Eläkkeellä oleva vankilapastori: Jumala johdatti meidät kaksi leskeä yhteen Luonnonmukainen kosmetiikka: Hyvinvointia ja viisautta vuosituhansien takaa Maatilan sukupolven vaihdoksesta voi tulla tragedia Uskoa, toivoa & rakkautta askel.fi askel.fi MYSTINEN TOIVO SYTTYY PIMEÄSSÄ RUUSUJEN JA RAUKKIEN GOTLANTI ÄLÄ HÄPEÄ KEHOASI JUHA TANSKA: NOJATUOLIMATKA: ELÄMÄNTAITO: irtonumero 9,50 € 11/24 Kirjailija ja tutkija Johanna Mantere: Synnytyksessä koin, että minua kannatellaan
4,40 (4,90) Lastenmaan joulu 2024 Iloinen lastenlehti kutsuu matkalle adventista jouluun. 5 erilaista korttia, 4 kpl kutakin. 25,00 Suzy Senio Aamos-aasin ensimmäinen joulu – Puuhakirja Seuraa ensimmäisen joulun tapahtumia aitiopaikalta Aamos-aasin kanssa. Kokoaminen on helppoa eikä vaadi liimaa tai työkaluja. 3,00 Lovi enkeli Koottava enkeli on valmistettu Suomessa kotimaisesta koivuvanerista. 4,90 / kpl Avaimenperä Paimenten kumarrus Kaunis, ekologinen avaimenperä Albert Edelfeltin maalauksesta “Paimenten kumarrus”. Koko 6,5 cm 6,90 koko 9,5 cm 10,90 ilosanomaa ilosanomaa Lovi enkeli ilosanomaa Lovi enkeli Enkelikonsertti ja Kolme kuningasta Betlehemissä – Joulukalenterit Koko 290 x 210 mm. Koko 28 x 21 cm. Kaksipuolinen avaimenperä toimii samalla kuin tasku ikonina. 7,90. Koko 42 x 65 mm + rengas. Valmistettu omenamehun valmistuksessa ylijäävästä omena kuidusta. 6,50 Joulukortti Jouluevankeliumi 2024 – Julia Vuori Pipliaseuran perinteinen kolmiosainen jouluevankeliumikortti kuorella. Verkkokauppa: www.sacrum.fi | Myymälä: Kalevankatu 20, Helsinki | Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 | Puh. Postikorttimainen pakkaus on helppo lähettää lahjaksi! Valkoinen tai puunvärinen. yhteensä 20 korttia. 040 735 2096 Joulun ilosanomaa Martta Wendelinin ihanat joulukortit Rakastetun taiteilija Martta Wendelinin nostalgiset, kristilliset joulukortit. Pakkauksessa on mukana naru ja kuvalliset ohjeet kokoamista varten
Pimeää oli silloinkin kun maailma luotiin. Marraskuuhun kääriytyneet Pääkirjoitus J oitakin vuosia sitten Helsinki-Vantaan lentokentällä ilahdutti hilpeä mainos. 040 680 4057 ja Juha Kurvinen puh. Arvasinhan että joku pitää tuostakin maailmankolkasta.” Freija Özcan päätoimittaja Askel Askel Marraskuussa 2024 Ajatus on lohdullinen: pimeässä asuva Jumala valaisee ja luo valot ihmiskunnalle, jotta elämä olisi mahdollista. Tove Jansson on omistanut aiheelle kokonaisen kirjan: Muumilaakson marraskuu. 0400 860 862. Tervetuloa!” Taidatkos marraskuuta täällä pohjoisen perukoilla paremmin kuvata. Muuta toivoa ei ole kuin että lumi sataisi maahan kuin taivaallinen manna ja valaisisi hetkeksi maiseman. 040 683 8431 TUOTTAJA Emilia Karhu puh. Askeleen jakelusta aiheutuu hiilidioksidipäästöjä, mutta Posti neutraloi niiden vaikutuksen rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Ilmastonmuutoksen toivotonta vaikutusta on haluttu korostaa vertaamalla sitä ikuiseen marraskuuhun – ja niin on joku kuvannut helvettiäkin. Se tervehti englanniksi maahan tulevia ja kuului suomeksi näin: ”Kukaan tervejärkinen ei tule Suomeen marraskuussa – paitsi sinä, senkin kovis. Toisaalta me suhtaudumme marraskuuhun hellästi. Sisältömyyntipäällikkö Riikka Kettunen puh. Askel painetaan paperille, jonka raaka-aine on peräisin kestävän kehityksen mukaisesti hoidetuista metsistä. Nyt saadaan kotoilla ja polttaa kynttilöitä, voi rauhassa masentuakin ja valittaa aamuheräämisen vaikeutta. Ja ni La uk ka ne n. Sitten Luoja loi auringon, kuun ja tähdet. Toimitus-johtaja Kati Kinnunen MEDIAMYYNTI Myyntipäälliköt Pirjo Teva puh. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi Jos huomaat lehdessä asiavirheen, siitä voi ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen: askel.toimitus@kotimaa.fi KUSTANTAJA Sacrum-Kotimaa Oy. Paino talo Puna-mustan tuotannon ympäristöystävällisyys on tarkastettu ja hiilijalanjälki laskettu. 044 3500 181 KOLUMNISTIT Hanna Ekola, Maija Paavilainen, Kati Pirttimaa, Teemu Rinne ja Juha Tanska TAITTO Samuli Lahtinen OSOITE Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki, Postiosoite: PL 279, 00131 Helsinki SÄHKÖPOSTIT askel.toimitus@kotimaa.fi, etunimi.sukunimi@kotimaa.fi KOTISIVU www.askel.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET puh. Silloin värit katoavat maailmasta, ja jäljelle jäävät pimeys, kylmyys ja loska. ”Herra, sinä haluat pimeän asuinsijan”, sanoi kuningas Salomo aikanaan, kun hän sai rakennettua temppelin Jumalalle ja kutsui tämän sitä asuttamaan. Vanhassa testamentissa kerrotaan, että Jumalan läsnäollessa pimeä huone täyttyi valolla. Joskus marraskuussa olen miettinyt Vanhan testamentin käsitystä Jumalasta. Talviunetkin olisivat paikallaan. Marraskuu on Suomen traumaattisin kuukausi. Sitä luomistyötä me jatkamme kynttilöinemme ja sähkölamppuinemme. Ilmoitustrafiikki ja ilmoitusmyynti: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi, sähköpostit: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi LUKIJAMÄÄRÄ: 56 700 kokonaistavoittavuus ( painettu+digiviikko, KMT 2024) PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, ISSN 0780-9972. Kotimaa Oy:n tilaajarekisteri tietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkkinointiin henkilörekisterilain puitteissa. Aikakausmedia ry:n jäsen. Pimeässä asuva Jumala valaisee ja luo valot ihmiskunnalle, jotta elämä olisi mahdollista. askel 11/24 ~ 3 Ka nn en ku va : Ju kk a Gr an st rö m PÄÄTOIMITTAJA Freija Özcan puh. Se on yhteisöllinen kokemus. 040 665 5983. Temppelin kaikkein pyhin oli täysin pimeä huone, jonne papit menivät vain kerran vuodessa. Toimitus vastaa ainoastaan tilatuista jutuista ja kuvista. Pidätämme oikeuden hintojen muutoksiin. ”Maa oli autio ja tyhjä, pimeys peitti syvyydet, ja Jumalan henki liikkui vetten yllä”, Vanhan testamentin ensimmäinen luku kertoo. Ehkäpä Luoja itse katselee marraskuun pimeyteen kääriytynyttä kansaa hellin mielin: ”Ei kukaan tervejärkinen elä Suomessa marraskuussa, mutta siellä te viihdytte, te kovikset. Ajatus on jotenkin lohdullinen
Uskoa, toivoa & rakkautta 3 Pääkirjoitus 4 Sisällys ja toimittajalta 6 Voimakuva: Epävarma ja silti hengellinen 8 Lukijat kertovat mieleen painuneista unistaan 10 KANNESSA Johanna Mantere kannustaa kaikkia oman näköiseen vanhemmuuteen 18 Juuri nyt: Edunvalvonta-asiat kuntoon 19 Lainasanat ja viisautta 21 Marraskuussa onnitellaan isiä 22 Heidin kulttuurikeittiössä katsotaan italiaisia elokuvia ja valmistetaan helppo raviolivuoka 24 KANNESSA Elämäntaito: Kehohäpeästä voi opetella pois 26 KANNESSA Luomakunnan aarteita on hyödynnetty kautta aikain kauneudenhoidossa 30 Tuomasmessun yhteisönrakentajalle Julia Jäkölle ovat tärkeitä myös seurakuntalaiset etäyhteyksien takana 34 Pyhäinpäivän iltakirkko antaa itkulle luvan 35 Kuukauden kirjavinkit: Merete Mazzarellan Luottamisen taito, Ullamaija Seppälän Syöpäkertomus ja Laura Malmivaaran Iltatähti 38 Kolumni: Maija Paavilainen kohtasi elävän Kristuksen madridilaisessa museossa 40 KANNESSA Vuodet vankilapappina opettivat Keijo Plitille kuuntelemista ja läsnäolon taitoa 46 KANNESSA Kolumni: Äärimmäisessä ahdistuksessa Juha Tanskaa kantoi ajatus siitä, että kaikki kääntyy hyväksi 48 Kolumni: Kuolemaan liittyviä juhlaperinteitä ei tarvitse asettaa vastakkain, kirjoittaa Kati Pirttimaa 50 KANNESSA Maatilan sukupolvenvaihdoksesta voi pahimmillaan tulla tragedia 55 Tuomasmessun yhteistyösivu: Tuomasyhteisö tavoittaa ja koskettaa laajasti 56 Kolumni: Teemu Rinne ja Tico-koira päätyvät omenavarkaissa perimmäisten kysymysten ääreen 58 Hetki luonnossa: Tämä maisema meille annettiin 60 KANNESSA Gotlanti on ruusujen ja raukkien saari 66 Ristikko 67 Kirjeenvaihtopalstalla etsitään ystävää Sisällys 60 Visbyssä ruusuja kasvaa pittoreskien pikkutalojen ovenpielissä, ja köynnösruusut ympäröivät värikkäitä ikkunaluukkuja. 4 ~ askel 11/24 26 Kasviöljyissä ja kukkaisvesissä on luonnostaan paljon ihoa hoitavia ainesosia, sanoo luonnonkosmetiikkaan perehtynyt Sari Ojavuo. 11/ 24 Ra m i M ar ja m äk i Gun Damén Ju kk a Gr an str öm 50 Matti Kärki tiesi jo pikkupoikana, että hänestä tulee Lempäälässä sijaitsevan sukutilan 22. Hän ennaltaehkäisee flunssaa laventeliöljyllä. isäntä.
Sitä meillä mökillä on aina käytetty. No, eihän palasaippua tehnyt kaupunkikotimme kaakeloidusta kylpyhuoneesta rantasaunaa. Jo kotimatkalla ostin magneettisen telineen, johon saippuan saisi pesujen välillä kätevästi kuivumaan. Lisää vinkkejä löydät sivuilta 26 –29. – Saan olla osa auttamisen ketjua ja se tuo toivoa ja merkitystä. Seuraavaksi aion kokeilla, mitä hunaja tekee kuiville kynsinauhoille. Koska mitään näistä edellä mainituista en voinut ottaa mökiltä mukaan, päätin etsiä helpotusta palasaippuasta. askel 11/24 ~ 5 Toimittajalta SYKSYN ALKAESSA kaipuu alkoi kaivertaa sielua jo ennen kuin olimme kantaneet mökistä viimeiset nyssäkät autoon. Ju kk a Gr an str öm 30 Julia Jäkkö kohtaa työssään Tuomasmessun yhteisönrakentajana ja HelsinkiMission vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina paljon ihmisiä, jotka ovat jatkuvasti valmiit tekemään hyvää muille. Se tuli kalliiksi, kuivatti käsiä ja taisi olla epäekologistakin. Tämän lehden luonnonkosmetiikasta kertovaa juttua lukiessa opin, että käsisaippuan lisäksi monta muutakin purkkia kylpyhuoneen kaapista voisi korvata luonnonmukaisemmilla vaihtoehdoilla. Taas oli jätettävä taakse kaikki ihana. Tuija Pyhäranta. Laiturin lämpö, raikas kaivovesi ja laskevan auringon oranssiksi värjäämät männyt. Silti on nyt vähän vaikea ymmärtää, miksi vuosikaudet kannoimme kaupasta kotiin litrakaupalla nestesaippuaa muovipaketteineen
Paavon seuraliike antoi tavallisille ihmisille mahdollisuuden olla epävarmoja ja silti hengellisiä. Aura Raulo, kirjassa: Aholansaaren aamunkoitto. 6 ~ askel 11/24 SEURAAVA NUMERO ILMESTYY 5.12.2024 Voima Paavon pirtin hämyisessä tuvassa voi muistella, miten ihmiset kokoontuivat seuroihin, ei ylhäältä saneltua sanaa kuulemaan vaan veisaamaan yhdessä hämmennyksen, surun, ahdistuksen ja kysymystensä painolastia jakaen
askel 11/24 ~ 7 Em ili a Ka rh u
Hän on ollut selässäni ja pitänyt minusta kiinni. Rauhoitutko kynttilän ääressä tai joulusaunassa, joulurauhan julistusta kuunnellen, jotain kirjaa lukien tai ehkä aattohartaudessa. Tiskillä oli myynnissä irtopullia. Heräsin ja huomasin ilokseni, että kaikki oli vain unta. Lentäessä olen käynyt eri maissa ja paikoissa ja katsellut edesmenneitä vanhempiani sekä mieheni vanhempia. 8 ~ askel 11/24 askel.fi www.facebook.com/askel.fi YHDESSÄ elämä on parempaa. Äidillä olisi ollut, mutta hän jutteli jonkun kanssa. Onko sinulla jotain rauhoittavia perinteitä tai tapoja. Ollaan siis yhteyksissä: Lähetä meille postia osoitteella Askel, Yhdessä, PL 279, 00131 Helsinki askel.toimitus@kotimaa.fi Mieleen jäänyt uni PALKINNON VOITTANUT Tuula kertoo lohduttavasta unesta, jonka hän näki pian sen jälkeen, kun hänen lähes 90-vuotias isänsä oli kuollut. Ennen lentoon lähtöä minun on kiivettävä johonkin korkealle, mistä ponnistan lentämään. Niinpä otin pullan ja laitoin sen taskuun, ei sitä kukaan huomaisi. Joskus olen unessa paennut jotain pahaa ja lentoon päästyäni vapaudun. Pieni koirani, joka muuttui unessa pieneksi pojaksi, oli unelma, jota en koskaan saanut. Eikä ole koskaan tehnyt mieli varastaa mitään. Sitten levitän käteni kuin siiviksi ja matkani alkaa. Vai onko sinulla joku ihan oma tapa pysähtyä kaiken hössötyksen keskellä. Mistä ammennat jouluna mielenrauhaa. Minulla ei ollut rahaa. Kirjoita korttiin tai sähköpostin otsikkoon ”joulurauhaa” ja lähetä viestisi, nimesi ja osoitteesi alla olevaan osoitteeseen 11.11. UNESSA LENNÄN yli maiden ja merien. Huvittavinta on, miksi varastin unessa juuri pullan, koska äidillä oli tapana leipoa joka lauantai ihania pullia, joita kylmän maidon kanssa sain nauttia. Hän vastasi: ”Älkää minua itkekö, olin minä jo niin väsynyt ja huonos kunnos, että oli minun jo aika päästä lepäämään.” Uni tulee mieleeni aina, kun keskustelen veljieni kanssa isästä ja lapsuuden ajoista. Unessa kukaan muu ei pääse lentämään. Olo oli kauhea. Pix ab ay Yhteisö LUKIJOIDEN IKIMUISTOISISSA unissa on enkeleitä, lentämistä, enteitä, lohdutusta ja opetus: älä varasta pullaa.. Joskus olen kehottanut miestäni pitämään minusta kiinni ja niin lennämme yhdessä. Vastanneiden kesken arvomme palkinnon. Unessa seisoin hänen edessään, kiedoin käteni hänen kaulaansa ja sanoin, etten olisi millään halunnut luopua hänestä. JOULUN VALMISTELU on usein touhukasta ja stressaavaakin. Uni oli tosi lohduttava. Menin sisään. Mietin, miten voin sen viedä takaisin, kun äitikin on kaupassa. Tällainen uni on toistunut elämässäni usein. Tuula oli aina tuntenut vahvasti isänsä rakkauden. Ikävöin isää, mutta en surrut, koska hän itse halusi vaivoineen päästä lepäämään. Minulla on pieni uroskoira, joka on muuttunut unessa pieneksi pojaksi ja yhdessä olemme lentäneet. Hän kirjoittaa: Olin isän tyttö. He kaikki olivat onnellisia eivätkä voineet nähdä minua. Tuoko joku tietty laulu tai muu musiikki sinulle joulurauhaa. Tulin ulos ja meinasin haukata pullaa, mutta en saanutkaan sitä suuhun, kun omatunto alkoi puhua: ”Et voi syödä, sitä ei ole maksettu, se ei ole sinun, palauta se, tunnusta”. mennessä. Sanni Mistä asioista ammennat mieleesi joulurauhaa. Millaiset asiat rauhoittavat mieltäsi joulua valmistellessa ja joulun aikaan. Julkaisemme joulukuun Askeleessa kokoelman lukijoiden kirjoituksia, nimimerkillä tai etunimellä. Leena UNESSA OLIN kävelemässä kylätietä, ja kaupan kohdalle tultaessa huomasin äidin olevan siellä
Tilaan Askel -lehden itselleni lahjaksi Kestotilauksena 12 kk (11 lehteä) 6 lehteä Määräaikaistilauksena 12 kk (11 lehteä) 6 lehteä Muutan määräaikaisen tilaukseni kestotilaukseksi Osoitteenmuutos (täytä vanha ja uusi osoite alle) vakinainen alkaen tilapäinen ajalle Lahjatilauksen saaja (Osoitteenmuutoksessa vanha osoite) NIMI OSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA SÄHKÖPOSTI PUHELIN SYNTYMÄVUOSI Tilauksen maksaja (Osoitteenmuutoksessa uusi osoite) NIMI OSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA SÄHKÖPOSTI PUHELIN SYNTYMÄVUOSI Sa cru m Ko tim aa O y m ak sa a po sti m ak su n Sa cru m -K oti m aa O y Va sta us lä he ty s Tu nn us 50 01 58 2 00 00 3 H EL SIN KI ta on pian 14 vuotta. Sen loppua ei voi nähdä. Näen miehestäni usein vieläkin unta, vaikka kuolemasMinulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. Siiri ENNEUNESSA OLIN mieheni kanssa lapsuuskodissani. Puolisoni käveli makuuhuoneesta vaaleissa housuissa ja valkoisessa paidassa ja laittoi solmiota. Nämä vaatteet olivat kesällä hänen lempi kirkkovaatteensa. Aina tulee ikävä ja kaipaus. Ihmettelin kauempaa, mitä meidän tienristeyksessä on. Ihmettelin ja helpotuin, kun huomasin ettei se mitään pelottavaa ollutkaan. askel 11/24 ~ 9 Tilaushinnat Suomeeen* Kestotilaus 89 € 11 lehteä (12 kk) 54 € 6 lehteä Määräaikaistilaus 99 € 11 lehteä (12 kk) 56 € 6 lehteä *Suomen ulkopuolelle meneviin tilauksiin lisätään postikulut. Oli pakko katsoa kävellen, mitä enkelten takana on. Pyhäaamuna mietin, lähdenkö kirkkoon, mutta nukahdin uudestaan. Orvokki UNESSA AJOIN autolla kotia kohti. Hän tuli sisälle, ojensi ruusukimpun ja sanoi: ”Äitisi käski tuoda nämä sinulle.” Kiitin, otin kimpun ja uni loppui siihen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Heräsin ja päätin mennä kirkkoon. Asiakaspalvelu Puhelin 020 754 2333 Internet www.kotimaa.fi Sähköposti asiakaspalvelu@kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Postiosoite: PL 279, 00131 Helsinki Uskoa, toivoa & rakkautta P A L V E L U K O R T T I Pix ab ay TÄMÄ PAINAJAISMAINEN uni toistui vuosia sitten lähes samanlaisena joka kerran ja heräsin siihen aina. Näin suuret liekit kun kone tuhoutui. En ole kirjoittanut uniani ylös, mutta voisin ehkä alkaa kirjoittaa. Marjatta OLIMME AVIOSSA 50 vuotta ja yhteinen usko oli meille tärkeä. Leena 75. Ajoin lähemmäs. Naapurin mies nousi autosta kädessään iso kimppu valkeita ruusuja, joiden keskellä oli pieniä punaisia kukkia. Yhteinen rukous ja Raamatun luku antoivat voimaa. Uni oli kuin elämäni latu. Naapurin auto tuli pihaan. ”Hän antoi enkeleilleen käskyn varjella sinua kaikilla teilläsi.” Mieheni oli sairastanut vakavasti useamman vuoden ja tilanne kysyi voimia. Pitkä matka on jo tultu ja vielä on matkaa jäljellä, mutta sitä ei tiedä, miten paljon. Tarja UNESSA HIIHDÄN mäen nyppylälle. Mukana oli myös tyttäreni ja hänen tyttönsä. Nyt uni on jättänyt minut rauhaan. Uni toi rauhaa ja luottamusta päiviini. Arvelen, että tämän unen oli määrä lohduttaa. Latu jatkuu oikealle, kaartuu pienen metsäsaarekkeen taa. Lentokone putosi lapsuuskotini pellolle. Neljän päivän päästä sama naapurin mies soitti, että äitini oli kuollut. Minun on helppo muistaa unia ja joskus kirjoitan niitä ylös. Tajusin sitten, etten olisikaan voinut auttaa. Vasemmalla on peltoaukio, josta tulee latu, osittain kaksi. Unessa kysyin, kuka lähtee kirkkoon. Puolisoni kuoltua näin hänestä unta. Siellä avautui luminen polku ja aivan ihmeellisen värikäs ja kaunis taivaanranta. Siinä oli useissa kerroksissa valkeita enkeleitä, niitä oli useita kymmeniä ja ne ulottuivat korkealle taivaalle. Jotain olisi pitänyt tehdä, mutta jähmetyin paikoilleni
Odottajan puolella Teologi Johanna Mantereen vaikea ensimmäinen synnytys sai hänet pohtimaan, miten lapsen tuomaan elämänmuutokseen voisi valmistautua paremmin. Omaan vanhemmuuteensa hän on saanut voimaa ajatuksesta, että koko perhe on suuremman suojassa. Mantereen esikoiskirja johdattaa lasta odottavia lempeällä tavalla pohtimaan, mikä tekee elämästä merkityksellistä. TEKSTI TUIJA PYHÄRANTA • KUVAT JUKKA GRANSTRÖM 10 ~ askel 11/24
askel 11/24 ~ 11. – Asiat voivat mennä hyvin, vaikka jokaista hetkeä ei hallitsisi eikä tietäisi, mitä seuraavaksi tapahtuu. JOHANNA MANTEREEN mukaan yksi vaikeimpia asioita synnytyksessä ja vanhemmuudessa on päästää irti ja antautua luottamaan
– Palstaviljely on hyvä vertauskuva vanhemmuudelle. Vaikka asiaa oli harkittu pitkään, raskaus aiheutti valtavan sisäisen myllerryksen. Myöhemmin Johanna sai tietää, että syynä tähän oli todennäköisesti vauvan asentovirhe. Henkistä puolta Johannan löytämissä oppaissa korkeintaan sivuttiin ja neuvot jäivät pintapuolisiksi. Erityisesti Johanna pelkäsi synnytystä. Myöhemmin hän on miettinyt, oliko nukahtaminen alitajuinen keino kieltäytyä käsittelemästä synnytyksen vaikeita puolia. Vinkit keinoista lievittää kipua ovat tärkeitä, mutta ne eivät auttaneet Johannan valmistautumaan siihen, mitä oli edessä. Oppaaksi Johanna ei sitä mielellään kutsu, sillä hän ei halua antaa neuvoja, miten odotus tulisi hoitaa. Tutkimus liittyy aihepiiriin, johon Johanna on viime vuosina muutenkin perehtynyt. Se on armollista, Johanna sanoo. 12 ~ askel 11/24. Synnytys oli ollut vaikea. Päätöksen perheenlisäyksestä he tekivät palattuaan Suomeen puolen vuoden Australiassa asumisen jälkeen. – Se on todella tärkeää ja sillä voidaan ennaltaehkäistä monenlaisia ongelmia, mutta haaste on, että odottaja jää vähän sivuosaan omassa odotuksessaan. M iksi kukaan ei kertonut. Hän oli esimerkiksi toivonut lääkkeetöntä synnytystä, mutta joutuikin pitkän rupeaman kuluessa turvautumaan useisiin puudutuksiin. Hiljattain alkaneessa tutkimushankkeessa hän selvittää isäksi tuloon liittyviä arvojen ja hengellisyyden muutoksia. Yllättäen niistä tuli violetteja. Synnytykseen liittyvien mielikuvaharjoitusten aikana Johanna yleensä nukahti. Johanna ja Teri ovat olleet yhdessä lukioikäisistä saakka, ja naimisiin he menivät verrattain nuorina, 22-vuotiaina. Tänä syksynä julkaistu esikoiskirja Odotuksen sävyt (Kirjapaja) on odottajille tarkoitettu tietokirja, jossa perehdytään raskauteen, synnytykseen ja vauva-aikaan kokonaisvaltaisesti. Sen takana on ulkoilualueita ja perheen viljelypalsta, josta saatiin tänä vuonna pöytään muun muassa tomaatteja. – Anelin jo sektiota, mutta lopulta tapahtui käänne ja pääsin synnyttämään alateitse. Tänne Johanna muutti puolisonsa, muusikko Teri Mantereen kanssa noin vuotta ennen pariskunnan esikoisen syntymää. Hän ei ehkä uskalla luottaa omiin havaintoihinsa tai tunteisiinsa. Jälkikäteen Johanna on ajatellut, että esikoisen synnytys oli hänelle traumaattinen kokemus, johon hän ei ollut osannut valmistautua. Joku välittää jopa siitä, että minulla on tähtivalot synnytyshuoneen katossa – Jumala pitää huolen. – He voisivat melkein kävellä sinne itse, Johanna sanoo ja osoittaa keittiön ikkunasta kohti päiväkotia. Oikeastaan ohjeet muistuttivat ennemmin käskyjä. Se oli kysymys, joka Johanna Mantereen mieleen nousi pian hänen esikoisensa syntymän jälkeen. Moni muukin asia meni toisin kuin Johanna oli etukäteen ajatellut. Itä-Suomen yliopistossa tutkijana työskentelevä Johanna tekee usein etätöitä kotoa käsin. Neuvoja vaan ei tukea Länsi-Helsingin mutkittelevilla pikkukaduilla on arkiaamuna raukea tunnelma. Ei tarvitse tietää ja osata kaikkea voidakseen vaalia uutta elämää, ja jatkuvasti saa oppia uutta ja yllättyä kasvun voimasta. Toisella puolella parvekkeelta avautuu metsäinen maisema. Odotus ei ole vain lääketiedettä Kun Johanna alkoi odottaa esikoistaan, oli raskaus harkittu ja toivottu. Neuvolassa tarkkaillaan äitiä ja vauvaa ja pyritään ennaltaehkäisemään riskejä. Synnytyksessä vauva oli kuitenkin vetänyt keuhkoihinsa vihreää lapsivettä. – Niistä tuli olo, että raskaus on suoritus, jossa on monta mahdollisuutta tehdä väärin. Samaan tapaan saatettiin ohjeistaa, että pidä huolta liikkumisesta, mutta ei kerrottu mitä pitäisi tehdä, jos siihen ei ole voimavaroja. Kivuliaat supistukset jatkuivat päiväkausia, eikä niiden välillä ollut lopulta lainkaan taukoja. – Saatettiin opastaa, että meditoi ja rentoudu, mutta ei pureuduttu siihen, mikä voi estää rauhoittumista ja rentoutumista. Lääketieteen näkökulma korostuu Johannan mielestä odotuksessa liikaa. Sellaisia oppaita hän esikoista odottaessaan löysi aivan riittämiin. Nyt perheen lapset Isla (3) ja Ele (6) ovat päiväkodissa ja eskarissa kivenheiton päässä. Niiden välissä kohoavat matalat 1950-luvun vaaleiksi rapatut kivitalot. Neuvolan kautta hän pääsi synnytyspelkoryhmään ja sai siellä kirjatuksi ylös synnytykseen liittyviä toiveitaan, mutta ei silti oikein uskaltanut ajatella tulevaa. Johanna ehti nähdä vastasyntyneestä vain selän, kun vauvaa jo kiidätettiin tarkkailuun
askel 11/24 ~ 13. HENGELLISYYS ON ollut Johannalle odotuksissa ja vanhemmuudessa tärkeä voimavara. Siitä oli apua myös kuopuksen odotuksen aikana, jolloin Johanna pelkäsi ensimmäisen traumaattisen synnytyksen toistumista. Synnytyksissä rukous kannatteli
14 ~ askel 11/24. Vanhemmatkin ovat erilaisia Paitsi synnytyksessä myös sen jälkeen moni asia meni esikoisen kanssa aivan toisin kuin Johanna oli etukäteen ajatellut. – Ei minulla ollut käynyt mielessäkään, että synnytyksessä tarvittaisiin sellaisia mielentaitoja. Monesti synnytystä verrataan fyysisenä suorituksena maratoniin, mutta se voi olla maraton myös psyykkisellä tasolla. Voi olla jopa ratkaiseva asia, että synnytystä ajattelee etukäteen ja menee sitä kohti, vaikka se pelottaa. JOHANNA PAINOTTAA, että ihmiset kokevat synnytyksen ja vanhemmuuden eri tavoin eikä se tarkoita, että kenessäkään olisi vikaa. Monille synnytys on ensimmäinen kerta elämässä, jolloin joutuu todella kohtaamaan oman rajallisuutensa. Hänelle ei ollut tullut mieleenkään esiJos on voimiensa äärirajoilla, kehotus tsempata voi olla aika haavoittavakin. Hänelle itselleen tuli yllätyksenä oman tilan tarve vauvan synnyttyä. – En halua olla yhtään lääketieteen vastainen. Aluksi se aiheutti syyllisyyttä. Olisin vain halunnut etukäteen tietää, miten tärkeitä muutkin asiat ovat. Kysymys on siitä, miten voi rauhoittaa itseään silloinkin, kun tapahtuu jotakin yllättävää tai synnytys kestää paljon kauemmin kuin etukäteen kuvitteli. Mielenlujuus on väärä sana, koska en halua antaa sellaista viestiä, että pitäisi olla vahva ja kaikkivoipa. Johannan mielestä kaikkein tärkeintä olisi, että synnyttäjän mieli pysyy tilanteen tasalla. Synnytyksessä se ei ole vain kiva plussa, jos pystyt hengittelemään rauhallisesti
Joku välittää jopa siitä, että minulla on tähtivalot synnytyshuoneen katossa. Tähtivalojen alla Pitkään Johanna ajatteli, ettei synnyttäisi enää koskaan. Toisena yönä vauva aloitti maratonsyömisen ja Johanna soitti kelloa saadakseen apua. Ristiriita mielikuvan ja todellisuuden välillä synnytti voimakasta syyllisyyttä: Mikä minussa on vikana. Seurakunta voi tarjota maksutonta vertaistukea ja henkistä tukea. Koin itseni siinä yön pimeänä hetkenä isossa sängyssä todella pieneksi, kuin lapseksi, joka odottaa nuhteita. Ensimmäisen yön jälkeen isä lähti esikoisen luo, eikä koronarajoitusten takia saanut enää tulla takaisin. Kun neuvoloiden tarjoamaa perhevalmennusta on supistettu, tilalle on tullut yksityisiä yrittäjiä, jotka tarjoavat kursseja maksua vastaan. Johanna sanoo olevansa herkkä ihminen, jota vauva-ajan valtava aistikuorma rasitti. Imetyskin käynnistyi kangerrellen. Sain kokea, että kaiken keskellä minua kannatellaan. Jos on voimiensa äärirajoilla, kehotus tsempata voi olla aika haavoittavakin. Seurakunnissa työskentelee juuri näiden asioiden ammattilaisia. Vauva-aika on erilainen, jos aistii voimakkaasti esimerkiksi kosketusta. – Äiti ehdotti, että mitä jos me molemmat rukoilisimme asian puolesta. Ajattelin, että ei siitä haittaakaan ole. Yhteyden luominen vauvaan tuntui vaikealta. Lapaskel 11/24 ~ 15. Kerran Johanna mainitsi tähtivaloista äidilleen, jota hän kutsuu esirukoilijakseen. Tukea vanhemmuuteen Johanna Mantere väitteli teologian tohtoriksi kolme kuukautta sen jälkeen, kun hänestä oli tullut äiti. Johannan mielestä olisi tärkeää, että seurakunnissa tuettaisiin odottajia kohti omannäköistä vanhemmuutta. Tähtivaloista voi löytää kaikenlaista symboliikkaa, mutta minulle ne kertoivat, että Jumala pitää kyllä huolen. Kursseille on tarvetta, mutta niiden hinta voi olla monille este osallistua. Kun hän aloitti perhevapaan jälkeen lastenohjaajan sijaisuuden Pitäjänmäen seurakunnassa, sai hän idean odottajille tarkoitetuista vertaistuellisista ryhmistä. Enkö sovikaan äidiksi. Kursseille on osallistunut kolmisenkymmentä kasvatuksen työntekijää seurakunnista eri puolilta Suomea. Hän puhui herkkyydestään jo odotusaikana neuvolassa, mutta siellä sitä pidettiin vain hyvänä asiana: herkkä ihminen vastaa paremmin vauvan viesteihin. Kun hän sitten tuli uudestaan raskaaksi, harkitsi hän aluksi suunniteltua sektiota, mutta alkoi kuitenkin varovasti haaveilla toisenlaisesta alatiesynnytyksestä. Väitöksen jälkeen Johanna kaipasi taukoa yliopistomaailmasta. Huoneeseen saapui riuska kätilö, joka neuvoi, miten asiat pitäisi hoitaa. Hän harjoitteli syvään hengittämistä ja tietoista läsnäoloa ja teki mielikuvaharjoituksia. – Vanhempien erilaisuutta ei oteta kovin hyvin huomioon. Hän parahti vasta, kun kustos lopuksi kysyi, olisiko jollakulla vielä jotain kysyttävää tai lisättävää. – Olin kuvitellut, että haluaisin loputtomasti olla kiinni vauvassa. Niin Johannakin alkoi rukoilla synnytystä, jossa olisi hyvä ja turvallinen olo – ja tähtivalot katossa. Toiseen synnytykseensä Johanna valmistautui kokonaisvaltaisesti. Sittemmin Odotuksen sävyt -malli on levinnyt myös muutamiin muihin seurakuntiin. Viime vuonna Johanna alkoi kouluttaa vertaisryhmien ohjaajia Step-koulutuksessa. Luovuuden avulla irti kontrollista Tärkeä osa Odotuksen sävyt -ryhmiä ja kirjaa ovat luovat harjoitukset. Sen sijaan tulikin tarve päästä käymään yksin pienellä kävelyllä ja saada hengähdyshetkiä. – Jälkikäteen olen ymmärtänyt, että oman tilan tarve on ihan luonnollista, eivätkä kaikki ole samanlaisia. – Jokaisella odottajalla pitäisi olla oikeus saada riittävästi apua ja tukea valmistautumiseensa tuloista riippumatta. merkiksi se, että vauvaa ei synnytyksen jälkeen saisi heti syliin. Kun Johanna sitten lähti puolisonsa kanssa Naistenklinikalle, pääsi hän toiveensa mukaisesti ammeeseen, ja sen yläpuolella katossa paloivat tähtivalot. Kun toinen lapsi oli syntynyt, pääsivät vanhemmat ja vauva perhepesähotelliin. – Se tuntui rukousvastaukselta. Niissä hän synnytti Naistenklinikalla ammehuoneessa, jonka katossa on tähtivalot. Olin niin herkillä ja olisin tarvinnut rohkaisua, kannattelua ja yhteyttä toisiin. Luovuus on ollut Johannalle aina voimavara. Tilaisuus sujui hyvin, sillä vauva nukkui lähes koko ajan. – Hän varmasti tarkoitti hyvää, mutta ilmeistä ja eleistä välittyi kiirettä ja harmistusta. Mantere toivoo, että juuri tämän kokemuksen herkässä ja hauraassa elämänvaiheessa olevat odottajat ja synnyttäjät voisivat saada. Samaan aikaan mielessä pyörivät omat kokemukset odotuksesta ja synnytyksestä
Niitä on myös kirjoissa ja elokuvissa. Asiat voivat mennä hyvin, vaikka jokaista hetkeä ei hallitsisi eikä tietäisi, mitä seuraavaksi tapahtuu. – Odottajille voisi tehdä hyvää perata, mitä erilaisia asioita oman ajattelun taustalla on. 16 ~ askel 11/24. – Synnytyksessä ja vanhemmuudessa yksi vaikeimpia asioita on päästää irti ja antautua luottamaan. Väitöskirjassaan hän tutki taidemenetelmien sielunhoidollista käyttöä nuorten ryhmätoiminnassa. Hengellisyydellä Johanna ei tarkoita vain uskonnollisuutta vaan laajemmin kysymystä siitä, mikä elämässä tuottaa merkityksen ja turvan kokemuksia. Luova työskentely on tärkeää kuivaharjoittelua myös synnytystä ja vanhemmuutta varten. Se tarkoittaa elämän merkityksellisyyden kokemusta ja sellaista tunnetta, että elämällä on JOHANNA MANTERE on kehittänyt seurakuntiin vertaistuellisen Odotuksen sävyt -mallin. – Tutkimuksessa puhutaan eksistentiaalisesta hyvinvoinnista. Niistä on Johannan mukaan paljon hyötyä. Ne voivat vaikuttaa vauvaa odottavaan myös alitajuisesti. Hänen mielestään olisi tärkeää, että seurakunnissa tuettaisiin maksuttomissa ryhmissä odottajia kohti omannäköistä vanhemmuutta. Hengellisyys voimavarana Tarinoita odotuksista, synnytyksistä ja vauva-ajoista kerrotaan eteenpäin sukupolvelta toiselle. Mielikuva esimerkiksi synnytyksestä voi olla peräisin jostain elokuvasta, joka on muutoin unohtunut aikapäiviä sitten. Sen lisäksi, että työskentely itsessään voi olla rentouttavaa ja innostavaa, taidemenetelmien avulla ryhmissä päästään Johannan mukaan nopeammin kiinni keskusteluun. Luovan tekemisen kautta esiin voi nousta sellaisiakin ajatuksia ja tunteita, joita ei ole aiemmin järjen tasolla ajatellut. Yksi tärkeä vanhemmaksi tuloon liittyvä asia ovat henkiset ja hengelliset kysymykset. Johannalla on teologin koulutuksen lisäksi taiteen maisterin tutkinto Aalto-yliopistosta. sena hän opiskeli viulunsoittoa ja kirjoitti ja kuvitti kotona siskonsa kanssa tarinoita
Oletko miettinyt testamentin tekoa tai onko sinulla kysymyksiä testamentin tekemiseen liittyen. Jumalakin tahtoo, että tämä tapahtuu. Olemme koko perhe suuremman suojassa. Testamenttilahjoitus on sijoitus tulevaisuuteen ja mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaista maailmaa haluat olla rakentamassa vielä oman elämäntyösi päätyttyä. Toisaalta vanhemmuus voi myös ravistella arvoja. – Se voi olla hetkittäin vaikeaa, mutta myös vapauttavaa. Siihen liittyy myös luottamus omaan kykyyn selvitä elämän eteen tuomista haasteista. Sinne perhe meni, koska messu alkoi tunnin myöhemmin kuin luterilaisessa kirkossa. – Minulle on tuonut valtavasti voimaa se ajatus että en ole yksin maailmankaikkeudessa ja vanhemmuudellani on merkitys. Näiden kysymysten pohtiminen olisi Johannan mielestä tärkeää kaikille odottajille. Vaikka vanhemmuus vaatii paljon työtä, se ei ole suoritus. Tilaa nyt ilmainen testamenttiopas suomenlahetysseura.fi/testamentti tai soita maksutta numeroon: 020 712 7204 Askel-lehti_testamentti_210x140mm.indd 1 Askel-lehti_testamentti_210x140mm.indd 1 11.10.2024 11.25.00 11.10.2024 11.25.00. Pienelläkin lahjoituksella saa paljon hyvää aikaan. Niiden kautta voi päästä kiinni omiin arvoihin, joita haluaa välittää eteenpäin lapsille sekä löytää keinoja, jotka auttavat selviytymään synnytyksestä ja vauva-ajasta. Vaikka vanhemmuus vaatii paljon työtä, se ei ole suoritus, vaan ensisijassa identiteetti ja suhde. Aikuisiällä hän on viihtynyt erityisesti tuomasmessussa ja viime aikoina kotiseurakuntansa kaikenikäisten Olkkari-illoissa. Rippikoulun Johanna kävi Vivamossa Kansan Raamattuseuran leirillä, ja myöhemmin hän on viettänyt paljon aikaa myös Suomen Lähetysseuran Päiväkummussa. Siitä oli apua myös kuopuksen odotuksen aikana, jolloin Mantere pelkäsi ensimmäisen traumaattisen synnytyksen toistumista. Luterilaisen kirkon jäsenenä kasvanut Johanna kävi koko lapsuutensa vapaakirkon jumalanpalveluksissa Helsingin vapaaseurakunnassa. – Tällä hetkellä messuissa tulee käytyä harvakseltaan, sillä lapsiperheelle sunnuntai on tärkeää aikaa palautumiselle ja kiireettömälle yhdessäololle. Sen kautta elämään voi löytää merkitystä, joka ei ole sidottu suorituksiin. suunta. Suuremman suojassa Johannan omassa elämässä yksi tärkeä merkityksen ja turvan lähde on usko. Oletko miettinyt millaisen perinnön jätät maailmaan. Hengellisyys on ollut hänelle myös odotuksissa ja vanhemmuudessa tärkeä voimavara. Synnytyksissä rukous kannatteli vaikeina hetkinä
Molempien todistajien pitää olla samaan aikaan paikalla, kun allekirjoitatte valtuutuksen. Sinun pitää myös päättää, mitä tietoja edunvalvontavaltuutetulla on oikeus sinusta saada ja kenelle hän voi niitä jakaa. Joidenkin ihmisten kohdalla näin ei käy koskaan. Lisätietoa aiheesta löydät esimerkiksi nettiosoitteesta: www.suomi.fi/oppaat/edunvalvonta EMILIA KARHU Edunvalvonta-asiat ajoissa kuntoon Juuri nyt Pi xa ba y EDUNVALVONTAVALTAKIRJAA kannattaa säilyttää sellaisessa paikassa, että valtuutettu löytää sen tarvittaessa helposti. Halutessasi voit täydentää valtakirjaasi vapaamuotoisilla ohjeilla. Mutta elämä on ennakoimatonta emmekä voi tietää, milloin valtuutukselle tulee tarve. Tämän kysymyksen voi esittää yhtä perustellusti nuorelle aikuiselle, keski-ikäiselle kuin vanhemmallekin ihmiselle. Edunvalvontavaltuutuksen alkuun kirjataan valtuuttajan ja valtuutettujen henkilötiedot. Voit ottaa edunvalvontavaltakirjassa kantaa myös siihen, saako valtuutettu huolehtia hoitoosi ja asumiseesi liittyvistä asioista. Voit antaa valtuutetulle oikeuden hoitaa kaikkia taloudellisia asioitasi (kuten pankkija vakuutusasioita sekä omaisuuden myymistä ja ostamista) tai valtuuttaa hänet hoitamaan vain tiettyjä asioita. Käyttöön se otetaan vain siinä tapauksessa, että ihminen ei enää itse pysty hoitamaan asioitaan esimerkiksi onnettomuuden, muistisairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Asioitaan hoitamaan kannattaa valtuuttaa henkilöt, joihin luottaa. Pyydä heiltä lupa myös siihen, että merkitset heidän henkilötietonsa edunvalvontavaltuutukseen. Edunvalvontavaltuutuksen voi tehdä kuka vaan 18 vuotta täyttänyt, joka ymmärtää valtuutuksen sisällön ja merkityksen. Valtuutusta varten on hyvä miettiä valmiiksi kolme henkilöä: edunvalvontavaltuutettu, toissijainen valtuutettu ja varavaltuutettu. Edunvalvontavaltuutuksen tekemiseen saa apua esimerkiksi oikeusaputoimistoista, asianajotoimistoista, lakiasiaintoimistosta tai pankin notaaripalveluista. Heiltä tarvitaan suullinen suostumus tehtävään. Valtakirjaan pitää aina kirjata määräys, että se tulee voimaan, jos et enää sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene huolehtimaan asioistasi. Tarvitset valtuutukselle kaksi todistajaa, jotka eivät voi olla lähisukulaisiasi. Voit esimerkiksi laatia alkuperäisiä valtakirjoja useita kappaleita, antaa yhden niistä valtuutetulle ja pitää yhden valtakirjan itselläsi.. 18 ~ askel 11/24 Marraskuu O letko jo tehnyt edunvalvontavaltuutuksen
– – On ihan turha vastata avuntarjouksiin, että kyllä minä pärjään. Puhuimme kävellessä, saunan lauteilla, automatkoilla, aamuyön tunteina. En pärjää.” Syöpää 8 vuotta sairastanut näyttelijä ja muusikko Lauri Tanskanen Anna-lehdessä 38/2024 ”Toinen toisiamme tukien, ystäviltä apua saaden jatkoimme. askel 11/24 ~ 19 Lainasanat Pix ab ay ”Minusta on hienoa, kun kesken syvällisen keskustelun joku heittää hyvän läpän. Ahdistuksen keskellä emme nähneet eteenpäin, mutta Jumala johdatti epätoivoisten mutkien ja syvänteiden läpi unelmaelämään.” Uupumuksesta ja hometalosta kärsineen perheen äiti Päivi Rahkola Päivämies-lehdessä 39/2024 ”Kun seison kallionkielekkeellä ja katson avautuvaa maisemaa, mietin, että sadan vuoden päästä minua ei ole, ei ehkä huomennakaan, mutta nyt olen tässä.” Kirjailija Anni Kytömäki Eeva-lehdessä 9/2024 ”Terapiassa olen onnistunut vähentämään esimerkiksi katastrofiajattelua. Elämä voi olla ihan hyvää, jos sen vain ottaa vastaan sellaisena kuin se on.” Kroonista masennusta 30 vuotta sairastanut Jukka Väisänen Viva-lehdessä 9/2024 ”Aluksi ajattelin, etten pysty enää iloitsemaan mistään. Yritin tietoisesti huomata kaikki arkiset valonpilkahdukset, koska se auttoi jaksamaan. Pärjään sen kanssa. Se, että nauran, ei tarkoita, etteikö voitaisi keskustella tosi rankoista aiheista. Molemmat puolet ovat elämässä joka tapauksessa kaiken aikaa läsnä. Lahjaksi saadut lapset toivat arkeen onnea, läheisyyttä ja rakkautta. Haaveilemalla, pienillä irtiotoilla ja väliin itkemällä pääsimme eteenpäin. – – Sääliä Sohvi vihasi. Tänään eteeni avautuu valo, josta kiitän. Hän ei halunnut voivottelua vaan hyviä keskusteluja.” Toimittaja Annastiina Heikkilä pikkusiskonsa sairastumisesta ja kuolemasta Kodin Kuvalehdessä 19/2024 Viisautta ”Ei ole hyvä, että lastaat laivaasi huomisen kuorman jo tänään, sillä silloin laivasi varmasti uppoaa.” – Hermann von Bezzel Pix ab ay. Sohvin sairaus tuntui niin epäreilulta. Joskus sanat loppuivat ja tunsin kulkevani pimeässä tunnelissa. – – Hyväksyn tätä nykyä masennukseni sairautena, joka seuraa minua luultavasti lopun elämääni
Me tunnemme sen Liisan nimipäivänä. Lumimarja soveltuu hyvin esimerkiksi pensasaidaksi. Elisabet (1207–1231) oli Unkarin kuninkaan András II:n tytär ja Thüringenin maakreivin Ludwig IV:n puoliso. Niitä syntyy pensaisiin parhaiten aurinkoisessa kasvupaikassa. Lumimarjojen valkoiset tai vaaleanpunaiset marjat viehättävät silmää. Pensas kukkii kesäkuun ja elokuun välisenä aikana. Elisabet oli avustusmatkalla puolisonsa tietämättä, kun tämä yllätti hänet. Korissa olleet ruoat peittyivät ruusuihin, eikä saita maakreivi saanutkaan puolisoaan kiinni tottelemattomuudesta. Silloin tapahtui ihme. Hänet tunnettiin armeliaisuudestaan, sairaiden ja köyhien auttamisesta. Se kasvaa 1–1,5 metriä korkeaksi lajista riippuen. Kukkatertussa on 3–8 pientä, vaaleanpunaista kukkaa, joista marjat kehittyvät. Marjat puolestaan säilyvät pensaassa pitkälle talveen. 20 ~ askel 11/24 Kuukauden kasvi Lumimarja L umimarjat ( Symphoricarpos) on kuusamakasveihin kuuluva pensassuku. Ruusukimppu varmasti ihastuttaisi Liisojakin heidän nimipäivänään. Liittyypä häneen myös ruusuihme. LÄHTEET: WIKIPEDIA.ORG, VIHERPEUKALOT.FI JA OMAPIHA.INFO Juuri nyt K eskiajalta saakka on länsimaisissa kirkoissa vietetty 19. Kuivuneet oksat voi huoletta karsia pois. Valkolumimarja on tärkeä ravinnonlähde viiriäisille, fasaaneille ja teereille, mutta ihmisille marja on lievästi myrkyllinen. Lapsille lumimarjojen nauttiminen saattaa aiheuttaa oksentelua, huimausta ja lievää väsymystä. Niinpä pyhän Elisabetin helmassa nähdään ruusuja korissa tai esiliinalla. Pensas kestää voimakastakin leikkausta ja muotoilua. Kustaa Vilkuna toteaa Vuotuisessa ajantiedossaan, että Elisabet kuvataankin yleensä jakamassa almuja tai pesemässä köyhien jalkoja. marraskuuta pyhän Elisabetin päivää. FREIJA ÖZCAN W ik im ed ia Co m m on s PYHÄ ELISABET pesee sairasta, osa Košicen Pyhän Elisabetin katedraalin alttaritaulua 1400-luvulta Liisanpäivä ja ruusuihme Pix ab ay. Eri lajeja on noin 15
Pi xa ba y I siä on muistettu ja juhlittu Suomessa, Virossa, Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa jo pitkään marraskuun toisena sunnuntaina. Testamentin teko ei ole vaikeaa. Australiassa ja Uudessa-Seelannissa isiä juhlitaan syyskuun alussa ja Thaimaassa puolestaan joulukuun 5.päivä. Yhdysvalloissa isäinpäivää vietetään kesäkuun kolmantena sunnuntaina, kuten lukuisissa muissakin maissa eri mantereilla. Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti 020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min). Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon. Virallinen liputuspäivä isäinpäivä on kuitenkin ollut meillä vasta vuodesta 2019 alkaen. 1940-luvun lopulla pohjoismaiset kauppiaat ehdottivat kuitenkin päivän viettämistä meillä marraskuun toisena sunnuntaina, jolloin kaupoissa on vielä hiljaista ennen joulusesonkia. Tänä vuonna juhlapäivä on 10.11. Askel-lehti onnittelee lämpimästi kaikkia isiä, iso-isiä, varaisiä, isäpuolia sekä miehiä, jotka ovat työssään tai vapaa-ajallaan turvallisia aikuisia lapsille! Isäinpäivänä liputetaan virallisesti nyt viidettä kertaa Testamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Ajatus isäinpäivästä on peräisin rapakon takaa
Mutkikkaasta nimestään huolimatta ruoka on helppo ja nopea valmistaa. Appelsiinivinegretin ehtii valmistaa kypsennysaikana. Ohje löytyy viereiseltä sivulta. Siksi tässäkin reseptissä suosittelen käyttämään hyvää oliiviöljyä, vaikka sitä tarvitaan vain vähän. 22 ~ askel 11/24 Raviolivuoka paahdetulla fetalla O len aina rakastanut italialaista keittiötä, ja useimmat pastat ovat ruokien ehdotonta aatelia. Pöydän äärellä jaetaan ilot ja pettymykset sekä koetaan romanssit ja erot. Ruoka on muutakin kuin vatsantäytettä. Anna kypsyä uunissa 20 minuuttia. Raaka-aineet sekoitetaan vuoassa, päälle murennetaan fetaa ja sitten ruokaa vain kypsennetään uunissa 20 minuutin ajan. Ei ole sattumaa että suurimmissa italialaisissa elokuvissa ravintoloilla ja ruoilla on merkittävä rooli. Pastan kypsyessä uunissa valmista vinegretti sekoittamalla kaikki sen ainekset yhteen. Välimerellinen keittiö on monipuolinen ja oliiviöljypohjainen. Pasta on parhaimmillaan edullinen, nopea valmistaa ja herkullinen syödä. Siksi tämänkertainen ruokamme onkin appelsiinivinegretillä ryhditetty ravioli paahdetun fetan kanssa. Murenna päälle paketti fetaa ja rouhi pintaan mustapippuria. Voit valita reseptiin makusi mukaisia ravioleja (täytettyjä pastatyynyjä) tai tortellineja (täytettyjä pastarenkaita). Ota kypsynyt pasta pois uunista ja anna sen hautua vielä 5 minuuttia. Ota sitten annos pastaa lautaselle, lisää päälle rucolaa ja viimeistele annos pirskottelemalla appelsiinivinegrettiä ruoan päälle makusi mukaan. Dramaattisinta roolia Kummisetä-elokuvissa näyttelevät kuitenkin appelsiinit, jotka ilmestyvät kuviin aina ennen järkyttävää juonenkäännettä. Se on myös monipuolinen ruoka, voihan sitä tuunata melkein millä vaan sienistä lihoihin ja kasviksista juustoihin. Uuniravioli paahdetulla fetalla kolmelle hengelle Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Syvä ruokasuhde on välittynyt myös amerikanitalialaisiin klassikkoelokuviin, kuten tummanpuhuvaan Kummisetä -trilogiaan. Mikäli feta ei paahdu kypsennyksen aikana, voit laittaa lopuksi grillivastuksen päälle viideksi minuutiksi. Öljyä vuoka. Ehkä jotain tiivistyy siihen, kun klassikkoelokuva Milanon ihmeessä suojelusenkelit antavat köyhän toivoa mitä tahansa, ja hän toivoo ensimmäisenä voissa paistettuja kananmunia. Huuhtele myös rucola. Kaada paketti ravioleja, purkki pastakastiketta ja purkki ruokakermaa vuokaan ja sekoita huolellisesti. HEIDI RANTALA N iilo Ra nta la N iilo Ra nta la Heidin kulttuurikeittiössä. Italialaisissa elokuvissa ruokapöytä näyttelee usein tärkeää roolia. Harvassa elokuvassa omistetaan yhtä paljon repliikkejä sisilialaisen oliiviöljyn ylistämiselle tai lihapullareseptin kertomiselle
askel 11/24 ~ 23 UUNIRAVIOLIT JA FETAA 1 pkt ravioleja tai tortellineja (esim. Food Herkkumarketin Burrata & Pomodori Arrostiti -ravioleja) 1 prk Mutti-parmesaanipastakastiketta 1 prk ruokakermaa 1 pkt fetaa mustapippuria parmesaania mausteeksi oliiviöljyä vuoan voiteluun APPELSIINIVINEGRETTI 1 rkl oliiviöljyä 2 rkl appelsiinista puristettua mehua 1 rkl raastettua appelsiinin kuorta 1 rkl sitruunamehua 1 tl sokeria mustapippuria suolaa 1 pkt rucolaa N iilo Ra nta la
Jossain vaiheessa alkaa vertailu. Herää kysymys: mitä järkeä on vihata omaa kehoaan nyt ja harmitella sitä vuosien kuluttua. Aihe nousi esiin, kun Thompson esiintyi alastonkohtauksissa elokuvassa Kaikkea hyvää, Leo Grande. Ja kuitenkin aikuisen naisen ja miehen vartalossa on omaa kypsää kauneuttaan, joka on erilaista kuin nuorella. Amerikkalainen kirjailija ja ravitsemusterapeutti Ariane Resnick neuvoo Aikuisen ihmisen vartalossa on kypsää kauneutta, joka on erilaista kuin nuorella. muotoon tai hiusten laatuun. Ihan hyvältä! Miksi ihmeessä häpesin itseäni. Millaisia katseita ja kommentteja toiset samanikäiset saavat, pidetäänkö heitä sievempinä, komeampina, miellyttävämpinä. Se on kulkuvälineesi, se on talosi, jossa elät. Määritelmät porautuvat mieleen Kehohäpeä ei kuitenkaan kosketa vain naisia. Näin on sanonut monista elokuvista tuttu brittinäyttelijä Emma Thompson, 65. Mikään niistä ei poista häpeää, sillä se asuu ihmisessä kuin rikkaruoho, joka nostaa päätään aina kun pitäisi lähteä töihin tai tapaamaan ihmisiä. Häpeän kokemus syntyy yleensä jo lapsuudessa ja voimistuu murrosiässä. 24 ~ askel 11/24 Kerro, kerro kuvastin Kehohäpeästä kärsivät niin naiset kuin miehet. Siinä hän esittää ikääntyvää Nancya, joka etsii suhdetta omaan seksuaalisuuteensa ja kehoonsa. Ei ihme, että nykyään näkee kauniiden nuorten muokkaavan ulkonäköään kummallisilla kauneusleikkauksilla, joita he eivät tarvitsisi lainkaan. Hän puhui pari vuotta sitten useissa tv-haastatteluissa kehohäpeästään. Elokuvan kohtauksessa tuolloin 63-vuotias näyttelijä seisoo selluliitteineen avoimesti peilin edessä ja katselee alastonta vartaloaan ikään kuin näkisi sen ensimmäistä kertaa. Samaan aikaan kehohäpeä jatkaa nykyisyyden pilaamista. Nyt katkelmia haastatteluista tupsahtaa vastaan sosiaalisessa mediassa tämän tästä. Lista on loputon ja hyvin henkilökohtainen. Häpeä nousee kuin rikkaruoho Hassuinta on, että kun jälkikäteen katsoo omia nuoruudenkuviaan, hämmästyy: Tuoltako minä näytin. Arvokkaan kypsymisen sijasta mielessä kuitenkin väikkyy kuva ikuisesta nuoruudesta, jota voi tavoitella laihduttamalla ja treenaamalla – onnistumatta siinä lopulta koskaan – tai täyteaineilla, hiusväreillä, hiusistutuksilla ja kauneusleikkauksilla. Ihmisvartalo muuttuu iän myötä, mutta jostain syystä kulttuurin koulima silmä haluaa yhä nähdä peilistä virheettömän, sileän ja kapoisen parikymppisen. Olenko heihin verrattuna jotenkin vääränlainen, huonompi tai outo. Miksi hiukseni eivät koskaan asetu kunnolla. Thompson kertoo etsineensä kohtaukseen apua keskiaikaisista maalauksista, jotka esittävät Eevaa ennen syntiinlankeemusta. Tuolta pitäisi näyttää ollakseen suosittu ja haluttu, tyytyväinen ja onnellinen. Häpeä voi liittyä lihavuuteen tai laihuuteen, mutta myös muihin kehon piirteisiin kuten pituuteen, lyhyyteen, eri ruumiinosien kokoon, huulten, nenän, leuan yms. Apua, kaulani on rupsahtanut! Pahimmillaan mukavat tilanteet ja tapaamiset menevät pilalle oman epävarmuuden takia. Katso lempeästi toista ja itseäsi Emma Thompson kertoo oppineensa vihaamaan kehoaan 14-vuotiaana. Muutaman kymmenen vuoden päästä tämä keski-ikäinen näyttääkin ehkä hyvältä kuvissa. – Hän seisoo niissä rentona, toinen polvi hieman koukistuneena. Ihminen muodostaa käsitystä itsestään sen perusteella, miten häntä katsotaan ja mitä hänestä sanotaan. Kun tähän yhdistetään kulttuuriset kauneusihanteet, kehohäpeä puhkeaa täyteen kukkaansa. – Älä tuhlaa aikaasi ja elämäntarkoitustasi siihen, että murehdit vartaloasi. Ajattelin, että noin minä sen teen, Thompson sanoo. Elämäntaito. Mutta kannattaako tuhlata aikaansa, energiaansa ja rahaansa itsensä vihaamiseen. Mitä hän nyt harmaapäisenä ja elämän runsautta lanteillaan sanoisi sen ikäiselle itselleen. Ei ole mitään syytä tuomita sitä, kuuluu Thompsonin jykevä viesti. Peilikohtaus ja siitä poikineet haastattelut ovat tehneet Thompsonista vaikuttavan kehopositiivisuuden puolestapuhujan. Miksi mikään ei näytä hyvältä päälläni. Miehetkin kokevat sitä. E län kehossa, josta en pidä, enkä tunne ainuttakaan naista, joka pitäisi kehostaan. Elokuvat, tv-sarjat ja etenkin sosiaalinen media rummuttavat tietynlaisia ihanteita. Lapsena ja murrosikäisenä lähteisiltä kuullut määritelmät itsestä porautuvat mieleen ja alkavat määrittää sitä, miten ihminen itsensä näkee
Tiedostamisella Resnick tarkoittaa kehohäpeän tunnistamista omassa ajattelussa ja toiminnassa. Sillä nimenomaan rauhasta on kyse. Asiaa voi auttaa myös huomion kiinnittäminen ulkonäön sijaan kehon toimivuuteen, kuten siihen, mitä jaksan tehdä kehollani. Tämä voi olla hyvä reitti rauhaan oman kehonsa kanssa. Kehon toimivuus on nyt nouseva ilmiö. Mitä kivaa näet. Sen sijaan, että parantelisit Toyotasta Lamborghinin tai rintamamiestalosta linnan, keskity rauhassa siihen, että väline kuljettaa ja talo suojaa sisäistä maailmaasi. Mitä kivaa ja kaunista näet. ”Meidät on tarkoitettu katsomaan toisiimme niin, että jokainen voi ilahtua itsestään ja todeta psalmin 139 sanoin: Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä”, kirjoittavat tanssija liiketerapeutti Asta Lehtimäki ja teologi Hanna-Kaisa Hartala kirjassaan Keholliseksi luotu. Kokovartalopeili, valot päällä ja rento asento, polvi hieman koukussa, katse neutraalina: tuollaisessa talossa minä asun ja se on ihan hyvä minulle. FREIJA ÖZCAN SYNTIINLANKEEMUKSEN JÄLKEEN ihminen alkoi hävetä kehoaan. 4) Seiso peilin edessä ja katso itseäsi kuin ensimmäisen kerran. 2) Millaisia sanoja käytät toisten vartaloista. Resnickin ajatus lähtee vanhasta kultaisesta säännöstä: katso toisia niin kuin haluat itseäsi katsottavan. So ile Tir ilä / M us eo vir as to. Vähitellen on aika siirtyä peilin eteen kuin Emma Thompson roolissaan. Siinä pohditaan, mitä sellaista minusta löytyy, mihin olen tyytyväinen. 3) Etsi toisista myönteisiä piirteitä. Pyhämaan uhrikirkon seinämaalaus on vuodelta 1667. Kiittävät ja ystävälliset sanat luovat uudenlaista todellisuutta ja huuhtovat pois mieleen porautuneet ikävät sanat. Tiedostaminen vaatii harjoittelua. Pois kehohäpeästä 1) Mitä katsot toisissa ihmisissä. Ihmiskeho on tavattoman palkitseva. Huomio kehon toimivuuteen Ariane Resnickin neuvoma kehotyytyväisyyden harjoittaminen on suoraa jatkoa tiedostamiselle. Kuinka puhun toisen kehosta tai miten puhun omasta kehostani. Kun katse harjaantuu tarttumaan myönteisiin piirteisiin toisissa, voi löytää paremmin myönteistä myös omasta itsestä. Huolla moottoria ja rakenteita vähän kerrallaan kestävästi. Mihin kiinnitän huomiota toisissa ihmisissä. Se pitää paikkansa omankin peilikuvan suhteen. Kauneus on katsojan silmässä, sanotaan. Nyt ei lähdetä suuriin kuntokuureihin vaan aloitetaan pienestä liikkeestä, joka lisääntyy, kun voimat kasvavat. Entä omastasi. Kun sen ravinnosta ja liikkeestä vähänkin huolehtii, yllättävän pian se jo jaksaa paremmin. Kun itse kärsii kehohäpeästä, katselee helposti myös toisten kehoja arvioivasti. Tunnista kielteiset ajatuksesi. Sosiaalinen media tuntuu olevan täynnä personal trainereita, jotka neuvovat, miten nivelten liikkuvuutta voi parantaa ja vahvistaa lihaksia. Kun kehoaan kiittelee lempeästi, halaa ja silittelee, siitä tulee hyvä mieli. Kuten Emma Thompson toteaa, keho on meidän kulkuvälineemme tai talomme, jossa me elämme. Entäpä jos etsisinkin heistä kauniita piirteitä. 5) Missä asioissa kehosi toimii hyvin. Armahdettuina saamme katsoa armollisesti myös peilikuvaamme. Silmä voi myös valehdella: katsot peilistä itseäsi, mutta näetkin kuvan vääristyneenä. Silmän harjoittaminen kohti kauneutta saattaa auttaa katsomaan myös omaa kuvaa lempeämmin. askel 11/24 ~ 25 Verywell Mind -lehden artikkelissaan vähentämään kehohäpeää harjoittamalla tiedostamista ja päättäväistä kehotyytyväisyyttä. Merkitystä on myös sanoilla
Luomakunta on pullollaan aarteita Luonnonmukaisen kauneudenhoidon ja kosmetiikan viisaus kumpuaa vuosituhansien takaa. Markkinat ovat laajat, mutta hemmotteluhetkissä voi hyödyntää myös kotoa löytyviä mausteita, pihan kasveja ja elintarvikkeita. Pienet, ylelliset hemmotteluhetket arjen keskellä tukevat kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tuottavat iloa. TEKSTI: SANNA TAKALA • KUVAT JUKKA GRANSTRÖM ETEERISET ÖLJYT ovat Sari Ojavuolle rakkaita. 26 ~ askel 11/24
Sarviapilaa käytettiin ihonhoidon ihmeaineena. Roomattarien silmäryppyihin siveltiin hunajavoidetta. Ihoaan he valkaisivat ja pehmensivät sitruunan mehulla. Vanhan testamentin Esterin kirjassa kerrotaan kuningattaren käyttäneen puoli vuotta mirhaöljyä ja balsamiöljyä ennen kuningas Kserksekselle näyttäytymistä. Hautalöydökset todistavat muinaisten egyptiläisten käyttäneen runsaasti kosmetiikkaa. Herkutteluun taipuvaiset roomalaiset suitsivat ylipainoa höyrykylvyillä ja hieronnoilla. Harmaita hiuksia ehkäistiin risiiniöljyllä. Papyruskääröissä säilyneissä resepteissä vauhditettiin hiustenkasvua pellavansiemenöljyllä sekä krokotiilinja käärmeenrasvalla. Rooman valtakunnassa kukoisti kylpyläkulttuuri. I hmiskunta on kautta aikojen hyödyntänyt luonnonyrttien, kasviöljyjen, hedelmien ja kukkien kaunistavia vaikutuksia. Antiikin Kreikan Hippokrates neuvoi hoitamaan ihoa oliiviöljyyn ja viiniin sekoitetulla sisiliskon maksalla. Keskiajalla elänyt sveitsiläinen lääkäri Paracelsus opetti, että Jumala on luonut jokaiseen sairauteen parantavan yrtin. Munkit hyödynsivät luostareissa askel 11/24 ~ 27 Kun siirryin käyttämään luonnonkosmetiikkaa, atooppinen ihottumani parani.. Kuolleet balsamoitiin eteerisillä öljyillä, jotka valmistettiin kukkia, mausteita, yrttejä, ja kaarnanapalasia murskaamalla. Ranskan hovissa kauneuspulmista viheliäisimpinä pidettiin pisamia, joita hoidettiin puolikypsistä, murskatuista viinimarjoista, karviaisista ja mansikoista koostuvalla soseella. Laulujen laulussa todetaan aaloen eli aloe veran olevan balsameista parhainta. Uskonnollisiin rituaaleihin kuuluivat hyväntuoksuiset vartaloöljyt ja suitsukkeet
Pakkauksissa ja tuotantoprosesseissa huomioidaan tuotteen koko elinkaari, eettisyys ja ympäristöystävällisyys. Halu olla lähempänä luontoa, elämyksellisyys ja kokeilunhalu innostavat myös, Ojavuo sanoo. Kiellettyjen aineosien listalla ovat myös säilöntäaineena käytetyt parabeenit ja fenoksietanoli. Luonnonkosmetiikkaa käyttämällä olen yhtä ympäröivän luonnon kanssa. Sertifioidussa luonnonkosmetiikassa hyväksyttyjä raaka-aineita on noin 1000–1500. Kasviöljyssä ja -uutteissa sekä kukkaisvesissä on luonnostaan paljon ihoa hoitavia ainesosia, Ojavuo tähdentää. Veden ja öljyn sekoittumisen mahdollistajana ei sallita synteettisesti valmistettuja PEG-yhdisteitä. Maaöljystä johdetuilla raaka-aineilla on toki myös etunsa: edullisuus, säilyvyys ja tuoksuttomuus. Ympäristö kiittää Pitkän uransa aikana Ojavuo on nähnyt luonnonmukaisen kauneudenhoidon nousun trendi-ilmiöksi. Luonnonantimien vaikuttavia raaka-aineita erotetaan kasveista, marjoista ja hedelmistä esimerkiksi rasvaan imeyttämällä, kylmäpuristamalla, hauduttamalla, keittämällä, liuottamalla, uuttamalla sekä kylmäkuivauksen tai vesihöyrytyksen avulla. Trendille on monia syitä, kuten kestävän kehityksen ja eettisyyden suosiminen kulutustottumuksissa, elämäntapamuutokset ja arvot. Viimeisen kymmenen vuoden aikana luonnonkosmetiikan markkinat ja tarjonta ovat moninkertaistuneet. Raaka-aineiden hankinnassa pyritään häiritsemään mahdollisimman vähän luonnon tasapainoa ja suojelemaan uhanalaisia lajeja. Luonnonkosmetiikkaa käyttämällä olen yhtä ympäröivän luonnon kanssa. – Kun siirryin käyttämään luonnonkosmetiikkaa, atooppinen ihottumani, hilseily ja hiuspohjan vointi paranivat. Kosmetiikassa yleisesti käytettyjen maaöljyn tislausjätteiden sekä synteettisten silikonijohdannaisten käyttö on kokonaan kielletty. Luonnollisuus kunniaan Luonnonmukaisessa ihonhoidossa tärkein periaate on, ettei kosmetiikka kuormita ympäristöä tai elimistöä tarpeettomasti. – Mutta ne ovat huonosti biohajoavia, kuormittavat ympäristöä ja voivat olla elimistöön kertyessään haitallisia. Sertifikaatit avuksi Kuluttaja saattaa mennä päästään pyörälle tutkaillessaan tuoteselosteiden latinankielisiä nimiä. Kuluttajan avuksi on luotu sertifikaatit, jotka takaavat, että tuote on ympäristöystävällinen, eettisesti valmistettu ja turvallinen, eikä siinä ole käytetty luonnonkosmetiikassa kiellettyjä aineita. Erikoiskosmetologi kiinnostui itse luonnonkosmetiikasta ja yrttiopista jo nuorena. – Luonnonmukaisilla raaka-aineilla ei ole samanlaisia haitallisia ympäristövaikutuksia kuin synteettisesti valmistetuilla voi olla. Luontaistuotemyymälöiden, kemikalioiden, apteekkien ja verkkokauppojen lisäksi markettien valikoimissa on luonnonkosmetiikkaa. Geenimuuntelu ei ole luonnonkosmetiikassa sallittua. Luonnonkosmetiikalla ei ole erillistä lainsäädäntöä, vaan sitä säätelee EU:n yleinen kosmetiikkalainsäädäntö. Hiilijalanjälki pyritään minimoimaan, Ojavuo kertoo. Mintulla raikastui hengitys ja ruusuvesi hoiti ihoa. – Luonnonkosmetiikan raaka-aineet ovat mahdollisimman luonnollisia ja peräisin kasveista, mineraaleista ja joistain eläinperäisistä aineista kuten hunajasta tai mehiläisvahasta. Se tuntuu hyvälle. Tukkoisuus hävisi, kun luovuin synteettisistä hajusteista. Silikonit puolestaan häiritsevät ihon mikrobitasapainoa eivätkä hajoa luonnossa. Pannassa ovat myös synteettiset UV-suoja-aineet, hajusteet ja väriaineet. – Yhä edelleen luonnonmukaisessa kosmetiikassa hyödynnetään kasvien, marjojen, yrttien ja hedelmien vaikuttavia ainesosia samalla tavalla kuin on tehty vuosisatoja, vahvistaa erikoiskosmetologi, estenomi (AMK) ja kosmetologeja Suomen Diakoniaopistoon kuuluvassa SKY-Opistossa kouluttava lehtori Sari Ojavuo. yrttien taikoja. 28 ~ askel 11/24. Ekokampaamoja ja -kauneushoitoloita löytyy eri puolilta Suomea. Muutoin kosmetiikkamarkkinoilla hyödynnettävien raaka-aineiden määrä on kymmenkertainen
Lehtien ja kukkien ainesosat edistävät verenkiertoa, parantavat ihon väriä sekä virkistävät, pehmentävät ja kiin teyttävät kudoksia. • Hiero seesamiöljyä kuivaan hiuspohjaan ja anna vaikuttaa 1–12 tuntia. – Siihen voi tutustua vaikkapa hoidettava alue kerrallaan ja antaa näin iholle siirtymäaikaa uudenlaisiin tuotteisiin tottumisessa. SARIN VINKKEJÄ KOKEILUNHALUISELLE • Sipaise hunajaa kuiville huulille ja kynsinauhoille. Rentouttaa ja kosteuttaa. Se kosteuttaa, hoitaa hiuspohjaa ja helpottaa värjäämistä. Luonnonmukaisen kosmetiikan säilyvyys on muuta kosmetiikkaa huomattavasti lyhyempi, koska niissä käytetään synteettisten säilöntäaineiden sijaan esimerkiksi alkoholia, eteerisiä öljyjä tai erilaisia orgaanisia happoja. Rosmariini poistaa turvotusta ja estää hiustenlähtöä. Tehosta rentouttavaa vaikutusta sekoittamalla sen joukkoon tippa eteeristä öljyä. Vaikutus on pehmentävä ja ihon väriä kirkastava. Vaikutus on kosteuttava ja elvyttävä. Liota saunavihtaa löylyvedessä ja käytä vesi jalkakylpynä. Päivittäinen laventelikylpy pitää lapset terveinä. – Jo muutaman tuotteen vaihtamisella on hyviä vaikutuksia niin ympäristöön kuin omaan hyvinvointiin, hän rohkaisee. Tällä hetkellä suositaan biodynaamista viljelyä ja keräilyä luonnonvaraisilta alueilta. Sipaisu kainaloon puhdistaa, raikastaa ja ehkäisee hien hajua. Mustavalkoisuus tai ehdottomuus ei tässäkään asiassa Ojavuon mukaan kannata. Seesamiöljy sopii myös kasvohierontaan. Kasvin lehdissä oleva geeli parantaa tulehduksia ja auringon polttamaa ihoa, edistää solunjakautumista ja hiustenkasvua, kosteuttaa ihoa ja ehkäisee vanhenemista. Tuotetta voi laittaa vaikka viikon ajan kyynärtaipeeseen ja seurata, tuleeko allergisia reaktioita, Ojavuo vinkkaa. Siksi kannattaa testata ja kokeilla, mikä tuote sopii itselle. Marja-aikaan voit puhdistaa myös värjäytyneet sormenpäät sitruunalla. Tunnetuimpia sertifikaatteja ovat Cosmos Organic, Cosmos Natural, Ecocert, Demeter, Natrue, BDIH, Soil Association,Demeter ja Vegan Society, joista jokaisella on omat vaatimuksensa ja painotuksensa. Tulevaisuudessa luonnonkosmetiikkaan pyritään Ojavuon mukaan löytämään uudenlaisia tapoja tuottaa raaka-aineita. • Jos värjäät hiuksiasi hennalla, sekoita väriaineeseen luonnonjugurttia. • Limeä voi kokeilla deodoranttina. Vaikutus on virkistävä ja verenkiertoa parantava. Voikukka – Tutun rikkaruohon juuressa ja lehdissä on ainesosia, jotka kirkastavat ihoa ja parantavat kosteustasapainoa, supistavat huokosia ja kiinteyttävät sidekudosta. Rosmariini – Antiikin aikaan kasvi oli omistettu kauneuden jumalatar Afroditelle. • Hauduta rosmariinia vedessä ja taputtele iholle. Voit myös hieroa jalkojasi vihdalla. askel 11/24 ~ 29. • Koivunlehdillä on virkistäviä ja nestekiertoa parantavia vaikutuksia. Allergiset reaktiot ovat mahdollisia, kuten kaikessa kosmetiikassa. Anna vaikuttaa hetki. Timjami – Lääkeyrttinä antiikin ajoista saakka käytetty kasvi tunnetaan Marian yrttinä, koska äidin uskotaan tehneen Jeesus-lapsen vuoteen timjamin oksista.Timjamilla on ihon kutinaa rauhoittava, antiseptinen, puhdistava ja talineritystä normalisoiva vaikutus. Laventeli – Tuoksuaineena tunnetusta laventelista hyödynnetään kukkia, lehtiä ja varsia. • Hiero seesamiöljyä (luomu) kostealle iholle suihkun jälkeen. Levitä tämän jälkeen shampoo kuiviin hiuksiin ja huuhtele lopuksi vedellä, jotta hiukset eivät jää rasvaisiksi. Vaikutus on ihanan rentouttava! PIENI YRTTIOPAS Aloe vera – Yli 300 lajikkeen joukosta kosmetiikassa käytetään vain muutamaa. Vaikutus on rentouttava, rauhoittava, antiseptinen ja verenkiertoa elvyttävä. • Hiero halkaistulla sitruunalla karheita kyynärpäitä. Luonnonkosmetiikkaa Sari Ojavuo suosittelee jokaiselle. Laventelin sanotaan karkottavan koit vaatekaapista
Hän keitti kahvit, levitti pyykkiä ja katseli edellispäivän Tuomasmessun striimiä. Voimaa työhön tuo se, miten moni haluaa jatkuvasti tehdä hyvää muille. Tuomasmessun yhteisönrakentajana hänelle ovat tärkeitä myös seurakuntalaiset etäyhteyksien takana. Yhteisönrakentaja Hoitovapaalla Julia Jäkön maanantain lempihetki koitti, kun lapset menivät päiväunille. – Se oli arkinen jumalanpalvelukseni, hän sanoo. TEKSTI: EMILIA KARHU • KUVAT: JUKKA GRANSTRÖM 30 ~ askel 11/24
Julia kuitenkin löysi Vantaan Hämeenkylän seurakunnan riparilta vastauksia kysymyksiinsä, jäi mukaan seurakuntanuoriin ja toimi isosenakin. R ukouselämä, hiljainen meditaatio, suhde Jumalaan ja taito rauhoittua olivat vapaaehtoistyön asiantuntija Julia Jäkölle tärkeitä asioita jo nuorena. Liput lahdenkaupunginteatteri.fi Ryhmämyynti 03 752 6000 /lktryhmat@lahti.fi Hella Wuolijoki Mikko Roiha ENSI-ILTA KE 22.1.2025 / SUURI NÄYTTÄMÖ. – Hengellisyys oli oma juttuni, se toi mielenrauhaa ja hyvää oloa. Papiksi palvelutaloon Julia Jäkön tie papiksi ei kuitenkaan kulkenut aivan suorinta polkua. JULIA JÄKÖLLE on sydämen asia, että Helsingin Agricolan kirkon kynnys Tuomasmessuun olisi matala niin vapaaehtoisille kuin muillekin seurakuntalaisille. Julia päätyi järjestötyöhön ensin Punaiseen Ristiin ja pian sen jälkeen HelsinkiMissioon. – Muistan, kuinka isä vei minua autolla rippileirille ja sanoi jotenkin niin, että älä sitten usko kaikkea, mitä ne sulle siellä sanovat. Hella Wuolijoen Hämeeseen sijoittama klassikkonäytelmä menee ihon alle. Julia oivalsi haluavansa papiksi ja lähti opiskelemaan teologiaa. Vantaalla hammashoitajaäidin ja ensihoitaja isän perheessä kasvanut tyttö oli kastettu vauvana kirkon jäseneksi, mutta muuten hengellisyys ei näytellyt perheessä erityistä roolia. Opettaja oli avarakatseinen keskustelija, joka tutustutti oppilaansa eri maailmanuskontoihin. Valmistuttuaan vuonna 2008 hän halusi jäädä pääkaupunkiseudulle, jossa papin töitä oli tarjolla vähän mutta hakijoita paljon. Takana on kaikkiaan 15 vuotta vapaaehtoistyön koordiNISKAVUOREN HETA Suomalainen melodraama tunnustuksen puutteesta ja näyttämisen pakosta, tunteista, jotka jätimme käsittelemättä. Vaskivuoren lukiossa taitava uskonnonopettaja sai Julian liekkeihin. Vanhemmat pikemminkin toppuuttelivat. Se on täyden tunteen teatteria
Suklaa viestii: Olet tervetullut! Saatuaan pappisvihkimyksen Julia lähti pian mukaan myös Tuomasmessun vapaaehtoiseksi. 32 ~ askel 11/24. Viimeisimpänä hänen työkuvaansa on tullut mukaan osa-aikatyö Tuomasyhteisössä. JULIA ON osallistunut Tuomasmessussa kaikkiin vapaaehtoistehtäviin. – Minä sain omaa aikaa, mies sai omaa aikaa ja lapset viihtyivät. Kun lapset kasvoivat, Julia otti heidät mukaan Tuomasmessuun. Julia on lähes aina messuissa mukana ja vapaaehtoisten saatavilla. He tykkäsivät käydä messun aikana MiniTuomaissa. Sieltä hän löysi kauan kaipaamansa hengellisen kodin. Kirpputoreja intohimoisesti harrastava Julia on sisutanut vapaaehtoisten albahuoneen kutsuvaksi ja viihtyisäksi kirpparilöydöillä. Arkinen jumalanpalvelus Tuomasmessu on ollut Julia Jäkön elämässä kiinteästi mukana opiskeluajoista asti. Hoitovapaalla Julian maanantain lempihetki koitti, kun lapset menivät päiväunille. Menin messuun usein väsyneenä, mutta palasin virkistyneempänä. Julia kertoi olevansa vihkimystä vaille valmis, ja niin pappisvihkimys järjestyi vuonna 2017. – Se oli arkinen jumalanpalvelukseni. Pyhäkoulussa leikitään, askarrellaan ja lauletaan. Kun Olli Valtonen jäi eläkkeelle HelsinkiMissiosta, järjestössä havahduttiin siihen, että työyhteisössä ei ole enää ainuttakaan pappia. Julialle on tärkeää, että hän on voinut kasvattaa lapsilleen turvalliset hengelliset juuret. Toisinaan Julia kuunteli messua myös suorana korvanapeista ollessaan kävelyllä. Hän on kiinnostunut ihmisten kuulumisista ja tekee kaikkensa, jotta kynnys tulla mukaan olisi myös uusille matala. Instagram-osaamistaan hän on alun perin kehittänyt omalla @kirppuhommat-tilillään. Hän kouluttaa yhteisössä jo mukana olevia uusien tulijoiden vastaanottamiseen. JULIA JÄKÖLLÄ on intohimoinen suhde kirpputoreihin. Myös suntion työt hoidetaan vapaaehtoisvoimin. Palvelutalo Ceciliassa pappia kuitenkin kaivattiin. Otan myös sosiaalisessa mediassa olevat yhteisön jäsenet vakavasti. Esimerkiksi pieni suklaatarjoilu saa vapaaehtoiset tuntemaan olonsa erityisen tervetulleiksi. Kuin pisteeksi iin päälle suntio löysi kirkon ilmastointikanavasta huoneen lattialle sopivan ison, upean maton. Ryhtyessään Tuomasmessun yhteisönkehittäjäksi Julia on pystynyt hyödyntämään omia kokemuksiaan ja havaintojaan vapaaehtoisena. Julia tykkää myös juhlistaa arkea. Tietty rentous katosi. Hän keitti kahvit, levitti pyykkiä ja katseli edellispäivän Tuomasmessun striimiä. Erityisesti häntä ovat aina koskettaneet messun musiikki ja esirukousjakso. Usko tuo toivoa ja turvaa: emme ole koskaan yksin. nointia. Hän toimi esimerkiksi valkopukuisena rukousavustajana, siunasi öljyllä ja palveli välillä myös liturgina tai saarnaajana. – Silloin huomasin toisinaan jännittäväni ja olevani epävarma: missä albat ovat, missä minun pitäisi milloinkin olla, miten tämä homma hoidetaan. Vaikka moni asia yhteisössä tehtiin jo todella hyvin, parannettavaakin löytyi. Lopuksi lapset osallistuvat vanhempiensa kanssa ehtoolliselle
Olen osa auttamisen ketjua ja se tuo toivoa ja merkitystä omaan työhöni. Olen saanut paljon ihanaa palautetta. Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa, ennen seuraavan laskutuskauden alkua. – Hauskaa on myös halu kehittää uutta. Myös luvut puhuvat puolestaan. Mukaan pääsee pystymetsästäkin, mutta toisaalta osaan tehtävistä tarvitaan perusteellinen perehdytys. – Tavoitteeni on tehdä somessa iloisesti, elävästi ja kutsuvasti tunnetuksi Tuomasyhteisön monipuolista toimintaa. Esimerkiksi YouTuben kautta messua kuuntelevat ovat oikeita ihmisiä ja osa yhteisöä. Kotimaa kanssasi – missä ja milloin vain! Merkityksellistä sisältöä Kotimaan digitilaus ensimmäinen kuukausi vain 1 € Tarjous on voimassa rajoitetun ajan – Tilaa nyt! Tämän jälkeen tilaus jatkuu automaattisesti 9,90 € / kk. Iäkkäiden kansalaisten määrä kasvaa, yhteiskunnan tukia ja palveluita leikataan ja myös järjestöjen tuet pienenevät. Mahdollisuus kantaa vapaaehtoisena oikeasti vastuuta on tärkeää. Myös jännitteistä puhutaan avoimesti. Tuomasmessun yhteisönrakentajan pestistä puolet on vapaaehtoisten tukemista ja puolet työtä sosiaalisessa mediassa. Nyt tavoittavuus on noussut 18 000:een. Näen jatkuvasti, miten moni ihminen tekee paljon hyvää! Julian muita voiman ja toivon lähteitä ovat koti, perhe ja terveys. Yhteisöllisyys ei ole päälle liimattua, vaan monen ikäiset ja monista eri taustoista tulevat ihmiset nauravat, halaavat ja rukoilevat paljon ja katsovat yhdessä luottavaisesti eteenpäin. On tärkeää ymmärtää, että somessakin on aitoja kohtaamisia. Uutiset, artikkelit, mielenkiintoisia henkilöitä, hengellistä sisältöä, kulttuuria, näkökulmia, keskustelua, näköislehti ja paljon muuta. – Otan myös sosiaalisessa mediassa olevat yhteisön jäsenet vakavasti. Ideoita tulee tosi paljon sekä meiltä työntekijöiltä että vapaaehtoisilta, ja tuomaspappi Kati Pirttimaa suhtautuu niihin aina kannustavasti. – Järjestökentän muutosten keskellä minua ei lakkaa sykähdyttämästä, että ihminen haluaa auttaa toista ihmistä. Julia Jäkkö iloitsee, että Tuomasyhteisö on aito yhteisö. Hyvät teot suojaavat kyynisyydeltä Vapaaehtoisuuden merkitys tulee korostumaan järjestöissä ja yhteiskunnassa entisestään. – Olen itse tehnyt kaikkia vapaaehtoistehtäviä. Hikikarpalot otsalla kokeilin kaikkia keinoja ja lopulta rukoilin, että yhteys palautuisi. – Usko on elämäni tukiranka ja tarkoituksen antaja. Ennen kuin Julia aloitti työnsä, Tuomasmessun Instagram-tili tavoitti noin tuhat ihmistä kuukaudessa. Kohtaamisia someseurakunnassa Tällä hetkellä Julia Jäkön työajasta 80 prosenttia kuluu HelsinkiMission palveluksessa ja noin 20 prosenttia Tuomasmessun töissä. https://esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/1768 Kotimaa.fi merkityksellistä ja luotettavaa sisältöä kirkosta ja yhteiskunnasta päivittäin. Ja elämä on juhla! Juttuaihetta on ideoitu yhteistyössä Tuomasmessun kanssa. Viimeksi olin chat-vastaavana ja nettiyhteys katkesi. Julian kädenjälkeen voi Instassa tutustua tileillä @tuomasmessu ja @kirppuhommat. Vapaaehtoisen suntion kanssa saimme netin lopulta toimimaan. Homma pyörii yhteisön varassa, eikä toimintaa pyöritetä yhteisölle. Erikoistarjous uusille asiakkaille!
Sitten päätin, ettei ketään. Voimme myös mennä johonkin lukuisista pyhäinpäivän konserteista ja antaa tunteillemme hetkeksi vallan. 34 ~ askel 11/24 1.11.–5.12. Lapsikuoro lauloi, kynttilät syttyivät yksi kerrallaan, kyyneleet valuivat ja päätösvirren aikana olo oli tolkuttomasta väsymyksestä huolimatta jotenkin puhdistunut. Hautajaiset olivat kauniit ja kaikki meni hyvin, mutta huolehtimisen keskellä omalle surulle ei ollut jäänyt vielä minkäänlaista sijaa. EMILIA KARHU Kulttuuri Pixabay. Sillä tiellä me jatkamme. Tällainen tilaisuus oli myös kirkossa, jossa isäni oli edellispäivänä siunattu. Tilaisuuksissa on hoitavaa musiikkia, ja ne päättyvät Herran siunaukseen. Tänäkin pyhäinpäivänä syttyvät iltakirkoissa ja hautausmailla kaipauksen, rakkauden, epätoivon, kiitollisuuden, ahdistuksen ja hämmennyksen kynttilät kautta maan. Hetken mietin, keitä kaikkia minun pitäisi pyytää mukaan. Pyhäinpäivän koittaessa havahduin siihen, että seurakunnissa ympäri Suomen järjestetään iltakirkkoja, joissa luetaan kaikkien vuoden aikana kuolleiden nimet ja sytytetään heille kynttilät. Vanhimpana lapsena kannoin ison vastuun niin hautajaisjärjestelyistä kuin kaikesta muustakin, mistä tapaturmaisen kuoleman jälkeen piti huolehtia. Kuten vanhassa virressä veisataan: Sukupolvet ennen meitä vaivan teitä ovat täällä kulkeneet, valossa ja pimennossa, ahdingossa uskoneet ja toivoneet. Ja valo on, aina, vaikkemme sitä juuri nyt näkisikään. Vaikka tunsin päätöksestäni syyllisyyttä, koin sen oikeaksi. Saamme olla kannateltuina kaiken sen kanssa, mikä ehkä painaa liikaa. Tämän pienen hetken olisin vapaa itkemään omaa itkuani, ilman velvollisuutta kannatella muita. Lohdutus Pyhäinpäivän iltakirkko antaa itkulle luvan K olme vuotta sitten vietimme isäni hautajaisia juuri ennen pyhäinpäivää
Seppälä kuvaa syöpään sairastumista sekä sosiaalisena ilmiönä että henkilökohtaisesti. Erityisesti se on ylistyslaulu lääketieteelle ja tutkijan analyyttinen sukellus siihen, mitä sairastamisen kokemuksesta on sosiaalitieteissä saatu selville. Mazzarellan mukaan tunteet ovat olleet viime vuosikymmeninä paljon julkisuudessa. 1945) on myös tuottelias kirjailija. Kirjan lopussa Mazzarella viittaa Rita Felskin ajatuksiin siitä, mikä saa ihmisen ihastumaan: samanvireisyys, lojaalisuus, solidaarisuus, yhteenkuuluvuuden tunne ja tunnistaminen. Kirja on asiallinen ja toivoa antava. Parhaimmillaan lukija kokee pääsevänsä seuraamaan korkeatasoista keskustelua. Mazzarella käsittelee myös self help ja elämäntaitokirjallisuutta. Kirja on tarkoitettu suurelle yleisölle. Mazzarella siteeraa ja referoi kirjailijoita ja tutkijoita pitkästikin. Mistä halkeama ikkunassa on merkki. Tunteita runsaasti käsittelevä naisten romanttinen viihdekirjallisuus saa Mazzarellalta paljon huomiota. Se on kaavoihinsa kangistunutta mutta myös hyvän mielen lähde. Samalla hän kommentoi heitä. EMILIA KARHU ULLAMAIJA SEPPÄLÄ: Syöpäkertomus. Nykyisin laatukirjallisuus ei enää anna ohjeita tai ole kiinnostunut siitä, miten ihmisten tulisi elää. Ystävien esirukoukset Seppälä kuitenkin ottaa liikuttuneensa vastaan, koska hengellinen huolenpito ei ainakaan pahenna asioita. Luottamisen taito pohtii viisaasti ja monipuolisesti tunteiden käsittelyä sekä tietoettä kaunokirjallisuudessa. Teoksen nimi on hieman harhaanjohtava. Mazzarella kirjoittaa: ”Minulla kesti melkein koko elämä löytää mies, jonka kanssa voin nauraa, olla samalla aaltopituudella.” OLLI SEPPÄLÄ Kirjat Ca ta Po rt in / Ta m m i Kun tutkija sairastui SAIRASTUESSAAN SUOLISTOSYÖPÄÄN sosiaalitieteilijä Ullamaija Seppälä joutui omakohtaisesti saman kysymyksen eteen, jota hän oli pitkään tutkinut yliopistolla työkseen: mitä ihmiselle tapahtuu, kun hän kuulee sairastuneensa vakavasti. Tunnekasvatus aloitetaan jo päiväkodeissa. Vastapaino 2024.. Hykerryttävä yksityiskohta on Seppälän ja hänen miehensä tapa suhtautua sairaalamatkalla auton ikkunaan lentävään kiveen. Yksityiskohdat saavat suuren arvon. Kirjoja luetaan pakona arjesta, mutta monet kirjailijat laittavat joukkoon ripauksen feminismiä tai moderneja näkemyksiä naisen roolista ja seksuaalisuudesta. Sen sijaan elämäntaitokirjailijat käyttävät laatukirjallisuutta sitaattien ja oivallusten lähteenä. Suomentanut Raija Rintamäki. Nykyisin myös edellytetään kykyä puhua niistä. Ei yhtään mistään. Rakkaudesta ja muista tunteista. Motokseen sairauden matkalle Seppälä nappaa televisiotuottaja Saku Tuomisen ajatuksen: ”Kaikki on hyvin riippumatta siitä, miten kaikki on.” Kirja kertoo ajan suhteellisuudesta, elämän epävarmuudesta, kuolemasta, myönteisen ajattelun voimasta, kivusta, paranemisesta ja läheisten merkityksestä vaikean sairauden keskellä. Tammi 2024. Kuukauden kirja Kirjallisuus puhuu tunteista S uomenruotsalainen kirjallisuudentutkija Merete Mazzarella (s. Uusin kirja Luottamisen taito pohjautuu osin hänen Svenka Dagbladetiin kirjoittamiinsa esseisiin. Tämä näkyy tekstien helppolukuisuutena ja selkeytenä. askel 11/24 ~ 35 MERETE MAZZARELLA: Luottamisen taito
Antti Rintala. Tee testamentti toivoon ja tulevaisuuteen Tilaa ilmainen testamenttiopas osoitteesta www.fida.info/lahjoita/testamentti Testamenttiasioissa sinua palvelee Jyrki Palmi, 050 4777 570 jyrki.palmi@fida.fi Elämäsi perintö fida.info Rehellinen kuvaus eroperheen arjesta ja iltatähdestä LAURA MALMIVAARAN toisessa teoksessa Iltatähti viisikymppinen esikoiskirjailija lähtee automatkalle vauvansa ja aikuisen lapsensa kanssa. Tahoillaan aiemmin eronneet vanhemmat havahtuivat tukevassa keski-iässä ja uusperheellisinä siihen, että lapsiluku olikin vielä vajaa. Kulttuuri Oletko miettinyt, millaisen maailman jätät jälkeesi. Keskenmenojen jälkeen perheeseen syntyy toivottu iltatähti. Malmivaaran mukaan kirja on omakohtainen, mutta ei kerro suoraan hänen elämästään. Takaumien kautta selviää perheen kuopuksen tarina. Testamenttilahjoitus Fidalle varmistaa, että elämäsi tekee maailmasta paremman paikan pitkälle tulevaisuuteen. Otava 2024. Malmivaara kertoo kiinnostavasti siitä, millaista on tulla äidiksi viisikymppisenä ja olla samaan aikaan äiti jo itsenäistyneelle nuorelle aikuiselle. Teemme työtä lähimmäisenrakkauden innoittamana kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten hyväksi ympäri maailmaa. Matkan aikana käydyissä keskusteluissa ruoditaan uusperhearkea, esikoisen itsenäistymistä, iltatähden syntymää ja sitä, miltä tuntuu, kun äiti kirjoittaa omasta elämästään ja lapsistaan. Reissu on täynnä litsaantuneita eväitä, ylitsetursuavia vaippoja, soittolistan tuunausta ja murjotusta. Pienimmän tarpeet vievät kaiken huomion, mutta sitä tarvitsisi myös jo omillaan oleva lapsi. Sylissä pitäisi olla tilaa kaikille, myös puolisolle, mutta harvoin oikeasti on. NOORA WIKMAN Laura Malmivaara: Iltatähti. Samalla kirja on rehellinen kuvaus eroperheistä. Viemme apusi perille Fida on vastaanottanut testamentteja vastuullisesti jo vuosikymmenten ajan. Päämääränä on kirjallisuustapahtuma, jonka ajan parikymppisen tyttären on määrä vahtia pikkusisarustaan
Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja päättyy automaattisesti tarjousjakson loputtua. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Hyvän elämän erikoislehti 6 kk 44 € Tilaus on määräaikainen. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. 56 €). Laskun voi jakaa kahteen erään. Kampanjakoodi: AL6KK44/24 https://esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/1821 (Norm. Paperilasku 5 € + alv 10 %. askel 10/24 ~ 1 Topi Linjama pyöräili Suomen ympäri: ”Jumala on, koska kiitollisuudelle tarvitaan kohde” Lofooteilla eletään valtameren ehdoilla Helena Nikkanen maalasi 11 vuotta kirkon seinämaalauksia Egyptissä: ”Enkelit auttoivat” Uskoa, toivoa & rakkautta askel.fi askel.fi SURU TAHTOO MEILLE HYVÄÄ TAJUSIN OLEVANI TÄRKEÄ JUMALALLE LIIKUNTA AUTTAA SYÖVÄSTÄ TOIPUMISESSA HANNA EKOLA: HENNA MÄNNISTÖ: ELÄMÄNTAITO: irtonumero 9,50 € 10/24 Poikansa lyhyestä elämästä kirjan kirjoittanut Lari Launonen: Kärsimyksellä ei ehkä ole tarkoitusta asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Harmoniaa ja hyvinvointia joka askeleella – Tilaa Askel! Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. + 6,9 snt/min. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa
Kristus sinussa ja minussa Hattu & sivellin Maija Paavilainen • Aforistikko ja taiteilija Tiheän hiljaisuuden vallitessa emerituspiispa katsoo hymyilevin silmin ihmisiä ja vakuuttaa sitten löytäneensä kuvan Jeesuksesta jokaisesta. Piispa Lönnebo kävelee rauhallisin askelin yleisönsä eteen. VIIME VUOSITUHANNELLA Ruotsin Linköpingin tuomiokirkossa pidettiin kirkkotaiteen seminaari aiheesta Kristus aikamme kuvataiteessa. Hän antaa katseensa kiertää läsnä olevien kasvoissa. K uvataiteessa tunnetaan ilmiö, jota sanotaan transsendenssiksi, ylittymisen kokemukseksi. Tohtori Elisabeth Stengårdin Tukholman yliopiston taiteiden tiedekunnassa vuonna 1986 hyväksytty väitöskirja Kristuksen kaltainen – Kristustulkintoja ruotsalaisessa 1900-luvun kuvataiteessa julkaistiin heti samana vuonna upeasti kuvitettuna tietokirjana. Iäkäs vahtimestarisetä koputtaa lempeästi olkapäälleni ja sanoo: Madam, olette ensimmäinen tänään, joka kohtaa elävän Kristuksen meidän Velazquezissamme. Ne herättävät ihmetystä ja hämmennystäkin perinteisiin Jeesus-kuviin tottuneiden parissa. Ylittymistä on siinäkin, kun katson aamulla jääkaapin oven koulukuvissa hymyileviä, kaukana asuvia lapsenlapsiamme ja pyydän heille siunausta päivään. Minustakin. Katson maalausta, jossa Ristin mies ihan lähellä vastapäätä katsookin minua. Oppineet teologit ja kirkkotaiteeseen perehtyneet taidehistorioitsijat lukivat tekstejään mikrofoniin ja heijastivat sanojensa tueksi diakuvia ja kalvoja majesteettisen suureen tuomiokirkkoon viritetylle, pieneltä vaikuttavalle valkokankaalle. Antoisan päivän viimeisen puheenvuoron käyttäjäksi on lupautunut piispa Martin Lönnebo. Pitkän, tiheän hiljaisuuden vallitessa emerituspiispa katsoo hymyilevin silmin rivi riviltä päätösluentoa odottavia, levittää viimein kätensä siunaukseen ja vakuuttaa löytäneensä kuvan Jeesuksesta jokaisesta. 38 ~ askel 11/24. Minustakin. Parhaiten ilmiötä kuvaa rukous ikonin edessä: rukouksen kohde tulee näkyväksi, todemmaksi, helpommin lähestyttäväksi. Hän löytää useita Kristusta esittäviä maalauksia myös surrealisteilta. Esitelmässään Stengård perustelee vakuuttavasti Kristus-tulkintoina useita tunnettujen ruotsalaistaiteilijoiden teoksia, joita ei löydy sakraalitiloista. Tekniikasta vastaava rouva kävelee edestakaisin salin takaosassa. Kuvaa katsomalla näkee syvälle kuvan esittämään aiheeseen. En pysty lopettamaan katsomista enkä itkuakaan. VUOSIA SITTEN astuin Madridissa Prado-museon Velazquez-huoneeseen. Puhkean itkuun. Hän pelkää, että ilman salkkuaan paikalle saapunut rakas emerituspiispa on unohtanut tuoda mukanaan puheenvuoroonsa liittyvät kuvat
Puhkean itkuun. Ju kk a Gr an stö m askel 11/24 ~ 39. En pysty lopettamaan katsomista enkä itkuakaan, Maija Paavilainen kirjoittaa. KATSON MAALAUSTA, jossa Ristin mies ihan lähellä vastapäätä katsookin minua
TEKSTI JA KUVAT: PÄIVI ARVONEN SYDNEY TUNTUI kauniilta ja viihtyisältä kaupungilta heti ensimmäisellä matkalla, jolloin Keijo Plit ei vielä tiennyt, että siitä tulee hänen toinen kotikaupunkinsa. ”Elämä on mystistä” Vuodet vankilapappina opettivat Keijo Plitille kuuntelemisen, kohtaamisen ja läsnäolon taitoja. Australian suomalaiset seurakunnat ovat tulleet uteliaalle tutkijalle tutuiksi. 40 ~ askel 11/24. Päästyään eläkkeelle kirkkoherran tehtävästä 2011 hän jäi pian leskeksi. Kun Jumala sitten johdatti kaksi leskeä yhteen, Plit sai uuden kotimaan toiselta puolen maapalloa
Heti ensimmäisinä päivinä Plit koki tulleensa kuin paratiisiin. Sydney-Saarenmaa-Kouvola Pariskunta asui Sydneyssä ja vietti aikaa myös Viron Saarenmaalla, josta Keijo Plit oli hankkinut vanhan mummonmökin kesäasunnoksi. Sydneystä löytyi suomenkielinen kotiseurakunta, jonka toiminnassa Plit oli mukana etenkin alkuvuosina. Pian minulle soitettiin Lempäälän seurakunnasta ja pyydettiin kesälomasijaiseksi, Plit kertoo. – Kyse ei ollut mistään salamarakastumisesta. Hän on myös tehnyt Sydneyssä lyhyitä papin sijaisuuksia. Utelias tutkija Kirjahankkeeseen Keijo Plitin ajoi mielenkiinto Australian suomalaisten seurakuntien historiaa kohtaan. Aluksi australianenglannin aksentti tuotti vaikeuksia. – Sydneyn kaupunki oli kaunis. Plit koki kelluvansa tyhjän päällä, ilman suunnitelmia tulevasta. Hän luopui rakkaaksi tulleesta Saarenmaan mökistään viisi vuotta sitten. – Australian matkani jälkeen Susan lupasi tulla Suomeen, jos saan papin viran. – Australia ei ollut kiinnostanut minua aiemmin maana lainkaan, Plit kertoo. Erityisesti rippileirien kohtaamiset ja keskustelut antoivat paljon. Saman vuoden marraskuussa Plitin vaimo kuoli pitkäaikaiseen sairauteen. Tätä ennen toinenkin Susanin asettama ehto oli täyttynyt. Ihmiset olivat ystävällisiä ja ottivat helposti kontaktia. Kouvola houkuttelee etenkin Suomen kesäkuukausina, jolloin eteläisellä pallonpuoliskolla toisessa kodissa on talvi. 42 ~ askel 11/24. Kuulin paljon tarinoita suomalaisseurakuntien vaiheista ja aloitin tutkimalla Sydneyn Etelän Ristin seurakunnan arkistoja, Plit kertoo. Susan oli ollut leskenä yli 10 vuotta, Plit kertoo. – Minussa on tutkijan verta, olen utelias ja haluan ottaa selvää, saada tietoa. Sokkona Australiaan Keijo Plit matkusti kolmeksi kuukaudeksi Australiaan keväällä 2012. – Työnteko ja työyhteisö auttoivat surussani. Jo vuosien ajan oli selvää, että sairaus johtaa kuolemaan. Pihapuissa kiipeilee useampi orava. – Saarenmaa on sopivan matkan päässä Suomesta, mutta Sydneystä liian kaukana, Plit kertoo. Pariskunta hankki talon Kouvolasta, jonka naapuripitäjästä Iitistä Plit on kotoisin. Surun keskellä Keijo Plit halusi takaisin työelämään ja työskenteli kirkkoherran viransijaisena Akaan seurakunnassa. Alkuvuodesta 2012 Plitin tuttava, joka oli hänen kasvatusäitinsä serkku ja myös tulevan puolison Susanin serkku, ehdotti matkaa Australiaan. Hän tutustui paremmin Susaniin ja tämän sukulaisiin ja ystäviin. Pariskunta vihitiin Iitin kirkossa heinäkuussa 2013. Plitin loppuelämän käännekohta ajoittuu 2010-luvun alkupuolelle. K ouvolalaisen omakotitalon pihalla ilmatila on pikkulintujen ruuhkauttama. Rakastuminen oli prosessi. Hän oli valmis lähtemään. – Englannin lukeminen ja kirjoittaminen on edelleen minulle helpompaa kuin sen puhuminen. – Puolisoni Susan nauttii lintujen ja oravien katselusta, siksi ruokimme niitä Suomessa ollessamme. Keijo Plit, 79, täyttää pähkinöillä ruokinta-automaattia. Nykyisin he jakavat aikansa Kouvolan ja Sydneyn välillä. Australiassa asuva Susan oli ollut käymässä Suomessa, ja Plit oli tavannut hänet yhteisten sukulaisten luona. Koen, että Jumala johdatti meidät kaksi leskeä yhteen. Susan asetti avioitumiselle ehdon: vihkijänä piti olla piispa. Plit on kotiutunut Australiaan hyvin. Kommunikointia haittaa myös kuulovammani. Alttarilla oli kaksi pappia: Plitin vanha tuttava, piispa Matti Sihvonen sekä Australian Sydneyssä suomalaisessa Etelän Ristin seurakunnassa pappina tuolloin työskennellyt Martti Paananen. Vuoden 2011 maaliskuussa hän jäi eläkkeelle Vampulan kirkkoherran virasta tehtyään aiemmin pitkän uran myös vankilapappina. Australian suomalaiset seurakunnat tulivat Plitille tutuksi hänen kerätessään aineistoa viime toukokuussa ilmestyneeseen kirjaan, joka käsittelee suomalaista luterilaisuutta Australiassa vuosina 1916–2016. Kirjan valmistumisen ohella hän kokee vähintään yhtä suureksi saavutukseksi, että järjesti tutkimusta Luterilaisuudessa on paljon hyvää, mutta pitäisi osata arvostaa myös muita. Susanin kanssa alkoi kypsyä ajatus kihloihin ja naimisiin menosta. – Hän ei halunnut hoitoja. Ehdimme tehdä surutyötä yhdessä vuosia, Plit kertoo
Sieltä nousee kiinnostukseni vankilassa tehtävää työtä kohtaan, Plit kertoo. – Olen ollut lapsena lastenkodissa. askel 11/24 ~ 43 KEIJO PLITIN Australian kodissa on vehreä puutarha, uima-allas ja tietenkin suomalainen sauna.. KEIJO PLITIN pitkän pappisuran merkittävimmät muistot liittyvät vankilapapin työhön
Negatiivinen yllätys on ollut maan alkuperäisväestön huono asema ja ihmisten negatiivinen, ennakkoluuloinen asenne alkuperäisväestöä kohtaan. Suunnitelma kariutui kuulovammaan. Sieltä nousee kiinnostukseni vankilapapin työtä kohtaan, Plit kertoo. Lapsuuden usko kantaa, ja suomenkielisen jumalanpalveluksen ja virsien myötä palataan muistojen Suomeen. – Väitöskirja-aiheen tutkimiseen motivoi oma kuulovammani, jonka vuoksi en olisi voinut toimia pappina vielä 1800-luvulla. Diakoniapappina hän kiersi Suomen vankiloissa tapaamassa helsinkiläisiä vankeja. Siellä hän tutustui suomalaisen katulähetystyön uranuurtajaan Arvid von Martensiin. Minusta on tullut ekumeenisempi. Halu vaikuttaa Australiaan etenkin 1950–1970-luvuilla muuttaneille suomalaisille seurakunnat olivat tärkeitä paitsi hengellisen elämän myös kielija kulttuurisiteiden vuoksi. tehdessään useiden seurakuntien arkistoja. Luterilaisuudessa on paljon hyvää, mutta pitäisi osata arvostaa myös muita ja tehdä yhdessä enemmän. – Siellä suomalaisetkaan eivät pidä kynttilää vakan alla, halutaan olla mukana, tehdä ja vaikuttaa. – Seurakuntien arjessa arkistointiin ei ole riittänyt kovin paljoa voimavaroja. Heitä on löytynyt kymmeniä. Plit on tehnyt myös akateemista tutkimustyötä. Plit vihittiin kutsumustyöhönsä papiksi vuonna 1971. Noin kolmannes väestöstä ei tunnusta mitään uskontoa ja vajaa kolmannes on joko katolisen tai anglikaanisen kirkon jäseniä. Myöhemmin hän työskenteli Helsingin Sörnäisten vankilassa vankilapapin sijaisena ja sen jälkeen kuusi ja puoli vuotOlipa kyse millaisesta vangista tahansa, pelolle ei ole sijaa. Hänen teologian tohtorin väitöskirjansa Suomen aistivammaistyön uranuurtajasta Carl Henrik Alopaeuksesta ilmestyi vuonna 1984. 44 ~ askel 11/24. Tutkimustyötään varten Plit kokosi eri seurakuntien keskeisimmät asiakirjat, joita hän lähetti Adelaiden luterilaiseen keskusarkistoon yli 40 kiloa. Työssään Plit tutustui kadun kansaan, ”tenu-ukkoihin ja -akkoihin”, ja oli mukana Kovaosaisten Ystävät ry:n hallituksessa. Alopaeus edisti kuurojen ja myös sokeiden opetusta sekä vaikutti paljon yleisiin asenteisiin aistivammaisia kohtaan, Plit kertoo. Luterilainen kirkko on kriisissä kaikkialla muualla paitsi Afrikassa ja Kiinassa, Plit sanoo. – En halunnut työskennellä niiden parissa, joilla oli kaikki hyvin, vaan siellä, minne sanomaa ei ollut vielä viety. Australian suomalaisseurakunnista Plit on löytänyt aktiivisia seurakuntalaisia. Australiassa hänet on yllättänyt positiivisesti etenkin ihmisten suvaitsevaisuus, toisten kunnioittaminen sekä se, miten hyvin erilaisista taustoista tulevat ihmiset osaavat toimia yhdessä. Etsivää työtä ja ihmisten kohtaamista Australiassa Keijo Plit on pyrkinyt pappina etsimään niitä suomalaisia, jotka eivät ole lainkaan seurakuntien toiminnassa mukana. Alkuperäisenä ajatuksena Plitillä oli lähteä lähetystyöhön. Australian luterilaisen kirkon isoimmiksi ongelmiksi Plit mainitsee etenkin pappispulan sekä sen, ettei naispappeutta hyväksytä. Taivaassa iloitaan enemmän yhdestä, joka kääntyy, kuin 99:stä hurskaasta, jotka eivät ole parannuksen tarpeessa. – Arvid luotti Jumalaan kuin pikkulapsi. – Luterilaisuuden sisäänpäin kääntyminen on ikävää. Työurani ensimmäinen pesti oli diakoniapapin virka Helsingin seurakunnissa. – Australian suomalaisten hengellisyys on vakaata ja perinteistä ammentavaa. – Vertaus kadonneesta lampaasta on lähellä sydäntäni. Australia on muuttanut Plitin hengellistä maailmaa. ”Minusta on tullut ekumeenisempi” Plit kokee olevansa edelleen vahvasti suomalainen, vaikka Australia onkin toinen kotimaa. Ensimmäisen kerran todella uskoin, että rukouksella voi saada jotain aikaan, kun Arvid polvistui rukoilemaan ja pyytämään Jumalalta rahaa yhdistykselle. Luterilaisia on Australiassa vain pari prosenttia, suunnilleen saman verran kuin muslimeja ja buddhalaisia. Vanhempi sukupolvi haluaa suomalaista seurakuntaelämää, nuorempaa polvea kiinnostaa lähinnä rippikoulu, Plit kertoo. Saimme heti testamenttilahjoituksia. Kaksikielisyys ei siellä toimi. – Olen ollut lapsena lastenkodissa. – Australian yhdistynyt kirkko Uniting Church kasvattaa jäsenmääräänsä, mutta suuntaus on Australiassakin se, että esimerkiksi jumalanpalvelusten osallistujamäärät vähenevät. Tästä voi syntyä kilpailutilanteita ja kateuttakin
Hän oli Suomessa ensimmäinen, joka puhui velkojen sovittelusta, mikä oli Suomessa tuntematonta vielä 1980-luvulla. Minä sanoin siihen, että olipa hyvä saarna! LINTUJEN JA oravien ruokinta ja niiden arkisten touhujen seuraaminen kuuluvat Keijo Plitin ja hänen puolisonsa Suomen kodin arkeen. – Pyydettiin kasettia, jonka uskonnollisen musiikin päälle äänitettiin muuta musiikkia, ja Raamatun lehdistä sai hyvää sätkäpaperia. Tämä huomioidaan jo vankilapapin koulutuksessa. Plitin mieleen on jäänyt erityisen koskettavina vankien hautajaiset. – Aloite tapaamiseen tulee aina vangilta. Vankilapappina Plit kokee saaneensa enemmän kuin pystyi itse antamaan. Kakolan vankilassa hän on kuullut myös elämänsä parhaan saarnan. askel 11/24 ~ 45. Vangeilla oli myös paljon kysymyksiä liittyen uskoon ja siihen, miten vaikeasta elämäntilanteesta voisi selvitä. – Tärkeintä on kuunnella, olla läsnä ja kohdata ihminen. Pappia käytettiin usein myös hyväksi. Olipa kyse millaisesta vangista tahansa, pelolle ei ole sijaa. Ei ole yksiselitteistä, mikä on rikos ja mikä rangaistus. Se koostui niin jumalanpalvelusten pitämisestä kuin yhteydenpidosta vankien omaisiin, raamattuja keskustelupiirien vetämisestä, rippikouluista ja kirkollisista toimituksista sekä vankien tapaamisista. Vankiloissa ihminen on numero, vaikka hänet pitäisi kohdata ihmisenä, Plit sanoo. Keijo Plit kantoi huolta myös vankien talousasioista ja elämän rakentamisesta vankilasta vapautumisen jälleen. – Syvältä kaivon pohjalta ei näe kuin ylöspäin, yksi vanki sanoi kerran. Moni tuli näistä jälkeen päin kertomaan, kun omatunto alkoi kolkuttaa. ”Sain enemmän kuin pystyin antamaan” Vuodet vankilapappia opettivat paljon elämästä ja ihmisyydestä. – Elämä on mystistä. Vankilapapin työ oli moninaista. Ensimmäiset varat toimintaan kerättiin Yhteisvastuukeräyksellä vuonna 1991. ta Turun Kakolassa sekä noin neljä vuotta entisessä Hämeen lääninvankilassa eli nykyisessä Kylmäkosken vankilassa. Plitin ja muiden vankilapappien sekä seurakuntien aloitteesta syntyi vuonna 1990 Takuusäätiö, jonka tavoitteena on auttaa vapautuvia vankeja sekä muita erityisryhmiä selviytymään velkojen maksusta
Toisinaan toivoin, että puoliso kuolisi ensin. Tai mietin, että olisi kenties parasta, jos kuolisimme molemmat yhtä aikaa ja loppuselvittely jäisi jälkeenjääneiden huoleksi. Toistelin äiti Julianan sanoja kuin rukouslausetta: ”Kaikki kääntyy hyväksi ja kaikki kääntyy hyväksi ja kaikenlaiset asiat kääntyvät hyväksi.” Kaiken menettänyttäkin kannetaan Ero tuli ajallaan voimaan, kukaan ei kuollut, pankki antoi lainaa pienviljelystilan lunastamiseen kokonaan itselle, ja paljon hyvääkin seurasi siitä, mikä aluksi näytti katastrofilta. Kirjassaan Mystical Hope (2001) Bourgeault kuvaa mystistä toivoa JUHA TANSKA TT, Hiljaisuuden Ystävät ry:n toiminnanjohtaja, pienviljelijä Merkintöjä maan äärellä Ju kk a Gr na str öm. Välillä toivoin kuolevani, jottei tarvitsisi kohdata eron aiheuttamia tunteita ja ratkaista käytännön kysymyksiä. Eropaperiaamuna keittiön radio sattui olemaan auki. Kuulin odottamatta hartaudenpitäjän sanat. Mietin silti edelleen mystikon viestiä. Ensimmäinen avioliittoni oli ajautunut umpikujaan. Eivätkä kaikki sairaudet parane, vaan toisinaan johtavat kuolemaan. Hänkin puhuu toivosta, mutta käyttää termiä ”mystinen toivo” erotuksena toivosta, joka viittaa arkiseen toiveikkuuteen tai myönteiseen ajatteluun. 46 ~ askel 11/24 Mystinen toivo syttyy pimeässä V anha indoeurooppalainen lainasana marras viitannee kuolleeseen tai kuolemaisillaan olevaan. Viime syksynä kohtasin Norjassa tämän ajan naismystikon. Siksi marraskuussa täytyy kirjoittaa toivosta. Kannoin vapisevin käsin siihenastisen elämäni painavinta kirjekuorta. Äiti Julianan sanojen horisontti siirtyi mielessäni vähitellen tämän elämän tsemppipuheesta viittaukseksi tulevaan elämään, iankaikkisuuteen, jossa kyyneleet pyyhitään eikä kuolemaa enää ole. Hän lainasi keskiajan Englannissa vaikuttanutta mystikkoa Juliana Norwichlaista: ”Kaikki kääntyy hyväksi ja kaikki kääntyy hyväksi ja kaikenlaiset asiat kääntyvät hyväksi.” Tunnin kuluttua seisoin naapurikaupungin kadunkulmassa ja odottelin valon vaihtumista vihreäksi. Kaikkien erehdysten, vahinkojen ja väärien valintojen seurauksia ei voi pyyhkiä pois. Käräjäoikeuden julkisivu näkyi jo risteyksen takana. Ennen eropaperin täyttämistä olin sekä pelännyt että toivonut avioliiton päättymistä. Kirjekuoressa oli käräjäoikeudelle osoitettu avioerohakemus. Joissain tilanteissa jaoin hänen ajatuksensa rohkaisuksi toisille pelokkaille. Hän oli Yhdysvalloista, episkopaalikirkon pappi nimeltään Cynthia Bourgeault. Käteni tärisivät. Elämänkokemuksen karttuessa oli kuitenkin myönnettävä: ei tässä elämässä kaikki käänny hyväksi. Niinpä päättelin Juliana Norwichlainen tahtoneen sanoillaan välittää toivoa kaikille ahdingossa oleville. Syksyllä seitsemäntoista vuotta sitten toivoin itse kuolevani. Luultavasti iankaikkisuustulkintakaan ei tehnyt täyttä oikeutta hänen viisaudelleen
Mystinen toivo koetaan juuri köyhässä sydämessä, kaikkein tärkeimmistä ulkoisen lohdutuksen lähteistä luopumaan joutuneen ihmisen elämässä, kun mikään tai kukaan ei lupaa, että muutosta vallitsevaan ahdinkoon olisi odotettavissa. Myös sisin elpyy ja ihminen kokee vahvistuvansa. Mystisen toivo ei virinnyt vain Raamatun lehdillä muinaisuudessa tai menneiden aikojen pyhimysten sydämissä. Perheenjäsen, rakastaja, työpaikka, koti tai kotimaa ovat menneet, eikä menneeseen ole paluuta. Jotain ihminenkin voi silti tehdä: opetella elämään hengellistä elämää tässä hetkessä, asettua sanattomana Jumalan läsnäoloon, välttää hätäilyä kohti tulevaa tai pakenemista menneeseen. Yllättävä toivo valtaa myös tämän ajan ihmisiä keskellä tavallista arkea. Ju ha Ta ns ka IHMINEN VOI asettua sanattomana Jumalan läsnäoloon ja välttää hätäilyä kohti tulevaa tai pakenemista menneeseen. Lewis kuvasi keskelle elämää murtautuvia odottamattomia lohdutuksen hetkiä termillä ”ilon yllättämä”. Bourgeaultin kuvaama intiimi läheisyys mystisen toivon yhtenä piirteenä tuo mieleeni imeväisen tai taaperon ja äidin välillä vallitsevan yhteyden. Mystiseen toivoon liittyy voimakas läsnäolon aistimus, kokemus siitä, että on tullut kokonaan kohdatuksi ja toisen läheisesti puhuttelemaksi. Ehkä kaikkein syvällisin kiteytys pimeydessä viriävästä toivosta sisältyy Vanhan testamentin Jobin sanoihin. Hän tuntee iloa ja tyytyväisyyttä. Ja näin tulevat eletyiksi Paavalin sanat filippiläisille: ”Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa.” Käteni tärisivät. askel 11/24 ~ 47 kokemuksena, joka syttyy pimeydessä, tuolla puolen sellaisen optimismin, joka ”halkaisee meren ja kiskoo kaniinit taikurinhatusta”. Siksi sitä voi kuvata sanaparilla mystinen toivo. Ja sitten, kun minun nahkani on riekaleina ja lihani on riistetty irti, minä saan nähdä Jumalan.” Yhteys tuo iloa ja auttaa elpymään Toivo, joka ei ole sidoksissa odotettavissa olevaan suotuisaan lopputulokseen, näyttää elävän kuin omaa elämäänsä, ulkoisista olosuhteista riippumatta. S. Kaiken menetettyään hän sanoo: ”Minä tiedän, että lunastajani elää. Sisältäpäin kumpuava ilo on lahja, jota ei voi itsestä puristaa tai Jumalalta vaatia. Ehkä jonain elämän marraskuun päivänä sydämessä viriää kaikesta huolimatta toivo, mystinen toivo – lahjana. Toistelin äiti Julianan sanoja kuin rukouslausetta: Kaikenlaiset asiat kääntyvät hyväksi. Tapahtuneen vääjäämättömyyden valjetessa mielelle toivottomuus täyttää sisimmän. Olemassaolo virtaa ylitsevuotavan keveänä, mutta keveys ei johdu ulkoisen elämän kepeydestä, vaan kumpuaa sisältäpäin. On tarpeellista kiinnittää katse siihen, mikä on arkista ja lähellä, sillä mystinen toivo koetaan tavallisessa arjessa. Mystinen toivo koetaan tavallisessa arjessa, Juha Tanska kirjoittaa.. Kirjailija C. Hän sanoo viimeisen sanan maan päällä
Kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia. J oitakin vuosia sitten animaatioyhtiö Pixar julkaisi elokuvan Coco. Sen viettämiseen kuuluu, että kuolema hyväksytään osaksi elämää, mutta myös se, että kuolemaa pilkataan. Lopulta hän pelastaa esi-isänsä maineen. Tarina on riipaiseva ja samaan aikaan kaunis: siinä kuvataan sukujen taakkoja, niistä vapautumista ja oman polun löytymistä. Yhdelle pyhäinpäivän hiljaisuus on hoitavaa ja tarpeellista, toista auttaa kuolleiden päivän huumori ja kolmas nauttii halloweenin naamiaisista. Pyhäinpäivä, halloween vai kuolleiden päivä. Kuolema ei saa viimeistä sanaa. Elokuva jäi mieleen, ja samalla tulin oppineeksi jotakin itselleni vieraasta juhlaperinteestä. Latinaisessa Amerikassa Dia de muertos on monipäiväinen juhla. Menetysten kanssa eläminen on toisinaan ylivoimaisen raskasta. KAIKKIA NÄITÄ eri juhlaperinteitä yhdistää pyrkimys käsitellä kuolemaa ja menetyksiä – ja päästä niiden kanssa eteenpäin. Kuolemasta ja kuolemanjälkeisestä elämästä puhuminen on vaikeaa. Meksikolainen Dia de muertos eli kuolleiden päivä kuvattiin elokuvassa värikkäästi ja upeasti. Toisinaan kuolemalle nauraminen ja jaettu hauskuus keskellä vuoden pimeintä aikaa voivat olla juuri sitä, mitä ihminen eniten tarvitsee. Halloween-nimen taustalla on englannin sana All-Hallows-Eve, kaikkien pyhimysten aatto, eli pyhäinpäivän aatto. ERIL AISIA JUHL APERINTEITÄ ei tarvitsekaan asettaa vastakkain. Kaikki mikä auttaa eteenpäin ja saa pohtimaan elämän suuria kysymyksiä, on varmasti tarpeen. Haudoille viedään kynttilöitä ja muistellaan edesmenneitä sukupolvia. Halloweeniä vietetään lokakuun lopussa ja pyhäinpäivää marraskuun alussa: halutessaan voi viettää vaikka useamman tärkeän, erilaisen hetken ja juhlan. Suomalaisessa perinteessä, keskellä vuoden pimeintä aikaa, on tapana viettää pyhäinpäivää hieman hillitymmin menoin. Viime vuosina myös amerikKati Pirttimaa TUOMASPAPPI 48 ~ askel 11/24. Latinalaisessa Amerikassa kuolema hyväksytään kuolleiden päivänä osaksi elämää, mutta sitä myös pilkataan. Siinä pieni Miguel-poika etsii omaa tietään ja joutuu kuolleiden päivänä tempaistuksi kuolleiden valtakuntaan etsimään esi-isäänsä. Rukous kalaistyyppisen halloweenin viettäminen naamiaisineen ja kepposineen on yleistynyt Suomessa. Muisteleminen ja pysähtyminen suuren mysteerin edessä ovat yksi tapa päästä eteenpäin ja vaalia hyviä muistoja
Rakastava Jumala, rohkaise häntä, jonka mieli on musta ja joka ei jaksa elää. askel 11/24 ~ 49. Rakastava Jumala, lohduta heitä, jotka ovat menettäneet rakkaansa. Tahdotko, että puolestasi rukoillaan. Aamen. Rakastava Jumala, anna uusi toivo hänelle, joka kamppailee syömishäiriön kanssa. Auta puolisoa ja lapsia jaksamaan, anna apusi sairauteen. Käsittelemme viestit luottamuksella. Ajatuksia lukijoiden rukouspyynnöistä Rakastava Jumala, katso lempeästi häntä, joka haluaa aloittaa kaiken alusta. Lohduta surevia, anna jälleennäkemisen toivo. Anna hänelle tukijoita ja rinnallakulkijoita. Rakastava Jumala, auta eteenpäin häntä, joka on menettänyt työnsä ja jonka talous on kaaoksessa. Tai kuoressa osoitteella Askel, PL 279, 00131 Helsinki. Kirjoita ”Rukouspyyntö” kuoren vasempaan ylälaitaan. Hänet, jonka kutsuit kotiin kesken kaiken, hänet, joka sai elää pitkän elämän, ja hänet, jonka elämä oli vain pienen hetken mittainen. Rakastava Jumala, ole lähellä meitä jokaista. LÄHETÄ PYYNTÖSI sähköpostilla osoitteeseen askel.toimitus@kotimaa.fi otsikolla ”Rukouspyyntö”. Sinun silmissäsi ja suunnitelmassasi jokainen elämä on täydellinen. Anna elämän palasten löytää paikkansa. Rakastava Jumala, auta perhettä, jonka vanhempi on sairastunut vakavasti. Rukouspyyntöni: PYYNTÖSI PUOLESTA rukoillaan Helsingin Mikael Agricolan kirkon Tuomasmessun rukousryhmässä ja myös Tuomasmessun yhteydessä kerran kuussa. Rohkaise myös hänen läheistään, joka on huolesta sairas
TEKSTI: EMILIA KARHU • KUVAT: RAMI MARJAMÄKI 50 ~ askel 11/24. Sukutilan ilot ja surut Maanviljelijän on otettava vastaan mitä taivaasta annetaan, olipa se sitten vettä tai poutaa. Kärjen tilaa on viljellyt sama suku jo 1500-luvulta lähtien. Yrittäjän vaihtuessa on tärkeää sopia tarkasti vallasta ja vastuista, sanoo nykyinen isäntä Matti Kärki. Vuosisatojen aikana on koettu kärsimystä ja varjelusta. Aina ei ole mahdollista ennustaa sitäkään, kuinka sovussa tai riitaisasti maatilan sukupolvenvaihdos sujuu
K eväällä 1977 vietettiin Tampereella Ahlmanin Maamiesja emäntäkoulussa toveripäiviä. Noiden toveripäivien jälkeen Mikko ja Marjukka Kärjestä tuli pari. Yhteisissä illanvietoissa tulevat isännät ja emännät pääsivät kuitenkin seurustelemaan hieman vapaammin. Armo Kärki opiskeli ennen sotia teologiaa ja asui Helsingissä Heränneitten Körttikodissa. Onnekseen hän viihtyy luonnossa ja kokee olevansa osa sitä. Perheeseen syntyi 12 lasta, joista yksi kuoli nuorena leukemiaan. Niiden mukaan maatila piti jättää kokonaisena sille pojalle, joka sen parhaiten suvulla säilyttää. askel 11/24 ~ 51. Mikko kuvaa isäänsä järkähtämättömäksi ja vähäpuheiseksi ihmiseksi, jolla oli vikansa. Hän oli nuori ja herttainen tyttö, Mikko kertoo. Kahdella pojalla oli kehitysvamma. – Ihastuin Marjukan aitouteen. Mikko päätyi Hyvinkäälle Ahdenkallion kartanoon tilanhoitajaksi ja viihtyi vastuullisessa tehtävässä yli seitsemän vuotta. Lisäksi talossa piti vaalia herännäisyyttä, käydä herättäjäjuhlilla ja huolehtia, että myös lastenlapset kastetaan kirkon jäseniksi, Mikko kertoo. Vuosisadan alussa perustetussa oppilaitoksessa oli perinteinen kuri ja järjestys. – Minuun vetosi se, että Mikko oli reipasotteinen nuori mies, Marjukka muistelee. Sodan käynyt isä, majuri Armo Kärki oli menehtynyt jo vuonna 1969, vain 54-vuotiaana. Muistan, kuinka isä pyysi veljeni kuoleman jälkeen minua soittamaan heränneiden ylioppilaiden kuoron levyjä hämärässä vierashuoneessa. Mikko kuuluu sisarussarjan nuorempaan päähän. – Äitini sai isältä tämän kuolinvuoteella kolme määräystä. Ne jäivät kuitenkin lukuisten hyvien töiden ja aikaansaannosten varjoon. Mikon valmistuttua aika ei ollut vielä kypsä sukupolvenvaihdokselle ja perikunnan purkamiselle. Siionin virret olivat rauhoittavia ja tyynnyttäviä nuorelle pojallekin. – Hän pyrki elämään körttiläisen uskonsa mukaisesti ja ottamaan muut huomioon. Sahalahdella maatilalla kasvanut Marjukka työskenteli Tampereella hammaslääkärin vastaanottoaMATTI KÄRKI, 36, ei ole koskaan miettinyt, mitä haluaisi tehdä tai mikä ammatti hänelle sopisi. Lapsesta asti oli selvää, että hänestä tulee Kärjen 22. Armo Kärjen kolme ohjetta Kun Mikko valmistui maatalousteknikoksi 1978, oli Kärjen tilaa Lempäälän Säijän kylässä pyörittänyt jo 10 vuotta Mikon määrätietoinen äiti Hilkka Kärki yhdessä perikunnan kanssa. Tuolloin nuorilla ei ollut vielä aavistustakaan siitä, miten raskaita vaiheita elämä toisi myöhemmin eteen Kärjen tilalla. Talvisodan myötä pappiskutsumus kuitenkin vaihtui haluun jatkaa työtä sukutilalla, joka oli ollut Kärjen suvulla jo ainakin vuodesta 1540. Kasvit ja eläimet kiinnostavat. isäntä
Hän suri myös sitä, miten raskasta kaikki oli hänen omille lapsilleen. Pelkkä oma kova pää ei riitä joka kohdassa. Lama-aikana korkoja maksettiin enemmän kuin pariskunnalla oli tuloja, mutta jotenkin siitäkin selvittiin. 2000-luvun alkupuolella Mikko Kärjen sisarusten välit kriisiytyivät uudelleen äidin terveydentilan heikennyttyä. Vuonna 1998 syntyi Kärjen tilan nykyinen isäntä Matti. Osa sisaruksista ei tähän suostunut, joten perhe asui vuokralla Tampereella. Kalle kuitenkin vetäytyi isännyydestä viime metreillä, jolloin äiti osoitti pesäosuutensa Mikolle. Mutta tässä työssä saa olla oman itsensä herra, Marjukka sanoo. Ja kyllä koen, että minua on varjeltu. Mikko on aina nauttinut luonnossa liikkumisesta ja luonnon ihmeistä. Perikunnan jäsenenä hän ajatteli, että voisi lunastaa kotitilasta Lempäälästä puolen hehtaarin tontin omakotitaloa varten. Välit tulehtuivat ja menivät poikki moneen suuntaan. Isän tekemän testamentin ansiosta äiti omisti tilasta kolme neljäsosaa ja jokainen elossa oleva sisarus lakimääräisen osansa 1/44. Elämän oli kuitenkin jatkuttava. – Maatilalla ollaan luonnon armoilla ja se on otettava vastaan, mitä taivaasta annetaan. Marjukka kertoo joskus miettineensä vaikeuksien keskellä, mitä kaikkea Jumala sallii. Hilkka-äiti ryhtyi pohtimaan joidenkin nuorempien lastensa kanssa sukupolvenvaihdosta. Mummuaan hän kuvaa voiKiitän usein siitä, että asiat ovat nyt näinkin hyvin. En minä oikein edes osaa riidellä, Marjukka kertoo silmät kyyneltyen. – Illalla pistän kuitenkin aina käteni ristiin ja päivälläkin kiitän usein siitä, että asiat ovat nyt näinkin hyvin. Sisaruksista neljä vastusti kiivaasti päätöstä, jonka valmistelusta he eivät olleet saaneet tietoa. Perheen nuorimmat tytöt Minette ja Mikaela syntyivät 1992 ja 1995. 52 ~ askel 11/24. – Jo silloin hoksasin, että luonnon tutkiminen auttoi, jos joku vaikka kiusasi koulussa. Linnunpönttöjen tekeminen on ollut Mikolle tärkeä harrastus pikkupojasta lähtien. Luonto hoitaa ja kiitosaiheitakin on Mikko ja Marjukka Kärki näkevät maataloustyössä paljon hyvää. Isännyys itsestäänselvyytenä Kärjen tilan nykyinen isäntä Matti asuu edesmenneen Hilkka-mummun talossa. Mikko piti varmana, että äiti antaa tilan perinnöksi nuorimmalle veljelle Kallelle. Kehitysvammaiset veljet jäivät äidin kanssa vanhaan päärakennukseen. – Myös neljä lastenlasta, Niilo, Lotta, Ester ja Lauri tuovat elämään sisältöä, Marjukka hymyilee. Kärjen luomutilalla luonnon lain alaisuuksia on kuunneltu erityisen herkällä korvalla. Prosessi jouduttiin tekemään Mikon mukaan vaikeimman kautta ja se tuli maksamaan paljon. Marjukka ei halunnut nimeään kauppakirjaan. – Aina olemme saaneet apua, kun olemme pyytäneet. Vuonna 1986 perhe muutti Tampereelle, kun Mikko Kärki aloitti työt Osuuskunta Maito-Pirkassa tuotantoneuvojana. Suojellakseen perhettään Mikko turvautui jopa lähestymiskieltoon. Kriisistä toiseen Kesällä 1979 juhlittiin pariskunnan häitä Marjukan kotitilalla. Itselläni on vain yksi veli ja sain Mikon siskoista siskoja. Hän huolehti karjanhoidon ja lastensa lisäksi vanhasta emännästä parhaansa mukaan ja tuli anoppinsa kanssa toimeen, muttei tahtonut jaksaa enää jatkuvia riitoja ja syytöksiä. Mikko toimi 1990-luvun puolivälissä luomutuotannon pioneerina. – Tykkäsin tulla isoon sukuun, ympärillä oli aina elämää. Samalla kauppakirjalla kaksi veljeä myi osuutensa Mikolle ja pienellä viiveellä myös kaksi siskoista. Nuori pari kävi aktiivista kirjeenvaihtoa ja tapaili silloin tällöin. Vuonna 1995 pesänjakoprosessi oli vihdoin maalissa. Marjukka on ammentanut voimaa ja elämäniloa käsitöistä. Mikko kertoo olevansa kiitollinen hyvästä terveydestä ja perheen uskollisista ystävistä. Luonnossa vastaan tulee aina positiivisia yllätyksiä ja mieli lepää, Mikko sanoo. Äärimmäisen tulehtuneessa tilanteessa Marjukan voimat alkoivat loppua. Hyvinkään vuosina perheeseen syntyi kaksi tytärtä Minna ja Maija. Mikko ja Marjukka ryhtyivät kuitenkin rakentamaan uutta taloa samaan pihapiiriin Hilkka-äidin kanssa vuonna 1991. pulaisena. Ohjeita pyydettiin myös maaseutukeskuksen sukupolvenvaihdoksiin erikoistuneelta agrologilta. Viime aikoina hän on kutonut villasukkia synttärilahjoiksi, tuliaisiksi ja hyväntekeväisyyteen. Olisin niin halunnut pysyä hyvissä väleissä. Lypsykarjasta luopumisen jälkeen hän kouluttautui vuonna 2016 pukuompelijaksi. Kauppakirja sai kuitenkin lainvoiman ja Mikko haki pesänjakoa. Hän neuloo, ompelee ja virkkaa
Marjukka Kärjen sydäntä lähellä ovat käsityöt. – Luomuviljely on haastavaa. Salin seinältä katsoo vakavana Matin isoisän isoisä August Kylä-Kärki, joka oli Hintsalan Kärjellä isäntänä 1920-luvun lopulle, kuolemaansa asti. – Ajattelen, että Jumala on kaikkivoipa ja kaikkivaltias. Hän antaa turvaa ja motivoi tekemään hyvää. Pelloilla kasvaa vehnää, ohraa, ruista ja kauraa sekä erilaisia nurmiseoksia. Hilkka kuoli 85-vuotiaana vuonna 2005. Olen isänmaallinen ja puolustushenkinen kuten suvussa on ollut tapana. makkaaksi ja temperamenttiseksi matriarkaksi, jonka mailla ei tehty mitään ilman että mietittiin, mitä mummu tästä ajattelee. Opiskellessa hän osallistui evankelisten opiskelijailtoihin eli palasi suvun hengellisyydessä isoisän isän jalanjäljille. Augustin jälkeen tila jaettiin neljään osaan ja siirrettiin uusjaossa Pyhäjärven toiselle puolelle Vesilahden Säijään. Matti tunnistaa itsessään paljon Kärjen piirteitä. – Minulle on äärimmäisen tärkeää, että se mitä sovitaan myös pidetään. Arvostan kristillisiä perinteitä, vaikken aina niiden mukaan eläkään. Armeijaura oli ainoa vaihtoehto, joka joskus kävi mielessä. askel 11/24 ~ 53. Kaipaan kaikessa selkeyttä. Koko lapsuuden kuulin sukututkijoiden, mummun ja isän muistoja Kärjen tilan pitkästä historiasta ja takaraivossani tiesin, että minusta tulee 22. MIKKO KÄRKI on intohimoinen linnunpönttöjen tekijä. Häntä kiehtoo erityisesti se, miten biologisia, kemiallisia ja fysiologisia olosuhteita pitää säädellä, jotta maa antaa mahdollisimman hyvän sadon. Matin lapsuudesta alkaen hänelle ja kaikille perheenjäsenille oli jostain syystä selvää, että hänestä tulee tilan jatkaja. Opiskellessaan Seinäjoen ammattikorkeakoulussa agronomiksi Matti innostui alasta aidosti. Olen oppinut isältä paljon ja syventänyt koulussa osaamistani. Kärjen isäntä. Matti Kärki viljelee nyt 180 hehtaarin alaa, josta omaa peltoa on 45 hehtaaria. – En ole koskaan vakavissani miettinyt, mitä haluaisin tehdä tai mikä ammatti minulle sopisi. Tila on kannattava ja haaveilen, että liiketoiminta voisi kasvaa, mutta työmäärä pysyisi silti kohtuullisena
– Epäsuorasti kärsin kuitenkin siitä, että vanhempieni elämä oli niin vaikeaa. HILKKA JA Armo Kärki vihittiin Laihian pappilassa 29. Omien sisarustensa kanssa Matilla ei ole koskaan ollutkaan ongelmia. Kunnostimme yhdessä tietä, joka johtaa molempien tiluksille, Matti kertoo. MARJUKKA JA Mikko Kärki ovat kiitollisia hyvästä terveydestä ja uskollisista ystävistä. – En tähde tästä talosta kuin jalat edellä, Mikko naurahtaa. Lisäksi onnistunut sukupolvenvaihdos vaatii Matin mukaan maatilan taloudellisten mahdollisuuksien selvittämistä sekä kauppahinnan, joka turvaa eläkkeelle jäävien maanviljelijöiden elämän. Mikon mukaan pitää neuvotella niin kauan, että asioissa päästään järkiperustein ratkaisuun ja sen jälkeen ”pulinat pois”. Tilalla järjestettiin usein talkoita, joissa oli mukava tunnelma. Joskus mietin myös, miten paljon omien mielialojeni nykyiset heilahtelut tai haasteet läheisissä ihmissuhteissa johtuvat niistä asioista. Hän painottaa, että on tärkeää, että luopuva yrittäjä on oikeasti valmis luopumaan vallasta ja vastuusta. Tekemisestä ei ole pulaa eläkkeelläkään. Marjukka toteaa, että sukupolvenvaihdokseen ei kannata ryhtyä, jollei sitä pysty tekemään sovussa. Matti osti tilan isältään. Puolentoista kuukauden päästä häistä Armo lähti jatkosotaan ja nuori emäntä jäi vastuuseen Kärjen tilasta. Pari vuotta sitten oli mukava tutustua paikallisessa metsästysseurassa setääni, joka on ollut vastapuolella. – Minun on vieläkin vaikea viettää vapaa-aikaa tai miettiä, mitä haluaisin tehdä. – Edellinen sukupolvenvaihdos kaikkinensa oli hirvittävä tragedia. Edellinen sukupolvenvaihdos kaikkinensa oli hirvittävä tragedia. Sellaisten asioiden pohtiminen ei ollut koskaan lapsena relevanttia. Samassa pihassa hyvässä sovussa Kärjen tila siirtyi Matille 2019. 4. Nykyään Kärjen pihapiirissä eletään hyvässä sovussa. Ymmärrän eri osapuolia. Aikuisten tarinoita oli kiva kuunnella ja kello 12 mentiin aina porukalla syömään. Mitä minä haluan. Mikon ja Marjukan omistukseen jäi ainoastaan heidän rakennuttamansa uusi asuinrakennus. Kesälomia ei käytännössä juuri ollut, koska tilan töihin tarvittiin kaikkia kynnelle kykeneviä. – Ely-keskuksen ja ruokaviraston tarkastajana näin usein, että 80-vuotias vanha isäntä vastaa kaikkiin kysymyksiin, eikä 55-vuotias nuori isäntä sano mitään. – On hyvä, jos edellinen isäntä antaa neuvoja pääasiassa silloin, kun kysytään. Matin sukupolvi on osin elvyttänyt myös katkenneita serkussuhteita. Lapsuutta varjostaneet sukuriidat eivät suoraan vaikuttaneet Matin elämään. Tiedostin, että en itse halua samanlaiseen tilanteeseen, Matti kertoo. 54 ~ askel 11/24. Ymmärrän täysin eri osapuolia samalla kun ajattelen, että vanhempiani on kohdeltu kohtuuttomasti. Mieleen on jäänyt, että töitä tehtiin lujasti. 1941
Katsojat ja kuulijat ovat eri puolilta Suomea ja ulkomailtakin. Voit tukea toimintaamme rukoilemalla, osallistumalla sekä rahallisesti. askel 11/24 ~ 55 T uomasyhteisön sydän on Tuomasmessu. Viikkotoiminnan lisäksi Tuomasyhteisö toteuttaa monipuolista pienryhmätoimintaa ja koulutusta hengellisen kasvun tukemiseksi. Seurakuntapäättäjä: ehdota kerättäväksi kolehti Tuomasyhteisö ry:n työn tukemiseen: FI23 5541 2820 0124 00, viite 350035.. Tuomasyhteisön yhdessä Helsingin seurakuntayhtymän kanssa toteuttamat viikkorukousvideot ovat saaneet lukuisia katselukertoja eri puolilta Suomea. Seuraavan kerran tapaaminen järjestetään Jaetut eväät -jumalanpalveluspäivien yhteydessä Turussa toukokuussa 2025. Pienen yhdistyksen vaikutus on paljon kokoaan suurempi. Jokaisen puolesta rukoillaan yhteisön rukousryhmissä. Kuukausilahjoittamisesta, merkkipäiväja testamenttilahjoituksista lisää tietoa: www.tuomasmessu.fi/lahjoita. KATI PIRTTIMAA Tuomasyhteisön tuottama sivu Tuomasyhteisö tavoittaa ja koskettaa laajasti! Yhteisön toiminnan toteuttamiseen tarvitsemme niin jäsenten, tukijoiden kuin seurakuntien tukea. Tuomasyhteisön rukousavustajakoulutus on harvoja maallikoille tarjolla olevia sielunhoidollisia sisältöjä käsitteleviä koulutuksia Suomessa. Vapaaehtoisia vastuunkantajia on Tuomaskollektiivissa kuutisenkymmentä ja vaihtuvissa eri tehtävissä useita satoja. 11 000. Rukousavustajakoulutus on monelle tärkeää kristittynä kasvamisen aikaa, ja sen kautta löydetäänkin usein oma paikka ja tehtävä yhteisössä ja seurakunnassa. Tuomasyhteisön tuottamia messulaulukirjoja – uusimpana vuonna 2023 julkaistu Messulauluja 3 – käytetään Tuomasmessujen lisäksi myös laajasti seurakunnissa ja kuorotoiminnassa. Tuomasmessuja järjestetään monissa seurakunnissa eri puolilla Suomea, joissakin kerran kuussa ja toisissa muutaman kerran kaudessa. Tuomasyhteisö ry:llä on neljä työntekijää: päätoiminen tuomaspappi Kati Pirttimaa, osa-aikainen muusikko Inna Vintturi, yhden päivän viikossa työskentelevä yhteisönrakentaja Julia Jäkkö sekä talousvastaava Hanna Haavikko. Rahankeräyslupa RA/2020/685. Tuomasyhteisö ry kokoaa kaikkia Tuomasmessuja toteuttavia seurakuntia ja yhteisöjä yhteen. Myös jatkossa rukousavustajakoulutus toteutetaan samaan tapaan. Mikael Agricolan kirkossa Helsingissä Tuomasmessuihin osallistuu vuosittain noin 12 000 kävijää, laadukkaiden striimien katseluita YouTubessa on yli 60 000, ja Radio Dein kautta kuulijoita oli joka viikko 7 000–10 000. Tuomasmessun elementit, vahva esirukous, monipuolinen musiikki ja suuri vapaaehtoisten toteuttajien joukko, ovat mukana näissä kaikissa. Vuosittain esirukouspyyntöjä messun, nettisivujen, Askel-lehden ja tekstiviestien kautta tulee yhteensä noin 13 000. Viimeisin koulutus toteutettiin hybriditoteutuksena, ja siihen oli mahdollista osallistua myös Helsingin ulkopuolelta. Vapaaehtoisten työtunteja oli viime vuonna n. Kaikesta toiminnasta ovat päävastuussa vapaaehtoiset. MobilePay 75221 tai pankkitili: FI97 5541 2820 0124 26, viite 3010. Tuomasyhteisön Tuohus-kuoro on tehnyt levyn sekä Yleisradiolle kantanauhan Taizé-lauluja suomeksi. Nämä laulut soivat usein Yle Radio 1:ssä
Ikää yli 80 ja aina menossa. Tico taas aidan yli ja itse perässä. Laahustamme kirkon vierestä, omenat putoilevat säkistä jättäen syntien jäljet. LAMPUN PATTERIT ovat huonot. Vaisto kuiskailee korvaan, että kaikki ei ole kunnossa. Heittelen Ticolle omenoita ja sanon, että kohta on lähdettävä pakomatkalle. Talvilajikkeet saavat omenapuun oksat taipumaan melkein maahan. Ja selvisi, että joka puolella on valvontakameroita. Lapsuuden kummitukset hyppivät muistista ulos rellestämään. Näytän kasvoillani, että puhutaan hiljempaa. Ticolla on pipo, joka tekee siitä – no vähän tunnistamattoman. S yksyinen ilta leijuu ympärillä. Maistan palan omenasta, näinhän teki myös joku tyyppi aikojen alussa ja seurausten luvattiin olevan kauheat. Ticon ja minun kolmas ryöstöilta on kohta asettumassa käsiin, taskuihin ja isoon muovipussiin. Vaahtokarkkia muistuttava kuu ilveilee taivaalla hymyillen. Tico pomppii iloisesti edessäni hieman jäisellä polulla. Selvisimme lievän pehmeällä nuhtelulla ja huumorilla. Aikuinen ihminen on tosissaan ja jopa innoissaan omppuvarkaissa! 56 ~ askel 11/24. Joku matelijakin liittyy saagaan. Otettiin pari omenaa tuosta puusta. Onneksi vaahtokarkin päällä osin seisoskellut pilvi päättää jatkaa matkaa. Kolme omenaa Jumalalle aamiaiseksi Koiran elämää Teemu Rinne • nurmijärveläinen toimittaja Tunne on nolo. Ticolle iso osa iloa on, että se keksi, kuinka voi itse hypätä ja napata omenan puusta. Sitten iskee paha muistikatko. ”Omenavarkaisiin te olette menossa”, hän sanoo niin kovalla äänellä, että Vantaalle saakka kuuluu. En näe ketään, en kuule mitään, mutta… Kävelen kumarassa muutaman hitaan varjoaskeleen. Ticolla on omena suussa ja kaiken huipuksi piikkilanka on tehnyt armottoman viillon syntiseen jätesäkkiin ja myös taskustani pullahtaa pari omenaa. Näytän Michelin-ukolta. Pääsemme taskulamppuni valossa lähimpien puiden luokse. Mummo räjähtää nauramaan! Samassa repäisen lahkeen irti verkkareistani. Itse kuljen varovaisesti, mutta olen varma, että otsassani lukee isoin kirjaimin ROSVO. Omenavarkaus! Kirkon kiinteistöjen pihoilla on lukuisia omenapuita, joista kukaan ei ihme kyllä poimi hedelmiä, paitsi me. Tico syö yhden ja loput ovat sitten hänen mielestään palloja. Mutta vinkiksi muille: Älkää varastako Nurmijärveltä omenoita. Porttikin olisi vieressä, mutta sen avaaminen muistuttaa Tuomion kellojen kumeaa sointia. Vastaan, että iltalenkillä. Tämäniltainen kohteemme on kirkon vieressä jämäkästi seisova puutalo. Pimeys ympärillä on sakeaa ja vähän pelottavaa. Jumalalle aamiaiseksi. Vauhdilla mätän omenoita taskuihin, jätesäkkiin ja housujen taskuun. Kaivan säkin pohjalta kaksi omenaa ja laitan ne Ticon omenan viereen. Tunne on nolo. Aikuinen ihminen on oikeasti, tosissaan ja jopa innoissaan omppuvarkaissa! JUURI KUN olen astumassa piikkilangan ylitse, puolituttu karjalaismummo täräyttää kirkonkylän kovimmalla äänellä: ”Mitäs työ täällä puuhailette tähän aikaan, tässä olis porttikin.” Tämä herttainen mummo on tuttu kaikille kylällä. Kaveri oli tuttu kirkon työntekijä, tai ainakin sinnepäin. ”Millä asioilla”, kuuluu synkkä huuto. Nostan Ticon piikkilanka-aidan yli varovasti. Eeva vai Aatami. Pisara valoa lisää. Se toimii päivisin jonain lastentarhana, tai sinne päin. Kauniin sininen, aidatulla alueella. Kuin salmiakkipallot kiertäisivät verenkierrossa. Samassa pieni häpeä juoksee pitkin kroppaa. Ja jatkaa sitten kertomalla tarinaa parista evakkoreissusta Karjalasta. Ja sitten, valtava valonheitin syttyy ja valaisee meidät, kuin olisimme Barbadoksen rannalla keskellä päivää. Tämä kiinnijääminen olikin siis osin vitsi. Oli pakko tunnustaa näkymättömälle valonkantajalle. Portaiden kohdalla Tico hyppää kirkon luokse ja pudottaa omenansa oven eteen
Ju kk a Gr an stö m askel 11/24 ~ 57. Ticolle iso osa iloa on, että se keksi, kuinka voi itse hypätä ja napata omenan puusta, Teemu Rinne kirjoittaa. TALVILAJIKKEET SAAVAT omenapuun oksat taipumaan melkein maahan
58 ~ askel 11/24
askel 11/24 ~ 59 Pixabay Tämä maisema meille annettiin: nämä ihmiset karun maan, tämä hiljainen haikeus askeliin, mielen kaipaus tulevaan. – Anna-Mari Kaskisen runosta Hetki luonnossa. Tämä elämä meille annettiin: kaunis, raskas ja rosoinen, ja kuitenkin lepää yllä sen säde ikuisen rakkauden
Saaren rantoja puolestaan koristavat ainutlaatuiset, kalkkikivestä muodostuneet raukit. 60 ~ askel 11/24. Tervetuloa nojatuolimatkalle kesäiselle satujen saarelle! TEKSTI JA KUVAT: GUN DAMÉN Gotlannin suotuisa ilmasto ja maaperä sekä paikallisten rakkaus ruusuihin tekevät Visbystä ruusujen kaupungin. Ruusujen ja raukkien saari Ruotsin suurin saari Gotlanti kätkee sisäänsä muun muassa kuvankauniin keskiaikaisen ruusujen kaupungin Visbyn sekä Peppi Pitkätossu -elokuvista tutun Huvikummun
Sen sijainti Itämerellä teki siitä tärkeän kauppapaikan ja merenkulun solmukohdan jo 1100-luvulla. Suotuisa ilmasto sekä kalkkipitoinen maaperä ja historialliset, suojaavat muurit luovat kukkien kasvulle sopivan mikroilmaston. Kuuluisin ja kuvatuin ruusukatu on Fiskaregränden. Kierros antoi hyvät eväät kaupungissa navigointiin ja auttoi hahmottamaan eri porttien sijainnit. Ruusujen kukinta kestää yleensä Visbyssä kesäkuun loppupuolelta elokuun loppupuolelle, riippuen askel 11/24 ~ 61. Lisäksi poikkeukselliseen ruusuloistoon vaikuttavat varmasti myös paikkakunnan pitkät perinteet ruusujen hoidossa. Visbyn kehämuuri on Pohjois-Euroopan parhaiten säilynyt kaupunginmuuri. Olin näkevinäni vilahdukselta myös dekkarihahmot Knutaksen ja Jacobssonin. S aavuin kesäkuun lopulla Visbyn kuumaan iltaan. Kun satamasta lähti kävelemään kohti itäistä porttia, sai kavuta aikamoisen ylämäen. Eniten yllättivät kaupungin suuret korkeuserot. Visbyn kuuluisa kehämuuri rakennettiin 1200-luvun jälkipuoliskolla ja sitä korjattiin ja laajennettiin 1300-luvulla. Muurin merkitsemä Visbyllä on pitkä historia. Lisäksi ruotsalaisten naistenlehtien jutut saaren kesäidyllistä ovat saaneet minut unelmoimaan tästä reissusta. Muurin itäiseltä portilta oli hyvä hypätä muiden turistien kanssa pikkujunaan ja tuksutella ympäri kaupunkia. 1200–1300-luvuilla kaupunki oli yksi Hansaliiton tärkeistä kaupankäynnin keskuk sista. Folhammarin raukkialueella voi tavata ikivanhoja kivettyneitä hahmoja. Siis hyvät kengät jalkaan ja ruusuja ihailemaan! Romanttinen ruusujen kaupunki Visbytä on tituleerattu ruusujen kaupungiksi ja Ruotsin romanttisimmaksi kaupungiksi, eikä syyttä. Ruusujen loiste, meren välke, lukuisat rauniot, vallihautojen ruohokentät, tori ympäristöineen ja kasvitieteellinen puutarha – näistä kaikista sai herkulliset makupalat kierroksella. Nykyisin muuri on 3,4 kilometriä pitkä ja noin 11 metriä korkea. Lentokenttä sijaitsee noin 15 minuutin ajomatkan päässä kaupungista. Visby merkittiinkin UNESCOn maailmanperintöluetteloon vuonna 1995. Mielikuvani saaresta perustuu paljolti Mari Jungstedtin Gotlanti-nimiseen dekkarisarjaan, jossa Anders Knutas ja Karin Jacobsson ratkovat verisiä murhia uskomattomissa ympäristöissä. Läheisellä Ljugarnin rannalla voi syödä sahramipannukakkua kyytipojaksi. Komeampaa olisi ehkä ollut saapua meritse suoraan satamaan ja kaupungin ytimeen. Muurissa oli alkujaan 29 tornia, joista 27 on säilynyt
kesän säistä ja ruusulajikkeista. Raukki sijaitsee noin neljä kilometriä Visbystä pohjoiseen. Toinen tärkeä tapahtuma Visbyssä on Keskiaikaviikko. Heinäkuu on tavallisesti kukinnan huippuaikaa. Bongasin sieltä muun muassa Magdalena Anderssonin, joka toimi Ruotsin pääministerinä 2021–2022 ja oli virassaan maan ensimmäinen nainen. Korkea Pyhän Marian tuomikirkko oli muutenkin hyvä maamerkki, jos kaupungin hahmotus hetkeksi katosi. Kokonaiset kadut hehkuivat ruusuisina, ja varisseet terälehdet olivat kuin tervetulotoivotuksia mukulakivikaduilla. Väriskaalassa löytyi punaisen voimaa, pinkin pirteyttä, oranssin hehkua, keltaisen lämpöä ja valkoisen viattomuutta. Silloin kaupungissa on keskiaikamarkkinat ja Raukkien nuorisolainen, filosofinen Näkinkenkäsimpanssi, tähyää kohti Snäcksundetin uimarantaa. 62 ~ askel 11/24. Keskuslava sijaitsee kauniissa Almedalin puistossa. Visbyn piispantalo löytyy tuomiokirkon tuntumasta. Kiersin kaupunkia sekä kirkkaassa auringonpaisteessa että lempeän keltaisessa iltavalossa, ja samat ruusut näyttivät eri puolia kauneudestaan erilaisessa valaistuksessa. Elämä oli hetken kuin ruusuilla tanssimista. Ja se tuoksu, aivan huumaava. Ruusuja kasvoi pittoreskien pikkutalojen ovenpielissä, ja köynnösruusut ympäröivät värikkäitä ikkunaluukkuja tai kasvoivat pitkin seiniä. Ruusuja oli monen muotoisia, kerroksellisia, suuria ja pieniä. Näköalapaikka ja maamerkki Visbyn tuomiokirkon takana olevalta Klintenin näköalapaikalta avautui laaja näkymä keksiaikaisen kaupungin kattojen yli Itämeren auringonlaskuun. Almedalsveckan on vuosittain järjestettävä poliittinen ja yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma, joka tuo kaupunkiin politiikkojen kärkikaartin sekä eri järjestöjen lobbareita ja mediaväkeä. Ihana yhdistelmä. Ja tämä kaikki yltäkylläisyys puski läpi vaatimattomista kasvupaikoista mukulakivien välistä. Tänä kesänä toukokuu oli lämmin, joten kesäkuun loppupuolella ruusun terälehtiä oli jo varissut talojen edustoille, mutta ruusut olivat vielä hehkeinä. Olin Visbyssä Almedal-viikon alkaessa, joten kuuntelin tuomiokirkon avajaisjumalanpalveluksessa sekä Ruotsin arkkipiispaa Martin Modéusta että Visbyn piispaa Erik Eckerdalia
Voit ihailla auringonlaskua vaikkapa Rakkauden portilla. askel 11/24 ~ 63. Hyvin hoidetut puistot istutuksineen ja pitkä rantaviiva satamasta kasvitieteelliselle puutarhalle hellivät matkaajaa. Lisäksi jykevä muuri satulatorneineen ja vallihautoineen alleviivaavat kaupungin keskiaikaista historiaa. Visbyssä on paljon muutakin ihasteltavaa ruusujen lisäksi
Kuumana päivänä oli hyvä lopettaa retki raikkaaseen uintiin Itämeressä. Pyörällä pääsee kätevästi myös Kneippbyn huvipuistoon, jossa on nykyään Peppi Pitkätossun tv:stä tuttu, nostalginen talo. Näkinkenkäsimpanssi on paljon nuorempi kun saaren aidot raukit, ja sen takia sitä kutsutaan myös valeraukiksi. Istuin tovin, kaivoin matkavesivärit ja eväät esille ja ihailin raukin mietteliästä olemusta ja merellistä elämänpiiriä. Huvipuisto sijaitsee noin neljä kilometriä Visbystä etelään. Luonnonihmeiden voimakentässä Tutkin saaren joukkoliikennekarttaa ja huomasin, että bussilinjat eivät mene kovinkaan läheltä Fårön raukkeja. Vuokrasin pariksi päiväksi pyörän, joka tarjosi autottomalle oivan tavan liikkua Visbyn ympäristössä. Pyörämatkan päässä Visbystä löytyy myös Lummelundan luola, joka sijaitsee 14 kilometriä Visbystä pohjoiseen. Ja tietysti koko muurien sisäpuolinen kaupunki rakennuksineen, puistoineen, raunioineen, toreineen, ravintoloineen ja ostoskatuineen. Kaunista, leväntuoksuista rantareittiä oli myös mukava polkea takaisinpäin. Tämä raukki sijaitsee Visbystä noin neljä kilometriä pohjoiseen. Kirkko on kaunis myös sisältä. Visbyssä on hengästyttävän paljon nähtävyyksiä, kuten Kasvitieteellinen puutarha, Gotlannin museo, Ruutitorni ja satama. Yleisölle luola avattiin vuonna 1959. Seuraavalla kerralla autolla, ajattelin mielesKlinteniltä näkee, miten aurinko laskeutuu Pyhän Marian tuomiokirkon taakse horisonttiin. Muurien ulkopuolella ja rannalla kulki pyöräteitä, ja lähdin polkemaan kohti Snäcksundetia ja raukkien nuorisoa edustavaa Näkinkenkäsimpanssia. Kyseessä on suuri tippukiviluola, jonka kolme visbyläistä nuorta löysi 1950-luvun alkupuolella. turnajaiset. Pyörällä pääsee Gotlannin reissun toinen pääkohde olivat raukit. Fårössä sijaitsevat Digerhuvudetin, Langhammarsin ja Gamla Hamnin laajat ja kuuluisat raukkialueet. Eikä edessä ole muuta, kun loputtomalta tuntuvaa Itämerta. Minulle kyllä kelpasi hyvin tämä apinan näköinen filosofi, joka seisoi tukevasti vedessä tähyten kohti Snäcksundetin uimarantaa. 64 ~ askel 11/24
Nousin kyydistä Ljugarnin kohdalla ja kävelin karuja rantoja pitkin. Bussilla pääsin parhaiten saaren itäosassa sijaitsevalle Folhammarin raukkialueelle. Kolmen täyteläisen päivän jälkeen jätin haikein mielin hyvästit Visbylle. Poikkesin Ljugarnin uimarannan terassikahvilassa ja tankkasin saaren kuuluisaa sahramipannukakkua ja kermavaahtoa. säni. Viimeisimmän jääkauden jälkeen, noin 10 000 vuotta sitten, Gotlanti jäi kokonaan veden alle. Kovimmat ja vastustuskykyisimmät kalkkikivilajit jäivät jäljelle, kun taas pehmeämmät kivilajit kuluivat nopeammin. Sieltä tarttui matkaan ihastus Visbyhyn ja Gotlantiin. Perheet leikkivät piilosta, seurueet olivat piknikillä, nuoret parit haaveilivat tulevasta, pyörätuolilla tuotiin vanhusta nauttimaan päivästä. Eteläkärjen kuuluisin raukki on Hoburgen. Auto olisi kätevä, mutta toisella kertaa sitten. Hiljaista kunnioitusta tuntien saavuin Folhammerin raukkialueelle. Tuo tyyppi näyttää kissalta, tuo muumilta… Vietin tunteja näiden luonnonihmeiden voimakentässä. Jäi vain kohtaamisen ilo. Jää hyvästi Gotlanti on suuri saari, pisimmillään yli 170 km ja leveimmillään noin 60 km. Vesi, tuuli, jää ja muut luonnonvoimat kuluttivat kalkkikivikerrostumia, mutta kaikki kerrokset eivät kuluneet yhtä nopeasti. Ehkä Knutas ja Jacobssonkin ovat siitä kävelleet. Kuljin muutaman kerran rannan ja kasvitieteellisen puutarhan välissä olevasta Rakkauden portista. Niin valloittavan ihmeellisiä raukit ovat. Lähteet: www.raa.se (Ruotsin kansallisarkisto), gotland.com, lansstyrelsen.se/gotland, wikipedia, ChatGPT Muuri kiertää kaupunkia, ja rantaa varjostavat komeat lehtipuut, jotka tuovat hellepäivään toivottua suojaa. Näin syntyivät jännittävän muotoiset raukit.. Niillä jaksoi hyvin perille saakka. Raukkirantojen, luolien ja huvipuiston lisäksi nähtävänä ja koettavana olisi Ingmar Bergmanin talo, käsityöläispajoja, luontokohteita, museoita ja majataloja. Myytävänä on myös paikallisten tuottajien herkkuja. Suunnittelin jo mielessäni, mitä olisi kokea kaupunki syksyllä ruskan aikaan, tai kun talviset myrskyt lyövät rantaan. Ajan myötä ne muodostivat paksuja kalkkikivikerrostumia. Kun jäämassat väistyivät, maa kokosi hitaasti merenpinnan yläpuolelle. Päässäni surisi hetken, kun ajattelin ajallista perspektiiviä, mutta en kyennyt sitä sisäistämään. Kun kohtasin nämä majesteettiset ja samalla koomisetkin kivihahmot, kaikki tietämisen tarve suli. Folhammerin raukit ovat esimerkki prosessista, joka on saanut alkunsa jo siluurikaudella noin 430 miljoonaa vuotta sitten. Korkein raukki on Jung frun, joka kohoaa 12 metrin korkeuteen lähellä Lickershamnia. Luin rannan opaskartasta, miten ihmeellisellä tavalla raukit ovat muodostuneet. Luin, että rannalla on toimitettu myös lukuisia vihkimisiä. askel 11/24 ~ 65 RAUKKIEN SYNTY Gotlannin kallioperusta on suureksi osaksi rakentunut koralleista ja meren eliöistä, jotka muodostuivat trooppisessa meressä noin 430 miljoonaa vuotta sitten Siluurikaudella. Ja keskellä tätä jähmeähahmoisten kivikylää elettiin täysillä. 500 metriä pitkältä rantakaistaleelta löytyy mitä oudompia hahmoja
Sähköpostilla: askel.toimitus@kotimaa.fi. 66 ~ askel 11/24 LÄHETÄ AVAINSANAT tai koko ratkaisu 11.11. Ristikko 11/2024 NIMI OSOITE PUH.. Vastanneiden kesken arvotaan palkinto. VASTANNEIDEN kesken arvotaan palkinto. mennessä: Askel, Ristikko 11/2024, PL 279, 00131 Helsinki
Kirjoita kortin tai sähköpostin otsikoksi Paras juttu, kerro suosikkisi otsikko ja liitä mukaan nimesi ja osoitteesi. LÄHETÄ LYHYEHKÖ kirjeenvaihtoilmoitus (maksimi 50 sanaa) nimimerkillä, nimelläsi ja osoitteellasi varustettuna. Kuulun vapaaseurakuntaan, pipo ei kiristä. Vastanneiden kesken arvotaan palkinto. Palkinnon voitti Inkeri Lehtonen Lahdesta. Henkilöt, jotka haluavat vastata sinulle, lähettävät kirjeensä toimitukseen, josta ne postitetaan sinulle viikoittain Askelen kuoressa avaamattomina. Vastauskirjeet postitetaan viikoittain ilmoittajille. Numeron 10/2024 parhaaksi lukijat äänestivät Lari Launosen haastattelun otsikolla Kylmiöön ei ole vanhemmilla asiaa. 60-vuotias nainen hakee kirjeenvaihtoon kaveria. Varaudu odottamaan vähintään kuukausi. YHTEINEN POLKU 10316 Lehden paras juttu. Olen suvaitsevainen, ymmärtäväinen, ihan tavallinen raitis 73-vuotias mies Ähtäristä. askel 11/24 ~ 67 Ristikko 10/2024 KUN HALUAT oman ilmoituksen Askel-lehteen: Kirjeenvaihtoilmoituksen hinta on 25 € kotimaasta, Pohjoismaista ja Baltiasta, muista maista 30 €. Viite 60503. Merkitse kuoren vasempaan ylänurkkaan ilmoituksessa mainittu nimimerkki ja numero. Onnittelut! HEI MUKAVA mies! Esittele itsesi 66-vuotiaalle vapaalle naiselle, mieluiten Länsi-Suomesta, ohoi! LUOTTAMUS 10314 HEI, SINÄ 50–70-vuotias nainen. Lähetä vastaus 11.11. Maksa summa Sacrum-Kotimaa Oy:n tilille FI70 1794 3000 0133 69. Odotan yhteydenottoasi. Tai lähetä ilmoitus ja maksukuitti sähköpostilla: askel.toimitus@ kotimaa.fi, aiheeksi Kirjeenvaihtoilmoitus. mennessä osoitteeseen: Paras juttu, Askel, PL 279, 00131 HKI tai askel.toimitus@kotimaa.fi. ILMOITUKSET LYHENNETÄÄN tarvittaessa ja julkaistaan saapumisjärjestyksessä. SUVITUULI 10315 TÄÄLLÄ OLIS yksineläjä poikamies, uskossa. Liitä maksettu pankkisiirtokuitti tai kopio siitä kirjeeseen. Osoite: Kirjeenvaihtoilmoitus, Askel, PL 279, 00131 Helsinki. Ristikkopalkinnon voitti Aino Matinlompolo Rovaniemeltä. Tartu kynään. Autokin on. Jutun kirjoitti Danielle Miettinen ja kuvasi Jukka Granström. Luen, vapaaehtoistoiminta on lähellä sydäntä ja käyn konserteissa sekä kunnioitan kristillisiä elämänarvoja. Asun ok-talossa yksin. KUN HALUAT vastata kirjeenvaihtoilmoitukseen: Kirjoita kirje nimimerkille ja lähetä osoitteeseen Askel / Kirjoita minulle, PL 279, 00131 Helsinki. Harrastan puutarhanhoitoa, marjastusta ja kuntoilua. Onnittelut! Kirjoita minulle. MIKÄ ON tämän lehden paras juttu. 185 cm ja 75 kg