F I • I R T O N U M E R O 9 € 12 /2 17 • A S K E L S A A U S K O A , T O IV O A JA R A K A S T A A . 24 22 8 9 11 2 15 14 21 3 23 10 6 20 18 5 16 1 4 12 19 17 13 7. 1 2 / 2 1 7 • U S K O S T A , T O I V O S T A J A R A K K A U D E S T A • A S K E L L E H T I
¶ Ja sillä seudulla oli paimenia kedolla vartioimassa yöllä laumaansa. Niin heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään, ja he peljästyivät suuresti. ¶ Mutta enkeli sanoi heille: ”Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle: teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja . ¶ Niin Joosefkin lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ylös Juudeaan, Daavidin kaupunkiin, jonka nimi on Beetlehem, hän kun oli Daavidin huonetta ja sukua, verolle pantavaksi Marian, kihlattunsa, kanssa, joka oli raskaana. ¶ Niin tapahtui heidän siellä ollessaan, että Marian synnyttämisen aika tuli. ” (EVANKELIUMI LUUKKAAN MUKAAN 2:1–11). Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Kyreniuksen ollessa Syyrian maaherrana. Ja hän synnytti pojan, esikoisensa, ja kapaloi hänet ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut sijaa majatalossa. Ja kaikki menivät verolle pantaviksi, kukin omaan kaupunkiinsa. Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky, että kaikki maailma oli verolle pantava
040 733 2877 • Toimitussihteeri Päivi Puhakka p. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi • Kustantaja Kotimaa Oy, Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen Markkinointi Markkinointipäällikkö Minna Zilliacus • Ilmoitusmarkkinointi Myyntipäällikkö Pirjo Teva, p. Kaikkiaan näitä pääkirjoituksia on 19 vuoden aikana kertynyt 211. Kalevi Lehtisen antama nimi lehdelle sanoo: ”Tule askele askeleelta, minun kanssani kulkemaan.” Tekijätkin voivat aina oivaltaa uutta, saada vahvistusta arkeen ja luottamusta tulevaisuuteen. Toimitus vastaa ainoastaan tilatuista jutuista ja kuvista. Ajankulun huomaa selvästi vanhoja kalentereita selatessa. Kiitos yhteisestä taipaleesta lehti kerrallaan. Jumala näkee meidät ja saamme kulkea hänen valmistamissaan askelissa. Tuntuu etuoikeutetulta saada olla heidän kanssaan ensi vuonna enemmän kuin tähän asti. Kuronen, Erkki Kuusanmäki, Torsti Lehtinen, Eino Leino, Sirpa Norri, Teemu Rinne, Martti Räikkönen, Mirja Sinkkonen, Cheri Tamminen, Antti Valta ja Olli Valtonen • Ulkoasu Teemu Pokela • Taitto Jaska Peltola/Aste Helsinki • Kuvankäsittely Kirsi Laine • Käyntiosoite Hietalahden ranta 13, 00180 Helsinki Postiosoite PL 279, 00181 HELSINKI, Sähköpostit askel.toimitus@kotimaa.fi etunimi.sukunimi@kotimaa.fi • Askelen kotisivu: www.askellehti.fi • Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. Siunauksen varassa PÄÄKIRJOITUS Pirjo Wesaniemi päätoimittaja Päätoimittaja Pirjo Wesaniemi p. Työmenojen lomassa ensimmäisenä vuonna on muistutuksia kuopuksen hampaiden oikomishoidoista. Vuosien varrella on tullut lämmintä ja kannustavaa palautetta, joka usein päättyy siunauksen toivotuksiin. Oma unelmani on käynyt toteen näin, Askelen sivuilla. Perheeseemme syntyy helmikuussa seitsemäs lapsenlapsi. Tässä lehdessä kerrotaan, miten miljoonat ja miljoonat tytöt ovat luettuaan L. Toivotan Sinulle siunattua joulua ja seimen lapsen läsnäoloa. K irjoitan teille viimeistä pääkirjoitusta. On ollut hyvä kuulla, miten lehti on ollut apuna vaikeassa elämäntilanteessa ja miten joku erityinen juttu on antanut voimia ja toivoa ottaa askeleen eteenpäin. Vuosien varrella olen haastatellut useita satoja ihmisiä ja melkein jokaisella isoäidin merkitys on noussut yhdeksi tärkeimmistä lapsuuden muistoista. M. Tuntuu haikealta ja kiitolliselta. Nyt odotamme, milloin hänen oman vauvansa ensimmäinen hammas puhkeaa. Montgomeryn Annaja Runotyttökirjoja haaveilleet kirjailijan ammatista. Useat teistä lukijoista olette olleet Askelen matkassa kohta 34 vuotta uskollisesti sen pe rustamisesta alkaen. USKOSTA, TOIVOSTA JA RAKKAUDESTA askel 12/2017 • 3. Kotimaa Oy:n tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkkinointiin henkilörekisterilain puitteissa. Virren 270 sanoin: ”Kaikki loppuu aikanaan, armonsa ei milloinkaan.” Siunausta myös Askelen uusille ja vanhoille tekijöille tulevina vuosina. 040 750 5508 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Lukijamäärä 71 000 (KMT syksy 2016 / kevät 2017) • Painopaikka PunaMusta Oy • ISSN 0780-9972 • Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti. 040 067 4817 • Avustajat Paavo Alaja, Marianne Heikkilä, Eero Junkkaala, Pirjo Kantala, Anna-Mari Kaskinen, Jukka Kemppinen, Eija-Riitta Korhola, Matti J. Haluan jättää hyvän jäljen ja rakkautta omiini. Pidätämme oikeuden hintojen muutoksiin. 040 680 4057 • Ilmoitustrafiikki Lisbeth Sarkkinen, p
s. 18 Kaija Maria ja Lari Junkkari & seniori-iän viisaus Joulukuu 2017 4 • askel 12/2017. 26 s. 54 Koivistot: Riisuttu joulu tekee tilaa Vapahtajalle Thelma von Freymann palasi pakomatkalta kotiin s
Elämän eväsleipä voi olla kääritty paperiin, johon saa itse kirjoittaa tarinaansa ja johon on tallennettu lapsuuden tarinat, suuret kertomukset, myös se kaikkein suurin. Thelma tallensi päiväkirjaan pakomatkan dramaattiset vaiheet varjeluksineen. Mutta onhan Jumalan Poika ennenkin levännyt oljilla. Kertomus hänestä, joka lepäsi elämänsä ensihetket oljilla. M. Kuronen: Jumala kurkottaa seimestä meitä kohti 18 Junkkarit: Jos elämässä käy hyvin, vanhenemme 22 Mannerheim – ongelmanuoresta Suomen pelastajaksi 26 Satu ja Ilkka Koivisto lähtivät lähetystyöhön 30 Torsti Lehtisen kiitoskolumni lukijoille 32 Olli Valtonen: Joulu on läsnäolon juhla 34 Jouluseimellä kohtaavat ihmiset ja eläimet 37 Askartele ”Pyhä perhe” 38 Pähkinänsärkijä vie satumaahan – ja Porvooseen 40 Kirjailija L. K irjoitin tähän lehteen kahdesta lähdöstä, toinen pakomatkalle, toinen kutsumuksen synnyttämälle työmatkalle. Perheen jousettomiin kärryihin lastattiin vähät tavarat ja kauraa hevoselle. Jossain vaiheessa kuljettiin usean ajopelin kolonnassa. Myöhemmin äiti antoi mukaani lapsuutensa Anna-kirjat uudelleen sidottuina sekä itse tekemänsä ryijyn ja himmelin. Kun kirjalaukusta piti luopua matkalla halki raunioituneen Pohjois-Saksan, äiti pelasti ja piilotti Thelma-tyttären päiväkirjan. Kun von Freymannit pakenivat Suomesta syksyn 1944 aselepoehtojen täyttämistä – balttitaustaisen isän ja koko perheen luovuttamista Neuvostoliitolle – mukaan otettiin vain välttämätön; lähes koko omaisuus jäi Suomeen. 59 Ajankohtaispalstalla jouluvaellus, Teemu Laajasalo, Tuntematon sotilas ja Yhteisvastuukeräys 60 Hyvä elämä: Luisevaa terveyttä 64 Nero: Sylipulaa ja joulurauhaa 65 Kirjeenvaihtopalstalla etsitään ystävää 66 Ristikko 67 Anna-Mari Kaskinen: Seimi ei ole idylli askel 12/2017 • 5. Vähän vaatteita, liinavaatteita ja astioita, kaksi vanhaa tuolia tuvan vintiltä, radio, kirjoja ja päiväkirja. P Lähtöjä TOIMITTAJALTA Päivi Puhakka • toimitussihteeri Seuraava Askel ilmestyy 4.1.2018 Kannen kuvitus: Antti Valta 6 Ajassa Kuusanmäki ja kummisetä Petri Laaksonen 8 Lapsenlapsi on Matti Apusen odotetuin jouluvieras 12 Eija-Riitta Korhola: Adventin Herra on myötätuntoinen 14 Matti J. Hänestä puhuttaessa ihmisen sydämessä voi jotain järähtää, käynnistyy ”puimakone”. Kun Ilkka ja Satu Koivisto olivat äskettäin lähdössä Thaimaahan lähetystyöhön, teki Satu suuren ”konmarituksen”. Mieleen tuli myös oma lähtö itsenäiseen elämään. Joskus kun patterista nouseva lämpö heijaa hiljaa himmeliä, mietin Jumalaa. Lapsi tarvitsi paperia ”kuin leipää”, eikä sitä ollut sota-aikaan saatavilla. Kirjat ovat aarteita, jotka ylläpitävät unelmaa matkasta Prinssi Edwardin saarille yhdessä nuoruuden ystävien kanssa, ryijy kaunistaa maalla kamarin seinää ja vaurioitunut himmeli roikkuu kesät talvet ikkunassa sänkyni vieressä. Osoite on joskus tuntematon ja elämän rakennuspuut hennot. He luopuivat muun muassa isosta osasta kirjoja. Kun lähdin lapsuuskodista opiskelijaelämään, ei pieneen vuokrayksiöön mahtunut paljon tavaraa. Montgomeryn salattu tragedia 44 Jukka Kemppinen: Atomin tuolla puolen 46 Kirjoja lahjaksi ja omiin lukuhetkiin 48 Naisen ääni kertoi suomalaisten tunnoista 1917 51 Reformaation sivuhenkilöitä: Petrus Petrosa 52 Esirukous kantaa lapsia, lapsenlapsia ja sairaita 54 Thelma von Freymann – kartanon tytöstä pakolaiseksi 58 Eero Junkkaala: Saako katsoa Jumalan kasvoja. Jokunen jyvä tipahtaa säkkiin, paljon syntyy ruumenia ja olkia. Uuden kodin osoite oli vielä tuntematon, ja mukaan lähti vain välttämätön, vähän vaatteita, kamera, tietotekniikkaa, lääkkeitä, salmiakkia ja Raamattu. Osoite oli tuntematon ja laukuissa vähän vaatteita, liinavaatteita, valokuvia menetetystä kodista ja rakkaimmat kirjat. Ne voivat olla olkia, joista syntyy rakkaissa kuluneissa käsissä koriste tyttärelle, muistutus jouluun ja jokaiseen arkipäivään Vapahtajasta, joka on läsnä jokaisessa elämänvaiheessa ja jonka omakin elämä oli kerran olkien varassa – ennen pakomatkaa
Pakistanista palanneet Ann-Christine ja Jouko Marttinen halusivat islamin ja kristinuskon kohtaamisen sijasta puhua ihmisten kohtaamisesta: ”Elimme muslimien kanssa niin kuin ystävien kanssa eletään.” Paavi siunasi Laila Pullisen sakraaliteoksen. Sekoita kuivat aineet keskenään ja kaada kuuma rasva päälle. Hän vastasi, että se on molemminpuolista... Valtavasta surusta minut johdatettiin iloon. Raija Sollamo sanoi, että ilosanoma Jeesuksesta kuuluu kaikille, erityisesti itsensä ulkopuoliseksi tunteville. Sekoita ripeästi kaikki ja ota kahdella lusikalla palleroita joko paperisiin muotteihin tai leivinpaperille. Oiva ohje myös myyjäisiin. ”Puhu meille rauhasta, Kale! Että saarna tulisi lähemmäs tätä päivää, yltäisi joskus ihan pohjasakkaan asti”, haastoi pääluottamusmies Asser Siuvatti kirkkoherra Kalevi Silvolaa, joka valmisteli joulusaarnaa. Tämä on todellista ja syvällistä.” Tommy Hellsten kertoo uudesta rakkaudestaan Bernillasta, jonka hän löysi pian kesäkuussa kuolleen vaimonsa Caritan jälkeen (Eeva 11/2017) L ” Niinistöä on syytetty myös siitä, ettei hän ole aktiivisesti osallistunut ulko-, talous-, sisä-, turvallisuus-, sote-, some-, kiky-, tupo-, mutuynnä muihin keskusteluihin muiden presidenttiehdokkaitten kanssa. Juuri ennen kuin näistä syytteistä olisi tullut kiusallisia, Niinistö osallistui kaikkiin mahdollisiin keskusteluihin yhdellä harkitulla ja lyhyellä puheenvuorolla: ”Meillepä tulee vauva.” Jukka Ukkola kolumnissaan Suomen Kuvalehdessä 3.11.2017 Jouluinen riisisuklaa L Tätä ei kömpelöinkään kokki voi pilata, sillä herkkua ei paisteta, vaan sekoitetaan. Erkki Ihanainen vietti työkavereiden kanssa siipirikkojen joulun. 125 g kookosrasvaa 2 1/2 dl pölysokeria 1 dl kaakaojauhetta 3/4 l riisimuroja Sulata kookosrasva. Parasta tehdä tupla-annos, sillä nämä tekevät hyvin kauppansa. Päivi Puhakka ”Jumalan avulla olen kuitenkin selvinnyt tähän päivään asti.” (Apostolien teot 26:22) L ”Huomasin, että aloin tuntea häneen jonkinlaista vetoa ja tunnustinkin sen heti. Sulhasmies ja saarnaaja RAAMATULLISTA KUUSANMÄKI Ajassa LAINASANAT 30 VUOTTA SITTEN L Joulun 1987 Askel kertoi tarinoita siitä, kuinka juhlan viesti kosketti. Pirjo Wesaniemi KUUKAUDEN KARKKI 6 • askel 12/2017. Katri Ronkonen oli kerännyt 14 vuotta nimiä adressiin oman kirkon ottamiseksi alkuperäiseen käyttöönsä. Puskinin seurakunta valmistautui oman kirkon 10-vuotisjuhliin. Hengellisyyden lisäksi Inkerin kirkko vaali kansallista perinnettä ja omaa kieltä. ”Olinhan minä vähän vanha sulhasmies, melkein tappoiässä, mutta on minusta hyvä tuvanlämmittäjä tullut”, lohkaisi Mairensa Askelen kirjepalstan kautta löytänyt Väinö. Seos kovettuu nopeasti. Jumalan kutsu tavoitti Juhani Jalovaaran Missio Helsingin viimeisenä iltana, jolloin hän istui vaimonsa vieressä stadionin puhujalavalla: ”Taisin olla ainoa sieltä eteen astellut.” ” – – kun aloitin Jeesuksesta, en enää päässyt irti hänestä”, kertoi Markku Envall, joka kirjoitti kirjan Nasaretin miehen pitkä marssi
Harrastuksesta voi tulla myös ammatti. Hän kerää konserteissaan vähävaraisille lapsille rahallista apua harrastuksia varten. Toivon, että seurakunnat tarttuisivat mahdollisuuteen rohkeasti. Anna tänä jouluna lahja, joka ilahduttaa kehitysmaissa asti! Tilaa Toisenlaiset Lahjat verkosta toisenlainenlahja.fi tai puhelimitse 020 787 1201. Kotimaanavulla on monia paikallisia keräyksiä, joilla autetaan akuutissa tarpeessa, vaikkapa tulipalon sattuessa, tai kerätään mummulle rahat vuodesohvaan, jotta lapsenlapset pääsevät yökylään. Vai antaisitko koulutarvikkeita, jotta lapsi oppisi lukemaan ja laskemaan. Autetaan yhdessä, etteivät lapset ja nuoret olisi niin sanotusti pallo hukassa. Avun toimittaa perille Kirkon Ulkomaanapu. Satsaus oli melkoinen, mutta hienoa tulosta se tuotti. Petri itse on kotoisin maaseudulta Varsinais-Suomesta. Toisenlainen Lahja ®. L Laulaja ja lauluntekijä Petri Laaksonen on ryhtynyt Kotimaanavun kummiksi. Suomessa on paljon lapsia, joiden vanhemmilla ei ole varaa kustantaa vaikkapa musiikkitunteja tai instrumentteja. Petri myös urheili eikä sekään ilmaista ollut, mutta siitä jäi elinikäinen kipinä liikkumiseen. Palkittu musiikkimies sanoo, että on mukava kertoa konserteissa, että niiden tuotosta osa menee lasten hyväksi. Monet lahjakkuudet ovat vaarassa mennä hukkaan sen vuoksi myös urheilun piirissä. Hänen perheensä venytti penniä, että kaksi poikaa pääsi harrastamaan laulua ja soittoa Paimion musiikkikouluun. Apu todella voi ehkäistä syrjäytymistä ja antaa harrastuksista itsetuntoa, ystäviä ja iloa. Hän uskoo monen lapsen hyötyvän tästä. Kotimaanavun keräysjohtaja Tapio Pajunen on iloinen yhteistyöstä Petri Laaksosen kanssa. Elämä ei ole helppo laji ja lapset ovat erityisen haavoittuvia. Toisenlainen Lahja on eettinen ja ekologinen lahja, joka tulee aina todelliseen tarpeeseen. Tarvetta todella on ja Petrillä halua auttaa. – Hyvä harrastus kantaa vaikeidenkin asioiden yli. Me kaikki muutkin voimme osallistua. www.kotimaanapu.fi Pirjo Wesaniemi KUUKAUDEN KUMMISETÄ Ettei lasten ja nuorten pallo olisi hukassa K U V A : JA N I L A U K K A N E N Anna tänä jouluna Toisenlainen Lahja ® , joka muuttaa kehitysmaan perheen elämän! Yllättäisitkö läheisesi tänä jouluna vuohella, jotta köyhä perhe kehitysmaassa saa toimeentulon. Urheilu on myös hyvin tärkeää jaksamisen kannalta, ja nekin harrastukset maksavat
Isoäitikin neuvoi ryhtymään johonkin kunnon ammattiin, kuten rakennusmestariksi. Mutta kyllä heitä kuunnellaan, kun EVA sanoo, ja otetaan vakavasti. Perhe ei oikein lämmennyt ajatukselle, hänen isänsä oli Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori. Matti Apunen tiesi jo pienenä haluavansa toimittajaksi. Kirjoja rakastava poika pääsi ensimmäiseen toimittajapestiin Anjalankosken Sanomiin ja opiskeli yhteiskuntatieteiden maisteriksi. Eikä jouluevankeliumia unohdeta. Tänä vuonna keskiössä on vuoden vanha tyttärentytär Aune, ensimmäinen. Opin pitkän journalismin. Talous, teknologia ja tulevaisuus Matti Apunen on luonnossa yhtä rento ja sanavalmis kuin television Pressiklubis sa, jossa hän on ollut journalistijäsenenä alusta asti. Silloin opin tuntemaan monia hyviä tyyppejä, joihin en olisi muuten törmännyt. Hän oli Aamulehdessä kehityspäällikkönä, kun tuli kutsu Imagen päätoimittajaksi. – Imagen aika opetti paljon. Teimme juttuja tunnetuista ihmisistä ja heidän salatuista piirteistään. Apuselle joulu on vuoden kohokohta, ei lahjojen vaan perheen yhdessäolon vuoksi. Silloin tällöin Apusta kuullaan myös Aamutelevision Jälkiviisaissa perjantaisin. EVA:lla on ideoita, ei valtaa, hän painottaa. ”Armo on merkittävä kirkollinen artikkeli, jota ei voi lunastaa plussapisteillä.” 8 • askel 12/2017. Elinkeinoelämän valtuus kunnan johtaja Matti Apunen kaataa kahvia vaaleansävyisessä työhuoneessaan, jota hallitsee valtavankokoinen ja tiukkailmeinen Georg Ehrnroothia esittävä maalaus. Sitten Apusta pyydettiin Aamulehden päätoimittajaksi, ja parin vuoden kuluttua hänestä tuli lehden vastaava päätoimittaja kymmeneksi vuodeksi. Joulun kaupallisuus tuo työtä monelle, hän muistuttaa. Sirkka/ Eastpress R ahan linnakkeessa Helsingin Töölössä on hiljaista ja rauhallista. Teksti: Pirjo Wesaniemi • Kuvat: Seppo J. J. Rahaa ei ollut paljon. Kunnes EVA houkutteli seitsemän vuotta sitten vaikuttamaan, keskustelemaan ja haastamaan kapitalismin eli vapaan markkinatalouden puolesta. Kapitalistin JOULU Matti Apusen työ on vaikuttaa vapaan markkinatalouden hyväksi. Aamulehden kulttuuritoimittajana hän kirjoitti etenkin elokuvista
Teknologian kehitys tuhoaa työpaikkoja vaan ei työtä. Vähän samaa hommaa kuin toimittajana, paitsi puuttuu painettu lehti. Siksi saituriajatus on väärä. Vanhana toimittajana (s.1960) hän uskoo, että suurimmat lehdet tulevat selviämään, mutta pienet maakuntalehdet joutuvat koville. – Markkinaliberaalina pitää sanoa, että jos ihmiset eivät halua lehtiä, ei niitä voi pakottaa tilaamaan. – Rikastuminen on sivutuote yhteiselle hyvälle. Ellemme varaudu robotisaatioon ja keinoälyyn, käy huonosti. Heillä on 50 ekonomistia, jotka tietävät vastauksen lähes kaikkeen. EVA yrittää puolustaa vapaata kilpailua. Ja elleivät tiedä, kysytään sitten jostain. Teknologia on tuottanut meille paljon vapaa-aikaa ja iloa, Apunen listaa. Minulta kysytään paljon kaikenlaista ja tehtäväni on vastata. Mutta en silti aio olla joka-alan asiantuntija, Apunen virnistää. – Seitsemän vuoden aikana yhteiskunta ja ymmärrys on muuttunut. Tehtävä on synnyttää keskustelua ja pitää se monipuolisena. H askel 12/2017 • 9. Hänen mielestään kapitalisti ei kerää vain omaan pussiinsa eikä ole ahne. Valintoja. Mikseivät yksityinen yritys ja julkinen yritys saisi kilpailla keskenään asiakkaidensa parhaaksi. – Ollaan tässä yhtä ETLA:n (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos) kanssa. Ratkaisuihin pitää osata varautua. Onko kapitalisti ahne saituri. Nyt rakennetaan maamme tulevaisuutta. Nuorena toimittajana en ollut kuullutkaan web designerin ammatista, koska ei ollut webiäkään. Vapaata kilpailua ei saa häiritä. Esimerkiksi sopii Nokian menestys, joka perustui siihen, että myös köyhissä maissa ihmiset saattoivat ostaa matkapuhelimen. Vanhaan ei voi palata, toimittajan työ muuttuu koko ajan. Auto on hyvä mekaanikolle, mutta huono hevoselle. Tämä kysymys lämmittää Apusen mielen, muttei ihan kuumota. Investointien ja tekniikan kehityksen myötä hyödykkeiden arvo laskee ja syntyy uusia työpaikkoja ja hyödykkeitä
Hänen perusajatuksensa oli terve, ja hänen perhekäsityksensä on ollut hyväksi tälle yhteiskunnalle. 10 • askel 12/2017. Hän listaa porvarillisen maailman hyveitä: usko, toivo, rakkaus, rohkeus, viisaus, oikeudenmukaisuus ja kohtuullisuus. Jotenkin koen outona, että nykyihmiselle usko on kuin seisova pöytä, josta otetaan vähän sieltä ja täältä. Apunen tuohtuu, että kuolemansynneistä ahneutta pidetään suurempana syntinä kuin kateutta, vaikka synnitkin ovat keskenään tasa-arvoisia. Silloin on perhe koolla ja kaikki tulevat maailmalta kotiin. Muistan, kun ensimmäinen pizzeria tuli Tampereelle. Se voi vapauttaa elämään ja antaa askelvarmuutta. Jos halutaan pitää yhteiskunta pyörimässä, tarvitaan 30 000 maahanmuuttajaa lisää vuosittain. Usko on pelon antiteesi. Meidät tuhoaa vain se, että tarraudutaan eiliseen. Anopin vielä eläessä he kävivät jouluyön ”Kun Aune syntyi, silloin läikähteli.” Matti Apusen mielestä ihmiset luulevat, että uskossa on vain kieltoja. H – Suomi on vakaa yhteiskunta, jonka kansalaiset ovat hyvin koulutettuja. Minusta on tullut melkein körtti Joulu on Matti Apuselle vuoden kohokohta. Saan tehdä mitä huvittaa, mutta velvoittavat osat on vähän unohdettu. Suomi on hyötynyt eniten globalisaatiosta vuosina 1995–2011. Hän itse matkustaa Helsingistä kotiin Tampereelle vaimon luo, tytär tulee Pariisista ja toisen tyttären perhe Riihimäeltä mukanaan joulun ihanin vieras, yksivuotias lapsenlapsi Aune. – Kirkko ei puhu armosta vaan tekee mieluummin sosiaalipolitiikkaa. Pienen syrjässä olevan talouden on hyvä olla globalisaatiossa mukana. Usko vapauttaa elämään Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja tuntee Lutherin, jonka vuoksi Suomessa puhutaan protestanttisesta työmoraalista. Armo on ollut merkittävä kirkollinen artikkeli, jota ei voi lunastaa plussapalloilla. Meillä on mahdollisuus menestyä. Ihmiset ajattelevat ihan väärin, että uskossa on kysymys vain kielloista, Matti Apunen tiivistää. – Luther avasi ummehtuneen katolisen maailman hengittämään vapaasti. – Ei uskonto ole olemassa ihmisten tuomitsemista varten, vaan että ihmisten olisi parempi elää. Minulla on kirkon kanssa vähän huonot välit, kun he rupesivat saarnaamaan rikkaita vastaan ja totesivat arvojensa olevan lähellä vasemmistoa. Kaksi päivää, joiden ajaksi kello pysähtyy. Kyllä minä kuulun kirkkoon silti. 70-luku oli ihan hirveä ja politiikka levällään. Hänen mielestään monet reformaation ideat olivat poliittisesta näkökulmasta hyviä. Lapset eivät halua tinkiä perinteistä, joihin kuuluvat kuusi, ruoka, hautausmaat, lahjat ja jouluevankeliumi
Monet perheet saavat joulun sesongista elantonsa. – En toivo jouluksi tavaralahjoja, saanhan kylään Aunen. Kun Aune syntyi, silloin läikähteli. jumalan palveluksessa, saa nähdä jatkuuko se vielä tänä jouluna. – Jalkapallo on edelleen peleistä fiksuin ja kaunein. Apunen ei kannata mitään yhden lahjan ostamista eikä ole tingeli tangelia vastaan. Oma perhe on nyt tyttärelleni tärkein, ja hän vastaa aikuisena omasta perheestään. – Parasta on perheen sisäinen huumorintaju, jonka ymmärtää vain 20 vuotta samassa joulupöydässä ollut. Eikä muitakaan jouluperinteitä. Lapsenlapsi on iso juttu. – Yllätyin, että syntiä pitää tehdä, että sen saa anteeksi. Körttiläisyys yllätti hänet positiivisesti. Tuntui, että viestikapula oli siirtynyt meiltä tyttärelle. – Vaimoni on aktiivi seurakuntalainen. Eikä mitään perinteisiä jouluruokia saa karsia. Mutta minä saan olla mukava vaari ja käydä Särkänniemessä, Apunen liikuttuu vilpittömästi. Se on pohjana siihen, että voidaan sanoa toisillemme myös vakavia asioita, Matti Apunen sanoo kiitollisena. Körtit ovat miellyttävän leppoisia ja suvaitsevaisia. Eikä tätä juttua voi päättää ilman, että mainitaan Matti Apusen ottaneen vastaan Veikkausliigan puheenjohtajuuden keväällä rakkaudesta ja intohimosta jalkapalloon. Hän soittaa bändissä nimeltä 4M, ja se tekee paljon myös hengellisiä keikkoja. Heidän suhteensa maallisuuteen on esimerkillistä. L – Uskonto on siksi, että olisi parempi elää eikä tarvitse pelätä.. Matti Apunen kasvoi sekulaarissa perheessä, ja isä oli opiskelijaradikaali. Harrastajana hän pelaa edelleen ja seuraa Valioliigan pelejä televisiosta, joskus jopa lentää paikan päälle. Vaikka hän ei tavaralahjoja haluakaan, niin jos lapset sattuvat lukemaan tämän, kirja olisi kiva yllätys. Jouluna Apusilla keskitytään rakentamaan yhdessä herkullista kalapöytää. Mutta hänen vaimonsa on körttisuvusta, jossa oli tapana käydä Herättäjäjuhlilla, ja Siionin virsiä osattiin huomattava määrä
K äytännössä tämä merkitsee myös uutta käsitystä siitä, mikä on pyhää. Sairas ja vammainen sai ihmisarvon palautuksen: karma ei määrännyt hänen kohtaloaan. Syyllisen etsimisen Jeesus lopetti sivuseikkana parantaessaan sokean, jonka sairauden syytä arvailtiin porukalla. Kohotkaa laaksot, vajotkaa kukkulat, avartukaa ovet, kohotkaa korkeiksi portit, – tai kuten me suomalaiset sanoisimme: pois tieltä risut ja männynkävyt – nyt tulee jotain tavatonta. Mutta Jeesus kylvi siemenen, joka alkoi vaikuttaa vastustamattomalla voimalla. 12 • askel 12/2017 A dventtina kuulemme kehotuksen: ”Kohotkaa korkeiksi, portit, avartukaa, ikiaikaiset ovet!” Mitä se voisi olla, kun tuskin on tarkoitus panna rakennusstandardeja uusiksi. Syntyy karjakaukaloon, kasvaa pakolaisena, elää vaatimattoman käsityöläisperheen poikana, kuolee tuomittuna rikollisena. Tähän viittaa ensimmäisen adventin nimitys: nöyrtymisen adventti. P Äärettömän äärellä AIKAKIRJEET Jumala sai nimen, osoitteen ja ammatin. A nnammeko niin tapahtua. Jumalan ihmiseksi tulon jälkeen maailma ei ollut koskaan enää sama. Jeesuksen mukaan Jumalan hyvyyden piti vain tulla julki, enempää ei tarvitse tietää. Jumala sai nimen, osoitteen ja ammatin. Jeesuksen lisänimi oli Immanuel – Jumala kanssamme. Lapsesta tuli esikuva, ei jaloissa pyörijä. Hänellä ei ollut mitään muuta valtaa kuin se, mikä oli hänen omissa sanoissaan. Katso tarkkaan ympärillesi. Universumin Luoja syntyy pienen ihmisen hahmoon, kipuun, köyhyyteen ja syrjäytyneisyyteen voidakseen saada luoduilleen sanottavansa perille. Se kirkasti ja korotti maan tomun, koska kaikkivaltias astui sille, tuli materiaksi. Eija-Riitta Korhola • helsinkiläinen filosofian tohtori. Monella on edessään vuoden kiireisin aika. Valmistautukaa yllättymään. Nyt ei tulekaan vain suurin profeetta. Huomaammeko, millainen muutosagentti oli tämä mies, joka syntyi Palestiinaan yli kaksituhatta vuotta sitten. Ehkä meidän, jotka olemme rakentaneet elämäämme omat aikataulumme, käytävämme, ovemme ja porttimme, on aika hätkähtää ja kuulla Herran sana: ”Kohotkaa korkeiksi, portit, avartukaa, ikiaikaiset ovet! Kirkkauden kuningas tulee.” R aamatun Messias-ennustuksissa ajatus havahtumisesta ja heräämisestä muutokseen on läsnä lukemattomina ilmaisuina: raivatkaa pois kivet, tasoittakaa polut, tulkoot mutkat suoriksi ja louhikot tasaisiksi teiksi. Kuninkaasi tulee lempeänä ja nöyränä. Se oli radikaali ajatus, joka on jättänyt pysyvät jäljet länsimaiseen kulttuuriin, synnyttänyt sairaalalaitoksen ja velkaannuttanut kaikki maailman humanistit Jeesukselle. Adventin Herra on myötätuntoinen Jumala. Naisesta tuli omistamisen kohteen sijasta yksilö, kumppani, rinnallakulkija, esikuva, työtoveri. Ääretön suostuu äärelliseksi, rajaton rajalliseksi, näkymätön näkyväksi, pyhä pilkattavaksi ja käsittämätön käsitettäväksi. Hän mullisti ihmisarvon. J umalan lahjan mullistavuus ei liittynyt ainoastaan siihen, mitä Jeesus sanoi ja teki. Nyt tulee itse Iankaikkinen Jumala, mutta millaisena. Kaikki säteilee Jumalan kirkkautta. En yritä sanoa, että kaikki olisi muuttunut heti. Jeesus ei tullut maallisten valtiaiden tavoin, vaan nöyränä, aasilla ratsastaen. Se sai apostoli Paavalinkin toteamaan, ettei ole syytä erotella juutalaista eikä kreikkalaista, ei orjaa eikä vapaata, ei miestä eikä naista; ”sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa”. Jumalan yllättävä viesti liittyi siihen, kuka Jeesus oli. Meidän on myös ymmärrettävä, että se mitä tulee, ei mahdu vanhoihin raameihin ja entisiin ajatusmalleihin. Millainen olisi maailma, jos häntä ei olisi koskaan syntynyt. Hän katkaisi sen syyllisenetsimiskierteen, joka aina on maailmassa vallinnut ja johon ihmismieli on tottunut. Jumala rinnallamme ihmisen osan eläen on kristinuskon kallein aarre ja salaisuus. Valmistautukaa ottamaan vastaan Herra, hän tulee raamit kaulassa ja muuttaa kuviomme
Minna Kettunen Nepalin metsänneito Helena Payne Helenan polut kulkivat Savon metsistä Nepalin lumihuippuisille vuorille. Riikka Saarenpää (toim.) Lahjana toivo Suomalaiset kummit muuttavat maailmaa Suomen Lähetysseuran kummityössä mukana olleet sekä kummilapset itse kertovat miten apu on saapunut perille ja miten se on muuttanut koko yhteisön elämää Afrikassa ja Aasiassa. Joulukortit Lähetysseurasta Kati Keski-Mäenpää Yllätyksiä opetusvälinevarastossa Opettajana Etiopiassa Kati Keski-Mäenpää tuo tarinoissaan esille Etiopian maaseudun koulutusta, kuurojen koulutustilannetta ja myös kokemuksiaan äitinä ja lähetystyöntekijänä. Gunhild Sehlin Marian pieni aasi Ruotsalaisen Gunhild Sehlinin jo 1960-luvulla kirjoittaman klassikkoteoksen uusi laitos. 17,– 16,–. Sen punaisena lankana kulkee kutsumus elämää kannattelevana polkuna. Uuden laitoksen on kuvittanut Eeva Moritz. Pirkko Lehtiö On Herra vielä vierellä Pirkko Lehtiön kirjanen on syntynyt Kun askeleeni hidastuu -virren edessä. Kirja pohjautuu tositapahtumiin. Aila Meriluodon vuoden 1964 suomennos on edelleen viehättävä ja raikas. Matleena Pinola on valinnut elämästään kuvia, jotka palauttavat mieleen tapahtumia, muistoja ja ihmisiä, jotka ovat vieneet kutsumusta eteenpäin. UUTUUS UUTUUS UUTUUS 31,– 29,– 25,– 10 ,90 21,– 30,– 1,– 1,– Päivi Mattila Rakkaus väkevä kuin kuolema Historiallinen romaani suomalai sesta sinnikkäästä naisesta, joka lähti rakkaansa perään Namibiaan lähetystyöhön 1800-luvun loppupuolella. Matleena Pinola Polku on tässä Teos koostuu kuvista ja tarinoista. Ihastuttava kirja 3–6-vuotiaille. Elämä on löytöretki. Herra on mukana joka askeleella. 17,– Erkki Helminen Löytöretkeläisenä Erkki Helminen jakaa kirjassaan löytöjään elämänsä varrelta ja katsoo samalla uteliaana tulevaisuuteen. Joululahjat Suomen Lähetysseurasta Katso muut kortit verkkokaupasta! 118 Kaksi enkeliä Yksiosainen joulukortti 123 Paimenet Yksiosainen joulukortti Verkkokauppa: http:// basaari.mission.fi puhelin 020 712 7222 basaari@suomenlahetysseura.fi Suomen Lähetysseuran Basaari Vuoden kristillinen kirja 2017 -ehdokas Pirjo Lehtonen-Inkinen & Anita Polkutie Kujalla soi Kuvakirja kertoo Nat-pojan elämästä Thaimaan Bangkokissa. Sinne hänet vei voimakas lähetyskutsu, jota sairauskaan ei sammuttanut
Pitkä kakku tarjolla Kaikki uskonnollinen kokemuksemme saattaa juuttua näiden kahden kuvan katselemiseksi ja niiden herättämien tunteiden hehkutteluksi. Siellä meidän pitäisi syntyä uudestaan kristityn vapauteen ja kääntyä tekojen tielle. P KURONEN Rauhatonta joulua K U V IT U S : A N T T I V A LT A Matti J. Jeesus on siinä keskellä, kuin selfien ottaneena, siivellään kaksi rikollista, alhaalla surevat lähiomaiset surmapaikalle kynttilää sytyttämässä ja roomalaiset sotilaat yrittäen olla yhtä näkymättömiä ja sivullisia kaikkeen kuin mellakkapoliisit mielenosoituksessa. Nyt me katselemme Bambino Jesusta sikäli kuin näemme hänet kaikkien eläinten, lahjojaan tyrkyttävien tietäjien ja taustalla kyseenalaista pyhimyskehää hiukan häpeilevän Joosefin keskeltä. Taitaa olla pitkä kakku tarjolla. Hän oppi puhumaankin. Hänen ristinsä edessä me hämmästymme säikähtäin. Armoa 2018! Armon vuonna 2017 seimen ääressä me kohtaamme toisenlaisen Jumalan kuin hänet, jonka pitäisi olla meidän linnamme ja vahva turva aivan. Vastaamme hänen kutsuunsa seuraamalla häntä kuin Kirkko aikaansa: katseella ja turvallisen välimatkan päästä. Riittäisi siinä avioliittokäsitysten pohtijoille miettimistä. Jouluna ja pääsiäisenä meillä on toki oikeus tehdä se, minkä kansan enemmistökin teki: seisoa ja katsella. Kun Sana tulee tällä tavalla lihaksi, niin avuton Jumala ojentelee pieniä pulleita käsiään meitä kohtaan: katso ihminen. Taidan tänä jouluna esittää, että jouluevankeliumin sijaan lukisimme jouluaattona Meidän Herramme Vuorisaarnan ja veisaisimme saarnavirteni 78: Vieraalla maalla kaukana... J ouluja sitten nykyinen datanomi katseli kanssani joulukuvia ja teki kovan kysymyksen: ”Käviks ne kuvassa enneko Jeesus synty?” Siinä kuvassa näkisimme vanhan miehen ja raskaana olevan kihlatun neitsyen. Se vaan ei taida riittää sitten, kun hän joutaessaan tulee ja kutsuu meidät tilinteolle. Uskon silmät sirrillään katsomme hänen kuviaan, mutta onko meillä korvia kuulla niiden kuvien ääni raita ja nähdä hänen puheittensa kuvitus. Tästä ei taidakaan selvitä vakavalla kirjallisella varoituksella. Kuronen • lappeenrantalainen rovasti 14 • askel 12/2017. Näemmekö tuon vahingoniloisen virnistyksen entisen kalastajan kasvoilla. Siellä me sitten istumme kasvot hartaushupparin peitossa tai Kotimaa-lehdellä verhottuina. Jeesus oppi kävelemään eikä jäänyt kehtoon eikä edes kotiinsa. Lapsen jokellus äidin sylissä kärjistyi aikamiehen harvasanaisiksi lopputeksteiksi ja tuskaiseksi huudoksi isälle. Kun se sama liha roikkuu ristillä, niin se pelkää kuin lintunen kämmenellä. Joulusta tulee Jeesuksen varpajaiset ja pääsiäisajasta hänen muistotilaisuutensa. Joulukertomus on kärsimyshistorian alku. Melko tyhjän takia syntynyt sellainen vapahtaja. Kumpikin tuntuu huutavan Armoa 00! ja Armoa 33! Nyt tämä elämän evakoiden, uupuneiden paimenten, vastaanottokeskusten talleihin varastoitujen pakolaisten, kultaa ja suitsutusta toisilleen jakavien tietäjien ja vallanhimoisten valtijoiden maailma huutaa Armoa 2017! Huutaa se varmasti vielä armoa 2018, mutta ehkä hiukan vähemmän tuskaisesti, jos me Kristuksen seuraajiksi itseämme luulevat ottaisimme vakavasti sen, että täällä on niin joulu kuin pitkäperjantaikin ainainen ainakin siihen asti, kunnes pääsemme pääsiäiseen asti. Sitten uskomme uskovamme hänen astuneen taivaaseen ja sitoutuvamme odottamaan hänen paluutaan tuomarina. Ei hänen seuraamiseensa riitä se, että synnymme ja kuolemme tuottaen aiheet kahteen juhlaan. Kaikki tämä tiivistyy uskontunnustukseemme, missä Jeesuksen elämä tiivistetään neitseestä syntymisen ja Pontius Pilatuksen aikaan sijoittuvan kuoleman väliin. Arki odottaa niiden välissä meidän uskoamme ja siitä versovia tekojamme. Eikä kysymys kuulu ”Onko täällä kilttejä lapsia?”, vaan ”Minkä olette tehneet?” Takaseinään nojaa Pietari avainnippua hiljaa heiluttaen kuin virkavallan edustaja oikeussalissa. Kynttilöitä surmapaikalle Täysin toisenlaista kuvaa me katsomme kolmenkymmenenkolmen vuoden kuluttua
Hän tuli maailmaamme valaisemaan pimeyteen kadonneita ihmisiä. Tue Kristuksen pieniä valonkantajia – annetaan heidän loistaa! –mainos– –mainos– Suomen PiPliaSeura TeKsTi eriKa niemelä. Kristuksen pieniä valonkantajia . Yhä tänään joulun sanoma muistuttaa, kuinka valo voittaa pimeyden. Yli 2000 vuotta sitten kirkas tähti osoitti Kristusta, vapahtajaamme
Jumala antaa valonsa egyptin lapsille elämän äänet kaikuvat, kun satojen lasten joukko rynnistää raamattuleirille, tällä kertaa kylään Pohjois-egyptissä. Sen jälkeen uutisointi muuttui yhä synkemmäksi. Ja heillä on palava halu oppia lisää evankeliumista. itkimme yhdessä. Sillä matkalla tarvitaan valonkantajia. richard muistelee herkkää tapaamista: ”Tyttöjen vanhemmat kertoivat tapahtumasta arasti, mutta avoimesti. Se muistuttaa myös matkasta luvattuun maahan, jossa ei ole surua, eikä kyyneleitä. Siksi kyse ei ole pelkästään lapsista, kuten eräs koptipappi kertoo: ”olen nähnyt, kuinka myös vanhemmat uudistuvat, kun he opiskelevat raamattua yhdessä lasten kanssa. Kun Kristus valaisee sydämen, maailmaan syntyy uusia valonkantajia. Joh. millaista on elää kristittynä tämän päivän egyptissä. He loistavat Kristuksen valoa, joka tuo toivon synkimmän hetken keskelle. M arian ja Joosefin joulurauha päättyi dramaattisesti: he pakenivat Herodeksen vainoja ja veivät Jeesus-lapsen Betlehemistä turvaan egyptiin. muutaman vuosisadan jälkeen, vuonna 641 tilanne kuitenkin muuttui: arabit valloittivat egyptin. Vuonna 2011 arabikevään vallankumous laukaisi ratkaisevan käänteen huonompaan. Pipliaseuran kansainvälisen työn johtaja Richard Brewis vieraili egyptissä viime keväänä. egypti muistuttaa kristittyjä ahdingoista. Jeesus kutsuu rakastamaan jopa vainoajia ja antamaan heille anteeksi.” Raamattuja 7-luokkalaisille Koptiperheen miriam sai kaksi vuotta sitten oman luukkaan evankeliumin, jota on luettu säännöllisesti myös koko perheen voimin. 200-luvulle tultaessa kristityt edustivat maan enemmistöä, ja aleksandriasta oli tullut yksi merkittävimmistä kristinuskon keskuksista. meitä ympäröivät marinan ja Febronian kuvat sekä tietoisuus siitä, että olemme pyhällä paikalla.” nämä vanhempien sanat jäivät soimaan richardin mieleen: – näin kaikki tietävät, että olemme marttyyrien perillisiä. lapset pitelevät käsissään omaa raamattua, monet aivan ensimmäistä kertaa. Siksi heistä huokuu rakkautta ja iloa, jota kyyneleetkään eivät voi peittää. eikä hänen valonsa pysy kätkössä. . Silti he ovat vähemmistö, jolla ei ole helppoa. Ja vuoden päästä odotus palkitaan, kun siskosta tulee 7-luokkalainen. Vaikka kirkkoja on suljettu ja tuhottu, kristinuskon kasvua ei tunnu estävän mikään. Siitä lähtien egyptin koptikristityt ovat eläneet – välillä enemmän ja toisinaan vähemmän – ahdistettuna vähemmistönä. Kun Kristuksen valo syttyy lasten sydämissä, se valaisee koko kodin. monet lapset tulevat maaseudun köyhistä perheistä. Kirkkoja on poltettu ja pommitettu, uskovia on surmattu – jopa heidän koteihinsa. mutta nyt on toisin. 1:5 Lahjoita Lastenraamattu egyptin LapsiLLe! 10 € lähetä tekstiviesti PIPLIA 10256 nroon 16499 tai soita nroon 0600 9 5127 (hinta 10,01+pvm) 20 € lähetä tekstiviesti PIPLIA20 10256 nroon 16499 tai soita nroon 0600 9 5126 (hinta 20,11+pvm) www.piplia.fi/lahjoita –mainos– –mainos– Kiitos lahjastasi!. 3:7-8). moos. Suru oli yhteinen. Ja siinä ilmenee evankeliumin voima: Kristus tuo pimeyteen valon, hän tuo sodan ja kuoleman keskelle rauhan ja elämän. Valo loistaa pimeydessä, pimeys ei ole saanut sitä valtaansa. Tällaisia leirejä Pipliaseura on jo vuosien ajan järjestänyt egyptin nuorille ja lapsille, paikallisten seurakuntien kanssa. Hän tapasi erään perheen vanhemmat, jotka olivat menettäneet kaksi tytärtään jumalanpalveluksen ampumisvälikohtauksessa. lapset tulevat leireille vaikeista olosuhteista; levottomuudet, ahdistus ja pelko kuuluvat heidän arkeensa. Kutsu valonkantajaksi Herra sanoi: minä olen nähnyt kansani ahdingon egyptissä – – olen tullut vapauttamaan heidät.” (2. Siksi miriamin pikkusisko innostui, hänkin halusi oman evankeliumin. Vainottu kirkko kasvaa Kristinusko tuli egyptiin jo ensimmäisinä vuosikymmeninä. Heidän kasvonsa säteilevät iloa. Se loistaa vainottujen koptikristittyjen keskellä. ”Haluan, että muutkin saavat lastenraamatun, niin kuin minä sain.” nyt miriam lahjoittaa omista rahoistaan lasten raamattutyöhön, vaikka elää köyhissä oloissa. Silloin hän saa Piplia-seuralta oman lastenraamatun. Loistakoon tämä valo meidän kaikkien sydämissämme tänä jouluna. egyptin koptit muodostavat suurimman kristillisen yhteisön lähi-idässä. ilmassa on odotusta ja malttamatonta jännitystä, aivan kuin jouluaattonamme. nyt kiitollisuus ja ilo loistavat hänen kasvoilta. ne muistuttavat siitä, kuinka Kristus valaisee jokaisen ihmisen. Perheet ovat ymmärtäneet, että Jeesuksen todellinen seuraaminen on hänen opetukseensa sitoutumista. egyptin runneltu kirkko kasvaa. Jeesuksen ihmeellinen valo näkyy kirkkaana egyptissä myös tänään
Elämänlahjat eivät vanhetessa vähene 18 • askel 12/2017
Heitä on myös paljon; Suomessa suuret ikäluokat ovat nyt noin 70-vuotiaita. askel 12/2017 • 19. Kaija Maria huomauttaa, että erilaiset elämänkaaritutkimukset eivät oikein pysty saamaan vanhuudesta otetta. ikävuoden jälkeen, käsitellään yhtenä pötkönä. Mutta sen jälkeenkin elämää voi olla jäljellä vuosikymmeniä. On kiitollinen mieli siitä, että jäsenet toimivat ja kykenen vielä tällaiseen. Lari on itse elävä esimerkki siitä, että lähes 70 ikävuotta eivät liikaa rajoita elämää. Suurten ikäluokkien viisasten kerho Miksi vanhuudesta nykyään kirjoitetaan ja puhutaan paljon. Vanhat miehet taivalsivat rinkat selässä Pallakselta Hettaan, kaikkiaan 55 kilometriä. Numeroilla vai ilman. Kylmän tuottavuusajattelun mukaan vanhukset on luokiteltu kansantaloudelliseksi taakaksi. Muun muassa perheneuvojana ja seksuaaliterapeuttina työskennellyt Kaija Maria ei Lapin retkelle osallistunut. Lari ymmärtää tasavuosijuhlien viettämisen, mutta toivoo ihmisten vapautuvan turhan tiukasta vuosilukuihin tuijottamisesta. Joku toinen taas voi tarkastella vanhenemista jostakin toisesta näkökulmasta. Teksti: Vesa Keinonen • Kuvat: Rami Marjamäki H K aija Maria (67) ja Lari Junkkarin (69) kirja Muu takin kuin numeroita, Vanhenemisen taidosta perustuu lukuisiin haastatteluihin ja omakohtaisiin havaintoihin. Ja tietysti elämääni kuuluu myös lasten, lastenlasten ja ystävien tapaamista, Kaija Maria kertoo. – Olin liikkeellä pitkäaikaisen ystäväni Tapio Aaltosen kanssa. – Niissä keskitytään lapsuuteen, nuoruuteen ja keski-ikään. Lari puolestaan nostaa esille yhteiskunnallisia tekijöitä. Kaikkea, mitä ihmiselle tapahtuu 65. Ihmisen elämässä on myös vielä monenlaisia siirtymävaiheita. Kaija Maria Junkkari tarttuu puolestaan termistöön. Ainakaan eläkeläiseksi en itseäni miellä, koska edelleen myös työskentelen, kirjailija-terapeutti hymyilee. – Koko Euroopassa on kuitenkin ikääntyneiden myötä kasvamassa todella suuri viisauden reservi, kunpa vain osaisimme ottaa sen käyttöön. Raihnaisuuden ja luopumisten lisäksi siihen kuuluu paljon uusia mahdollisuuksia ja elämän nälkää. Kestävyysvajeesta on puhuttu pitkään. Mikäli joku haluaa olla kiinni numeroissa, hän saa vapaasti olla. Kaija Maria ja Lari Junkkari kirjoittivat kirjan vanhenemisesta, joka on muutakin kuin numeroita. Silloin on aika kysyä, mikä minua kannattelee elämän illassa ja millaisen henkisen perinnön haluaisin jättää läheisilleni, Kaija Maria Junkkari pohtii. – Jos elämässä käy hyvin, me kaikki vanhenemme. Mikä ihme on tehnyt ikääntymisestä niin mediaseksikästä. Seniori voi myös aivan loppuun asti taistella hänelle tärkeiden asioiden puolesta. Ikäihmisistähän löytyy kaikkien alojen ammattilaisia. Jollekin hyvä senioriharrastus voi olla vaikka tanssi tai uuden kielen opiskelu. – Toisaalta en peräänkuuluta sitä, että kaikkien ikäsuhtautumisen olisi pakko olla samanlaista. Sen lisäksi teen jonkin verran työnohjausta ja pidän terapiatunteja. – Viime ajat ovat menneet toipumisessa tämän kirjan tekemisestä. – Väitän, että nykyään useimmat 70-vuotiaat eivät koe itseään vanhukseksi. Kaija Maria kaipaa aktiivisen elämän rinnalle myös hiljaisuutta ja aikaa läheisten ja ystävien kanssa. Hän kertoo viettävänsä toisaalta aktiivista, toisaalta rauhallista ja hiljaista elämää. Ikääntyminen on monitahoinen kokonaisuus. Teos ei saarnaa terveellisistä elämäntavoista eikä se ole myöskään terapiakirja. Nimensä mukaisesti Junkkarien kirja pohtii sitä, miksi lähestymme ikääntymistä edelleen numeroiden kautta. Mies teki juuri ennen haastatteluamme reippaan tunturivaelluksen Lapissa. Lari harrastaa tunturivaellusta. Henkilökohtaisesti pidän eniten sanasta ikäihminen. Mielekäs vanhuus ei vain tapahdu, vaan se myös luodaan
Saatan kuunnella vaikka räppiä tai punkia. – Vanhainkodeissa pariskunnat voidaan erottaa toisistaan. – Rakastan muun muassa jazzia, mutta joskus altistan itseni tahallani hyvinkin erilaisille musiikkityyleille. Voikin kysyä, miten hyvältä ja nuorelta pitää näyttää, jotta vanhaa ihmistä ei pidettäisi jonkinlaisena neutrina. – Jos ihminen kypsyy vuosien mittaan henkisesti, se näkyy myös hänen seksuaalisuudessaan. – Elämä kulkee lävitsemme vitaalisena virtana, ja sitä elämänvirtaa voisi jokainen yrittää kokea. H 20 • askel 12/2017. Itse olin juuri tuntureilla vaeltamassa, mutta en suinkaan patista kaikkia sellaiseen. Vertaisin asiaa vaikkapa hyvään ruokaan, luontoon tai musiikkiin, Lari sanoo. On kyse kyvystä nauttia, sensuaalisuudesta. Kaija Marian mukaan asiasta vaietaan edelleen, vaikka asenteissa onkin menty eteenpäin. Varsinkin nuoria ihmisiä suorastaan puistattaa ajatus vanhojen ihmisten seksistä. – Näen vanhenemisen kauneutta siinä, että ulkoisesti keho heikkenee, mutta sisäisesti voi tapahtua aivan uudenlaista vahvistumista. Junkkarit ovat huomanneet, että moni muukin tekee eläkkeelle jäämisen jälkeen edelleen töitä. Elämänvirta kantaa Ajatus paikalleen lösähtämisestä on edelleen monessa mukana olevalle Lari Junkkarille hyvin outo. Sisäisen innostuksen ja luovuuden säilyttäminen on todella tärkeää. – Se näkyy jo pikkulapsessa ja säilyy aivan viimeisiin hetkiin saakka. Sekä naisilla että miehillä fysiologiset muutokset voivat estää esimerkiksi yhdynnän. Kaija Maria kertoo monien asioiden yksinkertaistuneen vuosien mittaan. Ihon ikävä säilyy loppuun saakka Ikäihmisten seksiin ja seksuaalisuuteen liittyy yhä tabuja. Usko Jumalaan on iän karttuessakin heille yksi elämän kantavia peruspilareita – Larin mielestä jopa ainut voimavara. Uusia hengellisiä maisemia Kaija Maria ja Lari Junkkari ovat yhdeltä ammatiltaan pappeja. Tätä Junkkarit eivät kuitenkaan pidä katastrofina. Junkkareiden mukaan vanhuuden tehtävä ja mahdollisuus on siirtyä itsensä korostamisesta yhä yksinkertaisempaan elämäntapaan. Satavuotiaskaan ei pidä mistään niin paljoa kuin siitä, että häntä silitetään. Tärkeää on myös se, että ikääntyvä ihminen ei kutistaisi itseään pelokkaan vanhuksen osaan. Ihminen tulee jollakin tavalla läpinäkyvämmäksi. Lari ottaa esimerkin musiikista. Kyky olla herkkänä ja haavoittuvana toista lähellä lisääntyy, Kaija Maria toteaa. – Olisi herkullista, jos me kaikki täällä elämän loppupuoliskolla uskaltaisimme kyseenalaistaa myös omia uskomuksiamme. Seksuaalinen halu voi vuosien karttuessa saada uudenlaisia muotoja. – Seksuaalisuushan on niin paljon laajempi asia kuin seksuaalinen akti. Eikä siellä ole tilaa, jossa voisi olla fyysisesti lähekkäin. Ikääntyessä voi myös miettiä, millaisia ihmissuhteita loppuelämänsä aikana haluaa. – Avainasia vanhenemisessa on hyvinvoinnin kokeminen. Mielekäs vanhuus ei vain tapahdu, se myös luodaan. Hän käyttää seksuaalisuudesta kaunista termiä ”ihon ikävä”. Aivojakin kannattaa rasittaa sopivalla kuormituksella, Lari miettii. Mutta jälleen korostan sitä, että tämäkin asia on hyvin yksilöllinen. – Tabut liittyvät varmaan kehollisuuteen. Hän on myös vastaanottavaisempi Jumalan maailman läsnäololle. Hän on oppinut tajuamaan, että on asioita, joihin ei itse voi vaikuttaa. Pinttyneiden asenteiden tuulettaminen tekee aina hyvää. Jokainen hakee itse sen oman elämänvirran lähteensä. Ikävuodet vaikuttavat seksuaalisuuteen monin tavoin. Junkkarien kirja ei ujostele, vaan käsittelee teemaa poikkeuksellisen raikkaalla ja luontevalla tavalla. Monille myös vapaaehtoistyö on merkittävä osa elämää