Uskoa, toivoa & rakkautta 10/20 askel.la LAPSI MUUTTI POIS JA ÄITI ITKI PATSAAT KERTOVAT TUHANSIA TARINOITA KIIPESIMME KUIN VELJEKSET KIVELLE MINNA KETTUNEN: LAURA HONKASALO: TEEMU RINNE: Runoilija Tomi Kontio keräilee kansallispuistoja ELÄMÄNTAITO: MITEN SISÄINEN KRIITIKKO HILJENEE. Tapio Lehtinen viihtyy vapauden rajoilla Kaarina Maununtyttären 87 päivää kuningattarena irtonumero 9,50 €
24,90 (28,90) Anna-Mari Kaskinen keskiviikkona 7.10 klo 15 Jaakko Löytty Blues taivaan portilla cd Uusia lauluja, klassikoita ja Siionin virsiä. 020 754 2350 OLET RAKASTETTU Anna-Mari Kaskinen Pienen iltarukous 11,50 (12,90) Esko Valtaoja, Juha Pihkala Elämän merkityksen jäljillä – Keskustelukirjeitä Maailmankatsomukseltaan erilaiset emeritukset piispa ja tähtitieteen professori, ryhtyvät jälleen kirjeenvaihtoon. Päivittäinen hiljentymishetki oli tärkeä Nouwenille. Jokaisen Jumalan lapsen ensisijainen tarkoitus ja identiteetti on olla rakastettu. Ja siitä juuri tässä kirjassa on kysymys: katsomukseltaan erilaisten ihmisten rajojen ylittämisen vaikeudesta ja samalla sen välttämättömyydestä maailman tulevaisuuden vuoksi. 25,90 (29,90) MINERVA Henry J.M. Rakastettu on nimesi muistuttaa joka päivä tästä ihmisen perusolemuksesta. 17,00 Kauneimmat haukkuni – Runoja koirille ja koirien ystäville 19,90 (23,90) Kirjailijavierailu. Kun sen hyväksyy, löytää ilon ja myötätunnon toisia kohtaan. Teoksen sielunhoidollisissa teksteissä kaikuu viesti, jonka Nouwen ahdistuksen hetkellä kuuli: Olet rakastettu. 17,90 (18,90) Club for Five Virret cd A cappella -yhtye hellii kuulijoita uusilla, raikkailla tulkinnoilla kauneimmista suomalaisista virsistä. Nouwen Rakastettu on nimesi 365 tekstiä, yksi vuoden jokaiseen päivään. Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 Puh. Näyttää jo siltä, että yhteistä siltaa kahden erilaisen katsomuksen välille on mahdotonta rakentaa. Kirjeenvaihto etenee tasaväkisenä, sanan säilä heiluu ajoittain terävänä, välillä keskustelijat ajautuvat umpikujaan, ymmärtävät toisiaan väärin ja ärsyyntyvätkin
Painotalo Punamustan tuotannon ympäristöystävällisyys on tarkastettu ja hiilijalanjälki laskettu. Askeleen jakelusta aiheutuu hiilidioksidipäästöjä, mutta Posti neutraloi niiden vaikutuksen rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. 040 683 8431 TOIMITUSSIHTEERI Päivi Puhakka p. Toimitus vastaa ainoastaan tilatuista jutuista ja kuvista. Toimitusjohtaja Kati Kinnunen ILMOITUSMARKKINOINTI Myyntipäällikkö Pirjo Teva, p. 040 680 4057 ILMOITUSTRAFIIKKI Lisbeth Sarkkinen, p. Askel painetaan paperille, jonka raaka-aine on peräisin kestävän kehityksen mukaisesti hoidetuista metsistä. Pidätämme oikeuden hintojen muutoksiin. 44 SANKKU-PONI sai onnellisen vanhuuden. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi KUSTANTAJA Kotimaa Oy. Ju kk a Gr an str öm Ja an i Fö hr ~ 3 askel 10/20. Ka nn en ku va : Ju kk a Gr an st rö m PÄÄTOIMITTAJA Mari Teinilä p. SISÄLLYS 10/20 Uskoa, toivoa & rakkautta 5 Pääkirjoitus ja toimittajalta 6 Tapio Lehtinen on onnellinen isä, isoisä ja purjehtija 14 Sirkun keittiössä kääritään kaalia 22 Olli Valtonen: Vapauta itsesi loukkaajasta ja kostosta 24 Tomi Kontio: Jeesus on kuin runo 29 Teemu Rinne ja Tico hirvimetsässä 30 Taina Laane: Herkkä on herkkä kritiikillekin 35 LUKIJAT MUISTELEVAT mummoloitaan 36 Laura Honkasalo: Patsaat kaatuu 38 Jussi Syren, bluegrass & armomaailma 43 PAPPILAN KAMARISSA: Itkua tyhjän huoneen ovella 46 UUTUUSKIRJOJA SYYSILTOIHIN 48 Kaarina Maununtytär oli hetken kuningatar 52 Esirukousta 54 Seitsemän kysymystä leivästä 56 Pianisti Terhi Dostal on kotona kokki, opettaja ja puutarhuri 64 Ristikko 65 Kirjeenvaihtopalstalla etsitään ystävää 66 PIENET TULET: Avaa ovi valolle 16 Iina Matikainen eksyi ”luokkaretkellä”. 040 067 4817 KOLUMNISTIT Laura Honkasalo, Pirjo Kantala, Minna Kettunen, Eija-Riitta Korhola, Teemu Rinne ja Olli Valtonen TAITTO Gun Damén KUVANKÄSITTELY Jukka Granström OSOITE PL 279, Porkkalankatu 7 B, 00180 Helsinki SÄHKÖPOSTIT askel.toimitus@kotimaa.fi, etunimi.sukunimi@kotimaa.fi KOTISIVU www.askellehti.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET p. Kotimaa Oy:n tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkkinointiin henkilörekisterilain puitteissa. 040 750 5508 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi LUKIJAMÄÄRÄ 51 000 (KMT 2018) PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, ISSN 07809972. 040 522 0566 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Freija Özcan p. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti
ALUKSI SEURAAVA NUMERO ILMESTYY XX.XX.2020 ALUKSI SEURAAVA NUMERO ILMESTYY 5.11.2020 Ri st o Pu ra ne n / Va st av al o Kuka on sanonut, että hyvä tulee helpolla. Varustaudu, veny, tavoittele. Pienen ponnistelun jälkeen, onnistumisen ilo nousee pintaan. Kiitos ilosta, kiitos sadosta! Marjamättäillä askel 10/20 4 ~
Miten kaakelikin voi olla noin kaunis! Tänä vuonna olen elänyt monia muitakin herkistymisen hetkiä. Melkein liikutuin ensimmäisiä kertoja liukuessani pinnan alla. Kipu esti pitkien kävelyjen tekemisen, lyhyetkin olivat tuskallisia. PÄÄKIRJOITUS Askel lokakuussa 2020 PÄÄKIRJOITUS Toimittajalta JO PITKÄÄN Karate Kid vuodelta 2010 on kuulunut perheeni aina uudestaan katsomiin elokuviin. Sen liikkeet syntyvät arjen jokapäiväisistä tekemisistä. Toinen herkistymisen hetki oli radiosta kuuntelemani jumalanpalvelus, erityisesti siinä lausuttu Isä meidän -rukous. Arjen jokapäiväiset työt, pienet puuhastelut ja säännölliset rutiinit pitävät mielen tasapainossa ja huolista irti. Jaksan paremmin pitkittynyttä poikkeusaikaa, kun pysähdyn katsomaan kauneutta, palaan perusrukouksiin, yritän välttää ilkeyttä sekä altistun taiteelle, joka tuo näköaloja tätä hetkeä paljon suurempaan. Kauniita kaakeleita, herkistymisen aikoja K antapäähäni iski ikävä vaiva, plantaarifaskiitti eli jännekalvon rappeuma. Freija Özcan harjoittelee sisäistä rauhaa. Miten taivaallista musiikkia Arvo Pärt, Viron lahja maailmalle, onkaan luonut! Kiitän ja syytän koronaa lisääntyneestä herkistymisalttiudesta. Tarina on kiehtova. Avun hän saa yllättäen vähän epäsosiaaliselta talonmieheltä, joka on kung-fu-mestari. Suurista ikkunoista heijastuva valo muodostaa veden alla tanssivia kuvioita. Uidessa kantapäätä ei sattunut. Tämän lehden sivulla 61 kerrotaan Karate Kidin jatko-osasta, uudesta sarjasta. Se toimii vastavoimana koronan kaventamalle arjelle ja erolle muissa maissa asuvista perheenjäsenistä. Omaan nuoruuteeni kuului elokuvan vanhempi versio vuodelta 1984. Mari Teinilä päätoimittaja Askel-lehti ~ 5 askel 10/20. Esimerkiksi silloin, kun televisiouutiset kertoi sanoittajamestari Vexi Salmen kuolemasta. Siinä Vexi Salmi kertoi elämänfilosofiastaan: Lähimmäistään ei saa tappaa, eikä kenellekään pidä olla ilkeä, vaan pitää yrittää elää elämä mahdollisimman hyvin, niin hyvin kuin osaa. Muutos parempaan alkoi, kun uimahalli viimein aukeni koronatauon jälkeen. Uutislähetyksessä oli pieni pätkä hänen haastattelustaan Punainen lanka -televisio-ohjelmassa. Kiinaan äitinsä työn vuoksi muutava poika joutuu koulukiusatuksi ja yrittää selvitä tilanteesta kertomatta siitä aikuisille. Siellä avautuu kaunis turkoosinvärinen todellisuus. Kun kuuntelin äskettäin 85 vuotta täyttäneen virolaisen säveltäjän Arvo Pärtin musiikkia, huomasin jälleen herkistyväni. Uidessa käytän uimalaseja ja pidän päätä mahdollisimman paljon veden alla. Ja kaiken lähde tietenkin oli sisäinen rauha ja tasapaino. Liikkumattomuudesta seurasi kunnon heikentyminen ja alavireinen mieli. Käyn yhä uimahallilla, vaikka kantapää on jo lähes terve. Jokapäiväistä leipää pyytävä 2000 vuotta vanha rukous on erityisen ajankohtainen näinä aikoina, kun yhä useamman ihmisen toimeentulo on uhattuna. Tarina oli sama, mutta tapahtui USA:ssa. Silloin lajina oli karate. Siinä teinien karateopit koetellaan aikuisuudessa, joka on aina teinimaailmaa ihmeellisempää. Sisäistä rauhaa ja tasapainoa on tullut mietittyä tänä kummallisena vuonna, joka tuntuu olevan täynnä pelkoa ja kireyttä. Mutta elämänfilosofia oli sama: Kamppailulaji ei ole hyökkäystä vaan puolustusta varten
askel 10/20 6 ~ askel 10/20 6 ~
Äärettömän äärellä Tapio Lehtisen (62) maailma avautuu mereltä yli maapallon rajojen. TEKSTI: MARI VAINIO • KUVAT: JUKKA GRANSTRÖM. Pohdin varhaiseläkkeelle jäämistä. ~ 7 askel 10/20 ~ 7 askel 10/20 – TÄYTÄN talvella 63 vuotta. Silloin voisin luvan kanssa nauttia purjehduksesta. Hän pohtii myös Jumalaa ja elämän arvoitusta, äärettömän äärellä. Kokenut yksinpurjehtija on katsonut loputtomalta näyttävää horisonttia ja puhuu vapauden illuusiosta
Kisan voittaja, ranskalainen Jean-Luc van den Heede käytti siihen 211 päivää. Sen nähtyäni purjehdus on vienyt mukanaan. Se oli ensimmäisen nonstop maailmanympäripurjehduksen 50-vuotisjuhlakilpailu, joka alkoi 1. Tasmanian tuholaiset Tapio opiskeli tuotantotalouden linjalla Teknillisessä korkeakoulussa ja loi uran diplomi-insinöörinä. Nälkä jäi! Tapio Lehtinen aikoo osallistua samaan kisaan uudestaan kahden vuoden päästä. – Haluan kehittää ja viedä asioita eteenpäin. Pikkupoikana käynti Maarianhaminan merenkulkumuseon Pommern-purjelaivassa antoi elämän tuulelle oman suunnan. Se on elämässäni nyt ykkösasia. Tänä päivänä hän pyörittää yksityisyrittäjänä maailmanympäripurjehdusten projektejaan. Raja ei tule koskaan vastaan. Tuntuu, että loputtomasti jatkuva horisontti antaa loputtomia mahdollisuuksia. 18 purjehtijasta Lehtinen saapui perille päässeistä maaliin viidentenä ja viimeisenä. Tasmanian tienoille saavuttaessa Lehtisen veneeseen kiinnittyneet äyriäiset, hanhenkaulat estivät nopeamman etenemisen. – Jos en olisi nähnyt katsetta kauas kantavaa horisonttia, en ymmärtäisi vapauden illuusiota. heinäkuuta 2018 Les Sables-d´Olonnen satamasta Ranskasta. Olin työurani ajan sitä mieltä, että purjehdus on niin hieno harrastus, ettei sitä kannata pilata toimeentulon lähteenä. Kärsimättömyyden Lehtinen mainitsee vahvaksi luonteenpiirteekseen. Tykkään olla liikkeellä.. Katse kauas Purjehtimisessa Lehtiselle parasta on vapaus. Hän ei saanut Australian viranomaisilta lupaa puhdistaa veneensä pohjaa, sillä hanhenkaulat ovat alueen vieraslaji. Matkaan kului 322 päivää. Lehtinen on purjehtinut lapsesta saakka. – Kun istun purjeveneen kannella, koen jatkuvan lähtemisen mahdollisuuden. – Purjehtiminen määrittelee elämääni paljon. Iso projekti loppui viime vuoden toukokuussa, jolloin hän päätti vuoden kestäneen urakkansa Golden Globe Race 2018 -kilpailussa. askel 10/20 8 ~ Kaisla Jacoby Kysymykseen ”kuka sinä olet” Tapio Lehtinen vastaan: – Tällä hetkellä olen ensisijaisesti purjehtija
Miten muuten hätää ja vääryyttä voi maailmassa olla näin paljon. – En ole koskaan nähnyt tässä tapahtumassa mitään suurempaa tarkoitusta enkä koskaan tule näkemään, mies murahtaa. Agnostikkona itseään pitävästä Lehtisestä tuntuu joskus, että mahdollinen Jumala on teoissaan melkoinen tunari, joka on pahasti alakynnessä Paholaisen kanssa. – Silloin ymmärsin, ettei mikään, mitä olin koskaan ennen tehnyt tai tulisin koskaan tekemään, vetäisi vertoja sille käsittämättömälle lahjalle, että saan olla pienenä lenkkinä mukana elämän ketjussa. ~ 9 askel 10/20 – JOS en olisi nähnyt katsetta kauas kantavaa horisonttia, en ymmärtäisi vapauden illuusiota. – Vuosien varrella olen monesti kysynyt, miksi 31-vuotias äiti vietiin kahdelta alle kolmevuotiaalta lapseltaan ja miksi hän ei saanut nähdä lastensa kasvavan. Tapio herkistyy ja kertoo kyynelsilmin siitä, kun sai esikoistyttärensä ensi kerran syliinsä. Elämä on ollut niin rikki. – Mikään ei ole niin suloista ja ihanaa kuin vastasyntynyt lapsi. Lehtinen kertoo olevansa erityisen tohkeissaan myös siitä, että on ensimmäisen lapsenlapsen, kahdeksan kuukautta vanhan suloisen pikkumiehen isoisä. Lehtisen horisontti on laaja. Miksi kaikkivaltias, hyvää tarkoittava Jumala antaisi jotain tällaista tapahtua. TAPIO LEHTINEN (ruorissa) kouluttaa nuorta tiimiä kolmen vuoden kuluttua starttaavaan OGR-kilpailuun. Ja kuitenkin. Se on vetänyt usein rajansa odottamattomalla tavalla ja välillä pysäyttänyt totaalisesti. Se tuntui kohtuuttomalta. Kristillinen etiikka Pohdinnat kantoivat lopulta kirkosta eroamiseen.. Surunkin äärellä elämän jatkuminen on aina suuri ihme ja lahja. Mahdollinen Jumala Elämän tarkoitus avautuu Lehtiselle juuri elämän jatkumisessa. Rajattu vapaus Elämä on kuitenkin opettanut Tapio Lehtiselle jo kauan sitten, ettei täydellistä vapautta ole olemassa. Olen silloin todennut, että jos Jumala olisi olemassa, miksi asiat menisivät näin. » Kun istun purjeveneen kannella, koen jatkuvan lähtemisen mahdollisuuden. Tuulen kuljettamana ei aina voi olla. Mukana Lassi Liimatainen (vas.), Alexander von Flittner, Tiina Pakkanen, Niklas Sandström, Vilma Ihalainen ja Mikko Lattu. – Olen ollut elämälle katkera. – Vaikka oma ja perheeni elämä meni nuorena miehenä katkerasti rikki, se ei ole mitään verrattuna siihen inhimilliseen hätään ja tuskaan, mitä tässä maailmassa joka päivä tapahtuu. Sen äärellä vaimon ja tuoreen äidin poismeno oli käsittämätöntä. Kolmekymppisenä nuorena miehenä Lehtinen menetti vaimonsa rintasyövälle
Armon ja taivaspaikanko saa vain uskomalla. Insinöörin sielu Ajatteleva ihminen antaa elämälle ja maailmalle mahdollisuuden. Tuntuu, että välillä uskonnoista on käytännön tasolla enemmän haittaa kuin hyötyä. – Koen mitä suuremmassa määrin kristillisen etiikan omakseni. Tärkeämpää on elämän lahjasta osalliseksi päässeinä yksilöinä uskoa siihen, että yhdessä hyvään pyrkien me voimme tehdä tästä maailmasta onnellisemman ja antaa sen elinkelpoisena tuleville sukupolville. Kristillisessä ajattelussa voisi kai ajatuksen jäsentää lauseeseen: ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” Tämä sopii Lehtiselle. Toiset ovat usein heidän mielestään vääräuskoisia. – Olen rippikouluikäisestä asti ajatellut sitä, kuinka maailmassa on tolkuton määrä erilaisia uskontoja, joihin ihmiset uskovat. Meillä on kyky vaikuttaa elämäämme ja auttaa itseämme ja toinen toisiamme. – Jos kaikkien uskontojen perusajatukset liitetään yhteen, pohjalta löytyy aina sama ajatus hyvänä ihmisenä olemisesta. – Pidän uskonnollista uskomista aika epäoleellisena, pahimmillaan haitallisena asiana. Se kantaa näkemään maailmaa omalla tavallaan. Uskonnon patentti Lehtistä tuntuu ärsyttävän uskomisen tivaaminen. – Monissa maissa ja kaupungeissa, kuten Libanonin pääkaupungissa Beirutissa, tapellaan vain uskontojen vuoksi. Ja tarvitaanko Jumalaan uskomiseen oikeasti kirkkoa. Jokaisen täytyy yrittää tehdä parhaansa. Se on johtanut vauraan yhteiskunnan murenemiseen. Lehtinen kertoo saaneensa opiskelujen kautta kuitenkin insinöörin sielun. Lehtinen sanoo, ettei oikein löydä perusteita vain yhden uskonnon ajatusten uskomiseen. askel 10/20 10 ~ Tiede ei tule koskaan ratkaisemaan sitä, mikä elämän todellinen arvoitus on. Osaksi toki sen vuoksi, että olen tähän kulttuuriin syntynyt ja saanut vanhemmiltani sellaisen kasvatuksen. – Minulla on vahva käsitys siitä, että eri uskontojen pyhien kirjojen tärkeimmät ajatukset eivät kauheasti poikkea omasta ajattelustani. Oma uskonto on heidän autuutensa, joka oikeuttaa monenlaisiin asioihin. – Harkitsen, että seuraavalle yksinpurjehdukselle lähtiessäni otan lukemiseksi mukaan sekä Raamatun että Koraanin tai ainakin jotain eri uskontoja käsittelevää kirjallisuutta. Tai miksi yksi kirkko olisi toista parem
Minulla on kyky kokea, kommunikoida, ymmärtää ja toimia. Ihminen on ollut niillä vesillä ensimmäistä kertaa 500 vuotta sitten. Toisaalta insinööri tuntuu olevan vakuuttunut siitä, ettei tiede tule koskaan ratkaisemaan sitä, mikä elämän todellinen arvoitus on. Uskon ehdottomasti, että elämä kantaa.. Albatrossi joka lepäämättä liitää Purjehduksen kautta Lehtinen sanoo ymmärtäneensä, että maapallo on mitättömän pieni osa maailmankaikkeutta etäisyyksien ja ajan kulumisen kannalta. Nämä linnut ovat eläneet merellä 14 miljoonaa vuotta. Samoin etäisyydet aineen atomeiden sisään ja toisaalta galaksien taakse ovat äärettömiä. Itse hän sanoo tulleensa yksinpurjehduksen jälkeen entistä enemmän elämäuskovaiseksi. Meidän tulee myös kantaa vastuumme seuraavien sukupolvien tulevaisuudesta. – Monet yksinpurjehtivat kertovat, kuinka he ovat löytäneet Jumalan, kuinka he ovat rakentaneet luottamusta elämään ja saaneet turvaa siihen. Pitää uskaltaa tehdä päätöksiä ja tarttua mahdollisuuksiin. – Elämän lahjaan, sen arvostukseen ja kunnioitukseen kuuluu tasapaino sen kanssa, että päivistään saa iloita. Näin ei ole koskaan käynyt minkään uskonnon kanssa. Elämä on kullekin yksilölle huikea lahja. Uskonnot tuntuvat miestä kuitenkin kovasti kiinnostavan. Se on itsestään selvää. Se on inhimillisen tietoisuuden hienoin lahja ja mahdollisuus. – Elämää pitää kunnioittaa, sillä ei saa leikkiä. Tekniikassa uudelle innovaatiolle saa patentin. Elämänuskovainen Lehtinen ymmärtää, että ihmisillä on tarve uskoa johonkin. Se auttaa tajuamaan, että ihmislaji on aika uusi tulokas maapallolla. Äärettömän takana oleva jää ikuisesti arvoitukseksi – ainakin minulle. – Minä olen sattunut syntymään tänne maapallolle välähdyksen, pienoisen hetken ajaksi ja saanut tämän oman tietoisuuteni. – Aika taaksepäin ja eteenpäin on ääretön. – Jos nyt valitsisin nuorena miehenä opiskeluaineeni, voisin hyvinkin alkaa opiskella uskontotieteitä. Voimme tehdä maailmasta paremman paikan itsellemme ja muille. On myös hyvä olla armollinen itselleen ja nauttia saamastaan ajasta. Se on osa elämäuskovaisuutta, jossa saa tajuta ja suhteuttaa oman osansa tässä maailmankaikkeudessa. Siitä on syytä olla kiitollinen. ~ 11 askel 10/20 – ELÄMÄNUSKOVAISUUTEEN liittyy kiitollisuus siitä, että elämä on lopulta ihan mieletön juttu, Tapio Lehtinen sanoo. Elämä kun on joskus pelottavaa, muuallakin kuin yksin merellä. Olen tajunnut olevani olemassa. pi. Hän kertoo albatrosseista, jotka yksinpurjehduksella tulivat Uuden-Seelannin rannikolla veneen viereen liitämään. – Niiden siipien väli on yli kolme metriä
Neulon lämpöä läheisten käsiin ja jaloille. Eräänä aamuna löysin työpöydältä ison kasan kollegan lahjoittamia keriä. Oikein, väärin, oikein, nurin... Paitsi niillä, jotka jäävät kesken. Ihanan väriset langat lämmittävät käsissä, ja toivon, että nivelrikko pysyy kurissa. Yhä uusia silmukoita, kerroksia, sukkia, lapasia, sukkia... NEULETYÖLLÄ on alkunsa ja loppunsa. Kilin kalin kilin kalin. Lapsenlapsella oli alussa solmu, joka syntyi koulun käsityötunnilla. Silmukka silmukalta, kerros kerrokselta kudon. Päättelen valmiita töitä ja päättelen, että joissain asioissa langat ovat omissa käsissä, isommat vyyhtinsä voi jättää taitavampiin käsiin. Pix ab ay askel 10/20 12 ~. Olen ajanut toiseen kaupunkiin ja tehnyt pimeällä kadulla kaupat muutamasta suloisesta alpakkalankakerästä. AJASSA Lokakuu AJASSA M issä oli langan pää. Kun kerroin kirpputorimyyjälle tulleeni lankaherätykseen, hän sanoi luopuneensa siitä uskosta ja myi minulle Extra Fine Merino -kerät ja peukalosilmukoidenerotteluneulan 50 senttiä kappale. Opiskeluaikana puikot iskivät tulta ja syntyi kaunis villatakki. Herätys menee överiksi. Syksyllä se saa vallan, mutta olen haaskannut siihen myös kesälomaa ja kauniita ilmoja. Lampaassa, jonka mummo keritsi ja jonka villasta hän karstasi leppeitä, joista kehräsi lankaa, josta neuloi sukkia, lapasia, sukkia, lapasia... Sitä hurmioituu lankakerien väreistä; on herkkää ja hehkuvaa, syntyy neulomishekuma. Keriä alkaa haalia marketeista, kirpputoreilta, jopa ulkomaanmatkoilta ja netistä. Minä en luovu. Kintaat huovuttuivat hikisissä käsissä jo tekovaiheessa. Neulomisella on aikansa. PÄIVI PUHAKKA Ilo roikkuu langan varassa SUKELLA LANKAMEREEN. eikun nurin. Välillä rentoutuminen ja tekemisen ilo ovat ohuen langan varassa. Sitten tuli tauko. Tulitauko. Kunnes. Neulomisherätys on ihana
Sieltä löytyy vinkkejä, miten teet oman nenäpäiväkampanjan. Koska riittävää teknologiaa ei ole saatavilla eikä opettajilla ole tarpeellista osaamista, etäkoulun käynti ei kaikkialla maailmassa onnistu. Kyläseppä, maatalousja metsätieteiden kunniatohtori Toivo ”Topi” Pohja, ET 17/2020 KENIA ON yksi Nenäpäivän avustuskohteista. Kehitys, jossa kaikki keskittyy kaupunkeihin, voi vielä ilmastonmuutoksen vuoksi keikahtaa. klo 19 ja Nenäpäivän suoraa lähetystä 13.11. Nyt lahjoituksilla pyritään lieventämään koronan vaikutuksia lasten ja etenkin tyttöjen elämään. Sitä voi tehdä nenä kiinni kirjassa tutkintoon tähdäten, mutta ymmärrystä voi lisätä avartava museokäynti tai osaamista vaikkapa YouTube-tutoriaalien itseopiskelu. Lisätietoa www.nenapaiva.fi Nenäpäivä auttaa lapsia MENETTÄMISEN PELKO on hallittavissa, kun ymmärtää, että elämä on äärimmäisen hauras ja rajallinen. Nenäpäivän keräyksiin voi osallistua kampanjan nettisivuilla. Tämä tekee ison loven lasten oppimiseen. klo 19 ja 21 TV1:stä ja Ylen Areenasta. Lainasanat Kuusanmäki NENÄPÄIVÄÄ VIETETÄÄN tänä vuonna 13. Kirjailija Kirsti Manninen, Kotiliesi 18/2020 OLEN KOKO elämäni ollut suorittaja, ja tavallaan olen sitä yhä: asetan tavoitteita ja pyrin saavuttamaan ne. marraskuuta. Nenäpäivän Rauhaa ja rakkautta -konserttia voi seurata 29.10. Ei meidän hevoskyyteihin tarvitse palata, mutta viedään asiat vähän järkevämpään ja säästeliäämpään suuntaan. Samppa Lajunen, Apu 38/2020 OPISKELUA ON monenlaista. Toimituspäällikkö Ruut Ahonen, Hyvä sanoma 9/2020 TÄLLAISET MINUN pajani kaltaiset putiikit ovat mennyttä maailmaa – tai sitten tulevaa. Tuki muun muassa köyhän maaseudun lasten koulutukseen kanavoidaan Fidan työn kautta. Mutta tyhjyys poistui vasta, kun Jeesus astui elämääni. Lisäksi lapset ovat jääneet ilman koulun tarjoamaa suojaa, kun koulujen henkilökunta ei ole ollut puolustamassa lasten oikeuksia. Tämä hetki, kun elämä vielä on tässä, on kaikki mitä meillä on. Nenäpäivän tiedotuksen mukaan koulujen sulkemisen kautta korona on vaikuttanut yli 1,5 miljardiin lapseen, eli yli 70 prosenttiin maailman koululaisista. Halu oppia. Periaatteessa opiskeluun riittää vain avoin ja utelias mieli. M ee ri Vä än än en ~ 13 askel 10/20
Laita isoon kattilaan vettä ja lisää suola. Sekoita jo tässä vaiheessa isoon kulhoon korppujauhot kerman kanssa, jotta ne ehtivät turvota. LOKAKUUN LOPPUUN osuu ihan viattomalta tuntuva Simon päivä (28.10.). Pane kaali kattilaan kantapuoli ylöspäin ja varmista, että vettä on riittävästi. Se on kuitenkin alkujaan ollut kahdelle apostolille, Simon Kiivailijalle ja Juudas Taddeukselle omistettu päivä. H anki litteä kaalin kerä, ja jos sellaista ei löydy, tavallinen valkokaali käy mainiosti. On arveltu, että onnettomuuden tuntu tulee Juudas-nimestä, vaikka Juudas Taddeus onkin eri henkilö kuin petturi Juudas Iskariot. Pi xa ba y askel 10/20 14 ~ askel 10/20 14 ~. Istuta runsaasti. Vilkunan mukaan Keski-Euroopassa Simon oli myös tohvelisankarien suojelupyhimys, joten simona ei sopinut vaimoaan vastustella. Kuullota myös sipuli valmiiksi. Kuukauden jotakin: Jotakin tähän AJASSA Viisautta AJASSA Pi xa ba y Pi xa ba y Kääri kaalin lehteen syksyn lempeitä makuja. Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto tietää kertoa, että Sodankylässä Simon päivää pidettiin entisvanhaan pahan onnen päivänä. Kuivana ja leutona syksynä tulokkaille kannattaa tarjota vettä. Kaali pitää keittää niin pehmeäksi, että kunkin lehden saa taivuteltua täytteen ympärille. Huonoa onnea ja rouvan valtaa Viisautta ”Jokaisena päivänä pitäisi kuulla vähintään yksi kaunis laulu, lukea hyvä runo, nähdä jokin oivallinen maalaus ja jos mahdollista, puhua muutamia järkeviä sanoja.” – Goethe VILKUNAN MUKAAN Keski-Euroopassa Simon oli myös tohvelisankarien suojelupyhimys. Lehtiruotoa kannattaa ohentaa veitsellä, silloin se taipuu Kuukauden kasvi: Kukkasipuli KUN MAA on vielä sula, kätke kukkasipulit multaan kevättä odottamaan. Sen sijaan aamulla oli ehdittävä sängystä ylös ennen rouvaa, muuten koko tulevan vuoden tämä olisi taaskin perheen pää. Irrottele lehdet sitä mukaa kun ne kypsyvät ja nostele päällekkäin. Aloita kovertamalla kaalin kanta irti. Jos pakkanen yllättää, istutusalueen päälle haravoidut lehdet jatkavat vähän juurtumisaikaa. Yhtä hyvin voi kaivaa laajan kuopan, jonka heittelee rennolla kädellä täyteen erilaisia sipuleita. Ja mitä isompi sipuli sen suurempi kukka. Kukkapenkkiin, nurmikkoon, puiden ja pensaiden alle. Parikiloisen kaalin keittämiseen menee helposti tunti, ja sinä aikana valmistellaan täyte. Kokeile noin kymmenen minuutin päästä, josko uloimmaiset lehdet alkaisivat olla pehmeitä. Näin lehdet kypsyvät tasaisemmin ja irtoavat vaivatta. Onnettomuuden päivänä sitä on pidetty myös Keski-Euroopassa. Keitä riisiä 10 minuuttia, valuta vesi pois ja jätä odottamaan. Silloin ei sopinut aloittaa mitään suurempaa tai vaativampaa työtä. Se onnistuu kapeakärkisellä veitsellä, mutta vaatii kärsivällisyyttä. Jos eivät ehdi juurtua, juurtuvat sitten keväällä ja kukkivat myöhemmin. Ohje kehottaa istuttamaan sipuli kuoppaansa kärki ylöspäin, pienet 5–10, suuret 15–25 cm välein
Paista aluksi 10 minuuttia 225 asteessa ja pudota sitten lämpö 175 asteeseen. Varo kuitenkin rikkomasta itse kaalinlehteä, muuten täyte pursuaa ulos. Vaivaa täytettä niin, että siitä tulee tasaista. Jos laitat täytteeseen sieniä, ne kannattaa pilkkoa saksilla pieniksi juomalasissa tai mukissa. Silppua kerän sisimmät lehdet täytteeseen. Säästä jonkin verran kaalin keitinlientä ja kaada se uunipannun pohjalle, jotta voit valella kääryleitä paistamisen aikana. 2 kg) vettä keittämiseen + suolaa 1 dl riisiä 3 dl vettä riisin keittämiseen 1 dl korppujauhoja 2 dl kevytkermaa noin 400 g sika-nautatai kanajauhelihaa iso sipuli tai 3–4 salottisipulia pieneksi pilkottuna ja kuullotettuna 1–1,5 dl kypsennettyjä metsätai herkkusieniä 1 rkl suolaa 2 rkl meiramia 1/2 tl valkopippuria 1 tl jauhettua muskottia Si rk ku N ys tr öm ~ 15 askel 10/20 ~ 15 askel 10/20. Paista kääryleitä vähintään tunti, mieluummin puolitoista ja valele paistoliemellä 10–15 minuutin välein. Lokakuun lohturuoka Näitä tarvitset: Ison kaalin (n. Lisää kerma-korppujauho-seokseen jauheliha, riisi, sipuli ja silputut kaalinlehdet. Lisää mausteet ja tarkista maku. MINUN KEITTIÖNI SIRKUN KEITTIÖSSÄ Ju kk a Gr an st rö m paremmin. Laita kunkin lehden sisään ruokalusikallinen täytettä, kääri lehti rullaksi ja lado kääryleet tiiviisti uunipannuun. Ennen kuin kääryleet menevät uuniin, liruta päälle makusi mukaan siirappia ja lisää voinokareita
– Äiti jäi työttömäksi, kun lama kaatoi vanhan yrityksen, jossa hän oli töissä. Ukit ehtivät kuolla ennen syntymääni. – Olen keskittynyt unelmiin, jotka eivät vaadi rahaa. Asumme Jerusalemissa, jossa seuraan, mikä puu milloinkin kukkii ja maistelen omassa pihassa kypsynyttä granaattiomenaa. – Meillä oli ompelukoneet ja neulomakoneet. Ympärillä oli isän, äidin ja pikkusiskon lisäksi sukua serkkuineen ja mummoineen. askel 10/20 16 ~ Luokkaretkellä Tiedottaja ja kummikoordinaattori Iina Matikainen kertoo ”luokkaretkestä”, joka vei karjalaistytön ensin akateemiseen maailmaan Helsinkiin ja myöhemmin työn mukana Afrikkaan ja Lähi-itään. Iloitsen siitä, mitä työnantajani Suomen Lähetysseura ja työkaverini tekevät, ja että saan tiedottajana kertoa siitä. Mummo näytti polun pään Mennään retkellä taakse päin, sen polun päähän, jossa edellä kuvatut unelmat alkoivat itää ja jossa unel– ALUEELLISENA tiedottajana viestin Israelin ja Länsirannan lisäksi myös työstämme Omanissa (uskontodialogikeskus Al Amana) ja Kyproksella (Sat-7). Mummojensa ja äitinsä lailla tytöstä tuli käteväsorminen. Ku va t: Sa riJo ha nn a Ku itt ilo EIN GEDIN luonnonpuistossa Kuolleellamerellä. Tosin kulutuskaan ei silloin ollut nykyisissä mitoissa. Yhdeksänvuotiaana tein ensimmäiset vaatteeni. Nautin luonnosta. Hän lähti opiskelemaan artesaaniksi ja hankki myös verhoilijan ja entisöijän taidot, joita hän alkoi opettaa kansanopistossa. Lukiolaisena hän kaivoi käyttöön mummon retrovaatteet ja tuunasi uutta. Nautin myös seikkailuista, joilla voi haastaa itseään, ja vaikuttamisesta tärkeissä asioissa oman työn ja kuntapolitiikan kautta. Ukki ajoi taksia, isä kuorma-autoja. TEKSTI: PÄIVI PUHAKKA • KUVAT: JAANI FÖHR I ina Matikaisen matka alkoi Kiteeltä, itärajan pinnasta vuonna 1973. – Se oli kuin korona, sukupolvikokemus, joka opetti tulemaan toimeen omillaan ja sillä mitä oli. Lisäksi meillä on yhteistyökumppani Libanonissa ja rauhanhanke Syyrissa. – Isä oli perinyt veljensä kanssa ukilta autoalan yrityksen. Koti on nyt Oulussa ja Jerusalemissa. Sota oli sillä lailla vielä läsnä, että toinen mummoni oli evakko. Köyhässä Karjalassa ajateltiin, ettei lama ollut kurjuutta kummempaa. Lamasta isä selvisi sukan varren säästöillä. Ei kurjuutta kummempaa Vanhemmat ovat siis selviytyjiä, joiden tytärkään ei kokenut lamaa köyhyytenä. Minuun se ei jättänyt sen syvempiä jälkiä, Iina naurahtaa. Iinan teinivuosiin osui lama, joka jätti molemmat vanhemmat työttömiksi. Opiskeluaikana Iina tuli toimeen 20 markan päiväbudjetilla, ja kun hän valmistui teologian maisteriksi, työpaikkoja alkoi taas olla. – Olen pienen paikkakunnan ja yrittäjäperheen kasvatti
~ 17 askel 10/20 ~ 17 askel 10/20 – TERAPIASSA etsin identiteettiäni: kuka olen, mistä tulen, mihin olen menossa, mitä osaan ja tahdon tavoitella.
Depressio muistutti itsestään toisen lapsen syntymän jälkeen väsymyksenä ja itkuisuutena. Dogmaattisista väännöistä en ole jaksanut innostua. Se alakulo, joka kulki suvussakin ja pyrki pintaan epävarmoissa elämäntilanteissa omaa identiteettiä hakiessa, sai nimen vasta aikuisena. – Oli arvoton olo. Muistan uintiretket, ukkoset, lämmön. – Toisaalta olin pää pyörällä, epävarma, eksyksissä ja outo akateemisessa maailmassa. Jumala ei ole hylännyt, kun olen ollut palasina enkä ole sietänyt itseäni katsella. – Vielä lukioaikanakin kävin hyppytunneilla mummon luona tekemässä läksyjä. – Helvi-mummo asui lähellä hautausmaata ja vei minua usein sukuhaudoille ja kulkemaan kauniissa, kumpuilevassa, vehreässä maisemassa. Anni-mummo taas asui koulun lähellä ja tarjosi koululaiselle ”iltapäiväkerhon”, jossa sai välipalaa ja katsoa yhdessä vanhoja mustavalkoelokuvia. – On joku joka kantaa, vaikka häntä ei tunne tai osaa sanoittaa. / Sinusta, Jumala, / turvakätköstäni, / löydän elämäni”, Iina lainaa Anna-Maija Raittilan säkeistöä. Katriina Järvisen kirjat avasivat silmiä. Leipää ja elämän kehto Yhdelle usko on kuin multava maa, toiselle kahle, kolmannelle taustakohinaa. Kotona siitä ei juuri keskusteltu, mutta lukiossa käytiin humanistis-teologisia pohdintoja. Jotenkin koin siellä pyhyyttä ja liityin näkymättömään sukupolvien ketjuun. – Olennaista on sama turvan tunne, jota koin mummojen kanssa. Yhteiset polut kalmistossa ja valokuvien katselu jättivät Iinalle yhteisöllisyyden perinnön, josta hän on nauttinut myös ulkomaan työkomennuksilla. Reagoin myös fyysisesti ja olisin halunnut vain nukkua. Masennusta ja uupumusta Aikanaan Iina valmistui teologian maisteriksi ja perusti perheen. Iina oli myös seurakunnassa töissä, piti puheita ja osallistui eri ikäisten leiritoimintaan. Sain astmadiagnoosin ja olin tuberkuloosiseurannassa. – Terapia oli alitajunnan syövereiden läpikäymistä ja oman identiteetin etsimistä: kuka olen, mistä tulen, mihin olen menossa, mitä osaan ja tahdon tavoitella. Olen keskittynyt unelmiin, jotka eivät vaadi rahaa.. Aloitin myös uuden työn, jossa uuvahdin valtavan työtaakan alle, Iina luettelee. Aava meri, ilma, turvakätkö kuvaavat sekä liikkumatilaa että suojaa, kun happi alkaa loppua ja rajat ahdistaa. Helsingissä odotti uusi ja outo maailma opiskelijarientoineen. Pitkät talviunet Uusi elämäntilanne ja uudet ihmiset veivät eteenpäin, mutta ajoittain depressio kolkutteli ovella. – Koskaan se ei ole ollut mikään kovin korostettava asia, eikä itselläni ole uskoontulokokemusta. Meitä yhdisti kiinnostus lähetystyöhön, eri kulttuureihin ja kansainvälisyyteen. – Olimme Afrikassa ollessamme ostaneet Suomesta asunnon sitä ja peruskorjaustarvetta näkemättä. Uusia polkuja toipumiseen Pakkopysähdyksestä tuli pelastus, kun Iina pääsi psykoterapiaan. Lyhyen ajan sisällä tapahtui liian paljon. Söin voimakkaita lääkekuureja, kun suolistoloisia ei meinattu saada häädettyä. – OL:ssä käytiin kyllä keskusteluja, mutta raja-aitoja ei ollut. – Suomessa on menty yksilökeskeisempään suuntaan, mutta Afrikassa ja Lähi-idässä sekä oman suvun juhlissa olen kokenut yhteyttä, jota oli vaikka serkkujen kanssa vietetyissä kesissä. Iinan retki akateemiseen, vieraaseen ympäristöön alkoi ”köyhästä kurjasta Karjalasta”, jossa maalaissuvuissa ei välttämättä ollut yhtään ylioppilasta. ”Armon meri aava, / kehto elämämme, /ilma, jota hengitämme, / ihme olet itse, / armahtava Luoja, / kaiken pelastus ja suoja. – Karjalaisessa Osakunnassa sain kosketuksen omiin juuriin. Iinalle se on kuin ruisleipä, joka kuuluu päivittäiseen ateriaan. Jumala on kaikessa arkisessa tekemisessä ja olemisessa. Körttiläisyys puhutteli, mutta siellä oli sisäpiirinsä ja vaikea tutustua. Samalla tulivat tutuiksi ajatustottumusten tallatut polut ja uusien etsiminen, niin ettei haastavissa tilanteissa enää eksyisi hylkäämään itseään. Osaanko vastata oikein. Eksyin luokkaretkellä Enemmän Iina sanoo epäilleensä itseään kuin Jumalaa. askel 10/20 18 ~ moija sai rohkeutta myös lähteä. Hautausmaalla kulkiessa ja läksyjä tehdessä mummon pöydän ääressä. Siellä kokemukset ja irralliset palat alkoivat jäsentyä ja mielen nurkissa väijyneet möröt saada nimiä. Ystävän kautta sain yhteyden toiseen pappiin, jota tapasin muutaman kerran, mutta koin jääväni yksin. – Toisaalta olin rohkea ja utelias. Läheisimmäksi tuli Opiskelijain Lähetysliitto (OL), jossa kohtasi sekalainen seurakunta eri herätysliikkeistä ja jossa ei kategorisoitu liberaaleihin ja konservatiiveihin. Sitten afrikkalainen lastenhoitajamme sairastui aidsiin ja hänen tilansa romahti Suomen vierailulla. – Löysin hyvän teoreettisen käsitteen luokkaretki kuvaamaan kokemuksiani. Helsingin lumettomat talvet ja kevään äkkinäinen valo kävivät voimille. Enkä aina oppinutkaan. Siellä mummot odottivat pientä Iinaa. Opiskelijamaailman sisäpiirit Aikanaan pieni paikkakunta alkoi ahdistaa, ja Iina halusi lähteä opiskelemaan teologiaa Helsinkiin. Toimintakykynsä Iina menetti, kun perhe palasi lähetystyöstä Suomeen kahden Botswanan vuoden jälkeen. – Itse olen ollut ankara itselleni ja taipuvainen depressiivisyyteen. Karjalaisessa Osakunnassa kiersimme Pohjois-Karjalan lukioissa rohkaisemassa nuoria: ei tarvitse olla huippuoppilas, vaan opiskelu voi olla kenen tahansa juttu, ja kenestä tahansa voi tulla opettaja tai kunnaninsinööri. Opinko. – Apua hain opiskelijapapilta, joka totesi, ettei tämä kuulu hänen toimenkuvaansa
He olivat myös ylpeitä siitä, miten pystyivät torppaamaan ensimmäisen aallon. – Betlehemin kristityistä 90 prosenttia saa toimeentulonsa turismista. – Kun kirkko avattiin kesällä ensimmäisen aallon jälkeen, sisään pääsi 50 ihmistä. Musta surma sulki ovet Viime vuonna Iina ja puoliso Jukka Hautala muuttivat Jerusalemiin, Iina Suomen Lähetysseuran Lähi-idän aluetiedottajaksi ja kummikoordinaattoriksi, Jukka Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan työn aluepäälliköksi. Toinen aalto on nyt rajuna päällä. No, luku tuli täyteen jo kuuden kirkkokunnan papistosta. Israel kehittää koronaroketetta Lähi-idän kolmen suuren uskonnon edustajat ovat ottaneet viruksen vastaan omilla tavoillaan. Heille kuten muillekin Lähi-idän asukkaille korona iskee talouteen ja voi toisaalta olla yhteinen vihollinen, joka täytyy voittaa.. Esimerkiksi Pyhän haudan kirkko suljettiin. Se tulee tietysti hyödyntämään monia ihmisiä. ~ 19 askel 10/20 – JERUSALEMIN kotiin on viety niukasti tavaraa Suomesta, tärkeimpiä ovat lasten valokuvat. Lähetysseuran Felm-keskus, joka siihen asti kuhisi väkeä, hiljeni. Edellisen kerran ovet suljettiin pyhiinvaeltajilta ja turisteilta seitsemänsataa vuotta sitten, mustan surman vuoksi. Pyhillä paikoilla tapahtui radikaaleja asioita. Toinen heistä opiskelee täällä Oulussa, toinen aloittelee opiskeluja toimittuaan ensin rauhanturvaajana Libanonissa, Iina Matikainen kertoo Oulun kodissaan. Lehdistössä lockdownia on verrattu jopa holokaustin vaikeuksiin, eristämisineen ja ulkonaliikkumiskieltoineen. – Israel on high teck -maa, jossa on varaa esimerkiksi rokotteen kehittämiseen. – Se oli havahduttavaa. Muutamaa kuukautta myöhemmin korona mullisti heidänkin elämänsä. – Palestiinalaiset taas sanoivat, että heille se on tuttua lähivuosiltakin
Toisaalta uskonnolliset juutalaiset vastustavat liikennevalomallia ja rajoituksia eri alueilla. Nuoret saattavat jo sanoa, että uskontoa enemmän merkitsee se, millainen persoona toinen on. Samalla koulu on myös rauhan ja sovinnon paikka, kun muslimit ja kristityt istuvat pulpeteissa rinta rinnan. – Pääsiäinen ja ramadan elettiin ulkonaliikkumiskiellon aikana, jolloin ihmiset tinkivät yhteisöllisyydestä ja uskonnollisista traditioista. – Siellä sielu lepää, maiseman koivuissa, äänissä, tuoksussa, tuulessa, vedessä, saunan lämmössä. – Nuorenakin mökki oli pakopaikka, jonne saatoin pyöräillä itsekseni. – KUN Lähi-idän lapset kasvavat rinnakkaiseloon ja tutustuvat toisiinsa, se edistää rauhaa. Ruohonjuuritasolla yhteyttä luodaan myös kummilapsityössä. Pohjois-Israelissa kristityssä arabikylässä myös juutalaislapset ja arabilapset kohtaavat. Tänä vuonna Jerusalemissa Suomen loma on päättymässä. Siellä on luomakunnan tuoma turva. Tänään poiketaan Oulun aurinkoisille rannoille ja syödään ystävien kanssa päivällistä. Kalastetaan, pelataan korttia, katsotaan tv-sarjoja. Toki täälläkin on maallistuneita muslimeja ja juutalaisia. Olen epäillyt enemmän itseäni kuin Jumalaa. Teen paljon myös käsitöitä. uskonnon laki Lähi-idässä viruksella on vastassa myös uskonnollinen laki. Tänään se on entistä enemmän yhteisöllinen paikka, jossa suku tapaa. Neuleet kulkevat aina mukana. Ultraortodoksit pelkäävät synagogien sulkemista, vaikka infektioiden määrä on hurja heidän keskuudessaan. Rauhantyötä tehdään pulpeteissa Koronan jälkeenkin riittää Lähi-idän ikiaikaisessa umpisolmussa avaamista. Olen harjoitellut ajattelemaan mökkiä mielen turvapaikkana, jonne voin sukeltaa, jos paniikki iskee. – Länsirannan lapsen koulunkäynti auttaa koko köyhää perhettä, sivistyksellisesti ja taloudellisesti. askel 10/20 20 ~ Virus vs. Iina korostaa uskontodialogin tärkeyttä. Kaikki ollaan luotuja Jumalan kuvia ja meillä on yhteinen jumalallinen alkuperä. – Kaikki eivät pidä sitä oikeana lähetystyönä, mutta Jumala toimii monella tavoin. Samoista porteista kuljetaan, mutta kuulutaan kuitenkin erilaisiin ryhmiin. – ”Jos Luoja tai Allah suo… Jumalan avulla selvitään.” Se on tuntunut vapauttavalta. Ennen Israeliin paluuta Iina käy vielä Kiteen mökillä etsimässä kanttarelleja. Rauhantyötä tehdään Felm-keskuksessakin, jossa juutalaisja arabinaiset kokoontuvat keskustelemaan yhteisistä asioista, kuten äitiydestä. Lähi-idässä uskonnot ovat läsnä arjessa ja keskustelu niistä tai vaikkapa rukous koronatilanteen puolesta on luontevaa. Kun ihmiset löytävät yhteyttä, tapahtuu jotain ihmeellistä. Jos Luoja suo, sieniretken jälkeen Iina on palannut Israeliin suuren sovituspäivän, jom kippurin jälkeen, ennen lehtimajajuhlaa, sukkotia.