askel 10/24 ~ 1 Topi Linjama pyöräili Suomen ympäri: ”Jumala on, koska kiitollisuudelle tarvitaan kohde” Lofooteilla eletään valtameren ehdoilla Helena Nikkanen maalasi 11 vuotta kirkon seinämaalauksia Egyptissä: ”Enkelit auttoivat” Uskoa, toivoa & rakkautta askel.fi askel.fi SURU TAHTOO MEILLE HYVÄÄ TAJUSIN OLEVANI TÄRKEÄ JUMALALLE LIIKUNTA AUTTAA SYÖVÄSTÄ TOIPUMISESSA HANNA EKOLA: HENNA MÄNNISTÖ: ELÄMÄNTAITO: irtonumero 9,50 € 10/24 Poikansa lyhyestä elämästä kirjan kirjoittanut Lari Launonen: Kärsimyksellä ei ehkä ole tarkoitusta
Tarinallinen teos itkettää, naurattaa ja pistää lukijan ajattelemaan. Kirja on myös raamatunlukuopas, jota seuraamalla Uusi testamentti tulee luettua vuosittain ja Vanha testamentti kolmessa vuodessa. 17,00 Pekka Y. 5 erilaista korttia, 4 kpl kutakin. Kuolemansairaan lapsen isä etsii elämän ja sen lopun merkitystä. Harjoitus jokaiselle päivälle adventista 2024 adventtiin 2025. Martta Wendelinin ihanat joulukortit Rakastetun taiteilija Martta Wendelinin nostalgiset, kristilliset joulukortit. Tekstejä voi hyödyntää myös erilaisten hartauksien osana. 25,60 (28,50) Anna-Mari Kaskinen, Tapio Luoma, Miikka Ruokanen (toim.) Sanan aika – Kirkkovuosi 2024–2025 Päivittäisen hartauskirjallisuuden klassikko etenee kirkkovuoden mukaan ja tarjoaa Raamatun tekstin jokaiselle päivälle sekä lyhyen rukouksen kullekin pyhäpäivälle. 32,20 (38,90) Laajan valikoiman kristillinen kauppa. Hiltunen & Kalevi Virtanen Tässä olen – Päivittäisiä hengellisiä harjoituksia 2024–2025 Päivittäiseen, säännölliseen ja eläytyvään raamatunlukuun kutsuva materiaali on oiva apuväline rukoukseen ja mietiskelyyn Jumalan läsnäolossa. 8,40 (9,80) Verkkokauppa: www.sacrum.fi | Myymälä: Kalevankatu 20, Helsinki | Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 | Puh. 040 735 2096 Rukiinen – Seinäkalenteri 2025 Seinäkalenteri, jossa raamatunlause jokaiselle päivälle. 25,00 Martta Wendelin – Seinäkalenteri 2025 Kierreselkäinen tuleva kalenteri sisältää myös nimipäivät. 12,00 Lari Launonen Poikani, elä vielä ensi talvi – Lyhyen elämän filosofia Koskettava kertomus pikkupojan menettämisestä. yhteensä 20 korttia
Varmaan ensimmäisiä oivalluksen hetkiä on tuottanut jokin huudahdus: ”Aargh!” Niin opin lukemaan. Askel painetaan paperille, jonka raaka-aine on peräisin kestävän kehityksen mukaisesti hoidetuista metsistä. Keskittymiskykynsä kasvattamiseksi ja mielikuvituksensa ylläpitämiseksi olisi hyvä lukea. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi KUSTANTAJA Sacrum-Kotimaa Oy. Levottomuuden hetkinä palaan niihin etsimään selkeyttä ja tyyneyttä. Ilmoitustrafiikki ja ilmoitusmyynti: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi, sähköpostit: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi LUKIJAMÄÄRÄ 42 600 lukijaa (KMT 2023) PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, ISSN 0780-9972. NYKYÄÄN HUOMAAN, kuten moni muukin, että luen vähemmän kirjoja kuin ennen. Ehkä se liittyy ikäänkin ja siihen, että samalla tavalla ei enää etsi itseään kirjallisuuden kautta. Pidätämme oikeuden hintojen muutoksiin. Aikakausmedia ry:n jäsen. Aku Ankasta siirryin heti tuhtiin kirjaan. 040 683 8431 TOIMITUSSIHTEERI Emilia Karhu puh. Kotimaa Oy:n tilaajarekisteri tietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkkinointiin henkilörekisterilain puitteissa. 0400 860 862. Ja ni La uk ka ne n. Freija Özcan päätoimittaja Askel Askel Lokakuussa 2024 Levottomuuden hetkinä palaan maailmankuvaani muokanneiden kirjojen ääreen etsimään selkeyttä ja tyyneyttä. Nyt treenataan lukemista Pääkirjoitus L apsena meille tuli keskiviikkoisin Aku Ankka. 040 665 5983. Kirjan sijan ovat vieneet suoratoistopalveluista löytyvät tv-sarjat ja sosiaalinen media. Sisältömyyntipäällikkö Riikka Kettunen puh. Varmaan montaa muutakin. Hyvään kirjaan voisi silti paeta arkea kuten ennenkin. Toisaalta usein tuntuu, että kaikki hyvät kirjat on jo kirjoitettu. 040 680 4057 ja Juha Kurvinen puh. Lukuhetken voi aloittaa mukavassa olopaikassa vaikka sarjakuvasta tai Askel-lehdestä ja laajentaa siitä vähitellen kirjoihin. Toimittaja Ronja Salmi kertoi taannoin Ylen kolumnissa aloittaneensa lukutreenit eli koonneensa porukan, joka kokoontuu yhteen lukemaan rauhassa kukin omaa kirjaansa. Toimitus-johtaja Kati Kinnunen MEDIAMYYNTI Myyntipäälliköt Pirjo Teva puh. Poukkoilen hyttysen lailla kirjan sivujen yllä, ja jos sanat eivät imaise minua heti mukaansa, lennähdän kaukosäätimen luo. Kirjat ovat tarjonneet minulle paikan peilata tunteitani ja ajatuksiani ja paeta arkea. Askeleen jakelusta aiheutuu hiilidioksidipäästöjä, mutta Posti neutraloi niiden vaikutuksen rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Istuimme suureen nojatuoliin, minä ukin polvelle. askel 10/24 ~ 3 Ka nn en ku va : Ju kk a Gr an st rö m PÄÄTOIMITTAJA Freija Özcan puh. 044 3500 181 KOLUMNISTIT Hanna Ekola, Maija Paavilainen, Kati Pirttimaa, Teemu Rinne ja Juha Tanska TAITTO Samuli Lahtinen OSOITE Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki, Postiosoite: PL 279, 00131 Helsinki SÄHKÖPOSTIT askel.toimitus@kotimaa.fi, etunimi.sukunimi@kotimaa.fi KOTISIVU www.askel.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET puh. Tämä lyhytjänteisyys harmittaa minua. Sitten kävimme lehden läpi. Ei niinkään sarjakuvien takia vaan siksi, että metsänhoitajaukkini tuli virkatalomme toimistopuolelta pitämään Aku Ankka -tauon. Se oli viikon paras hetki. Olisiko siinä ideaa syksyyn meille muillekin. Painotalo Puna-mustan tuotannon ympäristöystävällisyys on tarkastettu ja hiilijalanjälki laskettu. Löydän edelleen hyllystäni ne kirjat, jotka syvimmin ja pysyvimmin ovat muokanneet maailmankuvaani. Vähitellen opin liittämään puhekuplien kirjaimet äänteisiin. Niiden ansiosta keskittymiskykyni alkaa olla yhtä lyhyt kuin hyttysellä. Astrid Lindgrenin Saariston lapset on ensimmäinen lukemani kirja. Sen jälkeen luin kaiken, mitä käsiini sain. Ehkä alkuun pääsisi tekemällä lukemisesta viikon parhaan hetken. Toimitus vastaa ainoastaan tilatuista jutuista ja kuvista
Uskoa, toivoa & rakkautta 3 Pääkirjoitus 4 Sisällys ja toimittajalta 6 Voimakuva: Anna minulle, Jumala, puitten kuunteleva rauha 8 Lukijat kertovat lapsuutensa lempikirjoista 10 KANNESSA Pojan kuolema sai Lari Launosen pohtimaan omakohtaisesti kärsimyksen ongelmaa ja Jumalan olemusta 18 Juuri nyt: Kirjoittaminen on terapiaa 19 Lainasanat ja viisautta 21 Lokakuu on kirjamessujen kuukausi 22 Heidin kulttuurikeittiössä valmistuu kuninkaallinen kanapata 24 KANNESSA Elämäntaito: Eva-Maria Strömsholm sai liikunnasta apua syövistä toipumiseen 26 KANNESSA Lofootit ovat elämys sekä autoilijalle että vaeltajalle 32 Vapaaehtoisvoimin ylläpidetty Putulan kirjasto on pienen kylän kulttuurikeskus 34 Lue ja tarinoi lapselle! 35 Kuukauden kirjavinkit: Jukka-Pekka Palon elämä, lastenkirja pakolaisuudesta, Kotimatkoja Mari Leppäsen kanssa, tositarinoita surusta valoon ja Hiiru koulussa 38 Kolumni: Maija Paavilaisen marjamatka muuttui pyhiinvaellukseksi 40 KANNESSA Helena Nikkanen maalasi egyptiläisen kirkon seinämaalaukset nunnien, talkoolaisten ja enkelien kanssa 46 Kolumni: Juha Tanska pohtii vanhenemista 48 Kolumni: Rippikoulunuorten kasteissa on erityinen, herkkä tunnelmansa, kirjoittaa Kati Pirttimaa 50 KANNESSA Henna Männistö ja nuoren naisen usko 54 NNKY:n yhteistyösivut: Naisten vertaisryhmissä keskustellaan uskosta ja elämästä 56 KANNESSA Kolumni: Kun suru on tehnyt työtään, ilollekin tulee taas tilaa, kirjoittaa Hanna Ekola 58 Hetki luonnossa: Sienten ja ruohojen hiljainen ylistys 60 KANNESSA Musiikkitieteilijä Topi Linjama pyöräili ympäri Suomen Bachin Goldberg-muunnelmien innoittamana 67 Kirjeenvaihtopalstalla etsitään ystävää Sisällys 22 Kokkisivuja ryhtyy toimittamaan teologi ja draamakasvattaja Heidi Rantala. 4 ~ askel 10/24 60 Vasta kun vastuista voi hetken olla vapaa, huomaa, kuinka pal jon niitä on. Nyt huolehdittavana oli vain pyörä, viisi laukkua ja oma kroppa, musiikkitieteilijä Topi Linjama kirjoittaa. 10 / 24 Pä iv i Ar vo ne n Niilo Rantala To pi Lin ja m a 40 Taidekonservaattori Helena Nikkanen on saanut päätök seen 11 vuotta kestäneen valtaisan kirkon seinämaa lausurakan Egyptissä.. Hän pyöräili kesällä Suomen ympäri. Tänään val mistetaan tuoksuvaa kanapataa
Kaikkien nuorten lukutaito ei riitä yhteiskunnassa pärjäämiseen. Tässäkin asiassa taitaa näkyä sama eriytyminen kuin muualla yhteiskunnassa: on lapsia, jotka oikeasti lukevat alakoulussa aikuisten kirjallisuutta, ja niitä, jotka eivät pysty lukemaan edes muropaketin tekstejä. askel 10/24 ~ 5 Toimittajalta KAVERI LÄHETTI ryhmächattiin kuvan ekaluokkalaisesta, joka luki venäläisklassikkoa Saatana saapuu Moskovaan. Tämän lehden kulttuurisivuilta 35–36 löytyy arviot parista oivallisesta lastenkirjasta. Vastasin kuvalla kaksivuotiaasta, joka näyttää syventyneen Anna Kontulan Pikkuporvarit -pamflettiin. Ju ss i Ry tk ön en 22 Norjan kauneimmilla saarilla Lofooteilla elämisen ehtoja ovat määritelleet suunnattoman Atlantin läheisyys, maaperän karuus sekä pitkän, säkkipimeän, lumisen talven ja lyhyen, läpeensä valoisan kesän vaihtelu. Mitä meidän aikuisten sitten pitäisi tehdä. Kulttuurikotien kasvatteja, naureskelimme. Yhteiskunnallisia ratkaisuja minulla ei ole, mutta lastenkirjoja riittää omille ja muidenkin lapsille, ja kirjastosta niitä saa koko ajan lisää. Kumpikaan lapsista ei tietenkään oikeasti lukenut kyseisiä kirjoja, vaan ainoastaan matkivat aikuisten toimia. Tervetuloa nojatuolimatkalle Pohjois-Norjan rannikolle! Noora Wikman. Syitä haetaan milloin mobiililaitteista, milloin lukuinnon romahtamisesta. Lasten ja nuorten lukutaito on uutisten mukaan romahtanut huolestuttavalla tavalla
6 ~ askel 10/24 SEURAAVA NUMERO ILMESTYY 1.11.2024
– Mirjani Lähteenkorva. Anna puitten kuunteleva rauha, niin että tuulesi, Jumala, minussa humista saa. askel 10/24 ~ 7 Pi xa ba y Voima Anna minulle, Jumala puitten nöyryys kauniisti ottaa vastaan ja luovuttaa
Onko sinun helppo muistaa näkemiäsi unia. Rakastin tarinoita, joissa köyhistä tytöistä voi tulla mitä vain, ja silti he säilyttävät hyvän sydämensä. Se kertoo toisluokkalaisesta Tuutista , jonka oli vaikea oppia lukemaan. Pix ab ay Pix ab ay Yhteisö Lapsuuteni lempikirja. Vastanneiden kesken arvomme palkinnon. Niissä korostettiin sielukkuutta, sisäistä kauneutta ja Jumalan läsnäoloa. Mistä arvelet unen kertovan, miten tulkitset sitä. Arkuuteni ja se, että jotkut katsoivat minua ylhäältä alaspäin, saivat samaistumaan rumaan ankanpoikaseen. En ole osannut lasten kanssa leikkiä, mutta lukenut olen heille aina, tunteella ja ilmeikkäästi. Jo lapsena tunsin itseni ulkopuoliseksi. Mitä unessa tapahtui ja millainen tunnelma siinä oli. En osannut vielä lukea. Lopulta opin, ja tämä kyseinen kirja oli ensimmäinen, jonka luin ihan itse alusta loppuun. Ne olivat kiinnostavia ja vieläkin on mukava palata niiden pariin. Pikku prinsessan luin moneen kertaan ja itkin aina. 8 ~ askel 10/24 askel.fi www.facebook.com/askel.fi YHDESSÄ elämä on parempaa. Tykkäsin Punahilkasta sekä Maalaishiirestä ja kaupunkilaishiirestä, mutta ehdoton suosikkini kirjassa oli Ruma ankanpoikanen. Kaupasta löytyi Peugeot, jonka Myyrä nimeää Farmari Pesoseksi. Liittyykö se johonkin sinulle tärkeään elämäntapahtumaan vai sekoittuuko siinä sinulle tärkeitä ihmisiä ja maisemia eri elämänvaiheista. Kirjoita korttiin tai sähköpostin otsikkoon ”Mieleen painunut uni” ja lähetä viestisi, nimesi ja osoitteesi alla olevaan osoitteeseen 14.10. Kirjan kuvitus on toiminnallista ja puhuttelevaa. Erityisesti Koivu ja tähti sekä Adalmiinan helmi tekivät suuren vaikutuksen. Auto osoittautuu omapäiseksi, reiluksi ja yllättäväksi menopeliksi, joka kirjan lopussa vielä äityy lentämään! Hieno tarina. Nyt odotan, että seuraava sukupolvikin tarttuu kirjaan. Timo-Olavi SAIMME SISARENI kanssa yhteiseksi Anni Swanin kaikki teokset. Siellä ovat Pekka Töpöhännät, Anni Swanit, Topeliuksen ja Grimmin sadut ja Astrid Lindgrenit. Olen säästänyt ne kaikki ja lukenut myös lapsilleni ja lastenlapsille. Ollaan siis yhteyksissä: Lähetä meille postia osoitteella Askel, Yhdessä, PL 279, 00131 Helsinki askel.toimitus@kotimaa.fi PALKINNON VOITTANEEN Sarin lapsuuden lempikirja oli Marita Lindqvistin kirjoittama Tuuti onnistuu. Myyrä viljeli vihanneksia ja myi niitä torilla. Huolestuneena kuuntelen uutisia lukemisen vähenemisestä. Sain sen kummitädiltäni Pohjanmaalta. Lukeminen oli tervanjuontia, kunnes täytin kahdeksan ja sain lahjaksi Aila Nissisen kirjoittaman kirjan Myyrä Matikaisen malliauto. ALOITIN KANSAKOULUN 60-luvun puolivälin jälkeen. Aikuisena olen saanut olla kuin uljas joutsen elämän yläja alamäissä. Eräänä päivänä hän osti auton vihannesten kuljettamiseen. Julkaisemme marraskuun Askeleessa kokoelman lukijoiden kirjoituksia, nimimerkillä tai etunimellä. Marjatta OLIN OPPINUT jo lukemaan, kun sain joululahjaksi Tammen kultaiset kirjat -sarjasta Tuhkimon. Minulla on kuusi lastenlasta. Oletko koskaan kirjoittanut uniasi ylös muistivihkoon. Ehkä eniten pidin Pikkupappilassa-kirjasta. Äitini luki kirjaa meille joskus, mutta pääasiassa luin sitä itse. Kaarina MINUN LAPSUUTENI lempikirja oli Hanhiemon satuaarteet. Hän ilahdutti minua ja sisartani joka joulu kirjalahjalla. Klassikkosadut kiehtoivat suuresti. Joululahjaksi toivoin aina kirjoja. Mieleen painunut uni MILLAINEN NÄKEMÄSI uni on painunut mieleesi erityisen vahvasti. Sitä ovat sittemmin lukeneet myös omat lapseni. Sari kertoo: Sain kirjan tädiltäni lahjaksi, kun olin menossa toiselle luokalle. Tämä oli ensimmäinen kirja, jonka luin kannesta kanteen. 1950-luvulla niitä ei ollut niin paljon. Pidin myös monista Topeliuksen saduista, joiden kuvitus oli herkkää. mennessä. Kirsti Maria KIRJAT OVAT aarteitani. Siitä tuli minulle avain lukemisen maailmaan
Luin sitä itse uudelleen ja uudelleen, koska tarina kiehtoi ja kosketti ja meni sydämeeni. Tilaan Askel -lehden itselleni lahjaksi Kestotilauksena 12 kk (11 lehteä) 6 lehteä Määräaikaistilauksena 12 kk (11 lehteä) 6 lehteä Muutan määräaikaisen tilaukseni kestotilaukseksi Osoitteenmuutos (täytä vanha ja uusi osoite alle) vakinainen alkaen tilapäinen ajalle Lahjatilauksen saaja (Osoitteenmuutoksessa vanha osoite) NIMI OSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA SÄHKÖPOSTI PUHELIN SYNTYMÄVUOSI Tilauksen maksaja (Osoitteenmuutoksessa uusi osoite) NIMI OSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA SÄHKÖPOSTI PUHELIN SYNTYMÄVUOSI Sa cru m Ko tim aa O y m ak sa a po sti m ak su n Sa cru m -K oti m aa O y Va sta us lä he ty s Tu nn us 50 01 58 2 00 00 3 H EL SIN KI Lehden paras juttu. Oli tärkeää tajuta, että oikeasti voi joskus olla vihainen Jumalalle. Tarina oli yhtä aikaa surullinen ja jännittävä. Monet Tirlittanille tapahtuneet asiat olivat outoja, mutta aina hän selviytyi. askel 10/24 ~ 9 Tilaushinnat Suomeeen* Kestotilaus 89 € 11 lehteä (12 kk) 54 € 6 lehteä Määräaikaistilaus 99 € 11 lehteä (12 kk) 56 € 6 lehteä *Suomen ulkopuolelle meneviin tilauksiin lisätään postikulut. Satu Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. Lorut viehättivät ja muistan niistä jonkun vieläkin. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Asiakaspalvelu Puhelin 020 754 2333 Internet www.kotimaa.fi Sähköposti asiakaspalvelu@kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Postiosoite: PL 279, 00131 Helsinki Uskoa, toivoa & rakkautta P A L V E L U K O R T T I Pix ab ay Kansikuva on tosi kaunis ja tarina hyvin kerrottu. Luin kirjan useasti ja lainasin sitä myös parhaille kavereilleni. Se oli riemullista. Luin esimerkiksi Tiina-sarjaa ja heppakirjoja, Sos-sarjaa ja tietysti Viisikoita. Katja LAPSUUTENI EHKÄ koskettavin kirja oli mummolta saamani Vilho Rantasen Risu-Tuomo, joka kuvasi yksinäisen köyhän pojan hengellistä vaellusta, mutta oli silti valoisa. Mummu 75 LAPSUUTENI LEMPIKIRJA oli Oiva Paloheimon Tirlittan, jota äiti luki minulle ja veljelleni iltasatuna. Terttu LAPSUUTENI KIRJOISTA mieleenpainuvin oli Iris rukka. Lähetä vastaus 14.10. Kirja oli kaunis, auringonkeltainen. Onnittelut!. mennessä osoitteeseen: Paras juttu, Askel, PL 279, 00131 HKI tai askel.toimitus@kotimaa.fi. Kirjoita kortin tai sähköpostin otsikoksi Paras juttu, kerro suosikkisi otsikko ja liitä mukaan nimesi ja osoitteesi. Taivaan Isälle hän oli välillä vihainen ja välillä kiitollinen. Myös oman lapsuuskotini pihapiirissä temmelsivät hevonen, kanat kukon komennuksessa, koira ja kissat. Äiti oli kaupunkireissultaan sen tuonut, ja siitä tuli rakas. Lainasin sitä koulun kirjastosta. Ja sitten voi taas kiittää, kun asiat järjestyvät. Astrid PIKKU-MARJAN ELÄINKIRJA on lapsuuteni lempikirja. Ammensin siitä lohtua. Tarja OLEN AINA tykännyt lukemisesta. Oma nimikkokirja teki vaikutuksen, kuten värikkäin kuvin maalaistalon eläimistä kertovat tarinatkin. Kirja kului loppuun ja äidin oli tuotava aina uusi tilalle. Kerran hän pohti, että jospa hänkin löytäisi prinssin. Numeron 9/2024 parhaaksi lukijat äänestivät viime vuoden tangokuninkaan Pasi Flodströmin haastattelun otsikolla Ujosta pojasta uljasääniseksi laulajaksi. Sitä on luettu lapsille ja lastenlapsillekin. Se kertoi nukeista ja eläimistä, joita Aino hoivasi. Marja OLIN KOVIN nuori, kun sain ensimmäisen kirjani Aino pikkuinen emäntä. Vastanneiden kesken arvotaan palkinto. Ja okariino, kuulin mielessäni taikasoittimen kauniin soinnin. MIKÄ ON tämän lehden paras juttu. Valmistuessani ammattiin sain lahjaksi sisareltani tämän kirjan. Löysin sen hiljattain lapsuudenkotiani tyhjätessä. Palkinnon voitti Outi Ihonen Voikoskelta. Jutun kirjoitti Vesa Keinonen ja kuvasi Jussi Partanen. Meillä oli kotona paljon kirjoja ja pikkukoulun alakerrassa oli sivukirjaston piste. Kirja on vieläkin ehjä ja olen lukenut sitä myös kuusivuotiaalle tyttären tyttärelleni iltasatuna ennen iltarukousta. Taisi olla mummollakin joskus sama unelma
Rakas on jätettävä toisen käsiin. Kuoleman ja kärsimyksen salaisuus sai uskonnonfilosofi Lari Launosen kirjoittamaan kirjan poikansa lyhyestä elämästä. Kylmiöön asti häntä ei saa saattaa. 10 ~ askel 10/24. Kylmiöön ei vanhemmilla ole asiaa Huugon ruumista noutamaan tullut hoitaja ilmoitti lastensairaalan hissin ovella ihmisen osan. TEKSTI: DANIELLE MIETTINEN • KUVAT: JUKKA GRANSTRÖM ISÄ LEIKKASI arkussa makaavan poikansa hiuksista kiehkuran muistoksi
askel 10/24 ~ 11
Kun hoitaja sai luvan taitella valkoisen lakanan ristin muotoon ruumiin ylle, helluntailaiskodissa kasvanut isä tunnusteli, olivatko Jeesus ja Pyhä Henki paikalla. Näinhän teologit ovat perinteisesti ajatelleet. Hän ei oppinut edes konttaamaan tai ryömimään. Lari Launonen tuntee ensin vaimonsa kivun, jonka sylissä pojan pieni keho vähitellen kylmenee. Pahuutta käsittelevässä kirjallisuudessa lasten kärsimys on toistuva esimerkki niin kutsutusta teodikean ongelmasta: Miksi maailmassa on kärsimystä, jos kaikki on saanut alkunsa rakastavan ja kaikkivoivan Jumalan tahdosta. Kaksi rakastamaan sitoutunutta sukua ja ystävät päälle. Meni synkäksi ja rehelliseksi. Hän aavisti, että tällä tarinalla voisi olla merkitystä muillekin. Huugo on hävinnyt ja vienyt mennessään palan meitä kaikkia. Ruumiin hissillä pois kuljettanut hoitaja kielsi vanhempia seuraamasta pidemmälle. Lääkärikin sanoi mukolipidoosia sairastavan potilaansa saattohoitopäätöksen tehtyään, että tämä lapsi on elänyt hyvän elämän. Pappi luki tutut jakeet Psalmista 139: ”Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, äitini kohdussa olet minut punonut. Kyljellään kuin delfiini Huugo ei koskaan seisonut ilman tukea, koska hänen selkärankansa taipui vääriin suuntiin. Uupuneet keuhkot taistelevat, vaikka toivoa ei enää ole. Tämän jälkeen filosofi meni vaikeaksi, tai juuri sellaiseksi kuin Launonen oli toivonutkin. Vai seisooko hän tässä vierellämme itkemässä oman hauraan luomuksensa kuolemaa, kuten jotkut toiset väittävät?” Valkoista lakanaa katsellessa taivasta tavoitelleet sanat tuntuivat yhtä kuolleilta kuin Huugon ruumis. Tätä on katsottava suoraan silmiin”, mies paahtoi. Synnynnäiset sairaudet ovat aina jostain syystä kiinnostaneet Launosta, samoin kuin pahuuden ongelma. Kahdeksankiloinen kolmivuotias on saattohoidossa. Se, mitä hänestä on jäljellä, on tuossa laatikossa. Huugon elämässä oli loputtomasti hellyyttä ja iloa. K irja alkaa kuolemasta. ”Onko elämämme surullisin päivä vain silmänräpäys hänen edessään avautuvassa ikuisuudessa, eikä poikamme kohtalo hievauta hiukkaakaan hänen autuuttaan. Monta lasta pantaisiin pian arkkuihin sielläkin. Ei pilvien päällä ole mitään. Se päättyi helmikuussa 2022. Oliko hän kuin Jumala, joka katselee, kuinka elävän on luovutettava kuolleensa ja vie omansa pois mitään selittämättä. Hetkestä syntyi rivejä kirjaan. Uskonnonfilosofin mielessä kuolemaan kiertyi kysymys kärsimyksestä. Suurin osa sitä sairastavista kuolee ennen seitsemän vuoden ikää. Hän ei kokenut Jumalan lohdutusta, ja oma surukin tuntui jotenkin häiritsevän pinnalliselta. Kirja ei ole raskas, vaikka aihe sitä paikoin on. Kerran hänen on pitänyt uimahallin pukuhuoneesta soittaa appiukolle, että tulisi laittamaan vävylle housut jalkaan. Siitä lukiessa on pakko räpytellä vesiä silmistä. Launosen teksti on energistä, humoristista ja luovaa. Sen sijaan hän oppi potkimaan itseään eteenpäin lattialla, ”sivakoimaan kyljellään kuin delfiini”. Taistelu päättyy, ja isä on polvillaan sairaalahuoneen lattialla. ”Huugo ei nyt ole pilven päällä. Mutta kylmiöön johtavan hissin ovella oli kysymys aivan muusta. Äidin kohdussa punottu Vanhemmat valitsivat siunauspuheen pitäjäksi uskonnonfilosofi Aku Visalan, joka toimi Launosen väitöskirjan ohjaajana. Venäjä oli edellisenä päivänä hyökännyt Ukrainaan. Isä on sitä mieltä, että kaikkien maailmassa eläneitten lasten joukossa Huugo oli onnellisimmasta päästä. Vainajan isä asetti lastensairaalan kappelin saarnastuolin päälle kuvan elämää pursuavasta pojasta, jonka ruumis makasi koivunvärisessä arkussa kuvan alla. Omaa surua varten tarvittiin tämä kirja. Vakavasti sairaalla lapsellakin on vimmainen halu elää. Papin jälkeen Visala nousi puhumaan ja luki Johanneksen evankeliumin luvusta neljätoista, jossa Jeesus sanoo olevansa tie, totuus ja elämä. Mukolipidoosi on hyvin harvinainen aineenvaihduntasairaus, jossa elimistön soluihin kertyy ylimääräisiä aineita. Se oli tullut ja ansaitsi saada hetkensä. Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä.” Psalminkirjoittajan luottamus Jumalan kaikkivaltiuteen pyöri Launosen mielessä. Ohimennen puheissa vilahtaa Launosen selkärankareuma, joka vie pahimmillaan jalat alta. Huugon elämästä kertova kirja Poikani, elä vielä tämä talvi (Otava) ilmestyi elokuussa. Omaa suruaan hän ei vielä osaa surra. Uskonnonfilosofian tohtorin mielessä raksuttivat perimmäiset kysymykset elämän arvosta, kärsimyksen ongelmasta ja Jumalan hiljaisuudesta. Väärä evankeliumi Sairauden ja kuoleman rumat kasvot piirtyivät per12 ~ askel 10/24. Puhelu pukuhuoneesta Lari Launonen ei halunnut ajatella ylösnousemusta, vaan kuolemaa. Tutkimuksen äärellä miehet ystävystyivät
MUISTOLAATIKOSSA SÄILYTETTÄVÄ räikkä oli Huugon lempilelu. Jos jollekin syntyy kuolemansairas lapsi, me olimme ihan hyvä perhe ottamaan hänet vastaan. Ortoosit ohjasivat jalkojen asentoa.
Siksi kuolema on kaksiteräinen miekka. 14 ~ askel 10/24. Ihmisen historia on myös myötätunnon, rohkeuden, sinnikkyyden ja kekseliäisyyden historiaa. RAJALLISUUS ON tärkeää, koska se tekee yhteisistä hetkistä merkityksellisiä, Lari Launonen pohtii. HUUGON ELÄMÄSSÄ oli loputtomasti hellyyttä ja iloa
Jos näin on, Huugon sairaus ja kuolema ovat osa Jumalan suurta suunnitelmaa. Tämä on väärä evankeliumi, puhuja jyrähti. Onko lapsensa haudanneen isän käsitys Taivaan Isästä muuttunut. Se ei ole kompromissi kuoleman ja kärsimyksen kanssa. Puhujan mukaan Jumala ei hyväksy viattoman eikä viallisen kuolemaa, ei lapsen kärsimystä, ei elämän tuhoavaa sairautta. Ne ovat vihollisia, jotka voitetaan.” Evankeliumi on viesti voitosta, joka on jo tapahtunut. – Klassisen teismin mukaan Jumala on sekä hyvien että pahojen tapahtumien perimmäinen aiheuttaja eikä hänen ikuista autuuttansa häiritse mikään. Jumalan todellisuus lopulta murtaa tämän maailmamme ja muuttaa sen.” Down-veli ei ollut tragedia Kun Lari Launonen oli seitsemänvuotias, hän sai pikkuveljen, jolla diagnosoitiin Downin syndrooma ja myöhemmällä iällä lievä autismi. Se on myös myötätunnon, rohkeuden, sinnikkyyden, kekseliäisyyden ja monien muiden hyveiden historiaa. Saiko veljen vammaisuus Lari Launosen lapsena koskaan kysymään vanhemmiltaan, miksi Jumala salli hänen veljelleen tällaisen osan. Vasemmalla kädellään hän kuitenkin jakaa geneettisiä sairauksia lapsille, gulagin toisinajattelijoille, kansanmurhan vähemmistölle, sekä jättää kokonaiset kansakunnat diktaattorien oikkujen varaan.” Puhuja saarnaa kuoleman evankeliumin sijaan elämän evankeliumia: ”Evankeliumi ei ole viesti siitä, että kuolemalla ja kärsimyksellä on tarkoitus, vaan juuri siitä, ettei niillä ole lopullista tarkoitusta. Onko kaikella tarkoitus, joka johtaa kokonaisuuden hyväksi. Tätä hän tarjoaa meille oikealla kädellään. Lari Launonen on tallettanut ystävänsä sanat kirjansa sivuille: ”Jumala siis vakuuttaa olevansa isä, johon kannattaa turvata. Evankeliumi on Jumalan protesti. Visala kyseli, mitä Jumalan suunnitelmasta ja tahdosta voi sanoa, kasvattaako Jumala kärsimyksen kautta. – Tiedolliset arvot ovat minulle tärkeitä, ja asioiden ymmärtäminen on itsessään arvokasta ja merkityksellistä, hän vastaa. Launonen pyörittelee hiukan vaivalloisesti erilaisia filosofisia selitysyrityksiä. Vanhempien puheissa oli hyväksynnän ja rauhan ilmapiiri. Kenelle tahansa voi käydä mitä tahansa. Sittemmin rauha on ollut joskus koetteilla. Idea on se, että jos Jumala aidosti on kaikkitietävä, ja henkilökohtainen kokemustieto on sellaista minkä voi tietää vain astumalla tietyn ihmisen saappaisiin, silloin Jumala tietää millaista on katsoa maailmaa jokaisen eri ihmisen silmien kautta. – Ei minulle tullut koskaan sellaista vaikutelmaa, että hänen syntymänsä olisi ollut tragedia, Launonen muistelee. Hitaammin kohti taivasta Vielä on yksi näkökulma, joka vaikuttaa kiinnostavan filosofia erityisesti. Launonen luettelee asioita, jotka saavat hänet sanomaan näin. Kun Lasu jouluaattona paiskasi paistit ja laatikot pitkin seiniä raivokohtauksen vallassa, Huugon vanhemmat päättivät, ettei pojan ole viisasta viettää aikaa setänsä seurassa. – Tämä on aika uusi ajatus uskonnonfilosofiassa. Ihmisen olemuksesta palaamme Jumalan olemukseen. Lasu oli suloinen vauva ja arki hänen ympärillään oli tavallista ja iloista. Hän on puhunut julkisuudessa useaan otteeseen Helsingin Uudesta lastensairaalasta ihmisyyden kauneimpien puolien ruumiillistumana. Se on sivistyksen huippu, jota ei tule pitää itsestäänselvyytenä. Sen sijaan klassisen jumalakäsityksen mukaan hän on kaiken yläpuolella oleva hallitsija, jota ihmisen murheet eivät kauheasti liikuta. Tässä kuvassa tosin Jumalan hyvyys vaikuttaa häilyvältä, koska se on niin erilaista kuin mitä me tarkoitamme hyvyydellä, Launonen toteaa. askel 10/24 ~ 15. Me pärjättiin tämän kanssa. Ikkuna hyveiden historiaan Tiedosta on toki hyötyäkin, esimerkiksi sairaiden lasten hoitamisessa, Launonen lisää. Silti tekee mieli arvailla, onko veljen ja toistenkin vammaisten lasten seurassa vietetty lapsuus vaikuttanut siihen, että Launosesta tuli uskonnonfilosofi. – En ole katkera Jumalalle, enkä ole kysynyt miksi. Mukolipidoosi kun tekee luista hauraita. Jos jollekin syntyy kuolemansairas lapsi, me olimme ihan hyvä perhe ottamaan hänet vastaan. Siinä Jumala kokee itsessään kaiken, minkä jokainen ihminen kokee. keleelliseen virneeseen. ”Perimmäisessä todellisuudessa ei ole kuolemaa. Joidenkin nykyteologien mukaan Jumala on tunteva ja läsnäoleva olento, joka kärsii ihmisen kanssa, mutta ei oikein voi kärsimykselle mitään. Sairaala osoittaa, että ihmisen historia ei ole pelkkää kärsimyshistoriaa. Kysymys Jumalan hyvyydestä jää kuitenkin vaille ratkaisua. – En kysynyt, koska ei se ollut meidän perheessä mikään tragedia. – Meillä oli kohtuullisen toimiva parisuhde, upeat vanhemmat, ihania ystäviä, joustava omaishoidon tukisysteemi ja niin edelleen
Ja osaan ehkä nauttia enemmän lasten kasvun seuraamisesta. Tietenkin kysymys siitä, miksi Jumala sallii pahaa, on uskonnonfilosofisesti tärkeä, Launonen toteaa. Tutkija sanoo olevansa ihminen, joka suuntautuu kohti työtä ja jonka ajatukset pyörivät hanakasti erilaisten projektien ympärillä. Kun viimeinen piste oli paikoillaan, surutyön jokin vaihe oli tullut valmiiksi. Jumalan ja ihmisen välillä on valtava tiedollinen ero. Tarina kootaan uudelleen Perheelle on luvassa muitakin muutoksia, sillä Launonen on saanut Fulbright-säätiön stipendin, jonka turvin hän menee vierailevaksi tutkijaksi ensi kevääksi Rutgersin yliopistoon New Jerseyhin. Päinvastoin se lisää merkitystä hetkiin, jotka täällä vietämme. – Minun tulee vaalia poikani muistoa ja viljellä surun siementä sielussani. Mutta haluan ajatella, että olen moraalisesti vähän herkempi. Ylösnousemuksen ihmeellisyydestä ja hyvyydestä saa kiinni, kun on ensin käynyt pohjalla. Launonen ei haasta Paavalia eikä kyseenalaista ikuisen elämän toivoa. Vai annetaanko hissin mennä. Kysymys on ajankohtainen, koska lapsimäärät laskevat Suomessa. Olisi hyvä, että nuoret olisivat realistisia sen suhteen, että lapsi voi olla sairas. Yritys vastata jää aina spekulaatioksi. Kärsimystä selitetään ja kärsiviä lohdutetaan usein taivaan ja ikuisen elämän toivolla. En halua paisutella tästä jotain kasvutarinaa. Sitä paitsi: Jeesus itki Lasaruksen haudalla. Näppäimistön naputtelu on ollut hänelle mielekkyyden rakentamista, poikansa elämän ja kuoleman punomista oman elämän tarinaan. – Kirjoittaminen on minulle luonnollinen surun viljelyn tapa. – Hissin ovella tulee olla nöyrä. Mitä hän toivoo kirjansa tälle antavan. – Olen kiinnostunut lastenhankinnan etiikasta. Aiheena on lasten kokemus elämän mielekkyydestä. – En tiedä. Hän antaisi kuitenkin sureville enemmän tilaa katsoa kuolemaa kasvoihin. Sitten tulee lause, jota on vaikea kuulla. Hän tapailee runoa: ”Älkää puhuko ylösnousemuksesta, kun on vielä pitkäperjantai ja kuolema on kuningas”. – Monien filosofien mukaan Jumalalla voi olla syynsä sallia kärsimystä, mutta emme voi rajallisina ihmisinä ymmärtää niitä. Menetys synnyttää identiteettikriisin ja johtaa itsetutkiskeluun, Launonen sanoittaa brittiläisen filosofian professori Michael Cholbin jäljissä. Kuolemansurun päämääränä on syvempi itsetuntemus. – Ei kristinusko pidennä tätä elämää. Terveen lapsen kehitys on hämmästyttänyt vanhempia, sillä Huugon kasvu pysähtyi yhden vuoden iässä. Annetaan hissin mennä Pysähdytään vielä hetkeksi kylmiöön vievän hissin ovelle. Ei välttämättä paljoakaan. Tämän elämän loppu Kuilu kuoleman ja tuonpuoleisen elämän välillä on Lari Launoselle tärkeä. Paavali uskalsi jopa sanoa kirjeessään roomalaisille, etteivät kenenkään ahdistukset ole mitään sen kirkkauden rinnalla, joka Jumalan lasten osaksi tulee. Perheeseen on syntynyt uusi poika, kaksivuotias Elo, jolle on lokakuussa luvassa pikkusisko. Kirjoitustyön jälkipuolella pojan viimeisistä viikoista kertominen palautti kehoon ahdistuksen, jota hän tunsi ollessaan poissa tukehtumiskuolemaa tekevän lapsensa viereltä. – Jotkut sanovat, että ikuinen elämä ei pelasta tämän elämän merkitystä, koska juuri elämän lopullisuus tekee pienistä hetkistä arvokkaita ja ainutlaatuisia. – On se niinkin voinut olla, että Jumala ei voinut Huugon kärsimykselle mitään. Helmikuussa on edessä muutto Helsingin Kannelmäestä Yhdysvaltoihin, jossa Launonen jatkaa tutkimusta uskonnonfilosofian ja kognitiivisen uskontotieteen parissa. Siihen vastaamalla voidaan auttaa ihmistä uskomaan, että Jumala on sittenkin olemassa. – Cholbin mukaan olemme kyyneleemme velkaa itsellemme. Saako lapsen kärsimykselle etsiä tarkoitusta. Lari Launonen ei halua kiusata muttei myöskään sääliä lukijaansa. Miten Huugon elämä on muuttanut Lari Launosta isänä. Mutta ei tämän elämän väliaikaisuuden todellisuus hälvene taivasuskon myötä. Asioista ei voi olla kovinkaan varma. Ei ole hyvä olla harhainen optimisti ja kuvitella, ettei meille 16 ~ askel 10/24. Hän pohtii teoksensa sivuilla myös sitä, että velvollisuus surra on velvollisuus myös Huugoa kohtaan. Osittain tämän elämän merkityksiä luodakseen Lari Launonen halusi kirjoittaa Huugosta kirjan. Sen mukaan kaikkivaltias Jumala koki kaiken, minkä Huugo koki, juuri tämän lapsen kehitystasolla ja elämänkokemuksen läpi. – Oliko se tunnereaktio ystävän menetykseen vai näyttikö hän, että on hyvä surra kuolemaa ja kokea se isku. Siksi kirjoitin tämän kirjan. Lapsi ei voi käsittää miksi häntä rokotetaan, mutta aikuinen tietää sen. Sureminen on uskollisuuden osoitus. Kuilu tämän ja tuonpuoleisen välillä on syvä
Toiveikas ihminen voi tiedostaa riskit ja silti mennä päin. Launonen ei harmittele Huugon elämää. Hän sai valtavasti rakkautta. Mutta toisaalta, Lari Launonen pohtii, ikuisuuden näkökulmasta Dostojevskin kuvaaman kurjimmankin lapsen elämä on voinut olla hyvä elämä. Minun tulee vaalia poikani muistoa ja viljellä surun siementä sielussani. On hyvä sitoutua toivoon, sillä se auttaa odottamaan epätodennäköistäkin hyvää. Mitä näistä jäisi jäljelle?” askel 10/24 ~ 17. – Meidän terveydenhuoltomme ja perheyhteisömme tekivät Huugon elämästä hyvää. – Hän oli meille lahja, ja elämä oli hänelle enemmän lahja kuin taakka. Launonen suosittelee harhaisen optimismin tilalle toiveikasta realismia. Tämä ei ole itsestään selvyys, sillä mukolipidoosia sairastavan lapsen elämä voi olla myös surkeaa. Se kannattaa, sillä arvokkaat asiat elämässä tulevat vain sitoutumalla ja ottamalla riskejä. Suurin osa lapsista kuolee ennen seitsemän vuoden ikää. MUKOLIPIDOOSI ON hyvin harvinainen aineenvaihduntasairaus, jossa elimistön soluihin kertyy ylimääräisiä aineita. Mikä ratkaisee, kummin käy. Toisaalta sairaus antoi liian pienet keuhkot, lyhyet kylkiluut, lonksuvat lonkat sekä vinkuran selkärangan. – Sen, joka ei voisi ikinä kuvitella olevansa sairaan lapsen vanhempi, voi ehkä olla parempi olla hankkimatta lapsia. LARI LAUNONEN ihmettelee kirjassaan, millainen hänen pojastaan tulee ylösnousemuksessa: ”Huugossa solutason sairaus oli synnyttänyt monia piirteitä, joita me rakastimme. Leveät kasvot, suuret silmät, paksut hiukset ja pitkät ripset. mitään ikävää käy. Mutta toisaalta ihminen sopeutuu uusiin tilanteisiin yllättävän hyvin. Jotkut elämät ovat kuitenkin filosofin mielestä sellaisia, että olisi parempi, etteivät ne olisi koskaan alkaneetkaan
Millaisen unen näit viimeksi. Myös aivan tavallisen arjen keskellä saattaa kynään tarttumalla löytää uusia näkökulmia elämään. Oikeinkirjoituksesta ei tarvitse välittää. Tämä käy ilmi myös Juhani Ihanuksen toimittamasta kirjasta Terapeuttinen kirjoittaminen (Basam Books 2022). Fyysiset hyödyt tulevat siitä, että vaikean asian purkaminen ja käsittely kirjoittamalla lisää itseymmärrystä ja madaltaa näin elimistön stressitilaa. Mitä joku tärkeä maisema sinulle merkitsee. EMILIA KARHU Kirjoittaminen on aina terapiaa Juuri nyt Pi xa by TUTKIMUKSISSA ON havaittu, että lievien psyykkisten ongelmien hoidossa omista vaikeista kokemuksista ja tunteista kirjoittaminen saattaa toimia lähes lyhytterapian veroisesti.. Erityisen suuri hyöty kirjoittamisesta on, jos tekstissään yhdistelee sekä vaikeaan kokemukseen liittyviä faktoja että tunteita. Luova kirjoittaminen on käytännössä aina terapeuttista, riippumatta siitä, jakaako tekstejään muiden kanssa vai ei. Pennebaker kannustaa tutkimaan kirjoittamalla erityisesti tunteitaan. Tutkimusten mukaan esimerkiksi stressaavista tai tunne-elämää järkyttäneistä tapahtumista kirjoittaminen edistää sekä mielenterveyttä että fyysistä terveyttä. Kirjoittaminen auttaa tutkitusti ihmistä ymmärtämään paremmin omia toimintatapojaan ja reaktioitaan sekä lisää hallinnan tunnetta, eheyttä ja itsearvostusta. Kaikenlainen kirjoittaminen tekee hyvää, kirjoitatpa sitten päiväkirjaa, kirjeitä tai hajanaisia muistiinpanoja kalenterin sivuille. 18 ~ askel 10/24 Lokakuu K un oma mieli on myllerryksessä, voi kirjoittaminen selkiyttää ajatuksia, helpottaa oloa ja antaa kullanarvoisia oivalluksia. Mistä unelmoit. Mitä asioita olet elämässäsi vältellyt. Mikä muisto vaikuttaa sinuun erityisen vahvasti, millainen on sen tausta ja mitä muistosta on seurannut. Sosiaalipsykologi James W. Jos tunteet ovat takalukossa, niitä pystyy herättelemään henkiin kirjoittamalla. Terapeuttisen kirjoittamisen alkuun pääset pohtimalla kynä kädessä vaikkapa seuraavia kysymyksiä: Mistä olet kantanut huolta viime aikoina. Toisaalta kirjoittamista voidaan käyttää myös osana pitkää ja perusteellista terapiaprosessia. Tutkimuksissa on havaittu, että lievien psyykkisten ongelmien hoidossa kirjoittaminen toimii lähes lyhytterapian veroisesti
Kirjassa puhuttiin myös haavoista, joiden kirjoittaja ei toivonut koskaan umpeutuvan. On surullista, kun taiteella nähdään pelkkä hinta, josta halutaan säästää.” Runoilija Raisa Jäntti Taide-lehdessä 2/2024 Seuraava kirja pyörii mielessäni aina taka-alalla. Joskus saatan jatkaa tai tarkentaa kirjan ajatusta kirjoittamalla viereen omia huomioitani. Se on tarkoitus, joka minulle on annettu, sikäli kuin tarkoitusta koskaan voi käsittää. Haluan katkaista vahingollisen kierteen.” Kirjailija Nina Honkanen Anna-lehdessä 33/2024 Kerran luin Enonkosken luostarissa melontaretken jälkeen vanhaa kirjaa. Oivalsin, että ei minunkaan haavojeni tarvitse umpeutua. askel 10/24 ~ 19 Lainasanat Pi xa ba y Äidin kuolinvuoteella tunsin surun lisäksi syvää helpotusta. Minulle riittää, että olen kirjoittanut.” Mika Waltari. En tunne tarvetta siihen, että se sisin sinapinsiemenen kokoinen uskonsirpale, joka sisimmässäni on, ilmenisi muulla tavoin tekoina, jotka jollakin tavoin todistaisivat tämän uskon puolesta. Silloin tajusin, että ei kenenkään, ei edes piispan, tarvitse olla eheä ja vahva.” Piispa Mari Leppänen Voi hyvin -lehdessä 8/2024 Tuntuu, ettei tällä hetkellä juuri muuta kulttuuripuhetta kuulekaan kuin sitä, mistä leikataan ja miten leikataan. Sen viesti oli, että kaikki kääntyy hyväksi. Koskaan ei voi tietää, milloin sanat loppuvat.” Dekkaristi Leena Lehtolainen Eeva-lehdessä 8/2024 Merkkailen ja alleviivailen kirjoista tärkeitä kohtia. On hienoa huomata, että oma pää tuottaa vielä paljon ideoita. Kirjailijan ammatti on kuitenkin hyvin epävarma. Hiljattain olin metsässä kävelyllä, ja pääni alkoi suorastaan kirjoittaa novellia itsekseen. Toivoin äidin saavan rauhan ja antavan sen myös meille lapsilleen. Haavat arpeutuvat, mutta ne kulkevat silti mukana ja muistuttavat paitsi kivusta myös selviytymisestä. Äidin uurnaa laskiessa rukoilin. Yksi raskas ajanjakso elämässäni oli päättynyt. – – Sain terapiasta toimivia keinoja käsitellä sukupolvien yli kulkevia toistoja. Toivon, etten joudu koskaan tukeutumaan omiin lapsiini samalla tavalla kuin äitini tukeutui minuun. Se on tapani keskustella kirjan kanssa.” Kirjailija Maisku Myllymäki Eeva-lehdessä 8/2024 Viisautta ”Oman heikkouteni takia olen tullut siihen tulokseen, että minä olen syntynyt kirjailijaksi
Perunaa on kutsuttu myös maaomenaksi. Se varastoi vettä puuvarteensa, joten sitä ei pidä kastella liian usein. Puhuttiin akkain praasnikasta. Sutipuun pähkinät ovat syötäviä. ”Kun pellavat oli kolkittu, liinat puhdistettu, maaomenat korjattu, juhlittiin kaksi päivää.” Juhlaa varten tehtiin olutta ja ostettiin viinaa. tavattiin muinoin Raja-Karjalassa viettää Nastassien päivää, kun oli pyhittäjämarttyyri Anastasian päivä. Kasvi kuitenkin kärsii kuivasta huoneilmasta ja tykkää, kun sen lehdille sumutellaan suihkepullosta vettä kastelujen välissäkin. Kasvi ei tuoksu eikä allergisoi. Valosta sutipuu tykkää, joten se kannattaa sijoittaa ison ikkunan eteen. Akkain praasnikkaan osallistuivat vain saman kylän naiset. Naiset pitivät miesten vaatteita. Anastasiaa pidettiin ”Lampaiden jumalana”, joten uhraamalla villoja kyläkappelissa haettiin etenkin lampaille menestystä. Lampaat saivat kukin oman siunatun kakkunsa. Palmikoitujen varsien päässä on sutimainen, liuskalehtinen latvus. Erityisesti talvisin sutipuulle riittää runsas kastelu kolmen viikon välein. LÄHTEET: huiskula.fi, puutarha.net ja wikipedia.org Juuri nyt L okakuun lopulla 29.10. Mullan on hyvä antaa välillä kuivahtaa kunnolla. Itä-Aasiassa sutipuu on suosittu huonekasvi sen vuoksi, että sen uskotaan tuottavan onnea liike-elämässä. Samassa ruukussa on yleensä muutama taimi, joiden varret on palmikoitu lomittain. Vilkunan mukaan akkain juhlia vietettiin vielä 1600-luvulla länsimaillakin. 20 ~ askel 10/24 Kuukauden kasvi Sutipuu K astanjasutipuu eli sutipuu ( Pachira aquatica) on Etelä-Amerikasta kotoisin oleva kasvi, joka on sukua apinanleipäpuulle. Syötiin, juotiin ja tanssittiin. Railakkaat akkain juhlat W iki m ed ia co m m on s. Lehmät piti tietenkin lypsää välissä, ja sitten jatkettiin juhlia. Sutipuu on helppohoitoinen viherkasvi. Luonnonvaraisena se kasvaa noin 18 metrin korkuiseksi ja ruukkukasvinakin parhaimmillaan parimetriseksi. Kustaa Vilkuna tietää kertoa Vuotuisessa ajantiedossaan, että Inkerissä tätä päivää juhlittiin erityisesti ja hurjasti naisten voimin. FREIJA ÖZCAN M us eo vi ra st o PERUNANNOSTAJIA JOOSEPPI Höltän perunapellolla Punnuksen kylässä Muolaassa 1930-luvulla