun ja pyyhkeeseen sekä paksuihin, kylmyydeltä eristäviin neopreenitossuihin ja -hanskoihin. Tämä on pätevä konsti vapautua stressistä. Gradukin tuli viittä vaille valmiiksi, mutta toimittajantyöt veivät mukanaan. Tätä nykyä Heljä pyöräilee töihin toistakymmentä kilometriä suuntaansa. Koulumatkat, lukiossa 12 kilometriä, hän kulki usein pyörällä. – Alkuun jotkut asiantuntijat suhtautuivat joskus vähättelevästi haastattelupyyntöihin. Se lisää liikkuvuutta ja aktivoi korsetin lihakset. Älä anna periksi huuhaalle Kymmenisen vuotta sitten Iltalehdessä alettiin tuottaa entistä enemmän hyvinvointia ja terveyttä käsitteleviä juttuja, joita Heljä Salonen alkoi tehdä lähes päätyökseen. – En halua suorittaa enemmän! Työssäni jokaista suoritusta mitataan, kun esimerkiksi juttujen lukijoita lasketaan. Talviuimari ei tarkkaile suorituksensa laatua. Koin, etten ollut koulussa minkään arvoinen, koska en pärjännyt urheilussa. Hän suoritti opettajalinjalla psykologian ja kasvatustieteen opinnot sekä päättöharjoittelut koulussa
– Kun tuote lupaa kokonaisvaltaista ja suurta helpotusta, jopa paranemista, se ei yleensä pidä paikkaansa, Heljä Salonen sanoo. ~ 9 askel 2/20
Lisääntyneet jutut kokemusasiantuntijoista kertovat, ettei kaikkien elämä mene putkeen. – Miten se ihminen saisi rauhoitettua iltansa ja nukuttua niin, ettei hänen tarvitsisi stressata vielä siitäkin, että kohta minä kuolen, koska en nuku kunnolla. Tutkittuun tietoon perustuva hoito tehoaisi paremmin. Tämä pelkää saavansa potkut tai miettii iäkkäitä vanhempiaan, jotka sairastavat. Siellä rakennetaan kuvaa itsestä ihmisenä, joka treenaa ja syö oikein, ja näyttää valoisalta ja energiseltä. Superihmiset ja some mittoina Terveysvalistajan mielestä terveyttä ja hyvinvointia käsittelevässä keskustelussa on nykyään jopa ”natsihenkeä”. askel 2/20 10 ~. En ole tyyneyden perikuva kuten kuningatar Elisabet. Paineet kasvavat, kun päivä pitäisi rauhoittaa pian kello 16 jälkeen, jotta saisi riittävän syvän unen. Näen, ettei se ole kaikille mahdollista. Se maistuu ja menee kaupaksi. – Mä en mittaa mittään, paitsi verenpainetta! Uniongelmat eivät useinkaan ratkea, jos elämän kokonaiskuormitus on liian rasittava. – Jotkut yrittävät lisätä hysteerisesti syvän unen määrää, jota voi seurata monenlaisilla mittarihärpäkkeillä. Markkinoille syydetään jatkuvasti tuotteita, joiden avulla ihmisten luvataan parantavan kuntoaan, terveyttään tai ulkonäköään. Kirjoittaessaan journalisti miettii monesti sitä keski-ikäistä naista tai miestä, jolla on ruuhkavuodet. – Häpeää tunnetaan vääristä asioista, sairauksista ja mielenterveydestäkin. Jos joku trimmaa itsensä huippukuntoon, se on usein kuitenkin pois jostain muualta, Heljä Salonen huomauttaa. Kohtalotovereiden tarinat vähentävät vaikeuksiin usein liittyvää salailua. Vertaistuki vähentää häpeää Mediassa kiinnitetään nykyisin yhä enemmän huomiota mielenterveyteen. – Superihmisistä tulee muiden mittatikkuja. – Kun oikein vakuutetaan, hädässä oleva ihminen uskoo vaikka surullisen kuuluisaan hopeaveteen. periksi huuhaalle eikä vaihtoehtoisille faktoille. – Tuntuu, ettei kukaan nuku riittävän hyvin, jos tavoitteena on täydellinen yö, jonka varmistamiseksi täytyy tehdä sitä ja tätä. Ihmisten hädällä on aina rahastettu. Aihe herätti holtittomia intohimoja, vaikka kyseessä on vain se, mitä ihminen syö ja laihtuuko sillä. – Somemaailma on toinen todellisuutemme. Tätä nykyä hänen elämyksensä ovat verrattain terveellisiä. – Jotkut sanovat, ettei häpeää pitäisi tuntea ollenkaan, mutta kullakin meistä on kyllä syytä hävetä, jos olemme tieten tahtoen toimineet väärin ja tuottaneet sillä toisille tuskaa, Heljä Salonen huomauttaa. Tenhoavaa tv-sarjaa voi suoratoistopalvelusta katsoa vaikka koko vapaapäivän. – Ruoan ympärille kytkeytyy koko elämä: sosiaaliset suhteet, perhe, ulkonäkö ja se, mitä ihminen tekee. – Monen mielestä lehdessä ei saisi kirjoittaa vaikkapa tarpeesta vähentää tyydyttämättömän rasvan käyttöä. Vuosikymmen sitten karppaus, hiilihydraattien vähentäminen, levisi kulovalkean tavoin. – Keskustelu ruokavaliosta herättää usein valtavan suuria tunteita, ja aiheesta kirjoittava toimittaja saa paljon palautetta. Jotkut julkisuuden henkilöt tuntuvat menestyvän kaikessa. – Ajokoirajohtajat ovat muodissa. – Jos on itse rauhallisessa tilanteessa, on helppoa ohjeistaa muita rauhoittamaan elämäänsä. Räyhään ja riemuitsen. Suhde voihin ja lihaan on ollut erityisen herkkä. Toimittaja pyrkii tarjoamaan lukijoille ratkaisuja, jotka eivät kuluta rahaa kohtuuttomasti. – Meillä on lukemattomia houkutuksia tehdä kaikkea muuta kuin ulkoilla tai liikkua. Syöminen on tavattoman intiimi asia, terveystoimittaja tietää. He ovat kuin huippu-urheilijoita ja syövät vain parhaita aineksia. Terveyteen ja ulkonäköön liittyvät suorituspaineet lisääntyvät somessa. – Vertaistuki on todella tärkeää. Länsimaisten ihmisten haasteena ei ole vain ylenpalttinen epäterveellisen ruoan tarjonta. Salosen mukaan on järkevää pyrkiä nukkumaan kunnolla, mutta unenkin mittaamisessa saatetaan mennä liiallisuuksiin. Kirjoitan myös siitä, mitä tieteellinen tutkimus sanoo kyseisestä ilmiöstä, ja mistä ihminen voi etsiä apua. Tiukkoihin dieetteihin liittyy Salosen mukaan usein kaupallisia tarkoitusperiä ja mediarummutusta ihmeitä tekevistä ruokaratkaisuista. Karppausideologia teki taannoin paluun ketodieetin muodossa. – Moni syttyi karppauksesta tuleen. – On inhimillistä uskoa huuhaahoitojen tehoon, koska niitä tarjotaan tunteeseen vedoten. – Ei kannata suhtautua sinisilmäisesti siihen, mitä ostaa. Elämykset ovat henkireikiä Elämyshakuisia ihmisiä Heljä ymmärtää hyvin, koska on itsekin sellainen. – Kaupalliset toimijat haluavat siivunsa vapaa-ajastamme. Dieetit herättävät tunteita Dieetit tulevat ja menevät. Suomalaiset asiantuntijat ja tutkijat soittavat Saloselle antaakseen juttuvinkkejä. Maksamme monesti täysin turhasta viihteestä – viihdytämme itsemme kuoliaaksi. Viihdytämme itsemme kuoliaaksi Ruoka on Heljä Salosen mukaan usein ladattu täyteen makunystyröitä kiihottavaa, epäterveellistä rasvaa ja sokeria. Häneen on opittu luottamaan.” Ihmisten hädällä rahastetaan Terveyden kauppaamisen saralla on monenlaista toimijaa, joiden tarjonta ei ole hyväksi, Heljä Salonen varoittaa. Jos joku kertoo ihmevitamiinin auttaneen häntä nukkumaan, sopii ihmetellä, onko se todellakin niin helppoa. ”Mä en mittaa mittään” Unen laatuun panostaminen on tuore hyvinvointitrendi
Luonnosta nainen nauttii kaikilla aisteilla. Tyttäreni taputtelee minua toisinaan ystävällisesti päähän: ”Äiti, sulla on taas ilmaisupainetta...” Heljän täytyy iltaisin keskittyä kovasti saadakseen kytkettyä yliviritteisyytensä pois päältä. – Pidän fyysisen työn tekemisestä. Heljä on ollut yli 30 vuotta yksissä klarinetistina ja Avanti!-kamariorkesterin johtajana tunnetun Kari Kriikun kanssa. Sienestäjän sielunelämää Mieltä kohottavien elämysten huippuihin kuuluvat matkat mökille lapsuuden Mellilään, jonne on Heljän mukaan ihanaa mennä perheen tai hyvän ystävän kanssa. Tytärkin on taiteilija. Kannattaa kokea ja kipinöidä Terveystoimittaja näyttää olevan kotona kehossaan ja mielessään. – TyKKään tehdä myös ruokaa. Räyhään ja riemuitsen. Innostun äkkiä mistä tahansa. – Olen metsässä kotonani. Kotosalla kutominen on luonteva tapa asettua paikalleen koko päivän kirjoittamisen jälkeen. ~ 11 askel 2/20. Miten pimeän ja kylmän kangistama kansalainen säilyttäisi samanlaisen intomielen ja elämänjanon. Viime aikoina minua ovat puhutelleet Lähi-idän keittiön maut ja tuoksut. – Mieheni työn kautta olen tutustunut huikeisiin tyyppeihin, joista monista on tullut ystäviäni. – Puuhaamme pihatöissä, lämmitämme satavuotiaan saunan, syömme muusia, paistettua lohta, piimäjuustoa ja paikallista ruisleipää. – Kiihdyn nollasta sataan, hyvässä ja pahassa. Nainen purskahtaa nauruun. Haistelen, tunnustelen, maistelen, katselen erilaisia ihania värejä ja kuulostelen ääniä. – Kysypä tätä mieheltäni! En ole tyyneyden perikuva kuten kuningatar Elisabet. – Porvoon jokakesäisellä Avanti!:n Suvisoitto-festivaalilla olen saanut uskomattomia elämyksiä, Salonen sanoo. Taide ja kulttuuri ovat koko perheen henkireikä. Ideat eivät lopu, vaan joudun karsimaan kiinnostavista aiheista. – Joitakin ihmisiä pelottaa se, miten nopeasti ilmaisen itseäni. – Aina kannattaa mennä mihin tahansa itseä kiinnostavaan paikkaan: taidenäyttelyyn, elokuviin, juhliin, kirjastoon. Hän on kirjoittanut aihetta käsittelevän kirjankin: Kaikki kotiin! Sienestäjän sielunelämää. – Meidän kannattaa altistaa itseämme myös sellaisille uusille kipinöille, joiden koskettaminen tuntuu hyvältä omasta eikä muiden tai mainosten mielestä, Salonen vastaa. – Saan kicksejä kirjojen lukemisesta. Oletko saavuttanut harmonian. Möyrin mielelläni mullassa ja hakkaan klapeja. – Tämä on varmaan osasyy siihen, että olen jaksanut olla yli 30 vuotta vauhdikkaassa iltapäivälehdessä. Tykkään kyllä olla myös kaupungissa. Puhumme vakavista ja tärkeistä asioista ja nauramme. Käyn teatterissa, elokuvissa ja taidenäyttelyissä niin paljon kuin ehdin. Heljä tykkää myös ruuanlaitosta
Ajatukset alkavat kulkea ja mieli vapautua. Kaikkein parasta on, kun pääsee hiihtämään jäälle. Helmikuu ajassa T ämä talvi ei ole hiihtotalvi – paitsi niille, jotka elävät lumisilla alueilla tai pääsevät matkustamaan sinne. Sekin helpottaa, kun hiihtelee hiljakseen omaan tahtiin. Niille, jotka jäävät paitsi hiihdon ihanuudesta, on onneksi muuta tekemistä. Toiset siitä nauttivat, toiset sitä vihaavat. FREIJA ÖZCAN Jospa olisi lunta ja latu Hyvä on hiihtäjän hiihdellessä. Hiihtoakin voi kaivata, vaikka monella on siihen ristiriitainen suhde. Ehkä vihan on istuttanut koululiikunta ja huonosti voidellut sukset. Muut voivat vain haaveilla hohtavista hangista, purevasta pakkasesta ja hiljaa leijuvista hiutaleista. Kun suksi luistaa, aurinko paistaa ja raikkaassa ilmassa voi ihastella lumista maisemaa, hiihdossa on oma hohtonsa. Hiihtoa helpottaa, kun hankkii sukset, jotka eivät tarvitse voitelua. Niin mieli lepää ilman luntakin. Ei ladulla tarvitse suorittaa – ja aina voi itse aukaista ladun itselleen. Lumiset rantapenkereet ovat jäältä katsoen aina niin kovin kauniita. Sauvakävelyssä liukuun ei kengillä pääse, mutta metsäpolkua sauvoessa tuntee hartioiden ja jalkojen yhteistyön. Ottaa sitten vaan mukaan evästä ja istuma-alustan, ja muistaa pukeutua kerroksittain, niin ettei lopulta tule epämiellyttävän kuuma ja hiki. Kiemurteleva joki tai aava järven jää, siinä on elementtiä kerrakseen. M ikk o Ka rja la in en / Va sta va lo askel 2/20 12 ~. LaduLLa ei tarvitse suorittaa – ja aina voi itse aukaista ladun itselleen. Uusinta uutta ovat karvasukset, joissa pitokarvat painuvat lumeen ja potkun jälkeen irtoavat liukuun
Kun kunto on tarkastettu, parisuhdetta voi rempata luentoja teemapäivissä, joissa käsitellään vuorovaikutusta, tunnetaitoja ja sytytellään sammunutta kipinää. Eero Huovinen äidistä, jonka hän menetti 9-vuotiaana, Sana 4/2020 KaiKKEin tärKEintä on läsnäolo, hiljainenkin läsnäolo ja myötäeläminen. Parisuhteen rakkaustalkoot -kampanja alkaa rakkausgaalasta, joka pidetään Kangasala-talossa tietenkin ystävänpäivänä 14. 30 vuotta vapaaehtoisena saattotyötä tehnyt Seppo laurell, apu 1/2020 Sodat, vallanKumouKSEt, kansainvaellukset, poliittiset jakolinjat ja diktaattorit ovat yhä keskuudessamme. Se selviää vain, kun antaudut kuulemaan häntä. lauri maarala, Kirkko ja kaupunki 17.1. Gaalassa esiintyy markus Salo ja lauluyhtye Valkea. Tällaistahan pitäisi saada muillekin paikkakunnille! Parisuhteen kuntokartoitus ja remppa Ka ng as al an se ur ak un ta Kuusanmäki ~ 13 askel 2/20. Tapahtumiin voi tulla myös yksin tai ystävän kanssa. Rakkaustalkoot sopivat seurakunnan tiedotteen mukaan kaikenlaisille pareille: avio-, avo-, samaa sukupuolta oleville ja seurusteleville pareille. KangaSalla ryHdytään tänä vuonna rakkaustalkoisiin. anna-leena Härkönen, apu 2/2020 KuKaan Ei tiedä, mitä salaisuutta tai lahjaa toinen sisällään kantaa. Samana iltana kirkossa on Rakkausmessu. Kangasalan seurakunta järjestää Halataan! Parisuhteen rakkaustalkoot -kampanjan, jolla parisuhteet pannaan paikkakunnalla kuntoon. Parhaimmillaan se on vahvaa yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja lohduttavaa läsnäoloa. helmikuuta. Rakkaustalkkarit ovat vapaaehtoisia, jotka koulutetaan parisuhteen huoltotehtäviin. Ihmiskunnan historian sykleissä niillä tuntuu olevan loppumaton läsnäolo ja liike. Hannu-Pekka Björkman tammikuun Eevassa vanHEmmitEn olEn oppinut ainakin välillä kääntämään vaikeudet voitoksi. Yritän katsoa sitä, mitä minulla on enkä sitä, mitä ei ole. Oman parisuhteensa kuntoa voi käydä tarkastuttamassa kuntokartoituskeskustelussa, jonka ohjaavat niin sanotut rakkaustalkkarit. Yksikään diktatuuri ei ole jatkunut ikuisuuksiin, tuhatvuotista valtakuntaa ei ole rakennettu, sodat ovat alkaneet ja loppuneet. Lainasanat Kyllä, äidin ikävä helpottui, mutta kaipauksesta ei pääse koskaan kokonaan irti. Jos minua on loukattu, pääsen siitä parhaiten yli tekemällä jotain mukavaa jollekin ihmiselle
Jos miehet ehtivät saunaan ensin, poikivat lehmät kesällä sonnivasikoita, jos naiset, niin saatiin lehmävasikoita. Mitään pikaruokaa se ei ole, mutta jos tekee kerralla suuremman annoksen, osan voi pakastaa ja lämmittää myöhemmin. Lämmitä pataa vielä, jos on tarpeen. ystävänpäivänä lähettää sydänkortin ja syödä pinkin leivoksen. Niillä on enteilty vuoden kulkua ja onnistumisia. L iha-juurespata edellyttää hieman valmisteluja, mutta muhii valmiiksi uunissa muutamassa tunnissa. päivään. Makua parantaa, jos osassa lihoja on mukana luuta. Jos et pidä rasvasta, kaada suurin osa valmiin ruuan liemestä erilliseen astiaan ja jäähdytä se. Jos saatavilla on lammasta, hirveä tai poroa, niitäkin voi pataan laittaa. Kannattaa valita napakka nippu, jossa varret eivät ole venähtäneet pitkiksi. Saunassa ei puheltu, jotta kesällä olisi vähemmän hyönteisiä. kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto tietää kertoa, että laskiaiseen on liittynyt aikojen kuluessa paljonkin perinteitä, jotka ovat meiltä jo unohtuneet. Puhumattomuutta tietenkin koeteltiin heittämällä salaa kylmää vettä selkään ja tekemällä muita koiruuksia. suu kiinni saunassa ja muita laskiaistapoja ajassa Pä iv i Pu ha kk a Ajatus Raamatusta ”Älä unohda laupeutta, älä uskollisuutta – kiedo ne kaulaasi, kirjoita sydämesi tauluun, niin saat rakkautta ja kiitosta sekä Jumalalta että ihmisiltä.” Sananlaskut 3:3–4 Helmikuu on lyhin kuukausi, mutta siihen mahtuu useampi erityinen päivä. Kun ruoka on valmista, luista irrotellaan niihin jääneet lihat ja lisätään pataan. Sipuliakin pitää olla, ja jos pidät valkosipulista, lisää sekaan pari kynttä antamaan makua. 28.2. Tulppaani on sisällä silmän ilo ja ulkona myyrän herkku. Saunaan mentiin laskiaisena päivällä. Tarvitset osapuilleen saman määrän kutakin lihalajia. Leikkotulppaani myydään usein ”kuiviltaan”. Kukat laitetaan vähään veteen niin, etteivät lehdet ulotu siihen. Helmikuu on vuoden kylmintä aikaa ja vaikka asumme lämmitetyissä huoneissa, elimistö vaatii keskitalvella jotain tukevaa ruokaa. Kun on vietetty kynttilänpäivää, nautittu Runebergin päivänä torttua ja juhlittu Saamelaisten kansallispäivää, voi 14.2. Lihapadan maku ei pakastamisesta juuri kärsi. Mäkeä laskiessa huudettiin pitkiä pellavia. Jalostus ja kauppa alkoivat osmaanien valtakunnassa nykyisen Turkin alueella, josta kaunis sipulikukka lähti valloittamaan Eurooppaa noin 1500-luvulla. Juurekset voit valita vapaasti, mutta koska kypsytysaika on pitkä, pataan sopivat mainiosti kovat juurekset, kuten porkkana, lanttu ja nauris. Helmikuun huipentaa karkauspäivä, johon voi varautua vaikka kyllä-sanalla tai hamekankaalla. Talvisessa padassa käytetään melko rasvaisia ruhon osia, koska niissä on paras maku. Niihin leikataan uusi imupinta ja kimpun annetaan imeä vettä kääreessä. Kolmasosa possun kassleria, kolmasosa naudan lapaa tai kulmapaistia ja kolmasosa lampaan lapaa tai niskaa. Saunaan mentiin kilpaa. Lisäksi laskiaiseen liittyi hauskoja saunatapoja. Sitä ennen lopeteltiin päivän työt jo aikaisin, jotta koko vuoden kaikki työt hoituisivat ajoissa. on Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivä, johon sopii joku perinneruoka. Pä iv i Pu ha kk a Kuukauden kukka: tulppaani Tulppaanin juureT ulottuvat ehkä Himalajalle asti. Käytän vähintään kahta erilaista lihaa. Laskiaisena mennään mäkeen ja nautitaan hernekeiton jälkeen mantelipullaa. Pidän palsternakasta ja lisään sitäkin mukaan. Mitä pitemmälle kelkka liukui, sitä pitempiä pellavia saatiin. Ennen kuin kukat kotipihalla nousevat maasta, on kaupoissa parhaillaan tarjolla monia lajikkeita ja värejä. Kuori rasva pois ja kaada liemi takaisin pataan. Kuutioi liha haluamasi kokoilaskiaissunnunTai osuu tänä vuonna helmikuun 23. Hollannista tuli tulppaanien luvattu maa. runebergista laskiaiseen ja karkauspäivään askel 2/20 14 ~
talvipadan ainekset: si rk ku n ys tr öm Ju kk a Gr an str öm ~ 15 askel 2/20. ohjeesta määrä) 2 isoa porkkanaa 2 naurista ja/tai iso pala lanttua 1 palsternakka 1 iso sipuli (pari valkosipulin kynttä) 2–3 laakerinlehteä 5–6 maustepippuria (muutama katajanmarja) suolaa maun mukaan Pataan soPivat mainiosti kovat juurekset. Muutaman katajanmarjankin voit lisätä sekaan. Lisää nestettä tulee juureksista. Jos syöjillä ei ole kiire, pata voi muhia uunissa vielä tunnin lisää. Vaikka padassa on jo juureksia, se kaipaa kaverikseen keitettyjä perunoita tai vanhaa kunnon perunamuusia ja vihreää salaattia. Kaada pataan sen verran vettä ettei liha aivan peity. sirkku nyström sirkun keittiössä Keskitalven liha-juurespata toimittaja sirkku nyström kokkaa tällä palstalla maukasta kausiruokaa. Ennen kuin viet padan tarjolle, ripottele sen päälle runsaasti silputtua persiljaa. Ruskista myös luut, joista olet irrotellut lihat. Laita 150 asteiseen uuniin ainakin kolmeksi tunniksi. Lado luut, lihat ja juurekset kerroksittain pataan, lisää muutama laakerinlehti, maustepippuria ja suolaa. siksi paloiksi ja laita ne 225 asteiseen uuniin ruskistumaan 5–10 minuutiksi. 300 g naudan lapaa tai kulmapaistia 300 g porsaan kassleria 300 g lampaan niskaa tai lapaa Vettä (ks
– Asuimme äitini vanhempien talossa, jonka ostimme heidän kuoltuaan, velaksi. Jouduin olemaan poissa monta viikkoa hinkuyskän takia. Siitä puuttui se voimakas oikeistopainotteinen, isänmaallinen paatos, jota hän vierasti kansakoulun uskonnonopetuksessa. Sitä ojentaessaan opettaja sanoi: ”No, onhan Pekkakin nyt tullut, kun tietää saavansa joulupussin.” Minulta katkesi siivet siihen paikkaan. Ollaan Ruokolahden Kaiturinpäässä, patikoinnin päämääränä Haaroinsalmen laavu. – Isäni oli äärivasemmistolainen. Olimme hyvin köyhiä. Sen polun alkupää oli Iitissä, Radansuun kylässä, missä sekatyömies Lauri Maarasen perheeseen syntyi poika. Eivät kaikki olleet poikenneet pois. Vain me olimme, Isä ja minä. Kuulostaa valtatieltä, mutta kyseessä on kaukovaellusreitti. TeksTi: Päivi Puhakka kuvaT: Johannes Wiehn – Join alta kaksikymppisestä 36-vuotiaaksi. Kun Mankalankosken voimalaitos valmistui, perhe siirtyi Joutsenoon, missä laajennettiin Pulpin selluloosatehdasta. Opetus jäi tarkasti Pekan mieleen. Mies heittää painavan repun selkäänsä ja astuu E10:lle. – Olimme menossa tehtaan kaatopaikalle keräämään rojupuita, ettemme paleltuisi hataraan mökkiimme. Kun palasin ruotuun, pyhäkoulussa vietettiin pikkujoulua ja jokaiselle annettiin joulupussi pipareineen. Lapsena olenkin istunut huomattavasti useammin SKDL:n tupailloissa ja rakennusosaston kokouksissa kuin kirkon penkissä. I ltapäivä. Kulkiessaan Pekka Maaranen (72) kertoo oman elämänsä mutkikkaasta polusta nousuineen ja laskuineen. Muistin Raamatun sanat ”kaikki ovat pois poikenneet” ja koin melkoisen sisäisen myllerryksen, kun tajusin kulkusuuntamme merkityksen. Pekka muistaa hyvin tammikuisen pakkasaamun, jolloin hän istui isän polkupyörän tarakalla. Vastaan vaelsi paikkakunnan ”parempaa väkeä” matkalla kirkkoon. Reissumies – Evankeliumi puhuu siitä, mitä meidän puolestamme on tehty, ei siitä, mitä meidän pitää tehdä kelvataksemme, toteaa Pekka Maaranen ja kertoo pitkän tarinan reissusta, jonka aikana juoposta tuli evankelista. askel 2/20 16 ~. Poispoikenneet Vakaumuksestaan huolimatta Lauri salli lastensa käydä pyhäkoulussa. – Vereni ”punaisuuteen” pyhäkoulutaipaleeni päättyikin. Voima löytyi, kun tajusin, ettei evankeliumi lopu retkahtamiseeni ja että raittiutta enemmän tarvitsinkin syntien anteeksiantoa ja iankaikkista elämää
TeksTi: Päivi Puhakka kuvaT: Johannes Wiehn – Entisistä ryyppykavereista elossa ovat ne, joiden elämän Jumala on muuttanut tai jotka ovat jollain konstilla raitistuneet. ~ 17 askel 2/20
Juomisen kulttuurissa mikään ei ole normaalia. Vaikka Pekka yritti pitää luomaansa ”taiteilijaprofessuuria” yllä, alkoivat juomisen jäljet näkyä. Sinne viedään. Syntyi narsistinen helvetti. Ihmisja työsuhteissa minun oli torjumisen pelossa pakko ehtiä itse ensin. En sellaista juoppoa tunne, joka ei rukoilisi. Vuonna 1982 tapahtui käänne. Talven ja kevään välissä Polku kulkee harjulla, jonka toisella puolella on talvi huurteisine puineen ja toisella kuin kevät auringon välähdellessä sulaan mustaan maahan. Hyvää oli sekin, että kansakoulun opettaja huomasi Pekan lahjakkuuden ja alkoi ohjata häntä kulttuuriharrastusten pariin. Elin myös naisten siivellä ja lähdin, kun suhteeseen piti sijoittaa jotain omaa. Vieretysten kuin norpat. Kaikki meni murskaksi, ei vähiten käsitys Jumalasta. – Kaikki muu oli mennyt, vain ylpeys askel 2/20 18 ~. – Ympärilleni alkoi kasvaa hylättyjen ihmisten joukko. – Olin myös suosittu seuramies, hauskanpitäjä, joka lauloi hyvin. Illalla laskettiin pitkäsiima ja yö vietettiin nuotiolla istuskellen ja auringon lämmittämällä kalliolla nukkuen. Jätin taakseni paljon rikottua, paljon pettymystä, paljon murhetta ja monenlaista tuskaa – ollen itse tälle täysin sokea. Sopertelin rukousta, jossa pyysin Jumalalta kattoa pääni päälle, pientä maapalaa ja paikkaa kirjoille. – Torjuin myös kaiken avun. Kaikki kesti aina vain hetken. Viiden vuoden ajan olin AA:n toveripiirissä, josta minulla on vain hyviä muistoja. Kuin saimaannorpat Polulle on kaatunut puu, jota alittaessa reppu jumittuu Karjalan mäntyyn. Jouluaattoiltana hän kulki entisen kotitalon kulmille, katseli valaistuja ikkunoita – ja kritisoi keskinkertaisuuteen sortuneiden tuttujen elämää. Tulin valituksi teatterikouluun Helsinkiin ensi yrittämällä, mutta sekin jäi kesken. Toisessa kolumnissa hän kertoo yöstä, jonka nukkui radan varressa vaihdekopissa. – Rapistuin sekä fyysisesti että henkisesti, ja minusta tuli alkoholistiparantoloiden ja katkaisuhoitoasemien vakiokiertolainen – siihen asti kun niihin vielä kelpasin. Miten mies tuli toimeen, sitä hän ei itsekään ymmärrä. Samoin armeija. Pekka oli ulkoisestikin niin huonossa kunnossa, etteivät linja-auton kuljettajat enää ottaneet kyytiinsä. Hän näki unta äidistä. – Minulla on ollut aina tietoisuus Jumalasta ja aina olen rukoillut. – Hylkäämisen kokenut muuttuu itse hylkääjäksi, ja elämää hallitsee pelko hylkäämiskokemuksen uusiutumisesta. Kato jätkä peiliin! Perillä Pekka tekee tulet ja kertoo, miten siihen Iisalmen rukoukseen vähitellen vastattiin. – Tämän ajanjakson muistan hyvin valoisana. Pakkasella piti pysyä yölläkin liikkeellä. Kotona kaappien päälle alkoi kertyä henkisten kilpailujen pokaaleja ja kunniakirjoja. – Oli myöhäinen syksy. Pieni pala maata Sana-lehden kolumneista kootussa teoksessaan Saarnaajan kirja (2013) Pekka kertoo joulusta joskus 70-luvulla. Yritin nukkua puiston penkillä, palelin, pelotti ja krapula painoi päälle. – Tehtyäni näyttelijänä joitakin TV-töitä ratsastin ja juotatin itseäni tällä ”kuuluisuudella” vuosikausia, ensin pääkaupunkiseudulla ja myöhemmin kotiseudullani. ”Laps olen köyhän kauniin Karjalan.” Siksi minua paremmin onnistuneet ihmiset hakeutuivat seuraani, joivat kanssani mielellään ja maksoivat viulut. Järvenpään Sosiaalisairaalassa lääkäri totesi, ettei hän tiedä kumpi meistä tätä sairaalaa johtaa. Koin orpouden syvänä hylkäämisenä. – Matkakumppaniksi tälle polulle valikoitui jo hyvin nuorena alkoholi. – Lopulta kelpasin vain mielisairaaloihin. Eräs selkeä muistikuva asunnottomuuden vuosilta tulee Iisalmesta, jossa Pekka oli heitetty junasta juopumuksen takia. Kulkija oikaisee selkänsä ja katselee hetken harjun takana väikkyvää järveä. Pekka kertoo lukuisista paikoista, joista olisi voinut tulla käänne parempaan. – Jos tein veroilmoituksen, laitoin ammatiksi ”kerjäläinen”. Nuori mies alkoholisoitui nopeasti, mutta naamioi sen taiteen tekemisen vaikeudeksi. Talvehdin Rauhan tai Kellokosken mielisairaalassa, riippuen siitä, missä päin juoksin velkojia karkuun. Kun kulkija jouluyönä naukkaili Sorbusta läheisen navetan kulmalla, alkoi mielessä itää uusi ajatus: ehkä nerokin voi joskus erehtyä. Suurimman osan vuodesta join joko Joutsenossa niin sanotuilla ”Viisasten kivillä” tai pääkaupunkiseudulla. – Siitä alkoi elämäni persmäki. Lääkäriin ei mennä. Pikatie se kuitenkin minulle oli. – Jumala käytti monia ihmisiä ja reittejä päästäessään minua siteistä. Edessä olivat kuitenkin asunnottomuuden, yksinäisyyden, vilun, nälän ja pelon vuodet. Alkoi kehä, joka pyöri periaatteella jätä ennen kuin toinen ehtii, äläkä suo itsellesi mitään hyvää. Aluksi kaikki näytti ihan hyvältä. Pääradan verkko sammutettiin ja kiipeäjä vietiin sidottuna suljetulle osastolle. Yksi huipennus juopon uralla oli kiipeäminen Järvenpäässä radan sähkötolppaan. Kaiken, mikä vain tuoksahtikin rakkaudelle, hylkäsin pikaisesti hyötykäytön jälkeen. Näin unta äidistä Merkit puiden kyljissä auttavat pysymään E10-reitillä myös risteyskohdissa. Näin hylkäsin kaiken hyvän elämästäni, moraalin mukaan lukien. Pekka laskeutuu kuvausta varten talven puolelle. Lapsuuden hyviin hetkiin kuului yökalassa käynti Saimaalla isän ja tämän kalastuskaverin kanssa. Sittemmin harrastajateatteri veikin koko miehen. Eihän kukaan juo itseään suoraan katuojaan. Miksi hän otti pois juuri ne ainoat ihmiset, joita tietoisesti rakastin. Narsistinen helvetti Kun Pekka täytti 14, molemmat vanhemmat kuolivat noin vuoden sisällä. Sen, minkä mieli torjui päivällä, uni toi eteen yöllä. Köyhyyden ja vanhempieni sairastelujen varjostamanakin elämä tuntui kantavan ihan hyvin. Jätin kesken ammattikoulun. – Kun sain vuotavan vatsahaavan ja oksentelin aamuisin verta, juomakaverit lohduttivat: ”Tuli viesti rajan takaa.” Mieleen ei edes juolahtanut hakeutua lääkäriin
Kaikki se, mitä silloin Jumalasta ja Jeesuksesta tiesin, muuttui todeksi. Ehdoton rakkaus kosketti Meni vielä monta vuotta edestakaisin sahaten. Poistuin paikalta loukkaantuneena kuin väärinymmärretty taiteilija ja notkuin kantakapakkaani. Valuin eräänä aamuna nuorimman sisareni oven taakse, jossa anelin muutaman kympin vippiä tilapäisiin likviditeettiongelmiini. Hän on elämäni ylläpitäjä. Kanssakulkijoista tärkeimpänä Pekka – Kun tulin uskoon, täti kertoi, että Tampereen helluntaiseurakunnassa oli rukoiltu puolestani 21 vuotta. Tämä löytö loi elämään kokonaan uuden perustuksen. – Se, minkä Jumala oli laittanut sydämeeni Iitin kirkossa tapahtuneessa kasteessani, oli lähtenyt kasvuun. ~ 19 askel 2/20. Minä uskoin. Stereot pyörittivät kasettia, jolla Kirka lauloi yhä uudelleen ”anna mulle voimaa kestää tulevaa... Raittiutta ja ratkeamisia. Minulle, kuten niin monille kaltaisilleni oli aina julistettu ehdollistettua evankeliumia: Lopeta juominen, niin Jumala alkaa rakastaa sinua. Juoppomurjun ihme Seuraavan yön Pekka vietti lämmityskiellon ja purkutuomion saaneessa talossa, jonka yhtä kamaria salaa lämmitettiin ja jossa virtsattiin kynnykseltä kylmänä olevan keittiön puolelle. Siitä alkoi muutos. – Tapahtui ihme. Uskoa ja epäuskoa. Lopulta kelpasin vain mielisairaaloihin. – Olen uinut maailman kaikkien kusirännien läpi, mutta Jumalan hylkäämänä en ole elänyt päivääkään. Siellä katse osui kokovartalopeiliin: ylläni oli naisten tikkitakki, josta toppaukset roikkuivat kuin susi olisi niitä repinyt. Tärisevät kädet eivät saaneet pullon korkkia auki. – Tuona yönä minä sekä kuolin että synnyin. Muutu, muutu! Nyt löysin jotain, joka on paljon enemmän kuin pelkkä raittius: rakastavan Jumalan, joka ei rakkaudelleen ehtoja asettele. Vuonna 1988 viimeisen pitkän juomaputken jälkeen Pekka makasi vuokra-asuntonsa lattialla ja itki. Hän antoi minulle totuuteen perustuvan tilannekatsauksen: ”Kato jätkä peiliin!” – Se oli ensimmäisiä kokemuksiani totuuden vapauttavasta voimasta. vain siksi vielä uskon elämään”. Häveten poistuin paikalta. Kokemuksensa pohjalta Pekka toteaa, ettei maailmassa ole niin pimeätä paikkaa, jonne Jumalan läsnäolo ja huolenpito ei yltäisi. Korruptiouskon aikakausi päättyi. – Ihme sisälläni oli niin konkreettinen, että kun seuraavana päivänä palasin sisareni oven taakse, hän näki minussa tapahtuneen muutoksen ja alkoi auttaa. oli jäljellä
Kärsivällinen, luottavainen ja pitkämielinen. Työnkuvansa mies tiivistää: – Kristuksen tulee minussa kasvaa ja minun itseni vähetä. Jo siellä juoppumurjussa vuonna 1982 Pekka tiesi, että koetusta täytyy lähteä kertomaan. askel 2/20 20 ~. – Minun luokseni Hän tuli elettyä elämää pitkin. – Olen noista vuosista äärimmäisen kiitollinen, koska ne mahdollistivat sen – Kun itselläni ei ole mittareita omalle uskolle, niin en mittaa muidenkaan uskoa. Kaikki, mitä Risto teki auttaessaan, oli välttämätöntä löytääkseni Hänet, johon tänään uskon ja sen, mikä on yhä minulle luovuttamatonta. Nyt takana on pitkä matka kiertävänä evankelistana, ensin Konnakuoron Kristillisen Päihdetyön leivissä vapaaehtoistyössä, sitten Kansan Raamattuseurassa ja viimeiset seitsemän työvuotta Parikanniemisäätiön palveluksessa kuukausipalkkaisena julistajana. Evankelistan pitäisi julistaa ilmaista armoa. Pekka kertoo saaneensa joskus palautetta siitä, että hän julistaa halpaa armoa. mainitsee nyt jo edesmenneen kirkkoherra Risto Tapionlinnan. Sen vuoksi hän on ehtoollisen suurkuluttaja. – Paljon on teologiaa ja tietämystä, mutta oikeastaan meidän tarvitsee tietää vain risti ja sen merkitys. – Vastasin, että jos noin on, olen epäonnistunut. – Nauratti, kun Risto kertoi rukoilleensa sitkeästi monen vuoden ajan, että Jumala antaisi Pekalle uskon lahjan. Valitsen aina kirkon, jossa on ehtoollinen. Se oli kuin esikoulu tulevaa evankelistan työtä varten. – Meiltä on viiteen kirkkoon suurin piirtein sama matka. Tarvitsen sitä enkä pääse missään niin lähelle Jeesusta kuin ehtoollishetkessä. Sen kummallisempia tavoitteita minulla ei ole. Tutuiksi tulivat niin vapaat suunnat kuin luterilaiset seurakunnat. Vuonna 1988 hän liittyi evankeliointiryhmä Konnakuoroon ja kierteli sen kanssa laulaen ja todistaen runsaan kolmen vuoden ajan. – Hän oli kuin Jumalan antama tukipylväs. Hän korostaa, että Jumala kulkee niin kuin vain Kaikkivaltias voi kulkea ja tietää, miten lopulta käy. Kristuksenkin Pekka näkee kuin peilin kautta, omien toiveiden ja heikkouksien läpi. Siinä asiassa pidän suuni kiinni. Hän johdatti minut Oronmyllylle muiden uskovien yhteyteen. Kun se sitten tapahtui, hänen ensimmäinen ajatuksensa oli ollut: ”No, enpä olisi uskonut.” Juopon eläkekertymä Hiillos hehkuu ja makkarat alkavat olla syömäkunnossa. Vähän sinappia ja tarina jatkuu
Heissä Jumalan kädenjälki näkyy konkreettisesti, ja he ovat osa sitä yksinkertaisuuden voimaa, jolla olen kyennyt pysymään tällä paikalla. Pekka palaa tutulle polulle ja kertoo vielä perheestään. ~ 21 askel 2/20. Puiston penkillä Iisalmessa sopertamani rukous siis kuultiin. Heitä, jotka ovat kaikista heikoimmassa asemassa. Kuvan alla lukee ”Kultainen kädenpuristus”. Pitkä oli matka myös isän ja pojan välillä. – Hyvää on se, etten enää pakene ja sallin itselleni tämän hyvän elämän. Albumissamme on valokuva, jossa kättelemme ja ojennan Hanna-Liisalle jonkin kilpailun palkintoa. No, olin melkein aina humalassa ja lähetin joululahjatkin taksissa. – Kun elämäni muuttui, tupsahdin neljävuotiaan elämään kuin olisin maailman paras isä. Mies avaa kotioven. Isänsä tyttö. Tuon rohkaisun ansiosta en paennut nykyistä vaimoani Hanna-Liisaa, kun tapasimme Oronmyllyllä sinkkujen viikonlopussa. Avioliittoon en vielä silloin kyennyt. Pala paratiisia Kotipihassa linnut pyrähtelevät ruokintapaikoilla. TEE ARVOKAS TESTAMENTTILAHJOITUS Suomalainen Abilis-säätiö on tukenut vuodesta 1998 alkaen kehitysmaiden vammaisia ihmisiä. Keittiössä odottaa töistä palannut puoliso ja valmis ruoka. Meni monta kipeää vuotta tutustua. – Perheeni, molemmat lapseni ja kaksi lapsenlastani ovat elämäni suuria asioita. Poika katsoi kuin vierasta ihmistä – joka olinkin. Maaraset ostivat tämän palan paratiisia vuonna 2003. Nyt takana on jo kaksikymmentä vuotta yhteistä matkaa ja perheeseen kuuluu myös tytär, joka opiskelee Jyväskylän yliopistossa kirjallisuutta. Isän ja pojan pitkä matka On aika pakata reppu ja jatkaa matkaa. – Poikani kautta Jumala osoitti, ettei hän ota pois kaikkia, joita rakastan. – Tulin isäksi ensimmäisen kerran neljäkymmentä vuotta sitten, kun sain pojan silloisen tyttöystäväni kanssa. – Kun tytär syntyi, kaikki oli enemmän totta ilman viinahöyryä. elämän, jota nyt saan elää. – Minulla on puolen hehtaarin metsä, katto pääni päällä ja hyllymetreittäin kirjoja, jotka ovat aina olleet minulle tärkeitä; olen lapsesta asti lukenut paljon. Sen päätin, ettei poika saa nähdä minua humalassa. Paulaharjun juuressa on Veikkolanjärvi. Pekka yritti hyvittää asioita ja kierteli pojan kanssa Kiinat ja Intiat. WWW.ABILIS.FI/LAHJOITA Annamme mielellämme lisätietoa 09 6124 0300 Nyt sallin itselleni tämän hyvän elämän. Aviopuolisona, isänä, isoisänä ja evankelistana. Kesällä piha kukkii, tuoksuu, vihertää ja visertää. Viinanjuonnista kun ei eläkettä kertynyt. Kun Hanna-Liisa lähti lukemaan maisteriksi, jäin koti-isäksi, laitoin ekaluokkalaiselle ruokaa, autoin läksyissä ja leikin
Mutta sen oivaltaa, että syömme nykyisin aivan liikaa. Että käytän tervettä järkeäni ja parannan elämäntapojani tai hengellistä virittäytyneisyyttäni, tai että ponnistelen vajavaisuuksieni vähentämiseksi. Ortodokseilla paasto tuntuu olevan luontevampi osa elämää, eikä siitä tehdä numeroa. Pari päivää särki päätä ja väsytti kahvin puutteessa, ja oli vaikea ymmärtää häntä, joka ylisti hapankaalimehun herkullisuutta. Hyppäsin pois kalorivirrasta O len aina vuoden vaihduttua pari viikkoa hedelmäpaastolla. Mitään puhdistavaa kokemuksessa ei ole. Kuona-aineet haisivat iholla. Päätä särkee. Paastoten kevääseen Tarvitseeko Jumala paastoani. Ihminen pärjää hyvin eri hedelmiä syömällä. Olo on kevyt ja energiataso korkea. Mielestäni näitä hyveitä kohti voin pyrkiä minä vuoden päivänä hyvänsä. Oikeasti pärjäämme vähällä. Minulle tärkeintä paastossa on 5–7 kilon painon pudotus. S uhtaudun epäilevästi siihen, tuleeko minusta Jumalan silmissä kelvollisempi, jos paastoan kirkkovuoden kalenterin mukaan. Siitä se mieli kirkastui ja olo keveni. Mutta jotenkin olen luterilaisessa solmussa asian kanssa. Siitä Jumala voisi pitää, että huolehdin itsestäni paremmin. Suolihuuhtelut vaativat totuttelua. Kaipasin ateriayhteyttä O sallistuin kerran viikon mittaiselle paastokurssille, josta jatkoin muutaman päivän omin ja mehujen voimin. Yhdelle paasto kuuluu kirkkovuoteen, toiselle keveämpään elämään. Opin tavan tutkimuksesta, jossa fossiileista oli päätelty, että esi-ihmisen ruoasta 90 prosenttia oli hedelmiä. askel 2/20 22 ~. Huimaa. Sen jälkeen olen paastonnut muutamia kertoja ennen pääsiäistä. On terveellistä nähdä välillä nälkää. Mutta sitten vointi paranee. Mielemme ja ruumiimme ovat tottuneet jatkuvaan kalorivirtaan. Keho menee hälytystilaan. Joitakin kertoja olen paastonnut jättämällä pois kahvin, lihan, karkit ja lörpöttelyn ruokapöydässä. Paastoavat reilusti ja herkuttelevat sitten pääsiäisaamuna iloisesti. Olo oli myös ankea ilman ateriayhteyttä. Ymmärrän, että paasto voi tarjota minulle kykyä itsekuriin tai tietä terveellisempään elämään. Paaston alku on silkkaa kärsimystä. Samalla kehosta poistuu rasvaa. Tekisi mieli syödä, vaan ei ole nälkä. Tutkijat olivat kokeilleet asiaa itse
Käytännössä se tarkoitti heittäytymistä vegaaniksi. Tässä muutama vinkki. Ehkä se oli sitäkin, mutta se oli myös herkullista ruokaa, kuten ihania marja-smoothieita. Viikko on tietysti naurettavan lyhyt aika, mutta siinäkin ehti oivaltaa jotain: vastoin odotuksiani paasto tuntui hyvin vähän kärsimykseltä. Ruokavalioni rakensin silloin ortodoksisen kirkon paastosäännön mukaan. Valmis toast paahdetaan pannulla. Siksi haluan jakaa parhaan reseptini paastoa varten. Seuraavaksi murskataan pähkinät ja lisätään joukkoon ravintohiivahiutaleet. 12 paastovinkkiä Paastoaminen on kuin ”downsiftaamisen” pikkuserkku. Ajetaan alas kierroksia, vähennetään virikkeitä, eletään hetkessä, annetaan lepotauko sekä ruuansulatukselle että mielelle. Sitten sekä avokadomössö että ”parmesaani” levitetään paahtoleivälle ja päälle lisätään vielä toinen leipäviipale. Jos paaston ei tarvitse tarkoittaa kärsimystä, niin ei kai siitä nyt sentään ole lupa nauttia. Mössö maustetaan sitruunamehulla ja suolalla. Tarvitaan pari viipaletta paahtoleipää, avokado, sitruunamehua, suolaa ja vegaanista parmesaania eli kourallinen cashew-pähkinöitä ja manteleita sekä pari ruokalusikallista ravintohiivahiutaleita. Kun luopuu jostain, saa tilalle jotain muuta. Vegaanista suklaavanukasta syödessäni tunsin itseni huijariksi. En tiedä, miksi ei olisi. Paastoa pahan puhumisesta Aloita aamu venytellen Avaa Raamattu Sulje ruutuja Tiskaa käsin ja keksi aforismeja Ole kotona ja läsnä Annostele menemisten määrää Mene metsään Istuta pieni taimi ja seuraa sen kasvua Nauti hedelmistä ja kasvisherkuista Etsi ihmisiä, joiden kanssa on hyvä olla hiljaa Nuku enemmän Saanko nauttia paastosta. Sc an Sto ck Ph oto ~ 23 askel 2/20. Se antaa ruokiin juustoisen maun. Vegaanien suosimaa ravintohiivaa saa ruokakauppojen lisäravinnehyllyltä. Etukäteen olin ajatellut, että ”jotain muuta” olisi jonkinlainen rauha ja syvempi hengellisyys. Älä kokeile sitä, jos tavoittelet kirkkaampaa kruunua. Ensin mössätään avokadot. Viikon. Kun luopuu jostain, saa tilalle jotain muuta. Sitten vain nauttimaan. Lehtijuttua varten. O len paastonnut elämässäni kerran
Ei ainakaan siinä kappelissa. Olin vihkimässä ystäväni poikaa. Katekismus jatkaa: ”Kun rukous on sydämen välitöntä tuntoa Jumalan läheisyydestä, sitä sanotaan hartaudeksi.” Katolinen katekismus opettaa rukouksesta vähän toisin sanoin. Kolmannella penkkirivillä istui mies, joka reagoi vihkiliturgian vuosisataisiin sanoihin hätkähdyttävän innostuneesti. Minä yritin ja huomasin, että suhteessani Herraan minulla näyttää olevan vain pää. Pakollista liturgiaako. Hääpari polvistui. Ja että yhdessä selvitään. Ei missään. Ajatus on hyvä kahdessa mielessä. Ajattele pientä lasta ja hänen suhdettaan vanhempiinsa. Vain kirjoista luettua pakkopullaa. Se vaan on mahtavaa, vaikkei omassa elämässäni kovin tavallista. Sitä ei olekaan. Yhteyden tai rakkauden vajaatila. Siinäpä onkin mielenkiintoinen rinnastus. Lapsen täytyy saada olla myös sylissä, tulla paijatuksi ja saada suukkoja. Siinä on elekielelläkin osuutensa. Olin valinnut ortodokseilta perua olevan rukouksen, jossa pyydetään pitkäikäisyyttä, ymmärrystä, keskinäistä rakkautta, kauan eläviä jälkeläisiä ja siunausta lapsista. Kuitenkin Raamatussa puhutaan rukouksen yhteydessä koko olemuksesta. Yhteyden vajaatila Jos siis rukous on yhteyttä Jumalan kanssa, meidän kannattaa miettiä, millä tavoin me pidämme yhteyttä toisiin ihmisiin. Jos kysymys olisi vain ajatusten vaihdosta, syntyisi todennäköisesti tila, josta psykiatria puhuu nimellä deprivaatio. Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että rukoukseen liittyy myös elekieli. Ei yhteys ole vain ajatusten vaihtoa. SaNoja & tekoja Rukouksen elekieli Olli Valtonen rovaSti & kirjailija askel 2/20 24 ~. Me päätämme suunnata tai ylentää sydämemme tai ajatuksemme Jumalaan. Nyt ylös, sieluni! Miten saada elävyyttä omaan rukouselämään. Jos rukous on yhteyttä Jumalan kanssa, kannattaa miettiä, millä tavoin me pidämme yhteyttä toisiin ihmisiin. Toiseksi: rukous ei koske vain järkeämme vaan koko olemustamme, siis sydäntämme ja fysiikkaamme. Koin taannoin sellaisen hetken Puotilan kappelissa. Se on aika nuiva kuva yhteydestä. Kysymys ei ole mielentilasta tai tunteesta vaan päätöksestä. Minä: ”Ja näkymättömällä suojeluksellasi siunaa tämä avioliitto...” Mies: ”AIVAN MAHTAVAA!” Minä: ”Anna kauan elävät jälkeläiset ja siunausta lapsista...” Mies: ”NIMENOMAAN!” Minä: ”Anna näille palvelijoillesi rauhallinen elämä...” Mies: ”JUURI TUO!” Se tuntui kannustavalta; ei täällä yksin rukoilla. Missä muu ruumiini on rukouksen yhteydessä. Eikä se vastaa kirkon traditiota, jossa eleillä, liikkeillä, koko fysiikalla on iso merkitys. Siis kaikkien kuullen. Olin saanut bestmanin ojentaman sormuksen ja nostin sen juhlavasti koko hääväen nähtäväksi. Rukouksesta muodostui spontaani dialogi minun ja kolmannen rivin miehen välillä. J oskus rukous nousee väkevästi korkeuksiin ja vie rukoilijansa mukanaan. Joskus rukoukseen tulee jostakin se, mikä tekee sanoista elävän – kokemuksen, että tässä ollaan, me ja Jumala. Siirräpä tämä rukouselämääsi. Luterilainen katekismus opettaa, että rukous on sydämen nöyrää ja vilpitöntä puhetta Jumalan kanssa. On vain ajatuksia. Ensiksi: rukous on tahdon asia. Koolla oli noin sadan hengen hääväki, joista iso osa – kuten tavallista – ei niitä aktiivisimpia kirkossakävijöitä. Rukous on mielen ja sielun ylentämistä Jumalan puoleen. Siis ajatukset ja ratio
Kokemus on osoittanut, että fyysinen asento edistää rukoukseen hiljentymistä. ~ 25 askel 2/20. Siinä ikään kuin konkretisoituu tämä sydämen ja olemuksen ylentäminen. Mutta mitäpä, jos yritys on jo osa itse tekoa. Ryhdy rukoilemaan koko olemuksellasi. Kun yrität rukoilla – se on jo itse asiassa rukoilemista. Voit tietysti ajatella, että nämä tuntuvat jipoilta. Fysiikallasi. Vaikka polvet ruvella. Miltähän ihan oikeasti tuntuisi aloittaa päivänsä polvirukouksella. Toinen on kynttilän tai tuohuksen sytyttäminen. On osattu luontevasti joko seisoa tai polvistua rukouksen aikana. Inhimillisiltä yrityksiltä, joilla ponnistetaan rukoukseen. Sitä paitsi se auttaa yhteyteen oman fyysisen olemuksen kanssa. Amen.” Tällaista elekieltä yhdistyneenä rukoukseen on vuosisatojen saatossa harrastettu muutenkin. Tein yllättävän havainnon seisomisesta. Ristinmerkki Olen pikkuhiljaa omaksunut näitä omaan rukouselämääni. Sillä minä jätä itseni, ruumiini ja sieluni ja kaikki mitä minulla on, sinun käsiisi. Vaikka polvet ruvella niin kuin sanonta kuuluu. Kristillisissä kirkoissa on ollut tapana suudella ikoneja ja Raamattua. Ensiksi ristinmerkki, pyhimmän mahdollisen tunnuksen tekeminen kumarruksen kera. On sytytelty kynttilöitä. Sc an St oc k Ph ot o Suudelma ja tuli Siksi tässä hyvä vinkki rukouselämän rikastuttamiseksi: Ryhdy rukoilemaan koko olemuksellasi. Sinun pyhä enkelisi olkoon minun kanssani, ettei paha vihollinen saisi mitään valtaa minuun. Martti Luther suosittelee paitsi polvirukousta, vähintäänkin ristinmerkkiä aamulla sekä siihen liittyvää aamurukousta (mielellään seisten) vastaiskuksi kaikille huolille ja muille ohdakkeille: ”Minä kiitän sinua, taivaallinen isäni, että olet minut menneenä yönä varjellut kaikesta vahingosta ja vaaroista; ja rukoilen sinua, että varjelisit minut tänäkin päivänä synneistä ja kaikesta pahasta, niin että minun elämäni ja kaikki työni olisivat sinulle mieluiset. Olen aina vähän kadehtinut ortodokseja, jotka nousevat ylös ja suuntaavat huomionsa nurkassa olevaan ikoniin
Eija MansikkaMäki suunnitteli tätinsä hautajaisten ja muistotilaisuuden yksityiskohdat miettien, mistä täti voisi tykätä. askel 2/20 26 ~
Arkku, asu, kukat Tädin kuoltua Eija Mansikkamäellä ei ollut tarkkaa tietoa, minkä helsinkiläissairaalan kylmäsäilytyksessä vainaja oli. – Päättelin, että vaikka meidän suvun vainajat on yleensä haudattu arkussa, ehkä täti olisi halunnut tuhkauksen, koska hänen sisarensa ja läheinen ihmisensä tuhkattiin. – Tein sairaaloihin soittokierroksen ja mietin, miten tässä voi haudata ketään, kun en tiedä edes sitä, missä ruumis on! Kun vainaja löytyi, Eija otti yhteyttä hautaustoimistoon. Pitäisi järjestää hautajaiset. Siellä oltiin hyvin ystävällisiä ja tarjottiin kaikki palvelut yhden luukun periaatteella. Entä alttarille ja muistotilaisuuteen. Millaisia kukkia laitetaan arkun päälle. Hän sanoi hoitavansa vain elävien asioita, ei kuolleiden, Eija kertoo. Jossakin vaiheessa tämä oli antanut huutokauppakamarin myydä asunnon ja irtaimiston. Siitä syntyi myös esikoiskirja. Hautajaisten järjestäminen oli uusi tilanne, johon Eija ei ollut valmistautunut, vaikka oli käynyt monissa hautajaisissa lapsesta lähtien. Myöhemmin täti siirrettiin Helsinkiin hoivakotiin ja hänelle määrättiin edunvalvoja. E räänä päivänä Eija Mansikkamäen (49) tädin edunvalvoja soitti kesken työpäivän Eijalle ja kertoi, että täti oli kuollut. Alkoi valintojen tekeminen. teksti: tArjA Vänskä • kuVAt: jukkA GrAnström ”toiVottAVAsti ihmissuheet ovat kunnossa lähtöhetken koittaessa.” ~ 27 askel 2/20. – Kirjoitimme myös, että ainakin valokuvat tulee säästää, sillä äitini tunnisti niistä sukulaisiaan, Eija kertoo. – Kylläpäs niitä valintoja sitten olikin! Aloitettiin arkusta. Kuolleen asiat Jokainen kuolee, mutta harva suunnittelee, miten käytännön asiat hoidetaan kuoleman jälkeen. – Kysyin, voisiko edunvalvoja ne hoitaa. Tädin kuolema laittoi Eija Mansikkamäen pohtimaan asiaa. Samalla olivat hävinneet myös valokuvat. Sitten oli erilaisia vaatevaihtoehtoja: mitä puetaan. Jos poltetaan, millainen uurna. Iäkäs täti, äidin lapseton sisar, oli asunut yksin Vantaalla kotonaan, missä Eija oli käynyt äitinsä kanssa häntä katsomassa. Muistisairas täti ei enää tunnistanut vieraitaan, jotka kirjasivat käyntinsä olohuoneen pöydällä olevaan viestivihkoon
Siellä voi häntä sitten käydä muistelemassa. Hautajaisiin liittyvien valintojen tekeminen laittoi Eijan myös pohtimaan, tekikö hän jossain kohtaa väärin. Suunnittelemista helpotti hieman se, että hän oli lapsena ja nuorena käynyt lukuisissa hautajaisissa. Jo käytännön asioissa riittää tekemistä, ja ne ehkä voi vielä kestää. Eija tiesi, että joillekin ihmisille voi olla äärimmäisen tärkeää, että tuhkia ei heitellä ainakaan julkiseen tilaan. Eija huomasi, että olisi kannattanut tutustua etukäteen terminologiaan, jotta se ei olisi tullut niin isona shokkina. Ovatko ihmissuhteet kunnossa. Edesmennyt täti tulee saamaan vielä omalta mökiltään muiston, sillä Eija rahtasi mökiltä kiven, josta hän teettää tädin haudalle hautakiven. Muilta pesän osakkailta oli saatava mahdollisimman pian valtakirjat, jotta Eija sai oikeuden hoitaa pesän asioita ja maksaa juoksevia laskuja. Omaisia katsoessaan Eija miettii aina, että toivottavasti ihmissuhteet olivat kunnossa lähtöhetken koittaessa. Eija Mansikkamäki pohti myös sitä, oliko täti sellainen ihminen, joka ylipäätään laittoi painoa tällaisille asioille. Hautajaiset olivat tavallaan tädin viimeinen tahto, hän ei vain kertonut sitä. Uusperheeseen kuuluu mies ja neljä lasta. On päästävä siunattuun maahan ja kivi päälle, jotta näkyy, kuka siinä on. – Kuolinpesä, pesänjakaja, pesänselvittäjä, ositus, osakkaat, virkatodistus, maistraatti, perinnönjako... Perinnönjaon oudot termit Eija Mansikkamäki toteaa, että perunkirjoitusasioita hän ei ollut koskaan tullut edes ajatelleeksi. Eija rakastaa matkailua ja veneilyä ja käy lavatansseissa. – Toiminko hirveän väärin valitessani tuhkauksen, kun en tiennyt, halusiko täti maatua maaksi vai lennähtää tuhkana taivaalle. Kuoleman varjo on vieraillut Eijan Tärkeintä olisi kertoa, miten haudataan ja mihin haudataan. Myös presidentti Mauno koiviston hautajaiset koskettivat. – Yhden virren olin oppinut jo pikkutyttönä, sillä sitä veisattiin usein hautajaisissa arkkua laskettaessa: Sun haltuus rakas Isäni, mä aina anna itseni. askel 2/20 28 ~. Termejä on paljon, ja moni hieman vieraita. Jos täti olisi eläessään kertonut, mitä hänelle olisi pitänyt tehdä, olisin voinut edes periaatteessa toimia ”enemmän oikein”. – Jos suuren surun keskellä joutuu vielä pähkäilemään, mitä jäi sanomatta ja mihin tilanteeseen se ihmissuhde jäi, tilanne on aika hirveä. Toinen virsivalinta oli myös tuttu: Oi Herra, jos mä matkamies maan. Maahan vai tuuleen. Eija kErtOO liikuttuvansa helposti ja itkevänsä seuratessaan vieraampienkin ihmisten hautajaisia. Omien hautajaisten suunnittelu Talousja politiikan toimittaja Eija Mansikkamäen päivät täyttyvät monesti kiireisistä työpäivistä ja tavallisesta arjesta. Eijan mielestä on tärkeää, että olisi joku asia, lempivirsi tai vaikka kotiseutu, joka toimisi yhdistävänä linkkinä tuonpuoleisesta tämänpuoleiseen. Hautajaisia suunnitellessaan Eija mietti, että saisipa jostain apua. Viranomaistiedot tulivat pankeilta ja maistraatista aika nopeasti. Lakisääteisen perunkirjoituksen alkuun auttoi hautaustoimiston vinkkaama notaari, joka osasi neuvoa, mitä kuoleman jälkeen esimerkiksi perinnönjaossa tehdään. Uutena harrastuksena on alkanut mökkeily, sillä hän peri tädiltään kesämökin
Joku ei ehkä halua, että sama ihminen hoitaa hänen talousasioitaan ja terveysasioitaan. Kirjasta tuli täyttökirja, johon jokainen voi itse kirjoittaa hoidettavia asioita tiedoksi lähimmilleen. elämänpiirissä aiemminkin. Kadonneet valokuvat Kirjaan voi merkitä myös sen, kenelle pitäisi antaa se mummolta tullut suvussa kulkeva perintösormus. – Suvut ovat myös aika repaleisia nykyisin. Kun Eija seurasi muiden omaisten suruprosessia, esimerkiksi kuinka kuolema tuli aina yllättäen, hän alkoi kotona ruokaa laittaessaan puhua lapsilleen omien hautajaistensa järjestämisestä. – Hautajaisten järjestelyjen kannalta tärkeintä olisi kertoa, miten haudataan ja mihin haudataan. Eija on laittanut kirjaan jopa sukupuun, sillä hän ajatteli, että on yksinäisiä tai nuoria ihmisiä, joiden elämästä ja sosiaalisesta lähiverkosta ei aina tiedetä. ~ 29 askel 2/20. – Kuka tekee päätökset. Toinen voi ymmärtää paremmin rahan päälle, toinen taas paremmin inhimillistä hoitoa. – Sitten ovat nämä käytännön asiat. Juuri valokuvien tai perintökäsitöiden kaltaiset esineet ovat täysin arvottomia ulkopuolisille, mutta mittaamattoman arvokkaita läheisille. Hän alkoi kerätä omista tarpeistaan lähtien ja lähipiiriään ajatellen paperille omiin hautajaisiinsa liittyviä asioita, joista hänellä oli mielipide. Tätini asunnon tyhjentäjät eivät tienneet tai välittäneet, että valokuvat olivat meille tärkeitä, vaikka se oli kirjoitettu viestivihkoon. Niin syntyi hänen esikoiskirjansa, viime syyskuussa julkaistu Kun minua ei enää ole, Tärkeät tietoni kaiken varalta (Otava). Hyvä olisi kertoa myös salasanat some-tilien lopettamiseksi, ettei turhaan enää saa syntymäpäiväonnitteluja. Hänen mukaansa kirja on ikään kuin viimeinen palvelus sureville läheisille. On lukuisia asioita, jotka jäävät kesken ja toisten hoidettaviksi. Lauri Tähkän laulaessa sanoin, että Tähkä voisi tulla hautajaisiini laulamaan. Nykyisin sukulaiset ovat kaukana ja elämänpiiriin voi kuulua paljon muitakin henkilöitä. – Eri ihmisille ovat tärkeitä eri asiat. Neljä vuotta sitten kuoli luokkakaveri 45-vuotiaana, sitten iäkäs naapuri ja vuosi sitten työkaveri 54-vuotiaana, kaikki hyvissä voimissa ja aivan yhtäkkiä. Niiden on oltava iloiset juhlat! – Teini-ikäiset lapseni alkoivat kuorossa huutaa: ”Lopeta!” Kun puheet eivät uponneet otolliseen maaperään, Eija sai idean: jos ei saa puhua, hän kirjoittaa toiveensa paperille. Eikä mitään kahvi ja pullalinjaa vaan juomaksi samppanjaa. Mistä voi tietää, monesko puoliso tai kumppani on menossa, ja kuka ei hautajaisiin ainakaan saisi tulla. Kirja läheisille Eija Mansikkamäki ajatteli myöhemmin, että voisihan niistä tiedoista, joita hän itseään ja lähimpiään varten kokosi, olla hyötyä muillekin. Hyvin arvokasta on käydä elämäänsä läpi tällä tavalla ja miettiä tärkeitä ihmisiään ja asioitaan kaikessa rauhassa, Eija Mansikkamäki sanoo. Olisikin hyvä, että tärkeät esineet annettaisiin ajoissa tai nimettäisiin niille, joiden oletetaan ymmärtävän niiden arvon ja osaavan pitää niistä huolta. Entä mitä lemmikille pitäisi tehdä. Ei voi tietää, mitä suvussa kulkee, jos sitä ei ole jonnekin kirjoitettu. – Kun radiossa lauloi Jenni Vartiainen punaisesta puvusta sanoin, että arkkuun pitää päälleni pukea punainen iltapukuni. – Jos joku haluaa vaikkapa tulla sirotelluksi mereen, siitä ainakin kannattaisi kertoa, koska se on jo liian iso juttu kenenkään toisen päätettäväksi
Täällä voi juoda rauhassa kupin kahvia lasten leikkiessä. Lue lisää: yhteisvastuu.fi MAINOS N adia (29) istuu sohvalle ja hörppää kahvia. Sylissä yhdeksänkuinen Consta hieroo ikeniään muoviseen maissiin. Lähellä Sofian syntymää Nadian vanhemmat erosivat, Jessen äiti erosi silloisesta puolisostaan ja Jessen isä kuoli. Keravan kirjaston yläkerrassa toimivan Me-talon toiminnasta vastaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri. Tuotosta 20 prosenttia käytetään Pelastakaa Lapset ry:n ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton hankkeeseen, jossa vahvistetaan vanhemmuutta sekä lapsen ja vanhemman välistä suhdetta kynnyksettömällä tuella ja yhteisellä tekemisellä. Vanhemmuuden vaikea alku Kymmenen vuotta sitten Nadian arki oli hyvin toisenlaista. Aamutkin alkavat vauvan kanssa aikaisin. Tarjolla ei ollut juuri hoitoapua tai edes vertaistukea, sillä Nadia ja Jesse eivät tunteneet muita samassa tilanteessa olevia vanhempia. YHTEISVASTUUKERÄYS 2020 Yhteisvastuukeräyksen tuotto käytetään vanhemmuuden tukemiseen kotimaassa ja maailmalla. Lähipiiri päivitteli, miten Nadia ja Jesse selviävät, ja neuvolassakin oltiin epäileväisiä. Ympäristö suhtautui nuoriin vanhempiin lannistavasti. Kodeistaan sekä Jesse että Nadia kokivat saaneensa riittämättömän mallin vanhemmuuteen. askel 2/20 30 ~. Nyt hän sanoo pingottaneensa vanhemmuudessa. Yhteisvastuukeräyksellä tuetaan vanhemmuutta Nadiasta tuli äiti 19-vuotiaana. Parasta ovat lapset Yhteisvastuukeräyksen teemana on tänä vuonna vanhemmuuden tukeminen. Sofian isovanhemmat olivat nelikymppisiä ja vielä tiiviisti mukana työelämässä. Sofian kanssa Nadia yritti tehdä kaiken oikein. Yleensä seitsemään mennessä sekä Constalla että kaksivuotiaalla isoveljellä, Waltonilla, on jo täysi tohina päällä. – Kotiin ei kannata jäädä tuijottamaan kelloa. Nyt lapsia on leikittämässä lastenohjaaja, sillä vanhemmille on seinän takana joogatunti. – Vasta jälkeenpäin olen tajunnut, että olimme todella yksin. Kun saa lapsille vaatteet päälle ja pääsee ulos, kaikilla on kivempaa, Nadia sanoo. Kun perheen esikoinen Sofia (10) on lähetetty koulumatkalle, lähtevät myös Nadia, Consta ja Walton kerhoon, muskariin, leikkipuistoon tai Me-talolle, jonka sohvalla istumme nytkin. Mutta eihän sellaiseen numeroon tietenkään soita, Nadia sanoo. Tuotosta 60 prosenttia ohjataan vanhemmuuden tukemiseen kehitysmaissa Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahaston kautta. Olisimme tarvinneet paljon enemmän tukea Sofian kasvatukseen, Nadia sanoo. Vasta jälkikäteen hän on ymmärtänyt, kuinka yksin nuori perhe silloin jäi. Yhteisvastuun teemana on tänä vuonna vanhemmuuden tukeminen. Hanke alkaa vuonna 2021. He halusivat onnistua paremmin. – Oli meillä kotona joku lappu ja siinä puhelinnumero, johon olisi voinut soittaa. Kahville on tarvetta, sillä viime yö oli jälleen repaleinen. Tuotosta 20 prosenttia käytetään vanhemmuuden tukemiseen paikallisten seurakuntien kautta. Jos erilaisia kerhoja silloin oli, Nadia ja Jesse eivät niistä tienneet, eikä nuoren äidin rohkeus niihin olisi riittänytkään. Konkreettista apua ei silti ollut saatavilla. Kun Sofia syntyi, Nadia ja hänen puolisonsa Jesse olivat vasta 19-vuotiaita
Jesse tekee pitkää päivää torninosturikuskina Vantaan Tikkurilan kirkon työmaalla. Se on Nadian mielestä tärkeä viesti. Vanhemmuuteen liittyy kuitenkin paljon lannistavaa puhetta. Jaksamaan auttaa ilo lapsista, sisarusten yhteisistä leikeistä ja koko perheen yhteishengestä. – Täällä vastaanotto on aina kannustava ja pääsee tapaamaan muita vanhempia, jotka ovat ihan samassa tilanteessa. MAINOS Nadia, yhdeksänkuinen Consta ja kymmenvuotias Sofia viihtyvät Mannerheimin Lastensuojeluliiton Me-talolla. Talolla järjestetään muun muassa perhekahvilaa sekä läksykerhoja. Kyllähän sellainen pelottaa. Niinpä vastuu arjesta on toistaiseksi Nadialla. Nykyään tärkeä tukiverkko ovat Sofian kavereiden vanhemmat. » Paljon vähemmän puhutaan siitä, miten paljon vanhemmuus tuo elämään iloa. Kolmen lapsen kasvattaminen on tuonut vanhemmuuteen varmuutta ja rentouttakin, mutta edelleen hän kokee myös epävarmuutta. – Vanhemmuus on tuonut kaikkeen merkityksen. Erityisesti perheen kuopusta Constaa odottaessaan Nadia muistaa muiden pelotelleen pienen ikäeron rasituksella. – Moni sanoi, että vauva-aika on ihan hirveää eikä siitä nauti ollenkaan. Siksi Nadian mielestä olisi tärkeää, että vanhempiin suhtauduttaisiin kannustavasti. Meille joulut ovat jouluja ja vaput vappuja lasten ansiosta. Paljon vähemmän puhutaan siitä, miten paljon vanhemmuus tuo elämään iloa. On helpompaa listata epäonnistumisia kuin onnistumisia. V Il le R ä ty Keräyksen iskulauseena sosiaalisessa mediassa on tunnus #sinäriität2020. » ~ 31 askel 2/20. Matalan kynnyksen kerhot, muskarit ja Me-talo tarjoavat arkeen hengähdystaukoja. Raskainta vanhemmuudessa on Nadian mielestä univelka ja väsymys
Silti Glass omistautuu hänen hoitamiselleen. Hän ei osaa osoittaa kiintymystä, eikä tunne empatiaa. Sairaala oli kaoottinen ja kostea, ja ruoka oli huonoa. Glassin teokset ovat koukuttavia ja helppolukuisia, mutta viisaita. Nightingale lähti vuonna 1854 Turkkiin hoitamaan Krimin sodassa haavoittuneita sotilaita. Glassin kirja Damaged (2007) kertoo pikkutytöstä, jolle perheväkivalta on aiheuttanut aivovaurion ja insesti parantumattomat psyykkiset vammat. Mutta entä sellaiset ihmiset kuin Aurora Karamzin (1808–1902), joiden aikana ei ollut sosiaaliturvaa. Samalla lapsi suree sitä, että on erilainen kuin muut, eikä kelpaa edes vanhemmilleen. Sijaisäiti Cathy aavistaa heti, että Danny on autistinen. Onneksi tajusin ajoissa, että minulla ei ollut sellaiseen rahD anny on seitsenvuotias poika, jonka käytös on haastavaa. Teini-iässä kuvittelin, että minunkin elämäntehtäväni olisi auttaa muita. Cathy näkee, että sulkeutuneen kuoren alla on herkkä pikkupoika. Cathy Glassin kirjat ovat saaneet minut taas kerran miettimään sitä, mistä jotkut saavat sisäisen voiman omistautua muiden auttamiselle. Lähtisin kehitysaputyöhön ja kouluttautuisin sosiaalityöntekijäksi. herkän pikkupojan tarina Nimimerkin suojissa kirjoittava Cathy Glass on brittiläinen sijaisäiti, jolla on ollut hoivissaan yli sata vaikeaa lasta ja nuorta. jessä. mistä voima auttamiseen. mihin rahkeeni riittävät. Dannyn tarina (teoksessa Saving Danny, 2015) sai minut ymmärtämään ensi kertaa, millaista autistisen lapsen elämä todella on. Karamzin olisi voinut tyytyä äveriään leskirouvan elämään, mutta sen sijaan hän perusti naisten työtupia ja lastenseimiä ja lopulta Helsingin diakonissaopiston. Lapsuus on muutenkin haastavaa, koska aikuisten vaatimukset ovat usein ristiriidassa lapsen tuntemuksien kanssa. Olot sairaalassa olivat kamalat. Säätyläisnainen sotasairaalassa Glassilla on sentään tukenaan hyvinvointiyhteiskunta ja sosiaalihuolto. Haavoittuneet sotilaat olivat lian ja täiden peitossa. Myös nykyaikaisen sairaanhoidon esiäiti, sairaanhoitaja Florence Nightingale (1820–1910) tuli vauraasta perheestä, mutta halusi omistautua muiden auttamiselle. Tuntuu ihmeelliseltä, että 1800-luvun säätyläisnainen krinoliineissaan on selvinnyt alkeellisessa sotasairaalassa. Nightingalea on kuvattu erittäin päättäväiseksi naiseksi – alkuun lääkärit eivät edes huolineet sairaanhoitajia sairaalaansa. kohtuullinen elämä laura honkasalo • kirjailija Mathilda Wrede uskoi, että kaikissa on jotain hyvää ja jokaisella oikeus uuteen mahdollisuuteen. He kärsivät punataudista ja kolerasta. Kun äiti ei enää jaksa Dannyn haastavaa käytöstä, hänet sijoitetaan sijaisperheeseen. Dannyn kohdalla tämä toteutuu satakertaisesti. Tyttö on hankala, vaativa ja kaikessa ikäisiään jälSitkeät auttajat askel 2/20 32 ~. Varakkaat vanhemmat eivät kykene hyväksymään sitä, että ainoa lapsi on erilainen
Glass käy kärsivällisesti katsomassa häntä hoitolaitoksessa. Tarjous on voimassa 30.4.2020 asti ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Cathy Glassin kirjat muistuttavat siitä, mitä sosiaalihuoltajana työskennellyt isoäitini opetti: kaikki ovat samanarvoisia, surkeimmasta ”puliukosta” pääministeriin. Glassilla riittää myötätuntoa paitsi lapsia, myös näiden vanhempia kohtaan. vu os ik er ta 00 43 59 5– 19 –4 8 24 Pietari on taiteilijoiden paratiisi Reetta-Sofia Maunumaa päätyi Venäjälle opiskelemaan taidetta 18 Arkkipiispa Tapio Luoma: Ei kirkko mihinkään katoa Kuukausi Jerusalemissa muutti helsinkiläispappia Soita: 020 754 2333* Lähetä sähköpostia: asiakaspalvelu@kotimaa.fi TILAUSKOODI: Askel-2-20-K *Puhelun hinta lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. jakso 6 kk vain 44 , 90 (70,00€) Kaikki ovat samanarvoisia, surkeimmasta ”puliukosta” pääministeriin.. + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. vu os ik er ta 00 43 59 5– 20 –0 2 12 Kirkko täydentää valtion tehtäviä Sisäministeri Maria Ohisalo pitää syrjäytymistä suurimpana uhkana sisäiselle turvallisuudelle 4 Tässä lehdessä liitteenä: Kotimaan uudet kolumnistit esittäytyvät Inkerin kirkon tuleva piispa luottaa kasvuun 8 Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 4. Vankien auttaja Yhtä päättäväinen kuin Florence Nightingale oli varmasti Mathilda Wrede (1864–1928), joka omisti elämänsä vankien auttamiselle. Olisin alkanut pillittää kohdatessani kehitysmaan lapsia tai sosiaalityön asiakkaita. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. 1. Ka nn en ku va : Kr is tii na Ko nt on ie m i 11 4. Naimattoman naisen intoa auttaa murhamiehiä paheksuttiin, mutta Mathilda Wrede uskoi, että kaikissa on jotain hyvää ja jokaisella oikeus uuteen mahdollisuuteen. + 14,9 snt/min. jakso 6 kk vain 44,90 euroa (norm. keita. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. vu os ik er ta 00 43 59 5– 19 –4 7 4 21 Tutkimusmatka pyhyyteen Taiteilija Samuli Heimonen maalaa maisemia Petäjäveden kirkkoon 12 Suomussalmella harkitaan kirkkojen myyntiä Lapset kysyvät teologilta: Kuka on Jeesus. Olisin ollut liian itsekeskeinen ja hemmoteltu kyetäkseni huolehtimaan sellaisista lapsista, joista Cathy Glass huolehti. Myötätuntoa ja kärsivällisyyttä Onneksi voin eläytyä auttajien kokemuksiin kirjallisuuden kautta ja oppia uutta ihmisistä. 8 Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 5. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Tilaa Kotimaa! • Saat kerran viikossa tietopaketin siitä mitä kirkossa meillä ja muualla on meneillään ja mistä siellä keskustellaan • Tutustut kirkkovuoteen ja saat virikkeitä omaan hengelliseen elämääsi Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Wreden usko ihmisen hyvyyteen häkellyttää. Oma luottamukseni Jumalaan ei ole niin vahva, että olisin selvinnyt järjissäni samoista olosuhteista kuin Florence Nightingale. Erään sijaislapsen äidiltä on otettu huostaan viisi lasta ja hän sairastuu nelikymppisenä dementiaan huumeiden käytön seurauksena. Kestotilaustarjous: 1. 70 €), jonka jälkeen tilaus jatkuu normaali hintaisena kunnes irtisanot sen
TeksTi: Vesa keinonen • kUVaT: JUkka GransTröm askel 2/20 34 ~. Koko ihmisen iloksi Ihminen on Jumalan luoma kokonaisuus, jolla on fyysinen, henkinen ja hengellinen puoli. Kristitty fysioterapeutti Adèle Salonen pitää näitä kaikkia tärkeinä hyvinvoinnin kannalta
– Yksi syy tähän ilmiöön on sosiaalisen median koko ajan kasvanut rooli. Nyt pudotan kunnolla painoa ja hankin treenaamalla timmin vartalon. Lohtusyömisen juuret olisi hyvä tunnistaa, tunnustaa ja lopuksi lähteä työstämään niitä. Hulavanne toimii! Kunnon kohentamiseen ja painon pudottamiseen voivat auttaa yllättävätkin välineet. Adèle Salonen kunnioittaa suuresti niitä, jotka valitsevat liikunnan huolimatta mahdollisista ikävistä lapsuuden kokemuksistaan. Kirkastakaa siis Jumala ruumiissanne.” Espoolaisen fysioterapeutin tuntuma ihmisten kehoon ja mieleen onkin poikkeuksellisen kattava. – Monilla heistä painolastina on muun muassa uupumus ja yksinäisyys. Joka onkin melkoisen karu. Viikkotasolla some vie aivan valtavasti aikaa ja sitä ei sitten enää jää liikunnalle, Adèle pohtii. Masennus on lähes kansantauti ja itsemurhaluvut edelleen korkeat. Kohti terveempää elämää Terveellisemmän elämän aloittamisesta on helppo puhua. Olisi mielekästä miettiä, onko tämä ravinto sellaista, joka oikeasti ravitsee kehoani. Tällä hetkellä hän ohjaa liikuntaa monenlaisille ryhmille, muun muassa Sibelius-Akatemian opiskelijoille ja henkilökunnalle, Helsingin Kaupunginteatterin työntekijöille sekä Helsingin yliopistossa kuntoileville. – Kävelet rappusia. Vallitsevassa ilmapiirissä ei ole kehumista. Ohjaajalle tuottaa suurta iloa olla kannustamassa liikunnan saloihin. Nuoristakin löytyy sellaisia, jotka eivät ole liikkuneet elämänsä aikana juuri ollenkaan. – Ryhmäliikunnassa kohtaan joskus ihmisiä, joiden motivaatio on aluksi heikko. Ryhti katoaa, kun ei ole enää kannattelevia lihaksia. – Etsikää aina ensin Jumalan valtakuntaa. Nukkumisen laatukin on monella kehno. Salosen missiona on saada ihmiset voimaan kokonaisvaltaisesti paremmin. Myöhemmin he sitten innostuvat harrastuksestaan. Fysioterapeutti saa usein todistaa upeita kasvutarinoita kohti terveempää elämää. Hän neuvoo hoitamaan ja kunnioittamaan myös kroppaa huolella. Adèle Salosen mukaan syy on pohjimmiltaan hyvin yksinkertainen. Ryhti menee lihasten myötä Aloitamme lähtötilanteesta. Salosen mukaan liika syöminen on selkeästi myös psykologinen asia. Adèlesta on ikävää, kuinka etenkin nuorilla esiintyy ahdistavaa vertailemista niin ulkonäön kuin menestymisen suhteen. Suomalaiset ovat monien muiden korkean elintason kansojen tapaan jo pitkään lihoneet. Hän on pitkällä työurallaan pitänyt muun muassa noin 50 000 ohjattua ryhmäliikuntatuntia. Hyötyliikunnalla pääsee alkuun Alkuvuosi on usein juhlallisten lupausten aikaa. I stumme Adèle Salosen kanssa sohvaryhmän ääreen. Jäät bussista yhtä tai kahta pysäkkiä tavallista aikaisemmin, liikunnan ammattilainen vinkkaa. Ruokailutottumukset syntyvät jo lapsuuden kodissa. Adèle Salonen on hulaamisesKoululiikunnan tulisi tuottaa lapselle iloa. Hän juo vihreää teetä, toimittaja lievää huonoa omaatuntoa kokien päivän kuudennen kupin mustaa kahvia. – Niskalenkin ottaminen omasta terveydestä on aina ohjaajallekin se kaikkein paras palaute. Korinttolaiskirjeestä löytyvät kohdat: ”Vai ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli. Tunnista lohtusyömisen juuret Olennainen osa ihmisen terveyttä on hänen nauttimansa ravinto. Sitten se fyysinen kunto. Seksuaalista ahdistelua ja joskus väkivaltaakin kohdistuu erityisesti tyttöihin. Adèle Salonenkaan ei hurraa, kun aletaan keskustella suomalaisten terveydestä. Turhaan ei puhuta lohtusyömisestä. Kuntoa kannattaakin lähteä kohottamaan pienin askelin. – Jos olet rapakunnossa ja yrität haukata liian suuren palan, saatat helpommin pudota rähmällesi. Sitä myöten saat onnistumisen elämyksiä, jotka antavat lisää intoa. Terveyttä koskevissa asioissakin on hyvä lähteä liikkeelle kiirehtimättä ja kysellen Luojan mielipidettä. Meillä voidaan monin osin huonosti. – Jos kotona on laitettu pöytään liharuokaa ja rasvaista maitoa sekä jätetty kasvikset pois, aikuisena jatketaan helposti samalla linjalla. Hänellä on myös tapana rukoilla ohjaamiensa liikuntaryhmien puolesta. Adèle Salosen mielestä koskaan ei ole liian myöhäistä laittaa elämänmuutos käyntiin. – Muutos tässäkin asiassa on mahdollinen, kun katsoo peiliin. Toteutus onkin sitten aivan toinen asia. – Epäterveellisiä herkkuja ahmimalla saat hankittua ihanan fiiliksen, mutta vain hetkeksi. Pohjakuntoa voi alkaa hankkia vaikka hyötyliikunnalla. Ensin kannattaa kuitenkin miettiä, mitä on tekemässä. Me syömme enemmän kuin kulutamme. Mikäli tilanne sallii, hän voi laittaa tunneillaan soimaan myös hengellistä musiikkia. Ennen kuin keskustelu lähtee soljumaan kohti liikunnan ja ravinnon kiehtovaa maailmaa, Adèle haluaa tuoda esille, mikä hänelle on asioiden oikea tärkeysjärjestys. Myös Raamattu muistuttaa maallisen tomumajan merkityksestä. Muotiin noussut painollinen hulavanne on sellainen. Niitä on saattanut syntyä esimerkiksi koulussa. Työtä tehdessään Adèle ei peittele kristillistä vakaumustaan. Liikkeelle kannattaa lähteä harkiten ja oma lähtötilanne huomioon ottaen. Tammikuinen lyhyt päivä on jo kääntynyt hämäräksi. Opituista malleista on vaikea päästä pois. Syy on yksinkertainen: me tarvitsemme sitä. – Kun Jumala on toiminnassamme mukana, se on paljon enemmän, mitä voimme kuvitellakaan. – Koululiikunnan pitäisi päinvastoin tuottaa lapselle ja nuorelle iloa ja rohkaista kokeilemaan eri lajeja. askel 2/20 36 ~
Pahinta oli kuitenkin kaulavaltimon repeäminen. – Olin ajamassa illalla kotiin, kun huomasin auton tulevan vastaan omalla kaistallani. Ryhmä toimii ennalta sovitun viikkomäärän ajan. Jälki oli karmeaa. Adèle organisoi myös hulawhatsapp-ryhmiä. FySioteraPeutti adèle Salosen mukaan liikunnan ja terveellisen ravinnon ohella myös henkinen ja hengellinen puoli kuuluvat kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Laiha lohtu on se, että syy oli täysin toisessa autokunnassa. Vanne myös maksaa ainoastaan muutamia kymmeniä euroja. Hän joutui pahaan kolariin. Saat muilta tsemppiä ja voit itsekin kannustaa muita. Salonen huomauttaa, että hulavanteen pyörittäminen ei vaadi mitään erityistaitoja. Se ylimääräinen suoni Adèlen pään vauriopuolelta löytyi kuitenkin ylimääräinen suoni, joka lähti hoitamaan hänen vasenta aivopuoliskoaan. Ihmiskehon haurauden Adèle Salonen huomasi kesällä 2018 erittäin omakohtaisesti. Asiasta myöhemmin kertonut neurologian ylilääkärikin oli innoissaan magneettikuvaa tutkiessaan. ~ 37 askel 2/20. Käytännössä lähes kaikki oppivat sen ennemmin tai myöhemmin. Aikaa oli vain pari sekuntia, sitten rysähti. Sen seurauksena hän olisi voinut kuolla tai joutua loppuiäkseen hoitolaitokseen. Ideana niissä on pyörittää hulaa päivittäin itsenäisesti. – Ryhmään kuulumalla treenaamiseen sitoudutaan paremmin. ta innoissaan. Pari sekuntia – sitten rysähti Vaikka huolehtisi esimerkillisesti omasta terveydestään, ei silti ole suojassa sairauksilta tai onnettomuuksilta. – Helsingin yliopiston viime vuonna julkistaman tutkimuksen mukaan säännöllinen painollisen hulavanteen pyörittäminen kaventaa vyötäröä, vahvistaa keskivartalon lihaksia ja laskee LDL-kolestroliarvoja. Fysioterapeutti ei ajattele, että kyseinen suoni olisi päätynyt hänen kehoonsa vain sattumalta. Adèlen kaulaja rintanikama, rintalasta ja useita kylkiluita murtui. Faktaakin löytyy asian tueksi. Jo 13 minuutin päivittäinen hulaaminen sai koehenkilöiden vyötärön kapenemaan kuudessa viikossa keskimäärin 3 senttiä
Liikunta ja terveellinen ravinto eivät yksin riitä laadukkaaseen elämään. Adèle Salosen omassa elämässä hidastaminen lähtee syvästä rauhan ajatuksesta. Tämän huomasin omakohtaisesti sen edelliskesän kolarin yhteydessä, fysioterapeutti Adèle Salonen miettii. Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan säännöllinen painollisen hulavanteen pyörittäminen kaventaa vyötäröä, vahvistaa keskivartalon lihaksia ja laskee lDl-kolestroliarvoja. Henkinen ja hengellinen puoli ovat aivan yhtä olennaisia osia ihmistä ja ihmisyyttä. – Kannattaa muistaa, että meillä on kuitenkin vain tämä hetki. Jumalan rauhan ilmaus on Jeesus. – Uskon, että kyseessä on armollisen Jumalan suunnitelma varalleni. Se on kuin vastateesi jatkuvasti lisääntyvälle kiireelle ja ”multitaskaamiselle”, pyrkimykselle suorittaa mahdollisimman monia asioita samaan aikaan. Elämän hidastuessa pystyn yhä enemmän kuuntelemaan Luojaa. Hidastaminen tuo paljon hyvää Palataan vielä siihen ihmisen kokonaisuuteen. Psalmissahan asia osuvasti sanotaan: ”Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, äitini kohdussa olet minut punonut.” Loukkaantuneen toipuminen edistyi muutenkin hämmästyttävän nopeasti. Adèle Salonen puhuu erityisesti hidastamisen puolesta. Adèle joutui olemaan sairaalassa vain kolme päivää. Sen avulla kuulee paremmin, tunnistaa omat voimavaransa herkemmin, ja lopulta vain hidastaminen mahdollistaa tässä hetkessä elämisen. Kuuden viikon kuluttua onnettomuudesta hän jo ohjasi liikuntatunteja! – Minulla ei myöskään ollut juurikaan kipuja, vaikka vammat olivat vakavat. Jo muutaman sekunnin kuluttua elämämme voi olla täysin toisenlaista ja terveytemme tuhoutunut. Hidastaminen tuo elämään kuin yllättäen paljon hyvää. – Rauha kumpuaa Jumala-suhteestani. Hulavanteen pyörittäminen vahvistaa lihaksia. Hän on elämän antaja ja Rauhanruhtinas. askel 2/20 38 ~
Vastanneiden kesken arvomme kirjapalkinnon. Kirjoita korttiin tai sähköpostin otsikkoon ”Puutarha” ja lähetä viestisi, nimesi ja osoitteesi alla olevaan osoitteeseen 19.2. vuOsiA sitteN hiihtelin yksikseni Pyhätunturin ihastuttavia latuja. ”Lumikeron avoimuus hänen omasta lapsuudestaan ja tsunamista piispa Huovisen kanssa oli todella koskettavaa luettavaa”, perusteli marja. Urheilun sykkeessä pyysimme lukijOiltA tekstejä sykähdyttävistä talviliikuntakokemuksista. Evästauolla seuraani liittyi toinen yksin hiihtävä ja vaihdoimme siinä tuvassa kuulumisia. Kirjoita korttiin tai sähköpostin otsikoksi Paras juttu, kerro suosikkisi otsikko ja liitä mukaan nimesi ja osoitteesi. mennessä. Sitten isä totesi rauhallisella äänellä. Lähetä vastaus 19.2. Siitä selvisi, kun osasi joustaa oikeassa kohdassa. askellehti.fi www.facebook.com/askellehti.fi yhdessä elämä on parempaa. Minulla oli punaiset puusukset, joissa remmikiinnitys, joka tulee saappaan taakse. mikä tämäN lehden juttu kiinnosti sinua eniten. Ollaan siis yhteyksissä: Lähetä meille postia osoitteella Askel, Yhdessä, PL 279, 00181 Helsinki askel.toimitus@kotimaa.fi Askel jA NAisteN pANkki yhteistyöhöN Jokaisesta uudesta Askelen tilauksesta osoitetaan yksi euro kanalahankkeeseen Ugandassa. Pä iv i Pu ha kk a ~ 39 askel 2/20. Mikä siinä kosketti. Maasto oli vaihtelevaa, välillä oli huimia mäkiä ja pyllylleen tuli lennettyä muutamia kertoja. Tämä hiihtoreissu opetti minulle, että isän kanssa voi lähteä toistekin ja niin olen mennytkin. Isän kanssa lähdettiin kiertämään 5 km:n latua. yhdessä Oli mukava lukea myös tunnettujen ihmisten ajatuksia uskosta. Numerossa 1/2020 suosituin oli kari lumikeron haastattelu otsikolla Maailman rannoilla. Kotiin tuli onnellinen hiihtäjä. mennessä. Se oli Pyhän kosketus. ”Nämä sukset on ihan tyhmät, kun ne ei toimi, en hiihdä enää yhtään.” Isä katsoi kiukunpuuskaani ihan hiljaa. Silloin oli talvella lunta täällä Uudenkaupungin seudullakin niin, että metsiin oli tehty latuja. Tässä kaksi hiihtämiseen liittyvää muistoa: pAlkiNNON vOittANut sanni kertoo: Mennäänpä vuoteen 1979, jolloin olin 6-vuotias. Niin sai sukset kyytiä ja sauvat huutojen kera. Niitä on ehkä jossain metsäsuksissa vieläkin. Kaikkien vastanneiden kesken arvotun palkinnon voitti mervi sormunen. Toivoisin, että jokaisessa lehdessä olisi ainakin yksi henkilökohtainen selviytymistarina.” Lehden paras juttu. ”Laitetaanpa sukset jalkaan ja jatketaan matkaa.” Niin laitettiin ja jatkettiin. Näistä reissuista olen hiihtämisen kipinän saanut. Ihan lopussa oli haastavampi mäki, laskettiin ensin alas, jossa pieni notkelma ojan kohdalla, sitten heti ylämäki. Karhunjuomalampi houkutteli jo nimensäkin perusteella, joten sinne siis. Lähtiessämme hän halusi siunata minut ja matkani. Hetki jätti pysyvän jäljen. No, ei ollut taitoa vielä niin paljon eikä puusuksetkaan oikein jousta. Aikani potkittuani ja huudettuani rauhoituin. tarja tOimitus sAi palautetta ja toteutti heti helmikuun lehdessä lukijan tarinatoiveen: ”Ulkoasu on aivan hieno. 12 tapaa paastota ja tehdä tilaa uudelle LEMMIKKI MINÄ: PEPE-KISSA SOITTAA OVIKELLOA Uskoa, toivoa & rakkautta 2/20 irtonumero 9,50 € puutarhaonnea kerrO meille lyhyesti itsellesi tärkeästä kasvista, perintökukasta, tärkeästä puusta, elämyksestä omenapuun alla tai vaikka tappiosta tuholaisia vastaan. Silloin tuli kiukku, liekö jo väsymys vallannut pikku hiihtäjän. Niin kaaduin rähmälleni. Koin siinä jotain yksinkertaista ja pyhää. askellehti.fi RUKOUKSEN ELEKIELI SÄÄTYLÄISNAINEN SOTASAIRAALASSA TALVEN PARAS PATARUOKA OLLI VALTONEN: LAURA HONKASALO: SIRKUN KEITTIÖ: Heljä Salonen: Meri huuhtoo huolet Askeleen hyvinvointinumero: Mistä syntyy hyvä elämä. Vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Julkaisemme maaliskuun Askeleessa kokoelman lukijoiden kirjoituksia, nimimerkillä tai etunimellä
Ateljeetalo on kuvanveistäjä Nina Sailon rakentama. Hän oli keskeinen toimija myös Kalevala-seuran perustajana. Oppivuodet oliAlpo SAilo ilmaisi joskus kirjeessä ilonsa lapsistaan ja kehui heidän reipastuneen: ”Hermoja ovat kysyneet, mutta mitä suurinta iloa ja riemua he toisaalta tuovat.” vat nivoneet heidät yhteen, myös taidekäsityksessä. Nykyisin siinä asuu Nina ja Alpo Sailon taiteilijaperheen lapsikatraan vanhin, eläkkeellä oleva opettaja Anni Sailo keskellä kalevalaisia veistoshahmoja. Nyt sitä perintöä vaalivat heidän jälkeläisensä. Nina oli äitinä hauska ja kannustava, ja kaikkea mielenkiintoista tapahtui kaiken aikaa. Viipurissa syntynyt Nina Stünkel tuli Sailon oppilaaksi vuonna 1932. Toinen tuo mieleen etäisesti Hvitträskin, sadan vuoden takaisen taitelijakodin. Alpo Sailo totesikin vanhempana: ”Mihin minä jään, siitä vaimoni jatkaa.” Ruokasalin säännöt Annin lapsuuden muistot kodista ovat varsin valoisia. Karjalaiset mahtihahmot pronssiin valettuina katselevat ateljeessa nykyelämää. TeksTi: MauriTz HellsTröM • kuvaT: MauriTz HellsTröM ja sailojen koTialbuMi I täisellä Kirkkonummella, mutkaisen metsätien päässä on kaksi valkoista taloa. Sisällä avautuu henkeäsalpaavasti menneen ajan taide. Modernismi vielä etsi suuntaansa. Sisaruksilla on huikea näköala Suomen historiaan ja kulttuuriin. Mestarin ja oppilaan liitto Alpo Sailo syntyi Hämeenlinnassa vuonna 1877, yli 142 vuotta sitten. Pariskuntaa yhdisti vahvasti Kalevalan maailma, joka itsenäisyyden alkutaipaleella oli muodostunut yhdeksi Suomen kulttuurin kivijalaksi. Olihan heidän isänsä Alpo Sailo Akseli Gallen-Kallelan oppilas, tunnettu kuvanveistäjä, itsenäisyysaktivisti ja kulttuurivaikuttaja. – Vanhemmat olivat enimmäkseen kotona, se oli lapselle turvallista. Lähin naapuri on arkkitehti Árpad Sailo, vuonna 1947 syntynyt Alpon ja Ninan kuopus. Oppilasaika tavallaan päättyi 1938 mestarin ja oppilaan avioitumiseen. Kalevalan mailla Kuvanveistäjäpariskunta Alpo ja Nina Sailo ilmestyivät pikkulapsineen Itä-Karjalan sotatoimialueelle jatkosodan loppuvaiheessa. askel 2/20 40 ~. Taiteilijat tulivat Vienaan tallentamaan kalevalaista maailmaa
~ 41 askel 2/20. alpo sailon teosten joukossa on myös larin parasken patsas
Oli kuitenkin oikea aika mennä Vienan kyliin, koska sodan jälkeen sinne ei enää päässyt. Vieraanvaraisuutta Tapiolassa Sailon perheelle tuli uusi tilanne, kun iäkäs isä kuoli yllättäen kadulle Helsingissä vuonna 1955. Kulttuuriteko sotatoimialueella Annin lapsuuteen liittyi myös erityinen vaihe, kun jatkosodan loppuvaiheessa Sailon taiteilijaperhe meni päämajan erikoisluvalla Itä-Karjalaan, sotatoimialueelle. Vasta Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen Karjalan kansa pääsi ruohottuneita pihapiirejään suremaan. Vienassa vietetty aika oli inspiroiva mutta myös koetteleva. Pelkkä oleminen niissä oloissa oli täyttä työtä. Alueelle oli muuttanut 1500-luvulla suomalaisia. Metsäsuomalaisten keskuudesta Sailot toivoivat löytävänsä luonnon parissa elävän ihmisen. 1800-luvulla syntynyt isä ei ollut mitenkään ankara lapsille, kunhan tiettyjä sääntöjä noudatettiin. Piti luopua Lallukan ateljeesta, tuli muutto syntymässä olevaan Tapiolaan. Jatkuvana riesana olivat majapaikkojen syöpäläiset. Tässä kasvuympäristössä pieni Anni kasvoi vastuun kantamiseen, pienemmistä sisaruksista huolehtimiseen ja kaikin tavoin äidin auttamiseen. – Savutuvat ovat kiinnostavia, paljon mainettaan parempia ja yllättävän kehittyneitä. NiNa-ÄidiN TuKeMisesTa tuli anni sailolle rinnakkainen elämänura opettajantyön ohella. Oli ihailtavaa, että taiteilijat pystyivät siellä vaativaan luovaan työhön. Lapset olivat mukana, muuten lastenhoidon järjestäminen niissä oloissa olisi ollut hankalaa. Vienasta tuli sodan jälkeen pakolaisia Suomeen, vaikka Viena on aina ollut osa Venäjää. Aikuisena arkkitehti Árpad Sailo on osallistunut alueen suomalaisten pihapiirien ja rakennusten kunnostamiseen. Viime hetkillä Vienaan Lapsiperheelle päätös mennä sotatoimialueelle oli rohkea. Taiteilijat ikuistivat piirroksin ja saveen muovailtuna runonlaulajia Vienan Karjalan Pirttilahdessa ja Vuokkiniemessä. Kaikkea piti olla mukana, lastentarvikkeista muovailusaveen. ”Kyllä kaikki järjestyy.” – Oli kivaa, kun kanttiini oli lähellä. sailojeN ateljeekoti askel 2/20 42 ~. Asemasodan aikana Sailot tallensivat sitä kalevalaista maailmaa, joka oli ollut heitä lähellä jo vuosikymmenien ajan. Sailoille kalevalaisen perinnön tallettaminen oli kuitenkin kaikki kaikessa, eikä sitä sotakaan voinut estää. Pienelle Árpad-pojalle kokemus oli voimakas. Lapsille tämä vaihe oli uusi ja kiehtova; sodan jälkeen suomalaislapsille Ruotsin yltäkylläisyys oli hämmästyksen aihe. Niihin kuului, että ruokailuun mennessä lasten oli seistävä tuoliensa takana, kunnes vanhemmat tulivat pöytään. Metsäsuomalaisten savutuvissa Kun Viena jäi sodan jälkeen ankaran rajan taakse, Sailon perheen seikkailut saivat 1950-luvun alussa jännittävän jatkon Ruotsissa, Värmlannissa. Nuoremmille sisaruksille hän oli ”vara-äiti”. Äidin tuki ja vara-äiti Sotilaspäällystölle oli yllätys, että jo 65-vuotiaalla Alpo Sailolla oli pieniä lapsia. Karjalan kansan sydän on vieläkin näillä laulumailla, vaikka paluuta ei ole. Armeija huolehti pitkälti heistä, eikä Anni muista siltä ajalta mitään pelkoa, vaikka sodan äänet välillä kuuluivatkin. Lämmityksen aikana niissä voi hyvin oleskella, jos ne on oikein rakennettu, Árpad sanoo
Ateljeen valmistuttua oppilaat vierailivat ja viihtyivät siellä; jotkut pyysivät saada yöpyäkin ateljeen yläkerrassa. – Lasten kanssa työskentely on todella inspiroivaa, ne ovat neroja! Anni järjesti normaalin opetustyön ohella oppilailleen hauskoja tapahtumia, eväsretkiä. Aikoinaan Eliel Saarinen oli lupautunut Kalevala-talon suunnittelijaksi ilman korvausta. Nyt Nina Sailon ateljeetalo on yksityinen, perikunnan omistama talo ja Annin vanhuudenkoti. Nina Sailo oli vieraanvarainen ja innostunut ihmisistä. Myöhemmin hänelle muodostui suuri kiinnostus alueen suomalaismenneisyyteen. Nina teki vielä vanhemmalla iällä merkittäviä töitä taiteen saralla. Nuoruudessa eletty vuoden au pair -pesti Pariisiin oli Annin merkittävämpi irtiotto kodin ympyröistä. Määrätietoisen ja vahvan Nina-äidin rinnalla toimiminen täytti toisen puolen elämää. Alpo Sailo uskoi kuitenkin Kalevala-taloon loppuun asti. Kun talo saatiin pystyyn, Nina Sailo totesi: ”Nyt työ on tehty.” ”Mihin minä jään, siitä vaimoni jatkaa.” SailoN perheeN Värmlandissa metsäsuomalaisten joukossa viettämä aika jätti Árpad Sailoon vahvan jäljen. Näin hän tavallaan toteutti edesmenneen miehensä toiveen Suomen kansan Kalevala-talosta. Gallen-Kallelan kuolema vei raskaan sarjan taidevaikuttajan tuen hankkeelta, ja yhteiskunnan mielenkiinto siirtyi muihin haasteisiin. Hänen teemansa oli, että kyllä kaikki järjestyy! Anni muistelee. Kaikki perustui Ninan taiteelliseen työhön, hän teki uudessa ateljeessa neljä suurta veistosta, ja talo saatiin maksettua. Anni toimi ateljee-hankkeen kirjanpitäjänä. Anni oli tässä kaikessa merkittävä tuki ja otti vastuuta käytännön asioista. – Äiti oli aina iloinen ja huumorintajuinen. ~ 43 askel 2/20. Hänen näkemyksensä mukainen suunnitelma oli kuitenkin niin massiivinen, että hanke jäi. Ne ovat neroja! Ammatillinen ura vei Anni Sailon ala-asteen opettajaksi Espoossa. Hankkeen onnistuminen jännitti etenkin Árpadia, mutta lopulta kaikki meni hyvin. Mahtailematon maailma Varsin iäkkäänä Nina Sailo rakensi ateljeen kirkkonummelaiseen metsään, lastensa tukemana. Nina meni lähemmäksi alkuperäisen ajatuksen mukaista rakennusta, jossa Kalevalan maailma esiintyy itsestään tietoisena, mutta ei mahtaile. Annin vuosi Pariisissa meni omanikäisten porukoissa, kunnes koti kutsui takaisin. Hänen silmiinsä nousee lämmin loiste. – Silloin se oli muotia. Kasvavalle nuorisolle löytyi kavereita Tapiolasta, oli malleja, joista piti huolehtia, oli joukko ystäviä ja kulttuuririentoja
Jos Pepe ei ole jo siellä, se seuraa varmasti ja kehrää pehmeästi. Lemmikki HEART minä Pepe rakastaa ja saalistaa teksti: danielle miettinen • kuvat: peero lakanen Romeon äiti kantoi kissanpojat Pepen ja Roosan uuteen kotiin sylissään ja laski ne eteisen lattialle. Varpaiden jyystäminen on viimeinen konsti. Äiti toivoo, että hyvä ruoka saisi kissat pitämään tassunsa irti pihapiirin eläimistä, mutta tappioita tulee. – Se puree lopuksi niin kovaa, että mä herään varmasti. Romeo ei muista aikaa ennen Pepeä. Pikimusta PePe on pikkueläinten kauhu, mutta Romeolle takuuvarma lohduttaja. Tikun nokkaan kiinnitetty höyhen on hitti, sitä kisu jaksaa saalistaa loputtomiin. – Siitä tulee rauhallinen ja lämpöinen olo. Kun ovikello soi, Pepelle avataan ikkuna. Peiton alla sähäkästi liikahteleva jalka on myös hyvä saalis. Isä on väsännyt liiketunnistimen, joka saa ovikellon soimaan. Välillä poika miettii, kuinka kauan yhdeksänvuotias mirri vielä on hänen kaverinaan. Pepe muutti Yrlundeille, kun Romeo oli yksivuotias. Kerran joku lähetti äidille kuvan, missä Pepe istui lastenvaunujen tavaratilassa ja olisi halunnut lähteä ajelulle, Romea muistelee. Jos siskojen kanssa tulee riitaa tai tietokonepelissä tappio, poika kellahtaa äidin ja isän vuoteelle. Maatiaiskissa ilmoitti, että sillä oli nälkä. Se on leikattu, eikä siksi juokse tyttökissojen perässä. Hän tietää, että kissatkaan eivät elä ikuisesti. – Kaikki naapurit ei tykkää, kun Pepe menee niiden autoon. Kun kello soi, Pepelle avataan ikkuna. Kun Pepe haluaa sisälle, se hyppää isän työhuoneen ikkunalaudalle. – Onneksi äiti nousi antamaan ruokaa ja mä sain vielä nukkua, Romeo Yrlund kertoo. – Äiti ei kyllä tykkää, että Pepe syö lintuja. Romeo oli oppinut juuri kävelemään ja tepsutti kohti mustaa karvapalloa. Yleensä Pepe nukkuu Romeon kainalossa. Naapurin kissa oli saanut pentuja ja Romeon siskot kävivät leikkimässä niiden kanssa. Jos tassutus ei tepsi, seuraa nuolaisu karhealla vaaleanpunaisella kielellä. Kun kieltä pitää kiinni päästä ja heilauttaa, kissa näkee matomaisessa liikkeessä jotain vastustamatonta. Sen Romeo muistaa vain kuvista. Romeo käy äidin kanssa ostamassa kissoille ruokaa lemmikkiliikkeistä, sellaista, jossa on paljon lihaa ja vähän viljaa. Se luottaa kaikkiin ja on jokaisen kaveri. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä. N arskis, sanoi varvas, kun Pepe haukkasi sitä aamulla kuudelta. Romeo on Pepen suosiossa, koska Romeo jaksaa leikkiä. Sitten haluan oman kissan. askel 2/20 44 ~. – Kun muutan omaan kotiin, Pepeä ei enää ole. Vaikka Pepe viihtyy paljon ulkona, se ei koskaan lähde kauas. PePe on utelias ja tulee mielellään syliin. – Lasken usein, kuinka monta vuotta on siihen, että Pepe on saman ikäinen kuin Brutus silloin kun se kuoli. Se saa Pepen loikkaamaan ihan niin kuin se hyppäisi puutarhassa myyrän kimppuun. Brutus oli perheen edellinen musta kissa, joka eli 15 vuotta. Pepe saa olla ulkona niin paljon kuin se haluaa. Myös isän kitarankielet toimivat hyvin. He luopuivat pennuista mielellään. Aamulla nälkä saa kissan painelemaan poikaa tassulla poskelle. Olen mä vähän ylpeäkin siitä, Romeo tunnustaa. Mun kaveritkin tykkää Pepestä. Naapuriperheessä oli jo koira, undulaatteja, monta kissaa ja kuusi lasta
PePe on säilyttänyt lapsenkaltaisuutensa, vaikka on jo tukevasti keski-iässä. ~ 45 askel 2/20. Romeo Yrlund leikkii kissansa kanssa mielellään
B erliiniin asettunut Vilja Riutamaa saapuu tapaamispaikaksi sopimaamme pieneen viihtyisään kahvilaan lähellä kotiaan reippain askelin. Neljästä sisaruksesta kolmesta tulikin musiikin maistereiksi valmis– IhMettelen tiukkaa jakoa kuvataiteilijoihin ja muusikoihin. Arkisiin kontakteihin on tullut paljon uusia tuttuja hiekkalaatikolta. Alun perin Berliinin taideyliopistoon opiskelemaan tullut ja näyttämöllä säteilemiseen tottunut sopraano on Nooan myötä löytänyt paikkansa myös berliiniläisten äitien ja isien maailmassa. Metsien lapsen maailmat Musiikki on aina kuulunut Viljan elämään. Joskus Vilja ja Ari ovat pyrähtäneet Berliinin kaduille esittämään Arin sanoittamia ja sovittamia lauluja omaksi ja ohikulkijoiden iloksi. Varsinaisen leipätyönsä hän on kuitenkin löytänyt tietokonealalta ja työskentelee ohjelmoijana Berliinissä. Hänen isänsä on tenori Lasse Riutamaa, ja Vilja sekä kaikki hänen sisaruksensa ovat musiikkiopiston kasvatteja. Viljan Nooa-poika oli vaatinut äidin huomion lähtöön saakka, mutta lopulta pikkumies jäi tyytyväisenä isän kanssa kotimieheksi. Isänsä Arin kanssa Nooa käy myös paikallisen ruotsalaisen seurakunnan perhekerhossa, koska isä toivoo hyvän ruotsin kielen taidon siirtyvän pojallekin. luovuus purkautuu sielusta monin tavoin. – Käymme esimerkiksi lähiseurakunnan perhekerhossa. Lisäksi helluntailainen arvomaailma on molemmille tuttu herätyskristillisten lapsuudenkotien kautta. Berliinistä löytyy paljon hyviä katumuusikoita, jotka ilahduttavat muita kaupunkilaisia taidoillaan. Katumuusikoita Berliinissä Musiikki kuuluu myös Viljan puolison kiinnostuksen kohteisiin ja se yhdistää pariskuntaa. Ylöjärveltä lähtöisin oleva Ari on aina ollut kiinnostunut kielistä ja hankkinut itselleen monipuolisen kielitaidon. Vilja kertoo esiintymisten johtaneen välillä merkittäviltä tuntuneisiin kohtaamisiin, ja kuuntelijat ovat kertoneet musiikin koskettaneen heitä. Vilja kertoo, miten vauva on muuttanut arkisia ympyröitä. Esimerkiksi vapaaehtoistyön arvostamiLaulun voimaa Berliinissä Sopraano Vilja Riutamaan elämään Berliinissä kuuluvat suomalainen kuoro ja seurakunta sekä vauva-arki. teksti ja kuvat: eeva Bode nen ja elävän lauluperinteen vaaliminen kuuluvat helluntailaisuuteen. askel 2/20 46 ~
Oman lauluäänensä sopraano kertoo varsinaisesti löytäneensä vasta 19-vuotiaana esiintyessään ensimmäistä kertaa yksin julkisesti. Suomessa Duo Hermanchitoa kuultiin esimerkiksi kesällä Sääksmäki soi -musiikkipäivillä. Berliiniläistynyt nuori perhe viettääkin mielellään aikaa Viljan lapsuudenkodin maisemissa Sipoossa ja Arin kotiseudulla Ylöjärvellä. Loin uusia maailmoja. – Hakeuduin kuvataiteiden pariin luonnostaan pienestä pitäen. Lapsena samoilin mielelläni yksin luonnossa ja juttelin itsekseni. Viulunsoittoa musiikkiopistolla harrastanut Vilja piti itseään ujona kuvataiteilijatyttönä, eikä haaveillut sopraanon urasta. Kun Vilja matkustaa Suomeen, kuuluu ohjelmaan myös duon ohjelmiston harjoittelu veljen kanssa. Tuntui siltä kuin Jumala olisi näyttänyt minulle, että sinulla, Vilja, on tämä lahViljan Kuoron monipuoliseen ohjelmistoon kuuluu myös hengellisiä lauluja. Kuvataidelukion jälkeen musiikki kuitenkin kutsui Viljaa ja hän uskaltautui Paimion kansalaisopiston musiikkija teatterilinjan pääsykokeisiin. – Olen ollut aina sellainen metsien tyttö. – Laulaminen pääsykokeissa oli niin kuin kirkastusvuorella käyminen. Sukulaisten tapaamisen lisäksi Vilja nauttii Suomessa siitä, että on paljon tilaa ja luontoa. Sen ohjelmistoon kuuluu esimerkiksi klassisen musiikin merkkiteoksia sekä myös kevyttä musiikkia ja kansanmusiikkia. Kuvataide tuntuu monipuolisesti lahjakkaasta Viljasta vieläkin läheiseltä, ja hän kertoo edelleen ikään kuin kuvittavansa laulamaansa esiintyessään. Veljensä Matti Riutamaan kanssa Viljalla on yhtye nimeltä Duo Hermanchito. Yksi sisaruksista taas vaihtoi musiikin opettajan työhön. tuneita ammattimuusikkoja. ~ 47 askel 2/20. Duolla on tiedossa Saksan kiertue vuoden 2020 alkupuolella, ja se on tehnyt maassa kaksi aikaisempaakin kattavaa kiertuetta Saksalais-suomalaisen seuran kutsumana. Hän esimerkiksi yllätti menemällä kuvataidelukioon musiikkipainotteisen lukion sijaan. Kuvataidetyttö löysi laulun Tie ammattimuusikoksi ei ollut Viljalle suinkaan itsestäänselvyys, vaikka hän musiikin parissa kasvoikin. Kuvat voivat olla kuvia esitetyn kappaleen tarinasta tai nuottikuvia
Saat käyttää sitä, iloita siitä ja ilahduttaa muita. Musiikin maailmaan lähtemistä seurasivat myös monet maineikkaat julkiset esiintymiset, kuten Savonlinnan Oopperajuhlien kuorossa laulaminen ja kiinnitykset Suomen Kansallisoopperaan. Viljasta on hienoa, että yhteydet Suomeen ovat pysyneet hyvin yllä. Rukouspyynnöt kuultiin Unelmaopinnot Berliinissä osoittautuivat kuitenkin kovaksi kouluksi. Tiedonjanoinen ja ennakkoluuloton Vilja halusi kuitenkin oppia vielä enemmän ja ilmoittautui Turun taideakatemian järjestämälle mestarikurssille, jolle oltiin saatu opettamaan maineikas professori Berliinin taideyliopistosta. Suomalaisella sisulla hän ripusti ison seinäkalenterin huoneensa seinälle ja ruksasi jokaisen jaksamansa päivän silloin kun opinnot tökkivät. Opit tekivät vaikutuksen myös Viljaan ja mestarikurssilla niiden makuun päästyään hän päättikin hakea Berliinin taideyliopistoon voidakseen jatkaa niiden parissa. ja. askel 2/20 48 ~. – Lähtö tuntui luontevalta, minulla oli silloin myös vanhoja ystäviä Berliinissä. Suomalaissopraano sai loistavat arvostelut. Mestarikurssilta taideyliopistoon Laulaminen vei Viljan mukanaan niin, että hän jatkoi Paimion kansalaisopiston jälkeen Turun ammattikorkeakouluun opiskelemaan laulunopettajaksi. Jopa vierailta tuntuneisiin saksalaisyliopiston sääntöihin sopeutuminen tuntui opettavaiselta. Lisäksi Vilja huomasi, ettei liika riippuvuus opettajien tai muiden auktoriteettien mielipiteistä ole hyvästä ja oppi ottamaan enemmän vastuuta omasta kehityksestään. Musiikki kuuluu erottamattomasti kolmikon elämäntapaan. Keskus tarjoaa tilat myös paikallisen suomalaisen seurakunnan toiminnalle ja kokoaa kaupungin suomalaistaustaiset lapset Suomi-kouluun suomen kieltä oppimaan. Lisäksi hän on musisoinut yksittäisissä seurakunnan tapahtumissa. Myös Viljaa ensin opettanut professori kävi seuraamassa esitystä ja tuli sen jälkeen kiittelemään Viljan kykyjä ja taitoja. Luottamus Jumalaan kuitenkin kantoi. Kuorolaulua suurella sydämellä Berliinissä Vilja on ottanut tehtäväkseen paikallisen suomalaisen kuoron johtamisen. Professori oli kerännyt mainetta erityisesti teknisellä lähestymistavallaan laulamiseen. Kriitikot kehuivat erityisesti Viljan äänen väriä ja sitä, kuinka hän osasi säännöstellä ääntään. – Olin haaveillut oopperan naispääosan esittämisestä. – Olen kiitollinen pojasta ja miehestäni. Kulttuurit törmäsivät ja opiskelu Amerikasta lähtöisin olevan professorin ohjauksessa tuntui ajautuvan umpikujaan. Laulaminen oli ollut ikään kuin minun ja Jumalan juttu. Nooa nousi jo lavalle Pienen pojan äitinä Vilja on miettinyt sitäkin, että ehkä olisi viisaampaa yrittää tulla vähän lapsen kaltaiseksi eikä antaa liian analyyttisyyden kahlita. Paikallisen suomalaisen seurakunnan toimintaan Vilja osallistuu muun muassa säestämällä kanttorina jumalanpalveluksissa. Herkkänä taitelijasieluna Vilja kärsi tilanteesta ja mietti vakavissaan opintojen keskeyttämistä. On niin kiva, kun on tuollaiset kaverit, joiden kanssa voi tehdä kaikenlaista. Nooa oli Viljan mukana esiintymislavalla jo ennen maailmaan tuloaan, kun äiti lauloi Mozartin ison ohjelmiston Pori Sinfoniettan konsertissa vähän ennen vauvan syntymää. Kaiken kaikkiaan opintojen aikaiset koettelemukset kasvattivat monella tavalla. Haavoista tuli vahvuuksia Kannustusta Vilja sai muun muassa näyttämötaiteen opettajalta, joka tarjosi Viljalle pääosaa italialaisessa Claudio Monteverdin oopperassa L`incoronazione die Poppea. Lauluun hän sai väliaikaisesti toisen opettajan. Hän käy myös aina mielellään pohjoisessa kotimaassa, vaikka viihtyykin Berliinissä erinomaisesti. Viime kesänä noin puolivuotias pienokainen taas pääsi äidin ja isän mukana esiintymään musiikkinäytelmään suomalaisten Pohjois-Norjaan perustamaan Pykeijan kylään, kun vanhemmat osallistuivat kylän historiasta kertovaan Arto Myllärisen musiikkinäytelmään. Professori halusi jopa siirtää Viljan pois omalta laululuokaltaan. Suomalainen pappi Päivi Lukkari myös kastoi Nooan Berliinissä, ja sukulaiset Suomesta saapuivat paikan päälle juhlahetkeä viettämään. Kuoro kokoontuu Suomi-keskuksen tiloissa Kreuzbergin kaupunginosassa. Aika näyttää, minne Viljan ja perheen tie vielä johtaa. Osan saaminen tuntui siltä kuin Jumala olisi kuullut rukouspyyntöni ja ajatellut, että annetaanpas tämä tehtävä nyt Viljalle. – Vastuunotto kuorosta tuntui luontevalta, koska olin jo lapsena nähnyt isän johtamassa seurakunnan kuoroa vapaa-aikanaan ja omistautuvan tehtävälle suurella sydämellä. Rukouspyynnöt saada voimia ja ilonaiheita elämään tulivat kuulluiksi. – Havahduin myös arvostamaan sitä alkuvoimaa, jonka olin laulamisesta löytänyt. Arvostan sitä alkuvoimaa, jonka olen laulamisessa löytänyt. Vilja valmistui lopulta ainoana vuosikurssiltaan määräajassa. Välillä hankalaksi käynyt yhteistyö vietiin loppuun myönteisissä merkeissä, ja Vilja uskoo haavojen muuttuvan vahvuuksiksi
Ihmisten kokonaisvaltaista hoitamista tarvitaan. Masennus on kansantauti. E n t i s t E n vä ä r n i l ä i s t E n perheiden korkea lapsikuolleisuus ja tautien niittämä kuolema koskettivat. Meillä on kuitenkin uusia sairauksia. Vaikka 1700ja 1800-lukujen papit olivat maaseudun harvoja koulutettuja asukkaita ja edustivat säätyläisiä eli niin sanottua herrasväkeä, olivat hekin alkeellisten terveysolojen armoilla. Hälyttävä määrä nuoria kärsii mielenterveysongelmista. Keuhkotauti, kolera, pilkkukuume ja punatauti raivosivat, parhaassa iässään olleet elämät katkesivat. Tietojen haravointi entisistä asukkaista antoi toimimiseen tässä paikassa uutta, syvää ulottuvuutta. Vuoden 1701 virsikirjan värssy kuuluu: ”Sinä paras lääkäri lääkitset / Sekä sielun että ruumihin ruwet.” Kivuttaja ja huimaaja ~ 49 askel 2/20. Monella paikkakunnalla jonot koulupsykologien vastaanotoille ovat pitkiä ja nuorisopsykiatrian resurssit ovat äärimmillään. Osanneeko kukaan sanoa, mistä kaikesta masennuksen yleisyydessä ja nuorten pahoinvoinnissa on kysymys. 1870-luvulla kuolleen Klaes Weisellin kuolinsyyksi oli merkitty ”kivuttaja”. minna Kettunen • Kirjailija & Väärnin pappilan emäntä pappilan salissa ”Sinä paras lääkäri lääkitset Sekä sielun että ruumihin ruwet.” S ukelsimme ajassa 250 vuotta ja kokosimme kirjan Väärnin pappilan asukasja rakennushistoriasta. Sairaiden luona käyneet ruustinnat saivat tartunnan lavantaudista ja menehtyivät. Nykyisen pappilan 1840-luvulla rakennuttaneella papilla oli 11 lasta, mutta heistä neljä kuoli tuhkarokkoon parin kuukauden sisällä. Mainitut sairaudet ja käsitykset niistä tuntuvat meistä muinaisilta. nuo arkaaisilta kuulostavat sanat kiehtovat mieltäni. Niin monet ovat tällä rannalla ja näissä huoneissa eläneet, syntyneet ja kuolleet sekä kokeneet monenlaisia vaiheita niin omassa kuin kotimaan elämässä. Ne tuntuvat ilmentävän kansanomaista maailmankuvaa: Sairauksia aiheuttavat eräänlaiset olennot, joita voidaan ajaa pois ehkä tietäjän loitsuilla – samaan tyyliin kuin Jeesuksen aikana, jolloin sairauksia pidettiin pahojen henkien ja riivaajien aikaansaamina. Selvitystyössä apunamme ollut lääkäri kertoi, että vielä 1960-luvun lopulla hänen vastaanotolleen Kainuussa oli tullut potilaita, jotka olivat kertoneet vaivoikseen ”huimaaja”, ”oksettaja” tai kaikkein oudoimpana ”mielenkääntäjä”
Niistä osa on elinikäisiä. Kirjallisuudesta tohtoriksi väitelleen Siri Hustvedtin teoksessa on jopa uuvuttavuuteen asti kirjallisuuslainauksia. Se jää lukijalle arvailtavaksi, mikä kirjassa on totta ja mikä mielikuvitusta. Yksi kiinnostavimmista nykykirjailijoista on New Yorkin Brooklynissa asuva Siri Hustvedt. Yhdeksi keskeiseksi välivuoden kokemukseksi nousee Siriin kohdistunut raiskausyritys. amerikan kuvaaja muistoja tulevaisuudesta. Niiden vastapainoksi on avartavaa lukea kyseisessä maassa kirjoitettua tasokasta kaunokirjallisuutta. Otava 2019. Kuusikymppinen Siri Hustvedt katsoo sympaattisesti parikymppistä itseään. Päiväkirjasta on julkaistu otteita. siri Hustvedt. Muistamme monesti sellaista, mitä ei ole koskaan tapahtunut.” Yhdysvaltalaisella Siri Hustvedtilla on norjalaiset juuret molempien vanhempiensa kautta. Näissä kohtaamisissa on lämpöä. MARI TEINILÄ kuusikymppinen kirjailija kuvaa myötätuntoisesti itseään nuorena. Hänen puolisonsa on kirjailija Paul Auster, tytär Sophie Auster on puolestaan näyttelijä ja laulaja. Hän kuvaa erilaisten, osin kummallisten ystävyyksien muotoutumista. Tuolla lailla meidän mielikuvituksemme työskentelee. Häneltä on julkaistu suomeksi kuusi Kristiina Rikmanin suomentamaa teosta, muun muassa kirjat Kaikki mitä rakastin, Kesä ilman miehiä ja Säihkyvä maailma. kirjoittaa välivuotenaan. Kirja väittää tekstin perustuvan kirjailijan omaan päiväkirjaan kyseiseltä ajalta. askel 2/20 50 ~. Viime vuonna ilmestynyt autofiktiivinen teos Muistoja tulevaisuudesta kertoo nuoresta, kirjailijanurasta haaveilevasta S.H:sta, Siri Hustvedtista, joka viettää välivuotta 1970-luvun lopun New Yorkissa ennen yliopisto-opintojen aloittamista. Kuten kirjailija kirjoittaa eräästä kuvaamastaan henkilöstä: ”Aivan, hän on minun keksimäni, mutta minä muistan hänen hymynsä. Kirja kulkee monella eri tasolla, se sisältää muun muassa salapoliisitarinan, jota kirjan päähenkilö S.H. Teksti kuvaa myös lapsuutta Minnesotassa sekä nykyhetkeä, muun muassa tapaamisia 94-vuotiaan äidin kanssa. kirjat Kuukauden kirja O ta va P residentti Donald Trumpin aikakausi on muokannut Yhdysvaltoihin liittyviä mielikuvia
jäin kirjassa kaipaamaan reseptejä kotimaisesta superjuuresherkusta, punajuuresta. Siksi sanoilla kannattaa opetella kertomaan tarinoita. ihan lopuksi Saivosalmi tarjoaa lempeät viikko-ohjelmat aloittelijalle ja edistyneelle. Elina innanen. kirjasta löytyy myös hyödyllinen lista raaka-aineista, jotka kertovat esimerkiksi harassista, tahinista ja kaurapalasta. vartti riittää, lupaa opettaja ja personal trainer Anna saivosalmi. tässä asennemuutos, josta lähtee hyviä sanoja. Tammi 2020. ne voivat olla tuhoavia tai rakentavia. kirjan alkuosassa Saivosalmi motivoi. iloinen liikuntakirja Vartti riittää opastaa tyytyväisyyteen omaa itseä kohtaan. Kirjapaja 2020. tämä kirja auttaa liikkumaan pikkuhiljaa. 1 Liikuntaa vähiteLLen Elämäänsä voi parantaa liikkumalla pienissä erissä. tässä yhteydessä nakit ovat toki vegaanisia nakkeja. Suurimpaan osaan ei tarvita välineeksi muuta kuin oma keho, joihinkin kahvakuula tai kuminauha. mari teiniLä Chocochilin arkiruokaa. moni on ottaja sen sijaan, että olisi antaja. kun herätyskello aamulla soi, kannattaa kertoa itselleen tarina tulevasta päivästä myönteisesti, kiitollisesti ja yksityiskohtaisesti. kaiken lähtökohta on kääntää ajatuksensa pois omasta minästä. Sanat unohtuvat, mutta niiden jättämän tunteen ihminen muistaa. martti vaalahti. kasvisruokien osuus on kuitenkin lisääntynyt taloudessamme, sillä viime vuosina on tullut niin hyviä lihaa korvaavia proteiinipitoisia, esimerkiksi härkäpapupohjaisia aineksia. Sanansa voi valita. ulkonäköpaineet saa unohtaa, tärkeää on hyvä mieli ja huolenpito itseä kohtaan. Löytyypä kirjasta resepti myös nakkeihin ja perunamuussiin. Anna saivosalmi. vaalahti painottaa sanojen aikaansaamaa tunnetta niin toisissa kuin itsessä. ~ 51 askel 2/20. koonnut: Freija Özcan Inspiraatiota arkeen ClAirE ChAmbErlAinin Huilihetkiä tarjoaa mielelle kuin taukojumppaa kiireen keskelle. Claire Chamberlain. ”Sillä saavuttaa tunteen, että on tehnyt itsensä eteen jotain todella suurta”, hän kirjoittaa. ne kaikki voi toteuttaa kotosalla, osa sopii ulkotreeniksi. Lisäksi innasen kirja tarjoaa ohjeita jälkiruokiin ja välipaloihin. Loppuosa koostuu valmiiksi suunnitelluista, hauskan tuntuisista pikku treeneistä. minä kokkaan joskus ruokaa myös kotimaisesta lampaasta ja naudasta. hyvään elämään herkullista arkiruokaa kasviksista ruoKA-blogisTi (ChoCoChili-blogi) Elina innasen viides ruokakirja Chocochilin arkiruoka tarjoaa puolen tunnin vegaanireseptejä helpottamaan arkea. vaalahti puuttuu sanoihin, joita puhumme toisillemme ja itsellemme. vartti riittää. 30 minuutin vegaanireseptit. huilihetkiä, hyvää oloa ja aikaa itselle. WsoY 2019. . sanojen supervoima. kirjassa on hyvän olon vinkkejä ja pohdiskelevia tekstejä, joita ryydittävät eri alojen ihmisten ajatelmat. 2 SanoiSta Supervoimaa mArTTi vAAlAhdEn kirja sanojen supervoimasta on kiehtovaa luettavaa. Sitten jaksaa toteuttaa unelmiaan. näin valitset sanasi oikein ja onnistut elämässä. . Kosmos 2019. joka syö vähän, maistaa paljon”, tietää kiinalainen sananlasku. Charlie Chaplin: ”nauru piristää, helpottaa ja hoitaa.” Clint Eastwood: ”elämältä saa sen, mitä sille itse antaa.” steve Jobs: ”tärkeisiin asioihin voi keskittyä vain, jos osaa sanoa ’ei’.” ”joka syö paljon, maistaa vähän. elina innasen kirja sisältää salaattiohjeita sekä reseptejä keskellä talvea lämmittäviin soppiin, kuten nuudeli-linssikeittoon ja minestronekeittoon
Ja uupumista koko hengelliseen elämään. myös vapaaehtoinen rinnallakulkija esimerkiksi spr:n kautta saattaisi auttaa. Hän puhuu hiljaisuudessa. U lla-Christina Sjöman on todennut jossakin haastattelussa: ”Rukoileminen ei ole vain pyytämistä – – rukoileminen on sitä, että tulee niin lähelle Jumalaa, että hänestä tulee elämä omaan elämään.” Rukoileminen on lopulta hyvin yksinkertaista. Mitä enemmän harjoitat tätä Jumalan ja sinun läheisyyttäsi, sitä enemmän hänen elämänsä virtaa sinun elämääsi. jos sen sijaan ajattelet, että sinun voimasi eivät riitä, sinulla on jo paljon paremmat mahdollisuudet. rukoilemme sitä, mutta se ei ehkä yksin riitä elämän saamiseksi hallintaan. kärsin myös valtavasta syyllisyyden tunteesta. tarvitset nyt ihmisen, jonka kanssa voisit turvallisessa suhteessa kertoa tarinaasi. Kun hän puhuu ja me kuuntelemme, olemme avoimia hänen puheelleen, ja se alkaa vaikuttaa meissä. Hän on silloin läsnä. Ainakin syntyy paljon sisäistä meteliä. Ajattelemme, että kun oikein luen Raamattua, rukoilen monin tavoin ja teen hyvää, niin Jumala kuulee paremmin. jaa kuormaasi jonkun kanssa. Joskus olemme myös oman hengellisyytemme hurmiossa. silloin jumalalla on mahdollisuus tulla sinun elämääsi voimaksi ja avuksi. alkoholi pitää meidät usein poissa toisten seurasta, mutta ulos lähteminen ja ihmisten tapaaminen tekevät hyvää. Hän rakastaa pieniä ja voimattomia. niin kuin tässä: ”kärsin paniikkihäiriöstä ja peloista. Onnea vain matkaan! Todennäköisesti opimme paljon itsestämme ja hengellisyydestämme. ToivoTTomuuTTa on monessa esirukouspyynnössä. elämä on yksinäistä, koti menetetty ja työ uuvuttavaa. Kun Jumala halusi puhua kansalleen, hän vei heidät erämaahan. Ei tarvitse lähteä minnekään, vaan saa olla siinä missä on, ristiä kätensä tai muutoin pysähtyä ja puhua Jumalalle, hiljaa tai ääneen. rukous pirjo kantala • tuomaspappi Ajatuksia rukouspyynnöistä onko vielä toivoa. Hän on silloin tullut sinua lähelle. se taas johtuu ryyppäämisestä. kannattelemme sinua rukouksen välityksellä. joskus suorastaan vihaan itseäni enkä voi antaa itselleni anteeksi.” kerrot köyhyydestä ja kodittomuuden tunteesta. onko paikkakunnallasi diakonia tai pappia, jonka luona voisit käydä sielunhoidossa. toivon pilkahduksia elämääsi! toisessakin kirjeessä kerrotaan itseinhosta. Niin meillekin elämän erämaa on hiljentämisen paikka, jossa kuulemme Jumalan äänen paremmin. mitä muutoksia voisit tehdä jo nyt. Anna Jumalan tulla elämääsi askel 2/20 52 ~. aina on toivoa. Ikään kuin uskoisimme, että pärjäämme hengellisellä tiellä omin voimin. toivot ja rukoilet, että saisit kotisi takaisin. Hyväksy itsesi, huolesi ja kaipuusi. jumala hyväksyy sinut juuri sellaisena kuin olet, olethan hänen luomansa, mutta tarvitset myös kanssakulkijoiden rohkaisua ja kannattelua
toimitus@kotimaa.fi otsikolla ”Rukouspyyntö”. Käsittelemme viestit luottamuksella. Ole läsnä siellä, missä hätä ja pelko on suuri. ~ 53 askel 2/20. Rukouksen alueella se merkitsee sitä, että Jumala ottaa sisäiset voimavaramme käyttöönsä, hänen oma hiljaisuutensa ottaa ne valtaansa ja hänen voimansa virtaa läpi koko olemuksemme. Voimme jättää ne hänelle ja hän voi tehdä asioille paljon enemmän kuin osaamme pyytää tai ajatella. Rukouspyyntöni: pyyntösi puolesta rukoillaan Helsingin Mikael Agricolan kirkon Tuomasmessun rukousryhmässä ja myös Tuomasmessun yhteydessä kerran kuussa. Siunaa niitä, joilla on raskas työ ja niitä, jotka tuntevat elämänsä tyhjäksi työttömyyden tai sairauden vuoksi. Mystiikassa käytetään joskus käsitettä ”ligatura”, joka on lääketieteellinen termi ja tarkoittaa verisuonten liittämistä yhteen. Efesolaiskirjeessä sanotaan, että Jumala ”joka meissä vaikuttavalla voimallaan kykenee tekemään monin verroin enemmän kuin osaamme pyytää tai edes ajatella”. (Ef. Tätä rukoilemme Jeesuksen nimessä. Tahdotko, että puolestasi rukoillaan. Jeesus, ihmisten ystävä ja veli, siunaa niitä, jotka tuntevat itsensä yksinäisiksi, hylätyiksi ja riittämättömiksi. 3:20) Rukous on omien ja myös toisten asioiden tuomista Jumalan eteen. Amen Kun laitamme pois oman etevyytemme ja osaamisemme, Jumala antaa meille jotakin tilalle. lähetä pyyntösi sähköpostilla osoitteeseen askel. Tai kuoressa osoitteella Askel, PL 279, 00181 Helsinki. Kun Jumala halusi puhua kansalleen, hän vei heidät erämaahan. Siunaa niitä, jotka surevat eläviä rakkaitaan, joilla on vaikeuksia ja niitä, jotka surevat ja kaipaavat poismenneitä. Kirjoita ”Rukouspyyntö” kuoren vasempaan ylälaitaan
Ninarose näki läheltä, miten köyhistä köyhimmät, kastittomat tytöt pääsevät kouluun ja miten se vaikuttaa koko yhteisöön. TEksTi ja kuvaT: NiNarosE Maoz askel 2/20 54 ~. Lakukoira ja Eden Vuosi Himalajan juurella Työ avustusjärjestö Fidalla vei Ninarose Maozin ja hänen kaksi alakouluikäistä tytärtään vuodeksi Kathmanduun, Nepaliin
~ 55 askel 2/20. NiNarose PooN HilliN vaelluksella, jonka hän teki veljensä kanssa. NiNarose, DaNia ja eden nepalilaisissa häissä. Täältä näkyvät muun muassa annapurna ja Dhaulaghiri. TeksTi ja kuvaT: NiNarose Maoz TuliaiseNa suoMeeN olivat lämpimät muistot ystävällisestä vuorten kansasta ja laku-koira
Syyskuussa lensin Kathmanduun ja lokakuussa hain lapset, kun arjen tärkeät asiat olivat valmiina odottamassa. Jos olet kastiton tai alakastinen, olet yhteiskunnan pohjasakkaa. Vuorten välissä sijaitsevan Kathmandunlaakson päällä velloi paksu pölypilvi. Jos yrität täyttää ruukkusi omalla vuorollasi, saatat tulla piestyksi. Sinuun ei saa koskea, eikä kanssasi syödä. Tajusin myöhemmin, etten itsekään käyttänyt kokotummia vaatteita koko vuonna. Sen vaikutus näkyy kuitenkin jokapäiväisessä arjessa. Mopot ja jalankulkijat tungeksivat autojen väleissä pakokaasun keskellä. Oli sadekauden loppu, mutta pitkään aikaan ei ollut enää satanut kunnolla. Et saa tehdä ruokaa, etkä käydä temppelissä, sillä olet saastainen. Olin luvannut, että tyttöjen pitkäaikaisiin iltarukouksiin tulisi nyt vastaus yllättävältä taholta ja ottaisimme koiran. ”Vuoret näkyy! Vuoret näkyy!” Olin tehnyt matkaja ruokatoimittajan töitä pitkään ja työskentelin freelancerina. Mopoja, lehmiä ja kulkukoiria Vuorista ei näkynyt jälkeäkään. Heti ensimmäisenä iltana kuului talomme katolta lasten huuto: ”Vuoret näkyy! Vuoret näkyy!” Pian seisoimme yhdessä tasakatolla ihailemassa Himalajaa, maailman korkeimpien vuorten lumisia huippuja. Sukunimi on sama kuin kasti. Mietin, oliko tämä juhla sittenkään naisten. Naiset, nuoret ja vanhat, kansoittivat kadut ja kulkivat pareittain tai ryhmissä. Kun kuulin keväällä 2018, että Fidalle haettiin viestintäsuunnittelijaa, tiesin, että minun pitäisi hakea paikkaa. Niin tai näin, värikylläistä katseltavaa, kauniita pukuja ja iloisia ilmeitä tarjosi ensimmäinen päiväni Kathmandussa syksyllä 2018. Maassa, jossa perheen merkitys on kaikki kaikessa ja vanhempien ihmisten sanaa kunnioitetaan, on vaikea vastustaa perheen mielipidettä. Kastista ei pääse eroon Nepal on yhä yksi Aasian ja koko maailman köyhimmistä maista. Värit hyppäsivät heti silmiini, enkä koskaan lakannut ihastelemasta niitä. Kastia ei pääse pakoon. askel 2/20 56 ~. Tästä kaoottisesta, mutta kauniista kaupungista tulisi minun ja tyttärieni Danian (12) ja Edenin (10) koti. Erityisesti naisten ja tyttöjen asema on vaikea. Kastittomuutesi selviää jo ulkonäöstäsi tai viimeistään sukunimestäsi. Oli vielä löydettävä asunto, selvitettävä kouluasiat, etsittävä kotiapulainen ja löydettävä koiranpentu. Heikko-osaisten elämää vaikeuttaa myös kastilaitos, joka virallisesti kumottiin jo 60-luvun alussa. Naisilla oli vapaapäivä – olihan nyt naisten juhla teej. Jos juot vahingossa lasistani, se täytyy heittää pois, sillä saastutat sen. Jos menet erikastisen kanssa naimisiin, saatat saada perheesi ja sukusi vihan tai vähintään halveksunnan osaksesi. Toivoin kuitenkin, että valinta kohdistuisi minuun vain, jos minun todella kuuluisi lähteä. Hautajaisvärikin oli puhtaanvalkoinen, eikä kukaan pukeutunut mustiin. Moni heistä oli matkalla temppeliin rukoilemaan. Mutta niin vain löysin itseni loppukesästä 2018 pakkaamasta tavaroitamme kotona Espoossa ja selvittämästä rokotusja kouluasioita. Yhtenä päivänä lähteminen oli jännittävää, toisena se oli ehdoton ei. Et saa hakea vettä samasta kaivosta ylempikastisten kanssa tai joudut ainakin odottamaan vuoroasi. Jos olet vielä tyttö, sinua ei kannusteta opiskelemaan. Talot oli maalattu mitä mielikuvituksellisimmilla väreillä: vaaleanpunaista, -sinistä, vihreää ja keltaista. Kaikilla oli kirkkaanpunaiset, kauniisti koristellut sarit. Muutos lähtee koulutuksesta Vuoristoperheen tyttönä sinut eristetään muusta perheestä kerran kuussa kuukautistesi ajaksi karjavajaan, chhaupadiin. Hehän menivät rukoilemaan aviomiestensä puolesta. Yksin NiNarose Maoz aloitti Fidalla aasian viestintäsuunnittelijana, ja hänen vastuullaan oli seitsemän maata, asemapaikkana Nepal. Kastittomana sinua ei myöskään valita työpaikkaan, jota haet, koska sen saa automaattisesti joku ylempikastinen. Kulkukoirat etsivät jalkakäytävillä ruokaa roskiksista. Matka eteni hitaasti kuoppaisilla kaduilla. Moottoritiellä makasi lehmiä märehtimässä ohikulkijoiden heittämää ruokaa. Kun saavuimme yhdessä perille, odotti Kathmandun kodissamme myös uusi, suomalainen au pairimme. Luokanopettajana työskentelevä Elina tuli auttamaan meitä arjessa ja lasten sopeutumisessa kansainväliseen kouluun. Olin kertonut lapsille, etten ollut nähnyt vuoria vielä kertaakaan ja kestäisi varmaankin jonkun aikaa, että pääsisimme näkemään ne. Lapsilla oli monenlaisia tunteita
Miksi omat lapseni pääsivät automaattisesti kouluun ja toisaalla vanhemmat tekevät suuria uhrauksia saadakseen lapsensa koulutettua. Tuntui pahalta, että itse asuin lämmitetyssä talossa, johon tuli juokseva vesi, kun vieressä nukuttiin aaltopellistä kyhätyissä taloissa ja vesi haettiin kaivolta. Joinakin päivinä appi ilmoitti, että saastemäärät nousivat hengenvaaralliselle tasolle Kathmandun keskustassa. Jos et ole käynyt koulua, et osaa lukea, etkä tunne oikeuksiasi. Kishun DeVin isällä ei ollut varaa ostaa pojalleen kuin yhdet vaatteet, mutta likaisesta resupekasta tuli arvostettu rehtori, joka on saanut jokaisen kylänsä lapsen kouluun. ~ 57 askel 2/20. Kehitysmaa-arjessa oli totuttelemista. ”Välillä melkein itken” ”Välillä melkein itken, kun ajattelen meidän lähellämme hökkeleissä asuvia ihmisiä”, kertoi tyttäreni Dania. Silloin vältimme kaupungille menoa ja kattoparvekkeella oleilua. Vaikka olen arvostanut Suomen luontoa aina, nousi Kahtmandun roskaisuuden ja saasteiden jälkeen kotimaan raikas ilma ja puhdas luonto silmissäni arvoon mittaamattomaan. Huolestuneena luin ilmansaasteen vaikutuksista erityisesti lasten terveyteen. Joskus sitä joutui suuhun vahingossa, mistä seurasi pelko ripulista ja loisista. Sain joka aamu puhelinruudulleni hälytyksen päivän saaste-ennusteesta. Kotona meillä hurisivat ilmanpuhdistimet yötä päivää. kylmässä vajassa olet altis joutumaan raiskaajan tai villipedon uhriksi. Tai voit kuolla savumyrkytykseen nuotion vuoksi, jonka olet sytyttänyt talvella lämmikkeeksesi kylmään vajaan. Niinpä kaikki lähteekin koulutuksesta. Mietin, miltä tuntuu äidistä, jonka lapset heräävät aamulla sormet hallayöstä kohmeina kouluun. Lapset oppivat pian, ettei kraanavettä saanut juoda. Miksi valittaisin. On tärkeää saada lapset, myös tytöt kouluun. Tuntui turhamaiselta valittaa sähkökatkoista, tyhjästä vesitankista katolla tai ruokakaupan huonosta valikoimasta, kun meillä itsellämme oli asiat hyvin. Olin käynyt Nepalissa kerran aiemmin ja lukenut ja kuullut maasta, mutta tätä kaikkea oli vaikea Suomesta tulleen, tasa-arvoon tottuneen ymmärtää ja hyväksyä. ”Äiti, koiralla ei ole kotia” Tytöt olivat alussa aivan innoissaan kaduilla kuljeksivista lehmistä ja veivät ruokaa kulkukoirille. Äitejä ja lapsia kuolee joka vuosi kuukautisvajoissa. Heidän oli vaikea Kylä oli siisti ja kaikki pitivät siitä yhdessä huolta. Vasta muutettuani maahan pääsin lähemmäksi paikallisten arkea ja tajusin, mitä esimerkiksi kastittomuus tarkoittaa käytännössä. Tyttöjen mielestä oli jännää käyttää hengityssuojaimia ensimmäistä kertaa elämässään, olivathan he saaneet lisäksi itse valita niiden värin. Haitallisia perinteitä ja asenteita on vaikea muuttaa. Tämä on karua todellisuutta monen nepalilaisen tytön ja naisen elämässä. Jos olet äiti, joudut ottamaan lapsesikin vajaan
Me lähdetään takaisin Suomeen ja saat jäädä itse tänne”, ilmoitti vanhempi tyttäreni. Jos olet kastiton, sinuun ei saa koskea. Välillä kehitysmaahaasteet tuntuivat rankoilta ja ikävä Suomeen yltyi lapsilla kovaksi. Hän haluaisi opiskella ompelijaksi ja toivoisi voivansa pukeutua jonakin päivänä kauniisiin vaatteisiin. Hänen kouluttamaton isänsä työskenteli päiväpalkkalaisena maanomistajien pelloilla, mutta koulutti poikansa yliopistoon saakka. Toisaalta monet kulkukoirat vaikuttivat vapailta ja tyytyväisiltä laumoissaan. Sanju haaveilee koulusta Etelä-Nepalissa tapasin Fidan tukeman koulun rehtorin, Kishun Devin, joka tulee itse alakastisesta perheestä. hyväksyä, ettei niitä saanut silittää. Totuimme pian siihen, että koiralenkillä kadulla tuli vastaan vesipuhveliansa ulkoiluttava täti, ja että puhvelinmaito piti keittää ennen kuin sitä joi. ”Äiti, tuolla koiralla ei kotia ja se seuraa meitä. Vielä muutama vuosi sitten tarpeet tehtiin pelloille ja juomavesi tuli likaisesta joesta. Kiersin työni puitteissa kylissä, joissa Fida työskentelee. Mutta haikeat olivat jäähyväiset, kun oli aika sulkea matkalaukut. Himalaja näkyi katolta Arkisin pysyttelimme omilla nurkillamme, mutta myös lähiympäristö tarjosi erilaista eksotiikkaa – näimmehän katoltamme hyvällä säällä 7000–8000 metriin kohoavan Himalajan huiput ja pääsimme seuraamaan, kuinka läheisen riisipellon sato korjattiin sirpein. Entä Sanjun äiti. Vaikka lasten koulupäivät olivat pitkiä, sisältyivät harrastukset niihin. Kävin Luoteis-Nepalissa köyhässä kylässä, jossa kaikkien kotien pihalla on nyt oma vessa. askel 2/20 58 ~. Nyt Sanju haaveilee siitä, että hänestä tulisi kylänsä ensimmäinen tyttö, joka on suorittanut kaikki 12 luokkaa. Eikä pyykkiä kannattanut pestä isoja määriä, jos mieli päästä samana päivänä suihkuun. Kun kysyin lapsilta, mitä tulee ikävä, Eden vastasi, että keramiikkatunteja. SaNju pääSi kouluun, kun suurperheen leskiäiti päätti laittaa nuorimmat lapsensa opin tielle, vaikka heidän apuaan olisi kipeästi tarvittu kotitöissä ja auttamassa peltotöissä. ”Miksi toit meidät tänne turhanpäiväisen työsi vuoksi ja päivität vain jotain Fidan Facebookia. Suomeen paluun jälkeen vanhempi tyttöni kertoi, että on päättänyt lähteä isona lähetystyöhön, auttamaan muita. Kiintiöpaikalla, mutta kuitenkin. Arvostettu rehtori on saanut jokaisen kylänsä lapsen kouluun. Tutustuin paikallisiin ja kuulin heidän tarinoitaan. Itse kaipaan uljaiden vuortenhuippujen lisäksi herttaista vuoristokansaa ja ihania, eläväisiä koululapsia, joihin tutustuin kylissä. Joillakin niistä oli jopa t-paita talven kylmyydeltä suojaamassa. Viikonloppuisin teimme patikkaretkiä lähikukkuloille, kuten nepalilaiset alle kolmen kilometrin korkuisia vuoria kutsuvat. Iltaisin ja viikonloppuisin meillä oli paljon yhteistä aikaa. Dania taas jäi kaipaamaan intialaisia marawan-hevosia, joilla oli hassut korvat. Hän itse on kunnanvaltuustossa. Ongelmista huolimatta päällimmäisenä mieleeni jäi ilo ja uskomaton sinnikkyys: se, miten ahkerat nepalilaiset jaksavat hymyillä ja pyrkiä eteenpäin. Kyläpäällikkö kertoi, kuinka jokaisella on ystävä tai sukulainen, joka on kuollut koleraan tai lavantautiin. Tutustuin myös 15-vuotiaaseen Sanju-tyttöön, joka oli päässyt Fidan avaamaan kouluun, päinvastoin kuin isommat sisarensa. Voimaantunut nainen ei halua naittaa tytärtään teini-iässä, kuten suurin osa vanhemmista, ja kannustaa tyttöä opiskelemaan. Moni koira oli selkeästi hylätty lemmikki. ”Miksi toit meidät tänne?” Arki – se on lopulta aika samanlaista missä päin maailmaa tahansa: koulunkäyntiä, työtä, ruoanlaittoa, harrastuksia, kodin askareita. Fidan työ Nepalissa keskittyy erityisesti lasten koulunkäyntiin, perheiden toimeentuloon ja puhtaaseen veteen sekä sanitaatioon eli vessojen rakentamiseen ja hygienian parantamiseen. Olimme tutustuneet niin paikallisiin kuin Nepalissa asuviin suomalaisiinkin. Muutenkin kyläläisten elämänlaatu oli kohentunut: kylä oli siisti ja kaikki pitivät siitä yhdessä huolta. Eikö voitais ottaa se meille?” Lasten sydän meinasi murtua, kun heidän piti jättää söpö pentu tai takkuturkkinen koira kadulle oman onnensa varaan. Sen oli joku ystävällinen ohikulkija pukenut koiralle. Sydän jäi Nepaliin Vuosi on lopulta lyhyt aika oppia uusi maa, kulttuuri ja kieli; kaikki jäi puolitiehen. Lukutaidoton, kastiton nainen on tänä päivänä aivan erilainen kuin työmme alkaessa. Nyt kulkutaudit olivat hävinneet ja lasten ripulitaudit vähentyneet. Toisina päivinä taas elämä maistui
Hän syntyi Jumalan koko ihmiskunnalle Valitun kansan historiassa valmistaman kertomuksen oikeaan aikaan ja paikkaan. modErni EksEgETiikka ja koko raamatuntutkimus on ottanut etäisyyttä kirkon perinteisiin tulkintoihin Raamatun kahden osan suhteesta. Pastori Freija Özcan ja rovasti Jussi rytkönen vastaavat kysymyksiin, joita voi lähettää osoitteella: askel, ”kysy papilta”, Pl 279, 00181 Helsinki tai askel.toimitus@kotimaa.fi m att eu s Pe ntt i ~ 59 askel 2/20. Mutta suuremmalla Vanhan testamentin kriittisellä ja kirkon opetusta palvelevalla selittämisellä voitaisiin kirkossa ehkä paremmin muistaa se, että Jeesus ei pudonnut maailmanhistoriassa mihinkään tyhjiöön. alun pErin kristittyjen pyhä kirja oli Vanha testamentti, jota selitettiin Jeesuksen ristinkuoleman, ylösnousemuksen ja koko uuden uskon avaamien kysymyksien näkökulmasta. Paikka paikoin Uusi testamentti on kuin Vanhan testamentin kristologinen kommentaari. Akateemisessa eksegetiikassa Vanhaa testamenttia ei siis tutkita tai selitetä kirkon uskon näkökulmasta. Lisäksi kirkossa on kautta aikojen ajateltu myös niin, että erityisesti Uusi testamentti avautuu oikealla tavalla vain kirkon käytössä, sen tulkitsemana ja Pyhän Hengen valaisemana. TällaisEn kysymyksEn kohdalla joutuu sanomaan, että nyt ei ainakaan pelata napeilla. EsimErkiksi suomEn evankelis-luterilaisen kirkon harjoittamassa sananselityksessä Uusi testamentti, erityisesti sen evankeliumit, ruhtinoi selvästi yli Raamatun muiden kirjoituksien. Raamattu on yksi Jussi Rytkönen • teologian yleismies telmillä kuin muutakin vanhaa kirjallisuutta: tiede ei voi metodologisesti väistää siksi, että Jesajan kirjalla tai Matteuksen evankeliumilla on kirkon sisällä se tulkintahistoria, mikä niillä on. Kirkon parin tuhannen vuoden vaelluksen aikana on tuskin ollut aikaa, jolloin kysymykseen olisi yksityiskohdissaan ollut vain yksi, kaikkia kristittyjä yhdistänyt vastaus. Itse Uusi testamentti sisältää valtavasti viittauksia Vanhan testamentin kirjoituksiin. Kristityt omaksuivat käyttöönsä nimenomaan Vanhan testamentin kreikankielisen käännöksen eli Septuagintan, vaikka juutalaistaustaiset alkukirkon jäsenet tietenkin lukivat myös hepreankielisiä lakia, profeettoja ja kirjoituksia. Molemmat kuuluvat kristityille ja molemmat, siis koko Raamattu, sen apostoliset ja profeetalliset kirjat, ”ajaa Kristusta”. Siitä voidaan tässäkin diskurssissa kuitenkin ammentaa paljon sellaista, millä on merkitystä ja hyötyä kirkolle, vaikka lähestymistapa ei ole kristologinen. Tätä voi ymmärtää, sillä onhan Uusi testamentti ja varsinkin sanoma Kristuksesta kristityille se tärkein asia. Mutta kirkon alkuperäinen ja edelleen voimassa oleva näkemys on, että Vanhan ja Uuden testamentin kirjoitukset ovat yksi ja yhtenäinen, koko pelastushistorian ja Jumalan ilmoitetun tahdon avaava pyhä sana. Raamattu on oikeastaan yli tuhannen vuoden aikana syntynyt kirjasto, ei yksi kirja. Kristityn kannalta hieman samankaltaista on, että Koraani sisältää paljon Uudesta testamentista tuttua, tosin myös uudelleen tulkittua ainesta. Vanhalle kirkolle ja myös Martti Lutherille oli selvää, että Kristuksesta puhutaan myös Vanhan liiton kirjoituksissa ja Kristus itse puhuu meille niissä. Siksi messussa luetaan säännöllisesti sekä Vanhaa että Uutta testamenttia. Tämä ei sulje pois sitä, että eräät Raamatun tekstit ovat olleet kristityille tärkeämpiä kuin toiset. Raamattua voidaan ja pitää tutkia yliopistoissa samoilla kriittisillä mene”Onko Raamattu yksi kirja, jossa on yksi ja sama juoni molemmissa osissa, vai korvasiko Uusi testamentti Vanhan testamentin ja tuli uusi jälkisäädös?” kysy papilTa onko sinulla kysyttävää Raamatusta tai hengellisestä elämästä. Ehkä yhdeksän saarnaa kymmenestä pidetään evankeliumiperikooppien tai vähintään Uuden testamentin tekstin perusteella. Kristus on Jumalan varsinainen Sana. Mainittakoon, että juutalaisuudessa kristittyjen perinteistä tapaa tulkita Vantaa testamenttia kristologisesti pidetään tietenkin erheellisenä ja kummallisenakin
Gerwig on ilmeisesti pohtinut tätä, koska näyttelijät johdattelevat tarinaa katseillaan haluttuun suuntaan. Mieleenpainuvinta on erikoinen kokemus rakkaudesta. W ils on W eb b 6.2.–5.3. FREIJA ÖZCAN Pikku naisia jälleen kerran Marchin sisarukset yrittävät kasvaa aikuisiksi maailmassa, jossa naista uhkaa köyhyys tai avioliitto vain rahan vuoksi. Nyt ensi-iltansa saanut Gerta Gerwigin käsikirjoittama ja ohjaama versio yhdistää Pikku naisiin myös Alcottin omaa tarinaa. Jon ( Saoirse Ronan) syttyvää rakkautta helpottaa elokuvassa se, että Friedrich Bhaerina nähdään hurmaava Louis Garrel. Välillä sisarukset muistelevat onnellista lapsuutta, jossa perhe oli köyhä, mutta mielikuvitusta ja rakkautta riitti; kaikki olivat koossa, ja Jon tarinat yhdistivät perhettä. Elokuva on kaunis, mutta mitä se lopulta antaa. Toki katsoessaan voi onnitella itseään siitä, että nykynainen voi toteuttaa itseään menemättä rikkaisiin naimisiin. Yksinäinen Beth sairastaa. Rooleissa on vahvoja naisia, Emma Watson (Meg), Laura Dern (Marmee), Meryl Streep (täti March) ja Florence Pugh (Amy). Menossa Elokuva PukudraaMaa ja feminismiä askel 2/20 60 ~. V aikka Louisa May Alcottin Pikku naisia on filmattu moneen kertaan, on yhä uudestaan kiehtovaa nähdä, mitä siitä on saatu aikaan. Romaanissahan professori on vanha ja setämäinen. Jo yrittää luoda kirjailijan uraa ja Meg tyytyä osaansa kotirouvana. Amy turhautuu taidemaalarina ja yrittää päästä hyviin naimisiin turvatakseen perheen toimeentulon. Nyt Pikku naisia ei etene kronologisesti, vaan se kertoo romaanin synnystä. Miten se syttyy, ja miten koko elämänsä yhtä sisarusta rakastanut rakastuukin toiseen
Lisätietoa: espoonteatteri.fi Kun Jumala tarvitsee psykoterapeuttia Teatteri 30 vuotta sitten HelmiKuun 1990 Askel esitteli parisuhteen rikastamiskursseja ja pohti sisarusten merkitystä malleina muille ihmissuhteille. Taiteilija Ritva Auvinen kertoi merkittävistä rooleistaan ja tunnusti: ”Kaikki perustuu armoon. Psykoterapeutilla on vain yksi istunto aikaa pelastaa maailma. Hautasija kirkossa oli arvostettu ja siitä maksettiin seurakunnalle enemmän. P sykoterapeuttina toimiva yksinhuoltajaäiti Ella saa vastaanotolleen masentuneen miehen. En voi elää ilman Jeesusta. Espoon kaupunginteatterin Revontulihallissa nähtävä israelilaisen Anat Govin näytelmä Voi Luoja! on häpeämätön komedia länsimaisen ihmisen alitajunnasta, ennakkoluuloista ja vihamielisistä väärinkäsityksistä. Vainajat laskettiin pehmustettuihin arkkuihin. Vähitellen käy ilmi, että asiakas ei ole kuka tahansa vaan itse Jumala. ~ 61 askel 2/20. Voi Luoja! -näytelmän on ohjannut Taru Mäkelä. Lattioiden alla oleva tila täyttyi hautakammioista ja arkuista. Kirkkoon hautaaminen loppui vuonna 1822 annettuun keisarilliseen asetukseen. Lasten haudoista löytyneistä esineistä kuvastuu välittäminen ja levollisuus. Äppelqvistit kokivat rakkaustarinan, jolle kukaan ei hurrannut. Mitä kuului Itä-Euroopan vähemmistökirkoille ja miten Lähi-idän arkeologisten kaivausten löydöt tukevat Raamatun luotettavuutta. Näyttely kertoo hautaustavoista ja tuo esiin myös aistikokemuksia. Potilas nostaa myös terapeutin omat tunteet pintaan. Kuoleman hajua peitettiin tuoksuilla ja antibakteerisilla kasveilla. Jumala pohtii suhdettaan luomakuntaan, joka on aivan sekaisin ja uhkaa tuhota itsensä ja sitä myötä kaiken muunkin. Asiakassuhteesta tulee haastava. Huolella haudatut Näyttely Ju us o W es te rlu nd Näyttelyssä pääsee tutustumaan virtuaalisesti Keminmaan kirkkoon ja kurkistamaan myös sieltä löydetyn kirkkoherra Rungiuksen ihon alle ja hänellä todettuihin sairauksiin. Mutta miten terapoit harvinaista asiakasta, jolla ei ole traumaa omista vanhemmistaan ja joka tietää sinusta kaiken. Martti Suosalon esittämä Jumala on väsynyt, masentunut, mielensäpahoittava keski-ikäinen mies. Ari Kauppila on Ellan autistinen poika, joka nähdään myös näytelmässä, vaikka se pääosin onkin kahdenkeskistä keskustelua. isiä, poikia ja taiteilijoita Anat Govin komedian päärooleissa nähdään martti Suosalo ja Sanna-Kaisa Palo. OuluSSA POHJOiS-POHJAnmAAn museossa näyttely Huolella haudatut kertoo 1200–1800-luvuilla pohjoissuomalaisiin kirkkoihin haudatuista vainajista ja ihmiskohtaloista. Sanna-Kaisa Palo esittää psykoterapeuttia, jonka elämä on pettymyksiä täynnä ja joka ei usko Jumalaan – ainakaan omasta mielestään. Hän on tullut keskeiseksi uskossani.” Isä ja poika, niilo ja Jorma elorinne kertoivat, mitä tapahtui 15.10.1956: Jorma tuli koulusta kotiin, kun isä sanoi: ”Minä olen tullut uskoon ja pyydän anteeksi, että olen ollut huono isä.” Jutun lopussa mainitaan Jorman nelivuotias tytär, merituuli, joka tunnetaan nykyisin laulaja-evankelista Jippuna
Myymälä: Hietalahdenranta 13, Helsinki ma–pe 9–17, la 10–15 puh. Alkoi matka äidin luo, tutustuminen haalistuneiden muistikuvien sijasta todelliseen äitiin. Monet tutkijat ovat pyrkineet osoittamaan aitousväitteet vääriksi ja käärinliinan keskiaikaiseksi väärennökseksi. Paasto on sisimmän suursiivous ennen pääsiäisaamun valoa. Ohjaus Alex Kendrick. Henkistä hyvinvointia, juurevaa arkea ja ihmissuhteita. Tilaamalla Askel-lehden muutat maailmaa paremmaksi kana kerrallaan. Saarnaa olli Valtonen, liturgina Pirjo Kantala. Tuomaskuoroa johtaa Inna Vintturi. Musiikissa Inna Vintturi, musiikkivieraana Markus Bäckman. Musiikissa Ville Myllykoski ja lauluyhtye Kuvaja. SACRUM MUUTTAA! Juha Hiltunen Valokuva Jeesuksesta – Torinon käärinliina tieteen, historian ja Uuden testamentin valossa Torinon käärinliina on yksi tunnetuimmista ja kiistellyimmistä pyhäinjäännöksistä. Asiakaspalvelu Puhelin 020 754 2333 Internet www.kotimaa.fi Sähköposti asiakaspalvelu@kotimaa.fi Osoite Porkkalankatu 7 B PL 279, 00181 Helsinki tilaan Askel -lehden itselleni lahjaksi Kestotilauksena 12 kk (11 lehteä) 6 lehteä Määräaikaistilauksena 12 kk (11 lehteä) 6 lehteä Muutan määräaikaisen tilaukseni kestotilaukseksi osoitteenmuutos (täytä vanha ja uusi osoite alle) vakinainen alkaen tilapäinen ajalle Ko tim aa o y m ak sa a po sti m ak su n Ko tim aa O y Va sta us lä he ty s Tu nn us 50 01 58 2 00 00 3 H EL SIN KI Lahjatilauksen saaja (Osoitteenmuutoksessa vanha osoite) NIMI OSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA SÄHKÖPOSTI PUHELIN SYNTYMÄVUOSI tilauksen maksaja (Osoitteenmuutoksessa uusi osoite) NIMI OSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA SÄHKÖPOSTI PUHELIN SYNTYMÄVUOSI Jokaisesta uudesta Askel-lehden tilauksesta osoitetaan Naisten Pankin kautta yksi euro naisten kanalayrittäjyyden tukemiseen Ugandassa. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Mikä on totuus liinan alkuperästä. Laskiaisen Tuomasmessussa saarnaa Heidi Zitting, liturgina Tatu Kotilainen. • TILAUSKOODI: Askel-12-19-K Hengellisen elämän perus asioita ja uusia virtauksia. Menossa P A L V E L U k o r t t i Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. Nimija yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Messujatkoilla Olli Valtosen syntymäpäiväkahvit. Saarnaa Jyri Komulainen, liturgina eeva Heikura. Uusi osoitteemme 3.2.2020 alkaen Fabianinkatu 8! Eteläesplanadilta Kappelin kohdalta myymäläämme on matkaa 100 metriä. 75-vuotispäivän lähestyessä Huovinen yllättäen löysi isänsä jälkeenjääneiden papereiden joukosta äitinsä kirjeet. Musiikissa Inna Vintturi, musiikkivieraana lauluyhtye Suora Lähetys. sunnuntaisin klo 18 Mikael Agricolan kirkossa Helsingissä . Kaupan päälle saan hyvän mielen, sillä Askel tukee Naisten Pankkia yhdellä eurolla/tilaus! Tilaa • soittamalla 020 754 2333 • sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi Puhelun hinta lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. tilaushinnat Suomeeen* Kestotilaus 89 € 11 lehteä (12 kk) 54 € 6 lehteä Määräaikaistilaus 99 € 11 lehteä (12 kk) 56 € 6 lehteä *Suomen ulkopuolelle meneviin tilauksiin lisätään postikulut. . Tulevat Tuomasmessut askel 2/20 62 ~. 27,00 (36,60) WSOY 27 00 Vauvan oma Rapinaraamattu Suloinen pehmokirja sisältää lauluksi mukaillun Psalmin 139 ajatuksen laulu leikkinä. Mitkä ovat viimeisimmät tieteellisen tutkimuksen tulokset. jakso vain 34,50 euroa (norm 54 euroa), jonka jälkeen tilaus jatkuu normaalihintaisena kunnes irtisanot sen. Voiko äidin löytää uudelleen, ja jos voi, helpottaako ikävä. 27,90 (34,90) 27 90 Eero Huovinen Äitiä ikävä Emerituspiispa sukeltaa omaan lapsuuteensa ja varhain kuolleen äitinsä muistoon kauniissa ja ravisuttavassa muistelmateoksessaan. Siellä hautuvat oivallukset, suuret ja pienet, syntyy monenlaista hyvää. . Kirjoja, levyjä, lahjatavaraa, löytöjä. Tuomaskuoroa johtaa anna Karjula. Tilaa Askel-lehti kätevänä kestotilauksena 6 lehteä 1. 1.3. Myymälässä paljon yksittäiskappaleita ja yllätyslöytöjä. Hinnat alkaen 0,50 €. 16.2. 020 754 2350 tilaus@sacrum.. 12 tapaa paastota ja tehdä tilaa uudelle LEMMIKKI MINÄ: PEPE-KISSA SOITTAA OVIKELLOA Uskoa, toivoa & rakkautta 2/20 irtonumero 9,50 € Shh, hiljaisuus on ajatusten pesä. Mitä historia kertoo sen vaiheista. TEKSTI JA KUVITUS: RIIKKA JUVONEN kettusia . Uskoa, toivoa & rakkautta 1 2 /2 1 9 • A S K E L U S K O A , T O IV O A & R A K K A U T T A askellehti.fi RIKAS MIES JOKA ANTOI KAIKEN POIS JOULULLE EI OLE VAIHTOEHTOA KOLIN VAARAA VALLOITTAMASSA EIJA-RIITTA KORHOLA: OLLI VALTONEN: MINNA KETTUNEN: Seimellä aasin seurassa 19 levollista adventin askelta JOULU ON JEESUKSEN SYNTYMÄJUHLA IDA ELINA: Kari Kanala: Tarjoan pojalleni turvallisuutta Diakonissan matkassa Sodankylässä Uskoa, toivoa & rakkautta numero 9,50 € Tarjous on voimassa kotimaassa 31.12.2019 asti uusille tilauksille. askellehti.fi RIKAS MIES JOKA ANTOI KAIKEN POIS JOULULLE EI OLE VAIHTOEHTOA KOLIN VAARAA VALLOITTAMASSA EIJA-RIITTA KORHOLA: OLLI VALTONEN: MINNA KETTUNEN: Seimellä aasin seurassa 19 levollista adventin askelta JOULU ON JEESUKSEN SYNTYMÄJUHLA IDA ELINA: Kari Kanala: Tarjoan pojalleni turvallisuutta Diakonissan matkassa Sodankylässä Uskoa, toivoa & rakkautta numero 9,50 € 6 lehteä vain (Norm 54,00) 34 , 50 Innostavia tarinoita suurista ja pienistä elämän muutoksista. jouluun jouluun etukansi_01.indd 69-1 24.11.2019 14:20:14 1 /2 2 • a s k e l U s k o a , t o iv o a & r a k k a U t t a Verkkokauppa: www.sacrum.. + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Saarnaa Miikka Ruokanen, liturgina elina Vaittinen. 9.2. 23.2. kUronen: Laura Birnin Helene hurmaa Kari Lumikero ja äidin vaiettu kuolema Heidi Zitting rakastaa Tuomasmessun saarnoja uuden vuoden unelmaa matkavinkkejä: poHjolan kUninkaalliset kirkot ja kytHera Hyvää vuotta 2020! Uskoa, toivoa & rakkautta 1/20 irtonumero 9,50 € etukansi_01.indd 69-1 13.12.2019 15:22:20 askellehti.fi RUKOUKSEN ELEKIELI SÄÄTYLÄISNAINEN SOTASAIRAALASSA TALVEN PARAS PATARUOKA OLLI VALTONEN: LAURA HONKASALO: SIRKUN KEITTIÖ: Heljä Salonen: Meri huuhtoo huolet Askeleen hyvinvointinumero: Mistä syntyy hyvä elämä. 9,90 PIPLIASEURA Overcomer dvd War Roomin tekijöiden inspiroiva uutuuselokuva täynnä uskoa, huumoria ja rohkeutta. . MUUTTOALE 3.–18.1.2020 Sacrumin myymälässä ja verkkokaupassa! UUTUUS! 9 90 UUTUUS! askellehti.fi tico, pUllanmUrU ja HeimlicHin ote kUlje lUottaen koHti UUsia aikoja! jUmalan maailma tarvitsee omistajaoHjaUsta teemU rinne: pirjo kantala: matti j. 13,90 13 90 UUTUUS! UUTUUS! Varaston tyhjennys muuton alta. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta. + 14,9 snt/min. Musiikissa severi Laakso. Rapiseva kansi ja pehmeät sivut tekevät kirjasta vastustamattoman mukavan
Sen jälkeen on suomalaisessa kirjallisuudessa tapahtunut paljon, mutta ensimmäinen suomenkielinen romaani on silti monien mielestä edelleen paras. Kirjan jykevässä sanonnassa heijastuvat myös 1800-luvun suomalaisen hengellisyyden sanat ja kuvat. Vähän karrikoiden ja juonta oikoen voinee jopa sanoa, että erilaisten yhteentörmäysten jälkeen veljessarja muuttaa vuosikymmeneksi ihmisten ilmoilta Impivaaran korpien uudistilalle, koska ei halua oppia lukemaan – siis tulla osaksi yhteisöä. K ansallisromaanimme Seitsemän veljeksen ilmestymisestä tuli kynttilänpäivänä 2.2. sarjaa ei ole uusittu ensiesityksensä jälkeen. Seitsemän veljeksen kerronta etenee todellakin seitsemän miehen voimalla. Ajan kuva kirjassa kertoo staattisesta maalaisyhteisöstä, jonka keskipisteitä ovat kirkko ja sen edustajat, harvat maalliset virkamiehet, itselliset talonpojat ja irrallisempi väestö. Aleksis Kiven mestariteos ilmestyi alun perin keväällä 1870 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Novellikirjasto-sarjassa neljänä vihkona, joista ensimmäinen näki päivänvalon 2. Tosin Kiven arvostelijat murskasivat kirjan juuri siksi, että se kuvasi romantiikassa ihannoitua maalaiskansaa ”väärin”. Kiven romaanissa päähenkilön tehtävät on nimittäin oikeastaan jaettu veljesten kesken: kukaan heistä ei kohoa selkeäksi keskushenkilöksi, vaikka esimerkiksi Juhani vanhimpana ja tilaa ottavana johtajana on tarinassa usein äänessä, myös silloin, kun ei ehkä tarvitsisi. helmikuuta. Niinpä kirjaa lukeva saa omaksua myös aimo annoksen tätä menneiden päivien ihmistä ruokkinutta pyhyyden sanaa, joka oli veljeksillekin osa maailman kokemisen ja näkemisen tapaa. Mutta kaikki on tietenkin kirjailijan mielikuvituksen varassa. ”Kiljukoon nyt kaikkein kaula, koska mielin virren laulaa, voimasta seitsemän miehen.” Tätä Kissalan Aapelin luomaa ja Toukolan poikien kirjassa esittämää virttä on luultavasti jokainen suomalainen koulussa tai muuten veisannut Seitsemää veljestä lukiessaan. sarja on katsottavissa yle Areenalla tämän vuoden lokakuuhun saakka. Seitsemän veljestä tapahtuu mahdollisesti 1830ja 1840-luvun Suomessa, Kiven lapsuusvuosien aikaan. Etsivä löytää siitä runsaasti viittauksia esimerkiksi Vanhan virsikirjan (1701) ja Piblian (1776) jykevään sanontaan. Yksi merkille pantava piirre Seitsemässä veljeksessä on kirjan uskonnollisten kielikuvien ja teemojen runsaus. Yksiosaisena romaani julkaistiin 1873. Vastaavasti kuopus Eero kaikkein älykkäimpänä on usein taustalla, viisaasti ja vähän myhäillenkin vaiti – ennen kuin on aika iskeä sanan säilällä. Seitsemän miehen 150 vuotta Aleksis Kiven Seitsemän veljestä on kehitysromaani, josta Suomen kansa on peilannut identiteettiään. kuvassa Timo, Taisto Reimaluoto, Aapo, martti suosalo, Juhani, kai Lehtinen, eero, Tero Jartti, simeoni, Jari Pehkonen, Tuomas, Jarmo mäkinen ja Lauri, Pertti koivula. kuluneeksi tasan 150 vuotta. jussi rytkönen yl e ku va pa lv el u / An te ro te nh un en ~ 63 askel 2/20. Tämä kaikki on aikuisuuteen tulleelle veljessarjalle liikaa. Viime syksynä ylen Toivotut juhli Aleksis kiven päivää julkaisemalla Jouko Turkan ohjaaman version seitsemästä veljeksestä. Aleksis Kiven seura on julistanut Seitsemän veljeksen juhlavuoden alkaneeksi. Seitsemän veljestä on kuitenkin, paitsi seikkailuja varsinkin kehitysromaani, myös allegorinen ja vahvasti humoristinen kertomus koko kansamme nousemisesta metsäläisyydestä kohti sivistystä. Juhlavuoden suojelijana toimii presidentti Tarja Halonen
askel 2/20 64 ~. ristikko 2/2020 La at in ut M ar tt i Rä ik kö ne n oikean ratkaisun lähettäneiden kesken arvomme kirjapalkintoja! Lähetä ratkaisu 20.2. mennessä os.: Askel, PL 279, 00181 Helsinki. Tai sähköpostilla: askel.toimitus@kotimaa.fi nimi osoite oLen tiLaaja puh. Kuoreen tunnus Ristikko 2/2020
Wille riekkisen ja hänen metsästyskoiransa kuvasi jukka Granström. tavallinen tyttö 10101 sInä 40–65-vuotIas nainen. Henkilöt, jotka haluavat vastata sinulle, lähettävät kirjeensä toimitukseen, josta ne postitetaan sinulle viikoittain Askelen kuoressa avaamattomina. Olen uskossa. . IlmoItuKset lyhennetään tarvittaessa ja julkaistaan saapumisjärjestyksessä. Harrastan kuorolaulua, kuuntelen musiikkia, nautin kotioloista ja kristilliset asiat, niistä puhun mielellään. Erilainen muihin kansiin verrattuna.” ”Kaunis, tunnelmallinen, taiteellinen ja lumoava.” ”Aasin rauhallinen ja turvallinen katse. Katseessa mielenrauha.” ”Luonto, ihminen, hengellisyys tulevat esille kutsuvina.” ”Avaa emeritus piispasta ihan uuden puolen.” ”Voiko sympaattisempaa ollakaan kuin pidetty ed. . Merkitse kuoren vasempaan ylänurkkaan ilmoituksessa mainittu nimimerkki ja numero. Luomisen voima välittyy aurinkoisen Katrin myötä.” ”Suomen suvi oli käsin kosketeltavissa. Vastauskirjeet postitetaan viikoittain ilmoittajille. ”Kesäinen rauha, täynnä kasvun iloa. Sinua etsii nuorekas, hyväkuntoinen, kunnollinen nainen Helsingistä. Elämän turvallisuuttahan Askeleen lukemisesta saa.” ”Kansi toi iloisen mielen, aina kun osui silmiin.” ”Se on niin söpö ja itsepäinen!” KolmanneKsI enIten ääniä keräsi kansi nro 7–8, johon eetu linnankivi kuvasi Katri mannisen. Varaudu odottamaan vähintään kuukausi. Kun haluat oman ilmoituksen askel-lehteen: Kirjeenvaihtoilmoituksen hinta on 25 € kotimaasta, Pohjoismaista ja Baltiasta, muista maista 30 €. leijona 10102 heI! löytyIsIKö elämääni miestä, jolla on arvot kohdallaan ja muutkin asiat kunnossa, noin 70-v. Viesti: Askel/Kirjepalvelu lähetä lyhyehKö kirjeenvaihtoilmoitus (maksimi 50 sanaa) nimimerkillä, nimelläsi ja osoitteellasi varustettuna. Kaipaan aitoa luonnollista ihmistä, vaikka loppuelämäksi. ”Kannesta huokuu suuri tunne, ystävyys. suosikkikannet 2019 . Odotan kirjettäsi, niin voidaan tutustua paremmin. Onnea voittajille! heI, sInä tavallinen mies, ikä 65+–75 v. Kirjoita noin 60-vuotiaalle miehelle. Liitä maksettu pankkisiirtokuitti tai kopio siitä kirjeeseen. Olen mukava maalais/kotihenkinen nainen 60+. Ihmisen ikävä toisen luokse 10103 KIrjoIta mInulle ”peloton nappI on ehdottomasti nro 1”, totesi yksi äänestäjistä selväksi voittajaksi nousseesta marraskuun kannesta. ”Aasin katseessa oli jotain, mikä pysähdytti ja lumihiutaleet toivat joulun tunnelmaa.” ”Sommittelu kaunis. Välittyi kesän vihreys ja valo aidolla sekä iloisella tunnelmalla.” ”Tätä kohti kuljemme, kun pahin pimeä kausi on jälleen voitettu.” ”Suomalaisuutta parhaimmillaan.” KIItos KaIKIlle äänestäjille, joiden joukosta arvottiin kirjapalkintojen saajat: Kaija Kivioja, juhani Koskinen, riitta-liisa nousiainen, riitta rauhanen ja liisa rytky. Osoite: Kirjeenvaihtoilmoitus, Askel, PL 279, 00181 Helsinki. Kun haluat vastata kirjeenvaihtoilmoitukseen: Kirjoita kirje nimimerkille ja lähetä osoitteeseen Askel / Kirjoita minulle, PL 279, 00181 Helsinki. ~ 65 askel 2/20. Odotan vastaustasi. piispamme Wille ja kaunis Suomen pystykorva Nappi!” ”Mies ja koira näyttävät viisailta ja lempeiltä, ystävyyden voi aistia!” toIseKsI tulI joulunumeron sympaattinen aasikansi, jonka maalasi minna toivio. Ristikko 1/2020 KIrjapalKInnon voIttIvat: salme latvaKurikka Kauhajoelta, vuokko saarinen Seinäjoelta ja lauri tanskanen Polvijärveltä. Maksa summa Kotimaa Oy:n tilille Nordea FI60 1573 3000 0007 10
Kunpa olisi mennyt paremmin. Puhelimeni galleriasta löytyy liuta kuvia vitriineistä ja näyteikkunoista, jotka lähes aina saavat minut pysähtymään. Niin kuin toisin toivoin... Kuvernööri Kolumbus päätyi historiaan Amerikan löytäjänä ja Tokajin seutu UNESCON maailmanperintöluetteloon. Olen sen verran arka koti-ihminen. tämän kirjoittajassa ei asu pienintäkään löytöretkeilijää, apotista puhumattakaan. Tarinan mukaan sato myöhästyi Tokajin alueella, kun miehet olivat sotaretkellä, ja rypäleet peittyivät jalohomeeseen. K olumbus etsi merireittiä, luuli tulleensa Intiaan ja tupsahti Amerikkaan. Paikallinen apotti valmisti kurjan näköisistä rypäleistä kuitenkin viiniä, jossa olikin hieno aromi. ”niin kuin on kasvanut.” Tutkimusmatkalla sisimpään huomaan takertuneeni toisenlaisiin sloganeihin: Niin kuin minä varoitin. Puhelimeni galleriasta löytyy liuta kuvia vitriineistä ja näyteikkunoista, jotka lähes aina saavat minut pysähtymään. Galleriassani on puhutteleva kuva medaljongeista, joita tyttäreni kantoi kukkakimpussa hääpäivänään. Ensin mainituilla retkillä olen usein eksyksissä. Mitä olisivatkaan mummo ja ukko tuumanneet kultakutrinsa onnesta. Jos Amerikan löytäminen olisi ollut minusta kiinni, löytämättä tuo olisi vieläkin. Jos ei mene piirustusten, karttojen ja reseptien mukaan, voi kuitenkin löytää uusia mantereita ja makuja. Mitä lienevät tarinat kuvien takana. Niin kuin ei jo tässä olisi ollut tarpeeksi. Pienet maailmat vetävät puoleensa. teksti ja kuvat Päivi Puhakka • askelen toimitussihteeri Kirjoitan tällä palstalla toivosta, uusista aamuista, pienistä tulista pimeässä, valosta, joka näyttää polun pään vaikka yhden kipinän ja askelen ajan. Pienet tulet. Ankkuriköysi ja silkkinauha askel 2/20 66 ~. pienet tulet Pienet maailmat vetävät puoleensa. Homeiset rypäleet olisin varmasti heittänyt biojätteisiin tai tunkiolle. Miten rauhoittavaa olisi välillä hyväksyvästi todeta: Niin kuin on kasvanut. Sinebrychoffin museossa näin miniatyyreihin kuvattuja aatelisia, neitoja, upseereja, keisarinna, tanssijatar... Arvoituksellisia ilmeitä, kovia kasvoja, haaveilevia katseita. Pikkuruisissa koruissa on kuvia edesmenneistä läheisistä, jotka olivat juhlassa mukana silkkinauhan varassa. Vahingossa on tehty muitakin löytöjä, esimerkiksi Tokaji-viini. Viinin nimeksi tuli szamorodni (niin kuin on kasvanut). Olkoon niin. Viehättäviä nukkekoteja antiikkisisustuksella! Jorvin sairaalan aulassa näkemäni laaja pienoismalli Glimsin kievarin pihapiiristä 1800-luvulta; menneen maailman maalaisyhteisö askareineen, pistoaita, pärekatot, ruiskuhilaat pellolla, renki hakemassa karjaa laitumelta. Raudan valmistusta Fiskarsin ruukissa 1700-luvulla. Tai no, teen tutkimusmatkoja sisimpään ja pieniin maailmoihin. Silkkinauhakin voi olla luja kuin ankkuriköysi. Tanskan reissulla linssiin osui sotaväen hyökkäys seipäineen, Porvoossa Muumipappa vappuja dagen efter -tunnelmissa. Ei suurta liekkiä, ei koko maiseman valaisevaa roihua, ei keinovaloja, vain pieni liekki
~ 67 askel 2/20. Pieniin maailmoihin mahtuu kiehtovaa historiaa ja suuria tarinoita, onnesta, ikävästä, arjesta ja juhlasta
jakso 6 lehteä vain 34,50 euroa (norm 54 euroa), jonka jälkeen tilaus jatkuu normaalihintaisena kunnes irtisanot sen. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Kaupan päälle hyvä mieli; Askel tukee Naisten Pankkia yhdellä eurolla/tilaus. + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti.. + 14,9 snt/min. *Puhelun hinta lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. 6 lehteä vain (Norm 54,00) 34 , 50 Innostavia tarinoita suurista ja pienistä elämän muutoksista. Tarjous on voimassa 30.4.2020 asti ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Tilaa askel Tilaa askel Hyvän elämän erikoislehti Soita: 020 754 2333* Lähetä sähköpostia: asiakaspalvelu@kotimaa.fi TILAUSKOODI: Askel-2-20-K Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Henkistä hyvinvointia, juurevaa arkea ja ihmissuhteita. Hengellisen elämän perus asioita ja uusia virtauksia. Kestotilaustarjous: 1. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut