kerran Afrikan vaarat: Hurjistunut norsu, vihainen virtahepo Riistakyselyn satoa: Ilves varma voittaja, kanalinnut häviäjiä Uusi asesali metsästysmuseoon. 8 – 2015 7,20 5,90 Kainuussa kuohuu Sudet jo ihmisten perässä Nahoilla kysyntää Supit suolaan ja Etelä-Koreaan Napapiirillä hirvipeijaiset jo 48
Tarjoukset voimassa 31.12.2015 saakka talvipatruuna Tilaa ostoksesi suoraan kotiovelle helposti verkkokaupastamme osoitteessa HHsport.?. talven rientoihin 95 99 95 549,1895,9 95 2490,Otso 8-15 R Pro Asekaappi 4 aseelle 95 Beretta White Onyx 12/76 Rio Royal 12/70 36G 25 kpl Haulikonpatruuna ras Sig Sauer 3000 Short 308 Kivääri Lisävarustein www.HHsport.
54 ILVES JA PIENPEDOT VOITTAJIA Riistagallup kertoo, että ilveksillä ja pienpedoilla menee hyvin. Elävänä pyydystävissä on useampaa häkkikokoa. 52 ASESALI AVATTIIN METSÄSTYSMUSEOON Riihimäen metsästysmuseon näyttelyn pääpaino on kolmen suomalaisen asetehtaan tuotannossa. 10 HIRVET SÄIKKYVÄT KOIRIAKIN Hirvet ovat Kainuussa arkoja susien takia. Aikuinen supi kuitenkin oppii nopeasti loukun tarkoituksen ja saattaa kiertää sen kaukaa. 34 LOUKKUKAUPPAA YMPÄRI VUODEN Hetitappavista on Jalmarin laatikkorauta yksi suosituimmista. 36 KOIRILLA PIENPETOPYYNTIIN Jari Lamminpää on erikoistunut koiran avulla tapahtuvaan pienpetopyyntiin. 38 MYÖS KOIRASUSIA SUOJELLAAN. 62 RUGER-PIEKKARIN VOITTOKULKU Ruger lanseerasi vuonna 1964 pienoiskiväärin, puoliautomaattisen 10-22-aseen. Hovioikeuden näkemys herättää ihmetystä. 48 AFRIKKA VIE MENNESSÄÄN Ainutlaatuiseen kaatokokemukseen pääsee kiinni jo muutamalla tuhannella eurolla. Asiakkaat löytyvät pääosin koirien kouluttajista. 12 NAPAPIIRIN HIRVIPEIJAISET Hirvikäristys maittoi Saaren Erämiesten hirvipeijaisissa Napapiirillä. 28 Ampumatkat saattavat olla Afrikan jahtisafareilla parisataakin metriä. Kanu-loukku toimii supikoiralle hyvin. Häviäjiä ovat kanalinnut ja metsäjänikset. 61 SAVAGE 110 PIAN 60-VUOTIAS Savage 110 tunnetaan maailman ensimmäisenä vasenkätisten luodikkona. Marraskuun lopulla aseeton koiranohjaaja joutui pakenemaan susilaumaa. 48. Hovioikeus teki ratkaisunsa Perhon susijutussa. Ne säikkyvät vähästä, eivätkä jää koiran haukulle. Käristys huuhdottiin alas perinteisellä peijaiskaljalla. 28 LOUKUT KOETAAN HANKALIKSI Moni pitää hetitappavia rautoja parempina kuin elävänä pyydystäviä loukkuja. 44 AFRIKAN MONET VAARAT Suurriistan metsästämisessä ja tutkimisessa on vaaransa Afrikassa. Kun hurjistunut norsu hyökkää, on leikki kaukana. Tuhannet eläimet ovat kulkeneet Terviön kautta. 16 HIPPIÄISESTÄ BIISONIIN Timo Terviö on täyttänyt eläimiä yli 30 vuotta. 58 TARHOISSA 3500 FASAANIA Ville Hyvösellä on tarhoissaan 3500 fasaania. 20 VIRON METSÄSTYSMATKAT Afrikkalaisen sikaruton leviäminen Virossa hillitsee suomalaisten metsästysmatkoja naapurimaahan. 24 SUPIT SUOLAAN JA ETELÄ-KOREAAN Kurikkalainen turkismuokkaamo Modifur on aloittanut luonnonturkisten viennin Etelä-Koreaan. 6 SUDET JO IHMISTEN PERÄSSÄ Kainuun susitilanne pahenee entisestään. 32 LOUKKUJA KOIRAPYYNNIT Pienpetojen loukkuja koirapyynti täydentävät toisiaan. Sisältö 8/2015 4 40 NELJÄ VUOTTA AFRIKASSA Sambian-vuodet osoittivat Jouko Piirolalle, että ällistyttävät tilanteet ovat Afrikassa lähes jokapäiväisiä. 64 PATRIOT KAHDELLA VÄLJYYDELLÄ Patriot-kivääriä eli isänmaanystävää myydään Suomen markkinoilla kaliipereissa .243 ja .308
Mutta entä päinvastoin, kenen etu kärsii lisääntyvästä susimäärästä Suomessa. Suomessa on käyty keskustelua, kuuluuko susi Suomen luontoon. Susipolitiikassa näin ei ole tapahtunut eikä näytä olevan tapahtumassakaan siitä huolimatta, että susi on levinnyt lähes kaikkialle maahan itärajaltamme. 82 KYLMÄ KURIIN LÄMMITTIMILLÄ Kemialliset ja ladattavat lämmittimet ovat oivallisia kylmänä jahtipäivänä. Lampaat ovat joutuneet suden hampaisiin useilla paikkakunnilla. Me Suomessa olemme lainsäätäjien taholta tottuneet ottamaan vähemmistöjen mielipiteet vahvasti huomioon. Vastaus ei ole yhtä yksinkertainen kuin edelliseen kysymykseen. 81 NUOTIO METSÄN ANTIMISTA Kun kylmä ja märkä uhraa erästelijää, nuotio lämmittää. Kanta on joka vuosi lisääntynyt, ja tänään susien määrä on ainakin 300 yksilöä. Susien suojelussa diktatoorista valtaa käyttävä Luonnonvarakeskuksen virkahenkilöstö on susikannan lisäämisen kannalla luonnon monipuolisuuden säilyttämiseksi. Sen jälkeen tulisi kannanmäärä pysäyttää noin 150 yksilöön – sekin saattaa olla liikaa! Eero Ahola Myös vähemmistön etu tulee turvata Suomen susipolitiikassa 5 66 ESITTELYSSÄ HANTAURUS SHOT Hantaurus Shot on tuttu liike pääkaupunkilaisille metsästäjille ja viranomaisille. Lasten vanhemmat joutuvat ponnistelemaan lasten puolesta pelon vähentämiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi. 70 PALJONKO SUDENSUOJELU MAKSAA. 90 VOITOKKAAT KOIRAT Fredi on ajokuningas ja Missi voitti Hirvenhaukut-ottelut. 67 Kun vilu ja märkä uhkaa, nuotio on mitä parhain lämmönlähde. Maailmassa susi ei ole uhanalainen eikä Suomessakaan. Suomen luonnon ja sen petopolitiikan ohjaamista päättävät tietyn poliittisen jäsenkirjan omaavat henkilöt. Ne eivät jätä käyttäjäänsä pulaan. Ihminen ei Suomen poliittisen näkemyksen mukaan ole enää luomakunnan kruunu. Poliittinen ilmasto on Suomessa muuttunut kahden vuosikymmenen aikana. Venäjällä sudet eivät aiheuta lainkaan samanlaista pelkoa ihmisten keskuudessa kuin rajan länsipuolella, Suomessa. 78 KOTIMAINEN VARMA VALINTA Suomessa osataan tehdä ammattilaissarjan kirveitä. PÄÄKIRJOITUS Ei ole kohtuullista, että Suomessa susien määrän lisäämisestä ollaan vahvasti erimielisiä. Meillä on luonnossa kymmenkertainen määrä karhuja susiin verrattuna. Tarkkoja summia ei tiedetä, mutta kaikki maksetaan verovaroista. Se tulisi käyttää suomalaisen maaseudun elinolojen turvaamiseen ja vapauttaa muutamaksi vuodeksi susien metsästys. Suomessa on eduskunta, jonka tulisi ottaa meidän petopolitiikkamme yksityiskohtaiseen käsittelyyn. 81. Kouluun metsätietä taivaltavat lapset joutuvat elämään pelon vallassa. Samalla monet virat, erityisesti luontoon liittyvä päätöksenteko on saanut uusia muotoja. Näin erityisesti Kainuussa. Luonnonsuojelijat kehottavat rakentamaan aitoja eläintensä suojiksi. Suomi on erilainen maa kuin meidän itäinen naapurimme, jossa on suuria erämaa-alueita ja joissa susien suurta määrää ei edes lasketa. Uudellamaalla sudet ovat kuluneen vuoden aikana raadelleet esimerkiksi hevosia. 75 MAAN PARAS LINNUNHAUKKUJA Suomenpystykorva Mettokumpareen Hilma Bertta jos kuka tietää, kuinka linnut haukutaan. 84 LÄPI VUODEN JATKUVAT ERÄKERHOT Ohkolan ja Kaarenkylän lasten eräkerhossa käydään läpi metsästäjän vuosi. Näitä kehotuksia lukiessaan poliittiset päättäjät sivuuttavat itse asian – vähemmistön kanta tässä asiassa on Suomessa unohdettu. Vastaus lienee yksinkertainen: ei kenenkään. Se on väärin. Kenen etua edistetään lisääntyvällä susikannalla. Vuosittaiseksi kasvuksi oletetaan noin kymmenen prosenttia. Suomenselkä on alue, jossa susi leviää eniten – kuten tiedetään Perhon alueen ongelmat ja puhumattakaan Kainuusta, jossa Sotkamon ja Kuhmon alueella lasten koulumatkat tulee tehdä autolla, lasten ei voi antaa liikkua yksin eikä kaksin koulutiellä. Tiedetään, että niitä on siellä runsaasti. Susien suojeluun meidän veronmaksajien varoja on viime aikoina käytetty jo noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Mitä sudensuojelu maksaa Suomessa. Määrä ei ole vähäinen. 72 VAIN PUOLET LÄPÄISEE KOKEEN Noin puolet läpäisee metsästäjätutkinnon ensiyrittämällä. Mutta niiden ihmisille aiheuttama tuho ja pelko ovat murto-osa susiin verrattuna. Susien määrä aiheuttaa vahinkoa kotieläimille ja pelkoa ihmisille erityisesti harvaan asutuilla seuduilla. Suomen itärajan toisella puolella susia metsästetään ja niistä maksetaan tapporahaa, vaikka alue on lähes asumatonta. Susi, nämä kolmesataa yksilöä ovat meille tärkeämpiä kuin ihmisten tuvallisuus
– Eihän tämä ole ihmisarvoista elämää. Mutta se on ollut ihan turhaa, ne kaikuvat kuuroille korville. Hän on ollut muun muassa television A-studiossa puhumassa yhä pahenevasta Kainuun susitilanteesta. Kemppainen kuvailee olevansa tällä hetkellä lähinnä turhautunut. On tämä tosi epärei. Lenkkeily, luonnossa liikkuminen, metsästys ja koiran kanssa touhuaminen on hyvin hankalaa. – Lähetin viime vuonna noin 20 sähköpostia ja lausuntoa eri tahoille. 6 Yhdessä maakunnassa kolmannes Suomen susista Kainuun susitilanne pahenee entisestään. Sudet ajoivat miestä takaa S otkamon riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jukka Kemppainen jos kuka tietää, millaisia tunteita susi herättää. Ei ole reilua, ettei Kainuussa ole turvallista elinpiiriä. Marraskuun lopulla aseeton koiranohjaaja joutui pakenemaan susilaumaa
Lenkkeily, metsästys ja ylipäätään luonnossa liikkuminen alkaa olla entistä riskialttiimpaa. Viime vuonna Sotkamoon saatiin kaikkiaan viisi sudenkaatolupaa. Kokonaisiin ongelmalaumoihin pitäisi pystyä puuttumaan ihmisten, kotieläinten, koirien ja myös voimakkaasti vähenevän metsäpeuran turvaamiseksi. Kemppaisen lääke Kemppainen suomii kovin sanoin tämänhetkistä susipolitiikkaa. – Poronhoitoalueen eteläpuolisella alueella on suuri tihentymä. Viimeisin susikohtaaminen on marraskuun lopulta: koiranohjaaja oli mennyt hakemaan koiraansa pois hirvenhaukulta, mutta susilauma ehti ensin. – Todellista määrää ei tiedä kuitenkaan kukaan. Niihin haetaan parhaillaan vahinkolupia. Noin 25 sutta Sotkamon alueella on noin viisi laumaa, joissa on arviolta noin 25 sutta. 7 Kainuulaisten elinpiiri on kaventunut pahimmilla susialueilla. Kuva: Matton lua meitä kainuulaisia kohtaan. On todella epäreilua, kun kolmasosa Suomen susista asuu pienellä alueella, eikä asialle haluta tehdä mitään. Niistä kolme oli vahinkolupia ja kaksi kannanhoidollista lupaa. Kemppainen painottaa, ettei parin suden kaatamisesta ole mitään apua. Sudet ajoivat miestä takaa – Otin uuden pennun kasvamaan, vaikka usko koiratouhuun on ollut kovalla koetuksella. – Aseeton mies joutui pakenemaan tapetun koiransa luota susien saattelemana ja hyvä, että pääsi itse ehjin nahoin pois! Hän on todella järkyttynyt tapauksesta. Paljon niitä kuitenkin on, koska havaintoja tulee samaan aikaan monesta paikasta. Jospa järki voittaa tunteet jossakin vaiheessa, Jukka Kemppainen pohtii.. Susista tulee nopeasti myös pihakesyjä. – Täällä on koiriin erikoistuneita susia, jotka ovat tappaneet kolme koiraa pienellä alueella
Mutta Kemppainen tietää, että ne ovat tulossa pian myös hänen mailleen. Tällä hetkellä röyhkeimmät sudet ovat olleet Sotkamon pohjoisosien riesa. Laumoista vähintään alfayksilöt olisi pannoitettu, ja ajantasaiset paikkatiedot olisi käytettävissä metsästyskauden aikana. Lähimpään vakituisesti asuvaan naapuriin on matkaa 1,5 kilometriä. Sudet ovat tappaneet kuluvana syksynä Sotkamossa viisi koiraa ja kolme koiraa on revitty. Näihin sovittuihin laumoihin kuulumattomat yksilöt poistettaisiin kannanhoidollisilla ja vahinkoperusteisilla luvilla. Samoilla seuduilla ovat myös metsäpeurojen talvehtimisalueet. – Vuosi 2012 oli erityisen paha. Kun lapset laskivat illalla talon kulmalta 25 metrin päässä olevaa mäkeä, itse seisoin vahdissa mäen päällä haulikon kanssa. Kokemuksen mukaan ne ovat alkuun vähän arempia, mutta muutamassa kuukaudessa niistä tulee pihakesyjä. Susi tappoi ja osin söi Alpo Partasen ajokoiran jäniksenajosta.. – Lisäksi on kateissa kaksi ajokoiraa. Viisi koiraa tapettu Metsästys on hiljentynyt entisestään Sotkamossa kuluvan syksyn aikana. Ne olivat liikkuneet Susien liikkuminen pihoissa on arkipäivää Kainuussa. – Kunhan peurat taas tulevat, sitten ilmestyvät sudet myös minun tontilleni. ne ole yhtään helpottanut, vaan päinvastoin. – Näin voitaisiin turvata susille luonnonmukainen laumakäyttäytyminen ja vahvat, elivoimaiset laumat. Vuosi sitten susiongelmaa kuvailtiin vaikeaksi, eikä tilanHaulikon kanssa vahdissa J ukka Kemppainen asuu perheineen 11 kilometrin päässä Sotkamon keskustasta keskellä korpea. 8 Kemppaiselta löytyy varma lääke susingelmaan: Etelä-Kainuussa voisi olla enintään 4–5 sellaista laumaa, jotka eivät aiheuta vahinkoja. Kun järvet jäätyvät, sadat peurat tulevat talvilaitumille – ja niiden myötä sudet. Viiden suden lauma pyöri nurkissa; valo syttyi aina pihalle kun sudet kiersivät yöllä taloa. Aamulla kun meni katsomaan mäkeä niin se oli täynnä suden jälkiä. Samana vuonna oli ollut lähin peurantappo 100 metrin päässä pihasta. Kemppainen uskoo, että tämä olisi ainoa mahdollisuus suden ja ihmisen yhteiseloon. – Sosiaalista hyväksyntääkään ei voisi muuten saavuttaa. Viimetalvinen kuva kahden suden jotoksesta Jukka Kemppaisen talon pihaan. Samalla turvattaisiin paikallisten asukkaiden oikeudet ja mahdollisuudet luontoharrastuksiin
Kadonneista ei ole mitään havaintoa; mutta ainakaan ne eivät ole jääneet auton alle, eikä sillä alueella ole vesistöjäkään, joihin voisi hukkua. Jukka Kemppaisen Samu-poika tutkii pihassa olevaa suden jälkeä. – Susien merkitystä metsäpeurakannan taantumiselle ei ole otettu riittävästi huomioon. Kaksi syksyä siinä meni, ennen kuin koira palautui ennalleen. Muun muassa monilla ongelma-alueilla ja poronhoitoalueella susia ei ole virallisesti lainkaan, mutta susien aiheuttamia ongelmia ilmenee sitäkin enemmän. Se pelkäsi metsää ja hirviä ja lopetti haukkumisen. Pihasusiongelma pitää saada kuriin riittävän järeillä ja nopeilla erityistoimenpiteillä. – Osa ei ole uskaltanut lähteä ollenkaan, jos on kyse hyvästä jalostuskoirasta. – Susi repi 1,5-vuotiaan koiran vuoden 2009 syksyllä. Kartasta puuttuu uusin, 29. 2000-luvun loppupuolella alkoivat ongelmat. Riistanhoitoyhdistykset myös painottavat, että susien kannanmääritys ontuu. Koira oli hirvien perässä, ja se oli haukulla kun susi hyökkäsi peräpäähän kiinni. alueella, joissa sudet olivat jo aikaisemmin tappaneet koiria. Koira jäi eloon, mutta se sai pahat vammat korvien väliin. Vammat korvien väliin Kemppainen on kasvattanut harmaita norjanhirvikoiria Tiperinkennelnimellä 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Susien aiheuttamia haittoja ja paikallisen väestön mielipiteitä ei ole otettu riittävästi huomioon. Onhan se surkeaa kun koiraa elättää, syöttää ja juoksuttaa, eikä sen kanssa pääse metsälle, vaikka se on tämän koko homman liikkeellepaneva voima. Jäljelle jäi pari jalkaa, pala nahkaa ja verinen tappotanner. marraskuuta kannanottonsa Kainuun susitilanteesta. Riistanhoitoyhdistykset kertovat olevansa erittäin huolestuneita alati tihenevistä susikannoista. Kainuun alkuperäinen metsäpeurapopulaatio jatkaa vähenemistään. Kartta Kainuun susihavainnoista 2015. Yhdistykset pitävät susitiheyttä sietämättömänä: koirien käyttö metsästyksessä on lähes mahdotonta ja koko metsästysja kennelharrastus on susien tihentymäalueilla vakavasti uhattuna. – Valtakunnassa on liian monta laumaa, jotka eivät mitä todennäköisimmin sisälly Luonnonvarakeskuksen määrittämään vähimmäiskantaan. Kun hirvikoirien käyttö estyy ja metsästys vaikeutuu, johtaa tämä hirvivahinkojen, hirvikolarien ja metsätuhojen voimakkaaseen lisääntymiseen. – Se alkoi toimia viime syksynä tosi hyvin. Maija Salmi Kuvat: Jukka Kemppainen. Jukka Kemppainen myöntää, että tosi suurella riskillä lähdetään koiran kanssa metsälle sulan maan aikaan. Kahden ensimmäisen oman koiran kohdalla ei Kemppaisella ollut vaikeuksia susien kanssa. Saman kohtalon koki samaisen nartun pentu runsaan vuoden ikäisenä. 9 Yli kolmannes Suomen susista K ajaanin, Kuhmon ja Sotkamon riistanhoitoyhdistykset antoivat 10. Onhan tässä turhautunut ilis, kun tähän kaikkeen on mennyt myös aikaa ja rahaa, eikä muuten mieluisasta koirasta ole enää metsästyskaveriksi. Iltakahdeksan ja aamukuuden välillä susilauma tappoi ja söi metsäpeuran Kemppaisen pihatiellä. – Valtakunnassa on liian monta laumaa, jotka eivät mitä todennäköisimmin sisälly Luonnonvarakeskuksen määrittämään vähimmäiskantaan. Pihoissa liikkuvia susia pidetään ongelman ytimenä. – Viranomaisten tulee taata kansalaistensa turvallisuus asuinpaikasta riippumatta. Metsästyskauden jälkeen susi ajoi sen kahteen kertaan haukulta pois. Myös suurriistavirka-aputoiminta vaikeutuu merkittävästi, kun koiria ei voida käyttää poliisille annettavaan virka-apuun susialueilla. marraskuuta tapahtunut hirvikoiran tappo. Fyysisiä vammoja ei tullut, mutta henkisiä sitäkin enemmän; siltä meni selvästi luonto koko hommaan. Sudet ovat merkittävin metsäpeuran saalistaja ja susitihentymien purku on metsäpeurojen selviytymisen edellytys. Kasvatteja on neljässä polvessa, ja niiden joukossa on kolme käyttövaliota
– Hirvien starttivalmius on virinnyt hyvin herkäksi. Ikänsä Sotkamossa asunut Urpo Korhonen on nähnyt, kuinka hirvet ovat muuttuneet aroiksi su sien takia. Joidenkin metsästysseurojen alueella nykyisenkin lupamäärän täyttäminen on käynyt työlääksi, osalla kylien läheisyydessä metsästävistä seuroista lupamäärä tulee käytetyksi nopeasti. Hirvet säikkyvät koiriakin, metsästys yhä vaikeampaa P erinteinen hirvenmetsästyskulttuuri on viimeisen 20 vuoden aikana muuttunut radikaalisti Sotkamon susialueella. Hirvet joutuvat olemaan kaiken aikaa tarkkoina susien takia. 10 Susilaumoja paetaan ihmisasumusten liepeille Hirvet ovat Kainuussa arkoja susien takia. Osasyynä on myös talvien iso vaihtelevuus, sanoo Korhonen. Ne säntäävät pakosalle pienimmästäkin rasahduksesta.. Hirvet ovat siirtyneet asutusten liepeille ja vesistöjen rannoille, mutta kadonneet näiltä salomailta. Viime vuosina hirvet ovat tulleet talvilaitumilleen vasta tammikuussa. Ne säikkyvät vähästä, eivätkä jää koiran haukulle. Hirvilupaja saalismäärät ovat pudonneet takavuosista. Ennen hirvet vaelsivat tänne talvilaitumille marras–joulukuussa, mutta hirvet ovat viivyttäneet siirtymistään talvilaitumille susien pelossa
Korhonen on huolissaan myös hirvikoirien kouluttautumista. Juhani Karvonen Urpo Korhosen ei ole siedättynyt susille, mutta kokee väsyneensä taisteluun, jossa kainuulaisten mielipiteitä aliarvioidaan. – Omassa hirviporukassa oli joskus 16 miestä, nyt meitä on kahdeksan. Tänä syksynä meillä on käynyt tietyssä määrin hyvä tuuri, koska osalle aluetta on saapunut hirviä muualta. Kieli poskella Korhonen ei allekirjoita tutkijoiden väitettä, että susi ajaisi hirveä vain kilometrin verran. Koira oppii haukun vain kokemuksesta, toistoja olisi oltava riittävästi. – Nykyisten hirvien kanssa pelaavat vain ylisitkeät koirat, joita ei saa pois metsästä. Minä en ole mieltynyt sellaisiin, joita ei saa pois normaalipäivänä. Jokainen uros ei pääse astumaan lehmää, ehkä vain 10–20 prosenttia uroksista pääsee astumaan. – Meillä on havaintoja, että sekä sudet että hirvi ovat juosseet kieli poskella. – Kun hirvet pakenevat ennen aikojaan tai niitä ei edes ole, ei koirille synny tilaisuuksia päästä haukkumaan hirveä. Yksi oma koirani on jo mennyt piloille. 11 – Omassa seurassani oli luvat kolmella aikuiselle ja neljälle vasalle. Kyse ei ole varmaan kilometrin matkasta, vaan aika pitkään on juostu peräkanaa. Nyt saa stressin Korhosen mukaan metsätyksestä on kadonnut mielekkyys ja into. Aikanaan pystyimme antamaan hirvitakuun tai ainakin kosketustakuun, nyt sellaista takuuta ei voi enää kenellekään antaa. Minä en ole mieltynyt sellaisiin, joita ei saa pois normaalipäivänä.. Meidän kulmakunnillamme hirvet ampaisevat karkuun jopa 50 kilometrin matkan. Monet koirat alkavat haukun vasta melko lähellä hirveä, jolloin jokaista ylimääräistä ääntä säikähtävä hirvi ponkaisee vauhtiin, joka ei heti pysähdykään. Metsästyksen alkua pitäisi tämän takia siirtää myöhäisemmäksi. Vasat syödään Kun vasojen ja ylivuotisten osuus kannasta laskee susien takia, myös hirvikannan rakenne vääristyy. – Esimerkiksi tänä syksynä havaitsimme jahdissa puolenkymmentä hirvilehmää, jolla ei ollut vasaa varmuudella mukanaan. Sudet verottavat ennen kaikkea vasoja ja ylivuotisia yksilöitä. Kylän seurojen alueella hirviä on ollut runsaasti ja keskittymästä luvat on käytetty parina ensimmäisenä jahtiviikonloppuna. Vielä 1990-luvulla oli suorastaan ihme, jollei parissa päivässä päästy kosketuksiin hirven kanssa. – Metsästystä helpottaisi, jos koira alkaisi haukkua hieman kauempana hirvestä, jolloin hirvikin saattaisi olla hieman rauhallisempi. Nuoria ei näissä oloissa metsästysharrastus juurikaan kiinnosta. Silloin eivät enää seurojen metsästysmaat riitä, vaan ylitetään jo lääninrajojakin. Korhonen uskoo, että matsästysmatkailulla olisi kysyntää, jos olosuhteet olisivat metsästykselle otollisemmat. Jollei naaras löydä reviirin hallitsijaurosta sillä saattaa menne parikin kiimaa ohitse, ennen kuin se hyväksyy toisen uroksen. Korhosen kuten monen muunkin metsästäjän havainnot su sien kohdistamasta paineesta hirvikantaan ovat selvät. Nykyisten hirvien kanssa pelaavat vain ylisitkeät koirat, joita ei saa pois metsästä. – Ennen lähdimme purkamaan stressiä metsästyksellä, nyt metsästyksestä saa stressin. Tästä on seurauksena pienet vasat. Syötyjä raatoja paljastuu vaikka suurin osa niistä jää löytymättä. Jahti käy aika mahdottomaksi. Toisaalta jokin pieni rotu, esimerkiksi mäyräkoira, voisi olla sellainen otus, jota hirvi ei osaisi säikkyä. Lisäksi yhtiöt ovat alkaneet periä maistaan sellaisia vuokria, että metsästys käy kalliiksi etenkin kun saalis voi olla hyvin epävarma. Pelkona on koiran menettäminen, eikä saaliista välttämättä näy vilahdustakaan. Ensimmäisenä syksynään se sai vielä muutaman haukun, mutta sitten ei haukkukertoja enää tullut. – Suurin virhe on liian aikainen metsästys. Hirvikoira muistuttaa hirven mielessä liikaa sutta. Olen seurannut 50 vuotta täällä saloilla hirven kiimakäyttäytymistä
Jossakin tarjotaan lisukkeena suolakurkkua, jossakin puolukkahilloa, jossakin molempia – Saaren Erämiesten peijaisissa perinteistä ja tuttua puolukkaa. Sen pihapiiriin on myöhemmin rakennettu myös muun muassa nylkyvaja kylmiöineen. Hirvikäristystä ja peijaiskaljaa S aaren Erämiehet on Napapiirin tuntumassa, aivan Rovaniemen kaupunkikeskuksen tuntumassa toimiva metsästysseura. kerran Hirvikäristys maittoi Saaren Erämiesten hirvipeijaisissa Napapiirillä. Vuosittain toistuvien hirvipeijaisten kansansuosio on taattu. Saaren Erämiehillä hirvipeijaiset jo 48. Käristystarpeita oli varattu 116 kiloa, mikä oli käsin siivutettu. Saaren Erämiehillä perinne on jatkunut jo 48 vuotta. Nyt peijaispäivänä siellä oli raakakypsymässä seuran tämän syksyn viimeinen hirvi, parivuotias mullikka. Erkki Jäntti (vas.), Juhani Äikäs, Esko Ämmälä ja Erkki Manninen toteavat, että kaikki on valmista.. Nykyisten elintarvikemääräysten johdosta on päädytty valmistuttamaan käristys ja muusi paikallisen ravintolan keittiössä. Seura on perustettu vuonna 1967, joten sen toiminnoilla on jo perinteitä. Kylmiössä on parhaina vuosina riippunut kolmattakymmentä hirvenruhoa samanaikaisesti. Lappilaisissa hirvipeijaisissa ainoa kelpuutettu ruokalaji on hirvikäristys ja perunamuusi lisukkeineen. Käristys huuhdottiin alas perinteisellä peijaiskaljalla, jonka resepti pidetään tiukasti salassa. 12 Aikoinaan seuralla oli oma käristyskokki, ja perunateatteri kuului myös peijaisvalmisteluihin. Rovaniemellä tämä ei ole ongelma, sillä matkailukaupunkina tämäntapaisia keittiöpalveluja löytyy melko vaivattomasti. Peijaiset ei ole mikä tahansa pikkukinkeri, vaan vaatii melkoisen määrän talkootyötä lähinnä siltä porukalta mikä hirvetkin metsästää, vahvistettuna kotijoukkojen naisväellä. Seura on rakentanut oman toimitalon, Ketapirtin, vuonna 1980
Ja palkintona on luonnollisesti hirvenlihaa. Seura on rakentanut oman toimitalon, Ketapirtin, vuonna 1980. Käristystä ja muusia Ounasjoen itäpuolelta kääntyy tie jokirantaan, ja Ketapirtti-tienviitan luota johtaa ulkotulien koristama tie majalle toivottaen tulijat tervetulleiksi. Väkeä on pian tupa täynnä, ja keittiön naisväki kantaa höyryäviä käristysja muusiastioita pöytiin. Peijaiskaljaa Saaren Erämiesten peijaisten erikoisuus on kotikalja, mitä valmistetaan vain peijaisiin. Reseptin isä on Teuvo Karppinen, ja hän on luottanut sen myös tyttärelleen Sirkku Valvelle ja vävylleen Vesa Valvelle. Sen resepti on Karppisen suvun salaisuus, yhtä salainen kuin Linnan juhlien booliresepti. Pari tuntia ennen H-hetkeä majalle on kokoontunut aktiivien porukka esivalmisteluihin. Ensin arvotaan maanomistajille monenmonta lihapussukkaa, minMatti Vaara ja seuran perustajajäsen Esko Ämmälä lapaluukokoelman parissa. Samalla tavataan tuttuja ja kysellään kuulumisia puolin ja toisin, ja ainakin Päiväniemen pariskuntien mielestä tuttujen tapaaminen herkuttelun ohella tuntuu olevan yksi peijaisten keskeisimpiä anteja. Peijaisten jatkuessa sisällä käynnistyvät arpajaiset. 13 Lisäksi on peijaisissa huutokaupattavaa lihaa varattu noin 100 kiloa. Joku puuhakas kiertää vielä arparinkuloiden kanssa myymässä euron arpoja. Kalja on hyvää, ja sitä runsaastikin nautittuaan voi silti nousta auton rattiin promilleja pelkäämättä. Seuran puheenjohtaja Ari Heikkilä pitää tervehdyspuheen, ja väki käy maistelemaan pöydän anteja. Ulkona myydään hyvän kokoisia keittolihapusseja viitosella pussi, ulkotulet loimottavat kaamoshämyyn kallistuvassa iltapäivässä. Sen pihapiiriin on myöhemmin rakennettu myös nylky vaja kylmiöineen.
Osa laittautuu kotimatkalle todeten, että tänään oli kotona ruuanlaitosta vapaapäivä. Monet haluavat kuitenkin jatkaa kiireetöntä iltapäivää, sillä ainakin Saaren Erämiesten alueella aito seurustelukulttuuri on vielä voimissaan. ”Hirvivouti” Matti Vaara ja puheenjohtaja Ari Heikkilä esittelivät kylmiötä, missä viimeinen saalishirvi odotti paloittelua. Meklari ei yritäkään kiilata hintaa mahdollisimman korkealle, vaan heti kun tarjous vaikuttaa kohtuulliselta, kopsahtaa ”kolmas kerta”, ja liha päätyy ostajalle. Ja lihanjako jatkuu; seuraa huutokauppa. Puheenjohtaja Ari Heikkilä pitää tervehdyspuhetta.. Peijaisvieraita tuttuja tapaamassa: Nitya (vas.) Jani, Lasse ja Raija Päiväniemi. 14 kä jälkeen euron arvat löytävät voittajansa. Mikäli ensimmäiseen kattaukseen kaikki eivät ole voiTeuvo Karppisen kotikaljaresepti on yhtä salainen kuin Linnan juhlien booliresepti. Kiireetön iltapäivä Runsaan puolentoista tunnin kuluttua aloituksesta väki on syönyt ja santsannut, juonut vehnäskahvit päälle, voittanut arpajaisissa, ostanut huutokaupasta kotiinviemisiä ja seurustellut
Seuran puheenjohtajana toimii Ari Heikkilä ja hirvenmetsästyksen johtajana Matti Vaara. Hirvenmetsästäjiä on keskimäärin ollut 35, tänä vuonna 27, mikä on tyypillistä, kun lupamäärät alenevat. Myös riistapellon läheisyydessä toteutettava vahtiminen eli kytis on mahdollista, ja sitäkin metsästystapaa on käytetty menestyksellisesti. Parhaina vuosina kaatolupia on ollut jopa 60, tänä vuonna 4+4. Peijaisissa tärkeässä roolissa oleva naisväki on takavuosina huomioitu järjestämällä heille pikkujoulu, missä miesväki on hoitanut serviisit. Koiran edessä juoksevan hirven ampumista pidetään sopimattomana, koska halutaan vaalia pysäyttävän koiran oikeaa toimintaja käyttötapaa. Pienriistan metsästäjiä on, mutta he toimivat melko huomaamattomasti. Kyllä tällaisen seuran kelpaa hirviä metsästää ja peijaisia järjestää! Jouni Puoskari Naiset keittiön ovella vasemmalta: Mira Lehtoranta, Anja Nevala, Sirkku Valve, Anni Pitkänen, Eila Neitola, Anja Hannula ja Elsa Nätynki.. 15 neet osallistua, pian on pöydissä taas tilaa, ja iloinen keittiöväki kattaa uudet aterimet ja tuo taas höyryäviä käristysja muusiastioita pöytiin. Seuran jäseneksi pääsevät kaikki kylällä asuvat, ja suosituksin myös muualla asuvat. Seura on järjestänyt vuosittain myös ”perhejahtipäivän”, missä oikeaan hirvijahtiin on kutsuttu mukaan väki kirjaimellisesti vauvasta vaariin. Seuran toimitalo ei ole suuren suuri, mutta kenties juuri siksi hirvipeijaisten tunnelma on niin tiivis. Suurin osa lähtee hirvimetsälle Kuten Lapissa yleensä on hirvenmetsästys seuran keskeisin metsästysmuoto. Keskimääräinen maanvuokrasopimus koskee noin 60 hehtaarin maa-aluetta. Viimeinenkin sisääntulija tulee taatusti huomioiduksi. Koko seurassa on maksavia jäseniä 232 ja maanvuokrasopimuksia 207. Järjestäjät saavat lähteviltä vierailta ansaitsemansa kiitokset, ja tietysti kiitosten lisäksi puuha väellä on hyvä mieli siitä, että kaikki sujui jälleen hienosti vanhan turvallisen ja hyväksi todetun protokollan mukaan. Iso kokoelma hirven lapaluita Vuodesta 1980 lähtien kyseisen syksyn suurimman kaadetun hirven lapaluu on puhdistettu ja valkaistu, ja siihen on merkitty sen vuoden koko hirviseurue, kaadetun hirven sukupuoli, paino, kaatopäivä ja -paikka sekä kaataja. Maanomistajajäsenet mukaan lukien jäsenmäärä on noin 300. Metsästysalueella ei ole tavatonta törmätä karhuun. Hirvenmetsästys toteutuu suurelta osin perinteisenä ajometsästyksenä. Seurustelu sujuu kätevästi jopa toisiin pöytiin. Yksityismaita käytössä 10 000 hehtaaria S aaren Erämiehillä on käytössään yksityismaita 10 400 hehtaaria, ja lisäksi mahdollisuus metsästää hirviä myös niin sanotulla Kuluskairan valtionmaalla. Majan seinällä onkin melkoinen kokoelma vuosikymmenten aikana kertyneitä lapaluita merkintöineen, uusin tältä syksyltä. Tässä on myös onnistuttu. Juuri sitä peijaisvieraat odottavatkin. Nuoret ovat tervetulleita seuraan. Sutta sen sijaan – onneksi – ei ole metsästysalueella tavattu. Hirvenmetsästys toteutuu suurelta osin perinteisenä ajometsästyksenä. Valtionmaan metsästysmahdollisuutta ei kuitenkaan ole juurikaan käytetty, vaan metsästys keskittyy yksityismaille. Ensisijainen tarkoitus tällaisella päivällä on luonnollisesti lähinnä virkistyksellinen, minkä yhteydessä kotijoukotkin pääsevät tutustumaan siihen, miten hirviä metsästetään. Seurueessa on toki yksi hirvikoirakin, mutta sille pyritään järjestämään häiriötön mahdollisuus oikeaan hirvityöskentelyyn, missä hirvi kaadetaan seisontahaukkuun
Terviö on täyttänyt eläimiä jo 35 vuotta. Terviö työskentelee vanhassa omakotitalossa Espoossa. Laskuissa hän on mennyt sekaisin jo ajat sitten, mutta tuhannet eläimien raadot ovat kulkeneet hänen kättensä kautta. Silmät tehdään lasista. Parasta työssä on se, että siinä kehittyy koko ajan. Linnuista esimerkiksi varikset ovat helppoja, mutta sorsat ovat todella hankalia. Pakastimesta on otettu seuraavaksi työn alle tuleva minkin ruho sulamaan. Hippiäisestä biisoniin. Supikoirassa on iso kerros rasvaa nahan sisäpuolella. Alkoi pikkulinnuista Terviö muistaa miten hän innosTuhannet eläimet kulkeneet Timo Terviön kautta Timo Terviö on täyttänyt eläimiä yli 30 vuotta. 16 E spoolainen Timo Terviö kuivattaa hiustenkuivaajalla minkin nahkaa. Niissä on rasvaa niin paljon, että sen poistamiseen menee kauheasti aikaa. Huoneet ovat pullollaan täytettyjä eläimiä: peuroja, kalkkunoita, kilpikonnia, joutsenia, pikkulintuja. Onpa seinällä myös biisonin kallo. Sisälle laitetaan täytteeksi lastuvillaa ja lopulta nahka ommellaan kiinni. Terviö esittelee miten sisämykset on otettu pois, vain jalkojen luut ovat jäljellä. – Minkki on aika helppo täytettävä, niistä saa rasvan helposti pois
Niitä kun lapsena tuijotteli, niin se varmaan jäi alitajuntaan. Opettaja oli kiinnostunut luonnontieteistä, ja hän osasi matkia lintujen ääniä. Kettu lintujahdissa. 17 tui täytetyistä eläimistä jo pienenä koulupoikana Kotkassa. – Yliopistoissa täytetään hirviä ja muita isoja eläimiä, jotka painavat satoja kiloja, mutta heillä on aina tusina tekijää mukana.. – Koko huone oli täynnä täytettyjä lintuja hippiäisestä kotkaan. Timo Terviö mittaa työhuoneellaan täytettyä kuhaa. Kansakoulussa luokkahuoneessa oli vitriineissä täytettyjä lintuja ja muita eläimiä. Noin viitisen vuotta meni, että alkoi hallita alaa. Mitään koulutusta hän ei hankkinut, eikä sitä silloin ollut tarjollakaan. Kaikki nämä jutut saivat kiinnostumaan luonnosta. – Eläinten täyttämiseen jäi äkkiä koukkuun. Kylmästi aloin itse aukaisemaan eläimiä, vaikka ei se alussa niin hauskaa ollut, mutta ihminen tottuu kaikkeen. Myöhemmin Terviö jäi kotiisäksi hoitamaan lapsia, ja silloin hän alkoi täyttää eläimiä aikansa kuluksi. Ensimmäiset täyttämäni eläimet taisivat olla jotain peipposia tai räkättejä. Yliopistossa ryhdyttiin opettamaan eläinten täyttämistä Terviön mukaan 1970ja 1980-lukujen taitteessa. Terviön työhuone on pullollaan täytettyjä eläimiä. Hänellä oli yliopistolla tuttuja, joilta hän kyseli neuvoa
Terviö on täyttänyt uransa aikana lukuisia erilaisia eläimiä ”hippiäisestä biisoniin”. Silloin ei ainakaan opi mitään uutta enää. Poliisit saivat sen kiinni muistaakseni Raisiossa, jossa se ammuttiin ja heitettiin peräkärryyn mätänemään. Biisonin pää päätyi eräälle yrittäjälle Etelä-Suomeen. Eläinten täyttäminen on opettanut minulle sitä. Terviö on nyt eläkkeellä, mutta hommaa piisaa siitä huolimatta. – Karhuja täällä Etelä-Suomessakaan ei paljon liiku. Eläinten parissa puuhailusta on ollut myös hyötyä taidepuolella. Yliopistoissa täytetään hirviä ja muita isoja eläimiä, jotka painavat satoja kiloja, mutta heillä on aina tusina tekijää mukana. Molemmat ovat vaativia täytettäviä, mutta eri syistä. – Hippiäiset ovat hankalia, koska ne ovat niin pieniä. – Tämä on kivaa työtä, koska koko ajan huomaa kehittyvänsä. – Halusin oppia eläinten anatomiaa. Useampi pakastin on täynnä eläimin ruhoja, jotka odottavat täyttämistä. Täytettävät eläimet ovat pienpetoja ja lintuja, suurriistaa ei paljonkaan ole ollut työn alla. Terviö kuivattaa minkin nahkaa. Ei kelvannut täytettäväksi. Työtehtäviä tulee ympäri Suomea. Naiset varmaan olisivat parempia pikkulintujen täyttäjiä, koska heillä on pienemmät sormet. Lähes kaikki toimeksiannot Terviö saa metsästäjiltä, jotka haluavat täyttää ampumansa saaliin. Laskuissa hän on mennyt sekaisin jo ajat sitten.. 18 Pienet hankalia Eläintentäyttäjän työn ohella Terviö on myös kuvataiteilija. Biisoni on ollut kovatöinen juttu, sen pää painaa noin 200 kiloa. Terviö on täyttänyt eläimiä jo 35 vuotta. Kerran tuossa läheisellä pellolla oli karhu, ja tv-kamerat kävivät sitä oikein etsimässä. Nyt yritän vähentää eläintentäyttämistä ja keskittyä taiteen tekemiseen. Pauli Jokinen Ilves on komeaa katseltavaa täytettynäkin. Koskaan ei saa sanoa, että homma on hallussa
Häiritseekö huono verenkierto talvisia harrastuksia. NEVERCOLD on joulun lämpimin lahja! Elektroniset VERMONT-lämpökintaat lämmityselementit sormien ympärillä ja kämmenselässä 100 g Thinsulate-eriste materiaali polyesteri, kämmenpuoli nahkaa 3-portainen lämpötilan säätö toiminta-aika 2 – 4 tuntia 1800 mAh litiumioniakut koot XS7 – XL11 Elektroniset BAFFIN-lämpökäsineet lämmityselementit sormissa lämpenee erittäin nopeasti 40 g Thinsulate-eriste materiaali polyesteri, kämmenpuoli nahkaa 3-portainen lämpötilan säätö toiminta-aika 1.5 – 5 tuntia 2600 mAh litiumioniakut koot XS7 – XL11 Elektroniset ASPENja ASPEN LADY -lämpöliivit erinomainen väliasuste talviseen metsästykseen ja kalastukseen materiaali eece, väri musta lämmityselementit rinnassa, yläselässä ja ristiselässä 3-portainen lämpötilan säätö, säätönappi rinnassa toiminta-aika 2 – 5 h, kahdella akulla 4 – 10 h tehokas 2600 mAh litiumioniakku, mukana verkkolaturi koot XS48 – XXL58 (ASPEN) koot XS34 – XL46 (ASPEN LADY) 199,00 € 4 lämmityselementtiä Paleleeko sormia ja varpaita. Paleleeko. Nevercold-tuotteiden avulla nautit nyt kylmästäkin lämpimästi! 199,00 € 159,00 € Myynti: eräja retkeilyliikkeet www.nevercold.net Elektroniset MONTANA-lämpöpohjalliset lämmityselementti päkiän kohdalla sisäänrakennetut ladattavat litiumioniakut toiminta-aika 3 – 6 tuntia 3-portainen lämpötilan säätö kauko-ohjaimella koot S (36 – 38), M (39– 41), L (42– 44) ja XL (45– 47 ) KÄDEN-, VARPAANJA KEHONLÄMMITTIMET 149,00 € 1,90 €
Latviassa on todettu yli 600 villisikatartuntaa. Virossa jo 500 villisikaa on saanut tartunnan, ja tauti on levinnyt useisiin sikaloihin. – Lumikeleillä käyn joulu-tammikuussa, joskus helmikuussakin. Sikarutto verottaa Viroon suuntautuvia metsästysmatkoja Afrikkalaisen sikaruton leviäminen Virossa hillitsee suomalaisten metsästysmatkoja naapurimaahan. Ruotsalainen metsästää naapurimaassa lähinnä villisikaa ja metsäkaurista, joita Suomesta ei saa. Kaurispukkijahti alkaa kesäkuun alusta ja sen lisäksi käyn välillä syksylläkin saalistamassa,. Viron sikaruttotilanne saattaa vaikuttaa tulevaan, helmikuulle suunniteltuun metsästysmatkaan. 20 Ruotsalainen kertoo. Seppo Ruotsalainen on käynyt Virossa metsästysreissuilla 1–3 kertaan vuodessa. Keväällä ja alkukesästä saa ampua pelkästään pukkeja, sillä emät ja vasat on silloin rauhoitettuja. – Virossa on paikka paikoin todella hyvä metsäkauriskanta. Suomalaiset varovaisella kannalla V irossa jylläävä sikarutto on saanut suomalaismetsästäjät suhtautumaan varoen Viron metsästysmatkoihin