Rakkaus parantaa Anu ja Anthony: Mauno Koiviston kirjeitä rintamalta Tapani Ruokanen puolustaa sananvapautta Laulavat Rusaset ja 2 Kullervoa Rakas ruis! OLLI VALTONEN: Usko hyvyyteen auttaa jaksamaan MIRJA SINKKONEN: Mene metsään, Suomen nuoriso! NERON ELÄMÄÄ: Taivaalta sataa oravia EIJA-RIITTA KORHOLA: Jumala katsoo eteen, paholainen taakse Tuplaristikko & kirjeenvaihtopalsta. 7 8 / 2 1 7 • U S K O S T A , T O I V O S T A J A R A K K A U D E S T A • A S K E L L E H T I . F I • I R T O N U M E R O 9 € 78 /2 17 • A S K E L S A A U S K O A , T O IV O A JA R A K A S T A A
suorat lennot Helsingistä, 10 yön risteily Costa Deliziosa -laivalla, all iclusive (kaikki ateriat sekä virvoitusja alkoholijuomat laivalla), laivayhtiön suomenkielisen matkanjohtajan palvelut koko risteilyn ajan, 1-4 yötä Miamissa 2hh aamiaisin, bussikuljetukset ja suomenkielisen paikallisoppaan palvelut Miamissa, Miamin kaupunkikierros ja ostosaikaa Dolphin Mall -ostoskeskuksessa. 1259€ JAPANI NOUSEVAN AURINGON MAA, 8 pv Tutustu Tokion metropoliin, keisarien Kiotoon sekä Hakonen upeaan kansallispuistoon. lennot Helsinki-Ivalo ja Bergen-Tukholma-Helsinki, bussikuljetukset Ivalossa ja Bergenissä matkaohjelman mukaan, hotelliyöpyminen Ivalossa 2 hh aamiaisin, 5 yön Hurtigruten risteily, täysihoito Hurtigruten risteilyllä (aamiaisbuffet, lounasbuffet ja kolmen ruokalajin illallinen, ei sis. 1549€ Hintaan sis. LÄHDE UNELMIESI KIERTOMATKALLE! Täysihoito! All inclusive! GALWAY-DUBLIN, 5 pv Meren rannassa sijaitsevassa Galwayssä voi katsastaa perinteistä irlantilaista kaupunkiarkkitehtuuria ja yliopistokaupungin vilkasta elämää pubeja unohtamatta! Jyrkiltä Moherin kallioilta voit ihailla Atlantia ja Dublinissa pääsee tutustumaan maailmankuulun Guinessin tuotteisiin. 1329€ Katso kaikki 60 kaupunkija kiertomatkakohde ttamme matkapojat. Lähdöt 31.8., 28.9. KARIBIAN RISTEILYT MIAMISTA 13-16 PV Key West, Caymansaaret, Honduras, Belize ja Meksiko Tutustu toinen toistaan kauniimpiin kohteisiin ja maistele paikallisia herkkuja! Lähtö 2.1., 11.1., 20.1., 1.2., 10.2., 20.2.2018 2599€ Hintaan sis. Hinnat ovat alk-hintoja /hlö. juomia), suomalaisen matkanjohtajan palvelut koko matkan ajan. 1239€ ELÄMYSRISTEILYLLE HURTIGRUTEN-RISTEILY NORJAAN, 7 PV Lähde laivamatkalle Norjan rannikolle ja koe henkeäsalpaavat maisemat! Retkillä saat lähikontaktin paikalliseen elämänmuotoon, jossa pääosaa näyttelevät perinteet, kulttuuri ja luonto – jättäen matkailijalle unohtumattomia kokemuksia. Palvelumaksu 0€/netistä varattaessa, muutoin 12€/varaus. KATSO KAIKKI MATKAMME MATKAPOJAT.FI KAIKILLA KIERTOMATK OILLAMME: • suorat lennot Helsingistä • hyvätasoiset keskustahot ellit • runsas matkaohjelm a • yhteisiä ruokailuja • suomenkieli nen opas MALTA JA GOZO VÄLIMEREN AURINKOISET SAARET, 6 pv Maltan rannikolla satamat ja pienet hiekkarannat vuorottelevat kivisten poukamien kanssa. 1299€ IHASTUTTAVA ISCHIA, 5 pv Majoitu hyvätasoiseen kylpylähotelliin, jossa voit nauttia rentouttavista hoidoista ja hotellin ravintolan paikallisista herkuista valmistetusta italialaisesta ruoasta. sekä 3.3., 12.5.2018 2999€ ANDALUCIAN KIERTOMATKA, 6 pv Koe kuusi kaupunkia; Granada, Cordoba, Sevilla, Jerez, Ronda ja Malaga ja niiden upeaa historiaa, vaihtelevaa arkkitehtuuria, ylväitä maisemia! Lähtö 1.10. Myyntipalvelu: 010 2323 200 • ma-pe 8-18, su 10-13 Puhelut 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuhelimesta 19,2 snt/min. Lähdöt 21.8. Gozo on rauhallinen ja maalaisromantiikkaa tulviva saari jossa on upeita kalkkikivi temppeleitä. Katso tarkemmat matkaohjelmat www.matkapojat.fi/kiertomatkat NORMANDIAN KIERTOMATKA, 5 pv Ranskan Normandia on viehkeä yhdistelmä kalastajakyliä, merta, jylhiä kallioita, vehreää maaseutua ja gastronomiaa. Lähdöt 2.9., 16.9. fi! Hintaan sis. 999€. suorat lennot Helsingistä, hotelliyöpymiset 2hh aamiaisin, bussikuljetukset ja yhteiset ateriat, retket, kaupunkikierrokset ja vierailut kohteissa matkaohjelman mukaan sekä suomenkielisen paikallisoppaan palvelut. Lähtö 19.10. Alk-hintaa ei kaikilla lähdöillä. Lähdöt 13.9.,4.10. Lähdöt 10.12
040 680 4057 • Ilmoitustrafiikki Lisbeth Sarkkinen, p. Taivashetkiä sinunkin kesääsi tämän kaksoisnumeron myötä. USKOSTA, TOIVOSTA JA RAKKAUDESTA askel 7-8/2017 • 3. Tuntui, että Jumala oli lähellä ja läsnä. Ja voisihan sitä ajatella, että usko alkaa siitä, kun luopuu omasta yrittämisestä. Rauhoittumista ja pahoista ajatuksista irti päästämistä voin kyllä suositella kaikille tänä kesänä. 040 750 5508 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Lukijamäärä 66 000 (KMT 2016) • Painopaikka PunaMusta Oy • ISSN 0780-9972 • Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti. Meidän oli pakko tutkia tietosanakirjasta, mitä sana ”nirvana” tarkoitti. 040 733 2877 • Toimitussihteeri Päivi Puhakka p. Kotimaa Oy:n tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkkinointiin henkilörekisterilain puitteissa. Silloin tällöin samanlainen kokonaisvaltainen onnen tunne on täyttänyt mielen. M uistan joskus lapsena koettuja onnen hetkiä, jolloin olo oli kuin taivaassa. 040 067 4817 • Avustajat Paavo Alaja, Marianne Heikkilä, Eero Junkkaala, Pirjo Kantala, Anna-Mari Kaskinen, Jukka Kemppinen, Eija-Riitta Korhola, Matti J. Ja luontohetkistä kirjoitetaan useammassakin tämän lehden jutussa. Seuraava Askel ilmestyy 7.9. Rippikoulussa pappi sanoi, että usko tulee uudesta nirvanasta. Mutta taivas on auki -olo tulee myös, kun saa pitää uutta ihmistä sylissään ensimmäistä kertaa. Toimitus vastaa ainoastaan tilatuista jutuista ja kuvista. Useimmiten se on liittynyt luontoon, oman mielen rauhoittumiseen ja tyhjentymiseen. Pidätämme oikeuden hintojen muutoksiin. Vauva tuoksuu taivaalta. Linnut lauloivat ja lempeä kesätuuli hiveli ihoa. Ehkä se oli tarkoitettu meille jatkuvaksi ihmettelyn aiheeksi. Kuronen, Erkki Kuusanmäki, Torsti Lehtinen, Eino Leino, Sirpa Norri, Teemu Rinne, Martti Räikkönen, Mirja Sinkkonen, Cheri Tamminen, Antti Valta ja Olli Valtonen • Ulkoasu Teemu Pokela • Taitto Jaska Peltola/Aste Helsinki • Kuvankäsittely Kirsi Laine • Käyntiosoite Hietalahden ranta 13, 00180 Helsinki Postiosoite PL 279, 00181 HELSINKI, Sähköpostit askel.toimitus@kotimaa.fi etunimi.sukunimi@kotimaa.fi • Askelen kotisivu: www.askellehti.fi • Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. Ohuita hetkiä PÄÄKIRJOITUS Pirjo Wesaniemi päätoimittaja Päätoimittaja Pirjo Wesaniemi p. Kelttikristityt puhuivat ”ohuista hetkistä” luonnon keskellä, kun taivas koskettaa maata, tuonpuoleinen tämänpuoleista. Istuin pyörälenkin jälkeen yksin kalliolla katselemassa järvelle. Eikä tultu viisaammiksi, koska sana merkitsee buddhalaisen harjoituksen päämäärää eli valaistumista, kun päästetään irti pahoista tunteista. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi • Kustantaja Kotimaa Oy, Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen Markkinointi Markkinointipäällikkö Minna Zilliacus • Ilmoitusmarkkinointi Myyntipäällikkö Pirjo Teva, p. Se onnistuu aika hyvin, jos liottaa varpaita järvessä ja katselee ihmeellisiä pilviä taivaalla
32 Tapani Ruokasen teologia syntyi maailman roskalavoilla. 56 Sisar Marja-Liisa antoi ikuisen lupauksen. 32 70 4 • askel 7-8/2017. Heinä-elokuu 2017 s. Tiina Harju lähtee lähetystyöhön Botswanaan. s. 70 56 s
Kesä tarjoaa tilaisuuksia istua erilaisiin pöytiin, nauttia sukujuhlissa, mökkivierailuilla ja lomareissuilla eri heimojen herkuista, haastella, maistella, muistella ja luoda myös uusia perinteitä nuoremman väen ehdoilla; rukiistakin voi tuunata pitsoja ja punajuurigraavatusta muikusta sushia. Ravitsevimmat ja elähdyttävimmät asiat elämässä ovat usein yksinkertaisia. ”Pehmeä, uunilämmin limppu istuu hyvin karjalaiseen elämänmenoon, jota saattelevat laulut, runot ja yhdessä haasteleminen. Läntisen Suomen käytännönläheiselle ja vähäeleisemmälle väelle on passannut kova kannikka, kunhan se on täyttänyt vatsan ja ravinnut riittävästi.” Muutaman vuoden eteläkarjalaisen sukumme tapoja seurailtuaan mieheni summasi: ”Autereet syövät aina pehmeetä leipää”. Torikahvit ystävän seurassa. Kuronen: Radiohartauksien Yle-enkelit 16 Raamattu kulki Mauno Koiviston repussa rintamalla 19 Torsti Lehtinen: Mysteeriä ei voi kahlita sanoihin 20 Esirukousta sairaiden ja yksinäisten puolesta 22 Israelilainen May kastettiin kristityksi Jordanissa 25 Suvaitsevaista Sebastian Castelliota ei suvaittu 26 Taizé-nuoret saapuvat Haminaan 28 Luther ylisti aviosäätyä 32 Tapani Ruokanen: Jumalalla ei ole lapsenlapsia 36 Ruis on sisuviljaa 39 Jukka Kemppinen: Vaelluksella löytää itsensä 40 Kummi auttoi Letwinin koulutielle 42 Olli Valtonen: Jumala sytytti valot – pidetään ne päällä 44 Anthony Ubaudin kadonneet muistot 49 Runsas kirjakattaus kesään 52 Pascal oli monialainen nero 55 Eero Junkkaala: Voiko ihminen etsiä Jumalaa. Leipä ja sen jakaminen toisten kanssa. Terveellinen vilja on Suomessa suosittua, mutta sen viljely on vähentynyt muun muassa muuttuneiden viljelytapojen vuoksi. Aina on syömisen ohessa myös haasteltu – jos ei ole mökötetty. Juvosen juttu tarjoaa sekä elämyksellisen kuvan rukiin heilimöinnistä, esiintymisestä taiteessa ja kansanuskomuksissa että tietoa viljan historiasta, käyttötavoista, terveysvaikutuksista ja ravintoarvoista. 56 Tiina Harjulle Afrikka on unelma 61 Paina koivunlehti kankaaseen 62 Vanheneminen kielletty! 65 Hyvä elämä: Terveyskylä täydentää perinteistä sairaalahoitoa 66 Jonas Bromander analysoi kirkkoa ja rakentaa kitaroita 71 Haavi auki ajankohtaisille asioille 74 Tuplaristikko 76 Birgittalaisnunnan kutsumus ja onni 81 Kirjeenvaihtoa 82 Kesä villitsi Neron 83 Mirja Sinkkonen: Metsä ohjaa nuoren oikealle polulle askel 7-8/2017 • 5. Mukana on myös voimaleivän resepti. ”Savo-Karjalan seuduilla on iät ajat paistettu rukiista leivän ohella myös kukkoja, piirakoita, marjoilla ja perunalla täytettyjä rönttösiä sekä makeita mustikkarättänöitä.” Tämä koskee joiltain osin myös Pohjois-Karjalaa, jossa mieheni suvun pöydissä on tarjottu ruisleivän rinnalla kalakukkoa, lanttukukkoa, karjalanpiirakkaa, kukkosta, pyöröstä, sultsinaa, tsupukkaa ja vatruskaa. Savun tuoksu rannassa, kiukaan sihahdus, järvimaisema ja siihen pulahtaminen. Äitini tosiaan laittoi aina tarjolle uusimman leivän, enkä itsekään perusta kovista kannikoista; niitä syömällä ei pääsisi koskaan pehmeän leivän makuun, ja vanhasta aloittamalla aina olisi vain kuivaa leipää tarjolla. Itseäni huvitti kohta Suomen heimoista, jotka valmistavat ja nauttivat leipänsä vähän eri tavoin. Yksinkertaista ja hyvää on tarjolla myös lomareittien ja mökkireissujen varsilla kirkoissa, joissa joka sunnuntai kutsu kuuluu jokaiselle, vakituiselle tai satunnaiselle matkaajalle: ”Tulkaa, kaikki on jo valmiina.” P Rättänöitä ja rönttösiä TOIMITTAJALTA Päivi Puhakka • toimitussihteeri Seuraava Askel ilmestyy 7.9.2017 Kannen kuva: Jani Laukkanen 6 Ajassa: Helsinki Missiosta 30 vuotta 8 Rusasen sisarusten yhteiset oopperat 13 Eija-Riitta Korhola: Sanoilla on painoarvoa 14 Matti J. Emme ole enää omavaraisia, vaan ruista tuodaan esimerkiksi Puolasta ja Saksasta. Kaikissa ei käytetä ruista – mutta aina on haasteltu. Ruis tarjoaa jollekin viljelijälle vielä leivän eli elannon ja monelle sananmukaisesti leivän eli ravinnon. Varjoisa bulevardi. R uis – yksinkertainen aihe, josta Riikka Juvonen kirjoitti juurevan jutun ja maalasi heleät kuvat ruiskukkineen ja leipineen tähän lehteen
Lisää kastikkeeseen joko hienonnettua salottisipulia, ruohosipulia, persiljaa tai tilliä. 26 vuotta aiemmin meri oli vienyt häneltä miehen ja toisen pojan. Ripottele niille mustapippuria, lisää 2 omenaa viipaleina, muutama kevätsipuli, kolme maustekurkkua kuutioina ja kaprista pieni rasia (noin 3 ruokalusikallista). ”Älkäämme rakastako sanoin ja puheessa, vaan teoin ja totuudessa.” (1.Johanneksen kirje 3:18) 6 • askel 7–8/2017. Pankinjohtaja Olavi Räsänen kertoi Missio Helsingin budjetista, joka herätti keskustelua uutisköyhässä Suomessa. Sekoita perunat ja kastikeainekset kevyesti keskenään. KUUKAUDEN SALAATTI Uudet perunat ja kapris L Keitä kilo uusia perunoita ja anna jäähtyä. Helsinkiin odotettiin elokuussa 1987 Billy Grahamin missiota. Kohtaamisia ja missioita RAAMATULLISTA KUUSANMÄKI Ajassa LAINASANAT 30 VUOTTA SITTEN L Elokuun 1987 Askel käsitteli Jumalan ja ihmisen kohtaamista. Viipaloi. Monet tunnustavat avoimesti tapauskovaisuuttaan. Hauskasti rakennetussa artikkelissa Tytti Issakainen vieraili ”Agricolan kanssa työkokouksessa”, jossa Anneli Aejmelaeus, Tapani Harviainen, Kirsi Kunnas, Niilo Rauhala, Jorma Salminen, Ilmari SoisalonSoininen ja Timo Veijola käänsivät psalmeja. Raamatun sivut eivät ole kääntyneet sitten rippikoulun, ja kirkossa olemme käyneet kääntymässä vain häissämme ja anopin hautajaisissa. Neljä paria Helsingin NMKY:n avioliittoleirillä kertoi, miten kuivunut suhde elpyi. Askel pohti ”hiljaisia katastrofeja”, todellisuutta uutiskuvien takana, kun toisaalla on ruuan ylituotanto, toisaalla nälänhätä ja sen lapsiuhrit. Samalla sai alkunsa vuosituhantinen yhteys ei vain Ruotsiin, vaan vaihe vaiheelta kehittyneeseen pohjoismaisuuteen.” Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi puhuessaan Pohjoismaiden yhteistyöstä Hanasaaressa 1.6.2017. Entä, miten voi auttaa lasta kohtaamaan Jumalaa. Omasta tiestään kertoivat muun muassa muusikko Junnu Aalto nen, johtaja Tapio Ahokallio, arkkimandriitta Ambrosius, kaupunginjohtaja Leo Kohtala, kotiäiti Anu Leppilampi, toimittaja Teemu Rinne, taloussihteeri Tuula Tapanainen, talousjohtaja Heikki Teittinen ja kauppias Toivo Viita. Aina on hyvä silmäillä Ison kirjan säkeitä, ja Jeesuksen vallankumouksellisuus on yhä tervetullut huomio.” Näyttelijä Tapio Liinoja kirjassa Minun Valamoni, tarinoita luostarista (Kirjapaja 2017). L ”Kuulun siihen osaan suomalaisista, joka gallupkyselyissä näyttää uskovan, että Jeesus voitti kuolemalla kuoleman eli taivaassa on pojan koto. Samaan aikaan Ruth Bell Graham johti evankelistan matkavalmisteluja Kiinaan, jossa Ruth on syntynyt. Päivi Puhakka L ”Se alkoi jo 1100-luvulla, jolloin Suomi muiden pohjoismaiden vanavedessä ensimmäisen kerran kytkettiin läntisen kirkon yhteyteen. Myrskyluodon Anni Blomqvist kertoi nuorimman poikansa kuolemasta. Kaada kastikkeeseen 6 ruokalusikallista oliiviöljyä, 2 ruokalusikallista valkoviinietikkaa, 2 teelusikallista sinappia, suolaa ja valkopippuria, murskattu valkosipulinkynsi ja sekoita
Koko homman budjetti oli järisyttävät 4,9 miljoonaa markkaa. Tilaisuuksien pääanti oli aina sama. Erityistä oli se, että kolmannes uskonratkaisun tehneistä oli miehiä. Pirjo Wesaniemi Missio Helsinkiin osallistui 183 000 ihmistä S E P P O J. Seurakunnissa perustettiin ryhmiä ja toimintaa kaikille kiinnostuneille. Tilaisuudet saivat mediassa valtaisan huomion, sillä stadionilla oli niitä seuraamassa yli sata toimittajaa. Elokuun lopussa odotettiin suurta tapahtumaa Helsinkiin. Yhdysvaltalainen evankelista Billy Gra ham oli kutsuttu puhumaan Olympiastadionille elokuun 25.–30. Vapaaehtoisia oli koulutettu evankelioimistehtäviin kaikkiaan 15 000 ihmistä, jotka sitten siirtyivät omiin seurakuntiinsa jatkamaan hengellistä työtä. J. päivinä. Tilaisuuksia oli järjestämässä 5 200 vapaaehtoista, pelkkiä kuorolaisia oli 2 500. Ihmisiä saapui ympäri Suomea bussilasteittain ja stadion oli täynnä joka ilta. KUUKAUDEN MUISTO 30 VUOTTA SITTEN L Kesä 1987 oli varsin erikoinen hengellisessä mielessä. Kuuden tilaisuuden aikana 9 430 ihmistä teki uskonratkaisun. Heitä vastassa olivat vapaaehtoiset, jotka rukoilivat heidän kanssaan ja opastivat etsimään jatkohoitoa. S IR K K A Billy Graham Helsingin Olympiastadionilla elokuussa 1987 askel 7–8/2017 • 7. Paikalle tuli 183 000 ihmistä. Missiota oli järjestämässä ekumeeninen joukko toimijoita eri kirkkokunnista ja vapaista suunnista. Lajissaan ainutlaatuinen tapahtuma muutti tuhansien ihmisten elämän ja jätti jäljen satoihin tuhansiin myös radion ja television välityksellä. Ensin Billy Grahamin puhe, jonka käänsi toinen evankelista Kalevi Lehtinen. Pääsylippua ei peritty, kolehtituloilla katettiin melkein kaikki Missio Helsingistä aiheutuneet kulut ja loput tulivat lahjoituksista. Puheen sisältö oli yksinkertainen ja kirkas: ”Ota vastaan Jeesus Kristus, niin sinä pelastut.” Puheen ja musiikin jälkeen esitettiin kutsu tulla stadionin ruohokentälle vastaamaan Jeesuksen kutsuun myöntävästi
Kansallisoopperan henkilökunnan kaunis kahvio on monien vuosien ajalta tuttu sekä Johannalle että Villelle. 8 • askel 7–8/2017
Molemmat perustuvat Kalevalan Kullervo-kertomukseen. H Teksti: Sirkku Nyström • Kuvat: Jani Laukkanen askel 7–8/2017 • 9. Rusasen sisarukset kasvoivat kirkonpenkissä Nousujohteista kansainvälistä oopperauraa tekevät Johanna Rusanen-Kartano ja Ville Rusanen ovat kirkkomuusikkoperheestä. – Me kasvoimme kirkonpenkissä, Ville lisää. – Lauloin ensimmäisen kerran Kuopion tuomiokirkossa 5-vuotiaana, Johanna muistaa. Tänä kesänä sisarukset laulavat yhdessä Savonlinnan oopperajuhlilla kahdessa teoksessa
Hän aloitti harrastuksen kymmenkunta vuotta sitten ja on saanut tartutettua innostuksen eläinlääkäri-vaimoonsakin. Alue on kaksikielistä, ja suomenkielisessä jumalanpalveluksessa oli aika vähän väkeä. Siuntion Lauluakatemia on muutaman vuoden sisällä toteuttanut Sibeliuksen kaikki yksinlaulut sisältävän konserttisarjan Helsingin Ritarihuoneella ja Sibeliuksen Kullervon harvoin kuullun pianoversion Siuntion kirkossa. Minä olin vielä kaukana, äiti istui etäällä penkissä ja isä katsoi lehteriltä, miten tuossa nyt mahtaa käydä. Lapsena Ville kerkesi joka paikkaan ennen muita. Pami Karvonen on ensisijaisesti pianisti ja toiseksi urkuri. Seurakuntayhteys löytyi heti, eikä kestänyt kauan ennen kuin vahvaa sielunsisaruutta tuntevat Johanna ja Pami ystävystyivät ja perustivat Siuntion Lauluakatemian. Papit jakoivat ehtoollista toisilleen, ja Ville nousi kaiteelle heidän viereensä. Toinen perinne, jonka Pertti Rusanen loi, oli jouluaaton perhehartaus, jossa kaikki kolme Rusasta esiintyivät. – Yhtäkkiä Ville katosi, ja kun menin perään, talvilenkkarit vilkkuivat jo alttarilla, missä oli menossa ehtoollisen jakamisen loppuvaihe. Lapsena hän oli varsinainen vauhtiveikko, jota kuvaavat hyvin erään kevätsunnuntain tapahtumat. – Mentiin Villen kanssa jumalanpalveluksen loppupuolella ulos, kun oli kaunis päivä ja meitä pitkästytti, Johanna Rusanen-Kartano kertoo. Perinne katkesi isän siirryttyä eläkkeelle, mutta konsertin uusinta tehtiin pari vuotta sitten Siuntion kirkossa, joka on Johanna Rusanen-Kartanon nykyinen kotikirkko. Nykyisin Ville Rusanen purkaa energiaansa maastopyöräilemällä. Menin tervehtimään ja tajusin, että mehän tunnemme ennestään. 10 • askel 7–8/2017. Sellolla aloittanut ja kontrabassoon sekä lauluun jatkossa siirtynyt Ville Rusanen muistaa erityisesti vuosittaiset Bachin Johannes-passion esitykset. Ja Ville meni. Olimme tavanneet siellä kauan sitten. N eljä vuotta sitten eläkkeelle jäänyt musiikkineuvos Pertti Rusanen toimi Kuopion tuomiokirkkoseurakunnan kanttorina nelisenkymmentä vuotta. Tilanteen selvitti kappalainen Olavi Lähdesmäki, joka oli laittelemassa ehtoollisvälineitä paikoilleen. Sisarukset muistelevat, että kuusi vuotta vanhempi Johanna olisi ehtinyt olla jouluhartauksissa mukana lähes 30 vuotta ja Villekin reilusti yli 20 vuotta. Heti alusta lähtien hän kokosi kuoroja ja veti laulajalapsensa niihin mukaan. Hän on loistava liedpianisti, joka toimi säestäjänä Kangasniemen laulukilpailussa. Urkuparvella odotti yllätys Muutettuaan Siuntioon läntiselle Uudellemaalle kirkossa käyntiin tottunut Johanna Rusanen-Kartano alkoi ottaa selvää, millainen on hänen uusi seurakuntansa. – Varsinainen yllätys oli jumalanpalveluksessa soittanut huikea muusikko. A Johannalla ja Villellä on aina ollut keskenään hauskaa, vaikka ikäeroa on kuusi vuotta. Pikkuveli oli villi kakara Haastattelussa Ville vaikuttaa siskoaan tyynemmältä ja vähemmän temperamenttiselta. Hän tuli Villen luo ja sanoi, että menehän Ville vielä äidin viereen. Se on yhdistys, joka järjestää mestarikursseja ja korkeatasoisia laulumusiikkiin painottuvia konsertteja. – Me istuimme kirkonpenkissä äidin vieressä, kun isä oli urkuri Eero Väätäisen kanssa urkuparvella, Ville kuvaa lapsuuttaan. – Se on ainoa teos, jossa olen soittanut orkesterissa, laulanut kuorossa ja ollut myös solistina
Isolde laulaa lähes viisi tuntia, ja jo ensimmäisessä näytöksessä laulettavaa on tavallisen oopperaroolin verran. Henki lähes salpautui sen kauneuden äärellä. Alkutalvesta Johanna Rusanen-Kartano sai erittäin arvostetun Grammy-palkinnon klassisen musiikin kuoroteosten levytysten sarjassa. Syksyllä minulla on sienikori mukana. Metsän hiljaisuus rauhoittaa mielen Maastopyöräily on vaativa laji, joka edellyttää hyvää kuntoa ja samalla kehittää sitä. Sisarusten urat nousussa Rusasen sisarukset ovat kumpikin perustaneet kotinsa kohtuullisen matkan päähän lentoasemasta, koska molemmat ovat kysyttyjä laulajia Suomen ulkopuolella. – Minulle on tärkeää myös pysähtyä välillä, istuutua kannon nokkaan ja vain hiljentyä. Johanna Rusanen-Kartano on dramaattinen sopraano, joka laulaa nykyisin hyvin vaativia rooleja, kuten prinsessa Turandot ja laulajatar Tosca ja Isolde Richard Wagnerin oopperassa Tristan ja Isolde. Se on helppoa ja tuttua musiikkia, joka aukeaa vaivattoMetsässä on hyvä hengittää ja päästää irti työasioista. – Viime kesänä ajoin Ilomantsissa Taitajan taipaleen, joka on aivan uskomattoman kaunista aluetta. Hän on yksi kolmesta solistista, jotka ovat mukana levyllä Penderecki Conducts Penderecki. Laulajalle hyvä fysiikka on tärkeää, koska esityksissä pitää paitsi jaksaa, myös kyetä toisinaan vaativiin fyysisiin suorituksiin, jos ohjaaja sellaista edellyttää. Perheen juuret ovat Kuhmossa ja Sotkamossa, ja lapsina metsissä liikuttiin paljon. Hän on haastanut itseään laulamalla paitsi baritonirooleja ja myös matalia tenorirooleja kuten tämän kesän Kullervo ja Pelléasin rooli Debussyn oopperassa Pelléas ja Melisande. – Kullervo-sinfonia on nuorta, sankarillista Sibeliusta ja selvästi kansallisromanttinen teos. Reitti kulkee monin paikoin kapealla harjulla, jonka kahta puolta on lampia ja puroja. – Keskityn jokaiseen sammalmättääseen ja kaatuneen puunrungon ylittämiseen. Siinä pääsee haastamaan itsensä. Johanna avaa laulajan arkitodellisuutta: – Isolden roolissa on tärkeää, että esiintyjällä on hyvät kengät. Aulis Sallisen Kullervo-ooppera sai Suomen ensi-iltansa vuonna 1993, jolloin avattiin Helsingin uusi oopperatalo. askel 7–8/2017 • 11. Ville Rusanen on viime vuosina ehtinyt olla oopperan kummitus, metsänvartija oopperassa Ovela kettu, Papageno Mozartin Taikahuilussa ja Jussi Madetojan Pohjalaisissa. Kaksi Kullervoa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi Savonlinnan oopperajuhlien ohjelmistoon on otettu kaksi Kalevalasta innoituksensa saanutta teosta. Metsärakkaus tulee lapsuudesta. Hänelle riittää rauhallinen ja hiljainen metsässä kulkeminen koiransa Carloksen kanssa. – Tärkeintä on tietysti, että keuhkot saavat harjoitusta, mutta myös selkäja vatsalihakset ovat kovassa rääkissä, kun mennään maastossa rinteitä ylös ja alas. H – Luonto ja metsä ovat minulle tärkeitä. Jean Sibeliuksen Kullervo on melkein tasan sata vuotta vanhempi. Maastopyörällä pääsee melkein minne vain; olen alkanut pyöräillä myös talvella ja otsalampun kanssa hämärissä ja pimeässä. Lajiin kuuluu myös vauhti ja vaaran tunne. Kysyntää riittää myös kotimaassa. Johanna Rusanen-Kartano ei jaa veljensä intoa vaativaan metsässä liikkumiseen
12 • askel 7–8/2017. Tärkeintä on ottaa vastaan ne tunteet, joita esitys herättää. Herättäjäjuhlilla käytiin joka kesä ja rippikoulussa oltiin Aholansaaressa. A Maastopyöräilyä harrastava Ville Rusanen arvostaa sitä, että metsässä voi rauhoittua kokonaan, kun vain istuu kotvan kannon nokassa. Kullervon ainut isän perintö, puukko, menee pilalle, kun terä katkeaa hänelle leivottuun eväsleipään kätkettyyn kiveen. Kullervo-ooppera tulee niin lähelle tätä päivää, ettei uskoisi. Ole se, mihin sinä olet syntynyt ja mikä olet ollut: kristallinkirkas kristitty.” Myöhemmin Johanna Rusanen-Kartano kävi tapaamassa huippulahjakasta naista Lintulassa ja kiittämässä häntä kirjeestä, joka selvitti asiat kerralla. Tapahtumat alkavat Kullervon perheen murhapoltolla, ja ooppera loppuu siihen, että Kullervo kuolee tulipalossa. Aulis Sallinen kirjoittaa teoksensa esittelyssä vuonna 1993 Kullervosta: ”Kullervosta tulee murhamies ja hirviö, mutta eikö olisi oikeampi hakea syyllisiä muualta, sieltä, missä kollektiivinen vastuu ihmisen kehityksestä ja kehittämisestä ei kiinnosta.” Uskontojen buffetissa Rusasen perheen lapset kasvoivat ehjässä perheessä. – Katsojan ei pidä vaatia itseltään teoksen ymmärtämistä. masti kuulijalle. Ilmapiiri on tuttu, tila on kaunis ja erityisen rakas on tietysti Kuopion tuomiokirkko. Hänen mukaansa oopperan peruselementit ovat tuli ja kivi. – Muistan ikuisesti, mitä hän kirjoitti. Äitinä ja siskona Jos on harvinaista, että ohjelmistossa on kaksi samannimistä teosta, vielä harvinaisempaa on, että molemmissa tuotannoissa laulaa solistitehtävissä sama sisaruspari. – Ajattelin, että kaikissa uskonnoissa on niin paljon samaa, että minäpä yhdistän niistä kokonaisuuden. Kolmissakymmenissä tuli esoteerisen etsimisen vaihe, jolloin hän alkoi hakea elämyksiä ja sisäistä rauhaa muista uskonnoista. L H Jumalan todellisuus on kuulunut alusta asti sisarusten elämään. Kaikkien vastoinkäymisten ja ihmisten pahuuden seurauksena Kullervon sydän on lopulta kova kuin kivi. – Minulla on lämmin suhde kirkkoihin ja esiintymisiin niissä. Sallisen oopperassa hänen roolinsa on olla Kullervon äiti; maailmassa on vain kaksi ihmistä, jotka rakastavat Kullervoa, äiti ja ystävänsä Kimmo. Se oli jonkinlainen uskontojen buffet, ja olin niin innoissani, että kerroin löydöistäni haastatteluissa. Sibeliuksen Kullervossa Johanna Rusanen-Kartano on Kullervon sisko. Sitten tuli kirje ortodoksisisar Kristodoulilta. Myös Jumalan todellisuus kuului alusta asti elämään. Sallinen kirjoitti itse oopperansa tekstin yhdistäen Kalevalaa ja Aleksis Kiven Kullervo-näytelmää. Silti kristityn vaellus voi olla melko mutkallista. Ville Rusanen on säästynyt isommilta uskon kriiseiltä. Sallisen Kullervo-ooppera vaatii avoimempaa mieltä kuin perinteinen kansallisromanttinen sävelkieli, Johanna Rusanen-Kartano kuvaa teosten eroja. Kannattaa kuunnella vain tuntemuksiaan ja kytkeä pois päältä järki ja halu ymmärtää. ”Älä turhaan hämmennä ja sotke asioita. Johanna kertoo olleensa isosena ainakin neljänä kesänä ja pitäneensä myös pyhäkoulua. – Oopperassa ovat rinnan musiikki, draama ja visuaalinen ilme. Samanlainen syrjäytyminen ajaa nuoria miehiä edelleen väkivaltaisiin tekoihin
Voimakkaan syyllisyyden kääntöpuoli on ylpeys, koska se kertoo, että ajattelemme itsestämme enemmän kuin ansaitsemme. Siis jotenkin näinkö: Paholainen on pyytänyt audienssia Jumalalta ja astuu Hänen eteensä. Olen miettinyt, meneekö se peräti samalla tavalla kuin Jobin kirjassa, jossa kiusaaja sai Jumalalta luvan koetella Jobin uskollisuutta, kunhan ei kajoa hänen henkeensä. Juuri se ratkaiseva viisaus voikin tulla epäonnistumisista ja suurten luulojemme romahtamisista. Jos haluamme Pietarin tavoin ottaa vastaan anteeksiantamuksen, meidän tulee panna paljon vähemmän painoa omalle esityksellemme ja enemmän sille, mitä Jeesus on tehnyt. Ja juuri tuosta häviäjästä Kristus teki laumansa johtajan. M iksi uuden aloittaminen on silti vaikeaa. Pietarin kokemus osoittaa, että Jumala on kiinnostuneempi tulevaisuudestamme kuin menneisyydestämme. Varovainen voisi tästä päätellä, että olisi viisaampaa vaieta ja säilyttää nahkansa ehjänä. Elämänsä virheiden tuijottajalta voi mennä armon vastaanottamisen opetteluun vuosikausia. Armo vapauttaa. Tietäisin keinon, jolla hän sortuu samaan ennen kuin huomaakaan. Noin tuo sanoi, ja tottahan se on teoriassa, mutta entä käytännössä. Saanko aiheuttaa hänelle menetyksen, jota hän ei tullut ajatelleeksi. Sinänsä siinä ei pitäisi olla mitään uutta tai yllättävää. Ja tuo tuolla varoitteli muita sydänten särkemisestä. Siinä missä paholainen katsoo taaksepäin ja pitää menneessä, Jumala kehottaa nostamaan katseen eteen. Enkä tunnu olevan edes ainoa. Emme ehkä sittenkään ole valmiit myöntämään, että se, mitä me ihmiset teemme, on vähäpätöistä Jumalan antamaan elämän lahjaan ja jatkuvaan armoon verrattuna. P Painavat sanat AIKAKIRJEET Kieltäjä koki parantavan kohtaamisen. Kiusaajalla on lista kaikista opetuksista, oivalluksista, kehotuksista ja varoituksista, joita Jumalan palvelijat ovat puheissaan ja kirjoituksissaan sanoneet; kaikki on tallessa ja muistissa, ja sitä mukaa kuin viisaita sanoja ja vanhurskaita ohjeita satelee, paholainen kirjaa ne ylös ja pitää oikeutenaan vetää niistä tilille. Aivan kuin olisi olemassa jokin luonnonlaki, ettei sanomisistaan pääse vähällä. Miksi monien on työlästä ottaa vastaan anteeksiantamus ja armo. Testataan sanoja! Sinun palvelijasi sanoi, että vasta menettäessään löytää sen, mikä on arvokasta. Eija-Riitta Korhola • helsinkiläinen filosofian tohtori. Jeesuksen kolmesti kieltänyt pettyi raskaasti omaan käsitykseensä itsestään, mutta sai Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen parantavan kohtaamisen. Huomaan, että mistä aiheesta tahansa kirjoitan, sanojani testataan varsin pian tosielämässä. ”Millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan.” ”Sillä sanoistasi sinut julistetaan vanhurskaaksi, ja sanoistasi sinut tuomitaan syylliseksi.” Y llättävää kuitenkin on se, miten systemaattisesti tämä arviointi tuntuu tapahtuvan. Hänen tarinansahan opettaa Jumalan armon voiman. Siitä syntyykin sitten kiusaajan päiväohjelma. askel 7–8/2017 • 13 O len toisinaan hätkähtänyt lukiessani tekstejäni jälkikäteen. Miksi sitten ylipäätään sanoa tai kirjoittaa mitään. Jeesus sanoi monessa yhteydessä selkeästi, että meidät arvioidaan omien sanojemme perusteella. Silloin uskallamme elää, iloita ja avata suumme. Meillä on mahdollisuus oppia virheistämme, antaa ne armahtajan käsivarsille ja alkaa alusta. Onneksi juuri tuo sama Pietari näyttää meille tietä eteenpäin. Hän on kiinnostuneempi siitä, mitä meistä tulee, kuin siitä, mitä olimme. Se on osa tärkeilyämme. N iinpä meille monelle käy niin kuin Pietarille, joka heti vakuutettuaan uskollisuuttaan Jeesukselle joutuu huomaamaan, että testi tuli ennen kuin sitä ehti edes tajuta. Aivan kuten Johannes Kastaja totesi Jeesuksesta: ”Hänen tulee kasvaa mutta minun vähetä.” Tuo voisi olla äärimmäisen vapauttava lause, jos nimenomaan itsesyytösten keskellä otamme sen todesta. Eräs viisas opettaja piti syynä ylpeyttä
Ilman äänitarkkaajia me puhujat olisimme siivettömiä enkeleitä. Se olkii siun poka Sain viime keväänä tehdä kuuden radiohartauden sarjan, sixpackin, henkilökohtaisesta uskonhistoriastani. Minut ohjattiin kuuluttamoon, missä herramies ojensi kätensä ja esittäytyi: Carl-Erik Creutz, pääkuuluttaja. Hän soitti ja pyysi selvittämään, voisiko Lappeenrannasta lauantai-iltana lähettää hartauden suorana. Ihastelin hänen kutsumustietoisuuttaan lähteä suoraan saunasta hartaudentekoon. Ehkä sekin riittää, että joku sanoittaa ahdistuksemme ja sytyttää yhteisen toivon kynttilän jaetun ahdistuksen paikalle. Toivottavasti hartaus oli äänitetty jo ennen kuin järkytys ravisteli meitä kaikkia. Estonian uppoamista seuraavana aamuna jähmetyin huoltoasemalla autoon, koska turboahdettu saarnaaja jakoi tulta ja tulikiveä oman uskonsa oikeutuksella. Kuronen • lappeenrantalainen rovasti 14 • askel 7–8/2017. Tuskin missään julistustilanteessa yksityinen ja yleinen kietoutuvat niin tiukasti toisiinsa kuin radiohartaudessa. Oma hartaushistorianikin alkoi Fabianinkadulta. Parin tunnin kuluttua olin silloisen radiopapin, Heikka Castrénin mökillä ja kuulin hänen jo kiittäneen kuuluttajaa. Jumala Ylen tekniikkaa siunatkoon! Toivon kynttilä syttyy eetterissä Näiden hartauksien vahvuus ja vaikutus näkyvät etenkin silloin, kun uutiset ylittävät kuulijoiden ymmärryksen ja uskon. Kuulijalle näkymätön käsi liikuttaa liukukytkimiä ja tekee saarnaamisesta siedettävää. Eikä studiossa ole kuitenkaan yksin. T ämän hartausiskun Yleisradion tiedeja kulttuurikanavalla tarjosi saarnaaja N.N., mutta siitä huolimatta aurinko nousi Helsingissä klo 7.15... Sain tarkkaajien taidoista uuden näytön tekniikan antaessa minulle vappulahjaksi todella toisenlaisen hartauden. Olkaa hyvä ja puhukaa, kun punaiseen lamppuun syttyy valo. Telkkarissa tekniikka sentään pääsee lopputeksteihin. Työstä muodostui rankempi kuin luulin, kun joutui kelaamaan elämäänsä. Palvelevassa puhelimessa kuulin miehen kertovan, että hän valvoo puoleen yöhön vain siksi, että kuulisi yksinäisyydessään naisen toivottavan hänelle Hyvää yötä. Kuulutuksissa kyllä luetellaan puhujien tittelit ja musiikkiraportteihin pitää kirjata kaikki säveltäjät, sovittajat, sanoittajat ja sellistit, mutta koskaan ei kuule, että äänitarkkaajana toimi Juha, Taneli tai Pasi. Hän kytki virtoja pöytiin, vilkaisi minuun ja sanoi: Ehä mie voint saunaakaa jäähä. Saunasta suoraan lähetykseen Ystäväpappi nauhoitti hartauden Helsingissä. Ihmettelin asuvalintaa ja sain vastauksen, että hän tuli juuri saunasta. Lainaukseni ei ole sanatarkka, mutta kuuluttaja pelasti sillä paljon. Muutaman puhelun jälkeen saimme luvan. P KURONEN Yle-enkelit K U V IT U S : A N T T I V A LT A Matti J. Ohjelmat tehtiin nauhoille leikkaa ja liimaa -tekniikalla. Maamme-lauluun on sitten helppo nukahtaa. Istut äänitarkkaajan kanssa studiossa ja puhut suureen tuntemattomaan. Luonnonkatastrofit, terrori-iskut ja suuronnettomuudet saavat sanoituksensa niissä lähetyksissä, joiden perimmäinen uskontunnustus lienee: Emme tiedä. Anttilan linkistä tuli vinkua, yhteys oli saatu ja kuuluttaja kertoi ilosanoman: Ennakkotiedoista poiketen iltahartaus lähetetään suorana Lappeenrannasta, ja puhujana on pastori Pentti Hakala. Matkalla meille hän kuuli, että Pakistanissa tulva tappoi tuhansia ihmisiä, ja ymmärsi rehellisenä ihmisenä, ettei lällyhartaus sovi tilanteeseen. Ehkä sakastiin sijoitettu piilokamera voisi yhtä hyvin valaista meidän pappien pimeitä eli inhimillisiä puoliamme. Eikä siinä paljon auta yritys siivuttaa kuulijansa: sinä, joka kuuntelet tätä aamupuuroa syödessäsi, tai sairasvuoteella tai työmatkalla autoradiosta. Sehän tarjoaa vanhimman ja vankimman yhä jatkuvan perinteen ohjelmistossa Lauantain toivottujen levyjen kanssa. Yle-ystäväni koostivat leikatuista pätkistä muutaman minuutin hartauden, johon oli koottu kaikki köhisemiseni, noitumiseni ja haistattelut lempeällä kädellä. Äänitarkkaaja ilmestyi paikalle popliinitakissa, jonka helmoista vilkkuivat pyjamanlahkeet ja jaloissa olivat Reino-tossut. He pystyvät nykytekniikalla tekemään ihmeitä puhumisellemme. Samalla tuli miettineeksi laajemmin 85-vuotiaan radiohartauden merkitystä. Ainakin itse unohdan sen nuoren viljelijän, joka soitti ja pyysi odottamaan traktorin pysäyttämistä saran päässä. Ei kirkon Tiedotuskeskuksella ole Jumalan puolesta vastauksia kaikkeen elämän arvaamattomuuteen ja pahuuteen. Oli kuunnellut kuulosuojaimilla ja halusi kiittää: Hito hyvä juttu! En tiennyt, että taksimies voi pyytää riitelevää pariskuntaa kuuntelemaan välillä tutun papin iltahartautta ravintolaillan alkupalaksi, kuten hän kertoi keikastaan: Oikeesti se olkii siun poka
”Kunpa olisi enemmän niitä, jotka pyytävät Korkeimmalta apua hätäämme”, Mauno Koivisto kirjoitti 1.7.1944. 16 • askel 7–8/2017
Törnin jääkärit osallistuivat seitsemään viivytystaisteluun jatkosodassa. Repussa on vähän muonaa ja Raamattu. D Kuvitus Kansallisarkisto, Wikimedia Commons askel 7–8/2017• 17. Edesmennyt presidentti Mauno Koivisto ilmoittautui vapaaehtoisena helmikuussa 1944 1. Kirjeissään isälleen Juho Koivistolle 20-vuotias Mauno Koivisto kertoo sodan armottomuudesta ja uskostaan. divisioonan jääkärikomppaniaan
Isänmaan kohtalo painaa synkkänä mieltä. Mauno.” 1.7.1944 ”Meidän pitää nykyään kantaa koko omaisuutemme, jota ei tosiaan ole paljon jäljellä. 22.6.1944 ”En ole voinut kirjoittaa pitkään aikaan, eikä tälläkään kertaa saa kirjoittaa kuin yhden kirjeen. Sitten kerran tuli silmiini Raamatun kohta, jossa sanottiin: ’Älkää turhaan hokeko kuten pakanat, jotka luulevat, että heitä heidän monisanaisuutensa vuoksi kuullaan. Kyllä hän taistelee siinä kuin joku toinenkin, siitä olen varma... On vain kaksi ”Jäädään nyt odottamaan rauhaa ja rukoillaan neuvottelijoille viisautta.” 18 • askel 7–8/2017. Eikö Isämme, joka on Taivaissa, tiedä niitäkin ajatuksiamme, jotka eivät vielä ole valmiinakaan.’ Näin siinä sanottiin suurin piirtein... Jos kaikki miehet olisivat olleet teltoissa, niin harva olisi säilynyt eheänä. Muistakaa Vapahtajan sanoja: Älkää murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen pitää murheen itsestänsä. Minä olen sentään ihmeellisesti säilynyt. Voikaa hyvin! Näkemiin. Toista se on muiden, naisten ja vanhusten kanssa. Ihmeellistä, että näin rauhaa rakastava kansa kuin Suomi on näin hyvä taistelemaan. Vaikka tänään näyttäisi kuinka synkältä hyvänsä, voi huomisaamuna herätä kauneimpaan uutiseen: Herra on meitä armahtanut!” 6.8.1944 ”En enää toivokaan, ettemme joudu taisteluun, vaan uskon Korkeimman johdattavan parasta tietä. Onhan sota luonnotonta, se on rikosta. Ehkäpä niin on parempi, Venäjään ei kuitenkaan voi luottaa. Siitä oli tulla eräänlainen taikausko, joka vaati minua aina hokemaan: Johdata meitä oikeaa tietä, Herra. Jos vastustaja olisi joku muu kuin Anti-Kristus, en kohottaisi asettani, eikä tuskin kukaan muukaan. Sen sijaan vastaiskussa meni vain muutama mies.” 26.8.1944 ”Ryssä ei minua ole saanut mitenkään vahingoitettua, kiitos Korkeimman. Täällä ei tarvitse taistella koneita vastaan vaan metsän suojassa mies miestä vastaan. Pakettia ei kannata lähettää, se tuskin tulee perille. Vaikka en enää pelkääkään vaaroja ja taisteluja, haluaisin, että tämä loppuisi. Tilanne tuntuu nyt vakavammalta kuin koskaan aikaisemmin Suomen historiassa. Omiakin meni, kuten huopa ja verryttelyhousut ym. Nyt tuntuu siltä, kuin vihollisen hyökkäykset olisivat löystyneet muualla paitsi täällä meidän lohkollamme. Se olikin aikaisemmin luonnotonta, kai Isä ymmärtää. Taistelussa ollessamme veivät karkurit ylimääräiset varusteemme, jotka olimme taaemmaksi jättäneet. huom.) en ole nähnyt pitkään aikaan. Nimittäin että vihollinen miehittäisi koko maan. Toivottavasti ryssä siirtää painopisteen johonkin etelään, vaikkapa välillä Romaniaakin vastaan... Vihollisen maataistelukoneet olivat pistäneet hulinaksi tyhjällä leirialueellamme. Kunpa olisi enemmän niitä, jotka pyytävät Korkeimmalta apua hätäämme.” 7.7.1944 ”Älkää olko levottomia puolestani, kyllä minä Jumalan avulla pärjään jollain tavalla. Ihmeellinen pelastus oli meillä koko komppanialla sen edellä mainitun vastaiskun jälkeen... Vai eikö tämän kansan syntien määrä ole vielä tarpeeksi suuri. Viimeisinä kolmena vuorokautena olen nukkunut tuskin yhtä montaa tuntia. Taisteluja on käyty silloin tällöin, menetyksiäkin on kärsitty, joskus enemmän, joskus vähemmän. Vaikka meillä onkin raskasta, olen hyvilläni, ettei tarvitse olla Kannaksella. Joelia (veli, toim. Kohtalo on niin johdattanut, ettei ole epäilystäkään, etteikö rukouksia olisi kuultu. H Mauno Koiviston rintamakirjeitä on julkaistu hänen vuonna 1996 ilmestyneessä muistelmateoksessaan Koulussa ja sodassa (Kirjayhtymä). Joelia olen koettanut tavata, mutta en ole onnistunut... Toivokaa parasta ja rukoilkaa puolestamme. Parempihan se rauha olisi armeijan miesten kannalta katsoen, sillä kyllähän nuori, riippumaton mies aina pärjää. Eikä minua ole luotu sotaa varten, vaikka siihen olen pakoitettu mukautumaan. Erityisesti kesän 1944 rankkojen aikojen kirjeet ovat koskettavia. Siihen saa sentään luottaa, että sodan puoliväli on jo sivuutettu. Älkää olko minusta huolissanne, Korkein minua johdattaa, kuten tähänkin asti. Viimeksi, kun jouduimme vastaiskuun keskellä yötä, ihmettelin, että mitähän tämäkin tarkoittaa. Kunpa pahimmat taistelut jo olisi käyty, ettei Suomen pieni kansa enää lujemmalle joutuisi. Parhaani yritän, ettei kansamme orjuuteen joutuisi. Näine mietteineni sanon: Herran haltuun!” 26.7.1944 ”Tuskin kenellekään toiselle on koskaan osoitettu niin kouriintuntuvasti Korkeimman kaitselmus kuin minulle. Sen sai selville takaisin tullessa, kun näin teltan riekaleina, puut katkenneina ja maan kuoppia täynnä olevana. Onhan nyt koko kansa vaarassa sortua, sitä ei kannata kieltää. Nyt siis on rauhan toivo Suomen kohdalta lakannut. Mutta sehän on sentään pieni asia näin suuressa sodassa. Häneen minä edelleen luotan, vaikka suhteeni Häneen onkin muuttunut. Otin sen väärin, rasitukseksi ja pakoksi, jota minun täytyi noudattaa säilyäkseni vahingoittumattomana
Tällä rintamalohkolla se ampui kranaatteja vielä vuorokauden verran jälkeen yhteensä 1 200 kappaletta. Jäädään nyt odottamaan rauhaa ja rukoillaan neuvottelijoille viisautta, että ehdot olisivat siedettävät ja että rauha olisi pysyvä. On sanottu, että Jumala on nähnyt Suomen kansasta niin paljon vaivaa, ettei anna sen tuhoutua. Jotkut taas varoittavat tekemästä Taosta jumalaa ja taolaisuudesta uskontoa. Ja meitä on paljon, jotka ajattelevat samoin. Mutta mitä teki ryssä. Sopimuksen mukaan piti vihollisuuksien loppua 4/9 klo 8. Sen mieterunous opettaa ymmärtämään maailmaa ja elämään viisaasti, palaaman luonnolliseen alkuyhteyteen Taon kanssa. T ao Te Ching esittelee nöyrän ja yksinkertaisen tavan suhtautua todellisuuteen ja kuvaa, kuinka hallitaan taitavasti välttämällä sotia, ankaria lakeja ja raskasta verotusta. Siinä esittäytyy taolaisuus, joka on kungfutselaisuuden ja buddhalaisuuden rinnalla yksi klassisen Kiinan huomattavimmista aatesuunnista. Olematon on taivaan ja maan alku; oleva on kymmenentuhannen olion äiti. Toivottavasti niin on.” L askel 7–8/2017• 19 E räässä kesäkuun Askelen artikkelissa esitettiin Kiinan ja roomalaiskatolisen kirkon suhteista arvio, että näiden kahden suuren sovinto voi toteutua jo ennen vuodenvaihdetta: kristittyjen syrjintä ja vainot jäävät historiaan, ja siirrytään rauhanomaiseen rinnakkaiseloon. Eilen tulimme rajan yli tämän tiensuunnan viimeisinä. Olen tässä tutustunut rauhanehtoihin oikein perusteellisesti ja tullut siihen tulokseen, että kyllä ryssillä on meininki ottaa tämän Suomen omakseen vähän myöhemmin. Luulenpa, että tämä korpisota on raainta maailmanhistoriassa, kaikki keinot ovat luvallisia. Kaikki on vain valmistautumista siihen. Tarkemmin ajatellen sille voi kuitenkin löytää reaalipolitiikkaa juurevammat aatteelliset lähtökohdat. Varmuuden vuoksi lopetettiin meikäläisten puolelta jo tuntia aikaisemmin. Ehkäpä täältä palaa ne paremmat minätkin mukana, eihän niitä voi tänne jättää, koska kerran lopullisesti täältä lähdetään. Tao Te Ching ei esitä teorioita tuonpuoleisesta, ja arvokysymyksissä se kannattaa avarakatseisuutta. ’Oi Herra, siunaa Suomen kansaa’.” 24.9.1944 ”Nyt sitä ollaan taas täällä tynkä-Suomen puolella. Määrittely-yritykset johtavat harhaan samaan tapaan kuin Mestari Eckhart havaitsi tapahtuvan, kun puhutaan Jumalasta. keisarillisen hovin virkamiehenä. Tao, jonka voi sanoin ilmaista, ei ole ikuinen Tao; nimi, jonka voi määritellä, ei ole ikuinen nimi. Vangitsi suomalaisia vartiomiehiä tappaen niistä toisia jälkeenpäin välimaastoon. Toiset antavat sille uskonnollisen merkityksen, joka lähestyy länsimaista jumala-käsitettä. Jokaisesta laukauksesta uhattiin tehdä kuulustelupöytäkirja. Yritykset kahlita mysteeri kielen käsittein ovat tuomitut epäonnistumaan. Ei ole olemassa taolaisuutta sääteleviä opinkappaleita. Perimätiedon mukaan Tao Te Chingin elämänohjeet laati viisauden opettaja Laotse, joka toimi 500-luvulla eKr. Yhdet pitävät käsitettä kosmologisena tai pelkästään filosofisena. Ja koko tänä aikana tämän kaiken tapahtuessa piti Suomi orjallisesti kiinni tekemästään sopimuksesta. On vain ajan kysymys, koska SKP perustetaan uudelleen, ja se aloittaa kiihotuksen täydellä höyryllä. vaihtoehtoa, tappaa tai tulla tapetuksi. Tao ei alistu halittavaksi: ”Yritä pitää se, niin menetät sen.” On helpompi sanoa, mitä tai mikä Tao ei ole, kuin sanoa mitä tai mikä se on. Kai se on sitten turha sitä vastustaakaan puhumalla, taitaa olla parempi, kun lyö heti, varoittamatta. Voiko tällaisen menettelyn aiheuttama kuuma viha koskaan lientyä?... K iinan kirjallisuudenhistorian merkittävimpiä teoksia on Tao Te Ching. Kuitenkaan ei usko ole sammunut, eikä sammu.” 6.9.1944 ”Taas vanha totuus piti paikkansa: Kyllä ryssä on ryssä, vaikka j.n.e. Lakeja ja sosiaalisia normeja ei pidä hakata kiveen, vaan niiden tulee virrata kuin vesi. Sovinto ajaisi Kiinan etuja, mutta siitä huolimatta tällainen tulevaisuudennäky vaikuttaa yltiöoptimistiselta. Tao merkitsee lähinnä tietä, mutta siitä vallitsee erimielisyys, mitä käsitteellä ”tie” tarkoitetaan. L KOLUMNI Torsti Lehtinen • kirjailija, filosofi Suuri sovinto. Sinne jäi karjalaisten kodit ryssille, kenties ikuisesti. Paradokseihin taipuva taolainen ajattelu on sukua kristilliselle apofaattiselle teologialle, joka karttaa dogmaattisia määrittelyjä. Sen opetuksiin perehtynyt kiinalainen saattaa hyvinkin ymmärtää, mitä kristityt mystikot tarkoittavat sanoessaan, että jumalallinen valo loistaa kirkkaimmin sielun pimeässä yössä. Tao Te Chingiä on luonnehdittu kirjaksi kaikesta ja ei mistään. Laotsen nauttima arvostus näkyy hänen nimessään, joka merkitsee ”Vanhaa mestaria”
Liityn niiden ylistykseen. Pirjo Kantala • tuomaspappi RUKOUS K esä vie minut aina Italiaan Assisiin. Sillä antaessaan saa, kadottaessaan löytää, antaessaan anteeksi saa itse anteeksi, kuollessaan nousee iankaikkiseen elämään. Tee minusta siunaus Giotton Saarna linnuille, Pyhän Franciscuksen basilika, Assisi, Italia. Niin että, oi mestari, en yrittäisi niin paljon etsiä lohdutusta kuin lohduttaa toisia, pyytää ymmärtämystä kuin ymmärtää toisia vaatia rakkautta kuin rakastaa toisia. Saarnansa lopussa hän sanoi: ”Nyt lentäkää pois, sillä olen kertonut teille, keitä te olette.” Hän suhtautui lintuihin kuin vertaisiin ja kutsui heitä veljikseen ja sisarikseen. Tuossa yhteydessä löydän oman todellisen itseni, joka on luonnostaan Luojansa kautta hyvä. Kun koemme tarvetta tulla lohdutetuiksi ja parannetuiksi omassa elämässämme, niin voimme kääntää katseemme itsestämme toiseen ja kysyä, miten minä voisin olla lähelläni oleville siunaus. Paranen ja eheydyn elämän kivuista, kun olen yhteydessä luontoon. (Franciscus Assisilainen) 20 • askel 7-8/2017. Franciscuksen nimissä kulkee myös rukous Tee minusta rauhasi välikappale. Siellä käyn ensi töikseni tervehtimässä Franciscusta hänen nimeään kantavassa basilikassa. Ja siellä Franciscus edelleen saarnaa linnuille Giotton 1300-luvulla maalaamassa seinäfreskossa. Kerrotaan, että Franciscus Assisilaisen ensimmäinen saarna ei suinkaan ollut ihmisille vaan linnuille. Herra, tee minusta rauhasi välikappale, niin että sinne missä on vihaa, kylväisin rakkautta, missä katkeruutta, toisin anteeksiantamusta, missä epäsopua, loisin yhteisymmärrystä, missä erehdystä, viittaisin totuuteen, missä epäilystä, auttaisin uskoon, missä epätoivoa, kantaisin toivoa, missä pimeyttä, loisin sinun valoasi, missä alakuloisuutta, virittäisin ilon. Franciscus kertoi niille olemassaolon tarkoituksen: Linnut oli luotu ylistämään Jumalaa! Tunnen jotakin sykähtävän sisälläni, kun kuulen kesäaamuna lintujen viserryksen. Ei siksi, että minä olisin täydellinen, vaan siksi, että kuulun suureen kokonaisuuteen ja suunnitelmaan, joka on täydellinen ja syvällä salatulla tavalla aina hyvä. Oletko kuullut, että suhde luontoon on terveyden ja hyvinvoinnin kannalta kuin ennaltaehkäisevää terapiaa. Olen osa Jumalan suurta luomakuntaa. Kukaan ei ollut koskaan aiemmin kuullut kenenkään tekevän niin
Tarvitset kuuntelijaa, joka voisi jakaa kanssasi surua ja ahdistusta. 21 Kohota minut takaisin kunniaan ja lohduta minua jälleen. Asian rauhallinen käsittely ja yhteinen jakaminen auttaa. Tarvitaan rukousta ja viisautta, että asiat tulevat kuntoon ja oikeudenmukainen ratkaisu löytyy. Elämään kuuluu sairaus ja kuolema, mutta kun se tulee omalle kohdalle, sen hyväksyminen osaksi omaa elämää on vaikeaa. Etsi rohkeasti sellainen ihminen, jonka kanssa voit puhua ja rukoilla yhdessä. Emme läheskään aina ymmärrä tapahtumien syitä. Pimeältä haudalta kuulostaa myös miehensä itsemurhan kokeneen aviopuolison elämä. Voit kuunnella ja rukoilla yhdessä heidän kanssaan elämäänne voimia. Sairauksinemme kaikkinemme. Tyttäret ovat jo aikuistuneet, ja vain kissa on jäänyt asuinkumppaniksi. Olisiko mahdollista, että ymmärrät oman tilanteesi kautta paremmin sellaisia ihmisiä, joilla on vaikeuksia ja sairautta. Tytär on jäänyt leskeksi pari vuotta sitten ja on ollut siitä saakka työtön. Jumalan ohjausta ”Sain olla ihanan naisen kanssa yhdessä 38 vuotta”, kirjoittaa avioeron kokenut puoliso. 4 Jumala, pelasta minut pahojen käsistä, riistäjien ja sortajien vallasta. Jospa Jumala johdattaisi kaksi yksinäistä toistensa luo. 2 Sinä olet vanhurskas, pelasta minut, vapahda minut! Kuule minun pyyntöni ja auta minua. Lapsikin alkaa olla huolestunut äidistään. Olisit halunnut auttaa ja olla avuksi muille. Käsittelemme viestit luottamuksella. Rukoilemme sinulle johdatusta ja siunausta. ”Herra, sinuun minä turvaan.” Rukouspyyntösi puolesta rukoillaan Helsingin Mikael Agricolan kirkon Tuomasmessun rukousryhmässä ja myös Tuomasmessun yhteydessä kerran kuussa. Jäin miettimään, miten tuo toiveesi olla avuksi muille voisi toteutua, vaikka sairastuit. Tiedän, että moni muukin kokee yksinäisyyttä. Pyyntöjä voi lähettää myös sähköpostilla osoitteeseen askel.toimitus@kotimaa.fi otsikolla ”Rukouspyyntö”. 3 Ole minulle kallio, jonka suojaan saan paeta. Vaikea elämäntilanne, jossa kehitysvammaiselta on kavallettu rahaa, on kuin pimeä hauta. Hyvästä koulutuksesta huolimatta työtä ei ole löytynyt. Tilanteessasi tarvitset ymmärtämystä, et tuomitsemista tai opetusta. 8 Siksi minun suuni tulvii kiitosta ja alati ylistää ihanuuttasi. Viisaasti pohdit, että asiantuntija-apua tarvittaisiin, kun masennus hiipii tyttären elämään. Pyydät tyttäriesi ja omaan elämääsi siunausta, että asiat järjestyisivät. Rukouspyyntöni: Tahdotko, että puolestasi rukoillaan. Voimia ja rohkeutta sinulle! Balsamia murheellisille Kaikille murheidensa kanssa kamppaileville kuuluvat psalmin 71 sanat: askel 7-8/2017 • 21. 5 Sinä olet minun toivoni, Herra, Herra, minun turvani nuoruudesta asti. Pyynnön voit lähettää osoitteella Askel, PL 279, 00181 Helsinki. Sinä, joka tahdot pelastaa minut, sinä olet minun kallioni ja vuorilinnani. P Pimeä hauta Kuka vierittäisi kiven hautakammion ovelta. 6 Syntymästäni saakka olet ollut tukeni, siitä saakka kun kohdusta minut päästit. ”Miksi sain tämän?” Näin kysyy Parkinsonin tautiin sairastunut. Rukoilemme, että asiat järjestyisivät ja toivon pilkahduksia alkaisi näkyä tyttären ja hänen perheensä elämässä. Jaettu suru on kevyempi kantaa. 7 Monelle olen ollut ihmetyksen aihe, mutta sinä olet luja turvani. Jumala ei rajoitu meidän rajoituksiimme, vaan voi käyttää meitä sellaisina kuin olemme. Avioliittoa oli ollut jo 56 vuotta, mutta mies ei enää jaksanut elää. Parantaa muita. Miten voisit itse olla siunauksen välikappale tässä uudessa elämäntilanteessa. Pian olisi ollut hopeahääpäivä, mutta tulikin avioero. NIMI OSOITE 1 Herra, sinuun minä turvaan. Yksinäisyys vaivaa. 20 Sinä olet antanut vaikeita vuosia ja monia ahdistuksen aikoja, mutta yhä uudelleen sinä virvoitat minut, syvyyksistä sinä minut nostat. Sinulle minä aina laulan ylistystä. ”Äiti” Äiti on huolissaan tyttären perheestä. Älä milloinkaan hylkää minua. Kirjoita ”Rukouspyyntö” kuoren vasempaan ylälaitaan
Lapsena tunsin, että ihmiset eivät välitä minusta. Täytyy kumartua ja katsoa läheltä, että näkee kukan herkän kauneuden. En halunnut opiskella, kun en tiennyt, mitä haluaisin opiskella ja tehdä. May yritti löytää tietoa, voisiko palsamoijan ammattiin kouluttautua Israelissa. – Pukeuduin mustiin vaatteisiin ja itkeskelin. Hirviö-sarjasta idea ammattiin Unkarilaistaustaisten isovanhempien lisäksi ainoa läheinen ihminen Mayn elämässä oli viisi vuotta nuorempi pikkusisko. Hän on kuin hauras vanamon kukka, joka jää useimmilta huomaamatta tai tulee tallatuksi. – Kerroin, etten ole uskonnollinen, vaan ainoastaan kiinnostunut palsamoinnista ja ehkä vähän Jeesuksesta. May Itzcovitch on erilainen israelilainen. Juutalaisuudessa se on yleensä kiellettyä, kristinuskon piirissä sitä esiintyy jonkin verran erityisesti Yhdysvalloissa. Polun pää löytyi googlaten Naisten pakollinen palvelusaika Israelin armeijassa on kaksi vuotta, mutta May viihtyi armeijassa neljä vuotta. Nuori May mietti, missä työssä saisi aikuisena olla rauhassa. Palsamoinnista ei pastori osannut sanoa juuri mitään. Mikään ei tuntunut omalta alalta. Idean hän sai televisio-ohjelmasta The Addam’s family (Me hirviöt). May eli pikkusiskon ja äidin kanssa Galileassa pohjoisessa Israelissa. Ajatus palsamoijan ammatista ei jättänyt rauhaan. Elin omassa maailmassani, kirjoitin, piirsin, kuuntelin musiikkia ja katselin televisiota. Ruumiin palsamointiin suhtaudutaan eri uskonnoissa ja kulttuureissa eri tavoin. Hän antoi kuitenkin Maylle Raamatun ja kehotti aloittamaan lukemisen evankeliumeista. Hän piti erityisesti kuljettajan tehtävästä. Tämän hän teki heti selväksi pastorille. Koulussa itsekseen puhuvaa tyttöä kiusattiin. – Tajusin, että palsamointi liittyy jotenkin kirkkoon. 22 • askel 7–8/2017. – Minua houkutteli ajatus, että saisin olla rauhassa eikä tarvitsisi puhua kenellekään. Lähetin pastorille sähköpostia, jossa kyselin palsamoinnista. Googlasin kirkon ja ensimmäisenä osumaksi tuli luterilainen Immanuelin kirkko Tel Avivissa. May työskenteli Tel Avivissa monenlaisissa toimistoja myyntitehtävissä. Hän vastasi ja sovimme tapaamisen. Pieninä siskokset kehittivät oman hiljaisen kielensä, jota muut eivät ymmärtäneet. Sana sai sydämen avautumaan May oli nimellisesti juutalainen, muttei uskonut mihinkään jumalaan. Äitiään May ei ole koskaan kokenut läheiseksi. – Viihdyn yksinäni. Hän opiskeli kosmetologiksi ja aloitti opiskelun mainostekstien kirjoittajaksi. Kasvon ilmeet vaihtelevat eloisasti ja silmät rekisteröivät kaiken ympärillä tapahtuvan. Vastauksia ei löytynyt. Hän kiinnostui ruumiin palsamoinnista. Teksti ja kuvat: Sari Lehtelä H May etsi kuolemaa ja löysi elämän I sraelilainen kristitty May Itzcovitch (32) puhuu hiljaisella äänellä. Päätin itsekin olla välittämättä heistä. May lukaisi ne nopeasti. May lähetteli sähköpostia eri puolille maailmaa. Isästään May ei tiedä kuin sen, että isä on eri kuin pikkusiskon. Lopulta viisi vuotta sitten löytyi polun pää. Armeijan jälkeen hän putosi tyhjyyteen
En haluaisi, että kukaan kokisi olevansa niin yksinäinen kuin minä olin. askel 7–8/2017 • 23
Toisinaan tästä seuraa pilkkaa. Siitä asti olen kulkenut Jeesuksen kanssa. Hän sanoo rakastavansa rauhallista ympäristöä, mutta se on hänen ajatuksissaan väliaikainen latautumispaikka. Heistä Venäjältä muuttaneita oli 42 prosenttia. Risti muistuttaa juutalaisia ristiretkien, inkvisition ja holokaustin kauhuista. En haluaisi, että kukaan kokisi olevansa niin yksinäinen kuin minä olin. Se heijastelee Israelin kulttuurista ja kansallista moninaisuutta, joka on syntynyt maahanmuuttajien myötä. Israelissa ei Mayn mukaan ole helppoa elää kristittynä. Nämä pitäytyvät usein hyvinkin vankasti juutalaisiin perinteisiin. Sana kosketti syvästi. Jeesuksesta ei Israelissa juuri puhuta. Noin vuosi sitten hän muutti lapsuutensa maisemiin Galileaan, Haifan kaupunkiin, jossa ilmapiiri on rauhallisempi ja eläminen halvempaa. May ei ole koskaan tuntenut oloaan kotoisaksi nopeatempoisessa Tel Avivissa, jossa ihmiset ilmaisevat itseänsä vahvasti ja äänekkäästi. Enemmistö kristityistä on maahanmuuttajia. 24 • askel 7–8/2017. – Kukaan ei pakota mihinkään, eikä ole pakko olla koko ajan iloinen. May haluaa määritellä itsensä kristityksi, mutta monet Jeesukseen uskovat juutalaiset puhuvat itsestään messiaanisina juutalaisina. – Haluaisin tehdä kirkossa samaa kuin Sari-Johanna: kuunnella ja auttaa kaikkia avuntarvitsijoita. Kielikokeen May on jo läpäissyt. H – Sydämeni avautui. Vuoden 2013 arvion mukaan Israelissa on 150 hepreankielistä, 30–50 venäjänkielistä ja kahdeksan amharankielistä messiaanisten juutalaisten seurakuntaa, useita espanjankielisiä seurakuntia sekä yksi romaniankielinen seurakunta. Kristittyjen määrä kasvaa maahanmuuttajien myötä Luotettavia tilastoja messiaanisten juutalaisten määrästä Israelissa ei ole. Amerikkalainen kristitty nainen on lahjoittanut kohtuullisen summan, ja itse May säästää kahvilatyöntekijän palkastaan kaiken mahdollisen. Juttelin lisää pastorin kanssa ja aloin käydä jumalanpalveluksissa ja raamattupiirissä. Seurakuntien välillä on teologisia eroavaisuuksia esimerkiksi suhteessa karismaattisuuteen. Tuorein luotettava arvio on vuodelta 1999, jolloin messiaanisia juutalaisia oli Israelissa noin 5 000. Määrä jatkaa kasvuaan, mutta räjähdysmäisestä kasvusta ei ole kyse. Hänet kastettiin kristityksi Jordanjoessa samassa paikassa, jossa Johannes Kastajan uskotaan kastaneen Jeesuksen. Hän on lähettänyt hakemuksen amerikkalaisen kirkon seminaariin opiskellakseen diakoniksi. Sitä paitsi en ole koskaan välittänyt juutalaisuudesta. Munayer & Lisa Loden: Through my enemy’s eye, 2014 May on itkenyt hätäänsä Jumalalle ja kokenut olevansa hylätty, kun ei ole tullut valituksi toivomiinsa tehtäviin. May ei kuitenkaan halua piilottaa kristillistä vakaumustaan ja pitää siksi ristiä kaulaketjussaan. Arviot liikkuvat välillä 10 000 – 15 000, jopa lukua 23 000 on esitetty. Suurin hyppäys tapahtui vuosina 1989–2005, jolloin Venäjältä muutti lähes miljoona juutalaistaustaista venäläistä. May arvelee, että hän olisi kuunnellut nuorempana, jos joku vain olisi kertonut. Risti on juutalaisille kauhistus May arvostaa luterilaista kristillisyyttä, jossa jokainen saa kasvaa omassa tahdissaan ja hoitaa rauhassa suhdettaan Jeesukseen. Hän on vedonnut Jumalan lupaukseen pitää omistaan huolta. Lähde: Salim J. Jeesukseen uskovat juutalaiset on heterogeeninen ja rakenteisiin taipumaton joukko. Jumala pelasti elämäni. Seurakuntiin liittyy paljon Israelissa syntyneitä nuoria aikuisia. Ajatuksen hän sai tutustuttuaan Immanuelin seurakunnassa Suomen Lähetysseuran diakoniin Sari-Johanna Kuittiloon. He etsivät vaihtoehtoisia tapoja ilmaista uskoaan. Toisen ja kolmannen polven kristityt haluavat uudistaa seurakuntien rakennetta. Useimmat Jeesukseen uskovat eivät halua tuoda uskoaan esiin ulkoisilla tunnuksilla. May haaveilee opiskelusta ulkomailla. L A Diakoni-lähetystyöntekijä SariJohanna Kuittilo on tärkeä ystävä ja tuki Maylle. Nyt hän odottaa vastausta seminaarista, avautuuko ovi neljän vuoden opintoihin ja järjestyykö opintojen rahoitus. Unelmana auttaa yksinäisiä Vaikka Mayn elämään on uskon myötä tullut uusi merkitys, oman tehtävän etsiminen on jatkunut. Heidän joukossaan oli kristittyjä arviolta pari tuhatta. Elämän käännekohdasta kertominen saa nuoren naisen kyyneliin. – En halua katsoa menneisyyteen, vaan Kristukseen. Messiaanisten juutalaisten määrä on kasvanut moninkertaiseksi vuodesta 1967, jolloin heitä oli Israelissa 150. Etsin kuolemaa, mutta löysin elämän. May ei kuulu tähän joukkoon
A luksi Calvin oli Castelliosta hyvin vaikuttunut, mutta kyllästyi tähän muutamassa vuodessa. Sietämättömän suvaitsevainen Teksti: Paavo Alaja • Kuvitus: Shutterstock K eväällä 1545 Sebastian Castellio muutti Baseliin, missä hän eli perheineen suuressa köyhyydessä. Iltaisin ja öisin hän teki käännöstöitä. Hän suunnitteli pakenevansa Puolaan, mutta ehti kuolla tätä ennen, vuonna 1563. Teologina Castellio oli pari sataa vuotta aikaansa edellä: Raamatunkäännöstyö opetti hänelle, että tekstiä voi tulkita eri tavoin, eikä kukaan voi sanoa mikä on oikea totuus. Siellä hän sai myös kauhukseen nähdä luterilaisia poltettavan roviolla. K atolisessa Ranskassa vuonna 1515 syntynyt Castellio erikoistui hepreaan, kreikkaan ja latinaan opiskellessaan 1530-luvulla Lyonissa. Castellio alkoi tuntea myötätuntoa evankelisia kohtaan, muutti Strassburgiin ja omaksui reformoidun kristillisyyden perusteet. Moista ei ollut nähty sitten ensimmäisten vuosisatojen, sen jälkeen kun kirkko oli saanut poliittista valtaa. Castellio karkotettiin Genevestä ja häntä alettiin mustamaalata. Sebastian Castellio REFORMAATION HENKILÖKUVIA W IK IM E D IA C O M M O N S askel 7-8/2017 • 25. Tulkinnoista voitiin keskustella, mutta mikään tulkinta ei oikeuttanut leimaamaan toista harhaoppiseksi ja tappamaan häntä. K ahdeksan laihan vuoden jälkeen, vuonna 1553, Castellio sai käännöstöidensä ansiosta kreikan kielen professuurin Baselin yliopistosta. Tapaus motivoi Castelliota julkaisemaan kirjan, jossa hän tuomitsi harhaoppisten tappamisen. Lisäksi hän ystävystyi Jean Calvinin kanssa, ja vuonna 1541 molemmat siirtyivät Geneveen: Calvin johtamaan reformaatiota, Castellio koulumestariksi. Luultavasti Calvin koki oppineen Castellion uhkana auktoriteetilleen, koska Castellio uskalsi esittää kritiikkiä Calvinin teologiaa ja papistoa kohtaan. K alvinilaisuuden vallatessa alaa Castellion asema kävi tukalaksi. Samana vuonna kolminaisuusopin kieltänyt Miguel Servet poltettiin Calvinin myötävaikutuksella roviolla. Castellion päivät kuluivat fyysisissä hanttihommissa ja oikolukijana, joskus kerjuulla. Castelliota hyljeksittiin, koska hän oli joutunut Jean Calvinin epäsuosioon. Ei Jeesuskaan sellaiseen kehottanut. Sen jälkeenkin Castellion vastustajien oli niin vaikea suvaita häntä, että Castellion ruumis käytiin kaivamassa haudasta ylös ja poltettiin. Sen ja myöhempien julkaisujensa myötä Castellio näyttäytyy ensimmäisenä kristittynä, joka kannatti systemaattisesti uskonnollista suvaitsevaisuutta
Alussa veli Roger tarjosi Taizén kylässä turvapaikan sotapakolaisille. Kirkossa voi ottaa myös päiväunet. Teksti ja kuvat: Seppo J. Sirkka / Eastpress 26 • askel 7–8/2017. Tänä kesänä Taizé – Rauha kaikille -tapahtuma kokoaa Euroopan nuoria Haminaan rukoilemaan ja tanssimaan. J. Myöhemmin erityisesti nuoret löysivät Ranskassa toimivan ekumeenisen yhteisön
T aizé on kansainvälinen ekumeeninen yhteisö, jonka perustaja, sveitsiläissyntyinen veli Roger eli Louis Schutz-Marsauche alkoi vuonna 1940 tarjota Ranskassa, Taizén kylässä piilopaikkaa sotapakolaisille, muun muassa juutalaisille. Tarjolla on päiväunet kirkossa, kiipeilyä koulun seinillä, suppausta, heprealaista tanssia, gospellattaria ja polkuautoilua sekä erilaisia työpajoja, keskustelukanavia ja rukoushetkiä. – Erityisesti turvapaikanhakijoiden ympärillä velloneille ikävän sävyisille vihapuheille halusimme vastavoiman, ja niin syntyi ajatus ekumeenisesta tapahtumasta, jossa kohtaavat vieraanvaraisuus ja yhdessä rukoileminen. Ohjelma on tarkoitettu vain tapahtumaan ilmoittautuneille, mutta esimerkiksi päivän kolme rukoushetkeä ja perjantain iltajuhla Bastionissa ovat avoimia kaikille kaupunkilaisille. Veli Rogerin kerrotaan korostaneen usein musiikin ja laulamisen tärkeyttä. On myös tärkeää, että nuoret pääsevät tutustumaan erilaisiin kulttuureihin ja oppivat ymmärtämään erilaisuutta, kertoo Haminan seurakunnan seurakuntapastori Jaana Kivekäs. Keskustelua, kiipeilyä, suppausta Haminan seurakunta järjestää tapahtuman yhdessä Haminan kaupungin, Haminan ortodoksiseurakunnan, Helluntaiseurakunnan, Nuori kirkko ry:n, Pauli Annalan San Damiano -yhteisön, Sinapinsiemen ry:n, Suomen Lähetysseuran ja Vapaakirkon kanssa. – Vapaaehtoisia tarvitsemme runsaasti erilaisiin järjestelytehtäviin, ruokahuoltoon, opastuksiin sekä kotimajoituksen järjestämiseen yli tuhannelle nuorelle, Jaana Kivekäs sanoo. Ilmari Liikkanen, Santeri Simonen, Anna Mykrä-Siljander, Olli Kiuru, Toni Jaakkola, Anni Hytti, Aada Kauppila ja Jaana Kivekäs toivottavat kaikki nuoret tervetulleiksi Haminaan elokuussa. Mukaan odotetaan jopa 1 300 nuorta ympäri Eurooppaa. askel 7–8/2017 • 27. L Ilmoittautumisja muut tiedot löytyvät osoitteesta www.haminanseurakunta.fi/taizehamina. Myöhemmin veljesyhteisö auttoi myös saksalaisia sotavankeja. Raamatuntutkiskelut on tarkoitettu Jumalan etsimiseen hiljaisuudessa ja rukouksessa keskellä jokapäiväistä elämää. Suomessa taizeläisyys onkin tullut tunnetuksi juuri Taizé-lauluista ja Tuomasmessuista. Tänä kesänä 25.–27. Vieraanvaraisuutta vihan sijaan Yhteisö kokoaa pääasiassa nuoria. Varsinainen yhteisö perustettiin vuonna 1949 keskeisenä ajatuksena säännöllinen rukouselämä ja erilaisten kristittyjen yhteys. Veli Rogerin elämä päättyi traagisesti vuonna 2005, kun hänet puukotettiin kuoliaaksi yli 2 000 pyhiinvaeltajan edessä Sovituksen kirkossa Taizéssa. – Kokoontuminen tapahtuu rauhan, suvaitsevaisuuden, toisen kohtaamisen ja yhdessä rukoilemisen hengessä. elokuuta nuorisoa ympäri Eurooppaa saapuu Haminassa järjestettävään Taizé – Rauha kaikille -tapahtumaan. Taizeläisyyden sanotaan ymmärtävän sen todellisuuden, että ihmiskunta on yhtä perhettä ja että Jumala elää jokaisessa ihmisessä ilman poikkeuksia
Kun paavi tarvitsi varoja Pietarin kirkon rakentamiseen, katolinen kirkko käytti hyväkseen ihmisten suurta helvetin pelkoa ja myi aneita syntien anteeksisaamiseksi. Martti Luther nousi ensin vastustamaan anekauppaa, mutta se oli vasta alku maailmaa mullistavalle liikkeelle, joka johti kirkon uudistamiseen. Millainen mies hän oli. Teksti: Helena Schermutzki LUTHER – Jumalan kapinallinen 28 • askel 7–8/2017
”Juutalaiset ovat sellainen epätoivoinen, läpeensä paha ja myrkytetty kansa, että he ovat olleet 1400 vuotta kiusamme, ruttomme ja kaikki onnettomuutemme ja yhä ovat”, Luther sanoo ja neuvoo sytyttämään tuleen heidän synagogansa tai koulunsa ja talonsa sekä ottamaan heiltä pois kaiken heidän omaisuutensa. askel 7–8/2017 • 29. Tosin historiankirjoitus ei ole täysin varma siitä, että Luther olisi sanonut myös viimeisen lauseen. Jumala minua auttakoon. Arasta, epävarmasta miehestä oli tullut peloton, varma omantuntonsa puolustaja. Aamen. Martti-poika osoittautui lahjakkaaksi ja hänen annettiin käydä kouluja, jotka eivät suinkaan olleet itsestäänselvyyksiä kaikille lapsille. Hän selvisi ja sen sijaan, että olisi palannut opiskelijakortteeriinsa, hän koputtikin Erfurtin augustinolaisluostarin ovea. Sentähden en tahdo peruuttaa mitään, koska ei ole oikein eikä hyödyllistä toimia omaatuntoaan vastaan. Hän oli sitä mieltä, että talonpojat saadaan kuriin vain, jos esivalta hallitsee väkivallalla: ”Aasi haluaa lyöntejä ja rahvas haluaa tulla hallituksi väkivallalla. Müncheniläinen kirjailija Asta Scheib antaa kirjassaan Myrsky taivaaseen oman selityksensä Martin radikaalille askeleelle: Onneton rakkaus Madlen-nimiseen tyttöön sai nuoren miehen muuttamaan elämänsä suuntaa. Reformaattorin pimeä puoli Asta Scheib on tutkinut teemaansa perusteellisesti kirjaansa varten. Veikö pettymys Lutherin luostariin. Hänen kerrotaan puhuneen sujuvasti latinaa jo hyvin varhain. Suku oli oikeastaan talonpoikaista, mutta Lutherin isä oli joutunut jättämään kotitilansa muille perinnöksi ja kohosi jonkinlaiseen varakkuuteen Mansfeldin kuparikaivoksessa. Olen sidottu Jumalan sanaan. Tulkinnoissaan kirjailija ei tukeudu historiallisiin lähteisiin vaan antaa mielikuvituksensa lentää. Eikä Luther ollut ensimmäinen eikä viimeinen, joka pettyneenä rakkauteen hakeutui luostarin turviin. Hän on itse katolilainen ja naimisissa luterilaisen papin kanssa. Luther oli puhdasverinen antisemiitti. Luther-ruusu, jota Luther käytti kirjeenvaihdossaan vuodesta 1530. Ilmeisesti tuleva reformaattori oli alun perin arka ja pelokas ankaran kotikasvatuksen seurauksena, mutta uskalsi asettua ajan mahtavimpia, keisaria ja paavia vastaan. Sidottu Jumalan sanaan Martti Lutherin tarkoituksena ei suinkaan ollut kirkon jakautuminen, ainoastaan sen puhdistaminen kaikesta kuonasta. Oikeustieteen ylioppilas Martti Luther oli matkalla Mansfeldistä opiskelukaupunkiinsa Erfurtiin, kun hänet yllätti ankara rajuilma. Wormsin valtiopäivillä hän puolusti käsitystään uskosta keisarille: ”Ellei minua saada vakuutetuksi Raamatun todisteiden ja selvien järkisyiden avulla – paaviin ja kirkolliskokouksiin yksinään en luota, koska on tunnettua, että ne ovat monta kertaa erehtyneet ja puhuneet ristiin – niin esittämäni raamatunkohdat vakuuttavat minut. H M artti (Martin) Luther syntyi 10.11.1483 Eislebenissä. Sen Jumala toki tiesi; siksi hän ei antanut esivallalle sahaa käteen, vaan miekan.” Luther musisoi perheensä ympäröimänä Gustav Spangenbergin maalauksessa. Luther ei asettunut näitten heikompien puolelle esivaltaa vastaan. – – Tässä seison enkä muuta voi.” Sanat kuvaavat miestä, joka mullisti maailmaa omana aikanaan. Scheib, joka on kirjoittanut monia muitakin elämäkerrallisia romaaneja, muun muassa Katharina von Borasta, totesi kirjallisuusillassaan Münchenissä katolisen kirkon olleen ”tunkiokasa”, jota Luther ryhtyi poistamaan. Oikeustieteen opiskelijasta, johon ankara isä oli asettanut kaiken toivonsa, tulikin isän pettymykseksi munkki. Kuitenkin tällä lujasti, ilman epäilyksen häivääkään uskovalla miehellä, oli mielipiteitä, joista voi vain kauhistua. Kirjallisuusillassaan hän totesi, ettei tiedä ketään, jonka luottamus ja usko Jumalaan olisi niin järkkymätön kuin Lutherilla. Tämä on yleisesti toistettu versio Lutherin elämänmuutoksesta. Ja kun hän oli saneerauksen aloittanut, ei perääntyminen ollut enää mahdollista. Vuosina 1524–1526 nousivat talonpojat Saksassa kapinaan saadakseen itselleen edes joitain oikeuksia. Vuonna 1505 ukonilmat tekivät rajumpaa tuhoa kuin nykyisin. Nuori mies pelkäsi sanoinkuvaamattomasti. Martti lupasi Jumalalleen menevänsä luostariin, jos hän selviäisi elävänä tästä myrskystä
Katharina ei kuitenkaan suostunut ottamaan hänelle tarjottua ehdokasta, koska hän tähtäsi korkeammalle eli itse Lutheriin, mikä osoittaa uskomatonta itsevarmuutta tuon ajan naiselta. Mutta Lutherin kiivaimmat arvostelijatkaan eivät voi kieltää hänen suurta lahjakkuuttaan. ”Käthe on parasta, mitä Jumala minulle saattoi lahjoittaa”, kerrotaan Lutherin todenneen. Kerran eräällä matkallaan hän sai mainiota olutta ja kiirehti kirjoittamaan vaimolleen, että jos ei tämä opi panemaan niin hyvää olutta, mies ei enää palaa kotiin. Koko vaikutelma on täynnä energiaa. Eri murrealueitten rajalla kasvaneena hän loi raamatunkäännöksellään perustan Saksan kirjakielelle. Käsivarretkin tuntuvat olevan mukana tässä liikkeessä. Eräässä kirjeessään hän kirjoitti: ”Maan päällä ei Jumalan sanan rinnalla ole suloisempaa aarretta kuin pyhä aviosääty.” Uuden ajan nainen Luther oli taipuvainen melankoliaan. Se esittää naista pitkässä puvussa ja liehuvassa takissa. Nainen on astumassa eteenpäin, ulos raameista. Luther yritti auttaa naittamaan karanneita tyttöjä, sillä avioliitto oli tuohon aikaan naisen ainoa mahdollisuus pärjätä elämässä. Luther tiivisti viestinsä heille, jotka puheillaan halusivat saada jotain aikaan, yhteen lauseeseen:” Esiinny varmasti, avaa kitasi, lopeta pian.” Lokakuussa 2016 esiteltiin Frankfurtin kirjamessuilla kirja, josta filosofi, papin poika ja ateisti Friedrich Nietzsche 130 vuotta sitten sanoi ”tähän asti paras saksalainen kirja”. Luterilaisen papin perheen synty Paavi Johannes XXIII:n väitetään sanoneen: ”Selibaatin kumoamiseen tarvitaan vain yksi kynän veto.” Tämä inhimillinen paavi ei kuitenkaan elänyt tarpeeksi kauan tehdäkseen tuon kynän vedon, ja selibaatti on tänä päivänä yksi katolisen kirkon suurista ongelmista. Jälleen kerran ilmestyi uusi laitos, joka monin paikoin erilaisten modernien versioitten jälkeen palaa Lutherin alkuperäiseen vaikuttavaan kieleen. Hänet ja hänen joukkonsa lyötiin taistelussa vuonna 1525, otettiin vangiksi, kidutettiin ja lopuksi hirtettiin. Hänellä oli sana hallussaan. Lähes samaa tekivät monet pappien vaimot hänen jälkeensä. Kuuluisissa pöytäpuheissaan Luther paljastuu usein jopa karkeaksi. Mutta iän myötä Luther tuli aina vain hellemmäksi vaimoaan kohtaan, kuten kirjeet todistavat. Lutherien talon puutarhassa Wittenbergissä seisoo harmaa pronssiveistos ihastuttavan magnoliapuun edessä. Lutherin mielipide avioliitosta kuullaan lauseessa: ”Oi todella jalo, suuri, autuas sääty, aviosääty, kun se oikein pidetään, oi todella kurja, kauhea, vaarallinen sääty, jos ei sitä oikein pidetä.” Tai: ”On suuri asia, yhteys miehen ja naisen välillä.” Kiusoitellen Luther puhutteli Katharinaansa sanoilla ”herrattareni” ja ”armollinen herrani Käthe”. Heidän tiensä erkaantuivat täysin, kun Müntzer asettui talonpoikien puolelle ja johti talonpoikaiskapinaa. Katharina oli omana aikanaan poikkeuksellisen emansipoitunut; hän oli keskisuuren yrityksen esinainen, joka synnytti kuusi lasta, hoiti talouden, puutarhan, karjan, viljelykset, pani olutta sekä majoitti oppineita ja opiskelijoita perheen taloudellisen tilanteen parantamiseksi. Perusta Saksan kirjakielelle Kaikkia Lutherin vihapuheita ei voida kuitata sanomalla, että hän oli aikansa lapsi. Luther totesi ihmisen olevan ”simul iustus et peccator”, samalla sekä oikeamielinen että syntinen, eikä varmaan sulkenut itseäänkään pois tästä määritelmästä. Kysymys on Lutherin Raamatusta. Luther kumosi selibaatin jo vuonna 1525 solmimalla avioliiton Katharina von Boran kanssa. ”Käthe on parasta, mitä Jumala minulle saattoi lahjoittaa.” Martti Luther, Lucas Cranach vanhemman maalaus vuodelta 1528 Katharina von Bora, Lucas Cranach vanhemman maalaus vuodelta 1528 H 30 • askel 7–8/2017. Kun Katharina oli päässyt päämääräänsä, hän oli naimisissa sen ajan kuuluisimpiin kuuluvan miehen kanssa. Pari vuotta aikaisemmin Katharina oli 11 muun nunnan kanssa paennut luostarista, koska he kaikki olivat kuulleet uskonpuhdistuksen aatteista. Ikään kuin kuvanveistäjä olisi halunnut kuvata Katharina von Boraa astumasssa uuteen aikaan, ulos luostarin säännöistä ja sidonnaisuudesta kristityn vapauteen. Thomas Müntzer oli pappi ja aluksi Lutherin kannattaja. Kuuluisaksi on tullut yksi hänen ehdotuksensa taudista toipumiseen: ”Wer nicht liebt Wein, Weib und Gesang, der bleibt ein Narr sein Leben lang.” (Joka ei rakasta viiniä, naista ja laulua, on narri koko ikänsä.) Luther ei nähnyt ristiriitaa tämän ehdotuksensa ja Jumalan sanan suoman lohdun välillä
lokakuuta 2016 ikään kuin lähtölaukauksena juhlavuodelle. Nykyiset Lutherin jälkeläiset polveutuvat kaikki Margarethe-tyttärestä, joka meni naimisiin aatelisen Georg von Kuhnheimin kannssa. On kulunut 500 vuotta siitä, kun Luther naulasi tai liimasi mehiläisvahalla 95 katolisen kirkon epäkohtiin puuttuvaa teesiään Wittenbergin linnankirkon oveen tai mahdollisesti vain jakoi niitä lentolehtisinä. Niin sanottu Luther-ruusu on tietysti liinan koriste. Eislebeniin hän matkasi jälleen sovittelemaan Mansfeldin kreiviperheen riitoja. Luther haudattiin Wittenbergin Linnankirkkoon. Sama oratorio kaikuu monissa muissa kaupungeissa paikallisten laulajien toimesta; yhteensä laulajia tulee olemaan ainakin 20 000. Entiseen loistoonsa korjattu linnankirkko vihittiin jälleen käyttöön 2. Jo viisi vuotta aikaisemmin Luther oli sekä sanoittanut että säveltänyt virren Jumala ompi linnamme. Fürthissä sai tammikuussa ensi-iltansa jopa rokkaava reformaattori musikaalissa Luther – Jumalan kapinallinen. Suurin lahja Luther-vuodelle olisi, jos nämä kaksi ryhmää pääsisivät sovintoon erimielisyyksistään, sillä eihän Luther halunnut kirkon jakautumista. Margarethe on mainitsemisen arvoinen senkin vuoksi, että hänen syntymänsä 17.12.1534 kerrotaan inspiroineen Martti-isän kuuluisaan virteensä Enkeli taivaan. Tähän juhlaan Tanskan kuningatar Margareeta kirjoi alttariliinan. Tässä työssään hän onnistuikin, mutta monista sairauksista kärsineen voimat eivät riittäneet enää kotiin palaamiseen. Luther kuoli 18.2.1546 siellä, missä oli maailmaan tullutkin. Maallistunut Saksa juhlii reformaatiota erilaisin tapahtumin koko Luther-vuoden 2017. Maaliskuussa 2017 esitetään Münchenin Olympiahallissa 2 000 laulajan voimin pop-oratorio Lutherista. Kirjakauppojen ikkunat ovat täynnä Luther-kirjallisuutta. Tänä päivänä uskonpuhdistuksen kantamaassa kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon 28 prosenttia ja roomalaiskatoliseen 29 prosenttia väkiluvusta. L BIBLE JOURNALING Leveämarginaalisessa Uudessa testamentissa on värityskuvia ja tilaa omille merkinnöille www piplia fi . Täällä siis sai viimeisen leposijansa mies, joka tajusi, ettei raha pelasta ihmistä, vaan Jumalan armo ja usko, ja joka tällä sanomallaan muutti koko kirkkonsa ja muutakin maailmaa. Olemme kaikki kerjäläisiä Ihmeellisellä tavalla kehä sulkeutui. Martti Luther oli viettänyt elämänsä oikeastaan kaikkialla muualla kuin syntymäkaupungissaan. Lahjaansa hän käytti 500–600 työtuntia. Monenlaiset tilaisuudet muistuttavat tapahtumasta, jonka seuraukset tuntuvat yhä joka puolella maailmaa. 365 + Piplia Mukana matkassa kesän juhlissa! UUDET VIRSIKIRJAT Sointuisat virret myös nahkakantisena Raamatut + erikieliset Raamatut + Lastenraamatut + Virsikirjat + Korut ja mukit Suomen Pipliaseura | myynti | myynti piplia fi | www pipliakauppa fi askel 7–8/2017 • 31. Saksasta lähti molemmista kirkkokunnista koottu pyhiinvaeltajaryhmä Roomaan, jossa paavi Franciscus otti heidät vastaan ja sai heiltä lahjaksi miehen korkuisen muovisen, viininpunaisen Luther-patsaan. Onko sovinto mahdollinen. ”Olemme kaikki kerjäläisiä”, hänen kerrotaan sanoneen kuolinvuoteellaan
32 • askel 7–8/2017
Kunpa säilyisi luottamus Jumalaan Toimittaja ja pappi Tapani Ruokanen katselee maailman menoa elämänkokemuksen ja monipuolisen ymmärryksen kautta. H Teksti: Pirjo Wesaniemi Kuvat: Jani Laukkanen askel 7–8/2017 • 33. Häntä surettaa, että yksi maailman rikkaimmista kansoista on vaarassa hukata yhtenäisyytensä ja kristilliset arvonsa
Ruokanen muistuttaa, että Jumala asetti luomiskertomuksessa ihmisen viljelemään ja varjelemaan. Lapin polttamisen kunniaksi saimme rakentaa sen kokonaan uudestaan. Tapani Ruokasella on pitkältä työuraltaan hauskoja muistoja. Sitä ei kuitenkaan lyhennetä eikä muokata. Viimeisen vuoden aikana Trump on valittu Yhdysvaltain presidentiksi, Englanti äänesti Brexitin Sananvapautta ja demokratiaa pitää vaalia jatkuvasti. 60-luvulla siellä oli paljon saksalaisia turisteja. Luontoa pääsee hyvin lähelle, kun kirjoittaessa ikkunan takana tepastelee kurki syömään sammakoita, kesy poro kuljeskelee pihapiirissä ja kotka nappaa poron vasan. Vasta hän oli mukana paneelikeskustelussa MTK 100 -juhlassa, tekeillä on kristillisen päihdetyötä tekevän yhdistyksen, Vihreän keitaan, historiikki ja monta muuta hanketta. Tapani Ruokanen muistetaan televisiosta 80-luvulla Lenita Airiston kanssa vetämästään Seitsemäs hetki -ohjelmasta, jonka legendaarisin haastateltava oli Kremlin päätiedottaja Gennadi Gerasimov. – Näissä tvja radio-ohjelmissa into ja kutina on ihan samanlaista kuin nuorena. Lisäksi Ruokanen isännöi AlfaTV:n keskusteluohjelmaa Isäntänä Tapani Ruokanen, jossa on ollut haastateltavina viisaita ja kokeneita asiantuntijoita. – Jokainen kuolee, ennuste on sataprosenttinen. Sen jälkeen Jumala siunasi. Teknisistä syistä emme voi lähettää keskusteluja suorina. Parhaillaan käydään suurta taistelua luontoa vastaan, mutta ihmisillä on suuri vastuu tullakseen sopusointuiseksi osaksi tätä maailmaa. Luin pitkän saksan. L ähtiessään eläkkeelle Suomen Kuvalehdestä lähes 19 kiireisen päätoimittajavuoden jälkeen Tapani Ruokasen vauhtipyörä jäi päälle. Enää ei ole helppoa ruveta diktaattoriksi, Tapani Ruokanen summaa. Äiti sanoi Rovaniemellä, että saksa ilman muuta, kuka nyt englantia puhuisi. Vielä kesäkuun alussa järvi oli jäässä, lunta satoi, joutsenet tulivat ja taivaanvuohet mäkättelivät. Sielunhoitajan koulutus hyväksi Haastatteluaikaa sovittaessa ymmärrän, että on paljon muutakin. Jokainen on erityinen ja jokaisella on erityiskohtalo. Takana oli sota-aika ja lukuisat saksalaiset siellä. 34 • askel 7–8/2017. Hänet he houkuttelivat ravintolasta haastateltavaksi. Pohjoisen poikia Rovaniemeltä kotoisen oleva Ruokanen halajaa juurilleen säännöllisesti. – Olen aina tykännyt haastattelemisesta, näin pääsee ihmistä lähelle ja saa hänet puhumaan. – Saksan sana bildung, sivistys, tulee sanasta kuva, sivistys on Jumalan kuvaksi kasvamista. Ihanteet ja ihmisarvo Haastattelupäivässä oli paljon turbulenssia, koska juuri sinä päivänä perussuomalaiset repesivät kahtia. Yksi sukulaiseni, Ahti Risku, tunnisti turistimiehen, joka oli sytyttänyt taloja silloin palamaan, ja soitti poliisille. Elämänkokemuksen myötä tiedän, että vaikeistakin tilanteista selvitään keskustelussa. Tunnustuksiakin tuli: Valtion tiedonjulkistamispalkinto 1982, Kirkon tiedonvälityspalkinto 1982 ja Suuri journalistipalkinto 1987. Sanonkin, että olen sukuhautojen tuntumassa. En ole kuitenkaan vielä ryhtynyt siivoamaan kaappejani. Ihmiset ajattelevat omilla aivoillaan. Voin yhdistää tietoa ja luovuutta saadakseni haastateltavan antamaan itsestään sen tärkeän. Hänellä on pohjoisessa Jokilammella mökki, jossa ei ole mukavuuksia. Me olemme Jumalan kuvia. – Tänä vuonna talvi jatkui pitkään. Nämä levolliset yhteiskunnallisia aiheita käsittelevät keskustelutuokiot taustoittavat hyvin satavuotiasta Suomea. Keskustelut lähetetään myös Radio Deissä. Radio on vaikuttava väline, koska siinä on läsnä vain ääni ja intensiivisyys, kerran toimittaja, aina toimittaja innostuu. kesäni siellä. – Yhdysvalloissa on presidentti, joka käyttäytyy kuin hullu juoppo ja jonka kanssa omat liittovaltiotkaan eivät ole samaa mieltä. Sen jälkeen ilmestyi melkoinen kirjajärkäle, jossa kolme viisasta miestä keskustelee maailman tilasta. – Kuka nyt Lenitalle sanoisi ei, Ruokanen hekottelee. Toimittajan työssä on ollut apua, kun olen saanut sielunhoitajan koulutuksen. Tämä on 60. Miten tästä eteenpäin (Docendo 2016) koostuu rauhannobelisti Martti Ahtisaaren, diplomaatti Jaakko Iloniemen ja journalisti-teologi Tapani Ruokasen keskusteluista
Uskossa on kyse luottamuksesta, ojentautumisesta sitä kohden, mitä ei vielä ole. Jeesus sanoo: ”Minkä teette yhdelle näistä vähimmistä, sen te teette minulle.” Se on vieläkin kutsumukseni. Sosialismin aikaan Unkarissa oli vielä usko liberaaleihin arvoihin ja vanhaan unkarilaiseen kulttuuriin. Mies, joka sanoi ei Helsingin Sanomille Ensimmäinen kosketus lehtityöhön oli, kun Tapani toimi Lähetysseuran Tuike-lehden, myöhemmin Totto, asiamiehenä. Suomessa sähkö tulee ja vesi menee, tämä on monella mittarilla maailman parhain maa, mutta inhimillisesti ottaen voisimme olla toisillemme enemmän. Sen jälkeen tuli uusi kutsu Kotimaan päätoimittajaksi. Kalkutan slummit tekivät minuun lähtemättömän vaikutuksen. Kotimaan jälkeen Jaakko Iloniemi kutsui SYP-pankin tiedotusjohtajaksi, mikä tuntui mielenkiintoiselta vallan linnakkeelta. Yhden puolueen johdossa meilläkin on jo mies, joka ei usko kristinuskon arvoihin. Nykyään hän uskoo viisauteen, että jos haluat kertoa jollekin Jumalasta, kerro ensin hänestä Jumalalle. Lehtiuudistuksen ja yhteiskunnallisen ärhäköitymisen myötä lehden levikki alkoi nousta. – Teologiani tulee maailman roskalaatikoista. Ruokanen muistelee myhäillen, että KRS:n opiskelijatoiminnassa oli melkoinen evankelioimisvietti. Olin Kansan Raamattuseurassa hoitamassa tiedotusta, kun Cliff Richard tuli Suomeen. Olen oppinut siihen, että jos Jumala sulkee yhden oven, hän aukaisee toisen. Se pesti oli myös melkoinen näköalapaikka 18,5 vuotta. Seurasi seitsemän vuoden intensiivinen työjakso Suomen Kuvalehdessä, minä aikana Ruokanen tapasi muun muassa Saddam Husseinin ja paavi Johannes Paavali ll:n. – Meillä on sentään oikeusvaltion ihanne ja ihmisarvot. puolesta, Ranskassa käytiin kiivas vaalitaistelu ja Suomessa rakennetaan sotea kuin Iisakin kirkkoa. Kirjoitin Billy Grahamista ja olin Montrealin olympialaisten evankelioimisryhmän mukana tekemässä juttuja Sanaan. L Sanomien toimittajakoulua. Nuorten ei tarvitse totella ja toteuttaa kaikkea, mutta ennen ratkaisujen tekoa on hyvä keskustella ja kuunnella. Tapani Ruokanen vihittiin papiksi vuonna 1973 hänen käydessään Helsingin Ruokanen sai ulkoministeriön stipendin Kaukoitään, missä hän tapasi myös Äiti Teresan, kirjoitti matkastaan kirjan Tehtävä Aasiassa ja teki juttuja myös Yleisradioon. 12-vuotiaana hän sai valita lahjaksi joko sähköjunan tai kameran. Vastuuta et voi sysätä pois, Ruokanen herättelee niitä, jotka eivät halua osallistua, vaan hakeutuvat mukavuusalueelle. Siinä oli tulevaisuuden ratkaissut valinta, sillä neljä vuotta myöhemmin kesällä julkaistiin yli sata hänen ottamaansa kuvaa Lapin Kansassa, juttuja myös melkein yhtä monta. Uskon, että tästä syntyy vielä hyvää tälle maalle, Tapani Ruokanen rohkaisee samana päivänä, kun perussuomalaiset jakaantuivat. Kunnes tuli kutsu Suomen Kuvalehden päätoimittajaksi. Näen tämän myös hengellisenä taisteluna. Tapani Ruokanen pitää tärkeänä, että nuorten ja vanhempien elämää kokeneiden kesken saadaan aikaan dialogi. Jumalalla ei ole lapsenlapsia, usko ei periydy. – He, joilla on valtaa ja vaurautta, voisivat tulla vastaan ja ojentaa muille auttavan kätensä. Kunpa meillä säilyisi luottamus siihen, että Jumala on tämän kaiken takana. Pitää hillitä vihapuhetta ja diabolosta eli erilleen heittäjää, perkelettä. Nyt siellä on kohta diktatuuri, Ruokanen kuvaa Euroopan heikointa lenkkiä. He ovat valmiita tekemään työtä, mutta yhteiskunta rakentaa turhia esteitä. Meillä on kaikki hyvin – Isoäitini syntyi neljä vuotta sen jälkeen, kun 100 000 suomalaista oli kuollut nälkään. Unkari saa runsaasti EU-rahaa ja arvostelee eniten EU:ta. On nykyäänkin vaikeuksia ja köyhyyttä, mutta opiskelu on ilmaista ja terveydenhuolto on edullista. Sen varassa herään joka aamu ja illalla menen nukkumaan, Tapani Ruokanen lopettaa ja kiiruhtaa seuraavaan etappiin, tekemään radio-ohjelmaa. Kehitys on ollut valtava. Siellä pelataan kieroa peliä Putinin malliin. Sitten tuli kutsu Kotimaa-lehden päätoimittajaksi, mikä tuntui hyvältä, kun sai yhdistää journalismiin myös teologian. – Esimerkiksi pakolaiset ovat voimavara ihmisinä. askel 7–8/2017 • 35. Pahuutta vastaan on noustava. – Usko on minulle olemassaolon perusta. He tulevat rakentamaan tätä Suomea valmiina, heille ei ole tarvinnut maksaa neuvoloita eikä alemman asteen koulutusta. Se antaa toivoa. Tulin juuri Unkarista, jossa tilanne on todella huolestuttava. – Päätoimittaja Mauri Tiilikainen ja toimituspäällikkö Seija Karilas innostivat kovasti tekemään kaikkea mahdollista ja kokeilemaan omia rajoja. Lietsomme liiaksi katkeruutta tässä maassa, on mahdollisuuksia kehittää positiivista suhtautumista. Siitä avautuivat myös kansainväliset yhteydet. – Meidän on oltava valppaina jokainen sukupolvi kerrallaan, ettei viedä sananvapautta, demokratiaa eikä ihmisarvoa. Monet tabut pitäisi puhua auki. Työpaikkakin järjestyi Helsingin Sanomien poliittisella osastolla, mutta nuori mies valitsi Sana-lehden, jonne hän oli kirjoittanut avustajana juttuja
Yleisöäänestyksessä siksi valikoitui ylivoimaisesti ruisleipä. Rukiista ei leipä somene Kaura on nyt muotia. Mutta ikonisin suomalaiseväs taitaa kuitenkin olla ruis. Teksti ja kuvat: Riikka Juvonen 36 • askel 7–8/2017. Itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlan kunniaksi maallemme tahdottiin nimetä kansallisruoka
Maalauksen katsotaan ilmentävän Kalevalan myyttiin verhottuna venäläistämistoimenpiteitä vastustavien, kohti itsenäisyyttä kurottavien suomalaisten kansallispuhkua. Sen lisäksi muinaissuomalaisten lempivilja kesti ilman viileyttä ja kasvoi sisukkaasti köyhässäkin maassa. Esi-isämme ja -äitimme arvostivat vähään tyytyvän viljan kykyä kiriä valmiiksi lyhyen kesäkauden aikana. Pitkäkorsinen kasvusto tukahdutti rikkaruohot, ja lyhteistä sai hyvin otteen, kun niitä puitiin esihistorialliseen tapaan hakkaamalla tähkäpäitä vasten kiveä tai seinää. Suomalaisille peltotilkuille ruis löysi tiensä niinkin varhain kuin 500-luvulla ennen ajanlaskumme alkua. Monimuotoinen kulttuurivilja Ruis on ihmiskunnan kauimmin viljelemä viljakasvi. Ja kun hyisen kylminä talviöinä savupirteistä ei tohdittu lähteä ulos pakkaseen tarpeita tekemään, ovisuuhun asetettu olkituppo eli kusinkupo, sai tehdä potan virkaa. Mene tiedä, väkevää kuvakerrontaa se kuitenkin on samoin kuin, niin ikään Ateneumin kokoelmista löytyvä, Hugo Simbergin quassityö Halla, jossa suurikorvainen, kummitusmainen olento istuu ruiskuhilaan päällä ja hönkii pellolle yöpakkasen huurua. Rukiiseen liittyy ikivanhaa vaurauden ja hyvinvoinnin symboliikkaa. H S uomalaiseen keskikesän maisemagalleriaan kuuluu kumpuileva peltomaa, jonka yläpuolella kaartuvalla taivaalla livertää kiuru, pääskyset viipottavat ilmassa väliin siivillään laihoa koskettaen, ja ruis heilimöi helmenhohtoisena pölynä. Lähi-idästä, nykyisen Syyrian alueelta Eufrat-joen rantamilta, on löydetty rukiinjyviä, jotka on ajoitettu 11 000 vuoden taakse. Kivi eväsleivässä Tunnetussa Akseli Gallen-Kallelan karelianismin hengessä vuonna 1899 maalaamassa Kullervon kirous -teoksessa raivoissaan nyrkkiä puivan paimenpojan jaloissa lojuu maahan sinkoutunut ruislimppu. Akanoista erotetut kuorettomat jyvät jauhautuivat näppärästi alkeellisten jauhinkivien välissä. Kuivatetuille oljille löytyi niillekin monenlaista hyötykäyttöä. askel 7–8/2017 • 37. Ravinto, koriste ja patjantäyte Muinaisilla kytömailla ja kaskiaukeilla kasvatettiin korkeavartista ruista. Myöhemmin Keski-Euroopasta Ruotsin kautta Suomeen rantautunut tapa koristaa tuvat himmeleillä nosti rukiin oljet suoranaiseen korkeakäyttöön, kansantaiteeksi. Ilmarisen ilkeä emäntä on leiponut huomaansa uskotun orvon nuorukaisen eväsleivän sisään kiven, johon Kullervon puukko, ainoa isästä jäänyt muisto, on katkennut. Itse leipä taas säilyi pitkään niin kotien yksinkertaisissa ruokavarastoissa kuin metsänraivaajien, eränkävijöiden ja paimenien eväskonteissa. Aamulla oljet sitten syötettiin lehmille, joiden niukkaan ruokavalioon ne toivat tarpeellista lisätyppeä. Alun perin ruokapöydän yläpuolelle ripustetut olkikruunut, joiden alkuperäinen germaaninen nimi ”himmel” tarkoittaa taivasta, olivat ensin hyvää sato-onnea tuovia talismaaneja ja muuttuivat sittemmin joulukoristeiksi, jotka pyörivät edelleen hartaan hiljaa monien kotien katoissa. Ne kelpasivat karjan rehuksi ja kuivikepahnoiksi, riihien ja aittojen kattopeitteiksi, patjantäytteiksi ja lattioiden lämmikkeiksi. Kuinka me rakastammekaan suvea, joka antaa meille sukupolvesta toiseen viljan kasvun ja sen myötä leivän ankaran talven varalle. Yön tullen usva kiertyy notkelmiin, valo himmenee mutta ei katoa ja ruisrääkän karhea ääni kertoo, ettei luonto jouda nukkumaan. Keskiajalla riihikuivattua ruista käytettiin tavaran arvon mittana ja yhä vielä, mennessämme ensikäynnille jonkun uuteen asuntoon, viemme tuliaiseksi kipollisen suolaa ja ruisleivän
38 • askel 7–8/2017. Pehmeä, uunilämmin limppu istuu hyvin karjalaiseen elämänmenoon, jota saattelevat laulut, runot ja yhdessä haasteleminen. Ruisleivän syönnin katsotaan auttavan painonhallinnassa, ehkäisevän kakkostyypin diabetesta, sydänja verisuonitauteja sekä vähentävän suolistoja rintasyövän riskiä ynnä hampaiden reikiintymistä. Kannattaa maistaa. Edesmennyt isäni, joka ei muuten ollut mikään kaskunikkari, tapasi aina pääsiäisen tienoilla kertoa saman vitsin sodan jälkeen maahamme saapuneesta siviiliavun asiantuntijasta, joka mämmiä suomalaisten lautasilla nähtyään sähkötti kiireesti Yhdysvaltoihin: ”Lähettäkää nopeasti sitä apua. Sadun mukaan hölmöläiset, nuo kansanperinteen hyväntahtoiset hönöt, näkivät kerran kaunokkien peittämän ruishalmeen, luulivat sitä järveksi ja hyppäsivät uimaan. Nämä täällä syövät ruokaansa jo toiseen kertaan!” Hupaisia mielleyhtymiä herättävä mämmi on vähemmän kauniista ulkonäöstään huolimatta kuitenkin erittäin terveellistä. Siellä missä torjunta-aineita on käytetty vähän tai ei ollenkaan, se levittyy pelloille kokonaisina mattoina kukkien ahkerasti heinäkuusta syksyyn. Juhlaherkku ja superfood Minun lapsuudessani Hämeessä pisteltiin ruis-puolukkapuuroa usein myös kouluruokana, ja Varsinais-Suomesta muualle maahan levinnyt mämmi on edelleen suosittu pääsiäisherkku kautta koko Suomen. Siinä missä itäsuomalaiset ovat leiponeet leipää viikoittain, Länsi-Suomessa on huhkittu pakarissa harvemmin ja taputeltu reikäleipiä kerralla niin monta, että niitä on riittänyt orrelle kuivumaan pitkä rivi. Siinä on vähän kaloreita, paljon valkuaista, kuitua ja rautaa. Ja ennen kaikkea se maistuu mainiolle! Oi ihana sininen Peltoja täplittävä ruiskukka, centaurea cyanus, osuu sekin suoraan suomalaisuuden ytimeen. Sen maku on mieto ja siksi se sopii eriRukiin terveysvaikutukset ovat melkoiset. Levitä sitten reilu kerros paahdetulle, voilla voidellulle ruispalalle ja laita päälle pari siivua maksamakkaraa tai pasteijaa. Vaikka ruis ei vahvojen hiilihydraattiensa ja kuitujensa takia sovi herkkävatsaisille, muut saavat siitä pontta ruuansulatukselleen sekä hivenaineita ja hyvää energiaa. Oli siinä ohikulkijoilla ihmettelemistä! Ruiskukka kuuluu syötäviin kasveihin. Savo-Karjalan seuduilla on iät ajat paistettu rukiista leivän ohella myös kukkoja, piirakoita, marjoilla ja perunalla täytettyjä rönttösiä sekä makeita mustikkarättänöitä. RESEPTI Jos talo sattuu olemaan nostalginen mummonmökki, sen ulkoseinät on todennäköisesti maalattu punamultamaalilla, jonka yksi aineosa on sekin ruis. Kaikkien tutkimusten mukaan rukiin terveysvaikutukset ovat melkoiset. Reikäleipiä, limppuja ja rättänöitä Suomen eri alueiden ruisleipäperinteet kertovat kulttuurisista eroista heimojemme välillä. Oikeaa superfoodia siis, jonka alkuperä, imelletty puuro, vinkkaa vanhaan Persiaan, riikinkukkovaltaistuimiin ja karavaaniteiden mystiikkaan. Se on kaunis, vaatimaton ja lippumme ristin sininen. Meikäläisen voimaleipä L ohutta ruisleipää paloina L voita L pari kahvikupillista puolukoita L chilihiutaleita L juoksevaa hunajaa L merisuolaa L maksapasteijaa Murskaa puolukat, lisää joukkoon pari ruokalusikallista hunajaa, teelusikallinen chiliä ja ripaus merisuolaa. Vuohenjuusto sopii myös mainiosti leivän ja pippurisen puolukkasoseen keralle. Läntisen Suomen käytännönläheiselle ja vähäeleisemmälle väelle on passannut kova kannikka, kunhan se on täyttänyt vatsan ja ravinnut riittävästi. Sekoita
Sananparren mukaan rukiista ei leipä somene eikä palttinasta paita parane. Tuloksena on kirja, joka ennen pitkää ilmestyy. Me syömme ruista enemmän kuin yksikään toinen kansa. Ei siis ihme, että eteläisillä asuinsijoillaan ruiskukka oli entisinä aikoina rakastuneitten nuorten miesten suosiossa. Miehet laittoivat lemmen kaipuussaan kukkia rintaansa ja korvan taakse sekä solmivat niistä seppeleitä. Jos kukat kuihtuivat nopeasti, se oli merkki siitä, ettei rakkauskaan kestäisi kauaa. Lähtökohta oli muutamia vuosia sitten kuolleen isäni kokoelma, jossa valokuviakin oli yli kymmenen tuhatta – hän oli panemassa alulle koko kansan reppuretkeilyä yli puoli vuosisataa sitten, ja mielikohteeksi tuli Saariselkä, nykyinen kansallispuisto. Heillä oli tähtäimessä joki, järvi tai vaikka jokin määrätty kallio, jossa kulkija voittaisi oman epämääräisyytensä haettuaan tien pilvistä, näkymä olisi se oikea, ja hän itse, tuntisi ainoan ja yksinäisen kotinsa. Sano. Olen pelännyt että unohtuisi, miten on valkeudessa valo valtava. N äitä löysin kymmeniltä kirjailijoilta, myös isältäni. Pohjoisessa ei ollut paljon ryöstettävää. L Olen tahtonut tietää, miten vesi vastustaa ja vastaa. Jukka Kemppisen runokokoelmasta Mahdollinen metsä (WSOY 1987) Vaellus tyisesti salaatteihin ja kakkujen ja leipien koristeeksi. Uskokoon ken tahtoo, mutta varmaa on, että hurmaavan sinisen mykerökukan näkeminen ilahduttaa. Terapiatipat taas tepsivät koti-ikävään ja eron haikeuteen. Hempeä tapa ei levinnyt kaunokkien mukana tänne karuun pohjolaan, ja ehkä hyvä niin. Ajatelkaapa vaikka sinikaunokkeja oranssien kehäkukkien, tillin ja heleän vihreitten basilikan lehtien kanssa kermakuorrutetun voileipäkakun päällä, mikä mehevä kesäinen ihanuus. Erämaihin ajaa halu mennä omaan suuntaansa, tahto löytää seutu, jossa voisi olla yksin. Meidän ihmisten lisäksi se ilahduttaa myös mehiläisiä ja kimalaisia, koska maanviljelyksen myötä kaukaa Italian vuorien rinteiltä Suomeen saapunut muinaistulokas suorastaan tihkuu mettä. L Hyvää kesää kaikille! askel 7–8/2017 • 39. Sotilaita ei juuri nähty. Sisuleipää Täällä, ankaran luonnon keskellä, ruisleipä on saatellut ihmisiä elämän tiellä vuosisatoja ja tekee niin edelleen. B unyanin Kristityn vaellus tuli heti mieleen ja samoin tarinat pyhiinvaelluksista, joita tehdään monen uskonnon piirissä. Olen tahtonut tänne saamaan levätessä levon. P apit ja maantieteilijät kulkivat edellä. Tien poskesta ruiskukkia ei kuitenkaan auta ruokalautaselleen poimia vaan niiden tulisi olla mahdollisimman puhtaasti kasvatettua, mieluiten biodynaamisesti viljeltyjä tai luomua. Ne lisäävät sisäisen rauhan tunnetta, tasoittavat mielen kuohuja ja auttavat tunnistamaan tunteita. Kullastakin saivat vihiä vasta geologit 1800-luvun lopulla. V aikka tunturiretkeilyn ensimmäinen sääntö on se, että yksin on uhkarohkeaa vaeltaa, aavistin ja löysin nyt todisteet, että vaellusmatkalta ihminen etsii itseään, ja monesti löytää etsimänsä. Hmm. Suomessa pohjoisesta haettiin myös verrattomia riistamaita ja kalavesiä. Suomalaisilla on ruista ranteessa. KOLUMNI Jukka Kemppinen • hovioikeudenneuvos ja professori S ata kirjoitusta Lapin vaelluksista, monen sadan vuoden ajalta. Rakastuneen miehen ruiskukka Luontokosmetiikkaan perehtyneet tietävät, että ruiskaunokkiuutteella voi kirkastaa harmaantuneita hiuksia ja hautoa väsymyksen merkit pois silmien alta. Ja joka kauraleipää kiittää, se ei ruisleipee ole maistanakkaa
H E IK K I A H A V A 40 • askel 7–8/2017
Patriarkaalisessa yhteisössä naisen tärkein tehtävä on synnyttää ja hoitaa perhettä. Letwinin rakkaimmiksi ihmisiksi tulivat kahden sisaren lisäksi muut orvot, joiden kanssa hän jakaa elämää koulussa ja kummijärjestön ylläpitämässä toimintakeskuksessa. Letwin haluaa näyttää, että tytöillä on muitakin mahdollisuuksia. Vaikkei laulusta huomaakaan, 19-vuotias Letwin Chakanetsa on väsynyt ja pyörällä päästään. Tytöt naitetaan nuorina Suomeen Letwin tuli kummijärjestön vieraana kertomaan, millaista on kasvaa köyhänä orpotyttönä Zimbabwessa kaupunkikulttuurin ja perinteiden ristipaineessa. Nuorten mutkattomasta kanssakäymisestä opettajien ja muiden aikuisten kanssa. Vaikka rento meininki suomalaisessa koulussa tuntui kivalta, Letwinin mielestä suomalaiset nuoret voisivat oppia zimbabwelaisilta ikätovereiltaan kohteliaisuutta ja kunnioittavaa suhtautumista vanhempiin ihmisiin. Ensi vuoden lopussa hän kirjoittaa ylioppilaaksi ja haluaa sitten mennä yliopistoon sekä hankkia oman ammatin. Kun vieruspenkki on tyhjä Suomen vierailullaan Letwin sai tavata myös presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion. Letwinin huoltaja oli isoäiti, kunnes tämäkin kuoli vuonna 2011. Äiti sytytti itsensä palamaan, kun tyttö oli muutaman kuukauden ikäinen, eikä tyttö muista isäänsä. Sitä Letwin päivittelee, että Suomessa miehet puuhailevat keittiössä ja osallistuvat lasten hoitamiseen. Suomea on reissattu ristiin rastiin Hangosta Ivaloon ja Seinäjoelta Joensuuhun. askel 7–8/2017 • 41. Kymmenet koulutapaamiset ovat ohi, ja hän pääsee pian takaisin kotiin ystäviensä luo syömään sadzaa, maissipuuroa, jota on ehtinyt kaivata monta kertaa. Hän on edellisenä päivänä tullut Suomeen eteläisen Afrikan Zimbabwesta. Kotona sadzan äärellä Letwinillä on paljon kerrottavaa ystävilleen: Suomen maksuttomasta koulujärjestelmästä, ilmaisista kouluaterioista ja koulujen epämuodollisuudesta. Kotiin syömään sadzaa Munkkiniemen kirkon messusta on kulunut viisi viikkoa, ja Ishe komborera Africa soi komeasti ja vapautuneesti Tuomasmessussa Agricolan kirkossa, Helsingissä. L Letwinin ja 400 muun hararelaisen orvon koulunkäyntiä ja hyvinvointia tukee suomalainen kummijärjestö Zimbabwen Aids-orvot ry (https://www.zim-orvot.org/). Kummi auttoi kouluun Letwin Chakanetsa kävi Suomessa kertomassa, millaista on orvon elämä Zimbabwessa ja kuinka hän pääsi kouluun suomalaiskummin tuella. Köyhyydestä opintielle Letwinin tarina on karu. Köyhälle perheelle tytön varhainen naittaminen on siten myös taloudellinen houkutus. Avioliittosopimuksen keskeinen osa on lobola eli sulhasen morsiamen perheelle maksama morsiusraha. Koiria on joka kodissa, ja ne ovat kuin perheenjäseniä! Letwin koettaa myös kuvailla ystävilleen, miltä tuntui olla erinäköinen kuin kaikki muut ihmiset ympärillä. Teksti: Helka Ahava • Kuvat: Oili Wuolle K aunis musta tyttö laulaa sydämeen käyvästi shonan kielellä afrikkalaista gospelia Ishe komborera Africa (Kuule, Isä taivaan, pyyntö tää: Auta ettei kukaan yksin jää...) Munkkiniemen kirkossa Helsingissä. Vanhempiaan Letwin ei osaa kaivata, mutta suree sitä, ettei koskaan ehtinyt heihin tutustua. Letwin on onnellinen. Letwin eli lapsuutensa äärimmäisessä köyhyydessä, mutta hänen tarinansa sai onnellisen käänteen, kun hän 11 vuotta sitten pääsi suomalaisen kummin tuella kouluun. Ja miten kurja tunne tulee, kun kukaan ei bussissa halua istua viereen... Takana on elämän ensimmäinen lentomatka ja edessä viisi viikkoa ensimmäistä ulkomaata
Mielenkiintoinen ilmaisu. Jumala aloitti luomistyönsä luomalla taivaan ja maan. Tarkalleen ottaen Jumala ei muuten luonut valoakaan. Viimeinen horisontti johtaa peruskysymykseen elämästä. Vaikka emme osaa kysyä aina tätä kysymystä, se on koko ajan läsnä. Miksi pysyä hengissä. Uskon harjoittaminen eli kilvoittelu on sitä, että pyrkii luottamaan hyvyyteen. Negatiivinen tai positiivinen. Missään kohdassa Raamattua ei kerrota, että Jumala olisi luonut tai kutsunut pimeyden. Pimeys peitti syvyydet. Kun mietin valon siunausta, pohdin aihetta tästä luomiskertomuksen kuvasta käsin: Valon vastakohtana ei ole siis pimeys vaan tyhjyys ja autius. Että miksi kannattaa rakentaa taloja. Olemattomuudesta. Se kysymys on silti olemassa. Hän nimenomaan kutsui valon. Asiat tunnetaan. Varsinkin kylmässä maassa. Voi sanoa, että ihmisen elämässä on merkityssuhteiden verkosto. Enkä tarkoita valoa nyt vain fysikaalisena ilmiönä. Pimeys fyysisesti havaittavassa muodossa on yötä. Siksi, että hänen ei tarvinnut. Se johtaa koko ajan kohti viimeisen merkityksen horisonttia. Valon Jumala kutsui juuri siksi, että maa oli autio ja tyhjä. Pimeys on itse asiassa kuva täydellisestä tyhjyydestä. Ja tämä on se asia, jota meidän aikamme kaipaa, sillä tietoa työkseen prosessoiva maailmamme on kulkemassa kohti uutta pimeyttä – kohti tarkoituksen tai merkityksen katoamista. Tätä kysymystä ei aikamme ihminen ole pystynyt käsittelemään. Mutta se pimeys, josta kaikki lähti liikkeelle, ei ollut vielä yön pimeyttä. Ja ensi työkseen Jumala täytti autiuden ja tyhjyyden. Laudat saavat merkityksensä siitä, että niistä voidaan rakentaa seiniä. Pimeys oli ennen kuin oli mitään. Viimeisellä merkityksellä on tavaton voima. Se oli tyhjyyttä, tarkoituksettomuutta ja autiutta. Vaikka me emme sitä tiedosta. Huomioni kiinnittyy tapahtumien järjestykseen. Kun Jumala sanoi: tulkoon valo, asiat alkoivat saada merkitystä. Se on ikään kuin etumerkki ihmisen koko elämässä. Uskon harjoittaminen on sitä, että vaikka maailma sataisi perkeleitä, ei luovu siitä, että hyvyys on. Jotta ihminen pysyy hengissä, toisin sanoen. Kuulostaa ehkä monimutkaiselta. Valon siunaus L uotuaan taivaan ja maan Jumala sytytti ensimmäiseksi valot. Seinät saavat merkityksensä siitä, että niistä voidaan tehdä talo. Miksi on vasara, miksi on laudat. Sitten hän kutsui valon. Asioiden ja ilmiöiden merkitys syntyy tarkoituksesta. Nämä kaikki vastaavat kysymykseen miksi. Se saa merkityksensä tarkoituksesta. Aineet tunnetaan. Hän vain erotti valon pimeydestä. Pimeys oli olemassa ennen kuin Jumala sytytti valot. Vasara on sitä varten, että sillä voidaan hakata nauloja lautoihin. Viimeisen horisontin kysymys Elääkseen ja voidakseen hyvin ihminen tarvitsee yhä merkitystä asioille. Kun Jumala loi maailman, hän ei poistanut pimeyttä. Samalla kun ihmiskunta tietää ja ymmärtää yhä enemmän, taju asioiden merkityksestä on katoamassa. On hyvä pohtia hetki sitä, mihin me tarvitsemme valoa. SANOJA & TEKOJA Olli Valtonen • rovasti ja HelsinkiMission toiminnanjohtaja 42 • askel 7–8/2017. Tunnistamattomanakin se määrää ihmisen elämää sen pienimpiä yksityiskohtia myöten. Kannattaa rakentaa taloja, jotta ihminen voi asua niissä. Miksi. Ajattele vaikka vasaraa. Toisilla sanoilla sanottuna olemattomuus ja tarkoituksettomuus. Miksi kaikki ei ole ei-mitään. Jumala sytytti valot Mutta aloitetaan vielä siitä pimeydestä. Joka kuuluu: Miksi kaikki on. Se oli valmiiksi jo olemassa. Näin saatiin tämä merkillinen valon ja pimeyden vuorottelu, jota kutsutaan yöksi ja päiväksi. Ja valo tuli. Kysymys on juuri osa tätä viimeistä horisonttia. Ja kuinka välttämätön valo on sinulle ja minulle. Tyhjyys oli olemassa ennen kuin Jumala alkoi täyttää tyhjyyttä. Otetaan hitaammin. Raamatussa sanotaan, että Jumala erotti valon pimeydestä. Mutta takana piilee kysymys niitten merkityksestä
Niin – mitkä ovatkaan ne vastakohdat. Sanalla sanottuna Ei-minkään kokemusta. Ei välttämättä pahuutta ja vihaa. Ilon vastakohta on synti Tähän kohtaan haluaisin tarttua. Näiden kahden peruspilarin päälle on luotu koko näkyvä maailmamme. askel 7–8/2017 • 43. Hän aloittaa sanomalla: ”Jumalan, meidän pelastajamme, hyvyys ja rakkaus ihmisiä kohtaan on tullut näkyviin…” Jumalan rakkaus ja hyvyys ovat elämän tarkoitus. Onko sillä lopultakaan paljon merkitystä. Jospa olisit kylmä tai palava, mutta olet tullut penseäksi, siellä sanotaan. Synti on rakkauden vastaanottamisen ja antamisen vastaisuutta. Merkitys pitää hengissä 1900-luvun tärkeimpiin psykologian koulukuntiin lukeutuva logoterapia tarkastelee ihmisen jaksamista ja kestokykyä juuri tarkoituksen merkityksestä käsin. Silloin jäljellä on vain tyhjyys ja olemattomuus. Frankl kertoo kokemuksistaan keskitysleiristä – leirille kuljetuksesta aina vapautumisen jälkeiseen aikaan – ja psykologisia havaintoja vangeista ja vartijoista. Olemattomuus. Mutta ehkä sinun on vaikea uskoa hyvyyteen ja rakkauteen, kun elämässä – ehkä sinunkin elämässäsi – on niin paljon sellaista, joka puhuu sitä vastaan. Ja jonkun elämässä sitä voi olla paljon. Rakkauden ja hyvyyden vastakohta on lopulta se luomiskertomuksen tyhjyys. Oletko sinä elämässäsi nyt keskellä syvää kärsimysnäytelmää. Valo on sitä, kun elämä saa tarkoituksen. Että ne hyökyvät yli pään kuin musta meren aalto. Toisin sanoen synti on epäuskoa, epäluottamusta ja epätoivoa. Hän päätyi tulokseen, että ratkaisevaa oli, pystyikö ihminen löytämään tarkoituksen elämälleen. Pimeyden kiusaus on sitä, ettei tahdo päästä maailmaan tai omaan elämään kuuluvan kärsimyksen yli. Ne ovat rakkaus ja hyvyys. Näiden kokemusten pohjalta Frankl kehitti uuden psykologisen ja psykiatrisen ajattelun teorian: logoterapian. Jos ei jaksa uskoa hyvyyteen ja rakkauteen, mitä siitä seuraa. Synti on ytimeltään kieltäytymistä vastaanottamasta hyvyyttä ja sen mukanaan tuomaa iloa. Leireillä kuolivat ne juutalaiset, jotka kokivat elämänsä tulleen merkityksettömäksi. Sen keskeisiä ajatuksia ovat elämän merkityksen löytämisen tärkeys sekä ihmisen luovuttamaton, perimmäinen valinnanvapaus kaikissa olosuhteissa: vapaus valita oma suhtautumisensa olosuhteisiin. Tai jos merkitys oli ollut pysyä hengissä sodan ajan, se kantoi heitä, kunnes vapautus tuli ja merkitys katosi. Alussa oli luottamus Jokaisen elämään kuuluvat omat pimeyden hetkensä. Synti merkitsee elämän estymistä, elämän vihollisuutta ja kuolemaa. Kirjeessään Tiitukselle Paavali määrittelee Jumalan kahdella sanalla – kahdella sellaisella sanalla, johon jokainen kristitty kastetaan. Hyvyys ja elämä ovat kaiken pimeyden ja kuoleman keskellä niin vahvoja, ettei niille löydy selvää vaihtoehtoa. Ei-mitään. Peruskysymys on, taisteleeko ihminen sitä vastaan. Natsi-Saksan vallattua Itävallan Frankl joutui juutalaisena keskitysleireille muun muassa Auscwitzissa ja Dachaussa, mutta selvisi hengissä. Sillä on väliä. L Kun Jumala loi maailman, hän ei poistanut pimeyttä. Vasta sen jälkeen tulevat pahuus ja epäluotettavuus. Hän on vähintäänkin jalkaisi lamppu, joka valaisee askeleitasi – tosin vain askel kerrallaan. Mutta kristillisessä perinteessä ilon vastakohta ei olekaan suru vaan synti. Uskon harjoittaminen eli kilvoittelu on sitä, että pyrkii luottamaan hyvyyteen. Mitä sitten, saatat ajatella. Sillä hyvyys on ikään kuin sisäänkirjoitettuna meissä. Luulen, että kyynisyys eli arvojen kadottaminen on aikamme todellisin kiusaus. Penseys. Uskon harjoittaminen on sitä, että vaikka maailma sataisi perkeleitä, ei luovu siitä, että hyvyys on. Vapautumisensa jälkeen hän julkaisi ensimmäisen kirjansa, jonka hän saneli keskitysleireillä raapustamiensa muistilappusten avulla. Eikä sinulla ole näitä ihmisiä vastaan. Hyvyys ja rakkaus ovat Jumalan luoman maailman olemus. Mutta kilvoittelu on sitä, ettei anna sen viedä mukanaan. Jos oikeasti uskoo hyvyyteen ja rakkauteen, elämän kantavin kokemus on pohjimmaltaan ilo. Jos menettää uskonsa hyvyyteen ja rakkauteen, kadottaa samalla elämältään pohjan. Tätä voimme kutsua pimeyden kiusaukseksi. Sanelu kesti kahdeksan päivää, ja sitä kirjoittivat useat pikakirjoittajat. Ilmestyskirjassa nimetään rakkauden ja hyvyyden vastakohdaksi kyynisyys. Raamatussa 10 käskyn ensimmäinen kuuluu: ”Minä olen Herra Sinun Jumalasi, sinulla ei saa olla muita jumalia.” Ja tämän käskyn edellytys on, että Jumala on Jumala eli kaiken hyvyyden lahjoittaja. Siis oikeasti! Uskotko, että hyvyys ja rakkaus ovat maailman todellisimmat voimat. Surukin kuuluu elämään. Lapsi oppii ensin maailmaan lähtiessään hyvyyden, luottamuksen ja rakkauden. Luota siihen, että Jumala on valo. Itävaltalaisen neurologin ja psykiatrin Victor Franklen (1905–1997) luomaa lähestymistapaa pidetään niin merkittävänä, että logoterapiaa kutsutaan psykologian kolmanneksi wieniläiseksi koulukunnaksi Sigmund Freudin ja Alfred Adlerin jälkeen. Todellisemmat kuin niiden vastakohdat. Frankl toimi Wienin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa psykiatrian ja neurologian professorina 1930-luvulla. Mene vain askel kerrallaan eteenpäin. Tässä palaamme luomiskertomukseen ja valoon. Kyynisyys on aikamme kiusaus Mikä on elämän tarkoitus. Ovatko pahuus ja viha rakkauden ja hyvyyden vastakohdat. Frankl pohtii, mikä sai jotkut ihmiset selviytymään keskitysleirin oloissa paremmin kuin toiset. Ehkä joku jaksaa uskoa hyvyyteen kaiken maailmassa olevan kurjuuden keskellä. Uskotko hyvyyteen ja rakkauteen. He kuolivat. Kirjan nimi on Ihmisyyden rajalla. Mitä se on. Usko hyvyyteen ja rakkauteen on todellisessa testissä
Anthony Ubaud ei muista lapsuudestaan juuri mitään. ¶ Monien vaikeiden vaiheiden jälkeen hän sai turvapaikan SOS-Lapsikylästä. ¶ Siitä hän kiittää valokuvanäyttelyllä ja vaimonsa Anun kanssa tekemällä kirjalla Suuria unelmia, joiden tuotot menevät uusien turvapaikkaa tarvitsevien hyväksi. D Teksti: Pirjo Wesaniemi • Kuvat: Jani Laukkanen LAPSUUS ilman muistoja ja unelmia 44 • askel 7–8/2017
Rakkainta on oma perhe, vaimo ja lapset. Vaikka Anthony ei uskaltanut unelmoida, hän elää nyt todeksi unelmaa. askel 7–8/2017 • 45
Puolivuotias Kenza on ollut äidin kainalossa tiedotustilaisuudessa. Pienenä hän muutti vanhempiensa kanssa Pariisista Yhdysvaltoihin, vanhempien eron jälkeen äidin kanssa Suomeen, isovanhempien luo Hyvinkäälle, äidin ja hänen miesystävänsä kotiin, äidin kanssa kahden, sijaisperheeseen vuodeksi, takaisin äidin luo ja vihdoin SOS-Lapsikylään Tapiolaan Espooseen. Siellä odottivat välipala ja säännöllinen elämä. 46 • askel 7–8/2017. Vastaiskuista voi selvitä, kun on jossain tukea ja itsellä halua. Kirjassa ovat mukana Elastinen, Jenni Vartiainen, Cheek, Peetu Piiroinen, Robin, Kiira Korpi, Jaajo Linnonmaa, Roope Hintz, Tuija Pehkonen ja Samu Haber. Jossain pinnan alla on paljon surua, pelkoa ja vihaa. Lapsikylä oli repaleisen lapsuuteni onnenpotku. aastattelupäivä on suurien tunteiden päivä. Lapsuudessaan Anthony oppi neljää kieltä: ranskaa, ruotsia, suomea ja englantia. Anthony kävi edelleen Helsingin ranskalais-suomalaista koulua, harrasti urheilua ja opetteli luottamaan, että elämä voisi olla muutakin kuin selviytymistä. Poika tunsi suurta avuttomuutta äidin jatkuvien itsemurhauhkausten vuoksi. Kirja ja näyttely ovat syntyneet uusperheen arjen lomassa, Kenzalla on kaksi isoveljeä Anun aiemmasta liitosta. Sen Anthony muistaa, ettei äiti pystynyt pitämään hänestä huolta alkoholismin vuoksi. Huostaanotto on rankka ratkaisu, jolle on aina syyt. Anthonyn rakas Mamma, äidinäiti ja koko elämän tärkein ihminen, on nukkunut pois. Ja Anthonyn äitiyslomalla oleva vaimo Anu on saanut nimityksen Helsingin Sanomien toimituspäälliköksi. Suurin osa haastatelluista on Anthonyn ystäviä, ja he lähtivät projektiin mielellään. Ei tarvinnut miettiä, mitä kauheaa kotona odottaisi koulupäivän jälkeen. He kertovat omista unelmistaan, ja mikä on auttanut saavuttamaan ne. Paitsi että valokuvanäyttely ja kirjanjulkistaminen ovat mullistaneet tämän nuoren perheen elämää, samaan saumaan sattuu kaksi muutakin isoa mullistusta. Nyt jälkeen päin voi miettiä, mitä olisi saattanut tapahtua, ellei häntä olisi otettu huostaan. Jatkuva epävarmuus söi oikeuden olla lapsi ja hoidettava. A nthony on suomalaisen valokuvamallin ja ranskalaisvietnamilaisen näyttelijän poika. Enemmänkin tilanne oli kääntynyt toisin päin. Sosiaalinen poika oli ylpeä uudesta kodistaan, kutsui sinne ystäviään, kerran koko yleisurheilujoukkueensa jopa yöksi. Alkusanoina on myös Anthonyn oma tarina, miten hän päätyi SOS-Lapsikylään ja sai normaalin arjen ja tukea kasvulleen. SOS-Lapsikylä oli Anthonyn koti kaikkiaan seitsemän vuotta; muuttaessaan sinne hän meni yläasteelle ja asui kylässä ylioppilaskirjoitusten jälkeen vielä armeija-ajan. Elämään tuli järjestys, välittämistä, rajoja ja oikeus olla lapsi. SOS-Lapsikylässä oli Ulla-äiti ja kaksi nuorempaa sisarusta. Tarinat ovat avoimen vilpittömiä ja rohkaisevat nuoria uskaltamaan itsekin. Valokuvauksesta on tullut paitsi ammatti myös keino ilmaista itseään. Kun lapset saatiin nukkumaan, Anu ryhtyi kirjoittamaan illalla tai varhain aamulla. Itse hän sanoo, ettei osaa mitään niistä kunnolla
SOS-Lapsikylässä perheessä kävi kerran viikossa mies, jota sanottiin kasvattajaksi, ja heidän kanssaan pelattiin ja juteltiin. T avattuaan työasioissa Anun Anthony oli ollut sinkku yhdeksän vuotta epäonnisten seurustelujen jälkeen. M uutoksiin Anthony suhtautui sopeutuvasti ja kiltisti, vaikka tietysti häntä sisäisesti jännitti. Häntä pelotti, pääseekö enää käymään Hyvinkäällä isovanhempien luona tapaamassa lapsuuden ystäviä ja serkkuja. Anthony ajatteli, että hän ei voinut ymmärtää, että äidille alkoholi oli tärkeämpi kuin hän. Mamma oli elämän tukipilari. Ulla-äiti halusi, että saan yhteyden isääni Ranskassa, ja se järjestyi. Vien heitä harrastuksiin ja ajattelen, että voi kun minullakin olisi ollut lapsena joku, joka olisi vienyt treeneihin ja huoltanut. Oman lapsen odotuksessa mietitytti, miltä se tuntuu. Minulle ei ole ollut lainkaan hankalaa olla poikien elämässä mukana. B Kirjan Suuria unelmia tekeminen yhdessä lähensi Anua ja Anthonya entisestään. Kun tein vuoden mallintöitä Pariisissa, olin hänen luonaan viikonloppuisin. Koulu ja Lapsikylä olivat yhteyksissä, ja tilanteeni otettiin hyvin huomioon. Koulu säilyi koko ajan samana, monet ystävieni vanhemmat olivat minusta huolissaan. Nyt meillä on aika hyvät välit. Muistot ovat kadonneet, ehkä olen sulkenut ne pois. Se on murheellista. Kun viestintäyhteydet ensi kohtaamisen jälkeen saatiin toimimaan, ensi tapaamisella Anthony kertoi neljä tuntia omaa tarinaansa rehellisesti. Hyvinkäältä hänellä on hyviä muistoja jokaisesta kadunkulmasta ja puistosta. – Minulla oli huoli äidistä. Anthony ajatteli ennen katsellessaan talojen ikkunoista sisään, että siellä eletään tavallista ja onnellista elämää. Vaikeissa vaiheissa olin tosi alhaalla, mietin jopa itsemurhaa. Toki hän pääsi sinne viikonloppuisin. Mieluummin muutin pois kuin asuin hänen kanssaan. Olen käynyt terapiassa, mutta se ei ole juurikaan auttanut. Anun pojat ihmettelevät, eikö kaikilla lapsilla ole omaa Anthonya. Vieläkin äiti soittaa pyytääkseen jotain itselleen, ei kysyäkseen, miten hänen poikansa voi. Nyt hän elää suurta unelmaansa, johon kuuluvat tärkeimpinä oma perhe ja lapset. H – En muista lapsuudesta juuri mitään, ja se hämmentää minua. Mutta heti tulivat isyyden tunteet, ja tunsin omakseni tämän lapsen. askel 7–8/2017 • 47. Nyt olen kiitollinen kaikesta tästä. Anua ei pelottanut. Nyt hän osaa arvostaa hyviä asioita, omaa kotia ja ajamista autolla töihin. Alkoholisti ei osaa ottaa muita huomioon. – Anu on pelastus. Omien sanojensa mukaan hän oli välillä todella hädässä, elämässä ei ollut merkitystä eikä suuntaa. Anu oli kahden pienen pojan yksinhuoltaja. Itse skarppasin enkä ruvennut hölmöilemään. Ymmärsin, ettei hän pysty huolehtimaan minusta. Ainoa varsinainen miehenmalli Anthonylle on ollut äidin entinen miesystävä Mikko, joka on säilynyt hänen elämässään. Tapasin koulukavereitani, kuuntelin heidän muisteluitaan ja itkin sen jälkeen Anulle, etten muista
– Tiedän, että minussa on erityistä herkkyyttä. Hänellä oli paljon ihmisiä, jotka välittivät hänestä, muistelee Ulla. Kirjan alkusanoissa Anthony sanoo: ”Minulla ei ollut lapsena unelmia. H Kenza saa paljon hellyyttä osakseen. Ulla oli tullut Tapiolan Lapsikylään vuonna 1976 ja lähti pois samaan aikaan kuin Anthony. Valokuvanäyttely SOS-Lapsikylän hyväksi ei tuntunut työltä, vaan hän nautti siitä täysillä. Nyt olen 39-vuotias isä ja halusin antaa jotain takaisin. – Muistan kun Anthony tuli, hän oli eloisa nuori, raikkaan oloinen ja levollinen poika, joka toi meidän elämäämme paljon uusia asioita. Ulla myöntää, että työstä tulee kiitoksia harvakseltaan. Ja pojat ottivat hänet heti omakseen. Ne eivät tule edes mieleen. Kaikesta siitä hyvästä, mitä sain. Cozy Publishingin julkaisema kirja lähensi heitä. Hän oli ollut vastaavanlaisessa työssä Sveitsissä ennen sitä. Kiitos tuntuu hyvältä, vaikka hän ei ole sitä etsinytkään tehdessään töitä lasten hyväksi. Nyt he kyselevät, eikö kaikilla lapsilla ole omaa Anthonya, Anu hymyilee. Anthonylla oli Ulla-äiti ja kaksi nuorempaa sisarusta. Koulunkäynti sujui hyvin, eikä hän pinnannut sieltä. Turvallinen koti korjasi paljon. – Kutsuin Anthonyn katsomaan poikia vasta puolen vuoden kuluttua, sillä halusin varmistua meidän suhteen kestävyydestä. Pidän yhteyttä ystäviin ja näytän, että he ovat tärkeitä. Nyt Anthony antaa äänen monelle muullekin kiittää, heille, joilla ei ole keinoa ilmaista tunteitaan. Suomessa elää 18 000 lasta kodin ulkopuolella. Syntyi Suuria unelmia -hyväntekeväisyyskampanja SOS-Lapsikylän hyväksi.” S OS-Lapsikylässä eletään perheenä. Tärkein on täällä. 48 • askel 7–8/2017. Anthony oli meidän kylälle suuri lahja. – Anthonylla oli hienot taustajoukot, joihin pidimme yhteyttä. – Anthonyn asioita koskeviin neuvotteluihin osallistuivat äiti, isoäiti, koulu, sosiaalityöntekijät ja Lapsikylä sekä Anthony. L Isyyden tunteet tulivat heti, ja tunsin omakseni tämän lapsen. Lapsikylä oli repaleisen lapsuuteni onnenpotku. Olisin voinut opiskella ja tehdä asioita kunnianhimoisemmin, mutta omasta taustastani johtuen en vain jaksanut. SOS-Lapsikyliä on 134 maassa. Suomeen perustettiin ensimmäinen kylä lahjoitusvaroin 55 vuotta sitten. Anu uskoo, että Anthony vielä löytää muistonsa ja oman tarinansa. Yhteys kouluun oli vahva. J ossain vaiheessa Anthony haaveili tekevänsä muotikuvauksia Pariisissa, mutta siitä hän on luopunut. Kun elämä on epävarmaa, päivästä toiseen selviytymistä, haaveille ei ole tilaa
Kaunis ulkoasu ja lähes 300 sivua vievät matkalle luostarivieraiden sekä siellä asuvien ja työskentelevien ihmisten tarinoihin. ”Ihmisen mieli on heikompi kuin ajatellaan. Se ei ole pakopaikka eikä hengellisen hurmoksen areena, mutta monen kohdalla se on jonkin uuden alku. Kirja valottaa myös psykoterapian mahdollisuuksia nöyryytyksen synnyttämien kahleiden avaamisessa. Nöyryytykset voivat tuntua pahana olona, masennuksena ja toivottomuutena. Nöyryytyksiä voi kokea ystävyyssuhteissa, parisuhteessa, työpaikalla, koulussa. Yksi mies loi niin valtavan paljon meidän hyväksemme, että sitä on vaikea käsittää. Ehkä jo kuusivuotias ymmärtäisi tämän kirjan alkuosan tekstit, vaikka kuvat ja taitto ovatkin korostetun historiallisia ja synkkiä. Valamon jatkuva rukous Minun Valamoni -kirja on täynnä sielun elämää – niitä pinnanalaisia liikkeitä, jotka kätkeytyvät arjen pintakerroksen alle. Suomen kielen isä Miten kertoa lapsille suomen kielen synnystä, elämästä ennen ja kirjojen merkityksestä. Omaa luostarisuhdettaan raottavat Hannu-Pekka Björkman, Samuli Edelmann ja Torsti Lehtinen. Nöyryytys vahingoittaa mieltä, ja sen pelko voi rajoittaa ihmisen käyttäytymistä”, psykiatri ja tietokirjailija Juhani Mattila kirjoittaa tuoreessa kirjassaan Nöyryytys. Sivu toisensa jälkeen kertoo tutuista tuntemuksista, ja lukeminen auttaa ymmärtämään omia lukkoja. Jo lapsuudessa ja myöhemmin elämässä koetut nöyryytykset vaikuttavat ihmiseen hyvin voimakkaasti, vaikka niitä ei tarkasti muistaisikaan. Nöyryytys. Kirjapaja 2017. Tyhjyyden kokemus johdatti Valamoon. Tämän kirjan äärellä aika pysähtyy. Toim. Päivi Häkkinen Minun Valamoni. Hyvin kirjoitettu tarina kertoo Mikael Agricolasta ja hänen elämäntyöstään. Terapiassa ihmistä autetaan löytämään tunteet ja toiveet, jotka ovat häntä itseään, eivät roolin esittämistä. Sirpa Norri Kirjat A sanoi Agricola. Kansien välistä löytyy myös edesmenneen teatterineuvos Kalle Homlbergin viimeiseksi jäänyt teksti. Johannes Lahtela puolestaan kohtasi kuivettuneen sielunsa Egyptissä, luksushotellin uima-altaalla, hyvästä ruoasta turvonneena. Arvokkuuden kokemuksen menettämisestä ja uudelleen löytämisestä. Tytti Issakainen, Kaisa Häkkinen, Maisa Tonteri ja Pekka Rahkonen. Annina Holmberg, Olli Löytty ja Taina West. Tietysti aikuistenkin on hyvä tietää nämä asiat, ja tässä ne ovat niin tiiviisti kuin olla voi. Taustalla saattaa olla ystävän taholta jossakin tilanteessa tullut nöyryytys: lupauksista lipsuminen, valehtelu, ylimielisyys. askel 7–8/2017 • 49. Lasten Keskus 2017. Heinävedellä sijaitseva avoin luostari ottaa vastaan yhtä lailla ateistit, ortodoksit ja turistit. Tarinoita luostarista. Annina Holmberg kertoo, kuinka hän vuosikymmeniä sitten saapui luostariin kynnet mustassa lakassa. Vaikka salama iskisi tai trombi riepottelisi, kirkossa syttyvät valot ja palvelus alkaa ajallaan. Yksi asia Valamossa pysyy: rukous. Juhani Mattila. Pidät hänestä, mutta tapaaminen ahdistaa jo etukäteen. Pirjo Wesaniemi Nöyryytys ahdistaa Keksit toistuvasti syitä, ettei sinun tarvitse tavata pitkäaikaista ystävääsi. Kirjapaja 2017. Kirjan loppuosa on selkokielinen selostus jo vähän vanhemmille, mitä historiassa tapahtui ensimmäisen suomenkielisen Abckirian ilmestymisen aikoihin, miten suomenkieli kehittyi ja mikä merkitys sillä oli koko kansalle. Kirkko on luostarin sydän, ja jatkuva rukous sen olennaisin sisältö
Oppi luottamuksesta. Romaanin tapahtumat lähtevät vyörymään, kun nuori Amalia naitetaan 30 vuotta vanhemmalle leskirovastille ruustinnaksi ja rovastin lasten uudeksi äidiksi. Vaiherikas elämä, jota ohjaavat sekä perinteet ja toisten valinnat että oma kutsumus, velvollisuudet ja rakkaus, tarjoaa Amalialle suurta onnea ja syvää surua. Päivi Puhakka Luottamuksen jäljillä Professori Risto Saarisen Oppi luottamuksesta sisältää yleistajuista (mutta keskittymistä vaativaa) aatehistoriallista pohdintaa luottamuksesta. Historian valossa uhrit olivat pääosin turhia, varsinkin lapset. Jopa niin hillittyä, että joskus täytyy ihan tarkistaa, kumpi kirjoittaa. Sen todisti juhlarahakohu. Fiktioon kudotut aidot kirjeet paljastavat lähettien heikkoudet ja nurjat puolet ahneutta, kateutta ja pienisieluista vallankäyttöä myöten. ”Kristillisessä uskossa taivaallinen maallistuu, jotta maallinen taivaallistuisi.” Päivi Puhakka Kaksi puolta vuonna 1918 Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta nuoren Suomen sisällissodasta, jonka haavat eivät ole umpeutuneet. Ytimessä-kirjan sisältö ja muoto, päivän sana -tyyppiset tekstit ja moderni twiittaus toimivat hyvin yhdessä. 50 • askel 7–8/2017. Kirjapaja 2017. Luottamus Jumalaan punnitaan silloin, kun kutsumus vaatii valtavia uhrauksia – myös lähettien lapsilta. Armon kanssa piispa on pääsemättömissä, Jumalan radikaali rakkaus tulee vastaan sivu toisensa jälkeen vähintään rivien välissä; ytimessä on risti. Tekstit liikkuvat sekä horisontaalisessa että vertikaalisessa tasossa käsitellen sekä ihmissuhteita ja suhdetta luomakuntaan että yhteyttä Jumalaan. Suomen Lähetysseura 2017. Polkuna ytimeen on kirkkovuosi evankeliumiteksteineen, jotka antavat rungon ja oman ”sytykkeensä” Luoman pohdiskelulle. Monia asioita nostetaan taas esille molemmin puolin, pahoja tekoja, jotka tuntuivat silloin kenties uhmassa oikeutetuilta. #365 sytykettä elämään. Nyt piispallisia ”twaarnoja” (twiitattu saarna) voi lukea myös perinteisestä kirjasta, joka tarjoaa vuoden jokaiselle päivälle ”sytykettä” – kuten tekijä tekstejään luonnehtii. Gaudeamus 2017. Paavo Alaja Rakkaus väkevä kuin kuolema. Kirjapaja 2017. Kiinnostavia ajatuksia on esimerkiksi luvussa Uskonnollinen usko, jossa Saarinen kertoo antiikin uskon käsitteen kuvanneen osapuolten keskinäistä luottamusta. Piispa twaarnaa Tapio Luoma on kokenut twiittaaja, joka osaa tiivistää suuria asioita 140 merkkiin. Toimittaja Risto Lindstedt ja filosofian tohtori Eero Ojanen käyvät maltillista kirjeenvaihtoa aiheesta. Jokaiselle viikolle on oma teemansa ja yksi rukousteksti. Risto Saarinen. Päivi Mattila. Armon koskettama ihminen saa voimaa ja sydäntä välittää myös lähimmäisestään ja itsestään. Kiinnostavaa on kurkistaa myös ensimmäisten lähetystyöntekijöiden vaiheisiin 1800-luvun lopun Ambomaalla. Filosofisesta pohdiskelusta innostuneille kirja antaa monenlaista ajateltavaa, samalla kun se havahduttaa huomaamaan, kuinka monessa luottamus on läsnä. Risto Lindstedt ja Eero Ojanen. Matkoja muistin rintamilla. Sitten syntyi kirja kutsumustietoisesta naisesta miesten hallitsemalla lähetyskentällä. Ytimessä. Se kun on olennaisempaa kuin oma usko. Saarinen esittää, että nykyaikanakin voisi olla asianmukaisempaa, jos kirkossa ei keskityttäisi kysymään ihmisten uskosta Jumalaan, vaan korostettaisiin keskinäisen luottamuksen kulttuuria. Kirjoittajat peilaavat tapahtumia nykyaikaan ja varoittavat liiallisesta kahtia-asettelusta tämän ajankaan tilanteissa. Aihetta käsitellään niin yksilön näkökulmasta kuin sosiaalisena todellisuutena. Tapio Luoma. Kirjat Romaani lähetyksestä Rakkaus väkevä kuin kuolema -romaanin taustalla ovat Amalia Starckin elämänvaiheet, jotka veivät hänet Ambomaalle lähetystyössä olleen Gustaf Skog lundin morsiamena. Tositapahtumien pohjalta Päivi Mattila kirjoitti ja sävelsi aluksi musiikkinäytelmän Amalian kutsumus. Suomi oli ainoa sisällissodan käynyt maa, jossa hävinnyt osapuoli sai ne yhteiskunnalliset oikeudet, joita se kapinalla vaati. Viisaita tarvittiin luotsaamaan kansakunta jaloilleen, yksi perustuslaillisuu1918. Voiko asiasta puhua ilman suuria tunteita
Arno Kasvi. Muistojen kirja. Kasvin viljelyopas Kokemus on valttia puutarhanhoidossakin. Pasi Leinon herkulliset ja mullantuoksuiset kuvat sadosta ja puutarhurista ovat inspiroivia ja saavat haaveilemaan loppukesän muhkeasta sadosta. Tunnettu oppi-isä Arno Kasvi jakaa hyödyllistä tietoa keittiöpuutarhan kasvattamisesta kirjassaan Palstalta parempaa. Kirjassa korostuu tyylikeino, jossa vähin erin paljastetaan Memoryn elämän aiemmat tapahtumat. Esikoisromaanin kohdalla hehkutus on vaisumpaa. Naisista kun on kyse, kirja käsittelee hyvin paljon synnyttämiseen liittyviä asioita: esille tulee niin eri aikojen käsityksiä kuukautisista, naisen seksuaalisuudesta kuin lapsenpäästöstä. Kasvi antaa hyviä vinkkejä lajikkeista, joita kotitarveviljelijän kannattaa kokeilla, kypsyi sato sitten parvekkeella, laatikossa, kasvihuoneessa tai kasvimaalla. Readme 2017. den ja modernin oikeusvaltion luojista oli molempien kirjoittajien mielestä K. Vesterisen tietokirjasta voi tehdä useita mielenkiintoisia huomioita, kuten vaikkapa sen, että ajatus kahdesta sukupuolesta on yleisesti hyväksytty vasta 1800-luvulla. Juonen purkamisen lomassa kerronta hyppelee vankilaoloista lapsuusja muihin muistoihin. – muttei nosta niistä mitään kirjan suureksi teemaksi. Paavo Alaja Romaani Zimbabwesta Petina Gappahin Muistojen kirjan päähenkilö on albiinonainen Memory, joka istuu zimbabwelaisessa vankilassa ja alkaa kirjoittaa elämäntarinaansa. Viljelyohjeet ovat käytännöllisiä ja yksinkertaisia. Juoni kuitenkin kantaa lukukokemuksen loppuun. Petina Gappah. askel 7–8/2017 • 51. Välillä Gappah alleviivaa Memoryn yksityiskohtaisia kokemuksia ja liittää kertomukseen suurempia yhteiskunnallisia teemoja – ulkopuolisuus, epäoikeudenmukaisuus, sosiaaliset erot jne. Kauniissa ja selkeässä kirjassa kasvilajit ovat omina ryhminään ja tieto on helposti löydettävissä. J. Ervo Vesterinen. Zimbabwelaisen Gappahin esikoisteos Tanssimestari ja muita tarinoita Zimbabwesta (Tammi 2009) sai osakseen paljon kiitosta. Into 2017. Paavo Alaja Naisen ruumiin historia. Sitä ennen nainen oli epätäydellinen mies, mikä osoittaa hyvin sukupuolimääritelmien kulttuurisidonnaisuuden. Cheri Tamminen Palstalta parempaa. Tämä on hyvä karttakirja tulevaisuuteen. Kirjassa on paljon ainesta, mutta siitä on vaikea saada otetta. Tammi 2017. Vaikka kirja ei ole keittokirja, monen kasvin kohdalla esitellään helppo valmistustapa. Naisen ruumiin historiassa liikutaan antiikin käsityksistä nykylääketieteen saavutuksiin. Pirjo Wesaniemi Kohdusta kansanterveystyöhön Lääketieteen ja kirurgian tohtori, kansainvälisesti arvostettu syöpätutkija Ervo Vesterinen on koonnut yksiin kansiin naisen biologiaan liittyvää historiaa. Ståhlberg. Mielestäni teos on paras saatavilla oleva hyötyviljelyopas, joka sopii sekä aloittelijoille että kokeneille viljelijöille. Sen maailman hahmottaminen on haastavaa ja päähenkilöön vaikea samaistua
Blaise Pascal, François II Quesnelin maalaus vuodelta 1691 52 • askel 7–8/2017
Matemaattiset pohdiskelut tuottivat muun muassa nykyään Pascalin kolmiona tunnetun, binomikertoimista kolmion muotoon kootun järjestelmän. Blaise-poika kunnostautui erityisesti matematiikassa, vaikka hänen heikko terveytensä haittasi opintoja. Kristitty filosofi loi Pascalin vaa’an, joka punnitsi Jumalan olemassaoloa peliteoreettisesti. Jälkimmäisillä oli vaikutusvaltaa vanhenevaan aurinkokuningas Ludvig XIV: een, ja 1700-luvun alussa jansenismi kiellettiin ja Port-Royalin luostari hajotettiin maan tasalle. Virkamiesaateliin kuuluva Étienne-isä muutti kolmen pienen lapsensa kanssa Pariisiin, ja alkoi opettaa kotona lahjakkaiksi osoittautuneita jälkeläisiään. Äiti kuoli, kun poika oli vain kolmevuotias. Augustinuksen vuosisata Kaikki alkoi kuitenkin muuttua, kun Pascalin 58-vuotias isä liukastui jäisellä kadulla ja mursi lonkkansa. Sen mukaan nesteeseen vaikuttava ulkoinen paine vaikuttaa tasaisesti jakautuen koko nestemäärään. Se oli myös Augustinuksen vuosisata: kirkkoisän ensimmäiset kootut teokset olivat ilmestyneet 1500-luvun alussa, ja siitä eteenpäin julkaistiin yhä täydellisempiä laitoksia. askel 7–8/2017 • 53. Kun isä joutui mahtavan (ja Kolmesta muskettisoturistakin tutun) kardinaali Richelieaun epäsuosioon ja lähtemään Pariisista, lapset jäivät kirjallista salonkia pitävän naapurinrouvan helmoihin. Luonnontieteen ja tekniikan maailma ei kuitenkaan omista Blaise Pascalia. Hydrodynamiikassa hän teki kokeita ja johtopäätöksen, joka nyttemmin tunnetaan Pascalin lakina. Koneita alettiin myös valmistaa, ja yhden kappaleen Pascal lähetti muun muassa Kristiina-kuningattarelle Tukholmaan. Liikkeen teologialle oli tunnusomaista perisynnin, ihmisen turmeltuneisuuden, predestinaation (ennaltamäärääminen pelastukseen tai kadotukseen) ja armon korostaminen. 1600-luku oli eurooppalaisessa aatehistoriassa luonnontieteen, barokin, itsevaltiuden ja vastauskonpuhdistuksen vuosisata. Matematiikan filosofisia perusteita Pascal selvitteli postuumisti julkaistussa teoksessaan Geometrisesta mielestä ja muita pohdiskeluja (suomentanut Martti Anhava). Kardinaali Richelieaun epäsuosio Pascal syntyi Clermont-Ferrandin kaupungissa keskisessä Ranskassa. Kehittyi erityinen kiinnostus ja paluu Hippon piispan teologiaan, augustinolaisuuteen. Potilas oli vanhastaan harrastanut patristiikkaa (kirkkoisien tutkimusta), ja augustinolaisuus oli perheessä tuttua. Kömpelöinä ja erittäin kalliina koneet eivät kuitenkaan yleistyneet. Lisäksi painotettiin oppineisuutta ja sivistystä, jonka vuoksi liikkeeseen liittyi runsaasti opettajia, runoilijoita ja tiedemiehiä. Vanhat harrastukset aktivoituivat, ja myös Blaise-poika keskusteli oppineiden tohtoreiden kanssa. Aatevirtauksen keskeisenä hahmona pidettiin hollantilaista piispa Cornelius Jansenia (1585–1638), ja sen mukaan liike sai Ranskassa (alun perin pilkka-) nimityksen jansenismi. Pascalin kuoleman jälkeen koottiin hänen muistiinpanoistaan uskonnonfilosofinen teos Mietteitä. Ranskalaisessa perinteessä hänestä on käytetty muun muassa nimityksiä ”kauhistuttava nero”, ”katolilaisuuden Hamlet” tai ”armon laulaja”. Kaikki elämän synnit Ranskassa augustinolaisuuden keskukseksi tuli Port-Royalin sisterssiläisluostari Pariisin lähellä. Pascalin tieteellisellä innovatiivisuudella ei näyttänyt olevan loppua. Ennen pitkää Étienne Pascal pääsi takaisin kardinaalin armoihin, sai palata Pariisiin ja ylennettiin korkeaksi veroviranomaiseksi. Teksti: Veli-Matti Huhta H P ascalin kolmio ja Pascalin lause ovat matematiikan käsitteitä, Pascalin laki fysiikan. Laskukoneen isä Isän uraan liittyy eräs niistä seikoista, joista jälkimaailma muistaa Pascalin. Sairasvuoteella makaavaa Étienne Pascalia hoiti kaksi tohtoria, jotka sattuivat olemaan jansenisteja. Käytännön hurskauselämän tasolla liike näkyi askeesin ja siveellisyyden vaatimuksena. Ajan uskontopoliittisessa kentässä jansenistien luonnollisia vihollisia olivat kalvinistit, humanistit ja jesuiitat. Tässä vaiheessa (18-vuotiaana) jo neroksi havaittu Pascal keksi nimittäin isänsä työtaakkaa helpottamaan yhteenja vähennyslaskuja suorittavan mekaanisen laskukoneen. Jesuiittojen järjestö vuorostaan kiellettiin Ranskassa vuonna 1764. Blaise Pascalin lyhyt ja kiihkeä elämä Blaise Pascal (1623–1662) oli nero, joka eli vain 39-vuotiaaksi, mutta joka onnistui lyhyellä elämällään jättämään jälkimaailmaan monipuolisen jäljen. Pascal on paineen mittayksikkö (Pa) ja tietotekniikassa ohjelmointikieli. Ehkäpä salongilla oli jotain vaikutusta siihen, että Pascalista sitten tuli yksi ranskalaisen kirjallisuuden merkittävimpiä hahmoja. Alain Corneaun suosittu elokuva Kaikki elämän aamut (1991) kertoo nimenomaan jansenismin ja musiikin suhteista. Hänkin alkoi suunnata tutkimuksiaan yhä enemmän Augustinuksen (354–430) ajatteluun
Pascal haastoi paavin Puhe kääntymyksestä lienee osittain myöhempää myytinmuodostusta. Pascalin kuoleman jälkeen hänen isosiskonsa peri 42 paperinippua. L Pascal-sitaatit ovat Martti Anhavan suomennoksesta Blaise Pascal: Mietteitä (WSOY 1996). Pascalin ensimmäinen tärkeä uskonnollinen teos oli salanimellä kirjoitettu Lettres provinciales vuosilta 1656–1657 (Maaseutukirjeitä, ei suomennettu). Seurasi Pascalin kuuluisan ”tuliyön” mystinen kokemus. Iloa, iloa, iloa, ilon kyyneleitä”, kirjoitti Pascal itse. Kirjeissään Pascal päätyi haastamaan jopa paavin auktoriteetin, ja viranomaisten vastaus oli selvä: kirja määrättiin poltettavaksi. Viimeisiksi sanoikseen hänen väitetään lausuneen: ”Puisse Dieu ne jamais m´abandonner” – älköön Jumala koskaan hylätkö minua. Pascalin on sanottu eläneen ”maailmallista” kauttaan: hän tutki enemmän luonnontieteitä kuin teologiaa, seurusteli kirjallisissa salongeissa ja riiteli sisarensa kanssa. ”Vanhurskas Isä, maailma ei ole sinua tuntenut, mutta minä tunnen sinut. Joka tapauksessa kiinnostus kristinuskoon elpyi ja matematiikka ja fysiikka jäivät vähemmälle. 54 • askel 7–8/2017. Augustinuksen puolustajilla Pascal viitannee nimenomaan jansenisteihin. On Pascalilla tallella myös Maaseutukirjeistä tuttu huumori: ”On kirkko tilaan joutunut, kun sitä tukee enää Jumala” (Miete 845). Niidenkään harrastusta Pascal ei kuitenkaan lopettanut. Mietteitä on uskonnonfilosofinen teos, jossa tutkitaan ja tulkitaan kristinuskon perusoppeja, Raamattua, ennustuksia ja yleistä elämänkokemusta. Kristittynä filosofina hän liittää tähän alituisen huolen sielun pelastuksesta ja kehittää kuuluisan Pascalin vedonlyönnin eli Pascalin vaa´an: Jos Jumala on olemassa, Häneen kannattaa tuonpuoleisen palkinnon toivossa uskoa. Vanhin tytär oli jo mennyt naimisiin, pikkusisar lähestyi jansenisteja siinä määrin, että päätti lopulta mennä Port-Royalin luostariin. Nykykielellä sanottaisiin, että Jumalaan uskominen on peliteoreettisesti kannattavaa. ”On kirkko tilaan joutunut, kun sitä tukee enää Jumala.” Augustin Pajoun veistoksessa vuodelta 1785 Pascal tutkii sykloidia. Jos Jumala on olemassa, ja Häneen ei usko, seurauksena on ikuinen kärsimys. Kahdeksassatoista kirjeessä Pascal hyökkäsi huumorin ja satiirin keinoin jesuiittojen moraalia ja näiden soveltamaa kasuistiikkaa eli tapauskohtaista moraalia (”tarkoitus pyhittää keinot”) vastaan. Katkos matematiikan ja fysiikan maailmaan ei myöskään ollut suuri. Samalla hänen perintöosuutensa siirtyi luostarin hallintaan. On selvää, että tämä Pascalin järkeily on saanut osakseen myös paljon kritiikkiä. Koko ajan Pascal tutki: fysiikkaa, matematiikkaa, Raamattua, ja kirjoitti muistiinpanojaan. Mystisen ”tuliyön” iloa Étienne Pascal kuoli vuonna 1651. Jumala peliteorian valossa Pascal on barokin ajan kirjailija, ja niinpä kuolema on kaiken aikaa läsnä hänen kirjoituksissaan. Vaikutuksen se kuitenkin ehti tehdä. Maaseutukirjeiden loistavan tyylin on katsottu vaikuttaneen muun muassa seuraavan vuosisadan valistusfilosofien ( Voltaire, Rousseau) kirjoituksiin. Sivistyneistöliikkeenä jansenismi oli suosiollinen luonnontieteille, ja liikkeen piirissä niitä myös tutkittiin. ”Niin monien armonmerkkien jälkeen heitä yhä vainotaan, se on armon merkeistä varmin” (Miete 884), sanoo Pascal kristityn kohtalosta yleisesti. Niistä toimitettiin teos Mietteitä (Pensées), joka painettiin ensimmäisen kerran kirjaksi vuonna 1669, seitsemän vuotta tekijänsä kuoleman jälkeen. Vaikka yö osataan ajoittaa tarkasti (23.11.1654), on silti epäselvää, mitä silloin tapahtui. Kirkkoisä Augustinus kulkee kaiken aikaa Pascalin mukana: ”Jos Pyhä Augustinus tulisi tänään ja jos hänellä olisi yhtä vähän arvovaltaa kuin niillä jotka häntä puolustavat, hänestä ei olisi mihinkään. Myös tieteen ja käytännön maailmaan Pascal liittyi loppuun saakka: vähän ennen kuolemaansa hän toteutti Roannezin herttuan kanssa hevosten vetämän julkisen liikenteen linjan Pariisiin. Jos Jumalaa ei ole, asia on samantekevä. Kirjan jälkimaine on ollut suunnaton; 1800-luvun vaikutusvaltainen kirjallisuuskriitikko Charles-Augustin Sainte-Beuve sanoi ranskan kielen kauneimpien lauseiden löytyvän tuosta kirjasta. Edelliseltä vuosisadalta Pascal on perinyt myös suuren esseekirjailijan Montaignen (1533–1592) perinnön, introspektion, joka laajenee ihmisluonnon yleiseksi kuvaukseksi: ”On vain kahdenlaisia ihmisiä, toiset hurskaita jotka pitävät itseään syntisinä, toiset syntisiä jotka pitävät itseään hurskaina” (Miete 562), tai: ”Ihminen ei ole enkeli eikä elukka, ja kun joku tahtoo enkeliksi, hänestä kovan onnen tahdosta tulee elukka” (Miete 678). Jumala on pitänyt hyvää huolta kirkostaan, kun lähetti hänet edellä ja arvovaltaisena” (Miete 517). Ranskan kauneimmat lauseet Pascalin terveys heikkeni edelleen. Kirjassaan Pascal et Saint Augustin (1970) ranskalaisfilosofi Philippe Sellier korostaa nimenomaan jatkuvuutta: Pascal eli koko ikänsä augustinolaisuuden ilmapiirissä ja omisti 24-vuotiaasta lähtien suuren osan ajastaan Raamatun ja kirkkoisien tutkimiselle. Blaise Pascal jäi yksin hupenevan omaisuutensa ja heikkenevän terveytensä kanssa. Euroopan ensimmäinen ”bussilinja” Pascal kuoli elokuussa 1662. Hän kärsi päänsäryistä ja ruuansulatusvaivoista, jotka estivät usein nukkumisenkin. Osuutensa sanotaan olevan silläkin, että Pascal vaunuissaan täpärästi selvisi liikenneonnettomuudesta. Kaikki kuitenkin muuttui. Se saattoi olla Euroopan ensimmäinen ”bussilinja”
Meidän on elettävä uskossa Jumalaan ja toimittava lähimmäistemme parhaaksi. Jumala johtaa maailman ja elämämme kulkua. Kun epäonnistumme pyrkimyksissämme tai ajamme elämässä pahasti karille, silloinkin on turvauduttava Jumalaan. askel 7–8/2017 • 55 ”Herra sanoo Jeremian kirjassa: ’Minä annan hänen lähestyä itseäni, ja hän astuu eteeni. Maailmassa on paljon pahuutta ja kärsimystä, joka ei näytä hyvän Jumalan aikaansaannokselta. N äiden kahden edellä mainitun periaatteen välille jää jännite. Ihmisen osuus on rakastaa Jumalaa ja lähimmäisiään. Vain tätä Herra sinulta odottaa: tee sitä mikä on oikein, osoita rakkautta ja hyvyyttä ja vaella valvoen, Jumalaasi kuunnellen.” Siinä on ihmisen osuus ja vastuu. Se, jonka Jumala antaa lähestyä itseään, on siis tuleva Messias. Osoite: Askel, Kysy Raamatusta, PL 279, 00181 Helsinki tai: askel.toimitus@kotimaa.fi. Mikä on ihmisen osuus, jos Jumala kuitenkin säätää kaiken. Samalla on hyvä tietää, että Jumala voi siunata Raamatun lukijaa täysin asiayhteydestään irti otettujen ja jopa väärin ymmärrettyjen sanojen kautta. Tällaisetkin elämänvaiheet voi kenties myöhemmin nähdä Jumalan hyvänä johdatuksena. Kuka tämä valtias on. Silti meidän uskomme mukaan paha ei tee mitään, mitä Jumala ei salli sen tehdä. Todellisuudessa jäämme aina alamittaisiksi tämän toteuttamisessa, mutta se ei vähennä näiden ohjeiden velvoittavuutta. Samassa luvussa on aiemminkin näennäinen ristiriita. E ntä sitten Jumalan säätäminen. Jeesusta kutsutaan Daavidin Pojaksi. Tämä on ilmaistu hyvin esimerkiksi Miikan kirjan luvun 6 jakeessa 8: ”Sinulle, ihminen, on ilmoitettu, mikä on hyvää. Edellinen raamatunkäännöksemme kirjoitti ’panee henkensä alttiiksi’. Olemme pyytäneet TT Eero Junkkaalaa vastaamaan lukijoiden kysymyksiin. Jumala johtaa ihmisten ja ihmiskunnan elämää. Tähän kansan kohtalon kääntämiseen tulee uusi näkökulma, kun Jumala lähettää kansalleen valtiaan, joka nousee sen omasta joukosta (jakeen 30:21 alku). Kuka voisi niin tehdä vaarantamatta henkeään, ellen minä sallisi hänen tulla?’ Ja toisessa kohtaa: ’Etsikää minun kasvojani.’ Sääteleekö Jumala kokonaan hänen ja ihmisen välisen suhteen. Tämänkertainen kysymys antaa aiheen pohtia tekstiä näistä näkökulmista. Me tiedämme, kuka tuo luvattu Daavid on. Raamattu siis toimii myös ilman teologisia taustatietoja. Vaikeat kohdat on lisäksi asetettava Raamatun kokonaissanoman valoon. Hän myös vaarantaa henkensä. Kuningas Daavid oli kuollut jo kolmesataa vuotta aikaisemmin, joten kyseessä on uusi Daavid. Tekstin ymmärtämisen kannalta on olennaista selvittää sen historiallinen tilanne. P Kuka säätää. K ysymyksemme loppuosassa pohditaan laajempia periaatteita. K yseinen Jeremian kirjan teksti on jakeesta Jer. Samassa luvussa on aiemmin kerrottu, että ”he saavat palvella Herraa, Jumalaansa, ja Daavidia, jonka minä annan heille kuninkaaksi” (30:9). Herra sanoo omalle kansalleen ensin: ”Parantumaton on sinun vammasi, Siion.” Muutamaa riviä myöhemmin luemme: ”Minä hoidan haavasi terveiksi, parannan sinun vammasi, sanoo Herra, parannan sinut, Siion.” Näiden tekstien välistä löytyy sana ’mutta’, joka kertoo, että Jumala kääntää kansansa kohtalon. Onko Jumalan etsiminen vaarallista?” R aamatun, varsinkaan Vanhan testamentin, tulkinta ei aina ole helppoa. KYSY RAAMATUSTA Eero Junkkaala • teologian tohtori D Mitkä kysymykset sinua askarruttavat Raamatun äärellä. Mikä on ihmisen osuus. Armo ulottuu omaa huonouttamme alemmaksi ja kantaa meitä haaksirikkoisinakin. Viime kädessä Jumala panee pahankin palvelemaan omia tarkoitusperiään, vaikka emme sitä aina havaitse. 30:21. Sen mukaan meidän on elettävä. Silti me olemme täysimääräisesti vastuussa siitä, mitä teemme ja miten suhtaudumme Jumalaan ja lähimmäisiimme
Siksi en voi olla lähtemättä. Siellä asioita avartuikin, ja löysin paikkani seurakuntanuorissa. Toinen niistä on alkanut toteutua. Teksti. Kaksi nuorta naista tekee fuksihaastattelua, jolla etsitään hengellisistä asioista kiinnostuneita opiskelijoita. Talossa oli myös pommisuoja, jota hän esitteli joskus vieraille ja johon livahdin kerran mukaan. 16-vuotiaana Tiina lähti ensimmäisille Herättäjäjuhlilleen, minkä jälkeen vain muutamat juhlat ovat jääneet väliin ulkomaanreissujen, isän sairastumisen ja äidin kuoleman vuoksi. – Koen, että Jumala on lähettäjäni. – Myöhemmin meidän kodistamme Seinäjoella tuli suvun tukikohta, kun maalta tultiin vaikka sairaalaan. Seinäjoelta muuttanut Tiina Harju on aloittamassa kemian opintoja ja vastaa ”kyllä” kysymykseen ”Haluatko mukaan pienryhmään, jossa keskustellaan Jumalasta?”. Äiti kasvoi maalaistalossa isättömänä. – Ala-asteella pyysin päästä tyttökerhoon. H Pohjalaisen kutsumus Tiina Harjulla oli kaksi unelmaa, perhe ja Afrikka. Järkytyin siitä paikasta, pelkäsin, itkin ja rukoilin, ettei isä joutuisi sotaan. Siellä luettiin Raamattua, josta en paljoa ymmärtänyt. Meillä yövyttiin ja äiti auttoi sukujuhlien järjestämisessä. Pääsin raamattupiiriin ja yhteisöön, jossa etsittiin Jumalaa. – Äidinäidillä eli mummalla oli 13 sisarusta ja äidillä 49 serkkua. Päivi Puhakka • Kuvat: Laura Oja T eknillisen korkeakoulun päärakennuksen aula Espoossa syksyllä 1986. Kirkossa ei juuri käyty, mutta Tiinalle opetettiin iltarukous. – Asuimme kaupungin keskusvarastolla, jossa isä oli töissä. Osa meistä tapaa edelleen, ja olemme olleet toistemme tukena myös elämän kriiseissä, Tiina kertoo. Pohjalainen on lähdössä Botswanaan kahdeksan kuukauden kuluttua. – Olin kadottamassa seurakuntayhteyden muutettuani opiskelupaikkakunnalle, ja se haastattelu pelasti minut. Kun mumma meni myöhemmin naimisiin ja muutti toiselle paikkakunnalle, äiti jäi enon perheen hoiviin. – Yläasteikäisenä tipahdin hengelliseen tyhjiöön ja odotin kovasti rippikouluun pääsyä. 56 • askel 7–8/2017. Isä ja äiti näyttivät mietteliäiltä, koska kyseessä oli vapaakirkon kerho, mutta sain luvan. Pommisuoja ja seurapenkki Tiinan lapsuuden koti oli Seinäjoella, mutta muu suku asui pitkin maakuntaa
– Kun olin nuori, isä sanoi olevansa onnellinen siitä, että olin löytänyt Jumalan, Tiina kertoo isän siunauksesta. askel 7–8/2017 • 57
Koti-iltoja vankilaan Keniaan lähtö järjestyi vähän yllättäen. Isä toivotti Jumalan huolenpitoa. – Isä oli kysynyt, onko pakko lähteä. Koko syksyn kaoottisessa tilanteessa vierailin ministeriön valtiosihteerin luona ja sanoin aina lähtiessäni tulevani seuraavana päivänä uudelleen. Ennen Keniaan lähtöä sovittiin, että palattuani alan toimia SPR:n vapaaehtoisena vankilavierailijana, Tiina kertoo ja paljastaa uuden puolen elämästään. Jotenkin hän tunsi olevansa oikeilla jäljillä remmikengissään Kisumun slummissa, jossa hän tapasi ulosteiden keskellä asuvia ihmisiä. – Olin nuorena käynyt vankilavierailulla ja siitä asti seurannut päihdeasioita, myöhemmin myös hiv-aids-tilannetta. Se oli kova paikka. Kun bussi kuljetti Keniaan lähtijää kohti Helsinki-Vantaata vuonna 2003, oli sydän pakahtua. Vastasin, että on. Isän siunaus Tarina polveilee vuosikymmeneltä toiselle. SPR:n koulutuksen ja Sörkan vankilan apulaisjohtajan haastattelun jälkeen Tiina tapasi tutkintavankeja. Kun se lopulta järjestyi, Afrikka alkoi vetää puoleensa. – Olin paahtanut tukka putkella töitä vuosikaudet ja toivonut vuorotteluvapaata. 58 • askel 7–8/2017. Komennus opetti toimimaan tilanteessa, jossa suunnitelma A ja B eivät toimi. Makedonia oli hyväksytty EU:n kandidaattimaaksi, ja lainsäädäntö piti laittaa EU-standardien tasolle myös ilmanlaatuasioissa. Suurena työvoittona sain lopulta neuvoteltua entisten asiantuntijoiden palkkaamisen takaisin. Tietotaitoa Makedoniaan Vuonna 1990 Tiina pääsi VTT:lle (nyk. Hän soitti SLEY:n lähetyssihteerille, joka lähetti sitten kyselyni läheteille eri puolille maailmaa. – Makedoniassa oli ollut vaalit ja hallinto virkamiehineen, myös ilmanlaatuasiantuntijat, vaihdettiin. Siihen on selvä syy. Valistusta jaettiin maaseudullakin raamattuopetuksen lomassa. Sekä työ että vuorotteluvapaa tarjosivat tilaisuuden lähteä ulkomaille: 1990-luvun puolivälissä Saksaan vaihtotutkijaksi, vuonna 2003 Keniaan vapaaehtoistyöhön ja 2006–2008 Makedoniaan ilmanlaadun parantamiseen liittyvään EU-hankkeeseen, jossa Suomen Ilmatieteenlaitos oli pääpartneri ja Tiina asiantuntija kohdemaassa. Vieläkin muistan kappelin vasemmalla seinustalla istuneen vangin olemuksen. Lopulta vihreää valoa näytettiin Keniasta, jossa tarvittiin päihdeja hiv-aids-valistajaa. Nykyään hän järjestää pienellä vapaaehtoisporukalla isien ja lasten tapaamisia. – Aiemmin osa isistä ja lapsista oli nähnyt toisiaan vain pleksin takaa, eivätkä lapset ymmärtäneet, miksei isään saa edes koskea. Syntyi kutsumus olla avaamassa vangeille ovia – ei sulkemassa. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy), jonne hän teki diplomityönsä, ja valmistui diplomi-insinööriksi 1991. Tingin päästä mukaan, vaikken osannut laulaa. Jokin hänessä kosketti, ja kysyin vartijalta: ”Mihin nää miehet menöö täältä?” Aloin leikata lehdistä vankilauutisia. Henkilökunta hankkii vierailupäiviin elintarvikkeita, ja isille lapsineen on kova juttu tehdä yhdessä voileipiä. Kertojan kutsumuksen juuret ovat aiemmissa kokemuksissa, joista löytyy sekä kotiväkeä että kotiseurakunnan työntekijöitä – tai se sydäntä riipaissut yksinäinen vanki kappelin seinustalla. Sitä Tiina myös koki Keniassa valistustyössä nuorten parissa ja kouluttaessaan opettajia. Diakoni oli ollut 80-luvulla lähetystyössä. H – En pystynyt olemaan jättämättä hakemusta, Tiina kuvailee lähetyskutsuun vastaamista. Isä kuuli itkun äänessäni ja toivotti Jumalan huolenpitoa. Tiina alkoi valmistautua lähtöön ja hankkia tietoa tulevaan työhön. Edelleen hän on Espoon seurakuntayhtymän näkövammaisten opasystävä. He saattavat viettää ”kotiiltaa”, jollaista heillä ei ole ehkä koskaan ollut, Tiina kertoo ja lisää olleensa myös Espoon kaupungin rikossovittelija ja nuoren mielenterveyskuntoutujan tukihenkilö Suomen Mielenterveysseuran kautta. – Nuorisopappi järjesti aikoinaan nuorten lauluryhmän vankilavierailulle. Hän sanoi arvanneensa, tunsihan hän tyttärensä. Lähdin käymään Seinäjoella ja kävelin tuttuun seurakunnan virastoon etsimään opastusta. Soitin hänelle vielä bussista surullisissa tunnelmissa; mitä jos kuolen tällä matkalla, onko kaikki sen arvoista
Kuvan nähtyään hän sanoi ylväänä: ”I’m beautiful!” Sanoin: ”Yes, you are very beautiful!” Mikä voima hänessä olikaan! Yhden ihmisen maailma Kutsumus vahvistui myös lomareissulla Haitiin, jossa niin ikään Tiina vieraili slummissa. Se on tehokas tapa, joka voi poikia jotain uutta laajemminkin. Yksilöiden kautta voi kohdata kansakuntia. Kolme lasta leikki pienen eteistilan lattialla. Kiukku herää siitä, jos näen toivottomuutta tai varojen väärinkäyttöä. Seuraavana vuonna hän osallistui Suomen Lähetysseuran (SLS) Lähde liikkeelle -kurssille sekä kolmen kuukauden Felm Volunteer -jaksolle Botswanassa. – Tutkin Espoon seurakuntien tapahtumia ja innostuin menemään työttömien taideryhmään. Puutteen näkeminen on tälle pohjalaiselle haaste. Se oli tuttua. Jos voin välikappaleena tuoda siihen helpotusta, olen käytettävissä ja siihen ehkä tarkoitettu. Keniaan lähtiessäni veli kysyi, meinaanko mennä pelastamaan maailman. – Haitissa on ryöstöviljeltyjä alueita, joilla kasvaa vain orapihlaja. Kysyin usean lapsen yksinhuoltajaäidiltä, voisinko ottaa kuvan. H – Muistan aaltopellit ja naruilla roikkuvat vaatteet. – Nämä ihmiset vankiloissa ja slummeissa elävät arkeaan vaikeissa oloissa. Ensimmäisen kerran Tiina itse oli joutunut selkä seinää vasten äitinsä sairastuessa. Se kirpaisi, mutta aktiivinen nainen ei jäänyt kotiin voivottelemaan tilannetta. Eikä silloin ollut vielä ollut maanjäristyksiä. Jotain minun täytyy tehdä. Kun äiti kuoli, tuntui, että on aivan sama, minkä reitin valitsen; hän ei ole enää tässä. Työttömyys ei ollut niin suuri kriisi. Olin tehnyt aiemmin työhyvinvoinnin kehittämistä, jossa tuettiin paluuta pitkiltä sairauslomilta töihin, sekä perehtynyt kriisistä selviytymiseen. – Aiemmin olin voinut aina valita uuden reitin hankalassa tilanteessa. Kun äiti lähti Vuosi 2013 oli tärkeä käännekohta, kun Tiina irtisanottiin VTT:ltä. Äiti tiskasi. – Aluksi keräsin eri puolilta maailmaa Jumalanäitiä ja lasta esittäviä ikoneja, sitten tärkeäksi tulivat Jeesus-ikonit. Sanoin, että jos voin tuoda apua, toivoa ja ilon pilkahduksen yhdelle, se riittää. Olen eri mieltä: yhtä ihmistä tulee auttaa. Päädyin myös avustajaksi lasten kesäkerhoon sekä kertomaan työttömän näkökulmasta työryhmässä, joka pohti, kuinka kirkko voi vastata yhteiskunnan haasteisiin. Jäin kuitenkin ryhmään, jossa kuulin näkövammaisten avustamisesta. Kun menin uudestaan maalaamaan rönttövaatteissani, kävi ilmi, että taideryhmä olikin ollut vain yhden kerran. Pelkkää tomua. Kutsumus ja asiantuntemus Vuonna 2015 Tiina suoritti psykologian perusopinnot ja aloitti ammatillisen opettajan koulutuksen sekä sairaanhoitaja-diakonissa-opinnot. – Joku sanoi, että täytyy auttaa isossa kuvassa eikä yrittää pelastaa yksilöitä. Silloin päämäärän täytyy olla selkeä. Tämä näky palautui mieleeni vieraillessani ensimmäisessä kodissa Botswanassa kesällä 2016. Siellä järkytti nähdä lapsia, joiden silmissä ei ollut enää toivoa. Hän tietää, että omat tekemiset ovat rajallisia. En osaa piirtää mutta rakastan sohia väreillä. askel 7–8/2017 • 59
L H – Vaikeuksien keskellä ystävät ja sukulaiset ovat kannatelleet ja olleet voimana. Muistin samalla erään haastattelun Otaniemessä vuonna 1986. Oppikoulussa Tämän kesän Tiina toimii lähihoitajana Espoossa. – Kun seisoin kirkon portailla, mikä hyvyys ja voima huokui edessä olevasta väkijoukosta! Siunaus oli vaikuttava hetki, ja kädet pään päällä tuntuivat vahvoilta. Jumala on antanut meidät toisillemme. – Takana oli ollut eläimellinen vuosi opiskelua ja vapaaehtoisjutut. Sitten hän kääntyi seesteisen ja onnellisen näköisenä päin väen paljoutta. Työntekijät ovat lähinnä paikallista väkeä, ja seurakunnissa vapaaehtoisilla on suuri rooli muun muassa köyhien auttamisessa. Lähtö Afrikkaan on todennäköisesti helmikuussa 2018. – Olen kova säästämään, ja kaikenlaista on kertynyt nurkkiin. Mutta vielä vaikeampaa tulee olemaan haastava työkenttä. Lisäksi työskentelin haavoittuvassa asemassa ja syrjäytymisuhan alla elävien lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä parissa. Tulen kaipaamaan ystäviä, sukua ja saunaa. Sain luvan jättää avoimen hakemuksen. Suomesta Tiina arvelee kaipaavansa erityisesti ystäviä, sukua ja saunaa. Mukaan aion ottaa työhön liittyvää ja hengellistä kirjallisuutta sekä mietelausekokoelmia. Rakenteet eivät ole vahvoja, ja Tiinan tehtävänä on löytää keinoja, jotka vievät eteenpäin koko kirkkoa. Tiinan sisukkaista yrityksistä huolimatta oppilaitos ei hyväksynyt Botswanassa työskentelyä kesällä 2016 harjoitteluksi, eikä alkuun hyvittänyt aiempia opintoja tai osaamista, opettajaopintoja ja kokemusta HR-tehtävistä usean vuoden ajalta. Siitä avautui Botswanan ovi. Vauraassa maassa jopa 19 prosenttia kansasta elää köyhyysrajan alapuolella ja hiv-positiivisia on saman verran. Lämmintä vaatetta tarvitaan, koska siellä on myös pakkasta. Taloudellisesti lähtemisessä ei ollut järkeä, ja seuraava haku olisi vasta syksyllä. Jo lähtöprosessi on koulinut lähtijää. Botswanassa SLS:n vanhin yhteistyökumppani on 21 000 jäsenen evankelisluterilainen kirkko, jossa Tiinaa odottavat henkilöstöjohtamisen asiantuntijatehtävät. Työssä on paljon tuttua esimiehiä kouluttaneelle ja HR-asiantuntijalle. Pakkaan laukkuun myös ikoneja, valokuvia veljeni lapsista ja perintötekstiilejä; tulee kotoisa olo, kun levitän esille äidin tekemät pitsipeitot ja liinat. – Kyselen kyllä vaikeuksien tullessa: ”Mitä haluat opettaa. Ehkä joku toinen pääsee vähemmällä. Se kannattelee. Tulevana syksynä hän suorittaa 35 opintopistettä Kirkon ulkomaantyön erityiskoulutuksessa palatakseen helmikuun alussa Botswanaan. Opintokokonaisuudet käsittelevät muun muassa raamattutuntemusta, kirkkoa ja missionäärisyyttä, vuorovaikutusta ja monikulttuurisuutta, johtamista ja kehittämistä sekä omaan organisaatioon ja tehtävään perehtymistä. Enkö mää oo jo oppinu?” Siunaus Toukokuussa Tiina siunattiin lähetystyöhön Kirkkopäivien ja SLS:n Lähetysjuhlien päätösmessussa Turun tuomiokirkon edustalla kirkkaassa auringonpaisteessa. Tiina arvelee, että on vaikea aloittaa sosiaalinen elämä nollasta. Sanoin, että vaikka koulu ei hyvitä, lähetyskutsun saanut lähtee silti. 60 • askel 7–8/2017. Nyt asiat ovat onneksi muuttuneet. En tiedä myöskään vielä, missä asun pääkaupunki Gaboronessa. Vaihtoehtotoiveistani – Intia, Nepali tai Afrikka – vain jälkimmäinen oli mahdollinen. Ehkä kaipaisin salmiakkia, suklaata ja ruisleipää, jos voisin niitä syödä. Katselin messua kotona tv-ruudulta, jossa kaunis nainen polvistui alttarille ja siunaajien kädet laskeutuivat vaaleille hiuksille. – Turpiin tuli mutta se kannatti. Sitä ennen sekä koti Suomessa että tuleva koti Botswanassa vaativat järjestelyjä. Afrikassa ateriaan kuuluvat riisi, kurpitsat, kala, kana, ananas ja papaya. Olin siellä kolme kuukautta johdon tukena, kouluttamassa muun muassa kirkon henkilökuntaa, seurakuntaneuvostoja ja vapaaehtoisia. – Aion kyllä etsiä kuntosalin saunoineen. Muistin vaalean hennon opiskelijan, joka vastasi ”kyllä” kysymykseen, haluaisiko hän keskustella Jumalasta. Sitten Tiina tuli valituksi SLS:n työhön monivaiheisen testaamisen jälkeen. Vaikeuksissa Jumala on tullut entistä läheisemmäksi
Värimäärä on sopiva, kun lehden muoto näkyy selvästi kankaalla eikä väri ole tukkinut koko lehden pintaa, vaan kangas kuultaa siitä kauniisti läpi. 10 cm x 10 cm). Lehtipainanta onnistuu parhaiten tuoreilla, nihkeillä lehdillä. Verho saunakamariin Mittaa kankaasta kappale, jonka koko on ikkunaruudun koko + 3 cm:n päärmevarat ympäriinsä. Jos teet verhon isompaan ikkunaan, ompele kappaleen yläreunaan kuja ja pujota kujaan kuminauha. Voit painaa lehtikuvioita uuteen, pestyyn kankaaseen tai jo valmiiseen käytössä olleeseen tekstiiliin. Ennen kuin aloitat varsinaisen työn, tee koepainanta. Taita lyhyiltä sivuilta ensin 1 cm:n taite ja sitten 2 cm leveä taite. Kiinnitä väri silittämällä työ väripurkin ohjeen mukaan. Paina kämmenellä lehteä. Kun lehti alkaa tuntua pehmeältä, ota uusi lehti käyttöön. Tällainen verho sopii pieneen ikkunaan. Aseta lehden päälle pala talouspaperia. Teksti ja kuvat: Maija Paavilainen L ehtien painaminen onnistuu hyvin yhdelläkin vihreällä väripurkilla. Lehtipainanta ei ole pelkästään kesäpuuhaa. Jätä työ kuivumaan yön yli. Laudeliina Kesäisen laudeliinan saat, kun painat koivunlehtikuvioita valmiiseen keittiöpyyheliinaan. Tarvikkeet: L tuoreita koivunlehtiä L vaaleaa, pestyä puuvillakangasta L silittämällä kiinnitettävää vesiliukoista kankaanpainoväriä L superlon-töpötin, joka on tehty superlonsuikaleesta ja maalarinteipistä L matala astia väriä varten L talouspaperia L paksu sanomalehtikerros painoalustaksi L silitysrauta värin kiinnitykseen LEHTIPAINANTA Paina kesä kankaalle Verho Tarvikkeita Löylypussi Laudeliina askel 7–8/2017 • 61. Samaa koivunlehteä voi käyttää painamiseen useamman kerran. Paina koepainannan jälkeen kankaaseen kaikki lehdet. Ompele samanlaiset taitteet myös kappaleen pitkiin sivuihin. Aseta koivun lehti paperille ruotopuoli ylöspäin. Lähetä löylypusseja ystäville joulutervehdyksiksi. Työ onnistuu myös pakastetuilla lehdillä. Mallitöihin on sekoitettu väri kahdesta eri vihreästä. Jos väriä on taas liian vähän, lehden muoto ei näy selkeästi kankaalla. Pingota naru ikkunaruudun yläreunaan. Poista talouspaperi ja lehti. Löylypussi Ompele kankaasta pieni pussi (valmiina esim. Kun upotat pussin löylyveteen, ihana koivuntuoksu leviää saunaan. Jos väriä on liikaa, väri tukkii kankaan ja leviää lehden ulkopuolelle. Töpötä väriä lehden pintaan ja lehtiruotoon. Kiinnitä verho naruun pyykkipojilla. Jos haluat juuri tietyn väristä vihreää, voit sekoittaa samoja värilaatuja keskenään. Ompele taitteet. Lehtipainantaa Laita koivunlehdet prässiin yhdeksi yöksi. Nosta lehti varovasti lehtiruodosta ja aseta lehti kankaalle väripuoli kangasta vasten. Täytä pussi kuivatuilla koivunlehdillä ja ompele täyttöaukko kiinni
Miten maailma on tällaiseksi tullut. Nuoruudesta on tullut uusi N O R M A A L I Työelämässä pitää olla hoikka, nuorekas ja hyvässä kunnossa. Tätä edellytetään itsestäänselvyytenä. Teksti: Sirkku Nyström • Kuva: Freeimages.com 62 • askel 7–8/2017. Samat vaatimukset alkavat koskea myös eläkkeelle siirtyneitä. Vanhentuakin pitää elegantisti ja hyvässä kunnossa
Tuloksista syntyi kirja Lihaan leikattu kauneus. Nykyisin lapset ja nuoret voivat kommentoida varsin häijysti opettajansa ulkoista olemusta. Siinä oli suorastaan uskonnollisia piirteitä. Pitää edetä, tulla paremmaksi, ei saa pysähtyä. Oma ruumis oli kaiken keskipiste; sitä piti kehittää ja sen varaan laskettiin elämässä menestyminen. – Minulle oli yllätys, miten nopeasti fitness-kulttuuri levisi Suomeen. – Siellä ihmiset söivät proteiinijauheita, kävivät salilla ja bodasivat itsensä senhetkisen muodin mukaiseksi. Maratonin juokseminen alkaa monilla työpaikoilla olla lähes normi. Nuoruuden ihannoinnin rinnalla vahvistuu ikäsyrjintä, vaikka sen pitäisi olla kiellettyä. Niissä ihmiset ovat pyöreämpiä kuin nykyisin, eikä litteää vatsaa ja muita hyvän kunnon ilmenemiä esitelty siinä määrin kuin nykyisin. Mielikuvat ovat valtaosin kielteisiä. Työruumis on velvoite Taina Kinnunen on se kaunis vaalea nainen, joka nousi julkisuuteen tehtyään bodauksesta väitöskirjan vuosituhannen alussa. Sitä pidetään velttouden ja huonon luonteen merkkinä. Eläkkeelle siirtymistä tai pääsemistä hivutetaan koko ajan ylöspäin ja työelämässä pitäisi olla yhä kauemmin. – Maratonin juokseminen alkaa monilla työpaikoilla olla lähes normi. Asiantuntemuksen arvo ei enää paina nuorten tuoreen koulutuksen rinnalla. – Yhä useammat ammatit luetaan nykyisin palveluammateiksi. Meillä syödään proteiinijauheita ja lisäravinteita, eikä siinä nähdä mitään erikoista, Kinnunen sanoo. Kaikissa niissä työntekijän ulkoinen olemus on tärkeä sekä hänelle itselleen, työnantajalle että asiakkaalle. Ääneen lausumaton vaatimus on, että aina kun ollaan tekemisissä toisten ihmisten kanssa, ulkoisen olemuksen pitää olla miellyttävä sekä kohdata että katsoa. Muuten kohta ei ole paikkaa, minne mennä tai kuulua. Ikäsyrjinnässä vanheneminen liitetään usein hitaampaan oppimiseen, fyysiseen heikkenemiseen ja jähmeyteen. Sen voi tarkistaa katselemalla vanhoja lehtiä tai jumppaohjekirjoja. Maailmasta on tullut armoton, Kinnunen sanoo. Jos näin ei tee, on vaara, että seuraavissa yt-neuvotteluissa joutuu irtisanotuksi. Ulkonäkö ajaa ohi kokemuksen Nuoruuden ihannoiminen on melkoisessa ristiriidassa sen kanssa, että ihmiset elävät yhä pidempään. Nuoremmat alkavat katsoa vanhempaa kollegaansa hienoisesti alaspäin. Työssä olevat huomaavat, että vuosien myötä asema työyhteisössä muuttuu. Ulkonäköpaineet ovat vahvistuneet viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana selvästi. Yhä useampi yli viisikymppinen työnhakija huomaa, ettei häntä edes kutsuta haastatteluun, vaikka työhistoriassa ei ole vikaa. Sen jälkeen hän on tutkinut muun muassa kauneusleikkauksia, suomalaista kosketuskulttuuria ja ruumiillisuuden merkitystä työelämässä. Armoa ei tunnettu, eikä tunneta tänäänkään. Moni korjauttaa ulkonäköään myös kosmeettisen kirurgian keinoin, Taina Kinnunen kertoo. Pitäisi pysyä vähintään nuorekkaana, jos ei suorastaan nuoren näköisenä. – Kehitys merkitsee jatkuvaa liikettä. Ikääntymistä ei enää pidetä arvossa, vaikka ymmärrys ja kokemus lisääntyvät vuosien myötä. Jopa opetustyö voidaan laskea nykyisin palvelualaksi. Vaikkei menisi kauneusleikkauksiin, pitää olla hyvässä kunnossa, eikä ylipainoa saa olla. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä fyysistä olemusta, joka kullakin on ja jonka merkitys kasvaa pätkätöiden lisääntyessä ja työpaikoista kilpailtaessa. Se tietää tuloja kauneudenhoitoja kosmetiikkateollisuudelle ja erilaisille hyvinvointipalveluille. askel 7–8/2017 • 63. Aina piti jaksaa enemmän, koskaan ei saanut tyytyä siihen, mihin oli jo päässyt. Ikääntyvän työntekijän pitää huolehtia kunnostaan, ulkomuodostaan ja osaamisensa pitämisestä ajan tasalla. Lisäksi hän haastatteli lukuisia kirurgeja ja heidän asiakkaitaan. – Suomessa puhutaan juuri nyt kasvusta, kilpailukyvystä ja kehityksestä. – Vanhenemisen vastustaminen alkaa yhä varhemmin. – Työelämässä pärjäämiseen liittyy yhä useammin taistelu iän merkkejä vastaan. Lihaan leikattua kauneutta Vuosien kertymiselle ihminen ei voi mitään. Ihmisen fyysinen olemus, ruumis, on yhä tärkeämpi monissa ammateissa. Ikääntyminen ei kuitenkaan saisi näkyä. Yksilön tasolle tuotuina ne tarkoittavat kasvua ammatissa ja työssä sekä pärjäämistä kilpailussa toisten kanssa. Timminä yt-neuvotteluja varten Kulttuuritutkijat näkevät tiiviin yhteyden yhteiskunnan arvojen ja ihmisten elämän sekä ruumiillisuuden välillä. Hän teki vajaat kymmenen vuotta sitten ison kyselyn kosmeettisen kirurgian käytöstä. H K ulttuuriantropologi Taina Kinnunen kertoo, että kuntoilun ja oman ruumiin kehittäminen alkoivat nousta arvossa joskus 1970–1980-luvulla Kaliforniassa. Hän nosti esiin käsitteen työruumis, joka on ensi kuulemalta sanana erikoinen. Ennen opettaja valvoi oppilaiden käyttäytymistä ja pukeutumista
Ikääntyessä miesten ulkonäkövaatimukset jäävät eläkkeelle siirtymisen myötä taakse. Nuorekkuuden korostukselle on Yhdysvalloissa perinteitä. Miehille muun muassa markkinoitiin lihaksikasta kristillisyyttä. Hygieeninen vanheneminen Suomalainen yhteiskunta oli vielä muutama vuosikymmen sitten työtä tekeville suhteellisen armollinen. Onnistunut vanheneminen on sitä, ettei vanhanakaan istu levollisesti keinutuolissa. Taina Kinnunen kertoo vastuullisessa ammatissa olevasta miehestä, joka leikkautti sukuperintönä saamansa raskaat alaluomet siksi, että ihmiset alkoivat kysellä, onko hän krapulassa. Naiset saavat vanhentua, mutta se tapahtuu elegantisti. Ulkonäköpaineet ovat kuitenkin sitä suuremmat mitä kaupunkilaisempi elämäntapa ihmisillä on. Jo 1800-luvun lopulla maassa levisi virtauksia, joissa uskonto valjastettiin tukemaan liikuntaa ja kuntoilua. – Eteläisessä Euroopassa ilmapiiri on jossain määrin toinen. – Koskaan et saa olla tyytyväinen, vaan pitää pyrkiä siihen, että eläkkeelläkin säteilet nuoruutta ja jaksamista. Hyvännäköisyyden vaatimus koskee yhä nuorempia, erityisesti naisia. – Tuonpuoleisuutta ei heille ole olemassa, eikä myöskään armoa, joka sallisi epäonnistumisen. Työruumis jälkiteollisessa taloudessa (Vastapaino 2016) Taina Kinnunen: Lihaan leikattu kauneus. Naisilla ne pysyvät mukana enemmän tai vähemmän. Kun ulkomuotoa korjataan, se tehdään usein melko näyttävästi. Silloin vanheneminen mielletään joksikin likaiseksi, josta pitää päästä eroon. L Lähteitä: Taina Kinnunen, Jaana Parviainen & Ilmari Kortelainen (toim.): Ruumiillisuus ja työelämä. Kovat ulkonäköön liittyvät onnistumispaineet alkavat koskettaa lähes kaiken ikäisiä eläkeläisistä koululaisiin. Uutta on, että myös miehet joutuvat vähitellen samojen odotusten kohteeksi. Kehonrakennuksesta on tullut eräänlainen uskonto, jossa päämääränä on tämän puoleinen onni, menestys ja terveys. Monet julkisuuden henkilöt ovat kertoneet avoimesti taistelustaan ikääntymisen merkkejä vastaan. Vanhentuakin ihminen sai kaikessa rauhassa. Vaikka ryhti menee kumarammaksi, korkokenkiä käytetään niin pitkään kuin jalat kestävät, jopa kepin kanssa kulkiessa. – On sydäntäsärkevää tavata parikymppisiä nuoria, joilla voi olla päällekkäin useita syömishäiriöitä. ”Kehosi on Herran temppeli” oli siihen hyvä iskulause. – Kosmeettisessa kirurgiassa puhutaan hygieenisestä vanhenemisesta. Kosmeettisessa kirurgiassa puhutaan hygieenisestä vanhenemisesta. – Suurten ikäluokkien naisista moni on lähtöisin maaseudulta, eivätkä he ole kovin innoissaan ulkonäön parantelemisesta, Taina Kinnunen kertoo. Nuoruutta amerikkalaisittain Taina Kinnunen näkee suomalaisessa nuoruuden ihannoinnissa paljon amerikkalaisia piirteitä. Kauneuskirurgian ruumiillistuneet merkitykset (Gaudeamus 2008) – Työelämässä pärjäämiseen liittyy yhä useammin taistelu iän merkkejä vastaan, Taina Kinnunen toteaa. H JU K K A G R A N S T R Ö M 64 • askel 7–8/2017. Kyseessä on loputon projekti. Eksyksissä syömishäiriössä Suomessa ruumiillisuuden korostaminen liittyy työelämän lisäksi terveyteen ja hyvinvointiin. Varsinkin maaseudulla hyvä ihminen oli hyvä työihminen. Täällä nainen muuttuu lähes näkymättömäksi vaihdevuosi-iässä. Ulkomuodolla ei ollut niin suurta väliä. Taina Kinnusen mukaan kyseessä on veljestai sisarkunta, joka uskoo, että kehoa huoltamalla ja nuorentamalla tullaan hyviksi ihmisiksi. – Nainen ei myöskään menetä viehätysvoimaansa miesten silmissä samalla tavalla kuin Suomessa. He ovat jo silloin täysin hukassa oman ruumiinkuvansa kanssa, koska eivät tiedä, mitä heidän pitäisi olla, Taina Kinnunen sanoo
Hoitajien antamat ideat ovat olleet erittäin tärkeitä, sillä he kuulevat eniten potilaita askarruttavista asioista, Arvonen kertoo. Rakenteilla on vielä ainakin kymmenkunta taloa. – Talojen rakentamisessa mukana on ollut myös potilaita sekä potilasjärjestöjä. Oman hoitopolkunsa saavat niin vaativiin sydänleikkauksiin kuin pienempiin tyrätai tekonivelleikkauksiin tulevat. Terveyskylästä löytyy myös yhteystiedot esimerkiksi potilasjärjestöihin, jotta potilaat saisivat vertaistukea muilta sairastuneilta. Terveyskylästä saa avointen palvelujen lisäksi erityispalveluja silloin, kun potilaalla on lähete erikoissairaanhoitoon. Jokaisella sairaudella on oma talonsa, josta saa tietoa ja tukea mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Digihoitopolulta saa neuvoja esimerkiksi leikkaukseen valmistautumisesta, tietoa leikkauksesta itsessään ja ohjausta toipilasvaiheeseen. Kylässä myös viihdytään. Hankejohtaja Sirpa Arvonen korostaa, että Terveyskylän taloissa tieto on tutkittua ja luotettavaa. T erveyskylän talot antavat apua sairauden oireiden ja hoidon sekä elintapojen seuraamiseen. Kyse on erikoissairaanhoidon verkkopalvelusta, johon pääsee mistä, milloin ja kuka tahansa. Niiden lisäksi kylästä löytyvät Aivotalo, Allergiaja astmatalo, Harvinaissairauksien talo, Naistalo, Niveltalo, Kuntoutumistalo, Kivunhallintatalo, Painonhallintatalo, Reumatalo, Sydänsairauksien talo ja Verisuonitalo. Pitkäaikaissairaat löytävät sivustoilta tukea sairauden kanssa pärjäämiseen. Sieltä voi ladata myös Mobilisti-mobiilisovelluksen kannustamaan elämäntapamuutoksiin. Keskimäärin taloissa ollaan pitkään eli neljä – viisi minuuttia. – Tämä kertoo siitä, että helposti saatavilla oleva, selkeäkielinen ja luotettava tieto omasta terveydestä, hyvinvoinnista ja sairaudesta on tullut todella tarpeeseen, Sirpa Arvonen sanoo. Nyt valmiina on jo 16 taloa, ja syksyllä viisi uutta taloa pääsee harjakorkeuteen. Ensi vuoden loppuun mennessä avoinna on yhteensä kolmisenkymmentä taloa. Vaikka toiminnasta on niukanlaisesti vielä toistaiseksi tiedotettu, kuukausittainen kävijämäärä on ollut noin 35 000. Terveyskylään löytää perille osoitteessa: www.terveyskylä.fi ja www.virtuaalisairaala2.fi P Tervetuloa Terveyskylään! Terveyskylän talot täydentävät perinteistä sairaalahoitoa. Sivulatauksia on kuukausittain yli puoli miljoonaa, Sirpa Arvonen kertoo. T erveyskylään nousee rakennuksia vauhdilla. HYVÄ ELÄMÄ Sirpa Norri • lääketieteen toimittaja askel 7–8/2017 • 65. Esimerkiksi raskauteen ja synnytyksiin liittyvät mielipiteet lehdistössä ovat näkyneet 10 000 vieraan viikkoruuhkana Naistentalossa. Mielenterveystalosta on lääkärin lähetteellä saanut nettiterapiaa jo vuosia. Sosiaalisessa mediassa tai lehdistössä esitetyt mielipiteet heijastuvat selvästi Terveyskylän vierailuihin. Terveyskylässä on myös Helsingin Biopankki sekä osio ammattilaisille. Vain kymmenkunta prosenttia Terveyskylän vierailijoista kääntyy ovensuussa kannoillaan takaisin. Rakenteilla on muun muassa Lastentalo, Silmätalo, Nuortentalo, Maksatalo, Munuaistalo ja Päivystystalo. T erveyskylän taloissa on kaiken aikaa avoinna myös palautekanava. – Terveyskylän talot ovat saaneet paljon kiitosta, ja taloissa on myös käynyt runsaasti vierailijoita. Tieto perustuu Käypä hoito -suosituksiin, ja tiedon takana on kunkin erikoisalan asiantuntijoiden parhaimmisto. Nämä talot pitävät sinulle ovensa avoinna ympäri vuorokauden, eikä ovimaksuja peritä. Terveyskylän talot on luotu täydentämään perinteistä sairaalahoitoa. Lisäksi jo kahdeksan vuotta sitten avattu Mielenterveystalo kuuluu Terveyskylään. Terveyskylään avautui uusia taloja viimeksi toukokuussa: Leikkaukseen tulijan talo, Syöpätalo ja Vertaistalo. Ja palautetta on tullut. Terveyskylää rakennetaan sosiaalija terveysministeriön tukemassa Virtuaalisairaala 2.0 -hankkeeseen. Sitä koordinoi Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiiri, mutta mukana ovat kaikki maamme yliopistosairaalat, Helsingin lisäksi Tampere, Turku, Kuopio ja Oulu
66 • askel 7–8/2017. Ihastuttava muutaman sentin mittainen höylä on yksi kitarantekijän työkaluista
Uskontotutkija hurahti soitinrakentamiseen Kirkkoa ja yhteiskuntaa Uppsalassa työkseen analysoinut uskontotieteilijä Jonas Bromander innostui käsitöistä ja muutti Taalainmaalle. Verstaassa syntyy kitaroita. H Teksti ja kuvat: Kaj Aalto askel 7–8/2017 • 67
Miksi tilastonikkari hioo puuta viikkokaupalla ja työstää sen pintaa uudelleen ja uudelleen juuri oikean sävyn ja soinnin saamiseksi. Kirkon työntekijöiden odotetaan haistelevan tuulia pystyäkseen vastaamaan ajan haasteisiin, mutta siihen tarvitaan välineitä. Toimiiko se. Hän on tullut tutuksi kirkon tilastojen tulkkina ja kehityskaarien näkijänä. Kaupallisuus on siitä kuitenkin kaukana. Hän oli kyllä soittanut kitaraa yhtyeessäkin, mutta vasta noin viisi vuotta sitten hän otti yhteyttä soitinrakentajaan selvittääkseen, pystyisikö hän tekemään laatukitaran itse. – Otin töistä muutaman päivän vapaata ja kävin Brommassa kitarantekijän pajassa tutustumassa soitinrakentamisen saloihin, Jonas Bromander kertoo ja sanoo jääneensä koukkuun. – Käsitöiden tekeminen on kai jonkinlaista terapiaa, hän hymyilee. – Kyseessä on vähän kuin uskonnollinen rituaali. Kun kitara soi Olohuoneen suurista ikkunoista avautuu järvimaisema. – On upeaa saada tehdä jotain kouriintuntuvaa, kun leipätyö on ajatustyötä. Jokainen yksityiskohta vaatii äärimmäistä tarkkuutta, ja lopputulos on osiensa summa. Seurakunnissa ollaan erittäin kiinnostuneita siitä, miten ympäröivä yhteiskunta muuttuu, millaiset trendit ihmisten käyttäytymistä ohjaavat ja miten kehitykseen pitäisi suhtautua. Tekijä nostaa kannen korvan lähelle ja naputtelee sitä sormillaan. Käsityössä on jotain pelkistettyä, josta todella pidän. Hänellä on oma konsulttiyritys, jonka kautta hän kanavoi kurssit ja luennot seurakuntiin ja kristillisiin yhteisöihin. Työpöydällä on liimattu kitarankansi tukipuineen puristuksessa. Onhan se maaginen hetki. Yksi vaihe työstä on valmis. – Olin kuin riivattu, minun oli pakko päästä tekemään oma kitara. Uppsalan yliopiston dosenttinakin toiminut uskontososiologi on työkseen analysoinut Ruotsin kirkon kehitystä ja ruotsalaisten suhtautumista uskontoon sekä yleensä yhteiskunnallista muutosta, joka heijastuu tavalla tai toisella seurakuntien elämään. Ne ovat viimeistelyltään ja ääneltään laatukitaroita, jotka olivat näytteillä Göteborgin kitaramessuilla. Jännitän, miltä se kuulostaa. Niinpä tällaiselle käsin tehdylle soittimelle kertyy hintaa; yksi niistä on myytävänä noin 3 000 eurolla. Jonaksen vaimo Helena Andersson Bromander on muusikko ja töissä kirkon kurssikeskuksessa, jonka työsuhdeasuntoon he muuttivat pari vuotta sitten. Huoneessa on piano ja useita muita soittimia. Toimiiko se. 68 • askel 7–8/2017. Jonas Bromander (51) jätti uransa Uppsalassa Ruotsin kirkon tutkimuskeskuksen johtajana ja muutti perheineen rauhalliseen Rättvikiin noin 270 kilometrin päähän Tukholmasta. Veistämisestä ja käsitöistä kiinnostunut Bromander oli jo poikasena tehnyt kippoja ja purnukoita, mutta kitaran tekemisestä hän oli vain uneksinut. Itsekin hän saa puutöistä hyvän mielen. Viime talven aikana hän on työstänyt käsikirjoitusta, josta tulee eräänlainen markkinatutkimuksen käsikirja, apuväline ympäröivän maailman analysoimiseen. Rippileirit ovat yksi toiminnan kulmakivistä. S iljan-järven rannalla Taalainmaalla Ruotsissa asuu onnellinen mies. – Ajattelin, että elämä on enemmän. Kuin rituaali Pyydän ammatikseen analyysejä tekevää miestä hieman analysoimaan itseään ja hurahtamistaan soitinrakentamiseen. Vastapainoksi joskus melko abstrakteille hankkeille Jonas Bromander tarvitsee jotain hyvin käsin kosketeltavaa. Mikä ihme saa yliopistomiehen tarttumaan puukkoon ja pensseliin. – Konkreettinen työn tuloksen kokeminen siinä viehättää, Jonas sanoo. Toisaalta soittimen rakentaminen on monimutkainen prosessi, toisaalta sen rakenne on melko yksinkertainen. Kolmen viikon työn päälle tulee vielä lakkaus. Stiftsgården Rättvik on Västeråsin hiippakunnan kurssikeskus, jossa on vilkasta toimintaa ympäri vuoden. Liikkeellä on myös liikkeenjohdon konsultteja, jotka puhuvat palvelujen tarjoamisesta, asiakkaista ja tulosjohtamisesta. Yhden kitaran tekemiseen menee lähes 100 tuntia. Sen pitää soida – tai pikemminkin heijastaa eri taajuiset äänet tasaisesti. Olohuoneessa on telineissään kitaroita, joiden merkki JB kertoo, että tekijä on Jonas Bromander. Hän sanoo, että ihmiset ovat iloisia saadessaan tehdä käsitöitä. Jonas Bromander on niin innostunut käsityöperinteen vaalimisesta, että hänet kutsuttiin Sätersgläntanin käsityöläisoppilaitoksen hallitukseen. – Onhan se jotenkin maaginen hetki, kun saa ensimmäistä kertaa pingottaa kielet itse tekemäänsä kitaraan. Kitarantekijän pajassa Jonas Bromander haluaa esitellä omakotitalon alakerrassa sijaitsevan verstaansa. Kirkon markkinatutkimus Jonas Bromander ei suinkaan ole jättänyt leipälajiaan, kirkon ja uskonnollisuuden analysoimista. Täällä voin käyttää aikaa käsitöiden tekemiseen ja yhdistää minulle tärkeät asiat, Bromander perustelee. Hän kuuntelee kantta, joka on äänen kannalta kitaran tärkein osa
Bromanderin mielestä parhaat edellytykset ympäröivän maailman analysoimiseen on paikallisseurakunnissa. Siellä tunnetaan olosuhteet parhaiten ja tarvitaan vain tukea analyysin sekä johtopäätösten tekemiseen. Tiedämme esimerkiksi, miten hienosti suomalaiset ovat onnistuneet rippikoulutyössä. – Teen kartoitusvälineen aatteellisten järjestöjen näkökulmasta. Meillä Ruotsissa on erilainen toimintaympäristö kuin Suomessa. Silloin lopputulos on jotain muuta kuin mitä se oli ennen. Vaikka kirkko ammentaa perinteestä, siellä eletään aina uudessa kontekstissa. Kirkko on aina yhteiskunnan peili. Vaikka mailla on erilaiset taustat ja perinteet, paljon yhteistäkin on. Hän on erityisesti viime vuoden aikana luennoinut ahkerasti tästä aiheesta monissa seurakunnissa. Kantona kaskessa toiminnan kehittämisessä on usein se, että hienoissa seminaareissa ja innostavissa koulutuksissa opitut asiat unohdetaan, koska niitä ei panna täytäntöön. Bromanderin mukaan Suomen maallistumiskehitys näyttää seuraavan pääosin samaa kaavaa kuin Ruotsissa. askel 7–8/2017 • 69. H – Kirkossa nämä kaupallisiin tarkoituksiin tehdyt menetelmät eivät oikein toimi. Monivaiheinen prosessi puutavaran valitsemisesta lakkaamiseen ja kiillottamiseen on tekijän mukaan kuin uskonnollinen rituaali, joka antaa erityistä tyydytystä. Suomessa näin vielä on suuremmassa määrin kuin meillä. Se reagoi ulkoisiin tapahtumiin, vaikka sanotaan, että kirkossa tehdään niin kuin on aina tehty. Ruotsissa rippikoulun käy enää kolmannes nuorista. – Ruotsissa on katsottu Suomeen päin monen vuoden ajan. Näistä eväistä on syntynyt malli, jota voi soveltaa paitsi kirkon kuvioissa, myös ei-kaupallisissa organisaatioissa. Hän haluaa kannustaa seurakuntia tekemään ensin johtopäätöksiä ja sitten päätöksiä muutoksen aikaansaamiseksi. Suomi-Ruotsi vertailua Jonas Bromanderin kanssa on kiinnostavaa keskustella kirkkojen tulevaisuudesta Pohjoismaissa. Jotkut näkevät Ruotsissa tulevaisuuden mallin, toiset osoittavat länsinaapuria varoittavana esimerkkinä. Minusta on suorastaan loukkaavaa, kun kirkossa aletaan puhua kaupallisin termein, Bromander puuskahtaa. JB on kitarantekemiseen hurahtaneen tutkijan oma kitaramerkki. Ruotsissa kirkko ei ole enää läpileikkaus kansasta, kuten se oli ennen. – Nyt tosin koko Eurooppa on yhtenäistymässä ja vanhojen valtiokirkkojen rooli muuttuu. – On paljon kehitykseen vaikuttavia yhteiskunnallisia tekijöitä, joilla ei ole mitään tekemistä kirkon kanssa. Hän on hyvin tietoinen siitä, että Suomessa katsotaan Ruotsin suuntaan
Tavoitteiden on oltava kirkkaina mielessä. Vaikka Ruotsin kirkko ei vielä ole taloudellisissa vaikeuksissa, sillä ei ole jatkossa varaa laskea toimintaansa palkkatyön varaan, kun jäsenmäärä koko ajan putoaa. Näiden lisäksi Ruotsissa on saman verran ihmisiä, jotka haluaisivat tehdä jotain hyvää esimerkiksi diakonian alueella, mutta eivät tiedä, miten, tai eivät voi kirkon kankean järjestelmän takia tehdä. Joissakin seurakunnissa toki on löydetty hyviä toimintamalleja. Se herättää todennäköisesti myös osallistumisen kulttuurin, jossa ihmiset kokevat olevansa kotonaan, Jonas Bromander visioi. Siitä seuraa, että on vieläkin tärkeämpää tietää, miksi seurakunta on olemassa ja miksi on tärkeätä olla sen jäsen. Mieleen on jäänyt seurakuntakodissa leivottu 15-vuotistäytekakku ja rippileiri Öölannissa. Olisiko vastaus puutöitä rakastavan tutkijan vuolemassa piispahahmossa, jonka kultainen sydän sykkii ihmisten puolesta. Myöhemmin kiinnostus kirkkoa ja uskontoa kohtaan vei uskontotieteen opintojen pariin. – Nykyihmiselle on perusteltava, miksi kirkkoon pitäisi kuulua. Kultainen sydän Jonas Bromander muistaa omasta nuoruudestaan, miten kirkon nuorisotyöstä tuli hänen porttinsa seurakuntaan. – On upeaa saada tehdä jotain kouriintuntuvaa, kun leipätyö on ajatustyötä. Kärjistäen sanottuna ihmiset tulevat kirkkoon saamaan uskonnollisia palveluita kirkkomaksua vastaan. Ruotsi olisi parempi paikka asua, ja sillä olisi seurannaisvaikutuksia koko maailmaan. Bromander kärjistää kysymällä, panostetaanko kirkkorakennuksiin, jotka monin paikoin ovat lähes tyhjillään ja paikoitellen kokonaan tyhjiä, vai panostetaanko ihmisiin. Seurakunnissa saatetaan sanoa, että on erilaisia palveluita ja kerrotaan, että hautaustoimen hoitaminen on tärkeä asia. Tulevaisuus maallikoissa Ruotsin kirkko on Bromanderin mukaan ulkoistanut uskomisenkin palkkaamalla työntekijöitä joka lähtöön. Tämä asettaa uudet haasteet kirkon toiminnalle ja taloudelle. – Kun kysyn, miksi meidän pitäisi saada kehitys kääntymään, vastaukset eivät tulekaan itsestäänselvästi, vaan aletaan hapuilla. Kirkon jäsenyys katkolla Jonas Bromander sanoo seminaareissaan ärsyttävänsä pappeja näyttämällä synkkiä lukuja jäsenkehityksestä ja kysymällä sitten, pitäisikö nämä käyrät saada kääntymään. L Kansi on äänen kannalta kitaran tärkein osa. Englantilainen tutkija Grace Davie puhuu sijaisuskonnollisuudesta. – Uskon, että vapaaehtoisten osallistuminen on avain johonkin paljon suurempaan kuin vain kirkossa suoritettaviin tehtäviin. Bromanderin mukaan kirkon on nykyään voitettava uskottavuutensa jatkuvasti uudelleen. – Näen tulevaisuuden kirkon yhteisönä, jossa yhä useampi vapaaehtoinen saa olla mukana muovaamassa sitä. Jotkut harvat olisivat tyytyväisiä kehitykseen ja näkisivät kirkon muuttuvan ”tosiuskovaisten” kirkoksi. Kirkon pitää pystyä kertomaan, miksi sen jäsenyys on tärkeä. Maahanmuuton takia kirkkoon kuuluvien suhteellinen osuus pienenee, vaikka kirkosta eroaminen ei lisääntyisikään. Bromanderin mukaan diakoniassa puurretaan liikaa yksin, eikä vapaaehtoisia osata käyttää resurssina. – Uskon, että diakonian alalla olisi mahdollisuus lisätä vapaaehtoisten osallistumista. Jos tämä otetaan todesta, silloin resursseja on alettava kohdistaa näihin osa-alueisiin. Nämä eivät vain tiedä, miten voisivat osallistua. On selvästi eletty vanhoilla ansioilla ja pidetty kirkon roolia selvänä. Ihmisistä on tullut uskonnon kuluttajia. Hän on ollut tekemässä tutkimusta, jonka mukaan Ruotsissa on 700 000 potentiaalista vapaaehtoista nykyisten maallikoiden lisäksi. Kirkon tulevaisuus ei ole uusien projektien, joita palkatut työntekijät vetävät, vaan maallikoiden. – Ajattele, jos kaikki nämä ihmiset saataisiin mukaan toimintaan. Melkein kaikki sanovat, että totta kai. 70 • askel 7–8/2017. Tämä on tulevaisuuden sävel. Ennen kirkkoon kuuluminen oli selvä asia ja siitä eroaminen oli poikkeus. Onko hautaus enää ainoa asia, jota muut eivät pysty tarjoamaan, Bromander kysyy
askel 7–8/2017 • 71. Vuosikymmeniä myöhemmin Sirkka havahtui siihen, että vanhat puutalot oli purettu ja korvattu uusilla kivitaloilla. julkaistaan myös samanniminen valokuvakirja. Muut taajuudet ja lähetysajat www.herattajajuhlat.fi. Vanhat kuvat on otettu itäsaksalaisella kameralla mustavalkokinofilmille, nykypäivän kuvat digikameralla. Kirjoja on kahta kokoa, molemmat nuottipainoksia l pieni 82 x 115 mm, hinta 12 € l isotekstinen 123 x 180 mm, hinta 15 € Hintaan lisätään toimituskulut. Sataman kajo -näyttelyn avajaisissa 6.7. Tilaukset: Herättäjä-Yhdistys (06) 433 5700 | www.herattaja.fi | kati.leskela@h-y.fi UUDISTETUT SIIONIN VIRRET OVAT ILMESTYNEET Nettiradiosta (www.herattajajuhlat.fi) ja Nilsiän (107,6 MHz) lähettimien kautta KÖRTTIRADIO kuunneltavissa pe 7.7.–su 9.7. Kaupungin lisäksi myös tekniikka on muuttunut. Syntyi idea Kotka ennen ja nyt -tyyppisestä näyttelystä. Sommittelu, aukot, suljinajat ja muut oppaista tutut valokuvauksen hienoudet oli kokeiltava käytännössä. – Vuonna 1967, vuosien haaveilun jälkeen sain ensimmäisen järjestelmäkameran vanhempieni avustuksella. Tämän päivän Kotkasta kertovat kuvat on otettu vuosina 2016 ja 2017. Samalla tulin taltioineeksi kotkalaista elämää ja miljöötä usean vuoden ajan. Haavi auki NÄYTTELY Muuttunut kuva L Kotkan Valokuvakeskuksen Sataman kajo -kutsunäyttelyn taustalla on valokuvaaja Seppo J. J. Koulun jälkeen kiertelin Kotkansaarta ja harjoittelin kameran käyttöä. TERVETULOA NILSIÄN HERÄTTÄJÄJUHLILLE 7.–9.7.2017 Sataman kajo -valokuvanäyttelyssä (6.7.–27.8.) katsoja voi kokea kaupunkiympäristön rajun muutoksen vuosikymmenten saatossa. Sirkan kuvausprojekti, joka kesti 50 vuotta ja jossa hän taltioi Kotkansaaren vanhoja puutaloja ja kaupunkinäkymiä
4.–6.8. Rauhan Sanan Suvijuhlat, Kokkola Teemana Armo kantaa – Nåden bär. 12.–13.8. 13.–16.7. PALVELUKORTTI NImI KatuOSOIte: POStINumerO: POStItOImIPaIKKa: SäHKöPOStIOSOIte: PuHeLIN: SyNtymäVuOSI: Tilauksen maksaja (Osoitteenmuutoksessa uusi osoite) K ot im aa O y Nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 28.–30.7. Sansa (Medialähetys Sanansaattajat). Kansan Raamattuseura. 4.–6.8. Valtakunnalliset Kansanlähetyspäivät, Ryttylä Suomen Ev.lut. 28.–30.7. TILAISUUDET Seppo Juntusen rukousillat la 26.8. seurakuntayhtymä ja Kuopion kaupunki. LänsiSuomen Herännäisjuhlat, Rauma Suomen rukoilevaisen kansan yhdistys ry ja Rauman seurakunnat. Herättäjä-Yhdistys, Kuopion ev.lut. Suomen Merimieskirkon kesäjuhla, Oulu Suomen Merimieskirkko ry ja Tuiran seurakunta. Rukoilevaisten kesäseurat, Kiukainen Länsi-Suomen Rukoilevaisten Yhdistys ry (LSRY) ja Euran seurakunta. (*Suomen ulkopuolelle meneviin tilauksiin lisätään postikulut). Hengelliset Syventymispäivät, Johanneksen kirkko, Helsinki Mm. Kirkastusjuhlat, Heinävesi Teema Kirkasta uskoa tuo Suomen 100-vuotisjuhlavuoden ja reformaation viestiä tähän päivään. K o t im a a o y m a K sa a p o st im a K su n Va sta us lä he ty s tu nn us 50 15 8 2 3 H eL SIN KI NImI KatuOSOIte: POStINumerO: POStItOImIPaIKKa: SäHKöPOStIOSOIte: PuHeLIN: SyNtymäVuOSI: Kestotilaus 84,00 e 12 kk määräaikaistilaus 89,00 e 12 kk 44,50 e 6 kk Irtonumero 9,00 e Kestotilauksena 12 kk 6 kk määräaikaistilauksena 12 kk 6 kk Muutan määräaikaisen tilaukseni kestotilaukseksi Osoitteenmuutos (täytä vanha ja uusi osoite alle) vakinainen ___/___201_ alkaen tilapäinen ajalle ___/___201_ alkaen – ___/___201___ Tilaan Askel -lehden itselleni lahjaksi Lahjatilauksen saaja (Osoitteenmuutoksessa vanha osoite) Kesäjuhlat kutsuvat 7.–9.7. klo 18 Pielisensuun kirkko, Joensuu 72 • askel 7–8/2017. 18.–20.8. Lähetysyhdistys Rauhan Sana, Kokkolan Rauhan Sana ry, Närvilä Bönehusförening r.f., Kokkolan suomalainen seurakunta. 7.–9.7. 14.–16.7. Herättäjäjuhlat, Nilsiä Uudistat armollasi -teema juhlistaa uudistettuja Siionin virsiä, reformaation merkkivuotta ja Paavo Ruotsalaisen 240-vuotissyntymäpäivää. Uusheräyksen Kesäseurat, Rovaniemi Mm. Esillä Kiinan medialähetystyön ja reformaation merkkivuoden teemat. Kansanlähetys juhlii teemalla Ilo Sanomasta! 50-vuotista taivaltaan. 24.–27.8. Tunturimessu, Valo voittaa! -ilta ja Opistoseurat. Suomalainen messu. Medialähetyksen elopäivät, Lohjan Vivamo Raamatunopetusta ja tasokasta musiikkia. Mm. Hengen uudistuksen Kesäjuhla, Ikaalinen Hengen uudistus kirkossamme ry. klo 18 Kajaanin kirkko su 27.8. TAPAHTUMIA Asiakaspalvelu Puhelin: 020 754 2333 Internet: www.kotimaa.fi Sähköposti: asiakaspalvelu@kotimaa.fi Osoite: Hietalahdenranta 13, PL 279, 00181 Helsinki Tilaushinnat Suomeen* Vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanomatai aikakauslehtien verokanta on 10 % 1.1.2013 lähtien. raamattuluentoja, seminaareja, yhteislaulutilaisuus, piknik Kaivopuistossa sekä näytelmäja musiikkiesityksiä. Suomen Raamattuopiston Säätiö
Hän osti pitkään tyhjillään olleen Hupelin kiinteistöt ja perusti kristillisen toimintakeskuksen, jonne ovat tervetulleita kaikki. Postimuseon näyttely Museokeskus Vapriikissa Tampereella on avoinna 29.10.2017 saakka. Monenlaisia kristittyjä on käynyt, Hupelin isäntä Eino Räsänen sanoo. Kesäinen postimerkkimaisema ja laiturinnokka kutsuvat myös kuvaamaan itsensä osana postimerkkiä. NÄYTTELY Kesäinen Tuomasmessu Sunnuntaisin klo 19 (kesä-, heinä-, elokuu) Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23, Helsinki Paikka juuri sinulle. Kuva on osa Virpi Pekkalan piirtämää postimerkkiä. Kun tarvitset kohtaamista. Yhteistyö toimii myös lähellä olevien Valamon ja Lintulan luostarin kanssa. Majoitustiloja on 80 hengelle, on uima-allas, järvi ja sauna. Tilan hevostallista on tehty oma kirkko. Taitelija Virpi Pekkalan postimerkki ”Ongella” julkaistiin 4.5.2006. –Toinen vuosi on menossa, hyvä mieli tästä palkattomasta työstä on jäänyt. hengenvoimaa.fi Pirjo Wesaniemi P A A V O R A JA M O / F E E LW O O D askel 7–8/2017 • 73. Näyttelyssä voi kuvauttaa itsensä kesäisessä postimerkkimaisemassa. Tarja Larmasuo, varatuomari tarja.larmasuo@suomenlahetysseura.fi 020 7127 204 suomenlahetysseura.fi/testamentti Hupeli yhdistää Jäätyään eläkkeelle Eino Räsänen sai varmuuden siitä, mitä pitäisi vielä tehdä. Kuuntele sisintäsi ja löydä oma paikkasi penkistä. Näyttelyssä voi harjoitella muun muassa kokoelman rakentamista, merkin julkaisijamaan tunnistamista ja erilaisten virheiden löytämistä. Siellä on vietetty Suomen Raamattuopiston juhannusta, SLEY:n toimintapäiviä, uskoon tulleiden maahanmuuttajien leiriä ja useita sukujuhlia. L A U R I P O R O P U D A S Juristimme on palveluksessasi, jos sinulla on testamenttia koskevia kysymyksiä. Kun haluat jakaa ilosi laulaen ja ylistäen. Esillä on myös lasten Pikku Kakkosen Postille tekemiä luonnoksia, joista yksi julkaistiin Finlandia 2017 -postimerkkitapahtuman yhteydessä ikimerkkinä. Tänä vuonna on avattu hengellinen elämyspolku ahtaine portteineen herättämään oivalluksia uskonelämästä. www.tuomasmessu.fi Merkillinen seikkailu Postimuseossa L Suomen Postimuseon Merkillinen seikkailu -näyttely vie lapset ja perheet postimerkkien maailmaan leikin, muun toiminnan ja tiedon avulla. Kun kaipaat rukousta ja lohdutusta
Ristikko 7-8/2017 NIMI: PUH. OSOITE: Olen Askelen tilaaja Ristikon laati: Martti Räikkönen 74 • askel 7–8/2017
mennessä osoitteella: Askel, PL 279, 00181 Helsinki. Oikean ratkaisun lähettäneiden kesken arvomme kirjapalkintoja. Lähetä ratkaisu 21.8. Kuoreen tunnus Ristikko 7–8/2017. askel 7–8/2017 • 75
Sitä ei riko mikään arkinen toimi, kuten lattioiden luuttuaminen, tiskaaminen tai leipominen. Lapsuuttaan ja kodin antamaa henkistä perintöä hän muistelee lämmöllä. Rivitalomme pihapiirissä oli paljon lapsia, joiden kanssa leikimme piilosta ja muita pihaleikkejä. Teksti: Anne Tarsalainen • Kuvat: Ari Peuho H V anhassa kivitalossa Turun keskustan tuntumassa sijaitsee birgittalaisluostari, jonka ovella jo tulee vastaan harras hiljaisuus. Jatkan siellä kesän jälkeen omaa palvelustehtävääni, johon tähän asti on kuulunut muun muassa vieraiden vastaanottaminen ja puhelimeen vastaaminen sekä pienen ruoka-avustuksen jakaminen kodittomille. Vähän vanhempina pelasimme innolla pesäpalloa. Kymmenes sisar on Marja-Liisa Mäkiranta (46), jonka varsinainen koti on Roomassa Pyhän Birgitan talossa. Varhaislapsuus oli erityisen turvallinen ja onnellinen. – Muistan, että keskustelimme paljon kaikenlaisista asioista vanhempien ja siskojeni kanssa. Merkittävä tien näyttäjä oli äiti Teresa. Mummo hoiti meitä vanhempien ollessa töissä. Äiti Teresa avasi luostarin ovet Nuoruudessaan Marja-Liisa Mäkiranta ei osannut kuvitella itseään nunnaksi, mutta vuosien saatossa hänen tiensä viitoittui kohti ikuista luostarilupausta. 76 • askel 7–8/2017. – Roomassa minulla on 25 sisarta, jotka jo odottavat minua. – Minun ei tarvinnut mennä päiväkotiin, kuten ei kahden siskonikaan. Iloinen pesäpallon pelaaja Marja-Liisan matka Alahärmästä Roomaan on ollut pitkä ja monivaiheinen. Talossa vakituisesti asuvat yhdeksän nunnaa, sisaryhteisö, toimittavat rauhallisesti askareitaan, joihin kuuluu myös luostarin yhteydessä olevan vieraskodin hoitaminen. Suomeen hän tuli huhtikuussa huoltamaan itseään ja auttamaan Turun sisariaan
Sisar Marja-Liisa birgittalaisluostarin kirkossa Turussa askel 7–8/2017 • 77
Myös aikuisten suhtautuminen erilaisiin ihmisiin näyttää muuttuneen paljon kovemmaksi. Kirkollisina juhlapyhinä perheemme kävi kirkossa. Nuorena Marja-Liisa vieraili usein Turussa kummitätinsä luona. Hän itse ei ollut tuolloin paikalla, mutta hänen paras ystävänsä kertoi, kuinka oppilaat olivat kuunnelleet hiiskumatta. Lupauksen merkkinä on kultainen sormus. Yläkoulussa Marja-Liisa kirjoitti esitelmän Intiassa köyhistä köyhimpiä auttavasta äiti Teresasta. En saanut kantapäitä maahan liian lyhyiden akillesjänteiden vuoksi. Kun Marja-Liisa tuli seuraavana päivänä kouluun, tuli muutama oppilas pyytämään häneltä anteeksi. – Sain perääni huutoja, joissa minua haukuttiin vammaiseksi kävelytapani vuoksi. Eri kirkko – sama Jumala Nykyään Jerusalemissa asuva birgittalaissisar sanoi, ettei Marja-Liisan tarvitse lähteä Intiaan asti. Hän voisi mennä aluksi kahdeksi viikoksi Lontooseen Iver H A Puutarhan hoito on mieluista MarjaLiisalle, joka nuoruudessaan teki kesätöitä myös taimitarhalla. – Isäni muistaa, kuinka evakkomatkalla lempeät munkit antoivat hänelle karkkeja. – Usko on ollut keskeinen osa elämääni lapsuudesta lähtien, ja Jumalan läsnäolo tuli tärkeäksi pyhäkoulussa. Se tuntuu olevan hyvin yleistä nykyään. Marja-Liisa itse laittoi stopin kiusaamiselle kirjoittamalla asiasta aineen, jonka opettaja luki koko luokalle ääneen. Lukiossa sama aihe kiinnosti edelleen, ja hän kirjoitti siitä päivitetyn esitelmän. Olisi ollut hienoa saada tuntea hänet. Isoisäni oli ortodoksi, joka kuoli, kun olin ihan pieni. Minun piti vain selvittää, miten parhaiten saisin yhteyden äiti Teresaan. Päätin siltä seisomalta mennä juttelemaan asiasta luostariin, jonka oven aukaisi italialaissyntyinen sisar nimeltään äiti Teresa. Osoite oli, mutta kirjoittaminen ei tuntunut riittävältä. Sittemmin jalkavaivat korjattiin, mutta kiusaamisesta sain kärsiä kuudennelle luokalle asti. Marja-Liisan isällä oli varhaislapsuudessaan hyvin myönteinen kosketus ortodoksisuuteen. Halusin päästä sinne heti, kun ylioppilaskirjoitukset olisivat ohi. C– Usko on kuulunut elämääni aina. Kouluun menoa Marja-Liisa odotti kovasti ja sai jo esikouluikäisenä mennä muutaman kerran naapurin tytön mukana tutustumaan koulumaailmaan. D Marja-Liisa Mäkiranta antoi ikuisen luostarilupauksen Roomassa vuonna 2000. Mutta kun kouluunlähtö koitti, vastaan tulikin asioita, joihin Marja-Liisa ei ollut valmistautunut. – Koulussa oli mielestäni niin kiinnostavaa. Kodissamme usko ei erityisesti näkynyt muutoin kuin iltarukoukseksi yhdessä lauletussa Ystävä sä lapsien -virressä. Meillä olisi ollut paljon keskusteltavaa. Toinen äiti Teresa Rippikoulun jälkeen Marja-Liisa piti seurakunnan tyttökerhoa ja toimi rippileireillä isosena. Mummoni kertoi tarinoita Mikko-papasta. 78 • askel 7–8/2017. – Etsin puhelinkopin luettelosta papin yhteystietoja, kun silmiini osui Birgittalaissisarten luostari. Eräällä viikonloppureissullaan hän päätti selvittää, tietäisikö Turussa asuva katolinen pappi, kuinka saada yhteys äiti Teresaan. – Ajattelen surulla niitä lapsia, jotka saavat kärsiä kiusaamisesta. – Tiesin jo tuolloin, että äiti Teresa ottaa vapaaehtoisia auttamaan Intiaan
– Vanhempani maksoivat matkani Lontooseen. Pääsääntö on kuitenkin, että luostarissa puhutaan kyseisen maan kieltä. H Heath -luostariin vapaaehtoistyöhön. Luostarilupauksen jälkeen Marja-Liisa oli Roomassa vuoteen 2003 asti. Ylioppilaskirjoituksia seuraavana syksynä Marja-Liisa hakeutui vuodeksi Jyväskylän kristilliseen opistoon opiskelemaan erityispedagogiikkaa. Katolisessa kirkossa on tapana odottaa kaksi vuotta kirkkoon ottamisen jälkeen luostariin liittymistä, mutta Marja-Liisa oli valmis jo aiemmin. – Sisarille oli tärkeää, että valmistun sairaanhoitajaksi. Kun Marja-Liisa pääsi Turkuun opiskelemaan sairaanhoitajaksi, oli birgittalaissisarille itsestään selvää, että hän saisi opiskelija-asunnon luostarin asuntolasta. – Koulussa koin, etten ollut hyvä kielissä, mutta Roomassa huomasin, että osaanhan minä. – Jos joku sattui kysymään tuolloin, tuleeko minusta nunna, vastaus oli aina: ”Ei tietenkään.” Rooma ja ikuiset lupaukset Vuoden 1993 lopussa birgittalaissisarten pääabbedissa äiti Teklan lähettämänä ylisisar äiti Guadalupe kysyi Marja-Liisalta, haluaisiko tämä tulla kokelaaksi luostariin. Pohdin, oliko tämä vain uteliaisuuttani vai kutsuuko Jumala minua näin ja antaa kaiken tarvitsemani armon mennä loppuun asti. Hän pääsi asumaan 1300-luvulla rakennettuun birgittalaissisarten emoluostariin, jossa Pyhä Birgitta oli asunut. Vuonna 1994 sain sairaanhoitajapaperit ja aloitin urani luostarissa. Tein myös vapaaehtoistyötä luostarissa, jonka aloin kokea yhä enemmän henkiseksi kodikseni. – Annoin ensimmäiset luostarilupaukseni 8.9.1996 ja vuonna 2000 ikuisen luostarilupauksen, jonka merkkinä sisar kantaa sormusta vasemmassa kädessään. Neljä vuotta myöhemmin palasin Roomaan, jossa olen nyt pääasiallisesti toiminut. – Jyväskylässä asuessani äiti Teresa soitteli minulle, ja hänen pyynnöstään tulin usein auttamaan sisaria luostariin. – Tärkeintä minulle oli huomata, että katolisessa kirkossa on aivan sama Jumala kuin Alahärmän kotikirkossa. Vuonna 1992 Marja-Liisa päätti tulla katolilaiseksi, ja seuraavana vuonna hän pääsi katolisen kirkon jäseneksi. – Sitten sain pyynnön tulla auttamaan sisaria Suomeen. Marja-Liisa tunsi paikan heti kodikseen, eikä italian kielikään tuntunut vaikealta. Olen saanut puhua sisarten kanssa ruotsia, englantia ja italiaa. Lontoossa birgittalaissisaret ottivat Marja-Liisan sydämellisesti vastaan. – Viikon otin miettimisaikaa. Katolisessa kirkossa on aivan sama Jumala kuin Alahärmän kotikirkossa. – He näyttivät Lontoota ja kutsuivat katolisen kirkon messuun, josta pidin kovasti. Noviisiksi Roomaan Marja-Liisa lähti syyskuussa 1995. – Jos joku aikoinaan kysyi, tuleeko minusta nunna, vastasin aina: ”Ei tietenkään.” askel 7–8/2017 • 79. Se oli heidän ylioppilaslahjansa minulle
L Sisaret palasivat Turkuun vuonna 1986 yli 400 vuoden tauon jälkeen. Siitä kehkeytyi kiva keskustelu. 80 • askel 7–8/2017. Hän on seurannut eri medioista myös suomalaisten muusikkojen urakehitystä maailmalla. Erityisesti henkinen ilmapiiri tuntuu koventuneen, sisar Marja-Liisa toteaa. 02 250 1910. Pidän hänen musiikistaan samoin kuin Nightwishin. – Almaa olen seurannut erityisellä mielenkiinnolla. Eräs romaniperhe näki minut Kauhavan rautatieasemalla ja totesi, että se oli heille onnenpäivä. Kun Marja-Liisa vuonna 2000 antoi Roomassa ikuisen lupauksen, olivat vanhemmat paikalla. Sisaret liikkuvat kaupungilla asioidessaan nunnapuvuissa. Kaksi vuotta sitten menehtynyt isä auttoi birgittalaissisaria mielellään tehden muun muassa monenlaisia pikku remontteja. L Birgittalaissisarten tunnuslause on Amor Meus Crucifixus Est – Rakkauteni on ristiinnaulittu. Nådendal). Olisi aika hauskaa mennä jommankumman konserttiin, siviilivaatteissa tietenkin. Äitikin oppi hyväksymään tyttärensä valinnan. Ursininkatu 15 A, 20100 Turku. – Turussa ihmiset ovat tottuneet meihin, mutta kun käyn sukulaisten luona Pohjanmaalla, saatan herättää ihmetystä. – Nyt hän iloitsee, kun näkee minun olevan onnellinen. Sisar Marja-Liisa ei pahastu siitä, jos nuori ottaa hihasta kiinni ja haluaa jutella. Mutta myös Suomessa elämä tuntuu kovemmalta. Paikkaa kutsuttiin Armon laaksoksi (ruots. Hän oli myös koulukiusattu. Luostarin toiminta päättyi reformaatioon. – Seuraamme uutisia televisiosta ja lehdistä. – He osallistuivat Birgitan ystävien mukana yhteiselle pyhiinvaellusmatkalle ja kokivat sen todella merkityksellisenä. Jotkut kokevat näkemiseni kuin siunauksena, mikä tuntuu erityisen mukavalta. Maailma tulee luostariin Birgittalaissisaret ovat hyvin yhteiskuntatietoisia. Niiden äitiluostari sijaitsee Roomassa. Birgittalaisuus Suomessa L Ruotsalaisen Pyhän Birgitan (1303-1373) perustaman luostarijärjestön virallinen nimi on Ordo Sacrosanctam Salvatoris eli Kaikkein Pyhimmän Vapahtajan Sääntökunta. L Keskiajalla Suomen ainoa birgittalaisluostari toimi Naantalissa, joka perustettiin luostarin ja sen kirkon ympärille. Vieraskoti on avoin kaikille Birgittalaisluostarin yhteydessä on 50 vieraalle tarkoitettu vieraskoti, joka on avoinna ympäri vuoden. Vanhemmat hyväksyivät valinnan Marja-Liisan vanhemmat hyväksyivät tyttärensä päätöksen, vaikka aluksi asia oli vaikea hänen äidilleen. He auttavat apua tarvitsevia erityisesti hengellisissä kysymyksissä. Tämä minun tieni on tuonut hänenkin elämäänsä monenlaisia uusia kokemuksia. L Birgittalaisluostareita on eri puolilla maailmaa yli 50. Viime aikojen terrori-iskut maailmalla ovat tuntuneet erityisen järkyttäviltä. Järjestön tunnus on mustan päähunnun päällä oleva valkonauhainen, punaisin täplin (viisi haavaa ristillä) koristeltu Kristuksen kruunu. Puh. – Helsingissä eräs nuori kysyi, olenko ihan oikea nunna. Birgittalaissääntökunnan tunnus on Amor Meus Crucifixus Est – rakkauteni on ristiinnaulittu. www.kolumbus.fi/birgitta.turku H Äiti iloitsee, kun näkee minun olevan onnellinen
HELSINKI Kallion kirkko 13.9. Olen säilyttänyt lehret. Varaudu odottamaan vähintään kuukausi. Ihmisen ikävä toisen luo 9901 L Etsin tyttöystävää hurskaasta, rehellisestä naisesta. Harrastat ehkä Lapin ym. uskova, srk:ssa toimiva. Paljon hyviä lukuja, jotka kirjoitettu mielenkiintoisesti. nainen. HELSINKI, Savoy-teatteri 28.9. – K. vaikkapa yh. SEINÄJOKI, Urheilutalo 30.9. Asun Itä-Helsingissä. Olen uskova 66/169 ex-yrittäjä, nuorekas, huumorintajuinen, hauska sekä hyvä kuuntelija. 57vuotias poikamies 9902 L Hei Sinä 40–60-v. Laadukas lehti. TURKU Mikaelinkirkko 30.8. PORVOO Tuomiokirkko 12.9. – P. Olen raitis, rehellinen, rauhallinen ja empaattinen keskustelija. Hyvä ulkoasu. – S. Kirjoita 56-v. Soitellaan. Tule ystäväksi yksinäiselle, 67-v. matkailua. Tulethan kanssani tekemään avustusreissuja Eestiin. Torjutaan ikävää oloa yhdessä. Usko Jeesukseen on elämäni tärkein asia. Jumalan sanan tärkeys on hyvä asia. Jos henkilö olisi noin 30-vuotias, hallitsisi tietotekniikan auttavasti, olisi maaseudulta ja autoileva. Olen Keski-Suomesta kunnon maalaistyttö. Lämpimät onnittelut! LUKIJOIDEN PALAUTETTA L Askel-lehti on helposti luettava ja hyvä lehti, ja tykkään kirjeenvaihtopalstasta. H., Tampere L Voimaa ja uskoa antavia juttuja oman hengellisen tieni kulkemiseen, lohduttavia kuvia. Harrastan luonnossa liikkumista. P., Nurmes L Innostaa lukemaan, mielenkiintoinen. Vastauskirjeet postitetaan viikoittain ilmoittajille. H., Vantaa askel 7–8/2017 • 81 Kalenius Tommi Tommy Hellsten Kasvotusten LIPUT: ENNAKKOON 25 € Palvelupalkkioineen OVELTA 30 € Mikäli lippuja jäljellä 29.8. TAMPERE, Tampere-talo 29.9. ja teet käsitöitä. JYVÄSKYLÄ Taulumäen kirkko J U H L A K I E R T U E 2 1 7 27.9. Olen nuorekas, ymmärtäväinen alle 70-v. OULU, Madetojan sali* 1.10. Etsijä 9903 RISTIKKO 6/2017 Kirjapalkinnon voittivat Pirjo Meriläinen Hyvinkäältä, Ritva Paarma Turusta ja Lauri Tanskanen Polvijärveltä. Kirjeet lyhennetään tarvittaessa. Kun haluat vastata kirjeenvaihtoilmoitukseen Kirjoita kirje nimimerkille ja lähetä osoitteeseen: Askel / Kirjoita minulle, PL 279, 00181 Helsinki. H., Lapua L Hyvää ja mielenkiintoista asiaa, raikkaan oloinen. P., Jalasjärvi L Askel on asialehti. Voit olla myös eestitär, plussaa on, jos olet blondi (ei välttämätöntä!) Kirjoita minulle Kun haluat oman ilmoituksen askel-lehteen Kirjeenvaihtoilmoituksen hinta on 25 € kotimaasta, Pohjoismaista ja Baltiasta, muista maista 30 €. Liitä maksettu pankkisiirtokuitti tai kopio siitä kirjeeseen. Henkilöhaastatteluissa käy esille, kuinka moni julkisuuden henkilökin uskoo Jumalaan. Tutustutaan kaikessa rauhassa ja katsotaan, soittaako sielumme samaa sävelmää. Lapin poika Pirkanmaalta 9899 L Haluaisin tutustua sinuun vapaa mies, jolla asiat kunnossa. TAMPERE Aleksanterin kirkko 5.9. Olisi mukava tutustua. Olet rehellinen, huumorintajuinen, luonnossa viihtyvä. Osoite: Kirjeenvaihtoilmoitus, Askel, PL 279, 00181 Helsinki. Maksa summa Kotimaa Oy:n tilille Nordea FI60 1573 3000 0007 10. miehelle. – M. miehelle. Merkitse kuoren vasempaan ylänurkkaan ilmoituksessa mainittu nimimerkki ja numero. Harrastuksiani ristikot, asiaohjelmat TV:stä sekä autourheilutapahtumat. Viesti: Askel/Kirjepalvelu Lähetä lyhyehkö kirjeenvaihtoilmoitus (maksimi 50 sanaa) nimimerkillä, nimelläsi ja osoitteellasi varustettuna. Ilmoitukset julkaistaan saapumisjärjestyksessä. Lämmin kesä 2017 9900 L Missä olet sinä ”pieni mutta pippurinen” nainen 45–60-v. Henkilöt, jotka haluavat vastata sinulle, lähettävät kirjeensä toimitukseen, josta ne postitetaan sinulle viikoittain Askelen kuoressa avaamattomina. Kiinnostavia lukuja myös muista maista. – P. SEINÄJOK I Lakeuden Risti 6.9. JYVÄSKYLÄ, Paviljonki. L Hei, nainen! Oletko kyllästynyt olemaan yksin
Pikaisesti käyn ruokakupilla, ja taas mennään kohti uusia seikkailuja. Piika ahertaa puutarhassa, ja minä olen aloittanut villin elämän. Muuten meillä on kesä sujunut leppoisasti. Olisipa aina kesä! Toivotan kaunista kesää lukijoilleni, syksyllä tavataan, jos Luoja suo. Muistatte ehkä, miten muutama vuosi sitten pelastin oravanpoikasen elämälle. l Oravasade Teksti ja kuva: Cheri Tamminen NERON ELÄMÄÄ 82 • askel 7–8/2015 nero_82.indd 82 20.6.2017 20.07. Terveisiä vain sinne Nuuksion metsiin oravatytölle. Tämäkin poikanen kipitti reippaasti pakoon, ja piika jätti asian emon huoleksi. Oravat ovat nimittäin erittäin epämiellyttäviä vuokralaisia ja laittavat usein paikat päreiksi. L Ensin piika oli hämmentynyt, kun räystäiltä alkoi tippua oravia, myöhemmin hän raivostui talonvaltaajakurrelle. Piika tuumi, pitääkö alkaa käyttää kypärää tällaisessa oravasateessa. Minä olin tietoinen asiasta koko pesinnän ajan, mutta en tehnyt siitä isompaa numeroa. Hän kurkkasi ulos, näki minut tapahtuman keskipisteessä ja ryntäsi samoin tein pihalle. Eräänä kesäpäivänä piika näki, miten ikkunan editse vilahti alas jotakin punaista. Monta välikattoa on tärveltynyt oravien toimesta, sanoi piika. Vasta nyt piuhat yhdistyivät piian vintillä ja hän tajusi, Voit jättää minulle palautetta: www.askellehti.fi/2-neron-elamaa että talossa on oravanpesä. Poikanen kipitti kovaa vauhtia pakoon pihan yli kuusikkoon, ja piika tuumasi, että sitä se aamuinen meteli tiesi, oravat rymistelivät katolla. Taas putosi räystäältä oravanpoikanen. Olin nähnyt, miten oravaemo kiipeili pesäpehmusteet suussaan talon seinää. Samalla hän kyllä pohti, miten saa salavuokralaisen häädettyä talosta. Emo-orava kiipeili räystäslaudalla huolestuneena. Minullahan on sydämessä herkkä kohta oravanpoikasia varten. Piika valittaa kissapuutetta, sillä en kiireiltäni ehdi paljon häntä viihdyttämään. Minä tarkistin vain, ettei sitä sattunut ja jätin loput piian huoleksi. Aivan kuten piika oli kuvitellutkin, räystäältä putosi oravanpoikanen. Seuraavana aamuna kuului taas outoja ääniä ja piika ryntäsi suoraan vuoteesta pihalle katsomaan
Voisiko metsä auttaa heitä. KOLME ÄMMÄÄ Mirja Sinkkonen • psyko terapeutti ja kirjailija. K aikilla nuorilla ei koulumaailmassa mene vieläkään hyvin. M itä me ammattilaisina ja kansalaisina voisimme tehdä, kun ei koti, ei koulu eikä kodin ja koulun yhteistyö ole onnistunut tukemaan nuorten elämänhallintaa. Tutkimusten mukaan tytöt jakavat liikaa yksityisiä asioitaan netissä, ovat liikaa kontaktissa käytännössä ventovieraiden ihmisten kanssa, pitävät näitä ystävinään ja näiden huolia ominaan. Rakastan itse kaikenlaisia metsiä: vehmaita lehtometsiä, karuja erämaarämeitä, synkkiä korpia, jylhiä mäntymetsiä ja jopa risukkoja. Pojat altistuvat tyttöjä enemmän myös nettipornolle. askel 3/2015 • 83 askel 7-8/2017 • 83 D Tällä palstalla vuorottelevat Marttaliiton pääsihteeri, pappi Marianne Heikkilä, kirjailija ja runoilija Anna-Mari Kaskinen sekä psykologi, psyko terapeutti ja kirjailija Mirja Sinkkonen. Koulumatkani varrella Punkaharjulla tien pientareelle oli kuusentaimin kirjoitettu: METSÄ ON SUOMEN TUKI. Olen kiitollinen, että olen saanut käydä koulua ja opiskella, vaikka se ei aina niin riemullista ollutkaan. Aikuisena olen ymmärtänyt, että vapaa yliopisto-opiskelu oli minulle sopivampaa kuin pakkotahtinen lukujärjestyksen mukainen koulunkäynti. Vaikka tilastojen mukaan suuri osa nuorista on vähentänyt alkoholinkäyttöä, on riippuvuuksien ja käytöshäiriöiden riskiryhmä edelleen tehostetun tuen tarpeessa. askel 7–8/2015 • 83 S uvivirren kaikuessa kykenen edelleen samastumaan koululaisten riemuun kesäloman alkamisesta, ja syksyisin olen muiden innokkaiden joukossa aloittamassa aina jotain uutta. Heidän on vaikea säilyttää motivaatio koulua, opiskelua ja elämää kohtaan. Tänäkin keväänä tuhannet onnelliset opiskelijat valmistuivat uuteen ammattiin oppisopimuksella. Ruumiillista työtä tekemällä oppii myös elämää. Meille ”mielen ammattilaisille” vanhemmat kertovat luentojen jälkeen, marketissa tai jopa kutsuilla huoliaan nuorten alkoholinkäytöstä, vakavasta peliriippuvuudesta tai elämänhaluttomuudesta. Psyykkiset rajat ovat hämärtyneet, ja liika yhteydenpito kuormittaa jo monen nuoren mielenterveyttä. Nuorissa, ”isänmaan toivoissa” on Suomen tulevaisuus ja vanhenevan väestön tuki. Luonnossa liikkuminen, aamuyön linturetket, suunnistus, hiihtäminen, lenkkeily, retkeily tai jopa marjastus ja metsänhoitotyöt voisivat olla eksoottisia irtiottoja vääriin rutiineihin tottuneille kaupunkilaisnuorille. Vasenkätisyyden taustalla oleva aivojen erilaisuus vaikutti moniin kouluasioihin; opin kieliäkin paremmin ajattelemalla ja puhumalla kuin kirjoista pänttäämällä. Kun tytöt ovat vuorovaikutuksessa toisiin sosiaalisen median kautta, pojat ovat sitä pelaamisen kautta. Syrjäytymisen ennalta ehkäisevinä keinoina ne ainakin toimivat. Toiminnalliset ratkaisut ovat usein tehokkaampia kuin puhe, rangaistukset tai pelkkä kannustaminen. Sisäinen kelloni käy edelleen koulurytmiä. Ei silti, pänttäsinhän minä niitä – tunnollinen tyttö kun olin! Monille muillekin vaihtoehtoiset opiskelutavat ovat osoittautuneet sopivammiksi kuin perinteiset. P Mennään metsään Ruumiillista työtä tekemällä oppii myös elämää. Kun nuoren elämä luisuu väärille raiteille ja menee metsään, ajattelen, että hänet voisi saada takaisin kirjaimellisesti metsään menemällä
Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. 78 /2 17 • A S K E L S A A U S K O A , T O IV O A JA R A K A S T A A . Postita oheinen tilauskortti, postimaksu on maksettu puolestasi. Tilaaja/maksaja Nimi ______________________________________________________________________________________________________ Osoite ____________________________________________________________________________________________________ Postinumero ja -toimipaikka ____________________________________________________________________________ Puhelin ___________________________________________________________________________________________________ Sähköposti _______________________________________________________________________________________________ Saaja, jos eri kuin maksaja Nimi _____________________________________________________________________________________________________ Osoite ___________________________________________________________________________________________________ Postinumero ja -toimipaikka ___________________________________________________________________________ Kyllä kiitos! Tilaan Askel-lehden määräaikaisena tilauksena 3 kk vain 19,(norm. AS _7 Tee tilaus haluamallasi tavalla. 1.1.2013 alkaen vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanomaja aikakauslehtien verokanta on 10 % ja Digilehden 24 %. Soita 020 754 2333 Tilaa sähköpostilla: asiakaspalvelu@kotimaa.. Tarjoushinta on voimassa 31.12.2017 saakka ja koskee vain tilaajia Suomessa. Tilaa verkosta: www.askellehti.. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Uskoa, toivoa ja rakkautta. 23 €) 19 €. Kotimaa Oy Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Vastauslähetys Askel maksaa postimaksun. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Askel on Suomen suurin kristillinen aikakauslehti. Se on kuin hyvä ystävä, joka tuo tullessaan lämpöä ja välittämistä. 23,-). Tilaan Askel-lehden itselleni lahjaksi . /tarjous TILAUSKORTTI Askel-lehti 3 kk vain (norm