Syyriasta Suomeen paennut Lama Kourdi on kotoutunut hyvin – ”Uskon, että kaikilla tapahtumilla on merkitys” Hiljainen erämaasaari sai kirjailija Anni Swanin luomisvoiman kukoistamaan Diakonissa Kimmo Järvinen tukee työkseen eturauhassyöpään sairastuneita Uskoa, toivoa & rakkautta askel.fi askel.fi JOKAINEN IHMINEN ON LIIKKUVA IHMINEN KOULUUN PÄÄSY MUUTTI KUURO SOKEAN ELÄMÄN MAAHANMUUTTAJAT AUTTAVAT SADONKORJUUSSA TAMPEREELLA LAURA PÖRSTI: FRANS LEIJON: OMENAPROJEKTI: irtonumero 9,50 € 10/25 Kirjailija Kaisa Viitala: Armo on ehdotonta
18,00 Verkkokauppa: www.sacrum.fi | Kalevankatu 20, Helsinki | Avoinna ma-pe klo 9–17 & la klo 10–15 | 040 735 2096 Martta Wendelinin nostalgiset joulukortit Rakastetun kuvittajan kristilliset joulukortit. Pieni 16,90 Väh. 5 cm 6,00 9 cm 10,00 Rukoushelmet -ranneke Lasihelmistä koottu, Martin Lönnebon suunnittelema rukousnauha kauniissa lahjapussissa. Suurempiin käsiin Kämmenristi Käteen sopivat, sileäpintaiset pyöristetyt ristit on valmistettu oliivipuusta käsin Betlehemissä. 16,50 Lisää ihastuttavia joulun aarteita sacrum.fi. Kuusi erilaista korttia, kaksi kappaletta kutakin. Yhteensä 12 korttia. 2,50 (5,00) Suurempiin käsiin -rukouskortit 20 keskeneräisen elämän rukousta elämän horjuviin hetkiin. 20 kpl 13,90 Iso 19,90 SiipienSuoja -heijastin Kotimainen heijastin kestävällä kiinnitysmekanismilla
Kunnes lopulta huomaan, että aika on kulunut enkä ole valinnut mitään. Jossain kohtaa täytyy vain valita, tyytyä. 040 546 32 45 asiakaspalvelu@kotimaa.fi Jos huomaat lehdessä asiavirheen, siitä voi ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen: askel.toimitus@kotimaa.fi KUSTANTAJA Sacrum-Kotimaa Oy. Tyytymisestä seuraa nimittäin se, että voi paneutua ja syventyä, oli kyse sitten ammatista, ihmissuhteesta tai takista. Mutta se tuo myös mukanaan vaikeuden valita. Ilmoitustrafiikki ja ilmoitusmyynti: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi, sähköpostit: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi LUKIJAMÄÄRÄ 56 700 kokonaistavoittavuus (painettu+digiviikko, KMT 2024) PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, ISSN 0780-9972 (painettu) ISSN 2984-5130 (verkkojulkaisu) Aikakausmedia ry:n jäsen. Toimitus vastaa ainoastaan tilatuista jutuista ja kuvista. Nykyisin niiden määrä jopa stressaa ja lamauttaa. 0400 860 862. Pidätämme oikeuden hintojen muutoksiin. Se ei ole meille hyväksi. 044 3500 181 TAITTO Samuli Lahtinen KOLUMNISTIT Hanna Ekola, Satu Kreivi-Palosaari, Risto Leppänen, Kaisa Raittila, Teemu Rinne ja Juha Tanska OSOITE Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki, Postiosoite: PL 279, 00131 Helsinki SÄHKÖPOSTIT askel.toimitus@kotimaa.fi, etunimi.sukunimi@kotimaa.fi KOTISIVU www.askel.fi TILAUKSET JA OSOITTEEN MUUTOKSET puh. Lisäksi selasin netistä kuvia ja tutkin takkien ominaisuuksia. Siinäpä olikin työtä. Tyytyminen on kuitenkin päätöksenteon avain. Aina voi jossain olla odottamassa vielä parempaa, komeampaa, kauniimpaa, juuri minulle luotu työ tai täydellinen takki. Miten lieneekään isompien asioiden kuten kylpyhuoneen kalusteiden, asunnonhankinnan, auton oston tai elämän oikeasti suurten asioiden kuten ammatinvalinnan ja puolison etsinnän kanssa. Ka nn en ku va : Ti m o Aa lt o PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi Askel kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. Kun aikanaan jatkettiin vanhempien työtä ja puoliso haettiin omasta kylästä, nykyään nuorten eteen avautuu loputon määrä ammatteja ja parinetsintäsovellusten kirjo. Kotimaa Oy:n tilaajarekisteri tietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkkinointiin henkilörekisterilain puitteissa . Mikä pituus olisi hyvä, mitä ominaisuuksia takissa pitäisi olla, mihin asukokonaisuuksiin sen pitäisi sopia. Lopulta menetin hermoni, kävelin urheilukauppaan ja ostin neutraalin mustan takin, joka pitää minut lämpimänä ja kuivana, ja jonka alle mahtuu vaatekerroksia. Valinnanvapaushan on sinänsä hyvä asia. 040 683 8431 TUOTTAJA Emilia Karhu puh. Jäin pohtimaan tätä, kun entinen talvitakkini sanoi itsensä irti, eikä samanlaista enää löytynyt mistään. Siihen aion tyytyä. Tyytymisestä seuraa, että voi syventyä, mikä tuottaa hyvää elämää. askel 10/25 ~ 3 Tyytyminen on päätöksenteon avain Pääkirjoitus I hmisellä on liikaa valinnanmahdollisuuksia. Toimitus johtaja Kati Kinnunen MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Juha Kurvinen puh. Freija Özcan päätoimittaja Askel Jossain kohtaa täytyy vain valita, tyytyä. Ja ni La uk ka ne n Askel Lokakuussa 2025. Miten minulle sitten kävi takkini kanssa. Niissäkin ihmisen valinnanmahdollisuudet ovat jo niin avarat, että huimaa. PÄÄTOIMITTAJA Freija Özcan puh. Kun muinoin lapsena kotikylälläni oli yksi urheilukauppa, mistä takit ostettiin, nyt kuljin ostoskeskuksesta toiseen kokeilemassa sopivaa takkia. Oli siis valittava uusi. Syveneminen puolestaan tuottaa hyvää elämää. M i s s ä ä n e i ikään kuin saisi tyytyä liian v ä h ä ä n , v a a n tulisi tavoitella parempaa minua, parempaa elämää ja unelmien täyttymystä. Sisältömyyntipäällikkö Riikka Kettunen puh. Lopulta huomasin, että stressitasoni nousi joka kerta, kun naputin hakukoneeseen sanan talvitakki. 040 665 5983
10 / 25 Ta rja rii tt a Le ht ol a Jukka Granström Ju kk a Gr an str öm 54 LUKUTAITO AUTTAA pärjäämään yhteiskunnassa, ja kirjallisuus pitää kielemme ilmaisuvoimaisena ja omalaatuisena. 56 TÄNÄÄNKIN SAAMME jättää kaiken pimeämme lepäämään Vapahtajan kirkkaassa valossa, Hanna Ekola sanoo.. 4 ~ askel 10/25 Uskoa, toivoa & rakkautta 3 Pääkirjoitus 4 Sisällys ja toimittajalta 6 Voimakuva: Uuden päivän uusi armo 8 Lukijat kertovat kirjoista, joiden lukeminen on jäänyt kesken 10 KANNESSA Kirjailija Kaisa Viitalan elämän perusta on luottamus kaikki ihmiset tasa-arvoisiksi luoneeseen Taivaan Isään 18 Kauan eläköön kansansivistys 19 Lainasanat ja viisautta 21 Kirja-arvioita: Andreas Alarieston saamelainen maailma, Suomalainen pyhiinvaellus ja Kiiltonahkakengät 22 Heidin kulttuurikeittiössä porisevat puuro ja omenakinuski 24 KANNESSA Elämäntaito: Liikunnan vihaaja Laura Pörsti löysi itsestään liikkujan 26 KANNESSA Kimmo Järvinen kannustaa eturauhassyöpään sairastuneita vertaistuen pariin 32 Vieraskielinen kirjallisuus avaa uusia, salaperäisiä todellisuuksia 33 Kuukauden kirjat: Chimamanda Ngozi Adichien Unelmia ja Raija-Leena Rekilän Osasto 6 – Tositarinoita suljetulta 34 KANNESSA: Kuurosokean Frans Leijonin hämmästyttävä elämä taltioitiin kansien väliin 36 Kolumni: Suuret taiteilijat ovat onnistuneet kuvaamaan kaipauksemme ja haavamme, kirjoittaa Risto Leppänen 38 KANNESSA Anni Swan loi suomalaisille oman nuortenkirjallisuuden kangasniemeläisessä erämaasaaressa 44 Kolumni: Nykyihmistä ei aja helvetin pelko vaan halu päästä lähemmäs Jumalaa eli olemisen syvintä merkitystä, Kaisa Raittila kirjoittaa 46 Kolumni: Rukouksen idea ei ole tilan täyttäminen sanoilla, sanoo Kati Pirttimaa 48 KANNESSA Syyriasta Suomeen paenneella Lama Kourdilla on kokemusta äitiydestä ja naisten asemasta molemmissa kotimaissaan 54 Ylistyslaulu lukutaidolle ja kirjahyllyille 56 Kolumni: Vapahtajan valo on parasta kirkasvalohoitoa, kirjottaa Hanna Ekola 58 Hetki luonnossa: Luopumisen kautta voi syntyä uuteen elämään 60 KANNESSA Suomen luonto on kuin ystävä, Mehmet ajattelee ja iloitsee omenaprojektista Tampereella 66 Ristikko 67 Kirjeenvaihtopalstalla etsitään ystävää Sisällys 26 ETURAUHASSYÖPÄYHDISTYKSEN johtaja Kimmo Järvinen kokee palkitseviksi tukipuhelut, joiden jälkeen hätääntyneen miehen verenpaine vaikuttaa laskeneen ja elämä jatkuu
Tässä lehdessä (s.24–25) liikunnanvihaajaksi tunnustautuva kirjailija Laura Pörsti kertoo projektistaan, jossa hän pyrki lisäämään arkeensa liikuntaa. Noora Wikman. Vaunulenkillä urheilukelloni ei nimittäin osannut tulkita lenkkiä kävelyksi, ehkä siksi että käteni pysyi paikallaan rattaiden aisalla. askel 10/25 ~ 5 Toimittajalta ÄITIYSVAPAALLA OLLESSANI minua harmitti. Viime aikoina olen antanut kelloni tallentaa mitä huvittaa, ja tehnyt pitkiä kävelyjä syksyksi kääntyvässä maisemassa. Mitä jännempi äänikirja, sitä pidempi lenkki. Jokainen ihminen on liikkuva ihminen, Laura Pörsti muistuttaa. Somessa tämä on kuitenkin normaalia. Saan itsenikin kiinni tällaisesta ajattelusta: kävely ei ole hyödyllinen lenkki, jos minulla ei ole päälläni erikseen hankittuja urheiluvaatteita eikä kello edes tallenna askelia, joita voisi myöhemmin raportoida somessa. Askelet menivät hukkaan, kun ne eivät tallentuneet minnekään. Kuvitelkaapa tilanne, jossa hikinen puolituttu soittaisi ovikelloa ja kertoisi juosseensa juuri viisi kilometriä, keskinopeus 5min/km, syke 140, kulutettuja kaloreita noin 300 ja löisi käteen kartan reitistä. Ju kk a Gr an str öm 24 KEHO EI LIIKU VAIN SILLOIN, kun tekemistä kutsutaan liikunnaksi. Pörstin mielestä liikunnasta on tehty vakavaa toimintaa, johon liittyy kurinalaisuus, mittaaminen ja oikeanlaiset varusteet
6 ~ askel 10/25 SEURAAVA NUMERO ILMESTYY 21.11.2025
– Virrestä 240. askel 10/25 ~ 7 Pi xa ba y Voima Uuden päivän voimaksi anna uusi armosi
Kirjassa on pientä tekstiä ja runsaasti sivuja. Pix ab ay Yhteisö 8 ~ askel 10/25. Seuraavan kerran kun saan kirjan käteeni, yritän kahlata sen läpi. Tuossa se on odottamassa yöpöydällä ja välillä olen lukenut muutaman sivun kerrallaan. Vastanneiden kesken arvomme palkinnon. Se on hyvä kirja kaupunMitä ajattelet elämästä kuoleman jälkeen. Millainen olisi tunnelma ja maisema, keitä siellä olisi ja mitä siellä tapahtuisi. Millaisessa muodossa. Tuula KERRAN OSTIN Seniorimessuilta Helena Petäistön kirjan Pariisi Versailles Giverny. Tuosta on aikaa jo 50 vuotta. Unelmoin, että voisin joskus jopa matkustaa Pariisiin ja nähdä ja kokea maan elämää, jota Helena kirjassaan niin elävästi kuvaa. askel.fi www.facebook.com/askel.fi YHDESSÄ elämä on parempaa. MINÄ SAIN nuorena rippilahjaksi kirjan Kristityn vaellus. Uskon pääseväni kirjan nyt loppuun, kun tämän kysymyksen myötä asia nousi ajankohtaiseksi ja kiinnostuin kirjasta uudelleen. Ollaan siis yhteyksissä: Lähetä meille postia osoitteella Askel, Yhdessä, PL 279, 00131 Helsinki askel.toimitus@kotimaa.fi Kesken jäänyt kirja PALKINNON VOITTANUT nimimerkki Iltalukija kertoo, että häneltä on jäänyt kesken Dalai-laman ja Desmond Tutun Ilon kirja, joka kertoo ystävyydestä, rakkaudesta ja hyvästä elämästä. Tälläkin hetkellä se näyttää olevan varattuna paikkakuntani kirjastossa. Maaria KOLMEKYMMENTÄ VUOTTA sitten minulta jäi kesken kirja Mies nimeltä Norman, kun jouduin sairaalaan. USKOTKO, ETTÄ elämä jatkuu jossain muodossa kuoleman jälkeen. Se on tavallaan helppolukuinen, koska siinä on hyvä kappalejako. Kirjoita korttiin tai sähköpostin otsikkoon ”Kuoleman jälkeen” ja lähetä viestisi, nimesi ja osoitteesi alla olevaan osoitteeseen 27.10. Pitäisikin etsiä se luettavaksi loppuun, vaikka kirja tuo kipeitä muistoja mieleen. Ehkä siksi taukoja on pidettävä. Olen aina välillä ottanut kirjastossa sen käteeni, mutta se on jostain syystä jäänyt lukematta. Tai millainen olisi haaveittesi taivas. Iltalukija kirjoittaa: Sain kirjan lahjaksi joku vuosi sitten. Kirja katosi ja on lukematta loppuun vieläkin. Se oli mielenkiintoinen, mutta jostain syystä sen lukeminen jäi kesken. Ihastuin sen vertauskuvallisiin, ajattomiin viisauksiin. Kirjassa on elämää rikastuttavia asioita, jotka laittavat pohtimaan omalta kohdalta erilaisia näkökulmia. Kotona kirja on hukuksissa, mutta toivon sen löytyvän. mennessä. Haluan kuitenkin lukea sen jossain vaiheessa loppuun. Millainen on sinun taivaskuvasi
Vaikka ajattelen, että sen lukeminen kuuluu sivistykseen etenkin täällä Länsi-Suomen kielialueella, en vaan jaksa sen verkkaista tahtia. Marjatta MINULLA ON 1338-sivuinen, 87-vuotta vanha Pyhä Raamattu jatkuvasti kesken, koska siihen voi palata aina uudelleen ja uudelleen. mennessä osoitteeseen: Paras juttu, Askel, PL 279, 00131 HKI tai askel.toimitus@kotimaa.fi. Tilaan Askel -lehden itselleni lahjaksi Kestotilauksena 12 kk (11 lehteä) 6 lehteä Määräaikaistilauksena 12 kk (11 lehteä) 6 lehteä Muutan määräaikaisen tilaukseni kestotilaukseksi Osoitteenmuutos (täytä vanha ja uusi osoite alle) vakinainen alkaen tilapäinen ajalle Lahjatilauksen saaja (Osoitteenmuutoksessa vanha osoite) NIMI OSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA SÄHKÖPOSTI PUHELIN SYNTYMÄVUOSI Tilauksen maksaja (Osoitteenmuutoksessa uusi osoite) NIMI OSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA SÄHKÖPOSTI PUHELIN SYNTYMÄVUOSI Sa cru m Ko tim aa O y m ak sa a po sti m ak su n Sa cru m -K oti m aa O y Va sta us lä he ty s Tu nn us 50 01 58 2 00 00 3 H EL SIN KI Lehden paras juttu. Ehkä vielä joskus... Lea YLEENSÄ EN pysty jättämään kirjaa kesken, vaan luen loppuun, koska ajattelen, että se on kohteliaisuutta kirjoittajaa kohtaan. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Mutta Volter Kilven Alastalon salissa on kirja, jonka olen useaan kertaan aloittanut ja aina se on jäänyt kesken. Eräs toinenkin kirja jäi minulta kesken, kun sain odotetun varaamani teoksen kirjastosta. Eeva Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. Asiakaspalvelu Puhelin 040 546 32 45 Internet www.kotimaa.fi Sähköposti asiakaspalvelu@kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Postiosoite: PL 279, 00131 Helsinki Uskoa, toivoa & rakkautta P A L V E L U K O R T T I Pix ab ay kimatkailijoille ja esittelee kohteet suomalaisin silmin. Lähetä vastaus 27.10. Numeron 9/2025 parhaaksi lukijat äänestivät Pirkko Olanterän haastattelun otsikolla Syvimmällä ihmisessä on hyvyys ja valo, joka tulee Jumalasta. Tuo kirja on Anu Vähäahon Meri välissämme. MIKÄ ON tämän lehden paras juttu. Vastanneiden kesken arvotaan palkinto. Raamatun tekstit ovat ajankohtaisia tänäkin päivänä ja sieltä löytyy elämän totuus. Jutun kirjoitti ja kuvasi Susanna Vilpponen. Tilaushinnat Suomeeen* Kestotilaus 89 € 11 lehteä (12 kk) 54 € 6 lehteä Määräaikaistilaus 99 € 11 lehteä (12 kk) 56 € 6 lehteä *Suomen ulkopuolelle meneviin tilauksiin lisätään postikulut. Onnittelut!. Kirjoita kortin tai sähköpostin otsikoksi Paras juttu, kerro suosikkisi otsikko ja liitä mukaan nimesi ja osoitteesi. Palkinnon voitti Helena Pekkinen Salosta
TEKSTI: DANIELLE MIETTINEN • KUVAT: TIMO AALTO 10 ~ askel 10/25. Kaisa Viitala loi vammaisen päähenkilön avaamaan lukijan silmät Kirjailija Kaisa Viitala alkoi ihmetellä, miksi hänen päähenkilönsä ovat aina tervejalkaisia. Sen avulla ärsyttävän itsetietoinen hahmo nilkuttaa vauhdikkaasti 1700-luvun Skotlannissa. Agnekselle hän päätti kirjoittaa käteen kepin. Viihdettä ja valistusta lukijoilleen tarjoavan Viitalan omassa elämässä pohjavireenä on luottamus kaikki ihmiset tasa-arvoisiksi luoneeseen Taivaan Isään. Ihmisen ja Kristuksen väliin ei saa asettaa mitään, hän ajattelee
askel 10/25 ~ 11
Kepit ja rollaattori on aseteltu käsien ulottuville, ja kotoa lähtiessä mukana on useimmiten henkilöauton takakonttiin taittuva kevytsähköpyörätuoli. Nummien kutsu -sarjan ensimmäisessä osassa suhde tähän ylämaalaisklaanin vahvaan päällikköön kypsyy vähitellen vihasta rakkaudeksi. Viitala uskoo, että Nummien kutsu -sarjan suosio perustuu Agnesin hahmon samaistuttavuuteen. Ensimmäisessä osassa Agnes ja Fingal saavat toisensa, mutta jo seuraavassa osassa eletään avioliiton arkea. Täällä ovat syntyneet myös 1700-luvun Skotlannissa elävä liikuntarajoitteinen Agnes ja tuulisilla nummilla elävien klaanien salaisuudet. Onnellinen loppu Viitala lajitellaan usein kirjailijaksi, joka luo viihteellistä ja helposti lähestyttävää proosaa, jossa on ihmissuhdekiemuroita ja onnellinen loppu. Kyky ympäröidä lukija satojen vuosien takaisella miljööllä näyttää onnistuvan Viitalalta kuin itsestään. Niitä hän voi ärsyttää, joiden mielestä vammaisen pitäisi vain kiittää kädet ristissä, että saa olla olemassa, eikä mitään saisi pyytää. – Se on molempia. Sarjan ensimmäinen osa Klaanin vieraana voitti Storytelin suuren äänikirjakilpailun romantiikka ja feel good -sarjan, ja sekä siitä että sarjan toisesta osasta Klaanin suojeluksessa otettiin jo pari kuukautta ilmestymisen jälkeen toinen painos. Hän muisti silloin eräältä kustantajalta 14-vuotiaana saamansa kohteliaan hylkäävän palautteen: ”Kirjoita lähempää omaa elämääsi.” – Rupesin miettimään, miksi kirjoitan aina tervejalkaisista. Mentyään naimisiin hän jatkoi romaanien julkaisemista Ikola-nimellä. Onko aistivoimaisen todellisuuden luominen laskelmoitua vai syntyykö se intuition varassa. Höyryävän mustan teen Agneksen kupissa voi maistaa, ja nenässä tuoksuvat Ylämaan nummien kanervat ja kostea ruoho. Huonojalkainen putoaa väliin Agneksen hahmo on saanut kiitosta siitä, että se on virkistävän erilainen. Sarjan kahden ensimmäisen osan myyntiluvut ovat olleet sellaiset, että Viitala on saanut avata haastatteluissa kirjailijuuttaan viime aikoina tiuhaan. – Agnesiin voi samaistua kuka tahansa, jolla on mitä tahansa heikkoutta tai vaikeutta elämässään. Kirjailija Kaisa Viitalan muusana toimii Mustikka, raidallinen löytökissa, joka kerää rohkeutta tulla tutustumaan. – Meitä omin jaloin mutta huonosti liikkuvia ei ajatella missään. Romantiikka ei ole pääasia. Agnes on kuin Kaisa. Agnes on sellainen kuin on. Päässäni pyörii elokuva, ja kirjoitan mitä näen, mutta yksityiskohdat ovat vaikeita, Viitala tunnustaa. Esikuvana Anni Polva Suurimman osan tuotannostaan Viitala on kirjoittanut tyttönimellään Kaisa Ikola, joka on monille tuttu Hullu luokka -sarjasta. Karisto kuitenkin toivoi, että uuden sarjan teokset julkaistaisiin Päässäni pyörii elokuva, ja kirjoitan mitä näen. Hän tarvitsee apuvälineitä, mutta pystyy kuitenkin kävelemään. Heidän kaltaisensa putoavat yhteiskunnassa usein tervejalkaisten ja pyörätuolilla liikkuvien väliin, Viitala harmittelee. 12 ~ askel 10/25. S einäjoen Pohjassa sijaitsee rivitaloasunto, jonka erään huoneen uumenissa syntyy historiallista proosaa ajoittain päätähuimaavaan tahtiin. – Hämmästyin, että kustantaja määritteli teokset historialliseksi romantiikaksi. Kirjan moniulotteinen maailma syntyy kuitenkin juuri yksityiskohtien avulla, ja siksi historiallista tarkkuutta tavoitteleva kirjailija on selvittänyt esimerkiksi kölninveden saatavuutta Edinburghissa ja kuun asennon jouluyönä 1728. Hän istuu olohuoneensa sohvalla ja vakuuttaa, että kertoo työstään mielellään. Sitä tämä pippurinen pakkaus on myös Kaisa Viitalalle itselleen. Agnes alkoi syntyä, kun Viitalan synnynnäinen luustosairaus rupesi parinkymmenen helpomman vuoden jälkeen oirehtimaan vaikeasti. Viitala opiskeli yliopistossa pääaineenaan Suomen historiaa ja sivuaineena kirjallisuustiedettä, joten työkalujen käyttöohjeet on luettu. – Kirjoitan historiallisia kertomuksia, turha rajata sen tarkemmin. Enemmän se pitää niistä päivistä, jolloin talossa ei ole vieraita ja emäntä luo kaikessa rauhassa Agnesin suhdetta Fingaliin. Esteettömyys suunnitellaan enimmäkseen pyörätuolilla liikkuvan näkökulmasta. – Agnes on vahva nainen, joka ei suinkaan aina osoita vain nöyrää kiitollisuutta olemassaolostaan, niin kuin vammaisen naisen monien mielestä kuuluu
– Saatan istua työtuolissa liikahtamatta aamusta iltapäivään ja säikähtää, kun Sami ojentaa työpöydälleni mukillisen kahvia. KAISA VIITALAN hyvä kirjoituspäivä tuottaa joskus jopa 25 liuskaa tekstiä. askel 10/25 ~ 13
Teinityttö sitoi syntyneet tarinat käsin kahdeksi HERÄTTÄJÄ-YHDISTYKSEN viestintäsuunnittelijan tehtävät hoituvat usein kotoa käsin etäyhteydellä. Bettyn ei pitänyt koskaan olla mitään muuta kuin salainen lepopaikka silloin, kun kouluja kustannusmaailma alkoivat väsyttää liikaa. Hänen Betty-kirjojensa ympärille on syntynyt ainutlaatuinen yhteisö. Juuri siksi Bettyn maailman luominen oli niin suuri nautinto, Viitala kertoo. 14 ~ askel 10/25. Betty sai alkunsa Lucy Maud Montgomeryn Anna-sarjan ja Louisa May Alcottin Pikku naisia -klassikon lumoissa. Viitala on paitsi tuottelias kirjoittaja myös ahkera pitämään yhteyttä lukijoihinsa. Hän oli jo silloin päättänyt, että hänestä tulee kirjailija. Esikoisteoksensa Lauran syyslukukausi Viitala kirjoitti 12-vuotiaana. nykyisellä nimellä. Intoa loivat Anni Polvan Tiina-kirjat
Hän iloitsee erityisesti siitä, että Agnesin elämän kautta moni ihminen on oppinut jotakin vammaisuudesta. Tämä rakkaus välittyi Viitalalle jo lapsena Lapuan kirkossa, seuroissa ja äidin touhutessa seurakunnan diakoniatyön vapaaehtoisena kylätoimihenkilönä. Nyt Betty-kirjoja on jo 16. Hän ei ollut mikään söpö kehitysvammainen, kyllä häneen väsyi. Betty sai nopeasti ystäviä, ja he pyysivät tarinalle jatkoa. Veli näki Pirkka-lehdessä ilmoituksen kirjoituskilpailusta, liuskat lähetettiin sinne ja pian perheessä oli ensimmäisen teoksensa julkaissut teinikirjailija. – Hienoa olisi sanoa, etteivät mitään, sillä taide on arvokasta itsessään. – Ihmisen ja Kristuksen väliin ei saa asettaa mitään. On kaunis kesäilma ja hän kulkee kirjansa ja vihkonsa kanssa Lapuanjoen varressa sijaitsevaan piilopaikkaansa kissa kintereillään. Minuun Maria suhtautui valtavan suojelevasti. Maria on mukana monessa hyvässä lapsuudenmuistossa, mutta yhdessä ihanimmasta Kaisa on yksin. Mutta sitten hän kaatui koulun pihassa, luita murtui ja edessä oli pitkä sairaalareissu. Totta kai seuraan lukuja jo ihan niiden tuoman lisätienestin vuoksi. Hän on ollut autotallissa ja yrittänyt saada kuntoon pariskunnan kakkosauton akkua. He muistuttivat kertomaan haastatteluissa aina myös Mariasta, etteivät juttujen lukijat kuvittelisi vain menestyvän lapsen kelpaavan. Siellä hän on piilossa maailmalta ja luo toisen, oman maailmansa. JalasjärvelKristus rakastaa minua, olipa minun fiilis mikä tahansa. Kun taloon tuli vieraita, kaikki lapset esiteltiin tasaveroisina. – Maria oli rakas ja raskas. Herännäisyyden henki elää hänessä haluttomuutena arvostella toisten jumalasuhdetta ja haluna tehdä toisten elämästä hyvää. – Toipumisaikana opettelin kirjoittamaan kymmensormijärjestelmällä. Palkintorahoilla Kaisa osti sähkökirjoituskoneen. – Kristus rakastaa minua, olipa minun fiilis mikä tahansa. askel 10/25 ~ 15. Veli luki niitä ääneen kahdelle pikkusiskolleen, Kaisalle ja kehitysvammaiselle Marialle. Hän vei vanhemmilta aikaa ja huomiota. Kivusta huolimatta tai sen ansiosta Viitalasta on tullut huippusuosittu. Akkuja on latailtu yhdessä jo parikymmentä vuotta, joista 15 pariskunta on ollut naimisissa. Vaikka luiden murtumisia seuranneet sairaalajaksot olivat kivuliaita, niissäkin oli hyvät puolensa. Tämä ei tietysti pidä paikkaansa. Ehkä yksi osa, Viitala ajatteli. – Joku toimittaja on kysynyt, olisinko kirjailija ilman sairauttani. Bettyn ystävillä on oma Facebook-ryhmä ja he ovat tavanneet myös livenä kirjailijan kanssa. Kirjailijan työnsä ohessa Kaisa Viitala työskentelee Herättäjä-Yhdistyksen viestintäsuunnittelijana. Hän oppi lukemaan ihmisiä sanojen takana. Muista Mariaa Kun tytär alkoi vetää kirjoittamisellaan puoleensa huomiota, vanhemmat varoittivat ylpistymästä väärällä tavalla. Viitalan julkinen profiili näyttää, että myös yhteys lukijoihin ja heidän antamansa palaute on hänelle tärkeää. kirjaksi ja unohti ne kaapin perälle. Poikaystävä läpäisi testin Kaisan löydettyä seurustelukumppanin pari halusi käydä yhdessä tapamaassa Mariaa. Viitalalle kristinuskon ydinsanoma merkitsee täydellistä turvallisuutta silloinkin, kun hän on epävarma ja epäilee. En voi tietää. Armo on ehdotonta. Meitä nauratti niin lujaa! Testin läpäistyään Samista tuli Marialle hyvin rakas. Mitä myyntiluvut merkitsevät hänelle itselleen. Hannulla oli hakattava matkakirjoituskone, jota pikkusisko sai lainata. Veli luki ääneen Lapualla herännäishenkisessä maatalossa kasvaneella Kaisa Viitalalla on 18 vuotta vanhempi isoveli Hannu, joka rakastaa kirjoja. Hän tarvitsee usein herännäisjohtaja Paavo Ruotsalaisen ohjetta, että kun ei muuta jaksa, voi kuitenkin sairastaa Herralle. – Ilman sisaruksiani en olisi kirjailija. Kun Maria syntyi, kehitysvammaisia perheenjäseniä monesti hävettiin. Tehokkuutta tärkeämpi lapsuudenkodin perintö on kuitenkin kaikkien ihmisten kunnioittaminen. Sieltä se armo tulee, muisti sitä tai ei. Äiti pääkonttorissa Sami Viitala tulee sisään kesken haastattelun. Olen siinä hirmuisen nopea. – Hän katsoi Samia ja sanoi kaikki kirosanat, jotka osasi. Kun hän toistakymmentä vuotta myöhemmin paljasti niiden olemassaolon bloginsa lukijoille, nämä saivat hänet julkaisemaan tarinan jatkokertomuksena verkossa. Mutta ei Ikolassa
Sen päällä niin kuin kallion, minulla turvapaikka on. Parin kuukauden kirjoittelun jälkeen he menivät ensimmäisille treffeille. Pian ihan vieraalta kustantajalta tuli yhteydenotto ja pyyntö saada julkaista uudelleen kaikki Viitalan siihen mennessä julkaistut teokset. tä kotoisin oleva taloushallinnon ja it-alan osaaja löytyi kirjeenvaihtoilmoituksella. Sauvat, rollaattori ja särkylääkekoktaili ovat jokapäiväistä seuraa. Jumala onneksi kestää sen, että räyhään ja riehun ja paiskon tavaroita. Viimeinen säkeistö koskettaa erityisesti: Kun oma pohja vajoaa, niin armo yhä kannattaa. Kammona kaatuminen Oman pohjan vajoaminen on tuntunut usein olevan lähellä, kun Kaisa Viitalan sairastama harvinainen luuston haurautta aiheuttava sairaus on näyttänyt inhottavimmat kasvonsa. Varsinkin liukkaina aikoina häneltä kuluu paljon voimia ympäristön tarkkailuun – ettei vain kaatuisi. 16 ~ askel 10/25. Kaisa Viitalan äiti kuoli viisi vuotta sitten. Siinä kohtaa vaikutti, että kirjojen tekeminen oli Kaisan elämässä ollutta ja mennyttä. – Kivun suhteen minussa ei ole sankaria. Korona-aikana videokokouksista tuli arkipäivää, ja viestintäsuunnittelijan työhuone Herättäjä-Yhdistyksen toimistolla Lapualla on kätevästi alakerrassa. Puoliso ei aavistanut, että heidän yhteisessä kodissaan ramppaisi joskus toimittajia ja vaimo juoksisi kirjallisuustapahtumissa eri puolilla maata. Kun on hyvä päivä, hän ei mielellään ajattele kärsimystä. Tämän myötä syttyi into kirjoittaa uutta, ja syntyi Nummien kutsu -sarja. Kun hän oli käynyt taivaassa taloksi, Kaisa uskoo hänen menneen pääkonttorin Pääjohtajan luokse puhumaan tyttärensä kirjoista. Viitala kääntää puheen mahdollisuuksiin. Se on hänen lempivirtensä. Se, mikä on kaiken keskellä pysynyt, on lapsen usko. Äidin kukkalaitteen nauhaan tytär halusi säkeen Siionin virrestä numero 5. – Sairautta hankaloittaa jokaiselle harvinaissairaalle tuttu lääkärien välinpitämättömyys, Viitala napauttaa. Ja huonona päivänä eletään hetki kerrallaan
Kun jalka katkeaa, kivut ovat kovat. klo 12.30-13.00 Helsingin Kirjamessujen Esplanadi-lavalla Hyvän mielen sunnuntaissa kertomassa historiallisesta romantiikasta yhdessä kirjailijakollegojen kanssa. Alussa itsevarma ja ylimielinen mies osoittautui ensimmäisessä omassa luvussaan araksi ja epävarmaksi. Parasta on tavallinen arki, jolloin voi tehdä päivätyötä viestintäsuunnittelijana Herättäjä-Yhdistyksessä ja harrastuksena kirjoittaa. – Dekkareista opin kirjoittamaan kudelmia ja säilyttämään yllätyksiä. Asioilla on aina puolensa. – Jumala onneksi kestää sen, että räyhään ja riehun ja paiskon tavaroita. – Mutta ovat ne aina kertoneet lopulta. KAISA VIITALA on 26.10. Romaanihenkilöidensä maailmassa Kaisa Viitala on onnellinen. Sairaalan sängyssä helvetillisen tuskan kanssa valvoessaan hän on joskus naputellut puhelimella pari lukua kirjaa. – Kuulun vielä sellaiseen sukupolveen, joka kasvoi Harmajan runojen kanssa. Paitsi että kustantajan kanssa on jo vähän uusiakin suunnitelmia. Jos joku kärsimyksestä viisaasti puhunut pitää mainita, Kaisa Viitala mainitsee Saima Harmajan, 23-vuotiaana tuberkuloosiin menehtyneen runoilijan. Sen suurempia unelmia hänellä ei ole. KIRJOITTAMINEN ON jännittävää, koska en koskaan etukäteen tiedä mitä tarinassa seuraavaksi tapahtuu, Kaisa Viitala kertoo. – Kysyn mieluummin, miksi me ihmiset sallimme kärsimyksen. Nykyisin Kaisan vapaa-aika ei kulu niinkään runojen vaan dekkareiden parissa. Tältäkö tuntuu, kun ojennat kätesi ja ihminen kintaalla viittaa. Mitä Viitala vastaa kysymykseen, miksi Jumala sallii kärsimyksen. askel 10/25 ~ 17. Joskus Nummien kutsun hahmot hihittävät luojalleen eivätkä suostu kertomaan, mitä ne aikovat seuraavaksi ryhtyä puuhaamaan. Paareille nostamisessa olisi tarpeeksi, mutta sen jälkeen pitää vielä matkustaa ambulanssissa pari tuntia sairaalaan Tampereelle. Kirjoittaminen on yhtä jännittävää minulle kuin lukijalle, koska en koskaan etukäteen tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu. Jouko Mäki-Lohiluoma teki tästä Nuoren seurakunnan veisukirjaan laulun: Itketkö sinäkin Jumala, kun näät, ettei rakkaasi piittaa. Agnesin puoliso Fingal onnistui yllättämään kirjailijan täysin. Itketkö sinäkin, Jumala
Snellman ajatteli, että sivistynyt ihminen ymmärtää aikansa vaatimukset niin perheenjäsenenä, ammatissaan, kunnassaan, kansakunnassaan kuin ihmiskunnan suurissa kysymyksissäkin. Kauan eläköön vapaa kansansivistystyö! EMILIA KARHU Sivistys on asettumista heikomman puolelle Juuri nyt M art ti Sa ari sa lo / Lin na sm äe n op ist on ark ist o KUVAN NUORET opiskelivat ruuanlaittotaitoja Turun kristillisessä opistossa vuonna 1926.. Kansanopistot nähtiin yhtenä mahdollisuutena rakentaa kansallista yhtenäisyyttä, lisätä kansansivistystä, vahvistaa kansallista kulttuuria, kasvattaa kansalaisten demokratiataitoja ja vaalia nuorison moraalia. Lisäksi hänellä on tietoa ja tahtoa edistää yhteisiä tärkeitä asioita. Toisaalta hän painotti, että kansallinen sivistys saa muotonsa vasta suhteessa muihin kansakuntiin. Se juhlistaa satavuotista taivaltaan pitkin vuotta, ja yksi juhlahetki oli syyskuinen seminaari Sata vuotta sivistystä. Seminaarissa todettiin, että sivistyksellä ei ole selkeää päämäärää, vaan kyse on jatkuvasta kehittymisestä ja toisaalta omien näkökulmien kirkastumisesta – ja varsinkin niiden rajallisuuden tajuamisesta. Nykyään Linnasmäen opisto on Suomen suurin kansanopisto. Seminaarissa sanottiin myös, että sivistys on välittämistä, vastuullisuutta ja yhteisöllisyyttä. Suomen vapaa kansansivistystyö perustui aikanaan muun muassa kansallisfilosofi J. Aikamme kaipaa kipeästi sivistynyttä keskustelua myös uskonnosta ja hengellisyydestä. Kansallisen sivistyksen tuli siis olla yhteydessä koko ihmiskunnan sivistykseen. V. Snellmanin ajatuksiin. On äärimmäisen olennaista ymmärtää, että oma näkemykseni asiasta kuin asiasta on vain yksi monista. 18 ~ askel 10/25 Lokakuu K un Linnasmäen opisto eli silloinen Turun kristillinen opisto sata vuotta sitten perustettiin, Suomi oli nuori tasavalta, joka oli toipumassa sisällissodasta. Se on taloudellista, ekologista ja kulttuurista kestävyyttä, sosiaalisia taitoja, yhdenvertaista oikeutta opiskella ja oppia sekä asettumista heikomman puolelle. Hän kehitteli sivistyskäsitettään osana Suomen 1800-luvun kansallista heräämistä ja puhui paljon kansallishengestä. Siinä ei omisteta totuutta ja yritetä saada toista näkemään asiat juuri kuten minä ne näen, vaan ollaan avoimia, pyritään kuuntelemaan ja ymmärtämään toisin ajattelevaa, ja toisaalta kirkastamaan omia näkökulmia vuorovaikutuksessa eri tavalla ajattelevien kanssa
Hänessä me elämme, liikumme ja olemme. Aholansaaren Paavonpirttiin villaiset alttaritekstiilit tehnyt Iida Tukeva Henki-lehdessä 5/2025 Viisautta Jumala ei kirjoita ilosanomaansa vain Raamattuun, vaan myös puihin ja kukkiin ja pilviin ja tähtiin. Sydänpysähdyksen näyttämöllä kokenut Eeva Soivio Eeva-lehdessä 9/2025 Emme ole syntyneet tyhjästä. Jumala on se dynaaminen alkuvoima, energia, joka pisti tämän evoluution alkuun. Villa on vanha materiaali: sitä työstäessä pääsee kosketuksiin jonkin tosi ajattoman kanssa. Emerituspiispa Wille Riekkinen Silta-lehdessä 9/2025 Kuolema tuntui ihan kehruulta: pehmeä loitontuminen, puolien hidas pyöriminen yhteen suuntaan ja sitten yhtäkkiä täyskäännös takaisin. Hänen silmissään olemme ihmeitä. Tunnen vahvasti, että pääsin takaisin elämään myös siksi, että voisin kertoa muille kuolemasta. Juuri nyt maailma tarvitsee toivoa, ja meillä on etuoikeus ja vastuu viedä sitä eteenpäin. – Martti Luther. Pieni kynttilä voi valaista tietä, lämmittää sydäntä ja muistuttaa: pimeys ei saa viimeistä sanaa. Maija Nyman Elämälehdessä 9/2025 Mitä synkemmäksi aika käy, sitä kirkkaammin evankeliumin valo loistaa. Herra kirjoitti tarinasi alkutekstin. Stefan Sigfrids Ristin Voitto -lehdessä 29/2025 Villan kosketuksessa on läsnä tuoksu ja tuntu, ja sitä kautta itse lammas ja myös sen ihmisen kädenjälki, joka on kerinyt, pessyt ja karstannut. Jumala loi ja näki meidät jo äitimme kohdussa. Tällaista elämän evästä emme löydä mistään muualta kuin Jumalan Sanasta. askel 10/25 ~ 19 Lainasanat Pix ab ay Jumala on läsnä kaikessa. Siitä, ettei kuolemassa ole mitään pelättävää. Sen takia Jumala on rakkauden ja olemisen lähde, sisimmässämme ja keskuudessamme. Meidät on kutsuttu olemaan valona, ei vain osoittamaan pimeyttä
Paperilaskulisä 5 € + alv 10 %. 20 ~ askel 10/25 asiakaspalvelu@kotimaa.fi 040 546 32 45 https://esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/2161 Normaali mpm. Tilaa Askel – saat lahjaksi Albert Edelfelt -avaimenperän! 22 € 3 kk määräaikainen + avaimenperä Asiakaspalvelumme puhelinnumero on vaihtunut. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Uusi numero 1.10.2025 alkaen: 040 546 32 45. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Skannaa ja tilaa! Tilaa 3kk – 22€ Tilaus on määräaikainen ja sisältää yhden Albert Edelfelt avaimenperän
Väyläkirjat 2023. JUSSI RYTKÖNEN HELI JA Erkki Saarinen: Andreas Alarieston saamelainen maailma. Sodassa hän palveli Suomen armeijassa. Niistä koostuu Helli Karimuksen pieni kirja Kiiltonahkakengät. Mutta kuka oli mies taulujen takana. Alariesto ei koskaan käynyt koulua, mutta oppi lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan Lapin kyliä kiertävien kirkon katekeettojen ansiosta. Pyhät paikat TIETOKIRJAILIJA, teologi Esko Miettisen tuore kirja Suomalainen pyhiinvaellus on omintakeinen matka Pernajasta Pajalaan, Kalannista Kemiöön, Uukuniemeltä Nivalaan ja Hattulasta Hietaniemeen. Ja pikkuruiset ruusulapsetkin voivat selvitä maailmassa, kun ne saavat hoivaa ja lämpöä. Siitä kertoo Heli ja Erkki Saarisen kirjoittama elämäkerta Andreas Alarieston saamelainen maailma. Väyläkirjat 2025.. Kirjan sivuilla on esimerkkejä Alarieston taiteesta, mutta etenkin lopun kuvaliite selityksineen on toimiva pikakurssi Alarieston kuvaja tarinamaailman monikerroksisisiin ytimiin. Satuja, tarinoita, romanielämää. askel 10/25 ~ 21 Hyvin päättyviä romanitarinoita HERKKÄÄ LUONTOKUVAUSTA, peikkosatuja ja tarinoita romanilapsista. Seitsemän matkaa pyhän jäljillä. Tarinoissa merkityksettömyyttään itkevä kivi löytää olemiselleen tarkoituksen ja yksinäinen ihmislapsi viettää hauskan kesän peikkojen kanssa. Nuori Alariesto teki töitä Petsamossa ja muualla, ja otti vaimokseen Riikka Pukarin. Pyhät paikat voivat toimia nykyäänkin peileinä itsensä etsimiselle ja kenties myös löytämiselle. Taide tuli mukaan vähitellen. Elämänvaiheiden ohessa kirjassa kuvataan koko ajan myös Alarieston omaperäisen ja värikkään taiteen kehitystä. Suureen julkisuuteen Alariesto ponnahti vasta iäkkäänä, kesken kiihkeimpien luomisvuosiensa. ”Alttariteos valmistui monenlaisten jännitteiden keskellä, mutta lopulta eri ryhmät löysivät sen kanssa oman itsensä”, Miettinen kirjoittaa. Kirjassa avataan myös myöhemmät elämänvaiheet ja erilaiset elannon hankkimisen keinot eri puolilla Lappia. Aviador Kustannus 2025. Pyhiinvaelluksesta ovat viime vuosina kirjoittaneet paljon nuoret ja keski-ikäiset. Yhtenä kantavana teemana tarinoissa on entisajan romanilasten löyhyys ja kenkien puute. Ilmatar vie romanipojan retkelle tähtitarhoihin, josta hän saa mukaansa iloa ja toivoa. EMILIA KARHU ESKO MIETTINEN: Suomalainen pyhiinvaellus. Pohjoisen elämän kuvittaja SOMPION LAPISTA elämään ponnistanut kuvataiteilija Andreas Alariesto (1900–1989) tuli tunnetuksi naivistisen tyylin maalauksistaan, joissa kuvastui hänen kotiseutunsa metsäja porosaamelainen elämä, ihmiset, eläimet ja luonto. Alariesto oli myös taitava artesaani ja loi eri aineksista pieniä käsitöitä ja esineitä. Helli Karimus on rakastanut satuja jo lapsena. Kaikki sadut ovat kirjassa sekä suomeksi että romanikielellä. Taiteilija sanoi teoksen kuvaavan rakentavien ja repivien voimien ikuista taistelua ihmissydämessä, mutta alueen laaja lestadiolainen yhteisö otti teoksen omakseen tulkiten sen kertovan siitä, että kaikki eivät kuulu Jumalan valtakuntaan, vaan on kaksi ihmisryhmää joilla on eri päämäärät. Kuvat kirjaan on piirtänyt muusikko Valfrid Åkerlund, joka on tuttu Yle Radio 1:n kuuntelijoille myös romanikielisten uutisten lukijana. Johtotähtenä oli hänelle rakkaan Sompion saamelaisen katoavan elämänmuodon kuvaaminen. Kiinnostava oli esimerkiksi pysähdys Rovaniemen kirkon alttarifreskon Elämän lähde edessä. Miettisellä on aiheeseen ikämiehen tulokulma. Kuvissaan hän kertoo usein jonkun tarinan. Hän haluaa sanoa myös nykylapsille: Lukekaa paljon! EMILIA KARHU HELLI KARIMUS: Kiiltonahkakengät. Miettinen vierailee suomalaisen kristillisyyden historian kannalta merkittävillä paikoilla ja avaa teksteissä historian tapahtumien lisäksi mietteitään, joita hänellä niissä herää. Saduissa lapset kuitenkin saavat aina kengät: suomalaiselta ystävältä, opettajalta tai enkeliltä, joka parantaa myös sairaan pikkuveljen. Suomenkieliset tekstit on toimittanut Helena Korpela ja romanikieliset Seija Roth. Hän ajautui jopa sisällissodan Venäjälle, brittiläisten aseistaman Muurmannin legioonan sotilaaksi. Varsin nuorena alkaa Alarieston työ elannon hankkimiseksi. 1970-luvun taidenäyttelyt ja monet lehtijutut tekivät lopulta Alariestosta sen tunnetun taiteilijan ja kulttuuripersoonan, joka tänäänkin muistetaan. Miettisen mukaan Lennart Segerstrålen maalausta tulkittiin 1950-luvulla kahdella eri tavalla. Andreas Alarieston elämäntyön ansiosta sen muisto kuitenkin elää ikuisesti hänen taiteessaan
Lapsuudessani puuro oli erittäin olennainen osa ruokamaailmaani – erityisesti silloin, kun vietin aikaa isovanhempieni luona. Kuori kaksi kotimaista omenaa ja pilko ne kuutioiksi. Jos haluat täyteläisemmän kastikkeen, lisää lopuksi vielä ruokalusikallinen kermaa. Siitä syntyy puuroja, leipiä, jälkiruokia ja nykyään yhä useammin myös trendikästä tuorepuuroa. Tarjoa omenakinuski kaurapuuron päällä, lisää turkkilaista jogurttia mielesi mukaan ja viimeistele puuroannos puolukoilla. 22 ~ askel 10/25 Kaurapuuro syysomenakinuskilla S uhteeni puuroon on vaihdellut vuosien varrella. Se oli perinteistä puolankalaista, rukiista ja vahvan makuista. HEIDI RANTALA N iilo Ra nta la N iilo Ra nta la Pi xa ba y Heidin kulttuurikeittiössä. Kaurapuuro syysomena kinuskilla kahdelle Keitä puuro paketin ohjeen mukaan kahdesta desistä kaurahiutaleita ja noin puolesta litrasta vettä. Mummon talkkuna oli tummaa, hieman ryynimäistä ja tarjottiin tietenkin suuren voisilmän sekä napakan suolan kera. Kun sen päälle vielä valmistaa kotimaisista omenoista keitetyn kinuskin ja lisää lusikallisen täyteläistä turkkilaista jogurttia, syntyy täydellinen yhdistelmä lämpöä, makeutta ja raikkautta. Talkkuna maistuu minulle edelleen, mutta rinnalle on noussut myös sen tunnetumpi serkku: klassikkojen klassikko, kaurapuuro. Mausta ripauksella suolaa. Se oli yksi lapsuuteni rakkaimmista mauista. Enkä minä ensimmäisenä tätä oivaltanut, luottihan jo esimerkiksi presidentti Urho Kekkonen kaurapuuron voimaan pysyäkseen terävänä ja urheilukunnossa. Kaura on ainutlaatuinen vilja. Mitä olisikaan syksy ilman lempeää, höyryävää kaurapuuroa. Kypsennä muutama minuutti, kunnes omenat pehmenevät. Suhteeni kaurapuuroon syveni viimeisimmän lapseni syntymän myötä. Se kestää pohjoisen lyhyen kesän ja se oli pitkään suomalaisen ruokapöydän kulmakivi. Sulata pannulla 50 grammaa voita ja lisää omenakuutiot sekä ripaus kanelia ja vaniljaa. Mummuni, pieni ja juureva kainuulainen maalaisihminen, keitti oikeaa talkkunaa. Kaura taipuu moneksi. Ei siis ihme, että kaurapuuro on saanut lempinimen voimaruoka. Huomasin, että kun söin illalla kunnon lautasellisen kaurapuuroa, maidontuotanto moninkertaistui ja vauva kiitti. Lisää kaksi ruokalusikallista fariinisokeria ja yksi ruokalusikallinen vettä ja sekoita varovasti
askel 10/25 ~ 23 PUURO: 2 dl kaurahiutaleita n. 5 dl vettä ripaus suolaa OMENAKINUSKI: 50 g voita 2 kotimaista omenaa ripaus kanelia ripaus vaniljaa 2 rkl fariinisokeria 1 rkl vettä 1 rkl kermaa (halutessasi, tuo toffeisemman maun) LISÄKSI: turkkilaista tai kreikkalaista jogurttia koristeeksi puolukoita N iilo Ra nta la
Mutta myös niille, jotka ihmettelevät, miksi nuo läskiperseet eivät liiku, hän tiivistää. Kunnes käytännön motivaattoriksi tulivat lapset – ja lantionpohjalihakset. Tältä pohjalta on rohkea veto tunnustautua liikunnan vihaajaksi, jollaiseksi kirjailija ja toimittaja Laura Pörsti itseään kuvaa. Se oli isäni intohimo, ei minun. Liikuntaan liittyy paljon lopulta pieniä esteitä, joista ei puhuta. Pörstillä on kyllä liikuntataustaa. Opiskeluaikana elämä täyttyikin monilla muilla asioilla ja liikunta jäi. Elämäntaito. Vaan miten ylittää vastenmielisyyden rajat. Mikään liikuntaan liitetty puhe tai tieto ei vuosiin motivoinut häntä liikkumaan. Halusin oman elämän”, hän kirjoittaa. Aikuistumisen myötä siitä katosi mielekkyys. T utkimusten mukaan liikunta lisää aivoterveyttä ja parantaa mielialaa, sydämen ja verisuonten kuntoa sekä työtehoa ja ystävyyssuhteita. – Esikoiseni on ollut jatkuvassa liikkeessä synnytyssalista lähtien. – Oli mielenkiintoista huomata, miten paljon ajattelutyö auttaa liikunnan lähestymisessä. Kirjailija Laura Pörsti kannustaa kuntosalin sijaan lähtemään liikkeelle ajatustyöstä. Kirja on niille, jotka kokevat liikkuvansa liian vähän. Ja suosituksethan kertovat yhteiskunnan arvostuksista, siitä mikä on tärkeää ja pitää ihmiset kunnossa ja yhteiskuntakelpoisina. 24 ~ askel 10/25 Liikunnan vihaajasta liikkujaksi Onko ihminen kelvoton, jos liikunta tuntuu vastenmieliseltä ja valtakunnalliset liikuntasuositukset ja median päivittäiset liikuntavinkit ylivoimaisilta. Nyt huomaan, että jos kunnosta ei pidä huolta, kaikki alkaa tuntua tosi työläältä. Miksi äänen saavat vain aktiiviliikkujat. Hänellä on siihen tietoisuus, halu, oikeanlaiset varusteet ja sopiva keho. Trampoliinilla hyppiessäkin meinaa tulla pissat housuun. Lasten liikkumattomuudesta ollaan huolissaan, mutta samaan aikaan oikeanlainen liikkuminen on tosi normitettua. On paljon tilanteita ja paikkoja, joissa häntä kai pitäisi opettaa olemaan aloillaan tai liikkumaan ohjeiden mukaan. – Miksei vaikkapa taiteen osalta anneta samanlaisia suosituksia kuin liikunnasta. Antiliikkuja (Gummerus 2025) kertoo projektista, jolla Pörsti pyrki saamaan elämäänsä liikuntaa, mutta ei kansanterveyden tai ulkonäön takia, vaan päästäkseen kosketuksiin kehonsa kanssa. – Synnytykset ja elämä lapsiperheen mankelissa ovat siirtäneet syrjään itsestä huolehtimisen. Toisaalta suosituksiin liittyy Pörstin mukaan ristiriitaa, etenkin lasten osalta: ei saa liikkua liikaa eikä väärässä paikassa. Nelikymppisenä mieleen alkoivat nousta tulevat kolotukset ja kankeudet, joita ei voi välttää, mutta joihin voi edes yrittää varautua. Käynnistyi myös konkretiaa edellyttänyt puolentoista vuoden kirjaprojekti, josta tuli liikunnasta etääntyneelle odotettua haastavampi. Hän harrastaa liikuntaa tietyllä tavalla ja tietyllä tiheydellä, suositusten mukaisesti. – Liikunnasta saavat puhua ja kirjoittaa aktiivit liikkujat, liikkumattomat ovat huolipuheen kohteita. Paitsi rohkeat kokeilut eri lajien parissa siihen vaikutti kiihkeä, syyllistävä liikuntapuhe, johon liittyy lukuisia normeja ja yhteiskunnallisia ihanteita. Liikunnasta on Pörstin mukaan tehty vakavaa toimintaa, jossa kunnon liikkuja suorittaa, mittaa, liikkuu kurinalaisesti, laskee tavoitteita ja välitavoitteita. Kouluikäisenä hän pelasi vuosikausia tennistä. ”Miksi mennä yhtä peliä varten kyhättyyn peltiseen halliin lyömään tiettyyn aikaan palloa, fossiilisia polttoaineita ja isän rahoja hyödyntäen. Liikunta on ihmistä varten, eikä ihminen liikuntaa varten, hän painottaa kirjassaan Antiliikkuja. Et ole ainoa Pörsti uskoo ihmisten haluun liikkua. Liikkumattomuus, uusi kansanterveyspahe, taas tuottaa Olympiakomitean mukaan yhteiskunnalle vähintään 4,7 miljardin vuosittaiset kustannukset. Mutta moralisoiva jako hyvän itsekurin omaaviin suorittajiin ja laiskoihin sohvaperunoihin ei edistä asiaa. Keho ei liiku vain silloin, kun tekemistä kutsutaan liikunnaksi
Joka seisoo hämmentyneenä urheilukaupassa erilailla nimettyjen kenkärivistöjen edessä halutessaan ostaa lenkkarit. ”En voi olla maailmassa läsnä muuten kuin kehollani. – Pystyn lähestymään liikuntaa aiempaa paremmin, koska tajuan, että arkuus ja pelko eivät ole yksilöllisiä ongelmiani. On opittava ottamaan palautetta vastaan omasta kropastaan: millainen liike itselle sopii ja on hyväksi. Entä hän, joka inhoaa ryhmäliikuntaa, jossa ”helppo ja kaikille sopiva alkeistunti” paljastuu salavaativaksi ja sen osallistujat yläasteen liikuntatunneilta tutuiksi reippailijoiksi, joille jokainen liikerata on luontainen. Toimeliasta sporttihiirtä hänestä ei ole tullut, vaikka kalenterista on keskiviikkoiltapäivisin yritetty varata aika jonkin tekemiselle. Tai roikkua renkaissa 10 sekuntia, vaikka se onkin jonkun mielestä tosi lyhyt aika. – Tällaisten kokemusten kanssa tuntee olevansa nolosti yksin, mutta kun avaa suunsa, huomaakin niiden olevan tuttuja hämmästyttävän monelle. En enää ajattele, että tämä ei kuulu minun elämääni, vaan menen kohti sitä, mitä haluan. Suurin muutos on tapahtunut asenteessa: liikunnan on palveltava ihmistä, eikä ihmisen liikuntaa. – Aiemmin olisin lähinnä halveksunut olohuoneen soutulaitetta, mutta nyt voin vetää vapaahetkenä muutaman vedon vaikka farkut jalassa. Sitä löytyy muun muassa tätiparkourista, jossa otetaan kaupunkitilaa haltuun vaikkapa kauppamatkalla ja joka tarjoaa sopivan leikkisää suhtautumista maailmaan.. Sekin rohkaisee liikkeelle, Pörsti kannustaa. Pörstille kirjan teko tarjosi sekä verukkeen että näkymättömyysviitan, jonka varjolla hän rohkaistui kokeilemaan eri lajeja. – Se, että yritän aktiivisesti nimetä itseni liikkujaksi, auttaa miettimään, miten voisin rakentaa arkeeni liikunnallisia juttuja, joista nautin, ja lähestyä niitä varovasti kuin lintuja ruokkien. Miten huomioidaan se ihminen, joka tulee liikuntakulttuurin ulkopuolelta ja jolle on usein epäselvää, mitä liikuntatilassa saa, ei saa tai kuuluu tehdä. – Esimerkiksi shindossa tai taijissa tunsin kerrankin olevani oikeanlainen. Nykyään Pörsti kykenee ajattelemaan, että hänkin on liikunnallinen. Tai hän, jolle on jäänyt traumaattinen kokemus koulun liikuntatuntien ainaisesta suoritusten mittaamisesta. Tärkeä oivallus Pörstille oli, ettei keho liiku vain silloin, kun tekemistä kutsutaan liikunnaksi. Siinä mielessä olen liikunnallinen. Joka pelkää mennä kuntosaleille ja joka haluaa vahvistaa uimataitoaan, mutta kammoaa ajatusta kuunnella opetusta altaan reunalla värjötellen. Olen liikunnallinen! Pörsti koki tehtäväkseen kuvata kirjassa kokemuksiaan, olivatpa ne millaisia hyvänsä. askel 10/25 ~ 25 Miten sellainen ihminen löytää itsensä liikkujana, joka ei halua aktiivisuusranneketta, kiinteää takapuolta, valtavia lihaksia tai edes sitä omaa lajia. Tämä auttoi häntä lähestymään kuntosaleja ja ryhmäliikuntaa, joita on kammonnut. ERJA SAARINEN Ju kk a Gr an str öm LAURA PÖRSTIÄ on alkanut kiinnosta karnevalistinen liikunta. Liikkumattomia olemme vasta kuolleina”, hän kirjoittaa. Keho liikkuu koko ajan. Mitkä asiat voisivat ruokkia voiman saantia, joka ehkä liittyy kuntoon ja terveyteen
26 ~ askel 10/25 ”Jos jää yksin mörön kanssa, se voi täyttää koko mielen” KIMMO JÄRVINEN kaipaisi perheiden tueksi vanhan ajan sosiaalityöntekijöitä. He näkivät kokonaisuuden ja huomasivat ajoissa asiat, joista oli tulossa isoja ongelmia.
Kimmo Järvinen sanoo, että jo syöpädiagnoosin saaminen on elämässä käänteentekevä asia. Valmistuttuaan Järvinen sai Vantaan seurakuntayhtymän kuurojen ja kuulovammaisten diakonin viran. Siellä tapasin ensimmäistä kertaa elämässäni kuuroja ja kiinnostuin viittomakielestä. TEKSTI: VESA KEINONEN • KUVAT: JUKKA GRANSTRÖM. Hän on Suomen eturauhassyöpäyhdistys Propon toiminnanjohtaja ja kertoo työkseen miehille tästä ikävän yleisestä sairaudesta. Kimmo Järvinen on tukenut työkseen niin HIV-potilaita, päihteiden kanssa kamppailevia kuin syöpään sairastuneitakin. askel 10/25 ~ 27 S uomen maatiet ovat tulleet kuusikymppiselle diakonissa Kimmo Järviselle tutuiksi. – Usein varttuneillakaan miehillä ei ole tunnetta elämän rajallisuudesta. Syöpä saattaa olla sitten erittäin voimakas isku perusturvallisuuteen. Syöpä on isku perusturvallisuuteen Eturauhassyöpä on maailmanlaajuisesti miesten toiseksi yleisin syöpä. Yhdistyksen tavoitteena on edistää eturauhassyöpäpotilaiden hyvää ja oikeudenmukaista kohtelua, parantaa heidän elämänlaatuaan sekä vähentää eturauhassyövästä aiheutuvaa kärsimystä. Järvisellä on takanaan pitkä ura erilaisten ihmisten auttajana. – Jo silloin kohtasin miehiä, joilla oli eturauhassyöpä. Suurin osa eturauhasen syövistä etenee hyvin hitaasti, jolloin ne eivät lyhennä potilaan elinikää. Alalle hän päätyi mutkan kautta. Eturauhassyöpäyhdistyksen toiminnanjohtajana hän kokee erityisen palkitseviksi tukipuhelut, joiden jälkeen hätääntyneen miehen verenpaine vaikuttaa laskeneen ja elämä jatkuu. Päädyinkin sitten opiskelemaan sitä alaa. Taudin yleisyyden takia eturauhasen syöpä aiheuttaa kuitenkin keuhkosyövän jälkeen suomalaismiehille toiseksi eniten syöpäkuolemia. Hän valmistui diakonissa-sairaanhoitajaksi Lahden Diakonissalaitokselta vuonna 1993. Heitä tuli vastaan vuosien mittaan eri tehtävissä. – Armeijan jälkeen menin Turun kristillisen opiston atk-linjalle tavoitteenani sen alan työt. Suomessa se todetaan vuodessa noin 5600 miehellä
Alkuvaiheessa tauti ei välttämättä aiheuta miehelle mitään oireita. Jos ne eivät auta, on olemassa myös erilaisia geelija pistolääkkeitä. Diagnoosin saaneelle kerrotaan heti aluksi, että hänellä on runsaasti kohtalontovereita. Kimmoa ovat vetäneet puoleensa erityisesti marginaalisissa olevat ihmiset. Työssä on oltava rouheutta Eturauhassyöpäpotilaiden auttaminen on ollut Kimmo Järvisen päätyö vasta kymmenen vuotta. Kun sitten päätämme pitkän puhelun, sen oikein kuulee, kuinka soittajan verenpaine on laskenut. Päättäjäportaassa on kuitenkin elänyt vahvasti ajatus, että seulonta ei olisi riittävän vaikuttavaa. Hänen mukaansa naisten ja miesten toimintamallit ovat hyvinkin erilaisia, kun lääkäri kertoo karun syöpäuutisen. – Kun naisella todetaan rintasyöpä, pian valtava määrä ystäviä on ottanut häneen yhteyttä. Useimmat puolisot pysyvät eturauhassyöpään sairastuneen miehensä rinnalla. – Erektion saamista taas voidaan ensin kokeilla tablettilääkkeillä. Arkea kuormittava taakka suhteellistuu ja ottaa vähemmän hallitsevan osan elämästä, Järvinen sanoo. Herra sitten huutelee taustalta omia kommenttejaan. Esimerkiksi virtsan karkailu ja erektion katoaminen ovat äärimmäisen epämiellyttäviä asioita. Eturauhassyöpä sijoittuu kehon intiimialueille, jolloin häpeän mahdollisuus on suuri. Ja elämä jatkuu kaikesta huolimatta. Keskustelu asiantuntijoiden ja muiden syöpään sairastuneiden kanssa auttaa. – Propossa me emme anna sitä mahdollisuutta. Kimmo Järvinen sanoo, että eturauhassyövän seulonta pitäisi tietyssä iässä tehdä kaikille miehille samalla tavalla kuin naisille tarjotaan mahdollisuus rintasyöpäseulontaan. – Joskus puhun puhelinkeskusteluissakin enemmän vaimon kanssa hänen miehensä tilanteesta. Mutta kun mies sairastuu eturauhassyöpään, vielä kahden viikon päästäkin hän pohtii asiaa yksin. Empatia toimii myös toiseen suuntaan. Vertaisryhmät vähentävät kuormitusta Järvinen on tehnyt paljon yhteistyötä myös Rintasyöpäyhdistyksen kanssa. – Sairaus on kuitenkin saattanut olla eturauhasen sisällä jo parikymmentä vuotta. Magneettikuvaus antaa sitten tarkempaa informaatiota. – Vertaistuen tärkeintä antia on lisääntynyt ymmärrys koetusta. – Haen työstä tavallaan jonkinlaista suolaisuutta ja rouheutta. Järvisen mukaan nuoremmat sukupolvet ovat senioreita valmiimpia käsittelemään eturauhassyöpään liittyviä arkaluontoisia asioita. Järvisen mukaan seulonnasta on käytykin keskustelua. Sitä ennen hän on työskennellyt sote-kentällä monien erilaisten ryhmien kanssa. Sairastuneiden elämänlaatukin olisi parempaa, kun toimenpiteet olisivat vähemmän kajoavia. Järvisen mukaan syövällä on edelleen sanana paha klangi. Niistä ei aina edes haluta puhua ääneen. – Ongelma on, että eturauhassyöpä löydetään useimmiten vasta siinä vaiheessa, kun mies on noin 70-vuotias. – Mies soittaa meille tavallisesti tilanteessa, jossa hän on saanut vasta osan tutkimustuloksista tietoonsa ja on ymmärrettävästi enemmän tai vähemmän poissa tolaltaan. Jos jää yksin mörön kanssa, se voi täyttää koko mielen. Niitä on eri puolilla maata ja ryhmät ovat luottamuksellisia. Silloin on mahdollisuus päästä psa-kokeeseen. On esimerkiksi olemassa housunsuojia, jotka ehkäisevät virtsan hajun ja infektiot. 28 ~ askel 10/25 Harva mies on tuossa tilanteessa eniten huolissaan itsestään. – Jos miehellä on kumppani ja lapsia, mielen täyttää etenkin yksi asia: Miten he pärjäävät kuolemani jälkeen. Järvinen huomauttaa, että häpeä on sinällään turhaa. – Jos miehille saataisiin toteutettua hyvissä ajoin seulonta, suurin osa eturauhassyövistä löydettäisiin ajoissa. Moni mies kokee hyväksi osallistumisen Propon vertaisryhmiin. Kumppanit tulevat useimmiten mukaan hoitoneuvotteluihinkin. Syöpäpotilaan jännitys voi tilanteessa olla niin suuri, että on hyvä, että paikalla on useampi ihminen kuulemassa lääkärin kommentit. Sairauteen liittyy edelleen tabuja Moni sairaus aiheuttaa häpeää. Monenlaisia ratkaisuja kiusallisiin vaivoihin on kehitetty. Järvinen on huomannut, että rauhallisella ja empaattisella otteella saa jo ensimmäisen tukipuhelun aikana aikaan yllättävän paljon. Siksi varmaan hakeudun tasaisin väliajoin Usein varttuneillakaan miehillä ei ole tunnetta elämän rajallisuudesta.
Yksikössä Järvinen kollegoineen huolehti muun muassa asukkaiden opiaattikorvaushoidosta. askel 10/25 ~ 29 uudenlaisiin töihin, Järvinen virnistää. Erityisesti vuodet Helsingin Diakonissalaitoksella ovat jääneet Järvisen mieleen. Välillä Kimmo Järvisen mieleen juolahti, että monen potilaan nykyinen elämäntilanne selittyi siellä, että sielu oli hyvin repaleinen monien elämän kriisien myötä. KIMMO JÄRVINEN sai aikoinaan Vantaan seurakuntayhtymässä työskennellessään henkisen huollon koulutusta, josta on edelleen paljon hyötyä. Meno oli välillä niin kovaa, että henkilökuntaankin saatettiin käydä kiinni. Se johti aika suureen vaihtuvuuteen. Eturauhassyöpään sairastuneen kanssa käydään ensin tilannekuva läpi ja sitten pohditaan yhdessä tulevaisuutta.. – Olin aikaisemmin ajatellut, että päihteiden käyttäjät eivät enää elä ihan täysillä tässä maailmassa. Paikka muualta pois potkituille Vielä astetta tai pariakin vaativampi paikka Diakonissalaitoksella oli Villa Nova -asumisyksikkö. Muutenkin tarjottiin mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään. – Me olimme se viimeinen sääliharava, joka poimi nekin, jotka olivat lentäneet pihalle Rälläkästä eli Pelastusarmeijan asuntolasta, Järvinen kuvailee. Villa Novassa päihteet olivat arkipäivää suurimmalla osalla potilaista. – Kuka tahansa kadunkulkija voisi olla vastaavassa jamassa, jos olisi kokenut kaiken saman. Heidän joukossaan oli kuitenkin paljon hyvin fiksuja ihmisiä, joiden kanssa sain käydä mahtavia keskusteluja. Esimerkiksi Pikku Villa -majoitusyksikössä asui HIV-positiivisia, huumeita käyttäviä ihmisiä. Kaikkein tärkeintä kuitenkin oli ihmisten välinen kanssakäyminen. Sen asiakaskunnasta lähes kaikki olivat jossakin vaiheessa elämäänsä katselleet maailmaa kalterien takaa
40,50 €) SÄÄSTÄ 32%. Hän sitten käyttää minun kaltaisiani alihankkijoita. Yleensä hässäkät kuitenkin selvisivät puhumalla. – Minä ajan Propon asioissa noin 75 000 kilometriä vuodessa ympäri maata. Esimerkiksi silloin, jos jotkut ihmiset jätetään hoitamatta. Hän oli tullut jälleen kerran töihin yhdellä projektiautoksi hankkimallaan Ladalla. – Kun kaikki meni hyvin, siitä koitui asukkaille käytännön etuja. asiakaspalvelu@kotimaa.fi • 040 546 32 45 Tilaus on määräaikainen. Ladaa ei poltettukaan Monenlaisia tilanteita sattui. Jumala taas järjestää minulle turvaa tien päälle. Kyseessä on alihankintamalli. Paperilaskulisä 5 € + alv 10 %. Järvinen on saanut elämässään nähdä läheltä myös todella surullisia, raastaviakin asioita. Lada sai olla rauhassa. https://esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/2139 Ajankohtaiset aiheet kirkosta ja yhteiskunnasta • Laadukas aikakauslehti kuukausittain • Rajaton pääsy Kotimaa.fi:hin • Lue & kuuntele missä vain Tartu tarjoukseen ja tilaa nyt! Skannaa ja tilaa! Tilaa 3kk 28 € 3 kk LEHTI + DIGI 28 € (Norm. Mies miettii hetken. – Aloimme myymään miehille kahvia lähes muodollisella hinnalla. Kirkon työmuodoista Järvinen nostaa luonnollisesti esiin itselleen tutun diakoniatyön. Sitä hän monen muun tavoin pitää kruununjalokivenä. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Hän arvioi sen toimivan hyvinkin yksinkertaisesti. Minä laitoin sitten heille ryhmäviestin, johon oli listattu sen päivän rukousaiheet. Hän heittää palloa kirkon suuntaan. Esimerkiksi työ päihdeongelmaisten tai erilaisten vammaisryhmien kanssa vaatii ihmisiä, jotka oikeasti tuntevat sen työn. Tiukkana toki piti olla. Vaikka olisin yötä myöten ajanut Pohjois-Suomesta saakka kotiin. KIMMO JÄRVISEN mielestä eturauhassyövän seulonta pitäisi tietyssä iässä tehdä kaikille miehille samalla tavalla kuin naisille tarjotaan mahdollisuus rintasyöpäseulontaan. Eräältä leipomolta saimme runsaasti kakkoslaatuisia munkkeja ja viinereitä. Osuuteni sopimuksessa on hoitaa ne alihankintahommat. – On tosi paljon ihmisiä, joille toisen ihmisen läsnäolo voisi olla jopa riittävä hoito. – Olen huolestuneena seurannut erityisryhmien parissa työskentelevien kirkon työntekijöiden määrän jatkuvaa vähenemistä. Merkityksellistä sisältöä Normaali mpm. Iso miehenköriläs kiroili rajusti ja uhkasi vielä joku päivä polttaa Järvisen Ladan. Oli porukka, joka oli sitoutunut rukoilemaan tiettyyn kellonaikaan. Sopimus Jumalan kanssa Millainen sitten on monessa mukana olleen Kimmo Järvisen henkilökohtainen uskonelämä. – Samana päivänä jouduin olemaan yksikön puuronsyöntihetkessä se ikävä tyyppi ja pitämään kuria. Vieläkin enemKuka tahansa kadunkulkija voisi olla vastaavassa jamassa, jos olisi kokenut kaiken saman. Tästä ei yksi pahan väkivaltahistorian omaava uusi kaveri tykännyt. Jos henkilökunta ei pottuillut asukkaille, niin sama toimi toisinkin päin. – Saman tien toinen vielä raamikkaampi kaveri nousi tuoliltaan ylös. Yksi Järvisen elämän kantava ajatus kumpuaa suoraan Raamatun ydinsanomasta. – Ei Jumalalla ole aikaa hoitaa kaikkia pieniä ryhmiä. Mies totesi, että jos joku koskee Kimmon autoon, niin hän huolehtii siitä, että kyseiseltä tyypiltä irtoaa pää. Kaikki on mennytkin hyvin tähän saakka. 30 ~ askel 10/25 – Kun siirryin tuohon yksikköön, aloin ensimmäisenä kiinnittää huomiota paikan yleiseen siisteyteen. Kimmo Järvinen on entinen seurakunnan työntekijä ja nykyisin aktiivinen seurakuntalainen Vantaan Rekolan seurakunnassa. Siinä kahvikupin ääressä juteltiin pitkiä aikoja ja tunnelma muuttui jotenkin rauhallisemmaksi. Se vaikutti niin, että miehet alkoivat pitää parempaa huolta myös omista huoneistaan. Toki muutama läheltä piti -tapaus on hirvien kanssa ollut. Lähimmäistä kannattaa aina auttaa Järvisellä on jo pitkään ollut tapana ottaa päivän aikana eri työtehtävissä kohtaamansa miehet mukaan omaan tai laajemman joukon iltarukouksiin. Käsillä puuhastelusta pitävällä Kimmo Järvisellä oli tuolloin tapana kunnostella vanhoja Ladoja vastapainona rouhealle työlle. Järvinen kertoo pilke silmäkulmassa, että hänen uskoonsa liittyy myös eräänlainen diili Jumalan kanssa. Järvinen kertoo, että rajusta asukaskunnasta huolimatta Villa Novassakin pärjäsi, kun noudatti tiettyjä pelisääntöjä. Ne kelpasivat hyvin meille kaikille. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Toisen läsnäolo voisi riittää hoidoksi Yhteinen elämä marginaalissa olevien kanssa on opettanut Kimmo Järvisen tunnistamaan yhteiskunnassamme etenkin yhden ison ongelman. Käytäntö alkoi jo silloin, kun hän työskenteli Vantaan seurakuntayhtymässä kuurojen ja kuulovammaisten parissa. Hän myöntää, että ilman uskoa voimat olisivat monessa kohtaa loppuneet. – Ja olisi pidettävä kunnolla meteliä siitä, jos joku asia on eettisesti väärin. askel 10/25 ~ 31 män pitäisi tehdä niiden hyväksi, joilla ei mene hyvin. – Jos joku pyytää minulta apua, pyrin aina auttamaan. – Sovimme, että asiakkaani voivat lähettää minulle esirukousaiheita. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Yksinäisyys raastaa todella monia
Käytäntö alkoi jo silloin, kun hän työskenteli Vantaan seurakuntayhtymässä kuurojen ja kuulovammaisten parissa. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Lähimmäistä kannattaa aina auttaa Järvisellä on jo pitkään ollut tapana ottaa päivän aikana eri työtehtävissä kohtaamansa miehet mukaan omaan tai laajemman joukon iltarukouksiin. Hän sitten käyttää minun kaltaisiani alihankkijoita. Toki muutama läheltä piti -tapaus on hirvien kanssa ollut. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Lähimmäistä kannattaa aina auttaa Järvisellä on jo pitkään ollut tapana ottaa päivän aikana eri työtehtävissä kohtaamansa miehet mukaan omaan tai laajemman joukon iltarukouksiin. – Sovimme, että asiakkaani voivat lähettää minulle esirukousaiheita. Sopimus Jumalan kanssa Millainen sitten on monessa mukana olleen Kimmo Järvisen henkilökohtainen uskonelämä. Oli porukka, joka oli sitoutunut rukoilemaan tiettyyn kellonaikaan. asiakaspalvelu@kotimaa.fi • 040 546 32 45 Tilaus on määräaikainen. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Kyseessä on alihankintamalli. – Ja olisi pidettävä kunnolla meteliä siitä, jos joku asia on eettisesti väärin. – Olen huolestuneena seurannut erityisryhmien parissa työskentelevien kirkon työntekijöiden määrän jatkuvaa vähenemistä. Hän myöntää, että ilman uskoa voimat olisivat monessa kohtaa loppuneet. https://esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/2139 Ajankohtaiset aiheet kirkosta ja yhteiskunnasta • Laadukas aikakauslehti kuukausittain • Rajaton pääsy Kotimaa.fi:hin • Lue & kuuntele missä vain Tartu tarjoukseen ja tilaa nyt! Skannaa ja tilaa! Tilaa 3kk 28 € 3 kk LEHTI + DIGI 28 € (Norm. Mies miettii hetken. Vaikka olisin yötä myöten ajanut Pohjois-Suomesta saakka kotiin. – Sovimme, että asiakkaani voivat lähettää minulle esirukousaiheita. Paperilaskulisä 5 € + alv 10 %. Järvinen on saanut elämässään nähdä läheltä myös todella surullisia, raastaviakin asioita. 40,50 €) SÄÄSTÄ 32%. Minä laitoin sitten heille ryhmäviestin, johon oli listattu sen päivän rukousaiheet. Oli porukka, joka oli sitoutunut rukoilemaan tiettyyn kellonaikaan. – Jos joku pyytää minulta apua, pyrin aina auttamaan. Hän arvioi sen toimivan hyvinkin yksinkertaisesti. askel 10/25 ~ 31 män pitäisi tehdä niiden hyväksi, joilla ei mene hyvin. Sitä hän monen muun tavoin pitää kruununjalokivenä. Kirkon työmuodoista Järvinen nostaa luonnollisesti esiin itselleen tutun diakoniatyön. https://esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/2139 Ajankohtaiset aiheet kirkosta ja yhteiskunnasta • Laadukas aikakauslehti kuukausittain • Rajaton pääsy Kotimaa.fi:hin • Lue & kuuntele missä vain Tartu tarjoukseen ja tilaa nyt! Skannaa ja tilaa! Tilaa 3kk 28 € 3 kk LEHTI + DIGI 28 € (Norm. Merkityksellistä sisältöä Normaali mpm. Jumala taas järjestää minulle turvaa tien päälle. Yksi Järvisen elämän kantava ajatus kumpuaa suoraan Raamatun ydinsanomasta. Paperilaskulisä 5 € + alv 10 %. Toki muutama läheltä piti -tapaus on hirvien kanssa ollut. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Kirkon työmuodoista Järvinen nostaa luonnollisesti esiin itselleen tutun diakoniatyön. Hän sitten käyttää minun kaltaisiani alihankkijoita. Osuuteni sopimuksessa on hoitaa ne alihankintahommat. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Jumala taas järjestää minulle turvaa tien päälle. – Ei Jumalalla ole aikaa hoitaa kaikkia pieniä ryhmiä. Osuuteni sopimuksessa on hoitaa ne alihankintahommat. Esimerkiksi silloin, jos jotkut ihmiset jätetään hoitamatta. Käytäntö alkoi jo silloin, kun hän työskenteli Vantaan seurakuntayhtymässä kuurojen ja kuulovammaisten parissa. Esimerkiksi työ päihdeongelmaisten tai erilaisten vammaisryhmien kanssa vaatii ihmisiä, jotka oikeasti tuntevat sen työn. – Minä ajan Propon asioissa noin 75 000 kilometriä vuodessa ympäri maata. asiakaspalvelu@kotimaa.fi • 040 546 32 45 Tilaus on määräaikainen. Yksi Järvisen elämän kantava ajatus kumpuaa suoraan Raamatun ydinsanomasta. – Ei Jumalalla ole aikaa hoitaa kaikkia pieniä ryhmiä. Merkityksellistä sisältöä Normaali mpm. Minä laitoin sitten heille ryhmäviestin, johon oli listattu sen päivän rukousaiheet. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Hän arvioi sen toimivan hyvinkin yksinkertaisesti. Kaikki on mennytkin hyvin tähän saakka. – Jos joku pyytää minulta apua, pyrin aina auttamaan. Sopimus Jumalan kanssa Millainen sitten on monessa mukana olleen Kimmo Järvisen henkilökohtainen uskonelämä. Järvinen on saanut elämässään nähdä läheltä myös todella surullisia, raastaviakin asioita. Esimerkiksi silloin, jos jotkut ihmiset jätetään hoitamatta. – Olen huolestuneena seurannut erityisryhmien parissa työskentelevien kirkon työntekijöiden määrän jatkuvaa vähenemistä. Vaikka olisin yötä myöten ajanut Pohjois-Suomesta saakka kotiin. 40,50 €) SÄÄSTÄ 32% askel 10/25 ~ 31 män pitäisi tehdä niiden hyväksi, joilla ei mene hyvin. Mies miettii hetken. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Järvinen kertoo pilke silmäkulmassa, että hänen uskoonsa liittyy myös eräänlainen diili Jumalan kanssa. Hän myöntää, että ilman uskoa voimat olisivat monessa kohtaa loppuneet. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Esimerkiksi työ päihdeongelmaisten tai erilaisten vammaisryhmien kanssa vaatii ihmisiä, jotka oikeasti tuntevat sen työn. Järvinen kertoo pilke silmäkulmassa, että hänen uskoonsa liittyy myös eräänlainen diili Jumalan kanssa. Kaikki on mennytkin hyvin tähän saakka. – Minä ajan Propon asioissa noin 75 000 kilometriä vuodessa ympäri maata. – Ja olisi pidettävä kunnolla meteliä siitä, jos joku asia on eettisesti väärin. Sitä hän monen muun tavoin pitää kruununjalokivenä. Kyseessä on alihankintamalli
Siihen on liittynyt myös kirjojen lukeminen vierailla kielillä. Kirjallisuus Uusi kieli avaa uuden maailman, äidinkieli tekee isänmaan M uistan, että kansakoulun ensimmäisellä luokalla en ollut se nopeimmin lukemaan oppinut oppilas. Vaikka suomeksi käännetään muista kielistä paljon, hallitsevat maailmankirjallisuutta suurten puhujamäärien kielet. Vieraiden kielten opiskelu oli minulle koulussa aluksi tervanjuontia, mutta viimeistään lukion vaihto-oppilasvuosi Japanissa muutti minua monessa suhteessa. Suomen kieli ja suomenkielinen kirjallisuus osaltaan tekevät tästä maasta minulle aivan erityisen paikan maailmassa, isänmaan. Minusta tuli paitsi äidinkielen rakastaja myös vieraiden kielten oppija ja harrastaja. JUSSI RYTKÖNEN Kulttuuri VIERASKIELINEN KIRJALLISUUS avaa uusia salaperäisiä todellisuuksia. Sanomalehtien lukemisen aloitin melko varhain – suosikkiartikkelini olivat ulkomaanuutisia. 32 ~ askel 10/25 17.10.–21.11. Innostus on jatkunut läpi elämän. Samalla on hyvä muistaa, että suomen kieli tekee Suomesta erityisen paikan. Jälkimmäisten lukeminen on tietokirjallisuuden lukemista vaikeampaa, koska laajan sanavaraston lisäksi romaaneihin on usein sisäänkirjoitettuna kyseisen kielialueen kulttuurisia käsityksiä, historiaa ja muuta, jota outo ei aina ymmärrä. Joskus tuntuu siltä kuin joistakin asioista olisi ”oikein” lukea vain tietyllä kielellä. Vieraiden kielten avulla avautui myös salaperäisiä uusia todellisuuksia, sillä eri kielet hahmottavat maailmaa eri tavoin. Mutta kun kirjainten maailma sitten minullekin avautui, alkoi vähitellen avautua myös painettu sana. Vaikka pidän monista kielistä, on minun ja muiden vieraskielisestä kirjallisuudesta nauttivien suomalaisten hyvä muistaa, että oma kieli on ihmiselle se kaikkein tärkein. Pixabay. Elämäni matkalla olen saanut maistella varsinkin eri kielillä kirjoitettua tietokirjallisuutta, mutta myös romaaneja. Jos kielemme tai kirjallisuutemme, tai niiden nyt vielä lujan aseman annetaan välinpitämättömyyden, vieraan ihailun tai väärin ymmärretyn kansainvälisyyden vuoksi rämettyä tai kuihtua, maksamme siitä aikanaan kovan hinnan. Vaikeinta on vieraskielinen runous. Koulunkäynnistä tuli yhtäkkiä vakava asia. Lapsena luin koulukirjojen lisäksi sarjakuvia ja poikakirjoja, mutta jo teininä yhä enemmän myös historiaa sekä eri kansoista kertovaa tietokirjallisuutta
M an ny Je ff er so n/ O ta va. Neljänkympin kynnyksellä hän tapaa turvallisen ja rehellisen oloisen miehen. Siellä hän joutuu hotellivieraan väkivallan uhriksi ja tapahtumat vyöryvät lumipallon lailla. Vakavien mielen sairauk sien taustalla on toisinaan traagisia tapahtumia, joihin asianomainen ei ole voinut itse vaikuttaa. Otava 2025 Kuukauden kirja Tutkielma unelmista P alkittu nigerialainen kirjailija Chimamanda Ngozi Adichie on julkaissut kymmenen vuoden tauon jälkeen romaanin Unelmia, joka kertoo neljän naisen tarinan. Zikora on menestynyt juristi, jonka harras haave on äidiksi tuleminen. Kun raskaus toteutuu, mies katoaakin kuin tuhka tuuleen. Adichien läpimurtoromaani P uolikas keltaista aurinkoa vuodelta 2006 käsitteli Biafran sotaa. Chiamakan kotiapulainen Kadiatou on kotoisin köyhästä perheestä Guineasta. Ammattilaiset saattavat olla ainoita ystäviä. Suomentanut Christina Sandu. Olennaista on ymmärtää, että pelot ovat potilaille todellisia. Unelmia tuo näkyväksi naisiin kohdistuvia odotuksia, asenteita ja rajoituksia. Tarinat imaisevat mukaansa ja limittyvät myös toisiinsa, vaikka neljän tasavahvan päähenkilön näkökulmiin nojaava ja neljään jaksoon jakautuva rakenne ei lukiessa tunnu täysin toimivalta. Todellisuudentajultaan järkkyneet ihmiset ovat pitä neet Rekilää yhteistyökump panina salaisessa tehtävässä – ja toisinaan saatanan kätyrinä. Hän päättää yllättäen vaihtaa menestyvän pankkiirin uran Nigeriassa maisteriopintoihin Yhdysvalloissa, mutta siellä häntä vierastavat niin valkokuin tummaihoisetkin opiskelutoverit. askel 10/25 ~ 33 CHIMAMANDA NGOZI Adichie: Unelmia. Psykiatrisena erikoissai raanhoitajana Rekilä sai kulkea parikymmentä vuotta suljetulla osastolla mitä mie lenkiintoisempien persoonien rinnalla. EMILIA KARHU RAIJA-LEENA REKILÄ: Osasto 6 – Tositarinoita suljetulta. Potilaskertomukset ovat enimmäkseen 30 vuoden takaa ja nimet on muutettu. Hän taistelee tiensä Yhdysvaltoihin ja pääsee siivoojaksi hotelliin. Kuvaavaa on, että naisten – joista kolme on varakkaita, koulutettuja ja vapaita – suurimmat murheet pyörivät miesten ja parisuhteen ympärillä. Nigerialainen Chiamaka työskentelee ökyrikkaiden vanhempiensa varoilla matkakirjailijana Yhdysvalloissa. Toukokuussa Suomessa vieraillut Adichie kertoi Helsinki Lit -kirjallisuustapahtumassa sen perustuvan tosielämässä tapahtuneeseen rikokseen, josta uutisoitiin vuonna 2011. Toisen elämäntodellisuutta kunnioittava, myötätuntoinen kohtaaminen on kuitenkin saanut asiat lähes aina suju maan myös vaikeaa skitso freniaa sairastavien kanssa. Riipaisevaa oli myös kuulla, miten yksin mo net mieleltään sairaat jäävät. Hänen esseensä Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä jaettiin kirjana suomalaisille ysiluokkalaisille vuonna 2017. NOORA WIKMAN Kirjat Kunnioittavasti mielen sairaudesta YMMÄRRYKSENI VAKAVISTA mielen sairauksista ja niiden seurauksista ihmisten elä mässä lisääntyi, kun kuuntelin mustikoita poimiessani Raija-Leena Rekilän lämminhen kisen, tosielämään perustuvan kirjan Osasto 6 – Tositarinoita suljetulta. Kadiatoun tarina tuntuu muihin verrattuna eripariselta. Omelogoria taas ei vähääkään kiinnosta perheen ja yhteiskunnan odotukset, hän ei halua vakiintua, eikä perustaa perhettä. Pandemian keskellä hän alkaa muistella entisiä parisuhteitaan ja pohtia tekemiään valintoja. Deadline Kustannus 2025
Kirjailija Elsa Heporauta haastatteli Frans Leijonia, joka oli kuuro ja sokea ja kommunikoi kirjoituslaudan avulla. päivän iltana vuonna 1936 kuultiin Suomen Yleisradiossa hyvin erikoinen haastattelu. – Kun pääsin kouluun ja hyvät ihmiset ottivat minut huostaansa, kirjoitti Leijon laudallaan ja Heporauta luki ääneen. Leijon kuoli jo paljon ennen Salmen syntymää, joten henkilökohtaista kontaktia ei päässyt muodostumaan. Kyseltyään asiasta isältään ja muilta sukulaisiltaan Salmelle valkeni, että Fransin tarina oli erikoinen ja ainutlaatuinen, suorastaan hämmästyttävä. Kyse oli ihmeestä, joka sisälsi sattumuksia, lahjakkuutta ja rakkautta. Vasemmalla kädellään Frans tunnustelee Annan kättä, oikealla lukee pistekirjoitusta. 25 vuotta sitten Frans kuitenkin astui Salmen elämään. Kuva on otettu todennäköisesti 1890-luvun alussa juhlistamaan Fransin valmistumista. Gr ön ro os , Va as a. Älkää hyvät ystävät koskaan halveksiko aistiviallisia, vaan auttakaa heitä, missä voitte! Radiolähetykseen tiivistyy Frans Leijonin hämmästyttävä tarina. Miten on mahdollista, että erittäin köyhiin oloihin syntynyt ja kaksivuotiaana näkönsä ja kuulonsa menettänyt henkilö on radiossa haastateltavana ja vieläpä radion varhaisvuosina. Frans Leijon on Hannu Salmen kaukainen sukulainen, hänen isoisoäitinsä avioton lapsi. Villilapsi, joka kadotti yhteyden Frans Leijon syntyi köyhiin oloihin Yläneellä 1870-luvulla. Fransin tarina tuo esille aistien merkitystä ihmisen elämässä. Hyljätty.” Kirjaus oli tehty isän sukunimellä, mutta muissa lähteissä Frans tunnettiin äitinsä sukunimellä Leijon. – Sanokaa vielä radiokuuntelijoille, mitä haluatte! Frans Leijon tavasi sana kerrallaan: – Olen onnellinen, että olen saanut niin paljon rakkautta osakseni. Sokea ja kuuro Frans Leijon pääsi radioon ja tapasi presidentin. Vastaus löytyy kulttuurihistorian tutkija Hannu Salmen kirjoittamasta Frans Leijonin elämäkerrasta. Kaksivuotiaana hän sairastui tuntemattomaan sairauteen, Poikkeusyksilön tarina on valokeila pimeyteen ANNA HEIKEL ja hänen oppilaansa Frans Leijon. Se pp o Ke m pp ain en Ku va aj a: J. Heporauta kysyi Leijonilta, mikä oli tämän elämän tärkein tapahtuma. T oukokuun 4. 34 ~ askel 10/25 KULTTUURIHISTORIAN TUTKIJA Hannu Salmi kirjoitti kirjan sukulaisestaan Frans Leijonista. Ku va : Pi et ar sa ar en m us eo .. Saatuaan sukututkimusta varten virkatodistustiedot isoisoisästänsä ja tämän lapsista, löytyi luettelon lopusta yllättävä kirjaus: ”Frans Salmi, kuuromykkä ja sokea
Otava 2025 Ty öv äe nm us eo W ers ta s/K uu ro je n m us eo .. Tiedämme Fransin elämästä enemmän kuin monista hänen ystävistään. En voi sitä tietää eikä siitä ole lähteitä, mutta ajattelin, että voin kuitenkin kirjallisin keinoin kuvata niitä aistimuksia, joita siihen liittyi. Hänestä kirjoitettiin paitsi kuurojen lehdissä myös valtaväestön lehdissä ja radioonkin hän siis pääsi. Elämänsä viimeiset kymmenen vuotta hän vietti kuurojen yhteisössä Turun Kakskerrassa, jonne hänet on myös haudattu. Aikoinaan kiellettiin viittomakielen käyttö, ja rotuajattelun innoittamana kiellettiin avioliitot syntymästään asti kuurojen kesken. Useiden sukujen ja tunnettujen henkilöiden lähipiirissä on ollut kuuroja tai sokeita, ja se on ollut aivan normaalia. Jos alkaa panna joukkoon kovin paljon omiaan, voi jossain vaiheessa ylittyä raja, ettei oikeastaan voi enää puhua tutkimuksesta. – On mielestäni tärkeää, että näiden alistettujen ryhmien tarinaa kerrotaan valtaväestölle, vaikka sitten poikkeusyksilöiden kautta. Tämä ei vähennä tarinan todenperäisyyttä. – Miten kuuro ja sokea kokee tärisevän junamatkan. Aistivammat olivat nykyistä yleisempiä Salmi sanoo, että Fransin ihmeellinen tarina oli jo itsessään hyvä syy kirjan kirjoittamiseen. Tämä on valokeila pimeyteen, jonne emme muuten näe, Hannu Salmi sanoo. Frans oli kokonainen ihminen niillä kyvyillä, jotka hänelle oli annettu ja joita hän käytti maksimaalisesti. Mutta Frans tuli sieltä köyhimmistä köyhimpien joukosta ja pääsi kuitenkin kouluun ja oppi monenlaisia taitoja. – Toki koulutettuja kuurosokeita on ollut muitakin. Hänen tuntoja hajuaistinsa olivat paljon herkempiä kuin normaalisti, ja halusin tuoda erityisesti näitä vahvuuksia esille. Kuurosokean ihmeellinen elämä. Fransista kehittyi taitava käsityöläinen, jonka rakentamia huonekaluja oli näyttelyissä Helsinkiä myöten. Vanhemmalla iällään hän löysi hämmästyttävästi yhteyden sukulaisiinsa, joista hänet oli erotettu pienenä lapsena. – Kertoo paljon valtakulttuurista, että emme tiedä paljoakaan kuurojen ja sokeiden yhteisöistä Suomessa. Frans taantui ja hänestä tuli ”villilapsi, joka oli kadottanut yhteyden muihin ihmisiin”. askel 10/25 ~ 35 minkä seurauksena hän menetti näköja kuuloaistinsa ja puhekykynsä. Aikaisemmin erilaiset aistivammat olivat yleisempiä kuin nykyisin, sillä tartuntataudit levisivät nopeasti ja aiheuttivat usein pysyviä vammoja. Vuonna 1937 Kuuromykkäin käsityönäyttelyssä hän sai kunnian kätellä presidentti Kyösti Kalliota ja tunnustella tämän pukua. Ne ovat hyvin käytännöllisiä, hän pyytää siemeniä tai lähettää puutyönsä lahjaksi. Rupesin miettimään, onko minulla edes mahdollisuus ymmärtää sitä maailmaa, jossa Frans eli. Tulkintaa tietysti tarvitaan aina, ja parhaat tutkijat kommentoivat aineistoaan hyvinkin luovasti. Lisäksi se tuo esille aistien merkitystä ihmisen elämässä. Historiantutkija on aina aineistonsa armoilla. Kymmenvuotiaana Fransin elämä muuttui täydellisesti. Frans pääsi Pietarsaaren kuurojenkouluun, jossa hän oppi viittomakieltä ja pistekirjoitusta. Yläneellä kartanoa johtanut Reinhold Jägerhorn oli huomannut, että Frans oli taitava ja älykäs ja hänellekin pitäisi tarjota mahdollisuus oppimiseen. Hän rakensi itselleen myös polkupyörän ja kunnostautui etevänä puutarhurina. Myöhemmin hän tunnusti olleensa pettynyt presidentin arkiseen pukuun. Aineistosta huolimatta Fransin omista ajatuksista ja käsityksistä voidaan lopulta tietää melko vähän. Hän oli epäilemättä poikkeuksellisen lahjakas. – Olen yrittänyt kirjoittaa niin, että inhimillisyys korostuiFRANS LEIJON tandempyöränsä selässä. SEPPO KEMPPAINEN HANNU SALMI: Frans Leijon. – Aistien historia on kiinnostanut minua aikaisemminkin. Melkein kaikki, mitä hän kertoi, on opettajien välittämää. – Hänen äänensä pääsee esille kirjeissä, joita on säilynyt. Frans Leijon oli oman aikansa julkkis. Olen myös viitteissä perustellut, mihin näkemykseni pohjautuu, jotta teksti olisi myös tieteellisesti kestävää. Salmen mukaan Fransin tarina on ainutlaatuinen Suomessa. Hänellä oli verkosto, johon piti yhteyttä ja jonka selvästi koki tärkeäksi. Esimerkiksi suomalaisuus rakentuu monella tavalla sen varaan, mitä näemme ja kuulemme, ja mitä opimme näiden aistien kautta pitämään arvokkaana. Kuurojen taival ei ole Suomessa ollut helppo, ja kuurojen yhteisöä on alistettu monin tavoin. Fransin oma ääni kuuluu säilyneissä kirjeissä Hannu Salmi sanoo, että Frans Leijonin tarinaa kirjoittaessaan hän joutui miettimään historiantutkijan roolia uudella tavalla. Hannu Salmi vertaa Fransia yhdysvaltalaiseen Helen Kelleriin, jonka tarina on maailmankuulu. Olen pyrkinyt välttämään voivottelua ja surkuttelua. si. Tiedämme kyllä Helen Kellerin, mutta Frans Leijonin tarina on liki tuntematon. Ohjaajana on Elsa From. Hänet vietiin räätälille, puettiin ja nostettiin kärryille matkalle kohti koulua
Näinkö Jumalakin meidät näkee. Ja juuri siksi sisimpämme värähtää teosten äärellä. Samoin tekee kynttilän leikkivä liekki ja valo, joka siivilöityy vanhojen ikkunoiden läpi kirkon kiviseinille. ”En ole millään tavalla uskovainen, mutta kun haluan tuntea pyhän läsnäolon ja asemoida elämääni, hakeudun hiljaisen holvikirkon äänimaisemaan ja sytytän kynttilän.” Tämänkaltainen uskonkokemus ja pyhän tilan kaipaus on tullut viime vuosina melko usein vastaan. Moni luterilainen kristitty on kasvatettu kirkossa kuuntelemaan pappien puheita ja hyräilemään virsiä sekä polvistumaan ehtoollispöytään. Lempeän katseen alla tunnistaa ihmisessä olevan kauneuden. Madonnan veistänyt mestari on vanginnut tammipuiseen luomukseen jotakin ainutlaatuista: kasvoille kaartuvan hymyn, jossa on arkkityyppistä äidin rakkautta, sekä myötätuntoa että ylpeyttä. Yhtenä merkkinä siitä on seurakunnan halu panostaa kirkkotilojen kauneuteen ja palauttaa museosta keskiaikaisia pyhimysveistoksia takaisin kirkkoon. TOISINAAN KIRKONRAKENTAJIEN, maalarimestarien ja kuvanveistäjien kädenjälki vie aikamatkalle. Kun katsomme kuvia, saatamme myös itse tulla nähdyiksi. Heidän työnsä vahvistaa jatkuvuuden tunnetta ja raottaa näkymää laimealta maistuvan elämän tuolle puolen. Suuret mestarit ovat onnistuneet kuvaamaan kaipauksemme ja haavamme. Ennen muuta kaipuu kohdistuu siihen, että kotiin palaisi kirkkokansaa lempeästi katsova, 1300-luvulla veistetty hymyilevä Liedon Madonna. Omassa luterilaisessa kotiseurakunnassani toivon ja olen tunnistavinani visuaalista käännettä. Marian sylissä kasvoi uusi toivo ja koko ihmiskunnan pelastus. Nähdyllä on suuri merkitys. Hymyilevän Madonnan alla ehkä muistaisi, ettei mikään ole niin rikki, ettei sitä voisi korjata. Jos Jumalanäiti katsoi poikaansa näin, miksemme mekin voisi samoin katsoa läheisiämme, ystäviämme ja naapureitamme – myös heitä, joiden kanssa emme ole samaa mieltä. Hauraan, värisevän ja kaipaavan sielun – sen mikä on meissä syvintä, yhteisintä ja lopulta kaikkein arvokkainta. Suuret mestarit ovat onnistuneet maalamaan ja veistämään jotakin meistä kaikista – kaipauksemme ja haavamme. Voisimmeko me ihmisetkin katsoa toisiamme samalla tavalla – lempeästi, hyväksyvästi ja ymmärtäen. 36 ~ askel 10/25. Kirkossa rukous ei kuitenkaan synny vain siitä, mitä kuulemme tai puhumme, vaan myös siitä, mitä aistimme ja katsomme. K irkon hiljaisessa äänimaisemassa moni nykyajan ihminen – täynnä kiirettä, ärsykkeitä ja itseään – löytää levon. Jumala toimii tavallisten ihmisten kautta. Silmät saattavat nimittäin tavoittaa sen, mikä sanoilla on liki mahdotonta. Kaappikellon hidas raksutus tasaa rytmiä. Myötätuntoisesta katseesta löytyy ihmisyyden ydin Pyhän häivähdyksiä Risto Leppänen • pappi ja pyhiinvaeltaja Kun katsomme kuvia, saatamme myös itse tulla nähdyiksi. Myötätuntoisesta katseesta löytyy ihmisyyden ydin. Kirkossa kaipaava katse alkaa etsiä merkityksellisiä yksityiskohtia – ja luoda tulkinnoillaan pyhän merkkejä. Kirkkojen taide ei kerro vain menneestä. Tuo hiljainen uskon todistaja vuosisatojen takaa vie seurakunnan juurille
askel 10/25 ~ 37. Ju kk a Gr an stö m JOS JUMALANÄITI katsoi poikaansa näin, miksemme mekin voisi katsoa lempeästi, hyväksyvästi ja ymmärtäen läheisiämme, ystäviämme ja naapureitamme – myös heitä, joiden kanssa emme ole samaa mieltä, Risto Leppänen kirjoittaa
Satujen ja tarinoiden saari KOTAVUOREN SUURIMMASSA huoneessa on nykyään molempien siellä asuneiden kirjailijoiden työpöydät. 38 ~ askel 10/25
Kotavuoressa syntyi muun muassa ikiklassikko Iiris rukka. Matka Helsingistä oli pitkä ja vaivalloinen, mutta perille pääsy palkitsi. Nykyisen isännän sanojen mukaan Swan tuli järkiinsä jo ennen harjannostajaisvaihetta. Saarien ja salmien takana kohosi viheriä vyö, Kotasaaren Puulan saaressa Kangasniemellä sijaitseva Kotavuoren huvila oli kirjailijapariskunta Anni Swanille ja Otto Manniselle rakkain paikka maailmassa. Niinpä Kotavuoresta tuli Swanin ja Mannisen kulttuurikoti. R akastetun kirjailijan Anni Swanin syntymästä tuli tammikuussa kuluneeksi 150 vuotta. Airon vetojen lomassa kuulen tarinaa siitä, miten Otto Manninen alkoi rakennuttaa taloa erakkomajakseen saatuaan rukkaset Anni Swanilta. Kavutessani veneeseen ilma on sakeana odotuksesta. Olen ympäristössä, josta Anni Swan ammensi kirjoihinsa aivan omanlaistaan mielenmaisemaa. askel 10/25 ~ 39. Ehkä onneksi. Soutaminen tuntuu ainoalta oikealta tavalta lähestyä Kotavuorta. Veneen moottori on epäkunnossa. Ääneti ja rauhallisesti, kuten kirjailijapariskunta ja heidän lukuisat vieraansa aikoinaan. Vaivalloinen matka Helsingistä sinne palkitsi yhä uudestaan ja sai taiteilijoiden luomisvoiman kukoistamaan. Kotavuoren huvila sai nimensä louhikkoisesta kukkulasta, jonka suojaan se rakennettiin. TEKSTI JA KUVAT: TARJARIITTA LEHTOLA Va lo ku va am o Pie tin en / M us eo vir as to KIRJAILIJA ANNI Swan kotonaan vuonna 1933. Ilma oli ihana ja onnelliset ajatukset täyttivät uudisasukkaitten mielen. Kotavuoren nykyinen haltija, Swanin ja Otto Mannisen pojanpojanpoika Tuomas Manninen lähestyy soutaen pitkin Puulan selkää. Lumoa ja rauhaa Anni Swan on kertonut ensimmäisestä saapumisestaan saarelle
Perheen apulaiset pitivät huolen siitä, että Annilla jäi aikaa keskittyä puutarhansa hoitamiseen ja kirjoitustyöhön. Mannisen perhe vietti ensimmäisen maailmansodan aikana saarihuvilassaan kaksi talvea. Rakennuksen edustalta on kaunis näköala kahden puolen kannasta avautuville sinivälkkeisille vesille. Öljy oli tarpeen, koska Otto Manninen työskenteli Kotavuoressa yhtä uutterasti kuin kotona Helsingissä. Sanojen parissa Iltasanomien toimittajana työuransa teki myös Tuomas Manninen. Hän kirjoitti sen Kotavuoressa ensimmäisen maailmansodan aikana, ja se ilmestyi vuonna 1916. Hän rakasti tuoreen mullan tuoksua. 40 ~ askel 10/25. Hänen työpöytänsä sijaitsee alkuperäisellä paikallaan, idänpuoleisen ikkunan edustalla. Havumetsän hoidossa Portaiden kaiteissa kiemurtelevien humalaköynnösten keskeltä käymme sisälle taloon, jonka hiljaisissa, avarissa huoneissa seinäkello raksuttaa mennyttä aikaa. Iris rukka oli Anni Swanin toinen nuorille suunnattu teos. Heitä yhdisti lisäksi kiinnostus Anni Swaniin, jota molemmat piirittivät. Kuten tunnettua, Manninen teki sen paremmalla menestyksellä. Kaarinan kesälomassa lapset marjastavat Puulan metsissä ja saarissa. Aluksi hieman yksinäiseltä ja eristäytyneeltä tuntunut Kotavuori muodostui ajan myötä vilkkaaksi yhteisöksi, sillä siellä alkoi vierailla kollegoita, ystäviä ja sukulaisia hankalasta ja monivaiheisesta matkasta huolimatta. Nyt eläkkeellä hän pystyy viettämään enemmän aikaa Kotavuoressa, joka periytyi hänen perheelleen vuosituhannen vaihteessa. Kotavuori oli erityinen paikka, ja myös monen vakituisen vierailijan inspiraation lähde. Anni Swan työskenteli luultavasti nukkumakamarissa oman kirjoituspöytänsä äärellä, mutta hänen tärkein työtilansa oli ehkä koko ympäröivä luonto. metsä. Hän kulki puutarhassa hattu päässään ja kori käsivarrellaan ja keräsi siihen tuoksuvia ruusuja. Sirpa Kivimäki kertoo teoksessaan Satukuningatar Anni Swan, että perhe varautui pitkään eristäytymiseensä ulkomaailmasta hankkimalla säkillisen suoloja ja tynnyrillisen lamppuöljyä. Tilavaan työhuoneeseen on sijoitettu kaksi työpöytää, joista suurempi on Otto Mannisen. Se pilkahtelee myös hänen satujensa ja nuortenkirjojensa miljöönä. Korkeitten ja suorien mäntyjen siimeksessä mäen päällä kohoaa Kotavuori. Lähes kymmenen kilometriä pitkän soutumatkan jälkeen Otto osoitti häämöttävää kalliorantaa, kohta oltiin Kotalahdella. Sen hirsikehikko siirrettiin saareen Mannilan kylästä mantereelta, mutta rakennus on rapattu valkoiseksi jo sata vuotta sitten. Erämaata ja kulttuurihenkeä Puolisen tuntia kestävän soutumatkan jälkeen ollaan perillä erämaasaarella Puulan rannalla, lukuisten niemien, salmien ja saarien takana. Kirjailija, runoilija ja suomentaja Otto Manninen ja Eino Leino olivat paitsi ystäviä, myös 1900-luvun alkupuolen suomalaisen runouden uranuurtajia. Viimeisimmän elämäkerran Anni Swanista kirjoittanut Riitta Konttinen toteaa teoksessa Tarinankertoja – Anni Swanin elämä, että Kotavuoressa vastakohdat yhtyivät, suomalainen erämaatunnelma ja eurooppalainen kulttuurihenki sulautuivat toisiinsa. Siksi kirja tuntuu sykkivän juuri tämän seudun ja tämän saaren lumoa ja rauhaa. Vaahteran lehdet hehkuvat punaisina ja keltaisina, kanervat, lepät ja haavat pyrkivät levittäytymään poluille. Hiljaisuus lepää saaren yllä. ”Miten kiivaasti sydän sykki: Kotalahti – Kotasaari – Kotavuori.” Kotavuori oli Anni Swanille rakkain paikka maailmassa, ja se sai hänen mielikuvituksensa ja luomisvoimansa täyteen kukoistukseensa. Hänen aikanaan puutarha kukoisti. Siinä kulki heidän tulevan valtakuntansa raja. Swanin menestyneimmässä teoksessa Iiris rukassa Metsäpirtin esikuvana on Kotavuoren huvila ja sitä ympäröivä Rämiäisen saari. Manniset myös puhuivat toisistaan Kotavaarina ja Kotamuorina. Swan oli Kotavuoressa kuin hahmo omasta tyttökirjastaan. Värejä hehkuvassa syksyssä olen keskellä sydäntä syleilevää Anni Swanin satujen maailmaa, joka tuntuu pulppuavan tarinoita edelleen. Kotavuoren ulkopuolista elämää seurattiin postilähetyksistä kolme kertaa viikossa, sillä radiota ei ollut. Satukuningattaren rakkaus omaan saareensa on täällä helppo ymmärtää. Anni nimittikin Kotavuorta heidän omaksi metsäpirtikseen. Sairaus oli pakottanut Annin luopuIlma oli ihana ja onnelliset ajatukset täyttivät uudisasukkaitten mielen. Anni Swan tuskin tiesi mitään ihanampaa kuin alkukesän puuhastelu kasvitarhassa. Yksi syy maalle jäämiseen oli Annin keuhkoissa piilevä sairaus, jonka arveltiin paranevan havumetsäisessä ympäristössä
Iiris rukassa esille tulevan Metsäpirtin esikuvana on ollut Kotavuori. KOTAVUOREN RAPPUSIA asteli vuosikymmenten mittaan lukuisa joukko isäntäparin kollegoita, ystäviä, sukulaisia ja kyläläisiä. ANNI SWANIN ja Otto Mannisen esikoinen Antero Manninen toimitti kirjan Kotavuoren asukkaista ja heidän kirjeenvaihdostaan. askel 10/25 ~ 41
Jää hyvästi rakas, rakas!” Vielä elokuussa 1957 hän kuitenkin kuljeskeli Kotavuoren metsässä. maan opettajan virastaan, mutta onneksi hänellä oli myös kirjailijan työnsä, johon hän sai nyt antaumuksella keskittyä. Otto Mannisen kuoltua vuonna 1950 Anni Swan koki tuntevansa tämän läsnäolon Kotavuoren jokaisessa puussa, kukassa ja pensaassa. Haavio ja Antero Manninen. Nuorin pojista, Mauno Manninen, tunnettiin muun muassa teatterinjohtajana, taidemaalarina ja runoilijana. 42 ~ askel 10/25. Vanhin, Antero Manninen, oli virkamiesuransa lisäksi suomentaja ja tietokirjailija. Kolme lahjakasta poikaa Mannisen perheeseen syntyi kolme poikaa, lahjakkaita ja luovia persoonia kaikki. Seisomassa vasemmalta Mauno Manninen, Sulevi Manninen, Katri Helena Manninen os. Anni Swan kuoli Helsingissä maaliskuussa 1958. Keskimmäinen pojista, runoilija ja kääntäjä Sulevi Manninen, menehtyi nuorena keuhkotautiin. Mitallisen runon mestari Otto Manninen kirjoitti runokokoelmia mutta myös suomensi valtavan määrän runokirjoja sekä näytelmiä ja historiateoksia. Syksyllä 1954 maalta lähtiessään hän kirjoitti: ”Jää hyvästi Kotavuori, minulle kallein paikka maailmassa.” Hän pohti, näkeekö Kotavuorta enää koskaan. Hän julkaisi monta kirjaa suvustaan ja myös elämästä Kotavuorella. ”Palaanko keväällä tänne vielä. Hänen kuolemansa oli perheelle suuri tragedia. Metsän tyttö Pitkät elämät toivat mainetta molemmille puolisoille. Takana pilkottaa päärakennus. Ku va : Va lo ku va am o Pie tin en 19 32 / M us eo vir as to . VÄREJÄ TÄYNNÄ oleva vuodenaika korostaa Kotavuoren sadunomaista tunnelmaa. Anni Swan tunnettiin satukuningattarena, joka loi lähes tyhjästä suomalaisille oman nuortenkirjallisuuden. Anni puolestaan tunnettiin satukuningattarena, ANNI SWAN ja Otto Manninen perheineen 25-vuotishääpäivänään
joka loi lähes tyhjästä suomalaisille oman nuortenkirjallisuuden. Swan onnistui luomaan kirjoja, joita rakastetaan sukupolvesta toiseen. Sata vuotta sitten kirjoitetut tarinat tuntuvat elävän edelleen Kotavuoren metsäpoluilla, vaikka Swanin rakastama ruusutarha onkin enää vain muisto. Koko elämänsä Anni Swan pysyi metsän tyttönä. Muistoja heistä on kuitenkin vielä jäljellä. Kotavuoren vinttikomeroista löytyneet kirjailijapariskunnan työn todisteet on talletettu arkistoihin. Muistoissaan hän palasi yhä uudelleen Kotavuorelle, missä metsä kuiskutteli satujaan, linnut liversivät ja ruusut levittivät tuoksuaan. Saadessani kotiin viemisiksi Anni Swanin ehkä omin käsin vintin kaappiin laittaman ja hänen toimittamansa lasten lehden tunnen konkreettista yhteyttä rakastamaani kirjailijaan. Anni on omistanut kirjan äitinsä muistolle, ja se ilmestyi vuonna 1922. Saarelaiset kävivät ahkerasti ihailemassa Kotavuoren ruusutarhaa, joka kukoisti vielä elokuussakin. Pikkupappilassa-kirjaa pidetään eniten Swanin omaelämäkerrallisena teoksena. Pienen saunan kamarissa Jean-Louis Perret on kääntänyt Kalevalan ranskaksi. ANNI SWANIN tarvitsi harvoin tarttua itse kapustaan, apulaiset hoitivat päivittäiset taloustyöt. Kun Ulla unelmoi metsien kaukaisesta sinestä, hän kaipaa – kuten Annikin – satujen ja tarinoiden lähteelle. LÄHTEITÄ JA KIRJALLISUUTTA: Antero Manninen: Rakkaudella Kotavuoresta; Sirpa Kivilaakso: Satukuningatar Anni Swan; Riitta Konttinen: Tarinankertoja – Anni Swanin elämä NYKYÄÄN TUOMAS Manninen hallinnoi perheineen Kotavuorta, jossa lähes kaikki on sadan vuoden takaisessa asussa. askel 10/25 ~ 43. KOTAVUORI ON monien tarinoiden tyyssija
Täytänkö kristityn mitat. Jokaisella on oma kuvansa Jumalasta. Kun edellä mainittuja katselee tarkemmin, huomaa, että lopulta ne puhuvat samasta asiasta. Vanhan testamentin vihasta laupeuteen ailahteleva, vaativa Jumala kasvaa kertomuksen myötä olemassaolon syvimmäksi merkitykseksi, jonka katsetta emme enää etsi pilven päältä vaan toisen ihmisen kasvoista. Nykyisessä maailmankuvassa helvetti on sitä tauhkaa, joka estää tunnistamasta Jumalan kuvan itsessään ja toisessa, taivas taas Jumalan esteetöntä läheisyyttä, jossa rukouksessa viipyillään. Yhä harvempi kristitty uskoo taivaaseen ja helvettiin, tai paremminkin: yhä harvempi uskoo, että ne ovat paikkoja, joihin kuoleman jälkeen päästään tai joudutaan. Omaa kasvutarinaansa ei voi yleistää käyttämällä persoonapronominia me. Jälkimmäiset määrittävät, millaiset asiat Raamatussa tai kristillisessä perinteessä osuvat erityisesti silmään. Mä silmät luon ylös taivaaseen K un tutustuu menneiden vuosisatojen historiaan, tajuaa, millainen keitos siitä kristillinen uskomme on. Häntä ei aja helvetin tai Jumalan vihan pelko vaan halu olla yhteydessä ja päästä lähemmäs Jumalaa, olemisen syvintä merkitystä. Viimeisimpänä olemme omaksumassa ajatuksen erilaisuuden rikkaudesta tai vähintään erilaisten yhdenvertaisuudesta. Sellainen on nykyisen maailmankuvan omaksuneelle toisarvoista. Ei ihme, että niin moni joutuu sanomaan: Uskon kyllä Jumalaan, mutta en niin kuin kirkko opettaa. Hän kertoi varhaisen monijumalaisuuden muuttumisesta yksijumalaisuudeksi, Jeesuksen tulemisesta Jumalaksi ja Pyhän Kolminaisuuden muotoutumisesta. Kristityn taivalta määrittävät kilvoitus ja pelko: Kelpaanko Jumalalle. Perinteisellä kristinuskolla on tarjota meille taantuminen raamatunajan mustavalkoiseen ajattelutapaan, hyvän ja pahan tarkkarajaiseen erottamiseen. Käsityksemme Jumalasta on käynyt läpi saman muutosprosessin kuin käsityksemme ihmisestä ja maailmasta. Ja vaikka ajattelisimme, että Kristuksessa Jumala on kirkkaimmin katseltavissa, ymmärrämme kaikkien uskontojen ja kaiken uskonnollisuuden etsivän samaa pyhää. Magiaa, myyttejä ja muinaisen maailmankuvan rakenteita yhdistyneenä siihen, mikä yhä vielä rakentaa yhteyttä, ruokkii toivoa ja antaa elämälle mielen. Jututin kirjantekijää. Olennaista jumalasuhteessa on sielun pelastuminen. FM, KIRJAILIJA KAISA RAITTILA Rakas luostaripäiväkirja Ju kk a Gr an str öm 44 ~ askel 10/25. Kummassakin ihminen kaipaa puhtautta ja vapautta. Sen sijaan, että ymmärtäisimme antiikin ihmisten tapaan maailman kolmikerroksiseksi rakennelmaksi, jossa helvetti syöksee lieskojaan jalkojemme alla ja yllämme taivas kaartuu kantena, jonka tähdet ovat reikiä taivaan kirkkaisiin saleihin, taivaasta ja helvetistä on tullut tämänpuoleisia kokemuksia. Sitä piirtävät pyhien kirjoitusten lisäksi eletyn elämän tarinat. Pelastettu mutta mistä Ajatus pelastuksesta ja iankaikkisesta kadotuksesta kuuluu tuohon menneeseen maailmankuvaan, ja perinteinen kristinusko pitää niistä edelleen kiinni. Kummassakin ihminen ottaa ihmisen paikan. Taivaasta ja helvetistä Tai mitä minä nyt kirjoitan. Mennyt maailmankuva näkyy silti vahvasti kirkon perinteessä ja tavassa puhua Jumalasta. Olenko saanut anteeksi
askel 10/25 ~ 45. Omasta kokemuksesta tiesin kyllä, mutta pitihän se kysyä. Sitä piirtävät pyhien kirjoitusten lisäksi eletyn elämän tarinat. Siihen tapaan kirjantekijä sanoi. Tarvitsemme häntä rakastaaksemme ja tullaksemme rakastetuiksi, antaaksemme anteeksi, jaksaaksemme toivoa ja rakentaa parempaa maailmaa, kääntääksemme katseemme itsestämme toiseen ihmiseen, Kaisa Raittila kirjoittaa. Kun olin lapsi, se puettiin muotoon: saat synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Mihin tarvitsemme Jumalaa Kovistelin jumalakuvakirjan kirjoittajaa: mihin tarvitsemme Jumalaa, jos emme usko Jumalan tuomioon. Asiaa tuntevat teologit ja papit pitävät aikuisen uskon itsellään kertomatta vakaumuksensa muuttumisen tarinaa. Pix ab ay MIHIN TARVITSEMME Jumalaa, jos emme usko Jumalan tuomioon. Eikä minun ole vaikeakaan ylentää sydäntäni tai luoda silmiäni ylös taivaaseen tai katsella korkealle taivaan asuntoihin, koska kannan mukanani myös menneiden sukupolvien uskoa. Samaan aikaan ajatteleva seurakuntalainen vieraantuu vieraantumistaan ja jää oman jumalakokemuksensa kanssa yksin. Mutta ihan samaa se tarkoitti kuin se, että annan Jumalan läsnäolon hiljaisessa rukouksessa huuhdella sitä, mikä vihloo, jotta olisin valmiimpi kantamaan vastuun, joka minulle on uskottu. Jokaisella on oma kuvansa Jumalasta. Mutta miten monelta hämmennykseltä olisi säästytty, kun olisi tullut tavaksi sanoa: Tunnustamme nyt yhteisen kristillisen uskomme varhaisten vuosisatojen kristittyjen sanoin. Niin monen mielestä kristinusko ei ole kristinuskoa ilman sovitusuhrin kirjaimellisuutta. Ja uskontunnustuksemme! Siitä kirjoitan, rakas luostaripäiväkirja, toisen kerran. Aikuisen usko ja kirkon kieli Kummallisinta on tämä: kirkossa ei jumalakuvista keskustella. Jumalanpalveluksemme vahvistaa yksinkertaistettua kuvaa likinäköisestä Jumalasta, jota pitää rukouksissa muistuttaa maailman tilasta ja jolle vastuu meille ihmisille kuuluvista asioista vieritetään. Tarvitsemme Jumalaa rakastaaksemme ja tullaksemme rakastetuiksi, antaaksemme anteeksi, jaksaaksemme toivoa ja rakentaa parempaa maailmaa, kääntääksemme katseemme itsestämme toiseen ihmiseen. Hiljaisuuden sijaan täytetään jokainen yhteen tulemisen hetki sanoin tai sävelin kuin pitäisi varmistaa, ettei Jumala pääse hiljaisuudessa itse ääneen. Se ei kuitenkaan saa estää minua tuntemasta Jumalan läheisyyttä tavalla, joka on luontaista juuri nyt
Luther käyttää usein rukouselämästä puhuessaan kolmijakoa oratio meditatio tentatio, jolloin rukous ja mietiskely johtavat kristilliseen kilvoitukseen. Yhtä tärkeää, ja jopa tärkeämpää, on kuunteleminen. Meditaatio-sana pohjautuu latinaan, ja sitä käyttävät lukuisat kirkkoisät ja -äidit, myös Martti Luther kirjoituksissaan. Toisinaan sana meditaatio herättää kysymyksen, onko kyse kristillisestä perinteestä vai kenties jostain itäisestä traditiKati Pirttimaa TUOMASPAPPI 46 ~ askel 10/25. Meditaatio on rukoushiljaisuutta, olemista Jumalan rakastavan katseen alla. Yhtä tärkeää, ja jopa tärkeämpää, on kuunteleminen. Mielessä saattaa olla 1960-luvulla länsimaissakin innostusta herättänyt transsendenttinen meditaatio ja muut vastaavat hiljaisuuden tavat. Moni aloittaa päivänsä kotialttarin ääressä hiljentyen. Sydämen puhe voi olla monenlaista, sanallista tai sanatonta. Viime vuosikymmeninä kristillisen kirkon aarre, hiljainen rukous, on löydetty Suomessakin uudestaan. Oratio on sanallistettua rukousta, omien asioiden ja elämän tuomista Jumalan eteen. Yhä useammat löytävät tiensä hiljaisuuden iltoihin, retriitteihin ja kristillisen meditaation ja sydänrukouksen ryhmiin. H i l j a i s t a rukousta kutsutaan meditaatioksi. Meditaatio on kristillisen kirkon aarre Rukous osta. Vaikka luterilaista kirkkoa kutsutaan usein sanan kirkoksi, rukouksen idea ei Lutherinkaan mielestä ole tilan täyttäminen sanoilla – pyynnöillä, kiitoksilla tai toiveilla. Ja Jumalan kuunteleminen, sen havaitseminen, miten Jumalan rakkaus lämmittää ja miten Jumala lähettää huolehtimaan niin itsestä, toisista kuin koko maailmasta. Rukouksen idea ei ole tilan täyttäminen sanoilla. Oman itsen kuunteleminen, sen havaitseminen, mitä itsessä on ehkä jäänyt huomiotta tai havaitsematta. Ja tentatio on Jumalan kutsun kuuntelemista. Tapa jatkaa erämaaisien ja luostarien käytäntöjä nykyhetkenä ja omassa arjessa. K un halutaan selittää, mitä rukous on, sanotaan usein: Rukous on sydämen puhetta Jumalalle
Hänen, joka on päihderiippuvainen. LÄHETÄ PYYNTÖSI sähköpostilla osoitteeseen askel.toimitus@kotimaa.fi otsikolla ”Rukouspyyntö”. Hänen, jonka mieli on järkkynyt. Hänen, jonka ystävällä on aggressiivinen syöpä. Kirjoita ”Rukouspyyntö” kuoren vasempaan ylälaitaan. Hänen, joka on ahdistunut. Häntä, joka kärsii hiljaa. Rakastava Jumala, anna luottamusta, toivoa, voimaa ja uskoa. Tai kuoressa osoitteella Askel, PL 279, 00131 Helsinki. Ajatuksia lukijoiden rukouspyynnöistä Rakastava Jumala, kuule hänen huutonsa, jonka läheisellä on kovia kipuja. Heitä, jotka odottavat perheenlisäystä. Heitä, jotka aloittavat uudet opinnot tai uudessa työssä. Rakastava Jumala, kanna eteenpäin häntä, jonka ystävä on siirretty saattohoitoon. Rakastava Jumala, johdata eteenpäin häntä, joka etsii uutta kotia. Aamen. Tahdotko, että puolestasi rukoillaan. askel 10/25 ~ 47. Rukouspyyntöni: PYYNTÖSI PUOLESTA rukoillaan Helsingin Mikael Agricolan kirkon Tuomasmessun rukousryhmässä ja myös Tuomasmessun yhteydessä kerran kuussa. Häntä, joka kamppailee taloushuolien kanssa. Käsittelemme viestit luottamuksella
Elämä on helpompaa, kun uskon niin, hän sanoo. Lama Kourdi sai tittelin vuonna 2022. Muslimina hän saa uskosta voimaa, joka on auttanut jaksamaan myös vaikeuksien keskellä. 48 ~ askel 10/25 Kaksi kotimaata Syyriasta Suomeen paenneella Lama Kourdilla on kokemusta äitiydestä, naisten asemasta ja opiskeluja työelämästä molemmissa kotimaissaan. Vuoden pakolaisena hän halusi puhua erityisesti maahan muuttaneiden naisten asemasta ja osallistumisesta yhteiskuntaan Suomessa.. TEKSTI JA KUVAT: HANNA HIRVONEN SUOMEN PAKOLAISAPU valitsee vuosittain Vuoden pakolaisen. – Kaikilla tapahtumilla on merkitys
Kun noin 14 vuotta kestänyt sota Syyriassa on vihdoin loppunut, vierailu oli mahdollinen. Vanhemmat sukulaiset ottivat lapset mukaan arkisiin tekemisiinsä,. Moni tekee työtä ja ponnistelee vain sen vuoksi, että näyttäisi hyvältä muille ja vastaisi yhteiskunnan odotuksiin. Äidillä on Suomessa vapaus, Syyriassa tuki Kourdin lapset olivat mukana Syyriassa, jossa heille mieluisinta oli sukulaisten seura. Moni tavoittelee esimerkiksi kaunista kotia ja hyvää autoa. askel 10/25 ~ 49 S yyrian pääkaupungista Damaskoksesta kotoisin oleva, Tampereella asuva Lama Kourdi pääsi kesällä käymään toisessa kotimaassaan pitkästä aikaa. Hän ei ollut käynyt Syyriassa kymmeneen vuoteen. – Ihmisillä on jatkuvaa painetta olla toisenlaisia kuin he ehkä oikeasti ovat. Suomessa puolestaan olisi Kourdin mielestä opittavaa siitä, miten toisia ihmisiä tuetaan ja autetaan Syyriassa. Syyriassa Kourdia ihmetytti esimerkiksi se, kuinka paljon ihmiset kiinnittävät huomiota siihen, miltä heidän elämänsä näyttää ulospäin. – Matka oli pieni kulttuurishokki. Omannäköinen elämä ja avuliaisuus kunniaan Lama Kourdi näkee, että ihmisillä hänen kahdessa kotimaassaan olisi opittavaa toisiltaan. Jopa ala, jolle kouluttaudutaan, saatetaan valita sen perusteella, mikä näyttää hyvältä. Kourdi toivoo, että syyrialaiset muuttuisivat tässä suomalaiseen suuntaan. – Ihmiset valitsevat elämäntavan ja alan sen mukaan, mitä he raskastavat, ja mihin heillä on mahdollisuuksia, ilman samanlaista ulkoista painetta kuin Syyriassa. Kun ihmiset Syyriassa tavoittelevat sitä, että kaikki näyttäisi mahdollisimman hyvältä ulospäin, se vaikuttaa heidän valintoihinsa ja koko elämäntapaan. Vaikka tulen samasta kulttuurista, olin alkanut unohtaa millaista siellä on. Tarvitsemme Suomessakin sitä, että jokainen miettii, mitä voi antaa ja opettaa muille. Kourdi kokee, että Suomessa ihmisillä on enemmän vapautta olla omia itsejään ja tehdä omannäköisiä valintoja. Olipa ihmisen ammatti tai asema mikä vain, hän uskoo, että pystyy auttamaan muita. – Vaikka maa ja ihmiset siellä ovat nyt köyhiä, kaikki yrittävät auttaa toisiaan. Parhaimmalta Syyriassa puolestaan tuntui ihmisten pyrkimys auttaa aina toisiaan
Kourdin lapsista vanhin, nyt yläkoulun aloittanut poika, on syntynyt Syyriassa. Kourdi ajattelee, että mitä vain hänelle tapahtuu, Allah näkee sen. Kourdin elämään kuuluu tällä hetkellä uuden työpaikan etsintä. He tapasivat Kourdin aviomiehen, lapsen isän, Turkissa ja jatkoivat matkaa kolmestaan. Uskonto näkyy Kourdin arjessa esimerkiksi niin, että hän käyttää huivia. Kävi kuitenkin päinvastoin. Lapset ovat iloisia täällä, ja he haluavat elää täällä. Hän puhuu sekä arabiaa että suomea. – Allah on antanut meille kaikille jotain hyvää. Hän auttoi heitä Suomeen kotoutumisessa. – Tämä lapsilta puuttuu Suomessa. – Jos en olisi muslimi tai jos en uskoisi Jumalaan, en tiedä, miten olisin jaksanut tähän asti elämässäni. Uskon vaikutusta on myös se, että Kourdi harkitsee tekemisiään ja käytöstään tarkasti. Kun Kourdi tuli Suomeen, hän tykkäsi äitinä eniten siitä, että täällä äideillä tuntuu olevan vapaus kasvattaa omat lapsensa haluamallaan tavalla. Siellä Kourdi tapasi pitkästä aikaa myös isänsä. Hän ajattelee itsekin usein, miten ihanaa olisi saada perheenjäseniä Suomeen. Lasten kokemus kahdesta kotimaasta vahvistui. Hän valmistui keväällä sosionomiksi Hämeen ammattikorkeakoulusta ja etsii tutkintoa vastaavaa työtä. Islamin ydinviesti on, että ihmisistä jokainen on tullut maailmaan rakentamaan maailmasta parempaa paikkaa, Kourdi kertoo. Sukulaislapset tutustuivat toisiinsa ja viettivät aikaa yhdessä. Perheellä on Tampereella oma koti, jossa lapset ovat kasvaneet, ja jossa naapurit ovat tuttuja. Ennen Syyrian matkaa Kourdi pelkäsi, että mitä jos vierailu saisi lapset tuntemaan, että he eivät kuulu Syyriaan eivätkä Suomeen. Nykyisin, vaikka häntä väsyttäisi, hän hymyilee lapsille, laittaa heille aamupalaa ja leikkii heidän kanssaan vähän ennen heidän lähtöään päiväkotiin ja kouluun. Muut kyselevät kriittiseen sävyyn äidin kasvatusvalinnoista, kuten pukeutumisesta, syömisistä ja leikeistä. – Allah on antanut minulle voimaa ja uskoa siihen, että saan aina tukea jostakin isommasta. 50 ~ askel 10/25 kuten kauppaan. Syyriaan jäivät sukulaiset ja ystävät, koti ja Kourdin työ opettajana. Kaikki toiminta vaikuttaa siihen, millaista kunkin kuolemanjälkeinen, oikea elämä on. Keskeistä oli esitellä erilaisia opiskeluja työmahdollisuuksia Suomessa. Vaikka maa ja ihmiset siellä ovat nyt köyhiä, kaikki yrittävät auttaa toisiaan.. Mutta kun he ovat Suomessa, he ovat hyvin suomalaisia. Mutta he haluaisivat sukulaiset mukaan. Syyriassa äitinä parasta on, että lapsiperheen arkeen saa paljon tukea. Kun perhe saapui Suomeen, he hakivat täältä turvapaikkaa. Kun hänellä ei vielä ollut lapsia, hän tarvitsi aamuisin runsaasti aikaa heräilyyn, eikä halunnut heti olla tekemisissä muiden kanssa. Voimia hän saa islaminuskosta. He tekivät matkaa esimerkiksi kävellen ja juosten, bussilla, kumiveneellä ja junalla. Olen äitinä ylpeä siitä, että olen pystynyt kasvattamaan lapset niin, että he tuntevat molemmat maat kotimaikseen. – Se auttaa siinä, että äitinä et ole päivän lopussa niin väsynyt. – Syyriassa kaikki myös sanoivat, että lapset ovat hyvin syyrialaisia. Kaksi nuorempaa lasta ovat syntyneet Suomessa. Autoin heitä paikan etsinnässä. – Nyt minusta tuntuu, että elämämme on rakennettu tänne. Uudelleen rakennettu elämä Vuonna 2015 Lama Kourdi aloitti matkan pois Syyriasta kaksin 4-vuotiaan poikansa kanssa. Esimerkiksi lapsista keskimmäinen, ekaluokkalainen poika, oli Syyrian matkalla todella ylpeä kielitaidostaan. – Pohdimme, millainen opiskelutai työpaikka heille sopisi. Jokainen meistä tarvitsee aikaa hahmottaa, mitä se erityinen hyvä ja oma viestimme tälle maailmalle on. Elämä on helpompaa, kun uskon niin. Uskon myös, että kaikilla tapahtumilla on merkitys. Syyriassa äiti ei kasvata lasta yksin tai toisen vanhemman kanssa kaksin, vaan muut sukulaiset auttavat paljon lastenhoidossa. Kourdin lapset saivat kokea, miltä tuntuu olla osa sukua, jossa niin moni rakastaa heitä ja haluaa heidät mukaan elämäänsä. Syyriassa äitinä saa hänen mukaansa liikaa palautetta. Suhde Jumalaan, jota islamissa kutsutaan Allahiksi, on auttanut Kourdia selviämään sodasta ja alkuajoista Suomessa. Kourdi kuvailee, että muslimeille tämä elämä on testi siitä, miten kukin toimii. Unelmatyötä ja opintoja Aiemmin Kourdi työskenteli Tampereella Pakolaisnuorten tuki ry:n Nova-toiminnassa maahan muuttaneiden nuorten naisten ja tyttöjen parissa. Kourdin äiti ja sisarukset asuvat Turkissa ja kaikki muut sukulaiset Syyriassa
askel 10/25 ~ 51 YKSI HELPPO keino auttaa maahan muuttaneita ihmisiä kotoutumisessa on jutella suomeksi ihmisille, jotka harjoittelevat suomen kieltä, Lama Kourdi vinkkaa.
Hän irtisanoutui ja etsii nyt sosiaalialalta äidin arkeen sopivaa työtä. – Kun on kasvanut sillä tavalla, on vaikea ymmärtää, mitä kaikkea Suomessa on mahdollista tehdä. SYYRIASSA LAMA Kourdi opiskeli Damaskoksen yliopistossa. Opettajat olivat kannustavia ja ymmärsivät hänen elämäntilannettaan. Tietoa tarvitaan esimerkiksi siitä, miten opiskelun voi yhdistää työja perhe-elämään. Varhaiskasvatuksen kursseilla mieli muuttui. Opiskelu Syyriassa oli hankalampaa kuin opiskelu pienen lapsen äitinä Suomessa, koska kursseilla piti aina olla läsnä.. Maahanmuuttajanaiset tarvitsevat tietoa siitä, miten opiskelun voi Suomessa yhdistää työja perhe-elämään. Kourdi näki, että opiskelijoissa oli häntä vanhempia, ja että opintoja pystyi edistämään, vaikka kävi töissä. Vapaaehtoistyönä hän pyörittää ryhmää, jossa Lähi-idän maista Suomeen tulleet naiset kohtaavat toisiaan ja saavat vertaistukea. Joskus tapaamisissa on puhuttu suomalaisesta kulttuurista, joskus laista ja joskus käytännön asioiden järjestämisestä. – Kun olin päiväkodissa töissä, tein samalla varhaiskasvatuksen opintoja, Kourdi kertoo aiemmista Suomen vuosistaan. Kourdi koki, että sai työssään käyttää kaikkia taitojaan. Siksi maahan muuttaneita naisia pitää tukea erityisesti siinä, että he uskovat saavansa ja osaavansa opiskella. Hänellä oli silloinkin pieni lapsi. Syyriassa hän opetti esimerkiksi matematiikkaa, nyt hän sai auttaa tyttöjä läksyissä. Opiskellessaan sosionomiksi hän kävi välillä töissä opintojen ohella, ja välillä hän edisti opintoja äitiyslomalla. Yksi syy oli, että hän luuli olevansa liian vanha opiskelijaksi, vaikka oli Suomeen tullessaan vasta 23-vuotias. Syyriassa opintoja ei sen ikäisenä tavallisesti enää aloiteta. Jotkut maahan muuttaneet naiset tulevat kulttuurista, jossa naiset eivät tavallisesti opiskele tai käy töissä kodin ulkopuolella. Työ oli Kourdin unelmatyötä. Alun perin hän ei suunnitellut opiskelevansa Suomessa uutta korkeakoulututkintoa. Naisille pitää kertoa, että Suomessa kaikki voivat opiskella Jokaisen Suomeen muuttavan naisen pitää saada tarkkaa tietoa siitä, millaista opiskelu täällä on, Kourdi näkee. 52 ~ askel 10/25 – Valitettavasti kaikki eivät selitä maahanmuuttajatytöille ja -naisille, mitä kaikkia mahdollisuuksia heillä on. Valitettavasti työpäivät venyivät iltaan saakka niin usein, ettei Kourdilla ollut riittävästi aikaa lapsilleen. Tiedonsaanti riippuu paljon opinto-ohjaajasta, opettajasta tai vanhemmista. Syyriassa naisten mahdollisuudet opiskella riippuvat Kourdin mukaan eniten siitä, millainen perhe heillä on
Pienikin ele voi edistää sitä, että maahan muuttanut ihminen tuntee olonsa turvalliseksi. – On tärkeää puhua ongelmista. Se, että menee juttelemaan, on myös tapa osoittaa, että toinen on tervetullut Syyriaan, Lama Kourdi kertoo. Sodan takia elämänmeno muuttui niin, että entistä useammat naiset käyvät töissä, koska isolla osalla perheistä on nykyään huono taloudellinen tilanne. Tilanne tuntui entistä pahemmalta, koska paikalla olleet eivät tulleet Kourdin tueksi. SYYRIASSA ON tavallista mennä juttelemaan tuntemattomille. Ystävällinen katse auttaa kotoutumisessa Lama Kourdin mielestä me kaikki voimme auttaa maahan muuttaneita naisia kotoutumisessa, esimerkiksi olemalla ystävällisiä heille. Hän näkee, että Lähi-idän maita käsittelevä uutisointi keskittyy sotiin ja muihin ongelmiin. Mielestäni uutisoinnin pitäisi muuttua niin, että kun puhutaan Lähi-idästä, puhuttaisiin hyvistäkin asioista. askel 10/25 ~ 53 – Jotkut ovat pakotettuja menemään naimisiin ja olemaan lasten kanssa kotona. Vakavin tilanne oli, kun tuntematon mies löi Kourdia. Kourdin kohtaamat ennakkoluulot ovat olleet muun muassa sellaisia, että hänen on ajateltu olevan kouluttautumaton. Kourdin mielestä median pitäisi ottaa roolia ennakkoluulojen vähentämisessä. Hänen oli aluksi vaikea tottua suomalaiseen tapaan, jossa toisten läheisyydessäkin ollaan usein hiljaa.. Kourdi kertoo, että käsitteli tapahtunutta kirjoittamalla siitä tekstin ja julkaisemalla sen sosiaalisessa mediassa. Tämä voi tarkoittaa hymyä tai muuta ystävällistä elettä kadulla. Kun Kourdi kysyi syytä, mies sanoi häntä terroristiksi. Hänestä se oli tärkeää, sillä jos rasismista ei puhuta, se jää piiloon ja voi lisääntyä. Se sai hänet miettimään jälleen, että ihmisten pitäisi oppia Suomessa tarjoamaan apua ja tukea toisilleen herkemmin. Tilanne tapahtui laivalla, ja poliisi otti miehen kiinni satamassa. Ja kun tuntee olonsa turvalliseksi, on motivoituneempi aloittamaan uusia asioita. Jossain toisessa perheessä naiset menevät opiskelemaan. Emme voi selvittää niitä, jos emme puhu niistä. Kourdi soitti poliisille itse. Muslimina Suomessa saattaa valitettavasti joutua kohtaamaan ennakkoluuloja ja rasismia. – Kun puhutaan vain ongelmista, on helppo ajatella, että ihmiset, jotka asuvat Lähi-idässä, ovat huonoja, ja että heillä on vain ongelmia. Ennen lyömistä mies ei nimittäin puhunut hänelle eikä katsonut häntä silmiin. Syyriassa naiset käyvät Kourdin mukaan harvoin töissä kodin ulkopuolella, jos perheen taloudellinen tilanne on hyvä. Kourdi uskoo, että mies ajatteli niin huivin takia
Montgomeryn, Anni Swanin ja monen muun kauan sitten eläneen kirjailijan kirjat, ovat aitiopaikoilla. KOTIKIRJASTONI RAUHAA vartioivat Runeberg, Lönnrot, Kivi, Aho ja Snellman. 54 ~ askel 10/25 Ylistyslaulu kirjahyllyille Jo viisivuotiaana huomasin, että ilman kirjoja ei voi elää. Tämä kantoapuna olleen nuoren miehen puuskahdus kantautui korviini, kun tein muuttoa hissittömän talon kolmannesta kerroksesta. M. Mutta muuttaessa huomaa kyllä, että tieto painaa. Olin ylen onnellinen kantaessani suurmiehet kotikylän koulun kirpputorilta kirjastoni kaunistukseksi. Karkeasti arvioiden ainakin kahdekTarjariitta Lehtola. Siellä on omat hyllynsä runokirjoille, elämäkerroille ja esimerkiksi Vienan Karjalan ja Kalevalan historiasta kertoville teoksille. Tärkeimmistä kirjoista on eri painoksia, varsinkin, jos kansikuvat ovat kauniita. Kirjasto on kotini sielu. Nykyisin minulla on kotikirjasto, jonka äärellä en ole yksin enkä yksinäinen. Palattuani asumaan lapsuuskotiini pystyin lopultakin rakentamaan kirjaston, jossa kirjat on järjestetty aihepiireittäin tai kirjailijan mukaan. M iten jollakin voi olla näin paljon kirjoja. Koin, että retorinen kysymys ei vaatinut vastausta. Kirjojen kertyminen on väistämätöntä, jos lukeminen on ollut viisivuotiaasta asti rakkain harrastus. Erityismielenkiinnonkohteeni, kuten L. Lukutaidon merkitystä elämässä ei voi vähätellä
Mielestäni kirjalahjat ovat lahjoista parhaita, erityisesti lapsille ja nuorille. Lukemalla pääsee elämään monta elämää. – Lukutaitoon on tärkeää panostaa juuri nyt. – Vaikka meillä on älypuhelimen ansiosta kaikki tieto taskussa, luetun ymmärtäminen ja lukutaito ovat haastettuna aivan uudella tavalla, Jäkkö sanoo. Kirjallisuus on suuressa roolissa lukutaidon ja sanavaraston kehittymisessä. Vaikka nykyisessä valikoimassa on kirjoja jokaiseen makuun, piipposten lukuinto on 1970-luvulta laantunut. Matkalla ollessa kirja on puolestaan pala tuttua maailmaa vieraan ympäristön keskellä. Haluan myös pitää jonkunlaisen käsikirjaston töitäni varten, vaikka yleinen kirjastokin on aktiivisessa käytössä. Tilastot osoittavat lukemisen vähentyneen kaikissa ikäryhmissä ja lukutaidon heikentyvän ennätysnopeasti. Olen tehnyt parhaani auttamalla tyttären perhettä hyllyn täyttämisessä. Yhteys työttömyyden ja heikkojen lukuja numerotaitojen välillä on vahva, Emmi Jäkkö painottaa. Ilahduin havaitessani, että tyttäreni uuteen kotiin rakennettiin oviaukon ympärille kiinteää kirjahyllyä koko seinän mitalta. Se pitää kielemme monipuolisena, ilmaisuvoimaisena ja omalaatuisena. Tietoa tulvii yhtä aikaa monista eri lähteistä, ja kansalaisten pitäisi voida nopeasti päätellä, mikä tiedosta on luotettavaa ja mikä ei. Juhliessani taannoin pyöreitä vuosia eräs ystäväni totesi, että kirjasto saadaan varmemmin pidettyä paikkakunnalla, kun olen muuttanut sinne takaisin. Jo lapsena pienessä kotikylässä ymmärsin, että maailma on paljon suurempi kuin se, mitä ympärilläni näin. Haluan säilyttää kirjastossani teoksia, jotka kestävät aikaa. Kunnankirjasto perustettiin Piippolaan jo vuonna 1851. askel 10/25 ~ 55 sankymmentä prosenttia kirjoistani on peräisin viime vuosituhannen painokoneista. – Tämä kehitys on tärkeää saada kääntymään, sillä nuorten lukutaidon heikkeneminen on paitsi yksilön elämässä pärjäämisen este myös yhteiskunnallinen kysymys. Luetun ymmärtäminen on tärkeä kansalaistaito Lukukeskus puolustaa kaikkien tasa-arvoista oikeutta lukemiseen ja lukutaitoon. Takavuosikymmeninä syntymäkyläni Piippola keikkui lainaustilastojen kärkisijoilla. Piipposet eivät ikävä kyllä ole poikkeus suomalaisten tämän hetken lukutilastoissa. Tosiasia kuitenkin on, että useimpien kirjojen elinkaari on nykyään valitettavan lyhyt, enkä pysty kaikille maailman kirjoille tarjoamaan turvapaikkaa kotihyllyissäni. Sen työn tavoitteena on mahdollistaa lukeva elämäntapa kaikille. Elämä muualla on avautunut sanojen kautta. Lukemalla voi elää monta elämää Kirjastossa olen myös joutunut pelastustöihin, sillä sydämeni ei kestä takahuoneesta kuuluvaa kirjojen repimisen ääntä. MARTTA WENDELININ taiteilemat vanhojen tyttökirjojen kannet ilahduttavat silmää. Suurin huoleni oli, montako kirjaa voisin kantaa uudella kassillani kirjastosta kotiin. Tuntuu nimittäin siltä, että kirjahyllyasia on myös sukupolvikysymys. Jos vanha kirja ei mene kaupaksi edes kymmenellä sentillä, se tuhotaan. Viisas opettajani vastasi, että se riippuu aika paljon kirjoista. Niinpä matkalle lähtiessä palaan aina lapsuuteni kysymyksen äärelle: Montako kirjaa laukkuun mahtuu. Kirjat ovat paitsi viihdykettä, myös väylä oppia koko ajan uutta. Kansakoulun ensimmäisillä luokilla ompelimme laukun. Ta rja rii tt a Le ht ol a. Niihin voi tarttua uudestaan vuosikymmenten jälkeenkin. Monet keskeiset arjen palvelut ovat siirtyneet verkkoon ja vaativat digitaitojen lisäksi lukuja kirjoitustaitoa, sanoo Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Emmi Jäkkö. Niin kuin kasvit tarvitsivat rakkautta ja Substraalia pysyäkseen elinvoimaisina, minä tarvitsin kirjojen antamaa turvamaailmaa kasvaakseni ja kehittyäkseni suurin piirtein suoraan. Tuolloin kirjastoon lahjoitettiin 30 nidettä, ja seuraavina vuosina kokoelma karttui 20 kirjalla. TARJARIITTA LEHTOLA Kirjallisuus pitää kielemme monipuolisena, ilmaisuvoimaisena ja omalaatuisena
Nykyisin elämänrytmimme kulkee juuri päinvastoin. Siinä mielessä nykyelämä on armottomampi. Niissä hetkissä saamme muistaa, että vierellämme on parasta mahdollista kirkasvalohoitoa, Vapahtajan valoa, jolla on voima valaista pimeinkin mieli. Tänäänkin saamme jättää kaiken oman pimeämme lepäämään Vapahtajan kirkkaan valon sisään. Läheisten keskuudessa minut tunnetaankin innokkaana kirkasvalon puolestapuhujana. Kun auringon valon määrä vähenee, väsymys lisääntyy. VUODENAJASTA RIIPPUMATTA meille jokaiselle tulee elämässämme vastaan pimeitä jaksoja – aikoja, jolloin on vaikea jaksaa ja nähdä eteenpäin. ENTISAIKOINA IHMISILLÄ oli luonnostaan kyky ja lupa ottaa huomioon luonnonvalon rytmi. Eipä liene harvinaista sekään, että talvikautena ihminen hädin tuskin näkee päivänvaloa, kun töihin lähdetään ja sieltä palataan pimeässä. Onneksi monille työpaikoillekin on hankittu kirkasvalolamppuja ja niistä on saatu hyviä kokemuksia. Ja vuoden pimeimpänä aikana paiskitaan töitä olan takaa ja yritetään tehdä mahdollisimman hyvää tulosta. 56 ~ askel 10/25. Valolla on suuri vaikutus jaksamiseen. Vietin toista kuukautta pohjoisessa, jossa yötkin olivat valoisia ja aurinko tarjosi voimaansa keskiyölläkin. Ja päivälläkin maistuvat pienet lisäunet. Nykyihminen pitää pitkät lomansa vuoden valoisimpaan aikaan kesällä – siis juuri silloin, kun olisimme valon puolesta energisimmillämme. Jo viikon käytön jälkeen väsymys on vähentynyt. Esi-isillemme oli sen sijaan päivänselvää, että valoisana kautena – keväällä ja kesällä – paiskittiin töitä pitkiä päiviä ja kerättiin ravintoa ja muuta tarpeellista talven varalle. Joskus olenkin pohtinut, minkälainen vaikutus mahtaisi olla ihmisten työssä jaksamiselle – ja miksei yritysten tuloksillekin – sillä, että työntekijät talvikautena lähetettäisiin joka päivä valoisaan aikana hetkeksi ulos, ainakin aurinkoisina päivinä. Muutama ystävä on saanut sellaisen lahjaksikin. K uulun niihin ihmisiin, jotka pimenevän syksyn myötä mielellään vetävät aamulla peittoa tiukemmin korville siinä toivossa, että vielä hetken voisi nukkua. Tankkasin nimittäin kesällä valoa varastoon ennätysmäärän. Kun sitten koitti pimeä ajanjakso, se otettiin rauhallisemmin ja hiljaisemmin ja tehtiin vain se, mikä oli välttämätöntä – ja sekin yleensä päivän valoisina tunteina. Töihin ja kouluun mennään samalla kellonlyömällä, olipa ulkona miten pimeää tahansa. Tänä vuonna odotan mielenkiinnolla, olisiko väsymystä edellisvuosia vähemmän. Erään synkän elämänvaiheen keskellä kirjoitin laulun, jonka nimeksi tuli Minun pimeäni lepää Sinun valossasi. Pimeäni lepää sinun valossasi Toivon sanoja Hanna Ekola • laulaja ja kirjailija Lohjalta Pimeinä aikoina vierellämme on parasta kirkasvalohoitoa: Vapahtajan valoa, jolla on voima valaista pimeinkin mieli. Jos nyt kuitenkin kävisi niin, että kesän valo ei kantaisi ihan koko syksyä, on luonnonvalon vähentymisen vaikutuksia paikkaamaan keksitty onneksi aivan erinomainen apu: kirkasvalolamppu! Olen jo usean vuoden ajan kaivanut lokakuun lopulla kaapin kätköistä kirkasvalolampun ja juonut aamukahvit sen paisteessa. Aikoja, jolloin tekisi mieli vetää peitto korville ja jäädä kokonaan pimeän sisään
Tankkasin nimittäin kesällä valoa varastoon ennätysmäärän. ODOTAN MIELENKIINNOLLA, väsyttääkö pimeä aika minua nyt edellisvuotta vähemmän. Vietin toista kuukautta pohjoisessa, jossa yötkin olivat valoisia ja aurinko tarjosi voimaansa keskiyölläkin, Hanna Ekola kirjoittaa. Ju kk a Gr an stö m askel 10/25 ~ 57
58 ~ askel 10/25
– Martti Lindqvist Hetki luonnossa askel 10/25 ~ 59. Martti Santakari Ehkä se on surun suurin salaisuus: syntyä luopumisen kautta uuteen elämäänsä
60 ~ askel 10/25. Omenat luovat yhteisöllisyyttä MERVE JA Zeynel olivat poimimassa omenoita perheensä kanssa
Myös pihan marjoja saa maistella. Omena-hankkeen myötä hän on havainnut, että suomalaiset pitävät hyvää huolta myös pihoistaan ja puutarhoistaan. He poimivat omenoita ja jakavat ne sitten kavereilleen sekä vanhoille ja uusille tuttavilleen, kuten naapureille. Hän on mukana Omenahankkeessa, jossa maahanmuuttajat vierailevat tamperelaisten pihoilla poimimassa omenoita, jotka jäisivät muuten käyttämättä. – Kuuntelen linnunlaulua, ja se on tosi hienoa. Omenat irtoavat puista paikoin helposti oksia ravistelemalla, mutta paikoin tarvitaan haravaa tai kiipeämistä puuhun ja ylempien oksien ravistelua puusta käsin. Koska kaikki omenat eivät ole kypsiä, poimijat saavat halutessaan tulla keräämään loput myöhemmin. Hän on asunut Suomessa lähes neljä vuotta, joista kaksi Tampereella. TEKSTI JA KUVAT: HANNA HIRVONEN O llessaan yksin kotona tamperelainen Mehmet lähtee mielellään kävelylle metsään tai järven rantaan. Mehmet on kotoisin Turkista. Hankkeessa maahan muuttaneet ihmiset vierailevat paikallisten pihoilla. Pihalle saapuu kaikkiaan yhdeksän aikuista ja kolme lasta, jotka ryhtyvät puuhaan. askel 10/25 ~ 61. Hänen mielestään Suomen luonto on uskomattoman kaunis, koska järviä on paljon ja joka puolella on vihreää. Hän on nähnyt, että suomalaiset kunnioittavat luontoa ja pitävät siitä huolta. Mehmet lisää, että luonto näyttää olevan muillekin täällä kuin ystävä, josta tykätään todella paljon, ja jonka luokse mennään mielellään. Suomen luonto on kuin ystävä, Mehmet ajattelee. Neljäs vuosi omenoiden parissa Kun poimijat saapuvat tamperelaiselle pihalle elokuun viimeisenä lauantaina, Suomen luonnon päivänä, heille kerrotaan, että kaikki kypsät omenat saa poimia. Omenoiden kautta syntyy uusia ihmissuhteita ja yhteyttä
Kun Ersin toi Omena-hankkeen Tampereelle, häntä motivoi myös se, että lapset, joiden perheillä ei ole omaa pihaa tai puutarhaa Suomessa, pääsevät nauttimaan omakotitalojen pihoista. Tampereella se aloitettiin neljä vuotta sitten. Hankkeessa ollaan myös avuksi esimerkiksi iäkkäille omakotiasujille, joilta sadonkorjuu ei enää omin voimin suju. – Minulla on kavereita Turkista, mutta haluan puhua myös suomalaisten ja muistakin kulttuureista tulevien kanssa. Hän on nähnyt, että hankkeesta on iloa niin pihojen omistajille, poimijoille kuin niillekin, joille omenat jaetaan. Ersin halusi kokeilla ystäviensä kanssa, miten projekti toimisi Tampereella. Omena-hankkeen vierailun ansiosta huomattavasti vähemmän omenoita menee pilalle ja hukkaan ja yhä suurempi osa hedelmistä päätyy hyötykäyttöön. Jos paikka on sopiva ja pihan omistaja pitää Omena-hankkeesta, sovitaan päivä, jolloin poimijat saapuvat paikalle. Fatma on asunut Suomessa lähes viisi vuotta. Omena-hanke on Suomen kulttuurienvälisen yhteisön (SKY) aloittama projekti, joka toimii useissa kaupungeissa. 62 ~ askel 10/25. Suomessa asumisen parhaisiin puoliin kuuluu FatSUOMEN LUONNON päivänä Omena-hankkeessa Tampereella oli niin paljon poimijoita, että he jakaantuivat kahdelle pihalle. Kun joku kiinnostuu, Ersin kertoo asiasta lisää ja vierailee pihalla, jossa poimijat voisivat kenties käydä. Turkista kotoisin oleva Ersin oli osallistunut SKY:n aktiivien tapaamiseen ja kuullut Omena-hankkeesta paljon hyvää. Jos pihan omistaja haluaa, poimijat jättävät osan omenoista hänelle. Lisäksi he vievät pilaantuneet omenat kompostiin. Hänkin on kotoisin Turkista. Kansainvälisiä kohtaamisia Fatma on ollut Omena-hankkeessa mukana siitä saakka, kun se alkoi Tampereella. Hauskojen hetkien lomassa lapset oppivat, mistä hedelmät tulevat. Yksi parhaista puolista siinä on, että omenoiden kautta syntyy yhteisöllisyyttä maahanmuuttajien ja paikallisten välille. Joillain pihoilla on nykyisin jo vastassa hänelle tuttuja ihmisiä, mikä tuntuu hyvältä ja turvalliselta. Hänen tehtäviinsä kuuluu etsiä sosiaalisen median ja tuttujen kautta ihmisiä, jotka haluavat jakaa omenoita
Poiminta on hauskaa ja samalla he oppivat, mistä ruokaa tulee. LAPSET NAUTTIVAT, kun pääsevät Omena-hankkeen mukana puutarhahommiin. askel 10/25 ~ 63
man mielestä se, että täällä kohtaa ihmisiä eri maista ja kulttuureista. Hän on bisnesmies ja sanoo, että Suomessa haastavinta on, että markkina ei ole suuri. Hänelle uutta on sekin, miten luonnosta pidetään huolta esimerkiksi vieraslajeja kitkemällä. Tietysti suomalaisessa luonnossa oleminen vaatii myös totuttelua. Turkissa hän opiskeli teologiaa ja työskenteli etiikan opettajana. Mehmet työskenteli Turkissa englannin opettajana. – Täällä mennään talvellakin paljon ulos viettämään aikaa. Hänelle haastavinta Suomessa on pimeys. Parasta Suomessa on Ersinin mielestä luonnon TURKISTA KOTOISIN oleva Zeynel vieraili tamperelaisella pihalla poimimassa omenoita Suomen luonnon päivänä. Ne ajat, kun sekä töihin mennessä että töistä tullessa on pimeää, tuntuvat hänestä henkisesti raskailta. Talvet ovat haastavimpia Turkissa metsään tai järvelle piti aina matkustaa pitkästi. Suomessa Mehmetille haastavinta ovat pitkät talvet. Turkissa kasvaa muun muassa appelsiineja, sitruunoita, granaattiomenoita ja vesimeloneja. Töitä ei ole vielä löytynyt. Opettelen sitä hitaasti, Ersin kertoo. Vastaavaa Ersin ei ole aiemmin nähnyt. Ersin rakastaa Suomen luontoa. Hän sanoo, että hänen kielitaitonsa ei vielä riitä vastaavaan työhön Suomessa. – Suomessa metsät ja järvet ovat lähellä, mikä on rauhoittavaa, Fatma sanoo. 64 ~ askel 10/25. Häntä kiinnostaa erityisesti erilaisten olentojen rauhallinen yhteiselo luonnossa. Suomessa hän opiskeli kasvatusja ohjausalan tutkinnon. Fatma on opiskellut Suomessa lastenohjaajaksi, ja hän työskentelee päiväkodissa. Se rikastuttaa elämää. Tänä vuonna Tampereella omenoiden poimimiseen osallistuu ihmisiä, jotka ovat syntyisin ainakin Afganistanista, Turkista, Ukrainasta, Somaliasta, Sudanista ja Syyriasta. Mukana on ollut myös suomalaisia. Turkin luonnosta Mehmet kaipaa eniten joitakin makuja. Yhdessä tehdessä oppii uutta. – Haluaisin olla ohjaaja päiväkodissa tai alakoulussa. Mehmet iloitsee siitä, että Omena-hankkeessa pääsee myös harjoittelemaan suomen kieltä paikallisten kanssa. Hän tykkää viettää siellä aikaa, tarkkailla sitä ja inspiroitua siitä. Samalla isot toimijat ovat jo markkinoilla, mikä tekee yrittäjyydestä haastavaa. Aluksi hän tykkäsi talvesta, mutta sairastuttuaan talvella masennukseen hän alkoi myös pelätä sitä
Koska asun Suomessa, minun pitäisi saada kavereita tästä maasta. Saajat kertovat lahjoittajille usein, mitä omenat heille merkitsevät. Ersin on yllättynyt, kuinka paljon kiitosta omenoiden saajat lähettävät niitä lahjoittaneille. Siinä toivottiin, että poimijat palaisivat ensi vuonna. Haastateltavat halusivat esiintyä jutussa vain etunimillään turvallisuutensa vuoksi. OMENOIDEN PARISSA riittää tekemistä koko päiväksi. Niitä saivat ainakin Afganistanista, Bangladeshista, Marokosta, Suomesta, Turkista ja Ukrainasta kotoisin olevat perheet. Olen myös utelias oppimaan uusia asioita Suomesta. Pihalle, jolla poimijat vierailivat Suomen luonnon päivänä, ehti jo tulla seuraavakin kutsu. Omena-hanke muuttuu vuosittain sen mukaan, missä omenoita on runsaasti ja mihin poimijat saavat kutsun. – He tekevät hyvää meille, ja kun mekin teemme hyvää heille, saamme hyvän suhteen välillemme, hän toivoo. askel 10/25 ~ 65. lisäksi hyvät kouluttautumismahdollisuudet kaiken ikäisille sekä toimiva julkinen liikenne. Yhteistä aikaa ja tutustumista Kun omenat on poimittu, poimijat kokoontuvat syömään leivonnaisia, juomaan virvoitusjuomia ja vaihtamaan kuulumisia. Sukunimet ovat toimituksen tiedossa. – En tiennyt, että omenat luovat niin paljon yhteyttä ihmisten välille, Ersin sanoo. – En halua jäädä kotiin. Suomen luonnon päivänä jaettavia omenoita tuli yli kymmenen kassillista. Fatma sanoo, että poimittujen omenoiden vieminen kavereille ja tuttaville, kuten naapureille, on syventänyt suhdetta heihin. Joskus paikalliset antavat pihansa poimijoiden käyttöön, vaikka eivät ehdi muulla tavalla osallistua. Mehmet suunnittelee, että haluaisi kutsua pihan omistajat kylään tai johonkin tapahtumaan tulevaisuudessa. Ersin kertoo, että jotkut suomalaiset ovat tutustuneet maahanmuuttajiin ensimmäistä kertaa Omena-hankkeessa. Ersin kokee, että suomalaisiin ihmisiin on aluksi usein vaikea tutustua, mutta sitten kun heihin ystävystyy, ystävyys on kestävää. Ersin näkee, että näin ystävyydetkin voivat alkaa. Omenat ovat hyvä syy vierailla, ja vierailulla vaihdetaan kuulumisiakin. Kaikki ihmisten väliset kohtaamiset ovat Mehmetille tärkeitä – itse asiassa sosiaalinen puoli on hänelle Omena-hankkeessa kaikkein merkityksellisin. Toisinaan myös omistajat osallistuvat omenoiden poimintaan ja piknikille maahanmuuttajien kanssa
66 ~ askel 10/25 LÄHETÄ AVAINSANAT tai koko ratkaisu 27.10. mennessä: Askel, Ristikko 10/2025, PL 279, 00131 Helsinki. Sähköpostilla: askel.toimitus@kotimaa.fi. Ristikko 10/2025 NIMI OSOITE PUH.. Vastanneiden kesken arvotaan palkinto. VASTANNEIDEN kesken arvotaan palkinto
Kirjoitahan minulle kiva mies, niin tutustutaan toisiimme! 10339 YSTÄVÄN kaipaus OLEN 84-VUOTIAS mies Keski-Pohjanmaalta. Elävä Henki, anna meille rohkeutta ja toivo paremmasta maailmasta.. toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi Kirjeenvaihtoilmoitus. 10340 YHDESSÄ elon iltaan Kirjoita minulle Ristikko 9/2025 Syyskuun ristikkopalkinnon voitti Pasi Harjula Liedon Ilmarisista. Viite 60503. Tai lähetä ilmoitus ja maksukuitti sähköpostilla: askel. Olen eläkkeellä, mutta teen vielä jonkin verran hoitotyötä terveydenhuollossa. Tuomasmessu sunnuntaisin klo 18 Mikael Agricolan kirkossa Helsingissä. 10335 VEDEN kasvatti ELÄKE-VAARI! LÄMMITTELEN ajatuksella, että olet olemassa. Seurakuntapäättäjä: ehdota kerättäväksi kolehti Tuomasyhteisö ry:n työn tukemiseen: FI23 5541 2820 0124 00, viite 350035. Liitä maksettu pankkisiirtokuitti tai kopio siitä kirjeeseen. HEI SINÄ iäkäs leskimies! Haluaisin kirjeenvaihtoon ja muutoinkin keskusteluystäväksi. Asun Etelä-Suomessa. Puolen tunnin messu Vanhassa kirkossa torstaisin klo 17.30. Takana on pitkäuskonelämän vaellus. Uutta luova Jumala, uudista maailma ja koko luomakunta. Mukaan pääsee myös YouTubessa ja Radio Deissä. Kirjoita minulle. 10338 YHDESSÄ eteenpäin SINÄ MUKAVA ja vapaa herrasmies. Olen mukana myös kotiseurakuntani vapaaehtoistyössä. Tervetuloa te, joilla ei ole hengellistä kotia ja te, jotka haluatte seurata Kristusta. ILMOITUKSET LYHENNETÄÄN tarvittaessa ja julkaistaan saapumisjärjestyksessä. Varaudu odottamaan vähintään kuukausi. 10337 VAAHTERANLEHTI HEI, OLEN 71-vuotias, vaalea uskova nainen. Tervetuloa te, jotka epäilette ja te, jotka ette usko. Etsin luotettavaa ja rehellistä 65–75-vuotiasta miestä. Taluttelen rollaattoria. Etsin uskovaa naista tositarkoituksella. Tuomasyhteisön toiminnan toteuttamiseen tarvitsemme niin jäsenten, tukijoiden kuin seurakuntienkin tukea. Ehtookellot Kallion kirkossa kerran kuussa. 10336 HYVÄLLÄ elämällä ei ole ikärajaa USKOVAINEN NAINEN hakee seuraa keskusteluihin ja yhteisiin harrastuksiin. Voit rukoilla, osallistua tai antaa taloudellista tukea. Ikä ei ole este! Kirjoitellaan ja tutustutaan. Osoite: Kirjeenvaihtoilmoitus, Askel, PL 279, 00131 Helsinki. Maksa summa Sacrum-Kotimaa Oy:n tilille FI70 1794 3000 0133 69. KUN HALUAT vastata kirjeenvaihtoilmoitukseen: Kirjoita kirje nimimerkille ja lähetä osoitteeseen Askel / Kirjoita minulle, PL 279, 00131 Helsinki. Olethan uskova, uudestisyntynyt ja hengelliset asiat ovat sinulle tärkeitä elämässä. Onnittelut! Tuomasyhteisö Tervetuloa tavalliset ihmiset, kristityt erilaisista traditioista ja te, joille usko on ihan uusi asia elämässä. Henkilöt, jotka haluavat vastata sinulle, lähettävät kirjeensä toimitukseen, josta ne postitetaan sinulle viikoittain Askelen kuoressa avaamattomina. Pienryhmät, koulutukset, kuorot ja kaikki toiminta: www.tuomasmessu.fi. Merkitse kuoren vasempaan ylänurkkaan ilmoituksessa mainittu nimimerkki ja numero. Kohdennetuista lahjoituksista, kuukausilahjoittamisesta, merkkipäiväja testamenttilahjoituksista lisää tietoa: www. Vastauskirjeet postitetaan viikoittain ilmoittajille. tuomasmessu.fi/lahjoita. Messu perheille Mikael Agricolan kirkossa kerran kuussa. Olen jo aikuinen leskimummeli, ikää 85. Harrastuksia uinti, käsityöt yms. Mieleltäni virkeä ja ajantasalla elämää. Sinuun haluaisi tutustua 69-vuotias vapaa sairaanhoitaja-tyttö Varsinais-Suomesta. askel 10/25 ~ 67 KUN HALUAT oman ilmoituksen Askel-lehteen: Kirjeenvaihtoilmoituksen hinta on 25 € kotimaasta, Pohjoismaista ja Baltiasta, muista maista 30 €. Rahankeräyslupa RA/2020/685. MobilePay 75221 tai pankkitili: FI97 5541 2820 0124 26, viite 3010. Veljemme Kristus, opeta meitä kohtaamaan toisemme niin kuin sinä kohtasit ihmiset. Voit olla vaikka vähän vanhempi tai nuorempi, päätä itse. LÄHETÄ LYHYEHKÖ kirjeenvaihtoilmoitus (maksimi 50 sanaa) nimimerkillä, nimelläsi ja osoitteellasi varustettuna
Prof. Kirjan tekstit sopivat hyvin yksin tai yhdessä luettaviksi tai aineistoksi raamattupiireihin. Jouko Talonen selvittää taustaa, jakautumisen kulkua sekä jälkikaikuja. kirkkoa Kirkkojen maailmanneuvostossa. vapaakirkon, adventtikirkon ja Pelastusarmeijan alkuvaiheet. Se alkaa kesäkuussa 1869, jolloin Martti Rautanen kihlasi 15-vuotiaan Frieda Kleinschmidtin saksalaisella lähetysasemalla. 0400 560 605 Esko Miettinen SUOMALAINEN PYHIINVAELLUS – seitsemän matkaa pyhän jäljillä Kirja tutustuttaa 40 kohteeseen, joissa on tapahtunut suomalaisen kristillisyyden kannalta jotain merkittävää – ja yhä tapahtuu. Ev.-lut. Lestadiolaisen liikkeen suurin ryhmä vanhoillislestadiolaisuus jakautui 1930luvulla. Tapio Puolimatka ASTUI YLO?S TAIVAISIIN Kristus kaikkeuden valtiaana Prof. Siellä hän eli karmeliittaluostarissa kuolemaansa 2013 asti. Prof. Hän palvelee myös pappina kaksikielisessä Kalifornian ja Teksasin suomalaisessa luteri laisessa seurakunnassa. sacrum.fi Kristiina Elenius KANSAINVÄLINEN KANSSAKULKIJA Birgitta Rantakari ihmisarvon, oikeuden mukaisuuden ja rauhan asiallaElämäkerta sosiaalineuvoksesta, joka teki pitkän uran Helsingin diakonissalaitoksella, toimi kirkollis kokousedustajana ja edusti Suomen ev.lut. NYT ILMESTYNYT 3. Runsas avainhenkilöiden kuvitus. Kolmiosainen teossarja perustuu Tapio Sopasen vuosikymmenien tutkimukseen kristillisen herätyksen ja lähetystyön liikehdinnöistä. Tuulikki Koivunen Bylund ELÄMÄÄ ISOLLA LUSIKALLA Piispa emerita Tuulikki Koivunen Bylund kertoo värikkäissä muistelmissaan elämästään Ruotsissa, jossa hän teki pitkän kirkollisen uran sisulla ja lujalla uskolla rakastavaan Jumalaan. prof. Lukija pääsee tekstien myötä jatkorippikouluun, jossa saa esittää myös vaikeita kysymyksiä. Suomessakin käydään jatkuvasti arvokeskustelua uskonnon kulttuurisesta merkityksestä. Hanna Rinkineva LINTU PALAA SIIVILLEEN Mittavan diplomaattiuran tehneen esikoiskirjailijan kuvaus menestyksestä työssä, mutta myös raskaasta menetyksestä yksityiselämässä sekä uuden merkityksellisyyden löytymisestä. Kristilliset Kustantajat r.y. 10:23).” VÄYLÄKIRJAT vaylakirjat.fi isbn 978-952-396-263-7 W ilfr id Sti nis sen To ivo n tuo ja V e ij o K o iv u l a Tuomo Salovuori HYVÄN VÄLITTÄMISEN PARANTAVA VOIMA Tutkimus ja vanhat viisaustraditiot osoittavat, että hyvän tekemisellä jokainen voi parantaa niin omaa kuin muidenkin elämänlaatua, ja että sen parantava voima ulottuu koko yhteiskuntaan. Vuoden kristillinen kirja 2025 loppukilpailussa ehdolla! Raija Sollamo YLIOPISTOLLA KUIN KOTONA Elämää ja eksegetiikkaa, naistutkimusta ja tasa-arvotyötä Mittava ura raamatuntutkijana, ensimmäinen nainen teologian professorina ja Helsingin yliopiston vararehtorina. Suom. Ehkä hiljaisuuden keskeltä kantautuu sinullekin kuiskaus: ’Sinä ihminen, joka luulit olevasi yksin – et ole yksin.’ Sen vuoksi, aina on toivoa.” TOIVOSTA Wilfrid Stinissen itse kirjoittaa: ”Kristittyjen elämä on elämää toivossa – he ovat ihmisiä, joilla on toivo. Matti Kotiranta. Tapio Sopanen MAALLIKKO LIIKKEITÄ, KANSAN HERÄTYKSIÄ, TULISIELUISIA PAPPEJA Herätyskristillisyyden historia – osat 1-2-3 Tapio Sopasen kolmiosainen teossarja on kattava katsaus maailmanlaajuisen herätyskristillisyyden historiaan kahden vuosituhannen aikana. PROFESSORI Veli-Matti Kärkkäinen käy kirjassaan läpi sana sanalta ja lausuma lausumalta Apostolisen uskontunnustuksen teologiaa. LUKIJALLE-tekstissä piispa Raimo Goyarrola toteaa: ”Tämä kirja kutsuu lukijaa ennen kaikkea olemaan. Pirjo Kotamäki TAIVASKENKÄISET Helsingistä Lourdesiin Viime vuonna kristillinen kirja kilpailun voittaneen runoilijan uusi kokoelma rooli runoja, joissa ääneen pääsevät Bernadette Soubirous, Jeanne d’Arc, Helena Konttinen, Ignatius Loyola ja Jeesuslapsen Teresa. Kirja ulottuu vuosisadan vaihteeseen. osa sisältää myös kattavan henkilöhakemiston koko teossarjasta. ”Meidän täytyy tulla paremmin tietoisiksi siitä, että uskomme on toivon täyttämää uskoa. VÄYLÄKIRJAT vaylakirjat.fi H ER Ä T YS K RI ST IL LI SY YD EN H IS T O RI A A 3. Väyläkirjat Helsingin kirjamessuilla 23.–26.10. kansankirkon sisäisissä liikkeissä painopiste on erityisesti uuspietistisen, niin sanotun viidennen herätysliikkeen järjestöjen ja johtavien persoonien kuvauksessa. O SA Kannen kuvissa: Amerikkalaiset evankelistat Billy Graham ja Kathryn Kuhlman Suomalaiset julistajat Urho Muroma ja Niilo Yli-Vainio VELI-MATTI KÄRKKÄINEN on Fullerin Teologisen Seminaarin professori Los Angelesissa USA:ssa ja Helsingin yliopiston ekumeniikan dosentti. Mihin kaikkeen uskomme, kun lau summe Apostolisen uskontunnus tuksen yhdessä seurakunnan kanssa. K R I S T I L L I S T E N K I R J O J E N K Ä R K E Ä 2 2 5 ! Tilaukset: vaylakirjat.fi p. Olemaan Jumalan edessä – avoimena, hiljaa, vastaanottavaisena. osasto 6 b 90. Veli-Matti Kärkkäinen MINÄ USKON – AUTA MINUA EPÄUSKOSSANI! Apostolinen uskontunnustus moni arvoisessa maailmassa Mihin oikeastaan uskomme, kun lau summe Apostolisen uskon tunnustuksen yhdessä seurakunnan kanssa. Wilfrid Stinissen – toivon tuoja on kirja, jossa tietokirjailija, rovasti Veijo Koivula käy temaattisesti läpi Stinissenin kirjallista tuotantoa. Runsas kuvitus. OSA VÄYLÄKIRJAT Tapio Sopanen M aall ikk olii kk eitä , kan san her äty ksiä , tuli sie luis ia pap pej a Tap io So pan en isbn 978-952-396-266-8 MAALLIKKOLIIKKEITÄ, kansanherätyksiä, tulisieluisia pappeja -teossarja on kattava tietokirja maailmanlaajuisesta herätyskristillisyyden historiasta kaikissa maanosissa kristikunnan kahden vuosituhannen ajalta. Simo Heininen NAISEN PAIKKA Suomalaiset Ambomaalla 1870–1900 Prof. TÄSSÄ OSASSA kuvataan laajimmin Suomen herätyskristillisyyden kasvua ja alueellista leviämistä maamme itsenäisyyden alusta aina 2000-luvun alkuun. Sophie van Bijstreveld VALTIO JA USKONTO Keskinäisen suhteen uudelleenarviointia Kirkoilla on kaikissa EU:n jäsenmaissa julkinen rooli. Tapio Puolimatka kirjoitta, että käsityksemme ihmisestä ja Jumalasta mullistuu kokonais valtaisesti, kun sisäistämme Raamatun opetuksen Kristuksen taivaaseen astumisesta. Kärkkäinen on toiminut aiemmin lähetystyöntekijänä Thaimaassa ja Iso Kirja -opiston rehtorina. Kirjaan on koottu tiiviissä muodossa veli Wilfridin hengellisten opetusten ja pohdintojen keskeinen sisältö. VeliMatti Kärkkäinen käy läpi sana sanalta ja lausuma lausumalta uskontunnustuksen sisältöä: mitä tarkoittaa alas tuonelaan astuminen tai ylös taivaisiin nouseminen. Maallikkoliikkeitä, kansanherätyksiä, tulisieluisia pappeja HERÄTYSKRISTILLISYYD EN HISTORIAA 3. MINÄ USKON Auta minua epäuskossani! V e l i M a t t i K ä r k k ä i n e n Väyläkirjat Apostolinen uskontunnustus moniarvoisessa maailmassa Väyläkirjat Vaylakirjat.fi isbn 978-952-396-279-8 A uta m inu a ep äu sk os sa ni! M IN Ä US KO N V e l iM a t t i K ä r k k ä in e n 351.5 x 246 mm V e i j o K o i v u l a Ajatuksia uskosta ja elämästä Wilfrid Stinissen Toivon tuoja V Ä Y L Ä K IR JA T BELGIASSA 1927 syntynyt Wilfrid Stinissen antoi luostarilupauksensa 17-vuotiaana ja muutti 40-vuotiaana Etelä-Ruotsiin. OSA jatkaa herätyksien ja herätyskristillisyyden historian kuvauksia 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä nykypäivään. 3. Sari Savela KUTSUMUKSEN NAISIA 20 tarinaa suomalaisnaisista, jotka ovat löytäneet kutsumuksensa ja olleet sille uskollisia. VÄYLÄKIRJAT S i m o H e i n i n e n Naisen paikka Suomalaiset Ambomaalla 1870–1900 VÄYLÄKIRJAT vaylakirjat.fi isbn 978-952-396-215-6 T ämä kirja kertoo kuudesta suomalaisesta ja viidestä afrikkalaisesta naisesta Suomen Lähetysseuran työssä Ambomaalla. Myös Suomen herätysliikkeitä on kuvattu hyvin laajasti. Jouko Talonen KUN HERÄTYSLIIKE HAJOSI... Sitä mitä tarkoittaa alas tuonelaan astuminen tai ylös taivaisiin nouse minen tai ruumiin ylösnousemus ja iankaikkinen elämä. Muista kirkoista, seurakunnista ja liikkeistä perusteellisin kuvaus on helluntaiherätyksen vaiheista ja vaikuttajista. Kirja ulottuu 1900lukujen alkuun. Tarvitaan uusia näkökulmia, jotka voivat auttaa suunnan löytämisessä valtion ja kirkkojen suhteissa. Teuvo V. MISTÄ JUMALAUSKOSSA on oikeastaan kyse. Ehkä juuri tällaisessa pysähtymisessä – kaukana kiireestä ja äänten täyttämästä maailmasta – alkaa kuulua jotakin syvempää. Naiset sekä historiasta että nykyajasta rohkaisevat elämällään lukijaa etsimään omaa tehtäväänsä. Veijo Koivula WILFRID STINISSEN – TOIVON TUOJA Veijo Koivula käy temaattisesti läpi kirjaan koottua Wilfrid Stinissenin Nimiteemasta Stinissen itse kirjoittaa: ”Kristittyjen elämä on elämää toivossa – he ovat ihmisiä, joilla on toivo. Kattavasti esitellään myös mm. Luostaritehtävien ohella hän on kirjoittanut lukuisia kirjoja, joista suomeksi on ilmestynyt 20 teosta. Riikonen PAHOJEN PAIKKOJEN PAPIT Kriisien hallinnan tehtävissä neljästi mukana ollut sotilaspappi ja kirjailija valottaa suomalaista rauhanturvaamista maailmalla. TAPIO SOPANEN on toiminut opettajana ja toiminnanjohtajana Isossa Kirjassa, päätoimittajana helluntaiherätyksen lehdissä sekä pastorina seitsemässä seurakunnassa. Kansainvälisesti esillä ovat niin tunnetuimmat evankelistat Billy Grahamista, Luis Palausta ja Kathryn Kuhlmanista alkaen kuin karismaattiset virtaukset eri kirkoissa, muun muassa maailmanlaajuisessa katolisessa kirkossa. Simo Heinisen uutuuskirja kertoo kuudesta suomalaisesta ja viidestä afrikkalaisesta naisesta Suomen Lähetysseuran työn ensimmäisinä vuosikymmeninä Ambomaalla. Se on uskoa, joka käsittää ’horjumattoman tunnustuksen ja toivon’ (Hepr. Ja onko se mahdollista ja merkityk sel listä vielä meidän aikanammekin