Nuoren metsästäjän juhlaa: 8 – 2014 7,20 Saaliiksi 19-piikkinen hirvi Eniten täytetään metsäkanalintuja, näätiä ja vesilintuja KARHUJA Pyy- ja teerikannat saatu elpymään pienpetopyynnillä Pohjois-Karjalan kansanliike: saaliiksi 117, Kuhmossa kaatui yli 300-kiloinen uros Naiset metsälle!. Auttaako uusi asetus häirikkösusiongelmissa
LUOTUJA KULKEMAAN Uutta muotoilua edustava Ultracom Novus saatavana pian. Se on tuonut ensimmäisenä markkinoille lukuisia ominaisuuksia haukkulaskurista piirtotyökaluun ja datapohjaiseen paikannukseen. www.ultracom.fi. Käytön mukavuutta lisää etäohjattava huomiovalo, itsevaihdettava pantaosa, akku ja SIM-kortti. Ultrapoint-tutkat tunnetaan nyt Ultracom-tutkina. Ultracom Novus on täysin uusi koiratutka, joka on pieni kooltaan ja kestävä rakenteeltaan. Pohjoissuomalainen Ultracom Oy on tehnyt pitkään uraauurtavaa työtä GPS/GSM-pohjaisten koiratutkien eteen
41 KALKATUSTA KALIIPEREISTA Kaliipereista riittää puhetta niin netissä kuin alan lehdissä. Kertooko se pitkän paukun suosion laantumisesta. SARJATULIASEET SÄILYTTÄVÄT SUOSIONSA Amerikkalaiset asetehtaat ovat ottaneet tuotantoon uusia malleja. ASE SUOJATTUNA MATKALLA Ase hyväksytään matkatavarana kuljetettavaksi bussiin, lentokoneeseen tai junaan vain pakattuna kunnon suojukseen. Jousimetsästyskin on sallittua.. 10 SUSITILANNE PUHUTTAA EDUSKUNNASSA Suomen susitilanne puhuttaa niin kansaa kuin kansanedustajia. 32 Tutkimusmestarit Arto Juntunen ja Petri Timonen poseeraavat komean, juuri pannoitetun metsäpeuravaatimen vierellä. 54 MANNERHEIM TUNNETTIIN ERINOMAISENA KIVÄÄRIAMPUJANA Marsalkka Mannerheimilla oli sotilasaseiden lisäksi englantilaisia luodikoita ja haulikoita. 20 NUOREN METSÄSTÄJÄN ENSIMMÄINEN KAATO Joensuulainen 15-vuotias Miska Piitulainen kaatoi elämänsä ensimmäisen hirven Tuupovaarassa. Lyhyt haulikko on monelle paras vaihtoehto. 14 YPÄJÄN ISKURYHMÄ LAITTAA PIENPETOKANNAT KURIIN Pienpetokantoja saadaan kuriin säännöllisellä pyynnillä. UKRAINAN KRIISISSÄ NOUSSUT ESIIN UUSI KÄSIASE Venäjän erikoisjoukkojen Strizh-pistooli paljasti tunkeilijoiden kansallisuuden. Tämä näkyy sarjatuliaseiden myynnissä ja suosiossa. 52 Hyvän ja kalliin asekaapin tunnistaa esimerkiksi paksuista metalliseinistä tai monista vahvoista saranoista. 26 44 28 POHJOIS-KARJALASSA KARHULUVAT KÄYTETTIIN PARISSA PÄIVÄSSÄ Lokakuun lopussa päättyneellä karhunmetsästyskaudella Suomessa saatiin saaliiksi 117 karhua. Viisi kansanedustajaa kertoo omat näkemyksensä susikysymykseen. Kainuussa on saatu pannoitettua myös uusia metsäpeuroja. 60 METSÄSTYSMATKALLE UNKARIIN Unkarin riistakantoja kehutaan runsaiksi. Edellinen ennätys oli vuodelta 1964. Asekaappien hinnoissa ja laaduissa on isoja eroja. 35 AIMO LAHTI OLI RISTIRIITAINEN PERSOONA Suomi-konepistoolistaan maailmankuuluksi asesuunnittelijaksi noussut Aimo Lahti oli hankalan ihmisen maineessa. Sisältö 8/2014 6 JAHTINAISISTA OTETAAN MALLIA YMPÄRI MAATA Pohjois-Karjalan Jahtinaiset on esimerkkinä järjestäytyneistä naismetsästäjistä. 56 VIROSSA RUNSAS RIISTAKANTA Virossa metsästetään ympäri vuoden. 4 I ASE & ERÄ 42 HIIPUUKO PITKÄN PAUKUN HEHKU. 89-millisen haulikoita on nettimyynnissä aikaisempaa enemmän. 48 32 50 SAALIIKSI 19-PIIKKINEN MAHTISONNI Mustasaaressa kaatui 19-piikkinen hirvisonni. 52 KUKA TARVITSEE TURVAKAAPPIA ASEILLEEN. Maan riistakannat ovat Suomeen verrattuna suuria ja tiheitä. Kaikki eivät täytä niille asetettuja laatuvaatimuksia. Näin myös Ypäjällä. METSÄPEURAKANTA AIOTAAN LASKEA TALVEN AIKANA Metsäpeurat lasketaan tänä talvena. 38 ASE OMIEN MITTOJEN MUKAAN Kun naisampuja hankkii haulikkoa, aseen mitta ja paino ovat tärkeitä
Kilpailijoilta ei vastaavaa löydy. Se on Suomessa saanut tiedotusvälineissä keskeisen aseman, joka ei määräydy kansan enemmistön mielipiteen mukaan, vaan pääkaupungin cityihmisten julkisuuteen saaman suuäänisen volyymin vuoksi. Se on toinen asia, että naiset ja nuoret eivät ole riittävän kiinnostuneita metsästämisestä. Tuskin nämä metsästysharrastuksessaan pisimmälle edenneet miehet ovat torpedoimassa nuorten ja naisten pääsyä mukaan metsälle. 84 86 KOLUMNI AJOKUNINGAS 2014 JA HAUKKU-OTTELUN MESTARI 74 PÄÄKIRJOITUS Naiset ja nuoret mukaan ukkoseuraan metsästämään! Kansalaisten keskuuteen on levinnyt käsite, että metsästysharrastus on ukkoutunut. 74 PEURAN PÄÄT TYÖLLISTÄVÄT TÄYTTÄJÄÄ Loppusyksystä eläintentäyttäjä Antti Mäkilän saa työstettäväksi erityisesti peuran päitä. Sillä tarkoitetaan, että metsästystä harrastavat eniten keski-iän ylittäneet miehet. Kettuterrierit ovat luolakoirien aatelia. Kylmyys ja varsinkin märkyys verottivat poikasia. Ovathan meillä ilves ja susi päässeet valloilleen. 83 JAHTIJALKINE JOUTUU KOVILLE Jahtijalkineiden tulee olla tukevat, kevyet ja luistamattomat. Se ei ole mikään tämän päivän muoti-ilmiö. Poronhoitoalueilla ongelmat ovat merkittävät. Mutta tänään maailma on avautunut heille ikään kuin uutena - ei muuten, mutta harrastuksia on tullut aivan määrättömästi lisää. Ei siinäkään ole mitään huonoa, kyllä naiset pitävät miehistä huolen, jos eivät itse siihen kykene. 80 UUDESSA MALLISSA 3G-OMINAISUUS Trackerin uudessa koirapannassa hyödynnetään 3G-verkkoa. 64 HIRVIÄ RIITTÄNYT KOKO MAASSA Monessa metsästysseurassa hirvet on jo kaadettu, mutta muun saaliin saamiseksi odotellaan lunta. Myös Afrikka kiinnostaa. Tai jos ei ole tullut, naiset menevät tänään mukaan kaikkiin toimintoihin oma-aloitteisesti, omaehtoisesti ja aktiivisesti. Väitteen oikeellisuutta ei ole todistettu, mutta käytäntö osoittaa, että siinä olisi jonkin verran perää. Ei ole oikein, että vain maanomistajat pääsevät metsästämään. Mutta naiset ja nuoret: Innokkaasti mukaan ukkoporukkaan metsästämään - sinne pääsee ja olette myös tervetulleita! Eero Ahola Koira toi mäyränpoikasen pesästä ja poikanen päätyi Antti Mäkilän täytettäväksi. Naiset ovat perinteisesti hoitaneet kodin piirissä esillä olevia asioita ja myös harrastukset ovat liittyneet kotiin ja lapsiin. Ei metsästäjien määrä missään tilanteessa nouse ylisuureksi siten, että riistakanta vähenisi liikaa. On myönteinen asia, että naiset ovat entistä laajemmin harrastamassa metsästystä. Nuoret ja naiset voisivat kansanliikkeen tavoin lähteä painostamaan petopolitiikan muuttamista. Monet miehet sanovat, että miessukupuoli on jäänyt vähemmistöön monissa asioissa. Metsästysseurat tulisi nykyistä laajemmin avata naisille ja nuorille. Naisten osalta tilanne on toinen. ASE & ERÄ I 5. Mutta miksi. 72 KOVAKAAN VASTUS EI PELOTA LUOLISSA Rohkeus, sitkeys ja hyvä riistavietti ajavat koiraa eteenpäin luolissa. Edellinen supistaa vahvasti riistakantaa ja susista on suurta harmia ihmisille. Ei ole kohtuullista, että itänaapurista virtaa meille petoja siinä määrin, että Lapissa ja Kainuussa merkittävänä ammattina oleva poronhoito vaarantuu meidän leväperäisen petopolitiikkamme vuoksi. 68 TEERIKANTA KÄRSINYT KADOSTA LAAJOILLA ALUEILLA Metsäkanalintukannat vaihtelevat ympäri maata. Ei siinä ole mitään huonoa. Tiedämmehän, että nuorilla on niin paljon muuta. Maailma on kaikkialla naisistunut. Vastaavasti riistakantaa tulee järkevällä riistanhoidolla kyetä pitämään luonnossa tasapainoisena. Vielä neljä-viisi vuosikymmentä sitten naiset eivät metsästäneet minkään vertaa. 62 PUOLA, ROMANIA JA AFRIKKA KIINNOSTAVAT Riistarikkaat metsästysmaat Puolassa ja Romaniassa houkuttelevat suomalaisia. Siihen tulisi olla mahdollisuus kaikilla, jotka tuntevat siihen kiinnostusta. Elämän arki on tasa-arvoistunut. Harrastus nuorten miesten keskuudessa lisääntyy vasta keski-iällä ja jopa senkin jälkeen. Aina se on ollut näin. 78 HIRVI TEKI ERELLE PALVELUKSEN Laillisen hirven kaatajaa on kunnioitettu enemmän kuin jäniksen ampujaa
Pohjoiskarjalaiset naismetsästäjät saavat yhteydenottoja eri puolilta Suomea. Kati Honkanen ja Pimu ihastelevat onnistunutta teerijahtia. 6 I ASE & ERÄ. Pohjois-Karjalassa pistettiin toimeksi Jahtinaisista otetaan mallia ympäri Suomea Jahtinaiset kokosivat rivinsä ja pistivät toimeksi
Kun Hassinen osallistui 2000-luvun alussa Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piirin mukana SM-kisoihin, oli hän ainoa naisosallistuja haulikkolajeissa. Huomasin, että taidot ASE & ERÄ I 7. Viime keväänä perustettu Pohjois-Karjalan Jahtinaiset on kasvanut jo yli 50 jäsenen yhdistykseksi. Jahtinaiset ovat saaneet lyhyen toimintansa aikana myös mukavasti julkisuutta. Ensimmäisenä saaliina kuusi haapanaa Joensuun Tuupovaarassa asuva Hassinen on Jahtinaisten mitta- puulla jo vanha metsästäjä. Erä- ja luonto-opaskoulutuksen käynyt Hassinen suoritti opintojen yhteydessä metsästyskortin jo yli kymmenen vuotta sitten. Pohjois-Karjalan alueella toimiva naisten oma metsästysseura tarjoaa ja kehittää metsästykseen sekä erästelyyn liittyviä toimintoja ja tapahtumia. K Sanja Laakkosen ampuma ensimmäinen sorsa. Toivottavasti Jahtinaisten toiminta madalluttaa naisten ja tyttöjen kynnystä aloittaa metsästysharrastus, pohtii Jahtinaisiin kuuluva Aino Hassinen. – Parikymppisenä kuljin miesystävän mukana hirvimetsällä ja jo silloin oli mielessä, että olisi joskus mukava metsästää itsekin. arjalaiset naiset ovat kautta aikojen olleet toimeliaita ja aikaansaavia. – Nyt olen viimeiset neljä vuotta aloitellut harrastusta taas uudelleen. – Ensimmäisellä kerralla oltiin samassa pajupuskassa ja sovittiin, että minä ammun ensin ja hän paikkaa. Ensimmäisten toimintakuukausien aikana on ehditty rakentaa loukkuja, opetella ampumaan ja viihdytty muuten vain yhdessä. Metsästysharrastukseen tuli kuitenkin luonnollinen tauko vuonna 2004 ja 2006 syntyneiden poikien vuoksi. – Naisporukassa uskaltaa paljon rohkeammin kysyä neuvoa ja jakaa omia kokemuksiaan. Niinpä ei ole ihme, että muutaman hengen ryhmä on saanut vajaassa puolessa vuodessa aikaan varsinaisen naisliikkeen. Eräopaskurssin jälkeen Aino alkoi harjoitella ampumista ja hankki ennen sorsanmetsästyskautta oman haulikon. Ensimmäinen kyyhkyspassi yksin on jäänyt Sanja Laakkoselle hyvin mieleen. No, kuusi haapanaa oli lopuksi minun jalkojen juuressa ja miesystävän jalkojen juuressa ei yhtään! Metsästys innoittanut haulikkoammuntaa Hyvin alkaneen metsästäjäuran innoittamana Hassinen jatkoi haulikkoammuntaa. Jo nyt heihin ollaan oltu yhteydessä eri puolilta Suomea
Aluksi hän liikkui mukana ilman asetta, mutta suoritti viime keväänä metsästyskortin. Suuret määrät supeja vaikuttavat myös lintukantoihin. – Meihin on suhtauduttu pääsääntöisesti ihan positiivisesti. Hassinen näkee Jahtinaisten toiminnan mahdollisuutena myös niille, joilla ei ole varaa maksaa metsästysseurojen kalliita liittymismaksuja. Metsästyskortti ja haulikko hankittu Jahtinaisten hallitukseen kuuluva 26-vuotias Sanja Laakkonen on yksi Jahtinaisten perustajajäsenistä. – Paikallisten seurojen jäsenmaksut ovat kalliita tällaiselle yksinhuoltajalle. Luontoihmisenä ja luonnonsuojelijana itseään pitävä Hassinen pitää tärkeänä myös riistanhoitotyön tehtäviä. Ammuntaharjoittelusta on suuri hyöty metsästämiseen. Sanja Laakkonen ja Ansa lähdössä jänisjahtiin. Seurojen jäsenmaksut kalliita Ensilumi. – Olen erittäin huolissani pienpetojen, kuten supien lisääntymisestä. – Meitä oli perustamiskokouksessa noin parikymmentä naista. Oma haulikkokin on jo hankittuna. Laakkonen on innostunut metsästyksestä miehensä myötä. Kyyhkypassista hieno kokemus Tällä hetkellä Jahtinaisten metsästysmahdollisuudet ovat kutsujen varassa. 8 I ASE & ERÄ. Miesten suhtautumista naismetsästäjiin Hassinen pitää yleisesti ottaen hyvänä. – On todella hankalaa saada maita vuokralle. Sorsapassissa odotellaan saalista näköpiiriin. Vaikka kyllä edelleen on miehiä, jotka sanovat, että nainen ja ase eivät sovi yhteen, 38-vuotias Aino Hassinen nauraa. Sanja Laakkonen matkalla jänismetsälle. Saalis palkitsee emäntänsä, mutta myös koiran. Nyt meitä on jo 53 jäsentä, Joensuun Heinävaarassa asuva Sanja kertoo. olivat ruostuneet, joten haulikkoradalle piti mennä taas harjoittelemaan. Erityisesti jos haluaa metsästää ainoastaan kanalintuja, niin 300 tai jopa 1000 euron maksut ovat kohtuuttomia. Alun perin Jaana Puhakka ideoi koko Jahtinaiset ja lähti viemään asiaa eteenpäin. On iso prosessi saada käyttöön isompi metsästysalue. Sykähdyttävimmäksi kokemuksekseen Laakkonen mainitsee ensimmäisen kerran, kun lähti yksin kyyhkypassiin syksyn metsästyskauden alussa. Sirpa Niiranen tarkkana ammuntapäivänä
Jahtinaisiin kuulumisen myös olen löytänyt myös paljon samanhenkisiä naisia. – Isä on metsästänyt pienestä pojasta lähtien. En saanut saalista, mutta näin ensi kertaa haukan, joka tuli ihan viereen. Seurassa on mukana muutama nuorisojäsen, mutta lisää toivotaan jatkuvasti. – On hienoa lähteä metsään ja kulkea siellä. Jahtinaisten sydäntä lähellä onkin erityisesti nuorisotoiminta. – Mutta tiedän jo nyt, että tämä on koko elinikäni harrastus, jota voi harrastaa ympäri vuoden. Linnunmetsästyskausi on päätöksissä myös Emmalla ja Sanjalla. Minulla on ollut pienestä lähtien sama mahdollisuus. – Olimme pillittämässä lähimetsässä, kun pyy tuli vastaan. On hienoa saada olla mukana vaikuttamassa. Innostuin metsästyksestä, kun isä pyysi minua mukaansa metsälle. Jos sattuu kohdalle vielä saalis, niin sen parempi. Tähän asti kaikki tilaisuudet on järjestetty kolmannen osapuolen avustuksella. On hieno tunne, kun riista tulee lähelle ja sydän alkaa hakata niin, että sen alta ei tahdo kuulla mitään. Toistaiseksi saaliiksi on tullut vain yksi sorsa. Ja tietysti olin iloinen myös ampujan ja seuran puolesta, kun hirvi saatiin kaadettua. – Oli hienoa nähdä niin iso eläin. Jahtinaisten julkaisemalla seinäkalenterilla seuran jäsenet keräävät varoja koulutuksiin. Metsästysinnostus veren perintönä Kati Honkanen on saanut metsästysinnostuksen verenperintönä isältään. Tämä on kokonaan uusi maailma, josta olen todella innoissani, sanoo vielä kolme vuotta sitten täysin kaupunkilaisena elänyt Sanja. Soili Kaivosoja Kuvat: Riitta Laasonen, Sanja Laakkonen, Kati Honkanen, Aino Hassinen ja Jahtinaiset ASE & ERÄ I 9. Upea muisto jäi myös hirvipassista, jolloin hirvi tuli lähietäisyydelle. Perhe valmistaa yhdessä niin hirvipaistit, -käristykset kuin haudutetut paistit metsälinnuistakin. – Haluaisimme vuokrata myös metsästysmaita. Kalenterilla varoja toimintaan Metsästyksessä Tiialle on tärkeintä kokonaisuus. Kun saisimme omat vuokramaat, pystyisimme tarjoamaan jäsenillemme paremmat metsästysmahdollisuudet sekä kiinteän paikan viettää aikaa. Arvostan sitä, että luonnosta saa puhdasta ruokaa. Siinä vaiheessa mieleeni nousivat muistot kuuraisesta pakkasaamusta, jolloin olin ollut isäni kanssa metsällä, Joensuun Savivaarassa asuva Honkanen kertoo. Aloin miettiä, että mitä ihmettä minä täällä kotona istun, kun voisin olla itsekin metsällä. – Istuin tietokoneella viikon- loppuisin seuraamassa miten koira toimii metsässä. Ensimmäisen pyynsä Tiia pääsi ampumaan 12-vuotiaana. 14-vuotias Tiia arvostaa riistaruokaa Tiia Honkanen, 14, suoritti metsästyskortin muutama vuosi sitten. Haluaisimme päästä hoitamaan myös kosteikkoja ja riistapeltoja, Kati Honkanen kertoo. Se oli hienoa, kun en osannut odottaa sitä. Uuden herätyksen metsästykseen hän sai, kun aviomies oli hirvikoirien kanssa hirvimetsällä. 36-vuotias Honkanen suoritti metsästyskortin ja lähti mukaan Jahtinaisten toimintaan hallituksen jäseneksi. – Taidan kyllä olla aika lailla harvinaisuus, sillä en tunne edes ikäisiäni poikiakaan, jotka olisivat kiinnostuneet metsästyksestä. Jahtinaisten tavoitteena on päästä järjestämään tyttöjen koppeloleiri ensi kesänä. Isäni nukkui vuoden vaihteessa pois. Tärkeä nuorisotoiminta Pohjois-Karjalan Jahtinaiset kerää kalenterilla varoja toimintaansa. – Olin liikkeellä auringonlaskun aikaan. Tiialta ei jää sormi suuhun riistanvalmistuksessakaan. Toivottavasti saisimme toimintaamme mukaan lisää nuoria. – Isäni oli siitä hieno mies, että hän ei koskaan erotellut, että vain veli olisi saanut lähteä metsälle. – Nyt olen kokenut löytäväni omalta tuntuvan harrastuksen
Ase ja Erä kysyy kansanedustajat vastaavat. Muun muassa näille haetaan muutosta teon alla olevassa kannanhoitosuunnitelmassa. Kansanedustajat vastaavat susikysymyksiin Ovatko sudet ongelma suomalaiselle metsästykselle. 10 I ASE & ERÄ. Missä mennään Suomen susipolitiikassa. Sudet määrittävät paikoin, voiko alueella metsästää. Moni susi on myös jo kuin kotonaan ihmisten pihapiireissä
1. Maa- ja metsätalousministeriö tekee parhaillaan kannanhoitosuunnitelmaa, jonka perusteella määritellään susien oikea määrä. Sudet aiheuttavat muutenkin pelkoa ja huolta etenkin rajaseuduilla. 3. Kuinka monta sutta Suomeen mahtuisi tällä hetkellä ilman, että ne eivät aiheuttaisi haittaa esimerkiksi rajaseutujen asukkaille. Ongelmien uskotaan jatkuvan entisellään susitihentymillä, kuten esimerkiksi Sotkamon ja Kuhmon alueilla. Hoitosuunnitelmassa on pyrkimys sovitella yhteen erilaiset tavoitteet, määritellä tarkemmin tarvittavat toimet ja susipolitiikan muutokset. Pidättekö ongelmaa vakavana suomalaiselle metsästyskulttuurille. Asetus on tulossa voimaan tammikuussa. Paikoin hirvenmetsästys on ollut kuluvana syksynä tavallista hiljaisempaa susien takia, koiria ei uskalleta päästää metsään. Nyt kuitenkin epäillään, että hallitusti tapahtuvalla susien harventamisella ei olisi kovin suurta merkitystä susikannalle. Kuinka paljon Suomen susitilanne puhuttaa kansanedustajia ja etenkin omaa ryhmäänne. 2. Susien harkittua metsästämistä ollaan sallimassa Suomessa. Moni metsästäjä on menettänyt koiransa suden suuhun. 4. Olisiko kannanhoidollisten lupien myöntämisellä psykologista vaikutusta ihmisten asenteisiin sutta kohtaan. ASE & ERÄ I 11. 5. S udet puhuttavat niin kansaa kuin kansanedustajia. Ase ja Erä -lehti kysyi viideltä kansanedustajalta, mitä mieltä he ovat Suomen susitilanteesta. Mitä mieltä olette tästä väittämästä. Susien harkittu metsästys voisi alkaa tammikuussa. Kysymyksiin vastasivat Sirkka-Liisa Anttila (kesk), Heikki Autto (kok), Pentti Oinonen (ps), Raimo Piirainen (sd) ja Martti Korhonen (vas). Sudet ovat paikoin pysäyttäneet hirvenmetsästyksen, koska koiria ei uskalleta laskea metsään
Näin parannetaan eränkäynnin edellytyksiä, kun koiran uskaltaa päästää metsään. Tiedot salametsästyksestä ja susikannan alhaisesta tasosta ovat erittäin huolestuttavia. Maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenenä olen jatkuvasti osallisena myös petoja koskevissa keskusteluissa. Susien määrä on suoraan suhteessa siihen metsäpintaalaan, missä sudet ovat. Susitilanne puhuttaa kansanedustajia aina kun tulee tietoon suden tekemiä vahinkoja. MARTTI KORHONEN (VAS) 1. 4. Susikannan suuruudesta ollaan 12 I ASE & ERÄ 3. Koulutettujen ja kokeneiden metsästyskoirien menettäminen on kova paikka metsästäjälle. Kyllä paikallisia ongelmia on. Aika ajoin aihe nousee keskusteluun niin eduskunnassa kuin eduskuntaryhmässä.. 3. Susia tulee rajan yli meille erityisesti rajavyöhykkeellä Venäjältä. Kantatietoihin on tulossa päivitystä lähiaikoina. Tämä on osa sitä luottamuspulaa, joka on tosiasia petopolitiikassa. Petopolitiikan suurin virhe Suomessa on se, että ihmiset joutuvat elämään pelon vallassa syystä, että on liian lähelle ihmisten elinpiiriin tulevia petoja. Metsästäjät ovat muistaakseni jopa laskeneet Kainuun sudet ja saaneet ihan eri luvun kuin mitä MMM:n viralliset luvut ovat olleet. 2. Tässä vaiheessa on vielä liian aikaista ennakoida metsästyskysymyksiä. Yritin edistää tätä ministerikautenani, mutta aika loppui kesken sen toteutukselle. 4. 3. On tärkeää kuunnella suoraan ihmisiä ja auttaa heidän ongelmissaan. On tärkeää, että sudet joutuvat jatkossa koko maassa metsästyksen kohteeksi ja siten toivottavasti oppivat pelkäämään ihmistä. Ongelma on vakava ja vaatii toimenpiteitä, koska siitä kärsii metsästyskulttuurimme. Toivon näin. Suomi ei voi yksinään tehdä metsästystä koskevia päätöksiä. Susien harkittu metsästäminen on erittäin perusteltua varsinkin silloin kun karsitaan pois häirikkösusia. Uskon, että ryhmässämme vallitsee nykyään hyvä käsitys siitä, miten merkittävä asia petopolitiikka on Suomen eri alueilla. On muistettava, että suden suojelu perustuu EU:n luontodirektiiviin ja sen kansallisiin velvoitteisiin. Uusi susipolitiikka voidaan saada toimivaksi, jos vastakkainasettelun sijaan puhalletaan yhteen hiileen ja katsotaan yhdessä eteenpäin. Susikannat on ensin saatava pysyvästi kestävälle tasolle. Susien aiheuttamia ongelmia on hoidettava aiempaa selkeämmin paikallisista lähtökohdista. Koira on usein tärkeä perheenjäsen ja koiran turvallisuus on metsästäjälle ensiarvoisen tärkeää. Ihmisten turvallisuutta voitaisiin lisätä ns. Petojen laskentatavat on avattava kaikille ihmisille luottamuksen saavuttamiseksi petojen määriin. Kannatan metsästyksen sallimista, mutta niin että vähennetään juuri niitä yksilöitä, jotka aiheuttavat ongelmia ja estetään susitihentymien syntyminen. Pyynti toivottavasti vähentää painetta salametsästykseen ja vahvistaa metsästäjien luottamusta hallintoon. Metsästyksen aloittaminen on tärkeä askel oikeaan suuntaan. petopuhelimella, johon jokainen, joka kokee pelkoa näkemästään tai kohtaamastaan pedosta voisi soittaa ja kertoa mitä on tapahtunut. Tärkeää on, että metsästyksen alkamisen myötä rajaseutujen asukkaat ja kaikki Suomen metsästäjät voivat kokea, että he eivät ole enää hallinnon mielivallan uhreja, vaan susien aiheuttamat ongelmat on otettu vakavasti ja niihin myös puututaan. Puhelimella voisi saada myös apua. 2. Metsästyspainetta tulee saada aikaan riittävästi nimenomaan ongelmallisimmilla 5. Susi tekee paljon pahaa poronhoitoalueella sen lisäksi, että se tuppautuu ihmisasumusten lähelle. On tärkeää, että susia aletaan metsästää, jotta susikanta saadaan pidettyä kurissa ja sudet oppivat pelkäämään ihmisiä ja koiria. Huonossa tapauksessa jokainen susi voi aiheuttaa ongelmia, eikä kaikkia mahdollisia haittoja voida koskaan kokonaan poistaa. 150 sutta voisi olla ihan riittävä. Kannanhoidolliset luvat tekevät pelkästä vahingontekijästä myös tavoitellun saaliin ja sen pitäisi muuttaa asenteita. Sotkamon ja Kuhmon alueilla on susitihentymiä, joiden hajottaminen olisi tärkeää. Jos ei ole yhteistä käsitystä petokannan suuruudesta, tarvittavista toimenpiteistäkään ei päästäne yksimielisyyteen. Ministeri Orpon uusi asetus susien harkitusta metsästyksestä on mielestäni osoitus siitä, että maakuntien ihmisten huoli on viimein otettu vakavasti. Meidän pitää päästä tilanteeseen, jossa susilaumat oppivat pelkäämään ihmisiä ja koiria. Näin ei ole nyt ja se on suuri ongelma. Väite, että sudet vievät koirat on totta. Petopolitiikka ei tästä syystä nauti ihmisten luottamusta. 2. Eivät ne ainakaan vähennä luottamusta, voivat jopa lisätä ja sitä kautta vaikuttaa myönteisesti asenteisiin. SIRKKA-LIISA ANTTILA (KESK) 1. Lähtökohtana pitää ehdottomasti olla se, ettei susilaumoja hävitetä. Susien hälyttäviin liikkeisiin täytyykin voida tulevaisuudessa reagoida nopeammin. Koiran haukun pitää olla susille varoitusmerkki. alueilla, jotta susien tihentymät eivät jatkossa aiheuta ongelmia. Vahvempien susikantojen aikana kannanhoidollista metsästystä voidaan lisätä. Suomen sudet ovat suurten itäisten susikantojen läntisiä laumoja ja yksilöitä, ja Suomen politiikalla on vain rajallinen vaikutus rajaseutujen susikantoihin, koska täydennystä tulee idästä koko ajan. Olen pyrkinyt pitämään sekä susi- että muuta petotilannetta esillä myös omassa ryhmässäni. Niistä ihmiset raportoivat aina suoraan. Jos ollaan erämaassa, niillä on siellä tilaa ja ruokaa eikä tarvitse syödä metsästyskoiria. Susialueilla elävien ihmisten pitää päästä mukaan päätöksentekoon. ”Ei susi koiran kuolemaa itke”, kuuluu vanha sanonta. HEIKKI AUTTO (KOK) 1. 5. vahvasti eri mieltä. Silloin ei toteudu perustuslain ihmisille antama suoja
Pyyntiluvan ehtona oli suden jäljityksen alkaminen vähintään 100 metrin päässä asutusta rakennuksesta. Sudenpyynti oli onnistunut 23.11. Suden röyhkeyttä kuvaa se, että ne hyökkäävät koiran kimppuun ihmisen läsnäolosta huolimatta. Tällä menettelyllä on haluttu varmistaa pyynnin kohdistuminen asutusten lähellä liikkuvaan suteen. Psykologisia vaikutuksia on vaikea ennakoida. 3. Metsästyksen onnistuminen antaa toivoa siitä, että häirikkösudet voidaan poistaa ja lopulta saavutetaan hallittu tasapaino susikannalle. 4. sesti, se mahdollistui vasta lumien tultua, koska pihapiirissä pyörivä susi piti pystyä jäljittämään. Suomessa on ajoittain ollut kohtalaisen kovaa susipelon ja -vihan lietsontaa. Jos susikanta olisi jakautunut tasaisesti koko Suomen alueelle, silloin susia voisi olla 170200. Perusuomalaisten eduskuntaryhmässä on useita aktiivimetsästystä harrastavia kansanedustajia, joten päivittäin keskustelemme tai kyselemme kuulumisia metsästystapahtumista. Kainuun susien käyttäytyminen on nyt kestämätöntä. Ainoa oikea ratkaisu häirikkö- RAIMO PIIRAINEN (SD) 1. Tänä syksynä olemme puhuneet susista aika usein. Sotkamoon saatiin kahden suden kaatolupa vahinkoperustei- Sudet aiheuttavat pelkoa ja huolta etenkin rajaseuduilla. 4. Se myös palauttaisi luottamuksen metsästäjien ja RKTL:n välille. Kyllä olisi. susien poistamiseksi on se, että kun susi on esimerkiksi raadellut tai tappanut koiran, lähin poliisipartio tai suurpetoyhdysmies käy toteamassa tilanteen ja antaa välittömästi kyseessä oleville häirikkö sudelle/susille tappoluvan. Toisaalta pitää hyväksyä susien olemassaolon oikeutus. Nyt tilanne on Kainuun ja Pohjois-Karjalan osalta hankala susilaumojen sijoittuessa pääasiassa näille kahdelle maakunnan alueelle. 4. En usko, että nykyistä susikantaa voisi enää suurentaa, mieluummin täytyisi pienentää ainakin Itä- Suomessa ja Kainuussa. 2. Aikaisemmin suden metsästys oli epäonnistunut lumen vähyyden vuoksi, jolloin juuri oikean suden jäljestäminen oli ollut mahdotonta. Sudet tulevat pihapiiriin ja vievät koiria jopa koiranhäkistä, kuten oli tapahtunut elokuussa Vuosangas- sa. Nykyään pidetään kirjaa enemmän susiparien määrästä, ei yksilömäärästä. Olen saanut kainuulaisilta metsästäjiltä viestejä, että aiemmin oli mahdollista valita ”susivapaita” alueita metsästykseen, kun susikanta oli kohtuuden rajoissa. Kainuun ylisuuri susikanta on näyttäytynyt ikävällä tavalla. Kannanhoitosuunnitelmassa tulisi määritellä Suomen susikannan suuruus, koska on pelättävissä, ettei jatkossakaan saada häirikkösusille riittävää määrää kaatolupia. En pidä millään muotoa hyväksyttävänä, että erämiehet ja -naiset, jotka ovat panostaneet niin rahallisesti kuin kasvattamalla koiraansa - joka AINA on yksi perheenjäsenistä - joutuvat luopumaan susien pelossa jalosta harrastuksestaan. Yksikin sudelle menetetty koira on liikaa. PENTTI OINONEN (PS) 1. 5. Oleellinen kysymys esimerkiksi häirikkösusien harventamiselle on myös se, kuinka tiukat ehdot metsästäjille asetetaan tappoluvan myöntämisen yhteydessä. Onnistuessaan kannanhoitosuunnitelma on mainio tapa hälventää kansan keskuudessa vallitsevia ennakkoluuloja, asenteita ja pelkoja susia kohtaan. Tietojeni mukaan suden suuhun on Kainuussa joutunut tänä syksynä jo kymmenkunta koiraa. Maija Salmi ASE & ERÄ I 13. Tästä lietsonnan ilmapiiristä on päästävä eroon. 5. 3. Suomalainen susikanta tulee saada elinvoimaiseksi. Paikalliset metsästysseurat pitää saada mukaan tähän työhön: Estämään susien laittomat metsästykset. Tarkkaa yksilökohtaista lukumäärää on mahdotonta sanoa. Nyt tilanne on muuttunut, sillä susista on tullut kesyjä ja röyhkeitä, eivätkä ne välitä edes ihmisistä. 2. Suomen Riistakeskuksen myöntämän pyyntiluvan perusteella oli ammuttu yksi urossusi. Myös metsäpeura ja -kauris kantojen pieneneminen on kirvoittanut kielen kantoja. Susien aiheuttamia haittoja pitää pystyä vähentämään ja vahinkoja korvaamaan nykyistä nopeammin. Harkitun susien metsästyksen onnistumisen suhteen olen hyvinkin epäilevällä kannalla. Yhteistyöllä ja rakentavalla keskustelulla voidaan saada aikaan parannuksia ilmapiiriin. Kannanhoitosuunnitelma antaa paremmat mahdollisuudet susikannan oikealla tasolla pitämiseksi, kuin mitä tämän hetkinen tilanne on. Budjetin käsittelyn yhteydessä susien aiheuttamat vahingot koti-ja tuotantoeläinten korvauksista ovat keskusteluttaneet paljon. Suurin osa metsästäjistä ymmärtää suden kuuluvan suomalaiseen luontoon. 5
Haulikkomiehiä väijyy talon jokaisella nurkalla Kokenut ryhmä pitää pienpedot kurissa Ypäjällä Pienpetokannat pysyvät kurissa säännöllisellä pyytämisellä Ypäjällä. 14 I ASE & ERÄ. Marraskuisena päivänä saaliiksi tuli monta supia
Risto Rantanen on pitänyt paikallista pienpetokantaa kovilla nelisenkymmentä vuotta. Ypäjäläisen Risto Rantasen iskuryhmä Tuomas ja Juho Rantanen, Sauli Salmi, Aleksi Niinimaa, Jussi Lehtinen ja Kalle Vala +tunnetaan kylällä. Kokeneella ryhmällä on välineitä sorkkaraudasta puukkosahaan, eikä muutaman lattialaudan irrotus vie varttia pitempään. Ensimmäisen ladon ryhmä valitsee todennäköisyyden perusteella. – Hyvissä paikoissa voi käydä vaikka viikoittain ja monesti luolat tai lattialuset ovat jo viikossa saaneet uudet asukkaat. Tietenkään yhden pienpedon takia ei mittaviin kaivuuoperaatiohin kannata ryhtyä. Jussi Lehtinen (vas.) ja Aleksi Niinimaa varmistavat nurkkia. Viljelysten laitamilla on makasiineja eli latoja, joiden alustat tarjoavat piepedoille oivan suojapaikan. Supi on otettava ladon alta lattian kautta. Rantasen esimerkki on innostanut pienpetopyyntiin kaksi hänen poikaansa sekä muutamia nuoria metsästäjiä. Kesäasunnoksi jääneen vanhan omakotitalon jokaisella nurkalla väijyy haulikkomies. Kun ryhmä on liikkeellä, talojen ja latojen alla mahdollisesti lymyilevät supikoirat, ketut ja mäyrät saavat varoa. – Emme kovi helposti luovuta, vaan yritämme aina saada saaliin ylös. Y päjän Ypäjänkylässä tilanne voisi ainakin ulkopuolisen vierailijan silmin muistuttaa vakavaa piiritystilannetta. Puukkosahalle ja sorkkaraudalle käyttöä Hyviin suojapaikkoihin on suoranaista tunkua. Sauli Salmi ja Juho Rantanen etsivät rassilla otetta supista. – Voisin väittää, että ryhmämme keski-ikä pienpetopyytäjiksi on varsin nuori, mikä on tietysti suuri ilonaihe. Ypäjänkylän maisemaa leimaavat laajat viljelykset, joiden välissä ja keskellä on metsäsaa- rakkeita. Sen alta on ennenkin saatu saaliiksi monta supia. Joskus on myös luovutettava, tosin hyvin harvoin, naurahtaa Rantanen. ASE & ERÄ I 15
Armonlaukausta ei tarvita. – Talon alla lymyilee luultavasti mäyriä, emmekä ole halunneet laittaa sinne koiria, koska kaikilla ei ole kokemusta mäyristä. – En muista nähneeni näin ka- 16 I ASE & ERÄ pista supia, rassi ei tahdo tarttua siihen millään. – Meillä on sopimus omistajan kanssa, että hänen ladoltaan saamme pyytää. Juho Rantasen yritykset saada supi rassilla ulos eivät ota sujuakseen. – Tämä on juoksusupi. Kapinen supi laitetaan kahteen muovisäkkiin. Hän ottaa pistoolin ja on valmiina ampumaan Juho Rantasen koittaessa käskytyksellä saada koiran irti. Seuraavat puolenkymmentä latoa tai autiotaloa ja pari maaluolastoa osoittautuvat tyhjiksi. Yhdellä nurkalla kyttäävä Niinimaa ehtii nähdä vilauksen lattian alta kurkistavasta supista. Seuraavat maaluolat osoittautuivat tyhjiksi, vaikka mäyrät ovat vierailleet luolilla kaivetusta hiekasta päätellen. Seuraava supi juoksuttaa Fuskua lisää ja koira alkaa väsyä. Supi on otettava ladon alta lattian kautta. Viljo ei nuohoa ladon alustaa paria minuuttia pitempään, kun se alkaa haukkua. Fusku haistelee saaliin ja painuu takaisin talon alle. Kokenut koira ei anna hyvän olon tunteen herpaannuttaa itseään, vaan jatkaa uuden saaliin perään, sanoo Risto Rantanen. Ryhmän kolmesta koirasta parsonrusselinterrieri Viljo saa tutkittavakseen ensimmäisen ladon pohjan. Se vie yhteen luolaan isot määrät heinää ja lehtiä lämmikkeeksi, mutta muutaman luolan se varustaa vain varakäyttöön. – Viljoa odottaa kotona perusteellinen pesu, naurahtaa Salmi. Aleksi Niinimaa yrittää saada vaikeasta asennosta supia pistoolin tähtäimeen. – Mäyrillä on tapana tehdä varapesiä talveksi. Noin puolen tunnin päästä pamahtaa Tuomas Rantasen haulikko. Joskus supiltakin hermo pettää Viimeinen kohde yllättää. Toista kulmaa varmistaa Lehtinen ja talon toisella puolella väijyvät Tuomas Rantanen ja Kalle Vala. Sauli Salmi käyttää puukkosahaa, jotta saalis saataisiin ulos ladon lattian alta. Ladon alta kuuluu matalia murahduksia ja juoksuaskelia. Koirasta ei ole suurta riemua, jos se jumittaa luolaan tai lattian alle tuntikausiksi saaliin kanssa. Talon alla tiedetään olleen elämää, mutta ryhmä ei ole käynyt talolla sitten viime syksyn. Päivän viimeiseksi ryhmä on jättänyt kesäasuntona olevan vanhan omakotitalon. Noin seitsemänkiloinen naarassupi jää talon nurkalle. Se kävi kurkkaamassa ja pyrkii ennen pitkää varmasti ulos, ohjaa Risto Rantanen ryhmäänsä. Ensimmäisenä talon alle painuu Niinimaan Fusku. – Koirasta näkee pienpedon olemassaolon usein ennen kuin koira on edes rakennuksen alle kunnolla päässyt, sanoo Salmi. – Siellä on toinenkin supi. Mäyrät tehneet luoliin varapesiä Sauli Salmi ja Juho Rantanen kaivautuvat talon alle. Fusku pitää taukoa Rantasen sylissä.. Kymmenessä minuutissa Viljo on kiinni supissa, muttei aio tulla ladon alta supin kanssa, vaikka Salmi sitä käskyttääkin. Laitamme laudat takaisin ja tulemme taas uudestaan, sanoo Risto Rantanen. Vilaus ei riitä vielä ampumiseen. Supi pääsee ilmeisesti irti ja entinen meno talon perustuksissa jatkuu. Ohut lumipeite helpottaisi jäljestämistä, mutta muutoin paikallaan olevaa supia voi olla vaikea löytää. Hyvän luolakoiran ominaisuuksiin ei kuulu yltiöpäisyys. – Koiran on oltava rohkea, muttei tyhmä. – Ilma saattaa olla liian lämmin, eivätkä supit viihdy luolissa, vaan makoilevat päivät puiden alla. Risto Rantasella on 40 vuoden kokemus pienpetopyynnistä. Rantanen polttaa ruhon kotonaan keskuslämmityskattilassa. Lattian alla jatkuu meno kiihtyvällä tahdilla. Toinen koiran tärkeä ominaisuus on, että se osaa päästää irti saaliista. Kokeneella ryhmällä on välineitä sorkkaraudasta puukkosahaan, eikä muutaman lattialaudan irrotus vie varttia pitempään. Lepovuorossa ollut lyhytkarvainen mäyräkoira Blondi otetaan ajokumppaniksi, vaikkei kahden koiran taktiikka ole Rantasen Viljo varustetaan luolastoon lähtöön pannalla. – En voinut ampua, koska koira oli supin takana aivan linjalla, sanoo Niinimaa. Ryhmä kurkkii lattian alle ja Niinimaa huomaa koiran olevan supissa kiinni. Samaan säkkiin päätyvät hansikkaat, joilla supia on käsitelty ladon alta. Fuskun haukkua alkaa kuulua ympäri taloa, ilmeisesti mäyrät ovat kaivaneet alustaan isot onkalot ja talon alla on tilaa juosta
mukaan välttämättä paras mahdollinen. En ollut varma, osuiko ensimmäinen laukaus, joten ammuin vielä toisen, sanoo Rantanen. Koira olisi saattanut seurata perässä, Vala toteaa. – En uskaltanut ampua seinää vasten, vaikka näin supin tulevan kolostaan. Peltopyyt ehtivät jo miltei kadota, mutta lintu on palannut takaisin kun olemme saaneet supikannan kuriin, sanoo Risto Rantanen. Sillä aikaa kun koira kiertää talon toiselle puolelle, se toivoo supin lähtevän liikkeelle ja pääsevänsä itse taas supin taakse. Kokenut koira osaa kuitenkin poistua paikalta ja antaa supille hieman löysää. – Siellä on vielä kolmaskin, mikä ei ole tavatonta, sanoo Rantanen. – Teeri ja peltopyy ovat lisänneet kantaansa. Kalle Vala ei anna supille mahdollisuutta, jos se ryntäisi ladon alta esiin. Tuomas Rantanen odottaa, mitä tuleman pitää. Niillä alueilla, jotka ryhmät säännöllisesti tarkastavat, pienpetokanta pysyy hyvin kurissa. Rantasen haulikko pamahtaa kahdesti Tunnin odottelun jälkeen Tuomas Rantasen haulikko pamahtaa kahdesti. Peltopyykanta elpynyt Järvettömällä Ypäjällä sorsa on satunnainen vieras, mutta kanalintukantoihin on pienpetopyynnillä ollut suora vaikutus. Yhteistyö pelaa Aleksi Niinimaan kääntäessä vaijeria, Juho Rantasen yrittäessä saada vaijeria tarttumaan supiin ja Sauli Salmen näyttäessä valoa. Sauli Salmen Viljo päätyy kotona pesuun möyhennettyään kapista supia. – Noilta alueita tulee jatkuvasti täydennystä, vaikka pitäisimme oman nurkkamme 6000 hehtaarin alueen tyhjänä. – Kolme kuntaa kattavan Jokiläänin riistanhoitoyhdistyksen alue on noin 38 000 hehtaaria, mutta pienpetoja pyytäviä ryhmiä on kolme. Aika ajoin haukku kuuluu pieneltä alueelta ja Fusku tulee välillä ulos mennäkseen takaisin sisään talon toiselta puolelta. ASE & ERÄ I 17. – Ilmeisesti supi jumittaa johonkin suojaan, eikä koira saa sitä haukkumalla liikkeelle. Rantanen uskoo, että tehokkaalla pienpetopyynnillä voitaisiin supikanta pudottaa hyvin pieneksi. Ypäjällä on kuitenkin laajoja alueita, joilla pienpetopyynti on Rantasen mukaan satunnaista. Kaikkien yllätykseksi koirat palaavat takaisin talon alle ja haukku jatkuu. Noin kahdeksankiloinen urossupi poistuu paikallisesta pienpetokannasta. – Koirat saattavat kiinnostua toisistaan enemmän kuin supista. – Supi tuli samasta kolosta kuin ensimmäinenkin mutta lähti eri suuntaan
Kylmyys olisi tappanut puolittain karvattomaksi käyneen eläimen todennäköisesti aika pian. – Laudoituksen reuna on osin alempana kuin maapohja. Risto Rantanen uskoo, ettei kapinen supi olisi enää joulua nähnyt. Supissa on edelleen sen verran elonmerkkejä, että Rantanen ampuu vielä armonlaukauksen. Siitä huolimatta Salmi ja Rantanen alkavat kaivaa käsin ja kokoontaitettavalla retkilapiolla. Rantanen työntää rassin syntyneestä aukosta, osuu johonkin, mutta rassi ei ota tarttuakseen. Miehet vetävät rassilla yli kymmenkiloisen naarasupin. Rantanen päättää kaivautua itse talon alle. – Näkyvyys on huono ja santaa silmissä. Supi on niin kookas, ettei kooltaan pienempi mäyräkoira ole siihen kiinni päässyt. – Se on ehkä löytänyt niin hyvän paikan, ettei koira saa sitä liikkeelle, sanoo Salmi. – Ensimmäinen tuskin osui ainakaan pahasti, mutta onnek- Kapinen supi tuskin olisi joulua nähnyt. – Sen sijaan kahden naaraan ja yhden uroksen saaminen pois päiviltä vaikutti siihen, että ensi keväänä ainakin 10-20 pentua jää tekemättä. 18 I ASE & ERÄ. si koira tajusi hellittää ja pääsin ampumaan toisen. Juhani Karvonen Risto Rantasen iskuryhmä Tuomas ja Juho Rantanen, Sauli Salmi, Aleksi Niinimaa, Jussi Lehtinen, ja Kalle Vala tekivät täyden päivätyön. Edessä on muutama iso kivi, sanoo Rantanen. Kaivuu käy työstä, koska kaivajien on maattava kyljellään villiintyneen marjapensaan juuristossa. Salmi ja Juho Rantanen alkavat kaivautua talon alle. Linnoittautumistaktiikka teetättää töitä Kolmas supi ottaa taktiikakseen linnoittautumisen. Äkkiä Rantanen pyytää pistoolin ja ampuu. Pahimmat kiviesteet saadaan raivatuksia ja näkyvyys paranee. Kaivuu käy työstä, koska kaivajien on maattava kyljellään villiintyneen marjapensaan juuristossa. Mäyrät ovat kasanneet talon keskeltä maata seinustoille ja osin romahduttaneet kivijalkaa. Blondi haukkuu sitä lähellä seinää, mutta äänistä päätellen supi ei juurikaan liiku. Välillä näkyy vilahduksia supista tai koirasta
Paleleeko. Elektroninen ALASKA-lämpöliivi & erinomainen väliasuste talviseen metsästykseen, kalastukseen ja retkeilyyn & materiaali fleece, väri musta & lämmityselementit rinnassa ja yläselässä & 3-portainen lämpötilan säätö, säätönappi rinnassa & toiminta-aika 2 – 5 h lämmitystehosta riippuen & tehokas 2200 mAh litiumioniakku, mukana verkkolaturi & koot XS48 – XXL58 159,00 € 3 lämmityselementtiä NEVERCOLD pitää erämiehen lämpimänä! Elektroniset Elektroniset ONTARIO-lämpökäsineet OREGON-lämpökäsineet & & & & & & & & lämmityselementit sormissa ja kämmenselässä & 40 g Thinsulate™-eriste & kämmenpuoli polyesteria ja selkäpuoli neopreenia & 3-portainen lämpötilan säätö & toiminta-aika 3–4 tuntia & 2200 mAh litiumioniakut & koot XS7 – XL11 lämmityselementit sormissa kämmenpuolella keinonahkavahvike soveltuvat myös aluskäsineiksi 3-portainen lämpötilan säätö toiminta-aika 2–8 tuntia 1800 mAh litiumioniakut koot XS7 – XL11 175,00 € UUSI KÄMMENMATERIAALI Kertakäyttöiset PIENLÄMMITTIMET 129,00 € 99,00 € 149,00 € Lämpöpohjalliset 1,90 € www.nevercold.net DAKOTA & 2-portainen lämpötilan säätö & toiminta-aika 3 – 4 h Lämpöpohjalliset MONTANA & 3-portainen lämpötilan kaukosäätö & toiminta-aika 3 – 6 h Myynti: erä- ja kalastusliikkeet
Nuoresta pojasta lähtien isän jalanjäljissä metsällä 15-vuotias Miska kaatoi ensimmäisen hirvensä 20 I ASE & ERÄ