EERO JUNKKAALA:. 9 / 2 1 7 • U S K O S T A , T O I V O S T A J A R A K K A U D E S T A • A S K E L L E H T I . F I • I R T O N U M E R O 9 € 9 /2 17 • A S K E L S A A U S K O A , T O IV O A JA R A K A S T A A . EERO JUNKKAALA: OLLI VALTONEN: Raamatun tarinoiden opetus ANNA-MARI KASKINEN: Sain kukan pakolaispojalta 1987 Missio Helsinki Miten saa synnit anteeksi. Uskollisuus vapauttaa Riitta ja Pekka Räty: Raija-Liisa Kianto – Ilmarin rakas kuopus Jehovan todistaja kääntyi kristityksi Portugalissa eli salainen juutalaisyhteisö JUKKA KEMPPINEN: Mistä hirveät teot kertovat
17,80 (19,80) 17 80 ANNA-MARI KASKINEN Hyvyyden vo?maa yhdessäoloon Suojassa seinätaulu Kotimainen, käsintehty seinälle ripustettava keraaminen seinätaulu jossa lukee: Herra siunaa kotiamme. Sininen tai vihreä. Hyvät ja rohkaisevat sanat sekä teot voivat valaista koko päivän. 19,90 (22,90) Mihin tartut, Pyhän äärelle,Levottoman taivaan 19 90. Korkeus 18cm. 020 754 2350 tilaus @sacrum.fi 19 90 Yatsy-peli Perinteinen noppapeli. Verkkokauppa : www.sacrum.fi Myymälä : Hietalahdenranta 13, Helsinki ma–pe 9–17, la 10–15 puh. Kaadumme ja hapuilemme, kipuamme pystyyn, iloitsemme. 12,90 12 90 HY V Y YDEN VOIM A A Iloiseen yhdessäoloon Suomalainen messu cd Suomi 100v merkkivuoden kunniaksi laajentunut Suomalaisen messun juhlaversio. Kuuntele ja ihastu! 19,90 (22,00) Tommy Hellsten, Kalevi Virtanen Valo syntyy pimeässä – Havaintoja elämän keskeltä Etsimme ja kaipaamme, toivomme, uskomme ja rakastamme. 26,90 (32,90) mutta juuri niihin kätkeytyy usein portti uuteen. Joskus voi olla vaikea päästä eroon ikävien sanojen painolastista. Elämä on meille vaatelias ja antelias joka hetki. Sopii erinomaisesti tupaantuliaislahjaksi tai annettavaksi kodin siunaamisen yhteydessä. 24,50 24 50 EXIT 3.0 cd Uutuuslevy Exitin 30-vuotisen uran kunniaksi. Teoksen lyhyet tekstit kutsuvat pohtimaan kanssaan, rauhoittumaan ja levähtämään. Jumalalla on hyviä, rakkauden sanoja, jotka nostavat, kantavat ja parantavat. Hyviä sanoja kannattaa tuhlata. Sisältää mm. Helppo oppia, mutta jännitys säilyy kierroksesta toiseen. 26 90 Anna-Mari Kaskinen Hyvyyden voimaa Maailmassa on paljon hyvyyttä, vaikka hyvät uutiset välillä hukkuvat huonompien alle. Damaskoksen tie, Uutta viiniä, Mihin tartut, Pyhän äärelle,Levottoman taivaan alla ja Yksin uskosta. Ne ovat täynnä siunausta. Kipua ja murtumista emme pääse pakoon, mutta juuri niihin kätkeytyy usein portti uuteen. Tommy Hellstenin ja Kalevi Virtasen teos luotaa ihmisenä olemista, etsintäämme ja syvää kaipuutamme. Lapsena kuullut sanat painuvat syvälle mieleen ja vaikuttavat vielä tähän päivään
Hän ilmoitti iloisena vaihtaneensa sen Muumipappaan. Kuronen, Erkki Kuusanmäki, Torsti Lehtinen, Eino Leino, Sirpa Norri, Teemu Rinne, Martti Räikkönen, Mirja Sinkkonen, Cheri Tamminen, Antti Valta ja Olli Valtonen • Ulkoasu Teemu Pokela • Taitto Jaska Peltola/Aste Helsinki • Kuvankäsittely Kirsi Laine • Käyntiosoite Hietalahden ranta 13, 00180 Helsinki Postiosoite PL 279, 00181 HELSINKI, Sähköpostit askel.toimitus@kotimaa.fi etunimi.sukunimi@kotimaa.fi • Askelen kotisivu: www.askellehti.fi • Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. Ehkä se tietokonesalkun pohjalla muistutti jostain ikiaikaisesta ja samalla kotoisasta turvasta. Viime aikojen uutiset kantautuvat kaikkien korviin. Kiitos teille uskolliset! Ikkuna taivaaseen PÄÄKIRJOITUS Pirjo Wesaniemi päätoimittaja Päätoimittaja Pirjo Wesaniemi p. Minua hymyilytti, sillä muumit olivat tosi kova juttu sen ikäisille ja varmaan myös turvallisia hahmoja. Jännityksellä odotan, mikä sen kohtalo on; saako se seurata häntä aikuisuuteen asti tärkeänä tavarana. Taistelutantereelta se on varmaan löydettykin. Sen avulla voi kertoa pienille, mihin vanhakin ihminen turvaa, kun maailma on epävakaa ja aiheuttaa pelkoa. Kun ajatukset harhailevat, ikonien katselu rauhoittaa keskittymään. Yksi lapsenlapsista aloitti koulu-urakkansa, ja ostin hänen reppuunsa uuden matkaikonin kadonneen tilalle. USKOSTA, TOIVOSTA JA RAKKAUDESTA askel 9/2017 • 3. Puolen vuoden kuluttua kysyin, onko Jeesus vielä repussa. Laitoin pikkuiseen tarhareppuun matkaikonin ja sanoin, että jos tulee hankalia juttuja, voit ajatella Jeesus-lasta ikonissa ja kuiskata: ”Auta minua.” Käkkäräpää nyökkäsi ymmärtäväisesti, sillä hän oli varttunut mummilan ikonostaasin vieressä kysellen niistä pienestä asti. 040 680 4057 • Ilmoitustrafiikki Lisbeth Sarkkinen, p. Ne ovat kuin ikkunoita taivaaseen. Poikani otti saman ikonin mukaansa myös muuttaessaan ulkomaille töihin. Tuntui kuin rukoukseni olisi varmimmin seurannut heitä koulussa ja koulumatkalla. T yöpöydälläni on todella vanha messinkinen ikoni. Joku on suurempi kuin minun pelkoni ja levottomuuteni. Se on ollut mukana isälläni sodassa, ehkä rintataskussa suojelemassa sydämeen osuvilta luodeilta ja turvana vaaran paikoissa äidin rukousten lisäksi. Ensimmäiselle lapsenlapselle tein samoin. Lukijat, joilla on voimassa jatkuva tilaus, saavat tämän lehden mukana lahjaksi Jukka Kemppisen runokirjan Taivas on taikurin viitta. Jää keskellemme, Kristus, rauha tuo!” (Virsi 600) P.S. Ikonit myös katsovat minua ja sekin tuntuu hyvältä. Itseäni lohduttaa usko siihen, että joku näkee tämän kaiken. 040 067 4817 • Avustajat Paavo Alaja, Marianne Heikkilä, Eero Junkkaala, Pirjo Kantala, Anna-Mari Kaskinen, Jukka Kemppinen, Eija-Riitta Korhola, Matti J. Ikoniin ei liity taikuutta, mutta se on muistutus tuonpuoleisen olemassaolosta. Se oli ensimmäinen ikonini. Pidätämme oikeuden hintojen muutoksiin. ”Suo, Herra, toivon kynttilöiden loistaa, tyyneksi, lämpimäksi liekki luo. Kotimaa Oy:n tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkkinointiin henkilörekisterilain puitteissa. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi • Kustantaja Kotimaa Oy, Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen Markkinointi Markkinointipäällikkö Minna Zilliacus • Ilmoitusmarkkinointi Myyntipäällikkö Pirjo Teva, p. Tänä syksynä nyt neljäsluokkalainen kertoi laittaneensa tutun ikonin itse reppuunsa. 040 750 5508 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Lukijamäärä 66 000 (KMT 2016) • Painopaikka PunaMusta Oy • ISSN 0780-9972 • Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti. Molemmille lapsilleni pakkasin ensimmäiseen koulureppuun matkaikonin. Sitä kuvaa ikoni, joka lohdutti myös isääni sodan vuosina rintamalla. Se oli niin ihana, että kiinnostuin ja viehätyin näistä pyhistä kuvista. Isä antoi sen minulle joskus rippikoulun jälkeen. 040 733 2877 • Toimitussihteeri Päivi Puhakka p. Valaiset pimeän, voit pelot poistaa. Toimitus vastaa ainoastaan tilatuista jutuista ja kuvista. Munkkihahmon vieressä lukee venäläisillä kirjaimilla Tihon ja yläpuolelle on kaiverrettu Kristus-hahmo. Lukiossa sain ystäväni äidiltä hänen käsin maalaamansa Konevitsan Jumalanäidin ikonin. En kerännyt niitä harrastuksesta vaan siksi, että ne puhuttelivat minua jokainen omalla tavallaan
J. S IR K K A P E R T T I H Ä R K Ö N E N R A M I M A R JA M Ä K I 20 26 16 4 • askel 9/2017. 26 Petteri Järvinen: Jeesus ilmestyi tajunnan takaa Lahjaksi saatu Raamattu oli Ilmari Kiannolle tärkeä s. Syyskuu 2017 s. 1987 S E P P O J. 16 Missio Helsingissä Kalevi Lehtinen ja Grahamit v. 20 s
Televisiossa esitetty ”Tarinateltta – 1000 tarinaa Suomesta” tarjosi kuuntelevan korvan sadoille kertojille eri puolilla Suomea vuosina 2009–2012. Toisaalta sillä tavalla kokemukset, tarinat ja niiden kertojat liittyvät toisiinsa. Nainen alkoi välittömästi kertoa omaansa. Tarinat pulppuavat puheenporinassa, kun tavataan. Muutaman ratikkapysäkin väleihin mahtui kertomus sodasta toipuvasta maasta, sairastelevasta lapsikatraasta, selkävaivoista, joiden taustoja lääkäri oli kysellyt: ”Eikö teitä tutkittu lapsena?” Ja miten silloin ei kansakunnalla ollut voimia hoitaa kaikkia lasten vaivoja. Koulujen ja päiväkotien pihoilla sekä työpaikkaruokaloissa kerrotaan lomakuulumiset. Mutta tarinat ovat vielä lähempänä, ulottuvillasi, kun istahdat ratikan penkille tai ruokalan pöytään. Osittain näiden tarinoiden pohjalta syntyi elokuussa ensi-iltansa saanut dokumentti ”Tarinoiden Suomi”, jonka on käsikirjoittanut, ohjannut ja tuottanut Jussi Oroza. Matkalla Kinopalatsista työpaikalle viereeni istuutui nainen, joka ihmetteli yksin ratikasta poistuvaa pientä poikaa. Mietin, että ehkä osa meidän suomalaisten tarinoista kulkee selkää, sydäntä tai mieltä kuormittamassa. Poistuimme samalla pysäkillä ja kiitimme samasta matkasta. Toiset niitä kertovat, toiset odottavat, että joku niitä kuuntelisi. Kuronen: Jatkojalostamatonta Jumalan sanaa 16 Missio Helsinki herätti Suomen 30 vuotta sitten 20 Petteri palasi tajuihinsa muuttuneena miehenä 24 Jukka Kemppinen: Nyt tarvitaan malttia 25 Reformaation sivupersoonia: Katharina Schu?tz Zell 26 Raija-Liisa Kianto kertoo isänsä Ilmarin uskosta 31 Eero Junkkaala: Jokaista odotetaan kotiin 32 Olli Valtonen: Tarina kantaa totuutta 34 Pekka ja Riitta Räty sopivat riitansa nopeasti 39 Hyvä elämä: Vulvodyniaa voidaan hoitaa 40 Belmonten juutalaisyhteisö selvisi hengissä 45 Torsti Lehtinen: Katetaan erimielisten yhteinen pitopöytä 46 Tuomo Salovuori: Luonto hoitaa levotonta 50 Kirjoja ja lukuelämyksiä syksyyn 52 Eeva-Kaisa Heikura: Lapsen vammaisuus puhkaisi kuplan 56 Esirukous avioerolasten, yksinäisten ja pelkäävien puolesta 58 Juha Hänninen – orpo löysi isän 62 Haavi auki ajankohtaisille asioille 64 Nerosta on tullut osa-aikavilli 65 Kirjeenvaihtopalstalla etsitään ystävää 66 Ristikko 67 Anna-Mari Kaskinen: Lausu hänen nimensä askel 9/2017 • 5. Kun kaveri kertoo kolaristaan tai matkastaan, saatan alkaa vyöryttää omia vastaavia kokemuksiani, enkä kuuntele ja tee tilaa toisen asialle. Pieni kyllä-sana hymyssä tai ystävällisessä katseessa pysäkillä voi johtaa sinut kuulemaan Tarinan. Työväenopiston kursseilla kädentaitoja harjoitettaessa, pelikentän laidalla, syyskesteissä ja kahvilakohtaamisissa kerrataan mennyttä ja suunnitellaan tulevaa. Dokumenttielokuvan katsomistakin seurasi tarina. Mainitsin naiselle juuri näkemästäni elokuvasta, jossa moni kertoi lapsen selviytymistarinaa sodan, orpouden tai alkoholismin varjossa. Voit lumoutua sen tarinoista, Saara Mansikkamäen ja Ismo Höltön valokuvista sekä Antti Nordinin musiikista elokuvateatterin pimeässä katsomossa mukavasti istuen. T arinoita kuhisee joka puolella. Ne muhivat myös hoivakotien hiljaisilla lounailla, odotustilojen pitkissä minuuteissa omaa vuoroa jännittäessä, yksinasujan illassa tv-ruudun tai tietokoneen valon valaistessa olohuonetta, sairaaloissa laitteiden sykkeessä, teinin lähes kiinni muurautuneen oven takana. Kiehtova ”Tarinoiden Suomi” on Suomi 100 -juhlavuoden virallinen dokumenttielokuva. Hän lähti toiseen suuntaan keppeineen ja kertomuksineen, josta jotain sain mukaani. P Suomi tarinoi TOIMITTAJALTA Päivi Puhakka • toimitussihteeri Seuraava Askel ilmestyy 5.10.2017 Kannen kuva: Annika Suvivuo 6 Ajassa Kuusanmäki ja runoileva professori 8 Terhi Ranta-Ojala erotettiin Jehovan todistajista 13 Teemu Rinne, Tico ja kirpputorilöydöt 14 Matti J. Ehkä saat kertoa myös omasi
Siihen he nyt pyrkivät.” Kaija Maria ja Lari Junkkari (Eeva-lehti 9/2017) L”Luostarifilosofiaan kuuluu ajatus, että kaikkia ja koko luomakuntaa tulee rakastaa yhtä paljon eikä siksi kenenkään tekoihin tulisi kiintyä. Kaija Maria puhuu halusta ilahduttaa ja palvella toista. ’Mietimme, haluammeko jatkaa kiukuttelua vai olisiko kummallakin mukavampaa, jollemme purkaisikaan omaa väsymystämme toiseen’, Lari sanoo. Missio Helsingin toimistossa vuoden työskennellyt belgialainen Myriam van der Doef rakastui Suomessa hiljaisuuteen ja hiihtämiseen. Päivi Puhakka ”Lievitä sydämeni tuska, ota pois minun ahdistukseni.” (Psalmi 25:17) L”Junkkarit päättivät yhdessä, että äyskimisen sijaa he puhuisivat toisilleen ystävällisesti. Välillä riidellään pikkuasioista, mutta ajan myötä kulmat hioutuvat. Suomen Olympiajoukkueen ylilääkäri Sakari Orava totesi, että liika on liikaa sekä lenkkipolulla että hengellisissä tilaisuuksissa ravaamisessa. On sanottu: ’Jätä asiasi Herran haltuun, hän huolehtii sinusta.’” KUUKAUDEN ELÄMÄNOHJE 6 • askel 9/2017. Muutoksia, menetyksiä ja uusia alkuja RAAMATULLISTA KUUSANMÄKI Ajassa LAINASANAT 30 VUOTTA SITTEN L Syyskuun 1987 Askelen teemana oli muutos. Pankinjohtaja Ahti Hirvonen visioi muutosta kovenevissa aalloissa natisevan ja keikkuvan vanhan kirkkolaivan kurssin kääntämiseksi. Erik Vikström haki eväänsä piispuuteen Afrikasta ja lähetystyöstä. ”Ihmisen syvimmän kaipuun voi tyydyttää vain yhteys Jeesukseen Kristukseen”, totesi vanha körtti ja Tampereen kunnallispolitiikan kummisetä Matti Koponen. Lehtikuvaaja Mirjam Salomaan kameran eteen asettuivat muun muassa Nikita Hruštšov, Golda Meir, Urho Kekkonen ja Mika Waltari sekä viimeisen lastentuntinsa pitänyt Markus-setä. Tässä elämä -kampanja yhdisti naapurit Espoon Latokaskessa, ja muutoksesta tuli pysyvä. 55-vuotiaana leskenä Mirjam suostui britti Dennis Stringerin kosintaan, irtisanoutui Yhtyneistä Kuvalehdistä ja muutti Lontooseen. Eeva ja Matti Ikonen kertoivat, millaista on lopettaa viljely tilalla, jossa esi-isä Mikko Ikonen oli aloittanut vuonna 1743. Rukoile sinä ja anna Jumalan huolehtia; sinun asiasi ei ole ollenkaan huolehtia minusta tai itsestäsi. Turun asunnottomat ja työttömät huumenuoret kaipasivat apua apatiaan ja toivottomuuteen. Renilde Montessori kertoi isoäitinsä Maria Montessorin perinnöstä. Yhteisöelämän tarkoitus on ennen kaikkea opettaa nöyryyttä. Sillä tavallako Katekismus ja usko opettavat. Yhteisö ei ole päämäärä, vaan sen tehtävä on työn ja rukouksen lailla auttaa pääsemään lähemmäs Jumalaa.” Anniina Mustalahti kirjoittaa Lintulan luostarista (Suomen Kuvalehti 18.8.2017) L Martti Luther neuvoo vaimoaan Kätheä 10.2.1546: ”Pelkään, että jollet sinä lakkaa pelkäämästä, nielaisee maa meidät lopuksi ja kaikki elementit vainoavat meitä
– Olen ajatellut niitä kirjoittaessani hurjimpia pohjalaisia hengellisiä tappelu lauluja, kuten ”Herra Jeesus kun täällä vain kanssamme on, emme kauhistu vastustajaamme...”, Kauhavalla syntynyt ja koulunsa käynyt Kemppinen kuvaa. Hänellä on huulten ja silmien muodoissa aurinko ja kuut, otsa kuin taivaankappale. Ne liikuttavat niin vanhempien kuin isovanhempien herkkiä tunteita. Runo liikuttaa mieltä ja pitää sen terveenä. – Runon merkitys ihmisille on tällä hetkellä mielenosoitus, osoitus, että on mieli. Hänellä on tuhat lukijaa päivittäin. Jukka Kemppisellä on kolme lasta ja kahdeksan lastenlasta. Paljosta on hyvä jakaa. Paitsi runoilijana Jukka Kemppinen on tunnettu myös informaatioja teknologiaoikeuden professorina, filosofian tohtorina, varatuomarina, hovioikeudenneuvoksena, kirjailijana ja blogistina. Rosoinen suu. Joukossa on myös vauvarunoja kahdesta kirjasta. Teokseen on koottu Askelen lukijoille helmiä hänen aikaisemmista runokokoelmistaan. On otettava huomioon hymy. Hän toivoo, että näissä runoissa olisi ainesta pieneen iloon tai edes laihaan lohtuun. Niihin on kätketty aina nostattavia ja sivistäviä tiedonjyviä. Sylissään lapsenlapsista nuorin, Iiris Matilda. Keltaisista jättiläisistä tulee lopulta punaisia kääpiöitä, Kemppinen sanoo viitaten tähtitieteeseen. Pirjo Wesaniemi Taivas on pienen vauva hymy K U V A : JU K K A K E M P P IS E N A L B U M I Vauva katsoo mustilla silmillään ja tuo terveiset taivaasta, Jukka Kemppinen kuvailee. – Runojen kirjoittaminen on yksi parhaista terapiamuodoista. Sen jälkeen hän kirjoitti proosateoksen Elämän varjo (Kirjapaja 1996). askel 9/2017 • 7. Askelen lukijat ovat lukeneet hänen poikkitaiteellistieteellisiä ja syvästi rehellisyyteen pyrkiviä kolumnejaan jo 18 vuotta. KUUKAUDEN KIRJA L Askelen uusi lahja uskollisille lukijoille on Jukka Kemppisen runokirja Taivas on taikurin viitta. Runojen kirjoittaminen päättyi, kun Jukka Kemppisen ensimmäinen vaimo kuoli. Runoissa on selvä hengellinen sointi; osa runoista muistuttaa virsiä, ja virret käsittelevät kaikkea ihmiselle tärkeää. Lääkärit korostavat liikunnan merkitystä. Seassa on muutamia uusiakin runoja. Helsingin Sanomat valitsi hänet muutama vuosi sitten vuoden parhaaksi blogistiksi. Tämän kirjan runot on valinnut Kemppisen nykyinen vaimo Päivi Hartzell, ja kirjan on kuvittanut Pekka Vuori. Runo voi soittaa sinun lauluasi kuin iskelmä, Kemppinen toteaa. Suuret runoilijat ovat tuhoutuneet omaan painovoimaansa luhistuneina. Minä haluan korostaa kirjallisuuden ja runouden merkitystä. Sikäli vaarallista, että voi olla, ettei siitä pääse irti
8 • askel 9/2017
H Teksti: Sanna Takala Kuvat: Rami Marjamäki askel 9/2017 • 9. Terve usko ja identiteetti ovat löytyneet kivun kautta. Sitä kipua on hoitanut erityisellä tavalla yksi laulu: Tuhkasta nousee aamu. Tuhkasta nousee aamu Terhi Ranta-Ojala erotettiin teini-iässä Jehovan todistajista
Raamatun jae ”Voi raskaita ja imettäväisiä niinä päivinä!” painoi mieltä. Kastettujen jäsenten oli tehtävä ovityötä ja jätettävä kuukausittain raportti, montako tuntia he olivat siihen käyttäneet. Vartiotorni-lehden artikkeleissa ei koskaan mainittu tekstien kirjoittajia, sillä kirkon johdon uskottiin olevan Jumalan lähettiläänä maan päällä. Hän halusi kelvata Jumalalle ja seurakunnalle. Luokkakavereiden syntymäpäiville ei ollut asiaa. Osa seurakuntalaisista myi omaisuuttaan. Onnistumisista seurasi kiitosta ja hyväksyntää seurakunnassa. Monet säännöt ja niiden rikkominen painoivat mieltä. – Naiset saivat pitää harjoituspuheita. Ympärilläni oli rakastava yhteisö, Terhi kertoo. Ovityöstä tehtiin raportteja Ahkera seurakuntaelämä täytti Terhin vapaa-ajan ja piti perheen kiireisenä. Minne päin maailmaa hän matkustaisikaan, hän kuulisi samat laulut, samat puheet ja pohdiskelut. Jouluaattona katselin pikkusiskoni kanssa ikkunasta ja tuumin, että siellä niitä pakanapukkeja nyt menee. Vilkas pikkutyttö tottui istumaan kokouksissa kolmesti viikossa. Ovityön aloitin seitsemänvuotiaana. Ei joulua, ei lahjoja Terhi oppi laulut, jotka oli määrätty Jehovan todistajien keskuspaikasta, New Yorkin Brooklynista. Oppi muuttui aika ajoin, joten Terhikin sai sisaruksia. Aplodit olivat mannaa sielulle, sillä koulussa Terhi koki itsensä usein ulkopuoliseksi. Kun esikoinen sitten syntyi, häntä ei enää kastettu kristityksi. Erityisen hankalia olivat juhlatilanteet, joissa Suomen lippu saapui paikalle. Tärkeimmäksi päämääräkseen Terhi asetti kasteen. Selonteko oli tehtävä myös jaettujen traktaattien määrästä ja otollisten ihmisten tapaamisesta. Kun laulettiin virsiä, Terhi istui hiljaa. – Muistan, että kokouksissa istuminen oli vaikeaa. Tilanne helpottui. Isä auttoi minua, mikä tuntui hienolta. K un Terhi Ranta-Ojalaa (44) odotettiin tähän maailmaan, hänen luterilaiset vanhempansa etsivät Jumalaa. En voinut myöntää edes itselleni, että olisin halunnut viettää joulua ja saada lahjoja. Lapsen hankkiminen tällaiseen tilanteeseen ei ollut suotavaa. Silloin hänestä tulisi oikea uskovainen. Terhistä kasvoi intomielinen uskovainen. Kun muut askartelivat jouluksi, pääsiäiseksi tai vapuksi, hänen oli tyydyttävä seuraamaan sivusta. 10 • askel 9/2017. Siististi pukeutuneena hän kuunteli aikuisille suunnatut puheet ja Raamatun tutkiskelut. – Lapsuuteni oli monin tavoin onnellinen. 4-vuotiaana opin lukemaan ja sain Raamatun käsiini. Muutokset selitettiin lopun aikaa kohden lisääntyvänä ymmärryksenä. – Jos olisin noussut seisomaan muiden mukana, olisin tehnyt palvontarikoksen. Keskustelut heidän kanssaan olivat antoisia, ja raskauden edetessä nuoret vanhemmat vakuuttuivat löytäneensä totuuden. Kuin vastauksena kysymyksiin kotiovelle ilmestyi uudelleen ja uudelleen Raamatun tutkiskelua tarjoavia Jehovan todistajia. Maailmanlopun odotus oli 1970-luvun alkupuolella kiihkeää. Osa-aikaisen tienraivaajan oli tuolloin työskenneltävä 60 tuntia viikossa. Tienraivaajan työaika oli – Oman taustani vuoksi en suhtaudu asioihin mustavalkoisesti. Liikunnallisesti lahjakas tyttö olisi halunnut urheilla seurassa tai joukkueessa, mutta harrastuksia ja seurakunnan ulkopuolisia ystäviä ei sallittu
H 90 tuntia ja suurta arvostusta nauttivien Erikoistienraivaajien 120 tuntia. Kokous soljui eteenpäin, mutta puheet eivät koskettaneet. Jatkuvien paineiden alla Terhi ratkaisi asian syömättömyydellä ja ryhtyi oksentamaan ruokansa. Kun poikaystävä halusi lopettaa suhteen syömisistään valehtelevan tytön kanssa, Terhi alkoi hautoa itsemurhaa. – Tuo äiti oli rukoillut, että voisi hakea minut sairaalajakson jälkeen kotiin ja saisimme jutella matkalla. Kahdeksannen luokan kevättalvella Terhi aloitti seurustelun pojan kanssa, joka ei ollut Jehovan todistaja. – Aloin irtaantua yhteisöstä henkisesti. Välillä kentällä nolotti ja toivoin, ettei kukaan luokkakaveri avaisi ovea. Siihen asti ainoat sallitut ihmissuhteet, seurakuntalaiset, eivät enää edes tervehtineet minua. En ollut syönyt kunnolla aikoihin ja aloin olla fyysisesti ja henkisesti heikoilla. – Minut suljettiin huoneeseen ja sanottiin, etten pääse pois ennen kuin kerron, mitä matkalla olit tapahtunut. – Poikaystäväni totesi, että ainoa vaihtoehtoni on mennä hänen äitinsä mukaan seurakuntaan. Olin aiheuttanut perheellemme hirveän häpeän. Kun mikään ei riitä Jo alle 10-vuotiaana Terhi pyysi päästä kasteelle, mutta vanhemmat kehottivat vielä odottamaan. Hän halusi seurustella, vaikka nuhtelu oli ankaraa. Olin nuori ja kokematon keskustelemaan Raamatusta enkä mitenkään haluttua seuraa. Lähdin kokoukseen epäuskoisena. – Vanhempani olivat surullisia ja shokissa. Oliko ollut seksiä. Vain verisukulaiset saivat puhua minulle. Uraan tai opiskeluun ei kannustettu, koska ne veisivät aikaa tienraivaamiselta. Itse kastetilaisuus oli vaatimaton tapahtuma uimapuku päällä uimahallissa. Kuvittelin, että silloin minun ei tarvitsisi ratkaista suhdettani seurusteluun tai seurakuntaan. Isäni oli tulossa hakemaan, mutta lähtöhetkellä hänen autonsa ei käynnistynyt, mikä oli täysin käsittämätöntä. Kesällä Terhi teki poikaystävänsä kanssa moottoripyöräretken, jonka jälkeen hänet kutsuttiin vanhimmiston eteen. Synnintekijän karttamissääntö Ainoa, joka puuttui Terhin syömättömyyteen, oli poikaystävän uskova äiti. Itkin koko ajan ja kapinoin mielessäni. Tapahtuma loukkasi Terhiä. – Päätin hankkia itseni sairaalakuntoon. Aiemmin pojan äiti oli soittanut Terhille tätä syvästi koskettaneen kappaleen Tuhkasta nousee aamu. Hän vei Terhin lääkäriin. Hän oli aiemminkin kertonut rukousvastauksista, ja ihmettelin, vastaako Jumala tosiaan yksittäisen ihmisen itsekkäisiin pyyntöihin. – Ristiriita koetteli. – Sanoin, ettei raskaustestiin ollut mitään syytä. Vihdoinkin kelpasin Jumalalle. Tuntui, ettei minua uskottu, sanoinpa mitä tahansa. Tyttö tentti kysymys-vastaus-periaatteella kaksi kirjaa vanhimmiston edessä ja vastasi konventissa muiden kastettavien kanssa kastekysymyksiin. Yksi kuulustelijoista oli Terhin isä, joka oli jo aiemmin pakottanut tyttärensä raskaustestiin oksentelun vuoksi. Kaikesta vaivannäöstä huolimatta Terhiä vaivasi jatkuva riittämättömyyden tunne. Sairaalajakson jälkeen Terhiä puhuteltiin jälleen seurakunnassa. Seurakuntalaisia rohkaistiin tekemään työtä tai osa-aikatyötä, josta saisi juuri ja juuri leivän pöytään. Perheitä ei rohkaistu matkustelemaan tai käyttämään rahaa. En halunnut tulla uudelleen huijatuksi, joten pyysin Jumalan puhuvan minulle suoraan. Pelkäsin jatkuvasti, mitä seurakunnassa sanotaan, jos he kuulevat. Sitten olen omillani. Nuotit osuivat kohdalleen Syömishäiriön kierre jatkui, olo kotona ahdisti ja karttaminen synkensi mielen. askel 9/2017 • 11. Hän kertoi, miten hyvä olo siellä oli ollut pikkupoikana, vaikkei hän nyt tahtonutkaan sitoutua uskoon. Vanhempani kuitenkin lupasivat, että saan asua peruskoulun loppuun saakka kotona. Asiaa ei hyväksytty seurakunnassa, mutta Terhi piti päänsä. Karttamissääntö astui voimaan. Lopulta hänet erotettiin 15-vuotiaana katumattomana synnintekijänä, koska seurustelu jatkui. Saman koin vanhimmiston edessä. Ei auttanut muu kuin pyytää kyytiä! Se oli iso rukousvastaus poikaystävän äidille ja ihmetytti minua. Ovityössäkin oli omat haasteensa. Raskaustesti ja syömishäiriö Yläkoulussa Terhi valitsi kaksi roolia: koulussa hän oli kuten muutkin ja seurakunnassa uskovainen. – Jälkeenpäin tunsin pettymystä, Terhi muistelee. Ihanne oli lahjoittaa varoja seurakunnalle. 11-vuotiaana unelma toteutui. – Työtä tehdään pareittain, ja minun piti aina ensin hankkia itselleni kaveri. Potilaan toive toteutui, ja hänet passitettiin sairaalaan. Luulin hallitsevani suhteeni ruokaan, mutta tilanne riistäytyi käsistä. Jos söin vähänkin, kärsin huonosta omastatunnosta ja oksensin. – En ole seurannut, mutta nykyään nuo määrät taitavat olla pienempiä
Takana on useita maratoneja ja toistakymmentä täysmittaista triathlon-kisaa ulkomaita myöten. Olen tehnyt paljon töitä anteeksiannon kanssa ja vapautunut hylkäämisen aiheuttamasta katkeruudesta. Olen joutunut käsittelemään sitä sekä läheisriippuvuutta. Totta kai olin kiinnittänyt ihmisten huomion, sillä olin ainoa ulkopuolinen ja itkin koko ajan. Polvistuin alttarille ja tunsin kuin kiven tippuvan harteiltani. Keväällä kotona oli jo niin tukalaa, että nukuin ajoittain teltassa. Kun Tuhkasta nousee aamu alkoi soida, Terhi tunsi Jumalan kutsun selkeästi. Sain istua heidän keittiössään rauhassa, juoda teetä ja kysellä kysymyksiäni. Suurin ilonaihe on yhteys rakastavaan Jumalaan. – Lähdin liikkeelle. – Tutkimustietoon pohjautuva teos on mielestäni paras lahkoa käsittelevä kirja, josta oli minulle suurta apua. Jo eläinkuntaa tarkkailemalla voimme huomata, miten luova Jumala on. Seurakunnassa Terhi tapasi tulevan puolisonsa, ja häitä vietettiin morsiamen täytettyä 18. Avioliitossaan hän on tehnyt töitä itsetuntemuksen kanssa. Toivon, että myös meidän kristittyjen joukossa olisi tilaa erilaisuudelle. Kappaletta ei ollut harjoiteltu kertaakaan! Viikkoa aiemmin Terhi oli kokenut toisenkin ihmeellisen tapahtuman. Vanhempiaan hän näkee kerran pari vuodessa. Apua olen saanut esimerkiksi taideterapiasta ja avioliittoleireiltä. teutuneet aktiivisen harrastamisen kautta. Seurakunnassa Terhi on ilahduttanut ihmisiä improvisaatioon pohjautuvalla ylistystanssilla. Vihdoinkin kelpasin Jumalalle. 2000-luvulla Terhi löysi kestävyysurheilun. Kun saarnaaja esitti alttarikutsun, ties monennenko kerran, kummastunut kuoro rapisteli tavallista kauemmin nuottejaan. Balettitunnit hän aloitti 1990-luvulla, ja sen kautta löytyi ylistystanssi. – Tuntuu kohtuuttomalle, että minua rangaistaan loppuelämäni siitä, mitä tapahtui ollessani 15-vuotias! Kaipaan heitä ja olisin mielelläni enemmän tekemisissä. Samoin sisaruksiaan, joiden puolisot eivät saa puhua edelleenkään Terhille. Terhi kantaa paljon vastuuta nykyisessä seurakunnassaan, mutta levosta käsin. Aloin tuntea nälkää ja nautin syömisestä hyvällä omallatunnolla. Lapsuuden unelmat ovat toHiljattain Terhi luki Aila Ruohon kirjan ”Vartiotornin varjossa, Toisenlainen totuus jehovantodistajuudesta”. Radio Dein aalloilla Terhiä voi kuulla kerran viikossa, jolloin lähetetään hänen Urheilijan hartauskirja -bloginsa. Seurakunta voi olla haavoittava, mutta myös äärimmäisen rakastava ja hoitava yhteisö. Jumala ei ole se, joka meitä rajoittaa. – Minulla on hylkäämisen haava, joka ei johdu puolisostani. Minun ei tarvitse suorittaa mitään, vaan voin tehdä myös asioita, jotka ovat vain itselleni hyödyllisiä. – Nuo pojat ottivat minut kuin pikkusiskokseen. Terve sielu terveessä ruumiissa Prosessissaan Terhi on saanut apua myös liikunnasta. Myöhemmin kuulin, että kuoronjohtaja oli jakanut nuotit juuri ennen tilaisuutta, koska koki siihen kehotusta. Työssään Tampereen kristillisen koulun opettajana hän saa pitää evankeliumia esillä. – Poikaystäväni todistuksen kautta suhteeni ruokaan normalisoitui. – Olen ymmärtänyt, että Jumala iloitsee, kun me nautimme ja iloitsemme elämästä. Kaipaan lapsuuden perhettäni Hyvistä käänteistä huolimatta elämä kotona kävi yhä vaikeammaksi. L H 12 • askel 9/2017. Haastavista lähtötilanteista huolimattaa olemme onnistuneet luomaan hyvän liiton ja saaneet neljä ihanaa lasta, Terhi iloitsee. Koulun jälkeen Terhi vietti paljon aikaa nuorten seurakuntalaisten opiskelijakämpässä
Mutta uskoo ja katoaa. Ja mitä etsinyt. Elän loput ajastani hitaasti, kiirehtimättä ja rauhallisesti. Tämä nykyinen oppaani Tico on niin samaistunut minuun, etten väsymykseltäni huomannut, kuinka se kärsi ja stressasi olostani. Vai lähdinkö lopulta pakoon itseäni ja elämän tärkeitä kysymyksiä. Tuskanhiki on valunut vikkelästi ja pää vilissyt ajatuksia, mustia mörköjä, ääretöntä väsymystä. Äsken ”johdatuksenomaisesti” silmiini isketty jae antoi ajatuksen: aloitan uuden elämän. Hedda opetti minulle hetkessä elämisen. Vilkaisemme Ticon kanssa toisiamme ja huomaan, että sillä on suussaan paperi. Lähdin Nurmijärvelle etsimään hiljaisuutta. Hoppuspuu. Ja kuitenkin, elin täysin päinvastoin kuin opaskoirani opetti. Samaan roskakoriin joutavat ikäkriisi, terveyshuolet ja elämätön elämä, joka pistelee teräviä ruusunpiikkejä uniini. Tori on jo suljettu, mutta huomaan pöydällä lapun: Saa ottaa. Hiljaisuuden kaipuu oli elämän tarkoituksen kaipuuta. Minä olen minä. Siinä on valtava mänty. P Koti-ikävää KOIRAN ELÄMÄÄ Pidän puuta antennina, joka välittää viestini yläkertaan. Sitten tapahtuu jotakin. Paperissa lukee: Saa ottaa. Teemu Rinne • nurmijärveläinen toimittaja. Toki aikaan mahtuu paljon hienoja löytöjä ja unohtumattomia hetkiä. N äppäilen sormituntumalla päivän jaetta Raamatusta, mutta ensimmäiset aukaisut eivät tuo kivaa tekstiä. Voisinkin, mutta Tico ei sitä ymmärrä, luulen. Puussa oli aina ennen oravanpesä. Huokailen vahvalle männylle huoliani ja kiitoksiani. Hetken vartija miettii, onko lappunen aito. Vien noin kymmenettä sylillistä roinaa autoon, kun kirkon palkkaama vartija iskeytyy paikalle ja syyttää meitä varkaiksi itse teossa. J otakin on nyt tehtävä. Keskellä yötä. Pysähdymme hautausmaan kohdalla. Ticon stressin huomasin siitä, että se oli nuollut omaan turkkiinsa pieniä paljaita läiskiä. Puun ympärillä lentelee valtava määrä valkoisia perhosia. Jatkan, ja lopulta: ”Lakatkaa te huolehtimasta! Tietäkää, että minä olen Jumala.” Kulunut kesä on ollut kaikkea muuta kuin tuon jakeen huolettomuutta. Olemme Ticon kanssa rosvon näköisiä. Turhien ajatusten merkityksen ja kaikkein tärkeimmän. Koti-ikävää Jumalan luo. Eläinlääkäri vahvisti oletukseni. askel 9/2017 • 13 T ico tuijottaa hellaa, josta heijastuu sen oma kuva. Ei ole enää. Ja äkkiä tiedän, miksi olen matkaani tehnyt. Sanon, että tuolla on lappu: Saa ottaa. Jos näin oli, en päässyt pakoon. Matka johti perusarvojen uudelleen rakentamisen työmaalle, ja ilman Heddaa ja Ticoa olisin tullut hulluksi. Monet kerrat herätessäni yöllä Tico istui pääni vieressä ja tuijotti. Sitten se kääntyy ja katsoo minua niin kuin voisin antaa peilille selityksen. Tunteet, joissa kierin, ovatkin vain varjoja menneisyydestä ja tulevan pelkopeikkoja. Itselläni on päässä mustan hupparin huppu, Ticolla Heddan liian iso pipo. Hassua, että sanon näin. Mutta elämä ei nyt kulje näin. Mutta pidän puuta antennina, joka välittää viestini yläkertaan. Karmein kesä, ihmisen mitalla. Silmät näyttivät lähinnä parilta portilta epätoivoon. T uijotamme sammuvaa tuikkua kuistilla. Kauhistuttaa, kun mietin yli seitsemää vuottani Nurmijärvellä. J ätämme tuikun rauniokirkkoon tuomaan vähän valoa kuistille ja suuntaamme kirkolle, jossa oli ollut päivällä kirpputori. Tiedän, että sen juuret kestävät syvätkin huokaukset. Tico ei ymmärtänyt peilikuvaansa, mutta lukea se näköjään osasi. Se ei ymmärrä näkemäänsä, murisee, kääntelee päätään ja irvistää hurjasti. Minulla. Heitän atomikelloni pois ranteesta, ja menemme Ticon kanssa omaan tahtiimme. Se oli Heddan lempipuu. Kuin lautturi olisi paiskannut kuohuvaan virtaan, koska kolikot puuttuivat silmistä, ja Manalan rannat jäivät haaveeksi. Ne eivät ole tavallisia yöperhosia. Mielellään kertoisin, kuinka hoidin puutarhaani ja nautin kylän koirien haukkumisista, traktorin kaukaisesta jyrinästä soratiellä, lasten iloisista äänistä heidän leikkiessään heinäpellolla ja lehmänkellojen kalkatuksesta hymyilevän aamuauringon noustessa vehnäpellon takaa. Vartija etsii sitä, muttei löydä. Suuri puolikuu valaisee pienen pihapuun. Kun avasin silmät, se riemastui ja alkoi nuolla kasvojani
Job ei konsultoi rakastuneita Kysymys ei liene vain kielipelistä, vaan siitä, että messussa keskustelu kuljettajan kanssa on kielletty. Enkä usko kenenkään vastarakastuneen hakevan Jobilta vastauksia kysymyksiinsä – myöhemmin juuri Job saattaa hyvinkin kelvata konsultiksi. Sakari Häkkinen, teologian tohtori Suomen Kuopiosta keksi testata tämän ensikuuleman vaikutuksia kahdessa eri yhteydessä: Tansaniassa ja Palestiinassa. Hän vetosi kuulijoittensa vapauteen käyttää rakkautta ja järkeä tehdä omasta maailmasta paikka, missä Jumalan ikuinen tahto ja ihmisten päivittäiset tarpeet kohtaavat. Kun hän oppi lukemaan, hän paneutui Raamattuun ensimmäistä kertaa. Mitä rukous jokapäiväisestä leivästä kertoisi heille meidän Isä Jumalasta. Kuullessamme Raamattua me aina sijoitamme sanoman jollain tavalla omaan tilanteeseemme. Tuskin moni vakavasti sairas hakee lohtua Laulujen laulusta. Siinä jos missä kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi. Se saattaa saada meidät ainakin taputtamaan ja huutamaan ”Bravo” hänen juttujensa siinä kohdassa, missä hän leveästi hymyillen murjaisee: ”Te olette kuulleet sanotuksi, mutta minä sanon teille.” P KURONEN Jumalan sanaa luomuna K U V IT U S : A N T T I V A LT A Matti J. Kun pulut eivät puhuttele Ainakin sain vastaavaa muistuttavassa tilanteessa vankilan pakkokirkossa vahvan palautteen. Tulokseksi syntyi kirja Köyhien evankeliumi, valitettavasti se on saatavina toistaiseksi vain ensimmäisellä toisella kotimaisella kielellämme: The Gospel of the Poor. Jeesus tuskin sanoi pitävänsä nyt Vuorisaarnan. Se Henki saa meidät kuulemaan Jumalan suurista teoista omalla äidinkielellämme. Sakkojaan sovittava vanha mies varjoisalta kujalta keskeytti julistukseni: ”Jos mä palelen Nokan hiekkalaatikoissa ilman leipää ja sä tuut siihe yllyttämää puluja tsiikaamaan, niin saat olla varma, ett mä vedän sua turpaan.” Ehkä sama suhtautuminen meidän hurskaasti huolettomiin juttuihimme pulujen bongauksesta heijastuu jollain tavalla siinä, ettei meitä vedetä enää turpiin, vaan meille käännetään selkä ja lähdetään leivän perään, edusti sitä mikä tahansa muu todemmaksi ja tarpeellisemmaksi koettu. Asetelma on suurin piirtein sama kuin meillä maahanmuuttajien leipäjonossa kerrottaisiin, että Jeesus julisti autuaiksi köyhät, nälkäiset, itkevät ja inhotut. Teemana hän käytti Raamatun köyhyystekstejä, joita ei luettu kirjasta, vaan kerrottiin suusta korvaan. Lopetettuaan lukemisen hän totesi: ”Joko tämä ei ole Jumalan sanaa tai sitten me emme ole kristittyjä”. Tarkoitus oli päästä mahdollisimman lähelle alkuperäistä kuulemistilannetta. Bravo Jumalalle! Juuri nämä kaksi kuulemistapahtumaa: mahdollisimman alkuperäinen ja mahdollisimman omakohtainen nykytilanne saattavat auttaa meitä vapautumaan siitä sekoilusta, mihin sokea usko Raamatun kirjaimelliseen ja sanatarkkaan tulkintaan johtaa. Saarnasin käsikirjan mukaisesti kedon kukista ja taivaan linnuista hurskaan huolettomuuden esikuvina. Kuulemme Jumalan sanaa ja selityksen siitä, mitä Jumala tahtoo meille sanoa, ja me kuittaamme paketin uskontunnustuksella, missä kuuluvat kirkkoisien kompromissit, mutta ei mitään Jeesuksen hartautta häiritsevistä haasteista. Kuinka hengellisiin tulkintoihin he taipuisivat. Tuskin hänen kuulijansa asettuivat nykyisten kirkossa kävijöiden tavoin saarnankuunteluasentoon, vilkuilivat ympärilleen nähdäkseen, keitä muita kylältä on tullut saarnakuuloon tai hypistelivät viittansa liepeissä kolehtilantteja, kun ei tullut denaareita mukaan. Köyhien evankeliumi leipäjonossa Sortumatta millään tavalla eksegeetin, Raamatun ammattiarvaajan rooliin, luulen, että ensimmäinen askel kohti Jeesuksen puheen ymmärtämistä voisi olla yritys asettua hänen kuulijoittensa tilanteeseen, keskelle sitä pölinää, vihellystä ja jupinaa, jonka hänen puheensa herättivät, mutta myös sitä toivoa ja liikettä, minkä hänen sanomansa synnytti. Kuronen • lappeenrantalainen rovasti 14 • askel 9/2017. Miten paljon mahtaakaan meidän uskoamme ja suhdettamme Raamattuun ohjata asenteisiimme syötetty esiymmärrys. Mitä tapahtuisi, jos saisimme armon tutustua Raamattuun prima vista, ensinäkemältä. L ukutaidoton vanha mies oli opetettu kristityksi
– Huomasin ilmoituksen lehdessä ja pääsin kristilliseen Elias-kirjaan töihin. Puhujaksi oli kutsuttu amerikkalainen evankelista Billy Graham, jonka kautta lähes 215 miljoonaa ihmistä yli 185 maassa on kuullut evankeliumia. Hänen esimiehensä pankin johtokunnan puheenjohtaja Mika Tiivola tuki tässä asiassa häntä. Minua arvelutti kirkon sisäinen eripura asiasta. – Oli minua puhuteltu jo aiemminkin, mutta tunnelma ja odotuksen tunne täydellä stadionilla tekivät vaikutuksen. Koko tiimi teki hienoa työtä, mitä ihailen vieläkin. Joten Jarmo nousi muiden mukana Imatran helluntaiseurakunnan bussiin, joka lähti ajelemaan kohti Helsingin Olympiastadionia. Ilo oli suuri, kun sateista huolimatta stadion täyttyi joka ilta. Jarmo alkoi käydä helluntaiseurakunnan tilaisuuksissa Imatralla, kunnes muutti pian uuden työn perässä Järvenpäähän. Ensin panin vastaan, en asian vaan aikapulan vuoksi. Onhan se vaikuttanut paljoon muuhunkin, enkä ole katunut, että olen edelleenkin tällä tiellä, nykyään kristillisessä kirjakauppa Sacrumissa työskentelevä Jarmo Savolainen sanoo tyytyväisenä. Se meni tiedotus-, mainonta-, koulutus-, toimistoja hallintokuluihin sekä Stadionin vuokraan ja järjestelyihin. – Itselläni on päällimmäisenä kiitollisuus Jumalalle, että olen saanut olla mukana noin valtavan hienossa tapahtumassa. Nuorella miehellä oli ihan oikea este, kun hänen piti olla sinä päivänä tuomarina pesäpallo-ottelussa Imatralla. Äitipuoli rohkaisi ja sitten lähdin, Jarmo näyttää kädellään eteenpäin. Eniten rahaa saatiin yksityisten lahjoituksista. Työn tulos oli kirkkohistoriaa. Päätoimikuntaa johtanut pankinjohtaja Ahti Hirvonen, joka pitää tapahtumaa elämänsä kohokohtana, kysyy: Tarvittaisiinko nyt uutta suurta missiota. Sen tiimoilta koulutettiin 12 500 vapaaehtoista 49 kurssilla eri puolilla Suomea. Satoja miljoonia on tavoitettu television, videoiden, elokuvien ja internetin avulla. Kun kutsu eteen tuli, olin kyllä valmis, mutta jäin penkkiin istumaan. – Pankista otin mukaan myös Olavi Räsäsen. Päätöstilaisuuteen osallistui 42 500 ihmistä. Tuhannet olivat rukoilleet 25.–30.8.1987 ajoittuneen tapahtuman puolesta jo kuukausia. Stadionin suurkuorossa lauloi 2 500 ihmistä muun muassa Kari Tikan johdolla. Jälkimainingeissa syntyi muun muassa Tuomasmessu. Missio Helsingin päätoimikunnan puheenjohtajaksi saatiin SYP:n uunituore pääjohtaja Ahti Hirvonen, joka nimityksensä yhteydessä oli kertonut paitsi pankissa myös lehtihaastattelussa tulleensa uskoon. H Billy Grahamin käynnistä 30 vuotta Suomen suurin hengellinen tapahtuma keräsi elokuussa 1987 Olympiastadionille kaikkiaan 183 000 ihmistä, ja jopa miljoonat ihmiset ympäri maailmaa saivat tietää Missio Helsingistä tiedotusvälineiden kautta. Missio Helsingin budjetti oli 5,9 miljoonaa markkaa eli noin miljoona euroa. Stadionilla oli 3 695 avustajaa. Hän oli käynyt puhumassa Helsingissä aikaisemmin vuonna 1954, jolloin häntä oli kuulemassa 28 000 ihmistä. Grahamille ei maksettu palkkaa tai kulukorvauksia. Uravalintaani Missio Helsinki vaikutti, sillä olin sitä ennen töissä Alkossa. En ollut kovin kokenut uskon asioissa, mutta yritysjohtajan kokemuksesta oli apua projektin talouden johtamisessa. Ihmisiä saapui bussija junalasteittain ympäri maata. Elämäni kohokohta Billy Grahamin kutsumista Suomeen oli valmistellut jo pitkään Suomen yhteiskristillinen evankelioimistoimikunta. Hän jutteli sielunhoitajapastorin kanssa, joka otti hänen tietonsa. 16 • askel 9/2017. Kirkkohistoriaa Missio Helsinki oli mieletön voimannäyte, jonka järjestelyissä olivat mukana evankelisluterilainen kirkko, suurimmat kirkolliset lähetysjärjestöt, ortodoksinen kirkko, katolinen kirkko ja vapaat suunnat. Teksti: Pirjo Wesaniemi • Kuvat: Lehtikuva ja Erkki Kuusanmäen arkisto Ä itipuoli oli houkutellut Jarmo Savolaista lähtemään Missio Helsinkiin jo useita kertoja. Se on ollut elämäni mielenkiintoisin tehtävä, kohokohta, Ahti Hirvonen kuvaa nyt muistellessaan tuota aikaa. Mutta kävi niin, ettei IPV päässytkään finaaliin
askel 9/2017 • 17. Kaikkiaan 9 000 ihmistä halusi ottaa Jeesuksen sovitustyön vastaan. Stadion täyttyi kuuden päivän aikana ääriään myöten eri puolilta Suomea tulleista ihmisistä. Takarivissä kolmas vasemmalta Mauno Saari. Eturivissä vasemmalta Kai Antturi, piispa Samuel Lehtonen, Billy Graham, Ahti Hirvonen; Henrik Perret ja Juhani Peltonen. Elokuun pimenevässä illassa oli erityinen tunnelma ja henki. Missio Helsingin päätoimikunta. Näistä kolmasosa oli miehiä ja mukana paljon nuoria
Se on edelleen Suomen suosituin jumalanpalvelus. Myöhemmin tiemme kohtasivat, kun ollessani Kotimaa Oy:n neuvottelukunnan puheenjohtajana hänestä tuli lehden päätoimittaja, jonka vastuualueeseen myös Askel-lehti kuului. Kiinteistöjä joudutaan myymään ja kirkon eläkerahastot joutuvat vaikeuksiin. Billy Grahamin nimi nousi ylitse muiden, hänen maineensa on edelleen hyvä. Hän oli Neuvostoliiton baptistien johtaja, joka oli ollut Missio Helsingissä. Jotkut silloin aloittaneet piirit ovat toiminnassa vieläkin. On melkoinen ihme, että saimme sen valmiiksi 10 kuukaudessa, Peltonen muistelee. Se eripura, mitä esiintyi silloin valmisteluvaiheessa, oli niin mitätöntä verrattuna tapahtuman saavutuksiin ja vaikutuksiin. Melkoinen ihme Missio Helsingin pääsihteerinä toimi SKSK:n evankelioimistyön sihteeri Juhani Peltonen. – Tällä hetkellä kirkon tila Suomessa on vaikea. Eniten vastustivat körtit ja Jaakko Elenius ratkaisukeskeistä evankeliumia. Askel ja Tuomasmessu ovat syntyneet samasta hengestä, Ahti Hirvonen sanoo. Olemme kantaneet huolta evankeliumin leviämisestä Suomessa. – Aika oli toinen, ihmiset olivat valmiita hengelliseen elämään. Piispa Ambrosius järjesti missioiden tiimoilta Hirvoselle ja Tapani Ruokaselle kutsun Moskovaan tapaamaan ortodoksisen kirkon patriarkka Alekseita. – Ihme oli sekin, että Olympiastadion oli vapaa ehdotettuun aikaan ja se, että niin laaja rintama lähti mukaan. Pyysimme 15 minuuttia ja saimme neljä tuntia, Ahti Hirvonen naurahtaa. Kävijämäärät seurakunnissa ovat laskeneet, mutta työntekijämäärät ovat pysyneet samoina. Hirvonen ei ollut ymmärtänyt millaiseen julkisuuteen joutuisi. Miten kirkko säilyy Suomessa. – Olli Valtonen, Miikka Ruokanen ja Anna-Maija Raittila alkoivat puuhata Tuomasmessua. Ahti Hirvosen myötävaikutuksella SYP vuokrasi missiota valmistelevalle työryhmälle tilat Helsingin keskustasta ja auttoi muutenkin monessa asiassa. – Olisimme hengellisesti paljon huonommassa asemassa Suomessa ilman Missio Helsinkiä. Haastattelun lomassa tämä sanoi heillä olevan 70 miljoonaa katsojaa. Amerikkalaisen tv-kanavan toimittaja tuli haastattelemaan häntä pankkiin ja kertoi, että ohjelmalla oli 20 miljoonaa katsojaa. Hänen ollessaan Moskovassa pyysin Lehtisen työtoverille Markku Happoselle tapaamista, mutta aikataulu oli liian tiukka. – Kun myöhemmin matkustin työmatkalle Moskovaan, minut pysäytti kadulla mies kysyen, olenko Ahti Hirvonen. – Tasa-arvoiset avioliitot ja muut ovat pieniä kysymyksiä sen rinnalla, että evankelioiminen on lähes hävinnyt kirkossa. Hän on ollut mukana ajatushautomoissa, jotka pohtivat, miten saada kirkko säilymään. Olin mukana sen perustamisesta alkaen. Mukana valmisteluissa oli palkattuja työntekijöitä, vapaaehtoisia ja Billy Grahamin koneiston ihmisiä, joiden kokemus oli ensiarvoisen tärkeää. Kaikesta seurasi valtava mediajulkisuus ennen ja mission aikana. Iso kiitos kuuluu Helsingin silloiselle piispalle, Samuel Lehtoselle, joka laittoi arvovaltansa likoon. Vuosien ajan sain Filippiinejä myöden kirjeitä, joissa oli osoitteena vain nimi ja pankki. Päivien aikana kutsuun ottaa Jeesus vastaan vastasi yli 9 000 ihmistä, joista kolmannes oli miehiä ja iso osa nuoria. Peltonen muistelee, että vaikein asia oli julistuksen ratkaisukeskeisyys. Körtit olivat kaikkein vaikeimpia. Missio Helsingin jälkeen ymmärrettiin, että hengellinen tarve oli suuri. 18 • askel 9/2017. Näin merkittävän evankelistan taakse sai helpoimmin eri tahot. Hän tutustui myös ystävällisissä merkeissä tulevaan patriarkka Kiriliin, joten siltä osin missioille osoitettiin myötämielisyyttä. Hän oli ollut mukana KRS:n Tässä elämä -kampanjassa ja vetämässä Lahden Kirkkopäiviä vuonna 1985. Hirvonen uskoo, että Suomessa on mahdollista saada herätystä aikaiseksi. – Seuraavana päivänä nykyinen IRRTV:n toiminnanjohtaja Hannu Haukka toi luokseni Moskovan ykköskanavan toimittajan. Siitä Ahti Hirvonen on puhunut paljon sen jälkeenkin ja soisi sen toteutuvan. YLE:n homoillasta alkaneen eroaallon taloudelliset vaikutukset eivät ole vielä täysimääräisesti näkyvissä. Heidät kaikki ohjattiin omiin seurakuntiinsa, joissa vastaanotto oli aika kirjava. Enemmistö eronneista oli nuoria aikuisia, joiden tulot olivat alhaiset. Missio Helsinki osoitti, mikä voima on maallikoilla ja heidän panoksellaan hengellisessä työssä. Pikkuhiljaa syntyi ajatus hengellisellä kentällä isosta tapahtumasta. Olen ollut valtavirrassa mukana, kaikessa on johdatuksen makua. Kun Happonen sitten seuraavana päivänä astui lentokoneeseen matkalla Geneveen, hän huomasi istuvansa Billy Grahamin vieressä. – Grahamia arvostettiin paljon Neuvostoliitossa. Hirvonen oli mukana puheenjohtajana myös Billy Grahamin tulkin Kalevi Lehtisen missiotoimikunnassa, joka järjesti pienempiä missioita Suomessa ja entisen Neuvostoliiton alueella suuren mission nimellä Missio Volga. Puhkuin intoa, kuten me kaikki
– Karilla on pitkä kokemus Grahamin missioista eri puolilla maailmaa. Luulisin, että nytkin tarvittaisiin kristittyjä kokoavia tapahtumia. Evankelista teki suuren vaikutuksen jo Mission etkoilla, jolloin hän puhui työntekijöille. Juhani Peltonen kysyy. Olin körttituvalla keskustelemassa Missio Helsingistä. Mediakonkari, joka oli ehtinyt olla toimittajana ja päätoimittajana monessa mediassa, muistelee, että kaikki, joita kysyttiin mukaan tiedotustiimiin, lähtivät. Jäätyään viime helmikuussa eläkkeelle alkoi lehdistöpäällikkönä työskennellyt Jussi Mursula tehdä mission nettisivuja talkoovoimin yhdessä Juhani Peltosen ja Kari Lindqvistin kanssa. Tiedotustiimi teki juttuja ja palveli toimittajia minkä ehti. Jaakko Voipio totesi, että onhan se outoa, jos herätys on herännäisyydelle outo asia. Ihminen on rakennettu siten, että hän tarvitsee yhteyttä. Ne olivat syvällisesti vaikuttavia tapaamisia, Mauno Saari huokaa. Yhteiset isot tapahtumat voisivat purkaa jännitteitä, Jussi Mursula uskoo. Olin ollut Kalevi Lehtisen tiimissä Saksassa ja jatkoin sitten Volgalle asti, Mursula muistelee. Löytyykö sitä, vaikka rivit harvenevat. Sillä välin, kun Graham puhui englanniksi, kirjoitettiin suomennosta ylös. Pitää tunnustaa uskonsa julkisesti ja totisesti tein sen. Suomen lehdistö tajusi, että myös kristillinen tapahtuma voi olla iso juttu. – Sillä perusteella körtit jarruttivat asiaa. Hän kiittää Grahamin organisaatiota avusta, kaikki lähti sujuvasti liikkeelle ja toimi. – Erityisesti minulle on jäänyt mieleen kaksi kohtaamista Billy Grahamin kanssa. En mennyt, kun kaikille oli painotettu, että ihmiset ohjataan omiin seurakuntiinsa. Nyt harmittaa. Juhani Peltosella on vieläkin hallussaan Grahamin saunassa käyttämä kylpytakki. Grahamin puheet löytyvät netistä Tänä kesänä avattiin Missio Helsingin 30-vuotisjuhlasivut netissä otsikolla ”BILLY GRAHAM Missio Helsinki 1987”. Olisiko uuden mission aika. Tein paljon kotiläksyjä ja otin asioista selvää, koska hänen tuloonsa suhtauduttiin niin ristiriitaisesti. – Mission ja sen jälkeen syntyneen Tuomasmessun kerrannaisvaikutuksia on vaikea mitata, mutta jälki on iso vuosikymmenten aikana. Toinen oli hotellin katolla tehty kuvaus ja toinen venematka Hirsalaan saunaan, mistä Seura teki haastattelun. Saari pestasi SYP:n nopeimman konekirjoittajan tilaisuuksiin. Billy Graham kävi saunassa Tapahtuman saama julkisuus oli valtavaa. – Miten loistavasti ihmiset olivat mukana! Posket punaisina paiskittiin hommia. Vaikka aikaa on kulunut, puheiden sisältö on kestänyt hyvin ja puhuttelee yksinkertaisella julistuksellaan. Odotin vinoilua, mutta mitään negatiivista ei tullut vastaan. – Sen jälkeen perustettiin Tuomasmessu, johon minutkin pyydettiin mukaan. Oma taustani on se, että olen kasvanut helluntailaisäidin helmassa, ja maksoin siitä lapsena. Tiedotustiimiin kuulunut Lea Taivalsaari (os. Yhdestäkään valtiovierailusta ei oltu kirjoitettu niin kattavasti kuin amerikkalaisen evankelistan missiosta. Tiedotustilaisuuksissa oli mukana lähes sata toimittajaa. Hän oli ihminen, mutta evankelioiva ihminen ja puhui kuin tasavertaiselle. Oikealla Missio Helsingin pääsihteeri ja alkuun sysääjä Juhani Peltonen. Mukana oli myös piispa Lehtonen piispallisessa asussa. Keskustelu oli ajoittain väkevää, mutta ei siitä sen isompia haavoja jäänyt. Itse olin missiossa tiedotushommissa puolitoista kuukautta. askel 9/2017 • 19. Sieltä voit katsoa satoja tuhansia liikuttaneet Grahamin puheet. Uuden Suomen kustannusjohtaja Mauno Saari veti lehdistötiimiä. Kukaan ihminen ei ole tehnyt niin lähtemätöntä vaikutusta kuin Graham teki. Olisiko uuden mission aika. – Billy Graham oli karismaattinen ja arvokas Jumalan mies, jolla oli myös nöyryys. Ehkä nyt tarvitaan avoimuutta sille, että Isä Jumala puhuu meille uusilla tavoilla, vaikka maahanmuuttajien kautta, Lea Taivalsaari uskoo. Lappalainen) muistelee jännittävää tehtäväänsä stadionin tornissa, kun hän kertoi suorassa lähetyksessä legendaariselle radiotoimittaja Markus Similälle, mitä missiossa tapahtuu. Aika ajoin on ollut puhetta ison kristillisen tilaisuuden järjestämisestä, mutta se tarvitsee paljon yhteishenkeä ja yhteen hiileen puhaltamista. L Missio Helsingin kotisivut osoitteessa: http://bg87.net Billy Graham kokosi yhteen Suomen kristityt historiallisella tavalla vuonna 1987. – Kalevi Lehtisen missiot sen jälkeenkin vetivät hyvin ihmisiä. Näin toimittajat saivat lähtiessään tuoreen aineiston. Hänen vilpittömyytensä oli aivan sanoinkuvaamatonta. Lehtileikkeleitä kertyi tolkuton määrä, ja YLE lähetti yhden tilaisuuden suorana televisiosta
– Minulla oli onnellinen ja hyvä lapsuus, vakaat ja turvalliset olot. Lisäksi hän harrasti jääkiekkoa 15 vuotta sekä Ilveksessä että Tapparassa. ”Se oli parasta, mitä minulle on tapahtunut”, mies kuitenkin sanoo. Kotona äiti halusi pitää yllä omasta lapsuudestaan tuttuja perinteitä, joihin kuuluivat iltarukous ja jouluevankeliumin lukeminen. Teksti. Petteri kuului myös kotikulmien poikaporukkaan, joka touhusi ulkona, pelasi ja kiipeili. 20 • askel 9/2017. Minulla ei siis ollut kristinuskosta kovin vankkoja tietoja, enkä tuntenut muita uskovia kuin nyt jo yli 90-vuotiaan isotädin, Petteri kertoo. Tutkimusten jälkeen syyksi paljastui vakava sairaus. Perheeseen kuuluu myös Petterin 13-vuotias Ella-tytär. Kesällä reissattiin Euroopassa ja talvella Lapissa. Ilveksen ja Tapparan paidassa Petteri kasvoi perheessä, jossa arvostettiin musiikkia, luontoa ja liikuntaa. Häämatkalla nuoripari kiipesi Saanalle ja vaelteli Lapissa, jossa Petteri oppi jo lapsena viihtymään. Mies joka havahtui Petteri Järvinen vajosi äkillisesti syvään tajuttomuuteen 20.3.2015. Päivi Puhakka • Kuvat: Rami Marjamäki ja Jussi Salomaa H M etsätalousinsinööriksi Tampereen ammattikorkeakoulussa opiskeleva Petteri Järvinen (36) on viettänyt kesän metsässä taimikon istutusja raivaustöissä. Jouluevankeliumia pidimme veljen kanssa turhana juttuna. Vietimme paljon aikaa yhdessä vanhempien ja pikkuveljeni kanssa. Joku ylsi sinne, missä Petteri kävi ja havahtui. Ohjelmaan kuului iltahartaus, johon ei ollut pakko osallistua, ja yleensä menin sen ajaksi ulos. Rippikoulukin tuntui elämäni pisimmältä viikolta. – Levolle laskeun, Luojani tuli tutuksi. Asuinalueellamme oli seurakunnan nuorisotila, jossa kävin pelailemassa. – Hengelliset asiat olivat vieraita. Metsäalan rankkaan harjoitteluun tuli heinäkuussa onnellinen tauko, kun Petteri vihittiin Ruth Hakalan kanssa Aitolahden kirkossa Tampereella
askel 9/2017 • 21
Ehkä vastuu ja lapsi saivat miettimään elämää vähän syvemmin. – Työt hoidin. Hain levottomuuteen helpotusta vääristä paikoista. Ero tuli 10 vuotta sitten, mutta vanhemmat päättivät hoitaa hyvin lapsen asiat ja asettuivat asumaan lähelle toisiaan. Petteri tunsi vetoa myös aatteelliseen toimintaan. Minulle oli tehty testejä, joissa en reagoinut mihinkään syvässä tajuttomuudessa. Paikalle oli tullut ambulanssi ja lääkärihelikopteri. Itse en muista tuosta päivästä juuri mitään. Otin yhteyttä Suomen Vastarintaliikkeeseen, johon liityin vuonna 2010. Sanoin tytöllekin, että älä ota ikinä tatuointeja. Minuun jäivät myös elämänikäiset jäljet, joiden vuoksi kuljen lämpimälläkin säällä mieluiten pitkähihaisessa, Petteri sanoo ja vetää hihaa ylemmäs pääkallotatuoinnin päältä. Sanoin monelle tutullekin, ettei kaikki ole tässä, mikä näkyy, ja yritin muuttaa elämää parempaan suuntaan. – Voimistui tunne, että on jotain vielä enemmän ja etten elä kaikissa asioissa niin kuin pitäisi. – Historia, erityisesti sotahistoria oli kiinnostanut minua lapsesta asti, ja aloin lukea kirjoja kansallissosialismista. Juhliminen ei enää kiinnostanut. Sain valtavan lahjan, kun Jeesus näyttäytyi sairauden keskellä. Viikonloput kuluivat kaupungilla vauhdikkaasti juhlien. Tiedottomuuden aika Mies asettelee hihan paikoilleen ja alkaa kertoa tapahtumista, jotka jättivät häneen tatuointeja paljon syvemmän ja pysyvämmän jäljen. Aluksi kuvittelin, että toiminta on oikeaa. Sitten väkivaltajutut ja muiden ihmisryhmien väheksyntä alkoivat tuntua oudolta. Siellä ihailtiin perhearvoja, luontoa ja fyysisiä ominaisuuksia. – Kymmenen kuvaa muistuttavat tuosta ajasta, ja nyt kaduttaa. Kun Petteri tuli tajuihinsa sairaalassa, muisti pätki pahasti, mutta jotain oli kirkkaana mielessä. – Sairastuminen on ollut parasta, mitä minulle on tapahtunut – niin karua kuin se olikin sukulaisille ja ystäville. H 22 • askel 9/2017. Hän rakensi omakotitaloja ja pestautui myöhemmin lasialan liikkeeseen. Petteri perusti perheen, ja Ella syntyi. Erosin liikkeestä kahden vuoden jälkeen. – Ystäviä en sieltä saanut, ja välit vanhempiin olivat katketa. Ajattelin, että tämähän on hienoa; perhekin on keskiössä ja kuntoilu kunniassa. Vastarintaliikkeen jäljet Nuori mies hoiti hyvin kouluasiat ja hankki lukion jälkeen ammatin. – 20. maaliskuuta 2015 olin kotona, kun minulta lähti taju
Se tulee, kun on tullakseen. Ensin hän kävi puolivuotiskontrollissa, nykyisin otetaan magneettikuva kerran vuodessa. – Olen ollut turvallisuushakuinen ja jättänyt väliin monia kokemuksia. – Kaikki meni hyvin, vain komeat arvet jäivät, kun päänahka siirrettiin syrjään, Petteri sanoo ja silittää vasenta ohimoaan, jossa kasvain oli. Olin varma, että rippipappi Mauri on siellä, vaikken tiennyt pappien saarnavuoroista. Pakolaismiesten koutsi Urheilumies liittyi myös FC Varikkotiimiin, joka pelaa palloliiton Tampereen piirin harrastesarjassa jalkapalloa. Mukaan voi siis tulla hyvinkin erilaisista elämäntilanteista”, verkkosivut kertovat. Hänelle perinteinen messu on edelleen tärkeä. Hän on ainoa, mitä muistan tuon tajuttomuuskohtauksen ajalta. Tajuttomuuden ja Jeesuksen kohtaamisen jälkeen levottomuus oli kadonnut. Siksi tarvitaan uudenlaisia yhteisöjä, kuten Uusi verso. Hän alkoi käydä Pispalan kirkossa Varikko-messussa, joka toteutetaan pääosin vapaaehtoisten voimin. – Pahanlaatuinen, mutta hyvässä paikassa, jossa se oli rauhassa saanut kasvaa, Petteri täsmentää. Armeijassa kysyttiin kiinnostusta lähteä aliupseerikoulutukseen, mutta rohkeus ei riittänyt. – Tajuttomuudessa koin jotain ihmeellistä. – En aiemmin ollut kovin maahanmuuttomyönteinen. Vajaan viikon kuluttua hänet kotiutettiin odottamaan leikkausta. Rukoilin ja hain. Uusi verso Pian leikkauksen jälkeen Petteri alkoi etsiä netistä Tampereen seurakuntien kattausta ja löysi evankelis-luterilaisten seurakuntien Uusi verso -verkoston, joka painottaa yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä. – Eräversoissa naiset ja miehet retkeilevät kansallispuistoihin ja lähiympäristöön. Katse on levollinen, kun hän kumartuu lähemmäksi ja toteaa: – Itselleni tapahtuma on selkeä, eikä tulkinnanvaraa ole. Petteri löysi ikäistään väkeä ja meni mukaan aloittelijoiden ryhmään, jossa sai kysellä ja keskustella. Nyt ennakkoluuloistani ei ole mitään jäljellä. Muu, iäkkäämpi seurakuntaväki otti tulijan hyvin vastaan. Voimistui tunne, että on jotain vielä enemmän. Aluksi messun kulku ihmetytti, mutta vähitellen hän uskaltautui takapenkistä peremmälle. Ja siellä hän oli! Kerroin tapahtuneesta, joka oli hänestä upeaa. Kokemusta voi tietysti epäillä sähkötai mielenhäiriöksi. – Moni tulkitseekin sen mielellään kaikeksi muuksi paitsi Jumalan läsnäoloksi. – Ajattelin myös, että nyt täytyy päästä Aitolahden kirkkoon tapaamaan rippikoulupappia. – Messussa lauletaan ylistyslauluja. – Kun polvi meni pelissä romuksi, minusta tuli valmentaja, Petteri naurahtaa ja kertoo, että joukkueeseen liittyi myös irakilaisia pakolaismiehiä. Viime jouluna hän pyysi minut ehtoollisavustajaksi, Petteri kertoo. Kannattaa tutustua tulijoihin, kuunnella heidän tarinaansa ja ymmärtää, mistä oloista he ovat lähteneet. Olisin halunnut myös palomieheksi, mutta luovutin, kun ensimmäisellä kerralla jäin puolen pisteen päähän. Potilas oli vuorokauden monissa letkuissa tehovalvonnassa ja noin viikon neurologisella osastolla. – Isällä ja äidillä oli yhteiset 60+60=120-vuotisjuhlat kohtausta seuranneena päivänä. Tehtäviä löytyy tekniikasta tarjoiluun, musiikista mediaan, pyhäkoulusta tankkitiimiin, joka ottaa erityisesti uudet ihmiset vastaan ja järjestää sisäänajo-illanviettoja. – Seuraavana sunnuntaina menin kirkkoon. Mutta lääkäreillä oli karua kerrottavaa. Tapasimme muutaman kerran. Aivokasvain aiheutti kohtauksen Petteri oli kokenut jotain ainutlaatuista ja ihmeellistä. – Nyt sain rohkeutta lähteä opiskelemaan uutta alaa. Mauri antoi Raamatun, neuvoi aloittamaan Uudesta testamentista sekä käymään kirkossa. Petterin mielestä kaikkea ei tarvitse uudistaa, mutta jollekin vanha messu on liian kankea. Pohdin kyllä, miten muisti pelaa ja pärjään opiskelussa, mutta oppiminen on sujunut hyvin. Liikkeelle sai lähteä pian. Tunnelma on rento ja Jeesus keskiössä. Ennen pelejä rukoillaan, ja joukkue on portti messun suuntaan. Petteri alkoi huomata myös toisten ihmisten tarpeita, joihin voi vastata omalla osaamisellaan; jotkut ovat saaneet häneltä muun muassa remonttiapua. – Suomalainen on mielellään hiljaa, mutta muutamat tulivat tervehtimään. Jo hänen sairastumisensa pysäytti. Nyt on aika nauttia elämästä. Luonto on levollinen ympäristö liikkua rauhassa ja jutella. Tietysti sairastumiseni oli vaikuttanut tunnelmaan. ”Meitä eivät yhdistä ikä, mielipiteet tai käyttäytymiskoodit vaan usko; olemme Jeesusta etsivien ja seuraavien ihmisten yhteisö. Monenkirjavasta Talli-toiminnasta löytyy muun muassa Armotalli, Ihmiskaupan vastainen talli, Lastensuojeluverkosto, Perhetalli, Teatteri Verso, Treenitiimi. Tiesin, kuka siellä odotti, ja minulla oli niin hyvä olo, etten ollut sellaista ennen kokenut, enkä osaa sitä nytkään sanoilla kuvata, mies sanoo ja on hetken hiljaa. Leikkaus kesti noin neljä tuntia. H askel 9/2017 • 23. Pää oli vaikuttavasti niiteillä tikattu. – Herättyäni tajusin, että Jumala oli puuttunut elämästäni, ja se oli levottomuuden syy. Jumala voi ilmaista itsensä syvässä tiedottomuudessa olevalle miehelle, joka ei tiedä paljoakaan kristinuskosta. Tytärkin sanoi, että ”iskä, sä oot kehittänyt ton jutun”, Petteri kertoo hymyillen. Kuljin kirkkaassa tunnelissa valoa kohti. Tajuttomuuden syyksi paljastui kananmunan kokoinen pahanlaatuinen aivokasvain, joka oli alkanut painaa hermoja ja aiheuttanut epileptisen kohtauksen. – Saan olla siellä rauhassa Jumalan kanssa, mistä jää hyvä olo koko sunnuntaipäivään. Tallella arvet ja luottamus Petterissä tapahtunut muutos on ihmetyttänyt lähipiiriä. Jumala on siellä lähellä. Opiskelua ja remonttiapua Petteri kertoo elämänrohkeudesta, jota hän on saanut uskoontulon myötä. Petteri löysi itselleen läheistä tekemistä ja kaveriporukan, jossa pidetään hauskaa ja etsitään Jumalan tuntemista. Epilepsiaoireisiin määrättiin kahta lääkettä, joita vähennetään vähitellen. Tilanne huolestutti läheisiä, itse olin ennen leikkausta levollinen enkä pelännyt kuolemaa
Y ksi perustelu kostamista vastaan on sekin, ettei se muuta mitään. L Hurmahenkisyys on pahasta Ruth ja Petteri vihittiin 22.7.2017. Aika tyttären kanssa ja tämän paras on aina ollut isälle tärkeää. Filosofinen syy suhtautua varauksin kaikkeen hurmahenkisyyteen on perimmältään vapaan tahdon ongelma. Tuo kuulostaa kyyniseltä, mutta tohtori Johnson esitti ajatuksen 1700-luvulla, ja viimeksi kuluneiden sadan vuoden aikana esimerkkejä asiasta on kertynyt miljoonia. H – Aiemmin elämä pyöri enemmän oman navan ympärillä, mies sanoo ja kertoo arvomuutoksen johtaneen eroon silloisesta tyttöystävästä; tämä ei hyväksynyt Petterissä tapahtunutta muutosta. – Kun Ruth tuli juttelemaan, silmäni aukenivat: kukas tämä upea nainen on. Puhuttiin, että palataan asiaan, ja kun pääsin kotiin, laitoin samana iltana viestiä: mennäänkö kahville. Vastakkainen ajatus on kuunnella pahojen ja hirveiden tekojen sanottavaa. Mennyt ja tuleva mahtuvat samaan elämään. Yhteys on säilynyt moniin vanhoihin kavereihin, jotka saattavat ystävällisesti vähän vinoilla uskostani. Siellä oli myös Ruth Hakala, joka on toiminut kristillisen Operaatio Mobilisaation lyhytaikaisen lähetystyön koordinaattorina Suomessa ja ollut aiemmin Etelä-Afrikassa vapaaehtoistyössä. Kuuluisien väittelyiden jälkeen kirkkomme päätyi vapaan tahdon kannalle. ”Tottelin vain esimiestäni” tarkoittaa juuri samaa. 24 • askel 9/2017. – Se oli upea päivä, jossa Jumala oli läsnä. L KOLUMNI Jukka Kemppinen • hovioikeudenneuvos ja professori O n sanottu, että isänmaallisuus on roiston viimeinen veruke. ”Kiivailijat” oli yhteenliittymä tai puolue, joka pian Jeesuksen kuoleman jälkeen käytännössä aiheutti roomalaisten sotatoimet, temppelin hävityksen ja maanpaon. Tosin on saarnattava, kun on saarnaamisen aika, mutta jokainen saarnamies – ja kirjoittaja – päätyy toistelemaan tyhjiä sanoja, ellei hän ole kuunnellut tarkalla korvalla, miten toisten on, mikä on tilanne. Rukoilemme yhdessä ja luemme Raamattua, sanoo mies, jonka puheissa vilahtaa usein myös Ella. Kiihkeinkään käskyjen täyttäminen ja kieltojen pitäminen ei riitä. Pian Petteri huomasi tutustuvansa koko Hakalan uskovaiseen sukuun, joka otti hänet lämpimästi vastaan. H urmoksellisuudesta on Suomessa kokemusta sekä kirkollisasiain piiristä että valtiollisista asioista. Ruth kysyi, voisiko Varikkotiimi lähteä Ukrainaan pitämään jalkapalloleiriä orvoille ja maan sisäisille pakolaisnuorille. Tajuttomuus, joka johti syvään havahtumiseen. Uudesta testamentista löytyy runsaasti tukea ajatukselle. E i ole tapana lisätä, että yletön uskonnollisuus, joka kiinnittää huomion enemmän toisten kuin omaan uskonnollisuuteen, on miettimisen arvoinen oire sekin. Ruotsalainen arvostettu poliisikirjailija antaa päähenkilönsä kysyä itseltään rikospaikalla: ”Mitä sellaista minä näen, mitä en näe?” – Ajatus on, että avain voi olla aivan silmien edessä, jos malttaa nähdä. – Vanhemmat ovat olleet onnellisia, kun näkevät minun olevan onnellinen ja tyytyväinen. K äytännössä, tässä ja nyt, voisi sanoa, että maallisessa elämässä, esivaltaa edustaen tai sen kanssa tekemisiin joutuen, ja kaikessa arjessa, korva on tärkeämpi ruumiinelin kuin suu. Pikkuhiljaa tapailtiin ja huomattiin, että elämään on tullut ainutlaatuinen ihminen. Ne kertovat jotain, ehkä oleellista, ehkä elämämme kannalta tärkeää. – Haluamme elää joka päivä sitä elämää, johon Jumala on meidät tarkoittanut ja niin, että Jeesus on ykkönen. Häitä oli juhlimassa 120 vierasta 22.heinäkuuta. Malttia, pikemmin kuin touhuamista. Luther puhui ja kirjoitti aikanaan hurmaja räyhähengistä. Erään heistä pyysin bestmaniksi. Siinä elämässä on raju ennen ja jälkeen 20.3.2015. Tahdon Viime lokakuussa Petteri osallistui Uuden verson järjestämään urheilulähetysiltaan
Strasbourg) vauraaseen perheeseen, mikä mahdollisti lukuja kirjoitustaidon oppimisen. Kirkkoäidin kutsumus Teksti: Paavo Alaja • Kuvitus: Shutterstock K esäkuussa 1562 arvostetun strassburgilaisen lääkärin vaimo kuoli. L W ik im ed ia Co m m on s REFORMAATION HENKILÖKUVIA Strassburg noin vuonna 1490. Schützia ei enää noteerattu kuten aiemmin ja toimintamahdollisuudet heikkenivät, mutta silti hän pyrki elämänsä loppuun asti toteuttamaan ”naispapin” kutsumustaan. Hyväntekeväisyydestä huolimatta Schützin nähtiin langenneen oikeasta uskosta, mutta häntä ei ehditty rangaista, koska hän kuoli syyskuussa 1562. Keskellä katedraali, joka oli Schütz Zellin kotikirkko. Käytännön vuorovaikutus oli hänelle oppeja tärkeämpää, mikä näkyi myös hänen huolenpidossaan Strassburgin köyhistä ja sairaista. Hautajaiset kuitenkin pidettiin. Viitisen vuotta Zelliä kuunneltuaan, joulukuussa 1523, Katharina avioitui tämän kanssa. Keisari pyrki palauttamaan Saksan katoliseksi, ja luterilaisuus sallittiin vain pienin myönnytyksin. Hän luki teologisia kirjoituksia sekä tapasi henkilökohtaisesti ja oli kirjeenvaihdossa lukuisten reformaation keskeisten henkilöiden kanssa. ”Kirkkoäidiksi” itseään nimittänyt Schütz ”tunsi kaikki” Lutherista Calviniin ja Erasmus Rotterdamilaisesta ”radikaaleihin” anabaptisteihin ja spiritualisteihin. K atharina Schütz syntyi Saksan Strassburgissa (nyk. Toimituksesta vastasi noin 65-vuotias Katharina Schütz Zell. Papit kieltäytyivät hautaamasta häntä, koska vainaja oli harhaoppisena pidetyn spiritualisti Caspar Schwenkfeldin kannattaja. Lä ht ee t: M cK ee , El si e A nn e: Ka th ar in a Sc hü tz Ze ll (B ri ll 19 9 9 ) St je rn a, Ki rs i: R ef or m aa tio n na is ia (K ir ja pa ja 20 11 ) askel 9/2017 • 25. Pappien vaimot omaksuivat yleensä miehen-, lastenja kodinhoitajan roolin, mutta Katharina Schützista tuli aktiivinen maallikkoteologi ja sielunhoitaja. Hän oli parikymppinen, kun kaupunkiin tuli papiksi Mathias Zell, joka alkoi saarnata Lutherin uskonnäkemyksiä. S chwenkfeldiläisen lääkärinvaimon hautaan siunannut Schütz oli jo aiemmin aiheuttanut opinvartijoille päänvaivaa puhuessaan hautajaisissa. Samoihin aikoihin Strassburgin reformaattoreiden keskuudessa vallinnut protestanttien yhteyttä etsinyt teologia menetti asemiaan. T ammikuussa 1548 Mathias Zell kuoli. Schütz edusti teologisesti ekumeenista linjaa. Kotonaan hän saattoi majoittaa keitä tahansa uskontulkintojensa vuoksi pakosalle joutuneita kristittyjä. Sen jälkeen kirkkoäidin ystävillä oli vaikeuksia löytää pappi, joka suostuisi toimittamaan Schützin hautauksen
Teksti: Pirjo Wesaniemi • Valokuvat: Pertti Härkönen K esällä Kianta-laiva tekee kaksi kertaa päivässä Turjanlinnaan puolentoistatunnin retken. Kahteen kertaan palaneesta päärakennuksesta ei ole jäljellä kuin kivijalka. Ämmänsaaren puolelta lähtevä laiva kiertää sopivan reitin, jotta saa kunnolla tuntuman yli 50 kilometriä pitkään järveen. Rannassa on alkuperäinen savusauna, muutamia persoonallisesta elämästä kertovia kesätaloja, kylttejä suomeksi ja latinaksi, alkuperäisiä huonekaluja ja valtavasti tarinoita. Äiti toi hänet tapaamaan isäänsä Turjanlinnaan parikuukautisena vauvana. Ilmarin kahdestatoista lapsesta esikoispoika oli kuollut vain kolmen vuoden ikäisenä. Läheltä näki tarkemmin. Isä ei antanut minua pois, ja Elsa-Maria otti minut kuin omaksi lapsekseen ja piti minusta. H isän palvoma tyttö Kun Raija-Liisa Kianto oli pieni, hänellä oli kaksi äitiä ja isänä kuuluisa kirjailija Ilmari Kianto. – Jos isä olisi saanut päättää, nimekseni olisi tullut Ilmariella. Turisteja ja kulkijoita on oppaiden mukaan riittänyt, paitsi joskus sateisina päivinä. Oppaana oli Ilmari Kiannon 12 lapsesta nuorin, Raija-Liisa (82), muut sisarukset ovat jo jättäneet nämä rannat. Mutta posti tuotiin tänne asti, Raija-Liisa muistelee erikoista lapsuuttaan. Samalle päivälle ajoittui tänä vuonna myös yksityinen laivaristeily, jossa korpikirjailijasta kerrotaan vähän tarkemmin. Viimeistä lukuun ottamatta lapsilla oli perin omaperäiset nimet, kuten Viena Karma Sirkka Salama Kesäheinä Saarenruusu Pikku-Hilkka, Sorjo Uolevi Sotaprinssi ja Jormo Gabriel Sotavalta. Tytär kertoo isänsä uskosta Jumalaan, vaikka elämäntapa ja jotkut mielipiteet antoivat toisen kuvan. Sotalapsivuosina Ruotsissa hän sai vielä lisää vanhempia. Ilmari Kianto solmi ensimmäisenä suomalaisena miehenä siviiliavioliiton Ruotsissa Hildurin kanssa vuonna 1904, ja siitä liitosta syntyi kahdeksan lasta. Punaisen viivan, Ryysyrannan Joosepin ja 68 muun teoksen kirjoittajasta Ilmari Kiannosta on itsestäänkin tehty kirjoja. Siviä Karpin kanssa hänellä oli kolme lasta ja Rakel Nymanin kanssa Raija-Liisa. Lapsia oli A-, Bja C-sarja, äideistä riippuen. Kiltti tyttö, paitsi kerran Raija-Liisa syntyi Helsingissä. Ilmari Kianto oli tuolloin jo ukki-ikäinen 60-vuotias mies ja naimisissa toisen vaimonsa Elsa-Marian kanssa, jolla oli ennestään kaksi aikuista lasta. Elämä oli askeettista, vesi haettiin hetteestä ja ruoka suurimmaksi osaksi järvestä. Joskus tuotiin kirkonkylältä minulle leikkiseuraa, mutta muuten elelin aikuisten kanssa keskellä korpea. Muut lapset asuivat äitiensä kanssa muualla, mutta tulivat kesäisin Turjanlinnaan. Raija-Liisa 26 • askel 9/2017. Kerran kesässä on suvun saunapäivä, sillä Museovirasto on kieltänyt, ettei Turjanlinnan savusaunaa saa lämmittää useammin. Tietä ei ollut, eikä ole vieläkään
– Jumala oli läsnä joka päivä, vaikka sitä ei moni usko. askel 9/2017 • 27
Kun lapselta kysyttiin, lähtisikö hän turvaan Ruotsiin, vastaus oli iloisesti kyllä. Tunkioiden tonkiminen Ingvarin kanssa koulumatkalla oli ollut hauskempaa. Ruoka kalastettiin järvestä ja vesi haettiin hetteestä, johon oli valunut metsäneidon kyyneliä. Tuosta ajasta hän ei muista kuin yhden kivan pojan ja patalapun tekemisen. Nukuimme pienissä hetekoissa kaksi lasta jalat vastakkain. Kun vettä sekoitti totiin, se teki mielen melankoliseksi. Ainoa, mikä saatiin pelastetuksi, oli kirjoituskone. Setä joutui onnettomuuteen työpaikallaan kaivoksessa, jonka jälkeen kaivoksen johtaja otti Raija-Liisan perheeseensä. Isä säästi kirjeitäni tarkasti, mutta Turjanlinnan toisessa palossa ne tuhoutuivat. Se oli hauska näky, eikä isä ollut minulle vihainen. Kuusivuotiaana hän meni kouluun, joka sijaitsi vastapäisellä rannalla tukkikämpässä. Sanakirja kädessä he opettelivat tuntemaan toisiaan ja selviämään jokapäiväisestä elämästä. Raija-Liisa pääsi vanhan baptistipariskunnan kotiin, missä oli sika, kanoja ja perunamaa sekä naapurissa mukava Ingvar-poika, jonka kanssa hän meni kouluun. Sitten syttyi sota, ruoasta oli pulaa ja elämä itärajalla kävi hankalaksi. Sain ajaa hänen partansa partaveitsellä, vaikka terät olivat vaarallisen teräviä. – Sen jälkeen en ollutkaan kesätöissä. Oli myös sihteerikköjä. Yhtenä kesänä tyttö oli saanut kesätyöpaikan Postipankista. Minä vedin tuolin hänen altaan, hän pyllähti lattialle ja lihapullat lensivät kaaressa ilmaan. Senhetkiset vieraat katsoivat vierestä tumput suorina. Talo paloi toiseen kertaan, kun leivinuuni ensi kerran lämmitettiin. Isä oli kuuluisa, ja vieraita kävi ulkomaita myöten. Isä sai sovituksi, että Raija-Liisa viettää kesät Turjanlinnassa. Hän selitti elämän Turjanlinnassa olevan lapselle sopimatonta, ja niin Raija-Liisa palautettiin ruotsia taitamattomalle äidilleen. Minä jaoin sängyn viisivuotiaan pojan kanssa, jolla oli kauhea ripuli. Raija-Liisan biologinen äiti oli ottanut yhteyttä lastensuojeluviranomaisiin tytön ollessa Ruotsissa. Naisia tuli ja meni, mutta kukaan ei vienyt Raija-Liisan paikkaa isänsä sydämessä. Minua isä jumaloi. Tyttyseni, hyttyseni... Kaikkiaan Ilmari Kianto oli naimisissa kolme kertaa ja omantunnon avioliitossa kaksi kertaa. Tukholmasta meidät kuljetettiin eteenpäin. Vaikka kyllä täällä maallakin töitä riitti. – Joka sunnuntai minut pantiin kirjoittamaan kirje kotiin isälle Mikki Hiiri -paperille. Apulainen Aino-Kaino oli laittanut ruoaksi lihapullia. Yhtenä päivänä itkin, kun en enää osannut kirjoittaa suomeksi, mutta täti sanoi isän osaavan myös ruotsia. Hänen paikkansa oli minun vieressäni, ja hän tuli pöytään oman lautasensa kanssa, joka oli kukkuroillaan lihapullia. Laivan ruumassa oli patjoja vierekkäin ja väleissä pottia. Isä oli ottanut selvää, mikä Raija-Liisaa pidätteli. – Isä palvoi minua. Matkaan piti lähteä heti, kun koulu loppui. H 28 • askel 9/2017. Siellä oli saman ikäinen tyttö ja kaksi pikkuveljeä, autonkuljettaja vei kouluun. – Ensin mentiin bussilla Kajaaniin, sieltä makuujunalla Turkuun ja sieltä laivalla Ruotsiin. Lapsuuteni oli ehkä erilaisempi kuin monen muun, Raija-Liisa kertoilee omassa kesäpaikassaan lähellä Turjanlinnaa. Kiannon kustantaja Otava piti kuuluisasta korpikirjailijasta hyvää huolta, auttoi rakennuttamaan sodassa poltetun Turjanlinnan uudelleen. Setä oli Raija-Liisan kaveri ja söi joskus tytön pahalta maistuvan aamiaispuuron, kun tädin katse vältti. Hän soitti Postipankin pääjohtajalle ja määräsi lähettämään tytön heti Suomussalmelle. Raija-Liisa oli järvellä uistelemassa eikä ehtinyt apuun. Vaatteet otettiin pois ja tukat leikattiin, se harmitti. Äiti pani tytön Helsingissä ruotsinkieliseen kouluun. Kirjailija oli tuolloin 75-vuotias ja yritti yksin sammuttaa paloa noutamalla vettä järvestä ämpäreillä. Sotalapsena Ruotsissa Raija-Liisa, jolle isä luki loputtomasti satuja, oppi lukemaan jo viisivuotiaana. ”Haltia kuusen latvaan on piiloutunut Enkeli, joka näkee kaikki varkaat.” B Kesät Raija-Liisa vietti Turjanlinnassa. – Isä ei antanut minua äidille. Monet lapset parkuivat äitiä. Olin kiltti tyttö, paitsi kerran, kun olimme syömässä vanhan Turjanlinnan pirtissä. Olimme kalassa, haimme postit, vettä ja kaikkea sellaista
Näin tapahtui, mutta ensin lähti Raija-Liisan äiti, ja sitten Raija-Liisa meni naimisiin. Hänellä oli oma ”henkilökohtainen järkiuskonsa”. Otava järjesti Ilmari Kiannolle kodin Helsingistä Mariankadulta sillä ehdolla, että Raija-Liisa äitinsä kanssa asuisi myös siellä. Ilmari Kiannon työja makuu huone. Hän kävi myös kirjeenvaihtoa Jumalasta ja uskosta Tolstoin kanssa. Turjanlinnan toisesta palosta ei saatu pelastetuksi kuin kirjoituskone, mutta se olikin tärkein. Kirjailijan sukunimi muuttui vuonna 1906 Calamniuksesta Kiannoksi. Ilmari Kianto julkaisi 68 kirjaa, tunnetuimmat olivat Punainen viiva ja Ryysyrannan Jooseppi. Uskonnollinen kritiikki osui kirkkoon ja papistoon, joka Kiannon mielestä oli väärentänyt Jeesuksen opin. Pappila oli kulttuurin ja elämän keskus, ja siellä oli palveluskuntaa yllin kyllin. Se oli isästä surullista, ja hän kirjoitti runon: ”Tyttyseni, hyttyseni, linnun siipi sirkkuseni. Kukan umpi kullanmuru, nyt on isälläsi suru. ”Akat ammutaan, ukot uitetaan ja nuorille nuijalla päähän.” Tässä korpikirjailija asui Turjanlinnan palon jälkeen. Varkaille: ”Haltiakuusen latvaan on piiloutunut Enkeli, joka näkee kaikki varkaat.” Turjanlinnan vesillä kalastaville: ”Akat ammutaan, ukot uitetaan ja nuorille nuijalla päähän.” Kotiväelle: ”Naiset, jumalauta, älkää räjähtäkö.” Punainen kukko oli vienyt vakuuttamattoman Turjanlinnan jo toiseen kertaan. askel 9/2017 • 29. Minä odottaa vaan saan, mitä satut hoksaamaan.” Pappilan poika ja Jumala Ilmari Kianto sai ajella Suomussalmelle heinähäkissä neljävuotiaana, kun hänen isästään tuli Suomussalmen kirkkoherra. Ilmari Kianto opiskeli Moskovassa kaksi vuotta 1900-luvun alussa ja käänsi Leo Tolstoin teoksia suomeksi. Perheessä oli kahdeksan lasta ja elämä Karhulan pappilassa melkoisen monimuotoista ja vilkasta, kuten Kianto Vanha pappila -kirjassaan kertoo. Vasemmalla oli vaimon puoli ja keittiö eli Kohtalon korsu, oikealla Ilmari Kiannon tupa. Käytyään ankaraa hengellistä kamppailua hän myös erosi kirkosta, vaan ei Jumalasta. H Ei auttanut, vaikka kirjailija oli laatinut varoitustauluja ympäristöön melkein joka asiasta. Täytät kaksikymmentä ja yksi, tulet oitis vihityksi pahaan maailmaan. Ilmari Kiannon työja makuu huone
Amen.” Raija-Liisa muistaa laulaneensa isän kanssa lasten virsiä kuten Mustaa Saaraa, Onpa taivaassa tarjona lapsillekin ja muita Otavan laulukirjasta. – Tunnen kyllä henkistä samankaltaisuutta isääni, vaikka en ole yhtään boheemi. Niillä rahoilla pidetään vuosikokous, otetaan uusia painoksia kirjoista ja ylläpidetään kirjailijan mainetta. Haluan julistaa, ettei isä ollut ateisti, vaan Jumala oli läsnä joka päivä, vaikka sitä ei moni usko. L Raija-Liisa Kiannon kesäpaikasta näkee Turjanlinnan alkuperäisen saunan, Kianta-laivan tulot ja menot sekä Niettussaaren, jonne isä on haudattu. Ikin jalanjäljissä Raija-Liisa opiskeli yliopistossa englantilaista ja saksalaista filologiaa ja valmistui isänsä tavoin filosofian maisteriksi. Isä kirjoitti minulle oman iltarukouksen, jota ilman ei voinut mennä nukkumaan. Isän perintö Raija-Liisa toivoo, että hänen isänsä perintöä tutkittaessa kiinnitettäisiin enemmän huomiota uskonnollisiin pohdintoihin kuin elämäntapoihin. Avioliitto päättyi olosuhteiden pakosta eroon. Vienan Karjala oli Ilmari Kiannon suuri harrastus ja retkikohde ennen kuin raja sulkeutui vuonna 1920. Se kuuluu myös hänen kirjoittamassaan Kainuun maakuntalaulussa, Nälkämaan laulu alkaa sanoilla: ”Kuulkaa korpeimme kuiskintaa, jylhien rantojen loiskintaa…” Täällä Kainuussa myös Raija-Liisa viihtyy ja elää luonnon tahtiin. Amen.” 30 • askel 9/2017. – Jumalaan isä uskoi aina lujemmin, mitä vanhemmaksi tuli. Siitä muistan tämän osan: ”Minä Raija-Liisa Kianto, isän pieni keijukainen, käteni nyt yhteen liitän, Taivaallista Isää pyydän, etten pientä jalkaa loukkais, enkä päätä puuhun poukkais, etten kuoppaan kupsahtaisi, enkä järveen hupsahtaisi, että terve olla saisin. Mies sai työtä Amerikasta, Raija-Liisa otti virkavapaata englannin lehtorin virastaan, ja koko perhe muutti Amerikkaan. – Sunnuntaina ei saanut tehdä töitä, korttia ei saanut pelata enkä minä saanut käydä tansseissa. Raija-Liisa opasti osittain Kianto-seuran Vienan matkan elokuun lopussa Ilmari Kiannon jalanjäljissä. Mies kuoli yhdeksän vuotta sitten. Nyt kaikilla Ikin lapsilla tai heidän jälkeläisillään on saman verran osakkeita Kiannon Turjanlinna Oy:stä, jonne menevät tekijänoikeuskorvaukset. Yliopistolla hän tutustui tulevaan mieheensä ja sai sukunimekseen Kansi. H "Taivaallista Isää pyy dän, etten kuoppaan kupsahtaisi, enkä järveen hupsahtaisi, että terve olla saisin. Usein hän tulee pääkaupunkiseudulta isän syntymäpäivänä toukokuun alussa ja viipyy syyskuun loppuun. Ilmari Kianto oli monipuolisesti sivistynyt mies, joka rakasti syvästi kotiseutuaan. Pudonnut muutaman kerran rantaporeisiin ja saanut myrskyssä veneen täyteen vettä ainakin kolmesti. Mutta äidin mielestä koululaitos rapakon takana oli niin heikkotasoinen, että lasten oli parempi opiskella Suomessa. Ilmari Kianto testamenttasi kaiken Raija-Liisalle, joka ei kuitenkaan tahtonut koko perintöosuutta. Heille syntyi kolme poikaa. Äiti oli käynyt kolmevuotisen kristillisen kansanopiston ja rukoili jatkuvasti puolestani, Raija-Liisa kertoo oman upean ikoninurkkauksensa vieressä. Jokaisella perillisellä on myös pieni pala Turjanlinnan alueesta. Hän jutteli mielellään pappien ja piispojen kanssa. – Kunnioitan isääni suuresti. Ensi vuonna ilmestyy sata vuotta sitten julkaistun ja paljon porua aiheuttaneen Vapaauskoisen Psalttarin uusintapainos. Hän on oppinut selviytymään, oppinut odottamaan jäiden tuloa joskus, että pääsee pois tiettömästä kesäpaikasta. Säteilevä ja energinen Raija-Liisa on toimittanut kirjoja isänsä ennen julkaisemattomista teksteistä ja ottanut uusintapainoksia vanhoista kirjoista. Ja olen varmaan saanut 95-vuotiaana kuolleen isäni ikägeenit, sillä äiti kuoli jo 64-vuotiaana. Sain kotoa evääksi uskon turvalliseen ja hädässä auttavaan Jumalaan. Hän myös liittyi kirkkoon ennen kuolemaansa keskusteltuaan Otso-poikansa kanssa, joka oli Alppilan kirkkoherra. Hän ehti jopa käydä siellä sotaretkellä Suur-Suomi -hengessä vapauttaakseen heimokansan Venäjän orjuudesta
Kutsu sisältää sekä varoituksen että lupauksen. Kristillinen kirkko on aina lukenut Vanhaa testamenttia siten, että se puhuu myös meille, uuden liiton ihmisille. Vanhassa testamentissa kyse oli uhrista ja niin myös Uudessa testamentissa: Jeesuksen täytetty työ riittää. Kun sitä lukee Uuden testamentin valossa, saa oikean tulkintanäkökulman. Se, joka elää oman päänsä mukaan eikä välitä Jumalasta ja hänen sanastaan, joutuu kerran tilille tekemisistään ja tekemättä jättämisistään. Jeesus luki Raamattuaan, siis Vanhaa testamenttia, Jumalan sanana, ja niin tulee meidänkin tehdä. Osoite: Askel, Kysy Raamatusta, PL 279, 00181 Helsinki tai: askel.toimitus@kotimaa.fi. Tämä tarkoittaa sitä, että sanot Jeesukselle: ”Tule elämääni. Sitä kutsutaan armoksi. Esimerkiksi tällainen: ”Synneilläsi olet kyllä minua rasittanut, pahoilla teoillasi minua vaivannut. Jos palaat, Isä odottaa ja juoksee vastaan. Niin kauas kulkenutta ei ole, jota ei kotona rakastettaisi ja odotettaisi takaisin. R ikkoneelle ja syntinsä tunnustavalle Raamatussa on pelkkiä armon sanoja. Usko vahvistuu siitä, että on tekemisissä Jumalan sanan kanssa ja saa kokea kristittyjen yhteyttä. Tämän saa lukea itselleen jokainen, joka kyselee, voiko vielä saada syntinsä anteeksi. Vanhassa testamentissa sekä varoitetaan synnin tekemisestä että vakuutetaan syntisille anteeksi saamista. Mutta minä, minä itse pyyhin pois sinun rikkomuksesi oman itseni tähden, enkä muistele sinun syntejäsi” (Jes. Alkuperäisenä kohderyhmänä oli vanhan liiton valittu kansa, kristillisen kirkon esikuva, nyt kohteena olemme me. Haluan seurata sinua. Kastetuille siis kuuluu kutsu palata siihen, mikä jo kasteessa lahjoitettiin: Jeesuksen luo. KYSY RAAMATUSTA Eero Junkkaala • teologian tohtori D Mitkä kysymykset sinua askarruttavat Raamatun äärellä. 43:24–25). Moni on kuitenkin kasteensa jälkeen lähtenyt omille teilleen. Jumalan omaisuuskansaa varoitettiin monta kertaa siitä, että se unohti Jumalansa ja lähti kulkemaan muiden jumalien perässä. O nko jokainen kastettu ilman muuta oikealla tiellä. Kristitty ei muutu olemukseltaan paremmaksi, mutta hän tietää tien jokapäiväiseen anteeksi saamiseen. Siksi tältä tuhlaajapojan tieltä kutsutaan takaisin Isän kotiin. askel 9/2017 • 31 Kun Raamattu lupaa synnit anteeksi israelilaisille, voimmeko uskoa, että mekin saamme syntimme anteeksi, kun olemme kastettuja ja tunnustamme syntimme. Olennaista siinä on tuo ”itseni tähden”, sillä anteeksianto ei perustu minun katumukseni laatuun tai rukoukseni syvällisyyteen. Sellaiselta tieltä on käännyttävä pois. Kaste lahjoittaa meille pelastuksen ja syntien anteeksisaamisen, ja jos pysymme sillä tiellä, kuulumme Jumalan kansaan. Tämä lausehan on otettu myös jumalanpalveluksemme liturgiaan yhdeksi synninpäästön vaihtoehdoksi. Ole sinä elämäni Herra ja johdata minua tahtosi tietä.” Jeesuksen seuraaja hakeutuu muiden samaa tietä kulkevien joukkoon. Jos et palaa, sinun käy huonosti. Sen perustana on minun ulkopuolellani tehty sovitus. P Saammeko anteeksi. Molemmat täytyy ottaa vakavasti. Synnin kanssa ei pidä leikkiä, sillä synnistä seuraa tuomio. O len hiukan muotoillut kirjeessä tullutta kysymystä ja oletan, että sen varsinainen asia koskee syntien anteeksi saamista ja Vanhan testamentin lupausten soveltamista meidän elämäämme. Olemme pyytäneet TT Eero Junkkaalaa vastaamaan lukijoiden kysymyksiin. Älä siis jatka sitä tietä. Luonnollisesti tämä tulkintaperiaate vaatii hiukan lisäselvityksiä, sillä esimerkiksi Mooseksen kirjojen seremonialakia emme enää noudata. Jeesus on täyttänyt sen
Hänen mukaansa teologit eivät olleet ottaneet vakavasti Raamatun kertomusluonnetta, vaan askaroivat liian yksipuolisesti historiakysymysten kanssa. Tässä ajassa voi hyvin olla tilausta Raamatun löytämiselle uudella tavalla, kertomusten ja tarinoitten voimalla. Paavali näytti ajelehtivan päämäärättömästi, kun ovi toisensa jälkeen sulkeutui. Hänen ydinviestinsä on, että on virhe suhtautua tarinoihin ylimielisesti. Luennot ovat huippusuosittuja. Apostolien tekojen 16. Luentosarjan nimi on The Psychological Significance of the Biblical Stories eli Raamatun tarinoiden psykologinen merkitys. Luin ilahtuneena Topias Haikalan ansiokkaan jutun Petersonista Kirkko ja Kaupunki -lehdestä elokuun alussa. Suuret viisaudet on helpointa pukea tarinoiden muotoon. Samalla se on tarina siitä, miten Jumalan johdatus toteutuu käytännössä. Tarinan kirjoittaja Luukas raportoi, että tultuaan Mysian kohdalle he yrittivät lähteä Bityniaan, ”mutta Jeesuksen Henki ei sallinut sitä tehdä”. Kielitieteilijä haastoi teologit pohtimaan Raamatun ja yleensä kristillisen sanoman luonnetta tarinoitten näkökulmasta. Parempi vaihtoehto on kysyä: Mitä voin tästä kertomuksesta soveltaa omaan elämääni. Tai meille, jotka luemme niitä Raamatusta. Liikemies kohtaa apostolin Paavali seurueineen ajelehti lopulta Trooan satamakaupunkiin. Narratiivinen tulkinta kysyy, mikä merkitys kertomuksilla itsellään on ollut ja on niille, jotka niitä kuuntelevat. Pyhä Henki ovenvartijana Hyvä esimerkki tarinan voimasta on Apostolien tekojen kertomus siitä, miten kristinusko saapui Eurooppaan. Siksi on yritettävä ymmärtää Raamattua sellaisena, miksi se on tarkoitettu. Hän sulkee ovia ja avaa uusia. Raamatun kertomukset eivät tule arvottomiksi, jos huomataan, että ne ovat kuvitteellisia. Siellä he törmäsivät sattumalta Euroopasta tulleisiin kauppiaisiin. Evankeliumit eivät kerro, että Jeesuksen kuulijat olisivat kysyneet kertomuksia kuultuaan: ”Ovatko kertomuksesi tapahtuneet juuri tuolla tavalla, ovatko ne tosia?” Yhtä mieletöntä on miettiä luomiskertomuksen tieteellisyyttä. Totuus löytyy tarinan takaa V anhat tarinat kiinnostavat taas uudella tavalla. Umpikuja. Edessä meri, takana SANOJA & TEKOJA Olli Valtonen • rovasti ja HelsinkiMission toiminnanjohtaja 32 • askel 9/2017. Raamattua ei ole kirjoitettu historian vaan uskon ilmaukseksi. Hän oli lähdössä lähetysmatkalle Aasiaan. Petersonin mukaan kertomuksiin on tiivistynyt valtava määrä psykologista viisautta, jota ihmiskunta on historiansa aikana oppinut – ja jota ollaan nyt kovaa vauhtia hukkaamassa. Yli puolet Vanhan ja Uuden testamentin materiaalista on kertomuksia. Kanadalainen psykologian professori Jordan B. Turha juuttua pohtimaan niiden historiallista totuutta. Jeesus kertoi kertomuksen 1970-luvulta alkaen on teologisessa tutkimuksessa keskusteltu paljon kristillisen sanoman narratiivisuudesta, kerronnallisuudesta. On turha juuttua miettimään, onko kertomus historiallisesti totta. luvussa sanotaan vain, että Pyhä Henki esti heitä julistamasta sanaa Aasiassa. Lupaavasti alkanut lähetysmatka sai edistyessään epätoivoisia piirteitä. Tärkeämpää on miettiä, mitä tarina opettaa minulle tässä ja nyt. Peterson on kesän aikana noussut YouTube-julkkikseksi. Raamattu on uskon ilmaus Enemmistö Raamatun teksteistä on kertomuksia. Ei Paavalilla ollut aikomusta perustaa kirkkoa Eurooppaan. Jäljellä olevat tilaisuudet on myyty loppuun, ja Petersonin YouTube-kanavalla oli heinäkuussa 14 miljoonaa seuraajaa. Saksankielisellä maaperällä keskustelun avasi kielitieteilijä Harald Weinrich. Raamattu koostuu kertomuksista, tarinoista ja myyteistä. Varmaan Paavali istui epätoivoisena paikallisessa majatalossa viinilasin äärellä miettien synkkänä, miksi tässä näin kävi. Hän vuokrasi torontolaisen Isabel Bader -teatterin, jossa hän on pitänyt toukokuusta alkaen luentoja – Raamatusta
Hän ei saa enää unta, joten hän alkaa rukoilla. ”Teitä tarvitaan täällä.” Yhtäkkiä Paavali on täysin hereillä. Herrat keskustelevat pitkälle keskiyöhön. Hän kertoo tulleensa Jeesus Nasaretilaisen seuraajaksi ja kiertävänsä julistamassa sanomaa syntien sovituksesta. Siinä on Jumalan vastaus. Hänen ja matkakumppaneitten synkkää keskustelua seuraa viereisestä pöydästä hyvin pukeutunut keski-ikäinen mies. Mies viittilöi hänelle ja huutaa: ”Tule lahden yli tänne Makedoniaan. Häntä kiinnostavat kovin Paavalin puheet, ja hän pyytää saada liittyä seuraan. Jumala oli sulkenut oven Aasiassa ja avannut uuden, Eurooppaan. L Kielitieteilijä haastoi teologit pohtimaan Raamatun sanomaa tarinoitten näkökulmasta. 39 95 e + 1 kk / e 6 kk kun tilaat viikon kuluessa! Tartu lankaan! asuminen • ruoka • perhe • terveys • puutarha • käsityöt • luonto • elämää maalla 10 • 2014 l o k a k u u LEMPEÄÄ LIIKETTÄ SYDÄMELLE JATKOSODAN KENTTÄPOSTIA MUHKEITA MAKUJA PADASSA 7,90 € (sis.alv) PE LL ER VO M ED IA OY M AK SA A PO ST IM AK SU N Arvo 41 90 e. Ovi auki Eurooppaan Aamulla Paavali herättää kumppaninsa epätavallisen aikaisin. Joukko tekee yksimielisen päätöksen: ensimmäisellä laivalla yli läheisempään eurooppalaiseen kaupunkiin! Luukas löytää vielä samalla viikolla lähtevän laivan, joka suuntaisi kaupunkiin nimeltä Makedonia. Miehen kasvot tulevat uudelleen hänen tajuntaansa. Kun sinä etsit Jumalan sanaa itsellesi, aloita olosuhteistasi. Paavali kertoo olevansa entinen yksityisyrittäjä (”telttoja ja vapaa-ajan asuntoja”). Jumala antaa uuden suunnan Kun Paavali pääsee lopulta huoneeseensa ja yöpuulle, hän näkee unen. Hän kertoo olevansa eurooppalainen liikemies ja toimivansa vaateviennin alalla (”purppuraa ja muita kankaita”). Jumala johdattaa meitä tällä tavalla. Tietysti! Miksei hän ollut tullut sitä ajatelleeksi aikaisemmin. Äskeinen liikemies seisoo jossain satamalaiturilla kaupungissa, jota Paavali ei ole koskaan nähnyt. Mies kiinnostuu tosissaan. Heidän tuleekin suunnata Aasian sijasta meren ylitse Makedoniaan. Ehkäpä hän on sulkemassa sinulta ovea vain avatakseen tien johonkin toiseen suuntaan. Yrittääkö Herra viestittää sinulle jotakin. Me tarvitsemme sinua ja sanomaasi täällä!” Uni vaikuttaa Paavaliin, joka havahtuu aamuyöstä hereille. Kaikki tajuavat, että jotain on tapahtunut yöllä, sillä Paavali on jälleen oma sietämätön itsensä, täynnä energiaa ja luottamusta. epäonnistuneet ponnistelut perustaa seurakuntia Aasiaan
Pekka ja Riitta Rädyn suhteeseen täytyy kätkeytyä jokin oivallus onnesta. H Teksti ja kuvat: Annika Suvivuo 34 • askel 9/2017. YHDESSÄ VAPAAMMAT Aika samanikäiset, hyvin samanoloiset, silti tavattoman itsenäiset
YHDESSÄ VAPAAMMAT askel 9/2017 • 35
– Vietetään rouvan kanssa honeymoonia ja riidellään, ynnää Pekka Räty matkatunnelmaa Lahden kohdalla. Pekan viimeinen tapaaminen seitsemän viikon välein kuolleiden vanhempiensa kanssa kuulostaa hieman poikkeukselliselta. – Näin lyhyt on tämä unelmien elämä. – Heräsin kesken unien ja näin äidin sekä isän siinä sänkyni vieressä. syyskuuta ensi-iltansa saava, Tuomas Kyrön kirjaan pohjautuva Iloisia A Riitta: Jos joku hankala pitää hoitaa rauhallisesti, niin pyydän Pekkaa hoitamaan sen. aikoja, Mielensäpahoittaja, on näyttelijälle kovin mieluinen. Se tapahtui omassa makuuhuoneessa, vanhempien kuoleman jälkeen. Toimeliaat Rädyt on kerrankin vyötetty aloilleen. Vain ne samat puut, jotka lapsena istutin, heiluu siinä, puhuu Pekka katse kiiltäväksi käyden. S uurimman osan suvesta Pekka ja Riitta Räty käyttivät nyt neljättä vuotta peräkkäin oman kesäteatterin näytäntökauden kiireissä. Pielisjoen rannalla sijaitsevassa Enon kesäteatterissa nautittiin tällä kertaa musiikkikomediasta. Olen harjoituksissa mennyt niin syvälle, niin syvälle tämän roolin kanssa. Isä katsoi minua ja sanoi: ”Voi hyvä ihme kuitennii tuota poikoo.” – Minä sanon: ”Mänkkee pois, työ ootte kuollu, kyllä minä pärjään.” 36 • askel 9/2017. Herkimpään kohtaan vei tekstin työstäminen vanhalla kotitilalla Enon Rajakankaalla. Poisnukkuneet isä ja äiti tulivat Mielensäpahoittajan maailman kautta taas lähelle. Yks kaks ollaan tässä vaiheessa, että kaikki ovat lähteneet. ätyjen Mersun takapenkki on märkä. Tuoksuvat, Pekan pesemät räsymatot matkaavat siinä Marille, Riitan Helsingissä asuvalle tyttärelle. Samalla tavalla kuin kihlajaiskuvassa he leijuivat puolikkaina ilmassa. Pitkä ajelu Pohjois-Karjalasta stadiin on hyvää keskusteluaikaa. 23. Alkava syksy käynnistää muuton kohti Imatran kotia. Pekan on aika pukeutua ruutupaitaan ja karvahattuun, sillä palkkatyössä Teatteri Imatrassa häntä odottaa näyttelijänuran 40-vuotisjuhla ja rooli Mielensäpahoittajana. Ihan uuvuksiin asti. Kylä on tyhjentynyt, ei kuulu edes koiran haukuntaa. – Heti kun kuulin roolista, ajattelin, että nyt napsahti. Minä saatan sanoa nasauttaa ristiriitatilanteessa kovastikin
Suhdetta seuranneissa haastatteluissa nuorikko kertoi epäröimättä Pekan olevan hänen unelmamiehensä. Ruuhkavuosien kiristys ei osunut tähän suhteeseen, vaan se aika oli jo takana, kun kohdattiin. – Peruspäätös elää uskollista, luotettavaa avioliittoa vain toiselle vapauttaa täydelliseen luovaan hulluuteen koko elämän. Luottamukseen ei ole tässä suhteessa kasvettu, vaan se on päättämällä päätetty heti alussa. – En enää koskaan halua tehdä sitä virhettä, että menisin toisen naisen housuihin, sanoo hän nyt. – Riitta aikoinaan sanoi hienon ajatuksen: ”Pekka kuule, me ollaan kumpikin käyty avioerot läpi. – Pekka on edelleen unelmamieheni, kuuluu vaimon vilpitön kokemus nyt, kun 19 vuotta avioliittoa on jo takana. Itsenäisessä Riitassa on myös reilusti perinteistä taiteilijan muusaa, joka ihailee miestään ja elää tätä varten. Rädyillä tehdään paljon toiselle, aamun yhteisestä kaurapuurosta illan saunahetkeen. – Nyt meillä on kiva rento olo. Kuitenkin läheisyyden ja rakkauden tunteita toisiakin ihmisiä kohtaan syntyy, ja sellaisia pään sisäisiä kauniita romansseja Rädyillä katsotaan suopeasti. Johdatusta voi kokea missä vain, vaikka yökerhossa Helsingissä. Ostin suhteen alussa kaksi telkkariakin, nauraa Riitta. S itoutumisessaan Pekka kokee suurinta mahdollista vapautta. – Jos niin tapahtuisi, olisin menettänyt jotain, jota ei koskaan saa takaisin. Mutta sitten, kuin salaman piiska, katseet kohtaavat.” Peruspäätös elää uskollista avioliittoa vain toiselle vapauttaa täydelliseen luovaan hulluuteen koko elämän. Olin heti valmis menemään Riitan kanssa yhteen, Pekka kertoo. Hassua kyllä, tästä tilanteesta ei ole edetty sitten mihinkään. – Halusin, että lapset sopeutuvat. Eikä siinä kohden olisi enää tarpeen ruveta mitään rakentamaankaan, koska mitään ei olisi jäljellä. Nuoruuden avioliitto näyttelijä Mirja Rädyn kanssa ei perustunut samoille arvoille kuin nykyinen. Se on minusta kaikista suurin lahja. Ensin osa tätä päätöstä oli tehdä kaikki yhdessä. Kummallakin on muutakin elämää kuin toisemme, tosin sen muunkin jaamme juttelemalla, Riitta kertoo. Niin ei tapahtunut, vaan Riitan toiveesta asiaa venytettiin pari vuotta. Ensimmäiseksi soitti Rita Tainola. Pekka kuvaa toiseen ihmiseen syttymisiä Johannes Linnankosken sanoja mukaillen: ”Voi voi miten me kuljemme kuin taivaan tuulet ja taivaan tähdet tietämättä toisistamme mitään. Kun kohdattiin ihmisiä, jotka koittivat lyödä kiilaa pariskunnan väleihin, niin ei kun vahvistuttiin yhteydessä. – On paljon liittoja, joissa puut katkeilee edessä sen takia, ettei saa olla vapaa. ”Ton maalaispojan kanssa mun pitäisi olla naimisissa”, oli Riitta todennut isälleen jo tv-elokuva Simpauttajan ja Impan nähtyään. Nyt jäljellä noista vuosista on yhteinen rakkaus lapsiin ja lapsenlapsiin. Silloisen kansanedustaja Rädyn suhde tuntemattomaan parturi-kampaajaan oli kuitenkin pian tapetilla. H K ihlakuvan puolikkaat vanhemmat ilmestyivät Pekka Rädyn elämään 90-luvun keskivaiheilla – samaan aikaan kuin ihan kokonainen Riittakin. Kun rakkaus tuli näin punnituksi ja vahvaksi havaituksi, puristus saattoi hellittää ja tekeminen leppoistui. E hkä Pekka on nauttinut naisista tarpeeksi arvostaakseen parisuhteen sitoumusta. Nyt meidän pitää saada yhteisiä kokemuksia. – Muistan sen yön. Luottamuksen pettämisen hän kokisi tietenkin äärimmäisen törkeänä temppuna puolisoaan kohtaan, mutta vielä törkeämpänä itselleen. Parisuhteen keinulauta asettuu kuitenkin tasapainoonsa sitä kautta, että puoliso elää voimalla myös hänelle. Parisuhteessa vapaus tarkoittaa luottamusta, vastuuta ja sitä, että saa nauttia joka hetkestä, Pekka toteaa. Silloin Pekka piti oikeutenaan juhlistaa seksuaalisuuttaan, ja kanssajuhlistajia riitti. Me matkustamme aina yhdessä ja teemme kaikki yhdessä, muuten ei tästä tule yhtään mitään.” Niin sitten treenattiin yhdessä maratoneille, joita Riitta on juossut Pekan kanssa kaksi, ajettiin kumpikin moottoripyörillä ja tehtiin kohta teatteriakin yhdessä. askel 9/2017 • 37. Tahdoin muutenkin tehdä kaikki omaan tahtiin ja omalla tavallani
Tosin riita toivotetaan aina lämpimästi tervetulleeksi Rädyille, silloin kun sen tarve on. Ylläpitämistä ja kuluja on ehkä liikaa. Yhteisiksi he kokevat lapsenlapset, joille kaikille he ovat tasapuolisesti Pekka-ukki ja Riitta-mummi. Pekka kokee, että kun toinen oikein haukkuu ja huutaa sydämensä kyllyydestä, niin vaikutus on sama kuin lapsen kiukulla: kyynelkanavat puhdistuvat ja tunne-elämä saa voimaa. Emme jää riitaan kiinni. Nähdä, kuinka nainen vanhenee ja mies vanhenee. Vaimoaan katsoen hän lisää: – Ja Riitta hyppää aina rattaille, mihin suuntaan vaan ollaankin menossa. Uusien roolitöiden lisäksi suunnitelmiin on soviteltu vuoden 2019 eduskuntavaalit, joihin hän aikoo asettua ehdokkaaksi. Kotiviisikon lisäksi he ovat tulleet ostaneeksi myös kesäteatterin. – Näytteleminen ei ole koskaan riittänyt minulle, toteaa aikaisemmin kauden 1991–1995 Arkadianmäellä työskennellyt Räty ykskantaan. T auko matkalla Enosta Helsinkiin lähenee loppuaan. Kumpikin kestää kuulla kovalla volyymillä sen, mikä toista painaa. – Pelottomuuteeni liittyy usko, tieto siitä, että olen turvassa. – Kun Riitta huutaa ja uhkaa lähteä Helsinkiin, niin minä huudan takaisin, että minä en tule suostumaan siihen, se on ihan sama, mitä sinä sanot. “Sylihisi Jeesus rakas nukkua mun taasen suo, enkelini kaitsijaksi käske vuoteheni luo. Nyt, 62-vuotiaana, Pekka Räty ei ole vielä valmis eläkkeelle. Sitä paitsi Riitta kertoo omaksuneensa yhteisen treenin myötä tärkeän taidon: – Minäkin olen vuosien varrella oppinut pyytämään anteeksi. Näkemään, etten ole aina oikeassa, vaikka niin luulenkin. Juuri sitä ostosta mietti saman kylän mies, ohjaaja Markku Pölönen, kun totesi Pekan määräävimmäksi piirteeksi pelottomuuden. – Me olemme Riitan kanssa suhtkoht saman ikäisiä, hieman päälle 60. Yksinkertaiset asiat muuttuvatkin vähitellen toisiksi. A iemmista liitoistaan Pekalla ja Riitalla on yhteensä kolme aikuista lasta. Lasten lisäksi tärkeä on koti. Se on käytetty munkkikahveilla Lahden kauniissa matkustajasatamassa ja Vesijärven rannoilla taivaltaessa. Silti, kotien määrä on alkanut mietityttää jo isäntäväkeäkin. Tulevista ratkaisuista keskustellaan, mutta tuskin paljoa riidellään. – Kun ympäriltä poistujia on, sitä antaa yhä enemmän arvoa sille elämälle, jota elämme yhdessä ja sille hetkelle, jona ollaan olemassa. Äidin opettama karjalainen iltarukous. Enon kesäteatterikin vain tuotiin minulle eteen, kuvaa Pekka itse. Ota hellään huomahasi vanhempani rakkahat, koti kallis, siskot, veikot, jotka kanssain kasvavat. Aina joku nykäisee Pekkaa hihasta satamassa; 26 vuotta teatteria ja politiikkaa Lahdessa ovat tuoneet paljon ystäviä ja tuttuja. Meillä kyllä karjutaan, kummaltakin ääntä lähtee, mutta me sovimme aika äkkiä. Aamuin päivin puuhissani sinun kanssas kulkea, sinuun luottaa iltasella, silmät kiinni sulkea.” 38 • askel 9/2017. Rädyille niitä on siunaantunut viisi: kolme Enossa, jos Pielisjoen rannan mökki lasketaan mukaan, sekä kerrostalohuoneistot Imatralla ja Turkin Alanyassa. Koen hirveän voimakkaasti eläväni johdatuksessa. Pekka sanoo nostavansa hattua niille, jotka menevät huomattavasti nuoremman tai vanhemman kanssa naimisiin. Koen, että vanhenemisen prosessi on mielenkiintoista kokea yhdessä. L PEKAN LEMPIRUKOUS: H A Pekka: Ei ole mikään helppo asia löytää vierelleen luotettavaa ja vahvaa ihmistä, joka kestää tuulet ja tuiskut, myrskyt ja auringonpaisteen. Haikea ja täysin ymmärrettävä tosiasia on, että seuraava polvi saattaa kyllä olla kiinnostunut pohjoiskarjalaisista räsymatoista, mutta ei suunnittele muuttavansa laulumaiden perintötilalle. –No ne nyt on niitä näyttelijöijen näkemyksii, kiusoittelee Riitta, vaikka tuskinpa on eri mieltä
Lähes kaikki eli yhdeksän kymmenestä potilaasta oli saanut ainakin jonkin verran apua hoidosta. Päivi Tommola havaitsi kudostutkimuksissaan, että vulvodyniapotilailla limakalvon pinnassa on normaalia enemmän tuntohermoja, ja lisääntynyt hermotiheys näytti liittyvän imukudoksen aktivoitumiseen. Esimerkiksi hiivatulehdus tai virtsatietulehdus voivat aiheuttaa imukudoksen aktivoitumisen, Tommola kertoo. Kipu paikantuu useimmiten emättimen eteiseen eli limakalvoalueelle, joka ympäröi emättimen aukkoa ja jossa ovat emättimen eteisrauhaset. Nuoret naiset kärsivät yleisesti vestibulodyniasta, joka tuntuu ulkosynnyttimien emättimen eteisen kosketusarkuutena. – Joka kolmas potilas kertoi hoidon tehonneen täydellisesti, olipa hoito ollut konservatiivista tai leikkaushoitoa. V ulvodyniaan erikoistunut Vulvapoliklinikka on toiminut Helsingissä Naistenklinikan yhteydessä jo reilut pari vuosikymmentä. HYVÄ ELÄMÄ Sirpa Norri • lääketieteen toimittaja askel 9/2017 • 39. P Vulvodynia – vaiettu naisten vaiva Vulvodynia voi raunioittaa muuten terveen naisen elämän. V ulvodynia saattaa raunioittaa monen, muuten terveen naisen elämän. Muualla maailmassa, esimerkiksi Englannissa ja Yhdysvalloissa tällaiset vulvodyniaan erikoistuneet klinikat ovat olleet yleisiä vielä pitempään. V äitöstutkimuksessaan Päivi Tommola vertasi myös eri hoitomuotojen tehoa vaikeaoireisten potilaiden hoidossa. Iäkkäämmät naiset kärsivät yleisemmin neuropaattisesta vulvodyniasta, jossa kipu on jatkuvaa ja syntyy ilman kosketusärsykettä. Se heikentää naisen elämänlaatua, koska istuminenkin voi olla tuskallista. Tutkimusaineistona oli lähes sata potilasta, jotka olivat käyneet hoidossa HYKS:n Naistenklinikan Vulvapoliklinikalla. Emättimen eteisen eli vestibulumin limakalvolla on kehon immuunipuolustusjärjestelmään kuuluvaa kudosta. Tämä puolestaan voi johtaa hoitoja tutkimuskierteeseen ja pitkittää todellisen syyn ja oikean hoidon löytymistä, Päivi Tommola sanoo. V ulvodynia on yleinen, mutta yleisesti vaiettu naisten vaiva. Jos tämä konservatiivinen hoito ei auttanut riittävästi, päädyttiin leikkaushoitoon eli potilaille tehtiin vestibulektomia, emättimen eteisen limakalvon kirurginen poisto. – Potilaat ja usein lääkäritkin saattavat epäillä oireiden johtuvan hiivatulehduksesta. Limakalvon tuntohermotus on muuttunut niin, että kevytkin kosketus aiheuttaa voimakasta kipua. Leikkaushoito osoittautui turvalliseksi hoitomuodoksi niille naisille, jotka eivät saaneet riittävästi apua konservatiivisesta hoidosta. Välittömiä, vähäisiä haittatapahtumia oli viidenneksellä leikkauspotilaista, Päivi Tommola kertoo. Konservatiivinen hoito oli toteutettu johdonmukaisen algoritmin mukaisesti, joka oli ollut limakalvojen hyvää hoitoa, hiivatulehduskierteen katkaisemista, lantionpohjan lihasten fysioterapiaa, seksuaaliterapiaa sekä kipulääkitystä. Tyypillistä on tuskallinen yhdyntäkipu. Naistentautien erikoislääkäri Päivi Tommola tuntee vulvodynian ja sen hoitomuodot hyvin. Ei siitäkään huolimatta, että lääketieteellisessä kirjallisuudessa oireyhtymä on esitetty ensimmäisen kerran jo satakunta vuotta sitten. Hän huomasi omalla vastaanotollaan enemmän ja enemmän vulvodyniasta kärsineitä naisia ja päätti tutkia muun muassa siihen tarjolla olevia hoitomuotoja ja niiden tehoa. Parisuhteen katkeamisen takanakin voi olla vulvodynia, koska se saattaa yksinkertaisesti estää sukupuolielämän kokonaan. Kaikkien potilaiden tilanne kartoitettiin neljän ja puolen vuoden kuluttua hoidosta. Sinne pääsee lääkärin lähetteellä. Vulvodynia tuntuu yleisesti ulkosynnyttimissä kosketusarkuutena, joka aiheuttaa kipua ja kirvelyä. Kymmenkunta prosenttia suomalaisnaisista kärsii joskus tästä polttavaa kirvelyä ja viiltävää kipua aiheuttavasta oireyhtymästä, jota eivät potilaat eivätkä aina lääkäritkään tunnista. – Vaikuttaa siltä, että tämä emättimen eteisessä olevan limakalvon tulehduspuolustuksen aktivoituminen ja hälytystila herkistävät kipuaistimuksen ja johtavat vestibulodyniaan. Hän väitteli aiheesta kesällä lääketieteen tohtoriksi Helsingin yliopistossa
Belmonten salaisuus Portugalin Belmontessa eli vuosisatojen ajan juutalainen yhteisö, jonka jäsenet elivät ulospäin kuin kristityt, mutta noudattivat salassa juutalaisia tapoja. H Teksti: Ninarose Maoz • Kuvat: Uzi Varon 40 • askel 9/2017
askel 9/2017 • 41
Belmonten yhteisö selvisi hengissä noudattamalla tarkasti mottoaan: elä kotona kuin juutalainen ja kotisi ulkopuolella kuin kristitty. Jos marrano ei syönyt sikaa, se oli merkki vääräuskoisuudesta. He uskoivat olevansa ainut hengissä säilynyt juutalaisyhteisö ja olivat yhteyksissä ulkopuolisten kanssa vain elannon hankkimiseksi. Muutoin he käyttäytyivät kuin muutkin kristityt: tekivät ristinmerkin ja kävivät kirkossa. Sisällä juhlijat pukeutuivat valkoisiin vaatteisiin. Kun Espanjan inkvisitio karkotti monet juutalaiset pois 1400–1500-luvulla, pakeni juutalaisia myös Portugaliin, osa heistä Belmonteen. Kylän vetonaula on sen juutalaisyhteisö ja vuonna 2005 katolilaiseen koulurakennukseen avattu juutalaismuseo. 42 • askel 9/2017. Monet juutalaiset pakenivat Hollantiin ja Turkkiin. Lukuisat juutalaiset saivat surmansa 1500-luvun alusta inkvisition loppuun, vuoteen 1821 mennessä. Synagogat muutettiin kirkoiksi tai ne poltettiin. Siksi esimerkiksi jom kippurina, suurena sovituspäivänä, juutalaiset kokoontuivat yhteen kortinpeluun merkeissä. Vuonna 1996 juutalaiset saivat oman synagogan. Kirkkoon astuessaan he lukivat mielessään rukouksen: ”En usko pyhimyksiin, uskon ainoastaan Jumalaan.” Marranot olivat erityistarkkailun alla, ja viranomaiset seurasivat tarkasti jatkavatko käännynnäiset juutalaisen uskon noudattamista. Marranot hankkivat posliinin ja vaatteiden myynnillä ison omaisuuden. 7000 asukkaan vehreä kylä vetää puoleensa paljon matkailijoita. Salaisia kokoontumisia Salassa muiden katseilta yhteisön jäsenet, marranot, kuten kääntyneitä juutalaisia Portugalissa kutsuttiin, noudattivat juutalaisen uskon määräyksiä, rukoilivat ja viettivät juhlia. H Luonto ympärillä on kaunista, ja alue on suosittu myös vaeltajien parissa. Yhteisön jäsenet eivät juuri käyneet kouluja ja menivät naimisiin vain oman yhteisön jäsenten kanssa. Jäsenet olivat oppineet, että vain pitämällä yhtä ja varoen ulkomaailmaa he säilyisivät hengissä ja säilyttäisivät uskonsa. Portugalin inkvisitio ei katsonut juutalaisia sen suopeammin kuin rajanaapurinsa. Juutalaisina juhlapyhinä yhteisön jäsenten liikkeitä valvottiin erityisen tarkkaan. Juhlaan kuuluvat happamattomat matzo-leivät leivottiin salaa kattotiilten alla. Sinne johtaa vehreä puukuja ja keväällä, kun päärynäpuut kukkivat, on paikka kuin sadusta. Ennakkoluuloja ja kateutta Vielä 1970-luvulla Belmonten marranoyhteisö oli hyvin sisäänpäin kääntynyt. Viikon mittaisen pesah-juhlan vietto oli vaikeinta, joten tavaksi muodostui aloittaa juutalaisen pääsiäisen vietto vasta sen kolmantena päivänä. N oin 300 kilometrin päässä Lissabonista sijaitsee historiallinen Belmonte. Tapa on säilynyt yhteisössä tähän päivään saakka. Vaikka kauniin, kukkuloiden ympäröimän kylän kivitaloineen ja pikkuruisine kujineen voisi kuvitella vetävän matkaajia muutenkin, on syy Belmonten suosioon kuitenkin toinen. Jäljelle jääneet juutalaiset käännytettiin kristityiksi, ja jos he eivät suostuneet, heidät tapettiin
askel 9/2017 • 43. Belmonten juutalaisten lisäksi kylä tunnetaan tutkimusmatkailija Pedro Álvares Cabralista, joka löysi nykyisin Brasiliana tunnetun Vera Cruzin saaren vuonna 1500
Garcia oli avaamassa Belmonten ensimmäistä koulua, ja hänestä tuli tämän rehtori. H 44 • askel 9/2017. Kritiikkiä tuli myös siitä, että halusin yhteisön lapset kouluun. B Elämäntyönään Maria Antonieta Garcia tutki Belmonten juutalaisten historiaa. Vanhemmat ihmiset halusivat pitää yhteisön entisellään, nuoremmat halusivat avautua. En tiennyt sitäkään, että vuokraemäntämme oli marrano. Halusin lapset kouluun Kaikki muuttui, kun Maria Antonieta Garcia muutti vuonna 1972 Belmonteen yhdessä miehensä kanssa. Garcian oma isoisä oli kristityksi kääntynyt juutalainen, ja ajan kanssa yhteisön jäsenet oppivat luottamaan uuteen tulokkaaseen. Israelilainen rabbi tuli kääntämään marrano-yhteisön virallisesti juutalaiseksi, mikä sekin jakoi mielipiteitä. Tiettävästi ainakaan sataan vuoteen yhteisössä ei ollut ollut seka-avioliittoja, minkä vuoksi jäsenet kärsivät perinnöllisistä sairauksista. Lissabonista tuli lääkäri tekemään ympärileikkauksen pojille. Ihmiset varoivat heitä, ja heihin kohdistui paljon ennakkoluuloja. Nykyään marranot ovat aidosti ylpeitä taustastaan. C Belmonten romanttisilla kujilla kulkee mielellään. Vasta myöhemmin ymmärsin, että hän ei halunnut käsitellä rahaa sapattina, kertoo Garcia nykyisessä kotikaupungissaan Fundãossa. Menin kerran maksamaan vuokraa perjantaina, mutta hän ei halunnut ottaa vuokraa vastaan. – Kesti jonkun aikaa ennen kuin ymmärsin, että kylässämme asui juutalaisyhteisö. Juutalaisten rikkautta kadehdittiin. Ennakkoluulot pätivät myös toisinpäin – vaikka marranot olivatkin näennäisesti kristittyjä, kutsuivat paikalliset heitä juutalaisiksi. Garcian miehestä tuli Salazarin sotilashallinnon jälkeen vuonna 1975 Belmonten ensimmäinen pormestari. Vierailevat rabbit pitivät liturgioita, ja kutsuimme juutalaisia viettämään juhlapyhiä kaupungintalolle. Marranot olivatkin portugalilaisia Aluksi osa jäsenistä oli epäluuloisia. Heitä kuvailtiin lihavina, isonenäisinä juutalaisina. Garcia ei vastustuksesta välittänyt, vaan pyrki itsepintaisesti luomaan hyvät välit marrano-yhteisöön. Garcia huomasi nopeasti, ettei marranoista pidetty. Beit Eliyahusynagogaan eli Elijan taloon pääsee vierailulle. – Pidin marranoja yhdenvertaisina. – Ihmiset ihmettelivät, että annoin 2-vuotiaan poikani leikkiä marrano-lasten kanssa. Garcia kertoo, että yhteisö sai oman synagogan. He huomasivat pikkuhiljaa, että halusimme auttaa yhteisöä
Nämä olivat hyviä matematiikassa, mutta eivät pärjänneet muissa aineissa. Kurki kostaa: kutsuu ketun vastavierailulle ja kaataa vellin syvään kirnuun, josta kettu ei ylety sitä edes kielellä lipaisemaan. Leimatkoon. Virallisen teorian mukaan Belmonten juutalaiset olivat tulleet Marokosta. Tämä oli lisännyt ennakkoluuloja – yhteisöä pidettiin muukalaisina. Jos yritys epäonnistuu, jatketaan vain kyräilyä entiseen tyyliin ja toivotaan parasta. Halusin muuttaa tilanteen. L iikemiehet ja poliitikot tekevät usein tärkeät päätöksensä saunan lauteilla tai pitkillä lounailla. Matkapuhelinten näprääminen ruokailun aikana kielletään, ja ennen kaikkea varotaan synnyttämästä nykyisenlaista neuvotteluilmapiiriä, joka on alkanut ikävästi muistuttaa ketun ja kurjen vellikestejä: Oman etupiirin tavoitteita ajetaan kyynärpäät ja veitset tanassa. Yhteinen ateria tarjoaa kabinetteja ja sovinistisia saunan lauteita sopivamman neuvotteluympäristön. M oni kovan arjen koettelema poliitikko leimannee ehdotukseni utopistiseksi. T een häikäilemättömän utopistisen ehdotuksen. Toisenlaisiakin pitopöytiä on katettu. Kun päätetään valtakunnan tulevaisuuden kannalta keskeisistä asioista, otetaan käyttöön pitkät lounaat uudistetussa muodossa: velvoitetaan erimieliset osapuolet astumaan kabineteistaan päivänvaloon ja istutetaan heidät yhteiseen ruokapöytään. Se kohotti yhteisön omanarvontuntoa. Kettu kaataa vellin kalliolle, josta kurki ei kykene sitä nokkimaan, ja nuolee kaiken vellin itse suuhunsa. Garcia kiinnostui aiheen tutkimisesta niin paljon, että lähti tekemään Belmonten juutalaisista tutkimusta yliopistoon. Sanoin jo itsekin, että sellainen se on. L askel 9/2017 • 45. Jotta ruokailusta ei kehkeytyisi kaunaista voimainkoetusta, varataan aikaa aterioida ja seurustella kaikessa rauhassa. Nykyään marranot ovat aidosti ylpeitä taustastaan, Maria Antonieta Garcia sanoo. – Selvisi, että marranot olivat alkuperältään portugalilaisia. Mukaan kutsutaan kaikki äärivasemmistosta halla-aholaisiin uskontokuntaan ja seksuaaliseen suuntautuneisuuteen katsomatta, niin miehet kuin naiset, huivipäiset ja huivittomat. Ruokajuomaksi suosittelen lähdevettä ja taustamusiikiksi suihkulähteen solinaa tai hillittyä pianonsoittoa. Kokeiluun kannattaa kuitenkin ryhtyä, koska siihen ei sisälly minkäänlaista riskiä. Fariseuksissa herätti pahaa verta se, että hän hyväksyi pöytäkumppaneikseen monenkirjavan joukon erilaisia ihmisiä. Hän ystävystyi yhteisön jäsenten kanssa, ja he kertoivat hänelle tarinansa. Hän on kirjoittanut aiheesta useita kirjoja. Arjen tullen vain allekirjoitetaan paperit, ja neuvottelun osapuolet luovuttavat ne juhlallisesti toisilleen. Hyviä pöytätapojakin tärkeämpää on pyrkimys toisinajattelijoiden kuuntelemiseen. L KOLUMNI Torsti Lehtinen • kirjailija, filosofi Ketun ja kurjen kestit – Yhteisössä ei ollut yhtään korkeakoulutettua. Jo Vanhan testamentin ajoista on tärkeät sopimukset vahvistettu yhteisellä aterialla. Monikulttuuristuvassa maassa siinä onnistuminen on yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi elintärkeää. Muutenkin kiinnostus juutalaisia ja heidän perinteitään kohtaan on kasvanut. Jokaiselle annostellaan kyllä tasa-arvon nimissä sama määrä velliä, mutta ei ymmärretä, että velli on tarjoiltava tavalla, joka mahdollistaa annoksen nauttimisen. Opettajat eivät odottaneet marrano-lapsilta mitään. Vanhassa kansansadussa kettu kutsuu kurjen kylään ja tarjoaa tälle velliä. Uusi testamentti kertoo, kuinka Jeesus rakensi rauhaa ihmisten välille istumalla heidän kanssaan yhteiseen ruokapöytään
Teksti: Mari Vainio • Kuvat: Laura Oja LUMOUDU LUONNON LAHJOISTA 46 • askel 9/2017. Tuomo Salovuoren elämän matka kulkee kristillisyyden maisemassa. Työssään hän auttaa lähimmäisiään löytämään luonnon suoman levollisuuden lahjan
Kesäkuussa Sininauhaliitto vuokrasi Helsingin Vuosaaresta Skatan tilan, josta rakennetaan oppimiskeskus luontoavusteisen toiminnan ohjaajille ja vapaaehtoisille toimijoille. Ja sitten on Metsäveljet, miesporukka, joka kokoontuu pari kertaa vuodessa jossain metsäympäristössä, luonnon keskellä. Usein käteen osuu myös Wilfrid Stinissenin kirja Tänään on Jumalan päivä. – Olen koulutukseltani myös puutarhuri ja tehnyt paljon työtä ihmisten kuntoutuksen parissa. – Aamu alkaa useimmiten radion aamuhartauden äärellä. On suoranaista luksusta saada kuunnella päivittäin hyvin valmisteltuja hartauksia eri kirkkokunnista. He ovat kuin huomaamatta kasvaneet ryhmän mukana aikuisiksi. Halusin yhdistää nämä kaksi asiaa toisiinsa. Tuomo Salovuori toimii myös Green Care Finland ry:n puheenjohtajana. Mietin, miksi emme käyttäisi hoitotyössä luontoa hyväksi, samoin kuin ihmiset käyttävät sitä luontaisesti rentoutuakseen. Vihreän Veräjän perustehtävä on auttaa sosiaalija terveysjärjestöjä luontoavusteisen toiminnan käynnistämisessä. Työn perusta on kristillisyydessä. – Siinä on jokaiselle päivälle oma tekstinsä. Olen lukenut sitä päivittäin jo vuosien ajan. Kädet savessa, mieli levossa Tuomo Salovuori työskentelee projektipäällikkönä Sininauhaliitossa, sadan jäsenyhteisön yhteistyöverkostossa, jossa autetaan eri syistä vaikeaan tilanteeseen joutuneita ihmisiä. Vuonna 2011 liitossa aloitettiin Salovuoren suunnittelema Vihreä Veräjä -projekti. – Aiemmin mukana oli myös paljon lapsia. Jo 30 vuotta perheen elämään on kuulunut myös Jekkukerho, raamattupiiri, jossa seitsemän perhettä kokoontuu yhdessä Jumalan sanan äärelle. H K ristillisyys on matka, joka antaa elämääni tienviittoja, päivittäistä ravintoa itseni ulkopuolelta, Tuomo Salovuori sanoo ja kertoo päivittäisistä rutiineistaan. Se on osa kansallista Green Care -toimintaa. Metsästä kumpuaa suuri osa Tuomon elämän rauhasta – jos myös päivittäisestä työstä. askel 9/2017 • 47
– Hetki nuotion ääressä ilta-auringon alla, yksinäinen kävely pellon pientareella kumppaninaan vain tähdet ja tuulen vire. Luonnossa koko keho elpyy elämän rasituksista. Silloin ihminen voi kokea olevansa osa jotakin suurempaa, osa maailmankaikkeutta. Koko keho elpyy elämän rasituksista. Salovuori pohtii sitä, kuinka kirkkotiloissa rauhoittuminen ei välttämättä aina olekaan niin helppoa. Psykiatrisissa hoidoissa kauniin ympäristön vaikutus on tiedetty jo kauan. – Luonnossa kulkiessa ei tarvitse osata nimetä kaikkia lajeja tai ymmärtää kaikkia luonnon mekanismeja. – Tutkimusten mukaan luonto auttaa ihmistä rentoutumaan, päästämään irti stressistä. – Yleensä ihmiset ovat luonnossa paremmalla tuulella sekä suhtautuvat itseensä ja kanssakulkijoihinsa lempeämmin. – Ulkona oleskelu suo hyvän väsymyksen ja raukeuden olon. Vapaana vankilan puutarhassa Hyvin moni suomalainen on kuin huomaamattaan kokenut elämässään luonnon parantavan voiman. Luonto lisää positiivisia emootioita. Luonto ei arvostele tai arvioi, vaan ottaa ihmisen huomaansa juuri sellaisena kuin hän sillä hetkellä on. 48 • askel 9/2017. Yhä vielä me ohjaajat olemme usein kädet savessa, mutta pyrimme entistä enemmän auttamaan muita toimimaan. Luonnossa voi kulkea rauhassa, olla ja kuunnella elämää ja sen omasta sisimmästä kumpuavia viestejä. – Jokainen voi löytää sieltä oman rukouksensa tai sanattomuutensa levon. Lumoutuminen on yksi elvyttävän ympäristön tunnusmerkeistä. Metsä on myös monen suomalaisen oma pyhä temppeli. Siellä ei ole tiettyjä käyttäytymissääntöjä. Puutarhassa saa pienen siemenen kylvämällä nähdä kasvun ihmeen, kalastamalla saa saaliin myötä kokea onnistumisen tunteita ja uuden oppimisen iloa. Toisaalta pihassa, puutarhassa ja yleensä luonnossa tehty fyysinen työ parantaa kuntoa ja tuo terveen hien pintaan. Rohkaisen ihmisiä vain olemaan ja kulkemaan ilman päämäärää, kuuntelemaan ja tarttumaan hetkeen, Tuomo Salovuori sanoo. – Käytössäännöt voivat tuntua kankeilta. H – Toiminnan ensimmäiset neljä vuotta pyöritimme paljon omia ryhmiä. Tulee vaivaantunut olo, ja puolustusmekanismimme aktivoituvat herkästi. Luonto on lempeä. Luonnosta voi poimia sen, mitä juuri sillä hetkellä tarvitset. Sairaaloiden ja vankiloiden puutarhat ja maatilat ovat jo vuosia olleet osa laitosten mieltä hoitavaa toimintaa. Luonto lumoaa ja elvyttää Luonnossa voi myös vain olla ja pysähtyä, lumoutua kaikesta Luojan luomasta ympärillään. Siellä on helpompi olla ”auki” ja avoinna vaikutteille. Autamme heitä liittämään perustoimintoihin esimerkiksi puutarhanhoitoa, kalastusja erätoimintaa, luonnosta nousevaa käsityöläisyyttä tai eläinavusteista toimintaa. Mieli lepää ja keskittymiskyky palautuu
Niin luonnon helmassa kuin jumalanpalveluksissa on kysymys hetkeen laskeutumisesta, antautumisesta. L saa mielen kulkemaan oman elämän kysymysten luo. – Rohkaisen ihmisiä kokemuksellisuuteen, jättäytymään vain olemaan ilman erityisiä tekoja, kuuntelemaan ja tarttumaan hetkeen. Alueen villiintyneen puutarhan keskeltä löytyi vanhoja ruusupensaita ja kirsikkapuita, joita Vivamon perustajat olivat aikanaan sinne istuttaneet. Tuntuu hyvältä olla sovussa ympäristönsä kanssa. – On hienoa saada iloita niin Luojamme suomasta, meitä kaikkia ympäröivästä luomakunnasta, kuin kirkkojen yhdessä jaetusta rukouksesta. – Sen edessä ei tarvitse puolustautua, olla varuillaan tai vetää mitään roolia. Viehätyin teemasta. Joskus on hyvä nähdä asiat myös uudella tavalla ja opetella hämmästelemään luonnon yksityiskohtia. Tyhjät ristit henkivät syvää kaipausta ja kuoleman voittavaa rakkautta. Pienenkin puutarhan hiljaisuuteen kantavat nurkkaukset antavat mahdollisuuden hengähtää ja avautua elämälle. – Meillä on näin kyky ihmetellä ja nauttia. Kaunis, levollinen luontoympäristö antaa ihmisen olla paljaana omana itsenään. – Tarvitsemme myös kirkkorakennuksia rukoukseen ja hiljentymiseen, mutta meidän ei mielestäni tule myöskään halveksia ajatusta metsästä kirkkona. Lähiruoka ja kasvisyönti yleistyvät. Parantava pala paratiisia Hiljaisuus on yksi Salovuoren elämän aarteista. Täytyy vain luottavaisesti pysähtyä ja antaa luonnon lumota. Voi vain hengittää. Lumoutuminen kantaa näkemään elämän syvän ilon ja huokaisemaan huolet pois, sanoo Tuomo Salovuori. Näin menneisyys ja nykyhetki kulkevat käsi kädessä, niin kuin usein hiljaisuudessa kulkevan ihmisen mieli. – Näkökulman vaihto on tärkeä osa lumoutumista. Ihmisten hengelliset kokemukset luontoympäristöissä ovat totta. Niitä ei pidä väheksyä. Monet vapaaehtoiset ovat saanet ilon yhteisestä puuhastelusta. – Jumalanpalveluksissa saan usein juuri sitä, mitä silloin tarvitsen. Hautausmaat ovat pysäyttäviä, kauniita hiljaisuuden paikkoja. – Luonnon ja kauniin puutarhan suoma hiljaisuus tuntuu sielua ravitsevalta ja lempeältä. – Hautausmaan symboliikkahan on elämäntäyteistä. On hyvä kyseenalaistaa se, millä silmillä katsomme luontoa ja ympäristöämme. – Kaupungeissa voisi olla vaikka pieniä pyhiinvaelluspolkuja, joiden varrelle asetetaan hiljentymiseen kantavia tauluja. Vivamon Hiljaisuuden puutarha on rakentunut paikalleen hiljalleen, pala kerrallaan. Uskon, että tulevaisuudessa kaupungit muuttuvat yhä vihreämmiksi. Tuomo pohtii myös hautausmaita, joissa kuoleman voisi kuljettaa lähemmäs elämää. Kenties kiireen keskellä unohdamme jotakin olennaista. – Mitä enemmän tekee työtä ihmisen muovaamien ympäristöjen kanssa, sitä enemmän huomaa luomakunnan muuttuvan monimuo toisuuden. – Jumalanpalveluksissa käyn hakemassa sieluuni ravintoa ja vastauksia omiin elämänkysymyksiini. Hän on luonut Lohjalle Vivamon toimintakeskukseen Suomen ainoan Hiljaisuuden puutarhan. Syvimmän pysähtymisen koemme usein saunan lauteilla, iltaan tummuvan järvimaiseman äärellä, ympärillämme vain veden liplatus ja väsyneen ihmisen ihoa lempivän löylyn raukeus. Hengähtämisen taidon kun suomalainen oppii jo pienenä. Kaipasin sanattomuuden äärelle ja kävin Englannissa tutustumassa aiheeseen. Kaupunkiviljely lisääntyy, rakennamme yhä enemmän kattoja talvipuutarhoja. Muutama symbolinen esine Eniten huomaansa kutsuvat ja yllättävät luterilainen Tuomasmessu ja ortodoksinen liturgia. – Vuonna 2005 löysin Quiet Garden -sivuston. askel 9/2017 • 49. Jumalan kohtaaminen Vaikka luonto on Tuomo Salovuorelle itselleen levon ja rauhan paikka, ei pelkkä metsä riitä. Monesti tallattu tien pätkäkin voi avautua eteemme uudella tavalla. Kaupunkilaisen polut ja puutarhat Maamme laajoista luontoalueista huolimatta voisi vehreyden tuoda Salovuoren mielestä yhä enemmän myös kivikylien asukkaiden iloksi
Vastapaino 2017. 11 000 vuotta ihmisen jälkiä. Tämä palvelee tiedonjanoisia, laajentaa kirjan historiallista perspektiiviä ja voimistaa kirjan käyttötarkoitusta: sen avulla voi lähteä tutustumaan muinaisjäännöksiin myös käytännössä. Pelko ja itsetuhoisuus hengellisissä yhteisöissä. Toivon, että tänään kuljet poutaisessa säässä.” Pirjo Wesaniemi Puiden herkkuja Parhaillaan puut notkuvat herkullisia omenoita, ja monella satoa on jopa ongelmaksi asti. Rakenteellisesti kirjassa on kelpo ratkaisu, että siinä ei esitellä vain muinaisia, tarkoitusperiltään usein tuntemattomaksi jääviä arkeologisia jälkiä, vaan kirjassa tullaan paikoin lähihistoriaan asti. Epäterveestä hengellisyydestä on monia seurauksia. Sydämessä paistaa aurinko. Tämä käy ilmi usean tutkijan artikkeleista koostuvasta Sukupuolistunut väkivalta -kirjasta. Kirjassa on runsas kuvitus. Toim. Cheri Tamminen Kirjat Matka muinaiseen Suomeen. Gummerus 2017. Aila Ruoho. Kirja perustuu haastatteluaineistoon, jota Ruoho on kerännyt eri uskonnollisiin ryhmiin kuuluvilta tai kuuluneilta ihmisiltä. Sen äärellä voi muistaa, että terve uskonnollisuus ei koskaan synnytä pelkoja, vaan rohkaisee elämään. Keskity hyvään!” Tässä on Merja Salosen sanoittaman ja Leena Hietamiehen kuvittaman kirjasen motto. Suurin osa kirjasta esittelee uusia reseptejä suolaisiin ja makeisiin omenaherkkuihin. Paavo Alaja Mies, nainen ja väkivalta Sukupuolella ja väkivallalla on yhteys. Kauniiden sanojen ja kuvien äärellä voi viipyillä pidempäänkin. Kasvata, tunnelmoi, herkuttele. Pikku kirja on tujaus minuuttimasennukseen ja arjen harmauteen. Kirsti Eskelinen. Päiväosakeyhtiö 2017. Sukupuolistunut väkivalta. Apua hedelmien hyödyntämiseen löytyy Kirsti Eskelisen Omenakirjasta. Sukupuolistunut väkivalta -kirja antaa perustietoa väkivallantekojen rakenteista, määrittelee väkivallan rajoja ja oikeudellisia haasteita sekä auttaa hahmottamaan sukupuoleen liittyviä väkivaltaisia käytösmalleja ja suhtautumistapoja. Pelot kuuluvat elämään, mutta uskonnollisissa yhteisöissä pelkojen avulla myös hallitaan ja niitä käytetään hengellisen väkivallan välineinä. Aila Ruoho perehtyy Pyhät, pahat ja pelokkaat -kirjassa hengellisissä yhteisöissä esiintyviin pelkoihin ja itsetuhoisuuteen. Valmistaisiko vaikka Punaista omenaketsuppia ystäville joululahjaksi tai miltä kuulostaa sieniomenamuffinit. Näe kauneus. Oikeudellinen ja sosiaalinen ongelma. Paavo Alaja Muinaismuistoja Valtion tiedonjulkistamispalkinnon 2016 kirjalla Matkaopas keskiajan Suomeen (Atena 2015) voittaneet Ilari Aalto ja Elina Helkala matkaavat uudessa kirjassaan aiempaa kauemmas historiaan. Pyhät, pahat ja pelokkaat. Lähtökohtaisesti oikeudellisia näkökulmia korostava kirja jakautuu neljään osaan. Tämä jättää ihmiseen usein ikuiset jäljet, aiheuttaa mielenterveysongelmia ja saattaa johtaa itsetuhoisiin ajatuksiin. Sen lukee hetkessä ja se antaa hyvän mielen. Paavo Alaja Soma kirja ”Pysähdy ja hengitä syvään. Omenakirja. Sukupuoleen liitetyt käyttäytymismallit vaikuttavat niin tekijöihin, uhreihin kuin tekotapoihinkin. Niille, jotka suunnittelevat omaa tarhaa tai haluvat laajentaa entistä, on kirjassa kattavasti tietoa lajikkeista ja omenan kasvatuksesta. Kirjan esittelemiä pyhiä paikkoja, jälkiä asutuksesta, hautoja, kivija kalliojälkiä, elinkeinoihin ja liikkumiseen liittyviä jäänteitä sekä linnoituksia löytyy eri puolilta Suomea. Atena 2017. Ilari Aalto & Elina Helkala. 50 • askel 9/2017. Johanna Niemi, Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia. Merja Salonen, Leena Hietamies. Hengelliset pelot Jatkuvaa ahdistusta ja syyllisyydentuntoa, kilttien hyväksikäyttöä, ulkopuolisten demonisoimista, ryhmässä hylätyksi tulemisen kokemuksia, tunteiden ja seksuaalisuuden tukahduttamista... Matka muinaiseen Suomeen tutustuttaa lukijan 11 000 vuotta sitten alkaneeseen Suomen asuttamiseen ja siitä jääneisiin jälkiin. Ensin käsitellään väkivallan sukupuolittuneisuutta, toiseksi lähisuhdeväkivaltaa, kolmanneksi seksuaalista väkivaltaa ja lopuksi etnisyyteen ja monikulttuurisuuteen liittyvää väkivaltaa. Atena 2017. Ruohon kirja auttaa huomaamaan, minkälaisia ovat epäterveen hengellisyyden aiheuttamat pelot. ”Niin kuin ilma vaihtelevat mielentilat päässä
Raskaitakin asioita kuvatessaan kieli on ilmavaa ja täynnä tuoreita kuvia. ”Jumalan armon kohtaaminen tarkoittaa, että minusta tulee armon välikappale. Kanadalainen bloggaaja, kuusilapsisen maanviljelijäperheen äiti kuvaa kaunistelematta ja syvältä luodaten uskoa ja arkea ihmissuhteineen ja arpineen. Maailmankuulu jazzmuusikko on pienellä paikalla Jumalan edessä. Kiehtovin osio kuvaa perennojen muotokieltä ja kasvutapaa. Katso kukkaa! Perennojen estetiikka. Pirjo Wesaniemi Rakkauden spektri Ann Voskampin Särkymisen lahjan vahva tyyli on tuttua jo bestseller-teoksesta Tuhat lahjaa. Niin henkilökohtaisia kuin nämä mietinnät ja ajatukset ovatkin, ne avautuvat lukijalle myös oman etsinnän avuksi. Muistiinpanot ovat vuosilta 2004–2016. Katso kukkaa! sopii ammattilaiselle ja alan opiskelijalle sekä avaa harrastajalle perennojen kaunista maailmaa. Särkymisen lahja. Armo on suurinta särkyneelle; sirpaleista heijastuu Jumalan rakkauden spektri. Voskampin ajatteluun ovat vaikuttaneet monet hengelliset opettajat ja filosofit kirkkoisistä Kierkegaardiin, Martin Lutheriin (joka kirjoittaa ”kynä liekeissä” ja koskettaa ”kaikkea mikä minussa on rikki”), Karl Barthiin ja Simone Weiliin. Aluksi kirja vie perennojen juurille taustoittamalla niiden historiaa ja muotivirtauksia kurinalaisista muotopuutarhoista rehevämpiin maisemapuutarhoihin. Voskamp kirjoittaa armosta, joka kantaa ja kattaa mutta ei tee haavoittumattomaksi. Toimittanut Milla Rautiainen. Kuinka sommitella, soinnuttaa ja rytmittää kasveja yhteen muodon tai värien mukaan. Päivä Osakeyhtiö 2017. Päivi Puhakka Oivallusten kirkastama Armo, Juhani ”Junnu” Aaltosen ajatuksia uskosta ja Jumalasta. Kudelma syntyy, kun teologia lomittuu vaikkapa äitiyden kipuihin tai kuvaukseen nuoruuden ahdistuksesta viiltelyineen. Kirjan saatesanoissa ja loppusanoissa kerrotaan tenorisaksofonistin ja huilistin matkan käännekohdista. Uusi tie 2017. En enää koe hylkäämistä, loukkaantumista, vihaa ja kateutta enkä tunne itseäni väärin kohdelluksi.” Kirja on oikeastikin kalenteri, jokaiselle päivälle on oma teksti ajateltavaksi. Tuovi Mutanen. Sitten esitellään sopivia istutusalueita ja lajeja sekä annetaan ohjeet istutusten perustamiseen ja hoitamiseen unohtamatta rajaamista, lannoitusta, jakamista ja tuholaistorjuntaa. Ann Voskamp. askel 9/2017 • 51. Päivi Puhakka Kaunis perenna Tuovi Mutasen Katso kukkaa! avaa selkeän tekstin ja runsaan kuvituksen avulla perennojen estetiikkaa. Yhä uudelleen kirjailija palaa sanoihin charis (armo), eucharisteo (kiittäminen) ja koinonia (yhteys), ja kaiken ytimessä on risti, jonka lävitse hän katselee maailmaa; poikkipuu osoittaa arkista elämää ihmissuhteineen ja pystypuu jumalasuhdetta, josta löydämme aidoimman identiteettimme. Junnun löytämä armo Armosta, luottamuksesta, rukouksesta, nöyryydestä, kuuliaisuuden etsimisestä ja lähimmäisen rakastamisesta on tehty Milla Rautiaisen toimittama Juhani ”Junnu” Vainion päiväkirjamerkinnöistä koottu kirja. Viherympäristöliitto 2017. Onko muoto pysty, kaartuva vai mattomainen. Onko kukinto pallo, terttu, hattara vai töyhtö
Tapahtukoon Sinun tahtosi Viisikymppisenä papiksi valmistunut tiedotuspäällikkö Eeva-Kaisa Heikura on tyttärensä omaishoitaja. Lapsuudenkodissani Valkealassa luotettiin Jumalaan ja käytiin kirkossa. Käytiin kirkossa ja partiossa Ennen päätöstään opiskella papiksi Eeva-Kaisa ehti valmistua äidinkielenopettajaksi ja työskennellä sekä Sanoma-WSOY:n että Ilmatieteen laitoksen viestintäpäällikkönä. H 52 • askel 9/2017. Emmi-Elina (21) ja Essi-Maria (17) ovat oppineet, että Rakas Jeesus siunaa meitä, anna meille enkeleitä rukoillaan aina iltaisin sillä kokoonpanolla, joka kotona sattuu olemaan, vaikka väsyneenä ja kiukkuisenakin. Vuonna 2012 aloittamansa teologian opinnot hän saattoi päätökseen keväällä 2016, samana vuonna kuin täytti 50. Koko Syväniemen perhe harrasti partiota lippukunnassa, jonka taustayhteisönä oli paikallinen seurakunta. Papin tunnukset antavat minulle lopullisen oikeuden puhua Jumalasta, mikä muuten on toisinaan tässä ajassa hankalaa, Kirkon tiedotuskeskuksen tiedotuspäällikkö Eeva-Kaisa Heikura toteaa. Teksti: Hannele Niemi • Kuvat: Johannes Wiehn O len aina tahtonut toivottaa ihmisille siunausta. Eeva-Kaisan työhön ei kuulu kirkollisia toimituksia, mutta oma Pakilan seurakunta tarjoaa mahdollisuuden vapaaehtoisuuteen muun muassa ehtoollisenjaossa. – En nuorena haaveillut papin työstä, mutta usko Jumalaan on ollut elämässäni aina. Seurakuntayhteisöstä saa paljon muutakin hyvää. Hän sai syksyllä 2016 työnantajansa hakemuksesta pappisvihkimyksen, ja siitä hän on työnantajalleen kiitollinen. Hyvän saarnan ytimessä on Jumalan armo. Keskosvauva vammautui Perheen yhteisiin hetkiin liittyy myös rukous. – Elämä on opettanut pyytämään apua ja luottamaan Jumalan armoon, hän sanoo. – Saarnoista olen tehnyt jo kaksi gradua, ja tahtoisin vielä tutkia niitä lisää. – Kun messussa kuulen todella hyvän saarnan, elän sen varassa viikon. Partio kuuluu Heikuroidenkin arkeen, tosin perheen isä Seppo Heikura ei ole ainakaan vielä liittynyt lippukuntaan
Johdatus on ohjannut askelia kohti nykyistä tiedotuspäällikön työtä Kirkon tiedotuskeskuksessa. askel 9/2017• 53. Eeva-Kaisa Heikura on kiitollinen mahdollisuudesta pohtia ratkaisujaan omaan tahtiinsa ja edetä kaikessa rauhassa
Vaikka Ilmatieteen laitoksen työ oli lähempänä ihmistä, matka haastavasta kotiarjesta jakkupukuun alkoi tuntua kovin pitkältä. Kun tietää voivansa luottaa asioiden menevän Jumalan tahdon mukaan, alkaa myös nähdä aiheita kiittää: Että tämänkin vielä sain! – Joka päivä olen kiitollinen siitä, että saan olla Essin ja Emmin äiti. Äitinä Eeva-Kaisa joutuu välillä taistelemaan tunteidensa kanssa, kun kohtaa omassa pikkukuplassaan eläviä ihmisiä. Aivoverenvuoden seurauksena pieni tyttö vammautui. Nyt Essi liikkuu pyörätuolilla ja tarvitsee apua kaikissa arjen toimissaan. – Jouduin vastakkain raadollisuuteni kanssa ja löysin itsestäni piirteitä, joita en olisi tahtonut löytää. Heikkous ei mahdu pörssiyhtiöön Eeva-Kaisa Heikura oli tuolloin töissä pörssiyhtiössä, jonka maailmassa ei tuntunut olevan tilaa heikkoudelle eikä oikein ihmisellekään. Rukousta tarvittiin erityisesti, kun Essi huhtikuussa 2000 syntyi kolme kuukautta ennen laskettua aikaa kilon painoisena keskosena. Joihinkin ei mahdu vammaisuus eikä mikään erilaisuus. H 54 • askel 9/2017. Avustajan tuella Essi pystyy nykyään tekemään jo monia asioita. En voi väittää hänen syntymänsä mullistaneen arvomaailmaani, mutta elämän haasteet toivat arvoihini uusia sävyjä. Se, että perheessä on erilainen lapsi, ei todellakaan tee äidistä parempaa ihmistä. Seppo oli it-alansa töissä Ruotsissa, ja arjen apuja etsittiin muun muassa virolaisesta au pairista. Kiitän myös siitä siunauksesta, että oma kuplani puhkesi. Sitten Eeva-Kaisan oli myönnettävä, ettei kohta enää jaksa. Äiti on tyttären omaishoitaja. Ymmärrys, että Jumala vie tätä kaikkea eteenpäin, on tehnyt elämästä helpompaa. – Ennen Essiä minulla ei ollut mitään kontaktia cp-vammaisiin. – Hyvän saarnan ytimessä on Jumalan armo, saarnoja tutkinut Eeva-Kaisa Heikura sanoo. Isä meidän on tullut Eeva-Kaisalle erityisen tärkeäksi, etenkin sen sanat ”tapahtukoon Sinun tahtosi”. Kiitollisuus kuplan puhkeamisesta Jo aika odottaessa Essiä sairaalassa oli yhtä rukousta. Kuplia on kaikenlaisia. Olemme Sepon kanssa molemmat käytännönläheisiä ihmisiä, ja aloimme pian etsiä erilaisia apukeinoja arkeemme. Essin synnyttyä hakeuduin vertaisryhmiin. – Jos jotain olen oppinut, niin avunpyynnön taitoa
Eeva-Kaisa arvelee itsessään aina olleen hengellisten tilaisuuksien ja hiljaisuuden kaipuun, mutta rukouksen hän kokee vain omaksi ja Jumalan väliseksi jutuksi. – Olen aina nähnyt niissä valtavan mahdollisuuden Jumalan armon välineinä. Siihen sisältyy olennaisena osana kristinuskon ydinsanoma Jeesuksesta ja tämän kaikille ihmisille valmistamasta pelastuksesta. Eeva-Kaisan vuonna 2004 Ilmatieteen laitoksella aloittama työ sääja ilmastoviestintöineen oli mielenkiintoista, mutta katkos oli kuitenkin tarpeen. Näihin kaikkiin ajatuksiin ja tunteisiin, ratkaisuihin ja muutoksiin Eeva-Kaisa on saanut kasvaa rauhassa omaan tahtiinsa, mistä hän tuntee suurta kiitollisuutta. Tiedotuspäällikkö Heikuran toimialaan kuuluvat mediaja tiedotuspalvelut. Sisimmällä on kaipuunsa Pitkälti Essin ansiosta Eeva-Kaisa päätyi kuuntelemaan sisintään, joka oli jo pidempään kuiskaillut kaipuutaan johonkin muuhun. – Olin jo päättänyt, että ei enää viestintää – ellei viesti olisi erityisen tärkeä. Valitettavasti seurakuntayhteys on monessa lippukunnassa ajan myötä heikentynyt. – Viime aikoina olen pohtinut erityisesti sitä, miten viedä evankeliumia lukuisten paineiden alla kamppaileville ihmisille tässä alati muuttuvassa maailmassa. Siihen hän ei ryhmää kaipaa. Opinnoistaan Eeva-Kaisa haki konkreettisia työkaluja hengellisiin keskusteluihin, etenkin nuorten kanssa. L Kuplia on kaikenlaisia. Mikä saarnoissa niin kiehtoo. – Toivoisin todella ihmisten löytävän seurakunnan, joka voisi näinä aikoina olla se monien kaipaama vahva ja tärkeä tuki. – Olen kiitollinen siitä, että voin 2010– 2011 pitää vuoden vuorotteluvapaan. Se oli ihanaa, itsekästä aikaa, jona sain perheen ohella keskittyä myös itseeni. askel 9/2017• 55. Pääsin keskellä päivää kirkkoon keskustelemaan Taivaan Isän kanssa. Tiedottajan työ osoittautui minulle oikeaksi. Isosisko Anni-Mari Syväniemi soitti huomanneensa Kirkon tiedotuskeskuksessa avautuneen työpaikan, joka oli kuin tehty Eeva-Kaisalle. – En ollut varsinainen seurakuntanuori, mutta meillä partio oli vahvasti osa seurakuntatoimintaa. Tahdoin opiskella tosissani ja täysillä, mikä myös onnistui aikuisen opintovapaan ansiosta. Sepon kannustuksella hän haki Helsingin teologiseen tiedekuntaan, minne pääsi ensi yrittämällä. Totta, siinä näyttivät yhdistyvän täydellisesti niin hänen aiemmat opintonsa ja työnsä kuin teologian opiskelu ja hengellinen kaipuu. Tämä ikä ja elämänvaihe tuntuvat oikeilta koettaa kohdata ihmisiä avoimesti ja aidosti. Evankeliumia ja kriisiviestintää Johdatuskin tuli vastaan. – Olen aina tahtonut kirjoittaa, tahdon yhä, mutta toimittaja ei ollut ykkösammattihaaveeni. Sitä Eeva-Kaisa oppi jo lapsuudessaan Valkealan kirkonkylässä, missä koko kylä ja partio kasvattivat lapsia. Mikä olisi evankeliumia tärkeämpi! Eeva-Kaisan haave päästä kohtaamaan heitä, jotka eniten apua tarvitsevat, toteutuu omalla tavallaan nykyisessäkin työssä. Tulevaisuuden haaveitakin on. Vuorotteluvapaalta Eeva-Kaisa palasi töihin jäädäkseen, mutta vastausten hakeminen elämän tärkeimpiin kysymyksiin, ja sen myötä haave teologian opinnoista, oli jo alkanut puskea esiin. – Tiedonjanoni oli valtava. Joihinkin ei mahdu vammaisuus. Vaikka tiedotuspäällikön työhön ei kuulu varsinaisia papin toimituksia, täyttyy kirkon toivon ja lohdun tehtävä esimerkiksi kriisiviestinnässä, jota voidaan tarvita niin suuronnettomuuksissa kuin rippileirilläkin. Silti kuka tahansa voi hetkenä minä hyvänsä menettää kaiken, myös vammautua. Ja sai niitä. Ne liittyvät opiskeluun, ennen kaikkea saarnojen tutkiskeluun. Alkuun hän opiskeli työn ohella, kunnes teki lopullisen päätöksen: Papiksi! Ja irtisanoutui viestintäpäällikön työstään. Tänään yhteisöllisyyden arvoa kasvattaa ja sen janoa sammuttaa rakkaaksi kehittynyt Pakilan seurakunta. Rauhassa omaan tahtiin Yhteisöllisyys voisi olla yksi avainsana
Suojelusenkelin. Kerro Ihmeitä tekevälle Jumalalle, että me odotamme. Pirjo Kantala • tuomaspappi RUKOUS L oppukesästä tuli monta suruviestiä tutuilta ja ystäviltä. Kaikki me tarvitsemme rinnallemme enkelin. Aamulla herätessäni huomasin hyräileväni iltavirttä, jossa lauletaan: ”Ja vaikka yöllä kuolema pois minut kutsuisi, on eläissä ja kuollessa sinussa turvani.” Andrei Rublevin ikoni arkkienkeli Mikaelista on täynnä myötätuntoa. Sana enkeli ei kuvaa luonnetta vaan tehtävää. Tarvitaan enkeliä saattamaan lähtijä perille. Katolisessa traditiossa enkeli Mikaelilla on paljon tehtäviä ihmisten auttajana. 56 • askel 9/2017. Joskus viesti on vaikea tai lähes mahdoton vastaanottaa, viesti kuolemasta, luopumisesta, läheisen ja rakkaan menetyksestä. Enkeli on Jumalan sanansaattaja, viestin tuoja. Enkeli Mikael, viestin tuoja ja viejä. Syyskuun lopussa vietetään Mikkojen, Mikaelien, Mikojen, Miikkojen ja Miskojen nimipäivää ja enkeli Mikaelin muistoksi Mikkelinpäivää, kaikkien enkelien ja lasten pyhäpäivää. Tarvitaan enkeliä rinnalle vahvistamaan saattajia. Jollekin odotetusti, toiselle yllätyksenä. Puoleeni kumartuneena, kuin korvansa ojentaen kuulemaan surujani. Tuntuisi turvalliselta ajatella, että enkeli Mikael olisi meitä ottamassa vastaan, kun astumme elämän todellisuudesta toiseen, Jumalan todellisuuteen. Kerro viestiä taivaassa, että elämä on joskus niin pimeää. Oli tullut aika lähteä. Mikaelin nimi on retorinen kysymys: kuka voisi olla Jumalan vertainen, sellainen kuin Jumala. Enkeleille annetaan erisnimiä kuvaamaan heidän tehtäväänsä. Mikaelin lähettäminen tarkoittaa, ettei kukaan muu pysty sellaiseen, mihin Jumala pystyy. Jos jossain tarvitaan ihmeitä tekevää voimaa, Saattaja ja lohduttaja Andrei Rublev: Arkkienkeli Mikael suojelusta tai puolustusta, enkeli Mikael lähetetään sinne. Kerro surusta ja kaipuusta, kuoleman pelosta ja ahdistuksesta. Kuolema tuli ajatuksiin ja jopa uniin. Yksi hänen tehtävistään on mennä kuolevaa vastaan ja saatella häntä eteenpäin. Odotamme, ihmettä kuoleman keskelle
Pyyntöjä voi lähettää myös sähköpostilla osoitteeseen askel.toimitus@kotimaa.fi otsikolla ”Rukouspyyntö”. Käsittelemme viestit luottamuksella. Yksinäisyys masentaa ja myrkyttää koko elämän. Toisinaan jopa aseina aikuisten välienselvittelyissä. Myös työssä, seurakunnassa tai harrastuspiirissä saattaa olla ihmisiä, joiden kanssa voi olla yhteydessä ja jakaa elämäänsä. Kaikki toivovat, että asiat voisivat järjestyä. Yksinäisyys myrkyttää ”Olen työuupunut ja hyvin yksinäinen. Kuolemanpelko on tuttu jokaiselle. Lastenkaltaisuus oli Jeesuksella usein uskon avainsana. Vielä suurempi on toisen vanhemman kaipaus ja ikävä, kun aikuisten tiet eroavat ja lapsi häviää vanhemman arjesta osittain tai lähes kokonaan. Sen varassa on turvallista siirtyä tästä ajasta ikuisuuteen. Mieti, oletko yksinäinen vai tuntuuko sinusta vain siltä. Jumala kutsuu meitä luottamukseen. Luottamuksen ja armon varaan heittäytymiseen. Pyynnön voit lähettää osoitteella Askel, PL 279, 00181 Helsinki. Tytön huoltajuus on isällä, eivätkä äiti ja tytär saa tavata toisiaan kuin lyhyesti päivässä. Ajattele, että lääkärille tuo leikkaus on pelkkää jokapäiväistä työtä. Rukouksista huolimatta en koskaan löytänyt puolisoa itselleni. Kukaan muu ei voi muuttaa elämääsi kuin sinä itse. Avioeroissa ja välien rikkoutuessa lapset ovat usein aikuisten välissä vaikeassa ja ristiriitaisessa tilanteessa. Tee asioita, jotka ilahduttavat sinua, tuottavat mielihyvää ja iloa. Arvot ja asiat näyttäisivät varmasti toisenlaisilta. Jeesus on rinnallamme rukouksessa, jota rukoilemme lasten ja lastenlasten puolesta. Rukouspyyntösi puolesta rukoillaan Helsingin Mikael Agricolan kirkon Tuomasmessun rukousryhmässä ja myös Tuomasmessun yhteydessä kerran kuussa. Monesti meitä pelottaa myös ihan itse kuoleman tilanne. Jospa aikuisina voisimme mennä lapsen kenkiin ja nähdä hänen näkökulmastaan asiat. Parisuhde Rukouspyyntöni: Tahdotko, että puolestasi rukoillaan. Jos katson elämääni taaksepäin, en näe siinä mitään johdatusta, siunausta tai tarkoitusta.” Näin kirjoittaa tytär, jolla oman elämän lisäksi on huoli vanhempien selviämisestä näköongelmien takia. Onko kipua, joutuuko kärsimään. Ikävä äitiä Mummi kantaa rukoushuolta pienestä tyttärentyttärestään. Sydän särkyy äidillä, mummilla ja ukilla. Siinä on eroa. Ota vastuu omasta hyvinvoinnistasi vanhempiesi hyvinvoinnin rinnalla. Kirjoita ”Rukouspyyntö” kuoren vasempaan ylälaitaan. Vai odotatko elämältä täydellistä onnea. Ei ole helppoa ajatella elämän päättymistä ja Jumala kutsuu meitä luottamukseen. Sinulle se saattaa olla pelottavaa, mutta hänelle arkista rutiinia. Pikku tytöllä on ikävä äitiä ja mummia. Se vie itsetunnon rippeetkin… synnyttää raskaita ja epätoivoisia ajatuksia. askel 9/2017 • 57. Rukoilemme sinulle siihen voimia. Rukous ja siunaus kulkevat käsikädessä. Siihen, että kuolemankin yli meitä kannattelee Jumalan armo. Uskallatko päästää toisia ihmisiä lähellesi. Mutta varmasti eniten pelkäämme oman elämämme hallinnan menetystä. Ja onhan luonnollista pelätä myös sellaista, mistä ei ole varmaa tietoa. Isovanhempien suru avioerotilanteissa on ollut kesän aikana esillä lehdissä. NIMI OSOITE läheisistä tässä ajassa luopumista. Mutta sinun kohdallasi, pelokas ja epätietoinen, tuskin on ollenkaan kuolemasta kysymys, jos ja kun menet leikkaukseen. Jeesus kutsui lapsia luokseen ja siunasi heitä. Pelokas ja epätietoinen Olet perunut leikkauksen useita kertoja, koska pelkäät kuolevasi leikkaukseen. Se, että lähestyt muita, teet aloitteita ja olet avoin, tuo ihmisiä lähellesi. Rukoilemme Jumalalta sinulle levollista ja turvallista oloa leikkaukseesi, jotta saisit avun vaivaasi ja kipuusi.P ei ole ainoa tapa olla yhdessä toisten kanssa
58 • askel 9/2017
Yksinäisyyttä kokevasta pojasta tuli melkoinen villikko. askel 9/2017 • 59. Karen) sanoi minulle, että Taivaan Isä on kaikkien orpojen isä, ja sinulla on myös velipoika, jonka nimi on Jeesus. Se jäi pysyvästi mieleen ja on kantanut aikuisuudessakin. Perheeseen kuuluivat kasvattivanhempien, Hilda ja Martti Tammisen lisäksi heidän biologiset lapsensa Seija ja Sauli. Kädenpuristus on voimakas, kuten entiseltä ykköstason nyrkkeilijältä voi odottaa. Näin pääsin hengellisyyden alkulähteille. Maalaistalossa päivät kuluivat vanhempien kanssa tilan töihin osallistuen ja leikkien. Orvollakin on isä ja velimies Vaikka ympärillä oli kavereita ja muita ihmisiä, Juhan orpoudessaan kokema hylkääminen toi yksinäisyyden ja tunteen, ettei ollut tasa-arvoinen muiden kanssa. Teksti : Aulikki Alakangas • Kuvat: Markku Ruottinen H K ivinen ja järkälemäinen uusrenessanssirakennus hallitsee Oulun keskustaa. Silloin ei vielä voinut edes arvata, mikä merkitys sillä tulevaisuudessa olisi. Hän ei ollut aiemmin nähnyt sellaista eläintä, ja kissa halusi tehdä tuttavuutta uuden tulokkaan kanssa. Talossa on pidetty kaupunginvaltuuston kokouksia 1920-luvulta lähtien. Puolitoistavuotiaana Juha muutti Kuivaniemen Oijärvelle maanviljelijäperheeseen kasvattilapseksi. Osa lapsista joutui syömään jopa eri pöydässä kuin muu perhe. – Eila Matala (nyk. Minulla asiat eivät olleet niin huonosti. Pyhäkoulunopettajasta tuli tärkeä kuuntelija ja kannustaja. Villistä pojasta vaikuttajaksi Juha Hänninen oli villi ja yksinäinen orpopoika, jolle pyhäkoulunopettaja sanoi: ”Orvollakin on Taivaan isä ja velipoika, jonka nimi on Jeesus.” Kasvatuskodissa, koulussa ja armeijassa kohdalle osuneet muutkin aikuiset uskoivat Juhaan, josta tuli aikuisena isä, nuorten liikuntaharrastusten tukija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Rosvo ja poliisi -leikki oli yksi mieluisimmista, ja haaveena oli poliisin tai sotilaan ammatti. Sattuma vai suunnitelma, kuvioihin tuli myös urheilu, jossa saattoi päteä. Juhaa kiusattiin isättömyydestä. – Siihen aikaan kasvattilapsia otettiin taloihin työvoimaksi. Lapset ja aikuiset kyselivät isästä ja tiesivät, että Martti se ei ollut. Ovella on vastassa kaupunginvaltuuston 57-vuotias puheenjohtaja Juha Hänninen. Juha taisi olla myös Eila-opettajan lellipoika. Vanhan kansan tavan mukaan lapsia ei paijattu eikä hellitelty, mutta kasvattilapsellekin annettiin koti. – Enkeleitä minua on aina ollut suojelemassa, vaikka läheisimmät ihmiset ovat viereltä puuttuneetkin. Kasvatti ei ole kaikkien kaveri Juhan ensimmäinen muistikuva uudessa perheessä oli pinnasänky ja lattialla käyskelevä kissa, jota hän itkien pelkäsi. Juhan tavatessa voisi kuvitella enkeleiden ja muiden hyvien voimien olleen läsnä ensi parkaisusta lähtien. Kun Juha oppi lukemaan ja kirjoittamaan, hän sai Eilalta palkinnoksi ja joululahjaksi pyssyn. Kaksitoistavuotiaana tämä villikko luki Uuden Testamentin läpi. Tosin kaikki naapureiden lapset eivät saaneet leikkiä kasvatiksi otetun orpopojan kanssa, joka vielä kaiken lisäksi oli villinsorttinen ja aina valmis kepposiin. Äitini ei voinut oman tilanteensa takia pitää minua, ja elämäntaipaleeni aloitin oululaisessa orpokodissa. Elämän eväät eivät kuitenkaan ole olleet parhaat mahdolliset, ja taival orpopojasta vaikuttajaksi on ollut mutkainen ja rankka. Kasvatusäiti oli harras kristitty, ja jo kuusivuotiaana käveleskelin kolmen kilometrin päässä olevaan pyhäkouluun
Kiusatusta tuli kiusaaja. – Nyt en enää ollutkaan syrjäkylän villi pojanvekara, vaan tappelupukari ja landepaukku, jolla oli sontaa kengissään. Kun en enää kestänyt vinoilua, vastasin siihen väkivallalla. Hän oli oppinut tuntemaan, mitä hillaämpäri tai talikollinen lehmänlantaa painaa. Jos nyrkkeilykehässä selviää voittajana, selviytyy elämän vastoinkäymisistäkin. – En voinut hyväksyä simputtavaa alikersanttia, joka juoksutti meitä alushoususillamme pitkin käytäviä. – Ennen otteluja vietin usein hiljaisen hetken Jumalan edessä. – Kasvatusvanhempiin otettiin yhteyttä ja ehdotettiin, että lopettaisin oppikoulun tai minut sijoitettaisiin muualle hoitoon. Kaksitoistavuotiaana hän teki polttopuita ja hankki taskurahoja yli perheen tarpeen poimittuja marjoja myymällä. Ammatti-ihmiset huomasivat, että Juha osasi käyttäytyä, kiitos vanhempien opetuksen, ja ihmettelivät, mitä noin fiksu poika tekee kasvatusneuvolassa. Armeijaan Juha meni vapaaehtoisena 17-vuotiaana. Talvella tienestejä tuli käpyjen keräämisestä. Selviydyin ilman pahempia kolhuja. Sen myös Juha sai tuntea nahoissaan. Tässä vaiheessa kuvaan tuli taas henkilö, joka luotti Juhaan tehdyistä virheistä huolimatta. Nuorena alkanut nyrkkeilyharrastus hyvän valmentajan ohjauksessa teki Juhasta kilpanyrkkeilijän. Eläkkeelle hän jäi vuonna 2010 Pohjois-Suomen Huoltorykmentin turvallisuuspäällikön tehtävistä reservin kapteenina. Ja minä voitin. Vanhempien valinta isompiin ympyröihin on osoittautunut oikeaksi minulle ja perheen kehitysvammaiselle Saulille. Panssarintorjuntakomppanian päällikkö, kapteeni Hannu Rouru otti Juhan töihin va. – Muistan hiihtokilpailut, joissa muilla oli hiihtohaalarit ja kilpasukset, minulla siskon puusukset ja monot. Kiusatusta tuli kiusaaja Juhasta kasvoi sisukas mies, jolle työnteko antoi voimaa. Kun oli tottunut luottamaan nyrkkeihin ongelmatilanteissa, rettelöinti jatkui armeijassakin. Siitä urkeni opiskelupaikka ja 34 vuotta kestänyt ura puolustusvoimissa. Opettaja Pekka Siurua kiritti ladun varressa ja huusi, että johdan kisaa. Nykyinen sotilasarvo on reservin majuri. Nyrkit käytössä vain narukehässä Nyrkit olivat käytössä jatkossakin, mutta vain naruneliössä. Pitää olla sen kanssa samalla puolella, niin asiat sujuvat. Vaihtoehtoja minulle annettiin kaksi: menenkö putkaan vai tupaan. B Vuonna 1982 Juha voitti Berliinissä Cuban Barbaro Caintsan. Kun voimat lisääntyivät, ei enää tarvinnut juosta kiusaajia pakoon. Kasvatusneuvolakin tuli tutuksi. 60 • askel 9/2017. Pojat nukkuivat olohuoneessa ja äiti isän kanssa keittiössä. Poikien välisissä kahinoissa Juha selvisi yleensä voittajana. Kun nostin hänet selkä seinää vasten, paikalle saapui komppanian valvoja. – Kun en tuntenut olevani hyväksytty ja rakastettu, tein kovasti töitä saadakseni kehuja ja kannustusta. Menin nöyrästi tupaan ja kärsin lisäpalveluksen. Oppikouluaikana Juhasta tuli opettajien harmi; rettelöitä riitti ja jälki-istunnotkin tulivat tutuiksi. Nyrkkeilyn Suomen mestaruuksia Juhalla on kuusi, kaksi nuorten sarjassa ja C Fanitapaaminen maailmalla ehkä tulevan mestarin kanssa D Jumalanpalvelus on Juhalle tärkeä henkireikä arjen pyörityksessä. H Juha on kiitollinen opettaja Hillevi Mikkolalle, joka asetti rajat ja uskoi uuteen oppilaaseen. Minusta tuli kaveri, joka suhteellisen nopeasti liipaisi vinoilijaa nokkaan. kersantiksi. Vanhempani eivät suostuneet siihen, vaan valitsivat muuton uuteen ympäristöön toiselle paikkakunnalle. Syrjäkylällä asuminen toi oppikouluaikana haasteita. Niinpä pieneen oululaiseen kerrostaloasuntoon mahdutettiin neljä ihmistä. Linja-autonkuljettajien lakon aikana Juha ainoana kyydityskoululaisena pyöräili Oijärveltä keskustaan ja takaisin, yhteensä 82 kilometriä. Aloin huomata, että yhteiskuntaa vastaan ei kannattanut taistella. En niinkään rukoillut, että voittaisin, vaan että selviytyisin nyrkkeilykehässä hengissä. Huonoista tamineista huolimatta hiihto meni hyvin. Se oli mannaa niissä olosuhteissa. Samalla se antoi keinon purkaa energiaa ja käyttää nyrkkejä hallitusti. Menetkö putkaan vai tupaan. Fiksu poika kasvatusneuvolassa Koulu vaihtui 500 oppilaan suurkouluun, jossa tiedettiin olevan kiusaamisongelmia
Kolme vuotta sitten Juha opiskeli teologian maisteriksi. Tuli halu auttaa muita, ja Juhasta kehkeytyi liikunnan ja nuorten liikuntakasvatuksen puolestapuhuja. Äiti antoi minulle elämän eikä päätynyt aborttiin. neljä yleisessä sarjassa 1981–1984. Isyyttä ja anteeksiantoa Kasvattivanhemmat adoptoivat Juhan, ja aikuisiän mieliinpainuvina muistoina ovat sotainvalidi-Martin sotajutut ja Hilda-äidin nuoruusmuistot. Hän edusti Suomea muun muassa Los Angelesin olympialaisissa. Omaa geeniperimää miettiessään mielenkiintoista on ollut tutustua isän isään. – Olen mietiskellyt, miksi jotkut hylätyksi tulleet tuhoutuvat, mutta toiset selviytyvät. L Saan sähköposteja ja puheluita ihmisiltä, jotka tarvitsevat kuuntelijaa tai muuta apua. – Toivoisin, että vielä saisin tutustua biologiseen äitiini. Rohkeuden lisäksi arvomaailmaan tulivat reiluus ja vastuullisuus. Kiusaajien ja kiusattujen kanssa on pyydetty tavatessa anteeksi puolin ja toisin. Juhalla on neljä aikuista tytärtä eroon päättyneestä avioliitostaan. – Kadun sitä, että lasten ollessa pieniä en ollut tarpeeksi läsnä heidän elämäsaskel 9/2017 • 61. – Tällä hetkellä en havittele pappina työskentelyä, sillä politiikassa voin auttaa ihmisiä yhtä lailla, ehkä enemmänkin. Poliitikko ja teologi, joka kuuntelee Elämän asettuessa uomiinsa arvot muuttuivat. Enää ei tarvinnut yrittää ansaita hyväksyntää. sään. Papin työkään ei tulevaisuudessa ole pois suljettu. Hän antoi minulle elämän eikä päätynyt aborttiin. Ajattelen, että lähtökohdat eivät ratkaise lopputulosta. Innokas lukija oli jo 12-vuotiaana lukenut Uuden Testamentin läpi, koska hengelliset asiat kiinnostivat. Omia juuria ajatellen toiveitakin vielä on. Uskon ajatelmaan ”kun pyrit tekemään muut onnelliseksi, olet sitä itsekin”. Urheilu loi vahvan kunnon ja menestys antoi itseluottamusta. Haluaisin tutustua biologiseen äitiini Tutustuminen biologisiin sukulaisiin on tuonut sekä pettymystä että iloa. Hän on ollut kokoomuksen kunnanvaltuutettuna vuodesta 2000 ja Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtajana 2015 lähtien. Kadun myös kiusaamisia. Geeneillä on suuri merkitys, ja sillä, että kasvuympäristö, elämässä kohdatut, kannustavat ihmiset ja harrastukset kantavat. Tyttäriin on läheiset välit, ja yhteyttä pidetään, vaikka kolme vanhinta asuvatkin Helsingissä. Odotan, että saisin joskus lapsenlapsia, joita voisin hoitaa, pitää yökylässä ja sylissä. Olen kiitollinen minua suojelleille enkeleille ja elämälle, joka on antanut paljon. Kun pitää unelmista kiinni, ne kantavat pitkälle. Juhan aktiivisuus nähtiin myös kunnalliselämässä
Juontajana Terhi Rajala yhteistyössä Kansan Raamattuseuran kanssa. Musiikissa Mari Torri-Tuominen, Inna Vintturi ja lapsikuoro Kuunloiste Riikka Jäntin johdolla. (*Suomen ulkopuolelle meneviin tilauksiin lisätään postikulut). 1.10. 17.9. Peilitesti Didrichenin taidemuseossa (Kuusilahdenkuja 1, Helsinki) 9.9.2017–28.1.2018. Mikkelinpäivän messussa saarnaa Tarja Meijer yhdessä Pia Muurisen ja Mäntsälän seurakunnan lapsiryhmän kanssa, liturgina Hans Tuominen. Asiakaspalvelu Puhelin: 020 754 2333 Internet: www.kotimaa.fi Sähköposti: asiakaspalvelu@kotimaa.fi Osoite: Hietalahdenranta 13, PL 279, 00181 Helsinki Tilaushinnat Suomeen* Vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanomatai aikakauslehtien verokanta on 10 % 1.1.2013 lähtien. Merkin synty 62 • askel 9/2017. Juontajana Mari Rauhala. Saarnaa Tommy Hellsten, liturgina Pirjo Kantala. K o t im a a o y m a K sa a p o st im a K su n Va sta us lä he ty s tu nn us 50 15 8 2 3 H eL SIN KI NImI KatuOSOIte: POStINumerO: POStItOImIPaIKKa: SäHKöPOStIOSOIte: PuHeLIN: SyNtymäVuOSI: Kestotilaus 84,00 e 12 kk määräaikaistilaus 89,00 e 12 kk 44,50 e 6 kk Irtonumero 9,00 e Kestotilauksena 12 kk 6 kk määräaikaistilauksena 12 kk 6 kk Muutan määräaikaisen tilaukseni kestotilaukseksi Osoitteenmuutos (täytä vanha ja uusi osoite alle) vakinainen ___/___201_ alkaen tilapäinen ajalle ___/___201_ alkaen – ___/___201___ Tilaan Askel -lehden itselleni lahjaksi Lahjatilauksen saaja (Osoitteenmuutoksessa vanha osoite) L Mikael Agricolan kirkossa Helsingissä (Tehtaankatu 23) sunnuntaisin klo 18 10.9. Suomessa hänet tunnetaan erityisesti Tyrvään Pyhän Olavin kirkon maalauksista, jotka toivat hänelle yhdessä Kuutti Lavosen kanssa Kirkon kulttuuripalkinnon vuonna 2009. Saarnaa Ulla Saunaluoma, liturgina Kalle Virta. Monissa teoksissa nähtävä rausku ui biologiasta kiinnostuneen taiteilijan mielikuviin hänen pohtiessaan tietoisuuden alkuperää; rausku on ainoa kala, joka reagoi peilikuvaansa. Musiikissa Inna Vintturi yhtyeineen, Tuomaskuoro. Rauhala asuu talvikaudet Yhdysvalloissa, ja hän on esiintynyt monissa kansainvälisissä näyttelyissä. Juontajina Jere Kunttu ja Katriina Viljamaa. Peilitesti juhlistaa Osmo Rauhalaa L Didrichsenin taidemuseon Peilitesti on taidemaalari ja maanviljelijä Osmo Rauhalan 60-vuotisjuhlanäyttely, joka esittelee hänen uusinta tuotantoaan. 24.9. PALVELUKORTTI NImI KatuOSOIte: POStINumerO: POStItOImIPaIKKa: SäHKöPOStIOSOIte: PuHeLIN: SyNtymäVuOSI: Tilauksen maksaja (Osoitteenmuutoksessa uusi osoite) K ot im aa O y Nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Musiikissa Inna Vintturi yhtyeineen, Tuomaskuoro. Saarnaa Marja Pentikäinen, liturgina Matti Mäkelä. Musiikissa Antti Vuori yhtyeineen, Tuomaskuoroa johtaa Inna Vintturi. Messun kokoaa Jörgen Eriksson yhteistyössä Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa
Elvistä laulava pastori Juntunen on puolestaan rukoillut sairaiden puoRISTIKKO 7-8/2017 lesta vuodesta 1984, ja myös konsertin jälkeen on mahdollisuus rukoukseen. Ennen kuolemaansa Elvis olisi halunnut toteuttaa gospel-kiertueen. klo 18 Turun Mikaelin kirkko, la 23.9. Elvis is back -kiertueella ovat mukana Seppo Juntunen sekä musiikin ammattilaiset Johannes Österlund, Heidi Tuikkanen, Juha Kuivanen, Joska Lakopoulos sekä Kim Ekblom. Rockin kuninkaan musiikin juuret ovat gospelissa, jota hän piti lempimusiikkinaan loppuun asti. klo 17 Kangasniemen kirkko, su 24.9. Elvistä ja rukousta L Elvis ei unohdu, vaikka hänen kuolemastaan on kulunut 40 vuotta. klo 18 Kuortaneen kirkko, su 8.10. Sillä saralla ura päättyi lyhyeen. Seppo Juntunen Kirjapalkinnon voittivat Pirkko Mäki-Krekola Jalasjärveltä, Riitta Ranne Noormarkusta ja Helena Sillanpää Ruovedeltä. Lämpimät onnittelut! askel 9/2017 • 63. klo 17 Mikkelin tuomiokirkko, la 7.10. Ainoan musiikin Grammy-palkinnon hän sai hengellisestä levystään How Great Thou Art, joka myi kultaa. Harva tietää, että Elvis halusi olla myös parantaja. klo 18 Tampereen Aleksanterin kirkko. Nyt Suomen kirkoissa on mahdollista kuulla 60-luvun herkkää Elvistä neliäänisesti laulettuna pianon ja kitaroiden säestyksellä. Tilaisuudet: pe 8.9
Piika arveli, että kyseessä oli näätä, jonka hän on joskus nähnyt kiertelevän rantoja. Reviirikiistaakin jouduin taas ratkomaan. Harmaahaikarankin saimme hermostumaan, ja se lähti rannasta lentoon aika rumasti rääkäisten. Villikissana on mukava olla – varsinkin kun voi säännöllisesti käydä keittiössä ruokakupilla. Rantojen linnut ovat meluisaa porukkaa, kun sille päälle sattuvat. Kun istuimme yöllä saunan jälkeen kuistilla ihaillen tyyntä maisemaa, kuului lähistöltä selkäpiitä karmivaa kirkunaa. Öiden viilennettyä päädyin kuitenkin olemaan vain osa-aikavilli. On suloista viettää yönsä piian kyljessä untuvapeitteen päällä. Tarkastaessani mökin katon kuntoa äkkäsin harjan alla jotakin mielenkiintoista. Runsas sade onkin varmistanut rehevän sadon. Hätätapauksessakaan en olisi kyllä lähtenyt kastelemaan itseäni, mutta noin niin kuin näöksi toimin hengenpelastajana. Sateinen sääkään ei estänyt seikkailujani, ja käytin paljon aikaa tilan ulkorakennuskannan kunnon tutkimiseen. Piika hyppäsi välillä järveen, ja minä pidin vahtia rannalla. l Osa-aikavilli Teksti ja kuva: Cheri Tamminen NERON ELÄMÄÄ 64 • askel 9/2017 Voit jättää minulle palautetta: www.askellehti.fi/2-neron-elamaa nero_64.indd 64 21.8.2017 16.50. Peuraemon kaksoset ovat jo aika isoja. Se kuulosti riitaa haastavan kissan ääntelyltä, mutta kissa se ei ollut. Syksy on vilkasta sadonkorjuun aikaa, ja piika häärii kasvimaalla ja metsässä kooten saalista varastoon talven varalle. En ole reissaavaa tyyppiä, ja siksi vajaan sadan metrin päässä sijaitseva rantamökki on minulle sopiva matkakohde. Pelästytimme ne pari kertaa pakoon läsnäolollamme, ja emopeura haukkui kuin käheä-ääninen koira juostessaan. Sinne pääsen omin jaloin, ja sieltä voi nopeasti kipaista pihapiiriin, jos mökkielämä alkaa kyllästyttää. Piika kiipesi tikkaille ihmettelemään katolla viihtymistäni. L Vietin villin ja vapaan kesän, vain hieman auttelin piikaa kasvimaalla. Varsinainen Avara luonto -kokemus tämä mökkimatka! Oli taas kiva palata rauhalliseen pihapiiriin. Kun tilanne eskaloitui liian kiihkeäksi, päätti piika, että on hyvä vaihtaa maisemaa hetkeksi; lähdimme mökille. Kun työntelin tassuani harjapellin rakoihin, sain suivaantuneen lepakon lähtemään nukkumapaikastaan
Toivosin, että olisit myös 08-alueelta. Olen 43-v. klo 18.00 Kuortaneen kirkko Su 8.10. leskimies Etelä-Suomesta etsii uskovaista naista ystäväksi ja yhteiskristillisiin kokouksiin ja monenlaiseen yhdessä tekemiseen. Löydänkö ystävän 9915 L Hei Sinä 45–60-v. L Halutaan avioliittoa kristityn miehen kanssa. Yhdessäkö eteenpäin 9909 L Hei, sinä vanhempi uskovainen mies Hämeestä. nuorekas, rehellinen, rauhallinen ja hyvä keskustelija, kuuntelija. klo 17.00 Mikkelin tuomiokirkko La 7.10. Huumorilla ja rakkaudella. Maksa summa Kotimaa Oy:n tilille Nordea FI60 1573 3000 0007 10. Vielä vanhanakin voi rakastaa. Yksinäisyys on ikävää 9911 L Olen 59-v. mies, vaikkapa pappi, etsin sinua. Kaksin kaunihimpi 9913 L Hei sinä n. Etsin iloista uskovaista, eläimiä ja luontoa rakastavaa miestä elämänkumppaniksi. Liitä maksettu pankkisiirtokuitti tai kopio siitä kirjeeseen. 45-v. Oletko kyllästynyt olemaan yksin. tavallinen savuton ja raitis mies 08-alueelta. Arvostat tavallista, raitista ja savutonta elämää. Kirjoita, niin katsotaan, tulisiko syksyn pimeyteen valoa. Varaudu odottamaan vähintään kuukausi. Uskomalla Jeesukseen kaikki onnistuu. Toivoisin, että saisin sinusta ystävän syksyn pimeneviin iltoihin, retkeilyn, lenkkeilyn merkeissä tai matkaseuraksi. Olen kiinnostunut tavallisista ja syvällisistä asioista. Ilot ja surut. Olen raitis ja tupakoimaton, toivon samaa sinultakin. tai vanhempikin. Harrastan mm. Ruska-aika 9910 L Etsin miespuolista ystävää ja keskustelukumppania 60–61-vuotiaasta evankelisluterilaisesta miehestä. Kun haluat vastata kirjeenvaihtoilmoitukseen Kirjoita kirje nimimerkille ja lähetä osoitteeseen: Askel / Kirjoita minulle, PL 279, 00181 Helsinki. Viesti: Askel/Kirjepalvelu Lähetä lyhyehkö kirjeenvaihtoilmoitus (maksimi 50 sanaa) nimimerkillä, nimelläsi ja osoitteellasi varustettuna. nainen etsii elämän kumppania. Tule ystäväksi tai elämänkaveriksi 79-vuotiaalle miehelle. L Wanted. Elämääni kuuluu vapaaehtoistyö. Sinua etsii nainen 50-v. Kaipaus 9906 L Hei, Sinä n. Olen uskova, naimaton, kivannäköinen, raitis, urheilullinen mies. Vanhuus yhdessä punapään kanssa 9904 L Uskova, naimaton, raitis, älykäs, urheileva 52-v. Tule vierelleni. Voisit olla vaikka noin 30–55v. Tarjolla olisi lapsirakas mies, jolla ei ole omia lapsia. Jos ajattelet, että voisit vastata, niin olisi ilo tutustua sinuun. nainen Kouvolasta. Yhteiset perilliset 9919 ELVIS IS BACK ELVISTÄ JA RUKOUSTA Pe 8.9. nainen Etelä-Suomesta. Ilmoitukset julkaistaan saapumisjärjestyksessä. Ei kovin tukeva. Kokoni on n. Näet arjen pienissä hetkissä niiden rikkauden ja haluaisit jakaa sen toisen ihmisen kanssa. klo 17.00 Kangasniemen kirkko Su 24.9. Asumaan ja olemaan 9917 L Hei, olen nuorekas ja yksinäinen 80 v. Olen yli 70-v. Toivon, että olet minua pitempi ja mielellään normaalipainoinen, liikunnallinen, rehellinen, omillaan toimeentuleva mies. 0442966946. Savon likka 9907 L Hei mies, tukeva ja turvallinen. Kirjeet lyhennetään tarvittaessa. Tämänkaltaisesta naisesta haaveilee vielä 60v. askel 9/2017 • 65. Sinua etsin jakamaan arjet ja juhlat. juoksua, hiihtoa ja kuntosalia. Tehdään yhdessä tämä loppumatka. Tuletko jakamaan kanssani arjen ja juhlan. uskova, fiksu, omillaan toimeentuleva mies, joka olet liikkeellä tositarkoituksella. Viihdyt luonnossa ja kotioloissa. Olen 77-v. Luterilainen 9918 L Hei Sinä alle 48-vuotias liikunnallinen nainen, joka haluaa aviomiehen ja oman lapsen/omia lapsia. Olen eronnut 44-vuotias, sosiaalinen, pyöreähkö nainen. Olisi mukava tutustua. Olen huumorintajuinen, iloinen ja Herran johdatukseen luottava. 42–50-vuotias luotettava mies. Toiveissa hyvä kirje 9914 L Hei nainen. ja 167 cm nainen Helsingistä. Luonto ja kotimaan matkailu kiinnostavat. klo 18.00 Mikaelin kirkko, Turku La 23.9. Kauneus on katsojan silmässä! Kunnes kuolema meidät erottaa 9905 L Hei sinä lempeäsydäminen nainen. XXL. täyttänyt leskinainen Pohjois-Karjalasta. Sinua odottaa hyvin empaattinen, rehellinen, mukava vaalea nainen. Henkilöt, jotka haluavat vastata sinulle, lähettävät kirjeensä toimitukseen, josta ne postitetaan sinulle viikoittain Askelen kuoressa avaamattomina. Vastauskirjeet postitetaan viikoittain ilmoittajille. Etsin rehellistä, luotettavaa, mukavaa, mieluummin autoilevaa miestä, jolle voi kertoa surut, huolet ja ilot. musiikki. Elämän. Olen herkkä ja romanttinen. klo 18.00 Aleksanterin kirkko, Tampere 60-luvun herkkää Elvistä tulkitsee Elvis-band: Seppo Juntunen, Heidi Tuikkanen, Kim Ekblom, Joska Lakopoulos, Johannes Österlund ja Juha Kuivanen Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t Myös rukousta sairaiden puolesta. Merite 9908 Kirjoita minulle Kun haluat oman ilmoituksen askel-lehteen Kirjeenvaihtoilmoituksen hinta on 25 € kotimaasta, Pohjoismaista ja Baltiasta, muista maista 30 €. Merkitse kuoren vasempaan ylänurkkaan ilmoituksessa mainittu nimimerkki ja numero. Olen 182 cm ja 70 kg. 42-vuotias hoitaja Satakunnasta 9916 L Sievää ja mukavaa nuorta naista tässä etsii yksin asuva, hoikka, kunnollinen, täysin raitis mies Uudeltamaalta. Jolle usko Jumalaan on ykkösjuttu. Osoite: Kirjeenvaihtoilmoitus, Askel, PL 279, 00181 Helsinki. Olen 63-v. Et pelästy tatuoitua naista. Kirjoita mielellään kuvan ja/tai puh.numeron kera. Usko ja rakkaus 9912 69-v. Asun Savossa. musiikkitapahtumista ja elokuvista, mutta myös kotoilusta ja luonnosta. Harr. Jota ei elämän kolhut pelästytä. Pidän esim. Jäin juuri eläkkeelle ja nyt on aikaa. nainen, eronnut, 167 cm pitkä. Mies 45–55 haitarilla. Mennään yhdessä vaikeuksien läpi
Kuoreen tunnus Ristikko 9/2017. mennessä osoitteella: Askel, PL 279, 00181 Helsinki. NIMI: ___________________________________________ PUH._____________________ OSOITE:__________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ Olen Askelen tilaaja Ristikon laati: Martti Räikkönen 66 • askel 9/2017. Oikean ratkaisun lähettäneiden kesken arvomme kirjapalkintoja. Ristikko 9/2017 Lähetä ratkaisu 20.9
Toivomme, että yhteisen kielen puuttumisesta huolimatta he saavat kokea olevansa odotettuja ja täysivaltaisia jäseniä tässä pop up -perheessä, jota pakolaislasten leiriksi kutsutaan. Puristan ruusua kädessäni ja ajattelen tuon pojan äitiä. Osa nuorista on kotoisin sellaisilta alueilta, että uimataitoa ei ole ollut mahdollista kehittää. Erotan neljät tutut kasvot viime kesän leiriltä. Äkkiä kolme poikaa käy ojentamassa oman ruusunsa meille leirin naispuolisille vastuunkantajille. En tiedä, onko hän elossa. Tavailen listasta nimiä ja ryhmittelen uimarit niin, että epävarmoilla tapauksilla on vedessä jatkuva valvonta. L eirin lähestyessä loppuaan lapset antavat ujosti palautetta. Leiriläiset saavat ottaa ilmaiseksi mukaansa kaksi vaatetta tai muuta tavaraa. He ovat iältään 7–17-vuotiaita. Tiedämme maat, joista nämä lapset ja nuoret ovat tulleet, mutta emme tiedä, mitä he ovat matkalla kokeneet. Yksi pojista on irakilainen, yksi syyrialainen ja yksi kotoisin Somaliasta. Kiinnitämme majoitushuoneiden oviin nimilaput valmiiksi. Lattialle on levitetty valokuvakortteja eri aiheista. Käy ilmi, että Suomesta ei ole helppo saada käsiinsä darinkielistä kirjallisuutta. Kirpputorilta astuu ulos tyylikkäitä nuorukaisia. Jokainen saa valita kortin, joka kertoo hänen toiveistaan. Niitä opetellaan yhdessä, sillä jokaisen tulee olla nimeltä kutsuttu. Niin, nimet. Pian he ovat täällä. P Maisemia Tunnistan äidin kaipuun. T ärkeää on myös mahdollisuus purkaa energiaa. Ryhmäkotien ohjaajat vastaavat heistä ympäri vuorokauden, ohjaajat tulevat mukaan myös leirille. Otamme heidät vastaan ja jaamme heidän kanssaan elämää parin päivän ajan toivoen ja luottaen, että yhteys sydänten välillä löytyy. Jokainen elämä on esillä sellaisena kuin se on. Leirin päätteeksi kaikille leiriläisille ojennetaan ruusu. askel 7–8/2015 • 75 O dotus tiivistyy. Viimeisenä päivänä käydään kirpputorilla. Keittiön kanssa on sovittu, että tarjolla on vain kalaja kasvisruokaa. ”Kiitos kun jaksoitte olla ystävällisiä ja puhua meille kauniisti”, yksi pojista sanoo. askel 3/2015 • 75 Anna-Mari Kaskinen • kirjailija KOLME ÄMMÄÄ askel 9/2017 • 67 D Tällä palstalla vuorottelevat Marttaliiton pääsihteeri, pappi Marianne Heikkilä, kirjailija ja runoilija Anna-Mari Kaskinen sekä psykologi, psyko terapeutti ja kirjailija Mirja Sinkkonen.. Se kantaa historiaa ja muistoja. ”Rakastan kirjoja”, hän toteaa. Pian käy ilmi, että nämä nuoret ihastelevat luonnon kauneutta. Kenelläkään ei ole matkassa mukana äitiä tai isää. Kaikki taulut laitetaan näytille. He kaikki ovat tulleet Suomeen ilman omia vanhempiaan. Piirissä jokaiselle lauletaan laulun säkeistö, jossa esiintyy hänen nimensä. Mutta toivoisin, että hän näkisi poikansa juuri nyt. Toivomme, että voimme tarjota heille hyviä hetkiä. Yksi ottaa kuvan, jossa on pino kirjoja. Toinen suosikkiohjelma on saunominen ja uinti. Yksi toivoo pääsevänsä samoilemaan suomalaiseen metsään. Tunnistan äidin kaipuun. Lopulta autot kaartavat pihaan, ja leiriläiset ohjaajineen alkavat purkautua esiin ensimmäiselle aterialle. Nimi on jotain sellaista, mikä on kulkenut mukana alusta saakka. Milloinkaan ei ole liian myöhäistä tai liian varhaista pelata jalkapalloa. Iloinen hymy leviää kasvoille. Taidetunnilla maalataan maisemaa. A luksi kokoonnumme piiriin. Yksi toivoo saavansa nähdä joutsenia. Joku viipyilee synnyinmaansa luontokuvissa, joku maalaa tummin, lähes mustin värein elämänsä maisemaa
Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta. + 17,17 snt/min. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. TILAAJA/MAKSAJA AS_9_17 Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti SAAJA (jos eri kuin maksaja) Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Tilaan Itselleni Lahjaksi Kyllä kiitos! Tilaan Askel-lehden jatkuvana tilauksena 12 kk hintaan 69 € (norm. Tilaa soittamalla 020 754 2333 • Lankapuhelimesta: 8,35 snt/puh. ”Yö on kuin tasku ja uni on hyvä nousu ja lasku ja äkkisyvä. 1.1.2013 alkaen vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanomaja aikakauslehtien verokanta on 10 % ja Digilehden 24 %. 9 /2 17 • A S K E L S A A U S K O A , T O IV O A JA R A K A S T A A . Vaihda tilauksesi jatkuvaan tilaukseen hintaan 69 €. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 84 €). Tarjoushinta on voimassa toistaiseksi ja koskee vain tilaajia Suomessa. • Matkapuhelimesta: 8,35 snt/puh. + 7,02 snt/min. Kuu on lapselle silta.” Jukka Kemppinen TAIVAS on TAIkurIn VIITTA Saat lahjaksi hovioikeudenneuvos ja professori Jukka Kemppisen herkän ”Taivas on taikurin viitta” -runoteoksen, joka on koottu Askelen tilaajille, Pekka Vuoren kuvin, 64 sivua.. Tilaa sähköpostilla asiakaspalvelu@kotimaa.fi Tilaa internetistä www.askellehti.fi/tarjous ASKEL MAKSAA POSTIMAKSUN Kotimaa Oy Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Helsinki Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. Saa toivoa. . Isä, äiti, lapset – kohta on ilta