Erja Morottaja – Kauniiden ja rohkeiden maailmasta asunnottomien ja saamelaisten puolustajaksi Hilja Haahti loi oman menestyskonseptinsa: uskonnollisen viihdekirjallisuuden Kipukuntoutuksessa Tanja Järvikylä oppi olemaan armollisempi itselleen Uskoa, toivoa & rakkautta askel.fi askel.fi IKIMUISTOINEN VUOSI POHJOLAN ERÄMAISSA VIIANKIAAPA ON SUOJELTAVA AINA VOI ALOITTAA ALUSTA ERNO SAUKKO: MAIJA P: HANNA EKOLA: irtonumero 9,50 € 1/24 Mari Parkkinen: Kauheuden keskellekin Jumala tuo toivon
Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 Puh. 19,80 (22,00) Taulu Suojelusenkeli Perinteinen Suojelusenkeli-taulu painokuvasta valmistettuna. Entä miten ne linkittyvät muihin maailman tapahtumiin. 26,00 Lapsen oma. 39,00 Petrus Schroderus, Markus Vaara & Oulunsalo Ensemble Kiitos Isä taivaan cd – Suomalaisia virsiä ja hengellisiä lauluja Perinteisiä virsiä, Siionin lauluja ja hengellisiä sävelmiä upeasti laulettuna. 26,10 (29,00) Hanna Kivisalo Huokaus on Jumalan nimi 50 lyhyttä kirjoitusta elämän kauneuden ja merkityksellisyyden löytämisestä vaikeuksien ja ristiriitaisuuksien keskellä. 10,80 (12,00) Eero Junkkaala Raamatun suuret linjat Raamatun tapahtumat ovat osa maailmanhistoriaa. Koko 20 x 26 cm. 22,90 (25,50) Kierreselkäinen 31,00 (34,90) Lapsen oma kylpyraamattu – Myrsky järvellä Ihastuttavan kylpyraamatun mustavalkoiset sivut saavat upeat värit, kun kirja pääsee mukaan kylpyyn ja kastuu. Teos johdattaa aikamatkalle historiaan ja tarjoaa raikkaita näkökulmia kristilliseen uskoon. Kaunis pyhä Verkkokauppa: www.sacrum.. Suojalasi, ripustuskoukku ja pöytätuki. 24,50 Inna Vintturi, Kati Pirttimaa, Jarkko Maukonen, Tuuli Malve, Eeva Johansson (toim.) Messulauluja 3 120 messukäyttöön soveltuvaa yhteislaulua nuotteineen ja kuorosovituksineen. Kirjoittajat ovat teologeja ja taiteilijoita. 040 735 2096 Timi Korhonen (toim.) Kaunis pyhä – Hartaushetkiä maalausten äärellä Teksti ja kuva vuoden jokaiselle 70 pyhäpäivälle. Missä ne ovat tapahtuneet ja mihin aikakauteen niistä puhuvat kertomukset sijoittuvat. Kehys uurrettua valkoista tai hunajanruskeaa puuta
Ke k s i n t ö j e n tekeminen ilmaston ja ihmiskunnan pelastamiseksi sekä myös meille mieluisten asioiden turvaamiseksi jatkuu edelleen. Ensimmäinen omatoimimatkani suuntasi Ruotsiin kaverin kanssa, kun oltiin täysi-ikäisiä. Kesät matkattiin kotimaassa sukuloimassa. ilmoitusmyynti@kotimaa.fi, sähköpostit etunimi.sukunimi@kotimaa.fi LUKIJAMÄÄRÄ 42 600 lukijaa (KMT 2023) PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, ISSN 0780-9972. Polttoaineena käytettiin jäterasvaa. Kun olin parikymppinen, alkoi olla jo tapana, että kesälomilla ihmiset suuntasivat etelään joko junailemaan tai rantalomalle. Halusimme lentää, joten aikanaan keinot siihen keksittiin. Askel painetaan paperille, jonka raaka-aine on peräisin kestävän kehityksen mukaisesti hoidetuista metsistä. Kuulemma se onnistuu Euroopassa ihan perheenäkin, kunhan suunnittelee matkan huolella. 044 3500 181 KOLUMNISTIT Hanna Ekola, Maija Paavilainen, Kati Pirttimaa, Teemu Rinne ja Juha Tanska TAITTO Samuli Lahtinen OSOITE Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki, Postiosoite: PL 279, 00131 Helsinki SÄHKÖPOSTIT askel.toimitus@kotimaa.fi, etunimi.sukunimi@kotimaa.fi KOTISIVU www.askel.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET p. Niin ikään marraskuussa VTT testasi Nokian Linnavuoressa dieselkäyttöiseen traktoriin kehittämäänsä sähköpolttoainetta. 040 683 8431 TOIMITUSSIHTEERI Emilia Karhu p. Junalla matkustaminen tuntuu taas trendikkäältä ja ekologisemmalta kuin lentäminen. Ilmoitustrafiikki Lisbeth Sarkkinen, 040 750 5508. NYT ILMASTONMUUTOKSEN myötä matkailu mietityttää. Marraskuun alussa ensimmäinen fossiilittomalla polttoaineella lentänyt kaupallinen lento Virgin Atlantic Boeing 787 ylitti Atlantin. Hyvää alkanutta vuotta! Freija Özcan päätoimittaja Askel Askel Tammikuussa 2024 Erja Morottaja – Kauniiden ja rohkeiden maailmasta asunnottomien ja saamelaisten puolustajaksi Hilja Haahti loi oman menestyskonseptinsa: uskonnollisen viihdekirjallisuuden Kipukuntoutuksessa Tanja Järvikylä oppi olemaan armollisempi itselleen Uskoa, toivoa & rakkautta askel.fi askel.fi IKIMUISTOINEN VUOSI POHJOLAN ERÄMAISSA VIIANKIAAPA ON SUOJELTAVA AINA VOI ALOITTAA ALUSTA ERNO SAUKKO: MAIJA P: HANNA EKOLA: irtonumero 9,50 € 1/24 Mari Parkkinen: Kauheuden keskellekin Jumala tuo toivon Ihminen on kekseliäs olento, kun on kyse mieluisten asioiden turvaamisesta.. Pidätämme oikeuden hintojen muutoksiin. Sitä oli kehitetty vihreästä vedystä ja hiilidioksidista. Askeleen jakelusta aiheutuu hiilidioksidipäästöjä, mutta Posti neutraloi niiden vaikutuksen rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Polttoaineen sanotaan sopivan raskaaseen liikenteeseen ja laivaliikenteeseen. askel 1/24 ~ 3 Ka nn en ku va : M aa rit La hi ka in en PÄÄTOIMITTAJA Freija Özcan p. Niitä kokemuksia tuntui tärkeältä jakaa myös omille lapsille. Siitä ei pidä lannistua. Silti etenkin lentomatkailun tuottamat päästöt painavat mieltä. Samaa tapaa olen jatkanut sittemmin. Painotalo Punamustan tuotannon ympäristöystävällisyys on tarkastettu ja hiilijalanjälki laskettu. Kotimaa Oy:n tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkkinointiin henkilörekisterilain puitteissa. Junaja laivaliput ostettiin matkatoimistosta, koska silloin ei ollut internettiä. Sillä matkalla keksin, että vieraaseen paikkaan voi tutustua kävelemällä itsensä uuvuksiin. Merkkejä kiinnostavista ratkaisuista on nähtävissä. Säilytä toivo ja utelias mieli Pääkirjoitus M inun lapsuudessani matkustelu ulkomailla ei ollut kovin yleistä. On parasta säilyttää toivo ja utelias mieli. Toimitusjohtaja Kati Kinnunen MEDIAMYYNTI Myyntipäälliköt Pirjo Teva, 040 680 4057, Juha Kurvinen, 040 665 5983. Kun minut 15-vuotiaana pantiin lentokoneeseen ja lähetettiin kielikurssille Englantiin, se oli ihmeellistä. Sisältömyyntipäällikkö Riikka Kettunen, 0400 860 862. Oli nähtävää ja koettavaa. Matkasta tuli aikuinen olo. Aikakausmedia ry:n jäsen. Toimitus vastaa ainoastaan tilatuista jutuista ja kuvista. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi KUSTANTAJA Sacrum-Kotimaa Oy. Aikaa se vie, mutta toisaalta elämän hidastaminenkin on trendikästä. Ihminen on kuitenkin kekseliäs olento silloin, kun on kyse mieluisten asioiden turvaamisesta. Sama palo uusiin kokemuksiin ja kauas omasta arjesta on jäljellä. Tulevaisuutta hahmotellaan nykyään usein synkin värein
1 / 24 Ju kk a Gr an st rö m Erno Saukon kuva-arkisto Ju kk a Gr an str öm 50 Suomalaiset ovat ystävällisiä, mutta ystäviä täältä on vaikea saada, sanoo Perusta Suomeen parikymmentä vuotta sitten muuttanut Luz Angelica Peltoniemi. 4 ~ askel 1/24 Uskoa, toivoa & rakkautta 3 Pääkirjoitus 4 Sisällys ja toimittajalta 6 Voimakuva: Älä koskaan lakkaa toivomasta 8 Lukijat kertovat haaveistaan vuoden alkaessa 10 KANNESSA Piispa Mari Parkkisen sydän pakahtui rakkaudesta, kun hänestä tuli mummi 18 Juuri nyt: Oletko arka vai rohkea matkailija. Oopperaa, teatteria ja viikonlopputapahtumia 36 KANNESSA Kolumni: Maija P ei usko, että suo palaa ennalleen kaivoksen jäljiltä 38 KANNESSA Hilja Haahti ryhtyi kuuden alaikäisen äidiksi ja opasti kansaa vaalimaan kotien eheyttä 44 Kolumni: Luostariviisaus sai Juha Tanskan oivaltamaan, että ihmiseksi tuleminen on hidasta 46 Kati Pirttimaa: Unohda uudenvuodenlupaukset ja ammenna intoa sisäisestä motivaatiosta 48 NNKY-liike haluaa luoda naisille fyysisesti, henkisesti ja hengellisesti turvallisen tilan 50 Luz Angelica Peltoniemi ja Avhusta Kushnarova kertovat, millaista on elää maahanmuuttajanaisena Suomessa 56 KANNESSA Kolumni: Hanna Ekola saa toivoa aikaisemmista menetyksistään 58 Hetki luonnossa: Anna muuttua sen, mikä on muuttuakseen 60 KANNESSA Lääkäri Erno Saukko vietti vuoden luonnon armoilla Pohjolan erämaissa 66 Ristikko 67 Kirjeenvaihtopalstalla etsitään ystävää Sisällys 60 Erno Saukko ei unohda koskaan elämyksiä ja haasteita, joita hän kohtasi vuoden mittaisella vaelluksellaan Pohjolan erämaissa. 56 Ihminen voi nousta pohjalta ja selviytyä – ei vain kerran, vaan aina uudestaan, vakuuttaa Askel-lehden uusi kolumnisti Hanna Ekola.. 19 Lainasanat ja viisautta 21 Äänestä viime vuoden paras kansi 22 Marin keittiössä piristää oranssi porkkana-linssikeitto 24 KANNESSA Elämäntaito: Kroonisessa kivussa auttavat kuntoutus ja vertaistuki 26 KANNESSA Asunnottomien ja saamelaisten oikeudet herättivät Erja Morottajassa aktivistin 32 Elämänvoimaa kulttuurista, kukista ja hiljaisuudesta 33 Kuukauden kirjat 34 Minne mennä tammikuussa
Tälle vuodelle toivon meille kaikille uskallusta puhua, kärsivällisyyttä kuunnella ja myös rohkeutta ajatella uudestaan. Usein julkinen keskustelu on kuitenkin lähinnä väittelyä. Maallisista asioista ei tietenkään vallitse aivan vastaavaa epävarmuutta kuin taivaallisista. Silti hän kannustaa puhumaan. Silti harva asia on niin yksioikoinen, että vain yksi näkökulma olisi totta ja muut katsantokannat täysin vääriä. Piispan mukaan olemme Jumalasta puhuessamme aina jossain määrin väärässä. Siitä mistä ei voi puhua, ei sittenkään pidä vaieta. Aidossa keskustelussa puhumisen lisäksi kuunnellaan ja omaa näkökulmaa on tilaa laajentaa tai vaihtaa. Totuuden sijaan siinä etsitään voittajaa. Ihminen on paljon muutakin kuin asunnoton, muistuttaa Vailla vakinaista asuntoa ry:n viestintäpäällikkö Erja Morottaja. Siksi kaipaisin tällaista hapuilevaa ja totuutta kohti pyrkivää asennetta julkiseen keskusteluun paljon laajemminkin. Tämä ajatus jäi mieleeni Mikkelin piispan Mari Parkkisen haastattelusta, joka alkaa tämän lehden sivulta 10. Ju kk a Gr an str öm 26 Asunnottomuus on elämäntilanne, ei ominaisuus. Hänen oma tiensä Kaamasen kylästä Inarista nykyiseen tehtävään ja saamelaisaktivistiksi on ollut värikäs.. askel 1/24 ~ 5 Toimittajalta Tuija Pyhäranta JUMALASTA ON vaikea puhua, mutta ei hänestä oikein voi vaietakaan
6 ~ askel 1/24 SEURAAVA NUMERO ILMESTYY 2.2.2024
askel 1/24 ~ 7 Em ili a Ka rh u Voima Kauneutta on kaikkialla. – Emilia Karhu. Hyvyyttäkin. Älä koskaan lakkaa toivomasta
HAAVEILEN, ETTÄ lapseni ja vanhempani olisivat terveitä. Haaveilen siitä, että lainsäädäntö saadaan meillä toimimaan oikeasti niin, että apua tarvitsevia todella autetaan ja virheitä tekevien viranhaltijoiden toimintaan puututaan. Millaisen. Oletko kenties joutunut urheillessasi onnettomuuteen tai noloon tilanteeseen. Hän kirjoittaa: Ensiksikin toivon rauhaa maailmaan, Ukrainaan, Israeliin ja kaikkialle, missä soditaan. Ollaan siis yhteyksissä: Lähetä meille postia osoitteella Askel, Yhdessä, PL 279, 00131 Helsinki askel.toimitus@kotimaa.fi Uudenvuoden haaveet PALKINNON VOITTANEELLA nimimerkillä Kaikenlaista kokenut on paljon haaveita. Harras toiveeni on, että Suomessa alettaisiin toimia näiden asioiden korjaamiseksi. Tai oletko päätynyt ryhmäliikuntatunnille, joka ei lainkaan sopinut sinulle. Sauli Karmein liikunta kokemuksesi ja miten selvisit siitä MIKÄ ON elämäsi karmein tai hullunkurisin liikuntakokemus. Kirjoita korttiin tai sähköpostin otsikkoon ”Karmein liikuntakokemukseni” ja lähetä viestisi, nimesi ja osoitteesi alla olevaan osoitteeseen 15.1. Maamme on täynnä kaltoin kohdeltuja, uupuneita omaishoitajia pakotettuna yhteiskuntatalkoisiin. Lakisääteisiä apuja evätään niitä tarvitsevilta eikä vammaisia nuoria ymmärretä ja osata kohdata oikein aina edes heille suunnatuissa opiskelupaikoissa. 8 ~ askel 1/24 askel.fi www.facebook.com/askel.fi YHDESSÄ elämä on parempaa. Meillä on tästä perheessä henkilökohtaista kokemusta. Haaveilen myös kiireettömästä elämästä, että olisi aikaa levätä välillä rauhassa ja olla vaan, jatkuvan suorittamisen ja kiireen sekä epäkohtien esille tuomisen sijaan. Toivon sovituksen mieltä, anteeksipyytämistä ja -antamista, luottamusta ja rehellisyyttä kaikille osapuolille sekä sodan aloittajia vastuuseen kansainväliseen tuomioistuimeen. Julkaisemme helmikuun Askeleessa kokoelman lukijoiden kirjoituksia, nimimerkillä tai etunimellä. Pix ab ay Yhteisö LUKIJAT TOIVOVAT tälle vuodelle ennen kaikkea rauhaa maailmaan. Suomessa pitäisi saada vammaisten, sairaiden, vanhusten ja erityisesti omaishoitajien tilanne paremmaksi. Vastanneiden kesken arvomme palkinnon. Kaipaan erityisesti luonnossa rauhoittumista ja vastavuoroista ystävyyttä. Oletko myöhemmin löytänyt itsellesi sopivamman tavan liikkua. He haaveilevat myös levosta, pehmeiden arvojen noususta ja terveydestä.. mennessä. Miten käsittelit tuota kokemusta ja selviydyit siitä. Liittyykö koulun liikuntatunteihin hankalia muistoja
Haaveilen siitä, että maailmassa olisi rauha, sodat loppuisivat ja ihmisten kärsimykset päättyisivät. Omaan elämään toivon luonnollisesti terveyttä, ja kaikille tyytyväistä mieltä. Oikeaa arvomaailmaa, niin että kovat pinnalliset arvot muuttuisivat pehmeämmiksi. Sen myötä monet voisivat saada leipää ja lämmintä. Elina HAAVEILEN VALON lisääntymisestä, keväästä, kesästä ja mökille pääsystä. Marja Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. askel 1/24 ~ 9 Tilaushinnat Suomeeen* Kestotilaus 89 € 11 lehteä (12 kk) 54 € 6 lehteä Määräaikaistilaus 99 € 11 lehteä (12 kk) 56 € 6 lehteä *Suomen ulkopuolelle meneviin tilauksiin lisätään postikulut. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Tilaan Askel -lehden itselleni lahjaksi Kestotilauksena 12 kk (11 lehteä) 6 lehteä Määräaikaistilauksena 12 kk (11 lehteä) 6 lehteä Muutan määräaikaisen tilaukseni kestotilaukseksi Osoitteenmuutos (täytä vanha ja uusi osoite alle) vakinainen alkaen tilapäinen ajalle Lahjatilauksen saaja (Osoitteenmuutoksessa vanha osoite) NIMI OSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA SÄHKÖPOSTI PUHELIN SYNTYMÄVUOSI Tilauksen maksaja (Osoitteenmuutoksessa uusi osoite) NIMI OSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA SÄHKÖPOSTI PUHELIN SYNTYMÄVUOSI Sa cru m Ko tim aa O y m ak sa a po sti m ak su n Sa cru m -K oti m aa O y Va sta us lä he ty s Tu nn us 50 01 58 2 00 00 3 H EL SIN KI. Asiakaspalvelu Puhelin 020 754 2333 Internet www.kotimaa.fi Sähköposti asiakaspalvelu@kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Postiosoite: PL 279, 00131 Helsinki Uskoa, toivoa & rakkautta P A L V E L U K O R T T I Pix ab ay TOIVON LÄHIMMÄISENRAKKAUTTA meille kaikille ja syvyyttä ihmissuhteisiin. Päivi ENSIMMÄISEKSI TULEE mieleen, että toivon maailmaan rauhallisempia oloja. Toivon myös, että maapallon ilmastonmuutos saadaan oikeille raiteille, koska se vaikuttaa koko luomakuntaan ja tuleviin sukupolviin. Tarja HAAVEILEN LOMASTA ja levosta kiireen keskellä. Toivon myös terveyttä, voimia ja varjelusta. Rukoilen rauhaa maailmaan ja Kristuksen pikaista saapumista Kuninkaana. Kaarina MINULLA ON vain yksi haave tulevalle uudelle vuodelle: se on perheen ja oma terveys, hyvinvointi yleensäkin. Marjatta TOIVON USKONI vahvistumista ja sitä, että kaikki lähimmäiseni tulivat uskoon ja pelastuisivat. Eihän elämää voi edes suunnitella eteenpäin, ellei ole terveyttä. Meillä suomalaisilla on kuitenkin hyvät olot, joista voisimme olla kiitollisia
– MIELUUMMIN näen uskossa nyansseja ja eri näkökulmia kuin julistan, että tämä on totuus, Parkkinen sanoo.
Välillä hän kiukuttelee Jumalalle, välillä kiittää ja ylistää – ja aina rakastaa. Nykyään elämän tärkeysjärjestys on selvä: Jumala ja perhe ovat tärkeimmät. ”Nykyään tiedän rajani” Piispa Mari Parkkisen jumalasuhde on mutkaton. TEKSTI: EMILIA KARHU • KUVAT: MAARIT LAHIKAINEN askel 1/24 ~ 11. Parkkinen vakuuttaa, että jokaisella on lupa levätä Jumalan armossa juuri sellaisena kuin on. Aktiivisena ja elämälle uteliaana maailmanparantajana Parkkinen on käynyt myös uupumuksen rajoilla
Oppilaita kannustettiin käymään ammatinvalintapsykologilla. Tuossa ikiklassikossa kysellään, kuinka kukaan koskaan voisi rakastaa pimeyden maailmaa tai uudistaa sitä, ja päädytään lopputulokseen: Jumala yksin voi. Vaikka hengelliset asiat jäivät Mari Parkkiselle lapsuudessa vieraiksi, hän muistaa joitakin välähdyksenomaisia, kokemuksellisesti vahvoja ”Jumalan hetkiä” jo elämänsä alkutaipaleelta. Yksi tällainen oli Ambomaalta tulleen lähetystyöntekijän vierailu Marin koululla. Maailmanparantaja Tiedonhaluinen ja kyselevä auttajaluonne. Aktiivinen ja energinen lapsi Mari Parkkinen syntyi syyskuussa 1971 Jyväskylässä ja vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Tampereen seudulla. Myös kristinuskolla on oikeutettu toisten alistamista, orjuutta ja hirmutekoja. En edes tiennyt, mitä toimittajat tekevät. Kotini on kuitenkin aina ollut kannustava. Jumalan käsi ei kosta Rippikouluiässä uskonasiat alkoivat mietityttää Maria enemmän. – Kysyttiin, kumpaa haluan soittaa. Seurakunnan rippileiri 1980-luvulla jätti hyvät muistot. Olin mukana kehitysmaatoiminnassa ja boikotoin ylikansallisia yhtiöitä. Erityisesti häntä vaivasi, että uskonnon nimissä on tehty niin paljon pahaa. Äiti kannusti tutkimaan rohkeasti maailmaa. Lapsesta sakka olen halunnut tehdä maailmasta paremman paikan. Mari Parkkinen oli aktiivinen ja energinen lapsi. Seinillä on suuria, tummanpuhuvia maalauksia hiippakunnan entisistä piispoista. – Tykkäsin käydä koulua. Nuorena minussa roihusi oikeudenmukaisuuden palo. Kävin sitten läpi koko musiikkiopistojärjestelmän. Oudompaa virttä veisatessa nuotinlukutaidosta on iloa. En antanut itselleni lupaa olla uskovainen. Oli tilaa ja aikaa pysähtyä pohtimaan elämän suuria kysymyksiä. Heikommista pidettiin meillä aina huolta ja äiti opetti tasa-arvoisuutta. Hänen isänsä oli pitkään kehitysyhteistyössä Väli-Amerikassa Nicaraguassa. Aamujuontoja ja asiajuttuja Lukioikäisenä Mari Parkkisella ei ollut selkeää haaveammattia. Mari Parkkinen ei kuitenkaan hakeutunut isoseksi tai jäänyt mukaan seurakunnan nuorten toimintaan riparin jälkeen. – Hän sanoi, että minulla olisi hyvät edellytykset toimittajaksi. Kun sen ovista astuu sisään, tapahtuu kuitenkin erikoinen aikamatka. Piispan työhuoneessa puhaltavat kuitenkin raikkaat tuulet. Aulassa tulijaa tervehtivät jykevät huonekalut perintönä ajalta, jolloin tuomiokapituli sijaitsi Viipurissa. Musiikkiopiston pääsykokeissa pianotunneille ei enää mahtunut enempää lapsia, joten Marin käteen annettiin oboe ja alttonokkahuilu. Sitä vahvisti vielä rippivirteni Herra kädelläsi, jossa Jumalan käsi ei kohonnut kostamaan. Värikkääseen ponchoon pukeutunut Mikkelin hiippakunnan tuore piispa Mari Parkkinen, 52, toivottaa tulijan tervetulleeksi ja istahtaa nojatuoliin. Hän teki jo alakouluikäisenä näytelmiä, joihin pyysi kavereitaan mukaan. Hän joutui kuitenkin lopettamaan sen melko varhain, koska selkä ei kestänyt. Tuolloin avioero ei ollut aivan tavallinen asia. Jumalan armo on niin suurta. Mutta sitten hain ja pääsin Laajasalon kristilliseen opistoon radiolinjalle. Miten hänestä tuli hän ja Mikkelin piispa. – Kyllä maailmanparannus tuli minuun kodin perintönä. Varsinainen etsikkoaikani koitti vasta kolmenkympin kieppeillä. – Silloin selkävaivoihin suositeltiin lepoa, nykyään olisi toisin. – Minuun kolahti laulun ajatus täydellisestä Jumalan rakkaudesta. – Nuoruusvuosina piti jotenkin periaatteessa vastustaa kaikkia ja kaikkea. Äiti työskenteli hoitoalalla. – Kyllä se toi ulkopuolisuuden tunnetta. Ikivanha kirjoituskone nököttää seinän vieressä kuin odottaen, että joku vielä ryhtyisi hakkaamaan sen näppäimiä. Sellainen Mari Parkkinen kertoo olleensa aina. Nuoren Marin rakkain harrastus oli tanssi. Ehkä vahvimman tunnejäljen Mariin jätti laulu Jumala rakastaa maailmaa. Perhe ei ollut uskonnollinen, mutta Mari muistaa kuitenkin käyneensä seurakunnan kerhossa, josta sai tarroja. Nokkahuilu tuntui lapsen käteen mukavammalta. Luen sujuvasti nuotteja, mutten ole muusikko. Saaressa uitiin, pelattiin lentopalloa ja istuttiin nuotiolla. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen Parkkinen – parantumaton maailmanparantaja – vietti kuitenkin ensin 12 ~ askel 1/24. – Kun hän kertoi työstään, pienen tytön päässä syntyi haave: voi kun minäkin pääsisin joskus lähtemään. Parkkisen vanhemmat erosivat hänen ollessaan 6-vuotias. Hän tenttasi pappia ja nuorisotyöntekijää ankarasti. M ikkelin tuomiokapituli näyttää ulospäin kuin miltä tahansa 1980-luvulla rakennetulta virastorakennukselta
Luterilaisuus kutsuu lepäämään Jumalan armossa.. Lopulta luterilainen teologia veti eniten puoleensa luterilaiseksi kastettua. Nuorena minussa roihusi oikeuden mukaisuuden palo. MARI PARKKINEN kyläili muissakin kristillisissä kirkoissa, mutta palasi aina kotiin. – Se on lähimpänä sydäntäni ja ymmärrystäni, tuttu ja rakas
ISOÄITINÄ MARI Parkkinen ymmärtää, että aika menee nopeasti ja elämä on haurasta. Hän kertoo sydämensä pakahtuvan rakkaudesta pientä tyttöä kohtaan, joka tekee mielellään myös kirkkotöitä mummin kanssa. 14 ~ askel 1/24. Kun saa pienen nyytin käsi varsilleen, alkaa loppu elämän rakkaus ja huoli
Parkkista harmittaa, jos jollain on kovin varma käsitys siitä, millainen Jumala on. Yhä edelleen niin uhkaa tapahtua, Suomessakin, esimerkiksi erilaisten avioliittonäkemysten vuoksi tai siksi, että joillekin ajatus naisista pappeina on opillisesti mahdoton. Yhdysvaltain megakirkkojen gospel puhutteli Mari Parkkista, mutta menestysteologia ei. Elämässä oli kaikki hyvin, mutta sielua kaihersi kysymys elämän tarkoituksesta ja merkityksestä. Jumala on rakastanut meitä ensin, ja kun uskallamme kääntyä hänen rakkautensa puoleen, pelastumme. – Edes piispan ei tarvitse olla joka paikassa tai aina tavoitettavissa. Jumalan rakkaus ja pelastus näkyvät ja vaikuttavat jo tässä elämässä, arjessamme. – Äitiys on osin ristiriitaista. Perhe on Mari Parkkiselle äärimmäisen tärkeä. – Halusin tehdä mieluummin asiajuttuja tavallisten ihmisten näkökulmasta ja siirryin Ylelle. Ortodoksikirkon ikonit, kokonaisvaltaisuus ja estetiikka vetosivat. Perheen kanssa vietetystä ajasta ammennan elämänvirtaa. Keskellä ruuhkavuosia perhe vietti jonkin aikaa Väli-Amerikan Belizessä. Nykyään Mari haluaa raivata kalenteriinsa tietoisesti tilaa puolisolle, lapsille ja lapsenlapselle. Maisterin tutkinnon hän sai kasaan reilussa neljässä vuodessa ja valmistui 2010. – Suurin oivallukseni oli, että kaikissa kristillisissä kirkoissa katsotaan samaan Jeesukseen, mutta eri painotuksin. Parkkinen vieraili erilaisissa seurakunnissa laidasta laitaan. Toimittajavuodet siellä kasvattivat yleissivistystä ja pitivät minut laaja-alaisesti kiinni yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Niistä olemme jutelleet paljon aikuisinakin. – Toivon, että olen pystynyt antamaan lapsilleni hyvät arvot matkaevääksi. Tykkäsin toimittajanakin olla ihmisten kanssa ja kuulla heidän elämästään. Aina Mari Parkkisen ymmärrys ajankäytön tärkeysjärjestyksestä ei ole ollut samanlainen. – Se on vallankumouksellinen viesti ja kutsuu lepäämään Jumalan armossa. Kun perhe palasi Belizestä Suomeen, Mari ryhtyi opiskelemaan työn ja lapsiperhearjen keskellä intensiivisesti teologiaa. Kun saa pienen nyytin käsivarsilleen, alkaa loppuelämän rakkaus ja huoli. Jumala on rakastanut meitä ensin Hengellinen etsikkoaika oli Mari Parkkiselle monen vuoden prosessi. Hän piipahti lyhyesti myös uushenkisyyden parissa, muttei löytänyt sieltä etsimäänsä. Parkkinen juonsi suosittua aamushowta yhdessä Henkka Hyppösen kanssa, mutta viihtyi kanavalla vain vuoden ja siirtyi sitten Yleisradion palvelukseen. Mari käynnisti kehitysyhteistyöhankkeen, jossa perustettiin koulu mayaintiaanien lapsille. – Sielussani oli yhä täyttymätön kaipaus, jota lähdin tutkimaan. Nautin teologiaan syventymisestä, mutta oli se aika myös raskasta. Hetken aikaa työskentelin myös Radio Deissä, mutta emme halunneet perheen kanssa muuttaa pääkaupunkiseudulle. Erityisesti Parkkista puhuttelee luterilaisuuden ydinajatus yksin uskosta, yksin armosta. Se on lähimpänä sydäntäni ja ymmärrystäni, tuttu ja rakas. Elämänvirtaa perheestä Toimittajavuosinaan Mari Parkkinen sai miehensä Samin kanssa kaksi lasta. Koska mies asuu reilun 150 kilometrin päässä Imatralla ja viihtyy työssään kehitysvammaisten parissa, aktiivinen yhteisen ajan etsiminen on välttämätöntäkin. Pelkäksi lomailuksi sekään reissu ei jäänyt. Hän tutki, miten Jumala toimii vapaissa suunnissa, ortodoksikirkossa tai katolisen kirkon luostareissa. Nykyään tiedän rajani. – Kävin kyläilemässä muualla, mutta palasin aina kotiin. Oikeastaan hänen uransa radiotoimittajana alkoi jo siellä vuonna 1991. Parkkinen toteaa, että papin ja radiotoimittajan työssä on lopulta paljon samaa. Elämän tarkoitus on kiteytynyt Parkkisen mielessä vähitellen yksinkertaiseksi: löytää jotain itseään suurempaa ja elää rauhassa lähimmäisten kanssa. Ihmisinä meidän kuitenkin tulee puhua Jumalasta, vaikka emme voi askel 1/24 ~ 15. Lopulta luterilainen teologia veti eniten puoleensa luterilaiseksi kastettua. Suomalaisille radionkuuntelijoille Mari Parkkisen ääni tuli ensi kertaa tutuksi 1995 perustetulla Kiss FM kanavalla. – Puheammattilaisiahan molemmat ovat. Jumalasta puhuessa olemme kaikki väärässä Vuosituhansien saatossa kristillinen kirkko on hajonnut lukemattomat kerrat. Lisäksi hyvään arkeen kuuluu kirjojen lukemista, mökkeilyä, saunomista ja elokuvien katselua. Katolisten luostareiden hiljaisuus kosketti, mutta täydellinen vetäytyminen maailmasta ei tuntunut omalta. Se oli Suomen ensimmäinen puolivaltakunnallinen kaupallinen nuorisoradio. – Mutta evankeliumin julistaminen jatkuu ja sanoma Jeesuksesta menee eteenpäin. jonkin aikaa vapaaehtoistöissä hondurasilaisessa lastensairaalassa. Kävin uupumuksen partaalla ja olin kotona äksyilevä. Kotkan, Kouvolan ja Mikkelin aluetoimituksissa vierähti 15 vuotta. Rakastaa Jumalaa ja ihmisiä. – Ajattelen, että olemme aina kaikki jossain määrin väärässä hänestä puhuessamme
Maapallo on yksi Mari Parkkinen asui miehensä kanssa Jerusalemissa vuosina 2015–2017. Joulukuussa 2021 hän väitteli teologian tohtoriksi Itä-Suomen yliopistossa palestiinalaiskristittyjen uskonnollisen kentän muutoksista. Jotta kirkkoon saadaan työrauha, on virkakysymykseen löydettävä joku ratkaisu. He kuitenkin muuttavat pois alueelta kiihtyvällä vauhdilla. MARI PARKKINEN ajattelee, että armoa ei ole mahdollista julistaa liian kevyesti. Sodan seuraukset ovat kauheat. Hiljaisuuden liike lähtee rukouksesta, ja rukous yhdistää eri tavoin uskovia kristittyjä ja jopa eri uskontojen edustajia. Teologia on loputon aarreaitta Teologiaa opiskellessaan Mari Parkkinen tajusi, ettei ehdi elämänsä aikana kuin raapaista valtavan teologisen aarreaitan pintaa. Palestiinalaiskristityillä on Israelissa ja Palestiinassa vahvat juuret ja pitkät perinteet. Koska kirkkojen koulut ovat tasokkaita, palestiinalaiskristityt ovat kielitaitoisia. – Teen väärin ja tarvitsen arkisissa asioissa Jumalan anteeksiantoa, mutta se ei synnytä minussa pelkoa vaan kiitollisuutta. Olemme vedenjakajalla, jossa kaikkien on mietittävä, mitä pappisvirka merkitsee kirkossa ja järjestöissä. Haluan aktiivisesti etsiä yhteyttä myös heidän kanssaan, jotka ajattelevat toisin. Parkkinen on tajunnut rakastavansa Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa kaikessa rosoisuudessaan. – Kaiken kauheuden keskelläkin luotan silti, että Jumala antaa meille tulevaisuuden ja toivon. Asioista on puhuttava rehellisesti. Jumalan läsnäolossa viipyily ja hiljaisuuden hengellisyys on Mari Parkkiselle läheistä myös henkilökohtaisesti. Sodassa minua surettavat erityisesti tulevat sukupolvet. – Kirkko on kirkko, kun sen ihmisillä on alttariyhteys. Sodan kauheuksien jälkeenInformaatiotulvan keskellä on hyvä vetäytyä välillä luontoon tai luostariin. – Informaatiotulvan keskellä on hyvä vetäytyä välillä luontoon tai luostariin. Siitä ei tule koskaan yksimielistä, ja ehkä niin on hyvä. – Minua ennen on ollut sukupolvien ketju, ja he ovat miettineet näitä aivan samoja kysymyksiä. Jos työyhteys ja ehtoollisyhteys puuttuvat, mitä jää jäljelle. Luonnonkatastrofien jälkeen luonto uudistuu ja elämä jatkuu yllättävän nopeasti. Jumalan armo ja rakkaus ovat niin valtavia ja voimallisia, että ne toimivat kaikissa tilanteissa. Parkkiselle Jumala on yhtä aikaa sekä pyhä että rakas ja lähestyttävä. Pikemminkin kyse on siitä, että ihminen ei pysty tässä ajassa katsomaan kasvoista kasvoihin ja kestämään Jumalan valtavaa rakkautta. Mieluummin näen uskossa nyansseja ja eri näkökulmia kuin julistan, että tämä on totuus. 16 ~ askel 1/24. – Toivon niin rauhaa maailmaan. On edesvastuutonta, että lapsilta viedään tulevaisuus kolmanteen ja neljänteen polveen. Parkkisen mukaan tämä on ymmärrettävää: kukapa ei haluaisi lapsilleen parempaa tulevaisuutta. Toisaalta hän ajattelee, että kirkossa on vain yksi papin virka, joka ei liity sukupuoleen. Jumalan pelko ei lähde laista, se ei ole rangaistuksen pelkoa. Gradunsa Parkkinen teki läntisen kirkon kontemplaatiosta eli intensiivisestä hiljaisesta rukouksesta, jossa sanat menettävät merkityksensä ja syvenevä kokemus Jumalasta tulee tärkeäksi. puhua hänestä täysin oikein. Suurin osa diasporaan lähteneistä asuu nykyään Etelä-Amerikassa. Tämäkin helpottaa lähtemistä. Jokainen joutuu hiomaan kulmiaan, kun katto on korkealla ja seinät leveällä
Tehotuotanto kuluttaa lopulta loppuun sekä ihmisen että luomakunnan. – Elämä on aika mielenkiintoista kaikkine suruineenkin. Sydämeni pakahtuu rakkaudesta tuota pientä tyttöä kohtaan. Isovanhempien tärkeimpiä tehtäviä on rukoilla lastenlasten ja kaikkien perheiden puolesta. Kaikki vaikuttaa nykyään maailmanlaajuisesti kaikkiin, olipa kyse ruuantuotannosta tai kriiseistä. Höpsähtänyt mummi Iän myötä Mari Parkkinen on oppinut nauramaan itselleen. Omien lasten kanssa monia asioita piti vielä luottavaisesti itsestäänselvyyksinä. Meidän on päästävä irti yksilökeskeisestä minä-kulttuurista. Toisinaan vanhempien ja isovanhempien välejä hiertävät erilaiset tavat ja arvot. – Asiasta voi jutella avoimesti ja pyrkiä sanoittamaan kasteen merkitystä tämän ajan kielellä. Esimerkiksi terveydenhuolto ja koulutus ovat maailmanlaajuisesti paljon paremmalla tolalla nyt kuin menneinä vuosisatoina. Erityisen suurta riemua Parkkisen elämään tuo 3-vuotias lapsenlapsi. Nuoruuden mustavalkoisuus on sulanut ja tilalle on tullut levollisuutta. Parkkisen mukaan on selvää, että lasten huoltajilla on päätösvalta. Myös tämän asian voi jättää turvallisin mielin Jumalan käsiin. – Mielessäni pyörii, miten tämä maailma ottaa nämä pienet ihmisemme vastaan. Parkkisen mukaan maailman voimakas kahtiajakautuminen nousee siitä, että jotkut kokevat itsensä uhatuiksi ja joutuvat puolustuskannalle. Entä jos isovanhempi suree, että hänen lapsenlastaan ei ole kastettu. Kun paimenpsalmin 23 antaa laskeutua sieluunsa, helpottaa. Jumalalla on valta toimia ajallaan ja tavallaan. – En uskonut etukäteen, että mummiksi tulo höpsäyttäisi näin totaalisesti. Isovanhempien tehtävä on tukea. — TOIVON niin rauhaa maailmaan. Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Toisaalta Parkkinen painottaa, että maailmassa tapahtuu myös paljon hyvää. Maailmantuskan ja arkikiireiden keskellä rukous rauhoittaa mieltä. – Meidän on ymmärrettävä, että lopulta maapallo on yksi toimija. Hän oli mukana piispanvihkimyskulkueessakin ja tekee mielellään kirkkotöitä mummin kanssa. kin elämää lähdetään aina rakentamaan. Isoäitinä Parkkinen ymmärtää, että aika menee nopeasti ja elämä on haurasta. On edesvastuutonta viedä lapsilta tuleviasuus kolmanteen ja neljänteen polveen, Parkkinen sanoo.. Vanhempia ei kuitenkaan pidä painostaa
Mistä kaikesta turvallisuudentunteemme rakentuu. Olen aina ajatellut, että minusta ei olisi yrittäjäksi. Arkuus nousee pintaan silloin, kun minun pitäisi matkustaa yksin ulkomaille. Olen tehnyt elämässäni joidenkin mielestä hyvinkin rohkeita ratkaisuja, kuten mennyt aikanaan naimisiin nuoren leskimiehen kanssa, jolla oli tuolloin seitsemän alaikäistä lasta. Myös suhteessa matkailuun huomaan olevani kummallinen yhdistelmä arkuutta ja rohkeutta. Varmistelen ja ennakoin. Mutta Suomessa seikkailen mielelläni esimerkiksi haastattelureissuilla ihan minne vain. Itse tunnistan olevani kovin turvallisuushakuinen. Tämä nolottaa minua, hyvin koulutettua ja kohtuullisen kielitaitoista ihmistä. EMILIA KARHU Oletko rohkea vai arka matkailija. Olen ajanut yksin vuokra-autolla yötä myöten tihenevässä lumipyryssä Itä-Suomen alati kapenevilla teillä, joilla ei enää moneen kymmeneen kilometriin näkynyt taloja tai vastaantulijoita, nauttien jylhien suurten kuusten seurasta. Toisaalta tämä ei ole koko totuus. Miten paljon siihen vaikuttaa persoonallisuutemme tai lapsuuden varhaiset kiintymyssuhteet, ja miten paljon elämänkokemuksemme. Vältän vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Jo matka Ruotsiin saa pulssini kohoamaan ja koko kehoni omituiseen valmiustilaan. Ulkomaillekin matkaan rohkeasti, jos seuranani on joku turvallinen ja luotettava ihminen. Kauemmas en ole edes harkinnut yksin matkustavani. 18 ~ askel 1/24 Tammikuu M e ihmiset olemme kovin erilaisia siinä, millaisia riskejä otamme elämässä. Loppumatkan kävelin pimeässä metsässä polkua pitkin taskulampun valossa – ja pääsin onnellisesti perille haastateltavien luokse. Tämä näkyy niin ammatinvalinnassa ja harrastuksissa kuin tavassamme tutkia maailmaa. Juuri nyt Pixabay MATKALLA OLLESSAAN ihminen oppii uutta paitsi muista kulttuureista myös itsestään.. Siinäpä pohdittavaa uuden vuoden aluksi! Toivon sinulle elämänmakuista tätä vuotta, oletpa arka tai rohkea tai jotain siltä väliltä. Aivan kuin mistä tahansa voisi koska tahansa ilmestyä jotain vaarallista, kun ylitän Suomen rajan
Jos on käynyt Kiovassa, sitä tahtoo suojella. Matkailu lisää avoimuutta ja luottavaisuutta muita kohtaan. Maria Niemi Matka-lehden 9/23 pääkirjoituksessa 1600–1800-luvuilla tehdyt Grand Tour -matkat kulkivat Alppien yli, ja siellä moni koki jyrkillä vuoristoteillä kauhunsekaisia hetkiä. askel 1/24 ~ 19 Lainasanat Pix ab ay Miten tässä monien sotien ajassa voi perustella matkustamista. – – Luolailussa olen päässyt jonkinlaiseen meditatiiviseen tilaan. Dialyysissa Italian lomillaan käynyt munuaissairautta sairastava Tita Lehto, 76, Viva-lehdessä 11/23 Viisautta Pyhiinvaellus ei ole vain ulkoinen ja sisäinen matka. Ville-Juhani Sutinen Mondo-lehden 12/23 kolumnissa Matkan aikana opin itsestäni sen, etten olekaan henkisesti niin vahva kuin olin kuvitellut. Huikaisevat maisemat kuitenkin jalostivat kauhun yleväksi tunteeksi. Luolaan päässyt auringonvalo korosti luolan värimaailmaa. Sen uskottiin olevan tavallista kauneuskokemusta suurempi ja jopa lähentävän ihmistä Jumalaan. Lomamatkalta saan aina puhtia kestää puuduttavan pitkiä hoitoja. Se on pysähtymistä ja hiljaista havainnointia, se on suunnanmuutos kiireettömyyteen, yksinkertaisuuteen ja vapauteen. Kiitän Satasairaalaa avusta, sillä ennen matkaa tarvitaan monia kokeita. Välillä minua vaivasi hirveä koti-ikävä. Ehkä sillä, että matkailu on huolehtimista omasta rauhantahdosta. Kun on saanut matkoilla ystäviä, heidän ei halua kärsivän. – Kirjasta: Valo Askeleillani (Kirjapaja 2022). Istuin luolassa hiljaa, tunnustelin luolan sileää seinämää ja ihmettelin maailman kauneutta. Luolaharrastaja Sari Lahtinen Luola-lehdessä Tykkään vuoristomaisemista, sillä Satakunta on kuin pannukakku. Hiihtäjä Riitta-Liisa Roponen kertoi osallistumisestaan Selviytyjät -ohjelmaan Anna-lehdessä 46/23 Högbergetin luola Kirkkonummella on kaunis
Chilin kasvualustaksi sopii ilmava ja niukkaravinteinen kylvömulta. Niinpä niiden esikasvatus kannattaa aloittaa jo tammikuussa. 20 ~ askel 1/24 Kuukauden kasvi Chili M onet kasvit vaativat Suomessa pitkän esikasvatuksen, koska kesän varsinainen kasvukausi on lyhyt. Siemenet peitetään ohuesti mullalla ja kylvös suihkutellaan kosteaksi. Jos maksa on kirjava, kesästä tulee kylmä, sateinen ja myrskyinen. Jä äs ke lä in en / M us eo vi ra st o Sydäntalvella saadaan madetta MATEENPYYNTIÄ JÄISELLÄ järvellä vuonna 1914. Paavalina 25.1. Itä-Suomessa tavattiin Vilkunan mukaan sanoa entisvanhaan: ”Heikki heittää. Kuvassa muun muassa säleistä tehty pystyaita, rysät ja muuta tarpeistoa. Mateen kutu ja pyynti sijoittuvat edelleen tammikuun lopusta helmikuulle. Chilin taimet koulitaan eli siirretään omiin kasvuruukkuihin, kun ensimmäiset kasvulehdet ilmestyvät. FREIJA ÖZCAN V. Juurtumisvaiheessa kasvualusta on hyvä pitää kosteana, mutta sen jälkeen kevyt kuivahtaminen kasteluiden välillä vauhdittaa kukintaa. Matti nostaa.” Sillä tarkoitettiin, että Heikin päivänä 19.1. Pikkutaimia nostetaan aina lehdestä tai juuripaakusta, ei koskaan varresta. Silloin made muistuttaa kalastajia olemassaolostaan, kertoo Kustaa Vilkuna Vuotuisessa ajantiedossaan. LÄHTEET: KOTIPUUTARHA.FI JA MUSTILAPUUTARHA.FI Juuri nyt T ammikuun lopulla eletään sydäntalvea. Paavo painaa. rysät olivat painavia, koska kutu oli alkanut. Esikasvatus aloitetaan sisätiloissa, ja taimet siirretään kasvihuoneeseen tai lämpimälle seinustalle touko-kesäkuun taitteessa säiden salliessa. Mateen maksasta luettiin sääenteitä, ja nykykalastajakin voi toki tehdä niin. Pienet taimet tarvitsevat kasvun tueksi kasvilampun valoa. Erityisesti alhaalta päin tuleva lämpö on taimille eduksi. Peräpohjolassa kudun odotettiin alkavan jokivesissä kynttilänpäivänä ja järvissä Mattina (25.2.). Pi xa ba y. Erikoispitkästä esikasvatuksesta hyötyvät etenkin chilit ja paprikat. Chili rakastaa lämpöä. laskettiin maderysät jään alle. Siemenet kannattaa kylvää harvaan, sillä chili itää yleensä hyvin
Arvomme kirjapalkinnon kaikkien 15.1. Postita kortti osoitteella: Askel/ Paras kansi, PL 279, 00131 Helsinki. Voit vastata myös sähköpostilla: askel.toimitus@kotimaa.fi. 2 1 3 4 6 5 9 7-8 11 10 12 Kansikilpailu. mennessä vastanneiden kesken. Kirjoita viestin aiheeksi ”Paras kansi”. Mikä on vuoden 2023 paras kansi. askel 1/24 ~ 21 Äänestä vuoden 2023 kansista itsellesi mieluisinta! Kirjoita postikorttiin kannen numero, lyhyt perustelu valinnallesi sekä oma nimi ja osoite
Mitä kylmempi pakkaspäivä, sitä enemmän saatan lisätä keittoon chiliä. Jännää oli, vähän kuin olisi syönyt ulkomailla. Usein linssit valmistetaan keiton sijaan muhennokseksi, jota nautitaan riisin lisukkeena. Keitto on niin voimakkaan oranssin väristä, että se tuo aurinkoa ja sitä myöten lämpöä hyiseen talveen. Lisäksi ne ovat kotimaisia. Ystäväni oli tuonut linssinsä Tukholmasta. Pääkaupunkiseudulla lukuisat etniset kaupat ovat lisänneet tarjontaa entisestään. Marin keittiössä Kaada linsseistä ylimääräinen vesi pois ja lisää linssit sekä 150 grammaa pilkottua fetaa keittoon. Lisää kuullotetut sipulit porkkanakattilaan ja soseuta tehosekoittimella. Keitto neljälle Kuullota keskikokoinen sipuli ja kolme valkosipulin kynttä, ja lisää kuullotuksen aikana hiukan chiliä sipuleihin. Nykyisin tuntuu, että kaikkea on saatavilla. Siitä on yllättävän vähän aikaa, kun esimerkiksi oliiveja ei ollut myynnissä tavallisissa ruokakaupoissa. Anna kiehua noin viisi minuuttia miedolla lämmöllä välillä sekoittaen, niin että maku on tasaantunut ja feta sulanut. Sanaa kylvövirvilä kuulee tosin harvemmin. Keittoon tulevat porkkanat ovat myös superruokaa. Kuori neljä keskikokoista porkkanaa, pilko ne ja keitä varttitunti noin litrassa vettä. Ohessa ohje Marin keittiön linssiporkkanakeittoon. Saksaksi linssi on linse. Suomessa niitä ei ollut silloin vielä yleisesti saatavilla, mutta Ruotsissa muutaman vuoden asunut ystäväni valmisti punaisista linsseistä muhennoksen kaltaista lounasta. Maistoin ensimmäisen kerran oransseja linssejä 1980-luvun alussa. Porkkana vahvistaa myös keiton oranssia väriä. Niissä on runsaasti proteiinia – jopa 25 prosenttia – sekä kuituja, antioksidantteja ja kivennäisaineita. Tarkista onko suolaa ja mustapippuria riittävästi. Joissakin kielissä, kuten suomessa ja saksassa, linssin kuperan muodon seurauksena se tarkoittaa myös optista linssiä, esimerkiksi silmälasin linssiä. Sitä kutsutaan muun muassa nimillä rokkalinssi tai kylvövirvilä. Ne sisältävät kuidun lisäksi muun muassa beetakaroteenia ja kaliumia. Linssikeittoja syödään Lähi-idän lisäksi muun muassa Intiassa ja Nepalissa. Sekoita hetki tehosekoittimella, niin että osa linsseistä menee rikki ja osa jää kokonaisiksi. Pienikokoiset linssit ovat superruokaa. Hyvää ruokahalua! MARI TEINILÄ Ju kk a Gr an str öm Ju kk a Gr an str öm. Ripottele päälle tuoretta tai kuivattua persiljaa. Rakkaalla ruoka-ainesosalla on monta nimeä, niin linssilläkin. Porkkanat ovat sikälikin hyvä lisä linssikeittoon, että pelkkien linssien runsas syönti saattaa aiheuttaa ilmavaivoja. Herkullista ruokaa linsseistä voi valmistaa lukuisilla tavoilla. 22 ~ askel 1/24 Aurinkoista linssikeittoa Valmistan linssiporkkanakeittoa ympäri vuoden, mutta erityisen hyvin se sopii tammikuuhun. Huuhdo neljä desiä oransseja linssejä ja keitä niitä varttitunti toisessa kattilassa kahdeksassa litrassa vettä. Lisää mustapippuria ja suolaa
askel 1/24 ~ 23 LINSSIKEITTO 4 keskikokoista porkkanaa 1 keskikokoinen sipuli 3 valkosipulin kynttä 4 dl oransseja linssejä 150 g fetajuustoa mustapippuria, suolaa, chiliä, persiljaa Ju kk a Gr an str öm
Sairauslomakierre alkoi. Hän kokee erityistä iloa tyttärestään ja oravien syöttämisestä. Rentoutumisen merkitys kivunhoidossa korostui. Vaikka kipuja edelleen on, nyt näkyvissä on myös toivoa. Omassa ystäväpiirissäni ei ole ollut ketään, joka olisi kokenut vastaavanlaisia kipuja. – Olin saanut vuosien varrella fysioterapeuteilta niin paljon jumppaohjeita, että olin jo aivan sekaisin, mitä minun pitää tehdä. En edes muista, miltä tuntuu, jos mihinkään ei koske, Suonenjoella asuva Järvikylä kuvailee. Järvikylä valmistui koulunkäynninohjaajaksi 2015. Puoliso hemmotteli häntä vastikään hankkimalla Olen opetellut olemaan itselleni armollinen. K oulunkäynninohjaaja Tanja Järvikylä, 39, tulee haastatteluun Kuopion Matkuksen kahvilaan suoraan töistä. – Pienikin puuhastelu saattaa aiheuttaa hirveät kivut. He tuntuivat olevan juuri minua varten. Hän valitsee pehmustetun tuolin, silmistä välittyy kipu. Aviomies tekee lumija pihatyöt. Pahinta on eri kipujen aktivoituminen yhtä aikaa. Vihdoinkin ymmärrystä Viime keväänä työterveyshuollon fysiatri teki Järvikylälle vihdoin lähetteen KYSin kuntoutuksen päiväosastolle. Vuoden päästä magneettikuvasta löytyi rappeumia ja kaksi välilevyn pullistumaa, joista toinen painoi iskiashermoa. 24 ~ askel 1/24 Kipukroonikko tarvitsee kuntoutusta ja vertaistukea Moniammatillinen kuntoutus on antanut lukuisista kroonisista kivuista kärsivälle Tanja Järvikylälle toivoa ja työkaluja arjesta selviämiseen. Nyt pullistuman kohdalle on tullut uusi. Myös vertaistuki oli ehdottoman tärkeää. Kuntoutus kannusti eteenpäin, ja pahimmat hermosäryt hellittivät. – Kaikki työntekijät olivat aivan ihania. Neljä vuotta sitten hänellä todettiin ärtyvän paksusuolen oireyhtymä. Pullistuma leikattiin 2013. – Kukaan julkisen puolen lääkäri tai fysioterapeutti ei yli kahteentoista vuoteen ehdottanut minulle minkäänlaista kipukuntoutusta. Edelliset kaksi päivää hän oli sairauslomalla kovien vatsakipujen takia. Fysioterapiasta ei ollut juurikaan apua. Siihen pääsy kesti kuitenkin yli kaksitoista vuotta. Hän on kiitollinen saatuaan tyttärensä jo nuorena ennen kipumatkaa. Varsinkin olkapääkipu on rajoittanut kotitöiden tekemistä ja harrastuksia. Vuonna 2011 työskennellessään ravintola-alalla hän nosti painavan vuoan alauunista. Järvikylän töitä on järjestelty uudelleen. Hänellä on käytössä satulatuoli ja hyvät kengät, sekä autossa tyyny selän takana. Vatsa ei kestä särkylääkkeitä. – Haluan tehdä työtä, mutta kroppani ei oikein kestä, mitä siltä vaaditaan. Kun Järvikylä keskusteli psykologin kanssa oman äitinsä kuolemasta rintasyöpään vain 54-vuotiaana ja muista menetyksistään, hän mietti, miten paljon henkinen puoli vaikuttaa kipuun. Yritän tehdä asioita, joista saan voimaa ja iloitsen. Kipu oli niin kova, että hän jäi makaamaan lattialle. Kävin aiemmin laskettelemassa, mutta en uskalla enää. Nyt olen opetellut olemaan itselleni armollinen. Järvikylä herää monta kertaa yössä. Keväällä 2022 olkapäässä alkoi tuntua rintaan asti säteilevä kova kipu, jonka aiheuttajaksi ilmeni hauisjänteen repeämä ja kalkki. Elämäntaito. Sitä on vähän vaikea myöntää. Kuntoutuksessa hän ymmärsi myös jumpanneensa liikaa. Järvikylä pääsi kahden viikon jaksolle, jonka aikana hänen asioihinsa paneutuivat toimintaterapeutti, sosiaalityöntekijä, sairaanhoitaja, fysioterapeutti, fysiatrian erikoislääkäri ja psykologi
Yhdelle auttaa kävely tai päiväunet kesken työpäivän, toinen voi tarvita lyhyttä sairauslomaa. Vaikka kivuttomuutta ei olisi mahdollista saavuttaa, parempi toimintakyky on. – Kivun pitkittyessä ihminen yleensä hätääntyy, ahdistuu ja alkaa käydä kierroksilla. VIRPI KIRVES-TORVINEN Vir pi Kir ve s-T orv in en KIPUKUNTOUTUKSESSA TANJA Järvikylä ymmärsi esimerkiksi jumpanneensa liikaa. – On esimerkiksi tosi vaikeaa kuntouttaa itseään pitkäjänteisesti, jos joutuu koko ajan miettimään, onko varaa ottaa sairauslomaa tai ostaako ruokaa vai lääkkeitä. Kivun pitkittyessä voi joutua luopumaan itselleen tärkeistä asioista, jolloin kyse on myös sopeutumisja suruprosessista. Ylijoki muistuttaa kivun olevan biopsykososiaalista. Aika monet ovat väsyttäneet itsensä. Jos tilanne pitkittyy, voi tulla tunne, ettei kukaan tajua tai ymmärrä. Kun ne alkavat ehtyä ja esimerkiksi takaiskuja kertyy useita, se voi tuottaa identiteettikriisin. Tavoite auttaa kivunhoidossa Ylijoki korostaa kivusta kuntoutumisessa toivon ja tavoitteiden tärkeyttä. Identiteetti kriisissä Miksi toisilla ihmisillä kipu lievittyy ja toisilla pitkittyy. Pitkäaikaisesta kivusta toipumiseen ei yleensä ole yksinkertaisia ja helppoja kikkoja. Myös nykyisessä työssään Mehiläisen työterveyspsykologina hän kohtaa kivun kanssa kamppailevia. Riittävä aktiivisuus, lepo ja oma suhtautuminen ovat olennaisia. – Kivunhoidossa tarvitaan aina joku tavoite. Rentoutumisen merkitys kivunhoidossa korostui. Hän on pohtinut, miten voisi nyt, jos olisi päässyt kipukuntoutukseen paljon aiemmin.. Siihen voimavarat riittävät jonkin aikaa. Nämä ovat tärkeitä pelipaikkoja, jolloin ihmisestä tulisi ottaa koppi. Oletukset, toisen puolesta tietäminen ja neuvojen tarjoaminen eivät Ylijoen mukaan tue kipukuntoutujaa. Kivun pitkittymistä ei välttämättä ymmärretä, Ylijoki sanoo. Ihminen tulee nähdä kokonaisuutena, kuunnellen ja kunnioittaen. Voi olla, että ihminen jää aivan yksin, jos niin ei tapahdu. Kipu on voimavaroja kuluttava kuormitustekijä. Tätä kysymystä Anu Ylijoki pohti työskennellessään HUSin Kipuklinikalla. Vahva pärjäämisen kulttuuri vaikuttaa Suomessa Ylijoen mukaan kivun kanssa elävien arkeen. Ylijoki painottaa oman voinnin kuuntelemista ja siihen reagoimista. Moni sinnittelee viimeiseen asti töissä ja pyrkii näyttämään parempikuntoiselta kuin onkaan. – Kivun kohdalla aika monen tietämys loppuu kesken, jos tulehduskipulääke ei auta. askel 1/24 ~ 25 ison pähkinäsäkin. – Mitä enemmän ihminen sinnittelee ja tekee väkisin, sitä yksinäisempää elämästä tulee. Ihmisillä on hyvin erilaisia mahdollisuuksia käyttää vaikkapa terveydenhuollon palveluita. Se voi olla työelämässä pysyminen tai vaikkapa uuden harrastuksen aloittaminen. Ylijoki peräänkuuluttaa moniammatillista ja -kanavaista kivun hoitoa, mikä pitäisi aloittaa paljon nykyistä nopeammin. – Meillä hoitopolut on tehty usein sillä ajatuksella, että kaikki menee kuin oppikirjassa
Pohja elämälle syntyi pienessä Kaamasen kylässä Inarissa. Nyt hän tuntee olevansa omalla paikallaan puolustaessaan asunnottomien ja saamelaisten ihmisoikeuksia. TEKSTI: ERJA SAARINEN • KUVAT: JUKKA GRANSTRÖM SAAMELAISET HALUAVAT, että heitä kuultaisiin vaikkapa turistikeskuksen tai kaivoksen sijoittamisessa niin, etteivät perinteiset elinkeinot joudu uhatuiksi, Erja Morottaja sanoo.. Ääni ihmisarvoiselle elämälle 1990-luvulla ”tähtitoimittaja” Erja Morottaja poseerasi Kauniit ja rohkeat -sarjan näyttelijöiden kanssa ja muovasi suomalaista viihdetarjontaa tv-kanavien ohjelmaostajana
askel 1/24 ~ 27
Myös useat Erjan koulukaverit asuivat asuntolassa. – Minua alettiin kiusata ja sulkea ulos porukoista, osin siksi, että olin syrjäkylästä ja jotenkin erilainen. – Olin vailla koulutusta ja ammattia, enkä vieläkään tiennyt, mitä halusin. En ollut kiinnostunut kaljoittelusta ja pillurallimeiningistä, musiikkimakunikin oli vääränlainen. Kauniiden ja rohkeiden maailma Iltalehdestä Erja Morottajan nappasi Pressilinkki. Juttukeikkoja alkoi tulla Miss Suomi -kisoihin, muusikoiden pakeille ja viihdetapahtumiin. Äitini lohdutti asuntolassa asuvia ottamalla syliin ja laulamalla saamenkielellä. – Julkkisjuorut eivät kiinnostaneet, mutta onneksi opettajani Tytti Issakainen painosti minut hakemaan paikkaa, jossa sai todella tehdä töitä, Erja kiittelee. Televisio oli henkireikä. K aamasessa oli 1980-luvun puolivälissä vielä kaksi kauppaa, kahvila, posti ja ala-aste. Vain lähtö reppureissaajaksi maailmalle tuntui tutulta ja turvalliselta. Pintaliitopaikka ihanine työtovereineen tuntui hyvältä, muttei täysin omalta. Erjan liki parikymmentä vuotta vanhemmilla sisaruksilla tilanne oli ollut toinen: 20 kilometrin päässä sijaitsevan koulun asuntolasta kotiin pääsi vain jouluksi, pääsiäiseksi ja kesälomalle. Pian harjoittelijasta tuli avustaja, josta kiinnostuivat muutkin. Pääsin ylioppilaaksi, mutta olin masentunut ja näköalaton. Aikuisena olen kuullut, että äitini lohdutti heitä ottamalla syliin ja laulamalla saamenkielellä. Kesäisin Erja tienasi uusia matkarahoja Kaamasen postissa. Isä oli kuollut jo ennen Erjan syntymää. – Parhaiten se taidetaan tietää Juha Watt Vainion laulusta Matkalla pohjoiseen, jossa kuljetaan ”kauheessa kiireessä Kaamasentiellä”. Tv oli ikkuna maailmaan. Koulumiljöö teki henkisesti hyvää ja antoi työelämään valmistavaa rutiinia. Töitä löytyi baarimikkona ja tarjoilijana Helsinki Clubilta. Nyt noin 200 asukkaan kylä Saamenmaalla on rauhallinen, luontaiselinkeinoista, matkailusta ja käsityöläisyydestä elävä paikka, jonka myös kalastajat ja lintubongarit ovat löytäneet. Erjalle Kaamanen tarkoittaa sukupolvisia saamelaisjuuria ja henkistä perintöä, joka on sittemmin lykännyt liikkeelle yhteiskunnallista aktiivisuutta. Kuulin myös siitä, että olen ruma. Bloody Marya ja julkkisjuoruja Seuraavat neljä vuotta kuluivat matkustellessa, kibbutsilla ja au pairina. Lukio 80 kilometrin päässä Ivalossa edellytti muuttoa asuntolaan. Kaikki tunsivat toisensa, ja monet olivat sukua keskenään. 28 ~ askel 1/24. Sisarukseni eivät osanneet suomea, mutta saamen puhumisesta rangaistiin jopa fyysisesti. Sen kautta hän teki juttuja Veikkaus-lehteen ja sitten uuteen aikakauslehti Seiskaan. Erja jäi Helsinkiin ja ravintola-alalle. Tiesin, etten voisi elää kotiseudullani. Siellä hän vitsaili tulevaisuudesta National Geographicin toimittajana ja haki STT:ltä harjoittelupaikkaa, mutta päätyi Iltalehteen. Äidin sylistä kylmille kylille Pieni kylä oli turvallinen ja yhteisöllinen paikka kasvaa. Käännekohdaksi muodostui pieni lehti-ilmoitus, jonka innoittamana Erja haki ja pääsi Laajasalon Opiston tiedotusopin linjalle. Posti, kaupat ja koulu on suljettu. Sieltä Katso-lehti halusi hänet uuteen Saippuaooppera-lehteensä. Omaisuus oli edelleen rinkassa ja lentokenttä lähellä. Viaton lapsenmaailma alkoi murentua Erjan siirtyessä yläasteelle 40 kilometrin päähän Inariin, jonne taksi kuljetti aamuin illoin. Lukiokin oli pettymys: nenänvartta pitkin katsominen jatkui. Muun muassa Silkkitie-sarja teki valtavan vaikutuksen, kylvi kiinnostuksen historiaan ja matkustamiseen. Harva kylän läpi kulkenut edes tajuaa olleensa taajamassa, Erja Morottaja arvioi. Kaikki muuttui, kun Erjan äiti sairastui ja menehtyi. – 6–7-vuotiaalle oli kova paikka joutua eroon perheestä ja suvusta. Saamelaisuuden vuoksi kiusattiin. Lehdessä huomattiin nopeasti Erjan kirjoittajanlahjat. Kuukauden interrail kirjoituskeväänä vahvisti Erja Morottajan ajatusta siitä, että oma maailma on jossain muualla. Hakuaika Ravintolakoulu Perhoon oli ohi, mutta sain peruutuspaikan. – Jo lapsuudessa katsoin kaiken uutisista hömppään – siltä yhdeltä kanavalta, joka meillä näkyi. En ollut opettajienkaan lempilapsi, vaikka pärjäsin hyvin. – Odotukseni olivat olleet kovat, mutta kun totesin selviäväni kirjoituksista yleissivistyksellä, kävin koulussa silloin kun huvitti. Koti oli samassa pihapiirissä kuin koulu, jossa äiti toimi siivoojana. – Lapsena en ymmärtänyt, että moni itki koti-ikävää. Sitten keksin, että Bloody Mary on samanlainen drinkki Helsingissä ja Honolulussa
– En ole koskaan mieltänyt itseäni kovin yhteiskunnalliseksi, mutta kai minussa sellaisia aineksia on vähemmistössä kasvaneena pienestä pitäen elänyt. Tv avasi vielä yhden ikkunan: tarjolle tuli töitä Mainostelevision TVTV!-kanavan tiedottajana, Nelosen ulkomaisten ohjelmien vastaavana tuottajana, musiikkikanava MTV:n Suomen ohjelmaja maajohtajana ja lopulta Fox-kanavan ohjelmapäällikkönä. Asunnottomuuteen johtaneet polut ovat hyvin erilaisia. Glamourista realityyn Erja Morottajan saamelais-kuubalaiset kaksospojat syntyivät 2013. Hetken olin Suomen johtava Kauniit ja rohkeat -asiantuntija, hän naurahtaa. – Pojat olivat pieniä, ja halusin olla edes verrattain hyvällä tuulella oleva mutsi. askel 1/24 ~ 29 IHMINEN ON paljon muutakin kuin asunnoton, Erja Morottaja muistuttaa. Tutuksi tulivat myös ohjausryhmän taustajärjestöt, kuten Vailla vakinaista asuntoa ry (VVA), jonka toiminnanjohtaja Sanna Tiivola tarjosi projektin päätyttyä Morottajalle töitä järjestön viestintäpäällikkönä. Se kolahti. Haavoittuvassa asemassa olevan puolelle asettuminen tuntui omalta. Kolmivuotinen Hima ja strada -hanke oli ”aivan mieletön”. – Hän tarjosi minulle projektityöksi hankkeen markkinointija viestintäsuunnitelmaa. – Tein pääasiassa juttuja ulkomaisista sarjoista. Jokaisella on oma tarinansa.. Itse en kaikkia sarjoja fanittanut, mutta ymmärsin niiden olevan joillekin tärkeitä. Äitiysloman jälkeen intohimo muuttuneeseen tv-maailmaan hiipui. Minua tv-ohjelmat ja populaarimusiikki varjelivat kouluaikojen tukalina hetkinä, Erja muistelee. Tällaiselle viihteen humpuukimaakarille. – Monet halveksuvat viihdettä ja väheksyvät sen merkitystä korostaakseen omaa ylevyyttään. Oli kiinnostavaa päästä kuvauksiin ja haastatella näyttelijöitä, joista suurin osa oli ihania ihmisiä. Hiekkalaatikolla eräs äiti kertoi saaneensa rahoituksen hankkeeseen, jossa asunnottomat toimivat katuoppaina kaupunkikierroksilla. Mutta parhaimmillaan se auttaa irtautumaan hetkeksi elämän murheista. Tyhjän päälle jääminen tuntui hyvältä vaihtoehdolta
Toiminta pyörii ympäri vuoden paljolti lahjoitusten varassa. Julkkisyhteydet hän alkoi valjastaa ottamaan kantaa asunnottomuuteen. Asunnottomuus ei ole ominaisuus Suomessa on vailla vakituista asuntoa 3686 ihmistä, heistä pitkäaikaisasunnottomia 1133. – Tunturin laella voi tuntea vapautta, mutta elämä pikkupaikkakunnalla on usein henkisesti puristavaa. – Meillä kotona opetettiin, etten ole saamelaisena yhtään sen huonompi tai parempi kuin muut, Erja Morottaja painottaa. Niihin pitää tarttua. Kuka on saamelainen. – Itse olen syntynyt ja saanut elää saamelaiskulttuurissa. On luovuttu puvusta ja kielestä, vaihdettu jopa sukunimeä. – Aiemmin saamelaisuutta halveksineet populistisuomalaiset julistautuivat saamelaisiksi pelätessään etuoikeutetun asemansa puolesta. Syntyi uuslappalaisliikehdintää, joka ilmeni Erjan mukaan häikäilemättömänä hyväksikäyttönä. Asunnottomuuteen johtaneet polut ovat hyvin erilaisia. VVA:n koordinoima vuosittainen Asunnottomien yö on valtakunnallinen mielenilmaus, joka pyrkii lisäämään tietoa ja vaikuttamaan asenteisiin. Aiemmin tavoitteena oli poistaa asunnottomuus vuoteen 2027 mennessä, mutta uudessa hallitusohjelmassa tavoite koskee vain pitkäaikaisasunnottomia, ja asumisneuvontaan suunnataan neljän miljoonan euron sijaan enää kaksi miljoonaa. Hämmennystä aiheutti myös harhaluulo, että lakiuudistus muuttaisi maanomistusoikeutta ja valtion maista alettaisiin jakaa tontteja yksittäisille saamelaisille. Kehiteltiin uusia saamelaisryhmiä, viimeisimpänä niin sanotut metsäsaamelaiset ja heidän kielekseen keminsaame. Keksimällä ja varastamalla ainekset inarinsaamesta. – Ellei saamelaisilla ole oikeutta määritellä, ketkä ovat kansamme jäseniä, meiltä viedään paitsi kieli myös alkuperäiskansan identiteetti. Ellei omaa paikkaa löydy, on uskallettava lähteä pois. – Saamelaiset haluavat, että heitä kuultaisiin vaikkapa turistikeskuksen tai kaivoksen sijoittamisessa niin, etteivät perinteiset elinkeinot joudu uhatuiksi. Mutta käräjät ei voi puuttua maanomistukseen. Kiistaa synnytti, kenellä on oikeus tulla merkityksi käräjien vaaliluetteloon ja saada päätösvaltaa. Törmätessään syrjintään ja oikeuksien polkemiseen Erja Morottaja on nopeasti tulta ja tappuraa. Vapaa-aika täyttyy osallistumisesta ja muidenkin agitoinnista mielenilmauksiin. 30 ~ askel 1/24. – Stereotyyppisesti ajatellaan, että vain synnyinseudulleen jääneet ovat oikeita saamelaisia, ja kysellään, eikö urbaani saamelainen kaipaa juoksemista vaivaiskoivun ympäri ja joikaamista lapinpuvussa. – Vepan kävijöille kahvikupillinen on merkittävä asia. Kyse on Erjan mukaan muun muassa siitä, saavatko lapset oppimateriaaleja kolmella saamen kiellä, dupataanko niillä Muumeja ja turvataanko muistisairaalle vanhukselle hoito hänen ainoalla muistamallaan kielellä. Mutta mitä jää lapsilleni ja heidän lapsilleen, jos tämä meno jatkuu. Jokaisella on oma tarinansa, Erja muistuttaa. Saamelaiskäräjälain uudistuksella pyrittiin lisäämään saamelaisten itsemääräämisoikeutta, josta Suomi on saanut YK:lta toistuvasti moitteita. Saamelaiskäräjälain uudistus käräytti viimeisetkin kärsivällisyyden rippeet. Aiemmin kävijöitä on ollut noin kolmisensataa, viimeksi jo lähes tuhat. Asunnottomien yön päätapahtuman lisäksi VVA haluaa tarjota asunnottomille ihmisille aina jotain spesiaalia myös Pasilan päiväkeskusmaisessa Vepassa. – Meillä kauhistellaan amerikkalaisten Trump-sirkusta ja väärän informaation levittämistä, mutta tervetuloa suomalaiseen realityyn, Erja puuskahtaa. Tarvetta on vaatteille, rahalle ja vapaaehtoisille. Kieli kipupisteenä Vihapuhe on synnyttänyt monissa saamelaisissa häpeää. Haasteena on suomalaisten kovin ohut tieto saamelaisista ja saamelaisuudesta. Mutta miten elvytetään liki 300 vuotta sitten kuollut kieli. Kahvia menee päivässä kahdeksan paketillista. Saamelaiskäräjien tehtävää ylläpitää saamen kieltä ja kulttuuria ei ymmärretty. Ihminen on paljon muutakin kuin asunnoton. – Asunnottomuus on elämäntilanne, ei ominaisuus. Yksikin lahjoitettu paketti on tärkeä. Facebook-sivulle ilmestyy kipakoita kannanottoja ja allekirjoitettavia kansalaisadresseja. Hyvistä lapsuusmuistoista huolimatta hän ei romantisoi elämää Lapissa. Epäkohtia ei pidä hyväksyä. Viime lokakuussa tarjolle saatiin Hodari-fillarin hodareita, Kotipizzan pitsoja, Partioaitan keräämiä talvitakkeja ja parturointia
– Kahvia menee päivässä kahdeksan paketillista. Tarvetta on vaatteille, rahalle ja vapaaehtoisille. Teinivuosiin asti passiivisena säilyneen kielitaidon elvyttäminen on ollut kivulias prosessi. Mutta kielen hiipuminen on ollut Erjalle iso kipupiste. – Kasvoin siihen, että kaikkia kohdellaan samanarvoisesti. SAAMELAISTEN kansallispäivää vietetään 6.2. Vahva side kieleen asettaa vaatimukset korkealle, eikä inarinsaamen opetusta ole Helsingissä liiemmälti tarjolla. Erjan mielestä tasavertaisuuden pitäisi olla niin itsestään selvää, ettei tarvita edes erillistä asettumista heikoilla olevan asemaan. askel 1/24 ~ 31 VAILLA VAKINAISTA asuntoa ry pyörii ympäri vuoden paljolti lahjoitusten varassa. Mummolassa ohikulkijalle katettiin aina ruokaa ja tarjottiin yösija. Joka ihmisryhmästä löytyy niin paskiaisia kuin äärettömän hienoja tyyppejä, Erja tiivistää. – Oli ihana huomata, että jotain kielestä on jäänyt selkäytimeen. Yksikin lahjoitettu paketti on tärkeä, Erja Morottaja sanoo.. Häntäkin suojeltiin lapsena kasvattamalla hänet suomenkieliseksi. Ihminen otettiin vastaan sellaisena kuin hän on. Ihmiset ovat ihmisiä kaikkialla Loikka Hollywood-haastatteluista asunnottomien ihmisoikeuksien puolustajaksi voi tuntua suurelta. Erjan lapset pääsivät vuoden vanhoina saamelaiseen kielipesään. Niihin pitää tarttua. Saamelainen kulttuuri syöpyy sieluun. Ulkoisia tunnusmerkkejä ei tarvita. Uusilla sukupolvilla on jo parempia mahdollisuuksia. – Eikä etäopetus valitettavasti tartu minuun: tarvitsen oppiakseni elävää vuorovaikutusta. Ajateltiin sen varmistavan paremman koulutuksen, ammatin ja tulevaisuuden. – Mutta tv-tähdet ja meidän asunnottomat kävijät ovat ihan samanlaisia ihmisiä. Mutta epäkohtia ei pidä hyväksyä. Samalla vanhemmille järjestettiin kerran viikossa vapaamuotoinen kielenoppimisilta. – En ole idealisti, tiedän elämän rumat realiteetit
Mihin kaipaan elämässäni muutosta. Nuorempana palautumiseen riitti, kun pääsi viemään roskiksen pihan perälle ihan yksin, tai parhaimmillaan puoleksi tunniksi itsekseen kävelylle. Voin kuvitella, että vielä kipeämpi tämä tarve on, jos toimii esimerkiksi omaishoitajana. Olisi tärkeää saada säännöllisesti kokonainen vuorokausi vain itselleen, ilman velvollisuutta reagoida muiden tarpeisiin. Mutta moni muu kulttuurikohde antautuu hyvin omassa tahdissa ja omassa rauhassa koettavaksi. Kukkakimppu itselle ei ole turhuutta. Pi xa ba y Akkujen lataaminen. Elämässäni on paljon työtä, vastuuta ja velvollisuuksia. Jos sai kirjoittaa tunnin kirjettä tai lukea kirjaa kenenkään keskeyttämättä, akut latautuivat jo viikoksi. Myös kauneus virkistää. Voin kuvitella, että vanhemmille vielä enemmän. Nykyään huomaan tarvitsevani hiljaisuutta, omaa rauhaa ja aikatauluttomuutta paljon enemmän, jotta jaksaisin. Itselleni on kirkastunut yksi asia. Minunkin sukupolveni naisille oman ajan raivaaminen kalenteriin aiheuttaa helposti syyllisyyttä. Jos kotona yksin oleminen ei ole mahdollista, voi akkuja ladata haahuilemalla itsekseen vaikkapa museossa, kirjastossa tai taidenäyttelyssä. Teatteriin tai elokuviin kaipaan yleensä seuraa, jonka kanssa keskustella koetusta jälkikäteen. Tämä ei sinänsä ole ongelma: pidän niistä. Ongelma on, että vanhempana en enää palaudu yhtä helposti ja nopeasti kaikesta tekemisestä ja huolehtimisesta. Fakta kuitenkin on, että on kaikkien etu, että huolehtija, hoivaaja ja vastuunkantaja voi hyvin ja jaksaa. Elämänvoimaa kulttuurista, kukista ja hiljaisuudesta U uden vuoden alkaessa tulee usein mietittyä, mitä asioita haluaisi tehdä toisin kuin aiemmin. 32 ~ askel 1/24 5.1.–2.2. Ruumiinkulttuuria ja latautumista tarjoavat myös uimahallit ja kylpylät. Varaa toisinaan kalenteriin aikaa ihan vain itsellesi. Toivon sinulle akkuja lataavia hetkiä vuoteen 2024! EMILIA KARHU Kulttuuri ON TÄRKEÄÄ ladata akkujaan, jotta jaksaa huolehtia myös muista
Teini-ikäinen Tommy on joutunut aikuistumaan liian varhain äidin kuoltua veljen synnytykseen. Ansaitseeko ihmiskunta uuden mahdollisuuden. Sitten pientä yhteisöä kohtaa tragedia. Matthew Perryn omaelämäkerta päättyy toiveikkaasti, lopulta hän onnistuu elämään ilman päihteitä. Sekoilevan elämäntapansa seurauksena hän huomaa yli viisikymppisenä olevansa yksinäinen ihminen. Maja Lunde. NOORA WIKMAN UNELMA PUUSTA. N ig el Pa rr y. Maja Lunden romaani on päätösosa ilmastoaiheita käsittelevälle kirjasarjalle. Tammi 2023. Varakkaana ihmisenä hän pääsee parhaimpiin vierotushoitoihin, mutta heikoin tuloksin. Se iso kamala juttu on Perryn päihderiippuvuus. Hän kuvaa millaista on elää vuosikymmenestä toiseen riippuvaisena tupakasta, alkoholista, huumeista ja lääkkeistä. Se on helvetillistä elämää. Katsomiseen tuli kuitenkin tumma sävy sen jälkeen, kun roolihahmo Chandler Bingiä näytellyt Matthew Perry menehtyi lokakuun lopussa 2023. Vain muutamaa päivää ennen Perryn kuolemaa olin alkanut lukea hänen omaelämäkertaansa Frendit, rakkaudet ja iso kamala juttu. Näin Perry kirjoittaa: ”Kaiken huomioon ottaen on vaikea uskoa, että hän (Jumala) edelleen ilmaantuu meidän kuolevaisten luokse, mutta niin hän tekee, ja se on koko pointti: rakkaus voittaa aina.” MARI TEINILÄ Kirjat Siementen vartijat NORJAN HUIPPUVUORILLA elää 2100-luvulla muusta maailmasta eristäytynyt yhteisö, joka on syntynyt menneisyydessä tapahtuneen romahduksen jälkeen. Sen ensimmäinen osa on 2016 ilmestynyt Mehiläisten historia. On Tommyn vastuulla päättää, kenelle siemenet kuuluvat. Kirjan mukaan Perry löytää elämänsä loppuaikoina tasapainon. MATTHEW PERRY: Frendit, rakkaudet ja iso kamala juttu. Takaumien kautta etenevä tarina pitää otteessaan viimeiseen saakka. Docendo 2023. Suomentanut Katriina Huttunen. Tätä kirjoittaessa hänen kuolinsyynsä ei ole selvillä. Suomentanut Päivi Rekiaro. Kirjassa Perry kertoo rakkaudestaan muun muassa näyttelijä Julia Robertsiin sekä irtosuhteistaan. Sarjaa tehtiin 1990-luvulla kymmenen kautta, 236 jaksoa. Sarja pyörii edelleen kaupallisilla kanavilla ja aina välillä katson sitä. Lunde kuvaa Huippuvuorten elämää lämpimästi, mutta samalla eristyneisyys ja yksinäisyys on käsinkosketeltavaa. askel 1/24 ~ 33 MATTHEW PERRY menehtyi lokakuun lopussa 2023. Kaukaa tulleen radioviestin perusteella Kiinasta lähetetään retkikunta pelastamaan siemeniä, joilla voisi ehkä ratkaista nälänhädässä kärvistelevän ihmiskunnan kohtalon. Tommyn isoäiti pitää huolta Huippuvuorille vuonna 2008 perustetusta siemenholvista. Siihen liittyy kokemus Jumalasta, joka ilmestyi hänelle ensimmäisen kerran keittiössä. Kuukauden kirja Päihderiippuvainen frendi Y hdysvaltalaisessa Frendit-tilannekomediasarjassa newyorkilaiset ystävykset elävät iloista kommuunielämää
Karmeliittasisaret tuo kirkolliset hymnit oopperaan ENSIMMÄISTÄ KERTAA Suomen Kansallis oopperassa nähtävä Karmeliittasisaret on tositapahtumiin perustuva teos, jossa nuori aristokraattiperheen tytär pakenee ahdistus taan luostariin. Pr es si ku va / Ta m pe re en Ty öv äe n Te at te ri KUVASSA IKAROSSUUNNITELMAN työryhmä Pyry Äikää, Minerva Kautto, Maija Rissanen, Mika Piispa ja Marko Järvikallas. Työryhmä on tuottanut materi aalia näytelmään työpajoissa eri puolella Suomea vuodesta 2020 läh tien. SOPRAANO MARJUKKA Tepponen esiintyy Karmeliittasisaret-oopperan pääroolissa Blanche de la Forcena.. Filosofisessa teoksessa pohditaan syviä olemassaolon kysymyksiä kuten pelkoa ja kuolemaa. Karmeliit tasisaret on nähtävissä 26.1.– 23.2.2024. Materiaalin pohjalta näytelmän on käsikirjoittanut Marko Järvikallas. ”Aavemaisen kauniita melodioita ja kirkollisia hymnejä yhdistelevä musiikki jää kaikumaan mieleen vielä pitkäksi aikaa sen jälkeen, kun giljotiinin terä on laskeutunut”, teosta kuvaillaan Kansallisoopperan netti sivuilla. Näytel mä on myös kuvaus yhteisöstä, kul tista ja rakkaudesta. Millaisia hedelmiä kantaa maa, kun sen asukkaat ovat vaihtaneet henkisyyden tavaraan. Ooppera esitetään ranskaksi ja se on tekstitetty suomeksi, ruot siksi ja englanniksi. saakka. Musiikin johdosta vastaa vat Hannu Lintu ja James Sherlock. Tarina on saanut inspiraa tionsa Ranskan vallankumouksen kauhuis ta selvinneen äiti Marie de l’Incarnation de Dieun muistelmista. 34 ~ askel 1/24 Kulttuuri Pr es si ku va / Ka ns al lis oo pp er a Komedia uskosta, enkeleistä ja jätehuollosta TEATTERI QUO Vadiksen ja Tampe reen Työväen Teatterin yhteistuotan to Ikarossuunnitelma käsittelee uskoa ja pyhyyden kokemuksen kaipuuta rouhean komedian keinoin. Teoksen on säveltänyt ranskalainen Francis Poulenc (1899–1963). Olemmeko ka dottaneet uskon. Esitys on nähtävissä Tampereen Työväen Teatterin Kellariteatterissa 24.2. Näyttelijät ovat improvisoineet, tehneet tutkimustyötä, osallistuneet luennoille ja ottaneet enkelihoitoja
Seurojen, puheiden ja raamattuopetusten lomassa saunotaan ja lauletaan yhdessä. Ohjelmassa puhutaan muun muassa miesten elämän kipukohdista ja kysytään, mihin katosi suomalainen kristitty mies. Sen aikana perehdytään muun muassa esteettömyyden ja saavutettavuuden kysymyksiin, rasismiin, seksuaalisuuden ja sukupuolten moninaisuuteen sekä seurakunnan tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelmaan. askel 1/24 ~ 35 Tammikuussa tarjolla: kristilliset yrittäjäpäivät, miesten viikonloppu ja Syrjimätön seurakunta -koulutus O ronmyllyn kristillisessä leirija kurssikeskuksessa Parikkalassa järjestetään 26.1.– 28.1. Pi xa ba y Pix ab ay. Turussa sijaitseva Linnasmäen opisto järjestää 29.–30.1. seurakuntien työntekijöille ja luottamushenkilöille suunnatun Syrjimätön seurakunta -ohjaajakoulutuksen. EMILIA KARHU MONET LEIRIKESKUKSET, kurssikeskukset ja opistot tarjoavat kiinnostavia viikonlopputapahtumia läpi vuoden. Koolle kutsutaan yrittäjiä, liike-elämässä toimivia ja yrittämisestä kiinnostuneita sekä heidän puolisoitaan. Mukana ovat muun muassa Laurea ammattikorkeakoulun taloustieteen lehtori Katriina Reponen ja Cimson Yrityspalveluiden toimitusjohtaja Mika Suomalainen. Niiden aikana on usein mahdollisuus myös pohdiskella kuulemaansa luonnossa liikkuen. yrittäjäpäivät teemalla Taivaallinen talous. Viikonlopun ohjelmassa on verkostoitumisen ja yhdessäolon lisäksi yrittäjäpaneeli, kasvutarina-monologi, katsaus maailman talouteen, musiikkia ja saunomista. teemalla Mitä nyt. Koulutuksen jälkeen osallistujilla on valmius toimia omissa seurakunnissaan yhdenvertaisuusasioiden asiantuntijoina ja yhdyshenkilöinä. Yhtenä puhujana on poliitikko Timo Soini. Koulutus antaa tietoa lainsäädännöstä ja terminologiasta sekä mahdollisuuden omien ajatusten, asenteiden ja toimintatapojen tarkasteluun. Kalajoen kristillisellä opistolla vietetään miesten viikonloppua 19.1.–21.1
Lähes 66 neliökilometrin alue tarjoaa kasvupaikan useille uhanalaisille kasveille ja eläimille. Hankkeen toteutuksesta vastaisi AA Sakatti Mining Oy, Anglo Americanin suomalainen liiketoimintayksikkö. Kaivoksen jäljiltä luonto ei palaa ennalleen Hattu & sivellin Maija Paavilainen • Aforistikko ja taiteilija Aurinko vetäytyy talvipesäänsä ja suo hiljenee sinisen kaamoksen syliin.. Jos Viiankiaavan suojelut saa purkaa lakimuutoksin, rakennetaan Kersilön naapuriin tulevaisuuden kaivoskylä. Kaikkina vuodenaikoina Viiankiaapa tarjoaa myös ihmiselle runsaita luontoelämyksiä. Raskas liikenne kasvaisi huimasti. Näitä mineraaleja tarvitaan kännyköihin, tietokoneisiin ja sähköautoihin. Varsinainen kaivos toimisi metrotunnelin kaltaisessa betonitunnelissa syvällä suon uumenissa. Arktisen alueen luonto uusiutuu hitaasti, jos ollenkaan. Alkukesän tuoksuva, raatteen valkoiseksi pilkuttama matto jatkuu horisonttiin ja ilma on sakeanaan lintujen laulua. Sodankylään 1960-luvulla rakennetun Kevitsan kaivoksen vaikutukset ympäristöön ovat ennakoitua mittavammat. Kevään aurinkohangilla voi vapaasti hiihtää mihin suuntaan vain. Pitkospuita kulkiessa saattaa hyvällä onnella bongata plyymikaulustaan pörhistelevän suokukon, unisen pöllön, uteliaan kuukkeliparven, jopa värikkään närhin. Vuosia sitten pudotin vahingossa äitini isoisän valmistaman kristallivadin, johon koskeminen oli lapsilta kielletty. Luonto värjäytyy vähitellen ruskan sävyihin. Kaivosten aiheuttamia luonnonkatastrofeja löytyy jo riittämiin. Asfalttiteitä jouduttaisiin rakentamaan materiaalikuljetuksia varten. Ainakin korvaisivat ekologisella kompensaatiolla luonnon monimuotoisuudelle aiheuttamansa haitat. Kaivostoiminnan haittavaikutuksista mainitaan rakennusvaiheessa ja käytön aikana kaikkialle ympäristöön leviävä melu ja pöly. Aurinko vetäytyy talvipesäänsä ja suo hiljenee sinisen kaamoksen syliin. Sen hetken helähdys palautuu korviini vieläkin. Kosteikkolintujen ja kahlaajien lisäksi siellä viihtyvät myös muuttolinnut. Joutsenet, kurjet ja hanhet pysähtyvät mennen tullen suon rauhaan lepäämään ja syömään jaksaakseen jatkaa matkojaan kauas. Kiirunan lisäksi Ruotsin Pajalassa 2012 aloittanut Kaunisvaaran rautakaivos kuivatti läheisen porojen laidunsuon. Korkeat metallipitoisuudet takaisivat kaivokselle 20 työvuotta. Sakatti-kaivosyhtiö vakuuttaa aiheuttavansa mahdollisimman vähän haittaa suojelualueen ekosysteemille. Yhtiö lupaa ennallistaa Viiankiaavan, kun toiminta päättyy. VUONNA 2009 Viiankiaavan alta puolen kilometrin syvyydestä löytyi mittava malmiesiintymä: nikkeliä, kuparia, kobolttia, kultaa, hopeaa, palladiumia ja platinaa. Viiankiaapa on suojeltu kansallisella suonsuojelulailla 1988 sekä hyväksytty Euroopan unionin Natura 2000 suojelun piiriin. 36 ~ askel 1/24 V iiankiaapa Sodankylän Kersilössä on porojen ikiaikainen kesälaidun ja Keski-Lapin linnuston tärkeä suojelualue. Kun käki lakkaa laulamasta, on hilla kypsynyt poimittavaksi. Työtä riittäisi 350 työntekijälle. Mitään ei ollut enää ennallistettavissa
Kaivosten aiheuttamia luonnonkatastrofeja löytyy jo riittämiin, Maija Paavilainen kirjoittaa. askel 1/24 ~ 37 ARKTISEN ALUEEN luonto uusiutuu hitaasti, jos ollenkaan. Ju kk a Gr an stö m
Suuri muutos hänen elämässään tapahtui, kun hänestä tuli avioliiton myötä äiti kuudelle alaikäiselle lapselle. ”Enhän pyytänyt tyyntä tietä” Moneen merkittävään kulttuurisukuun kuuluneen bestseller-kirjailija Hilja Haahden syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta. Hän opasti kansaa vaalimaan kotien eheyttä, kauneutta ja harmoniaa. TEKSTI : TARJARIITTA LEHTOLA HILJA HAAHTI ja Ilmari Krohn tukivat toisiaan työssään kauniissa kulttuurikodissaan.. Hän oli mukana perustamassa niin Kristillistä Taideseuraa, Kirjailijaliittoa kuin Kotimaa-lehteäkin
Pe kk a Ky yti ne n / M us eo vir as to askel 1/24 ~ 39
Hän kirjoitti Kodin joulu -lehdessä, että köyhäkin koti on rikas, jos siellä on siistiä ja perheenjäsenet – varsinkin äiti – luovat rakastavan ilmapiirin Jumalaan luottaen. Siitä pitivät huolen hänen elinaikanaan julkaistut 55 teosta, joita on painettu yhteensä noin puoli miljoonaan kappaletta. Taideliiton jäsenet ottivat tehtäväkseen ”taistelun uskonnottomuuden tulvaa vastaan.” Haahti opasti kansaa vaalimaan kotien eheyttä, kauneutta ja harmoniaa. Hän toimi yhteiskunnallisena vaikuttajana koululaitoksen piirissä vielä eläkeikäisenäkin. Oppikoulun opettajaksi Helsingissä valmistunut Haahti otti opettajana vastuulleen nuorison siveellisen kasvattamisen. Vahvan kansallisuusaatteen kotoaan perinyt Hilja Theodolinda Hahnsson vaihtoi sukunimekseen Haahti vuonna 1901. Yrjö-Koskisen myötä Haahti sai seurata valtakunnan tapahtumia poliittisen elämän huipulta. Vuonna 1902 tarmokas Haahti löi pianosta kolmisoinnun ja ehdotti siitä nimeä uudelle kristilliselle taideliitolle. V . Siveellisyyden puolestapuhuja Hilja Haahden sanotaan jatkaneen äitinsä linjalla, kriitikoiden mielestä jopa liikaakin tosielämää silotellen. Juonen lisäksi hän ujutti tekstin lomaan omia arvojaan: lujaa luottamusta Jumalaan, hyvyyttä, ahkeruutta ja armeliaisuutta. Hän loi oman menestyskonseptinsa: uskonnollisen viihdekirjallisuuden. Painosten herrattarena ja kirjailijoiden kuningattarena tunnettu Haahti oli aikansa julkinen vaikuttaja. Limón ja isä suomen kielen lehtori ja kielentutkija Johan Adrian Hahnsson. Hän jopa rakennutti perheen naantalilaisen kesänviettopaikan pihalle umpinaisen aidan, jonka tarkoituksena oli erottaa ruotsia puhuneet naapurin lapset heidän suomenkieliseksi aiotusta pojastaan Han nusta. Kolmisoinnusta muodostettiin vielä nykyäänkin toimiva Kristillinen Taideseura. 40 ~ askel 1/24. Pariskunta oli jo kihlausaikanaan sopinut käyttävänsä tulevassa kodissaan pääasiassa suomen kieltä. Suostuminen merkitsi tulemista myös kuuden alaikäisen lapsen äidiksi. Haahti pyysi Jumalan johdatusta suurelle päätökselleen. Theodolinda halusi omalta osaltaan täyttää suomenkielisen kansan sivistyksen tarvetta. Ruotsi oli Hahnssonien suuresti arvostamien Runebergien, Topeliusten ja Snellmanien kieli, mutta nyt oli suomalaisen sivistyksen aika. U udessa, epävarmassa elämäntilanteessa 1900-luvun alussa 31-vuotias kirjailija ja runoilija Hilja Haahti kirjoitti rakastetut sanat, jotka ovat sävellettyinä lohduttaneet ihmisiä sukupolvesta toiseen: Sinun rauhasi anna, Herra, elon kohtalot kirkastain. Haahden mukaan juhlat olivat kodin tunneilmastolle lähes välttämättömiä. J. Kun Kaunokirjailijaliitto eli nykyinen Kirjailijaliitto syntyi vuonna 1897, olivat perustamiskokouksen ainoat naiset Hilja Haahti ja Theodolinda Hahnsson. Suomalaisuusaatteen kasvatti Hilja Haahden kirjallisten taipumusten lähdettä ei tarvitse etsiä kaukaa. Snellmanin oppilaana ollut Adrian Hahnsson seurasi suomalaisuusliikkeen oppia lähes fanaattisesti. Hänen oli kuitenkin kirjoittaessaan voitettava sekä kielelliset että sukupuoleensa kohdistuvat ennakkoluulot. Yrjö-Koskinen puolestaan totesi tytärpuolensa olleen jo nuorena hyvin vakavamielinen ja ”ykstotinen kuin sepän lato saaressa.” Hilja ei taipunut liehittelyihin eikä vallattomuuteen. Enhän pyytänyt tyyntä tietä, sinun tahtosi tietä vain. Vakavamielinen ja taipumaton Hiljan äiti Theodolinda Hahnsson solmi vuonna 1896 toisen avioliiton tunnetun suomalaisuusmiehen, tiedemiehen, senaattorin, kirjailijan ja valtiomiehen, professori Yrjö-Sakari Yrjö-Koskisen kanssa, joka seuraavana vuonna aateloitiin. Hän säilytti sen kirjailijanimenä vielä avioliiton solmimisen jälkeenkin. Hilja Haahti loi oman menestyskonseptinsa: uskonnollisen viihdekirjallisuuden. Sama pyyntö näkyy monessa muussakin hänen kirjoittamassaan ja suomentamassaan laulussa ja virressä. Hilja Haahti kertoo muistelmissaan hyvin myönteisesti kuuluisasta isäpuolestaan ja tämän monipuolisesta persoonallisuudesta. Säveltäjä Ilmari Krohn oli pyytänyt Haahtea puolisokseen. Hänen äitinsä oli ensimmäinen huomattava suomeksi kirjoittanut naiskirjailija Theodolinda Hahnsson os. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja naisen aseman kohentaminen olivat olleet Hilja Haahdelle avioliittoa tärkeämpiä – kunnes elämä päätti toisin. Tuohon aikaan suomenkieliset sivistyneistökodit olivat harvassa. Myös lähetystyö oli lähellä Haahden sydäntä
At el ie r U ni ve rs al / M us eo vi ra st o askel 1/24 ~ 41. GITIO CONSENETUM et ommodis si omnim faccum, eat maxim et unt fugiti simus, ullabore nime rem voluptio voluptur molupta tusanim sunt. Kuva on vuodelta 1938. HILJA HAAHTI oli 1900-luvun puoliväliin saakka Suomen menestyneimpiä naiskirjailijoita, jonka teoksia painettiin puoli miljoonaa kappaletta
Politiikan varjossa syntynyt Rukous tunnetaan nykyään virtenä 548, T ule kanssani Herra Jeesus. Huhupuheet kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikoffista eivät luvanneet hyvää. Runo on kirjoitettu vuonna 1899, jolloin valtakunnan poliittiset tapahtumat vyöryivät kotiin saakka. Lehdelle annettiin nimi, jonka taustalla näkyi Haahden runoteos Kaksi Kotimaata. Kirkko vastasi haasteeseen perustamalla kristillis-yhteiskunnallisen Kotimaa-lehden, jonka toiminnassa Hilja Haahti oli alusta saakka mukana. AVIOITUESSAAN LESKEKSI jääneen Ilmari Krohnin kanssa Hilja Haahti sai häälahjakseen kuusi lasta, jotka ovat kuvanneet Haahtea lujaksi, mutta rakastavaksi äidiksi. Irja Aro-Heinilä kertoo elämäkertakirjassaan Kaunis maa – Painosten herratar Hilja Haahti, miten Suomen evankelis-luterilai nen kirkko oli joutunut terävöittämään sanomaansa vuoden 1905 sortokauden ja yleislakon poliittisessa murroksessa. ”Hän, jonka hieno, puhdas ja samalla hehkuva sielu on kuin pelkkiä säveliä, on siirtänyt minun sieluuni jotain uutta lyyrillistä”, Hilja Haahti toteaa päiväkirjassaan. Äidiksi äidittömille Tutustuessaan toisiinsa Ilmari Krohn ja Hilja Haahti löysivät jotain ennen kohtaamatonta. Ilmari Krohn puolestaan arvosti Haahden runoutta. Suomen raskaimman sortokauden keskellä Yrjö-Koskisen kotitalo joutui häväistyskirjoitusten ja kivityksen kohteeksi. Ilmari Krohnin sisaret Helmi Krohn ja Aino Kallas olivat arvostelleet Haahden romaaneja ummehtuneikHän, jonka puhdas ja hehkuva sielu on kuin pelkkiä säveliä, on siirtänyt minun sieluuni jotain lyyrillistä. Jeesuksen turvissa yhteiskunnan murroksessa Oli vielä rauha, vaikka valtiollinen taivas olikin uhkaavasti tummentunut. Työväenliike vaati kirkon erottamista valtiosta ja uskonnon julistamista yksityisasiaksi. Bobrikoff vieraili senaattoreiden kodeissa, mutta kun Yrjö-Koskinen järjesti tuolloin itsensä muualle, joutui Hilja kielten taitajana tulkiksi. Runossa Hilja Haahti toteaa, että elämä on tullut niin pelottavaksi, ettei hän selviä ilman Jumalan antamaa turvaa ja pyytää siksi Jeesusta lähelleen. SK S 42 ~ askel 1/24
Kirjallisuus modernisoitui, eivätkä Haahden idealistinen ja uhrautuva naiskuva ja roolit enää houkuttaneet naisia. + 6,9 snt/min. Haahden päättäessä vastata kosintaan myöntyvästi, läheiset säälittelivät häntä vaikeasta tehtävästä. Äitipuoleksi alkaminen suurelle perheelle vaikutti selvästi Hilja Haahden työhön. ”En ole koskaan tyyntä tietä pyytänytkään, olen pyytänyt elämän rikkautta”, hän vastasi ja kirjoitti runon Tieni. Hän oli omistautunut tehtävälleen. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Tilaajana pääset lukemaan verkkosivujen kaikki jutut ja monipuolisen sisältömme uutiset, artikkelit, henkilöhaastattelut, hengellisen sisällön, kulttuurin, erilaiset näkökulmat, keskustelut ja podcastit. Kampanjakoodi ETU33%4KK 36 € Lehti + digi 4 kk VAIN (Norm. Haahden kääntämä virolainen kappale Äidin sydän – Maan päällä paikka yksi on – tunnetaan vielä tänä päivänäkin. Ikuisten arvojen äärelle Hilja Haahti oli omana aikanaan erittäin tunnettu ja palkittu. Toisella puolella painoivat äidittömiksi jääneet lapset sekä se, että hän tunsi vastustavansa Jumalan tahtoa, jos hylkäisi kosinnan. Häntä kiitettiin erityisesti pitkäaikaisesta työstä lukijoiden hyväksi. Perheellinen sivistyneistöön kuuluva nainen ei voinut käydä ansiotyössä. Avioliitossa hän määrittyi täysin miehensä kautta. Mutta joulunaikaan laulaessamme Maa on niin kaunis, kuulemme kaikuja kirjailijoiden kuningattaren henkisestä perinnöstä. LÄHTEITÄ JA KIRJALLISUUTTA: Irja Aro-Heinilä: Kaunis maa – Painosten herratar Hilja Haahti Hilja Haahti: Nuoruuteni vuodet Hilja Haahti: Kaukaisten vuosien takaa Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Hän pysyi läpi pitkän elämänsä uskollisena halulleen johdattaa Suomen kansa ikuisten arvojen äärelle. si, Kallas oli jopa tuominnut ne ”vesivelliksi.” Haahti mietti itseään pienten lasten äitinä ja vierailuja Krohnin sukulaisten luona. 54 €) Kotimaa on luotettava silta kirkon ajankohtaisimpiin uutisiin koko Suomessa Tammitarjous! Säästä 33 %. Avioitumisen jälkeen hänen kirjailijan uransa vauhdittui. Jälkipolvi on kuvannut häntä lujaksi, mutta rakastavaksi äidiksi. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Theodolinda Hahnsson oli kuolinvuoteellaan kertonut kirjoittaneensa kansansa tarpeiden takia. Kansalleen kirjoittaneen Theodolinda Hahnssonin teokset eivät enää kulu lukijoiden käsissä, ja Hilja Haahdenkin kirjat ovat jo unohtuneet. Myös hänen tyttärensä – kaikesta saamastaan huomiosta huolimatta – kuvasi päämääriään: ”En ole koskaan tavoitellut menestystä millään keinolla. Paperilasku 5 € + alv 10 %. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/ puh. Tilaus on määräaikainen. Haahti jätti siis opettajantyönsä, mutta oli julkaissut jo kuusi teosta. Tarjous on voimassa 30.1.2024 asti ja se koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Hilja Haahti ei saanut biologisia jälkeläisiä, mutta Krohnin lapsista tuli hänelle täydellisesti omia. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Hilja Haahti kuoli maailmaa nähneenä korkeassa 91-vuoden iässä alkuvuodesta 1966. Olen vain rukoillut ja tutkimustyössä pyrkinyt tunnustuksellisuuteen.” Haahden kirjojen myyntiluvut pienenivät jo 1950-luvulla. Haahti oli työskennellyt yli kymmenen vuotta itsenäisenä opettajana
Automatkalla ylöspäin vievä hiekkatie, jäkäläkankaat ja havupuumetsä tuovat mieleen pohjoisen vaaramaisemat. Sekin on osa benediktiinistä viisautta – kukaan ei pääse pätemään osaamisellaan ylitse muiden. Matka Oslosta pohjoiseen on kestänyt kaksi ja puoli tuntia, ja alkutalven iltapäivä on hämärtymässä illaksi. Cynthia Bourgeault johtaa luostariviisaudesta tähän päivään neljä käytännön ohjetta: rukous yksin, rukous yhdessä, työnteko yksin ja työnteko yhdessä. Päivien kulkua ohjaa lempeästi benediktiininen luostarisääntö, sillä Cynthia Bourgeaultin elämäntehtäväksi on muodostunut benediktiinisen viisauden tuominen aikakauteemme, joka näyttää kovin toisenlaiselta kuin hiljaisuuteen vetäytyneiden luostarikilvoittelijoiden elämä 1500 vuotta sitten. Perillä huomio kiinnittyy ympärillä avautuvaan havupuiden peittämään vuoristomaisemaan. Mutta mitä luostarilupauksen tehneille munkeille alun perin tarkoitettu luostarisääntö merkitsee meille, jotka elämme yksin tai perheessä, opiskelemme, käymme palkkatyössä, toimimme yrittäjinä, vietämme eläkepäiviä, harrastamme kulttuuria ja sukupuolielämää, hoidamme pankkilainaa tai sijoituksia ja luottamustehtäviä. Alun perin pienen maatilan rakennusten ympärille on vuosikymmenten aikana rakentunut yhden perheen unelmista ja sinnikkyydestä laaja retriittija kurssikeskusalue majoitus-, ruokailu-, kokoontumisja kirkkotiloineen. Ahtaudumme reppuinemme ja matkalaukkuinemme kyytiin. Alhaalla laaksossa lainehtii pitkä, vuonoa muistuttava Storsjøen-järvi. Rukousta ja työtä, yksin ja yhdessä Hiljaisuus retriitissä ei ole kokoaikaista. Puhe vaikenee iltarukouksen jälkeen. Aamupala nautitaan hiljaisuudessa, sitten kielen salvat saa jälleen avata. Työtehtävissä koettava yhteys ventovieraiden kanssa ei perustu valmiina olemassa olevaan ystävyyteen. Irti pätemisestä Yhteistä työntekoa toteutamme retriitissä joka päivä puolentoista tunnin ajan. Keskustelu toisten kanssa on työn lomassa sallittua, mutta hiljaisuus suotavampaa. 44 ~ askel 1/24 Ihmiseksi tuleminen on hidasta J una pysähtyy Koppangin asemalle, Østerdalenin laaksoon. Minän asemesta alkaa vahvistua kokemus meistä yhteisönä. Laiturin vierellä odottaa kuljettaja pikkubussin kanssa. Se merkitsee pyrkimystä ottaa toisen kokemus ja ajatukset huomioon, halua oppia toisen kertomuksesta. Benediktiinistä elämäntapaa luonnehtivat sanat Ora et Labora – rukoile ja tee työtä. Suuressa kurssikeskuksessa auttavia käsiä tarvitaan sekä ulkona että sisällä. Sydänrukous ja pyhä lukeminen Yhteinen rukous toteutuu Lia JUHA TANSKA TT, Hiljaisuuden Ystävät ry:n toiminnanjohtaja, pienviljelijä Merkintöjä maan äärellä Ju kk a Gr an str öm. Lämmönlähteenä toimiva hakevoimala syö koko ajan polttopuuta, keittäjät toivovat apua salaattitarpeiden pilkkomisessa, perennat piha-alueella havunoksia pakkasia vastaan. Tie vie meidät Lia Gårdin yhteisöön. Alkutalvesta huolimatta puutarhassa on vielä raivattavaa. Useimmat meistä askartelevat tehtävissä, jotka ovat meille vieraita. Päivien kuluessa alussa varovainen tutustuminen ihmisten välillä alkaa kuitenkin syvetä. Lia Gårdin yhteisön vieraaksi on saapunut viisikymmentä osallistujaa, useimmat norjalaisia, joukossa kahdeksan suomalaista. Olemme Norjassa matkalla tämän ajan mystikon, amerikkalaisen episkopaalipapin Cynthia Bourgeaultin ohjaamaan viiden päivän retriittiin perehtyäksemme vanhaan kristilliseen rukousja viisausperinteeseen
Valeminä alkaa rakentua varhain. Ihmisen heikkoudesta huolimatta Be nedictus Nursialainen (480–543 jKr.) kehotti seuraajiaan ottamaan jokaisen ihmisen vastaan kuin Kristuksen. Kyse ei ole niinkään Raamatun analyyttisestä tutkimisesta, vaan sanojen äärellä tapahtuvasta rukouksesta, pyrkimyksestä kuulla Raamatun sanojen välityksellä kuiskaus Jumalan sydämeltä omalle sydämelle. Sydämessä sana tekee ihmisen elämää uudistavaa työtä. Ju ha Ta ns ka BENEDIKTIININEN VIISAUS pyrkii auttamaan tämänkin ajan henkisiä ja hengellisiä etsijöitä vapauteen kulttuurimme sairastuttavista piirteistä. Kuva on Lia Gårdin lähellä sijaitsevasta metsäkirkosta nimeltä Stavkirke. Ehkä sanat ja vastaukset tulevat ajallaan. Vai syttyikö uteliaisuus benediktiiniseen perinteeseen. Jotain retriitistä palaamisen jälkeen tuntuu muuttuneen. Ihmiseksi tuleminen on hidasta.. Yksityistä rukousta ruokkivat aamuin ja illoin toistuvat hiljaiset Sydänrukouksen hetket. Työ ja tilanteet joissa emme ole mestareita, joita emme hallitse tai joissa kokonaan epäonnistumme, saavat meidät ehkä jonakin hetkenä havahtumaan siihen, että arvomme ihmisinä lepää paljon lujemmalla perustalla kuin suorituksemme. Sydänrukous tarkoittaa sanatonta asettumista kolmiyhteisen Jumalan läsnäoloon. Arvomme ihmisinä lepää paljon lujemmalla perustalla kuin suorituksemme, Juha Tanska kirjoittaa. Vieraanvaraisuuden osalta on toisinaan helpompi rakastaa muutaman kilometrin päässä olevia lähimmäisiä kuin ihmisiä omassa lähipiirissä. Aitoon elämään sisältyy myös vieraanvaraisuus. askel 1/24 ~ 45 Gårdia ylläpitävän yhteisön hetkipalveluksissa ja messussa. Benediktiinit kehittivät ja vaalivat yhteisössään rukoilemisen tapaa, joka tunnetaan nimellä Lectio Divina, jumalallinen tai pyhä lukeminen. Kilvoittelu merkitsee syvenevää ymmärrystä aidosta ihmisyydestä ja tilan raivaamista Jumalalle sydämessä. Lectio Divinan harjoittajat ovat aina soveltaneet menetelmää luovasti. Kun keskittyminen herpaantuu, oma rukouslause tai -sana auttavat palautumaan läsnäoloon. Ihmisarvon luja perusta Mystiikan perinteessä puhutaan toisinaan valeminästä. Onko muutos tavassa katsella elämää, itseä ja toisia ihmisiä. Divinan harjoittamisesta Raamatun sanoihin sovellettuna. Benediktiininen viisaus pyrkii auttamaan tämänkin ajan henkisiä ja hengellisiä etsijöitä vapauteen kulttuurimme sairastuttavista piirteistä. Usein jo lapsena korvissamme kaikuu aikuisten kysymys: ”Mitähän tuosta lapsesta tulee?” Ja niin me alamme rakentaa julkisivuamme ja identiteettiämme suoritustemme varaan, sille, mitä osaamme, saavutamme, ja mitä meistä on tullut tai jäänyt tulematta omissa ja toisten ihmisten silmissä. Märehtivä lammas on ajaton esimerkki Lectio Kyse on pyrkimyksestä kuulla Raamatun sanojen välityksellä kuiskaus Jumalan sydämeltä omalle sydämelle. Raamatun sanoja mietiskellään ja pureskellaan rauhallisesti märehtien ja näin tähdätään sekä sanojen välittämän asian ymmärtämiseen että luetun sanan laskeutumiseen pään tiedosta ihmisen keskukseen, sydämeen
Usein käy niin, että parin viikon spurtin jälkeen lupauksien toteuttaminen osoittautuu hankalaksi. Moni päättää vuoden alkaessa aloittaa elämässään jotakin uutta. Sitä ei ole luettu somesta tai pintatrendeistä, se on jotakin omaa. Usein on kyseessä uusi, terveellisempi tapa elää. PAREMMAN TULOKSEN antaa sisäinen motiivi. Kun harrastaa intohimoisesti jotakin, tai uppoutuu työhönsä niin, että ajantajukin katoaa, tai tavoittelee määrätietoisesti kaukana siintävää lopputulosta, on kysymys sisäisestä motiivista. Nopeiden uudenvuodenlupauksien sijaan vuoden vaihtuessa olisikin ehkä parempi pysähtyä ja antaa aikaa itsensä kuuntelemiselle. Onko kuitenkaan kyse saamattomuudesta, vai enemmänkin vääränlaisesta motivaatiosta. Imemme vaikutteita ja vaatimuksia mediasta ja ympäriltämme, välillä ihan lähipiiristäkin. Tulee työkiireitä ja arjen haasteita, jotka saavat lipsumaan ensin kerran, sitten toisen. Kun muutosta yrittää näiden vaikutelmien ja ihanteiden takia, tuloksena on helposti pannukakku. Jos elämä tai arki täyttyy ulkopuolelta asetetuista normeista ja vaatimuksista, on vaikea kuulla omaa sisintään ja löytää se, mille sielu palaa ja mistä mieli virkistyy. Kuntosalit täyttyvät, on tipatonta tammikuuta ja monia muita hyviä pyrkimyksiä. Se kumpuaa ihmisen sisimmästä, omasta itsestä. Helposti tulee ajatelleeksi: ”kyllä minunkin pitäisi”. Elämä täyttyy hyvin helposti ulkoapäin asetetuista vaatimuksista: miltä pitäisi näyttää, minkälainen on hyvä ura tai minkälainen kodin pitäisi olla. 46 ~ askel 1/24 Kati Pirttimaa TUOMASPAPPI Sisäinen motivaatio kantaa O letko tehnyt tänä vuonna uudenvuodenlupauksia. Lopulta sitä syyttää itseään saamattomuudesta ja itsekurin puutteesta. Rukous Uudenvuodenlupauksien sijaan olisi ehkä parempi pysähtyä ja antaa aikaa itsensä kuuntelemiselle.. Kun sisäinen motiivi löytyy, ei tarvita lupauksia, vaan voi iloita ja innostua tekemisestään – on kyse sitten liikunnasta, harrastuksesta, työstä tai mistä tahansa elämään sisältöä tuovasta asiasta
Käsittelemme viestit luottamuksella. askel 1/24 ~ 47 Tahdotko, että puolestasi rukoillaan. Tai kuoressa osoitteella Askel, PL 279, 00131 Helsinki. Siunauksen toivotus sinulle, joka pelkäät. Kantakoon kaikkivaltias, hyvä Jumala sinua alkavana vuonna, sen jokaisena päivänä ja antakoon sinulle luottamuksen ja toivon.. Siunauksen toivotus sinulle, jolla on talousvaikeuksia. LÄHETÄ PYYNTÖSI sähköpostilla osoitteeseen askel.toimitus@kotimaa.fi otsikolla ”Rukouspyyntö”. Siunausta sinulle, joka toivot saavasi töitä tai opiskelupaikan. Siunausta sinulle, joka kaipaat kumppania vierellesi. Rukouspyyntöni: PYYNTÖSI PUOLESTA rukoillaan Helsingin Mikael Agricolan kirkon Tuomasmessun rukousryhmässä ja myös Tuomasmessun yhteydessä kerran kuussa. Siunauksen toivotus sinulle, jonka ihmissuhteissa on pettymystä ja surua. Siunauksen toivotus sinulle, joka odotat tutkimustuloksia ja hoitojen alkamista. Siunauksen toivotus sinulle, joka olet ihan yksin. Ajatuksia lukijoiden rukouspyynnöistä Siunauksen toivotus sinulle, joka huolehdit läheisesi terveydestä. Siunauksen toivotus sinulle, joka sairastat. Siunausta sinulle, kaikissa elämäsi käänteissä. Kirjoita ”Rukouspyyntö” kuoren vasempaan ylälaitaan
Vertaistukea on saatavilla myös Iltaporinat-chatissa, jota toteutetaan suomeksi ja englanniksi. Toimimme 22 paikallisyhdistyksessä eri puolilla Suomea sekä yhteensä 100 maassa naisten oikeuksien ja hyvinvoinnin puolesta. Toiminta on avointa kaikille murrosikäisten äideille. Kokemuksen myötä on käynyt ilmi, että tarvetta myös muunlaiselle kohdennetulle toiminnalle on. Haluamme toiminnallamme luoda turvallisia kohtaamistiloja monenlaisten perheiden äideille, sanoo Puhakka. Kohdennettua toimintaa tehdään aina yhdessä yhteistyökumppanin kanssa, sanoo Puhakka. Lisäksi vertaisryhmiä on toteutettu eri kielillä, kuten englanniksi, arabiaksi, somaliksi ja espanjaksi. – Loppujen lopuksi me kaikki tulemme erilaisista perheistä ja on tärkeää, että ryhmissä jokainen tulee kuulluksi yksilönä. VAULA HACKLIN MURROSIKÄISEN VANHEMMUUDEN lisäksi Kamalat äidit -ryhmien osallistujia voi yhdistää esimerkiksi samankaltainen perhetausta ja elämäntilanne. Vertaisryhmien lisäksi murrosikäisten äideille on tarjolla suomeksi, englanniksi ja selkokielellä toteutettuja Kamalat äidit -työpajoja sekä Äitien illat -asiantuntijaluentoja verkossa. – Kamalat äidit -toimintaa on tällä hetkellä tarjolla kohdennetusti erilaisista kulttuurija perhetaustoista tuleville äideille sekä eri kielillä toteutettuna, kertoo Suomen NNKY-liiton monimuotoisesta Kamalat äidit -toiminnasta vastaava koordinaattori Dora Puhakka. 48 ~ askel 1/24. Kamalat äidit -vertaisryhmiä on toteutettu muun muassa uusperheiden, sateenkaarevien, mielenterveyshaasteisten sekä kehitysvammaisten nuorten Kamalat äidit® -vertaistoiminta tavoittaa monenlaisia äitejä äideille. Kohdennettujen vertaisryhmien lisäksi toiminnan monimuotoisuus näkyy mahdollisuutena tehdä erilaisia vapaaehtoistehtäviä sekä toiminnan toteutumisena kasvokkain ja verkossa. Tervetuloa mukaan vertaisryhmään ja paikallisyhdistysten moninaiseen toimintaan! OTA YHTEYTTÄ: Suomen NNKY-liitto ry, Pohjoinen Rautatiekatu 23 B, 00100 Helsinki nnky@ywca.fi puh. Lisäksi yhden vanhemman perheiden äideille suunnattuja ryhmiä on ollut tarjolla jo vuosia. – Monimuotoisuus on rikkaus ja sen huomioiminen toiminnassamme lisää ymmärrystä ja kohtaamisten arvoa. Monimuotoisuuden kohtaamiseen kiinnitetään erityistä huomiota myös ryhmänohjaajia perehdytettäessä. – Lähdimme kehittämään toimintaamme huomioiden ensin monikulttuuristen ja eri kielisten perheiden äitejä, jonka jälkeen laajensimme toimintaa tavoittamaan entistä paremmin myös muiden monimuotoisten perheiden äitejä. 050 337 8280 www.ywca.fi Facebook: SuomenNNKY Instagram: suomennnkyliitto As si Pu lk kin en M urrosikäisten äideille suunnattua Kamalat äidit® -vertaistoimintaa on toteutettu vuodesta 2005 alkaen. Ryhmänohjaajien perehdytyksiä järjestetään suomeksi, englanniksi ja selkokielellä. NNKY:n yhteistyösivut NNKY, Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys, on juureva tyttöjen ja eri ikäisten naisten liike. Yksinhuoltajaäiti ymmärtää, mistä toinen yksinhuoltajaäiti puhuu. Vertaisuuden kokemusta vahvistaa murrosikäisen vanhemmuuden lisäksi myös jokin toinen yhdistävä tekijä, kuten samankaltainen perhetai kulttuuritausta tai elämäntilanne vertaisryhmäläisten kanssa. Ekumeeninen kristillisyytemme ohjaa meitä rohkeisiin ja rakastaviin, ajankohtaisiin tekoihin toistemme ja koko maailman puolesta
Olemme ja emme ole. alkaen, joka toinen viikko maanantaisin klo 18–19.30, Saarankulmalla, Torikatu 18. klo 10.30–12 ”Naiset suhteiden vaalijoina”, psykoterap eutti, sosiaalipsyko logi Saara Kinnunen. – Polkuja iloon ja uskallukseen Jyväskylän keskustassa, la 3.2. Olemme Suomessa ajaneet pakolaisten oikeuksia ja tarjonneet tukea maahanmuuttajanaisille ja -perheille. Järjestäjinä Jyväskylän NNKY ja NNKY-liitto. Sukupolvien välisessä tapahtumassa saavat iloa niin mieli kuin kehokin. klo 10.30–12, Puistosali. NNKY-liitto ja monet paikallisyhdistykset ovat Suomen vanhimpia naisjärjestöjä ja syntyneet tsaarinajan Suomessa aikana, jolloin kansalaisyhteiskunta alkoi muodostua. Osallistum ismaksu 10 €. Paikallisyhdistyksemme kutsuvat syrjään jääneitä tyttöjä ja naisia valokuvauksen ja käsityötai tanssiharrastusten pariin tai vain tapaamaan toisiaan yhteisessä olohuoneessa. Olemmeko saavuttaneet tavoitteen ja tehneet itsemme tarpeettomiksi. On kysymyksiä, joita halutaan jutella turvallisesti naisten kesken. Nuorten naisten tukeminen ja kannustaminen johtajuuteen ja rohkeuteen on meille sydämenasia. Edelleen on tarvetta naisten ja naiseksi identifioituvien omalle toiminnalle, vertaisuudelle ja myös naiserityiselle hengelliselle pohdinnalle. Tanssi-liiketera peutti Asta Lehtimäki. Tervetuloa! Tarvitaanko naisjärjestöjä edelleen. Lisätiedot Outilta: p. Lisätiedot ja ilmoittautuminen nettisivuilla www.ywca.fi KUOPION NNKY:N Naisten aamu la 17.2. Havaintoja kehon resursseist a, suojaavast a jännitykses tä ja lempeää harjoittelu a kehon kanssa. klo 12–17. Huolettaak o oman kehon kanssa liikkumine n. askel 1/24 ~ 49. T arvitaanko naisjärjestöjä edelleen. Ääni NNKY:stä Ka ro lii na H en rik ss on ”LUOTTAMUS KASVAA kulkiessa” -keskusteluryhmä Kuopiossa ma 15.1. Eriarvoisuus on ollut räikeää ja ilmeistä, ja NNKY-liike on Suomessa ja kansainvälisesti edistänyt mm. Tapahtuma on ilmainen ja sisältää lounaan. Pelottaako , että liikkumine n tekee vain kipeää. Erityisesti työelämän tasa-arvo, seksuaalinen häirintä ja naisiin kohdistuva väkivalta ovat kysymyksiä, joita haluamme ratkaista yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. 041 310 4514, toiminnanjohtaja@knnky.fi TAMPERE EN NNKY:N Turvassa kehossa –kurssi la 20.1. Vapaaehtoisuudesta moni saa merkitystä elämäänsä. Tämän tehtävän toteuttamiseen tarvitsemme juuri sinua mukaan. Ilmoittautumiset Outille: p. NNKY-liikkeen tarkoitus oli turvallisen fyysisen, henkisen ja hengellisen tilan luominen naisille. Olemme olleet mukana naisten pappeuden, päiväkotijärjestelmän ja lukutaidon edistämisessä, rakentaneet omia toimitiloja ja luoneet ryhmiä Raamatun tutkimiseen. Ilmoittautu minen: asta.lehtim aki@tnnky.fi , paikkoja rajoitetusti . Tervetuloa hyvinvointipäivään koko perheen naisten kesken! Puhujana psykologi Pirkko Lahti. MITEN VOIT. Kuopion pääkirjasto n kokoussalissa, Maaherran katu 12. Uskallatko kävellä liukkaalla. naisten koulutusta sekä työelämäja seksuaalija lisääntymisterveysoikeuksia. Minua naisjärjestön johtajana haastetaan tällä kysymyksellä yhä useammin. Olemme kristillinen ekumeeninen liike, jonka erityinen tehtävä on nuorten naisten tukeminen. 041 310 4514 tai toiminnanj ohtaja@ knnky.fi Lisätietoja : knnky.fi KIRJOITTAJA: ANNE PÖNNI, Suomen NNKY-liiton pääsihteeri Mikä on NNKYliikkeen tehtävä. Kuitenkin moni asia on vielä kesken. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus on yhteinen asia ja kaikkia sukupuolia tarvitaan, mutta NNKY-liiton kaltaisella konkarilla ja kristillisellä toimijalla on edelleen merkitystä
Ju kk a Gr an st rö m. Muukin yhdessä tekeminen auttaa. Mutta vielä on paljon kehitettävää. LUZ ANGELICA Peltoniemen mukaan Suomessa on menty monikulttuurisuuden suhteen parempaan suuntaan. Kotoutumisessa olisi ensiarvoisen tärkeää, että ihmiset pääsisivät töihin. Perussa syntyneenä hän nautti esimerkiksi Helsingin Malmilla järjrestetystä tanssitapahtumasta, jossa oli tanssijoita eri Latinalaisen Amerikan maista ja Suomesta
TEKSTI: MARI TEINILÄ askel 1/24 ~ 51. Kiitos Suomi – mutta mistä löytyisi ystäviä. Suomessa pitkään asunut perulaissyntyinen Luz Angelica Peltoniemi ja puolitoista vuotta sitten tänne muuttanut ukrainalainen Avhusta Kushnarova kiittävät suomalaisten ystävällisyyttä, rauhallisuutta ja järjestelmällisyyttä. NNKY mahdollistaa eri kulttuureista kotoisin olevien naisten kohtaamisia eri puolilla Suomea. Suomalaisten ystävien löytäminen on kuitenkin monille maahanmuuttajille vaikeaa
– Koska ihmiset ovat taustaltaan erilaisia, on tärkeää nähdä ja kohdata heidät ennen kaikkea ihmisinä. Tällä hän tahtoo painottaa sitä, että Suomeen muuttavat ihmiset tulevat hyvin erilaisista kulttuureista, perinteistä ja uskonnoista. Jotkut ihmiset tervehtivät ja jotkut eivät, yritin itse olla kaikille ystävällinen. Myös suomenkielentaitoa vaaditaan usein niissäkin töissä, joissa pärjäisi ainakin alussa vähäisellä kielitaidolla. Tanssi ja kulttuuri yhdistävät Kotoutumisessa tärkeää on myös yhdessä tekeminen. Moni paikka, esimerkiksi maahanmuuttajille tarkoitettu ystävyystalo Oulussa, oli mennyt kiinni loma-ajaksi. Hän auttoi maahan tulleita kiintiöpakolaisia arjen asioissa kuten asunnon hankkimisessa, pankkitilin avaamisessa, bussien käyttämisessä ja laskujen maksamisessa. Hän muutti Suomeen avioliiton myötä ja on lähes koko ajan tehnyt sekä palkkatyötä että vapaaehtoistyötä maahanmuuttajien parissa. Suomi muistuttaa ehkä siinä suhteessa itseäni. Luz on työskennellyt myös erilaisissa hankkeissa muun muassa Oulussa toimivassa Vuolle Setlementissä. Perussa työskentelin tuomarin avustajana sekä asianajajana asianajotoimistossa. Oulussa vaaditaan paljon useammin suomenkielentaitoa. Luzin ensimmäinen työpaikka oli Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluissa ohjaajana. Kysyin asioita rohkeasti alussa englanniksi ja vähitellen yhä enemmän suomeksi. Että jokaisella lapsella ja nuorella olisi täällä hyvä olla. M eitä maahanmuuttajanaisia yhdistää lähinnä se, että me olemme kotoisin muualta, Perusta Suomeen vuosituhannen alussa muuttanut Luz Angelica Peltoniemi sanoo. Tietynlainen järjestelmällisyys oli lapsuudenperheessäni ominaista, koska isäni ja isoisänikin ovat lakimiehiä. – Siellä on ollut hienoa seurata, miten maahanmuuttajataustaisia naisia on otettu mukaan toimintaan. Toinen yhdistävä tekijä Suomeen muuttaneilla on vaikeus löytää suomalaisia ystäviä. Kiintiöpakolaisia oli silloin eniten Vietnamista ja Kongosta, silloisesta Zairesta. – Käsityökerholaiset ovat opettaneet esimerkiksi villasukkien tekoa maahanmuuttajanaisille. – Tässä suhteessa Oulu ja pääkaupunkiseutu ovat erilaisia. – Oli ihanaa nähdä miten tanssi ja ylipäätään kulttuuri yhdistää meitä. Kun hän tuli Suomeen, oli kesä ja lomakausi aluillaan. Luzin mielestä maahanmuuttajataustaisia ihmisiä kierrätetään helposti vain työharjoittelusta toiseen, vaikka varsinaisessa työpaikassa heillä olisi paljon paremmat edellytykset oppia enemmän ja motivoitua työhön. Työpaikka on paras kotouttaja Luzin mukaan Suomessa on menty monikulttuurisuuden suhteen parempaan suuntaan. Tästä kokemuksesta on ollut hyötyä maahanmuuttajatyössä. – Kotoutumisessa on ensiarvoisen tärkeää, että ihmiset pääsisivät töihin. Minulla ei ole ollut huonoja kokemuksia. Kiusaamiseen kouluissa pitäisi puuttua enemmän. Mutta vielä on paljon kehitettävää. He ovat saaneet aitoja kohtaamisia suomalaisten naisten kanssa sekä tukea heiltä ja toisiltaan. 52 ~ askel 1/24. Työnteon ja verojen maksamisen kautta he saisivat tunteen, että Suomi on heidän kotimaansa. – Olen koulutukseltani lakimies. Välillä hän ollut vapaaehtoisena sekä töissä Oulun NNKY:llä. – Ensimmäinen tuntumani Suomesta oli, että maa on ystävällinen, rauhallinen ja järjestelmällinen. Luzin mukaan tärkeää on kuitenkin säilyttää suomalaisia hyviä arvoja kuten ahkeruus, kunnioittaminen, rehellisyys ja täsmällisyys. Uudet työntekijät tuovat usein erilaisia tapoja tehdä töitä. NNKY:n kerhoissa tutustutaan ja toimitaan Suomi oli jo ennen avioliittoa tullut Peltoniemelle jollain tapaa tutuksi, sillä hänen kaksi serkkuaan asuu täällä. – Jos maahanmuuttajataustainen henkilö on saanut lähtömaassaan vain vähän koulutusta, suomenkielen oppiminen tapahtuu helpommin käytännön työn kuin teoriaopintojen kautta. – Oulu otti minut hyvin vastaan. Luz Angelica Peltoniemellä on monipuolinen näköala maahanmuuttajuuteen. Opin paljon asiakastyöstä ja erilaisten ihmisten kohtaamisesta. Tästä esimerkkinä Luz kertoo käyneensä Helsingin Malmilla tanssitapahtumassa, jossa oli tanssijoita eri Latinalaisen Amerikan maista ja Suomesta
Kerran poika nousi seisomaan ja sanoi: ”Näetkö babushka miten minusta on tullut iso poika.” Avhusta haluaisi tehdä Suomessa työtä, jossa voisi auttaa muita.. Pa si Le in o askel 1/24 ~ 53 TURUSSA ASUVA ukrainalainen Avhusta Kushnarova pitää yhteyttä Ukrainassa yhä asuvaan ekaluokkalaiseen pojanpoikaansa Iljaan videopuheluin
Ettei syntyisi kokemusta syrjäytymisestä. Minun ei enää tee mieli pitää mitään yhteyksiä Venäjälle saati käydä siellä. Kun sota alkoi, Turussa asunut tytär alkoi kutsua ja oikeastaan vaatia äitiään Suomeen. – Miten voi olla, että nyt me olemme eri puolilla niiden kanssa, joiden kanssa olemme eläneet ja opiskelleet. Hän osallistuu siellä kotoutumiskoulutukseen. – Elämässäni on ollut kaksi suurta käännekohtaa. – Kiusaamiseen kouluissa pitäisi puuttua enemmän. Opisto on myös Ukrainasta Suomeen muuttaneen 63-vuotiaan Avhusta Kushnarovan opinahjo. Päivittäin hän opiskelee opistolla noin viisi tuntia. Yksi ristiriita on siinä, että Suomi tarvitsee enemmän työn tekijöitä, mutta tänne on yhä vaikeampi päästä. Suhde Venäjään on mennyt rikki. Avhustaa alkoi helposti myös itkettää. Sodan sytyttyä alkanut tärinä jatkui vielä Turkuun muuttamisen jälkeen pitkään sisäisenä haurauden tunteena. Jo syyskuun 9. Toisaalta sosiaalinen media on saattanut Luzin mukaan tuoda helpommin esille kokemuksia rasismista. – Pahin pelko on mennyt ohi, mutta edelleen minulla on iso huoli Ukrainassa asuvista pojistani ja seitsemänvuotiaasta pojanpojasta, nyt ekaluokkalaisesta Iljasta. Zholty Vody sijaitsee lähellä muun muassa Zaporižžjaa, joka on ollut uutisissa muun muassa ydinvoimalassa käydyistä taisteluista. Hän sanoo olevansa huolissaan siitä, että ei tiedä millaiset suhteet Venäjään on tulevaisuudessa. Tytär lähetti uutisia sodan etenemisestä, venäläisten joukkojen lähestymisestä Zholty Vodya. Babushka ja lapsenlapsi pitävät yhteyttä videopuheluin. Ilmahälytyksiä oli jatkuvasti ja kuulin pommitusten ääniä. – Aloin täristä siinä vaiheessa, kun näin kaukaa ammuttuja raketteja, jotka saattoivat muuttaa suuntaa lennossa ja osuivat niin infrastruktuuriin kuin asuintaloihinkin. Puhelun aikana Ilja on noussut seisomaan ja sanonut: ”Näetkö babushka miten minusta on tullut iso poika.” Ilmahälytyksiä oli jatkuvasti ja kuulin pommitusten ääniä. – Suomalaisista on yritetty löytää ystäväperheitä maahanmuuttajataustaisille perheille, mutta edelleen on paljon heitä, joilla ei ole yhtään suomalaista ystävää. Tuntuu kuin eläisin pitkää painajaista, joka vain jatkuu ja jatkuu. Silloin päätin, että on aika lähteä, Avhusta kertoo. Olen vieläkin epäuskoinen sodan syttymisestä. 54 ~ askel 1/24. Kun istuu hetken aikaa aulan sohvilla, kuulee oppilaiden puhuvan montaa eri kieltä. – Kun on yli kuusikymppiseksi elänyt vain rauhan aikaa, on vaikea uskoa, että yhtenä päivänä rajan yli tulee kymmeniä tuhansia sotilaita. Haastattelussa tulkkina toimiva opettaja Laura Tikkanen kertoo puolestaan Avhustan olevan ahkera opiskelija, joka ei jätä opiskelupäiviä väliin. – Suomeen tulevaa ihmistä pitää kohdella oikeudenmukaisesti, niin että hän pääsee osaksi yhteiskuntaa. Muutto Nizhni Novgorodista 28-vuotiaana Zholty Vodyyn ja sieltä muutto 62-vuotiaana Turkuun. päivä hän aloitti kotoutumiskoulutuksen Linnasmäen opistossa. Suhde Venäjään meni rikki Avhusta Kushnarovan matka Turkuun junalla, bussilla ja lentäen Zholty Vodysta kesti viisi päivää. Avhusta korostaa kuitenkin, että vielä huonompi tilanne on niillä Venäjällä asuvilla venäläisillä, jotka vastustavat sotaa, mutta heidän pitää olla siitä oman turvallisuutensa takia hiljaa. Toisella tasolla kotoutumisen esteenä on Luzin mukaan se, että suomalaisia ystäviä on vaikea saada. Silloin päätin, että on aika lähteä. Sisäistä haurautta ja huoli pojista Avhusta Kushnarova tuli Turkuun elokuun lopussa vuonna 2022. Mukana oli vain reppu, ei mitään muuta matkatavaraa. Haastattelun aikana hän sanoo useaan otteeseen, että tahtoo oppia paremmin suomea. Erityisen tärkeää on, että nuorille maahanmuuttajataustaisille ihmisille löytyisi edes yksi syntyperäinen suomalainen ystävä. Että jokaisella lapsella ja nuorella olisi täällä hyvä olla. Luz kertoo viime aikoina kuulleensa yhä useammin maahanmuuttajataustaisilta ihmisiltä kokemuksia rasismista ja vihapuheesta. Sota toi Suomeen Turkulaisen Linnasmäen opiston aulassa oleva juliste kannustaa opettelemaan tervehdyksen viidellä eri kielellä. Silloin elettiin vielä Neuvostoliiton aikaa. Venäjältä Nizhni Novgorodista kotoisin oleva Avhusta Kushnarova muutti 28-vuotiaana silloisen puolisonsa kanssa Zholty Vodyyn, nykyisen Ukrainan alueelle
Nyt hän asuu tyttärensä ja tämän puolison kotona Turun Kupittaalla ja etsii omaa asuntoa. Paikalla olevien teinityttöjen mukaan osa opettajista ei puutu rasistisiin tilanteisiin. Sotaa paennut haluaa auttaa muita Avhustan koti Ukrainassa oli iso, valoisa kolmio kerrostalon kymmenennessä kerroksessa. Ikkunasta näkyi metsää, aroa ja kauempana joki sekä järvi. Vain yli 60-vuotiaat miehet voivat lähteä Ukrainasta. Katsomme myös kuvaa pienestä Iljasta, joka istuu babushkansa sylissä. Ju kk a Gr an st rö m askel 1/24 ~ 55 Vailla pelkoa syrjinnästä HELSINGIN RASTILASSA NNKY:n Queendomin tiloissa kokoontuu eri-ikäisten tyttöjen ryhmiä sekä äiti–tytär -ryhmiä. Avhusta ihmettelee, miksi Suomessa asuvat kymmenet tuhannet ukrainalaiset pitävät niin vähän yhteyttä keskenään. LUZ PELTONIEMEN mukaan olisi erityisen tärkeää, että nuorille maahanmuuttajille löytyisi suomalaisia ystäviä, koska se ehkäisee syrjäytymistä.. Avhusta työskenteli 25 vuotta pääkirjanpitäjänä. Opettajia pitäisi kouluttaa enemmän rasismiin liittyvistä asioista. Kuuntelen 14–19 -vuotiaiden ryhmässä keskustelua rasismista. Puhelimen ruudulta hän näyttää kuvaa saalistaan: kolme lahnaa, joista yksi oli melkein kilon painoinen. Hänestä tuntuu, että pään koko kapasiteetti menee kielen ja kaiken uuden opiskeluun. – Voisin mielelläni tehdä jotain sellaista työtä, jossa voin auttaa ihmisiä, mutta missä minua tarvittaisiin. Paikalla olevat tytöt kertovat kokemuksistaan. Muutos yhteiskunnassa voi alkaa kouluista. – He eivät kerro kaikkea mitä tapahtuu, että en huolestuisi. Hän on osallistunut jonkin verran Turun NNKY:n toimintaan, muun muassa kahvihetkiin ja pieneen pyhiinvaellukseen. – Mutta siitä ei ole varmuutta, onko se ehjä vielä huomenna. Suomessa hän tahtoisi tehdä työtä käsillään. Kokemusta on kuitenkin myös siitä, että opettaja on pyytänyt anteeksi rasistiseksi koettua käytöstään. Avhusta sanoo olevansa erittäin kiitollinen kaikesta saamastaan avusta ja ystävällisestä vastaanotosta muiden Ukrainasta tulleiden tavoin. NNKY:n sivuilla todetaan: ”Meillä saat olla rohkeasti juuri sellainen kuin olet, ilman pelkoa syrjinnästä tai kiusaamisesta.” Torstaisena talvi-iltana Queendomin viihtyisissä tiloissa tuoksuu popcornit. Suomalaisten ystävien saaminen on ollut kuitenkin vaikeaa. Kuva on otettu ennen sodan syttymistä. Toinen pojista ei esimerkiksi kertonut, että hän oli ollut moottoripyöräonnettomuudessa. – Koulukavereita on kyllä, mutta ystäviä vähän. – Ukrainalaisten huono puoli on ehkä se, että ystävystytään ja ollaan avoimia liiankin helposti, siinä mielessä olemme haavoittuvampia. Työharjoittelu ja työpaikka olisivat tärkeitä myös suomenkielen oppimisen kannalta. Koti Zholty Vodyssa on toistaiseksi säilynyt pommituksilta ehjänä. Keväällä Avhustan pitäisi päästä neljän viikon työharjoitteluun, mutta selvästi häntä stressaa harjoittelupaikan löytäminen. Myös opettaja itse on saattanut käyttäytyä rasistisesti esimerkiksi sanomalla, että kaikki huonot asiat koulussa ovat arabipoikien tekemiä. Heidän mukaansa koulussa kohdatusta rasismista on vaikea puhua opettajille. En pysty kysymään – eikä minun edes tarvitse – sitä ilmeistä asiaa, ikävöikö Avhusta Ukrainaan jääneitä kahta poikaansa ja pojanpoikaansa. Muutaman kerran hän on käynyt kalastamassa Aurajoen rannalla. Se oli kokemus, jonka jälkeen piti heti ottaa äitiin yhteyttä. Toisaalta hän soitti heti, kun raketti oli mennyt aivan läheltä. Illan aikana todettiin, että toimintatapoja pitäisi pystyä uudistamaan ympäröivän todellisuuden muuttuessa. Avhusta ulkoiluttaa usein tyttärensä Robin-koiraa. – Mutta minun poikani eivät lähtisi, vaikka voisivat, Avhusta sanoo
Lydialla on tärkeä taito. Hän osaa surra menetyksiään. Päätän lukea lisää ja päädyn 1800-luvun lopulla syntyneen veitsiluotolaisen kauppias Lydia Lyttisen elämäntarinan äärelle. Myönnän joskus ajatelleeni, että vastoinkäymisten summa olisi vakio. 56 ~ askel 1/24 K uinka monta kertaa ihmisen sydän voi särkyä yhden elämän aikana. Montako kertaa voi aloittaa alusta, edessään tyhjiä sivuja. Jään miettimään omia toivonlähteitäni, jotka ovat kantaneet kivun hetkissä. Hänen kauppansa ajautui konkurssiin. Mutta näin elämä ei mene, siitä on jokaisen lähipiirissäkin monta esimerkkiä. Hän ei laske kertoja, vaan nousee jokaisen vastoinkäymisen jälkeen jaloilleen. Silloin hän kysyi tuon kysymyksen. Kivunkin kautta Jumala luo uutta. Saan vertaistukea. Myöhemmin uusi kaupparakennus tuhoutui tulipalossa, jossa Lydia itsekin loukkaantui. Toivon sanoja Hanna Ekola • laulaja ja kirjailija Lohjalta Hän ei laske kertoja, vaan nousee jokaisen vastoinkäymisen jälkeen jaloilleen.. Ei vain kerran, vaan aina uudestaan, sillä toivo ei ole vain kertakäyttöjuttu, vaan koko elämän läpäisevää virtaa, kuten sen sisarukset rakkaus ja uskokin. Tarvitsen vaikeiden asioiden ympärille avaria maisemia, merta ja tuntureita, joiden laajuus antaa mittasuhteet omille asioilleni. Tiedän itsekin kysyneeni: kuinka monta kertaa ihminen voi särkyä. Kunnes elämään alkoi taas mahtua uusia asioita, surun rinnalle. Hän kuitenkin vastaa siihen omalla elämällään. Ei hän itsekään. Hän hautasi kolme lastaan ja 31-vuotiaan puolisonsa. SAMAISTUN LYDIAN tarinaan, vaikka en hänen menetyksiään ole kokenut. Ja luottaa siihen, että edessäpäin odottaa edelleen hyvää. Rakentaa uudelleen sen, mikä on mennyt rikki. Lydia menetti elämässään paljon. SAAN TOIVOA vuodenajoista. Ymmärrän, että menetyksen kuuluukin sattua ja sitä pitääkin surra. Kun hänen vanhin poikansa kuolee rintamalla, Lydian kerrotaan murtuneen ja viipyneen surussaan niin pitkän kuin oli tarpeen. Luontoakin riisutaan vuosittain, jotta syntyy uutta. Olen opetellut lyömään kättä kivun kanssa ja tutustumaan siihen vihollisen sijaan ystävänä, jolla on minua kohtaan hyvä tahto. Kun on tullut tarpeeksi lunta tupaan, sen jälkeen seuraisi vain aurinkoisia päiviä. Netissä sattumalta vastaan tullut kysymys herättää mielenkiintoni. Palaan myös aina tilaisuuden tullen SaaMontako kertaa voi aloittaa alusta. Jokaisessa menetyksessä rinnalla kulkee toivo, jopa epätoivon hetkissä. Hankalissa hetkissä hakeudun merenrantaan. Kukaan ei osannut vastata hänelle. Kun uskallan kohdata menetyksen ja siihen liittyvän kivun juuri niin todellisena kuin se on eteeni tullut, purkamalla vanhan matkalaukun ja pesemällä siellä olevat pyykit, voin alkaa pakata uusilla asioilla varusteltua matkalaukkua. Enää en suhtaudu vaikeuksiin pelkästään vaikeuksina, vaan elämään kuuluvina asioina ja Jumalan luomistyönä
askel 1/24 ~ 57 na-tunturin juurelle tarkistamaan, että se on pysynyt paikallaan, kun oma elämäni on muuttunut. SAAN TOIVOA aikaisemmista menetyksistäni. Jos minua kannettiin silloin, kannetaan varmasti nytkin. Saan toivoa aikaisemmista menetyksistäni. Jos minua kannettiin silloin, kannetaan varmasti nytkin. Sen Lydian tarinakin opetti. Jokainen menetys ja muutos tuo eteemme pakon luopua vanhasta ja mahdollisuuden ottaa vastaan uutta. Vapahtaja ei väisty viereltämme eikä luovu meistä. Ihminen voi nousta pohjalta ja selviytyä – ei vain kerran, vaan aina uudestaan. Vaikka elämän varrelle osuisi useita uudelleen aloittamisia, niissä kaikissa meillä on syli ja valo. Vapahtaja ei väisty viereltämme, Hanna Ekola kirjoittaa. Vaikka uuden menetyksen edessä luulenkin aloittavani alusta, tulevaisuuden suunnitelmien kadottua menetyksen myötä, edessä olevat sivut eivät sittenkään ole tyhjiä. Niissä odottavat eletyn elämän opit voimavarana. Vaikka elämän varrelle osuisi useita uudelleen aloittamisia, niissä kaikissa meillä on syli ja valo. Askeleen uusi kolumnisti Hanna Ekola on Lohjalla asuva laulaja ja kirjailija. Ju kk a Gr an stö m
58 ~ askel 1/24
Uskaltaessasi elää niin sinussa kasvaa onnen toinen hedelmä, luottamus. Martti Santakari Me voimme ottaa oppia vedestä, joka puhuu niin selvää kieltä myös meidän omasta sielustamme ja sen syvältä kumpuavasta voimasta. Vesi sanoo: Anna muuttua sen, mikä on muuttuakseen. – Jörg Zink Hetki luonnossa
Suuren seikkailun alussa hymy on aina herkässä.. ERNO SAUKKO marssilla Varangin niemimaalla elokuussa 2019
Alussa Saukkoa kiinnostivat metsäretkeilyssä Ensimmäiset pari kuukautta ruoka oli aina mielessä. Ensin hän tutki karttoja ja selasi Google Mapsia löytääkseen paikat, joissa halusi käydä. Luonto kutsuu kulkemaan Erno Saukko vaelsi kokonaisen vuoden ajan Norjan, Suomen ja Ruotsin Lapissa halki lähes koskemattomien erämaiden. askel 1/24 ~ 61. TEKSTI: TARJA VÄNSKÄ • KUVAT: ERNO SAUKON KUVA-ARKISTO J atkuva kaipaus luonnon keskelle ja halu elää vaeltajan yksinkertaista elämää osana luontoa antoivat ranualaiselle lääkärille ja filosofian tohtorille Erno Saukolle, 36, syyn lähteä vuoden kestäneelle vaellukselle tiettömien taipaleiden taakse Pohjolan erämaihin. Vaikka tiedossa oli lähes vuoden mittainen yksinäisyys, ei ajatus yksin elämisestä erämaassa tuntunut vaikealta, sillä Saukko oli jo totutellut aiemmilla vaelluksillaan pitkään yksinoloon. Kevääksi hän vaelsi Inarin Lemmenjoen kansallispuistoon, josta kesällä palasi Pohjois-Norjan kautta takaisin Kiiperiin. Hän oli jo aikaisemmin vienyt matkan varrella oleville huoltopisteille ruokaa ja eri vuodenaikoihin sopivia varusteita kuten sukset, ahkion ja lämpimiä vaatteita. Talven ajan hän hiihti Ruotsin Lapissa. Sitten helpotti jonkin verran. Elokuussa Saukko nosti rinkan selkäänsä Norjan itärajalla Kiiperissä ja kulki syksyn aikana länteen, käsivarren Lappiin Kaaresuvantoon. Kalastelu ja marjastus sekä myöhemmin maalintujen ja jänisten metsästys olivat tyypillistä puuhaa Saukon perheen kolmelle veljekselle, joista Erno on nuorin. – Lähiomaisetkin olivat jo tottuneet tähän hommaan, joten ei tarvinnut heitäkään hirveästi valmistella. Vuodessa runsaat 2500 vaelluskilometriä Loppukesästä 2019 Saukko sitten pakkasi rinkan täyteen vaelluksella tarvittavia perustavaroita ja lähti kulkemaan Pohjolan maastoihin vaellusreittien ulkopuolelle. Arkisten liikuntarutiiniensa, kuten uimisen, pyöräilyn, juoksulenkkien ja sulkapallon pelaamisen avulla hän piti yllä peruskuntoaan. Kerran heräsi ajatus, että koko vuoden kestävä vaellus voisi olla mielenkiintoinen kokemus. Saukko oli vaelluksellaan 366 päivää ja matkan pituudeksi tuli hieman yli 2 500 kilometriä. Saukko suunnitteli vaellustaan puolitoista vuotta. Intohimona selviytyminen erämaassa Ranuan maaseudulla kasvaneen Erno Saukon rakkaus luontoon ja retkeilyyn heräsi jo lapsuudessa. – Olin jo yksittäisillä reissuilla nähnyt kaikki vuodenajat, mutta halusin vielä isomman haasteen. Reitin valintaa seurasi kaluston ja ruokahuollon suunnittelu. Matkalla kohtaamiaan elämyksiä hän ei unohda koskaan
Saukko kertoo, että yksi innostaja pitkille vaelluksille oli televisio-ohjelma norjalaisesta Lars Monsenista. Se on joka kerta jotenkin pysäyttävää. Yhtäkkiä tuli kevät Vaikka luonto tarjosi vaelluksen aikana suuria koettelemuksia, antoi se myös huikeita elämyksiä. Hän arvioi sääolosuhteiden muuttuneen niin paljon, että päätti jatkaa hiihtämistä. Matkaa kertyi 700 kilometriä. Muutamina öinä kävimme autiotuvissa lämmittelemässä. Mistään ei voinut tietää, milloin myräkkä loppuu. Saukko putosi jyrkänteen päälle muodostuneelta lumiselta ulokkeelta, mutta selvisi onneksi pudotuksesta säikähdyksellä ja toisen suksen irtoamisella jalasta. Teltta oli jo niin syvällä lumihangessa, että se olisi pitänyt joka tapauksessa kaivaa ylös. Mitään ei nähnyt, mikä teki hiihtämisestä kuormittavaa. Saukko kertoo talven tulleen yllättävän aikaisin. Vaikka illasta olisi mennyt vuosia ja paikka on eri, on tähtitaivas aina samannäköinen. Hän pyrki välttämään riskejä, mutta kerran nälkä ja väsymys saivat hänet varomattomaksi. Sitten helpotti jonkin verran. Jännitys kasvoi: kestäisikö teltta myrskyn. Korona oli sulkenut rajan, mikä muutti reittisuunnitelmia. Ensimmäiset retket luontoon hän teki 15-vuotiaana. Avopuoliso Aino, joka vaelsi hänen kanssaan kolme kuukautta, oli lokakuussa matkaseurana. Kahden päivän ajan ankara tuuli ujelsi maastossa ja lumi tuiskusi. Korona sulki rajan Vaelluksen vaarallisin ja vaativin osuus oli kuitenkin Ruotsin Padjelantan kansallispuistossa Skandien vuoristossa. Päivän aikana tuuli kuitenkin voimistui ja lumituisku vei kiintopisteet ympäristöstä. Parin viikon ajan tuisku peitti maisemat. Pitkien etappien jälkeen iloa toi pääsy ihmisten ilmoille syömään kunnolla. – Näin ohjelman, missä Monsen retkeili Skandinaviassa. Erämaassa vaeltaessaan Saukko eli uutispimennossa ja niinpä maailmanmenoa sotkenut koronapandemia yllätti, kun hän tuli Norjan rajalle. Polttoaine ja eväät vähenivät, mutta matka ei edennyt. Näkyvyys oli heikko. Kalan tarttuminen syöttiin ilahdutti, kun oli kova nälkä. Kesällä 2015, kun ensimmäisen vuoden lääketieteen opinnot olivat takana, Saukko teki ensimmäisen pitkän reissunsa Suomen Lapin poikki Savukoskelta Kilpisjärvelle. Pysäyttävä tähtitaivas ja ujeltava myrsky Vuoden vaelluksensa aikana Erno Saukko koki monenlaisia iloja ja haasteita. Suurimman niistä Erno Saukko koki Lemmenjoen kansallispuistossa. Hän hiihti kevään viimeisillä hangilla Vaskojoen varteen ja leiriytyi kolmeksi viikoksi. Pysyimme lämpiminä liikkuessamme umpihangessa ja istuessamme illalla nuotiolla. Talvivaatteet, sukset ja ahkio odottivat seuraavalla huoltopisteellä. Matkan suurimmat haasteet Saukko kohtasi vaeltaessaan talvella Ruotsin Lapissa. Oli se aika raskas 18 päivän matka Lisman kylästä Kaaresuvannolle. Suunnitelmatkin muuttuivat kesken matkan. – Muistelin toisia iltoja, jolloin olen samalla tavalla katsonut taivaalle. Makoillessaan makuupussissa laavukankaan suojassa ja katsellessaan taivaalla loistavia tähtiä puiden rätistessä lähellä nuotiossa Saukko nautti hetkessä olemisesta. – Olimme Ainon kanssa liikkeellä aika keveillä syyskamppeilla. Ensimmäisen viikon aikana keli oli kylmä, lunta satoi eikä kevät edennyt. Hän oli muun muassa matkannut Kanadan läpi koiravaljakolla. Saukko tiesi, että tuiskussa ja pimeässä jyrkillä rinteillä ja kallioilla vaani kuolemanvaara. haasteet: oli opeteltava uusia taitoja ja selviydyttävä. Milloin metsästä pääsisi pois. Sääolosuhteet toivat omat haasteensa. 62 ~ askel 1/24. Erno Saukko kertoo, että säätila oli harmaa, ja oikukas tuuli riehui esteittä paljailla rinteillä tehden olon kylmäksi. Lokakuussa oli melkein kolmekymmentä astetta pakkasta ja puuterilumi peitti maan. Hän kertoo kärsivällisyytensä olleen koetuksella ensimmäisen kerran matkalla kohti Kiirunaa, kun kulkemisen katkaisi todella kova myrsky. Viikon mittaiset lapinreissut veljien kanssa alkoivat armeijan jälkeen, mutta ne tuntuivat Ernosta aina liian ly hyiltä. – Hiihtäminen vuoristossa kevättalvella oli ehkä vaellukseni raskainta aikaa. – Se oli ehkä kurjimpia hiihtojani koskaan. Se teki minuun vaikutuksen ja ajattelin, että tuo voisi olla hienoa hommaa. – Ensimmäiset pari kuukautta ruoka oli aina mielessä. Jännitys kasvoi: kestäisikö teltta myrskyn. Kolmannen päivän aamuna Saukko huomasi näkyvyyden parantuneen ja sää tuntui rauhallisemmalta. Nälkä olikin alituinen vieras
MARRASKUUSSA 2019 Pöyrisjärven erämaan luonto tarjosi ankaraa pakkasta ja lumoavaa kauneutta.
64 ~ askel 1/24. Kartatkin on jo hankittu. – Me tässä harjoitellaan. Kun Saukko meni ulos, hän näki läheisellä joella parveilemassa suuren määrän vesilintuja. Saukon luontosuhde parani entisestään vaelluksen aikana. Tunninkin liikkuminen luonnossa merkitsee Saukolle irtiottoa arjesta. POHJOIS-RUOTSIN METSISSÄ vietetyn sydäntalven jälkeen edessä siintävät Skandien vuoriston huiput ja koruton elämä paljakalla. Sieltä on hyvä aloittaa. En unohda sitä koskaan. Saukon suunnitelmissa on tehdä lähivuosina uusi reissu uudelle mantereelle. Eräänä aamuna Saukko heräsi siihen, että teltassa oli kuuma, aurinko paistoi ja linnut lauloivat ”ihan hulluna” joka puolella. Ison reissun suunnittelu on hänelle melkeinpä elämäntapa. Luonnossa oleminen tuntui aikaisempaa kotoisammalta ja viihtyvyys maastossa lisääntyi. Eräänä aamuna teltassa oli kuuma, aurinko paistoi ja linnut lauloivat ihan hulluna. Lapin luonto on jatkuvassa muutoksessa. Pitkistä vaelluksista on tullut myös tavoite mihin tähdätä. Koiravoimaa uudelle reissulle Pitkän vaelluksen jälkeen Erno Saukolle nousee päällimmäiseksi mieleen kiitollisuus siitä, että hän selvisi loppuun asti ja terveenä kotiin. Siinä hän kuvailee vaelluksensa monenlaisia vaiheita sekä huomioitaan ja tunnelmiaan siitä, miltä tuntui olla osa Pohjolan luontoa. Saukon mukaan Lapissa sanotaan, että vuodenaikoja on kahdeksan, mutta hänestä tuntuu kuin niitä olisi enemmänkin. – Just se, kun olin tehnyt matkaa kylmän ja pimeän talven ajan, ja yhtäkkiä kaikki muuttui. – Kanadan luoteisosat kiinnostavat. Viime kesänä oltiin koirien kanssa maastossa aika paljon ja nyt talven aikana tehdään myös reissuja. Kaikki meni hyvin, eikä eteen tullut isoja ongelmia tai terveyshuolia. Siellä on hyvin harvaan asuttua seutua ja ne muistuttavat ehkä jonkin verran Pohjois-Skandinavian maastoa. Se oli ihmeellistä! Kevät oli yllättävän hieno kokemus. Saukko hankki kaksi siperianhuskya toivoen, että pystyy tekemään jatkossa vieläkin pidempiä reissuja, kun matkassa on myös koiravoimaa. Myös vuodenaikojen moninaisuus yllätti. – Koska olosuhteet vaikuttavat aina omaan tekemiseen, niin sitä tarkkailee ympäristöä vielä enemmän ja huomaa muutokset. Retkeilemisestä hän ei vieläkään saanut tarpeekseen. Saukosta kuoriutui matkan jälkeen kirjailija, sillä hän kokosi matkapäiväkirjansa ja valokuviensa pohjalta teoksen Vuoden vaellus
KEVÄTLEIRI VASKOJOEN törmällä toukokuussa 2020. Seuraavat viikot kevään keskellä olivat Erno Saukolle vuoden kestäneen vaelluksen hienointa aikaa. askel 1/24 ~ 65
Sähköpostilla: askel.toimitus@kotimaa.fi. VASTANNEIDEN kesken arvotaan palkinto. Ristikko 1/2024 M ar tti Rä ikk ön en. mennessä: Askel, Ristikko 1/2024, PL 279, 00131 Helsinki. 66 ~ askel 1/24 LÄHETÄ AVAINSANAT tai koko ratkaisu 15.01
Palkinnon voitti Tellervo Lukkarinen Palokasta. askel 1/24 ~ 67 Ristikko 12/2023 KUN HALUAT oman ilmoituksen Askel-lehteen: Kirjeenvaihtoilmoituksen hinta on 25 € kotimaasta, Pohjoismaista ja Baltiasta, muista maista 30 €. Toinen kertoi köyhissä maissa työskennelleistä suomalaisista lastenlääkäreistä ja sen kirjoitti Mari Teinilä. Vuonna 2024 alkavat arki-illan messut torstaisin Agricolan kirkossa. Tuomasmessut sunnuntaisin klo 18 Mikael Agricolan kirkossa, Tuomasmessun YouTube-kanavalla ja Radio Deissä. Askartelen Länsi-Suomessa. ILOA ELÄMÄÄN 10297 Lehden paras juttu. KIRJOITA KORTIN tai sähköpostin otsikoksi Paras juttu, kerro suosikkisi otsikko ja liitä mukaan nimesi ja osoitteesi. Viite 60503. Helmikuun alussa alkaa Tuomasyhteisön Alfa-kurssi. Onnittelut! Kirjoita minulle TUOMASYHTEISÖ Tuomasyhteisö on kristillinen jumalanpalvelusyhteisö, joka rohkaisee avaraan, itseä ja toista armahtavaan uskoon. Toinen kertoi linnuista, jotka ovat toimineet maailmanhistoriassa monenlaisten ihmistuntojen tulkkeina. Kahvikin maistuu paremmalta kahden kesken. Uutta luovan Jumalan siunaus alkavaan vuoteen, Veljemme Jeesus vierellesi kulkemaan, ja Elävän Hengen rohkaisu jokaiseen päivääsi. ILMOITUKSET LYHENNETÄÄN tarvittaessa ja julkaistaan saapumisjärjestyksessä. Merkitse kuoren vasempaan ylänurkkaan ilmoituksessa mainittu nimimerkki ja numero. Vastanneiden kesken arvotaan palkinto. Onnittelut! REIPAS, MAALLA viihtyvä, pihan ja puutarhan hoidosta iloa saava 80-vuotias poikamies kaipaa vielä rinnalleen samanhenkistä naishenkilöä avukseen ulkoaskareisiin. mennessä osoitteeseen: Paras juttu, Askel, PL 279, 00131 HKI tai askel.toimitus@kotimaa.fi. Osoite: Kirjeenvaihtoilmoitus, Askel, PL 279, 00131 Helsinki. Kaikki toiminta: www.tuomasmessu.fi Tule mukaan! VOIT TUKEA toimintaamme: MOBILEPAY 75221, Facebookin lahjoita-toiminto tai pankkitili: FI97 5541 2820 0124 26, viite 3010. Uskoa, toivoa & rakkautta askel.fi askel.fi JOULUENKELI SAAPUI PAKETTIAUTOLLA AFRIKKALAINEN MADONNA JA HYVÄ PAIMEN OSOITA VÄLITTÄMISTÄ KIERRÄTYSLAHJOILLA JUHA TANSKA: MAIJA P: ELÄMÄNTAITO: irtonumero 9,50 € 12 / 23 Aili Ikonen: Muusikkosuku nauttii jouluna hiljaisuudesta Kaukana kotoa köyhyyden keskellä – lastenlääkärin arki ja joulu Itämaan tietäjiä olikin 12, sanoo professori Jouko Martikainen Runoissa ja joulussa soi myyttisten lintujen laulu. Kuukausilahjoittajana autat säännöllisesti, tarkemmat tiedot: www.tuomasmessu.fi Rahankeräyslupa RA/2020/685. Liitä maksettu pankkisiirtokuitti tai kopio siitä kirjeeseen. Tai lähetä ilmoitus ja maksukuitti sähköpostilla: askel.toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi Kirjeenvaihtoilmoitus. Vastauskirjeet postitetaan viikoittain ilmoittajille. Sen kirjoitti Niilo Rantala ja kuvitti Minna Toivio. Olen tupakoimaton enkä myöskään käytä alkoholia. Tuomasyhteisö toivottaa tervetulleiksi kaikki, riippumatta katsomuksesta, etnisestä taustasta, seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuolesta, sosioekonomisesta asemasta, siviilisäädystä, iästä, toimintakyvystä tai elämäntilanteesta. KUN HALUAT vastata kirjeenvaihtoilmoitukseen: Kirjoita kirje nimimerkille ja lähetä osoitteeseen Askel / Kirjoita minulle, PL 279, 00131 Helsinki. Mikäli olet noin 70-vuotias ja kaipaat ystävää rinnallesi, niin ilahduta minua kirjeelläsi. Henkilöt, jotka haluavat vastata sinulle, lähettävät kirjeensä toimitukseen, josta ne postitetaan sinulle viikoittain Askelen kuoressa avaamattomina. Palkinnon voitti Pekka Purhonen Parolasta. Varaudu odottamaan vähintään kuukausi. LÄHETÄ LYHYEHKÖ kirjeenvaihtoilmoitus (maksimi 50 sanaa) nimimerkillä, nimelläsi ja osoitteellasi varustettuna. Maksa summa Sacrum-Kotimaa Oy:n tilille FI70 1794 3000 0133 69. Numeron 12/2023 parhaaksi lukijat äänestivät kaksi juttua. Lähetä vastaus 15.1
Uskoa, toivoa & rakkautta askel.fi askel.fi RIITTÄMÄTTÖMYYS VOI OLLA SIUNAUS PARANTAVAN LOHDUN KUVAT MIHIN EMPATIA KATOSI. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Kampanjakoodi: AL6KK45/24 (Norm. Paperilasku 5 € + alv 10 %. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. 56 €). + 6,9 snt/min. Laskun voi jakaa kahteen erään. Tarjous on voimassa 31.1.2024 asti ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. ELÄMÄNTAITO: JUHA TANSKA: LAURA HONKASALO: irtonumero 9,50 € 9 / 23 Jerusalemin neljä korttelia sykkivät elämää Helka Pärssinen hurahti hunajan tuottajaksi Aziza Hossaini pitää tytöille salaista koulua Afganistanissa Piretta Pietilä: Tuomasyhteisössä voi ajatella ja puhua vapaasti Uutisankkuri Piia Pasanen: Kaipaan kirkolta toivoa, vapautumista ja iloa asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Tutustumishintaan! Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja päättyy automaattisesti tarjousjakson loputtua. 6 kk 45 € Hyvän elämän erikoislehti Tilaa Askel -lehti puoleksi vuodeksi edulliseen Tilaus on määräaikainen