askel 1/26 ~ 1 Katri Kuusikallio: On kuljettava kohti sitä, mikä edistää rakkautta Kriisit tekivät suurperheen äiti Maria Junesista taiteilijan ja naisasianaisen Jonatan Edlund: Jumala on kohtuuden ja kestävän kehityksen Herra syvempään elämään askel.fi askel.fi RAKKAUDEN VUOKSI EI KUULU KÄRSIÄ VALTAOSA LÄHI-IDÄN ASUKKAISTA HALUAA RAUHAA YMPÄRISTÖKRIISISSÄ OLEMME JUMALAN KÄDESSÄ ELÄMÄNTAITO: ARKEOLOGI MINNA SILVER: RAIKKAASTI RAAMATUSTA: irtonumero 9,90 € 1/26 Salaisiin rauhanoperaatioihin erikoistunut Juha Christensen: Uskonnollisten johtajien pitäisi alleviivata viestiä älä tapa
Docendo 29,90 (44,65) Karoliina Tiura Muistelukirja – Hetki nuoruuteen Ainutlaatuinen tehtäväkirja muistisairaille herättää muistot eloon värityskuvien, apukysymysten, tuttujen runojen ja laulujen avulla – ja tuo iloa, yhteyttä ja merkityksellisiä hetkiä sekä sairastuneelle että hänen läheisilleen. 22,00 Puinen kuulakärkikynä Pyökkipuinen laadukas kuulakärkikynä sinisellä musteella. 7,90 Yhteisvastuu Emalimuki Mukien klassikko. Teos 29,90 (39,30) Paavi Franciscus Toivo – Muistelmat Edesmenneen Paavi Franciscuksen muistelmateos on täynnä viisautta ja lempeää huumoria. Tilavuus 300 ml. Vetoketjukiinnitys. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 29,90 (33,00) Punkinpoistaja Kotimaisen korkealaatuisen, kaksipäisen Tick Master -punkinpoistajan avulla punkit voi poistaa helposti hankalistakin paikoista. Mitat 30 x 42 x 12 cm. Reppu on kauttaaltaan heijastava. Se kertoo paavin elämäntarinan, mutta on ennen kaikkea hänen testamenttinsa tulevillekin sukupolville. Monikäyttöinen emalimuki ruostumattomasta teräksestä Yhteisvastuun logopainatuksella. Into 25,00 Sirpa Kähkönen & Mari Leppänen Kirjeitä Läsnäolosta Finlandia-palkittu kirjailija Sirpa Kähkönen ja Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen kirjoittavat toisilleen läsnäolosta, hengellisestä kasvusta, uskosta ja oman tilan löytämisestä. Kynän ison säiliön musteella kirjoittaa noin 1500 metriä. Verkkokauppa: www.sacrum.fi | Myymälä: Kalevankatu 20, Helsinki | Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 | Puh. 13,00. 040 735 2096 Toivosta ja läsnäolosta Wille Riekkinen Erävesien lumoissa Emerituspiispa Wille Riekkisen ja valokuvaaja Seppo Sirkan yhteistyönä syntynyt kirja vie lukijan syvälle suomalaisen luonnon rauhaan, missä metsän humina ja hiljaiset hetket avaavat tilaa hengelliselle pohdinnalle. 9,00 Yhteisvastuu Heijastava reppu Kätevästi pieneen tilaan meneväksi kokoon taiteltava reppu. Ei sovellu tiskikoneeseen tai mikroon
Ennen nyt tehtyä konservointia Maisema Kolilta ehti olla paikoillaan seinällä sata vuotta. Pidätämme oikeuden hintojen muutoksiin. Saattaapa se herättää myös tietoisuuden siitä, ettemme ole yksin. 0400 860 862. W. Mielen vapautta kaventavia asioita maailmassa riittää. Sitä ovat katselleet niin junaa odottavat matkalaiset aiemmassa asemaravintolassa kuin kymmenisen vuotta myös pikaruokaketjun ravintolaan hampurilaiselle poikenneet. ”On vapautta vaistota viesti suuremmasta, ja olla kuin kaikua aina jatkuvasta ja elää elämäänsä”, sanoo laulun viimeinen säkeistö. Finchin ja Ilmari Aallon teos on yksi Suomen suurimmista kankaalle maalatuista maalauksista. 040 546 32 45, asiakaspalvelu@kotimaa.fi Jos huomaat lehdessä asiavirheen, siitä voi ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen: askel.toimitus@kotimaa.fi KUSTANTAJA Sacrum-Kotimaa Oy. Mielen tilaa ja vapautta Sinulle, rakas lukija! Freija Özcan päätoimittaja Askel Kun elämän olosuhteet puristavat eikä niihin löydy ratkaisua, on haettava tilaa mielelleen. Juuri tilaa ja mielen vapautta toivoisin itselleni ja jokaiselle tänä vuonna. Samassa tilaisuudessa esiintyi nuori suomalainen rap-muusikko Hassan Maikal, joka julkisti uuden musiikkivideonsa. 040 683 8431 TUOTTAJA Emilia Karhu puh. Sitten määritellään, mitä mielen vapaus on. Toimitus johtaja Kati Kinnunen MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Juha Kurvinen puh. Siinä hän laulaa Kolin maisemissa yhden suomalaisen musiikin liikuttavimmista helmistä Maailma on kaunis. Kun elämän olosuhteet puristavat ympärillä eikä niihin löydy ratkaisua, ainut mahdollisuus on hakea tilaa mielelleen. Eero Järnefeltin, A. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi Askel kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. PÄÄTOIMITTAJA Freija Özcan puh. Kotimaa Oy:n tilaajarekisteri tietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkkinointiin henkilörekisterilain puitteissa . askel 1/26 ~ 3 Mielen vapautta tähän vuoteen! Pääkirjoitus H elsingin rautatieasemalle on jälleen avattu ravintola, jonka takaseinällä komeileva vastikään konservoitu maalaus Maisema Kolilta hallitsee sisustusta. Laulu on Vexi Salmen, Kassu Halosen ja Kisu Jernströmin käsialaa. Taannoin olin tilaisuudessa, jossa nyt avattua ravintolaa esiteltiin ja kerrottiin myös maalauksen konservoinnista. 040 665 5983. ”Maailma on kaunis ja hyvää elää sille, jolla on aikaa ja tilaa unelmille ja mielen vapaus”, laulussa runoillaan. Se on vapautta ”kuunnella metsän huminoita”, ”valvoa kesäisiä öitä ja katsella hiljaisen haavan värinöitä” ja ”tuntea, tutkia omaa sisintänsä” ja ”elää elämäänsä”. Toimitus vastaa ainoastaan tilatuista jutuista ja kuvista. Niin Maisema Kolilta kuin Hassan Maikalin herkkä video ja kappale korostavat luonnon merkitystä tilan ja vapauden lähteinä. Ilmoitustrafiikki ja ilmoitusmyynti: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi, sähköpostit: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi LUKIJAMÄÄRÄ 56 700 kokonaistavoittavuus (painettu+digiviikko, KMT 2024) PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, ISSN 0780-9972 (painettu) ISSN 2984-5130 (verkkojulkaisu) Aikakausmedia ry:n jäsen. Se paitsi hivelee aisteja, myös herättää luottamusta omaan selviämiseen tässä maailmassa. 044 3500 181 TAITTO Samuli Lahtinen KOLUMNISTIT Hanna Ekola, Kaisa Raittila, Teemu Rinne ja Juha Tanska OSOITE Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki, Postiosoite: PL 279, 00131 Helsinki SÄHKÖPOSTIT askel.toimitus@kotimaa.fi, etunimi.sukunimi@kotimaa.fi KOTISIVU www.askel.fi TILAUKSET JA OSOITTEEN MUUTOKSET puh. Raha ja toimeentulon huolet kiristävät mieltä, siinä missä uutiset ja ylipäätään ahtaalle ajettujen ihmisten keskinäiset suhteet. Sisältömyyntipäällikkö Riikka Kettunen puh. Ja ni La uk ka ne n Askel Tammikuussa 2026. Siihen auttaa paluu maisemaan, luontoon oleilemaan ja retkeilemään
4 ~ askel 1/26 syvempään elämään 3 Pääkirjoitus 4 Sisällys ja toimittajalta 6 Voimakuva: Toivo on kannattava riski 8 Lukijat kertovat parhaat siivousvinkkinsä 10 KANNESSA Juha Christensen on salaisten rauhanoperaatioiden ammattilainen 18 Maatalousmuovin kierrätys työllistää nuoria ja luonto kiittää 19 Sitaatit ja viisautta 20 Kuukauden terveysvinkki ja niksi 1960-luvulta 21 Äänestä Askel-lehden paras kansi 2025 22 KANNESSA Elämäntaito: Toistuvat huonot parisuhteet voivat kertoa rakkausriippuvuudesta 24 KANNESSA Arkeologi Minna Silver on tehnyt aikamatkoja Raamatun maailmaan 30 Kulttuuri: Topeliuksen Koivu ja tähti tuo toivoa myös tähän päivään 31 Kuukauden kirjat: Paula Ruotsalaisen ja Elisabeth Falckin Aikuinen parisuhde ja muutoksen myönteinen voima sekä Sari Hedmanin Hanna ei ole enää täällä 32 Nina Åström on levyttänyt turvalauluja levottomaan aikaan 33 Pyynikin kesäteatterissa tunnelmoi ensi kesänä Harmony Sisters 34 KANNESSA Maria Junesin elämän raskaista vaiheista on syntynyt pehmeää ja värikästä taidetta 40 KANNESSA Raikkaasti Raamatusta: Anni Pesonen pohtii, mitä annettavaa Pyhällä Kirjalla on ilmastokriisin keskellä 42 Nimipäivien vietto kautta aikain: Oletko kuullut nimipäiväkuusesta. 60 KANNESSA Pappi Jonatan Edlund elää luontoa säästäen ja ruotsinsuomalaisia palvellen 66 Ristikko 67 Kirjeenvaihtopalstalla etsitään ystävää Sisällys 24 ARKEOLOGI MINNA SILVER työskenteli Lähi-idässä vuosikymmeniä. 46 Kolumni: Juha Tanska kysyy, oliko kaikki ennen todella paremmin 48 Kolumni: Eri kirkkokunnat ovat valtava rikkaus, kirjoittaa tuomaspappi Kati Pirttimaa 50 KANNESSA Ihmisyyden kipu luo yhteyttä, tietää Katri Kuusikallio 56 Kolumni: Unelmat antavat matkalle merkitystä silloinkin, kun eivät toteudu, Hanna Ekola kirjoittaa 58 Hetki luonnossa: Olisiko maailma parempi paikka talviunien jälkeen. Nykyään hän kirjoittaa Tammisaaressa tieteellisistä löydöistään kuten muinaisesta Jerikon kaupungista. 22 – RAKKAUDEN ei kuulu olla kärsimystä, vaan tervettä vuoro vaikutusta, psyykkistä ja fyysistä yhteyttä ja läheisyyttä, sanoo seksuaaliterapeut ti Tanja Morig.. 1 / 26 Pi xa ba y Jani Laukkanen Jo nn e Rä sä ne n / O ta va 40 RAAMATUN MUKAAN Jumala luo, tuhoaa ja luo uudelleen. Anni Pesonen ajattelee, että ympäristökriisi on ihmiskunnan vakavin etsikkoaika
Sivulla 20 alkaa sarja, jossa käyn läpi kirjan parhaita neuvoja arjen sujuvoittamiseksi. Voisi kuvitella, että 60 vuodessa melkein kaikki on muuttunut, mutta osin kirjan johdanto voisi aivan yhtä hyvin kuvata nykyhetkeä. Sen sijaan pulaa oli ajasta. Toiset vinkit ovat kuitenkin kestäneet aikaa hämmästyttävän hyvin. Kuulostaa tutulta. Hauska sattuma on, että mummilla ja minulla ikäeroa oli saman verran. Nyt tiedetään esimerkiksi se, ettei terveydelle vaarallista asbestilevyä kannata käyttää kukka-alusena (tai minään muunakaan), vaikka asbesti varmasti eristäisi hyvin patterin lämpöä. Ja ni La uk ka ne n 50 Suomella on opittavaa siinä, miten eletään fiksusti toisten uskontojen kanssa, sanoo USKOT-foorumin toiminnanjohtaja ja pappi Katri Kuusikallio. Tuija Pyhäranta. Nykyisin Kuusikallion maailmankuvan keskiössä ovat rakkaus ja kohtuullisuus. Osa kirjan nikseistä on toki auttamatta vanhentuneita. Toisin sanoen mummini oli kirjan ilmestyessä aivan kuten minä nyt: neljääkymppiä lähestyvä perheenäiti. Ensimmäisen kerran 1950-luvulla julkaistun teoksen päivitetty painos ilmestyi vuonna 1966 eli tasan 60 vuotta sitten. Raskaiden sotia seuranneiden vuosien jälkeen kirjoittajan kokemus oli, että aineellista puutetta ei enää kärsitty. Lapsuus esikoislestadiolaisessa yhteisössä on auttanut häntä ymmärtämään erilaisuutta ja vähemmistöjä. askel 1/26 ~ 5 Toimittajalta KUN MUUTAMA vuosi sitten kävimme läpi mummini jäämistöä, tarttui kirjahyllystä matkaani Joka naisen niksikirja
SEURAAVA NUMERO ILMESTYY 6.2.2026 6 ~ askel 1/26
– George Bernanos, kirjailija (1888–1948) askel 1/26 ~ 7. Pi xa ba y Voima Toivo on riski, joka pitää ottaa
Ämpäri kaatui ja lattia lainehti vedestä. Silloin liotetaan puoleen litraan haaleaa vettä noin 2 ruokalusikallista sitruunahappoa. Pyykinpesukoneen pesuainelokeroon kaadetaan 100 grammaa (1,3 dl) sitruunahappoa. kaakeleista. Pix ab ay Pix ab ay Pi xa ba y Yhteisö. Sitruunahappoa voi kokeilla myös kalkkitahrojen poistoon esim. Säikähdin, mutta selvisin sillä ja Onko sinulla suosikki terveysniksi. Torjutko orastavaa flunssaa jollakin erityisellä tavalla. Linkous kannattaa säätää minimiin. Vastanneiden kesken arvomme palkinnon. Sitten laitetaan pyörimään kuumin mahdollinen pesuohjelma ilman esipesua. Uskotko terveyden ylläpidossa tiettyjen yrttien, kasvisten tai vitamiinien voimaan, aamuvoimisteluun tai avantouintiin. Omppu KERRAN TOOHOTIN ennen joulua siivouksen kanssa oikein vauhdikkaasti. Entä onko sinulla jotain kikkoja, joilla saat hälvennettyä stressiä ja pidettyä yllä hyvää mielenterveyttä. Apteekista voi ostaa avuksi luonnonmukaista sitruunahappoa. Pyyhin hyllyjä ja hups: astuessani alas tikkailta astuinkin suoraan vesiämpäriin. Tämän jälkeen sama pesuohjelma laitetaan heti perään pyörimään vielä toistamiseen niin, että pesuainelokeroon laitetaan jauhemaista pyykinpesupulveria. Näin irronnut lika ja sakka häipyy koneesta. Puhdistusneste kannattaa tehdä suihkepulloon. 8 ~ askel 1/26 askel.fi www.facebook.com/askel.fi YHDESSÄ elämä on parempaa. Kirjoita korttiin tai sähköpostin otsikkoon Terveysniksi ja lähetä viestisi, nimesi ja osoitteesi alla olevaan osoitteeseen 19.1. mennessä. Kerro se muille Askeleen lukijoille! Ehkä olet oppinut sen jo menneiltä sukupolvilta tai sitten koulusta, kirjasta, radio-ohjelmasta tai kummin kaimalta. Hoidatko haavoja muillakin keinoilla kuin desinfioimalla ja laittamalla laastarin päälle. ONKO SINULLA joku mielenkiintoinen terveysniksi, jota hyödynnät toistuvasti. Ollaan siis yhteyksissä: Lähetä meille postia osoitteella Askel, Yhdessä, PL 279, 00131 Helsinki askel.toimitus@kotimaa.fi Siivousvinkkejä ja hauskoja sattumuksia PALKINNON VOITTANUT RIITTA on lukenut aikaa sitten lehdestä verrattoman siivousvinkin: pidä imuri aina esillä! Riitta kirjoittaa: Jos yllättäen vierailulle tuleva ihminen häiriintyy kodissasi vallitsevasta iloisesta sekasotkusta, niin hän voi vain ajatella, että täällä ollaankin juuri ryhtymässä siivoamaan! PYYKINPESUKONE alkaa helposti pidemmän päälle haista tunkkaiselta, ainakin jos se on kovassa käytössä
Titta KANNATTAA OPETTAA lapset – erityisesti pojat – pesemään vessanpönttö. Ilon kautta saa istahtaa nauttimaan puhtaasta, hyväntuoksuisesta kodista. Kirjoita kortin tai sähköpostin otsikoksi Paras juttu, kerro suosikkisi otsikko ja liitä mukaan nimesi ja osoitteesi. Tilaushinnat Suomeeen* Kestotilaus 93 € 11 lehteä (12 kk) 57 € 6 lehteä 28 € 3 lehteä Määräaikaistilaus 104 € 11 lehteä (12 kk) 59 € 6 lehteä 29 € 3 lehteä *Suomen ulkopuolelle meneviin tilauksiin lisätään postikulut. Marketta ÄLÄ JÄTÄ tavaroita lojumaan, vaan pistä ne heti paikoilleen, kun lopetat niiden käytön. Numeron 12/2025 parhaaksi lukijat äänestivät Supavit Nummelinista kertovat jutun otsikolla Kutsumuksena kirkonkellot. Tilaan Askel -lehden itselleni lahjaksi Kestotilauksena 12 kk (11 lehteä) 6 lehteä Määräaikaistilauksena 12 kk (11 lehteä) 6 lehteä Muutan määräaikaisen tilaukseni kestotilaukseksi Osoitteenmuutos (täytä vanha ja uusi osoite alle) VAKINAINEN alkaen tilapäinen ajalle Lahjatilauksen saaja (Osoitteenmuutoksessa vanha osoite) NIMI OSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA SÄHKÖPOSTI PUHELIN SYNTYMÄVUOSI Tilauksen maksaja (Osoitteenmuutoksessa uusi osoite) NIMI OSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA SÄHKÖPOSTI PUHELIN SYNTYMÄVUOSI Sa cru m Ko tim aa O y m ak sa a po sti m ak su n Sa cru m -K oti m aa O y Va sta us lä he ty s Tu nn us 50 01 58 2 00 00 3 H EL SIN KI Lehden paras juttu. MIKÄ ON tämän lehden paras juttu. Onnittelut! ja pärjään vielä ilman siivousapua. Anna-Liisa SIIVOAN TARPEEN mukaan, kun tuntuu ajankohtaiselta. Lähetä vastaus 19.1. Minulla on nyt omassa kodissani vain 39 neliötä siivottavaa Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. Satu VIE MENNESSÄS , tuo tullessas ja pissaa siel ollessas niin kerkeet paljon. Vastanneiden kesken arvotaan palkinto. Jutun kirjoitti ja kuvasi Päivi Arvonen. Pienenä opittu pysyy mielessä aina ja tuleva puoliso kiittää. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Kaikki sujuu kuin itsestään, pakottamatta, ja lopputulos on hyvä. Vieläkin muistan tuon tapauksen ja otan nykyään joulusiivouksen rauhallisemmin. Pirkko. Asiakaspalvelu Puhelin 040 546 32 45 Internet www.kotimaa.fi Sähköposti asiakaspalvelu@kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Postiosoite: PL 279, 00131 Helsinki Uskoa, toivoa & rakkautta P A L V E L U K O R T T I Pix ab ay lattian kuivaamisella. Tämä isoäidin neuvo on pistämätön. Palkinnon voitti Arto Jäspi Laitilasta. Kannatti siis käydä vessassa samalla, kun haki vajasta polttopuita tai muuta tavaraa. Luulen, että tuo jälkiosa liittyi siihen, että hänen kotonaan oli pihan perällä ulkohuussi. mennessä osoitteeseen: Paras juttu, Askel, PL 279, 00131 HKI tai askel.toimitus@kotimaa.fi. Aurinkoinen ja valoisa päivä antaa puhtia laittaen hihat heilumaan. Itse olen kotonani aika boheemi sottapytty, mutta ihanasti sain siivota sellaisten ihmisten koteja, joilla useimmilla oli jo valmiiksi kaikki siistiä ja järjestyksessä. Tämä säästää aikaa. Tämän ohjeen olen oppinut puolisoltani, ja nykyään olen törmännyt siihen myös trendikkäissä somevideoissa. Kotoilija TEIN KOLME vuotta siivoustyötä mielenterveysyhdistyksen työtoiminnassa
10 ~ askel 1/26
Sademetsät, vuoristot ja aseistautuneet sissiryhmät ovat tulleet tutuiksi. TEKSTI: JANNE VILLA • KUVAT: JANI LAUKKANEN JUHA CHRISTENSEN tunnetaan parhaiten rauhanvälittäjän roolistaan Indonesian valtion ja Vapaa Aceh -kapinaliikkeen välillä. Se on ollut yli 20-vuotinen, harvinainen maailmanluokan prosessi. – Vaikka joskus jännittää, pystyn pysymään rauhallisena, hän sanoo. Rauhanvälittäjä liikkuu viidakoista palatseihin Konfliktien ratkaisijana Juha Christensen on riippumaton diplomaatti ja salaisten rauhanoperaatioiden erikoismies, jolla on lehmän hermot. – Tänä aikana maailmassa on solmittu vain kourallinen onnistuneita rauhansopimuksia. Lahden seurakuntanuorissa aikoinaan syntynyt maailmankatsomus on edelleen Christensenin elämän punainen lanka. askel 1/26 ~ 11
Siinä kaikki ihmiset nähdään samanarvoisina ja ainutlaatuisina, Juha Christensen sanoo. – EN olisi nuoruuden innossani uskonut, että puhun joskus diakoniatyön puolesta. Rauhanvälitys on syvällistä diakoniatyötä, jota tehdään ihmisarvon hyväksi. 12 ~ askel 1/26
– Lahden seurakuntanuorissa syntynyt maailmankatsomukseni on edelleen elämässäni kirkkaana ja vahvana punaisena lankana. Pelottiko pataan joutuminen. – Viimeksi tänään sanoin salaisessa rauhandialogissa, että Acehin rauhanprosessissa oli niin paljon yhteensattumia, etten voi pitää niitä pelkästään yhteensattumina. – Hallitus ja kidnappaajat luottivat minuun, vaikka olin ulkomaalainen, ja hyväksyivät minut neuvottelijaksi. Phillip Mehrtens vapautettiin vuonna 2024 Christensenin ja muutaman muun tahon neuvottelutyön tuloksena. Toisaalta se oli testi: pettääkö minun pokkani tai hermoni. Missio ja johdatus Miten 67-vuotias merkonomi, ulkomaankaupan konsultti ja yksityisyrittäjä päätyi kapinallisten keskelle panttivankia vapauttamaan. Kommunikointiyhteyden saaminen sisseihin oli vaikeaa, sillä he olivat piilossa vuoristossa yli kahden kilometrin korkeudessa tiettömän taipaleen päässä ja varoivat koko ajan, etteivät tule paljastetuksi. Kyseisellä Papuan seudulla on tehty vielä 1970-luvulla havaintoja kannibaaleista eli ihmissyöjistä. Rauhanvälittäjä ei halua profiloitua uskonsa kautta, sillä uskonnot ovat usein konflikteissa tulenarka aihe, mutta jotain hän on halukas sanomaan. Juha Christensenin toimiin tutustuessa vaikutelmaksi tulee, ettei hänen päätään ole ennenkään paleltanut. Papuan panttivankidraaman vaiva palkittiin. Hän muistelee, miten matkusti Suomesta vuonna 2023 Indonesiaan kuuluvalle Länsi-Papuan saarelle ja käveli viimeiset neljä päivää reppu selässä sademetsässä. Suomalaisittain harvinaisen vahvoiksi kehittyneiden itsetunnon, itsevarmuuden ja itseluottamuksen lisäksi häneltä löytyy uskoa itseään korkeampiin tahoihin. askel 1/26 ~ 13. Mies on mennyt moniin erikoisiin paikkoihin ja vaikeasti tavoitettavien, vaarallistenkin ihmisten pakeille. Vuoristossa vastassa olivat uusiseelantilaisen lentäjän kidnapanneet kapinalliset. P ikkukalsarisillaan on hirveän epämiellyttävää seistä sissien edessä, myöntää rauhanvälittäjä Juha Christensen puhelimitse Indonesiasta. He asuivat kolmen poikansa kanssa Sulawesin saaren viidakossa vuosina 1985—1990. – Se otti vähän omanarvontunnon päälle, että tein valtavan työn päästäkseni heidän luokseen ja tämä oli vastaanotto! Videoidun ruumiintarkastuksen jälkeen metrin päässä suomalaisesta laukaistiin rynnäkkökivääri. – Tuolla alueella koston kierre on kouriintuntuvaa ja kalavelat maksetaan periaatteella silmä silmästä. Kun asioissa näkee suuremman ulottuvuuden, se valaa uskoa, että vaikeista paikoista pääsee yli. Ainakin sellaiseen seuraan hakeutuminen vaatii poikkeuksellista persoonallisuustyyppiä. Kovanaamojen luottomies Panttivangin vapautusprosessi alkoi Juha Christensenin yhteydenotolla Indonesian hallituksen korkean tason edustajaan, joka antoi salaisessa tapaamisessa luvan tavata Papuan itsenäisyysliikkeen kapinalliset. – Se oli heidän sisäistä teatteriaan. Pariskunnan ensimmäinen missio oli toimia kielentutkijoina Indonesiassa. Hän valmisteli rauhanvälittäjänä ensimmäisen dialogikonseptinsa Indonesian hallitukselle 1990-luvun Jos uskoo, että Jumala on kaikkivaltias maailmankaikkeuden Luoja, ei voi ajatella, että häntä pitäisi auttaa tappamalla toisia luomuksia. On vaikea kuvitella, kuka toinen maailmassa olisi omannut saman luottamuksen, verkostot ja edellytykset tähän tehtävään. Christensen avaisi riippumattomana fasilitaattorina suoran keskusteluyhteyden kaappaajien kanssa. Lukiosta lähtien maailmanpolitiikasta kiinnostunut Christensen seurasi Suomeen paluun jälkeen Aasian valtioiden kehitystä. Raskaasti aseistautuneet sissit pakottivat pankkivankineuvottelijan riisuutumaan, kun he tutkivat tavarat ja vaatteet. Siitä katsomuksesta nousseesta missiosta ja johdatuksen kokemuksesta hän on saanut paljon tukea tiukoissa paikoissa. Parasta huumetta Lahden seurakuntanuorten joukosta Juha Christensen löysi myös vaimonsa. Klaarasin sen tilanteen kyllä äärimmäisen hyvin. Christensenin korvat soivat pitkään. Kapinallisten viidakkokylässä minulla oli kuitenkin pelkät kalsarit jalassakin vahva luottamus siihen, että he tiesivät minun olevan riippumaton neuvottelija
– Acehin onnistuminen oli määrätietoisen työn tulos. Acehin sopimuksen jälkeen Christensen jäi vielä kuudeksi vuodeksi Indonesiaan rauhanrakentamisohjelman johtajaksi ja valvoi sopimuksen toteutumista. Jännitys ruokkii itse itseään, kun etenet ja pääset yhä uudesta ovesta sisään. Kun täällä on luottamusta ja henkilö tunnetaan, vanhat yhteydet eivät katkea. Hän viittaa paavi Franciscukseen, joka piti rauOn häpeällistä, etteivät eri maiden organisaatiot ja rauhanvälittäjät tule toimeen keskenään. Vuonna 2004 Juha Christensen otti yhteyden Martti Ahtisaareen, joka oli perustanut konfliktien ratkaisemiseen keskittyvän CMI-järjestön. Konfliktinratkaisu ei vielä tuolloin edennyt, mutta muutaman vuoden pohjatyön jälkeen Christensen oli hyvin valmistautunut avaamaan rauhanneuvottelijana yhteydet sekä Indonesian hallitukseen että Vapaa Aceh -itsenäisyysliikkeen GAM:n johtoon. Minulla ei ollut tukenani instituutiota, joka avaa ovet, vaan työ rakentui oman innovatiivisuuteni varaan. Rauhantyö tuntui ”parhaalta huumeelta, huimalta etuoikeudelta ja lahjalta”, jonka arvoa ei voi mitata rahassa. En usko, että siitä potentiaalista on ammennettu vielä täysimääräisesti, Christensen vastaa. Salaistakin salaisempaa Juha Christensenin rauhanvälittäjän tehtävä jatkuu edelleen tiiviisti useassa Aasian maassa hänen Singaporessa sijaitsevan Pacta Asia -järjestönsä kautta. Ahtisaari sinetöi sovun Kun palapelin palat alkoivat olla kohdillaan, sekä hallitus että kapinalliset olivat aidosti valmiita rauhanneuvotteluihin. 14 ~ askel 1/26. – Ei tässä ole tarkoitus röyhistellä ja hakea kunniaa, muttei myöskään pidä sivuuttaa sitä, että tein yhteisen hyvän eteen todella paljon työtä yrittäjän innolla. Toimitusjohtaja ja yrittäjä kertoo tehneensä tuolloin omalla kustannuksellaan tuhansia työtunteja ja käyttäneensä rauhantyön kuluihin kymmeniä tuhansia euroja. – Minua motivoivat intohimo, visio ja missio. – Sen verran voin kertoa, että olen nimeämättömässä paikassa Kaakkois-Aasiassa. Kaikki osapuolet suostuivat siihen, että arvostettu ja kunnioitettu ex-presidentti johtaisi Acehin rauhanneuvotteluita. Rauhanprosessit ovat ilmeisen intensiivisiä: moni haastattelupuhelu siirtyi eteenpäin ja Pacta Finland -yhdistyksen Helsingin toimistoon sovittu tapaaminenkin peruuntui, sillä samana päivänä päälle painoivat muut kiireelliset työpalaverit. Ahtisaaren, Christensenin ja CMI:n luotsaama rauhansopimus solmittiin Suomessa elokuussa 2005. – Oli vaikeaa vetää rajaa työlle, koska avainhenkilölle kasautui paljon kriittisiä tehtäviä. Christensenistä tuli Acehin rauhanprosessin valmistelija, arkkitehti, neuvottelija ja yksi rauhansopimuksen toimeenpanon keskeisistä henkilöistä. Ahtisaari sai vuonna 2008 Nobelin rauhanpalkinnon ansioistaan Namibian itsenäistymisessä, Kosovon konfliktin ratkaisemisessa ja Acehin rauhansopimuksessa sekä panoksestaan Pohjois-Irlannin, Keski-Aasian ja Afrikan sarven konfliktien selvittämisessä. Vastuuni operaatiosta oli niin iso, ettei liikkuvasta junasta voinut hypätä kesken pois. Tämä haastattelu tehtiin reilun kahden kuukauden, viiden puhelun ja pitkällisen viestittelyn aikana. Olen tavannut ja tunnen useamman Kaakkois-Aasian maan valtionjohtoa ja ministereitä. Autuaat rauhantekijät Mikä on uskontojen ja uskonnollisten johtajien merkitys rauhantyössä. Haasteet kasvavat älyllisesti ja strategisesti. jälkipuoliskolla ja sai poikkeusluvan liikkua vapaasti Itä-Timorin kapinallisten keskuudessa. Alkuvaiheessa olevassa dialogiprosessissa rauhanvälittäjät rohkaisevat osapuolia osallistumaan dialogiprosessin valmisteluun, jonka tavoitteena on johtaa myöhemmin varsinaisiin rauhanneuvotteluihin. – Uskonnollisilla johtajilla on iso vaikutus ja on hyvä, että heidän osaamistaan pyritään hyödyntämään. Kulttuurintuntemukseen ja kielitaitoon perustuvaa rooliani ei olisi pystynyt kukaan muu ottamaan ja saamaan samaa luottamusta kaikkiin osapuoliin. Juuri nyt työn alla on ”luottamuksellinen salassa pidettävä workshop”. Sillä välin Christensen ehti edistää rauhanvälityshankkeiden valmisteluja Indonesian lisäksi muun muassa Singaporessa, Malesian Kuala Lumpurissa, Australian Sydneyssä ja Canberrassa, Thaimaan Bangkokissa sekä New Yorkissa. Christensenin tultua kotiin perhe ihmetteli, kun isä vetäytyi toistuvasti työhuoneeseensa valmistelemaan kaikilta salassa pidettävää Acehin rauhanprosessia. – Minulla oli pääsy kaikkien hallinnon avainhenkilöiden luo, presidentistä lähtien
Ystävällisyys, joustavuus, hyvä sydän ja lempeys ovat ominaisuuksia, jotka avaavat ovet, sanoo rauhanvälityksen perustaidot itseoppinut Juha Christensen. – EI diplomatia ole mitään rakettitiedettä. askel 1/26 ~ 15
– ON julkista megafonidiplomatiaa ja salaista diplomatiaa. – Kalla kävi kesällä Kabulissa työmatkalla, jonne minuakin pyydettiin, mutten valitettavasti päässyt. – Se on äärettömän traagista ja juuri siksi uskonnolliset johtajat pitäisi ehdottomasti saada laajemmin mukaan rauhanprosesseihin. – Usko siihen, että jokainen ihminen on Jumalan luomus ja kuva, antaa syvyyttä motivaatiolle pyrkiä lopettamaan konfliktit. Kateelliset kampittajat Diplomaattien lisäksi monilla yksityissektorin toimijoillakin on hyvät suhdeverkostot konfliktialueen vaikuttajiin. Heidän kauttaan pitäisi tapahtua ihmisten ravistelu ja herätys: älä tapa! Monilla johtajilla on sekä uskonnollista että maallista vaikutusvaltaa. hantyötä yhtenä keskeisistä tehtävistään. Se syntyi jo vuonna 2004 Acehin prosessissa. 16 ~ askel 1/26. Siitä huolimatta poliitikot ja hallinnon Toivon, että rajut sään ääri-ilmiöt ravistelevat ihmisiä huomaamaan, että meillä on paljon tärkeämpiä tehtäviä kuin vihanpito. Se olisi ollut valtava kokemus, sillä delegaatio majoitettiin Afganistanin presidentin palatsiin. – Jos uskoo, että Jumala on kaikkivaltias maailmankaikkeuden Luoja, ei voi johdonmukaisesti päätyä siihen, että tällaista Jumalaa pitäisi auttaa tappamalla toisia luomuksia. Indonesian kansallisen moskeijaorganisaation puheenjohtajana maltillinen muslimijohtaja Kalla on auttanut yhteyksien ja luottamuksen luomisessa kaikkien uskontojen edustajiin. Hän piti pragmaattisuudestani ja rohkeudestani. Hänen pääministerikaudellaan Norjan roolia rauhanvälittäjänä edistettiin entisestään. Mitä vähemmän ulkopuoliset tietävät, sitä epätodennäköisempää on, että joku laittaa kapuloita rattaisiin tai vuotaa tietoja kesken rauhanprosessin. – Luottamus välillämme on horjumaton. Uskontoa on kuitenkin usein käytetty konfliktien ja väkivallan välikappaleena. Uskontoja ei kannata Christensenin mukaan tuoda rauhanprosessin keskiöön, mutta on ymmärrettävä uskonnon ydinsisällön avaamat mahdollisuudet. Jälkimmäinen sopii minulle, sillä osaan pitää salaisuuksia, Juha Christensen sanoo. Teemme yhä yhdessä korkean tason rauhantyötä. Esimerkiksi Indonesian entinen varapresidentti Jusuf Kalla on Christensenin hyvä ystävä. Toinen vastaavanlainen vaikuttaja on Norjan entinen pääministeri ja luterilainen pappi Kjell Magne Bondevik. Uusi paavi Leo XIV jatkaa samaa linjaa
Lähi-itä näyttää pysyvän kriisipesäkkeenä. Onko Eurooppa liian heikko ja epäyhtenäinen kyetäkseen puolustamaan Ukrainaa ja rauhaa. – Jokainen tervejärkinen eurooppalainen on varmasti nyt huolissaan. – Täytyy muistaa, että Venäjä on ydinasesupervalta, ja se on sellainen uhka, jonka eskalaation kynnystä kukaan ei halua ylittää. Ilmastonmuutos on gigaluokan haaste, jonka tuomat muutokset ympäristöön, ruoantuotantoon ja elinolosuhteisiin aiheuttavat potentiaalisesti paljon uusia konflikteja. Suuri osa muusta Euroopasta on nukkunut naiivisti ruususen unta. Acehin rauhan rakentamisessa karille ajautuneet japanilaiset kokivat menettäneensä kasvonsa. Kaikki riidat voidaan ratkaista Maailmanrauhan tulevaisuus on täynnä ongelmia ja konflikteja lisääviä riskitekijöitä, Juha Christensen näkee. Se taho, joka ei ole kunnolla varustautunut, on aina alakynnessä. Juha Christensen haluaa kuitenkin valaa uskoa tulevaisuuteen. – Sveitsiläiset yrittivät vuosikausia röyhkeästi kampittaa meidän muita hankkeitamme. Christensen kokee joidenkin kotimaistenkin toimijoiden asettaneen hänelle esteitä, vaikka hän hallitsee rauhanprosessissa taustatyön tekemisen, yhteydenpidon kaikkiin osapuoliin, neuvottelun, aseistariisunnan ja rauhansopimuksen toimeenpanon. Lähi-itää en halua kuitenkaan paljon kommentoida, etten leimaudu sen aiheen kautta. Merkityksellistä sisältöä Normaali mpm. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Suomen vahva maanpuolustus on konfliktin estämisen instrumentti. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Sveitsiläinen konfliktinratkaisujärjestö taas ei suostunut hyväksymään, että Indonesian valtio ja Vapaa Aceh -liike eivät voineet enää jatkaa heidän kanssaan, vaan valitsivat uuteen prosessiin rauhanvälittäjiksi suomalaiset. – On itse asiassa häpeällistä, etteivät eri maiden organisaatiot ja rauhanvälittäjät tule toimeen keskenään! Eri tahojen pitäisi yhdistää voimansa. – Jos meillä on tahtoa ja halua, kaikki erimielisyydet ja ristiriidat on mahdollista ratkaista, rauhanvälittäjä tietää. Paperilaskulisä 5 € + alv 10 %. – Toivon, että rajut sään ääri-ilmiöt ravistelevat ihmisiä hereille huomaamaan, että meillä on paljon tärkeämpiä tehtäviä kuin sapelinkalistelu ja vihanpito. 40,50€) Tilaus on määrä aikainen eikä jatku automaattisesti.. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. asiakaspalvelu@kotimaa.fi • 040 546 32 45 https://esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/2268 Merkityksellistä luettavaa – kotona ja verkossa • Aikakauslehti kerran kuussa • Kotimaa.fi:n kaikki artikkelit, uutiset ja keskustelut joka päivä • Lue & kuuntele missä vain Tartu tarjoukseen ja tilaa nyt! Skannaa ja tilaa tai ole yhteydessä asiakaspalveluumme! Tilaa 3 kk – 28 € 3 kk LEHTI & DIGI 28 € (Norm. Kyräily ja nurkkakuntaisuus ei anna hyvää kuvaa rauhanohjelmien motiiveista. edustajat harvoin pyytävät heitä osallistumaan rauhanneuvotteluprosesseihin. Jo Acehissa Juha Christensen törmäsi siihen, että rauhanvälitysjärjestöt ja valtiot kilpailevat epäterveellä tavalla keskenään. – Pitkäaikainen viha on juurtunut siellä niin syvälle, että se pitää yllä riskiä konfliktien eskaloitumisesta. He eivät katsoneet hyvällä sitä, että aloitimme vilpittömin mielin uuden vaiheen ja neuvotteluprosessin Acehin konfliktissa
Lyhyen koulutuksen aikana nuori kehittää oman yritysidean ja saa perustietoja yrityk sen markkinoinnista, taloudesta ja asiakashankinnas ta sekä kannattavasta liiketoiminnasta. Keräys on 4Hjärjestöjen, Yara Suomen ja yhteistyö kumppaneiden projekti, jossa viljelijät tuovat tyhjät muovisäkit paikallisten 4Hyhdistysten keräyspistei siin. 4Hjärjestöt tarjoavat 13–28vuotiaille nuorille myös yrittäjyyskasvatusta. Niitä hoitavat sadat kesätöihin palkatut 4Hnuo ret. Keräys vietti viime vuonna 50vuotisjuhliaan. Yksi valoisa uutinen viime vuodelta on, että Suomen pisimpään jatkunut maatalous muovin kierrätyskampanja Reilu Teko säkkikeräys saa vutti kaikkien aikojen ennätyksensä. Keräyksen tuotot ohjataan paikallisten 4Hyhdis tysten toiminnan tukemiseen ja 4Hnuorisotyöhön, kuten lasten kerho ja leiritoimintaan ja nuorten työ elämätaitojen tukemiseen. Etäyhteydellä toteutetut yritys koulutukset ovat maksuttomia. 18 ~ askel 1/26 Tammikuu H uolestuttavien uutisten lomaan mahtuu aina myös niitä, jotka tuovat toivoa. Vii den vuosikymmenen aikana on kierrätetty yhteensä lähes 43 miljoonaa kiloa muovia. 4H-NUORI SÄKKIKERÄYKSEN parissa vuonna 1985.. Määrä vastaa noin 36 miljoonaa suursäkkiä. Näin säästyy raakaöljyä ja luonto kiittää. Säkkimuovista valmistetaan uusia suursäkkejä, muovihylsyjä ja sidontavannenauhoja. Kierrätykseen päätyi viime vuonna 916 000 kiloa lannoite, rehu ja siemensäkkimuovia maatiloilta eri puolilta Suomea. Koulutuksen jälkeen hän voi perustaa oman 4Hyrityksen ja alkaa tienata rahaa. Kuvassa Noormarkun 4H-yhdistyksessä keräykseen työllistynyt Miska Lahdenperä (vas.), Pyhäjoen 4H-yhdistykseen työllistyneet Miro Roukala ja Lauri Ojala sekä Huittisten 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Maria Kankaanranta. Jos kesätöitä ei siis löydy, voi lähipiirin nuorta kan nustaa myös työllistämään turvallisesti itse itsensä 4Hyrityksen avulla. 4Hyrityskoulutuksen voi suorittaa oman paikka kunnan 4Hyhdistyksessä tai itsenäisesti kolmen illan verkkokoulutuksena. Valoa ja toivoa alkavaan vuoteen! EMILIA KARH, LISÄTIETOJA: 4H.FI Maatalousmuovin kierrätys työllisti ennätysmäärän nuoria Juuri nyt Pe tt er i Ka ri 4H-liiton arkisto 4H-YHDISTYKSIÄ PALKITTIIN loppuvuodesta aktiivisesta ja vastuullisesta toiminnastaan
Arkkipiispa Tapio Luoma Talvikynttilätlehdessä Lohtu on läsnäoloa, kosketusta, turvaa ja toivoa. Arjessa teen ja ajattelen paljon. Myös kirjat, musiikki, metsässä käveleminen, eläimet ja monet muut asiat voivat tarjota lohtua. Epävarmuus on arjessa taustalla värittämässä tunnelmaa koko ajan. Minun tunnelmani ja kokemukseni eivät määrää Jumalaa, joka toimii kaikkivaltiaassa voimassaan juuri kuten parhaaksi näkee. Olen psykologi ja psykoterapeutti, mutta silti joskus tuntuu, että nyt kyllä pimahdan. Miehensä omaishoitaja Arja Kuisma Kodin Kuvalehdessä 21/2025 Minulla on halu uskoa siihen, että on jotain suurempaa kuin nämä maalliset voimat. Luojan kiitos maailmassa on paljon tasoja, jotka eivät aukene ihmisille ikinä. Laulaja-lauluntekijä Mikko Kuustonen Sana-lehdessä 18/2025 Viisautta Nämä vaikeat ajat ovat auttaneet minua ymmärtämään paremmin kuin ennen, kuinka loputtoman rikas ja kaunis elämä monin tavoin on, ja että kovin monet asiat joita suree ovat täysin yhdentekeviä. Se on selityksistä luopumista ja luottamusta elämän ja uskon äärellä. Lohjan kaupunginjohtaja Petra Ståhl Lohkare-lehdessä 4/2025 Mysteeri on armollinen avainsana, jonka merkitys syvenee vuosi vuodelta. Saunassa pysähdyn ja rauhoitun. – Isak Dinesen (Karen Blixen). Mutta luotan, että joku pitää meistä huolta. Pysähtymistä toisen viereen, kuuntelemista, kulkemista käsi kädessä ja ohjaamista eteenpäin. Psykologi Pirkko Lahti Henki & Elämä -lehdessä Jaksamiseni on välillä äärirajoilla, vaikka on rakkautta ja paljon tietoa. Synkässä maailmantilanteessa ihmiset tuntevat itsensä yksinäisiksi ja turvattomiksi. askel 1/26 ~ 19 Lainasanat Pix ab ay Elämän varrella on pitänyt suostua pettymyksiin ja omien toiveiden toteutumattomuuteen, mutta mikään niistä ei ole merkinnyt Jumalan läsnäolon ja hyvyyden katoamista
Niinpä kirja on ajansäästövinkkejä täynnä: ”Ajan säästäminen alkaa suunnittelusta, ei vain kutakin päivää vaan pitempää aikaa koskevasta töiden suunnittelusta. Toisaalta tärkeää on myös omien tunteiden tunnistaminen ja sanoittaminen sekä sosiaalisista suhteista huolehtiminen. Ihmissuhdeongelmilta, rahavaikeuksilta, koulupaineilta, työstressiltä, menetyksiltä ja luopumisilta ei välty kukaan. ”Kasvisten kuorimaveitsi on huomattavasti nopeampi kuin tavallinen veitsi, hammastettu peltitölkkien avaaja säästää sekä aikaa että hermoja, minuuttihälyttäjä (timer) vapauttaa muistamisen vaivasta jne. Mielen hyvinvointia voi edistää huolehtimalla fyysisestä puolesta: nukkumalla riittävästi sekä ulkoilemalla, liikkumalla ja syömällä säännöllisesti. LISÄTIETOJA: MIELENTERVEYSTALO.FI Pi xa ba y Jaa ilot ja surut – mieli kiittää PERUNANKUORINTAA HÄMEENLINNASSA moderneilla kuorimaveitsillä vuonna 1964. Ehkä nykyihmisen pitäisi ennemminkin pohtia, miten työnsä voi tehdä aivan kaikessa rauhassa, hitaasti, aikaa ja vaivaa säästämättä. Nyt tekoälyn aikakaudella tulee kuitenkin mieleen, kannattaako omaa työtään loputtomiin vain tehostaa. 20 ~ askel 1/26 Kuukauden niksi T arkoituksenmukainen erikoisväline jouduttaa työtä, tiesi jo Joka naisen niksikirjan (1966) kirjoittaja. Kun jakaa iloja ja suruja muiden kanssa, elämänlaatu paranee ja mieli kiittää. Joskus mieli saattaa juuttua menneisyyden ikäviin tapahtumiin. Jos ne on jo perusteellisesti käsitelty, voit sanoa itsellesi: Nyt stop! Vatvominen ei ole enää hyödyllistä, vaan tuottaa enemmän kärsimystä kuin ratkaisuja. Kotitalouden kokeilutoiminta tuo jatkuvasti erilaisia työn helpottajia.” 1960-luvulla piti selvästi kiirettä. Mielenterveystalon nettisivuilla kuitenkin painotetaan, että vaikka vaikeudet voivat horjuttaa mielen hyvinvointia, ne eivät poista sitä. Mutta kutakin työtä tehdessä voi samalla suunnitella, miten sen voisi tehdä yksinkertaisemmin, mahdollisimman vähällä vaivalla sen sijaan, että tekisi ’niin kuin aina ennenkin’.” Näkökulma on ymmärrettävä – onhan se ajalta, jona kuorimaveitsi oli vielä uusi idea. TUIJA PYHÄRANTA Juuri nyt J okainen kohtaa elämässään yläja alamäkiä. On myös hyvä tehdä asioita, joista nauttii. Kuukauden hyvinvointivinkki Ajansäästöä erikoisvälinein Er kk i Vo ut ila in en / M us eo vi ra st o
Arvomme kirjapalkinnon kaikkien 19.1. Voit vastata myös sähköpostilla: askel.toimitus@kotimaa.fi. askel 1/26 ~ 21 Mikä oli vuoden 2025 paras kansi. Äänestä Askeleen vuoden 2025 kansista itsellesi mieluisinta! Kirjoita postikorttiin kannen numero, lyhyt perustelu sekä oma nimi ja osoite. 5/25 4/25 6/25 7–8/25 10/25 9/25 11/25 12/25 1/25 2/25 3/25. mennessä vastanneiden kesken. Kirjoita viestin aiheeksi ”Paras kansi”. Postita kortti osoitteella: Askel/ Paras kansi, PL 279, 00131 Helsinki
– Meidät voidaan pakottaa tekemään monenlaisia asioita, mutta meitä ei voida pakottaa rakastamaan. Rakkausriippuvainen saattaa saada kaipaamansa annoksen aivojen mielihyvähormoni dopamiinia esimerkiksi selatessaan deittisovellusta. Jos stressiä, surua tai ahdistusta ei osaa nimetä eikä niiden taustalla vaikuttavia asioita tunnista, saattaa vaikeita tunteita yrittää paeta esimerkiksi deittisovellukseen. Riippuvuuksiin ajautuville ihmisille tyypillistä on myös tunnetaitojen puute. Kotona on ehkä puhuttu luontevasti Kulttuuri opettaa, että rakkauden vuoksi tulee kärsiä, mutta se ei ole totta. On kutkuttava tunne, kun sovellus kertoo osumasta. Suomessa tyypillistä on Moringin mukaan ollut emotionaalisesti etäinen vanhemmuus. – Sitä voi olla vaikea tunnistaa. Elämäntaito. Se tekee heistä muita haavoittuvaisempia riippuvuuksien syntymiselle. Tämä kysymys alkoi kiinnostaa seksuaaliterapeutti Tanja Moringia, joka tarttui aiheeseen tietokirjassaan Rakkausriippuvuus – Miten toipua. Rakastuminen muistuttaa riippuvuutta Aivokemia auttaa ymmärtämään, että rakastumisen tunteeseen voi jäädä koukkuun. Taustalla voi olla kokemus hylkäämisestä Neurobiologia ei silti selitä kaikkea. Tällaiset suhteet eivät perustu vapaaehtoiseen, aitoon rakkauteen vaan pelkoon ja riippuvuuteen, Moring kuvaa. Toisaalta hän saattaa pyrkiä pakottamaan kumppaninsa pysymään suhteessa, jotta ei tulisi hylätyksi. Rakkausriippuvainen pyrkii toisaalta miellyttämään ja toisaalta kontrolloimaan kumppaniaan. M iksi osa ihmisistä ajautuu yhä uudelleen toimimattomiin tai jopa väkivaltaisiin parisuhteisiin. – Kirja syntyi tarpeesta ymmärtää sekä omia että asiakkaideni toimimattomia parisuhteita, Moring sanoo. Hylkääminen ei välttämättä tarkoita totaalista heitteillejättöä, eikä sen taustalla läheskään aina ole lapsen tarpeiden tahallista laiminlyöntiä. Pitkässä, toimimattomassa parisuhteessa koukuttavan dopamiiniryöpyn saa aikaan riitaa tai jopa väkivaltaa seuraava sovinto, lyhyt rauhan hetki. Se voi näyttäytyä myös pitkinä, mutta riitaisina ja jopa väkivaltaisina suhteina, tai kulissisuhteina, joissa puolisoiden välillä ei ole tunneyhteyttä. (Otava 2025). – Hän janoaa hyvän olon tunnetta, jonka rakastuminen saa aikaiseksi. Riippuvuus voi ilmetä hyppimisenä lyhyistä ja intensiivisistä suhteista toisiin. Moringin mukaan rakkausriippuvuuden taustalla on lähes aina hylkäämisen kokemuksia lapsuudessa sekä opittuja toimintamalleja. Hän saattaa valita kumppanin, joka on emotionaalisesti etäinen, varattu tai ei ole halukas sitoutumaan. Rakkausriippuvuus ei ole diagnoosi. Tutkimuksissa on havaittu, että rakastuminen saa aivoissa aikaan samanlaisia muutoksia kuin esimerkiksi kokaiini. Hän voi olla sisäistänyt mallin, jonka mukaan rakkaus tulisi ansaita olemalla aina kumppanin käytettävissä. – Hyvän olon hormonit ovat kovia aineita, Moring sanoo. – Usein kysytään, miksi ihminen jää koukkuun, mutta oikea kysymys olisi, mikä on se kipu, jota hän pakenee. Moni sanoo, että aina oli ruokaa, puhtaat vaatteet ja vanhemmat pysyivät yhdessä. Sen sijaan kyse on ilmiöstä, jossa ihmisellä on pakonomainen tarve rakastua ja rakastaa. Lapsen fyysisistä tarpeista on kyllä huolehdittu, mutta kodin ilmapiiri on voinut olla kylmä, eikä lapsen tunteille tai tarpeille ole ollut riittävästi tilaa. Moringin mukaan tyypillistä on, että rakkausriippuvainen etsii rakkautta sieltä, mistä sitä ei ole saatavissa. Silti emotionaalinen yhteys lapsen ja vanhemman välillä on voinut jäädä puutteelliseksi. 22 ~ askel 1/26 Rakkautta ei voi pakottaa Niin taiteessa kuin viihteessäkin ihannoidaan epätoivoisia ja epäkypsiä parisuhteita. Jos huomaa toistuvasti joutuvansa sellaisiin itse, voi kyse olla rakkausriippuvuudesta. Tanja Moringin mukaan osa ihmisistä on näille neurobiologisille muutoksille herkempiä kuin toiset
– Kulttuuri opettaa, että rakkauden vuoksi tulee kärsiä, mutta se ei ole totta. Arvio perustuu Suomessa sotien perintönä vallinneeseen kasvatuskulttuuriin, jossa tunneilmaisulle ei juuri ole ollut tilaa. Toimimattomista tavoista, kuten mykkäkouluista tai raivoamisesta, voi päästä eroon. Jos koti on ollut turvaton, ei ihmisellä ole turvallisen ja tasavertaisen parisuhteen mallia. Olisi tosi tärkeää ottaa vastuu omasta kasvusta. Silloin hän saattaa valita kumppanin, jonka kanssa voi toistaa kotoa opittua. Työkaluja parempiin parisuhteisiin Rakkausriippuvuuden yleisyydestä ei ole luotettavia arvioita. – Sitten kun ymmärtää, miten tietyt toimintatavat ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle, niitä voi tietoisesti muuttaa. – Haitallisia toimintatapoja on mahdollista muuttaa ja rakentaa aitoa yhteyttä. – Me rakkausriippuvaiset koemme usein, että olemme olosuhteiden uhreja vailla vaikutusmahdollisuuksia. Rakkausriippuvuudelle altistavat Moringin mukaan myös opitut mallit. Myös isovanhempien elämään olisi hyvä tutustua. Kirjansa lukijoilta Moring kertoo saaneensa toistuvasti samankaltaista palautetta: moni on kirjaa aloittaessaan ajatellut, ettei teema kosketa henkilökohtaisesti, mutta tunnistanutkin sitten kirjan sivuilta itsensä. askel 1/26 ~ 23 arkisista aiheista, mutta kukaan ei ole kysynyt lapselta, miltä tuntui, kun kaveri ei tullutkaan sovitusti kylään. Niin toimimaton suhde vetää puoleensa kuin magneetti. Parisuhteessa eläviä Moring kehottaa jakamaa puolison kanssa lapsuudenperheen kokemuksia. Moring uskoo, että aiheen tutkiminen voi auttaa ketä tahansa luomaan parempia parisuhteita. Niin iskelmät, pop-kappaleet kuin oopperatkin kuvaavat usein epäkypsiä ja epätoivoisia parisuhteita. Rakkaus on tervettä vuorovaikutusta, psyykkistä ja fyysistä yhteyttä ja läheisyyttä, joka kasvaa vähitellen, Moring sanoo. TUIJA PYHÄRANTA Jo nn e Rä sä ne n/ O ta va TANJA MORING on rakkausja seksiriippuvuuden hoitoon erikoistunut erityistason seksuaaliterapeutti. Tanja Moring kuitenkin arvioi, että ilmiö on melko yleinen. Rakkausriippuvuuteen opettavat Moringin mukaan myös niin korkeakulttuuri kuin viihdeteollisuuskin, jotka romantisoivat kuvaa tuskaisesta rakkaudesta. Pohjakoulutukseltaan hän on diakoni-sosionomi (AMK).. Jos käytöksestään tunnistaa rakkausriippuvuuden piirteitä, voi aiheesta keskustella puolison, luotetun ystävän tai tarvittaessa terapeutin kanssa. Jokainen on itse vastuussa omasta elämästään ja kasvamisesta siinä
Uusimpien tutkimusten mukaan Jerikossa on ollut asutusta jo yli 12 000 vuotta. Tieteellisen tutkimuksen tavoitteena on selvittää muinaisten kulttuurien kehityskulkuja ja sitä, millaista ihmisten elämä on niissä ollut. Hän on tutkinut erityisesti Lähi-idässä elänyttä muinaista paimentolaiskansaa amorilaisia. Aikamatka Raamatun maailmaan Lähi-idän alueet, joille Raamatun tapahtumatkin sijoittuvat, ovat tulleet työvuosina tutuiksi arkeologi, dosentti Minna Silverille. 24 ~ askel 1/26. TEKSTI: ARJA-LEENA PAAVOLA TIETEELLINEN TUTKIMUS ja elävä usko nivoutuvat Minna Silverin elämässä kiinteästi yhteen
Uusimpien tutkimusten mukaan Jerikossa on ollut asutusta jo yli 12 000 vuotta. Silverin kiinnostus arkeologiseen tutkimukseen ja etenkin Lähi-idän menneisyyteen sai sekin alkunsa lapsuudessa. – Myöhemmin matkustin perheen kanssa Israeliin, jossa näimme arkeologisia kaivauksia. Helsingin Kulosaaressa kasvanut tyttö kulki isänsä kanssa meren rannalla etsimässä aaltojen kuljettamia veneen kappaleita. Siellä maisema on tasaista kuin merenpohja ja paikoitellen voi nähdä rauniokumpuja, jotka ovat ihmisten jättämiä jälkiä. Minna Silver on tutkinut Syyrian muinaismuistoja ja esimerkiksi Palmyran rauniokaupunkia, joka on Unescon maailmanperintölistalla. Tieteellisen tutkimuksen tavoitteena on selvittää muinaisten kulttuurien kehityskulkuja ja sitä, millaista ihmisten elämä on niissä ollut. Aikamatka Raamatun maailmaan Lähi-idän alueet, joille Raamatun tapahtumatkin sijoittuvat, ovat tulleet työvuosina tutuiksi arkeologi, dosentti Minna Silverille. Toinen merkittävä innoituksen lähde oli Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen lukeminen 12-vuotiaana. TEKSTI: ARJA-LEENA PAAVOLA E tsimisen jännitys ja löytämisen ilo olivat jo lapsuudessa asioita, jotka kiehtoivat Minna Silveriä. – Olin 14-vuotias, kun kuulin mieleenpainuvan kuvauksen siitä, miltä Mesopotamiassa näyttää. Keskeinen tutkimuskohde on ollut Jebel Bishrin vuoristoalue Syyrian pohjoisosassa, joka on ollut merkittävä alue niin kutsutulla Abrahamin aikakaudella noin 2000 eKr. Tämän kuvauksen hänelle antoi Itämaiden kirjallisuuden professori, teologi Aapeli Saarisalo (1896– 1986), joka oli uransa aikana osallistunut useille arkeologisille kaivauksille Lähi-idässä. Ne ovat jäänteitä muinaiskaupungeista, Silver kertoo. Oli jännää tehdä löytöjä ja tutkia esineitä, vaikka kyseessä olisi ollut vain laudan pätkä, jossa oli nauloja. Saarisalosta tuli minulle suuri esikuva ja innoittaja, ja tämä varhainen haastattelu hänen kanssaan vaikutti voimakkaasti uravalintaani. – Saarisalo oli isäni ystävä, ja sitä kautta pääsin vuonna 1975 haastattelemaan häntä erästä koulun uskonnon tehtävää varten. – Sinuhen maailmaan uppoutuminen sai mielikuvitukseni liikkeelle ja vahvisti kiinnostustani Välimeren ja Lähi-idän korkeakulttuureihin, Silver muistelee innostuneena. Abrahamin aikaan Silver on kansainvälisesti tunnettu arkeologi, joka on asunut ja työskennellyt suuren osan urastaan ulkomailla miehensä, arkeologi Kenneth Silverin kanssa. Ja ni La uk ka ne n askel 1/26 ~ 25. Haave toteutui jo ensimmäisen yliopisto-opiskeluvuoden jälkeen, jolloin Minna Silver osallistui vapaaehtoisena Daavidin kaupungin kaivauksiin Jerusalemissa. Mielessäni syttyi haave, että voi kun itsekin pääsisin jonain päivänä tekemään tällaista
– Beduiinit tarjosivat aina meillekin jotakin, ja ilman mitään vastinetta. Kaksoisvirtain maa eli Mesopotamia on yksi maanviljelyn synnyinsijoista ja ensimmäisiä paikkoja, jossa aloilleen asettuneet ihmiset alkoivat kehittää pysyvämpiä yhteisöjä. On liikuttavaa, miten vieraanvaraisia he ovat, Silver toteaa. Yhä edelleen Lähi-idässä on alueita, joissa esimerkiksi beduiinit elävät hieman samaan tapaan kuin muinaiset israelilaiset. Jokien ansiosta maa on viljavaa, kun taas ympärillä on autiomaata, merta ja vuoristoja. Hänelle merkitsee todella paljon, että tutkimuskohteet ovat Raamatun syntysijoilla. Kävin erään lähetyssaarnaajan kanssa kirjeenvaihtoa ja myöhemmin olin mukana Jeesus-liikkeeksi kutsutussa hippiherätyksessä. Silverin erityisenä tutkimuskohteena on ollut amorilainen kulttuuri. Silverin mukaan muinaiset israelilaiset polveutuivat Mesopotamian alueelta lähteneistä amorilaisista. Koin uskonnollisen herätyksen jo 11-vuotiaana. Haudoissa on esimerkkejä siitä, että vihollisilta katkottiin käsiä voitonmerkiksi. Paimentolaisku lt t u u ri elä ä Raamatun kertomuksissa voi huomata paimentolaiskulttuurin vaikutuksen. Ajatuksena on, että autiomaassa joku voi aina tarvita jotakin ja sinä voit olla seuraava tarvitsija. Myös Sinuhe egyptiläisessä amorilaiset näyttelevät merkittävää roolia. 26 ~ askel 1/26. On siis hyvin mahdollista, että heprealaisten kantaisä Abraham on alun perin ollut amorilainen. – Jerikon alue on todella upea keidas keskellä autiomaata. Tuorein kirja Elää ja kuolla muinaisessa Jerikossa (Gaudeamus 2025) kertoo yhdestä maailman vanhimmasta kaupungista, jolla on ikää yli 10 000 vuotta. Ihmiskunnan sivilisaation kehdoksi kutsutaan Lähi-idässä Tigrisja Eufrat-jokien välissä sijaitsevaa aluetta. Yhteisöllä oli kuolemaan ja hedelmällisyyteen liittyviä uskomuksia. Kyseessä oli Lähi-idässä elänyt muinainen paimentolaiskansa, joka perusti dynastioita Babylonian ja Assyrian kaltaisiin valtakuntiin. Vanhassa testamentissa Jeriko tunnetaan paikkana, jonne israelilaisheimot hyökkäsivät Joosuan johdolla Egyptistä palatessaan. Joosuan kirjassa on mahdollisesti puristettu yhteen kertomukseen pitkän aikavälin tapahtumia: suullisena traditiona tallentunut kertomus on kirjallisessa muodossa kuvattu lyhyinä tapauksina. Tieteellinen tutkimus ja elävä usko nivoutuvat Silverin elämässä kiinteästi yhteen. On tärkeää julkaista vuosien aikana kerättyä tietoa ja kertoa, mitä tutkijat ovat saaneet selville. Metsästyksestä ja keräilystä siirryttiin kaupunkikulttuuriin. – Tuo herätys oli niin valtava ja merkittävä kokemus, että se on koko elämäni ajan ollut jotain, mitä kaipaan. Tutkimusta tehdessä Raamatun tekstejä voi käyttää vertailuaineistona, ja toisaalta arkeologian kautta Raamatun kirjoituksia on mahdollista ymmärtää paremmin. Herätys on kuin innostuksen paloa ja valtava siunauksen aalto. Myös vihollisiin kohdistuneen magian merkitys on riiteissä ilmeisesti ollut sosiaalisesti keskeistä. Ennen kaikkea se on varhaista maanviljelysseutua, josta urbanisaatio on alkanut. Keidas au tiomaassa Silverin innoittajana ollut Saarisalo oli tavattoman tuottelias kirjoittaja, joka teki useita suurelle yleisölle tarkoitettuja Raamatun arkeologiaa käsitteleviä kirjoja. Jerikossa tapahtui koko ihmiskunnan kannalta merkittäviä asioita. Esimerkiksi lukuisat rakennushankkeet kertovat sosiaalisesta organisoitumisesta. Konflikti t jat ku vat yhä Kaukaisia aikakausia tutkittaessa tulee väistämättä mieleen Mika Waltarin kirjan Sinuhen toteamus, että ei ole mitään uutta auringon alla eikä ihmisyydessä mikään muutu. Arkeologin työkenttänä olevat kaupungit ja rauniokummut ovat usein muodostuneet juuri siten, että joku on hyökännyt, ja hyökkäyksen yhteydessä asutus vedeRaamatun tapahtumat oli helppo kuvitella tällaiseen maisemaan. Ajatus on lainaus Saarnaajan kirjasta. – Omassa elämässäni kristinusko on kaiken perusta. Kehitys tapahtuu, kun ihminen asettuu aloilleen, alkaa viljellä, rakentaa, käy kauppaa ja kesyttää eläimet, Silver selittää. Silver on työskennellyt yli kymmenen vuotta Syyriassa. Uskonnolliset ja etniset kahakat jatkuvat edelleen. Eräällä matkalla tuli mieleen Mooseksen kirjan kertomus, jossa enkeli saapuu Abrahamin teltalle ja Abraham haluaa heti tarjota ruokaa ja juomaa. Viljavaa keidasta ovat monet halunneet hallita, ja sen strateginen sijainti Jordanjoen tuntumassa on ollut tärkeä. Myös Silver kirjoittaa paljon. Saatoin hyvin kuvitella, että samalla tapaa oli eletty menneinä vuosituhansina
Jani Laukkanen YKSIKYTTYRÄISIÄ KAMELEITA laitumella Palmyran ja Eufrat-virran välisellä arolla Syyriassa. M in na Si lv er askel 1/26 ~ 27. – LÄHI-IDÄSSÄ eri kansat eivät lopulta ole niin erilaisia keskenään, sanoo alueella pitkään työskennellyt Minna Silver. GITIO CONSENETUM et ommodis si omnim faccum, eat maxim et unt fugiti simus, ullabore nime rem voluptio voluptur molupta tusanim sunt
Edessä oli nopea muutto Suomeen. Monet kulttuurihistoriallisesti korvaamattoman arvokkaat kohteet hävitettiin. Tällä hetkellä myös Syyrian tilanne on yhä huono. Hänet mestattiin julkisesti. Turkissa vuonna 2016 tehdyn vallankaappausyrityksen jälkeen toiminta alueella muuttui yhä islamistisemmaksi ja länsimaisiin tutkijoihin alettiin suhtautua epäluuloisesti. Raamatun tapahtumat oli helppo kuvitella tällaiseen maisemaan. Oli muuten onni, että Notre Dame oli kuvattu, se auttoi jälleenrakentamisessa palon jälkeen. Ennen terroristijärjestö Hamasin hyökkäystä Israeliin olisi ollut käsillä toinen historiallinen hetki, sillä Saudi-Arabia kävi neuvotteluja Israelin valtion tunnustamisesta. Ajatuksena oli, että jäisimme Mardiniin asumaan ja perustimme kotimme sinne. Oli erikoinen tunne katsella Mardinissa ensimmäisen kerran maisemia vuorelta Mesopotamian laaksoon. – Kohteista on tehty kolmiulotteisia kuvia muun muassa laserkeilaamalla. Harva haluaa sotaa. Israelissa oli paljon toiveikkuutta 1990-luvulla liittyen Jordanian kanssa tehtävään rauhansopimukseen. 28 ~ askel 1/26. Mutta toisin kävi, Silver toteaa. Tutkijat pidätettiin Vuonna 2014 Minna Silver nimitettiin arkeologian professoriksi Mardin Artuklun yliopistoon Turkissa. Palmyran iäkäs museonjohtaja Khaled al-Asa´ad, jonka kanssa Silverit olivat työskennelleet, jäi itsepintaisesti paikalle. tään raunioiksi ja rakennetaan taas myöhemmin uudelleen. MINNA SILVER kävi nuorena kirjeenvaihtoa erään lähetyssaarnaajan kanssa ja oli mukana Jeesus-liikkeeksi kutsutussa hippiherätyksessä. Toukokuussa 2015 ISIS miehitti Palmyran ja aloitti sen tarkoituksellisen tuhoamisen. Näin kulttuuriaarteita on saatu säilytettyä digitaalisessa muodossa. – Olen harmistunut, että julkisuudessa näitä asioiOlen vuosikymmeniä työskennellyt muslimien ja juutalaisten kanssa. Myös Silverit pidätettiin ja heitä uhattiin aseilla. Samaa on nyt tehty esimerkiksi Ukrainassa. Lähi-idässä sodat jatkuvat. Kaupunki sijaitsee Irakin, Iranin ja Syyrian rajalla. Tuntui, että omassa elämässäni ympyrä sulkeutui ja eräs vaihe oli tullut päätökseen. Syyriassa erityisesti Palmyra on ollut Silvereille kiinnostava tutkimuskohde, mutta ennen kaikkea paikka, jossa pariskunta todella viihtyi. – Siellä eräällä paikalla seisoessani tajusin, että näkymä oli juuri sama, mitä Aapeli Saarisalo oli minulle kuvaillut vuosikymmeniä aiemmin. Se on kuitenkin jäänyt medioissa Gazan varjoon. Syyriassa druuseja ja kristittyjä vainotaan yhä. Presidentti Bill Clintonin aikaan Palestiinalle tarjottiin rauhansopimuksessa paljon, mutta viime hetkellä Jasser Arafat kieltäytyi siitä
Kyseiseen aikakauteen liittyy myös tieteen nousu. Hän vaikutti esimerkiksi Irakin nykyisen valtion muodostamiseen ensimmäisen maailmansodan jälkeen, Silver sanoo. Bell oli oman aikansa yhteiskunnassa poikkeuksellisen hyvin koulutettu ja kielitaitoinen nainen. Vuonna 1900 hän ratsasti Jerusalemista Jerikoon kapean Wadi Qeltin solan läpi ja valokuvasi reittiä. Matkoillaan hän tallensi valokuvin kohtaamiaan ihmisiä ja paikkoja ja perehtyi henkilökohtaisesti alueen heimoihin. Myöhemmin ISIS tuhosi räjäyttämällä temppelin keskeisen kulttihuoneen. PUOLIPAIMENTOLAISET LAIDUNTAVAT pienkarjaa Eufrat-virran laaksossa Jebel Bishrin vuoristoalueen alapuolella. Koskaan ei tiedä, milloin itse tarvitsee toisten apua. Taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen kannalta olisi tärkeää saada rajoja auki. Tänä päivänä yhä jatkuvat konfliktit vaikeuttavat alueiden vakautta. Väkivallan kierre olisi pakko saada pysäytettyä, mutta miten se onnistuisi, Minna Silver huokaa. Lisäksi ihmisten yksityiset näkemykset ja valtiollinen politiikka ovat eri asioita. Palestiinaa pidetään avoimena haavana. Ongelmia on vaikea ratkaista, kun taustalla on vahvat uskonnolliset näkökulmat. – Itse olen vuosikymmeniä työskennellyt muslimien ja juutalaisten kanssa. On kiehtova ajatus, että vielä 1900-luvun alussa oli mahdollista kulkea hevosella yli valtiorajojen, juuri niin kuin Gertrude Bellkin teki. Lisäksi Bell tallensi arvokasta kulttuuriperintöä. Tutkimusmatkailijan jalanjäljissä Mikäli ajassa matkustaminen olisi mahdollista, Silver ei ehkä lähtisi muinaisuuteen. Aavikon ankarissa olosuhteissa vieraanvaraisuus on tärkeää. Demokratiaan olisi Silverin mukaan ihanteellista pyrkiä, mutta tie on pitkä. Myös Agatha Christie kuvaa tätä aikakautta elämäkerrassaan ja romaaneissaan. – Israelin, Jordanian ja Egyptin solmimat rauhansopimukset ovat edistäneet tilannetta, mutta Israelin ja Syyrian väliset rauhanneuvottelut eivät ole edenneet. Minna Silver Minna Silver M in na Sil ve r ARKEOLOGIT TUTKIMASSA suomalaishankkeen Jebel Bishrin vuoristoalueella Syyriassa tekemiä keramiikkalöytöjä. Sen sijaan häntä kiehtoo 1900-luvun alku ja sitä seuranneet vuodet. Hän oli avioitunut arkeologi Max Mallowanin kanssa, ja he viettivät useita vuosia yhdessä Lähi-idässä, missä Mallowan osallistui arkeologisiin kaivauksiin. askel 1/26 ~ 29. Samaan tapaan oli matkustettu vuosituhansien ajan ilman valtionrajoja. Lähi-idässä eri kansat eivät lopulta ole niin erilaisia keskenään. Tähän häntä inspiroi kuuluisan englantilaisen tutkimusmatkailija Gertrude Bellin elämänvaiheet ja erityisesti matkat Lähi-idässä. VIERAANVARAISTEN BEDUIINIEN arkeologeille tarjoama aamiainen. Länsimaissakin äärivoimat ovat vahvistuneet juuri Palestiinan kysymykseen liittyen. Harva haluaa sotaa. ta käsittelevät ihmiset, jotka arvioivat tilannetta nojatuolista käsin ilman todellista paikallistietämystä, Silver puuskahtaa. Kuva on Palmyrasta Belin temppelialueelta. Silver ei puolustele Israelin toimia Gazassa, mutta muistuttaa, että Israelilla on oltava oikeus omaan olemassaoloonsa. – Bell onnistui Lähi-idässä luomiensa suhteiden kautta saamaan vaikutusvaltaisen aseman ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä poliittisessa tilanteessa. Bell kirjoitti tarkkanäköisiä kuvauksia muun muassa Syyriasta
Laulakoon pienet linnut pihakoivusi latvassa hyviä lauluja. Hänen saduissaan reippaat ja neuvokkaat lapset selviytyvät hurjistakin seikkailuista Jumalaan luottaen. Zacharias Topelius (1818–1898) oli suomenruotsalainen kirjailija, runoilija, toimittaja, historioitsija ja Helsingin yliopiston rehtori. Äiti ja lapset palasivat Ouluun samaan pihapiiriin, josta he olivat alun perin paenneet Muhokselle. Se ilmestyi vuonna 1893 kirjassa Lukemista lapsille. Taivallettuaan vuoden päivät he löytävät kahden pikkulinnun opastamina kotiin. tammikuuta, satusedän syntymäpäivänä. ZACHARIAS TOPELIUS kuvattuna vuonna 1870. Koivu ja tähti valavat uskoa tulevaan M ahdotonkin on mahdollista. Näin hän pääsi Viipuriin, josta matkusti laivalla Tukholmaan, missä tapasi kuin ihmeen kaupalla äitinsä. Kasakat kuitenkin ryöstivät pojan ja veivät hänet Venäjälle. Museovirasto Ca rl Ad olp h H ård h/ M us eo vir as to KOIVU JA TÄHTI-sadun alkusivu vuonna 1893 ilmestyneestä suomenkielisestä laitoksesta. 30 ~ askel 1/26 9.1.–6.2. Topeliuksen päivää juhlitaan aina 14. Pihassa kasvoi koivu, jonka oksain haarasta näkyi illalla tähti. Ehkä näin voisi tiivistää Sakari Topeliuksen rakastetun sadun Koivu ja tähti ytimen. EMILIA KARHU Kulttuuri JUHO MÄKELÄN maalaama fresko ”Koivu ja tähti” Oulun keskuskansakoulun pääportaikon seinäpinnassa 1936. He muistavat kodistaan pihakoivun, jonka oksien lomasta välkkyi iltaisin tähti. Tähden hennossa ja väkevässä valossa saamme uskoa myös tammikuussa 2026, että kaikki voi vielä kääntyä hyväksi. Vuosien kuluttua Kristoffer karkasi venäläisten kasvattivanhempiensa luota ja kulki yhä uudelleen kohti auringonlaskua. Hän vaikutti myös virsikirjakomiteassa. Kaikkein vaikeimmatkin asiat, mutkikkaimmatkin elämäntilanteet ja ahdistavimmatkin sodat ja ristiriidat voivat kääntyä hyväksi. Linnut paljastuvat heidän edesmenneiksi siskoikseen, enkeleiksi. Muhoksen kunnan vanhoilla nettisivuilla kerrotaan, kuinka Sakari Topeliuksen isän isoisä Kristoffer Toppelius pakeni isonvihan aikaan vuonna 1714 sisarustensa ja äitinsä kanssa Oulusta Muhokselle piilopirttiin. Sitä en aiemmin tiennyt, että tarina on saanut innoituksensa Topeliuksen suvun todellisesta historiasta. W iki m ed ia Co m m on s. Koivu ja tähti -sadussa Suomesta isonvihan aikana Venäjälle kaapatut tyttö ja poika lähtevät koti-ikävän vallassa vaeltamaan takaisin kohti Suomea. Topelius ajatteli, että Kaitselmus ohjaa historian kulkua
Silloin toiselta saatu rakkaus ja hyväksyntä on parantava lahja. Kirja auttaa pohtimaan, milloin ero ei ehkä ole oikea ratkaisu ongelmiin, ja milloin se puolestaan saattaa olla ainoa mahdollisuus säilyä hengissä ja kulkea elämässä täysipainoisesti eteenpäin. Spontaani ensireaktio tietyn tunteen pohjalta ei aina ole pidemmän päälle viisain ja paras. Kirjassa puhutaan paljon tunteista, niiden sietämisestä ja niiden välittämistä viesteistä. Kirjassa painottuvat pariskunnan keskinäisen luottamuksen, kunnioituksen, tuen ja sitoutumisen merkitys. Jokainen muistaa menneet omalla tavallaan. Kirjassa käsitellään niin jatkuvia ja luonnollisia elämänkaaren muutoksia kuin yhtäkkisiä ja traumaattisiakin muutoksia. Perheneuvojat kuitenkin painottavat, että muutokset tarjoavat aina mahdollisuuden myös oppimiselle, kehittymiselle, avartumiselle ja kypsymiselle. Viisas elämä 2025. Sen saadakseen joutuu ottamaan riskin. Kiinnostavaa on myös, miten eri tavoin perheen isä ja äiti pakenevat surua ja syyllisyyttä. Lisäksi kirjasta löytyy kirjoittajien henkilökohtaisia kokemuksia ja oivalluksia sekä nimimerkeillä esiintyvien keski-ikäisten ihmisten ajatuksia omista parisuhteistaan. EMILIA KARHU Kirjat Sisarusten surua ei saa ohittaa KUN LAPSI sairastaa ja kuolee nuorena, se ei ole vain äidin ja isän suru. Alun hiukan töksähtävä kerronta muuttuu pian sujuvaksi. Ruotsalainen ja Falck toteavat, että rakkaus ei katoa ristiriitojen vuoksi. Tästä muistuttaa väkevällä tavalla Sari Hedmanin esikoisromaani Hanna ei ole enää täällä. Vaikeimmissa vaiheissa voidaan myös välillä sopia, että ollaan vain ja levähdetään hetki. Vi is as el äm ä. Kirjassa on myös paljon kysymyksiä pohdittavaksi yksin tai yhdessä puolison kanssa. Saaran sinnikkäät yritykset käsitellä asioita vanhempiensa kanssa ennen heidän kuolemaansa on kuvattu todentuntuisen rosoisesti. Aviador Kustannus 2025. Kirjan loppupuolella kirjoittajat listaavat kymmenen parisuhteen toipumiskyvyn elementtiä ja avaavat niitä. Viisas ja juureva kotiapulainen on tärkeässä roolissa perheen kriisin keskellä. askel 1/26 ~ 31 PAULA RUOTSALAINEN & ELISABETH FALCK: Aikuinen parisuhde ja muutoksen myönteinen voima. Elämän taitekohdat ovat usein parisuhteen koetinkiviä. Kirjottajat siteeraavat lukuisia asiantuntijoita eri lähteistä. Juuri vaikeiden vaiheiden ja tunteiden kautta ihminen voi päästä sisään toisen kaikkein pyhimpään, jossa ihminen on paljaimmillaan ja haavoittuvimmillaan. Kirja käsittelee sävykkäästi myös äidin alkoholismia ja taiteen merkitystä ihmisen identiteetille ja selviämiselle. Riipaisevinta on eloon jääneen Saaran kokemus siitä, miten näkymätön ja unohdettu hän on. EMILIA KARHU SARI HEDMAN: Hanna ei ole enää täällä. Hedman kuvailee tarkasti aistimuksia, näkymiä ja tunnelmia. Parisuhteessa tarvitaan sekä vakautta että seikkailumieltä. Kuukauden kirja Muutos voi olla parisuhteelle mahdollisuus P itkän linjan psykoterapeutit ja perheneuvojat Paula Ruotsalainen ja Elisabeth Falck käsittelevät uusimmassa kirjassaan aikuisen parisuhteen uhkia ja erityisesti mahdollisuuksia elämän monenlaisten muutosten keskellä. Hän joutuu elämään sairauden ja kuoleman varjossa. Se kertoo erään perheen kohtalosta 1970-luvun Kuopiossa ja siitä, mitä käsittelemättömästä lapsen menettämisen surusta seuraa vuosikymmenien aikana paitsi vanhemmille myös eloon jääneelle sisarukselle
Näyttelyn keskeisiä teemoja ovat ihmisen suhde kosmokseen ja luontoon, hengen ja materian välinen yhteys sekä kysymys kuoleman jälkeisestä elämästä. LISÄTIETOJA: ateneum.fi Ateneumissa Eero Nelimarkan näyttely ja pohjoisen esoteerisia naistaiteilijoita Ka ns all isg all eri a/ H an nu Pa ka rin en EERO NELIMARKKA: Omakuva vuodelta1922.. Kappaleet julkaistaan suoratoistopalveluissa (kuten YouTube ja Spotify) suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, jotta sanoma tavoittaa mahdollisimman monia. Mukana on sekä suurelle yleisölle uusia että taiteen isoja nimiä, kuten Anna-Eva Bergman, Sonja Ferlov Mancoba, Maja Fjaestad, Hilma af Klint, Iria Leino, Outi Pieski, Laila Pullinen, Elga Sesemann ja Ellen Thesleff. Eero Nelimarkan (1891–1977) matka vaasalaisen pyykinpesijän pojasta yhdeksi Suomen suosituimmista taiteilijoista avautuu näyttelyssä monin tavoin, Ateneumin tiedotteessa luvataan. Maalausten lisäksi näyttelyssä on esillä myös piirustuksia sekä valokuvia Nelimarkan elämästä. – Halusin tehdä musiikkia, joka voi tuoda rauhan silloin, kun elämä painaa. Kun uni ei tule tai mieli on levoton, nämä laulut muistuttavat, että Jumalassa olemme turvassa, Åström sanoo Aikamedian tiedotteessa. – Toivon, että nämä laulut välittävät kristillistä toivoa, äänen, joka kuiskaa: et ole yksin, Åström sanoo. Kokonaisuus ilmestyy myöhemmin Aikamedian kautta myös CD-levynä. 32 ~ askel 1/26 Kulttuuri Ka re n H äg qv ist Nina Åströmiltä turvalauluja levottoman ajan keskelle LAULAJA JA lauluntekijä Nina Åströmin uusi musiikkiprojekti Turvapaikka vastaa hiljaisuuden ja lohdutuksen tarpeeseen. Nelimarkka tunnetaan Etelä-Pohjanmaan maisemien maalarina, mutta hän oli myös taitava ihmisen kuvaaja. Arcana Borealis -näyttely puolestaan valottaa, miten pohjoisen taiteilijanaiset 1800-luvun lopulta nykypäivään ovat yhdistäneet taiteen ja vaihtoehtoiset henkiset virtaukset. Näyttelyn taustalla on monivuotinen kansainvälinen tutkimushanke. Osa kappaleista on julkaistu loppuvuodesta ja lisää on luvassa nyt alkuvuodesta. Raamatun sanomaan pohjautuvat tekstit on kirjoittanut Nina Åström. ATENEUMIN TAIDEMUSEOSSA Helsingissä nähdään tänä vuonna muun muassa maaliskuussa avautuva Eero Nelimarkan laaja taidenäyttely sekä lokakuussa avautuva Arcana Borealis – pohjoisen naiset ja esoteerisuus. Sävellykset ovat Nina Åströmin, Markus Vainiomäen ja Wilma Witickin käsialaa. Esoteerisuudella viitataan usein salattuun, henkiseen tietoon
Pian selviää, että tekoäly aiheuttaa ongelmia myös kodin ulkopuolella. Anni ja Akseli selvittävät -sarjan uusin lastenkirja Mitä tekoäly tekee. Siskosten äidin roolissa esiintyy Anna-Maija Tuokko. Tarina vetää mukaansa pienimmätkin lukijat. on yhdistelmä satua ja tietokirjaa. Esitys sisältää kymmeniä laulutrion tunnetuiksi tekemiä kappaleita, kuten Kodin kynttilät, Sulle salaisuuden kertoa mä voisin, Sataman valot ja Pieni sydän. H ar ri H in kk a Tekoäly sekoilee lastenkirjassa Annin ja Akselin kotona on paljon älylaitteita, mutta eräänä päivänä ne lakkaavat toimimasta. Mitä tekoäly tekee. TUIJA PYHÄRANTA Tiina Sarja, Mikko Posio ja Henna Ryynänen: Anni ja Akseli selvittävät. Myös aikuiselle kirjaan on koottu selkeään ja helposti ymmärrettävään muotoon paljon perustietoa tekoälystä. Ja koska aikuiset vetäytyvät mieluiten nokosille tai kahville, jäävät ongelmat lasten selvitettäviksi. LISÄTIETOJA: pyynikinkesateatteri.fi MATLEENA JUNTTANEN, Nomi Enckell ja Anna-Sofia Tuominen esittävät Pyynikillä Valtosen sisaruksia Harmony Sisters -näytelmässä. Päärooleissa Valtosen siskoksina nähdään Anna-Sofia Tuominen (Maire Valtonen), Nomi Enckell (Vera Valtonen) ja Matleena Junttanen (Raija Valtonen). Läksyäppi käskee lukemaan huomiseksi Tarun Kiljusten herrasta. Kahdeksanja viisivuotiaiden lukijoiden testiyleisöä tekoälyn hölmöily ja erityisesti aikuisten pyrkimys vältellä vastuuta huvittivat suuresti. Yhtye saavutti suosiota paitsi ympäri Suomen myös muualla Euroopassa. Sota-aikana sisarukset esiintyivät asemiesilloissa, sotasairaaloissa ja Päämajan viihdytyskiertueilla. Kustannus-Mäkelä 2025.. Loppuun on koottu vielä sanasto, jossa selvitetään tekoälyyn liittyviä termejä kuten promptaamista, kielimalleja ja neuroverkkoja. Sekaan ripotelluista tietoaukeamista saa sen sijaan eniten irti vähän vanhempi lukija. Kapellimestarina ja musiikin sovittajana toimii Niina Alitalo. Tämän mullistuksen edessä kun olemme kaikki iästä riippumatta samassa asemassa: pikkuisen ulalla. Tietoaukeamilla kerrotaan muun muassa siitä, missä kaikkialla lapsi voi tekoälyyn omassa arjessaan törmätä, miten tekoäly toimii ja mihin sitä ei saa käyttää. Älyjääkaappi tekee kauppalistan, joka sisältää sata grammaa sahramia ja hyppysellisen hyttysöljyä. Miten ihmeessä sekoilevan tekoälyn saisi kuriin. Esityksen ohjaa Olka Horila, joka on myös sovittanut käsikirjoituksen Elina Snickerin näytelmien pohjalta. askel 1/26 ~ 33 Pyynikillä tunnelmoi kesällä Harmony Sisters Pyynikin kesäteatterissa Tampereella nähdään tänä kesänä tositapahtumiin perustuva musiikkinäytelmä Harmony Sisters. Se luulee Voltti-koiraa villakoiraksi ja jahtaa sitä pitkin kotia. Muiden saman sarjan kirjojen tapaan se on syntynyt kolmen tekijän yhteistyönä: Tiina Sarja on kirjoittanut tekstit, Henna Ryynänen tehnyt kuvituksen ja Mikko Posio vastaa tietosisällöstä. Se kertoo 1930-luvulla tähteyteen nousseista kotkalaisista Valtosen siskoksista Mairesta, Verasta ja Raijasta, musiikin voimasta, unelmista ja rakkauden kaipuusta. Ongelmat alkavat robotti-imurista
TEKSTI: ERJA SAARINEN – KUVAT: JANI LAUKKANEN 34 ~ askel 1/26. Luottamus Jumalan johdatukseen on kannatellut Mariaa lapsesta lähtien. ”Maailman ja ihmisen väliin tarvitaan jotain villaista” Maria Junes, 54, on espoolainen kuvataiteilija, joka ei halua pantata taitojaan vaan jakaa niitä, koska taide tekee hyvää. Oman taiteilijuutensa hän löysi äärimmäisten kriisien myötä. Lestadiolaiselle suurperheen äidille tärkeää on myös naisasian ajaminen
Elämä ei ollut aina helppoa. Hain Eu-ruokapaketteja ja ruokakortteja seurakunnan diakoniatyöltä. Rauhanyhdistyksen ompeluseuroissa hän kävi jopa yksin. – Etenkin avioeron aikaan vuonna 2009 olin välillä hyvinkin syvällä. Samalla hän teki yrittäjänä sisustusja lahjatavaroiden suoramyyntiä. Viisi vuotta olin yksin lasten kanssa ja yrittäjyyden takia kaikkien tukien ulkopuolella. Virkkaamaan hän oppi 4-vuotiaana. –Meitä oli yksitoista, kaksi tyttöä ja yhdeksän poikaa. Sukkapuikot alkoivat kilistä heti rukouksen ja Raamatun luvun jälkeen seurapuhetta kuunnellessa. Olin valtavan kiinnostunut kaikkien muiden käsitöistä, ja minunkin töistäni oltiin kiinnostuneita. – Olimme ystäviä nuoruusvuosilta, jolloin yhdessä ollessamme muu maailma katosi aina ympäriltä. – Kun lapset muuttivat isänsä luo, ajattelin, että koska he ovat olleet siihen asti aina minulla, heillä on oikeus tutustua isäänsäkin, kunhan tapaamiset kans– LAPSUUDESSA naapurissamme asui taiteilija Andrew Stevenson. Sitten prakasi terveys. Lapsista vieraannutettu äiti alkoi vuosia kestäneen uuvuttavan taistelun. Ensimmäisen lapseni sain 22-vuotiaana ja kuopuksen 36-vuotiaana. Lapset oli erossa määrätty asumaan Marian luona. Neljä ensimmäistä tulivat aikamoisella tempolla. Onneksi ”taivaasta tipahti” nykyinen puoliso Markku, joka tuli työkomennukselle entiseen kotikaupunkiinsa Ouluun ja päätti tavata vanhoja tuttuja. Lasten isän luona Lahdessa vietetyn kesäloman jälkeen heitä ei kuitenkaan palautettu. askel 1/26 ~ 35. Kangaspuut tulivat tutuksi mummolassa. Nyt menimme naimisiin pikaisesti, koska oli ilman muuta selvää, ettemme jälleen kohdattuamme päästä toisistamme irti. Turvallinen ja lämmin yhteisö laajensi Marian ymmärrystä käden töistä. – Tuli ihana arvostuksen ja yhteyden kokemus. – Lähes kaikilla oli mukanaan kudontatai virkkuutyö. Avioliiton alussa Marian päivät kuluivat kotona lasten kanssa, aviomies oli lähes kaikki viikot työmatkoilla. Hän opetti meille englantia ja puunveistoa sekä maalausta. Ompeluseurat ovat jättäneet jäljen Marian arvomaailmaan ja taiteilijuuteen, joka toteutui kuitenkin vasta vuosikymmeniä myöhemmin mutkien kautta. Vaatteita hän suunnitteli ja valmisti itse ompeluja neulekoneella. Opin, ettei kaikkien ehkä tarvitse suorittaa työtä, vaan voi olla taiteilija ja katsella ja kuunnella elämää ja luoda siitä käsin, Maria Junes kertoo. K äsityöt kiinnostivat Maria Junesta jo pienenä. Itselläni on yhdeksän lasta. Lapsista v ieraannu te t t u äiti Maria Junes on vuonna 1946 syntyneiden vanhempiensa esikoinen. Kotiäitiys oli Marialle kuitenkin unelmatyö
Naisasian toimintakenttänä Marialle on erityisesti Naisten Pankki. Käsityössä yhdistyvät luovuus, ongelmanratkaisu, hienomotoriikka ja mielenrauha. Joku voi saada työpajasta itselleen työkalupakin, jolla hankkia jopa toimeentuloa. Niiden jälkeen hän teki myös alan perusja aineopinnot. Tapaamisoikeuden täytäntöönpano-oikeudenkäynnistäkin jäi käteen vain yli 14 000 euroa velkaa. Otin yhteyttä jopa eduskunnan oikeusasiamieheen. Hänelle kyse on myös taistelusta kertakäyttökulttuuria vastaan. Oli suuri yllätys, että ihmiset halusivat myös ostaa töitäni. – Olin jo monta vuotta haaveillut akvarelliväreistä. – Maailman ja ihmisen väliin tarvitaan jotain villaista, Maria toteaa. – Kun pääsin ovesta ulos, olin jo unohtanut, minne olin menossa. Tilanne alkoi muuttua vasta, kun lapset itse alkoivat kyseenalaistaa tilannetta, jossa äiti suljetaan ulos perheestä. – Oman tekemisen lisäksi alkoi vahvistua ajatus, etten halua istua taitojeni päällä vaan jakaa niitä. Rankkuutta lisäsi myös epäonnistunut tyräleikkaus, jonka jälkeen hän ei voinut pitkään aikaan kävellä. Kun kädet tekevät, mieli rauhoittuu ja arjen kiireet painuvat taka-alalle. Mutta olin jo melkein viisikymppisenä oppinut, että ratkaisut ovat lopulta käden ulottuvilla. Mutta tapaamiset ja jopa puheluitakin estettiin. Espoolaistunut Maria lähti kuntapolitiikkaan ja toimi neljä vuotta tasa-arvoja yhdenvertaisuustoimikunnassa, teki töitä useissa paikoissa ja kierteli Uuttamaata ja Päijät-Hämeettä rekrytointihommissa – kunnes lähimuisti alkoi pätkiä. Maria alkoi tehdä kuvisopettajan sijaisuuksia sekä vetää lyhytkursseja ja työpajoja. Ei tarvita kovinkaan kummoisia välineitä, eikä lopputulos mene varmasti pieleen. Käsityöt ovat myös herkkua aivoille. Kokemus oli kuntoutujalle eheyttävä. Syksyllä 2020 hän aloitti kahden vuoden kuvataideopinnot Kanneljärven Opistossa Lohjalla. – Makasin vain sohvalla. Moni on unohtanut tehdessään kaiken muun ympärillä olevan. 36 ~ askel 1/26. Nyt pinnalla, jopa muodissa, on huovuttaminen. Opistolla ihmisiä kohdattiin lempeästi ja kannustavasti. Lähimuistihäiriöden jälkeen Maria hakeutui kolmen vuoden psykoterapiaan kuvataideterapeutille. Hänen lahjoittamansa akvarelli kuvittaa Naisten Pankki Espoon postikorttia, ja hänen huovutustyöpajoistaan syntyneitä huovutettuja saippuoiKäsityössä yhdistyvät luovuus, ongelmanratkaisu, hienomotoriikka ja mielenrauha. Kysyntä on kasvanut koko ajan. Lopulta en tajunnut enää kalenteristakaan mitään, hän muistelee. – Toki haluan tehdä taidetta myös itse, omia ja yhteisnäyttelyitä tarvitaan. Syvällä kaihertanut kaipuu luovaan työhön alkoi toteutua. Nyt tilasin ne netistä ja aloin maalata. Mutta ohjaamistyö on minusta tällä hetkellä hirmuisen ihanaa. Huovuttamalla voi esimerkiksi korjata villasukan reikiä. Edes lankaa ei tarvitse saada neulansilmään. – Kokemusteni pohjalta tiedän, mitä on nyhjäistä tyhjästä, joten ymmärrän hyvin vaikkapa sota-ajan naisia. Otin paperia ja aloin piirtää. Käsi osui pöydällä olevaan punaiseen tussiin. Naisten asialla Elämä suurperheen äitinä on ollut Marian mukaan ”aika erikoista”: tarvitaan rohkeutta, kekseliäisyyttä ja peräänantamattomuutta. Kriisit kai voi vat esiin taiteilijan Taisteluvuosina Maria Junesin elämässä vapautui paljon aikaresursseja. Toinen nousi seuraavana aamuna seitsemältä ennättääkseen tehdä vielä jotain. sani toteutuvat. – Hain tapaamissopimuksen täytäntöönpanoa ja apua eri tahoilta. Kehitteillä on myös hahtuvalangasta tehty paikka, jonka voi neulahuovuttaa kiinni vaatteeseen. – Tutkitusti tiedetään, että tuntoaistinvarainen käsillä tekeminen ja uuden taidon opetteleminen aktivoi aivokuorta. Joku toinenkin voisi saada taiteen kautta minityyppistä kuntoutumista tai pienen lepohetken ja ennen kaikkea lämmintä kohtaamista. Turhaan. Innostusta huovutustyöpajoista ei todellakaan ole puuttunut. Lempeitä ja kannustav ia ko htaamisia Maria Junes muistelee lämmöllä vuosia Kanneljärvellä. – Huovuttamiseen on helppo lähteä mukaan. – Eräskin viikonlopun huovutuspajaan osallistunut ei malttanut lähteä syömään, koska ”syödä voi aina, muttei huovuttaa”
askel 1/26 ~ 37. Huovuttamalla voi tehdä myös saippuaa, joka puhdistaa likaiset kädet, uunipellit ja likaiset siveltimet sekä kuorii karkeat kantapäät. – VUOSIA toivoin omaa työhuonetta, jonka ikkunasta näkisi kauas, ja jossa olisi mahdollisuus tehdä sitä, mitä haluan. Palkkatöitäkin on sen verran, että voin hypätä mukaan projekteihin, joissa voin välittää valoa ja toivoa, Maria Junes sanoo. HUOVUTETUT STRESSIPALLOT ovat kauniita. Nyt minulla on sellainen Kirkkonummella Oitbackassa
Huomattaisiin, että tuen ei tarvitse olla vain kylmää käteistä, Maria pohtii. 38 ~ askel 1/26. Naisten Pankin projektit auttavat näitä naisia esimerkiksi artesaanihommiin saamaan omaehtoista toimeentuloa. Itse innostuin ajatuksesta järjestää hatuntuunauskursseja, joissa aihioita voisi värjätä tai koristella neulahuovuttamalla. NEPALILAISTEN NAISTEN valmistamat hattuaihiot ovat 100-prosenttista lampaanvillaa. Huovutustyöpajoissa niitä voi tuunata moneen suuntaan. Hattuaihioista rahaa menee suoraan Nepaliin, ja työpajoista ja syntyvistä myyntituotteista tukea Naisten Pankille. Nepalissa – tai Suomessakaan – tasavertaisuus liike-elämässä ei ole vielä itsestään selvää. – Ymmärrän nepalilaista naista, josta tulee avioerossa yhteiskunnan hylkiö. Nyt suunnitteilla on Sanna Leinon kanssa hattuprojekti, jolla pyritään luomaan silta nepalilaisten ja suomalaisten naisten käden töiden välille yhdistäen perinteistä taitoja moderniin muotoiluun. – Ja ideaa emme missään nimessä halua patentoida, vaan nimenomaan toivomme sen kopioimista. MARIA JUNES sai kodin perintönä myös rauhanaatteen, joka näkyi muun muassa opintojen lopputyössä, lasten rauhanmarssissa. Meille taas saataisiin hyväntekeväisyysharraste, jossa opitaan uusia taitoja ja iloitaan yhdessä tekemisestä. ta ja stressipalloja myydään Naisten Pankin hyväksi. Luomistyön jatke Naisen asemasta kirkossa ja yhteiskunnassa kohkataan monessa asiassa edelleen. Hattuprojektilla halutaan myös vahvistaa naisyrittäjyyttä. – Sannan yritys tuo nepalilaisten naisten käsin huovuttamia hattuaihioita. Siksi tarvitaan ennen kaikkea naisten keskinäistä luottamusta ja solidaarisuutta. Kukaan ei palkkaa häntä töihin, koska hän on häpeäksi perheelleen, joka on hänet myynyt puolisoksi, ja perheelle, joka hänet on ostanut sekä koko naapurustolle. Hankkeella tuetaan naisyrittäjyyttä. – Nainen on luomistyön jatke, ja oikeastaan kaikki Kokemusteni pohjalta tiedän, mitä on nyhjäistä tyhjästä. Kysymys on myös vaikuttamisesta asenteisiin. Myös meillä sijoittajien rahoista ja jopa julkisesta kasvuja kehitysrahoituksesta saadaan vain murto-osa naisten omistamiin ja johtamiin yrityksiin. – Tällaisella projektilla saataisiin aikaan arvostusketju, jossa emme vain päsmäröisi ylhäältä päin rahojemme kanssa
Sitten joku toivoi uutta pyyhekumia, toinen pääsyä junamatkalle. Omiakin kokemuksia arjen ihmeistä Marialla on. Toki jotkut vaikeat asiat tulevat surutyönä takaisin, vaikka ne olisi jo päättänyt antaa anteeksi. Rohkaisin lapsia tekemään toivomuslistoja. Marian mukaan tärkeää on myös muistuttaa, ettei elämän tarvitse olla valmis ennen lasten hankkimista, sekä luoda omille lapsille lisääntymismyönteiset edellytykset järjestämällä omaa elämää niin, että lapsenlapsille on aikaa ja tilaa. – Oli eräs jouluaatto, jolloin kaikki lahjat olivat ostamatta, jouluruuat tekemättä. askel 1/26 ~ 39. Tärkeäksi tuli lapsena myös rauhanaate. Niin kävi perheen äidille, joka uskaltautui mukaan leikkiin. Perusvoimaa elämään Maria ammentaa armosta ja anteeksiannosta. Toivomiseen hän on kannustanut muitakin. Idea levisi jopa niin, että jonkin ajan päästä naapurin tyttö soitti ovikelloa: täällä saa kuulemma toivoa. Ja aina uskoneet, että kun äiti jotain toivoo, se toteutuu, Maria naurahtaa. Siihen on vaikuttanut rohkeus esittää toiveita ja uskoa niiden toteutumiseen. – Kävin Rovaniemen Muurolassa luterilaisen kirkon pyhäkoulussa ja jumalanpalveluksissa. – Tuntuu hyvältä, että omat lapset ovat kasvaneet näkemään ja kysymään, mitä muut tarvitsevat, ja auttamaan toisia kaikilla voimillaan. – Pelkäsin pienenä ydinsotaa, mutta ymmärsin isäni esimerkistä, että ihmiset voivat toimia yhdessä rauhan ja harmonian puolesta. Hän toivoi uutta keittiötä, jonka saikin sukulaisten tuella. – Se rohkaisee toivoon ja toiveisiin. se, mitä hän tekee, on vallankumouksellista. Yhteistä kaikille on vaikka se, että sukat kuluvat. Pian soi ovikello, ja ovella oli kummitätini naapuri, joka sellaista tarjosi. Henkilökohtainen taivasusko ja luottamus Jumalan johdatukseen oli hänelle tärkeää jo pienenä. Mielessäni toivoin sen kylkeen mustikka-mansikka-vadelmakeittoa. Maria lainaa mielellään myös filosofi Esa Saarista: Ihmisen pitää mennä joskus tummiin sävyihin, jonne voi saada valonpilkahduksen. – Olin eron jälkeen perhepäivähoitajana muun muassa eräässä kymmenlapsisessa perheessä, jossa oli kyllä paljon rakkautta, mutta taloudellista niukkuutta. Isä toi Marian lapsuudenkotiin akateemisuutta ja kansalaisaktivismia, äiti käytännön estetiikkaa ja rauhaa sisäisenä asiana. Sitä olen miettinyt, mikä toisi elämään rauhaa vielä laajemmin. Samoin he ovat omaksuneet asenteen, että kun keinot loppuvat, konstit ovat jäljellä. Alkuun heitä epäilytti, saako sellaista todellakin tehdä. Äiti kulki kanssamme myös Rauhanyhdistyksen seuroissa. Keittelin sitten mannapuuroa, joka valmistuu riisipuuroa nopeammin. Rauhan siemeniä ja valonpilkahduksia Marian hengellisyys pohjautuu kodin perintönä lestadiolaisuuteen. Yrittäessäni vääntää jotain väkisin omin avuin asiat ovat menneet päin seinää. – Ajattelen, että jos olet jatkuvasti auki Isä meidän -rukoukselle, tapahtuu asioita, joista voi vaan kiittää. – Vahvasti olen kokenut, että silloin kun olen jaksanut olla Jumalan kannateltavana, elämä on ollut helpompaa. Voisiko sukkien korjaaminen olla käytännön rauhan työtä. Sanoa jotain myönteistä tai edes hymyillä, kun näemme vauvoja, pieniä lapsia ja heidän vanhempiaan. Uskalla toivoa Maria Junes on nainen, josta loistaa positiivisuus. – Vanhojakin asioita voi pyytää anteeksi, ja antaa anteeksi myös itselleen. ”Mitä tahansa te anotte minun nimessäni, minä teille annan” ja ”tapahtukoon sinun tahtosi”, Maria siteeraa Raamattua. Edelleen se on elämää kantava voima. Mikä olisi pienin yhteinen nimittäjä ihmisten välillä. Vaarana on tietysti se, että toive toteutuu. Maria saa rauhaa siitä, että rukoilee joka ilta kaikkien lasten puolesta. Hän on miettinyt paljon Jeesuksen sanoja siitä, kuinka monta kertaa tulee antaa anteeksi. – Puolison kanssa lähetämme toisemme matkaan evankeliumin saattelemana. Päättää hän sitten hankkia tai olla hankkimatta lapsia, keskustelu käy koko ajan sen ympärillä, onko se sopivaa. Itse toivon, että voisin tuoda muille tuota valonpilkahdusta, josta itsellä on kokemus, Valon päivänä syntynyt Maria Junes toteaa. – Ei minulla ole siihen koulutusta, mutta käytännön oppia sitäkin enemmän, suurperheen äiti naurahtaa. Silloin helpottaa ajatus: he eivät silloin tienneet, mitä tekivät. Isä kävi rauhanmarsseilla ja oli mukana Lääkärit ydinsotaa vastaan -järjestössä. Koko yhteiskunta muuttuu sen mukaan, miten turvalliseksi naiset kokevat lasten hankkimisen, Maria sanoo. Hän vaikuttui kirjasta, jossa kehotettiin kirjaamaan ylös 20 toivetta, joiden toivoisi toteutuvan. – Itse koen, että meidän lisääntymisiän ylittäneiden vastuulla on kohdata nuorempia naisia tässä asiassa kauniisti ja arvokkaasti. Maria toimii myös kahtena päivänä viikossa lastenohjaajana Espoon ruotsinkielisessä seurakunnassa
NYKYINEN YMPÄRISTÖKRIISI on vakavin ja isoin etsikkoaika, mikä meillä ihmiskuntana on. On ollut myös hurjia jääkausia. 40 ~ askel 1/26 Y mpäristökriisiä jaksaa ja uskaltaa harvoin ajatella ihan loppuun asti. Dramaattinen muutos on alkanut, vaikkei sitä haluaisi tietää. Niistä pahimmassa elämä sinnitteli bakteeritasolla jään halkeamiin jääneissä pienissä sulissa kohdissa. (Ps. Olemme tässä kriisissä Jumalan käsissä ja Kristuksen kanssa, Anni Pesonen kirjoittaa.. Miljardien vuosien skaalassa elämänmuodot vaihtuisivat joka tapauksessa, myös ilman ihmisen vaikutusta. Ne kuluvat kuin vaate, sinä vaihdat ne uusiin kuin vaatekerran, ne saavat mennä. Raikkaasti Raamatusta Raamattu ja ympäristökriisi Raamattu kirjoitettiin kauan ennen havahtumistamme ilmastonmuutokseen tai luontokatoon. Maapallolla on miljardien vuosien pituinen historia. Eliölajien joukkosukupuuttoja on ollut viisi jo ennen ihmiskunnan ilmestymistä tälle pallolle. Elämä on siis tuhoutunut välillä lähes kokonaan ja noussut sitten taas uuteen kukoistukseen. Tai että maapallon lämpötila on jo nyt kohonnut sen puolitoista astetta, mistä ehkä selvitään ajautumatta järkyttäviin katastrofeihin. Valmistiko Raamattu meitä mitenkään siihen, että ympäristökriisistä voisi tulla ihmiskunnalle kohtalonkysymys. Entä mitä annettavaa Pyhällä Kirjalla on meille tämän kriisin keskellä. Pahimmassa eli neljännessä joukkosukupuutossa eliölajeista hävisi 95 prosenttia. Viides on kuuluisin, koska hirmuliskot katosivat siinä, vaikka itse asiassa tuolloin hävisi vain 40 prosenttia kaikista eliölajeista. Ne katoavat, mutta sinä pysyt. Sinä perustit maan aikojen alussa ja teit käsilläsi taivaat. On ollut vaiheita, jolloin valtavilla alueilla on ollut elämälle liian kuumaa. 102:26–27) Jumala luo, tuhoaa ja luo uudelleen Kuudes joukkosukupuutto on ihmisen aiheuttama, ja se on käynnissä nyt. Välillä tajuntaan tunkee kyllä uutisia – kuten että selkärankaisista villieläimistä on hävinnyt 73 prosenttia viimeisten 50 vuoden aikana. Raamattu ei tunne sellaisia termejä kuin ilmastonmuutos tai luontokato, koska se kirjoitettiin kauan ennen näiden ilmiöiden havaitsemista. Valmistiko Raamattu meitä mitenkään siihen, että ympäristökriisistä voisi tulla meille kohtalonkysymys. Ilmakehän koostumus ja kyky säilyttää lämpöä on vaihdellut paljon, muun muassa sen mukaan, millaisia tulivuorenpurkausten sarjoja mannerlaattojen liikkeet ovat aiheuttaneet. Muutos on valtavaa ja väistämätöntä
Muinaisten aikojen ihmiset eivät osanneet kuvitella, että ihmiskunta voisi olla vakava uhka luonnolle. Lewisin Narnia-kirjoissa: otetaan vastaan se seikkailu, jonka Aslan meille lähettää. Raamatussa ei kielletä jatkuvasti kasvavaa energian ja raaka-aineiden kulutusta, muovin syytämistä mereen tai kokonaisten ekosysteemien tuhoamista, koska sellaista ei osattu Raamatun tekstien syntyaikoina kuvitellakaan. Raamatun selkeä näkemys on myös se, että elämä maan päällä on alkanut kerran ja myös päättyy kerran. Me olemme tässä kriisissä kuin hauraassa pikkuveneessä keskellä valtavaa, myrskyävää vettä, ja niin ovat muutkin elolliset. Jumala hävittää, luo ja muovaa uutta. Raamatun peruskäsitystä on sekin, että ihmiset ovat vastuussa tekemisistään ja tekemättä jättämisistään. Muutos on aina kuulunut elämään maapallolla. Jumala on myös Kristus, hän, joka on läsnä kaikessa luomisessa, syntyy ihmiseksi ja on mukana kaikessa luodussa. Se ei ole ikuista, sillä vain Jumala on ikuinen. Meidän kaikkien on myös kerran kuoltava, ja silloin meidän turvamme on vain Jumalassa. Hän ei ole vain valaja, vaan läsnä myös itse savessa – kaikessa aineellisessa todellisuudessa, myös meissä. Siihen, miten ihmiset ja meille tuttu luonto selviytyvät käynnissä olevasta muutoksesta, vaikutamme itsekin. 18:1-10). Se ei ole pelkästään pelottavaa, vaan myös ihanaa. Luonto sellaisena, kuin me sen olemme tunteneet, tulee muuttumaan oman elämämme aikana. ANNI PESONEN, TT, HENGELLISEN OHJAUKSEN PASTORI Pix ab ay Raamatun näkemys elämästä näyttäisi olevan, että se on ihanaa ja ihmeellistä, mutta myös vaikeaa ja vaarallista.. Ja viimeiseksi: kristittyinä me olemme tässä Jumalan kanssa ja Kristuksen kanssa. Luotuina me olemme savea valajan käsissä. Tämä on vakavin ja isoin etsikkoaika, mikä meillä ihmiskuntana on. Valaja luo ja tuhoaa, tuhoaa ja luo. Tämä koskee ihmiskuntaa ja kaikkea muutakin elämää. Haaste on tajuta, mitä koko ihmiskunnan olisi nyt syytä tehdä. Mitä annettavaa Raamatulla sitten on ympäristökriisissä. S. askel 1/26 ~ 41 Yksinkertaisimmalla tasolla ei. Jumala muokkaa meitä ja tietää, mitä ja miten luo. Olemme kiihtyvien katastrofien keskellä. Me tosiaan olemme tässä kriisissä sekä Jumalan käsissä että Jumalan kanssa. Olemme myrskyävällä merellä Kristuksen kanssa Mitä tämä ympäristötuhon aika tarkoittaa meille kristittyinä. Jeremian kirjassa Jumalaa verrataan savenvalajaan, joka muovaa saveaan, Israelin kansaa, ja muitakin kansoja. Raamattu opettaa, että elämä on Jumalasta kiinni. Jumala on Raamatussa suvereeni luoja. Se on osa Jumalan ihmeellistä luomista. Sama koskee siksi kaikkea elollista. Silloin näytti paljon mahdollisemmalta, että ihminen ei selviäisi luonnonilmiöistä – vaikkapa kuivuudesta, kulkutaudeista tai tuhohyönteisistä. Mutta meillä ihmisillä on myös airot, ja jotain niilläkin voi tehdä. Lyö kasaan yhden tekeleen ja muovaa uuden mielensä mukaan (Jer. Ylipäätään Raamatun näkemys elämästä täällä näyttäisi olevan, että se on ihanaa ja ihmeellistä, mutta myös vaikeaa ja vaarallista. Osa lopputuloksesta riippuu siis meistä. Siksi meidän kannattaa sanoa niin kuin C. Ensinnäkin meidän pitää myöntää, että ympäristökriisi on totista totta
Atet eos ut a quiae 42 ~ askel 1/26. Ja siellä kaikilla oli niin mukavaa OTAT DUS sus rest, conseque occabor sam debita que eaquam vollignit arcid quiaepuda nienest, vel imilles equiam uta consent volentur, ut quamend usapid es autem que ide sinctaturior aut ipiendi tiundig niscilitiam faceped qui corae
Nimipäiväkalenterikin on muutoksessa. Sen alle tai viereen laitettiin nimipäivälahjat. 1700ja 1800-luvuilla suomalaisissa säätyläiskodeissa juhlistettiin nimipäivää jopa koristelluilla nimipäiväkuusilla. Yllättävin nimipäivien viettoon liittyvä vanha tapa on nimipäiväkuusi. Sitä käytettiin 1700ja 1800-luvuilla säätyläiskodeissa. Kirja käy läpi nimipäivien historiaa ja nykypäivää 2000-luvun alkuun asti sekä kertoo nimipäiväkalenterista. Usein hän myös soitti ja lauloi puhelimessa paljon onnea vaan. Yhden veljistäni toinen nimi on Tapani, joten söimme kakkua aina myös tapaninpäivänä. Sisälle tuotu kuusi saattoi olla pieni tai suuri, mutta yleensä aina koristeltu. – Nimipäivien vietto tuli Suomeen lähinnä Ruotsista 1700-luvulla ja yleistyi 1800-luvulla, dosentti Minna-Saarelma-Paukkala kertoo. Kun olimme muuttaneet kotoa, äitimme lähetti nimipäiväkortteja. Nykyään nimipäiväonnitteluja jaetaan yhä useammin sosiaalisessa mediassa postikorttien lähettämisen sijaan. Se on raahelaisen Juhani Jalaksen 1930-luvulla sanoittama ja säveltämä. Nykyisin huomioin satunnaisesti läheiseni nimipäivät, mutta sisarukseni muistavat WhatsApp-viesteillä kaikki nimipäivät entiseen malliin syntymäpäivien lisäksi.” Jouni, 70 vuotta, nimipäivä 29.3. Laulettiin paljon onnea vaan ja syötiin täytekakkua. – Nimipäiväkuusi tunnettiin Suomessa jo ennen joulukuusta, joka levisi meillä laajemmin vasta 1800-luvun lopussa. L aulu Putte-possun nimipäivistä on monille tuttu. Puten nimipäivillä kaikilla oli niin mukavaa ja vierahiksi kutsuttiin ystävät ja tutut: Ensin tikkukaramelli heille tarjottiin, sitten vielä pullakahvit keitettiin. TEKSTI: MARI TEINILÄ ”Lapsuudenkodissani vietettiin sekä etunimen että toisen nimen päiviä. Sitä uudistetaan viiden vuoden välein. AR VI M AT IL AIN EN / M U SE O VIR AS TO EM IL IA KA RH U IIDA HEIMOSEN nimipäiviä juhlittiin Hankasalmella vuonna 1924. askel 1/26 ~ 43. Koska lapsia oli monta, kakkua saatiin usein vuoden mittaan. Jo ennen Putte-possua nimipäiviä oli juhlittu Suomessa lähes 200 vuoden ajan. Hän on suomalainen nimistöntutkija ja kirjoittanut muun muassa teoksen Nimipäiväjuhlat (Kirjapaja 2006)
Minna Saarelma-Paukkala on johtanut tätä työtä vuodesta 2010 lähtien. Esimerkiksi Tammelassa laulettiin: Kuules nyt Hilma, aukaise sä ovi, että pääsisi sisälle tää laulavainen hovi. Helsingin yliopiston almanakkatoimisto toteutti vuoden 2024 lopussa kyselyn nimipäivien vietosta. Nimipäiväkorttien lähettämisen sijaan muistaminen on siirtynyt sosiaaliseen mediaan, esimerkiksi Facebookiin. Myös oikeat kukat kuuluvat yhä nimipäiviin. Pääseekö Fatima kalenteriin. Suomalaiskansallisia nimiä otettiin kalenteriin 1900-luvun alusta lähtien. Tilalle tulivat muun muassa Lahja ja Matti. Mututuntumalla nimipäiviä juhlitaan yhä harvemmin, vaikka itse päivä muistetaan melko hyvin. – Tällä hetkellä kalenterissa on lähes tuhat nimeä. Se kattaa hyvin yleisimmät etunimet. ”Nimipäiviä ei vietetty edes lapsuudessani elleivät ne sopineet jonkun muun yhteisen hetken yhteyteen. OnnitteTampereella raitiovaunut on nimetty sen mukaan, kenen nimipäivänä ne on otettu käyttöön. 44 ~ askel 1/26. Yli 90 prosenttia tiesi, milloin on heidän nimipäivänsä, Saarelma-Paukkala kertoo. Kun olin muuttanut kotoa pois, vanhempani saattoivat ilmestyä nimipäivänäni kylään etukäteen ilmoittamatta ja olivat ihmeissään, kun en ollut varannut kakkua tarjottavaksi. Vehnärinkeli ja piirileikkejä Nimipäivien vietto oli yleisimmillään 1900-luvun alussa. lut kuvitetaan esimerkiksi kukkakimpulla. – Kukkakaupoissa saattaa nähdä nimipäivästä kertovan ilmoituksen vinkkinä kukkien ostamiseen, Saarelma-Paukkala sanoo. Etenkin kun sukuun tulee uusia jäseniä.” Saara, 68 vuotta, nimipäivä 19.7. Yliopiston almanakkatoimiston ylläpitämää nimipäiväkalenteria uudistetaan viiden vuoden välein. Yle radio ykkösen kuuluttajalla on merkittävä rooli muistuttajana. ”Nimipäivät olivat erityisesti isälleni tärkeitä ja niitä juhlittiin lapsuudenkodissani muun muassa kakkua syömällä. Vaikka juhlintatraditiota ei olekaan, niin nimellä ja niin ollen myös sen päivällä on jotenkin juhlava tai ylevä luonne. Silloin kalenterista poistettiin esimerkiksi Hegesippus ja Optatus. Kutsujen järjestäminen oli useimmiten nimipäiväsankarin vastuulla. Nimipäivälaulut kuuluivat vielä sata vuotta sitten juhlapäivän viettoon. Tarjolla saattoi olla vehnärinkeli, jonka keskellä oli piparkakkuja ja korppuja. Onnea! Omassa perheessäni on sama tapa, onnitellaan jos muistetaan. Viimeisimmässä vuonna 2025 voimaan tulleessa EMILIA KARHU MARI TEINILÄ YLIOPISTON ALMANAKKATOIMISTON nimipäiväkalenterissa on nykyään lähes tuhat nimeä, kertoo Minna Saarelma-Paukkala. Päivä huomioitiin tyyliin: tänään on Saaran päivä. Juhlissa tanssittiin esimerkiksi polkkaa tai valssia ja leikittiin piirileikkejä. Siellä näkee usein nimilistoja kyseisenä päivänä nimipäiväänsä viettävistä kavereista. Omien lasteni nimet eivät löydy kalenterista, siksi nimipäiviäkään ei ole vietetty.” Maria, 54 vuotta, nimipäivä 2.7. Jos nimipäiväkekkereitä nykyisin vietetään, ne muistuttavat useimmiten pienimuotoisia syntymäpäiviä. – Vastanneista yli 85 prosenttia sanoi, että heitä on muistettu heidän nimipäivänään. Nimipäiväkalenteri perustui alun perin pyhimysten päiviin
Sain kerran jopa toisen nimen nimipäivänä jäätelötuutin, kun valitin, että kaikki lahjansaantipäivät, nimija syntymäpäivä sekä joulu ovat kuukauden sisällä ja koko loppuvuosi pitää viettää ilman juhlia ja lahjoja. Vaikka kodeissa vietettyjen nimipäiväkekkereiden määrä on vähentynyt, Saarelma-Paukkala muistuttaa nimipäivien näkyvän yhä. Joskus saatamme nauttia puolisoni kanssa jotain herkkua. Onniteltiin ja sain lahjojakin. En kuitenkaan muista, että vieraita olisi kutsuttu. – Joissakin paikallislehdissä julkaistaan nimipäiväänsä viettävien haastatteluja. Jotkut sukulaiset saattoivat lähettää onnittelukortteja. Nimipäivien vietto väheni ja loppui iän myötä. Näin esimerkiksi Fatima voisi Ruotsin tavoin päästä nimipäiväkalenteriin. Nykyään saatan lähettää tekstiviestillä onnittelut kaverille tai perheenjäsenille, jos satun huomaamaan nimipäivän.” Kaisa, 64 vuotta, nimipäivä 25.11. askel 1/26 ~ 45. Avioiduttuani yritin tätä samaa puolisoni kanssa. Niinpä Tampereella voi hypätä Urhon tai Lempin kyytiin. Yli kymmenen prosenttia Suomessa asuvista puhuu kuitenkin äidinkielenään jo jotain muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Nimen kalenteriin pääsemisen perusteena on, että se on ensimmäisenä etunimenä vähintään 500:lla äidinkieleltään suomenkielisellä suomalaisella. Esimerkiksi Yle Radio1:n kuuluttaja luettelee nimipäivien viettäjät ja ne kerrotaan myös sanomalehdissä. Raitiovaunut Urho ja Lempi Minna Saarelma-Paukkala kertoo huomanneensa yritysten ja yhteisöjen hyödyntävän yhä useammin etunimiä. Luultavasti taka-ajatukseni oli saada paljon lahjoja. uudistuksessa nimipäiväkalenteriin otettiin muun muassa nimet Amelia, Lili, Jessica, Jare, Kaius, Eppu ja Miki. ”Ekaluokkalaisena suhtauduin nimipäivääni niin vakavasti, että kutsuin koko luokan juhlimaan myös toisen nimeni päivää. ”Lapsuudessani vietettiin nimipäiviä. Ulkomaalaistaustaisten nimien myötä se kuvastaisi paremmin koko Suomen elossa olevaa väestöä, Minna Saarelma-Paukkala sanoo. Se on loistava tapa saada esille erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä. Martat juhlivat paikallisyhdistystensä voimin Martan päivää, televiestintäyhtiö Elisa Elisan päivää ja Loviisan kaupunki Loviisan päivää. – Yhdenvertaisuuden ja osallisuuden takia pitääkin kysyä, eikö nimipäiväkalenteri voisi olla kaikkien Suomessa asuvien yhteinen kalenteri. Sittemmin rakkauden huuma vaihtui toisenlaisiin muotoihin.” Mari, 64 vuotta, nimipäivä 2.7. Entä miten Minna Saarelma-Paukkala viettää omaa nimipäiväänsä, joka on toukokuun 26. Yleisimpiä ulkomaalaisperäisiä nimiä on jätetty pois, koska kalenteri on edelleen painottanut suomalaiskansallista kulttuuria. Esimerkiksi Tampereella raitiovaunut on nimetty sen mukaan, kenen nimipäivänä ne on otettu käyttöön. Äitini oli ihmeissään, kun suuri lapsilauma pölähti kotiimme. päivä. MARI TEINILÄ M U SE O VI RA ST O NIMIPÄIVÄ JUHLAT VA ANILAN parantolassa Lohjalla vuonna 1906. – Minulla on tapana istuttaa silloin kesäkukkia ruukkuihin. Pari ensimmäistä vuotta toisen nimen juhliminen onnistuikin, sain jopa lahjoja
”Hyi häpeä, mitä ihmisetkin sanoo!” Vuosikymmenten jälkeen ymmärsin, että lapsuuteni kyläläiset kantoivat näkymättömiä taakkojaan. Jälkeenpäin katsoen hyvää oli rakennustalkoissa JUHA TANSKA TT, Hiljaisuuden Ystävät ry:n toiminnanjohtaja, pienviljelijä Merkintöjä maan äärellä Ju kk a Gr an str öm 46 ~ askel 1/26. Näkymättömät taakat saivat häpeämään Oma mikrokosmokseni – pienoismaailma, jossa olen elänyt suurimman osan elämästäni – on kotikyläni. Lapsena ihmettelin – vaikka minulla ei ollut ehkä oikeita sanoja – minkä takia kylän ilmapiiriin ja tapahtumiin vaikuttivat voimakkaina väkivalta ja häpeä: kotiväkivalta, itsemurhat ja tapot, tappelut ja vaikeudet tehdä yhteistyötä kylän tulevaisuuden hyväksi yhdessä. Joku sai lohdutusta viinapullosta, toisen ahdistus purkautui väkivaltana itseä tai toisia kohtaan, sydänja verisuonitaudit niittivät satoaan. Tunteiden käsittelyn uudet askeleet Oliko kaikki ennen paremmin kuin tänään. Ja toisaalta: yhteisö tai kansa, joka ei pysty tekemään tiliä menneisyytensä kanssa, näyttää olevan kuin tuomittu toteuttamaan yhä uudelleen samoja, tuhoisaksi osoittautuvia harhojaan. Selviytyäkseen mielen kuormiensa alla he tekivät paljon ruumiillista työtä, monet yli voimiensa. Matkakumppaneina elämänhistorian näyttämön varjoihin saattavat toimia psykoterapeutti, hengellinen ohjaaja tai sielunhoitaja, kaunokirjallisuus ja runous, päiväkirja ja turvalliset ihmissuhteet. Ymmärryksen valo tavoittaa oman elämähistorian näyttämön varjoista kätkössä ollutta, unohtunutta ja piiloon sysättyä. Hyvän tulevaisuuden toteutuminen edellyttää toisinaan katsomista ensin menneisyyteen. Etelähämäläinen vaikutus kuuluu murteessa, kenties ihmisten mentaliteetissakin. Kevään 1918 tapahtumien pyörteissä kylää kohtasi joukkosurma. Pelkästään yksin miettimällä asiat harvoin selviävät. Mäellä kohosi työväentalo, toisella mäellä seurojentalo. Se on syntynyt 1200–1300-luvuilla ruotsalaisen uudisasutuksen myötä. Kun yhteisö tai jopa kokonainen kansa kykenee tarkastelemaan rehellisesti menneisyyttään, myös sen pimeitä vaiheita, yhteisö voi muuttua. Kylän kehitystä vauhdittivat koulun perustaminen 1880-luvulla sekä 1899 avattu oma rautatieseisake. He laittoivat lapsensa jo pienestä työhön pelloille, riihiin ja navetoihin oppimaan ahkeruutta, mutta toivoivat kuitenkin useimmat lapsilleen helpompaa elämää kuin minkä olivat itse saaneet. Lähimetsään oli raivattu talkoovoimin yleisurheiluja pallokenttä. Häpeästä valoon T ammikuussa on tapana katsoa eteenpäin, uuteen vuoteen, siihen, mikä toiveissa, unelmissa tai peloissa vasta odottaa toteutumistaan. Tämä on monen suomalaisen kylän yhteistä historiaa. Juoksurata ja pallokenttä kasvavat tänään nuorta metsää. Kun yksilö muuttuu, hänen käsityksensä menneisyydestään muuttuu. Lapsuudessani 1960-luvulla kylässä toimi kolme kauppaa, posti, kansakoulu ja puutarhurikoulu. Samankaltainen lainalaisuus koskee myös yhteisöjä. Tulevaisuuden odotukseen sisältyy kuitenkin paradoksi. Mutta kyläläiset myös urheilivat, metsästivät ja kalastivat, järjestivät iltamia, soittivat, lauloivat ja lausuivat, kokoontuivat marttakerhoon ja lähetyspiiriin. Lapsuuteni yli 30-vuotiaista miehistä useimmat olivat olleet rintamapalveluksessa, naisista muutamat lottina. Kun menneisyyden näyttämö rakentuu uudelleen, ymmärrys nykyhetkestä avartuu ja tie tulevaisuuteen avautuu uudenlaisena. Kyläsepän pajan ahjo oli 1960-luvulla jo kylmennyt, kuin ennakoiden seuraavia vuosikymmeniä, joiden kuluessa kaupat ja posti sulkivat ovensa, koulut lakkautettiin, työväentalo purettiin ja seurojentalo jäi kylmilleen
Polku tulevaisuuteen avautuu uudenlaisena. Kasvatuksessa, johtamisessa ja vuorovaikutustaidoissa laajemminkin opetetaan nykyään omien tunteiden ja ajatusten myötätuntoista kohtaamista. Vuosikymmeniä myöhemmin ymmärsin, että minun oli palattava kotikylään rakentamaan itselleni onnellinen lapsuus. Sosiaalisen median palstoilla melskaavien tylyttäjien sanat ja videot paljastavat heidän oman sisäisen maailmansa ankeuden. Myötätuntoinen katse traktorilla leikkivään lapseen Vaihdan akkua traktoriin samalla paikalla, jossa lapsena leikin pikkutraktorilla. Hyvää oli aikakauden eteenpäin suuntautunut ilmapiiri, jossa pyrittiin koulutuksen ja elämän edellytysten toteutumisessa kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. Hyvää oli ihmisten taitojen monipuolisuus, paikalliset kulttuuriharrastukset ja liikunta, josta osa tuli luonnostaan hyötyliikuntana. Jälkeenpäin katsoen hyvää oli muun muassa naapuriapu, paikalliset kulttuuriharrastukset sekä eteenpäin suuntautunut ilmapiiri, jossa pyrittiin kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. Otan askelia uuteen vuoteen, ehkä menneistä taakoista hieman keventyneenä. Me kevään 1918 tapahtumien jälkeläiset olemme yli aatteellisten rajojen kyenneet yhdessä kävelemään väkivallantekojen tapahtumapaikoille, kertomaan toisillemme sukujemme tarinoita heistä, jotka silloin kuuluivat punaisiin, valkoisiin tai piiloutuivat metsiin. Kyky tunnistaa ja tarkastella omia tunteita on edellytys sekä oman elämänhistorian että toisten vastuulliselle kohtaamiselle. Mutta ylisukupolvisia muistoja, sotien kokemuksia ja vaikeita tunteitaan ihmiset olivat avuttomia käsittelemään. Syyllisyydestä huolimatta katselen tänään mennyttä ja nykyhetkeä myötätunnon valossa. Ju ha Ta ns ka OLIKO KAIKKI ennen paremmin. Vasta vuosikymmeniä myöhemmin ymmärsin, että minun oli palattava kotikylään rakentamaan itselleni onnellinen lapsuus. ja sadonkorjuussa ilmennyt naapuriapu. Se oli tiedostamaton tarve ja läheisiäni kohtaan kohtuuton, sillä he saivat rakennustyömaallani roolit, joita eivät olleet itse valinneet. Minusta näyttää, että vasta 2000-luvulla tunteiden – niin yhteisöllisten kuin yksilöllistenkin – kohtaamisessa on alettu ottaa uusia askeleita. Mutta ylisukupolvisia muistoja, sotien kokemuksia ja vaikeita tunteitaan ihmiset olivat avuttomia käsittelemään, Juha Tanska kirjoittaa. askel 1/26 ~ 47. Onko tämä säälittävää jumittumista menneeseen. Mutta kun mielen sotkuiseen huoneeseen avartuu tilaa, se tuntuu armon kokemukselta. Tulee mahdollisuus sovinnolle menneen ja nykyhetken kanssa. Kun oli palattava kotikylään 1990-luvun alussa, jonkun merkillisen pakon ajamana. Tässä on vielä paljon työtä edessä; tarvittaisiin kokonainen elämä
Kahdentuhannen vuoden aikana eri puolille maailmaa on muotoutunut kirkkokuntia, erilaisia traditioita ja erilaisia käytäntöjä. Myöhemmin olen erilaisissa ekumeenisissa yhteyksissä kohdannut yhä uusia perinteitä ja uusia kollegoita. Minua ilahduttaa ajatus siitä, että myös Karekin II rukoilee samaan aikaan kanssamme, ja tänä vuonna voimme kaikki rukoilla yhdessä armenialaisin rukouksin. Armenian apostolista kirkkoa johtaa patriarkka, katolikos. Rukousviikolla liitymme kaikki yhteiseen rukoukseen. Mieleeni on jäänyt seurueen iloinen toteamus: ”Onpa mukava nähdä tällaisia hieman uudempia kirkkoja”. Sitä olen kantanut mukanani. Sen juuret ulottuvat 300-luvulle asti. Nykyinen katolikos on Karekin II, Kati Pirttimaa TUOMASPAPPI 48 ~ askel 1/26. Viikon aikana kristityt eri puolilla maailmaa rukoilevat yhdessä. Heidän vanhimmat kirkkonsa kun ovat sieltä 300-luvulta. Armenialaiset sävelmät kaikuivat Espoon tuomiokirkon holveissa kuin ei mikään ennen. Kohtaaminen oli lämminhenkinen ja utelias puolin ja toisin. Eri kirkkokunnat ovat valtava rikkaus Rukous joka minulla oli kunnia tavata, kun hän joitakin vuosia sitten vieraili Suomessa. A R M E N I A S S A O N maailman vanhin kristillinen valtionkirkko. Suurimman vaikutuksen minuun teki seurueen laulu, armenialaiset sävelmät kaikuivat kirkon holveissa kuin ei mikään ennen. Tänä vuonna materiaalin ovat valmistelleet Armenian kristityt. Hän vieraili seurueineen Espoossa, ja esittelimme heille Espoon tuomiokirkkoa – keskiaikaista kivikirkkoa. Aineisto valmistellaan eri puolilla maailmaa. Ne ovat valtava rikkaus. Sitä on vietetty jo vuodesta 1908, Suomessakin 1950-luvulta lähtien. T ammikuun lopulla vietetään vuosittain kristittyjen ykseyden rukousviikkoa. Rukousviikolle kansainvälisen aineiston tuottavat vuosittain Kirkkojen maailmanneuvosto ja Paavillinen kristittyjen ykseyden edistämisen neuvosto. Tuo vierailu opetti minulle, että kristillinen kirkko, sen perinteet ja tavat ovat rikkaammat kuin tiedän tai osaan ajatella. Eri puolilla maata järjestetään ristisaattoja, yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia. Tuo vuosien takainen vierailu päättyi yhteiseen rukoukseen ja katolikoksen lausumaan siunaukseen
Hänen kanssaan, joka kamppailee riippuvuuksien kanssa. Tahdotko, että puolestasi rukoillaan. Häntä, joka etsii uutta alkua. Jokaiselle, joka huutaa apua. Hänen kanssaan, joka haluaisi sanoa, nyt riittää. Häntä, joka etsii voimia muutokseen. Rukouspyyntöni: PYYNTÖSI PUOLESTA rukoillaan Helsingin Mikael Agricolan kirkon Tuomasmessun rukousryhmässä ja myös Tuomasmessun yhteydessä kerran kuussa. Kirjoita ”Rukouspyyntö” kuoren vasempaan ylälaitaan. Jokaiselle, joka on eksyksissä, ahdistunut ja levoton. Pyhä Kolminaisuus, näytä meille tie uuden vuoden alkaessa. Aamen. Ajatuksia lukijoiden rukouspyynnöistä Toivon Jumala, vahvista häntä, jonka elämä on pysäyttänyt. LÄHETÄ PYYNTÖSI sähköpostilla osoitteeseen askel.toimitus@kotimaa.fi otsikolla ”Rukouspyyntö”. Käsittelemme viestit luottamuksella. askel 1/26 ~ 49. Kanssamme kulkeva Jeesus, kulje hänen kanssaan, joka odottaa tuloksia ja hoitosuunnitelmaa. Hänen kanssaan, jonka elämä on solmussa. Uutta luova Henki, anna uutta voimaa jokaiselle, joka etsii tietään. Tai kuoressa osoitteella Askel, PL 279, 00131 Helsinki
Kuusikallio on sitoutunut yksinkertaiseen elämään Franciscus Assisilaisen jalanjäljissä. Liikkeestä irtautumisen jälkeen hänestä on tullut pappi ja uskontojen välisen rauhan rakentaja. Hänen elämänsä keskeisin periaate on, että aina pitää kulkea kohti sitä, mikä lisää rakkautta. TEKSTI: VESA KEINONEN • KUVAT: JANI LAUKKANEN 50 ~ askel 1/26. ”Ihmisyyden kipu luo yhteyttä ja rakkautta” Katri Kuusikallio eli lapsuutensa ja nuoruutensa esikoislestadiolaisen herätysliikkeen parissa
– Olin aika taitava olemaan eri kuplissa. Isän puolella esikoisia on ollut suvussa jo monessa polvessa. Liikkeeseen kuuluu Suomessa noin 10 000 ihmistä. K uusikallioiden koti sijaitsee kerrostalossa Järvenpään keskustan tuntumassa. Nuo kuplat eivät välttämättä kommunikoineet lainkaan keskenään. Säännöt olivat tiukat. – Koin vahvasti, että sain heiltä varauksetonta rakkautta ja hyväksyntää. Salasin asian vanhemmiltani. – Vanhemmat päästivät minut sinne, kunhan en kiinny seurakuntaan liikaa. Esikoislestadiolaisen yhteisön lisäksi Katri viihtyi hyvin myös kotipaikkakuntansa luterilaisessa seurakunnassa. – Olisin halunnut olla enemmänkin mukana luteaskel 1/26 ~ 51. Hän halusi sen järjestämään rippikouluun. Yksi kuplista oli äidin vanhempien koti, jossa Katri vietti kesäisin paljon aikaa. Kesäviikkojen aikana tehtiin asioita, joita ei tapahtunut omien vanhempien kanssa. – Äitini taas liittyi yhteisöön vasta kun olin lapsi. Katsottiin muun muassa televisiota. Isovanhemmat olivat perusluterilaisia. Jopa urkumusiikki oli pannassa. Taisi olla vähän kilpailuakin siitä, kenen usko on aidompaa, Kuusikallio muistelee. 1950-luvulla rakennetun talon rappukäytävässä huomion kiinnittävät tyylikkäät pyöreät ikkunat. Riparin jälkeen Kuusikallio oli kaksi kertaa isosena. Perhe kuului esikoislestadiolaisiin. Silloin perheemme elämäntapa muuttui huomattavasti. Minkäänlaista musiikkia ei kuunneltu, television katselusta puhumattakaan. Aloitamme kahvikupposten ääressä keskustelun Katri Kuusikallion lapsuudesta. Herätysliikkeen kielellä hän teki parannuksen. Soitinkin kerran riparilta äidille ja pyysin häneltä anteeksi, kun minulla oli ollut liian hauskaa ja koskettavaa. Rakkautta ja hyväksyntää isovanhemmilta Katri Kuusikallio on myöhemmin miettinyt, että hän eli lapsena ja nuorena monenlaisten ristiriitojen paineessa. Esikoisuus on lestadiolaisuuden suunnista toiseksi suurin. Esikoislestadiolaiset viettivät aikaa pitkälti oman herätysliikkeen väen kanssa. – Kävimme Linnanmäen huvipuistossakin. – Vanhoillislestadiolaisten kanssa ei oltu tekemisissä
Katri Kuusikallio päätyi pohdinnoissaan siihen johtopäätökseen, että rakkaus on kaikkein tärkeintä. Siinä sivussa voisi lähteä opiskelemaan Helsingin yliopistoon, ihan vain kiinnostuksesta teologisiin kysymyksiin. Kaikkein tärkeintä on rakkaus Kaikesta huolimatta Katri Kuusikallio otti vastaan opiskelupaikan Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta. Siellä minulle todettiin, että sinusta tulee hyvä pappi. Tiesin kuitenkin, ettei sen opiskelu ollut hyväksyttyä liikkeemme piirissä. Pahaa oloa lisäsi se, että samoihin aikoihin Katrille hyvin läheinen ja hyväksyvä mummo kuoli. Katri alleviivaa, että hän ei koskaan suunnitellut eroavansa liikkeestä. Lahjoja riitti, mutta häntä ei kannustettu opiskelemaan. Hänellä oli jo hankittuna yhteisön hyväksymä ammatti. – Jeesuskin oli todellinen ihminen. Mistä ylipäätään toisten kanssa puhutaan. He sanoivat tyttärelleen, että esikoislestadiolainen tapa uskoa on se oikea. Katri Kuusikallio alkoi pohdiskella, että pappeus voisi sittenkin olla hänen kutsumuksensa. Katri Kuusikallio päätyi kompromissiin. – Siinä kohtaa elämääni jouduin pohtimaan tapahtuneita asioita syvältä. – Tykkäsin ompelemisesta ja lähdin opiskelemaan vaatetusteknikoksi. – Niitä ei kuitenkaan meille tytöille ollut tarjolla muualla kuin keittiössä. Esikoislestadiolaisten toiveena on, että kumppani löytyisi oman liikkeen piiristä. – Eihän meillä ollut mitään tietoa siitä, miten ollaan esikoislestadiolaisten ulkopuolella. – Paras koulukaverini oli mennyt lukiosta suoraan yliopistoon. Kävin useita vuosia terapiassakin. Valmistuin ammattiin ja ensimmäinen lapsemme syntyi samaan aikaan. – Ihmiset tekevät asioita väärin, mutta Jumalan täytyy olla hyvä. Katri tutustui herätysliikkeen sisällä nuoreen mieheen, Visaan. – Olemme edelleen onnellisesti yhdessä, hän hymyilee. rilaisen seurakunnan nuorisotyössä. Isä sanoi sen ääneen, äiti vaikeni asiasta. 52 ~ askel 1/26. Sitten tuli aika käydä vanhempien kanssa vakavahenkinen keskustelu. Myöskään Katrin vanhemmat eivät olleet tyytyväisiä tyttärensä ratkaisusta. Onko helvettikään pahempi asia, kuin se, että sinut jätetään yhteisösi ulkopuolelle. Rakkaus syttyi. Varoiteltiin, että kun lähden opiskelemaan teologiaa, menetän uskoni. Tämän seurauksena esikoislestadiolainen yhteisö ei ollut enää yhteydessä Katriin ja Visaan. Teologian opiskelut olivat Katrille hyvin mieluisia. Herätysliikkeen kautta Katrille järjestyi työpaikka vaatetusalalta. – Sitten lähdimme Suomen Lähetysseuran harjoittelujaksolle Etiopiaan. Nuoren naisen ratkaisua ei kuitenkaan otettu hyvin vastaan. Helppoa se ei ollut. Tämä ajatus muodostui kipeän prosessin aikana hänen elämänsä keskeiseksi tien viitaksi. Koin toiminnan siellä vapauttavana. Ne eivät kuitenkaan edenneet kovin nopeasti, mikä oli ollut alkuperäinen suunnitelma. – Sain liikkeen sisältä palautetta viesteillä ja myös kasvokkain. Hän on kokenut nämä kaikki samat tunteet. Haaveita pappeudesta Katrilla ei vielä tuossa vaiheessa ollut. Piti olla myös ammatti, joka liikkeen sisällä hyväksyttiin. Hän kaipasi kuitenkin elämäänsä jotakin muuta. Asiat vain etenivät tiettyyn suuntaan. Vähitellen seurustelukin alkoi tulla ajankohtaiseksi. Pappiskutsumus löytyi Uskonyhteisön jäätyä taakse Kuusikallion perheen elämä alkoi rakentua vähitellen uudenlaisista palikoista. Katri totteli ja palasi tiiviimpään yhteyteen herätysliikkeen kanssa. Teologian opiskelu herätti vastustusta Katri Kuusikallio kertoo olleensa koulussa kympin oppilas. Katri olisi kovasti halunnut olla mukana erilaisissa vastuutehtävissä. – Olin pitkään kaivannut ja rukoillut lahjoilleni käyttöä. Oli vain yksi ongelma. Suomeen palaamisen jälkeen Katri viimeisteli Isovanhemmiltani sain varauksetonta rakkautta ja hyväksyntää. Lohtua antoi yksi ajatus. – Minulle tuli tuolloin sellainen olo, että olen täysin yksinäni jossakin pimeässä tähtitaivaan alla. Heidät suljettiin hiljalleen liikkeen ulkopuolelle. Perheen perustamista pidettiin esikoislestadiolaisten keskuudessa ykkösasiana. Minua kiinnosti kovasti teologia
Tuli myös painostavia puhelinsoittoja. Myös jotkut saarnat puhuttelivat minua ja saivat ajattelemaan asioita. – Välillä olimme lähetystehtävissä Tansaniassa. Työ jännitti, ja sekin mietitytti, tuleeko paine esikoislestadiolaisten suunnalta jatkumaan. opintonsa varsin nopeasti ja sai pappisvihkimyksen. Papin työ osoittautui mieluisaksi. Hän arvelee, että olisi voinut huonosti, jos olisi jäänyt yhteisöön. Näin ei kuitenkaan käynyt. Katri on työskennellyt pitkään muun muassa Järvenpään seurakunnan yhteiskunnallisen työn pappina. Yksi niistä on se, että en kelpaa omalle taustayhteisölleni papiksi, Kuusikallio sanoo. Kävimme porukalla seuroissa ympäri maata ja Pohjoismaissakin. Varsinaisia traumoja ei jäänyt Katri Kuusikallio aloitti papin työnsä hiukan aralla mielellä. – Eräs soittaja vihjaili, että hänen tuttavapiiriinsä kuuluu vaikutusvaltaisia kirkon ihmisiä. Vielä siinäkin vaiheessa entinen yhteisö muistutti itsestään. Kun Kuusikallio nyt arvioi aikaansa esikoislestadiolaisessa liikkeessä, mieleen tulee monenlaisia asioita. KATRI KUUSIKALLIO kertoo olleensa nuorena esikoislestadiolaisena aika herkkä kokemaan asioista syyllisyyttä ja häpeää. – Traumoja siitä ajasta ei jäänyt, mutta joitakin kipuja kyllä. Ihminen sopeutuu ympäristöön, jossa elää. Entä syntyikö haavoja siitä vuosien prosessista, jossa tapahtui irtaantuminen oman elämän kannalta keskeisestä uskonnollisesta yhteisöstä. askel 1/26 ~ 53. – Elämä herätysliikkeessä oli hyvin yhteisöllistä ja kavereita oli paljon. Tuore pappi sai vähemmän mukavaa postia ja viestejä. Hänen lahjoilleen ja ominaisuuksilleen ei ollut liikkeen sisällä käyttöä. Ikävien asioiden ohella muistiin jäi paljon myönteisiäkin
USKOT-FOORUMIN TOIMINNANJOHTAJA Katri Kuusikallio iloitsee, että ymmärrys uskontojen mukaan ottamisen tärkeydestä arkisessa rauhantyössä on lisääntynyt viime vuosina viranomaisten parissa. Toiminnanjohtajaa harmittaa, että suomalaisessakin mediassa uskonnot pompahtavat otsikoihin useimmiten äkillisesti jonkun kohun myötä. Usko on sekä Suomessa että maailmalla yhä useammille ihmisille voimavara ja toivon antaja. Kuusikallio suree, että meillä on edelleen huomattavan suurta uskontoihin kohdistuvaa vihaa ja ennakkoluuloja verrattuna moniin muihin maihin. Kuusikallion mukaan USKOT-foorumissa ei käydä teologista väittelyä. Kyllä Suomella on opittavaa siinä, miten eletään fiksusti toisten uskontojen kanssa. Joukossa on kristittyjen lisäksi muun muassa muslimien, juutalaisten, buddhalaisten ja hindujen yhteisöjä. Yksi niistä on toisten pyhien asioiden kunnioittaminen. Kaikki lähtee dialogista, siitä että ihmiset tulevat yhteen, tutustuvat toisiinsa ja jakavat samoja arvoja. – Keskeinen tehtävämme on rakentaa rauhaa. – Pitäisi ymmärtää uskontojen merkitystä laajemmin ja asiantuntevammin. – Rauha on jokaisen uskonnon ytimessä, jos asiaa oikein tutkitaan. Ihmiset tekevät asioita väärin, mutta Jumalan täytyy olla hyvä. 54 ~ askel 1/26. Hän työskentelee USKOT-foorumin toiminnanjohtajana. Aika usein julkisessa keskustelussa uskonnot leimataan ilmiöksi, joka on historian aikana synnyttänyt lukemattomia sotia. Uskontojen välistä yhteistyötä Katri Kuusikallio on toiminut viimeiset kuusi vuotta tehtävässä, jossa hänellä on hyötyä omasta taustastaan. – Tämä ei vastaa yleistä sivistysvaltion tasoa. Kuusikallio huomauttaa, että mikään uskonto ei hyväksy väkivaltaa. Kyseessä on vuonna 2011 perustettu asiantuntijaorganisaatio, joka edustaa kahdeksaa maassamme toimivaa uskontoa
Franciscus opetti, että ihmisen tulee elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Hän kertoo nykyisin mittaavansa asioita yhdellä mittatikulla: Tulee aina mennä kohti sitä, mikä lisää rakkautta ja yhteyttä toisten kanssa. Olemme loppuun asti keskeneräisiä Monenlaisia elämänvaiheita kokenut Katri Kuusikallio on nyt 58-vuotias. Hän kuuli ystäväpariskunnalta fransiskaanisesta kolmannesta sääntökunnasta. Syyt eivät olleet vain sosiaalisia, vaan myös ekologisia. Katri Kuusikallio ei usko, että rankkojen asioiden läpikäymisen seurauksena meistä tulisi ihmisinä jotenkin valmiita. Niillä sitoudumme yksinkertaiseen elämäntapaan, joka perustuu rukoukseen ja palveluun. KATRI KUUSIKALLION mukaan kaikki lähtee rakkaudesta luontoon. Nuoria aikuisiakin tulee sääntökuntaan mukaan yhä enemmän. Niihin ei saa kuitenkaan upota, vaan meidän tulisi yhdessä etsiä ratkaisuja. Fransiskaanien ajatukset resonoivat yleisemminkin tässä ajassa. – Elämään kuuluu aina myös kipujen ja ristiriitojen kantaminen ja jakaminen. Me säilymme loppuun saakka keskeneräisinä. Inspiraation lähteenä on Italiassa 1200-luvulla elänyt pyhä Franciscus Assisilainen. – Olen kiitollinen, että tieni on johtanut USKOT-foorumin toiminnanjohtajaksi. Saan olla rakentamassa rauhaa, vaikka se onkin vaikeampaa kuin etukäteen luulin, Kuusikallio miettii. – Lisäksi on tullut iloa sekä kutsumus uskon aktiiviseen ilmaisemiseen. – Yksinkertaistaminen ja yhteisöllisyys puhuttelevat. – Olemme antaneet loppuelämän lupauksemme. Se koostuu eri maissa asuvista maallikoista ja papeista, jotka elävät fransiskaanista hengellisyyttä todeksi osana sääntökuntaa omassa arkielämässään. Joku voi kierrättää, joku toinen taas jakaa puutarhastaan omenia toisille. Yksinkertaista elämää fransiskaanien hengessä Vajaat kaksikymmentä vuotta sitten Katri Kuusikallion hengellinen elämä sai vielä yhden mausteen lisää. – Jokainen löytää oman tapansa. Katri kertoo, että kaipaus yhteyteen, rukoukseen ja luontoon ovat tavallaan hänelle tuttuja jo lapsuuden esikoislestadiolaisuudesta. – Yhteyttä ja rakkautta välillemme luovat ihmisyyden kipu ja haavoittuvuus. Katri Kuusikallio ei halua lähteä neuvomaan, mitkä ovat kunkin kohdalla niitä oikeita tekoja, jos ajatellaan esimerkiksi luomakunnan varjelemista. Aktivismin ei tarvitse olla mielenosoitukseen osallistumista. Franciscuksen ajatusmaailmassa tärkeää on, että rukouksesta edetään kohti toimintaa. Hän näkee koko luomakunnan osana Jumalan luomaa kudosta. askel 1/26 ~ 55. Kuusikallio on alkanut ajatella, että elämän tarkoitus ei ole olla vain onnellista ja merkityksellistä, kuten usein muodikkaasti sanotaan. – Hän myös hylkäsi vapaaehtoisesti vaurauden sekä korosti köyhyyttä ja kohtuullisuutta
Lopulta edessämme siinsi sininen Guolasjärvi, jonka rannalle tie päättyi. Jos se elämä tähän päättyisi, se olis päättynyt jo aiemmin. Viime kesänä pääsin jo lähelle. Joskus niillä on vielä enemmän annettavaa kuin sillä, mistä itse osaamme unelmoida. Välillä siirsin tiellä nukkuvia lampaita sivummaksi. Pitkäaikainen toteutunut unelma oli laulaa konsertissa veljeni ja muutamien ystäviemme kanssa edesmenneen sisaremme Saara Suvannon tuotantoa. Sydämessä oli enemmän rauhaa kuin rauhattomuutta. Konsertti onnistui yli odotusten. Ilman ennakkosuunnitelmia päätimmekin jatkaa Gorsabruan tietä eteenpäin. Kuuden kilometrin päässä unelmasta löytyi pala taivasta Toivon sanoja Hanna Ekola • laulaja ja kirjailija Lohjalta Puhelin ei soinut eikä somea tarvinnut selailla, koska linjoja ei ollut. Mä aion elämääni jatkaa eteenpäin vain päivän kerrallaan. Teki sitten lupauksia tai ei, ajatusten suuntaaminen kohti unelmia ja tavoitteita antaa joka tapauksessa elämälle myönteistä suuntaa ja auttaa hahmottamaan sitä, mikä elämässä on tärkeää. Oli liikuttavaa nähdä, miten monia Saaran laulut ovat koskettaneet. Toisaalta hetkestä jäi myös tahtotila pitää kuntoa yllä, jos vaikka vielä joskus sinne Haltillekin. Ja että tulevaisuuteen saa aina suhtautua suurella uteliaisuudella. Tiesimme kuitenkin, että ilman kompassia ei merkitsemättömälle rakkapolulle ole asiaa, ja Haltin-valloituksen sijasta pystytimme teltan Guolasjärven rantaan, kauneimpaan maisemaan, missä olen koskaan ollut. Ajelimme Norjassa ja tarkoituksenamme oli käydä Gorsabrualla, jossa voi siltaa pitkin kävellä Pohjois-Euroopan syvimmän kanjonin yli. Paikka oli kuin pala taivasta lapinvuokkoniittyineen, kiirunoineen ja rautuineen. Parkkipaikalta lähti vaellusreittejä, joista yhdessä luki Halti 6 km. Ilman hyttysiä olisin luullut olevani jo taivaassa. Itse olen vähän huono tekemään lupauksia tai unelmoimaan. Moni huoli kääntyi matkan varrella asioiden järjestymiseksi. Kapea, mutkainen hiekkatie jatkui ja jatkui. Ne antavat matkalle merkitystä – silloinkin, kun ne eivät toteudu. Siinä hetkessä oli myös päivänselvää: vaikka unelma Haltin huipusta ei toteutuisikaan, olin saanut enemmän kuin osaisin unelmoida. Unelmani. Saa nähdä, mitä vielä mahtaa se oikein tuoda tulleessaan.” Monia vastoinkäymisiä elämässään kohdannut Saara tiesi, että jos häntä on kannettu tähän asti, kannetaan varmasti jatkossakin. Puhelin ei soinut eikä somea tarvinnut selailla, koska linjoja ei ollut. ON MINULLA ollut myös pari ääneen lausuttua unelmaa, joista toinen viime vuonna toteutui ja toistakin pääsin jo kuuden kilometrin päähän. Olen myös vuosia unelmoinut retkestä Haltin huipulle, Suomen korkeimpaan kohtaan. Yhden Saaran kirjoittaman laulutekstin olen ottanut elämäni motoksi: ”Jos se elämä tähän särkyisi, se olis särkynyt jo aiemmin. Moni murhe tuli lohdutetuksi. V uoden vaihtuminen on hyvä kohta miettiä unelmiaan, toiveitaan ja tulevaisuuden suunnitelmiaan. Joku uskaltaa muuttaa ne jopa lupauksiksi. Unelmien ympärille on hyvä jättää tilaa myös yllätyksille. Siellä se nyt olisi. Kiitollisena mietin, mitä viime vuosi antoi. Sen sijaan katselen mielelläni taaksepäin, jo elettyä elämää. Tosin huoli maailman rauhasta on yhä vahvaa ja rukoukset sen puolesta jatkuvat. Oli vain suunnatonta rauhaa. UNELMAT TEKEVÄT hyvää. Unelmoimisen on sanottu tekevän hyvää mielelle ja vievän meitä kohti arvojemme mukaista elämää. Oli vain suunnatonta rauhaa. 56 ~ askel 1/26. Onnellisia hetkiä oli enemmän kuin onnettomia. Samasta jutusta on kysymys kai uskossakin. Suunnittele tulevaa avoimin ja uteliain mielin, mutta muista jättää tilaa myös Jumalan suunnitelmille. Aurinko paistoi yölläkin ja sen valo oli kauneinta ikinä. Maisemat olivat huikeat rotkoineen, laaksoineen ja vuorineen
Ju kk a Gr an stö m askel 1/26 ~ 57. UNELMAT TEKEVÄT hyvää. Suunnittele tulevaa avoimin ja uteliain mielin, mutta muista jättää tilaa myös Jumalan suunnitelmille, Hanna Ekola kirjoittaa. Ne antavat matkalle merkitystä – silloinkin, kun ne eivät toteudu
58 ~ askel 1/26
Olisiko se parempi paikka talviunien jälkeen. Martti Santakari Nukkua pitäisi ihmisen talvisin. Herätä sitten, kun aurinko taas kurkistaa taivaanrannan takaa. – Freija Özcan Hetki luonnossa askel 1/26 ~ 59. Seisahtuisiko maailma kaamoksen verran. Syödä havuja kuin muumi ja mennä levolle
TEKSTI JA KUVAT: KAJ AALTO 60 ~ askel 1/26. Lentämiseen hänellä ei ole tarvetta, koska fillaristiyhteisöön kuuluminen tuo koko maailman kylään Edlundeille. Hän polkee 30 kilometrin pituisen matkan työpaikalle nojapyörällään kinnerillä tai köröttää bussilla. Kinnerillä kirkkoon Ruotsalainen pappi Jonatan Edlund elää luontoa säästäen ja ruotsinsuomalaisia palvellen
Jotkut käyttävät ajoneuvosta nimeä nojapyörä. askel 1/26 ~ 61. Kinneri-nimi tulee kinnerijänteestä eli akillesjänteestä. JONATAN EDLUNDIN kinnerin eli velomobiilin keulassa lukee ”The blessing is coming”, siunaus tulossa. Virtaviivainen menopeli on kevyt polkea
Silloin ei todellakaan eletty leveästi. 62 ~ askel 1/26. Jonatan ja hänen luokkatoverinsa Josefin olivat sitä mieltä, että paperi pitäisi kierrättää. Koulun siivooja heitti kaiken paperin sekajätteeseen. – Meidän sisäinen vastuumme hyvän tekemiseen pitää liittyä saumattomasti ulkoiseen vastuuseen olla hyviä Jumalan luomakunnan hallitsijoita, hän tiivistää. Pyöräillen 12 000 kilometriä vuodessa Edlund on toiminut viimeiset 17 vuotta pappina Karlskogan seurakunnassa, Södra Bergslagenin pastoraatissa. –Vanhempani eivät olleet suorastaan köyhiä, mutta heidän eronsa jälkeen olin enimmäkseen äidin kanssa. Viljavalla maaseudulla keskellä Etelä-Ruotsia leipä ei ollut Jonatanin lapsuudessa leveää kaikille. K un Jonatan Edlund, 50, kävi lukiota 1990-luvulla, hänen kiinnostuksensa ympäristöasioihin heräsi. Koti on hänen vaimonsa vanhempien talo, jota ympäröivät avara tontti, kanala, ulkorakennukset ja itse rakennettu sauna, jonka nurkalla liehuu ruotsinsuomalaisten lippu. Esimerkiksi Isä meidän -rukouksessa rukoillaan anteeksi velkoja, ”niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meille velassa”. Kanoja on seisemän ja lisäksi yksi valkoinen kukko. Kukon nimi on MuumiRUOTSINSUOMALAISTEN LIPPU liehuu Jonatan Edlundin saunan nurkalla. Monet vastuun kantamisesta kertovat kohdat Raamatussa antavat Edlundille voimaa ja motivoivat luomakunnan varjelemiseen. Tällainen kohtuuden näkökulma sopii hyvin myös teologiseen ajatteluuni. Tapaamme haastattelun merkeissä hänen kotonaan Vintrosassa. Oli mietittävä, mitä tarvitsen, ja voinko käyttää käytettyä uudelleen. – Olin kiinnostunut vihreistä arvoista ehkä siksi, että vanhempani olivat poliittisesti aktiivisia vasemmistolaisia, Edlund kertoo. Hän kertoo olleensa lapsena kasvissyöjä puoliksi pakosta, koska perheessä ei ollut varaa ostaa lihaa. Ruotsinsuomalaisten tapahtumaan tehdyn t-paidan viesti on, että Jumala puhuu suomea, jonka oppimiseen menee ikuisuus. Kananmunia saadaan näin omasta takaa. Niinpä he muodostivat ryhmän ”pappskallarna” eli pahvipäät ja alkoivat kerätä paperia
Hän kertoo Pohjois-Ruotsissa asuvasta ystävästään Urpo Taskisesta, joka alkoi 15 vuotJumala ei ole taloudellisen kasvun Jumala. Edlund toteaa, että hänenkin elintasonsa on liian korkea maailman enemmistöön verrattuna. mamma. – Valinnat, kuten kanalan perustaminen, ovat seurausta perheemme omaksumasta ajattelutavasta. Sähköautoa perheeseen ei ole hankittu, koska Edlundien ajokilometreillä se ei olisi taloudellisesti järkevää. Jos hän ei pyöräile koko työmatkaa, hän käyttää bussia, ja polkee silloinkin pysäkille pari kilometriä kokoontaitettavalla pyörällään. Hän tekee mieluummin omilla valinnoillaan tässä ja nyt sen, mitä voi. Edlund kertoo luontoelämyksistä, joita on kinnerillä ajaessaan kokenut. Edlund pyöräilee vuodessa jopa 12 000 kilometriä, koska tekee silloin tällöin satojen kilometrien reissuja. Mieluummin kohtuuden ja kestävän kehityksen Herra. – Rakastan tätä ajatusta, koska väsyn nopeasti saman toistamiseen. Työpaikalle Karlskogaan, jossa sijaitsevat kirkko ja toimisto, on matkaa noin 30 kilometriä. Vanha auto taloudessa on, mutta tarve sen käyttöön on hyvin pientä. Jumala luo ihmisen, joka sössii kaiken. Sen sijaan olen huolissani käsittämättömästä ylikulutuksesta ja luonnonvarojen riistämisestä, joka ehkä ajaa ekosysteemin pois raiteiltaan. – Jumala löytää aina uusia ratkaisuja. Edlund kertoo kuoronjohtajaystävästään, jonka kanssa he ovat pohtineet, millainen paikka taivas on. Sitten Jonatan Edlund vastaa sekä kyllä että ei. Muidenkin kotkottajien nimet ovat Muumilaaksosta. – En ole huolissani, koska luonto ja Jumalan luoma ekosysteemi pääsee kyllä jotenkin tasapainoon pahimmassakin tilanteessa. Matkoilla on aina myös jokin päämäärä. Kun pitää ostaa uutta, panostetaan laatuun, joka kestää käytössä pitkään. Sitten Kain tappaa Abelin, ja niin jatkuu läpi koko Vanhan testamentin. Se on mielestäni hieno ajatus ja kertoo siitä, miten Jumala toimii. Kolmessa päivässä tuli 560 kilometriä ilmaista kyytiä. Kannustusta luomakunnan varjelemiseen löytyy myös Raamatusta. Minustakin tulee kestävämpi ja ehkä saan elää terveenä pidempään. – Emme ole koskaan kuskanneet lapsiammekaan kaiken maailman harrastuksiin. Biojätteet kompostoidaan ja kaupasta ostetaan vain se, mikä on välttämätöntä. Jumala luo koko ajan uutta, mutta ei lisää Jonatan Edlund ei koe tarpeelliseksi osallistua mielenosoituksiin ympäristön puolesta tai ydinvoimaa vastaan. Sitten taas lihasvoimin Kustaviin ja lautalla Ahvenanmaalle ja takaisin Ruotsiin. – Kerran merikotka liiteli vain parikymmentä metriä yläpuolellani, ja olen nähnyt metsot soitimella tien varressa. Jumala ei ole taloudellisen kasvun Jumala. Eläimiä lähietäisyydeltä Jonatan Edlundin mukaan Jumala on siis mahdottoman innokas luomaan uutta ja löytämään uusia mahdollisuuksia. Kolmipyöräistä nojapyörää kinneriä polkiessa pysyy kunto hyvänä. Sen korjautuminen kestäisi tosi kauan. Vaikka Jumala luo uutta, tämä ei tarkoita Edlundin mukaan sitä, että Jumala loisi koko ajan jotain lisää. Toivottavasti olen esimerkilläni vaikuttanut myös kolmeen nyt jo aikuiseen lapseeni, heidän valintoihinsa ja elämän arvoihin, Edlund sanoo. Jumala antaa jotain uutta, kun ihminen pilaa sen hyvän, jonka hän on saanut. Siis laulua, jota ei ole kuultu koskaan aikaisemmin. – Halusin äskettäin käydä suomalaisen kansanmusiikkiyhtye Tuulettaren konsertissa Bålstassa, jonne on 180 kilometriä. Hän on nähnyt puolimakuulla polkiessaan lähietäisyydeltä eläimiä peuroista kettuihin ja melkein törmännyt hirveenkin. Ruoka laitetaan itse, eineksiä ei osteta. Toukokuussa 2025 hän puolestaan polki Uumajan kautta Vaasaan ja Kaskisiin, jossa hän teki kymmenen päivän harjoittelujakson seurakunnassa sekä suomeksi että ruotsiksi. Mieluummin kohtuuden ja kestävän kehityksen Herra. askel 1/26 ~ 63. – Pitkäkestoisesta suorittamisesta tulee hyvä olo. On muunnelmia ja uusia harmonioita, aina jotain uutta. Talo lämpiää pelleteillä, puuteollisuuden jätteestä tehdyllä polttoaineella, sekä aurinkopaneeleilla. Nuorempana Edlund pelasi jalkapalloa ja kilpaili yleisurheilukentilläkin pääasiassa kolmiloikassa. Ekosysteemi selviää kyllä Oletko huolissasi maapallon tulevaisuudesta. Yksi sen perusajatuksista on, että Jumala luo aina uutta. Kysymys hiljentää vuolaasti asioita selittävän papin hetkeksi. Matkamittariin kertyi kaikkiaan peräti 1700 kilometriä. Uuden ei tarvitse olla materiaa, vaan vaikkapa uusia ajatuksia. Sieltä poljin Linköpingiin poikaani tapaamaan. Minussa on adhd:n piirteitä. Muumihahmot ovat Edlundille tuttuja jo lapsuudesta. Se on Vanhan testamentin punainen lanka. Edlund on iloinen siitä, että sai 17 vuotta sitten töitä paikasta, jonne pääsee julkisilla. Menin sinne kinnerillä. Edlundin pisin yksittäinen pyöräretki vuonna 2022 oli pituudeltaan 1500 kilometriä. Sitten he saavat uuden mahdollisuuden alkaa alusta. – Hän sanoi, että taivaassa lauletaan aina uutta laulua. Miten sitten jaksat polkea maantietä tuntikausia kinnerillä. Samalla hän tutustui Suomen evankelis-luterilaisen kirkon työhön
– Toisaalta: Pelkäänkö maailmanloppua. Hoitaakseen ruotsinsuomalaisten asioita hän lupasi viran vastaanottaessaan vuonna 2008 opetella suomea. Nekin, jotka eivät uskalla elää, kuolevat joskus. Hän heittäytyy haasteisiin täysillä ja omistautuu asioille kokonaisvaltaisesti. Sen lisäksi hän on kirkkoherran varahenkilö. On parempi etsiä rohkeutta tässä ja nyt omalla paikallaan, siinä missä on. Hänen on vaikea ymmärtää niitä Ruotsin kirkon päättäjiä, jotka eivät antaisi suomenkieliselle toiminnalle tilaa. Se oli innostava haaste miehelle, joka osasi jo viittä kieltä ja useiden muiden kielten alkeita, joten härkää sarvista ja suomea opiskelemaan. Suomi on synnyinmaa, jonne ei enää haluta muuttaa takaisin, mutta se on rakas. Nykyisin Edlund saarnaa suomeksi ja käyttää kieltä harva se päivä. Jumala puhuu ruotsalaisten mukaan suomea, koska sen oppimiseen menee ikuisuus. – ”Även de som inte vågar leva dör nån gång.” Se osuu naulan kantaan. EDLUNDIEN KANALASSA on seitsemän kanaa ja kukko. Sylissä on Titi-uu. ta sitten kärsiä ilmastoahdistuksesta. Kyllä, mutta enhän minä silti lopeta elämistä. – En minäkään halua muuttaa Suomeen, vaikka rakastan suomen kieltä ja sen tiettyjä sanontoja ja ihmettelen suomalaisia ilmiöitä. Hän siteeraa ruotsalaisen artistin Tomas di Levan laulua. PITKÄNMATKANPYÖRÄILIJÖIDEN LIPPIS muistuttaa vuonna 2022 tehdystä 1500 kilometrin retkestä Uppsalasta Norjan Trondheimiin ja takaisin. Suomi on Ruotsissa pitkään asuneillekin suomalaisille sydämen kieli. 64 ~ askel 1/26. On parempi etsiä rohkeutta tässä ja nyt kuin jättää elämä elämättä. – Hän alensi elintasoaan, hankki kaksi kinneriä ja polkee niillä nyt kesät talvet pohjoisen olosuhteissa. – Kuolen kuitenkin. Tällainen kahtaalle vetävä olotila on tyypillinen maahanmuuttajalle ja maastamuuttajalle. Edlund pitää mielellään ruotsinsuomalaisten teettämää t-paitaa, jossa lukee ”Gud talar finska”. Taskinen osoitti minulle, että elintasoa laskienkin voi elää hyvää elämää. Ei Ruotsikaan ole minun kokonaan, mutta Kuolen kuitenkin. Ilmastoahdistus voi olla myös hyvä asia. Niiden nimet ovat suomalaisen Tove Janssonin muumimaailmasta. – Jos pelkäisin, lopettaisin heti. Kun ei tule astronauttia, tulee velonautti, Edlund lohkaisee. Edlund kertoo ihmisten kyselevän häneltä, eikö hän pelkää liikenteessä kinnerinsä kanssa. Ajatus yhdestä kielestä ja kulttuurista on mieletön Jonatan Edlundin toimenkuvaan Karlskogassa kuuluu ruotsinsuomalainen seurakuntatyö koko Karlstadin hiippakunnassa
askel 1/26 ~ 65. Heidän kanssaan sain puhua suomea. Hän rakenteli pihapiiriin saunan, jota hän mielellään esittelee. – Mielipiteeni on vahvistunut, kun olen tehnyt työtä ruotsinsuomalaisten parissa. Tornionjokilaakso on minulle läheisempi kuin Skåne, vaikka asuin ja opiskelin Lundissa kuusi ja puoli vuotta. – Täällä ruotsinsuomalaisen toiminnan tulevaisuus näyttää kielteiseltä, mutta suomen kieli elää Ruotsissa pitkään. – Koko maailma tulee meille kylään. Matkapyöräilyä harrastavien maailmanlaajuisen verkoston kautta polkijat saavat majoittua jäsenistön kodeissa. Ajatushan on mieletön, Jonatan Edlund sanoo ja myöntää pulssin kiihtyvän ja kiukun nousevan pintaan tätä sanoessaan. ANNA-LENA JA Jonatan Edlund tutustuivat toisiinsa jo koululaisina. Pyöräilijät polkevat koko maailman kylään Polkupyöräharrastus, johon kinnerikuskitkin lukeutuvat, on tuonut Edlundille ystäviä läheltä ja kaukaa. Toissapäivänä meillä oli virolainen pariskunta, ja suomalainen pari vieraili ensi kertaa tänä kesänä. Enimmäkseen on ranskalaisia ja saksalaisia. Tämä kuvaa myös ruotsinsuomalaisuutta. Ruokaakin saa tarjota, mutta se ei ole velvollisuus. Se on osa kansallisromanttista aatetta, jonka mukaan on yksi valtio, yksi kieli ja yksi kulttuuri. Yhteisiä vuosia on takana jo yli 30. – On kiva tavata erilaisia ihmisiä, usein tosi mielenkiintoisia, toisinaan rasittavia tyyppejä. Puilla lämpiävä sauna on viikoittaisessa käytössä. Hän kuuluu Warm showers -yhteisöön. – Ruotsin kirkossa monet ovat sidottuja kieroutuneeseen kansallisaatteeseen. – Tämän tekstin äärellä saatan kyynelehtiä. Suomenkielinen toiminta Ruotsin kirkon seurakunnissa on hiipunut varsinkin seuduilla, jonne ei enää muuta suomalaisia. Siksi en aio enää koskaan käyttää lentokonetta, hän sanoo. Kaikki ruotsalaiset eivät ymmärrä, mitä on, kun sana koskettaa sydäntä. Edlund siteeraa musikaali Chessin tekstiä, joka kuvaa hyvin sitä, missä kotimaa on: Maani ainoat rajat kulkevat sydämeni ympärillä. Esimerkiksi Karlstadin hiippakunnassa ei ole vahvaa yhteyttä suomalaiseen kulttuuriin kuten esimerkiksi Tukholman seudulla, jossa on vilkas vuorovaikutus suomalaisten kanssa. Kaikkiaan se on rikastuttavaa, eikä minun tarvitse lähteä kauas. pidän sen eri osista. Suomalaisuus on tarttunut Edlundiin paitsi kielen myös saunan kautta. Nationalismi on äärimmillään leviävä myrkky. Tarjolla on ainakin lämmin suihku ja makuupaikka. Sillä pitää olla tulevaisuus, Edlund sanoo. Sitten he löivät hynttyyt yhteen ja muuttivat opiskelemaan Lundiin
Ristikko 1/2026 NIMI OSOITE PUH.. toimitus@kotimaa.fi. mennessä: Askel, Ristikko 1/2026, PL 279, 00131 Helsinki tai sähköpostilla: askel. Vastanneiden kesken arvotaan palkinto. 66 ~ askel 1/26 LÄHETÄ AVAINSANAT tai koko ratkaisu 19.1. VASTANNEIDEN kesken arvotaan palkinto
Liitä maksettu pankkisiirtokuitti tai kopio siitä kirjeeseen. Puolen tunnin messu Vanhassa kirkossa torstaisin klo 17.30. Kirjoittaisin mielelläni sinulle, joten lähetäpä uusi kirje niin jatketaan. askel 1/26 ~ 67 Ristikko 12/2025 KUN HALUAT oman ilmoituksen Askel-lehteen: Kirjeenvaihtoilmoituksen hinta on 25 € kotimaasta, Pohjoismaista ja Baltiasta, muista maista 30 €. Onnittelut! ETSINTÄKUULUTUS luotettavasta miehestä! 63-vuotias nainen maalta odottaa kirjettäsi. Kirjeestäsi puuttui nimi ja osoite. Pienryhmät, Alfa-kurssit, koulutukset, kuorot ja kaikki toiminta: www.tuomasmessu.fi Tuomasyhteisön toiminnan toteuttamiseen tarvitsemme niin jäsenten, tukijoiden kuin seurakuntienkin tukea. 10335 VEDEN KASVAT TI Kirjoita minulle TUOMASYHTEISÖLLÄ ON neljä erilaista messua kolmessa kirkossa! Tuomasmessu sunnuntaisin klo 18 Mikael Agricolan kirkossa Helsingissä, myös YouTubessa ja Radio Deissä. 10242 KUUTAMOKÄVELYLLÄ HEI SINÄ yli 80-vuotias leskimies, joka lähetit kirjeen Veden kasvatti -nimimerkille. LÄHETÄ LYHYEHKÖ kirjeenvaihtoilmoitus (maksimi 50 sanaa) nimimerkillä, nimelläsi ja osoitteellasi varustettuna. Viite 60503. Maksa summa Sacrum-Kotimaa Oy:n tilille FI70 1794 3000 0133 69. KUN HALUAT vastata kirjeenvaihtoilmoitukseen: Kirjoita kirje nimimerkille ja lähetä osoitteeseen Askel / Kirjoita minulle, PL 279, 00131 Helsinki. Rahankeräyslupa RA/2020/685. Joulukuun ristikkopalkinnon voitti Hely Railamo Forssasta. Osoite: Kirjeenvaihtoilmoitus, Askel, PL 279, 00131 Helsinki. Vastauskirjeet postitetaan viikoittain ilmoittajille. ILMOITUKSET LYHENNETÄÄN tarvittaessa ja julkaistaan saapumisjärjestyksessä. Merkitse kuoren vasempaan ylänurkkaan ilmoituksessa mainittu nimimerkki ja numero. Tai lähetä ilmoitus ja maksukuitti sähköpostilla: askel.toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi Kirjeenvaihtoilmoitus. Seurakuntapäättäjä: ehdota kerättäväksi kolehti Tuomasyhteisö ry:n työn tukemiseen: FI23 5541 2820 0124 00, viite 350035. Ehtookellot Kallion kirkossa ja Messu perheille Mikael Agricolan kirkossa kerran kuussa. Voit rukoilla, osallistua tai antaa taloudellista tukea. MobilePay 75221 tai pankkitili: FI97 5541 2820 0124 26, viite 3010. Kolme unelmaa: luokseen kutsuva yhteisö, Jumalan rakkauden tuntemiseen johtava yhteisö ja arjessa kohtaavia tuomaita.. Varaudu odottamaan vähintään kuukausi. Henkilöt, jotka haluavat vastata sinulle, lähettävät kirjeensä toimitukseen, josta ne postitetaan sinulle viikoittain Askelen kuoressa avaamattomina. Kohdennetuista lahjoituksista, kuukausilahjoittamisesta, merkkipäiväja testamenttilahjoituksista lisää tietoa: www.tuomasmessu.fi/lahjoita
Paperilaskulisä 5 € + alv 10 %. Skannaa ja tilaa tai ole yhteydessä asiakaspalveluumme! Tilaa 6 kk – 46 € Askel-lehden positiivinen sisältö kutsuu pysähtymään, hengähtämään ja voimaantumaan. 59€) Tilaus on määräaikainen. Löydä rauha uuden vuoden alkuun 46 € 6 kk (norm. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Lasku tulee maksettavaksi kahdessa erässä.. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. asiakaspalvelu@kotimaa.fi 040 546 32 45 https://esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/2210 Normaali mpm. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut