1 / 2 1 6 • U S K O S T A , T O I V O S T A J A R A K K A U D E S T A • A S K E L L E H T I . Vain elämää Mikko Kuustonen & Teemu Keskisarja: Juhlitaan uskonpuhdistusta! Viides herätysliike haavoitti ja hoiti Tarja Ylitalo jaksaa rukousten voimalla Antti Eskola: Vanha saa väsyä MIRJA SINKKONEN: Liikkuminen hoitaa mieltä TORSTI LEHTINEN: Historian kolme naisfilosofia EERO JUNKKAALA: Onko sairaus synnin seurausta. TEEMU RINNE ja Tico Espanjassa. F I • I R T O N U M E R O 9 € 10 /2 16 • A S K E L S A A U S K O A , T O IV O A JA R A K A S T A A
16,90 (18,90) 28 90 Gustav Björkstrand Elämä on joukkuepeliä – John Vikström kirkollisena ja yhteiskunnallisena toimijana Arkkipiispa emeritus John Vikströmin elämäkerta on paitsi eloisa henkilökuva myös kiinnostava katsaus sekä kirkon sisäiseen keskusteluun ja päätöksentekoon että kirkon ja yhteiskunnan suhteisiin yli neljännesvuosisadan kestäneen arkkipiispakauden aikana. Verkkokauppa : www.sacrum.fi Myymälä : Hietalahdenranta 13, Helsinki ma–pe 9–17, la 10–15 puh. 6,50 (7,70) Silikonivuoka Tee hauskoja Yhteisvastuusydämen muotoisia kakkuja. Reformaation juhlavuoden kunniaksi mukana on nyt erityisesti reformaation teemoihin johdattelevia tekstejä. Saamme olla turvassa ahdingonkin keskellä. Vikström tuli tunnetuksi suunnannäyttäjänä, joka otti aktiivisesti osaa yhteis kunnalliseen ja eettiseen keskusteluun, ja jonka pohdintoja opittiin kuuntelemaan tarkalla korvalla. Suomenkielinen tekstitys. K-12. 10,00 (13,00) 10 00 Värikynärannekoru Intiasta Kiva värikynänpätkistä tehty värikäs kierrätyskoru. Max von Sydow ja Rutger Hauer. 9,90 9 90 6 50. 16,90 Letters from Mother Teresa dvd S ANAN AIKA k irkkovuosi 2014-2015 SA N A N A IK A S ANAN AIKA k irkkovuosi 2016-2017 R aamattua vuoden jokaiselle päivälle SA N A N A IK A Kaskinen, Ruokanen, Sariola (toim.) Sanan aika – Kirkkovuosi 2016–2017 Vuosittain päivittyvä Sanan aika elää mukana luterilaisessa kirkkovuodessa ja tarjoaa päivittäisen annoksen Raamatun sanaa arkeen ja juhlaan. 28,90 (35,50) 16 90 Ensimmäinen Äiti Teresan elämästä kertova palkittu kokopitkä elämäkertaelokuva keskittyy suurilta osin Intian vuosiin. Koko 1 litra. Usko kantaa ihmistä ja valaa sydämeen levollisuutta ja rauhaa. Juliet Stevenson näyttelee pääosan rinnallaan mm. 020 754 2350 tilaus @sacrum.fi TAIVAAN HYVYYTTÄ ELÄMÄÄSI 16 90 Kirsti Ijäs, Annika Määttänen (kuv.) Taivaan hyvyyttä elämääsi Kaunis kirja toivottaa päivänsankarille onnea ja taivaan hyvyyttä. Tuona ajanjaksona niin Suomi kuin evankelis-luterilainen kirkko kokivat monia muutoksia
Pisan siksi, että pääsimme myös ihmettelemään kaltevaa tornia. Ihan tarkkaan en tiedä, mitä niissä sanottiin. On hyvä ymmärtää, että meillä kaikilla on oma tie kotiin. Monzan siksi, että siellä oli kuollut moottoripyöräidoli Jarno Saarinen kuukautta aikaisemmin ja veimme radalle kukkia. Toimitus vastaa ainoastaan tilatuista jutuista ja kuvista. 020 754 2284 • Ilmoitustrafiikki Jukka Heinänen, p. Siitä vaan! Lutherin jäljissä PÄÄKIRJOITUS Pirjo Wesaniemi päätoimittaja Päätoimittaja Pirjo Wesaniemi p. Tässä lehdessä pohdimme myös viidennen herätysliikkeen lähihistoriaa. 040 733 2877 • Toimitussihteeri Päivi Puhakka p. Kotimaa Oy:n tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkkinointiin henkilörekisterilain puitteissa. Minusta ei koskaan tullut kelvollista, mutta olisin varmaan voinut viettää lukioaikana illat huonomminkin kuin lukemalla Raamattua läpi. Jeesus-merkki isän kaksi sotaa käyneessä repussa vaelsimme Euroopan halki. Rautaesiripun takana Zagrebissa meidät salakuljetettiin maanalaiseen nuorisokirkkoon. askel 10/2016 • 3. 040 067 4817 • Avustajat Paavo Alaja, Marianne Heikkilä, Eero Junkkaala, Pirjo Kantala, Anna-Mari Kaskinen, Jukka Kemppinen, Eija-Riitta Korhola, Matti J. Se oli ihmeellinen matka, jonka aikana suojelusenkelit taisivat olla valppaina. Irtioton jälkeen löytyi armollinen Taivaan Isä. 020 754 2000, Sähköpostit askel.toimitus@kotimaa.fi etunimi.sukunimi@kotimaa.fi • Askelen kotisivu: www.askellehti.fi • Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. Rajaa ylitettäessä Raamatut ja traktaatit kätkettiin repun pohjalle. Ehkä 70-luvun suurten nuorisoherätysten lapset ovat palailemassa takaisin hengellisten asioiden äärelle, elleivät ole jo. Lähimmäisen kunnioittaminen on uskon asioissa välttämätöntä. Ajatus oli aika absurdi, olimme vaan päättäneet voittaa kaksi kaupunkia Jeesukselle. Ymmärsimme, mikä lahja on uskonnonvapaus. Se on vaikuttanut meidän suomalaisten elämään ratkaisevasti. Luterilaisuus ja viidesläisyys menivät ristiin omassa hämärässä nuoruudessani. 020 754 2292 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Lukijamäärä 59 000 (KMT / S 2015 / K 2016) • Painopaikka PunaMusta Oy • ISSN 0780-9972 • Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti. Martti Lutherin merkitys Euroopassa on ollut valtava. Muistan myös sen ajan nuorten leireiltä tutuiksi tulleet pitkät syntilistat ja velvoitteet evankelioida mielellään kolme ihmistä päivässä. Osallistuimme suureen nuorisoliikkeeseen ja jaoimme asuntoa ja ruokaa vastaan herätyskristillisiä lehtisiä eli traktaatteja Pohjois-Italiassa. USKOSTA, TOIVOSTA JA RAKKAUDESTA T ässä kuussa alkaa reformaation eli uskonpuhdistuksen juhlavuosi. Pidätämme oikeuden hintojen muutoksiin. Mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Kuronen, Erkki Kuusanmäki, Torsti Lehtinen, Eino Leino, Sirpa Norri, Teemu Rinne, Martti Räikkönen, Mirja Sinkkonen, Cheri Tamminen, Antti Valta ja Olli Valtonen • Ulkoasu Teemu Pokela • Taitto Jaska Peltola/Aste Helsinki • Kuvankäsittely Kirsi Laine • Käyntiosoite Hietalahden ranta 13, 00180 Helsinki Postiosoite PL 279, 00181 HELSINKI, p. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi • Kustantaja Kotimaa Oy, Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen Markkinointi Markkinointipäällikkö Minna Zilliacus • Ilmoitusmarkkinointi Myyntipäällikkö Pirjo Teva, p. Sekin on jättänyt jälkensä suomalaiseen yhteiskuntaan monella tavalla. Kiertäessäni teini-ikäisenä interraililla ystävieni kanssa jatkoimme uskonpuhdistusta Lutherin jalanjäljissä. Rakkain kohta Raamatussa on se, kun Jeesus kutsuu ryövärin ristiltä luokseen taivaaseen ilman tekoja ja suurta uskoa
22 s. 28 Etiopian kirkko ei horju Teemu Keskisarja: Kiitos, Luther ja Agricola! s. 16 Antti Eskola: Jumala tietää rukoukseni 4 • askel 10/2016. lokakuu 2016 s
Vuosien jälkeen summasimme: Yhteenkuuluvuus. Rakastan Sinistä laulukirjaa, hippitunikaa, lukemattomia muistiinpanoja ja puhkialleviivattua Raamattua. Jotkut uupuivat. ”1800-luvun neljä herätysliikettä elvyttivät Suomen kirkkoa. Ennen osasin vain konfirmaatiolauluni ”Hän muutti kaiken”. Kuronen: Äidin syli ja isän hymy 16 ” Eskolahan vanhenee ihan tyylikkäästi” 21 Teemu Rinne kertoi Ticolle tähdistä 22 Kirkko kasvaa Etiopiassa 27 Jukka Kemppinen: Ja sitten juotiin kaakaot! 28 Historia villitsi Teemu Keskisarjan 32 Olli Valtonen: Hänessä me liikumme ja olemme 34 Mikko Kuustonen: Maailma on tänään parempi 40 Esirukousta 42 Viidesläisyys on herätysliikkeiden kuopus 47 Hyvä elämä: Pillereitä dosettiin 48 Astrologia, homeopatia ja reiki pettivät Marikan 51 Nero: Metsään on tullut jo syys 52 Kirjasyksyn satoa 54 Bert Koppel (90) on Suomi-poika 58 Uskontoa ja ulkopolitiikkaa 61 Haavi auki ajankohtaisille asioille 64 Eero Junkkaala: Seuraako synnistä sairaus. Sotkeennuin juuriin, niitä taitaa olla liikaa. Kiitos niistä. ”Jos olis tavattu körttejä, olis opittu paremmin tanssimaan”, joku nauroi. Halu auttaa. P Juurilla TOIMITTAJALTA Päivi Puhakka • toimitussihteeri Seuraava Askel ilmestyy 3.11.2016 Kannen kuva: Laura Oja 6 Ajassa: Kuusanmäki ja Vaasan Jaakkoo 8 Tarja Ylitalo: Luotan Kristuksen armoon 13 Torsti Lehtinen: Simone Weil eli niin kuin opetti 14 Matti J. Itseään hän kritisoi. Riitelin niiden kanssa, jotka olivat eksyneet välillä Nilsiä–Järvenpää–Taize–Konstantinopoli. ”Etsiessäni tukea omille kannoilleni olen jyrännyt toiset.” Huonommaksi itsensä soimaamisessa ei jäänyt aikoinaan professori Osmo Tiililä, joka erosi kirkosta vuonna 1962. Nyt ”rukoilla jos en osaisikaan, mä ikävöidä häntä saan...” En minä eilistä kiellä. Ehdottomuus. Laulaminen ja nauraminen. Ruokolahden seurakuntanuorissa olimme aika villejä ja vapaita, jossain kohtaa meitä yritettiin suitsia liikaakin Herran pelkoon. Oli riitoja ja hajaannusta. Jutun teossa koin yllätyksiä. Maailmahan siinä avartui. Eivät ne ajat pelkästään mustavalkoisia olleet, eivätkä ihmiset yhden mallin mukaisia. Olavi Peltola totesi, että Sosiaalidemokraatit on ainoa puolue, johon hän on liittynyt. Lentopallo. Elinikäiset ystävät. Minä eksyin välillä Ruokolahti–Uukuniemi–Ryttylä–Lohja–Yhdysvallat, josta sinun hippisi tulivat. Mikko Aalto kertoi kokeneensa Kansanlähetyksen entisenä nuorisosihteerinä enemmän tuomitsevuutta ulkopuolisilta kuin liikkeen sisällä olevilta. Puhumattakaan moderneista työmuodoista. ”Kiinnostuin työväenliikkeestä oman hurmoksellisen kauteni jälkeen, jolloin halusin palata maan pinnalle ja seisoa siinä tukevasti kaksin jaloin. Lähetystyö on saanut ”femmoista” monia työntekijöitä ja kirkko sekä uskollisia pappeja että aktiivisia maallikkoja. ”…en osannut enkä jaksanut pitää pahaa luontoani kurissa, vaan tieni varrella näen monen monia loukkaamiani ihmisiä, paljon rakkaudettomuutta...” Mietin sitäkin, mikä tiukaksi leimatussa viidesläisyydessä saa siihen kuulumattomat muuttumaan ahdasmielisiksi asenteissaan. Ei niin vapaata kuin körttiläisillä. 1900-luvulla sen teki viidesläisyys, joka muistutti pysymään ytimessä”, Eero Junkkaala summaa. Tilinteossa viivan alle jää sekä plussaa että miinusta. 65 Kirjeenvaihtopalstalla etsitään ystävää 66 Ristikko 67 Mirja Sinkkonen: Liikuta mieltä askel 10/2016 • 5. Mutta niissä iti uutta. Kirjassani Siunaa ja varjele (2003) on teksti: Jeesus, laulaja eksyy välillä Helsinki–Dakar. Ja paljon puhetta enimmäkseen toisesta uskonkappaleesta, seuroissa, telttakokouksissa, konferensseissa. Kävin minä eksymässä Israelissakin. Tein gradunikin ammattiyhdistysliikkeestä kristillisen etiikan näkökulmasta.” Peltola myös kehotti etsimään siipeensä saaneita, että tulisi totuudellinen kuva liikkeestä. Viattomuus. Ja vie meidät eksyneet kotiin, yhdessä. Armon perässä oli ”mutta”. K irjoitin artikkelin viidennestä herätysliikkeestä ja palasin kuin kotiin muistamaan, mikä ruokki ja mikä rikkoi. Nuotio. Opin uusia laulujakin
Raimo Lintuniemi lähti mukaamme kuvattavaksi suolla – valkoisessa pikkutakissa ja lakerikengissä! Sumun keskellä iso mies oli komea ilmestys. Perusasioista pitää puhua ääneen ja riittävän usein, jotta periaatteet eivät hämärry.” Pääkirjoitus (Helsingin Sanomat 21.9.2016) L ”Jos et kunnioita vanhempiasi, vaan olet esimerkiksi katkera, et voi menestyä ja elää onnellisena. Runoilija Ylva Eggehornin otsalla on säe hänen läpimurtoteoksestaan Ska vi dela (Pannaanko tasan). Jos etsii teoille perusteita yhteiskunnan muutoksesta tai taloustilanteesta, antaa väärän viestin. Jongleerausta, runoutta ja Lintuniemi suolla RAAMATULLISTA KUUSANMÄKI Ajassa LAINASANAT 30 VUOTTA SITTEN L Askelen 32-vuotisen historian suosikkikanteni ilmestyi lokakuussa 1986. kysyi osastopäällikkö Pertti Walliander pastori Samuli Alaspäältä. Minne pakolaiset menevät leireiltä. Anja Porio tulkitsi naisten tunteita ja klovnipappi Janne Hassinen jongleerasi. Poliittiselle väkivallalle ei ole hyväksyttäviä syitä eikä uusnatsismille tilaa. kysyttiin lehden välissä olleessa kampanjamainoksessa. Kirkkojen maailmanneuvoston pääsihteeri Emilio Castro puhui yhteisestä evankeliumista hajaantuneessa kirkossa ja Kristuksen hallitsemasta todellisuudesta omassa elämässään. Toukka tiskaa. Pääsimme myös 10-vuotisjuhliaan valmistaneen Ella Rytkösen vieraiksi. Niinpä heitä pitää yrittää ymmärtää. ”Näin vähästä sain lupauksen loppukilpailua varten”, Lintuniemi totesi kuolemasta puhuessaan. Tajusin, että pitää tutustua vanhempiinsa ja heidän historiaansa, pitää kysellä, millä logiikalla he ovat kasvattaneet minut. Kelpaako maallikko kirkolle. Modernin uskonnollisen lyriikan taitaja kertoi Jumalan kohtaamisesta, josta hätkähdyttävät tekstit kumpuavat. Professori David Nieman kirjoitti liikunnan laaja-alaisesta hyödystä. Risto Rasa Laulu ennen muuttomatkaa, Runot 1971–1980 (Otava 1982) 6 • askel 10/2016. Hän moitiskeli vähän kaikkea, kertoi syövästään ja pohti Jeesuksen sanoja ristin ryövärille: Illalla tavataan. Jos siihen painaa korvansa kiinni ja kuuntelee tarkasti, voi veden ja tuulen ääniltä erottaa astioiden helinää. Päivi Puhakka ”Minä olen tie, totuus ja elämä.” (Johannes 14:6) L ”Järjestäytyneiden uusnatsien demokratiaa ja ihmisten yhdenvertaisuutta halveksuvan toiminnan tuomitsemista ei tarvitse pehmentää sivuhuomautuksilla. Heidän vanhempansa olivat omanlaisiaan, sota-aikana oli kaikenlaista kurjuutta.” Näyttelijä Vesa Vierikko (Eeva 9/2016) KUUKAUDEN RUNO Omenan kuoressa on reikä
Kirjaan on koottu kirjoit tajien yhdessä asiakkaiden ja kurssilaisten kanssa hyödyllisiksi kokemia ajatusmalleja ja lähestymistapoja. Jukka Kemppinen on syntynyt ja kasvanut Kauhavalla ja kauhavaksi kirjoitti myös Vaasan Jaakko. Sitten kirjailija, professori Kemppinen ja hänen puolisonsa, ohjaaja Päivi Hartzell kokosivat tarinat julkaisten ne kirjoina ja CD-muotoon tallennettuna äänikirjana sanastoineen. Sen harjoitusten ja tehtävien avulla voi saada apua riittävän aikaisessa vaiheessa, ennen kuin ongelmat pitkittyvät ja vaikeutuvat. Googlaamalla ”Vaasaan Jaakkoo” voi löytää verkkokaupan, mistä semmoisen voi hankkia itselleen. Tunnetaidoilla elämänlaatua ja terveyttä Irti sosiaalisesta jännittämisestä Jan-Henry Stenberg ym. Pohjanmaan palvelutaloihin jaetaan kirjapakettia ilmaiseksi, sillä oman murteen kuuleminen virkistää ja voimaannuttaa varsinkin vanhoilla päivillä. Hartzellin mummu oli pohjalainen, joten kieli on tuttua. Itsehoito-oppaan avulla voi voittaa sosiaalisiin tilanteisiin liittyvän pelon ja ahdistuksen. Voimaa Hyvän elämän polku Krisse Lipponen, Anneli Litovaara, Antero Katajainen Kirja on kirjoitettu vuosikymmenien työnohjaustyön, hyvinvointikurs sien ja psykoterapiatyön kokemuksen ja alan tieteellisen tutkimuksen pohjalta. Opas pohjautuu HUS Mielenterveystalon kehittämään nettiterapiaan. Kemppinen lukee kirjailija-päätoimittaja Jaakko Oskari Ikolan (1887–1951) Aleksis Kiven ja Volter Kilven kaltaiseksi modernistiksi, jolle kieli oli raaka-ainetta eikä sääntöjärjestelmä. Tunne tunteesi Katja Myllyviita Kirja auttaa lukijaa tunnistamaan tunteisiin liittyviä vaikeuksia, kohtaamaan hankaliksi koettuja tunteita ja hyödyntämään tunteiden tarkoituksenmukaisuutta omassa elämässä, ihmissuhteissa ja itselle tärkeiden asioiden edistämisessä. Nykyisin pohjalaisuutta voi tuoda esiin jopa selvin päin. Pirjo Wesaniemi Jukka Kemppinen iloitsee, ettei kauhavan murre ole kadonnut mihinkään. Tarinat ovat arkipäiväisistä aineksista rakennettuja ja niissä on inhimillinen näkökulma. Kirjan harjoitukset auttavat sinua rauhoittumaan ja säätelemään tunteitasi. K U V A : JU K K A G R A N D S T R Ö M KUUKAUDEN KIRJA Vaasan Jaakkoo on aarre Askelen kolumnisti Jukka Kemppinen luki vaimolleen iltasaduiksi Vaasan Jaakoon pohjalaisia murrepakinoita, ja molemmat ihastuivat ikihyviksi. Verkkokauppa www.duodecim.fi. Hän on varma, että puhutun kuuleminen on helpompi tapa ymmärtää murretta kuin sen lukeminen
Kiitollinen hän on myös aviomiehestään Tuomosta ja ystävästään Siskosta. Lapin laululintu Tarja Ylitalo on kiitollinen Jumalalle, vaikka joskus onkin vihainen ja katkera hänelle annettujen sairauksien ja onnettomuuksien takia. Teksti: Aila Seppälä Kuvat: Timo Lindholm Pellon sitkeä tyttö Tarja Ylitalo ”Lapsen usko on elämäni perusta” 8 • askel 10/2016
– Olen saanut olla vihainenkin Taivaan Isälle. askel 10/2016 • 9. Mutta tiedän, että Hän ei minua hylkää. Hän on luonani jo ennen kuin ehdin alkaa rukoilla
Jos ikkunat avaisi, kuulisi Tornionjoen vuolaan solinan. Pyydän suojaa jopa vihamiehilleni – etenkin heille! Lapsuuden kauneimpia muistojani on se, kun äiti joka ilta lausui meidän kolmen lapsen kanssa Levolle lasken Luojani. Kerrasta poikki vuonna 1980 oli hänen läpimurtohittinsä. Tarja kertoo, että vaikka hänen isoisänsä oli saarnaaja, tuli isästä tulipalokommunisti. L aulaja Tarja Ylitalo halaa lämpimästi komean omakotitalonsa porstuassa Pellossa. Alhaalla on tilavan keittiön ja arkioleskelutilojen lisäksi pieni uima-allas koivuhaloista lämmitettävän saunan yhteydessä. Kun sairastuttuani keikkaa ei ollut tarpeeksi, Eero opiskeli maisteriksi. Ensimmäiset levytyksensä hän teki jo vuonna 1969. Pellon ilopilleri valloitti maan haitaristi-miehensä Tuomo Ylitalon ja bändinsä Intron kanssa. – Aamulla ystäväni Siskon kanssa rukoilimme teille turvallista matkaa. 10 • askel 10/2016. Hänellä on mies ja aikuinen perheellinen poika Porissa, jossa hän viettää joulunsa ja käy muutenkin usein. Eläkkeellä olevan taksinkuljettajan oikealta tuntuva koti on kuitenkin ollut jo 15 vuoden ajan pienen järven rannalla muutaman minuutin ajomatkan päässä Ylitaloilta. – Isä sanoi aina, että tyhjä ei paukaha. Eero oli Intron rumpali. Talon toisessa kerroksessa on parvekkeet niin joelle kuin Pellon läpi menevälle tielle. Mutta kun hän pyhäaamuisin meni töihin omistamaansa Iskemälaulajan arvo kansallisesti merkittävänä henkilönä tunnustettiin tänä vuonna virallisestikin: hänelle myönnettiin valtion ylimääräinen taiteilijaeläke. KUKA Tarja Ylitalo L Syntynyt: Lieksassa 5.3.1951 L Koti: Pellossa Tornionjoen törmällä L Ammatti: Iskelmälaulaja L Perhe: Puoliso muusikko ja jokapaikan taituri Tuomo Ylitalo L Harrastukset: Kullanhuuhdonta, pilkkiminen, luonnossa liikkuminen, taidekäsityöt L Motto: Reilut pärjää aina autokorjaamoon, hän lauloi hengellisiä lauluja. En tiedä, mitä hän tarkoitti. – Ero ei ole käynyt koskaan mielessä – tappaminen kyllä harva se päivä, Tarja ja Tuomo Ylitalo pilailevat jo 46 vuotta jatkuneen avioliittonsa kustannuksella Ritavalkean mökkikylän rakennustyömaalla. Rukoilen, kun siltä tuntuu, ja yritän lähestyä Jumalaa kiitoksen kautta. Luottoystävä Kun tulokahvit on juotu, Sisko Eloranta auttaa tähteä valitsemaan kuvausvaatteita. – Itse en olisi hoksannut edes hakea, mutta Tuomon Eero-veli tämmöisiä asioita ymmärtävänä patisti. Hän on nykyään Kyyjärven kunnanjohtaja, Tarja kertoo. Taiteilijaeläke Tarja sen sijaan on laulanut aina. Ehkä hän ei ollutkaan kokonaan ateisti! Muina aamuina hän ei laulanut. Sisko tuli Ylitalojen elämään viisi vuotta sitten
Talvella 1998 sattui vielä pahempi tälli, joka vei hänet sairauseläkkeelle vuosituhannen alussa. Laite tuntuu vatsan oikealla puolen selvemmin kuin ihmisten sydämentahdistimet. Mutta minulle on annettu tämä vaiva, ja tämän kanssa on elettävä loppuelämä. Kävin myös kipukoulussa. – Tietysti olen joskus katkera. Ystävyys syntyi pikkuhiljaa ja on nyt niin vahva, etteivät he tulisi toimeen ilman toisiaan. Rajua särkyä ei ole saatu pois. H – Sisko keksi, että aloe vera suoraan kasvista auttaa myös nokkosihottumaan, joka pukkasi riesakseni loppukesästä. Tarja ja Tuomo olivat innostuneet tekemään jääveistoksia ja kilpailivat Alaskaa myöten. Minulla ei ole lasta Lapin laululintu huokaa epätoivon hetkinä sanoneensa Tuomolle, että tämä jättäisi hänet, jos hän ei vaimona enää riitä. – Minun piti esiintyä Lumikuningattarena jäästä tehdyllä lavalla Pellossa, kun porras petti harjoituksissa. Naimisissa ollaan traktorin kanssa, josta halutaan eroon, kun se menee rikki. – Tuomo voi rauhassa lähteä soittokeikoilleen ja auttamaan kavereitaan rakennustyömaille, kun hän tietää, että vaimon seurana on luottoystävä, Tarja sanoo. Lentokentän henkilökunta ajoi laulajan sairaalaan nopeammin kuin ambulanssi olisi ehtinyt. Tarja kertoo, miten viheliäistä on joskus kovassa vauhdissa lyödä mahansa vaikka pöydän kulmaan. – Rukoilin Jumalalta, että Hän antaisi minulle ystävän, jonka kanssa voisin myös marjastaa ja kalastaa, Sisko kertoo. Vaiva on annettu Ylitalojen elämä mullistui vuonna 1989 lentokoneen laskeutuessa Oulun kentälle. Siten naiset tapasivat ensimmäisen kerran. Kipu on sietämätön, vaikka otan lääkkeet kolmesti päivässä täsmälleen oikeaan aikaan. Näin vanhemmiten muisti heittää muutenkin, Tarja naurahtaa. Sisko on minun kädet ja jalat. On mukavampaa, kun hyväksyy tosiasiat ja säilyttää positiivisen mielenlaadun. Tuomolla on niin ihana mielikuvitus, että eipä meillä aviollisia ongelmia ole. – Vaikka minulle jäi hirveä päänsärky ja pitkään kuulin kaiken kahtena, selvisin vähällä. askel 10/2016 • 11. Vatsaani on asennettu kännykkää isompi ”kipupumppu”, josta annostelen lääkettä pahimpina hetkinä. Tarja sai aivoverenvuodon. Mutta niistä asioista en halua enempää julkisuudessa puhua, Tarja nauraa tyytyväisen naisen naurua. Selkäranka vaurioitui, ja minut leikattiin Oulussa. – Tuomo halaa, että mehän ollaan avioliitossa eikä naimisissa. On päiviä, joina eläväinen nainen ei pääse sängystä ylös. – Jalat eivät yksinkertaisesti kanna. Tarja naurahtaa, että koska Tuomo hoitaa Tornionlaakson Musiikkiklubin nosturiautoa, Sisko pyysi miestä auttamaan ladon siirtämisessä
Olen hyvä ihan tämmöisenä kuin olen! Luja luottamus Ystävätär Sisko huomauttaa, että nythän Tarjalla on lapsi hänessä – ja hänellä Tarjassa. Yhtä asiaa hän on kovasti surrut elämänsä aikana. Kun ura oli nousussa ja olin huipulla, lasta ei osannut kaivata. – Olen naisena tuntenut huonoutta siitä, että en ole saanut kokea äitiyttä, kaikkea sitä, mistä äidin, siskojen ja ystävien kanssa tyttösenä puhuttiin. Ystävyytemme on myös asumista pakettiauton takaosassa erämaajärven rannalla, marjastamista kulloistenkin voimien mukaan, kalastamista ja pakastamista. Sisko miettii, mitä muuta ihminen voisi olla kuin kiitollinen Jumalalle, joka hädän hetkellä ei jätä oman onnensa nojaan vaan antaa lähimmäisen tueksi. H 12 • askel 10/2016. Kun neljäkymppiä alkoi häämöttää, hoksattiin, että ollaan lapsettomia, vaikka emme olleet käyttäneet ehkäisyä. – Matkanjärjestäjä Eero Nokelan kanssa olemme reissanneet Panamaa, Jamaikaa ja Gambiaa myöten. Vasta nyt, 65-vuotiaana, hän pystyy omalla tarinallaan lohduttamaan kohtalotovereita. Sisko kertoo kysyneensä leikkauksen jälkeen nöyrästi Tarjalta, hoitaisiko tämä nyt häntä. Tulos oli, että kumpikaan meistä ei pysty saamaan lasta. Eeron lähes satapäinen turistiryhmä ja Finnmatkat haluaa meidät nyt Sri Lankaan viihdyttäjiksi. Tarja kertoo asian olleen Tuomolle jokseenkin yhdentekevä. Ennen kaikkea se on lujaa luottamusta, Tarja toteaa. – Minulla ei ole lasta. En pelkää kuolemaa Kun Tarja ja Tuomo taas tammikuussa lentävät työmatkalle kaukomaahan, lähtee Sisko luonnollisesti mukaan. Tutkimusten yhteydessä syöpä löydettiin myös aivoista, mistä sitä ei voida poistaa. Tuomokin suostui tutkimuksiin. Eihän semmoista osaa pitää edes työnä! – Käyn laulutunneilla ja kuoron harjoituksissa kolmesti viikossa. Toissa kesänä Tarja havaitsi ystävänsä kaulassa patin, joka osoittautui sylkirauhassyöväksi. – Sisko asui pari kuukautta vierashuoneessamme. Yhdeksänlapsisen perheen toiseksi vanhimpana hän omien sanojensa mukaan oli saanut paimentaa pienempiään ihan tarpeeksi. Siskolta leikattiin kohtusyöpä yli kymmenen vuotta sitten. Mutta Tuomo on aivopessyt minut niistäkin surullisista ajatuksista pois. Jos omat aamuni olivat niin hankalia, etten jaksanut auttaa, Tuomo auttoi
S imone Weil (1909–43), ranskanjuutalainen eksistenssifilosofi, oli perehtynyt sekä antiikin että oman aikansa filosofiaan mutta uskoi silti, että elämänviisaus opitaan osallistumalla ihmisten arkeen eikä kirjoja lukemalla. Sanon vain, että ihminen kasvaa ymmärryksen kautta, enkä minä vielä ole ymmärtänyt asiaa noin. Häntä pidetään yhtenä astrolabin kehittäjistä. Mutta ihmisillä on Hänestä kovin monenlaisia käsityksiä. Tarjalle Jumala tarkoittaa rakkautta. Paitsi filosofi hän oli myös etevä matemaatikko ja astronomi. Jotkut moittivat Tarjaa siitä, että hän laulaa niin kirkoissa kuin tansseissa. L KOLUMNI Torsti Lehtinen • kirjailija, filosofi Kolme vahvaa naista askel 10/2016 • 13. B rittiläinen moraalifilosofi Mary Wollstonecraft (1759–1797) tunnetaan modernin feminismin edelläkävijänä. Hän raatoi kaivoksissa ja tehtaissa työläisten rinnalla. Hän piti porvarillista avioliittoa laillistettuna prostituutiona, johon naiset ajautuivat, koska se oli heidän ainoa mahdollisuutensa turvata toimeentulonsa. Ehkä tieto siitä, että hän oli syntymällään aiheuttanut äitinsä kuoleman, inspiroi Mary Shelleyn luomaan romaaniinsa hirviöksi villiintyvän hahmon, joka on kyhätty kuolleiden ruumiiden osista. Siitä kehkeytyy maailmansielu, johon sisältyvät kaikki yksittäiset sielut. Antiikin naisfilosofeista lahjakkain lienee Hypatia, joka eli Aleksandriassa 400-luvulla. Ennen mekaanisten kellojen yleistymistä astrolabia käytettiin myös ajanmäärittelyyn aina 1700-luvulle asti. Että miten yhdellä suulla voi laulaa kahdenlaisia lauluja. ”Tieto on tie, jota kulkiessa maailma avautuu ymmärrykselle yhä kirkkaammin jumalallisena viestinä.” Simone Weil eli niin kuin opetti. Lopuksi syntyy aineellinen maailma, johon ihmiskehokin kuuluu. ”Aviomiesten jumalalliset oikeudet, samoin kuin kuninkaiden jumalalliset oikeudet, täytyy voida seurauksia pelkäämättä kyseenalaistaa.” Mary Wollstonecraft kuoli lapsivuoteeseen synnytettyään tyttärensä Maryn, joka sittemmin kirjoitti kuulun Frankenstein-romaanin. Hypatian opetusta tultiin kuulemaan pitkienkin matkojen takaa. Esittelen tässä kolme sellaista, jotka jättivät ennenaikaisesta kuolemastaan huolimatta pysyvän jäljen aatehistoriaan. Yritän olla varovainen omien totuuksieni kanssa. – En ala väitellä. Helvettihän on täällä maan päällä! Vaikka olen erehtyväinen ihminen, Jeesuksen sovitustyö on minun pelastukseni. – Jumala haluaa ihmisille hyvää. Ruumiin vankeuteen kahlittu sielu unohtaa jumalallisen alkuperänsä, mutta hyveiden, filosofian harjoittamisen ja ekstaasin avulla se voi yhtyä uudelleen jumaluuteen. – En pelkää kuolemaa. Sitä me taulapäät emme tajua! Tarja kertoo luottavansa Kristuksen armoon ja anteeksiantoon. Tämän laitteen ja tähtitieteellisten havaintojen avulla mitattiin, millä leveysja pituusasteella tietty paikka sijaitsee. Raamatun lukemiskurssejakin käyneenä Tarja uskoo, että on vain yksi Jumala. Nälkää näkevien kärsimyksistä järkyttyneenä hän paastosi itsensä hengiltä. Hänen kirkkopoliittiset kannanottonsa herättivät kristittyjen fundamentalistien raivon, ja nämä surmasivat hänet raahaamalla häntä alastomana pitkin katuja ja nylkemällä hänet tiilen tai ruukun siruin. Hypatian uusplatonistinen maailmankatsomus yhdisti antiikin suurten ajattelijoiden Platonin ja Aristoteleen filosofiaan stoalaisia, itämaisia ja kristillisiä aineksia: Alkuykseydestä säteilee jumalallinen järki. L M iesfilosofeista opitaan yhtä ja toista jo peruskoulussa, mutta monen merkittävänkin naisfilosofin elämäntyö tunnetaan huonosti
V uosia sitten, kun astuin Askelen palvelukseen, minut taidettiin värvätä lehden sukupuolineutralisoinnin takia miesasiamieheksi. Keittiöpsykoanalyytikkona luulen, että tässä meidät kohtaa jopa homoeroottinen haaste. Syyttä ei hyvä naispappiystäväni väittänyt, että kirkko on vahvojen naisten yhteisö, mitä heikot miehet hallitsevat. Lisäksi hän kertoo, kuinka rukous on parasta dopingia. Kokonaisuuden kannalta naispappeudesta vämmääminen on vain yksi osa sitä keskustelua, jonka kirkon tulee käydä tasa-arvosta. Menee vähän lällärihallinnon puolelle. Paistetaan makkaraa ja ojennellaan paikallisen fysioterapeutin pitämissä sulkeisissa. Sen pitää yleensä eläkkeellä oleva everstiluutnantti tai sitä korkeampiarvoinen sotilas. Miten mies voi antautua miehelle. Tällainen kirkko ei kovin helposti ymmärrä hoivapalvelujen tärkeyttä, vaikka päiväkerhotyö ja diakonia edustavat niitä palveluja – hautaustoimen ohella –, joita arvostetaan sielläkin, missä kirkkopolku pääsee ruohottumaan. Syntisiä fariseuksia naistenhuoneessa. Jeesus tuskin tuntisi itseään siitä käsiään levittelevästä viikingistä, jonka kuvan Thorvaldsen pääsi kipsaamaan tajuntaamme. Seurakuntien nettisivut pursuvat naisten meikkausja muita hyvänolon iltoja, ihanien naisten hiljaisuuden retriittejä tai marttojen kanssa tehtäviä teatteriretkiä. Kirkon menetettyä yhteiskunnallista vaikutusvaltaansa ja kirkkolaivan alkaessa vuotaa se ei tarjoa miehille perinteisiä vallankäytön kanavia. Muutamasta pätevästä syystä joudun nyt pohtimaan kysymystä ”Voiko mies antautua Jumalalle?”. Odotamme siltä lohdutuslettuja ja iltasatuja, turvallisuutta nyt kuitenkin. Kirkko on vahvojen naisten yhteisö Mutta samaan aikaan toisaalla: Kirkossa kävijöistä 70 prosenttia on naisia. Emme pystyneet rakastamaan sellaista Jumalaa, mutta pelkäsimme, ettemme menestyisi maanpäällä, jos liittyisimme hänen seuraansa. Hänellä oli varaa sanoa sankarin tavoin: ”Se on täytetty.” Hän uskalsi myös kysyä monen muun pojan tavoin, miksi Jumala hylkäsi hänet, ja turvautui meidän tavoin pienen pojan iltarukoukseen: ”Sinun käsiisi minä annan henkeni.” Näin mies antautuu Jumalalle, ja sitten Jumala suo hänelle sen, mitä hän kaikkein eniten kaipaa: Isän hymyn. Lettujen sijaan kymmeniä käskyjä Tiedostamaton kuvamme miesjumalasta synnyttää tiedostamattomia ongelmia oman miehuutemme kanssa. Kun ymmärsin, että hän rotunäöltään muistuttaisi pikemminkin Ben Zyskowicziä tai Groucho Marxia, hänestä tuli minulle ihminen ja Jumala. Kai Sadinmaa väittääkin, että keskivertomies tuntee olonsa kirkossa yhtä luontevaksi kuin piispa homobaarin tanssilattialla. Emmehän me voi taputtaa häntä selkään, mikä lienee intiimein seurakunnallinen miesele. Olen antanut itseni ymmärtää, että ainakin kahteen asiaan pitäisi saada kunnostusta. Kolmantena entinen huippu-urheilija kertoo siitä, kuinka tulokset paranivat heti hänen otettuaan Jeesuksen valmentajaksi. Päällimmäinen vastaus, yleensähän ne ovat vääriä, kuuluu, että kyllä voi. Mennään miestenpäiville, joissa kuullaan esitelmät: ”Suomalainen mies sodan ja rauhan töissä”. Poistutaan paikalta ansaitsemattomasta armosta kiitollisena, mutta huonoja elintapoja häveten. Toisena esitelmöitsijänä pankinjohtaja puhuu aiheesta ”Panostus perheeseen on panostus tulevaisuuteen”. Miesmallina Jeesus muistuttaa Zyskowicziä Syvemmällä tasolla pitänee puhua kirkon äidinkieltä, teologiaa, ja miettiä sekä jumalakuvaa että Jeesusta miesmallina. Kuronen • lappeenrantalainen rovasti 14 • askel 10/2016. Mies kaipaa Isän hymyä Nykyinen muuttuva mieskuva tulee lähelle sitä Jeesusta, missä yhdistyvät pehmeys ja kovuus. Esteen muodostaa Isä-Jumala, joka vaatii meiltä mahdottomia kaikkine kymmenine käskyineen. Kevyessä yläpilvessä istuva valkopartainen viriili eläkepappa kertoo jotain olennaista meidän käsityksistämme Jumalasta. P KURONEN Syntinen fariseus naistenhuoneessa K U V IT U S : A N T T I V A LT A Matti J. Muuttuneet sukupuoliroolit vaikuttavat paljon vihkimisvääntöä syvemmälle kirkon yhteiskunnallista asemaa ajatellessa. Aika vähän me mietimme uskomme alkukuvia, yhteistä alitajuntaamme ja sen syötteitä asenteisiimme. Eikä kovin kaukana siitä ole sekään, että meitä vaivaa oidipaalinen rakkaus Äiti-kirkkoon. Ehkä emme ristiinnaulinneetkaan Jeesusta, vaan sellaisen Jumalan, joka vallattomalla vallankäytöllään sotki meidän lakiin sidotun turvallisuuden tunteemme. Tuskin sinne on järjestetty lastenhoitohuonettakaan
ESKOLA on vanha ja uskoo Antti Eskola (82) on kirjoittanut suorapuheisen kirjan vanhuudesta. Suomalaisen sosiologian uranuurtaja pohtii teoksessa myös hänelle läheisiksi tulleita uskonkysymyksiä. H Teksti: Vesa Keinonen Kuvat: Rami Marjamäki 16 • askel 10/2016
askel 10/2016 • 17
Varmaan moni ohikulkija ajattelee, että ei tuollakaan vanhuksella sitten muuta elämää ole. Hänestä Suomen vanhustenhoito alkaa olla kerrassaan kelvottomassa jamassa. 18 • askel 10/2016. Väärä on väärää Valppaana keskustelijana tunnettu Antti Eskola ei malta uusimmassa kirjassakaan olla ottamatta kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. T apaan Antti Eskolan hänen kodissaan Tampereen Tammelantorin liepeillä. Entä kuka viime kädessä määrittelee ”onnellisen vanhuuden”. – Yhdessä luvussa taas ryhdyn vanhoille miehille eräänlaiseksi seksuaalineuvojaksi. – En halunnut kirjoittaa opaskirjaa, vaan tuon esille omia ajatuksiani vanhuudesta. Eskola menee rohkeasti myös sellaisille elämänalueille, joita seniorikirjoissa ei ole ollut tapana käsitellä. Seksineuvoja ja hautajaisohjeet Tiedemiehenä Eskola alkoi tehdä järjestelmällisesti havaintoja ja kirjoittaa muistiinpanoja. Pitääkö ikääntyneen ihmisen käyttäytyä jonkun normiston mukaisesti. Uudessa Vanhuus-kirjassaan Eskola käy reippaalla ja virkistävällä tavalla haastamaan monia vanhuuteen liitettyjä asioita. – Sen varjolla ei kuitenkaan saa lopettaa vanhainkoteja tai muita hoitopaikkoja. Niitä voi sitten käyttää vertailukohteena nykymaailman käsityksille siitä, mikä on oikein ja mikä väärin. – Seuraan näitä asioita tarkkaan lehdistä ja leikkaan juttuja talteen. – Vielä vanhanakin voi kiinnostua uusista asioista, mutta usein ne ovat aika erilaisia kuin nuorempana. – Aamupäivällä paikka on täynnä väkeä, mutta iltapuolellakin istuskelen mielelläni tyhjentyneillä toripöydillä. Pitäisi yksinkertaisesti puhua siitä, mikä on oikein ja mikä taas väärin. Hyvää tarkoittavat neuvot loistavat Vanhuus-kirjassa poissaolollaan. Minäkin haluan päästä sellaiseen, kun kotona asumisen ehdot eivät enää täyty. Kirjoitan hyvin avoimesti myös siitä, millaiset hautajaiset toivoisin itselleni pidettävän. Yhteiskuntatieteitä vuosikymmeniä tutkineelle miehelle se on luonteva harrastus. Pyhän Hengen tulisi aina olla läsnä kirkossa. Mutta eihän se niin ole. Hänen mukaansa vanhuus tuo tullessaan sairauksien ja kipujen kaltaisia negatiivisia asioita, mutta ikääntymiseen kuuluu paljon muutakin, ehdottomasti myös hyvää. Minusta tässä tehdään aivan selkeästi väärin. – Meillä on alettu tinkiä vanhusten ihmisarvosta, jotta saataisiin aikaan säästöjä. Kun erilaisia vanhusten laiminlyöntejä seuraa, niin vihaiseksihan siinä tulee! Eskola sanoo ja kaipaa epäkohtien voivottelun sijaan arvokeskustelua. Nyt esillä on korostetusti selviytyminen kotona mahdollisimman pitkään. Itse en esimerkiksi enää seuraa maailman tapahtumia niin paljon kuin ennen. Eskola ihmettelee päättäjien joustavuutta muuttaa kantojaan vanhustenhoidon suhteen. Virkeällä emeritusprofessorilla on tapana kävellä pari kertaa päivässä torille elämän moninaisuutta ihmettelemään. Hän muun muassa mainitsee punaviinin edelleen kelpaavan hänelle mainiosti. Lopulta niiden pohjalta syntyi kirja
Jyrkkä ei vanhusjumpalle Vanhuus-kirjassa käydään peittelemättömästi mutta lempeästi läpi useita ikääntymiseen kuuluvia ilmiöitä. askel 10/2016 • 19. Aina pitäisi avata se, mitä joku päätös tarkoittaa käytännössä esimerkiksi vanhusten elämässä. – En minä ainakaan sellaista kaipaa. Kun ihminen ei enää jaksanut tehdä raskaampia töitä, niin hän kuin itsestään siirtyi kevyempiin puuhiin. – Olen utelias tietämään, kuinka usein suomalaisella vanhuksella on uskonkysymysten kanssa vielä joku lasku maksamatta, Eskola sanoo ja toteaa, ettei tällaisen jännitteen kanssa kannata mennä hautaan, mikäli se suinkin on pohdiskeluin ja keskusteluin purettavissa. Hän on kirjoittanut aiheesta neljä kirjaakin. Pohdiskeluidensa jälkeen emeritusprofessori on tullut siihen ytimekkääseen tulokseen, että on olemassa muutakin kuin tämä näkyvä maailma. H Erityisen ankarasti Antti Eskola suomii sosiaalipuolelle pesiytynyttä bisnesja konsulttikieltä. Pyhän Hengen kosketus tuntuu Nuorempana Antti Eskola saavutti kuuluisuutta ärhäkkänä sosiologina, joka ankarasti suomi myös luterilaista kirkkoamme. Kysy vaikka papilta Eläkkeellä ollessaan Antti Eskola on käsitellyt perusteellisesti myös uskon ja uskontojen merkitystä. – Sinne tulee hyvin erilaisia ihmisiä puhumaan tavallisia asioita. – Emme voi tietää siitä mitään, mutta voimme uskoa, että sellainen on. – Arvosteluni oli luonteeltaan kirkkokritiikkiä, eikä uskontoon kohdistuvaa. Myös kirkko kuului asioihin, jotka tuli demokratisoida. – Apua voi saada vaikka joltakin viisaalta papilta; kyllä heitäkin vielä löytyy. Antti Eskola itse käy hengellisiä kysymyksiä läpi useallakin eri foorumilla. Myös uudessa teoksessa hengellisten asioiden pohdinta kulkee mukana osana ikääntymistä. – Lapsuuteni maailmassa ikääntyneiden väsyminen jotenkin sallittiin. Meidän vasemmistolaisten mielissähän oli tuolloin niin sanottu demokratian pitkä marssi halki instituutioiden. – Tuollainen puhe ei viesti mitään konkreettista. Antti Eskola odottaa Pyhän Hengen kosketusta, varjel usta ja siunausta. Niitä ovat muun muassa liikkumisen hankaloituminen, muistihäiriöt sekä väsymys. Tampereen seurakuntien Etsijät ja epäilijät -ryhmässä hän taas on käynyt useita vuosia. Ajatukset lainehtivat vapaasti. – Kun kuljen kadulla keppiäni heilutellen, kuvittelen, että minut tunteva ajattelee: ”Eskolahan vanhenee ihan tyylikkäästi.” Eskola ihmettelee yleistynyttä käsitystä, että vanhusta pitää automaattisesti jotenkin aktivoida. Yksi niistä on akateeminen hengellinen piiri. Ei minua saa mihinkään vanhusjumppaan heiluttelemaan jalkojani! Toki jollekin toiselle sellainen voi sopia, hän myöntää. ”Palvelutuotteen” ja ”tehostetun palveluasumisen” kaltaiset käsitteet eivät häntä innosta. Liikuntaa aina harrastanut Antti Eskola pohdiskelee humoristisesti, miten kävelykeppi sopisi hänen tyyliinsä, mutta kävelysauvat missään nimessä eivät. Viimeisin Vaikka en niin kun kuin kirkko opettaa (Kirjapaja) ilmestyi vuonna 2013. Nyt hän näkee kirkon aika tavalla erilaisessa valossa. Ikääntymiseen kuuluu usein myös väsymys
Ja ilman siunausta ei mikään toimeni menesty. – Kaikkinainen ylistys ja todistaminen ovat jääneet vieraiksi. Meillä Tampereellakin pidetään säännöllisesti Sateenkaarimessuja. Suvaitsevaisuudellakin rajansa Elämänsä aikana Eskola on saanut huomata maamme asenneilmapiirin selkeän liberalisoitumisen. – Jos Jumalasta mitään uskallan sanoa, niin hän kyllä tietää rukoukseni muutenkin. Eskola arvelee tuntevansa Pyhän Hengen kosketuksen aina kun yhtyy Paavalin sanoihin, että Jumala ei ole kaukana yhdestäkään meistä. Niissä voidaan toki järjestää Juice-kirkkoja ja vastaavia kevyempiä tilaisuuksia, mutta Pyhän Hengen tulisi aina olla läsnä. ”Hänessä me elämme, liikumme ja olemme.” – Tältä pyhältä – mutta arkielämässäni sosiaalipsykologisena voimana liikkuvalta – hengeltä odotan siunausta ja varjelusta. – Minusta tuntui aivan siltä, että olisin tullut kotiin! Körtit tuntuivat joukolta, johon voisi kuuluakin. Hänestä kirkkoon ei pidä puoliväkisin tuoda viihdettä, vaikka sillä saataisiin penkit kansaa pullolleen. Minun uskoni on rauhallisempaa ja yksinkertaisempaa. Jälkimmäistä tarvitaan elämässä. – Kirkko on minulle pyhä paikka. Se ei ole enää totutun pönäkkä ja patavanhoillinen. Antti Eskolaa ovat ilahduttaneet myös uusiin hengellisiin yhteisöihin tutustumiset. – Isäni saattoi joskus ääneen heittää papille tiukkoja välikommenttejakin, Eskola muistelee ja arvelee vanhempiensa olleen uskonnollisia, vaan ei uskovaisia. Jumala oli kodissa läsnä Antti Eskola oppi jo lapsuudessaan Urjalassa siihen, että kirkossakäynnin tiheys tai ulkoisten rituaalien noudattaminen eivät mittaa uskon syvyyttä. Häntä miellyttää erityisesti Tuomasmessun vapaa ilmapiiri. Se ei näkynyt muuten juurikaan, paitsi toteamuksena siitä, että hän uskoi Jumalan olevan aina hänen lähellään. L Jumalanpalveluksia ja hartauksia oli Eskolan kotona tapana kuunnella keskittyneesti radiosta. Kerran Savossa liikkuessaan hän uteliaisuuttaan poikkesi sillä suunnalla pidetyille Herättäjäjuhlille. – Ei pienviljelijäkodistamme tarvinnut lähteä kirkonkylään Jumalaa tapaamaan. Jossakin kohtaa Antti Eskolan uskonnollinen suvaitsevaisuus kuitenkin loppuu. Tämä näkyy kirkossakin. Rukoukset kyllä kuullaan Eskola käy nykyään aina silloin tällöin jumalapalveluksessa. Hän on vähän ymmällään esimerkiksi siitä, mitä vaikutuksia rukousten kirjoittamisella paperilapulle voisi olla. Eskola on mielissään myös monenlaisista papeista, joita on oppinut tuntemaan. Eskola kuitenkin oudoksuu eräitä jumalanpalveluksiin tulleita tapoja. Kyllä hän oli arjessamme läsnä ilman sen suurempaa numeroa. Hän on pienellä paikkakunnalla hyvin pidetty. – Kesämökkini on Vesilahdella ja paikallinen kirkkoherra Harri Henttinen meikkeineen on melkoinen persoonallisuus. 20 • askel 10/2016. – On hienoa, että seurakunnat ovat ottaneet seksuaaliset vähemmistöt omakseen. Myös joillakin hänen sisaruksistaan oli vetoa hengellisiin asioihin. Kun Antti Eskola täytti 80 vuotta, heräsi ajatus vanhuutta käsittelevän kirjan kirjoittamisesta. – Mietin, että enpä ole koskaan tämän ikäinen ollutkaan. Tapasin siellä myös yllättävän monta ystävää ja tuttavaa. Millainenhan tämä elämänvaihe oikein mahtaa olla. Sen kyllä tunnistaa. – Vanhemman sisareni suhtautumista uskoon olen erityisesti kunnioittanut. Mikään musiikki-ihminenkään en ole, mutta perinteisistä virsistä kyllä nautin. H Ei pienviljelijäkodistamme tarvinnut lähteä kirkonkylään Jumalaa tapaamaan
Mutta Tico kaivaa itseään syvemmälle laukkuun. Ja jälleen kerran rauha iskeytyy sydämeeni ja masennus juoksee pois. Tunnen itseni sulaneeksi kuminauhaksi. Miten Tico pärjää. Juttelen sille rauhallisesti. Yhtenä aamuna huomasin, etten jaksa nousta. askel 10/2016 • 21 O n myöhäinen ilta, kun heittelen matkalaukkuuni vaatteita. Yhtä tärkeänä pidän lupaustani Heddalle. Kerron sille tähdistä ja kaukaisista planeetoista. Saan ajatuksen, lähden vuorelle nyt, koska päivällä on vieläkin kuumempi. Hedda olisi innoissaan. Luigi jää katsomaan perääni. Muutama valo loistaa himmeästi valkoisiksi rapattujen talojen ikkunoista. Kontrollin luovuttaminen on vaikeaa. Tällaisella hetkellä rukous yleensä auttaa ja ajatus selkiytyy. Yritän saada Ticoa pois, mutta vasta pitkän suostuttelun jälkeen se nousee laukusta, katsoo minua epäilevästi ja lähtee kanssani ulos. P Kolme koiraa KOIRAN ELÄMÄÄ Jälleen kerran rauha iskeytyy sydämeeni. V ihdoin olen lentokoneessa. Taskuni ovat tuikkuja pullollaan. Ennen se oli aina auki. Haen vielä hammastahnan kylpyhuoneesta. E spanjassa lämpömittari irvistää yli neljääkymmentä plus astetta. Pääni sepitys on jopa mukaansa tempaavaa, mutta ikävystyttävää ja pelottavaa, sitkeästi kiinni pitävää harhaa. Jonkun mielestä hulluutta, mutta joku minussa käskee toimia näin. Tai oikeammin kynttilöitä. Lähden ja sanon, että tapaamme kyllä. Otan Ticon lentolaukun ja kävelemme autoon. Leuasta selkänojaan. Silloin joku töytäisee jalkaani. Päätän levätä hetken. Koetan saada aikaan pienen rukouksen, mutta syntyy vain vokaalien ja konsonanttien sekava temmellyskenttä. Entä sen jälkeen. Jokaisessa videossa näyttäisi olevan ikävöivä koira. Aivan kuin se ymmärtäisi Heddan poistuneen tältä planeetalta. Jeesus sanoi sitä ikuiseksi elämäksi. Paikallisissa kirkoissa sytytellään kynttilöitä. Se tuijotteli sitä öisin tunti tunnin jälkeen ja kipitti sitten tyytyväisenä nukkumaan. Haluaa lähteä mukaan. Höpötän sanoja ilmaan ymmärtämättä itsekään niiden vuolasta virtaa. Ticoa en voinut ottaa mukaan helteen vuoksi. Lämpötila on laskenut 36 asteeseen, ja piristyn hieman. Lopuksi Tico pudottaa yhden palloistaan laukkuun ja jää istumaan sen viereen. Silloin teen päätöksen. K ello näyttää kahtatoista yöllä. Mutta kirkko on kiinni. Avaan sen ja näen Ticon kiertyneen pienelle kerälle ja työntäneen kuononsa vaatteiden sekaan. Palata takaisin. Kerron Luigille, mitä on tapahtunut. On sittenkin parempi olla elossa, vaikka vammaisena hengittelemässä, ennen kuin aikanaan kuolee pois. Se naamioitui. Kylä nukkuu. S euraavana aamuna ahdistus ja kaiken voittava masennus hiipii nurkasta. Suru ja ennakkoikävä viiltelevät sydäntäni. Hätistelen minuutteja katselemalla Ticosta videoita, joita sen hoitaja on lähettänyt pitkin viikkoa. Nykyään pelkään lentämistä. Luigi katsoo minua häntä heiluen ja hyppää syliini. Katson pientä puebloa, jossa vietin Heddan kanssa viimeiset kaksi kuukautta pois Suomesta. Mietin sekunnin, miksi matkalaukun kansi on kiinni. Asettelen kynttilöitä kirkkoa ympäröivän muurin rakosiin, ja kohta edessäni on huima tulimeri. Matkalla Suomeen. Matkani tarkoitus on tavata minut leikannut neurokirurgi ja kiittää henkilökohtaisesti. Välillä tuntuu, että autoparka hyytyy ennen kuin pääsen pieneen kylään vuoren huipulla. Teemu Rinne • nurmijärveläinen toimittaja. Toiselta puolelta hyökkää Tico, johon olen syvästi kiintynyt. Muutama tunti koneen lähtöön. L yön matkalaukun kiinni. Edessäni istuva suurehko mies kääntää istuimen suoraan taaksepäin heti nousun jälkeen, ja minulle jää tilaa viitisentoista senttiä. Saan idean. Sanoin vähän ennen sen poismenoa, että vien tuikun rakastamaamme pikku kirkkoon vuorille. Tico istuu ja katselee tähtiä. Yritän irrottautua tunteiden varjoista ja päässä kiitävistä ajatuksista. Olen siis kahden koiran puristuksessa, yltä päältä hiessä ja masennuksen murtamana. Nuolaisee kasvojani ja uikuttaa. Ikävä takoo päätäni kahdesta suunnasta. Ihminen on piilossa kielensä takana. Yritän selittää, että Espanjassa on liian kuuma. Palaan Espanjaan Tico mukanani. Lähde oli Heddan ihmetyksen aihe. Laahustan pueblon pihalle ja istuudun pienen suihkulähteen äärelle. Ajelen vuokra-autolla vuorelle johtavia kiemuraisia teitä. Luigi! Heddan suuri ihastus
22 • askel 10/2016. Gondarin kalliosta louhitut kirkot ovat tärkeitä pyhiinvaelluskohteita etiopialaiskristityille
Olen varma, että tämä johtuu pitkälti siitä, että ihmisille on tärkeää pyrkiä elämään hyvää elämää ja välttää pahaa, koska uskonto on heidän elämässään niin merkittävässä roolissa. – Kadulla saa kulkea rauhassa eikä tarvitse pelätä ryöstöjä. Vanhempiensa ja nuorimman siskonsa kanssa asuva Tewabe kuvailee perhettään ”keskivertokristityiksi”, joille paastosääntöjen noudattaminen on tärkeää. Teksti ja kuvat: Päivi Arvonen H askel 10/2016 • 23. Kahvin kotimaassa ja Afrikan köyhimmässä valtiossa Mekane Yesus -kirkko on jäsenmäärältään maailman suurin luterilainen kirkko. Kulta on hiukan pröystäilevää, mutta tärkeintä on, että en koskaan ota ristiä pois, Tewabe sanoo. Yleensä keskiviikko ja perjantai ovat ortodokseille paastopäiviä, jolloin ei syödä lihaa, aamiaista eikä aina lounastakaan. Paasto auttaa säästämään luonnollisella tavalla. Uskonto näkyy ja tuntuu arjessa etenkin lukuisten paastojen vuoksi. E tiopian pääkaupungissa Addis Abebassa asuvan Hawas Tewaben (25) kaulassa roikkuu kultaketju, jossa on risti. – Paastolla on uskontoakin suurempi merkitys. – Oikeastaan ristin pitäisi olla musta ja langasta nyöritetty, jollaisen jokainen saa kasteessa. USKO kantaa Etiopian kristittyjä Etiopialaisista noin 60 prosenttia on kristittyjä, heistä enemmistö ortodokseja. – Vuodessa on oikeastaan vain kaksi kuukautta pääsiäisen jälkeen, jolloin ei paastota ollenkaan. Tewabe näkee uskonnollisuuden olevan merkittävä syy myös siihen, ettei Afrikan ja koko maailman köyhimpiin maihin kuuluvassa Etiopiassa ole paljoa rikollisuutta. Luulen, että se on ainoa syy, miten näin köyhässä maassa on mahdollista pärjätä ja selvitä, koska ruuan hinta on noussut koko ajan. Silloin keskiviikkoisin ja perjantaisin voi syödä ihan mitä tahansa ja milloin tahansa, Tewabe sanoo
L Nykyisin kansasta noin 60 prosenttia on kristittyjä, joista enemmistö on ortodokseja. Välillä kadehdin heitä; heillä ei välttämättä ole paljon ruokaa, mutta en ole missään muualla nähnyt niin onnellisia, tasapainoisia ja elämäänsä tyytyväisiä ihmisiä, Hawas Tewabe sanoo. Kymmenen basalttikivikalliosta louhittua monoliitti-rakennusta on hyväksytty Unescon maailmanperintölistalle. Lalibelan kirkot on kaiverrettu kalliosta 1100-luvulla kuningas Lalibelan hallintokaudella. Kiveen hakattu maailmanperintö Pohjois-Etiopiassa kahden ja puolen kilometrin korkeudessa sijaitseva pieni, noin 20 000 asukkaan kaupunki Lalibela on Etiopian ortodoksikristityille pyhin paikka Aksumin jälkeen. – Ortodoksinen usko on koko elämäni perusta; en voi ajatella eläväni ilman uskoa ja kirkkoa, Hawas Tewabe sanoo. Etiopian yli 90 miljoonasta asukkaasta vain puolella on käytössään puhdasta vettä, neljäsosa elää köyhyydessä alle yhdellä Yhdysvaltain dollarilla päivässä, ja vain puolet osaa lukea ja kirjoittaa. Hänen perheensä jakaa ruokaa oman alueensa köyhille tiettyinä perheelle tärkeiden pyhimysten muistopäivinä. – Kasvoin alueella, jossa oli sekä köyhiä että hyväosaisia. Kristillisiä vaikutteita Etiopiaan oli tullut jo paljon aikaisemmin roomalaisten kauppiaiden kautta. L Kristinuskosta tuli Etiopiassa valtionuskonto vuonna 330 Aksumin kuninkaan kääntymisen myötä. Ensimmäiset kuvat Lalibelan kirkoista saatiin Eurooppaan vasta 1800-ja 1900-luvuilla taiteilijoiden litografiakuvien myötä. Me lapset leikimme keskenämme; ne, joilla oli kotona ruokaa, antoivat sitä niille, joilla ei ollut. Monet Etiopian ortodoksit maksavat tuloistaan kymmenyksen kirkolle. Etiopia L Etiopia on Armenian ja Egyptin ohella vanhimpia kristillisiä valtioita. Lapset tasasivat eväät Matkailualan perheyrityksessä työskentelevä ja yliopistossa kansainvälistä politiikkaa opiskeleva Tewabe kuuluu Etiopian hyväosaisiin. Perimätiedon mukaan Aksumissa säilytetään kymmenen käskyä sisältäneen Liitonarkin jäännöksiä. Tewabe ei maksa kymmenyksiä, mutta antaa aina kirkossa käydessään eli vähintäänkin kerran viikossa rahaa kirkon keräyslippaaseen, johon kerätyillä varoilla kirkko auttaa alueen vähäosaisia. H 24 • askel 10/2016. – Olen nähnyt paljon köyhiä perheitä etenkin Lalibelassa, josta isäni on kotoisin. Etiopiassa on vahva jakamisen perinne. Euroopan tietoisuuteen Lalibelan kirkot tulivat 1520-luvulla, jolloin niissä vieraillut pappi Francisco Alvares kirjoitti, ettei käsittämätöntä arkkitehtuuria voi sanoin kuvailla
Myös Gondar on ortodoksien ydinaluetta; jumalanpalvelukseen mahtuu vain, jos saapuu paikalle ennen auringonnousua. Jumalanpalveluksen aluksi esiintyy kaksi eri kuoroa, joista toinen saa ylistyslauluillaan seurakuntalaiset laulamaan ja tanssimaan. – Lalibela on uusi Jerusalem maan päällä, ainutlaatuinen paikka, jossa tapahtuu ihmeitä, kertoo Wondale Demssie. Lähes tuhannen vuoden takaisten arkkitehtien, kivenhakkaajien ja kirkkomaalareiden taidokkuus häkellyttää Lalibelassa. Kaikki eivät tule sisälle kirkkopihalle, osa ihmisistä seisoo portin ulkopuolella ahkerasti ristinmerkkejä tehden. Enkeleitä pallokuosissa Gondarin kaupungissa on asukkaita sata kertaa enemmän kuin Lalibelassa. Jumalanpalvelus kestää tunteja. Hän on itse Lalibelasta kotoisin ja virallisista oppaista ainoa, joka on myös pappi. Pyhän Georgioksen kirkko on Lalibelan kuvatuin, vaikuttavin ja tunnetuin kirkko. Kyltti kirkon ulkopuolella opastaa englanniksi, että kengät on jätettävä ulos, naisten on peitettävä päänsä huivilla eikä kirkkoon ole asiaa, jos on vuorokauden sisällä harrastanut seksuaalista kanssakäymistä aviopuolisonsa kanssa. Isoja turistilaumoja ei ole, ja kivikirkkojen ympärillä saa vaellella kaikessa rauhassa. Naiset eivät saa tulla kirkkoon kuukautisten aikana. Miehet ja naiset kulkevat eri ovista. Hän tuntuu tuntevan kalliokaupungin jokaisen kivipolun uurteenkin ja esittelee antaumuksella kirkkojen hyvin säilyneitä ja taidokkaita seinämaalauksia. Seurakunta jammailee Etiopian pääkaupungissa luterilaisen Mekane Yesus -kirkon jumalanpalveluksessa on vauhdikas, välillä jopa riehakas tunnelma. Yhteentoista mennessä päättyvän jumalanpalveluksen jälkeen kirkkoon mahtuu sisälle, vaikka sen seinänvierustoilla istuskelee edelleen ihmisiä. Vielä kymmenen aikaan kuuluisan 1600-luvulla rakennetun ja upeista seinäja kattomaalauksistaan tunnetun Debre Birhan Selassien kirkon pihalle saapuu tasaiseen tahtiin väkeä kuuntelemaan kovaäänisistä raikuvaa saarnaa. Sisällä kirkossa voi katsella hämmästyttävän hyvin säilyneitä seinämaalauksia, joissa ei ole säästelty värejä ja joissa monilla enkeleillä on pallokuvioidut värikkäät siivet. H askel 10/2016 • 25. – Pyhiinvaeltajat tulevat Lalibelaan rukoilemaan ihmeitä, ja niitä tapahtuu paljon, kertoo opas Wondale Demssie
Koulutusta ja yhteistyötä Tammikuussa 1959 perustettu Mekane Yesus -kirkko on kasvanut voimakkaasti, ja se on nykyään maailman suurin luterilainen kirkko noin kahdeksalla miljoonalla jäsenellään. – Naispappien määrä tulee kasvamaan merkittävästi Mekane Yesus -kirkossa, toteaa pastori Yonas Yigezu. Toinen merkittävä syy kasvuun on koulutukseen, erityisesti raamattukouluihin ja teologiseen koulutukseen panostaminen. Luterilainen hän on ollut jo yli 20 vuotta. Kirkon johto selittää voimakasta kasvua paitsi Pyhän Hengen työllä myös vahvalla maallikkoperinteellä. Luterilaisesta kirkosta löysin rauhan, hän kertoo. Mekane Yesus -kirkossa lapset ja nuoret saavat paljon huomiota. – Emme kouluta vain pastoreita, vaan annamme koulutusta kaiken ikäisille. – Jumalanpalveluksessa minulle riittäisi rauhallisempikin meno, sellainen kuin Suomen luterilaisessa kirkossa, Abebe toteaa. Hän kertoo olevansa etäisissä väleissä sukulaisiinsa, mutta saaneensa luterilaisesta seurakunnasta paljon uusia, läheisiä ystäviä. Nuorimmat saapuvat paikalle isosiskon tai -veljen avustamina tai vanhempiensa sylissä. Luterilaiseksi kääntymistä ei Abeben suvussa katsottu hyvällä. Bislenta Abebe (53) on yksi monista seurakuntalaisista, jotka ovat syntyneet ortodoksiperheeseen ja kääntyneet kristityksi aikuisiällä. – Kasvoin uskonnollisessa perheessä, mutta en tuntenut Jeesusta. – Järjestämme myös lukutaitokoulutusta, jota kautta tulee uusia seurakunnan jäseniä, kertoo Mekane Yesus -kirkon pääsihteeri Berhanu Edossa Ofgaa. Kirkko on saanut jäseniä niin muslimeista kuin nimellisistä ortodokseista. – Olen kuullut, että Suomessa luterilainen jumalanpalvelus on hiljaisempi ja vähäeleisempi kuin täällä, Bislenta Abebe naurahtaa. Pastorien rooli on tärkeä esimerkiksi kasteen toimittamisessa, mutta jokainen seurakuntalainen vie evankeliumin sanomaa eteenpäin omassa lähipiirissään, kertoo Mekane Yesus -kirkon pääsihteeri Berhanu Edossa Ofgaa. Seurakuntaan on selkeästi kasvamassa runsaasti uusia jäseniä. Kesken jumalanpalveluksen kirkon sivutiloissa pyhäkoulua käyvät lapset kutsutaan alttarille siunattaviksi. H 26 • askel 10/2016. Jumalanpalvelus kestää lähes kolme tuntia, saarna tunnin. – Seurakuntalaisemme ovat hyvin aktiivisia saarnaajia. Heitä on erityisesti Eteläja Lounais-Etiopiassa, jossa on lähetystyölle otollisia, luonnonuskoisten animistien asuttamia alueita
Mutta lukiessani tuota muistelmaa rovastista muistin, että hän piti tavattomasti kaakaosta. Minulla on muutama jäkälän koristama kivi Lapin tuntureilta, ja isän kuoltua annoimme upottaa hänen hautakiveensä litteän laatan, jonka hän oli kantanut repussaan jostain tiettömien taipaleitten takaa. Lapsi on kerran toisensa jälkeen yhtä hurjissaan: ihme ja kumma! Siellä se possu oli. Kuinka moni aikuinen osaa tämän maailmassa ja elämässä, jossa suurimmat ihmeet ovat nenämme edessä, vapaasti tarkasteltavissa. Eräät ihastuttavimmista ihmisistä, joita olen tuntenut, ovat olleet syvällisessä mielessä naiiveja. Jo hyvin pienen vauvan silmissä näkee tai on näkevinään syvän ihmetyksen. Ja sitten juotiin kaakaot! Vaikka vaellus kävi loppuvaiheessa nivelille, rovasti oli kuulemani mukaan sitä mieltä, että tässä oli eräs kohokohta elämässä ja että voi kun tämänkin sai vielä kokea! Tallella ne ovat, kivet ja tunturit. Siitä ei pääse mihinkään, että kivi on hyvin kaunis. Pian tulee perässä kyky ihastua – haltioitua. Rohkenen arvata – molemmat ovat kuolleet – että laulumiehinä he virittivät virren, hyvin luultavasti usein Soi kunniaksi Luojan, joka muuten soi d-mollissa yhtä hyvin kuin c:ssä. Olen hyvin iloinen tästä yhteistyöstä, Edossa Ofgaa sanoo. Mekane Yesus -kirkolla on nykyään hyvät välit ja keskusteluyhteys sekä muiden evankelisten kirkkojen että ortodoksikirkon ja muslimien kanssa. Lapselle riittää, että piilottaa lelun syliinsä ja sieppaa sen sieltä. Itse ”tauti” on tuttu. L KOLUMNI Jukka Kemppinen • hovioikeudenneuvos ja professori S anaa ”naiivi” eli lapsenomainen käytetään aikuisista hiukan kielteisessä tai loukkaavassa sävyssä. – Luterilaiset, muut evankeliset kirkot, ortodoksit ja muslimit ovat mukana nelisen vuotta sitten perustetussa neuvostossa, jonka toimintaa myös valtio tukee. Mekane Yesus -kirkossa on myös naispappeja. Ei ehkä pitäisi. Ymmärsin, että herrat olivat pitäneet pienimuotoisia rukoushetkiä arvaamissani paikoissa – isä tunsi nuo luonnon pyhätöt tarkasti, ja rovasti oli suorastaan tyrmistynyt, että maan päällä voikin olla jotain niin kaunista kuin esimerkiksi Lumikurun yläjuoksu. Kummakseni luin, että hän oli koonnut kotiseutunsa kivistä kokoelman ja kartuttanut sitä. L Kaakao ja kivet askel 10/2016 • 27. O sui käteen julkaisu, jossa muisteltiin erästä rovastia. Vanhana miehenä hän oli jopa opiskellut ja suorittanut yliopistolla geologian approbaturin. – Pappisseminaarikoulutuksessa on kohta enemmän naisia kuin miehiä, kertoo Mekane Yesus -kirkon lähetystyöja teologiaosaston johtaja pastori Yonas Yigezu. Sävel on Sibeliuksen. Isä oli nimittäin himokas menijä, jonka joutuisaa askelta harmittelin itse usein, etenkin suolla ja pahoissa pajukoissa. Veljelläni on isämme perua lokerikko, jossa on ihmeellisiä kivinäytteitä. Neuvostossa voidaan keskustella avoimesti ja ratkoa mahdollisia ristiriitoja. I hmettelin ohimennen, että isäni ja tuo pappismies tekivät yhdessä pienen lapinvaelluksen. Kivet olivat hyvin kauniisti esillä, valaistuina ja nimillä ja selityksillä varustettuina. Siihen aikaan kauppoihin oli tullut suoraan veteen sekoitettavaa kaakaojauhetta, jossa siis oli maito mukana
Pakottamalla ei yksi piispa ja muutama lähetyssaarnaaja olisi saanut mitään aikaan. He antoivat valtavan panoksen 1800-luvun kulttuuriseen heräämiseen sekä myös talouden ja politiikan läpimurtoihin. Historioitsija, FT Teemu Keskisarja osaa katsoa juhlan merkitystä tavallisen ihmisen korkeudelta ja näkee uskonpuhdistuksen suomalaisille äärimmäisen tärkeäksi. Havumetsien huminassa ja savupirtin hämärässä ihmiset uskoivat siihen, mihin heitä huvitti. Suomalaiset eivät pistäneet hanttiin lainkaan. Sitä vastoin nykyisin on kirkon mollaaminen tympeää, epä-älyllistä valtavirtaa. Luterilaisuus on käytännössä toiminut yhteiskuntamme eduksi. Suomessa ei tarvittu marttyyrirovioita ja suursotia Keski-Euroopan tyyliin taikka samanlaista vuosisataista vainoa, joka Venäjällä puhkesi vanhauskoisia ortodokseja vastaan. Suomi 2016 on paljolti luterilaisuuden hedelmä, myös ateistin ja muslimin arjen kannalta. Se ei vaadi pätkääkään rohkeutta. Nuorten vihaisten miesten ja naisten pitäisi etsiä järeämpi ja äreämpi vihollinen kuin evankelis-luterilainen kirkko. He uskoivat samaan Jumalaan kuin puhdistuksen jälkeenkin. 3) Eri uskontojen pyhiä kirjoituksia voi kukin yksilö tulkita miten lystää, mutta yhteiskunnallisista hedelmistään puu tunnetaan. He olivat kääntyneet kristinuskon ensimmäiseenkin versioon rauhanomaisesti keskiajalla. Mutta ”henkilöstö” ja ”asiakkaat” sopeutuivat melko kivuttomasti. Miten suomalaiset käännytettiin, pistivätkö kovasti hanttiin. Historioitsija Teemu Keskisarja: Uskonpuhdistusta kannattaa juhlia! Martti Luther naulasi teesinsä anekauppaa vastaan 31.10.1517 ja käynnisti uskonpuhdistuksen, jota nyt sanotaan reformaatioksi. Nykyisin erotaan kirkosta, kun ei koeta sen olevan mitenkään tärkeä. Luterilaisuus on osasyy siihen, että tämän päivän Suomi on kutakuinkin oikeudenmukainen, työteliäs, suvaitsevainen ja vapaa. Mitkä ovat sen tärkeimmät hedelmät. ”Netti28 • askel 10/2016. Reformaatio hoitui Suomessa juoheasti peruspappien ja seurakuntalaisten enemmistön kannalta. Kirkon rakenteet ”saneerattiin”, kirkko menetti omaisuutta, tuloja ja työpaikkoja, kuten moni organisaatio tänään. Teksti: Pirjo Wesaniemi Kuvat: Jani Laukkanen Kannattaako reformaatiota ylipäätään juhlia. Internetin hömpötysten tähden vuoropuhelu tuntuu toivottomalta. 1) Kansankielen kohotuksen ensimmäinen askel on itsestään selvä kiitoksen aihe, vaikkei sitä nykyään juuri muistella. Miten itse historioitsijana näet kirkon merkityksen suomalaisille. Sen 500-vuotisjuhlat alkavat jo tämän vuoden lokakuun lopussa. Jos ylipäänsä mitään kannattaa Suomessa juhlia, niin uskonpuhdistusta. Risti tarjosi Ukon ja Pellervon palvojille vähän reilumpaa perhe-elämää, lupaavamman tuonpuoleisen, orjien ja naisten orastavan ihmisarvon ja niin edelleen. Miekkalähetys jäi Suomessa perin vähiin. Edistys on toivotonta, jos uskonto saarnaa tuhatvuotisia tyhmyyksiä. 2) Käänne kohti järkiperäisempää elämänmenoa, vaikkakin hidas, vasta vuosisatojen mittaan varmistunut. Suomessa peruspapit olivat skarppeja monialaihmisiä. Mihin suomalaiset uskoivat ennen uskonpuhdistusta. Pitkäjänteisempi muutos se oli kuin 6.12.1917. Vielä 150 vuotta sitten uskontokritiikkiä harjoittivat rohkeat, omilla aivoillaan ajattelevat radikaalit
Vaikkapa siitä, että Suomi on niitä maailman ani harvoja maita, jossa naisen kaltoin kohtelu, pahoinpitely tai muukaan syrjintä ei ole yleisesti hyväksyttyä eikä siedettyä. Suomi on kansan valtaenemmistön ajattelun kieli. Myös 1700ja 1800-luvun herännäisten elämäntarinat sykähdyttävät minua. Kivikirkkojen rakentamisen lopetus oli aikalaisille järkevä ”leikkauslista”. Pitäisikö jotain niin arvokasta ryhtyä suojelemaan. Kehitys tosin ei ole Martti Lutherin ja Mikael Agricolan ansiota vaan löyhästi luterilaisuuteen kytkeytynyt polku, jonka varrella ovat 1800-luvulla alkaneet, yhä kesken olevat tasa-arvokamppailut. Keskityttiin aineettomiin palveluihin ja maallisiin rakenneuudistuksiin. H Risti tarjosi vähän reilumpaa perhe-elämää, lupaavamman tuonpuoleisen sekä orjien ja naisten orastavan ihmisarvon. Missään muualla ei suomen kieltä tulla ikinä vaalimaan kuin Suomessa ja suomalaisten itsensä toimesta. Armoton väkivalta, nälänhätä, joukkoraiskaukset, toivottomuus… yhdistettynä hengelliseen tyhjiöön, kun papit tapettiin tai pakenivat Ruotsiin. Mistä kaikesta suomalainen nainen saa kiittää Martti Lutheria. Eihän Mikael Agricolaa voi ohittaa kukaan suomen kielen kirjoittelulla leipänsä tienaava. Äidinkieli on rakas, korvaamaton, kuolematon. Jos joku vaivautuu niitä lukemaan rivi riviltä ennakkoluulottomasti, huomaa, että Räsänen on kiltti, fiksu humanisti. Kansainvälistymisestä meuhkataan aivan liikaa. Ketä suomalaista pidät uskonsankarina. Isoonvihaan 1700-luvun alkuun en mieluusti palaisi aikakoneella. Ilman äidinkielen sujuvaa sisälukutaitoa, tai kuten 1800-luvulla sanottiin, ”järjellisen lukemisen taitoa”, ei voi olla olemassa sivistystä, kulttuuria eikä väkevää talouttakaan. Lukutaito tuli uskonpuhdistuksen myötä, mutta onko se nyt hiipumassa. Ihmisiä jotka ottivat tehtävät hyvin tosissaan ja omistautuivat varauksitta sille, minkä totuudeksi uskoivat. Löydätkö reformaatiosta huonoja asioita. Tiedämme hänen henkilöstään ikävä kyllä niin vähän, että sankarinpalvonta on erittäin vaikeaa. Ilman erämaiden piilopirttien ”vastaanottokeskuksia” Suomesta olisivat melkein loppuneet ihmiset. Mutta keskiajan kivikirkkojen lukuisuus ja vaatimaton kauneus todistavat, mitkä asiat kaikkein pisimpään säilyvät tässä katoavaisessa maailmassa. Mikä on ollut vaikein aikakausi näiden 500 vuoden aikana. raivoa” nostattavat Päivi Räsäsen kirjoitukset. askel 10/2016 • 29
Venäläisille en pysty antamaan anteeksi Karjalan ryöstöä. Omista sukujuuristaan hän on ottanut selvää vasta vähän aikaa sitten, mutta ei esi-isistä ole jäänyt juuri merkintöjä ja muistijälkiä. – Pimeä historia on kipulääkettä. Pienen paikkakunnan kirjastoissa on helpostikin sata kuulijaa, mutta yliopistolle ei tahdo tulla opiskelijoita, jos vaan voi suorittaa netissä. Teemu Keskisarja kirjoittaa lapsille kirjaa Suomen ihmisten historia, ja yliopistolla on valokuvakeräyshanke. Minä arvostan Kaari Utriota ja monia muita kirjailijoita historian tekemisestä eläväksi. Kirjastoissa ympäri maan hänen kirjojaan jonotetaan. Keskisarja sanoo lukevansa nyt vähemmän kuin ennen, sillä 45-vuotiaana näkö alkaa heikentyä eikä hän ole aikeissa hankkia silmälaseja. Monet kirjailijat tekevät enemmän taustatyötä kirjojensa vuoksi kuin historiantutkijat. – Itselläni on viisija seitsemänvuotiaat lapset, mutta kirjoitan vähän vanhemmille. Historiasta on tullut elävää ja uudenlaista. Sieltä löytyy paljon tietoa paikkakunnan historiasta ja ihmisistä. Pidän irvokkaana sitä, että ruotsalaiset muistuttelevat meille sotalapsista. Hän toimii Suomen ja Pohjoismaiden historian dosenttina Helsingin yliopistossa, kirjoittaa tilaustöinä yrityshistorioita ja kiertää luennoimassa. Lapsille kirjoittaminen ja heidän hauskuuttamisensa on kirotun vaikeaa. 30 • askel 10/2016. Luennoin siellä, minne pyydetään Luulisi, että nyt alkaisi paras mahdollinen sesonki isänmaan täyttäessä sata vuotta. Ahonen piirtää kirjaan ja varmaan auttaa isosti asiaa. Pienenä kuuntelin sotajuttuja. Talvisodasta riittää juttua Helsingissä syntynyt, mutta Porvoossa koulunsa käynyt Keskisarja kunnostautui shakissa Suomen mestaruustasolle asti samalla, kun kävi töissä rakennuksilla. Meillä on huikea oma kielellinen, kulttuurillinen ja taloudellinen menestystarina kerrottavana. Vieläkin merkittävämmäksi hänelle on tullut Kalle Päätalon Iijoki-sarja, minkä vuoksi hän käy kesäisin myös Taivalkoskella. Mutta suomalaisen spurgun kanssa minulla kyllä riittää juttua talvisodasta. – Mutta sen minä sanon, että Ruotsilla on Suomelle rankka kiitollisuudenvelka. Keskisarja on sitä mieltä, että ensi vuonna ei pitäisi keskittyä pelkästään sataan viimeiseen vuoteen. Eipä tarvitse kaikkea tietääkään. Mutta kun niistä ei ole jäänyt merkintöjä aikakirjoihin, hän päätyi tutkimaan sotia, väkivaltaa ja rikoksia. Kesäisin vietän Suomussalmella viikon, Raatteentie on tullut lähelle. Keskisarja kertoo kiertäneensä luennoitsijana tänä vuonna kirjastoissa, kaikenlaisten maallisten ja hengellistenkin yhdistysten tilaisuuksissa sekä ainakin kahdessa mielisairaalassa, joissa hän luennoi henkilökunnalle psykopatian historiasta. Isovanhemmat antoivat hänelle lapsena sen tärkeän kirjan, josta historia avautui. Kirjat ovat tärkeitä Teemu Keskisarja oli 11-vuotias, kun hän sai isovanhemmiltaan kesälukemiseksi Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla. Onneksi kiitetty J. Suutarin lapsella ei ole hänen mielestään kenkiä tässä suhteessa. Kahdessa vuodessa hän oli maisteri, ja kaksi seuraavaa vuotta meni siihen, että hän väitteli tohtoriksi eläimiin sekaantumisesta 1700-luvulla. Enkä ole yksin, sillä hän on saanut Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon vuonna 2010 ja WSOY:n kirjallisuuspalkinnon kolme vuotta myöhemmin. L Teemu Keskisarjaa kiinnostaa historiassa tavallisen ihmisen osa. – Jos joutuisin istumaan jonkun englantilaisen tai aasialaisen historioitsijan kanssa samaan pöytään, en keksisi mitään sanottavaa. P. Siksi hän aina uudelle paikkakunnalle tullessaan menee ensin hautausmaalle. Toisaalta täytyy myöntää, että oikein käsiteltyinä Venäjä ja Neuvostoliitto ovat välillä olleet mukaviakin naapureita, historioitsija Keskisarja puuskahtaa lämmenneenä asialle. – Kirjailijat ovat menneet etukenossa ja historioitsijat ovat tulleet perässä. Suomella on ollut paljon kohtalokkaita ajanjaksoja ennen itsenäistymistä. – Olen ollut kiinnostunut historiasta, vanhojen ihmisten jutuista ja hautausmaista ihan pienestä alkaen. Kirja teki poikaan vaikutuksen ja menneet ajat alkoivat tulla eläviksi. Historiaa hän alkoi opiskella jo korkeassa 30 vuoden iässä. Kun eläydyn kirvessurmattuihin tai kuoliaaksi nääntyneisiin tai jäätyneisiin, omat ongelmat tuntuvat siedettäviltä, Teemu Keskisarja rohkaisee tämän päivän suomalaisia. T unnustan heti alkuun, että olen katsellut hurmiossa Teemu Keskisarjan Pimeä historia -televisiosarjaa ja lukenut hänen kirjojaan innoissani. Olen kiinnostunut vain meidän suomalaisten juurista ja historiasta. Olen tutustunut myös Kainuun hautasaariin
askel 10/2016 • 31
Chilessä vastaava luku oli 71,8 ja Yhdysvalloissa 67,5. Parempi kysymys onkin, minkälaiseen Jumalaan uskot. Luvun nimi on Jumalan kuolema. Vähiten uskonnollisia ovat Itä-Euroopan ja Skandinavian maat. Ludwig Feuerbach, Karl Marx, Charles Darwin, Friedrich Nietzsche ja Sigmund Freud tuottivat filosofioita ja tieteen tulkintoja todellisuudesta, jossa ei ollut enää paikkaa Jumalalle. Ja interventioitahan me pyydämme pyyntörukouksissa. Paavali otti lähtökohdakseen Ateenassa näkemänsä tuntemattomalle jumalalle pystytetyn alttarin. Uskonnollisimpia ovat katolisten kehittyvien maiden asukkaat sekä Yhdysvaltain väestö. Karen Armstrongin mukaan molemmat näkemykset löytyvät kolmen suuren Abrahamista polveutuvan uskonnon – juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin – historiasta. SANOJA & TEKOJA Olli Valtonen • rovasti ja HelsinkiMission toiminnanjohtaja 32 • askel 10/2016. Jumala-kaikessa tai kaikki-Jumalassa. Kristinuskon historiasta löytyy kaksi päänäkemystä Jumalasta, yliluonnollinen teismi ja panenteismi. Tällaisia erityisiä asioihin puuttumisia eli interventioita löytyy Raamatun kertomuksista. Se ei kuitenkaan ole ainoa tapa uskoa Jumalaan. Ja puuttuu tarvittaessa peliin vaikuttaakseen maailman ja ihmisten asioihin. Yliluonnollinen teismi pitää Jumalaa persoonankaltaisena olentona, joka on kiinnostunut yksittäisten ihmisten asioista. Tieteiden ja teknologian edistyminen loivat pohjaa ihmisen itsenäistymiselle Jumalasta. Aivan erityinen sellainen on Jeesuksen syntymä ja ylösnousemus, mutta miksei myös evankeliumien kuvaamat ihmeet. Uskovaisin väestö oli Filippiineillä, missä 91,9 prosenttia uskoi persoonalliseen Jumalaan. Jumala on enemmän ” 1800-luvulle tultaessa ateismi nousi erityisen vahvasti ajan agendalle.” Näin alkaa kiinnostavin luku Karen Armstrongin bestsellerissä Jumalan historia. ”Juuri sitä, mitä te tuntemattanne palvotte, minä julistan.” Sitten hän kuvasi panenteistisen Jumalan. Tähän viittaa sanan panenteismi kreikankieliset juuret. Ei edes kristinuskon piirissä, vaikka luultavasti yleisin. Tähän jumalakuvaan liittyy myös ajatus rankaisevasta ja palkitsevasta Jumalasta. Kun Paavali Ateenassa keskusteli sikäläisten filosofien kanssa, nämä veivät hänet Areiopagille pyytäen häntä kertomaan omasta uskostaan. Hän on korkein olento, joka loi aikoinaan maailman. Nyt kysytään: Onko Enemmän. Chicagon yliopiston kokoamassa kansainvälisessä tutkimuksessa vuonna 2012 oli mukana 30 maata, joissa pääuskonto on kristinusko. Tutkimusten mukaan uskonnollisuus vähenee maailmassa tasaiseen tahtiin. Jumala on siinä. Itäisessä Saksassa vain 8,2 prosenttia ihmisistä uskoi Jumalaan, joka olisi kiinnostunut yksittäisten ihmisten asioista. Maailmankaikkeus ei ole erillään Jumalasta vaan Jumalassa. Panenteismi eroaa yliluonnollisesta teismistä siinä, että Jumala ei ole kaukana universumissa vaan läsnä maailmassa. Kuka on tuo tuntematon. Yliluonnollisen teismin tavoin tämäkin jumalakäsitys löytyy Raamatusta. Mutta kysymys Jumalan paikasta maailmassa on yhä agendalla. Missä uskotaan eniten. Tai miksei toisin päin: ihminen on Jumalassa. Niinpä Jumala ei ikään kuin kurotu jostakin taivaastaan ihmisen puoleen häntä auttaakseen. Jumala ja maailma ovat erillään toisistaan. Aiemmin tiede ja teknologia haastoivat jumalauskon. Jumala on ylhäällä taivaissa, josta hän tarkkailee maailmaa ja sen ihmisiä. Läsnä. Pan tarkoittaa kaikkea ja en-prepositio olla jonkin sisällä, teismi tulee sanasta theos, Jumala. Tulosten mukaan kansojen uskonnollisuudessa on suuria eroja. Uskoako Jumalaan. Yliluonnollinen teismi mieltää Jumalan oikeudenmukaiseksi tuomariksi, joka valvoo luomiensa ihmisten tekoja. Ja vielä parempi kysymys on tämä: Minkälaiseen Jumalaan et usko. Sanaa on käytetty vain parisataa vuotta, mutta asia on ikivanha. Tshekissä luku oli 16,1 ja Ranskassa 18,7 prosenttia. Tutkimuksessa Jumala oli määritelty persoonalliseksi olennoksi, yksittäisten ihmisten asioista kiinnostuneeksi Jumalaksi. Nykytiede on luonnollisesti ehtinyt jo haastaa heidän rakentamansa ajatuskuviot monelta osin vanhentuneiksi. 2000-luvulla tämä ristiriita tieteen kanssa on laantumassa. Peruskysymys ei enää kuulu: Onko Jumala. Panenteismi – joka ei ole sama asia kuin panteismi – hahmottaa Jumalan toisella tavalla. Kysymys on hankala, sillä se edellyttää Jumalan määrittelemistä
Sivut 10–15 ju k k a g r a n s tr ö m kisapappi lähti rion olympialaisiin levollisin mielin. Viimeaikoihin saakka tämä on ollut ihmiskunnan yksimielinen kanta. Onko Jumala tuolla jossakin. Kuoliko hän. luvusta. i Tilaa internetistä www.kotimaa. Kyllä kiitos! Tilaan Kotimaa-lehden määräaikaisena tilauksena 3 kuukautta 19 € (normaalihinta 33 €) Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta. Kovan onnen KirKKo 500 vuotta Puinen kirkonrakentaja kerää varoja Pyhän Olavin kirkon ylläpitoon Sastamalassa. 1.1.2013 alkaen vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanomaja aikakauslehtien verokanta on 10% ja Digilehden 24%. On vain materiasta, energiasta ja kenties muistakin luonnonvoimista muodostuva kaikkeus. Hintatarjous on voimassa toistaiseksi ja koskee vain tilaajia Suomessa. Professori Marcus J. Jumala ei siis ole vain juuri täällä vaan myös enemmän kuin juuri täällä. Uskonnollisessa maailmankatsomuksessa on Enemmän. Sen lisäksi, mitä arkipäivän kokemus ja tieteellinen tutkimus paljastavat, on jotakin Enemmän, on aineeton todellisuuden kerros tai lisäulottuvuus. sivut 8–9 4. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Voit lukea koko puheen Apostolien tekojen 17. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Tästä syystä aikamme keskeinen uskonnollinen kysymys koskee Jumalan todellisuutta”, Borg sanoo. vuosikerta | 0043595–16–32 31 TILAUSKORTTI Kotimaa maksaa postimaksun Kotimaa Oy Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Vastauslähetys Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. Siitäkin huolimatta, että se nousee maailmasta ennen modernia aikaa. Vaikka katsomuksia on useita, hän tiivistää ne kahteen, uskonnolliseen ja uskonnottomaan. ”Viimeksi kuluneiden kolmensadan vuoden ajan nämä kaksi maailmankatsomusta ovat törmänneet yhteen. Tätä 1600-luvulla valistuksesta noussutta näkemystä kutsutaan sekulaariksi, materialistiseksi tai usein myös moderniksi maailmankatsomukseksi. Vai kumpaakin. Hetken näytti siltä, että modernin maailmankatsomuksen paineessa Jumala voidaan julistaa kuolleeksi. P. Panenteistit eivät kuitenkaan samaista Jumalaa ja maailmankaikkeutta. Kaiken läpäisevänä Henkenä Jumala on enemmän kuin kaikkeus, vaikka kaikki lepääkin hänessä. eloKuuta 2016 | hinta: 3,70€ | 111. Taustalla on panenteistinen jumalakäsitys. On muitakin syitä sille, miksi Jumala ei ole kuollut. Uudella vuosituhannella konflikti uskon ja tieteen välillä on laantumassa. Kokemuksellinen perusta on niin vahva, että se on Marcus J. Vai tässä lähellä. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postimaksut. ”On vain järkevää ottaa vakavasti se mahdollisuus, että heidän vakaumuksensa perustui johonkin, mitä he tiesivät, ei siihen mitä he eivät tienneet.” Toinen jumalauskon kiistämätön elinvoimaisuuden lähde on uskonnollinen kokemus. Borg luettelee ne kirjassaan. Tilaus päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Hän käyttää Jumalasta nimitystä Enemmän. Mutta sen kiteymä on tässä: ”Jumala ei kylläkään ole kaukana yhdestäkään meistä: hänessä me elämme, liikumme ja olemme.” Sen sijaan, että Jumala nähdään persoonan kaltaisena olentona tuolla jossakin, hänet ymmärretään kaiken läpäiseväksi Hengeksi, jossa kaikki mitä on, on. Borg pohtii näitä kysymyksiä kirjassaan Kristinuskon ydin. Uskonnottomalle katsomukselle ei ole mitään Enemmän. Tilaa soittamalla 020 754 2333 Tilaa sähköpostilla asiakaspalvelu@kotimaa. ¡ ¡ 19 € (normaalihinta 33 €) Nyt 3 kk tarjoushintaan Kesät talvet. TILAAJA/MAKSAJA Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti SAAJA (jos eri kuin maksaja) Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Tilaan Itselleni Lahjaksi . i/tarjous Tilaa Kotimaa. Marcus J. Hän korostaa maailmankatsomuksen vaikutusta todellisuuskäsityksiimme. sivu 6 Eero junkkaala kirjoitti kirjan viidesläisyydestä. Kaikki maailmanuskonnot ajattelevat niin. Borgille kaikkein vakuuttavin näkökohta jumalauskon puolesta. Yksi on maailmanuskontojen yhteinen todistus ja viisaus. Jumalan jatkuva läsnäolo eroaa yliluonnollisen teismin ajatuksesta, jossa rukous nähdään Jumalan kutsumiseksi paikalle. Matkakumppani kirkkotiellä jo vuodesta 1905. Avarampi käsitys Jumalasta Enempänä näyttäisi olevan yksi silta. Kaikkina aikoina, kaikissa kulttuureissa ihmiset ovat kokeneet jotain niin valtavaa, että se on koettu pyhän läsnäolona
34 • askel 10/2016
Yhdeksän päivän leirillä hän tajusi haluavansa tehdä uusia lauluja. D Teksti : Pirjo Wesaniemi Kuvat: Laura Oja askel 10/2016 • 35. Hippi, ukki ja uudet laulut Parhaillaan esitettävä Vain elämää -televisiosarja muutti Mikko Kuustosessa jotain
Niitä nyt vaan ei osteta, hyvä jos kuunnellaan edes Spotifystä melkein ilmaiseksi. Tuotantoryhmällä on materiaalia tuhota tai nostaa kenet tahansa meistä. M ikko on ollut julkisuudessa viime vuosina paljon television kautta. Se oli myös Mikolle hyvin intensiivinen yhdeksän päivän kuvausjakso, joka sai aikaan paljon uutta. – Suomalaisessa musiikkiperimässä soi samankaltainen kaiho. – Katraan ikäjakauma oli 26-vuotiaasta Mikael Gabrielista 69-vuotiaaseen Hectoriin, mutta silti elämänkaarissa tuntui olevan enemmän yhteistä kuin erottavaa. Monikulttuurisuus on minulle arkea juuri siinä, että erilaisista taustoista tulevat ihmiset löytävät yhteisen turvaverkon ja intohimon, jonka äärellä voimme olla totta. U udet laulut ovat Mikon mukaan yksinkertaisia, mutta enemmän tarinallisia. – Ryhmä eli yhdeksän päivää epätodellista ja sisäänpäin kääntynyttä superitsekästä kuplaelämää. Kunniahimoisia musiikkituotantoja tehdään varsin vähän, joten mukaan lähteminen tuntui innostavalta ja oikealta. Mutta tänä syksynä mennään artistin iholle, katsomaan läheltä tunteita ja tunnelmia. – Lauri paljastui sähköjänikseksi, joka singahti aamuviideltä lämmittämään rantasaunaa, ja hänen energiansa kantoi aina läpi päivän. Kyse on huippuammattilaisista, joten luotan siihen, että pyrkimys on hyvään. Maaliskuulle Mikko suunnittelee omaa konserttikiertuetta, ja julkaistavaa materiaaliakin on luvassa pitkästä aikaa. Itsellenikin on luontevinta kirjoittaa haikeita balladeja, vaikka mielelläni tekisin enemmän kohottavia biisejä. Hän on tehnyt töitä mediassa ja luennoinut työyhteisöissä luovuuden ja yhteisöllisyyden rakentamisesta. – Minulle rakkaista kollegoista esimerkiksi Johnny Cash, Leonard Cohen ja Bob Dylan ovat tavoittaneet iän myötä olennaisimman ytimen persoonistaan ja ilmaisustaan. Mikko Kuustonen on toki konsertoinutkin viime vuosina, mutta yllättäen Vain elämää -leirin terveellinen tyrmäyskokemus synnytti halun kirjoittaa uusia lauluja ja lähteä kiertueelle. M ikko Kuustonen toteaa, että tällainen ihmiskoe on hämmentävää. Vain elämää -ryhmä tekee loppuvuodesta Areena-konsertin. Jostain syystä tartun helpommin kitaraan, kun elämä koettelee, Mikko huokaa. M ikon viimeisimmästä levystä on kulunut kymmenisen vuotta. Kirjoittaminen kaikissa muodoissa tuntuukin hänen haaveissaan yhä innostavammalta, vaikka markkinoiden rakenteet horjuvat. Samalla arjen merkityksellisyys kasvaa ja voimme paremmin. Levyjen tekemisen vaikeus kulminoituu siihen, ettei enää ole edes levykauppoja. Suomalaiset ovat ottaneet jo useana vuonna televisiosarjan ja sen esiintyjät todella omakseen, itkeneet ja nauraneet tähtien tahdissa. Mikko korostaa ammatillisuuden ja perusosaamisen jalostamista siihen suuntaan, jossa saamme toisemme kukoistamaan. Mikko on kunnostautunut viimeksi myös toisella kuolemaisillaan olevalla saralla. Mikko Kuustosen leipä tulee kuitenkin televisiosta ja luennoista, sillä levyillä ei enää ansaita. – Olen aina kokenut tärkeäksi tehdä yhteistyötä eri sukupolvien ja mahdollisimman kirjavista taustoista tulevien ystävien kanssa. Ukin roolista Mikko haluaa vaieta, mutta Vain elämää -tuotanto kuuluu julkiseen työhön ja täyttää vieläkin mielen, vaikka Satulinnan leiristä onkin jo muutama kuukausi. Tekstit ovat edelleen Mikon tuotannon ydin. Ennen tätä haastattelua Mikko ei ole nähnyt kuin yhden osan eli Lauri Tähkän päivän. Syntyy yllättäviä pysähtymisiä, takaumia ja kosketuskohtia, jotka liikuttavat. Päiviin mahtui 30 tuntia tiiviitä pöytäkeskusteluja, 560 haastattelua ja 56 biisiä. – Oman ajattelun kyseenalaistaminen isoissa ja pienissä asioissa tekee elämästä innostavaa. Hyviä ja huonoja uutisia tuotiin olohuoneisiin myös neljän vuoden ajan ja uusinnat pyörivät ruuduissa edelleen. – Hienoa on se, että aina kun fokus on selkeästi toisessa ihmisessä ja hänen tarinassaan, alkaa tapahtua hyvää. – Se oli hyvin suunniteltua väsytystaktiikkaa ja poppareiden aivopesua. Hän kirjoitti kirjan Jenni Pääskysaaren kanssa nimeltään Isän tyttö, tytön isä. Sivussa syntyivät sarjat Vedetään hatusta ja Kesäkuski. Mansikkapaikkaa hän teki neljä vuotta. H T ätä haastattelua tehtäessä Mikko Kuustonen valmistautuu kahteen asiaan: Vain elämää -sarjan täyttämään syksyyn ja ensimmäiseen lapsenlapseensa. 36 • askel 10/2016. Kuvaukset olivat käynnissä aamuvarhaisesta iltamyöhään. Mikko sanoo suoraan, että Vain elämää oli yksi hänen elämänsä voimakkaimmista ja merkillisimmistä kokemuksista. Kuuntelen myös paljon fado-lauluja, joissa eletyn elämän jälki on olennaisempaa kuin treenattu virtuositeetti
askel 10/2016 • 37. Jostain syystä tartun herkemmin kitaraan, kun elämä koettelee
Usko on Mikolle ehdottoman henkilökohtainen asia. Nykyisiltä nuorilta muusikoilta puuttuu tuo 70ja 80-lukujen kylmän sodan trauma. Siltä ajalta Mikolla on paljon hyviä muistoja, mutta myös kipuja liian suuriin saappaisiin asettumisesta ja julmasti oikeassa olevasta yhteisöstä. Lähimmäisenrakkaus ja oikeudenmukaisuus jäivät jalkoihin. Maailma on muuttunut paremmaksi ja köyhyys on vähentynyt. En halua enää ikinä oikeassa oleviin otsikoihin. Fundamentalismia sen sijaan en missään yhteydessä pidä vakaumuksena vaan surullisena oireyhtymänä. Nuoret rukoilivat, että Mikko vielä joskus laulaisi Jeesuksesta. Mikko hakeutui surussaan koulun rukouspiiriin ja päätyi monien mutkien jälkeen kahdeksaksi vuodeksi Suomen Raamattuopiston nuorisotyön orkesteriin Pro Fide, joka juuri viettää 50-vuotisjuhlaansa. – Pyrin kunnioittamaan omaa ja toisten vakaumusta. Hän aloitti 15-vuotiaana työuraputkensa kaivoksella, sen jälkeen tulivat työsuhteet nuorisokodeissa ja lastenkodeissa. Siinä lienee kyse pelosta ja omasta epävarmuudesta, joka muistuttaa murrosikäisyyttä. Isä oli sotainvalidi ja äiti huutolaislapsi. Luojan kiitos! Mikon tarinassa Pro Fiden jälkeen seurasi Q.Stone-bändi ja sooloura eri muodoissaan. Kävin juuri Raamattuopistolla vuosien jälkeen, ja oli ilo tavata nykyisiä Pro Fiden jäseniä. Mikko asuu kihlattunsa, tanssitaiteilija Hanna Brotheruksen kanssa uusperheen arkea. Rinnalla kulkivat koko ajan bändit ja laulujen kirjoittaminen Sitten seurasi 20 vuoden aika kehitysmaajuttuja, Vuonna 1998 hänet nimettiin YK:n hyväntahdonlähettilääksi samaan sarjaan, jossa ovat olleet Danny Kaey, Pele, Nelson Mandela, David Beckham, Mia Farrow, Nana Mouskouri ja Muhammad Ali. M ikko syntyi Oravinkosken kaivosyhteisöön melko iäkkäille vanhemmille, kun muut lapset olivat jo muuttaneet kotoa pois. Mikko ei halunnut olla mukana uskonnollisuudessa, jossa tärkeimpänä pidettiin oman sielun kirkastumista ja taivaspaikoista taistelemista. Yli kymmenen vuoden takainen raittiuspäätös on tehnyt myös hyvää, vaikkei alkoholi muiden mielestä ollut mitenkään hallitseva asia Mikon elämässä. Uskon, että moni asia on muuttunut luontevampaan ja rakkaudellisempaan suuntaan. M ikko Kuustonen on 56 vuoden ikäänsä nähden paremmassa kunnossa kuin koskaan. Mikon lähtö viidesläisestä herätysliikkeestä järkytti hengellistä kenttää ja aiheutti pahaa verta. Mikkokin näyttää voivan hyvin, hymy on herkässä ja tilannehuumori iskussa kuten ennenkin. Tennikseenkin mies on hurahtanut. Hän on kehittänyt jonkinlaisen addiktion salilla käymiseen. Luennoidessaan työyhteisöissä hän käyttää esimerkkeinä bändejään ja televisioprojekteja. Hanna on tehnyt teoksia turvapaikanhakijoiden, vanhusten ja syrjäytyneiden kanssa ja muistuttaa, että keho on täällä ainoa kotimme. Nyt tuntuu hyvältä olla hiljaa. Kehitysyhteistyön projekteissa Mikko keskittyi HIVja aids-työhön, raskauden aikaiseen terveydenhuoltoon ja naisten aseman parantamiseen. Hannan työssään korostamat teemat ovat samassa linjassa myös Mikon arvomaailman kanssa. Äiti kuoli syöpään Mikon ollessa vain 16-vuotias. – Korjausliikkeet ja keskustelu eivät ole milloinkaan myöhäistä. Mikko on hurahtanut salilla käymiseen ja tennikseen. Myymäläetsivänä hän ehti olla vain kaksi viikkoa, koska ei raaskinut käräyttää ketään nälkäänsä varastavaa. – Olennaista tänään on tajuta vaikkapa se, mikä on globaalisti tämän vuosituhannen merkittävin talousuutinen. H 38 • askel 10/2016. Viimeisen 15 vuoden aikana yli miljardi ihmistä on noussut pois äärimmäisestä köyhyydestä sellaiseen maailmaan, joka tarjoaa mahdollisuuksia
Yhdestä asiasta Jenni on aika ehdoton. Jennin isä kuoli 12 vuotta sitten 48-vuotiaana, ja hänelle on jäänyt iso isän ikävä. askel 10/2016 • 39. Kahvipöytäkeskusteluissa näkee Jennin mielestä hyvin, kenen lapsuuden kodissa tytöt on otettu keskusteluun mukaan tasavertaisina. Heillä oli omat juttunsa, yhteisten hetkien vahva tunnelma ja yhdessä tekeminen. Molemmista tytöistä tuli näyttelijöitä, mitä Mikko ei pidä pahana kuvateksti Isiä ja tyttäriä asiana ollenkaan. Paras olisi olla kommentoimatta ulkonäköä lainkaan. Ukkius ja oman tyttären äidiksi tuleminen tänä syksynä avaa Mikolle jälleen uusia ovia. Elämä ei ole ollut ihan tavallista, nuorimmainen laitettiin nukkumaan synnytyslaitokselta tultua kitarakoteloon. Kaikki tämä tulee mieleen vuosienkin jälkeen. Se on vertaistukikirja ja pakottaa muistelemaan joko omaa lapsuuttaan tai omaa vanhemmuuttaan. Nykyään tytöille asetetaan niin valtavasti ulkonäköpaineita, että isien on turha olla lisäämättä niitä. Mikon molemmat tyttäret Iina ja Minka ovat näyttelijöitä ja tulleet tutuiksi niin televisiosta kuin elokuvista. Ei ole olemassa kahta samanlaista isä-tytär-suhdetta edes samassa perheessä. L Mikko kirjoitti Jenni Pääskysaaren kanssa kirjan tyttäristä ja isistä. Jenni jäi kaipaamaan isän kannustusta tekemisilleen, mutta uskoo, että isän menetyksen vuoksi hänestä on kasvanut itsenäinen ja omillaan pärjäävä nainen. Jenni Pääskysaari ja Mikko Kuustonen kirjoittavat kirjassaan Isän tyttö, tytön isä (Otava 2016) tästä valtavan tärkeästä suhteesta mutkattomalla, välillä hersyvällä, mutta hyvin henkilökohtaisella otteella. Jennin ja Mikon kirjoituksista nousee selvästi viesti lapsuuden kodin tunnelman tärkeydestä, miten merkittävä muistijälki siitä jää loppuelämän ajaksi. Mikko tuli isäksi 24-vuotiaana Iinan syntyessä, seuraavana vuonna syntyi Minka. Tyttäriään isä kannusti luovuuteen ja erilaisuuden hyväksymiseen. Lapsuuden isästä hän muistaa paistetut perunat, makaronivellin ja kädet. Tekijät sanovat, ettei kirja ole kasvatusopas eikä vanhemmuuden käsikirja, mutta se on silti arvokas puheenvuoro rehellisellä tavalla suhteesta, jonka arvoa ei voi mitata. Ensimmäisten ihmissuhteiden merkitystä ei suotta korosteta. Kun ikää kertyy, alkaa ymmärtää omia vanhempiaan ja heidän tekemisiään eri tavoin kuin lapsena. Kiertävä artisti koki huonoa omaatuntoa poissaoloistaan työn vuoksi silloin, kun tytöt olivat pieniä, mutta vanhempana hän on ottanut sitä runsaasti takaisin
Jumala puhuu sinussa Pyhän Henkensä välityksellä. 40 • askel 10/2016. Mitä sydän kuulee. Tarvitsee vain oppia kuuntelemaan. Sydän kuulee viestejä sanojen tuolla puolen. Rukoillessasi kuuntele oman sisimpäsi viestejä ja uskalla ottaa ne todesta. Sydämellä kuulee myös paremmin ja enemmän. Kuunteleva sydän Kuuntelemisen ikoni Opi kuuntelemaan viestejä ja ymmärrä samalla, että sanoilla ei voi vangita kaikkea. Myös hiljaisuudessa ja varsinkin siinä. Mitä Johannes kuulee. Jeesus opetuslapsineen on viimeisellä aterialla yhdessä. Ettemme aina täyttäisi rukousta sanoilla, vaan jäisimme kuuntelemaan. Kiitollisuus johtaa elämän merkityksen löytymiseen. Kuunteleva sydän kuulee viestejä ja ymmärtää, että ne ovat lahjaa. Jumalan läsnäolon hetki. Sydämellä. Sydämellä näkee paremmin, sanoo pikku prinssi Antoine de Saint-Exupéryn romaanissa. Pirjo Kantala • tuomaspappi RUKOUS J eesuksen läheinen opetuslapsi nojaa ikonissa päätään Jeesuksen rintaa vasten. Kiitollisuuden löytäminen muuttaa epäilyksen luottamukseksi, eristäytymisen vastavuoroisuudeksi. Ja sydämellä kuuntelee Johannes antaen meille hyvän esimerkin kuuntelevasta rukouksesta. Kuuntele hiljaisuutta. Löytyy kiitollisuus. Mutta hän kuulee enemmän, koska on oikein asettunut kuuntelemaan. Jeesuksen äänen, kun hän puhuu heille. Jokainen ääni on viesti jostakin, jos vain kuuntelet sitä. Se on todellista aikaa, ei se, mitä kello näyttää. Aika ei enää kulu, vaan se täyttyy
NIMI OSOITE Toista äitiä murehduttaa tyttären avioero, josta hän tuntee syyllisyyttä. P Eikä kiusaaminen rajoitu vain kouluun. Nyt poika on päässyt vammaisten palvelutaloon. Pyyntöjä voi lähettää myös sähköpostilla osoitteeseen askel.toimitus@kotimaa.fi otsikolla ”Rukouspyyntö”. Rukouspyyntöni: Tahdotko, että puolestasi rukoillaan. Ja hän, joka tutkii sydämet, tietää mitä Henki tarkoittaa, sillä Henki puhuu Jumalan tahdon mukaisesti pyhien puolesta. askel 10/2016 • 41. Se on ollut osa elämääsi, tärkeä ja merkittävä ihmissuhde. Vielä suurempi huoli on silloin, kun lapsi kokee kiusaamista. Vaikka huolet välillä painavat, anna itsellesi lupa nauttia elämästä. Henki itse kuitenkin puhuu meidän puolestamme sanattomin huokauksin. Käsittelemme viestit luottamuksella. Oli mieltä lämmittävää lukea, miten kesällä sinulle avautui mahdollisuus tuntea olevasi osa kesäseuraväkeä tuhansien muiden mukana ja laulaa virsiä. Esirukousryhmällemme tuli koskettava kirje iäkkäältä isältä, joka oli vaimonsa kanssa hoitanut kehitysvammaista lastaan vuosikymmeniä. Kirjoita ”Rukouspyyntö” kuoren vasempaan ylälaitaan. Luulen, että sinulla on kyky kuunnella sydämelläsi elämän ääniä ja Jumalan puhetta. Varmasti löydätte myös paikallisesta seurakunnasta rohkaisua. Kun on tehnyt voitavansa, sulkenut lapset ja koko perheen rukouksiinsa, kannattaa hellittää huolesta ja keskittyä ammentamaan voimia omaan elämään. Hänen rukouksensa on, että Jumala suojelisi lapsia turvattomuuden tunteelta. Tiesitkö, että myös yksin voi mennä perheneuvontaan. Jumala kyllä lähettää rohkaisevia merkkejä. Muutoksen jälkeen isä on tuntenut olonsa alakuloiseksi ja epätoivon täyttämäksi. Emmehän tiedä, miten meidän tulisi rukoilla, että rukoilisimme oikein. Pyynnön voit lähettää osoitteella Askel, PL 279, 00181 Helsinki. Toivon, että sinulla olisi ystäviä tai sellaisia ihmisiä, joiden kanssa voisit purkaa pahaa oloasi. Avioeron kokenut Avioeron kokenut äiti tuntee itsensä ihan hylkiöksi ja epäonnistuneeksi. Roomalaiskirjeessä (8:26– 27) Jumala lupaa, että Henki rukoilee meidän kanssamme: Myös Henki auttaa meitä, jotka olemme heikkoja. Vaimon usko on kuitenkin rohkaissut, ja isä on rukoillut Jumalalta merkkiä, että hänkin voisi tuntea itsensä Jumalan lapseksi. Olette saaneet nyt vähän helpomman ajan pitää huolta itsestänne ja toinen toisestanne. Luota siihen, että oleminen helpottuu ja musta möykky sulaa vähitellen. Saat surra sitä, mikä on menetetty. Merkki Jumalalta. Jatka rohkeasti iltarukouksiasi. Muista, että avioliitossa on aina kaksi. Se auttaa selviytymään erosta. Alakulo ja merkityksen katoaminen on ihan ymmärrettävä tunne, kun poikanne ei ole enää joka päivä vastuullanne ja maatilan työtaakkakin on helpottanut. Rukouspyyntösi puolesta rukoillaan Helsingin Mikael Agricolan kirkon Tuomasmessun rukousryhmässä ja myös Tuomasmessun yhteydessä kerran kuussa. Rukoilemme enkeleitä kaikille pienille ja vähän isommillekin koululaisille, että jokainen voisi käydä koulua hyvillä mielin. Rukoustukea pyydetään myös tyttärelle, joka on ahdistunut ja joutunut sairauslomalle jatkuvan työpaikkakiusaamisen vuoksi. Henki auttaa meitä, jotka olemme heikkoja. Kukaan ei ole yksin syyllinen. Apua kiusaamiseen Koulujen alettua monet vanhemmat ja isovanhemmat kantavat huolta lastensa puolesta: miten lapsi löytää kavereita tai selviää kouluarjesta
Viidesläisyyden viisi haavaa Kirkkomme viidennen herätysliikkeen julistuksen ytimessä on aina ollut Kristuksen kärsimys, haavat, ”joiden hinnalla me olemme parantuneet”. Teksti: Päivi Puhakka Kuvat: Kotimaan arkisto Raamattuopiston kesäjuhlaa vietettiin Mikkelissä vuonna 1991. On myös niitä, jotka ovat liikkeen piirissä haavoittuneet. 42 • askel 10/2016
Herätykset olivat kansanherätyksiä, joita papisto sekä vieroksui että asettui myös johtamaan. Särmikäs persoona mutta lempeä sielunhoitaja Olavi Peltola ja sivistynyt Juhani Lindgren pullautettiin pois, Vehko muistelee. Aluksi evankelioimisliike keskittyi evankeliointiin. Haluttiin vaikuttaa myös politiikan kautta; Suomen Kristillinen Liitto sai ensimmäisen kansanedustajansa vuonna 1970. Kriittisyys kohdistui maallistuvaan kirkkoon ja liberaaliteologiaan, Kakkuri sanoo. Herätysliikkeitä tutkinut Teemu Kakkuri sanoo, että Suomessa pappien keskuudessa vaikutti myös beckiläisyys, joka korosti raamatullisuutta – sekin yksi viidesläisyyden piirre. Taivasten valtakunnan salaisuus Aluksi SEKL kokosi yhteen eri ryhmiä. Agraariyhteiskunnan herätyksissä kansa kohtasi Jumalan lammaspaimenessa tai Telppäsniityn hurmoskokemuksissa, nyt kaupunkien kokoussarjoissa. Uusia lähetystyöntekijöitä siunattiin tehtäviinsä Kansanlähetyspäivillä Joensuussa vuonna 1982. – Hannu Väliaho vaikutti taustalla vahvasti Matti Väisäseen, josta tuli SEKL:n pääsihteeri. Osa 1900-luvun alun kansanherätyksestä sai suojan Suomen Lähetysseuran (SLS) siipien alla, kun Afrikasta palanneesta Frans Hannulasta tuli keskeinen julistaja lähetysjohtaja Jooseppi Mustakallion käynnistämiin kokouksiin. Sen johdossa toimi Urho Muroma. Armosta olette autuaat Viidesläisyyden juuret ulottuvat neljään vanhempaan, 1700ja 1800-luvulla syntyneeseen herätysliikkeeseen, joiden taustalla taas on 1600–1700-lukujen protestiliike, pietismi. Uudestisyntynyt ihminen Viides herätysliike syntyi hoitamaan herätyksiä, esimerkiksi Kansan Raamattuseura (KRS) vuonna 1945 ottamaan koppia Frank Mangsin kokouksissa uskoon tulleista. – Telttakokoukset olivat kova juttu 60-luvulla, naurahtaa Eero Junkkaala, jonka uusin kirja, Viides herätysliike, kuvaa liikettä sisältäpäin ja peiliin katsoen. Myöhemmin teologiaan, valtaan ja henkilökemioihin liittyvät riidat pirstoivat liikettä. askel 10/2016 • 43. Ei iso, kaikki suojaansa kokoava teltta vaan siellä täällä Suomen niemeä kohoava pienten telttojen joukko, josta ensin organisoitui ja myöhemmin pirstoutui erillinen telttakylien joukko. – Viidesläisyys oli rinnakkainen ilmiö poliittiselle toiminnalle tai kansainvälistymiselle. Viidesläisyyden ensimmäisiä järjestäytymisiä oli kuitenkin jo vuonna 1939 syntynyt Evankelis-luterilainen Sisälähetys, josta kehittyi Suomen Raamattuopisto (SRO). Uuspietismiksi kutsutun ”kuopuksen” isähahmo Urho Muroma väittikin nuorimmaisen perineen heränneiltä synnin tunnon, lestadiolaisilta syntien tunnustamisen, evankelisilta pelastusvarmuuden ja rukoilevaisilta tietysti rukouksen. H T eltta! Se kuvaa hyvin kirkon nuorinta herätysliikettä. Myöhemmin, kiihkeällä 60-luvulla Ylioppilaslähetys oli vastareaktio opiskelijaradikalismille, ja vuonna 1967 perustetussa Suomen Evankelisluterilaisessa Kansanlähetyksessä (SEKL) huolestuttiin yhteiskunnallisesta kehityksestä. Kakkuri kuvaa sodan jälkeistä aikaa jälleenrakentamisen aikana, jolloin innostuttiin monenlaiseen toimintaan puolueissa, yhdistyksissä, kirkossa. ”Kaikkien herätysten tunnusomaisia piirteitä olivat henkilökohtaisen uskon korostaminen sekä kehotus jokapäiväiseen parannukseen ja Jumalan sanan mukaiseen elämään”, Junkkaala tiivistää ja nostaa viidesläisyyden taustavirroista Savo-Karjalassa vaikuttaneen uukuniemeläisyyden, Lounais-Suomen ”Hannulan herätyksen” sekä kansainvälisen liikehdinnän Euroopassa. Ryttylässä SEKL:n lähetyskurssin käynyt ja myöhemmin SLS:n Etiopian lähettinä ollut Arja Vehko toteaa, että johtajan paikkoja oli liian vähän. Samalla sivuutettiin vaatimaton ja pidetty Per Wallendorff. Helsingin Kaupunkilähetyksen pappina ja New Yorkin merimiespappina Muroma oli tottunut toimimaan kaupungissa. – Hän oli Suomessa ensimmäinen todellinen herätysliikejohtaja, johtotähti, jota ihailtiin ja kuunneltiin. Kansanliikkeen sijaan kyse oli järjestömäisestä, keskusjohtoisesta liikkeestä, jossa kansa ei ollut enää toimija vaan kohde, Kakkuri kuvaa uuspietismiä, sen karismaattista johtajaa ja samalla liikkeen ensimmäistä ”haavaa”, henkilökeskeisyyttä
Viidesläinen teologi Uuras Saarnivaara tulkitsi kirjassaan He elivät Jumalan voimassa, että Peltola on ”vanhurskauttamisen opettamisessa lähimain samalla linjalla kuin herännäisyydessä”. Kakkurin mukaan viidesläiset papit julistivat ristin teologiaa omissa puheissaan. Me poltimme Raahessa tupakkaa nahkatakit yllä ja ihmettelimme Lahden ja Mikkelin tiukkiksia. Toki joukossa oli muutama vahva ja älykäs nainenkin; Kerttu Vainikainen käynnisti Helsingin Raamattukoulun, ja Raamattuopistolla vaikutti Marja-Terttu Tolamo. Peltolan suurin synti oli hajuraon tekeminen menestysteologiaan. Uskova on loppuun asti perisynnin turmelema ja tarvitsee Kristusta ja hänen vanhurskauttaan. – Viidesläisyyden parasta antia itselleni oli kriisi, jossa pyhityskristillisyys vaihtui luterilaiseksi herätyskristillisyydeksi. – Olin pienenä Uukuniemellä Ensio Lehtosen lastenleireillä, joilla ihanat näytelmät ja vahvat laulut ruokkivat luovuutta. – Ei siellä ollut suuria saarnamiehiä, vaan Pyhän Hengen suvereeni läsnäolo kosketti noin 70 leiriläistä. Uukuniemeläisyyden piirissä kasvanut Mirja Sinkkonen muistaa hyvin Lemisen armolliset puheet ja pitää esimerkiksi KRS:n raamattuopetusta hyvänä. Kansanlähetyksen entinen nuorisosihteeri, pastori Mikko Aalto muistelee kesää 1973, jolloin herätys alkoi eräällä rippikoululeirillä Heinäsaaren leirikeskuksessa, työntekijöistä riippumatta. Ulkokohtaisista syntilistoista syntyi näin kolmas haava. Junkkaala muistelee, ettei teatterissa ja elokuvissa käyty, koska se vei aikaa evankelioimiselta. H Viidesläisyys P Viidenteen herätysliikkeeseen kuuluvat muun muassa Kansan Raamattuseura (KRS), Lähetysyhdistys Kylväjä, Opiskelija ja Koululaislähetys (OPKO), radiolähetysjärjestö Sanansaattajat (SANSA), Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) ja Suomen Raamattuopisto (SRO). Sitä muun muassa Leo Meller julisti nuorten tapahtumissa. – Lentopallo ja pingis olivat sallittuja, shakki ei. Peltola tunnustaa tuoneensa Suomeen tätä kirjallisuutta. Viidesläisyys on ollut miesten johtama liike. Samantapaista oli varmasti poliittisessa taistolaisuudessa. Maallinen musiikki oli synti. Isoset softasivat opetusta sekä rakastivat Jeesusta ja meitä. He elivät Jumalan voimassa Oppiriidat avasivat toisen haavan. Myöhemmin meitä yhdisti armo. Aurola, ja vuonna 1960 Aimo T. Rovasti Olavi Peltola (87) pitää liikettään kunnian teologian ja ristin teologian välissä opillisesti ristiriitaisena. Nikolainen käytti termiä kirjassaan Kirkot, lahkot ja suunnat. 70-luvun viidesläisyydessä elettiin lopun aikojen odotuksessa. Jeesusta myös odotettiin takaisin niin, ettei muulle elämälle jäänyt aikaa, Kakkuri toteaa. Kakkuri sanoo, että vaikkei listoja kirjoitettu, jossain rivien välissä ne olivat olemassa. Tuli synnintunto, löytyi Jeesus. P Nimen ”viidesläisyys” keksi todennäköisesti NMKY:n pääsihteeri Verner J. Omia tekoja korostava pyhitysusko kulki salkuissa, joista ne nostettiin kirjapöydille. Armeija-aika meni pilalle, kun olin niin huono todistamaan. Armahtavan Jumalan löysin Wallendorffin lempeässä kysymyksessä: ”Ola, tykkääkö Jeesus sinusta?” Oleellista olikin Jumalan rakkaus ihmistä kohtaan. Uhatun Suomen viimeiset pidot Viidesläisyys on ollut toisen opinkappaleen liike. 70–80-lukujen vahvoilla nuorisoherätyksillä Imatran, Kouvolan, Lahden, Lempäälän, Mikkelin ja Porin seudulla oli kuitenkin nuoret, alle kolmekymppiset miesjohtajat. Ryttylän Lähetysopiston johtajana toiminut Peltola sitoutui Paavalin sanoihin ja Lutherin löytöön: Yksin armosta, yksin uskosta, yksin Kristuksen tähden. – Niissä on erilainen soundi ja esimerkiksi Muroma kuunteli molempia, Junkkaala toteaa. Se vain tapahtui ja alkoi herätys, joka jatkuu edelleen ja jonka lapsia on eri puolilla maailmaa erilaisissa tehtävissä. FAKTA Urho Muroma Erkki Leminen 44 • askel 10/2016. – Nuorina KRS:n telttaevankelistoina iskimme yhteen. Häntä sivallettiin sanomalla, että kovat selkäkivut johtuvat heikosta uskosta. – ”Jeesus on Herra” luki paidoissa, ja uskon ratkaisun tekemistä korostettiin. Enemmän sielunveljeyttä hän kokikin uukuniemeläisen ”Sikopohjan pojan” ja KRS:n evankelistan Erkki Lemisen kanssa. Jeesus pelastaa, mutta luomakunnasta ei ole niin väliä, voisi kärjistäen todeta. – Mutta tylsää ei ollut, eri puolilla maata vain vähän erilaista. Piti olla valmis, ja kulttuuria vierastettiin. Muromasta asti ovat vääntäneet kättä ihmisen omaa kilvoitusta korostava anglosaksinen pyhityskristillisyys ja luterilainen ristin teologia. Omissa kriiseissä armo löytyi kuitenkin Raimo Mäkelän Suomeen tuomista norjalaisen Valen-Sendstadin ja ruotsalaisen Roseniuk sen teoksista
Nykyisellään viidesläisyyden ääripäitä edustavat lähes hurmoksellinen karismaattisuus ja tiukkaa virkakäsitystä puolustava opillisuus. askel 10/2016 • 45. Silloin tarvitaan niitä, jotka ovat elämän puolustajia esimerkiksi aborttikysymyksissä. Erityisherkät, vahvasti kokevat ja taiteelliset kokevat myös syyllisyyden vahvasti. Nuorten illoissa tytöt ja pojat istuivat eri puolille salia. Olen tehnyt paljon pahaa ja suututtanut toiset voimakkailla mielipiteillä. – Opetettiin, että suudelma on kihlauksen merkki. – Yhteiskunnasta on kadonnut taju ihmisen absoluuttisesta arvosta. Viides haava. Junkkaala kertoo esimerkin: – Kun olin ensimmäisellä aktiomatkalla, tuntui innostavalta ja avartavalta reissata evankelioimassa Eurooppaa. Puhun myös siitä, ettei neitsyydessä ja odottamisessa ole mitään pahaa, ja pukeutuakin voi korrektisti. Heistä tuli ulkoa ohjattuja. Kun riihessä puidaan, mekko likaantuu taatusti.” Hengellisillä juhlilla joku kommentoi Mirjan muodikasta maksitakkia: ”Älkää pukeutuko tämän maailman ajan mukaan.” Kiltissä tytössä heräsi hirveä syyllisyys. Niille on hyvä tarjota vaihtoehto, joka on aikojen kuluessa koettu hyväksi. Mikko Aalto sanoo, että uskoon tulleet alkoivat lukea kristillisen kulttuurin kollektiivista alitajuntaa ja mukauttivat käyttäytymistään siihen. Kanssasi naimisiin Psykologi Mirja Sinkkonen sanoo, että 60-luvun seksuaalinen vapautuminen heitti herätysliikkeissä toiseen laitaan, ahtaaseen seksuaalikäsitykseen. Meillä on vahva oikeassa olemisen mieli. Omasta nuoruudestaan Sinkkonen muistaa kodin joustavan ilmapiirin. Viidesläisyydessä on julistettu kokonaisvaltaista antautumista, joka aiheutti riittämättömyyden kokemusta. Vaimo ja lapset tietävät, että olen jukuripää, vanha, paatunut rovasti, jolla on toivottavasti herkkä omatunto. – Kun ihmistä aletaan kohdella hänen roolistaan käsin, hän ei tule kuulluksi aitona ihmisenä. Mikko Aalto haluaa erottaa moralistisesta sormenheristelystä terveen julistuksen, joka käsittelee vaikka elämän arvoa tai elämänmyönteistä moraalia. Joku toinen koki sen ahdistavana. Ne haavoittuivat, jotka olivat muutenkin arkoja. Olavi Peltola kuvaa ”räjähteleviä” ihmisiä, jotka haavoittivat toisiaan, ja moni uupui vaatimusten alla. Kyse on myös ihmisten erilaisuudesta. – Aiheesta vaietaan edelleen ja nuoret mennä huiskivat miten sattuu. Kun teki mieli tanssimaan, äiti sanoi kauniisti: ”Mene vaan mutta muista, että sinulla on se vanhurskauden vaate. Samaa neutraaliutta ja naiseuden kieltämistä näkyi myös 70-luvun taistolaisuudessa, jonka opintopiireissä tytöt pukeutuivat hiirulaisiksi, ei meikkiä ja kaulassa vain Arafat-liina, Sinkkonen sanoo ja kaipaa yliseksualisoituneessa nyky-yhteiskunnassa tervettä ja suojelevaa seksuaalikasvatusta. Itse puhun heille sekstailun ja rakastelun erosta, rakastelu tarjoaa kaunista ja vastuullista yhteyttä. Toinen esimerkki ovat esiaviolliset suhteet. Toki suuri osa liikkeen kannattajista on jotain ääripäiden väliltä, maltillisia, vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön kykeneviä. Mies sanojen takana Neljäs haava liittyi henkilökemioihin. Vallankäyttö ja kova julistus tekivät hengellisiä sotainvalideja, kun ihminen hyväksyttiin tai hylättiin hänen käyttäytymisensä perusteella. Itseään hän säästelee vähiten tilittäessään: – Olin kiinnostunut vallasta, yritin sen keskukseen ja epäonnistuin. Tapaan terapiassa naimattomia, lapsettomia, vihaisia ihmisiä, jotka oppivat piilottamaan sukupuolisuutensa. H Hanna Salomäen väitöskirjan mukaan viidesläiset ovat aktiivisia raamatunlukijoita. Sinkkonen kuvaakin prosessia, jossa herkän ihmisen omatunto muuttuu neuroottiseksi ja traumaattinen kokemus kiinnittyy persoonaan. – Äiti puhui hillitysti erotiikasta suurena Jumalan lahjana, joka kannattaa elää sellaisen kanssa, jota oikeasti rakastaa
– Radio Deikin on saman innovatiivisuuden, median käyttöön oton tulosta, Kakkuri sanoo. Traktaattien jakamisen ja telttakokousten rinnalle tulivat konferenssit ja taidetapahtumat, kuten Ryttylän Nuorten kesä. – Digitalisaatio on pannut kommunikaation ja viestinnän uusiksi. Myöhemmin teltta ja toinenkin teltta. Armo kadoksissa Kun on haavoittunut hengellisessä yhteisössä ja elämä jäänyt elämättä, tarvitaan toisen ihmisen tarjoamaa sielunhoidollista tai terapeuttista peiliä. Kruisaillaan seurakunnasta toiseen, ja ihmissuhteet menevät yli herätysliikerajojen. – Optimistina en kokenut myöskään Kansanlähetystä ahdistavana. Liikkeen piirissä on syntynyt myös hyvää teologista tutkimusta. L H 46 • askel 10/2016. Nykyisin julistuksesta löytyy psykologisia pehmusteita, mutta perusasiat eivät ole muuttuneet. Tutkimusten mukaan viidesläiset ovat evankelisten ohella kirkon uskollisimpia aktiiveja sekä innokkaimpia Raamatun lukijoita. Työyhteisökouluttajana toimiva Aalto oli mukana luomassa uudenlaista nuorisokulttuuria. Näin Etiopiassa, että saman kirkon palveluksessa ollaan, samaa työtä tehdään. Viidesläisyyden parhaana antina pidän herätyksiin liittyvää lähetysintoa. Tykkään Hillsong Unitedin ylistysmusiikin ohella Siionin virsien ja Virsikirjan timanttisista teksteistä. Hengellinen musiikki on ollut suuri siunaus, joka on levinnyt monien lahjakkaiden muusikkojen myötä myös sekulaarille puolelle. Tänään luovuus on itsestäänselvyys ja silloiset rajanvedot tuntuvat kuin ulkoavaruudesta tulleilta. Joskus kohosi risti. – Ytimessä on Jeesuksen ristinkuolema, ylösnousemus ja armo. On tärkeää työstää kokemaansa ja pitää se, mikä on hyvää. Siihen ei pidä kuitenkaan jäädä. Se, joka kieltää menneisyytensä, on menneisyytensä vanki. Paikoin arvet kiristävät, paikoin ne ovat kauniita, ja juuri niistä käsin vajavaiset ihmiset palvelevat Jumalan valtakunnassa. Junkkaala voisi edelleen pitää 14-vuotiaana pitämänsä aamuhartauden, jossa Jeesus pelastaa ja ilman häntä ei päästä taivaaseen. – Raamattuopetus ja modernit työmuodot ovat pitäneet kirkossa ja kansassa vedet liikkeellä. Jos hän aiheuttaa mielipahaa, seuraa siitä raju syyllisyys. Lähtiessä tunsin surua siitä, etten ollut enää salonkikelpoinen. Siitä voi katsoa turvallisesti, miten olen rakentunut psyykkisesti ja missä elämä on mennyt toisin kuin olisin toivonut, Sinkkonen rohkaisee. Pienellä porukalla tavataan solussa. SLS on saanut monia työntekijöitä liikkeen piiristä. Lähetyksen esillä pitäminen on tärkeää senkin vuoksi, että sen merkitys on hämärtynyt monilta papeilta. Julistettiin, hoidettiin haavoja ja aiheutettiin niitä. Mitään katkeruutta ei jäänyt. Katkeruus estää toipumisen. Yli 30 vuotta sitten Mikko Aalto irrottautui vaimonsa Sinikan kanssa SEKL:sta. Onneksi nuoret kristityt eivät Joosefista ja ”liikeilmaisusta” mitään tiedä, Mikko Aalto nauraa. Käyn Verkoston messussa ja yhteiskristillisen SUHE:n jumalanpalveluksissa. – Teimme Drop-lehteä, joka puhui musiikin, kuvataiteen ja ”liikeilmaisun” mahdollisuuksista. – Identifioidun selkeästi luterilaiseksi, jolle tärkeää on yhteisöllisyys. Sitten vain elämän sekaan ottamaan se, mitä vielä on tarjolla, vaikkapa elämäntoveri! – On hyvä oppia myös suojelemaan itseään ja mennä sinne, missä tuntuu turvalliselta ja hyvältä. – Koetusta syntyi kirja Armo kadoksissa. Eero Junkkaala toteaa, että liike on antanut hyviä hengellisiä eväitä kirkon virkoihin. Anteeksi pitää antaa, eikä vihata saa. – Syyllistetty ei saa edes ajatuksissaan aiheuttaa toisille mielipahaa, mutta häntä itseään saa kohdella miten vain. Hänen haavojensa hinnalla Luterilaisen Kotiryhmäverkoston Verkosto Kollektiivi -bändissä soittava Roope Rajala kasvoi viidesläisessä kodissa ja kävi rippikoulunsa KRS:n Vivamossa. Laula ihmisille ilosta Eläkkeelle Kirkkonummen seurakuntayhtymän hallintojohtajan virasta siirtynyt Arja Vehko löysi miehensä kanssa Lähetysseurasta avaran tilan. – Katkerakin saa olla, jos on joutunut elämään lemmettömän elämän. Teemu Kakkurin mukaan viidesläisyys on ollut toimintamuodoissaan uudistuva. Rajala sanoo, että tänään kristittyjen nuorten seurakuntaelämä koostuu monista palikoista. – Olen löytänyt musiikista tavan palvella seurakunnassa. Nuori mies puhuu maailman muuttumisesta, jonka keskellä tarvitaan erityyppisiä välineitä. Sieltä lähdettiin kauaskin. Ylisyyllistynyt juoksee sielunhoitajilla vielä aikuisenakin pyytämässä anteeksi vanhoja asioita saamatta niistä kuitenkaan rauhaa. Asumme edelleen Ryttylässä ja meillä on suuri ja tärkeä ystäväverkosto noilta ajoilta. Kun uusi minuus alkaa rakentua, voi kokea saavansa olla aivan tavallinen ihminen. Edelliset herätykset tulivat toisia väyliä pitkin, joihin ei kannata urautua, Roope sanoo ja kuvaa kulttuuria, jossa saa olla oma itsensä vaikkapa pukeutumisen ja musiikin suhteen ja jossa avoimin mielin rakennetaan Raamattuun perustuvaa uskoa. Nuorilla on hyvä kielitaito ja eletään aika kansainvälistä elämää
Yritän myös nukkua riittävästi, vaikka käsillä tekeminen on minulle tärkeä rentoutumiskeino. Se paitsi suojaa suonenvedoilta, tekee hyvää myös sydämelleni, hermostolleni ja luustolleni. Mutta minulle ne merkitsevät ihan omia suosituksia: paljon lihaa, voita ja kermaa, vähänlaisesti vihanneksia. Mutta riittääkö tämä. Tupakanpolttoni ei noin vain lopu, tiedän sen varmasti. Ja hiuksille vielä biotiinipilleri. Tämä inkiväärien sukuun kuuluva, keltainen jauhe on vuosituhansia tunnettu myös lääkekasvina, joka tehoaa muun muassa sitkeisiin tulehduksiin. O len kirjoittanut lääketieteestä ja lääkkeistä yli kolme vuosikymmentä. Tupakan haittoja sydämelleni alankin torjua tomaattiuutetta sisältävällä pillerillä. Poltan tupakkaa, mutta hyvitän sen kävelemällä kohtuullisesti. Sen seuraksi panen ison magnesiumsitraattipillerin. Äitini kärsi ikääntyessään nivelvaivoista ja minä näytän perineen ainakin osin tämän taipumuksen. S yksyn pimenevät illat ovat nyt herättäneet huomaamaan, ettei perimään ehkä voikaan luottaa ikuisesti. Siis minäkin hankin lääkedosetin, mutta täytän sen ”pehmeillä” pillereillä. Fosfolipidejä panen dosettiin, jotta muistini pelaisi vielä 20 vuoden kuluttuakin. P Pehmeitä pillereitä Syön salaattia, kävelen ja nukun riittävästi. Vilkkaalle aineenvaihdunnalleni en voi mitään. Huomaan, että myös niiden vaikutuksista löytyy tieteellistä näyttöä. J otain on tehtävä ennen kuin sairaus yllättää minutkin. Näistä tavoista on vaikea tässä iässä enää luopua. Mutta mitä tehdä rypistyvälle iholle ja roikkuville poskille. Särkeville nivelilleni alankin nyt syöttää nokkosta, kalkkia, inkivääriä ja vihersimpukkaa yhdessä pillerissä. Jaksaminen ei päivällä ole samaa kuin vuosi sitten. Siihenkin löytyy apu pilleristä: kollageenitabletti siis dosettiin. Siis kehäkukkauutetta ja mustikkajauhetta sisältävä pilleri dosettiin. Vieläkin pitempään olen vältellyt kaikenlaisia pillereitä, ja siinä myös aika hyvin onnistunut, kiitos ilmeisesti perimän. Vastauksia etsiessäni humpsahdan syvälle ravintolisien maailmaan. A asialaista kurkumaa olen käyttänyt aika ajoin ruoanlaitossa. Välillä nipistän yöunista käsitöitä pakertaen. Keväällä tupakkakaupan myyjäkin ehkä kysyy henkilöllisyystodistusta. Yritän syödä jatkossa salaattiakin, vähennän tupruttelua ja lisään kävelyä. Ainakaan elintapani eivät ole olleet niin esimerkillisiä, että ne selittäisivät välttymiseni suuremmilta sairauksilta. Hyvä. En halua liftingejä enkä botuliinipistoksia. Suonenveto herättää yöllä. HYVÄ ELÄMÄ Sirpa Norri • lääketieteen toimittaja askel 10/2016 • 47. Sehän on ollut lähes ainoa hyväksymäni pilleri jo vuosikaudet. Kahdeksan pillerin voimalla lähden nyt kohti talvea. Rakastan kokkaamista ja hyvää ruokaa. Kurkumapilleriä en kuitenkaan pane dosettiini, vaan pidän odottamassa tarpeellista hetkeä. D 3-vitamiinin panen keltaiseen dosettiini ensimmäisenä. Niveliäkin särkee. Illalla lanka ei tahdo löytää entiseen tapaan neulansilmää. Onko näitä omia lupauksia luotettavampaa apua suonenvetoon, särkeviin niveliin, heikentyneeseen hämäränäköön, rupsahtaneeseen ihoon ja jaksamiseen. Aamulla peilistä heijastuva harmaantunut iho huutaa poskipunaa. K äsitöistäni en aio koskaan luopua, mutta en halua vielä silmälasejakaan. Ehkä se auttaa myös hiipuviin lihaksiini
48 • askel 10/2016
Osallistuin Rakkaus-kurssille, jossa rummutettiin valon, läsnäolon ja universaalin energian onnea. Se oli kauheaa. Koin, että olin löytänyt avun, jolla pidän lapseni terveinä ja hengissä. Niin tekivät vanhempani ja isovanhempani. Mummoni ennusti itsekin korteista. Hän määräsi homeopaattisia pillereitä, ja ne tepsivät saman tien. Kuulin viiden lapseni syntymäajatkin ennalta. Opin, että Jumala on meissä ja rakkaudessa yhdistymme maailmankaikkeuteen. Paikalla oli lääkäri-homeopaatti, jonka ajattelin olevan vastaus rukouksiini. Läheiseni kyselivät neuvoja ja ohjeita näkymättömästä maailmasta aina, kun piti päättää suurista asioista. En ymmärtänyt mitä se tarkoitti, mutta kotiin päästyäni rukoilin: ”Tässä olen, auta minua!” Ahmin tietoa ja pillereitä Pian näiden tapahtumien jälkeen menin luontaistuotemyymälään hakemaan apua. Teksti: Sanna Takala Kuvitus: Antti Valta H O len lapsesta saakka uskonut Jumalaan, mutta tottunut myös siihen, että käydään ennustajilla. Minulla oli jokin käsitys Raamatun Jumalasta, sillä olin lapsena käynyt pyhäkoulussa. askel 10/2016 • 49. Minulle ei ennustettu, olinhan lapsi. Menimme hänen luokseen kyselemään, kuka voisi auttaa. Ystävätär halusi rukoilla puolestani, ja päässäni pyörivät sanat: Anna elämäsi Jeesukselle. Askel askeleelta sukelsin yhä syvemmälle aihepiiriin. Ehkä henkivaltojen jatkuva läsnäolo elämässämme vaikutti niin, että olin pelokas ja turvaton. Tunsin kuihtuvani pois, vaikka voimiani ja käsiäni olisi tarvittu kotona ympärivuorokautisesti. Se oli tosin loppunut lyhyeen, kun pyhäkoulunopettaja jäi auton alle ja kuoli. Voimat elpyivät ja ruoka alkoi imeytyä kehooni. Vuonna 2007, neljän lapsen äitinä, sairastuin vakavasti. Pelkäsin erityisesti yksinoloa, koska usein tuntui, etten olekaan yksin. Kun en saanut klassisesta lääketieteestä apua, olin ahdingossani avoin mille tahansa helpotukselle. Palasin kerta toisensa jälkeen tämän lääkärin vastaanotolle. Etsin vaihtoehtohoidosta apua myös levottomuuteen, pelkoihin ja sydämeni yksinäisyyteen. Hän kertoo myös, miten Jumalan voima tuli pimeyden ja pelkojen keskelle. Joka käynnillä ilmaantui uusia oireita, joihin hän määräsi uusia homeopaattisia pillereitä. Sain reseptejä myös allergisille lapsilleni, jotka sairastelivat paljon. Aloin käydä ennustajilla Aikuistuttuani aloin itsekin käydä ennustajilla, joilta saadut tiedot osuivat usein aivan nappiin. Nyt rukoilin itsekseni Jumalalta apua. Laihduin laihtumistani, eikä mikään ruoka imeytynyt suolistoon. Luontainen herkkyyteni vielä vahvisti tuota tunnetta. Vaikka elin tämän kaiken keskellä, sain kasvaa rauhassa. Äidillä oli uskova ystävä, jonka tuttavapiiriin kuului paljon lääkäreitä. Reiki oli viedä järjen Marika ajautui syvälle pimeyteen etsiessään apua sairauksiinsa. Halusin oppia lisää ja ahmin intohimoisesti alan kirjallisuutta
Enkä ollut hakeutunut seurakuntaan tai tehnyt parannusta. Täytyin sanoinkuvaamattomalla ahdistuksella, aivan kuin minua olisi kuristettu. Nyt minulla ei ollutkaan mitään konkreettista, mitä syöttäisin lapsilleni. Hillitön nauru, ”hengestä juopuminen” ja rukouskokouksissa kaatuilu saivat minut surulliseksi. ”Ensin homeopatia, sitten reiki ja nyt Jeesus”, hän vitsaili. Reiki toi voiman ja pelon Rakkaus-kurssin myötä kiinnostuin reiki-energiahoidoista, joissa avataan kehon energiakanavia. Olin niin sidottu, hivuttautunut hiljalleen yhä syvemmälle pimeyteen ja avannut portteja, joita kenenkään ei pitäisi avata. Lujat, mutta lempeät sanat lävistivät sydämeni. Käsissäni oli valtava voima, aivan kuin sähkö olisi virrannut lävitseni. Näin tapahtui. Aivan kuin pohja olisi romahtanut elämänhallinnalta arjen keskellä. Janosin Raamattua ja etsin sopivaa seurakuntaa. Kirjoitin paperille kaiken epäilyttävän, missä olin ollut mukana; spiritismin, ennustamisen, homeopatian, solumineraalihoidot, rakkausja reiki-energia-kurssit, astrologian ja horoskoopit. Puolisoni oli täyskäännöksestäni samanaikaisesti kummastunut ja huvittunut. Vaihtoehtohoitojen suhteen naiset näyttävät olevan miehiä useammin vaaravyöhykkeellä ja hakevat herkemmin apua uskomusten varassa. Järkytyksekseni törmäsin epäterveeseen karismaattisuuteen. jakeen, joka puhuu Pyhästä Hengestä. Neuvottomana ja pelossani rukoilin: ”Jumala, auta minua!” Puljaus ei käy Noihin aikoihin tapasin kuin sattumalta vanha lukiokaverini, joka oli tullut uskoon. Kurssiin liittyi vihkimys, jonka jälkeen elämässäni alkoi tapahtua kummallisia asioita. Yhteys häneen on vahvistanut ja ohjannut kasvamaan oikeaan suuntaan. Nyt opettelin kohtaamaan ne Jumalan kanssa ja hänen apuunsa turvaten. Pelkoni oli poissa ja tunsin syvää rauhaa. Koin kehotuksen lukea Apostolien tekojen 1. Vaihtoehtohoitojen maailmassa kyllä puhutaan Jeesuksesta, mutta ei Jeesus Nasaretilaisesta, Jumalan pojasta, joka kuoli syntiemme puolesta. Elämään kuuluvat vaikeudet eivät silti kaikonneet minnekään. Se toi turvaa ja lohdutti. Lapseni pelkäsivät yliluonnollisia ilmiöitä, ja minun oli vaikea selittää heille, mistä oudot tapahtumat kodissamme johtuvat. Hän kertoi omista vaivoistaan, ja tarjosin hänelle apua homepatiasta ja reikistä, johon olin vihkiytynyt. Olin kuvitellut olevani uskossa jo aiemmin, mutta en tuntenut Raamattua, saati ollut sille kuuliainen. Levottomuus ja pelko saivat uudet mittasuhteet, mikä oli viedä järjen. Opettelin kohtaamaan vaikeudet Homeopatiasta luopuminen osoittautui yllättävän vaikeaksi. Ystäväni opetti: ”Jumala on rakkaus, mutta rakkaus ei ole Jumala, josta olet Rakkaus-kursseilla kuullut.” Kuopuksellani oli tuolloin vakavia terveysongelmia, ja rukoilin Jumalaa poistamaan homeopaattisten pillereiden voiman, jos se ei ole hänestä. Olen löytänyt rinnalla kulkijaksi naisen, jolla on samankaltainen tarina. Nyt sain vain luottaa olevani Jumalan lapsi ja hyväksymä. Hädissäni soitin reiki-ohjaajalleni, joka totesi, etten ollut vielä oppinut hallitsemaan eli sulkemaan ja avaamaan vihkimyksessä saamaani voimaa. Valo tulvi pääni päällä. Hänen opastuksessaan ymmärsin, että ennustajilta saamani tieto ja minuun virrannut energia ei ollut Jumalan, vaan hänen vastustajansa voimaa, joka oli vain paketoitu kauniiseen pakettiin. Irtisanouduin astrologiasta Ymmärsin, että minun oli irtisanouduttava kaikesta pimeydestä, johon olin sekaantunut. Kerroin, että olin itsekin tullut uskoon joitain vuosia aiemmin sairastuttuani vakavasti. Henkivaltoja en enää pelkää, mutta tunnen ajoittain selittämätöntä painostusta ja ahdistusta. Onhan eri asennot kehitetty jumalien kunniaksi. En voisi enää kumartaa heille tai etsiä rauhaa ja tyyneyttä muualta kuin Jumalan yhteydestä. Päivittäinen rukoukseni onkin: ”Jos tieni on harhaan vievä, vie minut oikealle tielle.” En halua takaisin pimeyteen, sillä armossa ja valossa on hyvä elää! L Olin avannut portteja, joita kenenkään ei pitäisi avata. Jumala on järjestyksen Jumala. Armon ihme tuntui suurenmoiselta. Koska henkivallat olivat minulle tuttuja, tunnistin ilmiöitä, joiden en usko tulevan Jumalalta. Hän on auttanut epäilyksen hetkellä ja kysymysten keskellä. Väkevä eksytys näytti vaikuttavan seurakunnissakin. Seurakunnatkin eksyvät Pimeyden valloista irtisanoutuminen oli kuin lähtölaukaus kristityn elämään. Homeopatia oli ollut jumala, johon turvasin. Kun palvelisin häntä, minun olisi sanouduttava irti epäjumalanpalveluksesta. Turhaan ei Raamattu kehota koettelemaan henkeä. Poltin hankkimani okkultistisen kirjallisuuden, koska en halunnut levittää sitä eteenpäin. Ovet avautuivat itsestään ja usein kuulin, kuinka joku jyskytti seinää. Rukoilin, että Jumala ottaisi kaiken hallintaansa. 50 • askel 10/2016. Vie minut oikealle tielle Matka okkultismin pauloista valoon ei ole helppo, ja jokainen tietoisesti pimeyteen sekaantunut tarvitsee vahvan kristityn tukihenkilön. Seuraavien viikkojen aikana ymmärsin, että Jeesus on Messias eikä vain yksi profeetoista, kuten Koraani opettaa, tai pelkkä opettaja, kuten reiki tunnustaa. En voisi edes joogata, vaikka monet kristitytkin joogaavat. Ystäväni katsoi minua kummissaan ja totesi, ettei uskova voi puljata moisten asioiden kanssa. luvun 5. Aiemmin toimineet rohdot menettivät tehonsa. Kotonamme valot räpsyivät itsestään ja jopa räjähtivät, kun koskin valokatkaisimeen. Samoin rauha, joka oli laskeutunut sydämeeni. Vaikutus oli mullistava. Jokaista profetiaa ei ole syytä uskoa. Aiemmin olin opiskellut ja lukenut, jotta saavuttaisin tiedon ja tasapainon. Illalla, kun muu perhe jo nukkui, makasin sängyssäni ja koin tuulen puhaltavan lävitseni
Ei vaisiskaan, kuutamot ovat valaisseet, ja vielä on ollut mukava retkeillä öisinkin. Vaikka minussa siis olisikin presidenttiainesta, en haikaile sellaiseen hankalaan valta-asemaan. Haaste liittyy tietysti tuleviin Amerikan presidentinvaaleihin ja ristiriitaisia mielipiteitä aiheuttaneeseen ehdokkaaseen. Snif, se on ollut talvinen nukkumapaikkani lapsuudesta asti. Paitsi tietysti silloin, kun henkilökunta toimii lämpöpatjana minulle. Presidenttiainesta L Metsään on tullut jo syys, lohduton yön hämäryys... Vain vuorokauden kylmimmän hetken olen viettänyt piian kyljessä. Taannoin piika otti ja trumppasi minut. Minähän olen kuluttanut lähes kaiken ajan sen sylissä kylmänä aikana, mutta piian mielestä kissalle riittää pienempikin makuutila. Minulle riittää oma pieni valtakuntani, jonka itseoikeutettuna hallitsijana toimin parhaan kykyni mukaan. Haluan, että alueeni hyvinvointi mitataan bruttokansanonnellisuutena. Myyrää liikkuu vielä mukavasti ja käy pyydykseen. Kuuklettamalla löytyy enemmänkin trumpattuja kissoja. Kotirauhani kuitenkin järkkyi, kun piika päätti luopua suuresta ja ainakin minun mielestäni mukavasta antiikkisohvasta. Piika on saanut satoa kellariin ja komeroon, joten talvi voi tulla. Kostoksi valloitin talon ainoaksi jääneen sohvan, Voit jättää minulle palautetta: www.askellehti.fi/2-neron-elamaa minusta piioille riittää pienempikin tila. Toivoisin, että kaikilla kissoilla olisi sama mahdollisuus, eikä kukaan joutuisi selviytymään hylättynä ilman kodin turvaa. Enemmän käyttöä. Viisi miestä tarvittiin siirtämään painavaa huonekalua, ja oviakin piti irrotella, että rotjake saatiin mahtumaan talosta ulos. En nyt ota enempää kantaa vieraan maan vaaleihin, totean vain, että mielestäni olen komeampi, viisaampi, rehellisempi ja monin tavoin jopa rikkaampi kuin kyseinen ehdokas. Sohva siirtyi naapuriin, siellä sille on kuulemma enemmän käyttöä. Minut ehostettiin omilla irtokarvoillani, piika otti luomuksesta kuvan ja sillä osallistuttiin Internetin ”Trump your cat” -haasteeseen. l NERON ELÄMÄÄ Te ks ti ja ku va : Ch er i Ta m m in en askel 10/2016 • 51 nero_51.indd 51 21.9.2016 12.40. Uunit lämpiävät jo päivittäin, ja tuntuu suloiselta luikahtaa retkiltään kodin lämpöön. Siinä on otettava huomioon kestävän taloudellisen kasvun lisäksi ympäristönsuojelu, perinteiden varjeleminen sekä kaikkien kansalaisten tyytyväisyys ja henkinen hyvinvointi
Hekanahon välähdyksenomaiset, lähinnä proosarunon muotoon puetut ajatukset lomittuvat Gueissazin voimakkaaseen kuvailmaisuun. Kiinalainen nainen historiassa, yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Kalamiehet kertoo Akuressa Lounais-Nigeriassa asuvasta kuusilapsisesta perheestä, jonka elämä alkaa vaivihkaa kulkea vikasuuntaan. Todentuntuisen Nigerian poliittisten ja sosiaalisten olojen kuvauksen rinnalla se herättää ajatuksia esimerkiksi maailmankuvien törmäyksestä ja ihmisen mahdollisuudesta suunnitella tulevaisuuttaan. Se kertoo koruttomasti sitkeydestä, luottamuksesta ja siitä, että vahva näky työn merkityksellisyydestä kantaa yli esteiden. Kuvaliitteellä varustettu kirja on kiintoisa katsaus niin kodin kuin monen yksittäisen ihmisen vaiheisiin. Vastoinkäymisiä on ollut niin Ronningien henkilökohtaisessa elämässä kuin työssäkin. Kirjan jäsentäminen ja erilaisten näkökulmien, lähtökohtien, muutosten ja yksityiskohtien hahmottaminen tuntui lukiessa haastavalta. Sen valmistuttua moni on myös työskennellyt siellä erilaisissa avustustehtävissä. Tiina Airaksinen, Elina Sinkkonen ja Minna Valjakka. 52 • askel 10/2016. Kolmentoista kirjoittajan voimin toteutettu poikkitieteellinen teos sisältää runsaasti informaatiota eikä ole ihan kevyt luettava. Aino Ukkala Kiinalaiset naiset Enemmän kuin puoli taivasta koostuu naisia Kiinassa käsittelevistä artikkeleista. Luvuissa käydään läpi kiinalaisnaisten roolia eri aikakausina, poliittista vaikuttamista, feminismiä, perhepolitiikkaa, koulutusjärjestelmää, työssäkäyntiä, uskonnon harjoittamista, kirjallisuutta ja nykytaidetta. Mirja Ronning. He ovat menettäneet kaksi lastaan, koti on palanut ja Mirja sairastanut vakavasti. Sekä urbaanisKirjat Valon tuoksua. Art House 2016. Obiomaa on verrattu nigerialaisen kirjallisuuden ”isään” Chinua Achebeen (1930–2013), jonka klassikkoteos Kaikki hajoaa julkaistiin vihdoin suomeksi vuonna 2014 (Basam Books). Kalamiehet. Atena 2016. Vähäpätöisiltä tuntuvilla asioilla saattaa olla arvaamattomia vaikutuksia, kun niihin liittyvät uskomukset, jotka johtavat pelkoon ja alkavat hallita ihmisen toimintaa. Enemmän kuin puoli taivasta. Koko kirjan lukemisen sijaan kannattaakin keskittyä lukuihin omina temaattisina kokonaisuuksinaan. Chigozie Obioma. Tämä ajatus tulee mieleen runoilija Tommi Hekanahon ja valokuvaaja Philippe Gueissazin lahjakirjan äärellä. Raamattukodin ihme. Samalla on koettu ihmeitä ja Jumalan johdatusta – muun muassa siinä, että tulevat opiskelijat joskus mahdottomilta näyttävissä tilanteissa ovat kuin ovatkin saaneet viisuminsa. Kirjan lähtökohtana on tarkastella naisia toimijoina yhteiskunnan eri osa-alueilla. Jerusalemista maailman ääriin. Mirja Ronningin työryhmänsä kanssa kirjoittama kirja on omistettu näille vapaaehtoisille, joiden ansiosta koti on voinut palvella kansojen raamatunkääntäjiä jo kaksi vuosikymmentä. Paavo Alaja Kertomus Nigeriasta Nigerialaisen Chigozie Obioman esikoisteos Kalamiehet oli viime vuonna ehdolla Booker-palkinnon voittajaksi. Paavo Alaja Valoa taitekohtiin Kuva puhuu aivan yhtä voimakkaasti kuin sanat. Päivä Oy 2016. Tommi Hekanaho ja Philippe Gueissaz. Toim. Kaikkinensa kirja tarjoaa paljon tietoa naisnäkökulmasta ja Kiinasta sekä näissä tapahtuneista muutoksista kiinnostuneille. Kodin rakentajat Moni suomalainen on saanut olla mukana Jerusalemin lähellä sijaitsevan Raamattukodin rakennusvaiheissa. Kalamiehet on monitasoinen romaani. Uusi Tie 2016. Kaikki hajoaa voisi olla Obiomankin kirjan nimi. 1990-luvulle sijoittuvat tapahtumat saavat alkunsa, kun tarinan kertoja Ben ja hänen kolme vanhempaa veljeään ryhtyvät aikansa kuluksi kalastamaan läheisellä joella
Kirjailija Katri Kirkkopellon vahvatunnelmaisen ja näyttävän kuvakirjan rinnalla julkaistiin toinen, kasvattamisen ammattilaisille tarkoitettu Mun ja sun juttu, jonka tekijöinä Kirkkopellon lisäksi ovat kouluttaja ja draamapedagogi Tiina Haapsalo ja pienten lasten kiusaamisesta väitellyt kasvatustieteen tohtori Laura Repo. Lasten Keskus 2016. Rippilapsi ei ehkä arvosta lusikkasarjaa, mutta lusikasta muotoiltu persoonallinen koru ilahduttaa varmasti. Me jäimme vielä tänne, missä loppuun asti ovat samaa perhettä kaipaus ja täyttymys, täyttymys ja kaipaus. Paasilinna 2015. Katri Kirkkopelto. Myös vanhemmille sopivan oppaan alaotsikko Lasten sosiaalisten taitojen vahvistaminen kiusaamisen ehkäisyssä kertoo olennaisen asian, jonka sekä tutkimustieto että materiaalia testanneet viiden kunnan ja seurakunnan varhaiskasvattajat voivat vahvistaa: vuorovaikutusja itsesäätelytaidot vaikuttavat ratkaisevasti kiusaamiseen lasten maailmassa. Cheri Tamminen ta ympäristöstä että luonnon kierrosta ammentavat kuvat yhdistyvät paikoin rosoiseenkin elämän ihmettelyyn avaten lukijalle ja katselijalle keskustelupinnan elämän taitekohdissa. askel 10/2016 • 53. Piki. Aikuisten materiaali kulkee käsi kädessä kuvakirjan aukeamien kanssa tarjoten sekä kysymyksiä että toimintaa lapsiryhmiin. Anu Lahti ja Arja Aalto-Setälä. Kirja ei etsi syyllisiä, uhreja ja kiusaajia, vaan auttaa rakentamaan sosiaalisia siltoja, joilla lasten on turvallista liikkua ja opetella yhdessäolon pelisääntöjä. Kristillisestä maailmankatsomuksesta ammentavat tekstit jättävät tilaa myös mysteerille. Mun ja sun juttu. Kirjalla on myös Facebook-sivu, jossa voi kysellä lisäohjeita. Ihan ilman työvälineitä ja tekniikkojen opettelua askartelu ei onnistu, mutta tekijät antavat varsin selkeät ohjeet kuvineen monenlaisten luomusten valmistamiseen. Päivi Puhakka Lusikasta luotua. Anu Lahti ja Arja Aalto-Viitala opastavat kirjassaan Lusikasta luotua, miten lusikasta voi tehdä uuden perintöesineen muokkaamalla sen kauniiksi koruksi. Piristävä poikkeus lahjakirjojen tasaisessa virrassa – ja kirja, jonka muitta mutkitta kääräisisi miehen lahjapakettiin. Aikuisten opas on myös tietopankki vanhemmille ja ammattilaisille. Tiina Haapsa lo, Katri Kirkkopelto, Laura Repo. Lasten Keskus 2016. Päivi Häkkinen Kiusaamisesta kaveruuteen Piki on paitsi tuoreen lastenkirjan nimi myös toimintamalli, jolla pyritään tunnistamaan ja ehkäisemään kiusaamista alle kouluikäisten ryhmissä. Lusikat kiertoon Monelta löytyy kaappien kätköistä hopeisia perintölusikoita, nyt niille olisi uusiokäyttöä
Moni tervehtii tuttua kirkaskatseista kulkijaa. Suomi-pojan REISSU Jos istut pärnulaisen kahvilan pöytään, voit kuulla tarinan pitkästä matkasta, jonka aikana puolustettiin Viipuria, rakastuttiin Lontoossa, ajettiin Rolls-Roycea Edmontonissa ja palattiin kotiin, Viroon. – Hän puhui meille Viron vapaudesta ja kehotti pitämään kiinni rohkeudesta. Bertin kaksi koulutoveria kaatui Viipurin edustalla. Torjuntataisteluita ja evakuointia Koulutuksen jälkeen joukko siirtyi Helsinkiin, missä se sijoitettiin Olympiakylään Käpylään. Sodan loppuvaiheessa Bert osallistui myös karjalaisten evakuointiin Vuokselta. 54 • askel 10/2016. Keskikoulua hän kävi perheen muuton myötä Tallinnassa. J. Muistan sotilaspapin sanat Bert syntyi 25.9.1926 Tartossa, jossa hän aloitti koulun. Perillä Hangossa Bert ilmoittautui poliisilaitoksella. Virolaisia oli muun muassa Viipurinlahdella torjumassa venäläisten läpimurtoa. alkoi Viipurin valtaus. Tiettyyn aikaan hänet voi tavata kahvilassa, tiettyyn aikaan lounasravintolassa. – Matkustimme yöjunalla Taavettiin, jossa olin neljä kuukautta. Meistä Viron vapaaehtoisista muodostettiin jalkaväkirykmentti 200, jota johti everstiluutnantti Kuusela. Teksti: Päivi Puhakka Kuvat: Seppo J. Virossa syntynyt emäntä oli vankilassa. Tulijat saivat tiketit Helsinkiin ja asuivat Hella Wuolijoen talossa kolme päivää. – Tarkoitus oli saada Virolle omaa upseerikuntaa ja koulutusta. Hän puhui muuten erittäin sujuvasti viroa, Bert kertoo ja muistaa elävästi myös suomalaisen sotilaspapin sanat. Bert kavereineen oli tullut Suomeen sekä taistellakseen Suomen puolesta että saadakseen sotilaskoulutusta. Kun Saksa vuonna 1943 alkoi värvätä miehiä riveihinsä Virossa, lähti 17-vuotias Bert joulukuussa 1943 kahden koulutoverinsa kanssa Suomeen. Useimmat näkevät tyylikkäästi pukeutuneen vanhuksen päiväkävelyllä, tietämättä Viipurin saarten valloituksesta ja rakkaustarinasta, jossa valloitus alkoi Lontoossa ja kesti yli 50 vuotta. 3 400 vapaaehtoisen joukossa oli hyvin nuoria poikia, nuorin vasta 14-vuotias. Bert oli JR200:n joukoissa Kannaksen torjuntataisteluissa kesällä 1944. Sirkka H J oka päivä vanha mies rollaattoreineen kulkee Pärnussa ostoskeskuksen kulmilla. Venäläiset aloittivat rajut hyökkäykset 9.kesäkuuta, ja 20.6. Bert Koppel (90) kuului virolaisista muodostettuun JR200:een. Kahden kuukauden jälkeen juna vei rintamalle. Joku tuntee Bert Koppelin tarinan, matkan maailman ympäri, ensin Virosta Suomen, Ruotsin ja Australian kautta Kanadaan ja sieltä vihdoin takaisin kotiin
askel 10/2016 • 55
– Ajattelin, että ollaan kolmisen viikkoa töissä ja sitten sota loppuu. Rakkautta ja Rolls-Royce Nuori poika oli kokenut jo paljon, vaaralliset matkat, sodan, mutta reissu oli vasta alussa. – Veli karkasi puna-armeijasta Ruotsiin, ja isä vietiin sen vuoksi Siperiaan. Pakenijoiden hermot olivat lujilla, kaikki sairastuivat kovassa meren käynnissä ja yksi ampui itsensä laivassa. Hän ei halunnut jäädä Ruotsiin, joka oli liian lähellä Neuvostoliittoa. – Hän on jo edesmennyt, mutta hänen vaimonsa lähettää minulle tervehdyksen edelleen joka vuosi. Tuuliajolla maailmalla Bertin tarina jatkuu Raumalle, josta hän matkusti Ruotsiin kohti Gävleä. Haavoittuneita oli lähes 300. H 56 • askel 10/2016. Vuokselta siirryimme junalla Helsinkiin. Kulkija oli löytänyt kiintopisteen ja asettui aloilleen, Kanadaan Edmontoniin, jonne hän muutti vaimonsa kanssa vuonna 1962. – Sain hammasharjan ja metsätöihin uudet vaatteet sekä kaksi kruunua taskurahaa. Lähes kaikki kaverit ovat kuolleet, samoin vaimoni, jonka vei Alzheimer. Mannerheim lakkautti JR200:n elokuussa 1944, ja rykmentin sotilaat saivat valita joko paluun kotimaahan tai jäämisen Suomeen. Lähdin Englantiin, ja tapasin virolaisen tytön, Agnesin. Sieltäkin muistuu mieleen eläviä yksityiskohtia. Minäkin join mutta kohtuullisesti. KaikViime kuussa 90 vuotta täyttänyt Bert Koppel. – Suomeen jäi noin 250 vapaaehtoista ja Viroon palasi noin 1 700, Bert toteaa tovereistaan, joista osa kaatui taistelussa itsenäisen Viron puolesta, osa taisteli saksalaisten joukoissa venäläisiä vastaan, osa joutui Siperian vankileireille jopa yli 10 vuodeksi ja osa onnistui pakenemaan Ruotsiin. Isä maksoi kovan hinnan Viroon Bert palasi vuonna 2011. Poikani Toomas asuu Seattlessa japanilaisen vaimonsa kanssa, minä täällä Pärnussa, toteaa juuri 90 vuotta täyttänyt mies haikeana ja kiitollisena kaikesta juttuseurasta, jokaisesta, jonka kanssa voi juoda kupillisen kahvia. – Vierailin täällä jo vuonna 1990. Gävleen ei päästy, vaan lopulta laiva ajautui pohjoisemmaksi. Ruotsin kielen opin siskolta, ja Ruotsissa asuessa täytin 18. Laivan yllätti kuitenkin myrsky ja se joutui tuuliajolle. Matka jatkui Norjaan ja Panaman kautta vihdoin Australiaan vuonna 1948. Asuinpaikka oli meijerissä. Suomen jatkosodan aikana kaatui tai katosi noin 200 virolaissotilasta. Bertin sisko tuli häntä tapaamaan Gotlannista Fårösundista, josta Bert sai myös työpaikan. – Asuin Australiassa 12 vuotta, toimin maalarina ja olin kaksi kertaa naimisissa, Bert virnistää vähän anteeksipyytävän näköisenä ja jatkaa: – Ausseissa oli muuten hyvä, mutta molemmat vaimot joivat paljon ja ilmasto oli liian kuuma. Rannikkovartiosto otti laivan huomaansa, ja sen matkustajia odottivat Punainen risti ja sotilaat. Helpotus oli valtava, ja Bert muistaa vieläkin tulijoille tarjotut ruuat. Vauhdikkaaseen tarinaan kuuluu luontevasti se, että Bert istui 35 vuotta Rolls-Roycen ratissa ranskalaisen miljonäärin autonkuljettajana. – Possun lihaa, makkaroita ja puolukkahilloa! hymyilee mies, jonka ystävät Suomessa tietävät, mikä on aina hyvä tuliainen: puolukkahillo, mustikat ja vadelmat. Gotlannin vuoden jälkeen reissu jatkui Upsalan lähelle, missä Bert toimi puutarhurina kesän 1946, ja edelleen Malmöhön vaatetehtaalle tutun virolaiskaverin kanssa. – Saimme pojan, ja olimme naimisissa yli 50 vuotta. Bert kaivaa lompakosta kuluneen ja rypistyneen kuvan, tuhansia kertoja esille otetun
ki oli niin vanhaa. Isä oli kyyditetty vuonna 1948 Siperiaan leirille, missä hän pian kuoli. Olen yrittänyt unohtaa huonot ajat ja muistaa hyvät, Bert sanoo ja tapailee hymyillen laulua, jossa Molotov soittelee balalaikkaa ja Tiltu keittelee teetä. – Kun aikoinaan lähdin, ajattelin, että jonain päivänä tulen takaisin. Myös siskoni muutti Ruotsiin. L Sotilaspappi puhui vapaudesta ja kehotti pitämään kiinni rohkeudesta. Valoisilla kasvoilla viivähtää kuitenkin varjo, ja vedet kiertävät kirkkaissa silmissä, kun nostan käteni siunaukseen nahkatakin olalle. askel 10/2016 • 57. – Meistä yksi veli oli Saksan armeijassa, minä Suomen armeijassa ja vanhin veli puna-armeijassa, josta hän karkasi laivalla Ruotsiin. Viron Suomi-pojat ovat saaneet tukea ja kuntoutusta sekä Suomen valtiolta että Lions Clubeilta ja Rotareilta. Äiti oli kuollut kesällä 1943. – En näe niistä unia. Jonkin verran tietoa Kanadassa olevat virolaiset olivat saaneet myös Torontossa ilmestyneestä vironkielisestä lehdestä. Takana on pitkä matka tähän pärnulaisen kahvilan pöytään. Tiedettiin, että vapauden verhoa raotettiin Jeltsinin aikana. Sen vuoksi isä vietiin Siperiaan. Tallinna tuntui tutulta, Bert sanoo. Unettomat yöt Kolme vuotta sitten Bert vieraili Taavetissa, tutuissa koulutusmaisemissa. Ja matkan varrelle mahtuu rankkoja muistoja. Nyt suuri osa JR200:n tovereista on poissa. Siellä hän näki Luumäen kunnantalon eteen pystytetyn JR200:n muistomerkin, joka on tehty Salpalinjan estekivestä. Bertin vierailukin osui historialliseen saumaan uuden itsenäistymisen kynnyksellä. – Muistaakseni everstiluutnantti Kuusela asui Taavetin asemalla, Bert sanoo. Ajatus toteutui lähes 70 vuotta myöhemmin. 90-luvun alussa hän sai myös tarkempaa tietoa sukulaisten kohtalosta
Niillä on edelleen vaikutusvaltaa, ja niiden johtajat ovat avainasemassa rauhantyössä ja konfliktien sovittelussa. Suomi on uskontodiplomatian eturintamassa. Teksti: Markku Saksa Kuvat: Lauri Saksa Cardus-ajatushautomossa työskentelevä Andrew Bennett tarjoaa rauhanpiippua kansoille. Uskontodiplomatiaa Uskonnot eivät ole katoamassa. 58 • askel 10/2016
Myöhemmin on havaittu, että Länsi-Eurooppa olikin poikkeus – muualla uskonnot jatkoivat vahvoina. Kääntöpuolena on se, että myös poliittiset ja uskonnolliset fanaatikot ovat tajunneet uskonnon voiman. Uskontosuurlähettiläs on innostunut työstään, kun hän saa nyt työskennellä tämän päämäärän eteen. Sodan opetus hänelle oli se, että kiistelevien osapuolien uskonnolliset ja traditionaaliset johtajat on saatava saman pöydän ääreen sopimaan asioista. Alustajina olivat Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen, Helsingin yliopiston akatemiaprofessori Elina Vuola ja kanadalaisen ajatushautomon Andrew Bennett, joka toimi aikaisemmassa Kanadan hallituksessa ensimmäisenä ja tähän mennessä viimeisenä uskonnonvapauden erityislähettiläänä. Bennett kertoi, että valitettavasti Kanadan uusi liberaalien hallitus lopetti uskontotoimiston. Kun ISIS houkuttelee nuoria miehiä ja naisia Syyrian ja Irakin sotiin, se käyttää uskontoa hyväkseen. Seitsemän vuotta aikaisemmin alueella oli päättynyt Jugoslavian hajoamissotiin kuulunut Bosnian sota. Päätös oli pettymys monille maille, erityisesti Yhdysvalloille ja Britannialle. Kestävää kehitystä ja ihmisoikeuksia Professori Vuolan mukaan 1960-luvun alusta saakka oletettiin, että muu maailma tulee maallistuneen Länsi-Euroopan perässä ja luopuu hiljalleen uskonnoista. Se nähtiin silloin myös toivottavana kehityksenä. Bennet oli Kanadan edellisen hallituksen uskontosuurlähettiläs. Nyt kansainvälistä politiikkaa tekevien ajatus kulkee päinvastaiseen suuntaan. Nyt voidaan puhua jo uskontojen aallosta kansainvälisessä politiikassa. Vakaumuksen vapautta Yhtenä merkkinä Suomen ulkoministeriön kiinnostuksesta uskontoja kohtaan oli syyskuussa järjestetty koulutusseminaari, jossa pohdittiin uskonnon ja ulkopolitiikan suhdetta. Suomen ulkoministeriössä toimii kulttuurien ja uskontojen välisten vuoropuheluprosessien suurlähettiläs Pekka Metso, ja YK:ssa tekee työtään ulkoministeriön rahoittamana Antti Pentikäisen johtama uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanvälitysverkosto. Kysyttiin myös, miten yksittäinen diplomaatti voi edistää uskonnonvapautta ja miten uskontojen välistä dialogia voi hyödyntää ihmisoikeuksien edistämisessä. Raportoidessaan sotaa käyneen maan sekavasta tilanteesta Metso huomasi, että hän sai uskonnollisilta johtajilta paljon todenmukaisempaa tietoa sodan vaiheista, syistä ja synnystä kuin poliitikoilta. H V ielä muutama vuosi sitten uskontoja pidettiin vanhanaikaisina ja katoavina. Maallistunut valta piti niitä tyhjiössä. Uskonto sodassa ja rauhassa Pekka Metso sanoo, että 75 prosentilla maailman ihmisistä on uskonnollinen identiteetti, vaikka viime vuosiin saakka teollistuneessa lännessä uskontoja pidettiin vanhanaikaisena ja katoavana jäänteenä. Pekka Metso arvostaa uskonnollisia johtajia. – Poliittisilla johtajilla oli aina jokin oma peli käynnissä, minkä vuoksi tavalliset ihmiset eivät luottaneet heihin samalla tavalla kuin omiin uskonnollisiin johtajiinsa, Metso kertoo. Seminaarissa käsiteltiin myös sitä, millä tavoin uskonnon ja vakaumuksen vapauteen liittyvät näkökohdat tulisi ottaa huomioon poliittisessa päätöksenteossa. Viime vuosina uskonto on tehnyt paluun maailmanpolitiikkaan, koska uskonnollisten johtajien merkitys on ymmärretty. askel 10/2016 • 59. Ne herättivät yhteiskuntatieteilijät ja diplomaatit uuteen todellisuuteen, jossa uskontoja ei voida sivuuttaa. Harvojen mieleen edes tuli, että uskonnoilla voisi olla joku merkitys diplomatiassa ja rauhantyössä. 1900-luvun loppupuolella uskonnolliset ääri-ilmiöt alkoivat lisääntyä. Siinä taistelivat verisesti keskenään serbit, kroaatit ja bosniakit eli Bosnian muslimit. Bosnian sodan opetus Suomen uskontosuurlähettiläs Pekka Metso toimi Bosnia Hertzegovinassa Suomen suurlähettiläänä vuosina 2012–15. He ovat osoittautuneet erinomaiseksi työkaluksi rauhantyössä ja konfliktien sovittelussa. Suomi on hyvin aktiivinen uudessa, uskonnollisiin johtajiin perustuvassa diplomatiassa. Esimerkiksi Syyriassa ja Irakissa sotaa käyvä ISIS ammentaa voimansa uskonnosta. Hänen tehtävänään on keskittyä Euroopan ulkopuolisiin muslimimaihin ja köyhään etelään. Kanada kulkee tässä asiassa päinvastaiseen suuntaan kuin esimerkiksi EU, joka nimitti Jan Figelin uskonnonvapauden erikoislähettilääksi. Kansainväliset järjestöt, kuten YK, ja monet maat ovat omaksuneet tämän opetuksen
Käynnissä on samaan aikaan uskontojen merkityksen voimakas kasvu ja toisaalta maallistuminen. ”Meillä on täysi mahdollisuus ja vapaus harjoittaa uskontoamme ja meillä pitää olla rohkeutta sanoa, että olemme kristittyjä”, Merkel julisti ja kehotti ihmisiä olemaan pelkäämättä, koska ”pelko ei ole koskaan hyvä neuvonantaja”. Saksan liittokansleri tunnustautuu auliisti kristityksi ja puhuu omasta uskostaan julkisesti. Heitä ovat Kreikan pääministeri Alexis Tsipiras, Ranskan presidentti François Hollande ja Kroatian pääministeri Zoran Milanovic. Ensiksi hän julistautui ateistiksi, sitten katoliseksi, ja nyt hän ei suostu puhumaan asiasta. Hän on nyt kolmen vuoden komennuksella New Yorkissa uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanvälitysverkoston johtajana. Eurooppalaisista johtajista suurin osa tunnustautuu kristityiksi, mutta muutama tunnustautuu vakaumuksellisiksi ateisteiksi. Kumppaneina on kymmeniä merkittäviä järjestöjä, jotka tukevat paikallista rauhanvälitystyötä konfliktimaissa ympäri maailman. Esimerkiksi Puolassa katolinen uskonto on vahvistunut. Epäselvä tapaus on Slovenian pääministeri Robert Fico. Työtä rahoittaa ulkoasiainministeriö. Vähiten uskonnollisia ovat Tšekin tasavalta (16 %), Viro (18 %) ja Ruotsi (18 %). Merkel antoi lausuntonsa Bernin yliopistossa, jossa hänestä tehtiin kunniatohtori pari vuotta sitten. L Angela Merkel Euroopan kristityille: Älkää pelätkö muslimeja vaan menkää kirkkoon! H Professori Elina Vuola sanoo, että uskontojen merkityksen kasvaessa myös maallistuminen etenee. On ymmärretty, että juuri useissa maissa he ovat todellisia johtajia, eivät poliitikot. Nyt kuva on monimutkainen ja ristiriitainenkin. EU:n sisällä tämä on luonut paineita muuttaa yhteisiä arvoja ja poliittisia kannanottoja. Pekka Metso kertoo Suomen tekevän amerikkalaisten kanssa tiivistä yhteistyötä. Yhdysvalloissa on pantu merkille, että vaikka uskonnollisten johtajien toimintaa rajoitetaan useissa maissa, he ovat syvästi vihkiytyneet luomaan rauhallisempia, vakaampia ja turvallisempia yhteisöjä kohtaamaan nykyajan haasteet. Myös muut kuin Suomi ovat havainneet uskontojen uuden nousun ja niiden merkityksen rauhanvälityksessä ja konfliktien ratkaisussa. A P / L E H T IK U V A 60 • askel 10/2016. Yhdysvaltain ulkoministeriössä on kokonainen osasto hoitamassa uskontojen välistä dialogia. Jos EU:n johtajien piiristä pitäisi valita kristillinen johtaja, hän olisi epäilemättä papin tytär Angela Merkel. Hän sanoo uskovansa Jumalaan ja että uskonto on ollut hänelle pysyvä kumppani koko elämän ajan. Verkostossa ovat mukana nimenomaan konfliktialueiden paikalliset uskonnolliset johtajat. Verkoston perustivat muiden muassa maailman kaksi suurinta valtioiden välistä yhteistyöelintä: YK ja Islamilaisen yhteistyön organisaatio (OIC). Hän kannusti kaikkia tunnustamaan oman kristillisen uskonsa ja käymään enemmän kirkossa sen sijaan, että he pelkäisivät uskoaan harjoittavia muslimeja. Viime vuonna Merkeliltä kysyttiin, mitä ihmiset voisivat tehdä, kun islam uhkaa levitä Eurooppaan. Yhdysvaltain ulkoministeriö julistaa strategiakseen uskonnollisten johtajien uskontoon perustuvien yhteisöjen tukemisen, ”koska ne myötävaikuttavat merkittävässä määrin kestävään kehitykseen ja ihmisoikeuksien edistämiseen sekä konfliktien sovitteluun ja lieventämiseen”. Toisaalta muslimimaissa ja köyhissä etelän maissa tapahtuu maallistumista. Uskonnollisimmat Euroopan maat ovat Wikipedian mukaan Malta, jossa on 94 prosenttia uskovaisia ja Romania (90 %) sekä Kypros (90 %). Rauhanvälitysverkostoja Kirkon Ulkomaanavun entinen toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen on uskontodiplomatian veteraani
Varoja epäillään menneen muun muassa Jalovaaran palkkioihin lupaehtojen vastaisesti. www.helsinginsydänsairaala.fi Yksityisvastaanoton ajanvaraus: 050 573 6875 Nyt myös Helsingissä! Sydänhoitoon jonottamatta julkisen palvelun hinnoilla.. K U V A : O L L I S E P P Ä L Ä Monet luterilaiset seurakunnat vetäytyivät yhteistyöstä Rukousystävät ry:n kanssa viimeistään sen jälkeen, kun Kallion kirkossa helmikuussa 2013 järjestetystä rukousillasta nousi kohu. Sydänsairaalan nopea ja sujuva hoitopolku. Syytteessä ovat Jalovaaran lisäksi Rukousystävät ry ja yhdistyksen toinen johtohenkilö. Haavi auki Pirkko Jalovaaralle syyte rahankeräysrikoksesta L Maallikkosaarnaaja Pirkko Jalovaaran elokuun lopussa saama syyte rahankeräysrikoksesta käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa ilmeisesti tammikuussa. Lähete osoitetaan Tampereen yliopistolliseen sairaalaan / Helsingin Sydänsairaala Helsingin Sydänsairaala Oy Länsisatamankatu 16, 3 krs. Esitutkinnan mukaan on epäilty, että Rukousystävät ry:n keräämistä varoista vain pieni osa olisi päätynyt puutteenalaisille, toisin kuin yhdistys on ilmoittanut. TEE NÄIN: Pyydä lääkäriltä lähete, jossa ilmoitat käyttäväsi vapaata hoitopaikan valintaa
Saarnaa toiminnanjohtaja Olli Valtonen, liturgina Sari Vapaavuori. 16.10. Ohjelmaan kuului myös tutustuminen Porvooseen ja päivällinen Haikon kartanossa. Heli Harjunpää 15.11. Asiamiehet tulevat eri puolilta Suomea yhteen opiskelemaan ja tapaamaan rakkaita ystäviään. Saarnaa Mari-Anna Pöntinen, liturgina Pertti Torppa. 18.10. Tommy Hellsten 1.11. Pekka Yrjänä Hiltunen Askelen ja Kotimaan asiamiehet kokoontuivat syyskuun lopussa jokavuotisille koulutuspäiville Helsinkiin. Tuomaskuoro Hilkka Kangasniemen johdolla. (*Suomen ulkopuolelle meneviin tilauksiin lisätään postikulut). Hengellinen, mutta ei uskonnollinen. Musiikissa Johanna Iivanainen ja Pekka Nyman Ensemble. klo 17.00 Kallion kirkko, Helsinki ti 25.10. PALVELUKORTTI NImI KatuOSOIte: POStINumerO: POStItOImIPaIKKa: SäHKöPOStIOSOIte: PuHeLIN: SyNtymäVuOSI: Tilauksen maksaja (Osoitteenmuutoksessa uusi osoite) K ot im aa O y Nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Saarnaa kirkkoherra Olle Karlsson Tukholman Katariinan seurakunnasta, liturgina Minna Jaakkola. Musiikissa Tuuli Malve. K o t im a a o y m a K sa a p o st im a K su n Va sta us lä he ty s tu nn us 50 15 8 2 3 H eL SIN KI NImI KatuOSOIte: POStINumerO: POStItOImIPaIKKa: SäHKöPOStIOSOIte: PuHeLIN: SyNtymäVuOSI: Kestotilaus 84,00 e 12 kk määräaikaistilaus 89,00 e 12 kk 44,50 e 6 kk Irtonumero 9,00 e Kestotilauksena 12 kk 6 kk määräaikaistilauksena 12 kk 6 kk Muutan määräaikaisen tilaukseni kestotilaukseksi Osoitteenmuutos (täytä vanha ja uusi osoite alle) vakinainen ___/___201_ alkaen tilapäinen ajalle ___/___201_ alkaen – ___/___201___ Tilaan Askel -lehden itselleni lahjaksi Lahjatilauksen saaja (Osoitteenmuutoksessa vanha osoite) Tuomasmessut L sunnuntaisin klo 18.00 Mikael Agricolan kirkossa Helsingissä (Tehtaankatu 23) 9.10. TILAISUUDET Seppo Juntusen rukousillat su 9.10. Ota yhteyttä ja kysy lisää: Pirjo Wesaniemi puh: 040733 2877. Pelimannivirsiä soittavat Senni Valtonen, Timo Ala-Kotila ja Antti Vuori. 23.10. Meditaatio, kristillinen. klo 18.30 Rekolan kirkko, Vantaa Asiakaspalvelu Puhelin: 020 754 2333 Internet: www.kotimaa.fi Sähköposti: asiakaspalvelu@kotimaa.fi Osoite: Hietalahdenranta 13, PL 279, 00181 Helsinki Tilaushinnat Suomeen* Vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanomatai aikakauslehtien verokanta on 10 % 1.1.2013 lähtien. Tuomaskuoro Juha Vintturin johdolla. Tuomaskuoro Inna Vintturin johdolla. Saarnaa tutkija, pastori Heidi Zitting, liturgina Henna Ahlfors. 62 • askel 10/2016. Messu järjestetään yhteistyössä Suomen Ekumeenisen Neuvoston ja Vastuuviikon kanssa. Uusia asiamiehiä tarvitaan levikkityöhön, lähde mukaan iloiseen joukkoon. Jotkut ovat olleet mukana jopa 55 vuotta. Messu järjestetään yhteistyössä HelsinkiMission kanssa. Musiikissa Auroora Kiiski, Tuomaskuoro Inna Vintturin johdolla. 30.10. Kristillisyys ja jooga. Hiltusen kanssa opetusneuvos Kalevi Virtasen johdolla. L Kolmena tiistaina klo 18–19.30 joukko asiantuntijoita on keskustelemassa uskonnoista, henkisyydestä ja hengellisyydestä Pekka Y
Turun Schjerfbeckkokoelma on merkittävä. kiulukat purkkiin . NÄYTTELY K U V A : H A N N U A A LT O N E N K U V A : H E N R I T U O M I K U V A : P R A L L A N A L L S T E N /M O D E R N A M U S E E T Syksyn satoa . Taidehistorioitsija Lena Holgerin kokoamaa kuvateosta on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Näyttely on avoinna 29.1.2017 saakka. Omakuvia ja asetelmia L Turun taidemuseo esittelee Helene Schjerf beckin (1862–1946) taidetta hänen lähes 70-vuotisen uransa ajalta. Esillä ovat muun muassa nuoruudentyö Toipilas ja toistakymmentä omakuvaa vuosilta 1878–1945. Maamme eturivin kuvataiteilija ja länsimaisen taiteen merkittävä modernisti on tänään kansainvälisestikin kiinnostavimpia taiteilijoitamme. matot puihin ASUMINEN • RUOKA • PERHE • TERVEYS • PUUTARHA • KÄSITYÖT • LUONTO • ELÄMÄÄ MAALLA 9 • 2016 S Y Y S K U U TARHURI KATSOO JO KEVÄTTÄ KOHTI SUONIKOHJUT SUPPUUN 7,90 € (sis.alv) MUISTOJA KOULUTIELTÄ PEL LER VO ME DIA OY MA KS AA PO STIMA KS UN Arvo 41 90 € Omakuva Äitini Punaiset omenat Lehtimajajuhla. Turun näyttelyn avajaisten aikoihin ilmestyi uuden Ateneumin taiteilijat -kirjasarjan ensimmäinen teos, joka kertoo uutta tietoa Schjerfbeckin taiteesta ja elämästä. Lainaan on saatu 90 teosta myös Ateneumista
Onko se minun syntieni seurausta?” K irjoittajan kysymys on vaikea ja ahdistus ymmärrettävä. Näin asia ei kuitenkaan ole. Sairaus ei ole synnin seuraus. R aamatussa on kuitenkin tuon Daavidin kertomuksen lisäksi muitakin kohtia, joiden mukaan synnistä voisi seurata jotain jopa seuraaville sukupolville. 64 • askel 10/2016 ”Ei kai Jumala voi rangaista lapsia vanhempien syntien vuoksi. Kaikkein dramaattisin on käskyjen antamisen yhteydessä lausuttu sana: ”Aina kolmanteen ja neljänteen polveen minä panen lapset vastaamaan isiensä pahoista teoista, vaadin tilille ne, jotka vihaavat minua” (2. Kyseinen raamatunkohta antaa kuitenkin avaimet tämän kiertokulun katkaisemiselle sanoessaan: ”Mutta polvesta polveen minä osoitan armoni niille tuhansille, jotka rakastavat minua ja noudattavat minun käskyjäni.” D aavidin tapauksessa näyttäisi siltä, että Jumala ikään kuin kostaisi isän synnin antamalla pojan kuolla. Perhe-elämän syvät ristiriidat voivat heijastua myös lapsiin. Hän ei myöskään rankaise meitä rikkomustemme ja tottelemattomuutemme vuoksi silloinkaan, kun emme ole tajunneet pyytää niitä anteeksi. 20:5). Kysymyksen kirjoittaja saa uskoa, että hänen lapsensa sairastumisella ei ole mitään tekemistä äidin syntien kanssa. Raamatun kertomuksen mukaan Daavid sai anteeksi syntinsä tehtyään aviorikoksen Batseban kanssa, mutta silti tämän synnin seurauksena liitosta syntynyt lapsi kuoli. Sen sijaan ne voivat olla Jumalan puhuttelua ja aina niiden takana on rakastava Isä. Jos sairastuminen vie etsimään läheisempää yhteyttä Jumalaan, se muuttuu siunaukseksi. Jumala ei kyttää tekemisiämme, eikä näpäytä takaisin havaittuaan meidän poikkeavan hänen tieltään. P Onko sairaus synnin seuraus. Minun poikani on sairastanut leukemian mutta parantunut. Raamatun kertomuksessa Toisen Samuelin kirjan 12. KYSY RAAMATUSTA Eero Junkkaala • teologian tohtori D Mitkä kysymykset sinua askarruttavat Raamatun äärellä. Moos. J umala ei ole sellainen kuin ihminen, joka saattaa muistella toisten tekemiä pahuuksia vielä sopimisen jälkeenkin. Miksi Jumala rankaisi Daavidia lapsen kuolemalla. Tämä lienee ymmärrettävä niin, että jos meidän elämässämme on paljon sellaisia synnillisiä piirteitä, jotka näkyvät elämäntavassamme ja käyttäytymisessämme, ne saattavat seurata myös seuraavien sukupolvien elämään. Elämän vastoinkäymiset eivät ole synnin seurauksia. 43:25). Tämä käy selväksi lukuisista raamatunkohdista. luvussa todellakin Jumala sanoo Daavidille: ”Koska olet tällä teolla rikkonut pahasti Herraa vastaan, niin sinulle syntynyt poika kuolee.” Kuitenkin on ilmeistä, että Daavid oli katunut syntiään ja saanut sen anteeksi. Synti voi jättää vaikeasti korjattavia jälkiä. Menneitä syntejä ei siis enää tuosta armon merestä kalastella. R aamatullinen pääperiaate on selvä: Jumalan antama anteeksiantamus pyyhkii pois sekä synnin syyllisyyden että sen seuraukset. Kaikki syntimme sinä heität meren syvyyteen” (Miika 7:19). ”Sinä armahdat meitä yhä, poljet syntimme jalkojesi alle. Osoite: Askel, Kysy Raamatusta, PL 279, 00181 Helsinki tai: askel.toimitus@kotimaa.fi. Tässä kaksi esimerkkiä: ”Minä itse pyyhin pois sinun rikkomuksesi oman itseni tähden enkä muistele sinun syntejäsi” (Jes. Olemme pyytäneet TT Eero Junkkaalaa vastaamaan lukijoiden kysymyksiin. Voiko synnistä siis anteeksiannon jälkeenkin jäädä seurauksia. Salliessaan lapsen kuolla Jumala muistuttaa pyhyydestään ja rakkaudestaan
Syksy 9832 L Rauhallisemman luonteinen vapaa 56–66-vuotias mies saa kumppanin paikan mukavan, vapaan 170 cm naisen rinnalla. Ystävyyttä, jakamista, kokemista. omakotitalon puuhissa. Rovaniemen seudulta. Liikun luonnossa, luen, käyn srk:ssa. Kun haluat vastata kirjeenvaihtoilmoitukseen Kirjoita kirje nimimerkille ja lähetä osoitteeseen: Askel / Kirjoita minulle, PL 279, 00181 Helsinki. Kristillinen usko ja arvot, luonto ja ulkoilu ovat minulle tärkeitä, iloa tuottavia asioita. Apuasi tarvitsisin puutarhassani ym. Northern wind 9833 L Tutustuttaisiinko. Tilaa toisilleen olla oma itsensä ja välillä omissa oloissaankin. Yhteistä iloa jakamassa 9834 L Mä olen yksin, yksin kun jäin. leskelle. Vastauskirjeet postitetaan viikoittain ilmoittajille. Ja pidän seuraa vain itsellein. Savonlinnalainen seitsenkymppinen mies etsii kristillisen kirjeyhteyden kautta uusia arvokkaampia näköaloja elämään kiinnostavan naisen kanssa. Herran johdatukseen luottava. Toiveikas 9835 RISTIKKO 9/2016 Kirjapalkinnon voittivat Anja Koljonen Helsingistä, Marja Lähde Jyväskylästä ja Irja Palomäki Kokemäeltä. Tehdään yhdessä elämästä ihanaa! Hymysuu 9828 L Hei, olen 68-v. Olet ollut pappi, opettaja, insinööri, lääkäri tms, mutta et saa leuhkia omaisuudellasi, sillä en halua varallisuuttasi – vaan henkistä, älykästä sydämen ystävyyttäsi. Minuhe suomalainen 9826 L Helsingissä asuva 61-vuotias eläkeläisnainen etsii seuraa kirkkokonsertteihin. Elämääni kuuluu vapaaehtoistyö. Olen 54-vuotias eronnut nainen. Sinä pohjoisen poika, tule ystäväksi/elämäntoveriksi 57-v. Viihdyn myös kulttuurin, kirjojen ja ystävien parissa. Kirjoitapa itsestäsi kirje postiosoitteesi kera (ei tietokoneei puhelinosoitteita). Kirjoita, niin katsotaan, tulisiko syksyn pimeyteen valoa. Länsi-Suomesta 9830 L Hei! Olen naisellinen Karjalan tyttö (60 v. Tule vierelleni takkatulen lämpöön – yhdessä meillä on hyvät mahdollisuudet vaikeidenkin sudokujen ratkaisemiseksi. Varaudu odottamaan vähintään kuukausi. Toivon sinusta myös ”isähahmoa” teinipojalleni, olisit tukena ja turvana vaativassa kasvatustehtävässä. Olet elämänmyönteinen, tasapainossa itsesi ja muiden kanssa. Yksinäinen 9827 L Etsin sydänystäväksi tai elämänkumppaniksi uskovaa, luotettavaa ja rehellistä, itsestään huolta pitävää, mukavaa miestä. L Vapaa, vaalea 4-kymppinen sinkku kaipaa kristittyä, luotettavaa, mukavaa miesystävää. Merkitse kuoren vasempaan ylänurkkaan ilmoituksessa mainittu nimimerkki ja numero. Olen yli 75-vuotias. Etsin Sinua Mies. Lämpimät onnittelut! askel 10/2016 • 65. Olisi mukava löytää ystävä, ehkä elämäntoveri juuri sinusta uskova, luotettava, autoileva 65 – 75-v. Viite: Askel/Kirjepalvelu Lähetä lyhyehkö kirjeenvaihtoilmoitus (maksimi 50 sanaa) nimimerkillä, nimelläsi ja osoitteellasi varustettuna. Kaipaan karhunhalausta. Olen sosiaalinen, empaattinen, fiksu terveydenhuoltoalalta. Elämää kaikkineen olisi mukavaa jakaa sopivan kumppanin kanssa. Kirjoittamalla lyhenevät pitkät syksy ja talvi. Syysunelma 9829 Kirjoita minulle Kun haluat oman ilmoituksen askel-lehteen Kirjeenvaihtoilmoituksen hinta on 25 € kotimaasta, Pohjoismaista ja Baltiasta, muista maista 30 €. Ilmoitukset julkaistaan saapumisjärjestyksessä. Olen 52-vuotias nainen pk-seudulta. Eletään se tunne yhdessä. leski tai yksin asuva mies. Maksa summa Kotimaa Oy:n tilille Nordea FI60 1573 3000 0007 10. Nähnyt paljon. leskinainen. Kirjeet lyhennetään tarvittaessa. L Halpuuttaminen on nykyisin tosiasiaa ihmissuhteissakin niin miesten kuin naistenkin suhteen. Pluspiste-saldo alkaa kertyä heti, kun kirjeesi on matkalla luokseni…! Joten kirjoittele! Mimosa – MB 9831 L Nainen, jos tunnet, että Rakkautta on vielä, tule kaveriksi, ystäväksi, vaimoksi. Tykkäät puuhastella maalla. Liitä maksettu pankkisiirtokuitti tai kopio siitä kirjeeseen. 172 cm). Muistathan postimerkin. Toivon, että voisimme asua yhdessä Kuopiossa. Olet 60 tai alle, miel. Aikani taivallettuani itsekseni tutustuisin mielelläni sinuun, uskova, rehti, reipaskin ja elämään myönteisesti suhtautuva mies. Osoite: Kirjeenvaihtoilmoitus, Askel, PL 279, 00181 Helsinki. Kyllä Jeesus pitää meistä huolen. Henkilöt, jotka haluavat vastata sinulle, lähettävät kirjeensä toimitukseen, josta ne postitetaan sinulle viikoittain Askelen kuoressa avaamattomina
mennessä osoitteella: Askel, PL 279, 00181 Helsinki. Oikean ratkaisun lähettäneiden kesken arvomme kirjapalkintoja. Ristikko 10/2016 Lähetä ratkaisu 18.10. Kuoreen tunnus Ristikko 10/2016. NIMI: ___________________________________________ PUH._____________________ OSOITE:__________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ Olen Askelen tilaaja Ristikon laati: Martti Räikkönen 66 • askel 10/2016
Naiset halusivat muistuttaa, että on tässä juostu ennenkin: ensin ihan oikeiden lasten, sitten tarjousten ja lopulta marjojen ja sienten perässä. Ja miksi. T apasin taannoin paikallisessa apteekissa entisen kurssitoverini, jonka kanssa näemme nykyään useammin apteekin kuin marketin kassajonossa. Heiltä voi kysyä, mitä heidän mielessään liikkuu tai mitä he juuri nyt ajattelevat. Lapset ovat hyviä tekemään oikeita kysymyksiä. A rkielämässä ihan tavallinen kysymys voi avata oman mielen piilotetut ”aarteet”. Hän kertoi lukeneensa kolumnejani alamme ammattilehdestä ja huomanneensa, että kirjoitukseni ovat usein kovin liikuntapainotteisia. Hyvä että valtakunnassa liikutaan, sillä jo muutaman kilometrin päivittäinen kävely pitää peruskuntoa hyvin yllä. Mitäpä ihminen lopulta eniten suree kuin elämättä jäänyttä elämäänsä. Kun mieli liikkuu vapaasti, ihmisen mielenterveyden sanotaan olevan kunnossa. N iille tietokonesovellutusten ystäville, joiden mieli liikkuu sisäisen maailman tantereilla, on olemassa jo monia tietokone-ohjelmia. Mielen liikekin on lääkettä tai ainakin auttaa kuin lääke. Ei aikaakaan, kun sosiaalisessa mediassa levisi aikuisten naisten ”marttaversiot” kanttarelli-go ja mustikka-go. Niiden tarjoamien kysymysten avulla voi myös pohtia oman elämänsä liikkeitä, virheliikkeitä ja liikkumatta jättämisiä. Vanhempien ja muiden aikuisten mielen täyttivät aikuisten kiireet ja menot. Tiedostettu asia otetaan psyykkisen työn kohteeksi. Me teemme havaintoja siitä, mihin toisen puhe hyytyy tai missä kohtaa hän sujuvasti vaihtaa huomaamattaan puheenaihetta. KOLME ÄMMÄÄ Mirja Sinkkonen • psyko terapeutti ja kirjailija. Kellään ei kuitenkaan ollut aikaa kuunnella heitä. Osoitamme hänelle, että juuri siinä puheen kohdassa oli jotain hänelle tärkeää, mutta toistaiseksi vielä tiedostamatonta. Kannattaa kokeilla, sillä silloin saat lapsesta uuden ystävän, jolta tarinat eivät lopu. Työskentelyn jälkeen mieli on taas vapaampi liikkumaan, sillä oivallus vapauttaa aina energiaa. P sykoterapeutin sanotaan olevan asiakkaansa assistentti. Psykoterapia-asiakkailtani kukaan ei ole koskaan kysynyt, mitä he ajattelevat tai mistä he haaveilevat. Liike on lääkettä. Mistä muusta työkseen paikallaan istuva psykoterapeutti enemmän haaveilisi kuin liikkumisesta. He olisivat mielellään jo lapsena kertoneet omista ajatuksistaan, unelmistaan tai tulevaisuudensuunnitelmistaan. Kun asia osoitetaan, hän huomaa itsekin jumin ja tekee havaintoja itsestään: toden totta, tuo asia on juuri se, mikä estää minua elämästä. Heitä kannattaa kuunnella ja heidän kanssaan jutella. P Kehon ja mielen liikkeitä Liike on lääkettä. Kun mieli jumittuu johonkin, on hyvä pysähtyä itsekin ja paikantaa mielen liikkeen pysähtyminen. askel 3/2015 • 67 askel 10/2016 • 67 D Tällä palstalla vuorottelevat Marttojen toiminnan johtaja, pappi Marianne Heikkilä, kirjailija ja runoilija Anna-Mari Kaskinen sekä psykologi, psyko terapeutti ja kirjailija Mirja Sinkkonen. Mitä tärkeää yritin äsken ajatella, sellaista joka aina häviää mielestä. askel 10/2016 • 67 K esän alussa Pokémon Go -mobiilipelin hahmojen metsästäjät valtasivat valtakunnan puistot
Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta. Tarjoushinta on voimassa toistaiseksi ja koskee vain tilaajia Suomessa. /tarjous ASKEL MAKSAA POSTIMAKSUN Kotimaa Oy Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Helsinki Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. 1.1.2013 alkaen vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanomaja aikakauslehtien verokanta on 10 % ja Digilehden 24 %. Saa rakastaa.. Tilaa sähköpostilla asiakaspalvelu@kotimaa.. . Vaihda tilauksesi jatkuvaan tilaukseen hintaan €. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. 10 /2 16 • A S K E L S A A U S K O A , T O IV O A JA R A K A S T A A . Tilaa internetistä www.askellehti.. 84 €). TILAAJA/MAKSAJA AS_10_16 Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti SAAJA (jos eri kuin maksaja) Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Tilaan Itselleni Lahjaksi Kyllä kiitos! Tilaan Askel-lehden jatkuvana tilauksena 12 kk hintaan 69 € (norm. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Reunavinkit eka toka rivi näin Vakiokoko zzzz zzzzzz Zzzz zzzzzzz zzzzzz zzzzzz Tilaa soittamalla 020 754 2333 • Lankapuhelimesta: 8,35 snt/puh. • Matkapuhelimesta: 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min. Saat lahjaksi kolumnisti Teemu Rinteen Koiran elämää -kirjan. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. + 7,02 snt/min