F I • I R T O N U M E R O 9 € 12 /2 17 • A S K E L S A A U S K O A , T O IV O A JA R A K A S T A A . 24 22 8 9 11 2 15 14 21 3 23 10 6 20 18 5 16 1 4 12 19 17 13 7. 1 2 / 2 1 7 • U S K O S T A , T O I V O S T A J A R A K K A U D E S T A • A S K E L L E H T I
¶ Ja sillä seudulla oli paimenia kedolla vartioimassa yöllä laumaansa. Niin heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään, ja he peljästyivät suuresti. ¶ Mutta enkeli sanoi heille: ”Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle: teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja . ¶ Niin Joosefkin lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ylös Juudeaan, Daavidin kaupunkiin, jonka nimi on Beetlehem, hän kun oli Daavidin huonetta ja sukua, verolle pantavaksi Marian, kihlattunsa, kanssa, joka oli raskaana. ¶ Niin tapahtui heidän siellä ollessaan, että Marian synnyttämisen aika tuli. ” (EVANKELIUMI LUUKKAAN MUKAAN 2:1–11). Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Kyreniuksen ollessa Syyrian maaherrana. Ja hän synnytti pojan, esikoisensa, ja kapaloi hänet ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut sijaa majatalossa. Ja kaikki menivät verolle pantaviksi, kukin omaan kaupunkiinsa. Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky, että kaikki maailma oli verolle pantava
040 733 2877 • Toimitussihteeri Päivi Puhakka p. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi • Kustantaja Kotimaa Oy, Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen Markkinointi Markkinointipäällikkö Minna Zilliacus • Ilmoitusmarkkinointi Myyntipäällikkö Pirjo Teva, p. Kaikkiaan näitä pääkirjoituksia on 19 vuoden aikana kertynyt 211. Kalevi Lehtisen antama nimi lehdelle sanoo: ”Tule askele askeleelta, minun kanssani kulkemaan.” Tekijätkin voivat aina oivaltaa uutta, saada vahvistusta arkeen ja luottamusta tulevaisuuteen. Toimitus vastaa ainoastaan tilatuista jutuista ja kuvista. Ajankulun huomaa selvästi vanhoja kalentereita selatessa. Kiitos yhteisestä taipaleesta lehti kerrallaan. Jumala näkee meidät ja saamme kulkea hänen valmistamissaan askelissa. Tuntuu etuoikeutetulta saada olla heidän kanssaan ensi vuonna enemmän kuin tähän asti. Kuronen, Erkki Kuusanmäki, Torsti Lehtinen, Eino Leino, Sirpa Norri, Teemu Rinne, Martti Räikkönen, Mirja Sinkkonen, Cheri Tamminen, Antti Valta ja Olli Valtonen • Ulkoasu Teemu Pokela • Taitto Jaska Peltola/Aste Helsinki • Kuvankäsittely Kirsi Laine • Käyntiosoite Hietalahden ranta 13, 00180 Helsinki Postiosoite PL 279, 00181 HELSINKI, Sähköpostit askel.toimitus@kotimaa.fi etunimi.sukunimi@kotimaa.fi • Askelen kotisivu: www.askellehti.fi • Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. Siunauksen varassa PÄÄKIRJOITUS Pirjo Wesaniemi päätoimittaja Päätoimittaja Pirjo Wesaniemi p. Työmenojen lomassa ensimmäisenä vuonna on muistutuksia kuopuksen hampaiden oikomishoidoista. Vuosien varrella on tullut lämmintä ja kannustavaa palautetta, joka usein päättyy siunauksen toivotuksiin. Oma unelmani on käynyt toteen näin, Askelen sivuilla. Perheeseemme syntyy helmikuussa seitsemäs lapsenlapsi. Tässä lehdessä kerrotaan, miten miljoonat ja miljoonat tytöt ovat luettuaan L. Toivotan Sinulle siunattua joulua ja seimen lapsen läsnäoloa. K irjoitan teille viimeistä pääkirjoitusta. On ollut hyvä kuulla, miten lehti on ollut apuna vaikeassa elämäntilanteessa ja miten joku erityinen juttu on antanut voimia ja toivoa ottaa askeleen eteenpäin. Vuosien varrella olen haastatellut useita satoja ihmisiä ja melkein jokaisella isoäidin merkitys on noussut yhdeksi tärkeimmistä lapsuuden muistoista. M. Tuntuu haikealta ja kiitolliselta. Nyt odotamme, milloin hänen oman vauvansa ensimmäinen hammas puhkeaa. Montgomeryn Annaja Runotyttökirjoja haaveilleet kirjailijan ammatista. Useat teistä lukijoista olette olleet Askelen matkassa kohta 34 vuotta uskollisesti sen pe rustamisesta alkaen. USKOSTA, TOIVOSTA JA RAKKAUDESTA askel 12/2017 • 3. Kotimaa Oy:n tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkkinointiin henkilörekisterilain puitteissa. Virren 270 sanoin: ”Kaikki loppuu aikanaan, armonsa ei milloinkaan.” Siunausta myös Askelen uusille ja vanhoille tekijöille tulevina vuosina. 040 750 5508 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Lukijamäärä 71 000 (KMT syksy 2016 / kevät 2017) • Painopaikka PunaMusta Oy • ISSN 0780-9972 • Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti. 040 067 4817 • Avustajat Paavo Alaja, Marianne Heikkilä, Eero Junkkaala, Pirjo Kantala, Anna-Mari Kaskinen, Jukka Kemppinen, Eija-Riitta Korhola, Matti J. Haluan jättää hyvän jäljen ja rakkautta omiini. Pidätämme oikeuden hintojen muutoksiin. 040 680 4057 • Ilmoitustrafiikki Lisbeth Sarkkinen, p
s. 18 Kaija Maria ja Lari Junkkari & seniori-iän viisaus Joulukuu 2017 4 • askel 12/2017. 26 s. 54 Koivistot: Riisuttu joulu tekee tilaa Vapahtajalle Thelma von Freymann palasi pakomatkalta kotiin s
Elämän eväsleipä voi olla kääritty paperiin, johon saa itse kirjoittaa tarinaansa ja johon on tallennettu lapsuuden tarinat, suuret kertomukset, myös se kaikkein suurin. Thelma tallensi päiväkirjaan pakomatkan dramaattiset vaiheet varjeluksineen. Mutta onhan Jumalan Poika ennenkin levännyt oljilla. Kertomus hänestä, joka lepäsi elämänsä ensihetket oljilla. M. Kuronen: Jumala kurkottaa seimestä meitä kohti 18 Junkkarit: Jos elämässä käy hyvin, vanhenemme 22 Mannerheim – ongelmanuoresta Suomen pelastajaksi 26 Satu ja Ilkka Koivisto lähtivät lähetystyöhön 30 Torsti Lehtisen kiitoskolumni lukijoille 32 Olli Valtonen: Joulu on läsnäolon juhla 34 Jouluseimellä kohtaavat ihmiset ja eläimet 37 Askartele ”Pyhä perhe” 38 Pähkinänsärkijä vie satumaahan – ja Porvooseen 40 Kirjailija L. K irjoitin tähän lehteen kahdesta lähdöstä, toinen pakomatkalle, toinen kutsumuksen synnyttämälle työmatkalle. Perheen jousettomiin kärryihin lastattiin vähät tavarat ja kauraa hevoselle. Jossain vaiheessa kuljettiin usean ajopelin kolonnassa. Myöhemmin äiti antoi mukaani lapsuutensa Anna-kirjat uudelleen sidottuina sekä itse tekemänsä ryijyn ja himmelin. Kun kirjalaukusta piti luopua matkalla halki raunioituneen Pohjois-Saksan, äiti pelasti ja piilotti Thelma-tyttären päiväkirjan. Kun von Freymannit pakenivat Suomesta syksyn 1944 aselepoehtojen täyttämistä – balttitaustaisen isän ja koko perheen luovuttamista Neuvostoliitolle – mukaan otettiin vain välttämätön; lähes koko omaisuus jäi Suomeen. 59 Ajankohtaispalstalla jouluvaellus, Teemu Laajasalo, Tuntematon sotilas ja Yhteisvastuukeräys 60 Hyvä elämä: Luisevaa terveyttä 64 Nero: Sylipulaa ja joulurauhaa 65 Kirjeenvaihtopalstalla etsitään ystävää 66 Ristikko 67 Anna-Mari Kaskinen: Seimi ei ole idylli askel 12/2017 • 5. Vähän vaatteita, liinavaatteita ja astioita, kaksi vanhaa tuolia tuvan vintiltä, radio, kirjoja ja päiväkirja. P Lähtöjä TOIMITTAJALTA Päivi Puhakka • toimitussihteeri Seuraava Askel ilmestyy 4.1.2018 Kannen kuvitus: Antti Valta 6 Ajassa Kuusanmäki ja kummisetä Petri Laaksonen 8 Lapsenlapsi on Matti Apusen odotetuin jouluvieras 12 Eija-Riitta Korhola: Adventin Herra on myötätuntoinen 14 Matti J. Hänestä puhuttaessa ihmisen sydämessä voi jotain järähtää, käynnistyy ”puimakone”. Kun Ilkka ja Satu Koivisto olivat äskettäin lähdössä Thaimaahan lähetystyöhön, teki Satu suuren ”konmarituksen”. Mieleen tuli myös oma lähtö itsenäiseen elämään. Joskus kun patterista nouseva lämpö heijaa hiljaa himmeliä, mietin Jumalaa. Lapsi tarvitsi paperia ”kuin leipää”, eikä sitä ollut sota-aikaan saatavilla. Kirjat ovat aarteita, jotka ylläpitävät unelmaa matkasta Prinssi Edwardin saarille yhdessä nuoruuden ystävien kanssa, ryijy kaunistaa maalla kamarin seinää ja vaurioitunut himmeli roikkuu kesät talvet ikkunassa sänkyni vieressä. Osoite on joskus tuntematon ja elämän rakennuspuut hennot. He luopuivat muun muassa isosta osasta kirjoja. Kun lähdin lapsuuskodista opiskelijaelämään, ei pieneen vuokrayksiöön mahtunut paljon tavaraa. Montgomeryn salattu tragedia 44 Jukka Kemppinen: Atomin tuolla puolen 46 Kirjoja lahjaksi ja omiin lukuhetkiin 48 Naisen ääni kertoi suomalaisten tunnoista 1917 51 Reformaation sivuhenkilöitä: Petrus Petrosa 52 Esirukous kantaa lapsia, lapsenlapsia ja sairaita 54 Thelma von Freymann – kartanon tytöstä pakolaiseksi 58 Eero Junkkaala: Saako katsoa Jumalan kasvoja. Jokunen jyvä tipahtaa säkkiin, paljon syntyy ruumenia ja olkia. Uuden kodin osoite oli vielä tuntematon, ja mukaan lähti vain välttämätön, vähän vaatteita, kamera, tietotekniikkaa, lääkkeitä, salmiakkia ja Raamattu. Osoite oli tuntematon ja laukuissa vähän vaatteita, liinavaatteita, valokuvia menetetystä kodista ja rakkaimmat kirjat. Ne voivat olla olkia, joista syntyy rakkaissa kuluneissa käsissä koriste tyttärelle, muistutus jouluun ja jokaiseen arkipäivään Vapahtajasta, joka on läsnä jokaisessa elämänvaiheessa ja jonka omakin elämä oli kerran olkien varassa – ennen pakomatkaa
Pakistanista palanneet Ann-Christine ja Jouko Marttinen halusivat islamin ja kristinuskon kohtaamisen sijasta puhua ihmisten kohtaamisesta: ”Elimme muslimien kanssa niin kuin ystävien kanssa eletään.” Paavi siunasi Laila Pullisen sakraaliteoksen. Sekoita kuivat aineet keskenään ja kaada kuuma rasva päälle. Hän vastasi, että se on molemminpuolista... Valtavasta surusta minut johdatettiin iloon. Raija Sollamo sanoi, että ilosanoma Jeesuksesta kuuluu kaikille, erityisesti itsensä ulkopuoliseksi tunteville. Sekoita ripeästi kaikki ja ota kahdella lusikalla palleroita joko paperisiin muotteihin tai leivinpaperille. Oiva ohje myös myyjäisiin. ”Puhu meille rauhasta, Kale! Että saarna tulisi lähemmäs tätä päivää, yltäisi joskus ihan pohjasakkaan asti”, haastoi pääluottamusmies Asser Siuvatti kirkkoherra Kalevi Silvolaa, joka valmisteli joulusaarnaa. Tämä on todellista ja syvällistä.” Tommy Hellsten kertoo uudesta rakkaudestaan Bernillasta, jonka hän löysi pian kesäkuussa kuolleen vaimonsa Caritan jälkeen (Eeva 11/2017) L ” Niinistöä on syytetty myös siitä, ettei hän ole aktiivisesti osallistunut ulko-, talous-, sisä-, turvallisuus-, sote-, some-, kiky-, tupo-, mutuynnä muihin keskusteluihin muiden presidenttiehdokkaitten kanssa. Juuri ennen kuin näistä syytteistä olisi tullut kiusallisia, Niinistö osallistui kaikkiin mahdollisiin keskusteluihin yhdellä harkitulla ja lyhyellä puheenvuorolla: ”Meillepä tulee vauva.” Jukka Ukkola kolumnissaan Suomen Kuvalehdessä 3.11.2017 Jouluinen riisisuklaa L Tätä ei kömpelöinkään kokki voi pilata, sillä herkkua ei paisteta, vaan sekoitetaan. Erkki Ihanainen vietti työkavereiden kanssa siipirikkojen joulun. 125 g kookosrasvaa 2 1/2 dl pölysokeria 1 dl kaakaojauhetta 3/4 l riisimuroja Sulata kookosrasva. Parasta tehdä tupla-annos, sillä nämä tekevät hyvin kauppansa. Päivi Puhakka ”Jumalan avulla olen kuitenkin selvinnyt tähän päivään asti.” (Apostolien teot 26:22) L ”Huomasin, että aloin tuntea häneen jonkinlaista vetoa ja tunnustinkin sen heti. Sulhasmies ja saarnaaja RAAMATULLISTA KUUSANMÄKI Ajassa LAINASANAT 30 VUOTTA SITTEN L Joulun 1987 Askel kertoi tarinoita siitä, kuinka juhlan viesti kosketti. Pirjo Wesaniemi KUUKAUDEN KARKKI 6 • askel 12/2017. Katri Ronkonen oli kerännyt 14 vuotta nimiä adressiin oman kirkon ottamiseksi alkuperäiseen käyttöönsä. Puskinin seurakunta valmistautui oman kirkon 10-vuotisjuhliin. Hengellisyyden lisäksi Inkerin kirkko vaali kansallista perinnettä ja omaa kieltä. ”Olinhan minä vähän vanha sulhasmies, melkein tappoiässä, mutta on minusta hyvä tuvanlämmittäjä tullut”, lohkaisi Mairensa Askelen kirjepalstan kautta löytänyt Väinö. Seos kovettuu nopeasti. Jumalan kutsu tavoitti Juhani Jalovaaran Missio Helsingin viimeisenä iltana, jolloin hän istui vaimonsa vieressä stadionin puhujalavalla: ”Taisin olla ainoa sieltä eteen astellut.” ” – – kun aloitin Jeesuksesta, en enää päässyt irti hänestä”, kertoi Markku Envall, joka kirjoitti kirjan Nasaretin miehen pitkä marssi
Harrastuksesta voi tulla myös ammatti. Hän kerää konserteissaan vähävaraisille lapsille rahallista apua harrastuksia varten. Toivon, että seurakunnat tarttuisivat mahdollisuuteen rohkeasti. Anna tänä jouluna lahja, joka ilahduttaa kehitysmaissa asti! Tilaa Toisenlaiset Lahjat verkosta toisenlainenlahja.fi tai puhelimitse 020 787 1201. Kotimaanavulla on monia paikallisia keräyksiä, joilla autetaan akuutissa tarpeessa, vaikkapa tulipalon sattuessa, tai kerätään mummulle rahat vuodesohvaan, jotta lapsenlapset pääsevät yökylään. Vai antaisitko koulutarvikkeita, jotta lapsi oppisi lukemaan ja laskemaan. Autetaan yhdessä, etteivät lapset ja nuoret olisi niin sanotusti pallo hukassa. Avun toimittaa perille Kirkon Ulkomaanapu. Satsaus oli melkoinen, mutta hienoa tulosta se tuotti. Petri itse on kotoisin maaseudulta Varsinais-Suomesta. Toisenlainen Lahja ®. L Laulaja ja lauluntekijä Petri Laaksonen on ryhtynyt Kotimaanavun kummiksi. Suomessa on paljon lapsia, joiden vanhemmilla ei ole varaa kustantaa vaikkapa musiikkitunteja tai instrumentteja. Petri myös urheili eikä sekään ilmaista ollut, mutta siitä jäi elinikäinen kipinä liikkumiseen. Palkittu musiikkimies sanoo, että on mukava kertoa konserteissa, että niiden tuotosta osa menee lasten hyväksi. Monet lahjakkuudet ovat vaarassa mennä hukkaan sen vuoksi myös urheilun piirissä. Hänen perheensä venytti penniä, että kaksi poikaa pääsi harrastamaan laulua ja soittoa Paimion musiikkikouluun. Apu todella voi ehkäistä syrjäytymistä ja antaa harrastuksista itsetuntoa, ystäviä ja iloa. Hän uskoo monen lapsen hyötyvän tästä. Kotimaanavun keräysjohtaja Tapio Pajunen on iloinen yhteistyöstä Petri Laaksosen kanssa. Elämä ei ole helppo laji ja lapset ovat erityisen haavoittuvia. Toisenlainen Lahja on eettinen ja ekologinen lahja, joka tulee aina todelliseen tarpeeseen. Tarvetta todella on ja Petrillä halua auttaa. – Hyvä harrastus kantaa vaikeidenkin asioiden yli. Me kaikki muutkin voimme osallistua. www.kotimaanapu.fi Pirjo Wesaniemi KUUKAUDEN KUMMISETÄ Ettei lasten ja nuorten pallo olisi hukassa K U V A : JA N I L A U K K A N E N Anna tänä jouluna Toisenlainen Lahja ® , joka muuttaa kehitysmaan perheen elämän! Yllättäisitkö läheisesi tänä jouluna vuohella, jotta köyhä perhe kehitysmaassa saa toimeentulon. Urheilu on myös hyvin tärkeää jaksamisen kannalta, ja nekin harrastukset maksavat
Isoäitikin neuvoi ryhtymään johonkin kunnon ammattiin, kuten rakennusmestariksi. Mutta kyllä heitä kuunnellaan, kun EVA sanoo, ja otetaan vakavasti. Perhe ei oikein lämmennyt ajatukselle, hänen isänsä oli Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori. Matti Apunen tiesi jo pienenä haluavansa toimittajaksi. Kirjoja rakastava poika pääsi ensimmäiseen toimittajapestiin Anjalankosken Sanomiin ja opiskeli yhteiskuntatieteiden maisteriksi. Eikä jouluevankeliumia unohdeta. Tänä vuonna keskiössä on vuoden vanha tyttärentytär Aune, ensimmäinen. Opin pitkän journalismin. Talous, teknologia ja tulevaisuus Matti Apunen on luonnossa yhtä rento ja sanavalmis kuin television Pressiklubis sa, jossa hän on ollut journalistijäsenenä alusta asti. Silloin opin tuntemaan monia hyviä tyyppejä, joihin en olisi muuten törmännyt. Hän oli Aamulehdessä kehityspäällikkönä, kun tuli kutsu Imagen päätoimittajaksi. – Imagen aika opetti paljon. Teimme juttuja tunnetuista ihmisistä ja heidän salatuista piirteistään. Apuselle joulu on vuoden kohokohta, ei lahjojen vaan perheen yhdessäolon vuoksi. Silloin tällöin Apusta kuullaan myös Aamutelevision Jälkiviisaissa perjantaisin. EVA:lla on ideoita, ei valtaa, hän painottaa. ”Armo on merkittävä kirkollinen artikkeli, jota ei voi lunastaa plussapisteillä.” 8 • askel 12/2017. Elinkeinoelämän valtuus kunnan johtaja Matti Apunen kaataa kahvia vaaleansävyisessä työhuoneessaan, jota hallitsee valtavankokoinen ja tiukkailmeinen Georg Ehrnroothia esittävä maalaus. Sitten Apusta pyydettiin Aamulehden päätoimittajaksi, ja parin vuoden kuluttua hänestä tuli lehden vastaava päätoimittaja kymmeneksi vuodeksi. Joulun kaupallisuus tuo työtä monelle, hän muistuttaa. Sirkka/ Eastpress R ahan linnakkeessa Helsingin Töölössä on hiljaista ja rauhallista. Teksti: Pirjo Wesaniemi • Kuvat: Seppo J. J. Rahaa ei ollut paljon. Kunnes EVA houkutteli seitsemän vuotta sitten vaikuttamaan, keskustelemaan ja haastamaan kapitalismin eli vapaan markkinatalouden puolesta. Kapitalistin JOULU Matti Apusen työ on vaikuttaa vapaan markkinatalouden hyväksi. Aamulehden kulttuuritoimittajana hän kirjoitti etenkin elokuvista
Teknologian kehitys tuhoaa työpaikkoja vaan ei työtä. Vähän samaa hommaa kuin toimittajana, paitsi puuttuu painettu lehti. Siksi saituriajatus on väärä. Vanhana toimittajana (s.1960) hän uskoo, että suurimmat lehdet tulevat selviämään, mutta pienet maakuntalehdet joutuvat koville. – Markkinaliberaalina pitää sanoa, että jos ihmiset eivät halua lehtiä, ei niitä voi pakottaa tilaamaan. – Rikastuminen on sivutuote yhteiselle hyvälle. Ellemme varaudu robotisaatioon ja keinoälyyn, käy huonosti. Heillä on 50 ekonomistia, jotka tietävät vastauksen lähes kaikkeen. EVA yrittää puolustaa vapaata kilpailua. Ja elleivät tiedä, kysytään sitten jostain. Teknologia on tuottanut meille paljon vapaa-aikaa ja iloa, Apunen listaa. Minulta kysytään paljon kaikenlaista ja tehtäväni on vastata. Mutta en silti aio olla joka-alan asiantuntija, Apunen virnistää. – Seitsemän vuoden aikana yhteiskunta ja ymmärrys on muuttunut. Tehtävä on synnyttää keskustelua ja pitää se monipuolisena. H askel 12/2017 • 9. Hänen mielestään kapitalisti ei kerää vain omaan pussiinsa eikä ole ahne. Valintoja. Mikseivät yksityinen yritys ja julkinen yritys saisi kilpailla keskenään asiakkaidensa parhaaksi. – Ollaan tässä yhtä ETLA:n (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos) kanssa. Ratkaisuihin pitää osata varautua. Onko kapitalisti ahne saituri. Nyt rakennetaan maamme tulevaisuutta. Nuorena toimittajana en ollut kuullutkaan web designerin ammatista, koska ei ollut webiäkään. Vapaata kilpailua ei saa häiritä. Esimerkiksi sopii Nokian menestys, joka perustui siihen, että myös köyhissä maissa ihmiset saattoivat ostaa matkapuhelimen. Vanhaan ei voi palata, toimittajan työ muuttuu koko ajan. Auto on hyvä mekaanikolle, mutta huono hevoselle. Tämä kysymys lämmittää Apusen mielen, muttei ihan kuumota. Investointien ja tekniikan kehityksen myötä hyödykkeiden arvo laskee ja syntyy uusia työpaikkoja ja hyödykkeitä
Hänen perusajatuksensa oli terve, ja hänen perhekäsityksensä on ollut hyväksi tälle yhteiskunnalle. 10 • askel 12/2017. Hän listaa porvarillisen maailman hyveitä: usko, toivo, rakkaus, rohkeus, viisaus, oikeudenmukaisuus ja kohtuullisuus. Jotenkin koen outona, että nykyihmiselle usko on kuin seisova pöytä, josta otetaan vähän sieltä ja täältä. Apunen tuohtuu, että kuolemansynneistä ahneutta pidetään suurempana syntinä kuin kateutta, vaikka synnitkin ovat keskenään tasa-arvoisia. Silloin on perhe koolla ja kaikki tulevat maailmalta kotiin. Muistan, kun ensimmäinen pizzeria tuli Tampereelle. Se voi vapauttaa elämään ja antaa askelvarmuutta. Jos halutaan pitää yhteiskunta pyörimässä, tarvitaan 30 000 maahanmuuttajaa lisää vuosittain. Usko on pelon antiteesi. Meidät tuhoaa vain se, että tarraudutaan eiliseen. Anopin vielä eläessä he kävivät jouluyön ”Kun Aune syntyi, silloin läikähteli.” Matti Apusen mielestä ihmiset luulevat, että uskossa on vain kieltoja. H – Suomi on vakaa yhteiskunta, jonka kansalaiset ovat hyvin koulutettuja. Minusta on tullut melkein körtti Joulu on Matti Apuselle vuoden kohokohta. Saan tehdä mitä huvittaa, mutta velvoittavat osat on vähän unohdettu. Suomi on hyötynyt eniten globalisaatiosta vuosina 1995–2011. Hän itse matkustaa Helsingistä kotiin Tampereelle vaimon luo, tytär tulee Pariisista ja toisen tyttären perhe Riihimäeltä mukanaan joulun ihanin vieras, yksivuotias lapsenlapsi Aune. – Kirkko ei puhu armosta vaan tekee mieluummin sosiaalipolitiikkaa. Pienen syrjässä olevan talouden on hyvä olla globalisaatiossa mukana. Usko vapauttaa elämään Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja tuntee Lutherin, jonka vuoksi Suomessa puhutaan protestanttisesta työmoraalista. Armo on ollut merkittävä kirkollinen artikkeli, jota ei voi lunastaa plussapalloilla. Meillä on mahdollisuus menestyä. Ihmiset ajattelevat ihan väärin, että uskossa on kysymys vain kielloista, Matti Apunen tiivistää. – Luther avasi ummehtuneen katolisen maailman hengittämään vapaasti. – Ei uskonto ole olemassa ihmisten tuomitsemista varten, vaan että ihmisten olisi parempi elää. Minulla on kirkon kanssa vähän huonot välit, kun he rupesivat saarnaamaan rikkaita vastaan ja totesivat arvojensa olevan lähellä vasemmistoa. Kaksi päivää, joiden ajaksi kello pysähtyy. Kyllä minä kuulun kirkkoon silti. 70-luku oli ihan hirveä ja politiikka levällään. Hänen mielestään monet reformaation ideat olivat poliittisesta näkökulmasta hyviä. Lapset eivät halua tinkiä perinteistä, joihin kuuluvat kuusi, ruoka, hautausmaat, lahjat ja jouluevankeliumi
Monet perheet saavat joulun sesongista elantonsa. – En toivo jouluksi tavaralahjoja, saanhan kylään Aunen. Kun Aune syntyi, silloin läikähteli. jumalan palveluksessa, saa nähdä jatkuuko se vielä tänä jouluna. – Jalkapallo on edelleen peleistä fiksuin ja kaunein. Apunen ei kannata mitään yhden lahjan ostamista eikä ole tingeli tangelia vastaan. Oma perhe on nyt tyttärelleni tärkein, ja hän vastaa aikuisena omasta perheestään. – Parasta on perheen sisäinen huumorintaju, jonka ymmärtää vain 20 vuotta samassa joulupöydässä ollut. Eikä muitakaan jouluperinteitä. Lapsenlapsi on iso juttu. – Yllätyin, että syntiä pitää tehdä, että sen saa anteeksi. Körttiläisyys yllätti hänet positiivisesti. Tuntui, että viestikapula oli siirtynyt meiltä tyttärelle. – Vaimoni on aktiivi seurakuntalainen. Eikä mitään perinteisiä jouluruokia saa karsia. Mutta minä saan olla mukava vaari ja käydä Särkänniemessä, Apunen liikuttuu vilpittömästi. Se on pohjana siihen, että voidaan sanoa toisillemme myös vakavia asioita, Matti Apunen sanoo kiitollisena. Körtit ovat miellyttävän leppoisia ja suvaitsevaisia. Eikä tätä juttua voi päättää ilman, että mainitaan Matti Apusen ottaneen vastaan Veikkausliigan puheenjohtajuuden keväällä rakkaudesta ja intohimosta jalkapalloon. Hän soittaa bändissä nimeltä 4M, ja se tekee paljon myös hengellisiä keikkoja. Heidän suhteensa maallisuuteen on esimerkillistä. L – Uskonto on siksi, että olisi parempi elää eikä tarvitse pelätä.. Matti Apunen kasvoi sekulaarissa perheessä, ja isä oli opiskelijaradikaali. Harrastajana hän pelaa edelleen ja seuraa Valioliigan pelejä televisiosta, joskus jopa lentää paikan päälle. Vaikka hän ei tavaralahjoja haluakaan, niin jos lapset sattuvat lukemaan tämän, kirja olisi kiva yllätys. Jouluna Apusilla keskitytään rakentamaan yhdessä herkullista kalapöytää. Mutta hänen vaimonsa on körttisuvusta, jossa oli tapana käydä Herättäjäjuhlilla, ja Siionin virsiä osattiin huomattava määrä
K äytännössä tämä merkitsee myös uutta käsitystä siitä, mikä on pyhää. Sairas ja vammainen sai ihmisarvon palautuksen: karma ei määrännyt hänen kohtaloaan. Syyllisen etsimisen Jeesus lopetti sivuseikkana parantaessaan sokean, jonka sairauden syytä arvailtiin porukalla. Kohotkaa laaksot, vajotkaa kukkulat, avartukaa ovet, kohotkaa korkeiksi portit, – tai kuten me suomalaiset sanoisimme: pois tieltä risut ja männynkävyt – nyt tulee jotain tavatonta. Mutta Jeesus kylvi siemenen, joka alkoi vaikuttaa vastustamattomalla voimalla. 12 • askel 12/2017 A dventtina kuulemme kehotuksen: ”Kohotkaa korkeiksi, portit, avartukaa, ikiaikaiset ovet!” Mitä se voisi olla, kun tuskin on tarkoitus panna rakennusstandardeja uusiksi. Syntyy karjakaukaloon, kasvaa pakolaisena, elää vaatimattoman käsityöläisperheen poikana, kuolee tuomittuna rikollisena. Tähän viittaa ensimmäisen adventin nimitys: nöyrtymisen adventti. P Äärettömän äärellä AIKAKIRJEET Jumala sai nimen, osoitteen ja ammatin. A nnammeko niin tapahtua. Jumalan ihmiseksi tulon jälkeen maailma ei ollut koskaan enää sama. Jeesuksen mukaan Jumalan hyvyyden piti vain tulla julki, enempää ei tarvitse tietää. Jumala sai nimen, osoitteen ja ammatin. Jeesuksen lisänimi oli Immanuel – Jumala kanssamme. Lapsesta tuli esikuva, ei jaloissa pyörijä. Hänellä ei ollut mitään muuta valtaa kuin se, mikä oli hänen omissa sanoissaan. Katso tarkkaan ympärillesi. Universumin Luoja syntyy pienen ihmisen hahmoon, kipuun, köyhyyteen ja syrjäytyneisyyteen voidakseen saada luoduilleen sanottavansa perille. Se kirkasti ja korotti maan tomun, koska kaikkivaltias astui sille, tuli materiaksi. Eija-Riitta Korhola • helsinkiläinen filosofian tohtori. Monella on edessään vuoden kiireisin aika. Valmistautukaa yllättymään. Nyt ei tulekaan vain suurin profeetta. Huomaammeko, millainen muutosagentti oli tämä mies, joka syntyi Palestiinaan yli kaksituhatta vuotta sitten. Ehkä meidän, jotka olemme rakentaneet elämäämme omat aikataulumme, käytävämme, ovemme ja porttimme, on aika hätkähtää ja kuulla Herran sana: ”Kohotkaa korkeiksi, portit, avartukaa, ikiaikaiset ovet! Kirkkauden kuningas tulee.” R aamatun Messias-ennustuksissa ajatus havahtumisesta ja heräämisestä muutokseen on läsnä lukemattomina ilmaisuina: raivatkaa pois kivet, tasoittakaa polut, tulkoot mutkat suoriksi ja louhikot tasaisiksi teiksi. Kuninkaasi tulee lempeänä ja nöyränä. Se oli radikaali ajatus, joka on jättänyt pysyvät jäljet länsimaiseen kulttuuriin, synnyttänyt sairaalalaitoksen ja velkaannuttanut kaikki maailman humanistit Jeesukselle. Adventin Herra on myötätuntoinen Jumala. Naisesta tuli omistamisen kohteen sijasta yksilö, kumppani, rinnallakulkija, esikuva, työtoveri. Ääretön suostuu äärelliseksi, rajaton rajalliseksi, näkymätön näkyväksi, pyhä pilkattavaksi ja käsittämätön käsitettäväksi. Hän mullisti ihmisarvon. J umalan lahjan mullistavuus ei liittynyt ainoastaan siihen, mitä Jeesus sanoi ja teki. Nyt tulee itse Iankaikkinen Jumala, mutta millaisena. Kaikki säteilee Jumalan kirkkautta. En yritä sanoa, että kaikki olisi muuttunut heti. Jeesus ei tullut maallisten valtiaiden tavoin, vaan nöyränä, aasilla ratsastaen. Se sai apostoli Paavalinkin toteamaan, ettei ole syytä erotella juutalaista eikä kreikkalaista, ei orjaa eikä vapaata, ei miestä eikä naista; ”sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa”. Jumalan yllättävä viesti liittyi siihen, kuka Jeesus oli. Meidän on myös ymmärrettävä, että se mitä tulee, ei mahdu vanhoihin raameihin ja entisiin ajatusmalleihin. Millainen olisi maailma, jos häntä ei olisi koskaan syntynyt. Hän katkaisi sen syyllisenetsimiskierteen, joka aina on maailmassa vallinnut ja johon ihmismieli on tottunut. Jumala rinnallamme ihmisen osan eläen on kristinuskon kallein aarre ja salaisuus. Valmistautukaa ottamaan vastaan Herra, hän tulee raamit kaulassa ja muuttaa kuviomme
Minna Kettunen Nepalin metsänneito Helena Payne Helenan polut kulkivat Savon metsistä Nepalin lumihuippuisille vuorille. Riikka Saarenpää (toim.) Lahjana toivo Suomalaiset kummit muuttavat maailmaa Suomen Lähetysseuran kummityössä mukana olleet sekä kummilapset itse kertovat miten apu on saapunut perille ja miten se on muuttanut koko yhteisön elämää Afrikassa ja Aasiassa. Joulukortit Lähetysseurasta Kati Keski-Mäenpää Yllätyksiä opetusvälinevarastossa Opettajana Etiopiassa Kati Keski-Mäenpää tuo tarinoissaan esille Etiopian maaseudun koulutusta, kuurojen koulutustilannetta ja myös kokemuksiaan äitinä ja lähetystyöntekijänä. Gunhild Sehlin Marian pieni aasi Ruotsalaisen Gunhild Sehlinin jo 1960-luvulla kirjoittaman klassikkoteoksen uusi laitos. 17,– 16,–. Sen punaisena lankana kulkee kutsumus elämää kannattelevana polkuna. Uuden laitoksen on kuvittanut Eeva Moritz. Pirkko Lehtiö On Herra vielä vierellä Pirkko Lehtiön kirjanen on syntynyt Kun askeleeni hidastuu -virren edessä. Kirja pohjautuu tositapahtumiin. Aila Meriluodon vuoden 1964 suomennos on edelleen viehättävä ja raikas. Matleena Pinola on valinnut elämästään kuvia, jotka palauttavat mieleen tapahtumia, muistoja ja ihmisiä, jotka ovat vieneet kutsumusta eteenpäin. UUTUUS UUTUUS UUTUUS 31,– 29,– 25,– 10 ,90 21,– 30,– 1,– 1,– Päivi Mattila Rakkaus väkevä kuin kuolema Historiallinen romaani suomalai sesta sinnikkäästä naisesta, joka lähti rakkaansa perään Namibiaan lähetystyöhön 1800-luvun loppupuolella. Matleena Pinola Polku on tässä Teos koostuu kuvista ja tarinoista. Ihastuttava kirja 3–6-vuotiaille. Elämä on löytöretki. Herra on mukana joka askeleella. 17,– Erkki Helminen Löytöretkeläisenä Erkki Helminen jakaa kirjassaan löytöjään elämänsä varrelta ja katsoo samalla uteliaana tulevaisuuteen. Joululahjat Suomen Lähetysseurasta Katso muut kortit verkkokaupasta! 118 Kaksi enkeliä Yksiosainen joulukortti 123 Paimenet Yksiosainen joulukortti Verkkokauppa: http:// basaari.mission.fi puhelin 020 712 7222 basaari@suomenlahetysseura.fi Suomen Lähetysseuran Basaari Vuoden kristillinen kirja 2017 -ehdokas Pirjo Lehtonen-Inkinen & Anita Polkutie Kujalla soi Kuvakirja kertoo Nat-pojan elämästä Thaimaan Bangkokissa. Sinne hänet vei voimakas lähetyskutsu, jota sairauskaan ei sammuttanut
Pitkä kakku tarjolla Kaikki uskonnollinen kokemuksemme saattaa juuttua näiden kahden kuvan katselemiseksi ja niiden herättämien tunteiden hehkutteluksi. Siellä meidän pitäisi syntyä uudestaan kristityn vapauteen ja kääntyä tekojen tielle. P KURONEN Rauhatonta joulua K U V IT U S : A N T T I V A LT A Matti J. Jeesus on siinä keskellä, kuin selfien ottaneena, siivellään kaksi rikollista, alhaalla surevat lähiomaiset surmapaikalle kynttilää sytyttämässä ja roomalaiset sotilaat yrittäen olla yhtä näkymättömiä ja sivullisia kaikkeen kuin mellakkapoliisit mielenosoituksessa. Nyt me katselemme Bambino Jesusta sikäli kuin näemme hänet kaikkien eläinten, lahjojaan tyrkyttävien tietäjien ja taustalla kyseenalaista pyhimyskehää hiukan häpeilevän Joosefin keskeltä. Taitaa olla pitkä kakku tarjolla. Hän oppi puhumaankin. Hänen ristinsä edessä me hämmästymme säikähtäin. Armoa 2018! Armon vuonna 2017 seimen ääressä me kohtaamme toisenlaisen Jumalan kuin hänet, jonka pitäisi olla meidän linnamme ja vahva turva aivan. Vastaamme hänen kutsuunsa seuraamalla häntä kuin Kirkko aikaansa: katseella ja turvallisen välimatkan päästä. Riittäisi siinä avioliittokäsitysten pohtijoille miettimistä. Jouluna ja pääsiäisenä meillä on toki oikeus tehdä se, minkä kansan enemmistökin teki: seisoa ja katsella. Kun Sana tulee tällä tavalla lihaksi, niin avuton Jumala ojentelee pieniä pulleita käsiään meitä kohtaan: katso ihminen. Taidan tänä jouluna esittää, että jouluevankeliumin sijaan lukisimme jouluaattona Meidän Herramme Vuorisaarnan ja veisaisimme saarnavirteni 78: Vieraalla maalla kaukana... J ouluja sitten nykyinen datanomi katseli kanssani joulukuvia ja teki kovan kysymyksen: ”Käviks ne kuvassa enneko Jeesus synty?” Siinä kuvassa näkisimme vanhan miehen ja raskaana olevan kihlatun neitsyen. Se vaan ei taida riittää sitten, kun hän joutaessaan tulee ja kutsuu meidät tilinteolle. Uskon silmät sirrillään katsomme hänen kuviaan, mutta onko meillä korvia kuulla niiden kuvien ääni raita ja nähdä hänen puheittensa kuvitus. Tästä ei taidakaan selvitä vakavalla kirjallisella varoituksella. Kuronen • lappeenrantalainen rovasti 14 • askel 12/2017. Näemmekö tuon vahingoniloisen virnistyksen entisen kalastajan kasvoilla. Siellä me sitten istumme kasvot hartaushupparin peitossa tai Kotimaa-lehdellä verhottuina. Jeesus oppi kävelemään eikä jäänyt kehtoon eikä edes kotiinsa. Lapsen jokellus äidin sylissä kärjistyi aikamiehen harvasanaisiksi lopputeksteiksi ja tuskaiseksi huudoksi isälle. Kun se sama liha roikkuu ristillä, niin se pelkää kuin lintunen kämmenellä. Joulusta tulee Jeesuksen varpajaiset ja pääsiäisajasta hänen muistotilaisuutensa. Joulukertomus on kärsimyshistorian alku. Melko tyhjän takia syntynyt sellainen vapahtaja. Kumpikin tuntuu huutavan Armoa 00! ja Armoa 33! Nyt tämä elämän evakoiden, uupuneiden paimenten, vastaanottokeskusten talleihin varastoitujen pakolaisten, kultaa ja suitsutusta toisilleen jakavien tietäjien ja vallanhimoisten valtijoiden maailma huutaa Armoa 2017! Huutaa se varmasti vielä armoa 2018, mutta ehkä hiukan vähemmän tuskaisesti, jos me Kristuksen seuraajiksi itseämme luulevat ottaisimme vakavasti sen, että täällä on niin joulu kuin pitkäperjantaikin ainainen ainakin siihen asti, kunnes pääsemme pääsiäiseen asti. Sitten uskomme uskovamme hänen astuneen taivaaseen ja sitoutuvamme odottamaan hänen paluutaan tuomarina. Ei hänen seuraamiseensa riitä se, että synnymme ja kuolemme tuottaen aiheet kahteen juhlaan. Kaikki tämä tiivistyy uskontunnustukseemme, missä Jeesuksen elämä tiivistetään neitseestä syntymisen ja Pontius Pilatuksen aikaan sijoittuvan kuoleman väliin. Arki odottaa niiden välissä meidän uskoamme ja siitä versovia tekojamme. Eikä kysymys kuulu ”Onko täällä kilttejä lapsia?”, vaan ”Minkä olette tehneet?” Takaseinään nojaa Pietari avainnippua hiljaa heiluttaen kuin virkavallan edustaja oikeussalissa. Kynttilöitä surmapaikalle Täysin toisenlaista kuvaa me katsomme kolmenkymmenenkolmen vuoden kuluttua
Hän tuli maailmaamme valaisemaan pimeyteen kadonneita ihmisiä. Tue Kristuksen pieniä valonkantajia – annetaan heidän loistaa! –mainos– –mainos– Suomen PiPliaSeura TeKsTi eriKa niemelä. Kristuksen pieniä valonkantajia . Yhä tänään joulun sanoma muistuttaa, kuinka valo voittaa pimeyden. Yli 2000 vuotta sitten kirkas tähti osoitti Kristusta, vapahtajaamme
Jumala antaa valonsa egyptin lapsille elämän äänet kaikuvat, kun satojen lasten joukko rynnistää raamattuleirille, tällä kertaa kylään Pohjois-egyptissä. Sen jälkeen uutisointi muuttui yhä synkemmäksi. Ja heillä on palava halu oppia lisää evankeliumista. itkimme yhdessä. Sillä matkalla tarvitaan valonkantajia. richard muistelee herkkää tapaamista: ”Tyttöjen vanhemmat kertoivat tapahtumasta arasti, mutta avoimesti. Se muistuttaa myös matkasta luvattuun maahan, jossa ei ole surua, eikä kyyneleitä. Siksi kyse ei ole pelkästään lapsista, kuten eräs koptipappi kertoo: ”olen nähnyt, kuinka myös vanhemmat uudistuvat, kun he opiskelevat raamattua yhdessä lasten kanssa. Kun Kristus valaisee sydämen, maailmaan syntyy uusia valonkantajia. Joh. millaista on elää kristittynä tämän päivän egyptissä. He loistavat Kristuksen valoa, joka tuo toivon synkimmän hetken keskelle. M arian ja Joosefin joulurauha päättyi dramaattisesti: he pakenivat Herodeksen vainoja ja veivät Jeesus-lapsen Betlehemistä turvaan egyptiin. muutaman vuosisadan jälkeen, vuonna 641 tilanne kuitenkin muuttui: arabit valloittivat egyptin. Vuonna 2011 arabikevään vallankumous laukaisi ratkaisevan käänteen huonompaan. Pipliaseuran kansainvälisen työn johtaja Richard Brewis vieraili egyptissä viime keväänä. egypti muistuttaa kristittyjä ahdingoista. Jeesus kutsuu rakastamaan jopa vainoajia ja antamaan heille anteeksi.” Raamattuja 7-luokkalaisille Koptiperheen miriam sai kaksi vuotta sitten oman luukkaan evankeliumin, jota on luettu säännöllisesti myös koko perheen voimin. 200-luvulle tultaessa kristityt edustivat maan enemmistöä, ja aleksandriasta oli tullut yksi merkittävimmistä kristinuskon keskuksista. meitä ympäröivät marinan ja Febronian kuvat sekä tietoisuus siitä, että olemme pyhällä paikalla.” nämä vanhempien sanat jäivät soimaan richardin mieleen: – näin kaikki tietävät, että olemme marttyyrien perillisiä. lapset pitelevät käsissään omaa raamattua, monet aivan ensimmäistä kertaa. Siksi heistä huokuu rakkautta ja iloa, jota kyyneleetkään eivät voi peittää. eikä hänen valonsa pysy kätkössä. . Silti he ovat vähemmistö, jolla ei ole helppoa. Ja vuoden päästä odotus palkitaan, kun siskosta tulee 7-luokkalainen. Vaikka kirkkoja on suljettu ja tuhottu, kristinuskon kasvua ei tunnu estävän mikään. Siitä lähtien egyptin koptikristityt ovat eläneet – välillä enemmän ja toisinaan vähemmän – ahdistettuna vähemmistönä. Kun Kristuksen valo syttyy lasten sydämissä, se valaisee koko kodin. monet lapset tulevat maaseudun köyhistä perheistä. Kirkkoja on poltettu ja pommitettu, uskovia on surmattu – jopa heidän koteihinsa. mutta nyt on toisin. 1:5 Lahjoita Lastenraamattu egyptin LapsiLLe! 10 € lähetä tekstiviesti PIPLIA 10256 nroon 16499 tai soita nroon 0600 9 5127 (hinta 10,01+pvm) 20 € lähetä tekstiviesti PIPLIA20 10256 nroon 16499 tai soita nroon 0600 9 5126 (hinta 20,11+pvm) www.piplia.fi/lahjoita –mainos– –mainos– Kiitos lahjastasi!. 3:7-8). moos. Suru oli yhteinen. Ja siinä ilmenee evankeliumin voima: Kristus tuo pimeyteen valon, hän tuo sodan ja kuoleman keskelle rauhan ja elämän. Valo loistaa pimeydessä, pimeys ei ole saanut sitä valtaansa. Tällaisia leirejä Pipliaseura on jo vuosien ajan järjestänyt egyptin nuorille ja lapsille, paikallisten seurakuntien kanssa. Hän tapasi erään perheen vanhemmat, jotka olivat menettäneet kaksi tytärtään jumalanpalveluksen ampumisvälikohtauksessa. lapset tulevat leireille vaikeista olosuhteista; levottomuudet, ahdistus ja pelko kuuluvat heidän arkeensa. Kutsu valonkantajaksi Herra sanoi: minä olen nähnyt kansani ahdingon egyptissä – – olen tullut vapauttamaan heidät.” (2. Siksi miriamin pikkusisko innostui, hänkin halusi oman evankeliumin. Vainottu kirkko kasvaa Kristinusko tuli egyptiin jo ensimmäisinä vuosikymmeninä. Heidän kasvonsa säteilevät iloa. Se loistaa vainottujen koptikristittyjen keskellä. ”Haluan, että muutkin saavat lastenraamatun, niin kuin minä sain.” nyt miriam lahjoittaa omista rahoistaan lasten raamattutyöhön, vaikka elää köyhissä oloissa. Silloin hän saa Piplia-seuralta oman lastenraamatun. Loistakoon tämä valo meidän kaikkien sydämissämme tänä jouluna. egyptin koptit muodostavat suurimman kristillisen yhteisön lähi-idässä. ilmassa on odotusta ja malttamatonta jännitystä, aivan kuin jouluaattonamme. nyt kiitollisuus ja ilo loistavat hänen kasvoilta. ne muistuttavat siitä, kuinka Kristus valaisee jokaisen ihmisen. Perheet ovat ymmärtäneet, että Jeesuksen todellinen seuraaminen on hänen opetukseensa sitoutumista. egyptin runneltu kirkko kasvaa. Jeesuksen ihmeellinen valo näkyy kirkkaana egyptissä myös tänään
Elämänlahjat eivät vanhetessa vähene 18 • askel 12/2017
Heitä on myös paljon; Suomessa suuret ikäluokat ovat nyt noin 70-vuotiaita. askel 12/2017 • 19. Kaija Maria huomauttaa, että erilaiset elämänkaaritutkimukset eivät oikein pysty saamaan vanhuudesta otetta. ikävuoden jälkeen, käsitellään yhtenä pötkönä. Mutta sen jälkeenkin elämää voi olla jäljellä vuosikymmeniä. On kiitollinen mieli siitä, että jäsenet toimivat ja kykenen vielä tällaiseen. Lari on itse elävä esimerkki siitä, että lähes 70 ikävuotta eivät liikaa rajoita elämää. Suurten ikäluokkien viisasten kerho Miksi vanhuudesta nykyään kirjoitetaan ja puhutaan paljon. Vanhat miehet taivalsivat rinkat selässä Pallakselta Hettaan, kaikkiaan 55 kilometriä. Numeroilla vai ilman. Kylmän tuottavuusajattelun mukaan vanhukset on luokiteltu kansantaloudelliseksi taakaksi. Muun muassa perheneuvojana ja seksuaaliterapeuttina työskennellyt Kaija Maria ei Lapin retkelle osallistunut. Lari ymmärtää tasavuosijuhlien viettämisen, mutta toivoo ihmisten vapautuvan turhan tiukasta vuosilukuihin tuijottamisesta. Joku toinen taas voi tarkastella vanhenemista jostakin toisesta näkökulmasta. Teksti: Vesa Keinonen • Kuvat: Rami Marjamäki H K aija Maria (67) ja Lari Junkkarin (69) kirja Muu takin kuin numeroita, Vanhenemisen taidosta perustuu lukuisiin haastatteluihin ja omakohtaisiin havaintoihin. Ja tietysti elämääni kuuluu myös lasten, lastenlasten ja ystävien tapaamista, Kaija Maria kertoo. – Olin liikkeellä pitkäaikaisen ystäväni Tapio Aaltosen kanssa. – Niissä keskitytään lapsuuteen, nuoruuteen ja keski-ikään. Lari puolestaan nostaa esille yhteiskunnallisia tekijöitä. Kaikkea, mitä ihmiselle tapahtuu 65. Ihmisen elämässä on myös vielä monenlaisia siirtymävaiheita. Kaija Maria Junkkari tarttuu puolestaan termistöön. Ainakaan eläkeläiseksi en itseäni miellä, koska edelleen myös työskentelen, kirjailija-terapeutti hymyilee. – Koko Euroopassa on kuitenkin ikääntyneiden myötä kasvamassa todella suuri viisauden reservi, kunpa vain osaisimme ottaa sen käyttöön. Raihnaisuuden ja luopumisten lisäksi siihen kuuluu paljon uusia mahdollisuuksia ja elämän nälkää. Kestävyysvajeesta on puhuttu pitkään. Mikäli joku haluaa olla kiinni numeroissa, hän saa vapaasti olla. Kaija Maria ja Lari Junkkari kirjoittivat kirjan vanhenemisesta, joka on muutakin kuin numeroita. Silloin on aika kysyä, mikä minua kannattelee elämän illassa ja millaisen henkisen perinnön haluaisin jättää läheisilleni, Kaija Maria Junkkari pohtii. – Jos elämässä käy hyvin, me kaikki vanhenemme. Mikä ihme on tehnyt ikääntymisestä niin mediaseksikästä. Seniori voi myös aivan loppuun asti taistella hänelle tärkeiden asioiden puolesta. Ikäihmisistähän löytyy kaikkien alojen ammattilaisia. Jollekin hyvä senioriharrastus voi olla vaikka tanssi tai uuden kielen opiskelu. – Toisaalta en peräänkuuluta sitä, että kaikkien ikäsuhtautumisen olisi pakko olla samanlaista. Sen lisäksi teen jonkin verran työnohjausta ja pidän terapiatunteja. – Viime ajat ovat menneet toipumisessa tämän kirjan tekemisestä. – Väitän, että nykyään useimmat 70-vuotiaat eivät koe itseään vanhukseksi. Kaija Maria kaipaa aktiivisen elämän rinnalle myös hiljaisuutta ja aikaa läheisten ja ystävien kanssa. Hän kertoo viettävänsä toisaalta aktiivista, toisaalta rauhallista ja hiljaista elämää. Ikääntyminen on monitahoinen kokonaisuus. Teos ei saarnaa terveellisistä elämäntavoista eikä se ole myöskään terapiakirja. Nimensä mukaisesti Junkkarien kirja pohtii sitä, miksi lähestymme ikääntymistä edelleen numeroiden kautta. Mies teki juuri ennen haastatteluamme reippaan tunturivaelluksen Lapissa. Lari harrastaa tunturivaellusta. Henkilökohtaisesti pidän eniten sanasta ikäihminen. Mielekäs vanhuus ei vain tapahdu, vaan se myös luodaan
Saatan kuunnella vaikka räppiä tai punkia. – Vanhainkodeissa pariskunnat voidaan erottaa toisistaan. – Rakastan muun muassa jazzia, mutta joskus altistan itseni tahallani hyvinkin erilaisille musiikkityyleille. Voikin kysyä, miten hyvältä ja nuorelta pitää näyttää, jotta vanhaa ihmistä ei pidettäisi jonkinlaisena neutrina. – Jos ihminen kypsyy vuosien mittaan henkisesti, se näkyy myös hänen seksuaalisuudessaan. – Elämä kulkee lävitsemme vitaalisena virtana, ja sitä elämänvirtaa voisi jokainen yrittää kokea. H 20 • askel 12/2017. Itse olin juuri tuntureilla vaeltamassa, mutta en suinkaan patista kaikkia sellaiseen. Vertaisin asiaa vaikkapa hyvään ruokaan, luontoon tai musiikkiin, Lari sanoo. On kyse kyvystä nauttia, sensuaalisuudesta. Kaija Marian mukaan asiasta vaietaan edelleen, vaikka asenteissa onkin menty eteenpäin. Varsinkin nuoria ihmisiä suorastaan puistattaa ajatus vanhojen ihmisten seksistä. – Näen vanhenemisen kauneutta siinä, että ulkoisesti keho heikkenee, mutta sisäisesti voi tapahtua aivan uudenlaista vahvistumista. Junkkarit ovat huomanneet, että moni muukin tekee eläkkeelle jäämisen jälkeen edelleen töitä. Elämänvirta kantaa Ajatus paikalleen lösähtämisestä on edelleen monessa mukana olevalle Lari Junkkarille hyvin outo. Sisäisen innostuksen ja luovuuden säilyttäminen on todella tärkeää. – Se näkyy jo pikkulapsessa ja säilyy aivan viimeisiin hetkiin saakka. Sekä naisilla että miehillä fysiologiset muutokset voivat estää esimerkiksi yhdynnän. Kaija Maria kertoo monien asioiden yksinkertaistuneen vuosien mittaan. Ihon ikävä säilyy loppuun saakka Ikäihmisten seksiin ja seksuaalisuuteen liittyy yhä tabuja. Usko Jumalaan on iän karttuessakin heille yksi elämän kantavia peruspilareita – Larin mielestä jopa ainut voimavara. Uusia hengellisiä maisemia Kaija Maria ja Lari Junkkari ovat yhdeltä ammatiltaan pappeja. Tätä Junkkarit eivät kuitenkaan pidä katastrofina. Junkkareiden mukaan vanhuuden tehtävä ja mahdollisuus on siirtyä itsensä korostamisesta yhä yksinkertaisempaan elämäntapaan. Satavuotiaskaan ei pidä mistään niin paljoa kuin siitä, että häntä silitetään. Tärkeää on myös se, että ikääntyvä ihminen ei kutistaisi itseään pelokkaan vanhuksen osaan. Ihminen tulee jollakin tavalla läpinäkyvämmäksi. Lari ottaa esimerkin musiikista. Kyky olla herkkänä ja haavoittuvana toista lähellä lisääntyy, Kaija Maria toteaa. – Olisi herkullista, jos me kaikki täällä elämän loppupuoliskolla uskaltaisimme kyseenalaistaa myös omia uskomuksiamme. Seksuaalinen halu voi vuosien karttuessa saada uudenlaisia muotoja. – Seksuaalisuushan on niin paljon laajempi asia kuin seksuaalinen akti. Eikä siellä ole tilaa, jossa voisi olla fyysisesti lähekkäin. Ikääntyessä voi myös miettiä, millaisia ihmissuhteita loppuelämänsä aikana haluaa. – Avainasia vanhenemisessa on hyvinvoinnin kokeminen. Mielekäs vanhuus ei vain tapahdu, se myös luodaan. Hän käyttää seksuaalisuudesta kaunista termiä ”ihon ikävä”. Aivojakin kannattaa rasittaa sopivalla kuormituksella, Lari miettii. Mutta jälleen korostan sitä, että tämäkin asia on hyvin yksilöllinen. – Tabut liittyvät varmaan kehollisuuteen. Hän on myös vastaanottavaisempi Jumalan maailman läsnäololle. Hän on oppinut tajuamaan, että on asioita, joihin ei itse voi vaikuttaa. Pinttyneiden asenteiden tuulettaminen tekee aina hyvää. Jokainen hakee itse sen oman elämänvirran lähteensä. Ikävuodet vaikuttavat seksuaalisuuteen monin tavoin. Junkkarien kirja ei ujostele, vaan käsittelee teemaa poikkeuksellisen raikkaalla ja luontevalla tavalla. Monille myös vapaaehtoistyö on merkittävä osa elämää
– Itse miellän tuon asenteen pelottomaksi itseymmärrykseksi. Kaija Maria selvisi aivoleikkauksesta, mutta muistoksi jäi epilepsia. Hän jopa toivoi tulevansa pidätetyksi muiden protestoijien kanssa. Mies toimii koko ajan kylmäverisesti, rauhallisesti ja päättäväisesti. Haukkukaa minua vaikka sosiaalisessa mediassa kuinka paljon tahansa, mutta minä puolustan elämää ja ihmisyyttä! Lari Junkkari muistuttaa, että ihminen voi toimia merkittävien asioiden puolesta aktiivisesti aivan elämänsä loppumetreille saakka. – Matemaatikko-kirjailija Bertrand Russell osallistui lähes satavuotiaana sodanvastaisiin mielenosoituksiin. Junkkarien mukaan kyseessä on myös seniori-ikään kuuluva uhma, englanniksi Senior coolness. Miten vanheta coolisti. Ikäihmisenä minulla on varaa katsoa itseäni hyvin laajasti ja rehellisesti. – Minulla oli noin nelikymppisenä vaikea sairaus. – Onneksi se pysyy lääkkeillä lähes kokonaan kurissa. Ne nostavat esiin teemoja, joista on muuten ehkä hankalaakin puhua. Tavoitteena on saavuttaa yhä laajempi ymmärrys ekumeenisessa hengessä. Nykyään tunnen suurta luottamusta. Herkullinen on kuvaus tositapahtumiin perustuvasta kanadalaisfilmistä Still Mi ne. Uudenlaiset hengelliset maisemat kiinnostavat Kaija Mariaa yhä enemmän. Junkkarien kirjassa käsitellään vanhuutta toistuvasti kirjojen ja elokuvien kautta. – Peräänkuulutan sisäistä rohkeutta pitää kiinni siitä, minkä sillä hetkellä kokee oikeaksi. Siinä tilanteessa tein yhden havainnon: missä pelkomme on suurimmillaan, siellä on myös suurin rauha, joka ei ole tästä maailmasta. Lari taas nostaa esille vanhan ihmisen oikeuden tarvittaessa hämmentääkin. Siinä yli 80-vuotias Craig Morrison haluaa rakentaa itselleen ja muistisaiKaija Maria Junkkari pohtii, miten voi kasvaa rakastavaksi, myötätuntoiseksi ihmiseksi. P. Olen myös alkanut tajuta entistä syvemmin sen, että elämä on niin sanotusti suora lähetys, Kaija Maria Junkkari sanoo. Kyseessä ei ole kuitenkaan lupa käyttäytyä huonosti. – Olen luterilainen pappi, jonka sisällä elää pieni katolinen ja myös pieni kveekari. raalle vaimolleen talon viis veisaten uusista rakennussäädöksistä
Joka kertaa hän oli poikajoukon kärjessä ja jakeli käskyjä ”lasimestarina”. Gustafia ja hänen kuutta sisarustaan viihdyttivät kylpylaitos, karuselli, kasvitieteellinen puutarha ja Suomen ensimmäiset polkupyörät. ”Mieluummin, tuhat kertaa mieluummin olisin kadunlakaisijana missä helvetin loukossa hyvänsä kuin kadettina Haminassa”, tuleva marsalkka kirjoitti 16-vuotiaana. 22 • askel 12/2017. Gustafilla oli moni-ilmeisesti ihanat vanhemmat, jotka asettivat rajoja ja pitivät melko tuikeaa kuria. Ei ihme, että pikku Gustaf tässä ahdingossa oireili. Mannerheim Suurimmaksi suomalaiseksi sanotun Gustaf Mannerheimin lapsuus 1800-luvulla oli ajattomasti rohkaiseva selviytymistarina. Silti rangaistus oli kohtuuton: koulusta erottaminen mokoman kolttosen tähden. Vasta 38-vuotias fiksu, perusterve Hélène Mannerheim luhistui psykosomaattisesti aviomiehen häivyttyä. Louhisaari tyhjeni pakkohuutokauppojen sarjassa niin tarkoin, että pihalle kannettiin jopa lasten rautasängyt. Moniongelmainen hulttio pinnisti kansakunnan kaapin päälle Lapsuuden loppu Gustafin ollessa 12-vuotias koko idylli romahti ja perhettä kohtasi kauhujen vuosi. Vastapainona kasvatukseen kuului lämpöä, hellyyttä ja välittämistä. Koulu kuin kidutuskammio Ennen kuin kyyneleet olivat kuivuneet, Gustaf joutui reipastumaan sotilaspojaksi. Opinnot ja miljöö eivät miellyttäneet alkuunkaan. Aivan pohjalle hän putosi 18-vuotiaana sukupuolisen häväistysjutun takia. Hän kivitti koulun lähitalosta ikkunat tohjoksi kolmena päivänä. Tuleva Suurin suomalainen äitinsä Hélènen sylissä vuonna 1867. Henkisenä perintönä tuli monen sukupolven maailmankokemusta, tiedettä ja taidetta – ja kaupan päälle sydämen sivistystä. Kun äiti sai tukehtumisja kouristuskohtauksen, lapset nyyhkyttivät sängyn vieressä ja odottivat sitten oven takana tuskanhuutojen hiljentymistä. Äitiä huolestutti etupäässä syömishäiriö. Gustaf kävi Helsingissä eliittikoulua aluksi kelvollisella menestyksellä. Louhisaari muistutti paitsi museota myös kesäparatiisia. Aivan yllättäen hän putosi onnettaren lellikistä ”rassukaksi”, kuten sukulaiset surkuttelivat. Äiti ja seitsemän lasta jäivät köyhyyteen ja musertavaan häpeään. Siellä ei näkynyt syntymävuoden 1867 suuri nälänhätä. Lapsuudenkoti, Louhisaaren kartanolinna, oli Suomenmaan lumoavimpia rakennuksia. Pikkupoikana hän oli villikko, muttei mitenkään mahdoton häirikkö. Hän oli orpo koulupudokas sekä päihdeja peliriippuvainen ongelmanuori. Isä kadotti omaisuutensa afääreissä ja uhkapeleissä ja teki konkurssin. Suku oli upporikasta sekä isän että äidin puolelta. Elämäntie kääntyi yllättävillä sielunvoimilla. Hän muutti 13-vuotiaana Haminaan ja pääsi parin vuoden päästä kadettikouluun. Kuinka Gustaf kykeni selättämään ongelmansa ilman yhteiskunnan turvaverkkoja, psykiatreja ja psyykenlääkkeitä. Kirjeissään Gustaf kuvasi Haminaa myyränkoloksi, piinapenkiksi ja kidutuskammioksi. Gustaf tapasi ahmia makeisia ja leivoksia siinä määrin, että sairastui ja sai lempinimen ”pikku possu”. Seiniltä tuijottivat kreivien, kenraalien ja amiraalien muotokuvat. Kuolema saapui melodramaattisesti. Gustafista tuli käytännössä orpo. Isä käväisi hautajaisissa, mutta jäi ulkomaille pysyvästi ja piti yhteyttä vain kirjeitse. Isä pakeni velkojia Pariisiin 20 vuotta nuoremman rakastajattaren kanssa. Lapsuuden onneen kuuluivat pörröiset lemmikit ja leikkitoverien laumat. Seuraava järkytys oli äidin sairastuminen. Hän riutui hermosäryssä ja aistiharhoissa, suri itseään hengiltä. Avioliitto särkyi rumasti. Teksti: Teemu Keskisarja • Kuvat: Kansallisarkisto H C arl Gustaf Emil Mannerheim ei syntynyt suussaan kultalusikka vaan timanttilusikka
8.10.1941 sotamarsalkka kiersi Karjalankannaksella muun muassa Lipolassa, Taipaleella ja Käkisalmessa. S A -K U V A askel 12/2017 • 23
Keski-ikäiset virkamiehet tarjosivat janoiselle kadetille paloviinaa, olutta ja viiniä. Gustaf haaveili siirrosta Pietariin, jossa oli hienompia sotakouluja, marmoripalatseja, uhkeita univormuja ja maailman jalorotuisimpia hevosia. Haminaan hänet oli kuitenkin tuomittu loputtoman pitkiksi lukukausiksi. Vastustelijoita hän ampui ritsalla ja teräskynillä, jotka upposivat pyllyyn kuin nuolet. Kuin palkinnoksi ryhdistäytymisestä toteutui Gustafin huikein haave. Mannerheim ratsasti tuhansia kilometrejä askeettisissa oloissa ja hoiti hommansa loistavasti. Näistä Duudson-piloista jäi joillekin kadeteille elinikäisiä kaunoja, jotka haittasivat ammatillista yhteistyötä vielä vuoden 1918 päämajassa. Armottomasta koulukiusaamisesta ja simputuksesta Gustaf kärsi kaikkien toveriensa tavoin. Hän sai huikeita raha-avustuksia ratsuihinsa ja univormuihinsa. Yllätysten yö Kadetti Gustaf Mannerheimin kohtalo ratkesi kiirastorstain ja pitkäperjantain välisenä yönä 1886. Nuorempien tuli palvella varttuneempia ja oppia nöyryyttä. Kerrankin ”myyränkolo” kuhisi elämää. Itseluottamuksesta ja vakuuttavasta olemuksesta todistaa se kunnianosoitus, että Mannerheim nimitettiin 1910-luvun alussa tsaari Nikolai II:n seurueen jäseneksi. Taistelukentällä hän osoitti olevansa enemmän kuin hovikeikari. H Sapetusta aiheuttivat toivoton rahapula ja pikavippikierre. Hän päätti ottaa riskin siitäkin syystä, että koulun henkilökunta oli juovuksissa ja vartiointi vähäistä. Gustaf ei jäänyt piehtaroimaan itsesäälissä vaan otti itseään niskasta kiinni. Gustafista tuli tsaariperheen suosikki. Rangaistusluontoisessa vartiopalveluksessa Gustaf torjui kaksi murtovarkautta, sai kunnostautumismerkinnän päiväkäskyyn ja pääsi takaisin elävien kirjoihin. Lukukaudessa kertyi rangaistuskirjaan kymmeniä merkintöjä, syinä esimerkiksi lunttaaminen vuoroin auttavana ja vuoroin apua saavana osapuolena, opettajain röyhkeä puhuttelu, nuoremman kadetin pahoinpitely ja luokkahuoneen ikkunasta hyppely. ”Alentavat irstailut” ja ”moraalittomat hairahdukset” johtivat erottamiseen. Hän pakotti heikompansa salakuljettamaan konjakkia majoitustupaan. Rangaistuksena seurasi peräti sotamieheksi alentaminen. Vaaleaverinen, 195-senttinen, ryhdikäs komistus kelpasi paraateihin ja kunniavartioihin. Kerran hän velmuili tunnilta vapautuksen näyttämällä lääkärille paisetta takamuksessa, ja kärähti, kun joku näki hänet ratsastamassa kasarmin lähellä. Tahtoihmisenä Mannerheim tyydytti suunnat toman kunnianhimonsa ja pelasti siinä sivussa Suomen. Gustaf oli oppilaana jokseenkin mahdoton. Se lieveni sattuman kaupalla. Sodan päätyttyä Mannerheimin siviilielämä oli edelleen yhtä sählinkiä, mutta yllättävä komennus muutti tilanteen. Gustaf joutui heti kohmelossa kadettikoulun johtajan eteen. 48 tunnin sisällä Gustaf joutui keräämään kamansa ja häipymään Haminasta iäksi. Ensimmäinen maailmansota ei mennyt aivan putkeen, mutta Mannerheim pysyi hengissä ja talvella 1917 komensi jo kenraaliluutnanttina armeijakuntaa Karpaateilla. Ura lähti lentoon. Gustafin köyhtynyttä sukua myös hirvittivät kustannukset hintavassa metropolissa. Jo parin viikon kuluttua pääsiäisyöstä hän ahkeroi oppikirjojen parissa, kohensi venäjäntaitoaan ja anoi audiensseja mahdollisilta suosittelijoilta. Gustaf väsäsi manttelista petiinsä ”sijaisnuken” ja livisti kestikievariin. Ryhtiliike ei sentään onnistunut ilman retkahduksia ja läheltä piti -välikohtauksia. Tsaariperheen suosikki Ihme kyllä, potkut kääntyivät onnenpotkuksi. Kiusanhenkenä hän oli varsin kekseliäs. 24 • askel 12/2017. Myöhemminkin Mannerheimia onnisti sotilasurallaan monta kertaa. Kaikki tämä olisi jäänyt saavuttamatta, jos hän olisi käynyt Haminan kadettikoulua loppuun saakka eli 24-vuotiaaksi. Kova kundi ei tanssinut. Yksi jatkoseurueen jäsenistä oli huhuttu homoseksuaali, ja tämä asianhaara painoi vaa’assa enemmän kuin Gustafin päihtymys ja poistumisrike. Kuten tavallista, 18-vuotias Gustaf oli arestissa ja poistumiskiellossa. Venäläinen kulttuuri luontui hänelle paljon suomalaista paremmin. Hän heräsi aamulla jatkopaikan ”tilapäisestä vuoteesta” kadettikoulun vääpelin ravisteluun. Kadetti Gustaf Mannerheim vuonna 1884. Pako paljastui puolenyön maissa, jolloin Gustaf oli jo hortoillut jatkoille laitakaupungille. Kadettikoulun johto ei suosittanut siirtoa, koska käytösnumero pysyi kurjana. Upseerikokelaana Gustaf oksensi päissään liikkuvassa junassa venäläiskenraalin naamaan. Muut pääsivät pääsiäislomalle, ja Hamina täyttyi pyhäputkea hummailevista siviileistä. Toisin kuin nuhjuisessa Suomessa, hän hyötyi Pietarissa ulkonäöstään. Hierarkian kivana puolena oli se, että kiusatut ennen pitkää ylenivät kiusaajiksi. Siellä hän istahti tuttuun setäseurueeseen. Yksinäisyydessä, poissa sivistyksestä, kiusauksista ja viettelyksistä hän löysi omia vahvuuksiaan. Fyysinen ja psyykkinen väkivalta kuului asiaan osana koulutusta ja maailmanjärjestystä. Gustafin piinaa helpotti isokokoisuus. Elitistiseen ratsuväkiopistoon Gustaf sopeutui suurenmoisesti. Yleisesikunta lähetti hänet pariksi vuodeksi Aasian aroille. Gustaf yksin kyhjötti kasarmin vankina. Japanin sota syttyi vuonna 1904 juuri sillä hetkellä, kun hän oli juopottelun ja uhkapelin vuoksi sakeassa liemessä Pietarissa. Pian hän suoritti ylioppilastutkinnon, joka kompensoi kadettiopintojen katkeamista. Gustaf inhosi etenkin tanssia, joka oli pakollinen oppiaine. Sukulaiset suostuivat junailemaan ja maksamaan opiskelupaikan Pietarissa. Gustaf juopui tolkuttomasti eikä yrittänytkään palata sijaisnuken tilalle. Hän oppi kieliä, käytöstapoja ja maailmanmiehen eleganssia
Sinutteluvälien solmiminen kesti vuosikymmeniä jopa tärkeimpiin työtovereihin. Varmemmin voidaan sanoa, että Mannerheim oli uraihminen henkeen ja vereen. Pääministeri P. Vaimoaan Anastasia Arapovaa Mannerheim kohteli sikamaisesti. Ammatissaan hän kehittyi väkevästi vielä siinä iässä, jossa nykyihmiset on saneerattu työelämän ulkopuolelle. Hetkestä riippuen hän toimi rivakasti tai pysähtyi maltilliseen harkintaan. Sigmund Freudin mukaan kaikki ihmisen teot johtuvat joko seksuaalisuudesta tai halusta olla suuri. Viimeistään viisikymppisenä hän ryhdistäytyi ja pääsi omien ryyppyjensä ylipäälliköksi. Hänen aristokraattinen luonteensa taipui omalaatuiseen ihmissuhdejohtamiseen. Kautta uransa hän vaistosi hyvin momentumin ja tarttui tilaisuuksiin. Perhe-elämä oli muille päämäärille ehdottoman alisteista. Hänen kirjeissään on tuhkatiheään possujen, kissojen, koirien ja kilien kuulumisia. Mannerheimissa jylläsi vain jälkimmäinen vietti. Virkaheitto 50-vuotias tsaarinupseeri sai unelmaduunin. Homohuhuistakaan ei ole kummoisia todisteita. askel 12/2017 • 25. Entinen hovija salonkiupseeri ja ratsuväen veteraani ei ollut ymmällään panssareiden, ilmavoimien ja korpisodan haasteissa. Koko elämänsä aikana Mannerheimilla Marsalkan isä Carl Robert Mannerheim oli kulttuuripersoona ja kovaonninen liikemies. Hulttiovuosinaan 1890-luvun lopulla hän oli juomari, peluri, aviorikkoja ja kotikiusaaja. Mannerheimin tunne-elämän syvin sopukka oli jo poikasena eläinrakkaus. Hevoset olivat paitsi työja edustusvälineitä myös ystäviä. Hän jaksotti elämänsä kausiin ratsujen mukaan: ne vuodet, kun minulla oli Talisman tai Anderman... Svinhufvud vakuuttui Mannerheimin kyvyistä. Tyttäret Stasie ja Sophy Mannerheim sanoivat, että ”isää pelkäsivät kaikkia paitsi hevoset ja koirat”. E. Viimeistään teini-iässä Mannerheim päätti, että hänestä tulee suuri sotapäällikkö (joskaan ei vielä sitä, mihin armeijaan). silloin kun ratsastin Panachella. Pikku Gustaf sai syntyessään ylivertaiset kortit, jotei ollut parasta kaveria, ketään, jolle hän olisi ”avautunut” yksityisasioistaan. Pitkälti päälle 70-vuotiaana Mannerheim pysyi perillä sodankäynnin valtavista muutoksista. Viheliäinen lapsuus jätti toki psyykeen jäljet. Ratsastuksista, hevoskaupoista ja metsästyksistä hän kertoili satoja sivuja. Joidenkin ihmisten jymymenestys johtuu laskemattomista ja näkymättömistä mutta kuitenkin rationaalisista tekijöistä. Punakaartin amatööreille olisi pärjännyt myös valkoisten kymmenenneksi paras ammattiupseeri. Ikämies opetteli suomen kieltä ja käytöstapoja niin, että pystyi vastaanottamaan pohjalaisten talonpoikien karvalakkilähetystöjä. Tämä ominaisuus vahvistui Venäjän vuosina. Palvottuna kansallissankarina hän sai ratsastaa paraatin kärjessä Helsinkiin. Olivatpa syyt mitä hyvänsä, toisilta homma hoituu ja toisilta ei. Gustaf oli onnettaren suosikki – tai sitten tyyppi, joka otti onnettarelta sen, mitä ansaitsi. Mikäpä siinä. Loppu oli pelkkää tekniikkaa. Ennen muuta hän oli hevoshullu. Hänestä tuli valkoisen armeijan ylipäällikkö. Hänen elämänsä tärkein työhaastattelu meni nappiin. Sen päätöksen hän toteutti taidolla, tuurilla ja tahdonvoimalla. Huolellisesti rakentamansa myytin alla hän oli rosoinen ja jossain määrin rikkinäinen ihminen. Rosoja myytin alla Mannerheim ei onneksi elänyt kuin patsas. Miten nuoruuden kehityskertomus oli miestä muokannut. Hän ihaili ja hakkaili naisia, mutta ei koskaan kokenut kokonaisvaltaista rakastumista. Hänen persoonansa pysyi muista ihmisistä etäällä. Tunnevammainen tahtoihminen Arvokkaimmalta luonteenpiirteeltään Mannerheim oli ”myöhäinen kukoistaja”. Gustafin vapaussota päättyi triumfiin toukokuussa 1918. L ka kohtalo tempaisi pois. Joillekin riittää, kun hoitaa hyvin ammattinsa. Kansakunnan kaapin päällä hän ei harjoittanut ”alentavia irstailuja” tai ainakaan jäänyt kiinni. Kaikkien suurmiesten – tai pienempienkään – ei tarvitse olla unelma-aviomiehiä, kapaloita vaihtavia lepertelijä-isiä tai lämpöisiä juttukavereita läheisilleen. Kansallissankarin triumfi Vielä vuodenvaihteessa 1917–1918 Mannerheim oli suomalaisille tuntematon nimi, koska yhteydet syntymämaahan olivat katkenneet vuosikymmeniä sitten. Anastasia Arapova oli Mannerheimin kaltoinkohdeltu vaimo. Tahtoihmisenä hän tyydytti suunnattoman kunnianhimonsa ja pelasti siinä sivussa Suomen. Napoleon sanoi, että sotapäällikön tärkein ominaisuus on ”onnekkuus”. Äidin ja isän menetys, itseaiheutetut vastoinkäymiset sekä monenmoinen päähän potkiminen kovettivat häneen kuoren. Tiiliskivi-muistelmissaan Mannerheim soi vaimolleen vain yhden ainoan lauseen ja senkin toimituskunnan pyynnöstä. Jatkosodan päämajassa se muistutti työpaikkakiusaamista – mutta toimi
Tuoreet lähetystyöntekijät odottavat riisuttua joulua, jonka keskiössä on sanoma maailman Vapahtajasta. JOULUKSI KOTIIN Satu ja Ilkka Koivisto viettävät tulevan joulun Thaimaassa, uudessa kodissa, jonka osoitetta he eivät vielä lähtiessään tienneet. J. Sirkka 26 • askel 12/2017. H Teksti: Päivi Puhakka • Kuvat: Seppo J
askel 12/2017 • 27. – Jako lähetystyöhön ja kehitysapuun on länsimaalainen kysymyksenasettelu, jota Afrikassa ja Aasiassa ei edes ymmärretä, Koivistot sanovat. Usko ei ohita lähimmäisen hätää
Vuosia olimme toki molemmat kuulolla, mutta lähtökäskyä ei tullut. nopeasti muualle, hänelle etsitään vastaanottoperhe. Tosin vanhempani suunnittelevat jo Thaimaan reissua. Viime vuodet hän on toiminut Helsingin kaupungin lastensuojelutyössä vastaanottoperheen äitinä. Kun jossain kodissa on niin suuri kriisi, että lapsi täytyy sijoittaa Koivistojen jouluperinteisiin kuuluu erilainenjoulu-blogi, joka sai alkunsa Filippiinien reissulla. Tänä jouluna blogilla hankitaan rahaa Lähetysseuran Armonkodille. Myrskyn jälkeen. Aluksi käyn vuoden mittaisen kielikoulun, Satu kertoo. Tempauksella he keräsivät ensin rahaa slummilapsille ja lääkintämissioon. Töiden loppuessa pääsin maisteriohjelmaan teologiseen tiedekuntaan, josta valmistuin vuodessa. Hengelliset kirjatkin lahjoitimme pois, Satu kertoo. – Kotiimme on ollut sijoitettuna 31 lasta, joukossa myös muslimilapsia. Isäntä on puussa saha kourassa. – Satu lähtee ehkä enemmän visiolla ja sydämellä. Ylihuomenna he lähtevät kahdeksi vuodeksi Thaimaahan Suomen Lähetysseuran työntekijöinä. Myös Satu on koulutukseltaan teologi. Satu summaa, että lähtö on Ilkalle johdatusta ja hänelle kutsumus, jossa lähetys kuuluu kristityn identiteettiin. – Toimenkuvaani Thaimaassa en vielä tiedä, mutta Lähetysseuralla on kaunis periaate työllistää myös puoliso. Myrsky raateli vanhaa tammea, ja Ilkka Koivisto raivaa vaurioituneita oksia. – Teinien kanssa lähteminen olisi ollut myös vaikeaa. Äidillä on tietysti aina huoli lapsistaan, ja kun heidät on jo saatu aikuisiksi, alkaa huoli ikääntyvistä vanhemmista. – Minulla oli pitkään olo, että lähdemme, ja puhuin siitä Ilkalle. Armon koti Keski-iässä joku hankkii moottoripyörän ja toinen lähtee lähetystyöhön. Ilkan isä sanoi, että tulee ikävä, Satu kertoo. – Olen koulutukseltani psykologi. Rouva siis puhui hänelle, mutta Herra ei puhunut. – Vietimme pienen joulun läheistemme kanssa, annettiin lahjoja ja hyvästeltiin iloisissa tunnelmissa. Toisena vuotena tuki meni avustustyössä tarvittavaan autoon. Nyt tuli lepattaa lyhdyssä kolealla rannalla, kun pariskunta kertoo lähdöstään ja eilisistä juhlista. He ovat viipyneet meillä noin puoli vuotta, jonka aikana kriisiä on selvitelty kodin, koulun, sosiaalityöntekijöiden ja mahdollisen hoitavan tahon kanssa. Ilkan perimä Kärpänvaarin mökki, jonka nimen alkuperästä kukaan ei tiedä, on ollut Koivistojen koti viime kuukaudet. Nyt pojat ovat aikuisia, ja asiat alkoivat loksahdella kohdalleen, Satu kertoo. Ilkka toteaa, että seikkailumieli on vain pintakerros, syvemmällä on sekä kutsumus että työn tarve. Päämääränä on, että lapsi pääsee takaisin omaan kotiinsa. Kun tieto työpaikasta tuli viime keväänä, alkoivat lähtövalmistelut sekä mökillä että kotona. Toimin aiemmin kansainvälisissä tehtävissä, joihin kuului kehitysyhteistyötä ja siitä tiedottamista. Bangkokissa on ensikodin kaltainen Armonkoti sekä perheja vanhustyötä, jotka kaikki tuntuisivat omalta. Lähdön odotus Ilkka on tyhjentänyt ulkohuussin. – Sitä ennen tein työn ohessa elämäni ”konmarituksen”; kiillotin kaiken kotiin jäävän sähköjohtoja myöten ja karsin paljon tavaraa. Asioita laitetaan kuntoon. 28 • askel 12/2017. Koivistot myivät flyygelin ja tekivät näin sijoituslapsille tilaa leikkiä. Minä lähden auttamaan paikallisia kirkkoja viestinnässä ja välittämään tietoa Lähetysseuran ystäville, Ilkka sanoo. Tänne suku on kokoontunut vuosikymmenet viettämään juhannusta ja polttamaan kokkoa milloin rantakivillä, milloin kottikärryssä, milloin veden päällä. Halusin nopeasti töihin, ja toivoin uuden työn liittyvän siihen, mitä olin juuri opiskellut: kristinuskoon ja rauhantyöhön. S atu Koivisto naputtelee tietokonetta kotoisessa pirtissä. Syyskuussa Koivistot vuokrasivat kotinsa ja muuttivat mökille. Kun Lähetysseura haki tiedottajaa Mekong-joen alueelle (Kambodža, Laos, Myanmar, Thaimaa), laitoin hakemuksen. Viisumianomukset laitettiin vireille, rokotukset kuntoon ja Elli-koiralle etsittiin uusi koti
Tämä on missio Dei, Jumalan missio. Tietokone repussa ja saha kädessä Ilkka raivasi tiensä kolme kilometriä Vihtijärven keskustaan. Jo kielten opiskelussa he ovat istuneet samaan pöytään buddhalaisen opettajan kanssa. Myyjät ihmettelivät opiskelua ja päättivät lopulta ryhtyä Koivistojen esirukoilijoiksi. Nykytekniikalla se onnistuu hyvin. Tekijöitä ovat myös ne paikalliset ihmiset, joiden keskelle Jumala antaa valtakuntansa. Sydämellämme on kohdata vähemmistössä ja marginaalissa eläviä ihmisiä, ystävystyä, luoda luottamusta ja kertoa hyviä uutisia, Ilkka sanoo. Vähällä pärjää. Tunnemme toisemme, itsemme ja haavamme, joiden kanssa osaamme elää, Ilkka sanoo. No onkos tullut kesä Tulossa on erilainen joulu. Toiset ovat olleet pioneereja, he liittyvät valmiiseen tiimiin osaamisellaan ja persoonallaan. Thaikielen opiskelu oli olennainen osa matkavalmisteluja. Kun Tikkurilassa kyselimme, mikä olisi hyvä tapaa pitää yhteyttä, mummot sanoivat, että skype! Etsimme jalanjälkiä Valmistelut ovat loppusuoralla. Heitä odottaa vireä seurakunta, jossa on paljon intoa mutta vähän resursseja. Tekijä on Jumala. Kerromme Jeesuksesta, ja ihmiset siellä löytävät ja luovat itse ulkoiset tavat ilmentää uskoaan, Satu sanoo. Eräänä päivänä Ilkka kävi nauttimassa välttämättömän lattensa ja opiskelemassa thaikieltä läheisessä Puustinna-kahvilassa. Oma jouluruokamme oli mangoa. Lähtijöillä on nimikkoseurakunnat ja esirukoilijat Vantaalla, Kiteellä ja Rautalammilla, jossa Ilkka piti lähtösaarnansa muutama viikko sitten. Sydämellämme on ystävystyä marginaalissa elävien ihmisten kanssa. – Kerran lähdimme reppu selässä Filippiineille, jossa järjestimme erään avustusprojektin vapaaehtoisina slummien orvoille juhlan lahjoineen ja ruokineen. Nyt auto on myyty ja voi ajatella laukkujen pakkaamista. Kesällä Ilkka teki hänelle syntymäpäivälahjaksi suihkulähteen ”Satumetsään”. Asettuvat ensin Bangkokissa viikoksi hotelliin, josta käsin etsivät asunnon. Koivistot ovat tottuneet reissaamaan reppu selässä pitkiäkin matkoja. Etsimme jalanjälkiä, ihmisiä ja tilanteita. Koivistojen valmistautumiseen on kuulunut myös kirkon kansainvälisen työn koulutus ja Suomen Lähetysseuran järjestämä perehdytys sekä kielenopiskelu. – Emme mene sooloilemaan johonkin tuntemattomaan. Mukaan pakataan vain välttämätön: viisi tietokonetta (työkoneet, kollegan ja omat läppärit), vähän vaatetta, lääkkeitä, Raamatut, hammasharjat ja Pantteripusseja suomalaisille kollegoille. Satu ja Ilkka sanovat, ettei lähetystyöhön nykyisin viedä myöskään länsimaisuutta ja omaa kulttuuria. Jokainen kivi ja kuoppa on rakas ja tuttu lapsuudesta asti. He eivät ole ensimmäistä kertaa pois perinteisestä suomalaisjoulusta. Omia kriisejään ei voi lähteä pakoon lähetystyöhön. Tämän päivän lähtijöille tällainen asenne on jo itsestään selvä. Edellisellä viikolla Ilkan piti vielä viedä tietokone huoltoon Helsinkiin. Voidaan puhua lähetystyön uudesta paradigmasta, jossa subjekti on vaihtunut. Hoidin metsää, pihaa ja puutarhaa, että ne jäävät hyvään kuntoon. Sahan hän piilotti kaupunkireissun ajaksi metsään. Minulla on täällä myös lintuystäviä, kirjosieppoja, sinitiaisia ja västäräkki, jonka kanssa rupattelen, Ilkka kertoo. H – Sinä teit duunia, minä nautin elämästä, opiskelusta, pyöräilystä, lenkkeilystä ja mökkielämän iloista koko kesän. Koivistot menevät jouluksi kotiin, jonka sijaintia he eivät vielä tiedä. – Vastaanotto oli sydämellinen, vaikka he eivät olleet meitä ennen nähneet. – Olemme ”farangeja”, ulkomaalaisia. Thaimaassa pitkään lähetystyössä ollut Pekka Yrjänä Hiltunen kirjoitti Vuoden 1999 kristillinen kirja -palkinnonkin voittaneen Vieraassa pöydässä, Vastapää tä Buddhaa ja Kristusta -teoksen, joka jo ennakoi tätä paradigman muutosta käännyttämisestä dialogiin, vuorovaikutukseen ja yhteyteen. – Eräänä päivänä kuulin, kun kysyit siltä thaikielellä: ”Onko sinulla yksinäinen sydän?” Satu sanoo ja kutsuu mökkitonttia ”aikuisten puuhamaaksi”. askel 12/2017 • 29. Menemme sinne, missä Hän jo on aloittanut työn. – Thaikielessä on upeita sanaleikkejä, ja uusia sanoja rakennetaan vanhoista. Erilaisuuden kohtaamiseen tarvitaan omaa selkeää identiteettiä. Pappi pyysi olemaan yhteydessä myös rippikoululaisiin. Esimerkiksi jää on kova vesi ja ymmärtää on saapua sydämeen, Satu kuvaa. Kun autossa on kesärenkaat ja talvimyräkkä katkonut puita tielle, on miehen paras ystävä saha. Ilkka jatkaa, että kristillinen seurakunta on Thaimaassa jo vanha tekijä. – Lähetysseura on yli 150 vuotta vanha järjestö, joka testaa lähtijät tarkasti psykologisilla testeillä ja pitkillä haastatteluilla
Nuorena Ilkka oli perustamassa Onesimus-bändiä, ja pääsi Sibelius-akatemiaan instrumenttina piano. Toivotan teille kaikille onnellista adventin aikaa! L KOLUMNI Torsti Lehtinen • kirjailija, filosofi Kiitos Ehkä tänäkin vuonna syömme mangoa. Ymmärrän kollegoitteni ennakkoluulot, koska olen joutunut monesti korjaamaan tarkistusvaiheessa rehellisemmiksi haastatteluja, joissa minut on puuteroitu salonkikelpoiseksi kunnon kristityksi. H 30 • askel 12/2017. V anhan testamentin syntyaikoihin ei luultavasti kirjoitettu kolumneja, mutta viisaudestaan kuulu Saarnaaja tuli tulokseen, että kirjojen kirjoittaminen on sekä merkityksetöntä että jopa vaarallista: ”Poikani, paina varoitus mieleesi. Thaimaan matkatavaroihin pakataan myös poikkihuilu. Hän kavahti kyynelsilmin kaulaani: ”Kiitos ihanista Askelen kirjoituksista. Sitten hän hurahtaa uskoon, ja hänen kasvoihinsa levitetään hurskauden meikki: kaikki mennyt on kerta heitolla poissa, vakuutukset kunnossa, ja kotona odottavat tilastollisen keskiarvon mukaiset 1,8 punaposkista poikaa tai lettipäistä tytärtä. Siellä oli myös eräs psykologian opiskelija, ja siitä alkoi rakkaustarina, joka jatkuu pian Bangkokissa. Olen saanut vapaasti kirjoittaa kaikesta, mistä olen tuntenut sanomisen tarvetta. Rakkaustarina Kahden lähtijän tiet risteytyivät lähes 30 vuotta sitten kristillisessä opiskelijatyössä, jonne he olivat tulleet vähän eri teitä. Vaikka ala vaihtui myöhemmin psykologiaan, on musiikki pysynyt matkassa mukana. K ammoan uskonnollista kirjallisuutta, joka tarjoaa ikuisiin kysymyksiin halpoja ratkaisuja. Läppäriltä kuuntelemme joululauluja, esimerkiksi No on kos tullut kesä, Ilkka sanoo. Ilkan isä oli sivutoiminen kanttori, jonka poikakin tutustui musiikkiin ja istui kirkon penkissä pienestä pitäen. Lähtöjuhlaa vietettiin myös Helsingissä Kotiryhmäverkostossa, joka on ollut heidän hengellinen kotinsa. Kun kirjailijakollegani kuulivat, että olen ottanut pestin vastaan, jotkut heistä arvelivat, että joudun uskonnollisessa lehdessä sensuurin kouriin. He olivat väärässä. Ne ovat merkinneet minulle paljon!” Tällaisen palautteen hetkellä kirjoittajan arki muuttuu juhlapyhäksi. V iisi vuotta sitten minut kutsuttiin Askelen kolumnistiksi. Keskinkertaisuuden apoteoosi! Oman kokemukseni mukaan todellinen kilvoittelu vasta alkaa, kun usko murtautuu elämään. Venäläinen klassikkokirjailija Fjodor Dostojevski ymmärsi, kuinka kalliista lahjasta on kysymys. Langenneelle ei lahjoiteta nuhteettomuutta vaan armo. En tunnista kuvaani, jos sieluni arvet salataan. Lukioiässä löytyi tie seurakuntaan, ja Helsingissä Satu liittyi Kansan Raamattuseuran opiskelijoihin. P www.thaimaanrajalla.fi Koivistot siunattiin lähetystyöhön Turun kirkkopäivien yhteydessä. Jokainen päivä on lankeemusten ja parannuksen teon vuoristorataa. – Osallistumme varmasti seurakunnan juhlaan, muuten olemme kahdestaan. Hän sanoo, että jos evankeliumi Kristuksesta osoittautuisi paikkansapitämättömäksi, hän valitsisi mieluummin Kristuksen kuin totuuden. Satu ennakoi riisuttua joulua, jossa korostuu sanoma ja kiitollisuus siitä, että Jeesus syntyi maailman Vapahtajaksi. Kirjan alkusivuilla seikkailee itsekeskeinen riiviö, joka talloo kaiken jalkoihinsa. Aihepiiri on vaihdellut filosofisten ja teologisten kysymysten pohdiskelusta taiteeseen ja runouteen, matkakertomuksista rakkauden, kaipauksen ja kuoleman mietiskelyyn. Kävelylläni Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa vastaani tuli iäkäs, minuakin vanhempi nainen. Paljolla kirjojen tekemisellä ei ole loppua, ja alituinen tutkistelu väsyttää ruumiin.” Ammatikseen kirjoittavaa jäytää alati epäilys sanojen turhuudesta. Siitä huolimatta jokainen kirjoitus on laadittava kaikkensa antaen. K un nyt runsaat puolisataa kolumnia kirjoitettuani lopetan ja siirryn Kotimaa-lehden esseistiksi, haluan kiittää lukijoitani ja Askelen yhteistyökumppaneitani. Tunnen houkutusta hyväksyä tämän filosofisesti kyseenalaisen ajatuksen. Sadun lapsuuskodissa hengelliset asiat eivät olleet juuri esillä, mutta lapsesta asti hän niitä pohti ja tunsi sanomatonta kaipausta Pyhän puoleen. Kaipaisin kyllä myös Fazerin käsintehtyjä tummia konvehteja
Hintatarjous on voimassa toistaiseksi ja koskee vain tilaajia Suomessa. Mutta missä on kirkon paikka tämän päivän Suomessa. 1.1.2013 alkaen vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanomaja aikakauslehtien verokanta on 10?% ja Digilehden 24?%. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Tilaa lehti, joka on sinun puolellasi. Askel_12_17 Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. TILAUSKORTTI TILAAJA/MAKSAJA Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti SAAJA, JOS ERI KUIN MAKSAJA Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka . Tilaus päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Uudistunut Kotimaa on entistä rohkeammin kirkon ja sen jäsenen puolella. *Puhelun hinta: lankapuhelimesta: 8,21 snt/puh. Soita 020 754 2333* Tilaa sähköpostilla: asiakaspalvelu@kotimaa.fi Tilaa verkosta: www.kotimaa.fi/tarjous Kotimaa maksaa postimaksun. Kotimaasta, hyvää päivää! Laitetaan kirkko keskelle kylää, sanottiin ennen. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. TEE TILAUS HALUAMALLASI TAVALLA Postita tilauskortti, postimaksu on maksettu puolestasi. Kotimaa kertoo kaiken oleellisen, mitä haluat tietää kirkosta ja hengellisestä elämästä. 55 €). + 14,9 snt/min.. Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Vastauslähetys Tilaan Kotimaa-lehden määräaikaisena tilauksena 5 kk vain 30 € (norm. + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta: 8,21 snt/puh. Entä kuka kelpaa kummiksi. Kotimaa on valtakunnallinen kirkon elämästä ja sen piirissä käytävistä keskusteluista kertova lehti. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Tilaa itsellesi tai lahjaksi Kenestä tulee uusi arkkipiispa. Kotimaa uudistuu. Erikoislehti, jossa yhdistyvät niin asia ja tunne kuin ihminen ja yhteisö sekä historia ja nykyhetki.Kotimaata lukemalla tiedät mitä kirkossa on tekeillä juuri nyt. Mari Teinilä, päätoimittaja Kyllä kiitos! Tilaan Kotimaa-lehden itselleni lahjaksi. Miten rippikoulu on muuttunut
Sanakirjan mukaan sivullinen on johonkin kuulumaton, vieras, sivustakatsoja. Jouluna Jumala ei jäänyt taivaaseen. Hän nukahtaa sellissään elämänsä viimeiseen iltaan. (Marie näytti surulliselta, Mersault havainnoi.) Herra Mersault ei tahdo pahaa kenellekään. Ollakseen osa meidän kamppailuamme sairauksien, syyllisyyden ja kuoleman lainalaisuuksien keskellä. Hänellä ei ole mitään, jonka puolesta taistella. Suurten salaisuuksien yönä laulu on luontevin tapa puhua Jumalalle. Sivustakatsojan merkityksetön elämä ”Sivullinen” on kiinnostava sana. Mysteeristä on viisainta puhua puhkeamalla laulamaan, ja niin me totisesti jouluna teemme. Uneen vaipuneen rauhan katkaisee aamuyöllä ulvahtavat sireenit. Se ei ole ihme, sillä joulu on olemukseltaan lähempänä runoa kuin proosaa. Eikä hänellä ollut rasistisia syitä tekoonsa; itse asiassa ei juuri mitään syitä. Hän tuli ihmisten luo ja siksi joulun ytimessä on Jumalan läsnäolo. Tappo oli lähes vahinko. Camusin kirja auttoi minua tässä. Hän haluaisi olla vain rauhassa. Hän ei välittänyt. Varsinainen joululauluperinne syntyi kuitenkin vasta 1200-luvulla Saksassa, Italiassa ja Ranskassa. Vanhimpia yhä laulettavia joululauluja lienee Kuului laulu enkelten – Gloria in excelsis Deo – joka määrättiin vuonna 129 laulettavaksi jouluyönä. Latinankieliset jouluaiheiset hymnit yleistyivät 300-luvulla. Kirjassaan Sivullinen Albert Camus pohtii sivustakatsojan ongelmaa. Hän oli lapsesta lähtien omaksunut asenteen: millään ei ole oikeastaan merkitystä. Joulun hymnien ydin on Jumalan ja pyhän ilmestymisessä ihmisten keskelle. Katumus, suru, pelko loistavat poissaolollaan. Se on sitä, ettei vaadi mitään, eikä anna mitään. Algerialaiseen tapaan se toteutetaan giljotiinilla. Mikään ei kosketa. Mersault vastaa, ettei se mitään merkitse, mutta hänestä tuntuu, ettei rakasta. Kirjan päähenkilö on muuan herra Mersault, Algerian ranskalainen pikkuvirkamies, joka tuli tappaneeksi arabin. SANOJA & TEKOJA Olli Valtonen • rovasti ja HelsinkiMission toiminnanjohtaja 32 • askel 12/2017. Jumala itse laskeutui keskellemme ollakseen osa ihmislajin kohtaloa. Päinvastoin kuin esimerkiksi norjalainen massamurhaaja Anders Behring Breivik, herra Mersault ei nauranut eikä nauttinut ampuessaan arabin. Iäksi yhdentekevä maailma Camusin kirja on läpivalaisu sellaisen ihmisen – tässä tapauksessa kaikin puolin sympaattisen miekkosen – maailmaan, josta puuttuu kyky liittyä kanssaihmisiin. Joulun ydin on läsnäolo. Hän tuli ihmisten luo. ”Ne ilmoittavat minulle lähdöstä siitä maailmasta, joka oli minulle nyt iäksi yhdentekevä.” Sitä on sivullisuus. Kirjan tunnuslause voisi olla Mersaultin eri yhteyksissä lausumat sanat: ”Minä sanoin, ettei se merkinnyt mitään.” Hänen tyttöystävänsä Marie kysyy häneltä, rakastaako tämä häntä. Tee sivullisesta lähimmäinen Joulu julistaa Jumalaa, joka ei halunnut olla sivullinen. Mersault saa kuolemantuomion. Näitä Mersaulteja maailma on täynnä. Siis lähes. Jumala ei jäänyt taivaaseen. Ei tosin hyvääkään. Hän tuli rakastaakseen ihmiset terveiksi. Tajusin, että lähimmäisen vastakohta ei ole vihollinen vaan nimenomaan sivullinen. Jumala on läsnä J oulu on laulujen aikaa. Mutta hänkään ei surrut tekoaan, vaikka hänet tuomittiin kummallisessa oikeudenkäynnissä kuolemaan. Mersault havahtuu. Siksi joulu haastaa minut pohtimaan kykyäni rakastaa. He eivät ole pahoja eivätkä hyviä. Läsnäolemattomuus. Osaanko rakastaa ihmistä. Jumala – maailman, ihmisten ja luomakunnan luoja ei halunnut pysyä sivullisena. Sivullisen maailmasta puuttuvat myötätunto, liittyväisyys, sureminen, iloitseminen, syyllisyys. Puolalainen kirjailija Czeslaw Milosz on antanut tälle maailmaamme leimaavalle ilmiölle nimeksi Kohte lias julmuus. Jos Jumala hylkäsi sivullisuuden, ehkä meidänkin pitäisi
Omasta työstäni HelsinkiMissiossa tiedän, että kotikaupungissani on paljon heitä, joilla ei ole sukulaisten tai ystävien verkostoa. Mitäpä jos tänä jouluna kutsuisit jonkun yksinäiseksi tietämäsi viettämään edes hetkeksi joulua perheesi pariin. Osallinen omissa juhlissaan Palataan joululauluihin. Virsi 194. Kykenemätön kiinnittymään paitsi tähän maailmaan, lajitovereihinsa, myös itseensä. Meille Suomessa joulu on etupäässä ydinperheen sisäinen juhla. Mutta voi se olla myös jotain, mitä ei ole itselleen valinnut. P ”Hän on keskellämme, sydän vaientukoon, kaikki meissä kumartukoon.” JOULUKORTTI Pyhä perhe Tunnelmallinen maalaus kuvataiteilija Katri Kirkkopelto, 2 € /kpl (sis.kuoren). Joulun Henkäys Sydän/risti -riipus, 51 € Enkeli-riipus, 41 € Suomen Pipliaseura | myynti | myynti piplia fi | www pipliakauppa fi HOPEISET riipukset "Ikuinen ystävä" "Kuljen kanssasi" askel 12/2017 • 33. Ei vanha täti, joka asuu rappunaapurissani mieti, mitä tunnen häntä kohtaan, kun soitan ovikelloa kysyäkseni, voinko tuoda hänelle jotain mennessäni kauppaan. Jouluna Jumala osoitti sivullisuuden sijasta osallisuuden. www piplia fi . Mutta tarvitsisiko olla niin. Joulu ei ole heille läsnäolon juhla. / Hän on keskellämme, sydän vaientukoon, / kaikki meissä kumartukoon. Jos haluat olla läsnä itsellesi, ryhdy rakastamaan muita. Miten rakastamista harjoitetaan. Kutsu vaikka joulurauhan julistuksen ajaksi, syömään kanssasi joulupuuro. Tulevan joulun alla olen avautunut virrelle, jota ei ehkä mielletä joululauluksi. Rakastamisen harjoittaminen on yhtä tärkeää kuin riittävästä yöunesta huolehtiminen. Jumala on läsnä, / häntä rukoilkaam me, / pyhyydessä palvokaamme. Hän miettii, voisinko tuoda pikkupullon konjakkia. Ei sivullisuus mikään kohtalon määräys ole. Mutta sitä se on. Syystä tai toisesta joutuu elämään yksin. / Ihminen, Kristuksen / katseen alle vaivu, / pyhään eteen vaivu. Se voi olla itse aiheutettua kuten herra Mersaultin kohdalla. Vieraantunut. Ainakin kaiken edellä kirjoittamani perusteella. Ihminen, joka ei syystä tai toisesta rakasta, on oman elämänsä sivullinen. Ja ilahtuu. Ilman rakastamista elämästä ei saa irti sitä, mitä voisi. Ju(h)lista joulurauhaa kutsulla Yksinäisyys on yksi osa sivullisuutta. Yksinkertaisesti olemalla läsnä
Kristinuskon keskeisiä tarinoita saattelevat puut, kukat ja eläimet. Sen herttainen tunnelma nostaa joulun mieleen kuin mieleen. Siihen asti vapaina kuljeksineet ja jätteitä syötäväkseen tonkineet possut olivat kasvaneet liian hitaasti sesonkiruuaksi. Hevonen, ylpeyden ja vallan vertauskuva, sen sijaan vain syödä rouskutti olkia lapsen alta ja sai siitä hyvästä ryhtyä kiskomaan työkseen ihmisten kuormia. Legendan mukaan, kun Jeesus oli syntynyt paimenten maamajaan, piltille tuli kylmä. Tapahtui maamajassa Jouluna syntyneen pienen piltin seimi kokoaa koko luomakunnan lähelleen. Pyyt pyrähtävät, savilinnut lehahtavat lentoon, koivut kumartavat maahan asti ja Neitsyt Maria lepää maamajassa mataravuoteella. Haavio kirjoittaa: ”Siitäpä ilahtui Jeesuslapsi ja sanoi: Sika minut peittää. Joulupöydän suursuosikiksi kinkku pinkoi kuitenkin vasta 1900-luvun alussa, kun perheet keksivät ryhtyä lihottamaan porsaita läteissä. Viisikymmentäluvulla WSOY:n julkaisema teos on kokoelma Maija Karman herkästi kuvittamia karjalaisia pyhäintaruja, joista huokuu lämmin yhteys luomakuntaan. Betlehemin joulu Betlehemin seimi karjasuojan yllä loistavine tähtineen, pyhine perheineen, vastasyntynyttä kumartavine paimenineen, lampaineen, härkineen ja aaseineen kuuluu kristikunnan keskeisimpään kuvastoon. Siltä ajalta ovat myös ensimmäiset Jeesuksen syntymään liittyvät kuvat. Varhaisimmissa Betlehemin talli-aiheissa on yleensä vain Jeesus-lapsi köyhyyttä kuvastavassa olkiseimessään sekä aasi ja härkä viittaamassa Jesajan kirjan ensimmäisen luvun ennesanoihin: ”Härkä tuntee omistajansa ja aasi isäntänsä seimen.” 34 • askel 12/2017. Teksti ja kuvitus: Riikka Juvonen H L apsuuteni ehdoton lempikirja oli Martti Haavion ihana Luojan linnut. Kristityt alkoivat viettää joulua 300-luvulla. Jeesus-lapsen seimen ympärillä ovat lehmä, härkä, hevonen ja sikapossu. Luojan lintujen mukaan naudat, härkä ja lehmä, pitivät nekin jouluyönä huolta pikku Jeesuksesta hönkimällä lämmintä hengitystään pienokaisen ylle. Sika, silloin vielä ihmisten halveksima elikko, jonka lihaa kukaan ei tahtonut syödä, huomasi pienokaisen tärisevän vilusta ja ryhtyi työntelemään kärsällään olkia tämän peitoksi. Ja hän siunasi sian ja sanoi: Olkoon sinun lihasi makeampi kuin kaikkien muiden eläinten liha. Niin tapahtuikin.” Tarina selittänee kansankielisesti juutalaisen kosherin sianlihan syöntikieltoa ja sitä, kuinka porsaanpaistista tuli myöhemmin Paavalin myötävaikutuksella kristittyjen herkku. Ennen vanhaan kodeissa popsittiinkin jouluaterialla puurojen, laatikoiden ja suolasilakalla höystetyn rosollin lisäksi enimmäkseen lammasta tai nautaa
askel 12/2017 • 35
Seimen äärellä se viittaa Jeesuksen tulevaan ristinkuolemaan. Seimien valmistamisesta kehittyi oma taiteen lajinsa 1700-luvun Italiassa, mistä se levisi muualle kristilliseen maailmaan. Raamatun maailmassa härkä oli kaikkein arvokkain uhrieläin. Venäjän ortodoksisissa jouluikoneissa esiintyy lisäksi valkoinen hevonen, Pyhän Georgios Voittajan, arkkienkeli Mikaelin sekä Kristuksen, taivaan kuninkaan, ratsu. Valkoinen kyyhkynen on Pyhän hengen attribuutti ja upea riikinkukko tuulahdus paratiisista. Jouluseimen lampaat, aasit, vuohet, lehmät ja lintuset todistavat symbioosistamme luomakunnan kanssa. Ehkä me haemme niistä myös lohdutusta sen raastavan tiedon edessä, että joulun satu päättyy kyyneliin. Seimi oli hänen manifestinsa rauhan ja lähimmäisenrakkauden puolesta sodan raakuutta ja rahanahneutta vastaan. Nykyään myös luterilaista joulunviettoa somistava perinne on katolista juurta. Jouluyönä Franciscus luki seimen äärellä korinttolaiskirjeestä: ”Vaikka Hän oli rikas, tuli Hän meidän tähtemme köyhäksi, jotta me Hänen köyhyydestään rikastuisimme.” Risti näkyy jo Köyhyys kuuluu meidän aikanammekin seimen henkeen. Eläimistä syntymätalliin sijoitettiin aasin ja härän lisäksi lampaita, vuohia, kameleita, kyyhkysiä ja joskus jopa riikinkukko, joka on yksi Kristuksen symboleista. Muinoin uskottiin, ettei sen liha mätäne, joten siitä tuli haudasta nousseen Kristuksen vertauskuva. Tipe tipe tip tap! L ”Vaikka Hän oli rikas, tuli Hän meidän tähtemme köyhäksi.” 36 • askel 12/2017. Eläinten ystävänä Franciscus tahtoi paikalle oikean aasin ja härän, mutta Jeesus-lapsesta muistuttamaan riitti hänen mielestään pahnoilla vuorattu tyhjä kaukalo, koska köyhän silmä näki Kristuksen missä vain. Franciscus, lempeyden ja vaatimattomuuden ruumiillistuma, oli osallistunut neuvottelijana ja lähetyssaarnaajana paavi Innocentius III:n vuonna 1215 aloittamaan ristiretkeen islamilaista Egyptiä vastaan ja järkyttynyt näkemästään. Sydänten seimi Paitsi maalaukset myös taidokkaasti valmistetut miniatyyrihahmoiset seimiasetelmat kuvastavat kauniisti joulun ihmettä. H Maria liittyi mukaan kuvakaanoniin Efeson kirkolliskokouksen vahvistettua hänen arvonsa Jumalansynnyttäjänä vuonna 431. Idän kirkon piirissä talli kuvataan Betlehemin seudulle tyypillisenä kalkkikivikallioon kovertuneena luolana, lännessä useimmiten puusta kyhättynä katoksena. Tallipahainen muistuttaa Jumalan pojan rakkaudesta vähäväkisiä ja maan hiljaisia kohtaan niin kuin myös siitä, etteivät suurimmat lahjat ole rahalla ostettavissa. Seimi kuuluu jouluun mutta kunnia myös punanuttutontuille, kulkusten kilinälle, välkkyvaloille, lauluille ja kaikelle joulun hilpeälle tingelin tangelille, sillä Pyhän Franciscuksen sanoin: iloisesta ihmisestä paholainen ei saa otetta. Lammas kuuluu juutalaistradition pääsiäisen viettoon ja orjuudesta vapautumisen juhlaan. Perimätiedon mukaan aasi kantoi raskaana olevaa Mariaa Betlehemiin ja edelleen pakomatkalle Egyptiin, ja neljännessä Mooseksen kirjassa Bileamin aasi näkee enkelin, vaikka isäntä pitää sitä tyhmänä. Kristityille Jeesus on Jumalan karitsa. Aasi ja härkä ovat nöyryyden vertauskuvia. Taustalla häämöttävä Jerusalem muistuttaa Jeesuksen yhteydestä Daavidin huoneeseen ja sukuun. Yhdessä luomakunnan kanssa Se, että seimen ympärille on kautta aikojen sijoitettu eläimiä, kertoo hyvää meistä ihmisistä. Ensimmäinen tunnettu seimiasetelma ei kuitenkaan ollut mestarillinen käsityötaidon näyte vaan todellinen karjasuoja elävine eläimineen. Vuohen, lammasta huokeamman uhrieläimen, viesti seimen kuvakielessä vertautuu Markuksen evankeliumin lesken ropoon. Sen rakensi Jumalan pieni köyhä, Franciscus Assisilainen vuonna 1223 umbrialaisen Greceion kylän läheiseen luolaan. Samalla vuosisadalla seimen äärelle pääsi myös Joosef ja sen jälkeen paimenet, lahjoja kantavat itämään tietäjät sekä ruusut, liljat, viljantähkät ynnä monet muut kasvimaailman symbolit. Myös seimen eläimet puhuvat uskomme ydinkieltä. Maalatessamme, veistäessämme, muovaillessamme ja kirjoittaessamme eläinystävämme uskontomme kalleimpaan aarteistoon me osoitamme, kuinka tärkeitä ne ovat meille
Katkaise lanka ja jätä langanpää pitkäksi seuraavia työvaiheita varten. Neulo seuraava krs koko ajan 2 s yhteen. Toista *–* koko krs. Liimaa huivit paikoilleen. 115€/hlö/2hh/vrk Tiedustele myös ryhmäpaketteja kevään retkille! Nauti lomasta luonnonkauniissa kartanomiljöössä Hyvinvointikartano Kaisankodissa Espoossa Hyvinvointikartano Kaisankoti Hyvinvoinnin kasvua jo 80 vuotta Hyvinvointikartano Kaisankoti Bodomintie 37 02740 Espoo 09 8871 9252 myynti@kaisankoti.fi www.kaisankoti.fi askel 12/2017 • 37. Päätä silmukat. Lomapaketti täysihoidolla alk. Neulo seuraava krs: *Neulo 2 s ja sitten 2 s yhteen*. Vedä lanka silmukoiden läpi ja ompele kappaleen sivut yhteen. ÄLÄ KOSKAAN JÄTÄ TUIKKUA PALAMAAN VALVOMATTA! P L 2 kpl muovipulloja, joiden korkeus on n. vauvalankaa) L 5 kpl puikkoja nro 3 L musta, ohut tussi L oksanpätkä Joosefin sauvaksi L ohutta metallilankaa Jeesus-lapsen sädekehäksi L villalangan pätkiä tai vanua kapalon täytteeksi L ohutta alumiinilankaa ja pala kartonkia ja teippiä tähteä varten L tuikkulyhty L liimaa tai liimapistooli, joka helpottaa työskentelyä, kun kappaleet tarttuvat heti yhteen) Lyhenteet: s = silmukka, krs = kerros TARVIKKEET Pyhä Perhe Teksti ja kuvat: Maija Paavilainen Aisti historiallisen kartanon tunnelmaa ja nauti hyvinvointia vahvistavista palveluista. Sivele vähän liimaa pullojen alaja yläreunoihin ja vedä neulotut kappaleet pullojen päälle. 14 cm L 2 kpl puuhelmiä, halkaisija n. Työnnä langanpäät neulotun kappaleen sisään niin, että sädekehä jää vähän pään yläpuolelle. paksun kynän ympärille. Kierrä sitten langan alkuja loppupäät yhteen parin senttimetrin matkalta. Taivuta se kaareksi ja kiinnitä kartongista leikattu tähti alumiinilangan päähän teipillä. Liimaa Joosefille oksanpätkä sauvaksi. Päätä silmukat. Kiepauta sädekehää varten ohutta metallilankaa esim. Liimaa Jeesus-lapsi Marian syliin. 1 cm L ohutta villalankaa (esim. Jatka sitten neulomista normaalisti, kunnes työ on pullon korkuinen. Ompele vielä helmi Jeesus-lapsen pääksi. Kun sytytät tuikun, pidä huoli, että tuikku on turvallisen etäisyyden päässä työstä. Tee Joosefin huivia varten kierretty nyöri ja liimaa se pään ympärille. Neulo Joosefin vaate samalla tavalla. L uo Marian vaatetta varten 32 s, jaa silmukat neljälle puikolle ja neulo suljettua neuletta, kunnes työ on pullon kaulan kohdalla. Piirrä Marialle ja Joosefille kasvot ja hiukset. Kieputa alumiinilankaa tuikkulyhdyn ympärille ja jätä toinen pää pitkäksi. Luo Marian huivia varten 45 s (Joosefin huivia varten 38 s) ja neulo edestakaisneuletta kahdella puikolla eli koko ajan oikeita silmukoita, kunnes kappaleen korkeus on 5 cm (Joosefin huivi 3 cm). 3 cm L 1 puuhelmi, halkaisija n. 10 cm ja ympärys n. Luo Jeesus-lapsen kapaloa varten 10 s ja neulo edestakaisneuletta, kunnes työn korkeus on 3 cm. Liimaa päät paikoilleen. Täytä työ ja ompele samalla langalla kiristyslanka kappaleen yläreunaan
Perinteisesti baletti on mielletty tyttöjen harrastukseksi ja tylliunelmissa taan Tšaikovskia. Heillä on puvustus, maskeeraus ja kampaajat, kuten aikuisilla tanssijoilla. Hän esiintyi äidin roolissa vuonna 2002. Lapset saavat paljon tietoa. 38 • askel 12/2017. Tapahtumat on siirretty Amsterdamista Porvooseen. Lapset harjoittelevat viidesti viikossa, minkä lisäksi heillä on musiikkitunti ja akrobatian opettelua. Joulukuun näytösten harjoitteleminen aloitettiin jo elokuussa. Pähkinänsärkijä on Susannalle itselleen hyvin tuttu baletti. Pähkinänsärkijä antaa heille ainutlaatuisen mahdollisuuden osallistua isoon produktioon. Kansallisbaletissa esitettävä baletti on Toer van Schaykin ja Wayne Eaglingin Hollannin Kansallisbaletille tekemä koreografia. Opetan tanssijan työtä, kuinka olla näyttämöllä ja olla ison koneiston osa. Se on voimavara kaikkeen, vaikka ei ryhtyisikään balettitanssijaksi, Susanna sanoo. Nyt jokai sen lapsen unelmasta on tullut totta. – Lapsille välitän lavalla olemisen taidon. Kädet vaakatasossa. Pähkinänsärkijä LUMOAA E nsimmäisen kerran Pähkinän särkijä ja Hiirikuningas oli Kansallisbaletin ohjelmistossa vuonna 1928. – Katse askeleessa suoraan eteenpäin. Siinä pähkinänsärkijänukeksi taiottu prinssi ja paha Hiirikuningas mittelevät voimiaan. Päälle tulevat vielä näytökset. Niiden harjoittaminen vaatii aikaa, Susanna kertoo. Nykyinen versio sai ensi-iltansa 29.11.2002. Täysimittainen baletti houkuttaa niin baletinystäviä kuin lapsiperheitä. Esitykset ovat olleet loppuunmyytyjä vuodesta toiseen. Susanna Vironmäki vastaa opetuksesta. – Kun lapsitanssijoiden harjoittaja jäi pois, tulin hänen tilalleen. Vartalon on toteltava. Varmasti yksi vetovoimatekijä ovat sitoutuneet lapsitanssijat, joita nähdään näyttämöllä enemmän kuin muissa baleteissa. Van Schaykin käsialaa ovat myös juhlava lavastus ja romanttiset puvut. Sen tahdissa niiataan, pyöritään, juostaan ja tehdään piruetteja. – Koreografia on vaikea ja askelkuviot ovat lapsille uusia. Pähkinänsärkijän alkuperäinen koreografia oli Lev Ivanovin ja Marius Petipan tekemä ja sai kantaesityksen vuonna 1892. Monelle siitä on tullut vuosittainen joulunalustraditio. Takajalka on suora. Etujalalle paino, että saat takajalan ilmaan, Susanna opastaa. Liikkeiden on tapahduttava yhtä aikaa musiikin tahdissa. – Lapsi oppii käskyttämään itseään, omaa kroppaansa. Seuraa tyttöä katseella, kun tyttö juoksee. Tanssia ja akrobatiaa Elannon leipätehtaan entisissä saleissa ei enää vaivata ruistaikinaa vaan soitePähkinänsärkijä ja Hiirikuningas on koko perheen baletti, joka kertoo jouluillasta. Hän valmentaa tyttöballerinat ja poikatanssijat tinasotilaiksi ja lapsirooleihin. Yksi, kaksi, kolme, neljä. Teksti: Päivi Lipponen • Kuva: Sakari Viika / Suomen Kansallisbaletti Pojat löysivät baletin Susanna Vironmäki pitää balettia hyvänä harrastuksena, joka kasvattaa keskittymiskykyä. Kovin nuorille baletti ei sovi, sillä se sisältää jännittäviä kohtauksia. Olin tehnyt roolissani työtä lasten kanssa niin kauan, että siirtyminen tapahtui luontevasti. Harva katsoja tulee ajatelleeksi, kuinka paljon työtä esityksen valmistaminen on lapsilta vaatinut. Ammattiballerinojen ja tanssijoiden rinnalla esiintyvät Balettioppilaitoksen oppilaat. Tšaikovskin musiikki sulkee yleisön syliinsä
Siitä kuuluu kiitos Kansallisbaletin taiteelliselle johtajalle Kenneth Grevelle, joka käynnisti Pojille balettienergiaa -projektin; peruskouluihin vietiin tietoa balettiharrastuksesta. Iso näyttämö on lapsitanssijoille uusi ja jännittävä kokemus. – Vein Greveltä saamani lapun kotiin ja kerroin isälleni, että haluaisin tanssia balettia. Silloin saatetaan kiusata ja nimitellä. Penelope Gardias ohjautui baletin pariin äidin kannustamana. Aion voittaa jännityksen harjoittelemalla, Kristian Planting miettii. – Näin tinasotilaat ja innostuin heti, Toivo Tuomi muistelee. L askel 12/2017 • 39. Oliver Linna ja Penelope Gardian ovat samoilla linjoilla. Minulla oli heti tavoite päästä balettikouluun ja saada esiintyä Pähkinänsärkijässä, Oliver Linna kertoo. Oliver toteaa, että ainoa huono puoli baletissa on vaara joutua kiusatuksi. Lapset kertovat, että heille näytettiin koululla otteita baletista ja hiirikuninkaasta. liihotteluksi. Jokainen poika mainitsee Greven innoittajanaan. Balettiharrastus on kuitenkin asettanut lapset valintojen eteen. Tyttöjen kohdalla polku on ollut toinen. He nitistävät ramppikuumeen keskittymällä omaan tekemiseen. Samalla omaan ryhmään sitoudutaan tiiviimmin ja syntyy uusi kaveripiiri. – Olen miettinyt, että minua seuraa monta tuhatta silmäparia, kun tulen suurelle lavalle. Leipätehtaalta päänäyttämölle Leipätehtaalla tapahtunut uurastus palkitaan joulukuussa. Muut harrastukset on pitänyt jättää vähemmälle, kun baletissa kehittyminen vie enenevästi aikaa. Nykyisin poikia on Balettioppilaitoksen oppilaissa runsaasti. Mai Teimonen ihaili kauniita ballerinoja. Nyt jokaisen lapsen unelmasta on tullut totta. – Jos koulussa kysytään harrastusta, minua pelottaa kertoa, että harrastan balettia
Varjoja vanhassa pappilassa L. Teksti ja kuvat: Tarjariitta Lehtola 40 • askel 12/2017. Hymyilevän ja täydellisen julkisivun taakse kätkeytyi kenenkään aavistamaton tragedia. Prinssi Edwardin saarella syntynyt kirjailija kirjoitti suuren osan teoksistaan Toronton liepeillä Leaskdalen pappilassa. Montgomeryn Annaja Runotyttö kirjat ovat maailman rakastetuimpia nuortenkirjaklassikoita. M
Suomalaiset lukijat pääsivät toteamaan Annan vastustamattoman vetovoiman vuonna 1920. A Paikallisen taiteilijan näkemys rakastetusta kirjailijasta C Montgomeryllä oli oma kirjoitushuoneensa, ja ympärillä oleva luonto oli hänen olohuoneensa. Postia tuli Englannin pääministeriltä, punatukkaisilta lukijoilta ja jopa merimiehiltä, lähetyssaarnaajilta ja sotilailta. Alun perin hän alkoi kirjoittaa orpotytöstä jatkokertomusta lastenlehteen. Eniten Montgomeryn taitava kerronta koskettaa Annan ja Emilian ikäisiä tyttölapsia, jotka samaistuvat joko temperamenttiseen Annaan tai runolliseen Emiliaan. Vuosi oli 1905. Luonnon ihmeellisyyden hän kirjoitti myös teoksiinsa. Aihe vei mennessään, ja tarinoista syntyi kirja. Montgomeryllä onkin ainutlaatuinen kyky vangita tarinoiden taikapiiriin lukijoita ikään ja sukupuoleen katsomatta. Tunnelma on idyllinen. P äästäksemme todellisen tarinan jäljille on palattava siihen päivään Prinssi Edvardin saarella, kun Lucy Maud luki muistikirjastaan merkinnän ”vanha pariskunta haluaa orpokodista pojan, mutta saa vahingossa tytön”. Ruotsissa kirja oli ilmestynyt jo yli kymmenen vuotta aiemmin. Aina uudet sukupolvet pääsevät lukemaan Annan kommelluksista aina vihreiksi värjääntyneistä hiuksista naapurin lehmän myymiseen, ja kyynelehtimään, kun Anna lopulta saa Gilbertinsä. Nuori Lucy Maud opiskeli opettajaksi ja alkoi lähettää runoja ja kertomuksia kanadalaisiin ja yhdysvaltalaisiin lehtiin hyvällä menestyksellä. Herkästä ja hauraasta tunnelmasta huolimatta elämä pappilassa oli kaukana idyllistä. Orpo, punatukkainen Anna Shirley on vienyt miljoonia lukijoita ympäri maailman tarinoiden taikamaahan. Loppu on nuorisokirjallisuuden historiaa. – Tässä talossa Montgomery kirjoitti puolet kirjoistaan, kertoo Barbara Pratt. Lopulta tarina päätyi kansiin ja Annan nuoruusvuosista tuli maailmanlaajuinen bestseller heti ilmestymisvuotenaan 1908. Annan myötä saari kirjoitettiin kirjalliselle maailmankartalle. Kustantaja toisensa jälkeen palautti käsikirjoituksen, ja se lojui välillä unohdettuna hattulaatikossa. Kirkosta kävelee hetkessä viehättävään, äskettäin kunnostettuun pappilaan. Keski-ikäiset naimattomat sisarukset Marilla ja Matthew Cuthbert saavat kasvattipojan sijasta Avonleaan Vihervaaran tilalle 11-vuotiaan Annan. Äideiltä ja isoäideiltä, isiltä ja isoisiltä. Työpöydällä on kirjoituskone, jolla ehkä ovat syntyneet lähes koko maailman rakastamat, ainutlaatuiset tarinat. Myös Prinssi Edvardin saaresta muotoutui pyhiinvaelluskohde. Kirjailija istuu edelleen Leaskdalen kirkon puistossa katsellen metsään ja kukkuloille, joita hän niin suuresti rakasti. Mutta aivan noin vaivattomasti Montgomerystä ei tullut koko maailman tuntema kirjailija. Aulan seinät kukkivat romanttisesti vaaleanpunaisen sävyissä ja keittiön pöydälle on katettu kauniit, kultakoristeiset astiat. Vasemmalle on Lucy Maud Montgomeryn ja oikealla hänen miehensä työhuone. Lucy Maud muutti Prinssi Edvardin saarelta Leaskdaleen avioiduttuaan pastori Ewan Macdonaldin kanssa. Sitä käännettiin kymmenille kielille ja uusia painoksia otettiin jatkuvasti. Hän tuntee pappilan ja sen asukkaiden tarinan läpikotaisin. Kirjailija on lempeästi läsnä suuressa maalauksessa eteisen seinällä. askel 12/2017 • 41. Hän kirjoitti pyöreähköllä, soljuvalla käsialallaan Annan nuoruusvuosien ensimmäiset rivit. Uskolliselle Montgomeryn teosten ihailijalle hetki on unohtumaton. Täällä Montgomery kirjoitti, haaveili, kasvatti lapsiaan ja hoiti puutarhaansa. Tytöt ovat kovin erilaisia, mutta kuitenkin samanlaisia, sillä monet lukijat ovat tunteneet sielunsisaruutta ikäkaudesta ja tilanteesta riippuen vuorotellen heihin molempiin. H O vi pappilan hiljaisuuteen aukeaa narahtaen. Montgomery huomasi ihmeekseen aukovansa ihastelevia onnittelukirjeitä eri puolilta maailmaa Afrikasta ja Intiasta asti. Pratt on yksi monista, joka on menettänyt sydämensä Montgomerylle
Hänen mukanaan lukijoiden elämään tulivat hulvattomat ystävykset Ilse, Perry ja Teddy, kuollutta morsiantaan etsivä hullu herra Morrison, sianperunoita keittävä Jimmy-serkku ja Murrayn ylpeät ikäneidot. Moni Montgomeryn tuotannossa toistuva juoni on peräisin hänen omasta elämästään. – Montgomery halusi arkenakin kattaa parhailla astioilla, hän piti niin kovasti kauniista asioista, Barbara Pratt kertoo. Hän uskoi olevansa kadotukseen määrätty ja kärsi loppuelämänsä unettomuudesta ja masennuksesta. Hänellä on kyky nähdä kauneutta ja iloa kaikkialla. Myös hänen puolisoaan vaivasivat muilta salassa pidetyt pakkomielteet ja masennusjaksot. Hänellä on sisäinen pakko kirjoittaa ja näin kokea olevansa elossa. 1900-luvun loppupuolella julkaistut päiväkirjat paljastavat miltei kahtia jakautuneen persoonallisuuden sekä iloisena ja sanavalmiina tunnetun naisen jatkuvat masennuskaudet ja vaikean yksityiselämän. Myös Emilia ja Anna ovat orpoja. Kihlausaikanaan Ewan Macdonald oli jatkanut opintojaan Skotlannissa ja kuullut siellä tulisen saarnan predestinaatio-opista. Kirjailija salasi miehensä sairauden kai"Ne jotka lukevat kirjani, tuntevat minut sellaisena kuin olin." B Yläkerran huoneet kertovat liikuttavaa tarinaa perheen elämästä. Myöhemmin Lucy Maud sai kuulla, että Ewanilla oli ollut mielenterveysongelmia jo opiskeluaikana. Tiedän omat rajoitukseni. 42 • askel 12/2017. Perheeseen syntyi kolme poikaa, joista keskimmäinen kuolleena. Romaanien, päiväkirjojen ja kirjeenvaihdon välityksellä piirtyy moniulotteinen kuva naisesta, joka kätki omat ajatuksensa ja tunteensa ollakseen esimerkillinen papin vaimo. Hän piti sunnuntaikoulua, ohjasi nuorten näytelmiä ja johti paikallista Punaisen Ristin yhdistystä. Hän on syntynyt luomaan tekstiä sielu lepattaen ja leimahdusten vallassa. Voisiko kotinsa ympäristöä kauniimmin nimetä: Rakastavaisten polku, Suloisuuden valkea tie ja Tumma päilyvä aallokko. P alaamme Leaskdalen pappilaan ja sen hiljaisiin huoneisiin. Molemmat päähenkilöt kirjoittavat intohimoisesti, mutta eroavat täysin toisistaan. Montgomery oli aktiivinen monella tapaa eli täydellinen sen ajan papinrouva. Hän ei ole kuitenkaan käytökseltään täydellinen, mikä tekee hänestä inhimillisen. Pieni runotyttö -kirja alkaa, kun Emilian kuoleva isä toteaa, että tämä lapsi on rakastava paljon ja kärsivä paljon, hänen tunteensa ja kokemuksensa ovat aina suuria. Voin kyllä päästää mielikuvitukseni valloilleen ja kirjoittaa lehtiin pikku kyhäelmiä, jotka tuottavat lapsille iloa ja minulle varsin tervetulleita postiosoituksia, mutta mitään suurta en pysty saamaan aikaan.” Annalle on tyypillistä olla yhtenä hetkenä onnensa kukkuloilla ja vaipua saman tien epätoivon kuiluun. Lucy Maud purki tuskaansa ja suruaan päiväkirjaan. Kukaan ei olisi voinut arvata, mitä tuo hymyilevä julkisivu kätki taakseen. Anna vähättelee kirjallisia lahjojaan hääjuhlansa aattona: ”Ei, minusta ei tule kuuluisaa. Hän osallistui ahkerasti kirkon ja kyläyhteisön elämään: talkoisiin, häihin ja hautajaisiin. Montgomery antaa henkilöidensä elää ja tuntea. Äitinsä hän menetti hyvin pienenä ja kasvoi tämän vanhempien hoivissa. Pappilan rouva leipoi hurmaavia kakkuja. Hän kirjoittaa, koska ei voi olla kirjoittamatta. H A nnan perässä syntyi siis runotyttö Emilia, Annaa eteerisempi, mustiin muistikirjoihinsa tarinoita tallentava, ullakkohuoneen surusilmäinen hahmo. Pöytä on katettu hienoilla posliineilla, ja keittokirja lepää hellan reunalla. Yläkerran sänkyjen vieressä on somia pieniä nahkakenkiä. Keittiö näyttää siltä kuin sen valtiatar olisi juuri poistunut sieltä piipahtaakseen kirkolla tai naapurissa. Anna on välitön, suorapuheinen, tunteellinen, herkkä, älykäs ja lahjakas. Opettaja Carpenterin kärkevä kritiikki ja tärkeän miesystävän, Dean Priestin kateuksissaan antamat mitätöivät ja kitkerät arviot eivät pysäytä Emiliaa. Emilia on veistetty toisesta puusta
Paljon tuttuja nuoria miehiä kaatui, ja se vaikutti häneen voimakkaasti, Barbara Pratt kertoo. Siihen aikaan masennusta ei osattu hoitaa, ei Ewanin eikä Lucy Maudin. Viimeinen merkintä löytyy maaliskuulta 1942: ”Minua ajetaan elämäni loppua kohden. H kilta, sillä muutoin tämä olisi menettänyt virkansa. A Tässä pappilassa syntyi suuri osa Montgomeryn rakastetuista romaaneista. Oi Jumala, anna minulle anteeksi. Lapsena luetulla tarinalla voi olla lähtemätön vaikutus koko loppuelämään. Päiväkirjan säännöllinen kirjoittaminen päättyi toisen maailmansodan alkamiseen vuonna 1939. askel 12/2017 • 43. K un sota syttyi ja Kanadan pojat Prinssi Edwardin saarelta saakka lähtivät Ranskan taisteluhautoihin, ei mikään ollut enää ennallaan. – Ensimmäisen maailmansodan aika oli Montgomerylle hyvin vaikeaa. L ucy Maud Montgomery palasi kuolemansa jälkeen rakastamalleen Prinssi Edvardin saarelle, ja hänet haudattiin Cavendishin hautausmaalle lähelle entistä kotiaan. Lucy Maud Montgomery oli lahjakas, älykäs ja sivistynyt supernainen, joka lopulta romahti vaikeuksien uuvuttamana. Viimeisten vuosien vähäiset päiväkirjamerkinnät ovat lohdutonta luettavaa. AA Viehättävä pappila on nykyään Leaskdalen kunnan omistuksessa ja siellä vierailee vuosittain kymmeniä tuhansia Montgomeryn ihailijoita. Montgomeryn fyysinen ja psyykkinen terveydentila heikkeni, hän kärsi kovista päänsäryistä ja lihaskouristuksista ja tarvitsi yhä enemmän lääkkeitä voidakseen nukkua. Luonto näyttäytyi hänelle kirkkoa varmemmalta paikalta kohdata Jumala. Nykyään saarella vierailee vuosittain satojatuhansia turisteja, jotka tulevat katsomaan erityisesti Green Gables -maatilaa, joka vastaa Anna-kirjojen fiktiivistä Vihervaaraa. On aika sulkea ovi Lucy Maud Montgomeryn elämään. Kukaan ei voi kuvitella miten kauhea tilanteeni on.” Kevät on syntymän aikaa, mutta se voi olla myös lähdön hetki. Jo 1900-luvun alkupuolella Cavendishistä tuli suosittu turistikohde ja Annasta kirjallinen ikoni. Kevät oli rakastetun kirjailijan ja hänen sankarittariensa vuodenaika, ja hän sulki silmänsä viimeisen kerran Torontossa 24.4.1942. Mutta sydäntään ei kukaan Annan tai Emilian sukulaissielu hänen luomiltaan teoksilta pysty sulkemaan. Luonnossa hänen mielensä lepäsi ja hän sai uutta voimaa. Tietämättään hän jätti kuitenkin kirjoillaan ainutlaatuisen perinnön miljoonien tarinoita rakastavien ihmisten sydämiin. Kotisaari kukkaniittyineen ja metsineen, tuuheiden puidenlatvojen lävitse laskeva aurinko, meren lakkaamaton aaltoilu ja illan värit läikehtimässä kotilampeen eivät koskaan väistyneet saarella syntyneen mielestä. ”Toivon, että muistatte minut sellaisena kuin olin ennen ”, hän kirjoitti. Vuosikymmenien julkisivu murtui. Montgomeryn kirjoja on käännetty yli 30 kielelle ja myyty yli 50 miljoonaa kappaletta. Ewan seurasi häntä runsas vuosi myöhemmin. Huolimatta suosiostaan kirjailija suri koko ikänsä sitä, että ei onnistunut luomaan suurta kirjallisuutta. Jo aiemmin hän oli todennut: ”Ne jotka lukevat minun kirjani, tuntevat minut sellaisena kuin minä todella olin.” Vuonna 1926 kirjailija perheineen jätti taakseen Leaskdalen pappilan ja muutti Norvaliin ja yhdeksän vuotta myöhemmin Torontoon. Vasta silloin hän uskoutui lähimmille ystävilleen. Kirjailijan sydän ja sielu olivat avoimia kaikille luonnon ihmeille koko hänen elämänsä ajan. Kukaan ei huomannut, että jokin oli vialla pappilassa. Vuosi 1940 jäi kokonaan väliin. – Täällä ihmiset muistivat hänet vain iloisena ja onnellisena, hän kätki kaiken, Pratt toteaa. Hiljainen pappila piskuisessa Leaskdalen kylässä jää elämään omaa elämäänsä. Pappilamuseon opas Barbara Pratt on iloinen kaukaisesta vieraasta. Maailmassa tuskin on monta kirjailijaa, jotka ovat Montgomeryn tavoin kirjanneet elämänsä tapahtumia muistiin 14-vuotiaasta lähes kuolemaansa asti – ja antaneet päiväkirjansa vielä julkisiksi
Niinkuin itse Lucy Maud Montgomerykin. Ainoastaan puolueen tai johtajan tai ylistetyn ajattelijan julistama tieto on totta. Viisikymmentä vuotta sitten fyysikot tiesivät, että sekään ei riitä. L Tieto on pahaksi Äidiltä tyttärelle L. L KOLUMNI Jukka Kemppinen hovioikeudenneuvos ja professori O tsikko on muunnelma harhaopista, joka elää edelleen hengellisissä ja maallisissa muodoissa. Myös teoksiin pohjautuvat elokuvat ja tv-sarjat saavat nuoret tarttumaan itse kirjoihin. Atomia pienemmässä maailmassa onkin omat totuutensa. Se on välittynyt sekä äideille että tyttärille. Kenties nimen antajat ovat niitä lukijoita, jotka ovat kaivaneet äidiltä tai isoäidiltä perityt tyttökirjat esille yhä uudelleen. Se ei tarkoita, että asiat ovat vähän sinne päin, vaan että myös totuudet, sellaiset kuin välimatka tai kappaleen paino tai sekunnin pituus, on nähtävä suhteessa moneen muuhun asiaan, kuten tarkastelijan paikkaan ja omaan liikenopeuteen. Usein äidit siirtävät tyttökirjojen lukemisen perinnettä tyttärilleen. Kirja oli Montgomeryn itsensä mielestä Anna-sarjan pääteos. Molemmat purjehtivat avioliiton satamaan elämänsä rakkauden kanssa ja saivat tehdä sitä, minkä kokivat polttavaksi elämäntehtäväkseen. Vaikka kirjailijan oma kohtalo oli traaginen, teostensa sankarittarille hän kirjoitti onnellisen lopun. Montgomeryn tummasävyisintä kirjaa, Kotikun naan Rillaa, pidetään nykyään merkittävänä kanadalaisena romaanina, joka kuvaa autenttisesti ensimmäistä maailmansotaa kotirintaman ja naisten näkökulmasta. U skonpuhdistuksen juhlaa vietetään nyt. Se mitä esimerkiksi raamatunlukija tai poliittisen suunnan kannattaja kykenee itse järkeilemään, on harhaa. Epämääräinen yleisnimitys on ”gnostilaisuus”. Montgomery sai ihailijapostia myös Suomesta. Onnellinen loppu Montgomeryn kirjat ovat kestäneet aikaa hyvin, ja niitä luetaan edelleen ympäri maailman. Tämän vuoksi Anna vetoaa myös aikuislukijoihin, Kokkonen toteaa. 1980-luvulta lähtien täällä, kaukana Kanadasta, on kastettu lähes 150 Anna-Emiliaa. T ällä kohdin on aihetta huomauttaa, että Euroopassakin elettiin ainakin sata vuotta näissä merkeissä. S ata vuotta sitten iskulauseeksi tuli, että kaikki on suhteellista. Luther nousi niin suureksi tekijäksi, että hänen hylkäämänsä kirkko ryhtyi sytyttelemään vastavalkeita, ja kohta kiista hyvästä eli oikeasta ja pahasta eli väärästä tiedosta oli taas maailman tärkein asia. Ne ovat jättäneet lukijoiden elämään unohtumattoman vaikutuksen. M. Jopa Suomessa otaksutaan, että kansa tietää, vaikka luulisi olevan selvää, että kansa eli kuka tahansa kansalainen tietää mitä sattuu, tuskin mitään muita syvempää totuutta. Aika totta on, että emme tarkoin tiedä. Ja kun kirjoja oli poltettu, alettiin kohta polttaa ihmisiäkin. Tämä yksinkertainen lause ymmärretään edelleen väärin. Kirjoittaa. Tarinoissa on myös suurta draamaa, sairautta ja kuolemaakin. Aikuinen lukija voikin ajatella niitä hyvän mielen kirjoina onnellisine loppuineen. Viimeistä Runotyttö-kirjaa kirjoittaessaan Montgomery sai innokkailta faneilta kirjeitä, joissa otettiin kantaa siihen, kenen kanssa Emilian pitäisi avioitua: Deanin, Teddyn vai Perryn. Tieto on oikeaa vain jos se on peräisin harvoilta ja valituilta. – Kun keräsin suomalaisten lukukokemuksia ulkomaisista tyttökirjoista, eniten kirjoitettiin Annaja Runotyttö-kirjoista. Montgomery on taitava ihmiskuvaaja ja tunnelmien luoja, jonka teoksissa on salaperäistä lumovoimaa. Tyttökirjojen tarinat päättyvät yleensä hyvin, ongelmista huolimatta. K irjoissa on iloa, surua, persoonallisia henkilöhahmoja ja mielenkiintoisia juonenkäänteitä. Ne sisältävät paljon huumoria ja iloa, mutta eivät kerro vain onnesta. Sara Kokkonen on tutkinut tyttökirjojen lukijoiden mielenmaailmaa aina tekeillä olevaan väitöskirjaan asti ja julkaissut teokset Rasavillejä ja Romantikkoja sekä Kapina ja Kaipuu kotimaisista ja ulkomaisista klassikoista. 44 • askel 12/2017. Anna vanhenee lukijoidensa mukana, menee naimisiin, tulee äidiksi ja kokee myös menetyksiä. Keskeinen uusi ajatus oli, että tieto on hyväksi ja sitä on ryhdyttävä tarmokkaasti levittämään kansankielellä kaikille halukkaille. Ja erittäin totta on, että lisäksi olemme tyhmiä. Monenlaisia muutoksia tapahtui, ja jokin osa niistä onnistui, koska ne olivat silloisille hallitsijoille mieleen
Hyvän mielen vuosi on inspiroiva tehtäväkirja, joka tarjoaa tehtäviä hyvän mielen taitojen harjoitteluun. Korkeus 5,5 cm, hahmot 3,5 cm. 14,90 AURINKO KUSTANNUS Maaretta Tukiainen Hyvän mielen vuosi – Tehtäväkirjani Elämänmuutoksesta on helppo haaveilla, mutta miten otat muutoksen osaksi arkea. Lyhyet hartaustekstit vuoden jokaiselle päivälle on koottu pastori Jukka Norvannon laajasta kirjatuotannosta. 25,50 (28,00) PERUSSANOMA 25 50 Kauneimmat kirkkomme 2018 – Seinäkalenteri Kauneimmat kirkkomme -seinäkalenterin yhdenteentoista vuosikertaan on valittu seuraavat kirkot: Alatornion kirkko, Dragsfjärdin kirkko, Kannelmäen kirkko, Karjalohjan kirkko, Kiteen kirkko, Naantalin kirkko, Oulun tuomiokirkko, Reposaaren kirkko, Sodankylän kirkko, Tammisaaren kirkko, Teijon kirkko ja Vaasan kirkko. 20,00 (21,90) 20 00. 020 754 2350 tilaus @sacrum.fi I L O A J A VA LO A Pieni seimiasetelma Kiinteä pieni seimiasetelma, jossa mukana Jeesus-lapsi, Maria ja Joosef. Verkkokauppa : www.sacrum.fi Myymälä : Hietalahdenranta 13, Helsinki ma–pe 9–17, la 10–15 puh. 26 10 liputuspäivät, kuunkierto ja kirkkopyhien 14 90 Tuohus-kuoro Taizé-lauluja cd Tuomasmessun Tuohus-kuoro Juha ja Inna Vintturin johdolla julkaisi levyllisen sekä perinteisiä että uudempia, aiemmin levyttämättömiä Taizé-lauluja suomeksi laulettuna. Harmonisen kaunis akustinen säestys. 6,90 6 90 Kuusikulmainen pöytäkynttilä Näyttävä, tukevasti pystyssä pysyvä mutterinmuotoinen Juhava-kynttilä. Steariini kynttilät palavat kirkkaalla liekillä savuttamatta ja nokeamatta pintoja. Kirja kulkee kanssasi vuoden ajan viikko kerrallaan kohti itse asettamiasi tavoitteita. Valmistettu käsityönä Pieksämäellä 100 % steariinista ilman tuoksuja väriaineita. 26,10 (29,00) PS-KUSTANNUS vointiasi määrätietoisesti mutta silti rennosti. Mukana myös yksi laskutasku tärkeille papereille. Täytettävän kirjan avulla vahvistat hyvinvointiasi määrätietoisesti mutta silti rennosti. 5 40 www.juhava.fi Jukka Norvanto 365 – Sana vuoden jokaiselle päivälle Päivittäiseksi matkaevääksi. Koko: 55 x 140 mm 5,40 73 x 150 mm 9,80 93 x 200 mm 20,20 Alk. Kalenteriin on merkitty nimipäivät, juhlaja liputuspäivät, kuunkierto ja kirkkopyhien tekstit
Tuolloin lapsuutensa eläneille kirja tarjoaa muistelumatkan lapsuusvuosiin ja auttaa läpikäymään omia lapsuuskokemuksia. Kirjassa on runsaasti valokuvia. Unelmat eivät kuihdu. Valoisia hetkiä. Kirja perustuu laajaan aikalaisja muistitietoaineistoon, joka on jaoteltu neljään päälukuun: Ensin ollaan ajassa, jolloin sota on ohi, sitten käsitellään lasten kokemuksia aikuisista, kolmanneksi pureudutaan lasten töihin ja leikkeihin, ja lopuksi pohditaan, kuinka lapsuus on seurannut elämässä mukana. Sotienjälkeinen Suomi lapsen silmin. Jälleenrakentajien lapset toimii kenelle tahansa kuvauksena lasten elämästä sotien jälkeisessä Suomessa. Alun perin runot on julkaistu vuosina 2004–2016 ilmestyneissä teoksissa, joiden nimet – kuten Auringon aika, Tähtien alla, Voiman läh teillä – jo avaavat tematiikkaa; säkeissä on sekä luonnon kauneus sinänsä että symboliikkaa, joiden kautta kuvataan tuntoja ja kokemuksia. Historian lähestyminen hallitsijoiden ja sotien kautta edustaa varsin perinteistä historianäkemystä. Päivi Puhakka Kirjat Koiramäen Suomen historia. Ilmavissa ja leppoisan sivistävissä teksteissä lomittuvat pienet havainnot, kuhunkin kohteeseen liittyvät kirjallisuuslainat ja historia, lämmin sanailu tutun matkakumppanin kanssa sekä viisaus, joka tulee muualtakin kuin lukeneisuuden ja passileimojen runsauden kautta. Ei pakollisten turistikohteiden stressaantunutta keräilyä, vaan viipyilyä, eksyilyäkin sekä paikallisia makunautintoja ja ihmisiä. Aika paljon soditaan, mutta mukana on myös esimerkiksi Agricola, Vasa-laivan rakentaminen ja postin perustaminen. Samalla Kunnas tulee muistuttaneeksi, että Suomen historia on Ruotsin ja Venäjän historiaa – mitä Suomessa on ollut nationalismin vuoksi vaikeaa myöntää. Kylvetty ei katoa. Joka luvussa kirjailijat jäsentävät lasten elämää ja asettavat muistoja aikakauden kontekstiin, mutta niihin on kirjattu aikalaisten muistelutekstejä myös omiksi osioikseen. Päivi Puhakka Lapsuus sodan jälkeen Antti Malisen ja Tuomo Tammisen Jäl leenrakentajien lapset tarkastelee, minkälaista oli elää lapsena sodanjälkeisessä Suomessa. 46 • askel 12/2017. Pallon henki. Kirjoittajalle kaupungit ovat ihmisten kaupunkeja, jotka henkivät henkilöhistoriaa; ”Annan (Ahmatova) haudalla palaan siihen lohdulliseen ajatukseen, että ihminen on olemassa niin kauan kuin yksikin hänet muistaa.” Riveillä on hauskuutta ja kauneutta. Otava 2017. Valmiiksi Koiramäen Suomen historia tuli sopivasti Suomi 100 -juhlavuodeksi. Kirjapaja 2017. Paavo Alaja Lähde yhteyteen Anna-Mari Kaskisen runoja esittelevän Tahtoisin toivoa sinulle -sarjan Valoisia hetkiä on täsmäteos sekä luonnon että mielen kaamokseen. Pohjavirtana pulppuaa ajatus: oli edessäsi kaunis maisema tai suru tai uusi elämän vaihe, jaa se toisen ihmisen kanssa. Anna-Mari Kaskinen. Risto Lindstedt. Antti Malinen & Tuomo Tamminen. Gaudeamus 2017. Kirja kuvaa ajanjaksoa 1500-luvun reformaatiosta 1800-luvun puolivälin Vänrikki Stoolin tarinoihin. Kunnas esittelee kirjassa tuon ajan Suomen hallitsijat – eli Ruotsin kuninkaat ja Venäjän keisarit, ja niiden lomassa tarinoi historiallisista tapahtumista, joiden keskellä tutut koirahahmot seikkailevat. Jälleenrakentajien lapset. Maapalloilua Risto Lindstedtin Pallon henki -kirjan siivellä pääsee reissaamaan niin maailman metropoleihin (esimerkiksi Lontoo, New York, Pietari, Rooma) kuin Guineanlahden hiekalle ja Sydän-Savoon. Työ tyssäsi useaan otteeseen vaikeuteen tehdä valintoja sen suhteen, mitä historian tapauksia siihen sisällyttää. Muistelijoiden ikähaitari on 1930-luvun lopulla syntyneistä 1950luvun alussa syntyneisiin. ”Tontin uupuvassa vihreydessä on sammalen hiljaista.” Kirja on nimeään myöten antelias. Runoissa kaivataan rakasta muuttolinnun laulussa, tähdenlento on merkki ystävyydestä ja kukan nupussa orastaa rakkaus. Mitäpä siitä, jos ensilumi sataa puutarhan ylle. Kirja sopii niin lapsille kuin aikuisillekin, ja kuvitus on taattua Kunnasta. Mauri Kunnas. Kirjapaja 2017. Paavo Alaja Koiramäen historia Lastenkirjailija Mauri Kunnas suunnitteli pitkään kirjaa Suomen historiasta
Minä unohdan kaiken maailman ja riemulla kuuntelen, kun korvissa hiljaa soinnahtaa kaiku Isäni sanojen. Kiireitä välttääkseen voi valmistautuminen alkaa vähitellen. Virpi Mäkinen. Docendo 2017. (17.6.1952) Pirjo Wesaniemi Satumainen joulu. Joulun odotus on myös onni. Ilona Pietiläinen. Vähän jo kutkuttaa, ainakin kun on katsellut tämän kirjan sivuja. Runot ovat kauniita ja herkkiä, täynnä nuoren elämän janoa ja herkkää hengellistä heräämistä. Pirjo Wesaniemi Keskiajan teologiaa Viimeisen vuoden aikana reformaatio ja Luther ovat olleet paljon esillä. Ei ole synti nähdä vähän vaivaa rakkaittensa eteen ja nauttia yhdessäolosta sitten ihan rauhassa. Jouluun voi höpsähtää Vuoden pimeimpään aikaan voi luoda itselleen joulun taikamaailman, jossa valot, kynttilät, koristeet, vanhat ja uudet esineet sekä erilaiset maut ja musiikit luovat oman tunnelmansa. Hauskoissa kuvissa ei pröystäillä vaan leikitellään. Käsinkirjoitettu ruutulehtiö, jossa ensimmäiset runot ovat 16-vuotiaan tytön kirjoittamia, päätyi kustantaja Tatu Kokon käsiin Maarian lesken kautta, sillä he ovat naapureita. Kirja on kirjoitettu lähinnä Helsingin yliopistolla vaikuttaneiden systemaattisen teologian tutkijoiden toimesta, ja mikä mukavinta, mukana on nuoria tutkijoita. Ilona Pietiläinen on tehnyt kauniin joulukirjan, jossa pääpaino on sisustuksella ja resepteillä. Reseptit ovat helppoja eivätkä perinteisiä, joten uusia joulumakuja on luvassa. Kunhan koristelu ei mene liiallisuuksiin ja peitä juhlan tarkoitusta. Icasos 2017. askel 12/2017 • 47. Nuoruuden runoja 1952. Maaria Leinonen. Paavo Alaja Maaria Leinosen ensi runot Ehkä rakastetuimman suomalaisen kristillisen runoilijan Maaria Leinosen ensimmäiset runot julkaistaan vasta nyt, neljä vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Tuhat ihmistä nauraa minulle, minun työtäni väheksytään! Se on väärin, väärin, sillä minä teen mitä teetetään. Toim. Reformaation ja Lutherin ymmärtämiseksi on olennainen apu, jos tuntee keskiajan teologiaa. Johdatus keskiajan teologiaan. Siksikin tavalliselle lukijalle suunnattu Johdatus keskiajan teologiaan -kirja tulee tarpeeseen. Vaikka keskiajan teologian ymmärtäminen ja sisäistäminen ei ole aina helppoa, tämän kirjan avulla se on tehty mahdollisimman helpoksi. Minä kynäni otan ja kirjoitan, kun Isä tahtoo niin ja hurmaa täynnänsä eläydyn Isän sanoihin suloisiin. Toimiva ratkaisu on myös se, että kirja päättyy Lutherin ja keskiajan teologian suhdetta tarkastelevaan lukuun. Kokoelmassa on 71 runoa, oikea kulttuurinen aarre. Kirjapaja 2017. Näiden kirjoittamisen jälkeen hänen piti odottaa 28 vuotta ennen kuin hänestä tuli oikea kirjailija, joka julkaisi 30 runokirjaa. Niistä voi hyvinkin saada ideoita, miten käyttää perinnöksi saamiaan tavaroita luovasti tunnelman luojina. Luvut on jaoteltu selkeästi ja kirja pidetty tiiviinä. Varsinainen joulunsanoma löytyy Raa matusta
”Mitä maamme nykyaikana eniten kaipaa?” kysyi Naisten ääni -lehti syksyllä 1917 eri alojen ihmisiltä eri puolilta Suomea. Teksti: Paavo Alaja 48 • askel 12/2017. Elettiin aikaa, jolloin ”vapauden toivorikasta kevättä” oli seurannut ristiriitojen syksy ja itsenäisyyden rakennusaineet olivat ”pirstana jaloissamme” – kuten eräs vastaaja kuvasi. Mitä Suomi kaipasi syksyllä 1917. Yksi lehdessä laajimmin näkemyksiään avanneista oli lapinlahtelaiseen taiteilijasukuun kuulunut Sohvi Halonen
Körttitaustaisen Halosen mukaan lapset oppivat siten ”ainakin kunnioittamaan” uskontoa. Suomen ensimmäisen virallisen naisasemapäällikön, Milly Tojkanderin mielestä tärkeää oli levittää alempien sosiaaliluokkien keskuuteen sivistystä. Kansanvalistajien keskuudessa taasen toistui ajatus, että lapset tarvitsevat enemmän kodin tukea koulunkäyntiin. Kysymys ilmensi huolta, joka nousi keisarivallan murenemista seuranneista hallintokiistoista sekä talousahdingosta ja elintarvikepulasta. Hän toivoi, että ”iloisen ja reippaan mielen” omaavat ylioppilaat ryhtyisivät ympäri maan ja ylitse luokkarajojen sivistystyöhön ja yhteistoimintaan. Edessä istumassa veljet Antti ja Heikki. Keskirivissä vanhemmat Olli ja Miina sekä Reeta-mummo. Vastauksissa toistui halu luokkaja puoluerajat ylittävään yhteistyöhön, sopuun, hyväntahtoisuuteen ja rauhaan matkalla kohti itsenäisyyttä. Siellä harjoiteltiin kirjoittamista ja esiintymistä, tutustuttiin luontoon ja viljeltiin kasvimaata, luettiin Raa mattua ja muita kirjoja, veisattiin Siionin virsiä sekä tehtiin käsitöitä. Se oli lähempänä vanhaa säätyläistapaa, jossa oppiminen tapahtui kodin ohjauksessa sinne palkattujen opettajien avulla. Kirjoittaessaan Naisten ääneen vuonna 1917 Halonen oli noin 56-vuotias, elämänsä Lapinlahdella asunut reumasairas vanhapiika. Kansannainen Ylä-Savosta Lapinlahtelaisen ompelija–kutoja Sohvi Halosen (1861–1920) laajahko vastaus tarjoaa näkymän 1800–1900-luvun taitteen muutoksiin. Maalaissivistyneistö vierasti 1800-luvulla kansakoulua, koska se sai nuoret tiedostamaan elinpiirinsä kapeuden ja loi sosiaalisia rajoja rikkonutta nuorisokulttuuria. Halonen, taitelija Pekka Halosen isosisko, oli talollisen tytär ja kasvanut aikana, jolloin talolliset alkoivat nousta sosiaalisessa hierarkiassa sivistyneistön rinnalle. Veistonja voimistelun opettaja, naisliikeaktiivi Helmi Tengén liitti sivistystarpeen sukupuoleen: luonteeltaan sotaisat miehet tuhoavat vallanhimossaan luomansa kulttuuriarvot, joten julkiseen elämään tarvittiin viisaita, kehittyneitä naisia. Jyrkkää poliittista vastakkainasettelua lähinnä vieroksuttiin. Esimerkiksi teosofi Pekka Ervastin sovitteleva mielipide oli, että työläisköyhälistön aseman parantamisen pitäisi olla myös oikeamielisten porvarien asia, kun taas työläisille olisi hyötyä porvarien yhteiskunnallisesta osaamisesta. Kirjoittaja kaipasi vapaamielisiä, eri näkökulmista kiinnostuneita johtajia, jotka eivät aja vain omaa etuaan. K U V A : H A L O S T E N M U S E O S Ä Ä T IÖ askel 12/2017 • 49. Halosen mukaan kansakoulun yleistyminen oli rapauttanut kotikasvatusta, ja kodin ja koulun väliset näkemyserot sekoittaneet lasten ymmärrystä. Sen myötä hän omasi 1800-lukulaista kulttuurisivistystä, muun muassa naisja raittiusaatteen muodossa. Poliittinen ilmapiiri oli kärjistynyt ja yhteiskuntaolot sekasortoiset. Halosen mielestä Suomessa oli puute ”kelpo kasvattajista”. Nimimerkki ”Championin” mukaan puoluejohtajat olivat suvaitsemattomia ja ahdasmielisiä kuuluttaessaan luokkarajoja ja kehottaessaan kuulemaan vain omaa sanomaansa. H N aisasiaa on Suomessa järjestäydytty ajamaan 1800-luvun lopulta lähtien. Suurlakon (1905) jälkeisiä yhteiskunnallisia muutoksia Halosen oli vaikeampi ymmärtää. Osa vastaajista yritti ymmärtää työläisiäkin, joskin enemmän painoa sai työväen valistamisen ja sivistämisen tarve. Kristinuskoa ja sivistystä Useassa vastauksessa nousi esille uskonto. Hän oli kasvanut toisenlaiseen maailmaan ja eli etäällä kaupunkien liikehdinnästä ja tehdastyöläisten elinolosuhteista. Papin tyttäret, kirjailija Maila Talvio, ja lääkäri, Suomen ensimmäinen naisprofessori Laimi Leidenius kaipasivat Suomeen ”elävää Jumalaa” ja ”elävää kristillisyyttä”. Se sivistys, jota porvarisjohtajilta kaivattiin, oli ennen muuta sydämen sivistystä. vierellään Lyyti-sisko. Hän kaihosi entisaikaa, jolloin lapsille opetettiin kotona lukutaito ja työnteko, ja ”enin aika” käytettiin uskonnonopetukseen. Näistä nuorsuomalaisten Suomalainen Naisliitto julkaisi Naisten ääntä. Ainoa rahvaan edustajaksi tunnustautunut vastaaja, ”Kansannainen” Sysmästä, haikaili ”Jumalaa pelkäävän kansan” perään, koska puoluepropaganda oli tuhonnut kansan ”uskonnolliset totuudet”. Halosen isä oli ajanut Lapinlahdelle vuonna 1881 aloittanutta kansakoulua, mutta Sohvi oli käynyt kiertokoulun. Halonen oli moniosaaja: laittoi pitoja, värjäsi lankoja luonnonvärein ja oli Lapinlahden Marttayhdistyksen perustajia (1909). Vastaajat olivat lehden lähipiiriä, kulttuurisivistystä omanneita kansanvalistajia. Vuonna 1917 keskustelu uskonnonopetuksen asemasta oli pinnalla ateistisen uskontokritiikin vuoksi, mutta Halosen vastaus ilmentää, että aiheeseen nivoutuivat myös koulun muutokset. Lehdessä julkaistiin lokaja joulukuussa 1917 yhteensä 33 vastausta ”Mitä Suomi kaipaa?” -kysymykseen. Vuonna 1917 Suomessa oli kolme naisjärjestöä, porvarillisia kaikki. Sohvi Halonen takana vas. Moni vastaaja koki poliittiset johtajat itsekkäiksi ja sivistymättömiksi. Omia kasvatusihanteitaan Halonen oli päässyt toteuttamaan vuosina 1913–1916 vetämässään tyttökerhossa, Ypykkä-yhdistyksessä
Sen sijaan Halosta harmitti monen muun tavoin lehtien kärjekkyys. Sohvi Halonen antoi huutia monien seurojen ja järjestöjen perustamiselle, ensinnäkin, koska ne rakennuttivat itselleen talot, jotka piti rahoittaa seuratoiminnalla. Henkinen tyhjyys Sohvi Halosen mielestä sivistyksen oli korvannut raha: aatteellisuuden tilalle oli tullut massoja kosiskeleva huvittelu, johon kuului uusien vaatteiden ja virvokkeiden ostelu. Sosiaaliset erot eri väestöryhmien välillä olivat voimissaan eikä tasa-arvosta ollut kokemusta. Sen sijaan tanssi ei kuulunut kansanvalistajien, saati herätyskristillisten ihanteisiin. Halosen mielestä nuoret olisi pitänyt pakottaa säästämään lailla, mutta hän epäili, että sitä vastustettaisiin ”vapauden loukkaamisena” ja vetoamalla työväen pieneen palkkaan – mitä Halonen ei pitänyt paljoa virkamiehen palkkaa pienempänä. Kaikkien Naisten ääneen kirjoittaneidenkin haluna oli sopu ja rauha. Eräs Naisen ääneen kirjoittanut totesi, että vaikka seuroissa olisi ollut hyvää ohjelmaa, niin lopulta tanssittiin, mikä oli ”kuin vetäisi tervaa valkoisen maalin päälle”. Näytelmiä Halonen ei itsessään vastustanut, koska harrasti niitä itsekin. He eivät myöskään olleet enää kasvaneet työntekoon vaan vetelehtivät joutilaina. Työssä käyvät puolestaan vaativat parempaa palkkaa ja uhkailivat lakoilla ja väkivallalla, mikä oli johtanut ”nykyiseen hirveään tilanteeseen”. Käytännössä seurat eivät kuitenkaan keränneet osallistujia ilman tansseja. Seurat tasa-arvoistivat ihmisiä, mutta myös jakoivat sivistyneistöä ja työläisiä omiin seuroihinsa. Sohvi Halonen ei vastustanut sanomalehtiä sinänsä. Rahvas todella oli alkanut hankkia ylellisyystuotteita, sillä pitkällä aikavälillä Suomi oli vaurastunut. Lehdet ja kirjat olivat hänelle tuttuja jo lapsuudesta. L Pä äl äh te et : N ai st en ää ni -l eh ti (19 17 ) & M in na Ke tt un en : H al os en ta ite ili ja su ku (T am m i 20 1) Milly Tojkander Maila Talvio Laimi Leidenius K U V A : M U S E O V IR A S T O K U V A : W IK IM E D IA K U V A : S U O M E N R A U TA T IE M U S E O 50 • askel 12/2017. Vuonna 1917 ihmisten tiedot perustuivat kokemuksiin ja uskomuksiin, hyvin perusteltua tietoa oli olemassa vähän ja siihen pääsi vain harva käsiksi. Siksi eri yhteiskuntaluokkien oli hyvästäkin tahdosta riippumatta vaikeaa, ellei mahdotonta ymmärtää toisiaan. Halosen työja talouspoliittisissa näkemyksissä on paljon kansantulkintaa sekä vaikeutta ymmärtää uutta aikaa ja nähdä muutosten taustalle. Niinpä vailla vahvaa valtiovaltaa ollut Suomi ajautui tammikuussa 1918 sisällissotaan, jota juuri kukaan ei tahtonut. Ennen muuta Halosen paheksunnassa näkyy uuden nuorisokulttuurin vierastaminen ja kansanvalistajien pettymys seurojen iltaohjelmaa kohtaa. Lehdistö oli politisoitunut suurlakon jälkeen, ja juttujen tyyliä voi verrata Internetin vihapuheeseen. Halosen mukaan tämä tuotti ”henkistä tyhjyyttä” ja köyhyyttä: palkat olivat paremmat kuin ennen, mutta ne tuhlattiin huvituksiin. Seurauksena oli, että ihmisistä tuli köyhiä kunnanavun piiriin. Toisekseen Halonen moitti seurojen iltaohjelmistoa ”kepeäksi”: näytelmiä, joita nuoriso harjoitteli yökaudet, sekä ”tanssia, ennen kaikkea tanssia”. Työmarkkinoita muutti tilattoman väestön kasvu ja palkkaja päivätyön synty. Sanomaja aikakauslehtien määrä moninkertaistui, ja lukijoita riitti, koska kansa oli oppinut lukemaan. Ne mullistivat median Suomessa 1800–1900-lukujen taitteessa, kun sähkö ja uusi painotekniikka mahdollistivat painosmäärien kasvun ja tiedonvälitys nopeutui tietoja liikenneyhteyksien kehittymisen myötä. Myös ohjaajia, ja ylipäätään työläisseurojen järjestäjiä, pidettiin osaamattomina. Sohvi Halosen mielestä tuolloin elettiin ”ihanaa aikaa”, sillä kirjojen kautta asioihin perehdyttiin syvällisesti: ”Suomen kansasta odotettiin paljon, sillä kaikki olivat ihmisiä ja saattoivat hymyillä toisilleen vastaan tullessa, ei ollut ’verenimijöitä’ eikä ’ryysyköyhälistöä’.” Sanomalehdet olivat rikkoneet idyllin. H Lehdistön murros Savossa oli 1800-luvun lopulla kirjastojen perustamisbuumi. Lapinlahdella kävi kuitenkin niin, että kolmen seuran yhdessä perustaman seuratalon lainaa ei saatu maksettua. Näytelmien suhteen porvarien keskuudessa ivattiin niiden amatöörimäisyyttä – työväen näyttämötoiminta oli vielä nuori ilmiö. Näytelmiä ja tanssia Sivistyneistö alkoi perustaa 1800-luvun jälkipuoliskolta lähtien seuroja, joiden päämääränä oli fennomaanien ihanteiden mukaisen ”Suomen kansan” kasvattaminen. Suomi eli osana maailmantaloutta ja vuosina 1914–1918 elettiin taantumassa. Halosen kritiikissä on piirteitä yleisemmästä työväenliikkeen vierastamisesta. Hinnat olivat nousseet, palkat pienentyneet, vienti vaikeuksissa Venäjän tilanteen vuoksi ja ostovoima heikkoa
Valmistuttuaan hän kierteli Vilnassa, Oslossa, Puolassa ja Roomassa. P etrus Petrosan opinnot Braunsbergissä sujuivat hyvin. Tukholmassa oli useita suomalaisopiskelijoita, ja ylipäätään suomalaisia lähti vuoden 1577 jälkeen ulkomaisiin jesuiittakouluihin parisenkymmentä. Braunsberg 1600-luvulla, oikealla jesuiittakoulu REFORMAATION HENKILÖKUVIA askel 12/2017 • 51. Sen sijaan hän päätti 1600-luvun alussa palata Ruotsiin. Niinpä Petrus päätyi lähtemään Braunsbergin (nykyisin Puolan Braniewo) jesuiittakouluun, jossa hän aloitti vuonna 1594. Sitä varten hän tasoitti tietään julkaisemalla kirjoituksia, joissa hän moitti jesuiittoja ja kehui Ruotsin hallitsijaksi noussutta, katolilaisia vastustanutta Kaarlea. Petrus alkoi opiskella 1580-luvun lopulla Tukholman kuninkaallisessa koulussa, sitten Uppsalan koulussa, mutta molemmista opinahjoista hänet erotettiin opettajien kanssa riitelyn vuoksi. Hän muun muassa perusti vuonna 1576 Tukholmaan koulun, jonka suojissa jesuiitat saattoivat edistää Missio Sueticaa – katolilaisuuden palauttamista Ruotsiin. Hänet teloitettiin julmasti Örebron valtiopäivien yhteydessä 26.4.1606: hänen sydämensä leikattiin rinnasta hänen vielä eläessä. R uotsin kirkkoa oli ”luterilaistettu” 1520-luvulta lähtien, mutta tilanne muuttui, kun katolilaismielinen Juhana III otti vallan vuonna 1568. Petrus Petrosa todettiin katolilaiseksi maanpetturiksi. Su om en ka ns al lis bi og ra fia . Oppineista oli Tukholmassa pulaa, joten Petrus pääsi töihin kuninkaalliseen kansliaan. Näin siksi, että Petruksella oli visioita katolilaisten, luterilaisten ja kalvinistien yhteenliittymisestä. Vaikka Petrus liikkui katolilaisten keskuudessa, hän ei halunnut heiltä pappisvihkimystä. V uonna 1604 Kaarle lähetti Petruksen Prahaan selvittelemään Ruotsin ja Puolan välejä vaatien tätä matkallaan pysymässä erossa Puolaan paenneista ruotsalaisista katolilaisista. Palattuaan takaisin Petrus jatkoi töitä kuninkaallisessa kansliassa, mutta erehtyi paljastamaan kuninkaan henkilääkärille ja naisystävälleen, että hän oli käynyt Prahan-matkalla tapaamassa ruotsalaisia katolilaisia. Katolinen sydän. Teksti: Paavo Alaja • Kuvitus: Shutterstock P etrus Petrosa oli luultavasti kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta, vaikka kertoikin olevansa Lapista – ilmeisesti koska se kuulosti eksoottisemmalta. L Lä ht ee t: N uo rt ev a, Ju ss i: Su om al ai st en ul ko m ai ne n op in kä yn ti en ne n Tu ru n A ka te m ia n pe ru st am is ta 16 40 (S H S & SK H S 19 9 9 ) N uo rt ev a, Ju ss i: Pe tr os a, Pe tr us Er ic i
Hänen mielestään lasten kautta aikuisetkin oppivat ymmärtämään, että kaikki ihmiset tarvitsevat rakkautta ja toista ihmistä iästä riippumatta. Antonius rakasti syvästi lapsia. Mutta sanoilla me voimme myös rohkaista uupunutta ja välittää Jumalan läsnäoloa. Antonius oli kotoisin Portugalista ja eli 1200-luvulla. Sanoilla me voimme pahoittaa lähimmäisen mielen tai jopa tuhota hänen elämänsä. Kerrotaan, että eräässä näyssä Neitsyt Maria olisi jättänyt Jeesus-lapsen Antoniuksen hoitoon. Ehkä juuri siksi Antoniuksen patsaan rakoihin ja juurelle on usein katolisissa kirkoissa jätetty kymmeniä, jopa satoja rukouspyyntölappuja ja esineitä muistuttamaan omasta hädästä ja rukouksesta. Hän päätyi fransiskaanimunkiksi Italiaan ja eli ja julisti evankeliumia Padovassa ennen varhaista kuolemaansa. Antonius opetti sanojen ja tekojen suhteesta. Pirjo Kantala • tuomaspappi RUKOUS O let ehkä Etelä-Euroopassa käydessäsi huomannut katolisissa kirkoissa pyhimyksen patsaan, jolla on Jeesus-lapsi sylissään. Eläviä sanoja, puhuvia tekoja Pyhä Antonius Padovalaisen ikoni, Eeva Zitting Kuva: Kari Riitakangas Pyhä Antonius oli lasten lisäksi kaikkien köyhien, rakastuneiden, avioparien, hedelmättömien ja raskaana olevien suojelija. Useimmiten tuo patsaan esittämä henkilö on Pyhä Antonius Padovalainen. Hänellä on ruskea fransiskaanipuku päällään ja valkoinen lilja kädessään. ”Sanamme elävät, kun tekomme puhuvat.” 52 • askel 12/2017. Sanojemme ja tekojemme tulisi kulkea käsi kädessä
Kirjoita ”Rukouspyyntö” kuoren vasempaan ylälaitaan. Hyvä epävarma mummi Sinulla on kaksi lastenlasta, mutta koet olevasi isoäidin tehtävässä hyvin epävarma. Psalmissa 38:10 rukoillaan: Herra, sinä tiedät, mitä minä kaipaan. P Antonius antaa sinulle hyvän ohjeen. Pyynnön voit lähettää osoitteella Askel, PL 279, 00181 Helsinki. Ole Taivaan Isä lapseni kanssa.” Me liitymme tähän rukoukseen ja rukoilemme, että tämä pimeä ja raskas elämänvaihe toisi aikanaan lapsesi elämään jotakin sellaista, mistä voi kiittää. ”Ole, Taivaan Isä, lapseni kanssa” Äiti pyytää jo aikuisen lapsensa puolesta esirukousta. Lasten kanssa kannattaa olla aito ja puhua ja tehdä asioita, joita lapset kaipaavat. Rintasyövän jälkeisen vuositarkastuksen lähestyessä. Tuossa alussa mainittu Pyhä Rukouspyyntöni: Tahdotko, että puolestasi rukoillaan. Rukoilemme sinulle ja lapsille hyviä hetkiä yhdessä. Isoäiti rukoilee, että paraneminen voisi jatkua, ja me liitymme rukoukseen. Lapsi on valmistunut haaveilemaansa ammattiin, perustanut perheen, mutta saanut nyt diagnoosin vakavasta maksasairaudesta. ”Jos mahdollista, suo, että tauti pysähtyisi. ”Lapsi rakastaa paljon äitiään” Rukouksen voimaan luottava isoäiti pyytää esirukousta miniänsä puolesta. Ole ystäväni kanssa, kun kutsut hänet kotiin.” ”Herra, sinä tiedät, mitä minä kaipaan.” askel 12/2017 • 53. Rukoilemme, että pieni tyttö saisi pitää äitinsä. Silti rohkenen äitinä pyytää, että Hän siunaisi lastani ja koskettaisi parantavalla kädellään. Käsittelemme viestit luottamuksella. Me kaikki, ikään katsomatta, tarvitsemme toista ihmistä. Herra auta! Näin huokaa moni syövän kanssa kamppaileva: Ystävällä on todettu pitkälle edennyt haimasyöpä. ”Jumalan tiet ovat tutkimattomat ja hänellä on meitä jokaista varten suunnitelmansa. Miniä on pienen tytön äiti, ja häneltä on vuosi sitten leikattu kilpirauhassyöpä. Huokaukseni ovat tulleet sinun korviisi. Teille ja meille kaikille sanotaan Jaakobin kirjeessä (5:13) näin: Jos joku teistä kärsii, hän rukoilkoon; jos joku on hyvillä mielin, hän laulakoon kiitos virsiä. Että pimeyden keskeltä syntyisi valoa. Pyyntöjä voi lähettää myös sähköpostilla osoitteeseen askel.toimitus@kotimaa.fi otsikolla ”Rukouspyyntö”. Kuka voisi olla lapselle parempi kuin mummi, joka antaa aikaansa ja huomiotaan lapsen tarpeisiin. ”Että kaikki olisi hyvin.” Äiti, joka pyytää esirukousta, että tyttären masennus ja sisarella todettu rintasyöpä paranisivat. NIMI OSOITE Kaulastasi on löytynyt patti ja olet vasta selvinnyt kohdunpoistosta ja aivokasvainleikkauksesta. Rukouspyyntösi puolesta rukoillaan Helsingin Mikael Agricolan kirkon Tuomasmessun rukousryhmässä ja myös Tuomasmessun yhteydessä kerran kuussa. Rukoilemme voimia elämääsi ja lapsesi elämään parantumista
Lewisin sadussa. Isäntä valvoi töitä ja osallistui niihin, kun kaivattiin erityisen vahvaa miestä. Thelman kertoessa voi melkein haistaa ruistaikinan ja kuulla taonnan ja kavioiden kopseen sekä karjan houkuttelemien pääskysten visertelyn. Muutto oli ollut isoäidin ehto kosinnan hyväksymiselle. – Paljon elämää, paljon työtä, tiivistää Thelma muistonsa. Leikkikavereita riitti omassa pihapiirissä. Teksti: Päivi Puhakka • Kuvat: Seppo J. 54 • askel 12/2017. J. Tämä saksansi muun muassa Tolkienin The Lord of the Rings -kirjan runot. Pelloilla kasvatettiin viljaa ja heinää. Vuonna 1918 isännäksi tuli balttilais-suomalainen insinööri Ernst Felix von Freymann, joka avioitui itävaltalais-ruotsalaisen runoilijan Ebba-Margareta Chiara de Pers et de Varmon kanssa. Varsinkin kylvöja sadonkorjuuaikana työnteko oli yhteisöllistä. Thelman isoisä, Venäjän armeijan kenraali Otto von Freymann säilytti henkensä vuonna 1917, koska hän oli muuttanut Suomeen. Nyt on toisin. Sodan aikana hänet laitettiin valvomaan Backbyhyn sijoitettuja venäläisvankeja. Joulu kartanossa ”Täällä se oli.” Thelma katselee Kaisankodin salissa ympärilleen kuin lapsen silmin. Katselin kerran, kuinka yksi miesparka hoiti korjuun yhdessä päivässä isolla leikkuupuimurilla. Risteyksiä ja käännekohtia on ollut monia 85-vuotiaan elämässä. S. Pariskunta sai kaksi lasta, Thelman (1932) ja Kaarlon (1935). Linnuille oli iso lintulauta. Muistan myös, miten talvisodan pakkasissa paleltuivat kaikki omenapuut ja mehiläiset. Hän asui heidän kanssaan ja tulkkasi työohjeita – kunnes katosi. Isän mielestä oli sivistymätöntä metsästää eläimiä huvikseen, ja naapurit väittivät, että hirvet kokoontuvat meidän maille metsästyksen alkaessa. ”Täällä” voisi tarkoittaa Kaisankodin salia, jossa Thelma nyt muistelee lapsuuden jouluja. Hän kertoo tarinaansa istuen äitinsä perintötuolilla, joka muun omaisuuden ohella jäi Suomeen perheen paetessa vuonna 1944, kun Neuvostoliitto vaati balttitaustaisen Ernst von Freymannin luovuttamista. Siellä päättyi Thelman perheen pakomatka ja sota 2.5.1945. – Luontoa ja eläimiä rakastettiin ja seurattiin. Koirat kulkivat vapaina. – Hevosten lisäksi käytettiin kahta traktoria. Sirkka ” Täällä se oli”, alkaa Thelma von Freymannin Pakomatka-kirjan ensimmäinen tarina, joka pohjautuu nuoren Thelman päiväkirjamerkintöihin. Tilalla oli oma seppä, pehtori, autonkuljettaja, tallimestari ja karjanhoitaja. Myöhemmin Pavel paljastui mestarivakoojaksi, joka oli tehnyt vaarallisia matkoja Neuvostoliittoon ja paennut sitten Ruotsiin välttääkseen likvidoinnin emigranttina ja luokkavihollisena. Miten tuossa nurkassa säteilikään Thelma von Freymann lapsuuskotinsa, nykyisen Kaisankodin salissa, taustalla äitinsä Ebba-Margaretan muotokuva. Kartanon tyttären pakomatka Thelma von Freymann on palannut lapsuuskotiinsa Espooseen, entiseen Backbyn kartanoon, jossa toimii nykyisin Kaisa Kallion perustama Kaisankoti. Kirjassa Thelman tarinoita esiintyy yksinkertainen, vaimonsa siivellä elänyt Pavel-setä. ”Täällä” viittaa tiettyyn tienristeykseen Testorf-Steinfortissa Mecklenburg-Vorpommernin osavaltiossa Pohjois-Saksassa. Puiston ja puutarhan ympäröimä kartano sijaitsi kukkulalla, josta avautui näkymä Bodominjärvelle. Tai katolisen kirkon ovea, jonka 13-vuotias suomalaistyttö uteliaisuuttaan avasi ja joka avasi seikkailun uskon maailmaan – kuin Narniaan johtaneen vaatekaapin avaaminen C. Sotavankeja ja mestarivakooja Olipa kerran Backbyn kartano, jonka kantatilan ensimmäinen omistaja oli Erik Michelsson 1540-luvulla. Tai perheen ensimmäistä joulua pakolaisia kuhisevassa Lüneburgissa. Tilalla oli lampaita, sikoja ja kanoja, tallissa 20 hevosta ja navetassa (nykyinen Automuseo) 100 lypsävää. Tuhannen hehtaarin tilasta suuri osa oli metsää
Nyt edessä oli uusi pako, koska Venäjän entiset alamaiset piti palauttaa Neuvostoliittoon. – Jouluaamuna lapset saivat nukkua myöhään, mutta aikuiset lähtivät viideksi kirkkoon rekien soihtukulkueena. Keväällä 1945 perhe taivalsi halki raunioitunutta maata Grammowista Testorf-Steinfortiin jo lyödyn Saksan armeijan jaloissa. Aseleponeuvottelujen alettua syksyllä 1944 myös vanhemmat joutuivat lähtemään. Täällä se oli. Ruotsi ei myöntänyt heille oleskelulupaa, vaikka Ebba-Margaretan äiti oli riikinruotsalainen. Aattona katettiin pitkä juhlapöytä, joka ulottui eteiseen asti. Lopulta kirjalaukku oli pakko jättää, mutta tyttärensä päiväkirjan äiti askel 12/2017 • 55. Täältä, tuosta eteisestä, tuosta ovesta Thelma lähetettiin yksin turvaan Ruotsiin, jonne Kaarlo oli viety jo aiemmin. Kerran he jäivät suojattomiksi brittikoneiden tulittaessa saksalaisten autokolonnaa. Armeijan rippeet yrittivät hidastaa lähestyvää puna-armeijaa. H kattoon asti ulottunut joulukuusi! – Valmistelut aloitettiin joulukuun alussa. Kaarlo käpertyi keskelle tietä. Välillä venäläiset olivat 15 kilometrin etäisyydellä, kun miljoonien pakolaisten lailla suomalaisperheellä oli yksi suunta: länteen. Sitten onnelliseen tarinaan tulee synkkä sävy. Matka jatkui Saksaan. Jouluna 1944 vanhemmat hakivat lapset Tukholmasta. Balttitaustainen Ernst oli kutsuttu vuonna 1916 Venäjän armeijaan, josta hän oli paennut Suomeen vallankumouksen alta. Tukholman koneesta hän katseli alapuolella näkyvää kotipihaa, jolle ei palaisi vuosikymmeniin. Kun koulut päättyivät, talo tuli täyteen sukua. ”Ettei yksikään osunut häneen, tuntuu vielä tänä päivänä ihmeeltä”, Thelma toteaa. Ihanin joululahja Pakomatkalla perheellä oli vain Mecklenburgin alueen ikivanha kartta ja matkalaukut täynnä vaatteita, valokuvia ja kirjoja. Leivottiin pipareita ja lähellä joulua alettiin lämmittää suurta salia ja vierashuoneita. Syötiin riisipuuroa ja lipeäkalaa, josta kukaan ei pitänyt. Takaisin ajettiin kilpaa Bodominjärven yli, Thelma kuvaa kuin eilistä päivää
Lopulta brittijoukkojen valloittama Länsi-Mecklenburg luovutettiin Neuvostoliitolle, ja brittikomendantin oli määrä siirrättää siirtolaiset – suomalaisia lukuun ottamatta – brittien miehitysvyöhykkeelle. Thelma alkoikin kirjoittaa matkasta ”kaiken muistiin aina kellonaikoja myöten”. Tolkienin teosten runoja. Meitä hoitanut lääkäri oli lähettänyt poikansa tuomaan korillisen halkoja. Thelmasta oli tullut kasvatustieteilijä ja yliopiston opettaja, joka ei unohtanut pitkää pakomatkaansa; sydämessä oli tilaa pakolaisille. Komendantti huolehti siitä, että perhe katosi leiriltä samana iltana. Sitten tuli sota ja kirja jäi julkaisematta. – Vuoden 1991 jälkeen Saksaan sijoitettiin noin kaksi miljoonaa Venäjältä tullutta paluumuuttajaa, joiden esi-isät olivat muuttaneet saksalaistaustaisen Katarina Suuren aikana Venäjälle 1700-luvulla. Suomesta tulleissa laatikoissa oli myös akvarelleja, joita Thelma oli pienenä katsellut kartanon lastenhuoneen seinillä. Oli nälkä, jääkylmää ja ankea tunnelma. Saksassa Ebba-Margareta kirjoitti runoja ja saksansi J. Kaikki oli säännösteltyä. Nyt tämä vailla muodollista ta. Meillä vieraillut Rudolf Koivu ihastui äidin tarinaan Kesäkeiju ja kuningas Kuu ranen ja kuvitti sen akvarelleillaan. Rudolf Koivun akvarellit Vähitellen perhe löysi paikkansa Saksassa. Kun poliittiset olot helpottivat Suomessa, he saivat omaisuuttaan takaisin Miten tuossa nurkassa säteilikään kattoon asti ulottunut joulukuusi! – Pimeässä maailmassa on niin paljon kärsimystä ja hätää, että haluaisin tuoda siihen edes vähän Jumalan antamaa iloa, valoa ja ystävällisyyttä. – Äiti kertoi meille tarinoita, joista Otava julkaisi kirjan Vuodenaikojen satuja. Jouluna 1945 Lüneburg oli täynnä pakolaisia. Äiti tiesi, että hänen täytyi pelastaa paperi, jota tytär kaipasi ”kuin leipää” ja jota oli vaikea saada. Thelman perheen majapaikassa oli kamiina muttei polttopuita. Neljätoista heitä on, siis turviin enkelvartion.” Sitä suojaa he kokivat matkallaan. 56 • askel 12/2017. R. Ernstin kuoltua hän asui tyttärensä luona. Komendantti määräsi myös suomalaiset mukaanotettaviksi kokoomaleirille Lüneburgiin. – Sitten oveen koputettiin. R. Kun Thelma myöhemmin luki päiväkirjaa, hänen mielessään soi Humberdinckin Hannu ja Kerttu -oopperan iltalaulu: ”Kun iltaisin käyn nukkumaan, mua enkelit jää suojaamaan. Kun juhannuksena 1945 leirissä vietettiin juhlaa, Kaarlo teki vessapaperista suomen lipun. Thelma oli kasvanut vanhempiensa tarinoita kuunnellen ja oli ”historian kyllästämä”. H piilotti liinavaatteisiin. Venäläiset yhdysupseerit huomasivat lipun ja vaativat von Freymannien luovuttamisvuonna 1951. Vieläkin kyyneleet tulevat, kun ajattelen sitä ihaninta koskaan saamaani lahjaa. Otin kotiini yhden perheen , Lidian ja Sergein lapsineen sekä Lidian äidin, babushkan, joka oli syntynyt vuonna 1925 ja kokenut Stalin kauhut ja työleirin. Lämmitimme huoneen ja vettä kamiinan päällä, että saimme äidin kanssa pestä pitkät hiuksemme
Vuosien varrella poikkesin eri kirkoissa, koska olin kiinnostunut taidehistoriasta, ja koin aina selittämättömän tunteen: täällä on joku! – Katolinen ystäväni selitti, että Jumala on erityisellä tavalla läsnä ehtoollisessa ja jokaisella uskovalla on aina oikeus päästä Hänen läheisyyteensä. sivistystä oleva kansannainen asui kotonani ja oli kuin aurinko, aina iloinen ja tyytyväinen. – Minua kauhistutti ajatus, että lahjojen takia tunnustaisin uskoa, jota minulla ei ole. Raamattua luin mutten ymmärtänyt. Otava osti kuvat kokoelmiinsa, Thelma kertoi Olli Reenpäälle kuviin liittyvän sadun sellaisena kuin sen muisti, ja Kaarina Helakisa viimeisteli sen julkaistavaksi. He kulkivat uudelleen pakoreitin etsien 63 vuoden jälkeen tuttuja rakennuksia ja paikkoja, matkaoppaana Thelman pienellä ja selkeällä käsialalla kirjoitettu päiväkirja. Se sopi kuin kansi kattilaan erikoisten kokemusteni kanssa. Keijujen paluu Eräänä kesänä Kaisankodin puistossa herätti huomiota arasti kulkeva vanha nainen, joka kertoi tulleensa katsomaan lapsuuskotiaan. Thelma kertoo myös puolalaisen ystävänsä kohtalosta, ettei lukija luule että ”pitäisin meidän kohtaloamme erikoisen kovana”. Lüneburgissa on se kirkko, josta voisi myös sanoa ”täällä”. Siitä asti Thelma on palannut joka kesä kartanolle, missä hän pitää tarinailtoja ja kertoo tilan entisestä elämästä. Vielä kerran he seisoivat Grevesmühlenin torilla kuin ne 13ja 10-vuotiaat sisarukset, jotka odottivat brittikomendantin päätöstä heidän kohtalostaan. Tästä hän kertoi Thelmalle ”ilman katkeruutta”. askel 12/2017 • 57. Rukoilen: Pyhä Henki, täytä minut kuin lasin, josta joku saa juoda janoonsa. Akvarelleista koottu näyttely oli Kaisankodissa esillä viime jouluun asti. Minut oli siis kasvatettu ilman uskontoa. Hän oli useilla leireillä, muun muassa Auschwitzissa ja Gusenissa, jonka amerikkalaiset vapauttivat. Vihdoin kirja ilmestyi vuonna 1998. Ikävystyttävistä saarnoista en saanut mitään irti. Markiisitar Ebba-Margareta Chiara de Pers et de Varmoa alettiin kutsua ”insinöörskäksi” diplomi-insinööri-miehensä mukaan. Thelman mukana myös Rudolf Koivun kuvat palasivat vielä kerran kartanoon. Ewa palasi Krakovaan, jossa koti oli tuhottu ja sukulaiset kuolleet. Ovi aukeni, astuin kummalliseen paikkaan ja koin, etten ole yksin. Täällä on joku ”Täällä se oli.” Vuonna 2008 Thelma seisoi veljensä kanssa tienristeyksessä Testorf-Steinfortissa. Nyt tunsin: täällä on joku! Thelman ikätoverit kävivät luterilaisen rippikoulun saadakseen lahjoja. Opiskelin teologiaa ja opettelin lukemaan Raamattua. P Ebba Margareta ja lapset Thelma ja Kaarlo von Freymann. Anna minun olla kuin läpinäkyvä lyhty, jossa on valosi ja lämpösi. Naiset valmistivat ruokaa 30 hengelle. – Vuonna 1945 kosketin kerran uteliaisuuttani katolisen kirkon oven kahvaa. Suomessa olin käynyt kirkossa kummitätini vihkiäisissä ja kerran Turun tuomiokirkossa. Kaisankodissa vieraillessaan Thelma osallistuu päivittäin läheisen karmeliittaluostarin vesperiin, saa pyhän sakramentin ja rukoilee Jumalan erityistä läsnäoloa. Tajusin, että siinä on totuus. Kun heillä ei ollut riittävän suurta tilaa jouluksi, tarjosin kotiani. Piiritansseja tanssittiin ja iloisia joululauluja laulettiin haitarin säestyksellä. Ewa Kologórskan vanhemmat toimivat vastarintaliikkeessä, ja saksalainen sotilas ampui isän Ewan silmien edessä. Kun heräsin, kaikki astiat oli pesty ja paikat siivottu. ”Asiat menevät kuten Jumala tahtoo”, hän sanoi, Thelma kertoo ja kuvaa erästä joulua vieraidensa kanssa. Myöhemmin lauloin kirkkokuorossa, koska rakastan musiikkia. Katselin ympärilleni mutten nähnyt ketään. Gestapo vangitsi Ewan. Ernst von Freymann perusti kylälle myös suomenkielisen kansakoulun, koska enemmistö lapsista oli suomenkielisiä. Sen jälkeen hän istuu tunnin hiljaa siitä läsnäolosta nauttien – kuin ihminen, joka on kulkenut pitkän matkan kotiin. – Heidän laaja sukunsa oli tullut Kazakstanista. Minulla ei ollut aikomustakaan ryhtyä katolilaiseksi, kun vuoden ajan matkustin Hampuriin keskustelemaan katolisen papin kanssa. Kotona ei luettu edes jouluevankeliumia, ja isän mielestä älykäs ihminen ei voi olla uskonnollinen. Iso joulukuusi koristeltiin. Lähdin babushkan kanssa kirkkoon klo 23, ja kun palasimme, juhlat vain jatkuivat. – Annan Jumalan voiman, rakkauden ja armon säteillä kuin aurinko, jonka otan vastaan. Kun Thelma äitinsä kuoleman jälkeen vuonna 1995 löysi ullakolta siististi pakatut akvarellit, marssivat lapsuuden lumoavat keijut ja kuninkaat esiin. Toivotin hyvää joulua ja lähdin nukkumaan
7:40). Kor. Vanhassa testamentissa merkityksessä kasvot tai läsnäolo sana esiintyy 466 kertaa ja Uudessa testamentissa 78 kertaa. Hänelle annettiin myös ennustus, että Jumala herättää kerran hänen kaltaisensa profeetan, jolle Jumala antaa omat sanansa (5. 33:23) ja sitten myöhemmin, että ”Israelin kansasta ei ole enää koskaan noussut toista sellaista profeettaa kuin Mooses, jonka kanssa Herra puhui kasvoista kasvoihin” (5. Ainoa Poika, joka itse on Jumala ja joka aina on Isän vierellä, on opettanut meidät tuntemaan hänet” (Joh. M ooses on Vanhan testamentin henkilöiden joukossa ainutlaatuinen sikäli, että hän sai Jumalalta koko lain, hänen kanssaan tehtiin liitto ja vain hän keskusteli suoraan Jumalan kanssa. 7:9). Hän kirjoittaa myös hetkestä, jolloin hän pääsee perille taivaaseen: ”Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin”(1. He saavat nähdä hänen kasvonsa, ja heidän otsassaan on hänen nimensä” (Ilm. Saman todistaa Ilmestyskirja viimeisessä luvussaan: ”Kaupungissa on Jumalan ja Karitsan valtaistuin, ja kaikki palvelevat Jumalaa. Molemmat Moosekseen liittyvät maininnat ovat sikäli kuvakieltä, että Mooses oli ainutlaatuisella tavalla tekemisissä Jumalan läsnäolon kanssa, siis sai keskustella kasvokkain. P Saako Jumalaa katsoa. 13:12). P alaan alkuperäiseen kysymykseen. Aavistus oli oikea: juuri se Jeesus oli (Hepr. KYSY RAAMATUSTA Eero Junkkaala • teologian tohtori D Mitkä kysymykset sinua askarruttavat Raamatun äärellä. Olemme pyytäneet TT Eero Junkkaalaa vastaamaan lukijoiden kysymyksiin. Osoite: Askel, Kysy Raamatusta, PL 279, 00181 Helsinki tai: askel.toimitus@kotimaa.fi. Apostoli Paavali tunsi Jeesuksen vain Kirjoituksista ja alkuseurakunnan opetuksista, mutta hän kirjoittaa: ”Jumalan kirkkaus, joka säteilee Kristuksen kasvoista, opitaan tuntemaan ja se levittää valoaan” (2. Varsinaisesti silti pyhän Jumalan kasvot ovat salatut, eikä ihminen voi niitä nähdä. Kun joulun evankeliumissa kerrotaan Marian, Joosefin ja kedon paimenten olevan Jeesuksen seimen äärellä, he näkivät suloisen pikkuvauvan. Hän on läsnä joulun sanomassa ja jokaisessa päivässä syntejä anteeksi antavana Vapahtajana. Danielin kirjan näyssä kuvataan Jumala valtaistuimellaan ja profeetta näkee hänen hahmonsa, ehkä myös kasvonsa kirkkaana (Dan. V anhassa testamentissa todellakin sanotaan ensin, että Jumalan kasvoja ei kukaan voi nähdä (2. Vasta paljon myöhemmin osattiin kirjoittaa näin: ”Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. 1:14, 18). 34:10 kertoo, että Jumala puhui Moosekselle kasvoista kasvoihin.” R aamatussa käytetään sanaa kasvot tavattoman usein. 4:6). Moos. Jos siis haluat nähdä Jumalan kasvot, katsele Jeesusta. Niinpä häntä kutsutaankin vanhan liiton välimieheksi Jumalan ja ihmisen välillä. 22:3–4). Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Me saimme katsella hänen kirkkauttaan, kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa... Moos. Tuskin kukaan sillä hetkellä aavisti, että he katsoivat samalla Jumalan kasvoja. Siksi Uuden testamentin aikana ihmiset pohtivat Jeesuksesta, onko tämä ”se profeetta” (Joh. 18:18). Sillä on sekä hepreassa että kreikassa useita eri merkityksiä. 34:10). Pidän tätä havaintoa kiinnostavana, koska juuri kasvot kertovat läsnäolosta. Moos. Moos. 58 • askel 12/2017 ”Miten on kun Raamatussa sanotaan, ettei kukaan voi nähdä Jumalan kasvoja ja 5. Tuon hahmon rinnalle tulee yllättäen toinen, näöltään kuin ihminen (tarkemmin kuin ihmisen poika), ja tälle annettiin valta, kunnia ja kuninkuus ja kaikkien kansojen, kansakuntien ja kielten tuli palvella häntä. N äin siis kirjoittaa Jeesuksen opetuslapsi, joka oli kulkenut hänen seurassaan. Kor. Mutta kun tulemme Vanhasta testamentista Uuteen, tilanne muuttuu. 3:5–6)
Osteoklastit ovat luuta syöviä ja osteoblastit taas uutta luuta muodostavia soluja. O steoporoosi tunnistetaan yleisyydestään huolimatta usein liian myöhään, mikä ilmene myös turkulaisen Jessica J. Muistisairaudet sinällään ja niiden antikolinergiset ja väsyttävät lääkkeet lisäävät muistisairaan kaatumisriskiä. Sekä nivelreuma että osteoporoosi ovat reumasairauksia. Osteoporoosi on ei-tulehduksellinen aineenvaihduntatauti, jota oireettomana on vaikea tunnistaa. Almin tuoreesta väitöskirjasta. Sen mukaan 74 prosenttia nivelleikkaukseen tulleista naisista sairasti tietämättään osteoporoosia tai sen esiastetta osteopeniaa. Tällöin elimistö ottaa tarvitsemansa kalsiumin luustosta, Mari Ainola kertoo. – Suomessa tehdään vuosittain 7 500 tekonivelleikkausta. Osteoporoosin mahdollisuus olisikin selvitettävä ja hoidettava kuntoon ennen tekonivelleikkausta, sanoo dosentti Mari Ainola Helsingin yliopistosta. – Nivelreumaa sairastavat ovat suurentuneessa riskissä sairastua osteoporoosiin, koska krooninen tulehdus kuluttaa elimistön rakentumiskykyä ja alentaa luun tiheyttä. Hormonaalisten syöpien hoidot altistavat osteoporoosille ja sitä kautta murtumille. Rosenvall painottaa, että myös muistisairailta kannattaa jäljittää ja hoitaa osteoporoosia. Se ilmenee usein vasta murtumana selkärangassa, reisiluussa tai ranteissa. Rehn korostaakin syöpäpotilaiden osteoporoosin ja luustoterveyden hyvää hoitoa. Glukokortikoidilääkitys taas kiihdyttää luun hajoamista ja toisaalta hidastaa myös kalsiumin imeytymistä. Syövän hoitoon käytetty testosteronin tehokas alentaminen vielä kiihdyttää merkitsevästi luukatoa. Noin 1 200 leikkausta joudutaan uusimaan osin juuri osteoporoosin heikentämän luuston vuoksi. Luuntiheysmittauksella eli DXA:lla ja röntgenkuvilla luukato voitaisiin tunnistaa jo alkuvaiheessa. Hän on erikoistunut reumaattisiin ja tulehduksellisiin sairauksiin. Luusto tarvitsee monipuolista, terveellistä ruokaa, joka sisältää myös värikkäitä kasviksia, hedelmiä ja marjoja, Luustoliiton omahoidon koordinaattori Pauliina Tamminen sanoo. – Riittävä kalsiumin, proteiinin ja D-vitamiinin saanti, liikunta ja kaatumisen ehkäisy sekä tupakoimattomuus ja kohtuus alkoholin kanssa. Näiden täytyy olla tasapainossa keskenään. – Rintasyövän hoidossa yleisesti käytettävät aromataasinestäjät lisäävät luun hajotusta ja vähentävät luun mineraalipitoisuutta, ja näin potilaiden murtumariski kasvaa. Luustoliitto on äskettäin julkaissut luustoterveelliset ravinto-oppaat. S uomessa tapahtuu vuosittain noin 40 000 osteoporoottista murtumaa. Rintasyövässä keskeistä on estrogeenin tehokas laskeminen, eturauhassyövässä testosteronin laskeminen. Murtuman saanutta muistisairasta pitää myös kuntouttaa. P Lujitetaan luustoa Liikunta on yksi luustoterveyden kulmakivistä. Luustoa voi kuitenkin lujittaa elintavoilla. Sivuilta löytyy myös nopea luustoterveystesti. Ne voi lukea tai tilata maksutta osoitteessa: www.luustoliitto.fi/materiaalit. Myös verinäytteestä määritettävät merkkiaineet eli biomarkkerit voivat olla avuksi osteoporoosia selvitettäessä. O steoporoosi eli luukato kiusaa jo 400 000 suomalaista, ja väen vanhetessa määrä vain lisääntyy. Siinä ovat luustoterveyden kulmakivet. – Osteoporoosin tehokas perushoito on myös tehokasta muistisairauden hoitoa, yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall sanoo. Omahoito on terveluisille ja etenkin osteoporoosia jo sairastaville ensisijaisen tärkeää. Kymmenen prosenttia luustostamme uusiutuu joka vuosi. Näin potilaat ovat suuressa riskissä saada murtumia. Osteoporoosissa osteoklastit ovat vaikuttavampia ja luuta katoaa enemmän kuin uutta tulee tilalle. Hiljattain eturauhassyöpään sairastuneilla miehillä on selvästi enemmän osteoporoosia kuin terveillä miehillä. Perinnöllinen taipumus on 60–80 prosentissa luukadon takana, mutta myös reuma, syöpä ja muistisairaudet altistavat luukadolle. Kalkkija D-vitamiinilisästä huolimatta viidennes lääkitystä saaneista naisista sai oireisen murtuman, jos heillä ei ollut luustolääkettä, molekyylibiologian tohtori Marko Rehn kertoo. Nivelvauriot voivat myös altistaa paikalliselle osteoporoosille. HYVÄ ELÄMÄ Sirpa Norri • lääketieteen toimittaja 60 • askel 12/2017. Nivelreuma kiusaa symmetrisesti monia niveliä, aiheuttaa kipua ja on siksi helposti tunnistettavissa
Sanat ja sävel molemmat hoitavat. Mukana taustalaulajina ovat heidän tyttärensä Laura ja Heidi sekä iso orkesteri taitavia muusikoita. – Helsingin Sanomat ”Rohkeaa, omaperäistä, häikäilemätöntä ja järisyttävää” – Etelä-Suomen Sanomat ”Vaikuttava ja vastustamaton modernin teatterin kokonaistaideteos” – Turun Sanomat Dramatisointi Ari-Pekka Lahti Ohjaus Juha Malmivaara Koreografia Panu Varstala Lippumyymälä 0600 30 5757 (1,53 €/min+pvm) Ryhmämyynti (03) 752 6000 / Väliaikatarjoilut (03) 782 6474 www.lahdenkaupunginteatteri.fi • www.lippu.fi Riemullisia lauluja L Kaisa ja Timo Tuikkasen äänite Iloa ja ikävää on ammattitaidolla tehty. askel 12/2017 • 61. Kaikki levyn laulut ovat heidän omia sävellyksiään ja sanoituksiaan. Melodinen musiikki, pääosin kiitoksen ja ilon sanat tuovat valoa kaamokseen. klo 12 Alfa TV:ltä. Tuikkaset kiertävät Kansan Raamattuseuran laulavina julistustyöntekijöinä. Tapahtuma on taltioitu 26.8. LEVY MESSU Haavi auki Väinö Linna Osat 1 & 2 . Sadan kuoron joukossa oli myös ulkomailta tulleita laulajia. Pirjo Wesaniemi Suomalainen messu tv:ssä L Lasse Heikkilän rakastettu Suomalainen messu tulee tiistaina 5.12. Laulu helisee kuin kristalli ja tempaa mukaansa. ja siinä ovat mukana myös Jippu, Ida Elina ja Mika Karola. Pirjo Wesaniemi Rouva Jenni Haukio piti tilaisuudessa hienon puheen, jossa hän korosti reformaation merkitystä Suomelle. Juhlapuheen piti muun muassa Tasavallan presidentin puoliso, rouva Jenni Haukio. . Senaatintorin suurtapahtumassa on mukana 100 kuoroa, 100 jousisoittajaa, 100 käsikelloa ja 100 kannelta satavuotiaan Suomen kunniaksi. Alfa TV on kanavapaikalla 15. . . Ohjelman voi katsoa myös suoratoistona netissä www. permanto.fi/live/ Alfa TV on löydettävissä DNA:n, Elisan ja Telian kaapeleissa sekä SMART TV / Hbb TV:tä tukevissa laitteissa
Elvistä ja rukousta. klo 19 Suomussalmen kirkko. klo 19 Malmin kirkko, Helsinki. ma 18.12. klo 19 Oulunsalon kirkko. la 9.12. Hoosianna kajahtaa. klo 17 Kainuun Opisto. Joulukonsertti. 7.1. ti 12.12. Saarnaa piispa Kaarlo Kalliala, liturgina Pirjo Kantala. klo 19 Laajasalon kirkko, Helsinki. Musiikissa Inna Vintturi ja adventtiorkesteri, esilaulajana Reeta Vestman, Tuomas kuoro Maija Sihvolan johdolla. (TV 7 lähettää messun suorana.) 17.12. klo 19 Vihdin kirkko. Joulukonsertti. klo 19 Naantalin kirkko. 2018 Vuoden ensimmäinen Tuomasmessu. TILAISUUDET Seppo Juntusen rukousillat la 9.12. klo 18 Alppilan kirkko, Helsinki. klo 17 Piikkiön kirkko. Joulukonsertti. ke 20.12. Saarnaa Pirjo Kantala, liturgina Antti Siukonen. ke 6.12. K o t im a a o y m a K sa a p o st im a K su n Va sta us lä he ty s tu nn us 50 15 8 2 3 H eL SIN KI NImI KatuOSOIte: POStINumerO: POStItOImIPaIKKa: SäHKöPOStIOSOIte: PuHeLIN: SyNtymäVuOSI: Kestotilaus 84,00 e 12 kk määräaikaistilaus 89,00 e 12 kk 44,50 e 6 kk Irtonumero 9,00 e Kestotilauksena 12 kk 6 kk määräaikaistilauksena 12 kk 6 kk Muutan määräaikaisen tilaukseni kestotilaukseksi Osoitteenmuutos (täytä vanha ja uusi osoite alle) vakinainen ___/___201_ alkaen tilapäinen ajalle ___/___201_ alkaen – ___/___201___ Tilaan Askel -lehden itselleni lahjaksi Lahjatilauksen saaja (Osoitteenmuutoksessa vanha osoite) RISTIKKO 11/2017 Kirjapalkinnon voittivat Hilkka Arkkola Tuupovaarasta, Kari Heinonen Nokialta ja Maija H-Ilmanen Turusta. Suomen juhlavuoden konsertti ti 5.12. ma 11.12. ma 4.12. su 3.12. pe 22.12. Asiakaspalvelu Puhelin: 020 754 2333 Internet: www.kotimaa.fi Sähköposti: asiakaspalvelu@kotimaa.fi Osoite: Hietalahdenranta 13, PL 279, 00181 Helsinki Tilaushinnat Suomeen* Vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanomatai aikakauslehtien verokanta on 10 % 1.1.2013 lähtien. Joulukonsertti. klo 19 Helsingin Tuomiokirkko. klo 19 Mikaelin kirkko, Turku. klo 18 Sipoon kirkko. Itsenäisyyspäivänkonsertti. Joulukonsertti. klo 15 Suvelan kappeli, Espoo. Petri Laaksonen laulaa to 30.11. (*Suomen ulkopuolelle meneviin tilauksiin lisätään postikulut). Jouluisten laulujen Tuomasmessu. to 7.12. 62 • askel 12/2017. su 10.12. Joulukonsertti. klo 18 Punkalaitumen kirkko. Itsenäisyyspäivänkonsertti. Joulukonsertti. Joulukonsertti. Joulukonsertti. PALVELUKORTTI NImI KatuOSOIte: POStINumerO: POStItOImIPaIKKa: SäHKöPOStIOSOIte: PuHeLIN: SyNtymäVuOSI: Tilauksen maksaja (Osoitteenmuutoksessa uusi osoite) K ot im aa O y Nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. klo 12 Villilä Studiot, Nakkila. Joulukonsertti. Joulukonsertti. klo 19 Alavan kirkko, Kuopio. ke 6.12. klo 17 Runnin kylpylä. Lämpimät onnittelut! L Mikael Agricolan kirkossa Helsingissä (Tehtaankatu 23) sunnuntaisin klo 18 3.12. Musiikissa lauluyhtye Kuvaja ( Enna Henriksson, Anna Karjula, Laura ja Joona Vallinius, Aleksi Vasko) sekä Savolaisen osakunnan or kesteri Susanna Rantakylän johdolla. Isänmaallinen joulukonsertti. Elvistä ja rukousta. Saarnaa piispa Tapio Luoma. ke 13.12. su 10.12
Joulutervehdysten postimerkit julkaistaan ikimerkkeinä. Opasteet päätieltä. TÄSSÄ JOULULEHDESSÄ MM. Vaellus alkaa Riihikirkossa edeten oppaan johdolla ryhmittäin pysähdyspaikalta toiselle ja päättyen tallin ja seimen kautta lastenkodin tupaan, jossa on tarjolla lämmintä juotavaa ja pipareita. 1,40 euron merkissä seikkailevat joulupukki ja eläinhahmot. Lastenkoti sijaitsee n. Anna Joulun Sana lahjaksi tai tilaa itsellesi joululukemista. Vaelluksen järjestävät Parikanniemen Ystävät ry. Parikanniemestä Betlehemiin L Parikanniemen lastenkodilta Ristiinasta pääsee 8.–9.12. mennessä. kerran. Vaellusajat ovat pe 8.12. Joulun Sana on pitkään säilyvä joulukukka. 10 Sotaorvosta ministerin äidiksi s. 7 Hillel Tokazier laulaa Rauhanruhtinaasta s. Graafikko Anssi Kähärä kokosi Linnan juhlat -ikimerkkeihin itsenäisyyspäivän juhlintaa Presidentinlinnassa. 16 km Mikkelistä Ristiinan suuntaan, Parikanniementie 130, Vitsiälä. Käsikirjoituksen on tehnyt Johanna Talo. 14 Joululehti 2017 J J J J Joululehti 2017 J Joulun Sana askel 12/2017 • 63. klo 17.00–20.00 ja la 9.12. Suurempien ryhmien ilmoittautuminen: toimisto@parikanniemi.fi tai 0400-744 061. Merkit on suunnitellut graafinen suunnittelija Ilkka Kärkkäinen. Betlehemiin 21. Tervehdykset kotimaahan vihreäsävyisillä Joulupuu-merkeillä tulee postittaa 12.12. ja sinisävyisillä Jouluyö-merkeillä 20.12. Vapaaehtoinen veroraha. Andersenin sadun Lumikuningatar-postimerkki vie joulutoivotukset ulkomaille, tunnuksena maapallo. Joulumerkeissä nähdään taidemaalari Rudolf Koivun kuvituksia. Myyjäiset lasten hyväksi. H. • Minnamaria Tammisalon raamattuopetus: Joulun suuri rakkaustarina • Heli Karhumäen haastattelussa Eeva Pelttari: “Sotaorvosta ministerin äidiksi” • Syrin perheeseen pojat toivat jouluriemun • Hillel Tokazier laulaa Rauhanruhtinaasta • Jouluristikko, lapsille askartelua, kertomuksia erilaisista jouluista ja paljon muuta! Joulukortit kaupan päälle: kahdella lehdellä saat viisi korttia, kolmella kymmenen jne, max 25. Hinta 6 e, CD 8 e • Minnamaria Tammisalon raamattuopetus: Minnamaria Tammisalo: Joulun suuri rakkaustarina s. C. POSTIMERKIT Joulumerkit – satua ja juhlaa L Suomen 100-vuotissyntymäpäivän ja joulun kunniaksi on julkaistu uudet postimerkit. www.parikanniemi.fi K U V A T: M A R K K U L IU K K O N E N JA P A R IK A N N IE M E N A R K IS T O Myynti: kristilliset kirjakaupat Joululehti 2017 Joululehti 2017 J J Joulun Sana Joulun Sana Joulun Sana Joulun Sana Joulun Sana Joulun Sana Joulun Sana Joulun Sana Joulun Sana Joulun Sana Joulun Sana Joulun Sana Joulun Sana Joulun Sana Joulun Sana Joulun Sana Joulun Sana 2017 virittää sydämet joulun odotukseen. klo 16.00–19.00. Kotimaan edullisemmassa (0,95 euroa) merkissä tontut leikkivät kuusenoksilla ja maksumerkintänä on lumihiutale. ja Parikanniemisäätiö. Perinteisen jouluvaelluksen toteuttavat lastenkodin lapset, työntekijät sekä kymmenet vapaaehtoiset
Minulle oli kuitenkin viikossa päässyt kehittymään keskiastetta vaikeampi sylipula, jota piika joutui pitkään parantelemaan. Märkyydellä ei tänä vuonna tunnu olevan mitään rajaa. Jyrsijät ovat liikkeellä ja hakeutuvat talvisuojiin rakennuksiin. Sateista syksyäni synkisti entisestään se, että piika lähti muille maille ja jätti minut kotiin luottorenkini hoteisiin. Viisaiden profeettojen opit valjastetaan oman edun tavoitteluun ja Vapahtajaa etsitään epätoivoisesti, vaikka hän syntyi meille jo monta joulua sitten ja jakaa yhä viisauttaan keskellämme. Toivotan kaikille lukijoilleni joulurauhaa! l L Pikatalvi, parikymmentä senttiä lunta ja joulukorttimaisema kesti viikon verran. Pukinkonttiin valmistui monta sukkaparia kissan hellimisen ohessa. Tunnen eläväni maailmankaikkeuden keskipisteessä, ja Teksti ja kuva: Cheri Tamminen NERON ELÄMÄÄ 64 • askel 12/2017 Voit jättää minulle palautetta: www.askellehti.fi/2-neron-elamaa Villasukkia ja joulurauhaa! nero_64.indd 64 16.11.2017 17.09. Yhteiselomme sujui tuttua kaavaa noudattaen, ja piikaa odotti palatessa pulska kissa ja haravoitu piha. täältä katsoen laitamaailman tapahtumat näyttäytyvät yhä oudompina ja käsittämättömämpinä. Sen sijaan, että koottu tieto kiihdyttäisi ihmiskunnan henkistä kehitystä ja muistuttaisi rauhan, rakkauden ja suvaitsevuuden merkityksestä, näyttää, että tuo kahdella jalalla kulkeva kädellisten heimo ei opi menneisyydestään. Nämä raskaat mietteet saavat vatsani kurnimaan, ja taidankin lähteä ilahduttamaan sitä tuoreella myyräpaistilla. Minä autan niitä sisätiloihin minkä kerkeän, tosin ravitsemusmielessä. Piika manaili, että puutarhatyöt jäivät pahasti kesken. Minä sijoitin itseni uunin kylkeen ja kävin ulkona vain välttämättömillä tarpeilla. Ihmiskunta tuntuu taantuneen luolamiehen asteelle, jossa laajin näkökulma rajoittuu omaan napaan. Ihminen on kehittänyt useita muistiinmerkitsemistapoja ja kirjannut historiansa monina versioina. Maailma tarvitsisi viisaita johtajia, mutta tuota jaloa ominaisuutta ei tunnuta tähdennettävän päällikkövalinnoissa. Piika ei taida kauheasti peukuttaa tätä kulinaristista harrastustani, sillä olen huomannut saamissani kehuissa hieman vastahakoisen sävyn
puheliaista miehistä. Kaipaan juttuseuraa, ystävää, myös seurustelun merkeissä! Olen eronnut, yksinasuva koiran kanssa omassa talossani. Kun haluat vastata kirjeenvaihtoilmoitukseen Kirjoita kirje nimimerkille ja lähetä osoitteeseen: Askel / Kirjoita minulle, PL 279, 00181 Helsinki. Jos olet raitis, mieluummin tupakoimatonkin iältäsi noin 70–80-vuotias leskimies (pituus on plussaa). Kirjeet lyhennetään tarvittaessa. Liitä maksettu pankkisiirtokuitti tai kopio siitä kirjeeseen. Etsin juttuseuraa, rehell. 9941 P Tavallinen nainen etsii tavallista miesystävää. Harrastuksina hyötyliikunta, lukeminen ja käsityöt. Ainakin 175 cm ja ikää kuin minulla yli 75 v. Henkilöt, jotka haluavat vastata sinulle, lähettävät kirjeensä toimitukseen, josta ne postitetaan sinulle viikoittain Askelen kuoressa avaamattomina. 66-v. Suomi 100 9938 P Hei! olen täältä Pohjanmaalta 06-alueelta, reipas, nuorekas uskovainen naishenkilö. Mukava Maisa 9947 P Hei mies, sinä jolla on elämän arvot kohdallaan ja olet sinut itsesi kanssa. Toivon, että sinua kiinnostaa vastaavat asiat. pk-seudulta, sinua etsii 46-v. lapseton nainen. Kauneus on katsojan silmässä! Kunnes kuolema meidät erottaa 9937 P Hei kaikki Suomen naiset, myös ruotsinkielisellä alueella asuvat. Rakkauden pakettinaru 9950 P Etsin ystävää syksyn pimeneviin iltoihin ja tietysti myös päiviinkin. Etsin naista ystäväksi. Ystävyyttä etsimässä 9943 P Hei! uskova mies 30–50 v. Olen virkeä, naisellinen ope Helsingistä. 50–70 v. Ikäsi n. nainen etsii elämän kumppania. Voit olla XL-kokoa tai enempi. Toivon ystävyyttä, että olisi hyvä ja helppo olla yhdessä, puhua tai olla hiljaa, turvallisesti toisen lähellä. Sinä rehellinen, savuton mies, ikä n. Itse yritän samaa. Suomen mieheen, nyt on mahdollisuus. Usko, Toivo ja Rakkaus 9940 P Heippa! Olen n. Otatko kopin eronneesta, kotona ja elämässä viihtyvästä naisesta. 178 / 75 kg. Valoa syksyyn 9951 JOKAISEEN KOTIIN JUHLAVUODEN MERKKITEOS TILAA HETI Hyvin varustetut kirjanmyyntipisteet tai www.aurinkokustannus.. Muista minua kirjeellä. Olen 68-vuotias leski Etelä-Karjalasta. Kuljetaanko yhdessä eteenpäin Jumalan johdatuksessa. Kirjoita mielellään kuvan ja/tai puh.numeron kera. Harrastan kaikenlaista, sopivasti. Vast. Yhdessä jaettaisiin ilot Kirjoita minulle Kun haluat oman ilmoituksen askel-lehteen Kirjeenvaihtoilmoituksen hinta on 25 € kotimaasta, Pohjoismaista ja Baltiasta, muista maista 30 €. Toivon, että otat yhteyttä kirjeellä tai puhelimitse, 0407237592. 50-v. Nuorekas, kaveritkin kivoja ja raittiita. Viereltäni puuttuu kuitenkin mukava, naurutaitoinen, luotettava mies, jonka askel käy kirkkoon muulloinkin kuin jouluna. Harrastan lenkkeilyä ja neulomista. Merkitse kuoren vasempaan ylänurkkaan ilmoituksessa mainittu nimimerkki ja numero. P Uskova, naimaton, raitis, älykäs, urheileva 52-v. Olen kiva viehättävä luomunainen, taiteellinenkin. Löydänkö autoilevan ystävän 9945 P Olen 51-v. Vastauskirjeet postitetaan viikoittain ilmoittajille. Mennään yhdessä vaikeuksien läpi. 40–65 v, viihdytkö sinäkin maalla. Löydänkö Sinut, sielunkumppani 9942 P Mukava, taitava, raitis mies n. nainen etsii rehellistä, raitista, tupakoimatonta, kunnostaan huolehtivaa 60–67-v. Olen kiinnostunut luonnosta, eläimistä, musiikista ja lukemisesta. Ilmoitukset julkaistaan saapumisjärjestyksessä. Osoite: Kirjeenvaihtoilmoitus, Askel, PL 279, 00181 Helsinki. Ikä 65–75 v. Triolet 9948 P Olen helposti lähestyttävä, hauska, yht.krist. Toivon tositarkoituksella elämänkumppania elämääni. Olen 168 cm / 57 kg tummat pitkät hiukset, urheilullinen. Vielä osittain työelämässä. Elämä muuten ok, mutta yksinäisyys ajoittain pieni vaiva. askel 12/2017 • 65. Olisitko se sinä. nainen, jonka elämää rikastuttavat aikuiset lapset, harrastukset ja työ. Viihdyn kotonakin mutta luonto ja metsä ovat tärkeitä. Maksa summa Kotimaa Oy:n tilille Nordea FI60 1573 3000 0007 10. ja surut, odottaen mitä elämä tarjoaa. Ole rohkea, kirjoittele. Luonto on paratiisi. Ajelet autolla ja ehkä kaksipyöräiselläkin, kuten minäkin. Jos haluat tutustua 55-v. Ikä noin 60–65 v. En ole ulkomaalaisvastainen, ethän sinäkään. kuvan kanssa. Unelmoin kesäisin asuntovaunuretkistä. Liikun mielelläni luonnossa, tapaan ystäviä, luen ja kuuntelen musiikkia. Sinä 40–56-v. Viesti: Askel/Kirjepalvelu Lähetä lyhyehkö kirjeenvaihtoilmoitus (maksimi 50 sanaa) nimimerkillä, nimelläsi ja osoitteellasi varustettuna. Toivoisin, että olisit elämään positiivisesti suhtautuva, luotettava ja rehellinen. Varaudu odottamaan vähintään kuukausi. 167 cm, normaalin hoikka. miestä ystäväksi syksyn pimeisiin iltoihin. 162 cm, 60 kg, vaalea ja hoikka. nainen Kymenlaaksosta. Yhdessä eteenpäin 9939 P Nainen, jos olet Lahdessa asuva ja yksin eläkkeellä ja toivot luotettavaa liikunnallista miesystävää, ota yhteyttä. leskinainen Keski-Suomesta. 70–80 v. Olisi ilo löytää hyvä kumppani. Tutustumisiin. Harrastan uskonnollista taiteen (kuva) tekemistä. Olen tavallinen, savuton ja päihteetön, ylipainoa toki on. Ystävä on lahja 9949 P Rakkaus on kaunista. Ystävyys 9946 P Löydänkö Sinut mies mainio ja mukiinmenevä, tukeva ja turvallinen. uskovainen, raitis, savuton mies, kirjoitathan uskovaiselle, rauhalliselle naiselle. Etsivä löytää 9944 P Maalla luonnossa viihtyvä 65-v
Kuoreen tunnus Ristikko 12/2017. mennessä osoitteella: Askel, PL 279, 00181 Helsinki. Ristikko 12/2017 Lähetä ratkaisu 19.12. Oikean ratkaisun lähettäneiden kesken arvomme kirjapalkintoja. NIMI: ___________________________________________ PUH._____________________ OSOITE:__________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ Olen Askelen tilaaja Ristikon laati: Martti Räikkönen 66 • askel 12/2017. Tai sähköpostilla askel.toimitus@kotimaa.fi
Toiveena on istua yhteisen pöydän ääreen ja elää todeksi vuoden suurta juhlaa, sen kaikilla vivahteilla ja tunnelmilla. Eivät läheskään kaikki joulun laulut kerro joulusta, joka olisi vain harmoniaa ja hyvää oloa. P Joulun lohdulliset säkeet askel 3/2015 • 75 Anna-Mari Kaskinen • kirjailija KOLME ÄMMÄÄ askel 12/2017 • 67 D Tällä palstalla vuorottelevat Marttojen toiminnan johtaja, pappi Marianne Heikkilä, kirjailija ja runoilija Anna-Mari Kaskinen sekä psykologi, psyko terapeutti ja kirjailija Mirja Sinkkonen.. Kuusen ja kynttilöiden tuoksu ja eksoottiset maut, joihin sai tutustua kerran vuodessa. Kipu on yhtä totta kuin joulun ikiaikainen sanoma: Meille on syntynyt Vapahtaja. Portti lapsuuden jouluihin on avoinna. Odotus ja jännitys. Ah Herrani, mun Jeesuksein, tee asunnokses sydämein. Itse asiassa jouluvirsissä on varsin jykeviä säkeistöjä. Sukulaiset matkustavat halki maan toisiaan tapaamaan. Jeesus ei tullut joulujuhlaan koristeeksi ja tunnelman luojaksi: Oi Jeesus, tänne maailmaan et tullut itses tähden, minua saavuit auttamaan, kurjuuden kaiken nähden. Joululaulut tunnelmallisessa kirkossa. Hän on Vapahtajamme silloinkin, kun käsillä oleva joulu on jotain aivan muuta kuin olisimme toivoneet ja odottaneet. J ouluna saa itkeä ja kertoa sen, että tuntuu pahalta. Kirkasna aina sielujen laulun taivainen sointu säilyy vaan. Siis käännyn, Jeesus, puoleesi, sinulle annan kuormani. askel 7–8/2015 • 75 S e joulu suo, mi onnen tuo... Rakkaan Enkeli taivaan -virren 21 kahdeksannessa säkeistössä rukoillaan, ettei Jeesus hylkäisi tuskassa. Gerhardtin toisen jouluvirren 26, Oi armon lähde autuas, seitsemäs säkeistö rohkaisee tuomaan Jeesus-lapsen luo elämän kaiken kuorman. Mua älä hylkää tuskassa, vaan vahvista ain uskossa. Laulu, jota rakas ihminen kanssamme lauloi, kulkee yhä mukanamme. Paul Gerhardtin jouluvirressä 25, Nyt seimellesi seisahdan, lauletaan Kun murhe murtaa mieltäni ja epätoivo kaivaa, rohkaise silloin sieluni ja lievitä sen vaivaa. Vuoden aikana perhettä on kohdannut suru, joka viiltää juuri silloin, kun eletään muistojen ja monenlaisten tunteiden herkässä maastossa. Hän tekee kaiken uudeksi. Seimeen syntynyt pienokainen ei ole kaunis idylli tai joulukorttien asetelmiin pysähtynyt kuva. Kiitävi aika, vierähtävät vuodet, miespolvet vaipuvat unholaan. Mutta juuri tuon luopumisen kokemuksen laulun kolmas säkeistö sanoittaa. Mutta samalla saa ottaa vastaan jouluevankeliumin viestin ja joululaulujen sanoman. Se on nyt yhtynyt taivaisen kuoron sointuihin. J ouluna ovat läsnä muistot elämän erilaisista jouluista. Hän on Vapahtajamme silloinkin, kun elämä näyttää rajuimmat ja synkimmät kasvonsa. Sä murheen muutat riemuksi ja elämäksi kuoloni. Jouluun kuuluu ajatus siitä, että hakeudutaan yhteen läheisten kanssa viettämään onnellisia hetkiä. Ilo toiveiden täyttymisestä. Ja välillä myös pettymys siitä, että joulu ei ollutkaan sitä mitä toivottiin. Kuulen korvissani isäni komean basson, joka lauloi stemmaa, vielä viimeisinä jouluinaan. Itselleni nousee pala kurkkuun aina kun lauletaan virttä 30, Maa on niin kaunis. Lahjapapereiden rapina. M onet jouluvirret ottavat todesta ihmisen elämän kriisit ja kipupisteet . Kipeintä joulussa voi olla se, että rakkaan läheisen paikka juhlapöydässä on ensimmäistä kertaa tyhjä. Hän ottaa sen vastaan
TILAAJA/MAKSAJA AS_12_17 Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti SAAJA (jos eri kuin maksaja) Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Tee tilaus haluamallasi tavalla. Kyllä kiitos! . 23 €). Postita oheinen tilauskortti, postimaksu on maksettu puolestasi Soita 020 754 2333* Tilaa sähköpostilla asiakaspalvelu@kotimaa.fi Tilaa verkosta www.askellehti.fi/tarjous *Puhelun hinta: Lankapuhelimesta: 8,35 snt/puh. 12 /2 17 • A S K E L S A A U S K O A , T O IV O A JA R A K A S T A A . Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Tilaan Itselleni Lahjaksi Askel-lehden määräaikaisena tilauksena 3 kk hintaan 19 € (norm. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta. + 7,02 snt/min. Matkapuhelimesta: 8,35 snt/puh. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Se on kuin hyvä ystävä, joka tuo tullessaan lämpöä ja välittämistä.. 23 €) 19 € Askel on Suomen suurin kristillinen aikakauslehti. 1.1.2013 alkaen vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanomaja aikakauslehtien verokanta on 10 % ja Digilehden 24 %. Askel maksaa postimaksun TILAUSKORTTI Kotimaa Oy Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Helsinki Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. + 17,17 snt/min. Tarjoushinta on voimassa toistaiseksi ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Askel-lehti 3 kk vain (norm