4,90 7 – 2013 7,00 Fasaani pitää pintansa jahtija treenilintuna Uudet riistakamerat kuvaavat pimeässä Jännitystä kaurisjahtiin jousella ja slugshotilla Kangasniemen miehet tauolla hirvimajalla Ruotsi vähentää suurpetokantoja Suomen uskotaan seuraavan perässä
Materiaali pitää kylmän ulkona ja lämpimän sisällä. 0 -10 -20 -30 -40 -50 -60 -70 KESTÄVYYS EVA-materiaali on 2-3 kertaa kestävämpää kuin PVC. WOMAN LOW pitävä pohja materiaali: EVA = Etyleeni - vinyyliasetaatti paino 318g / kenkä (#40) irroitettava jersey- / kylmänkesto -30*C valmistettu EU:ssa ei sisällä PVC:tä Koot: 36 - 42 www.nordicsports.fi 11 / 2009 0 -10 -20 -30 -40 -50 -60 -70 05-8848 400 matalavartinen pitävä pohja materiaali: EVA = Etyleeni-vinyyliasetaatti paino 441g / kenkä (#45) korkeus 34 cm (#45) nauhakiristeinen lumilukko irroitettava huopavuori kylmänkesto -40*C valmistettu EU:ssa ei sisällä PVC:tä Koot: 40 - 48 0 -10 -20 -30 -40 -50 -60 -70 sales@nordicsports.fi. ERISTÄVYYS EVA -materiaalissa olevien ilmataskujen ansiosta eristävyys on erinomainen. Saappaissa ei ole saumoja, jotka pääsisivät pettämään. Ne eivät myöskään ole alttiita auringon aiheuttamalle haurastumiselle, eivätkä luonnosta löytyville aineille. TERMO JALKINEET pitävä pohja materiaali: EVA = Etyleeni vinyyliasetaatti paino vain 408g / kenkä (#44) korkeus 42 cm (#44) ulosvedettävä vuori irtopohjalliset kylmänkesto -30*C valmistettu EU:ssa ei sisällä PVC:tä Koot: 39 - 50 SAFARI lämpöjalkineille ominaista on: KEVEYS EVA -materiaali on 35% kevyempää kuin muut saapasmateriaalit
SALL A RUK A pitävä pohja materiaali: EVA = Etyleeni -vinyyliasetaatti ultrakevyt, paino vain 540g / kenkä (#44) korkeus 43,5 cm (#44) irroitettava huopavuori nauhakiristeinen lumilukko kylmänkesto -40*C valmistettu EU:ssa ei sisällä PVC:tä Koot: 41 - 47 pitävä pohja materiaali: EVA = Etyleeni vinyyliasetaatti ultrakevyt, paino vain 750g / kenkä (#44) korkeus 41,5 cm (#44) irroitettava 8mm huopavuori, alumiinifoliolla väri: antrasiitti nauhakiristeinen lumilukko kylmänkesto -50*C valmistettu EU:ssa ei sisällä PVC:tä 0 Koot: 37 - 47 0 -10 -20 -30 -40 -50 -60 -70 VERMONT -10 -20 -30 -40 -50 -60 -70 CROSS materiaali: EVA = Etyleeni-vinyyliasetaatti paino 697g / kenkä (#44) korkeus 45cm (#44) nauhakiristeinen lumilukko pitävä pohja karkealla pohjakuvioinnilla 8mm irroitettava 4-kerros lämpövuori alumiinifoliolla lämpövuoren kanta vahvistettu kylmänkesto -70*C irtopohjallinen valmistettu EU:ssa 0 ei sisällä PVC:tä -10 Koot: 41 - 48 -20 -30 -40 -50 -60 -70 materiaali: yhdistetty EVA/PU paino 860g / kenkä (#43) korkeus 42,5 cm (#44) irroitettava 4-kerros lämpövuori alumiinifoliolla pitävä pohja nauhakiristeinen lumilukko kylmänkesto -70*C valmistettu EU:ssa ei sisällä PVC:tä Koot: 41 - 46 0 -10 -20 -30 -40 -50 -60 -70 MYYNTI: Hyvin varustetut kalastus- ja eräliikkeet, urheiluliikkeet sekä tavaratalot.
20 LUPAKÄYTÄNTÖ ASELAIN SUURIN VALUVIKA Eduskunnan Eräkerhoon kuuluva Pentti Oinonen haukkuu uutta aselakia paikoin torsoksi. 44 VALKOHÄNTÄPEURAN SAALISMÄÄRÄT VÄHENTYNEET Pienissä hirvieläimissä on suuria kokoeroja. Kangasniemen miehet tauolla hirvimajalla Ruotsi vähentää suurpetokantoja Suomen uskotaan seuraavan perässä 29. 49 KARHUJA KAATUNUT VIIME VUOTTA ENEMMÄN Viikkoa ennen metsästyskauden päättymistä oli kaadettu 120 karhua 132 karhun kokonaiskiintiöstä.. Fasaanien kasvatus vaatii sekä riistanettä ympäristönhoitotyötä. 6 RUOTSI AIKOO KARSIA SUURPETOKANTAA Maa- ja metsätalousministeriö haluaa Suomeen Ruotsin kaltaiset suurpetovähennykset. 30 4,90 7 – 2013 Browning Maral tullee korvaaman viitisen vuotta sitten markkinoille tulleen Browning Aceran. 36 JUNKKARISSA TESTATTIIN NUORIA KANAKOIRIA 40 HYVISSÄ OLOISSA LINNUT PYSYVÄT LÄHIMAASTOSSA 42 JÄNNITYSTÄ KAURISJAHTIIN JOUSELLA JA SLUGSHOTILLA Saksanseisojakerhon jokavuotinen jalostuskatselmus toi Lapualle noin 300 koiraa. 35 SXP ON TODELLINEN VAUHTIPUMPPU Winchester esittelee uuden asesajan Suomessa SXP-tuotenimellä. Sitä saa ampua myös slugshotilla. Metsäkauris on Suomessa suurin riistalaji, jota saa pyytää jousella. sisältö 7-/2013 24 SYKSYN POMPPUSORSIA OJISTA Loppusyksyn heinäsorsasaaliita voi saada kiertelemällä ojia ja kosteikkoja. 7,00 Fasaani pitää pintansa jahtija treenilintuna Uudet riistakamerat kuvaavat pimeässä BROWNING MARAL SAAPUI SUOMEEN Jännitystä kaurisjahtiin jousella ja slugshotilla 32 VIPULUKKOINEN HENRYKLOONI MYÖS LINTUJAHTIIN Myös Suomessa on myynnissä Henry-kiväärejä, jotka ulkomuodoltaan muistuttavat Winchesterin vipulukkoisia. 16 UUDET RIISTAKAMERAT KUVAAVAT PIMEÄSSÄ Tämän päivän riistakamerat tuottavat elävää kuvaa nelivärisenä ja kuvaavat jopa pimeässä. 28 TÄHTIPISTOOLI PITÄÄ PINTANSA Neuvostoliittolainen Tokarev II on yksi suomalaisten tunnetuimmista sotasaaliista. VUOSIKERTA 8 NUMEROA 2013 Päätoimittaja Juha Ahola juha.ahola@karprint.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset tilaukset@karprint.fi Puh: 09-413 97 333 klo 8 -11 Toimitus Ase & Erä toimitus 03150 Huhmari asejaera.toimitus@karprint.fi Puh: 09-413 97 300 http://www.karprint.fi Fax 09-413 97 405 Toimittajat: Mari Ahola-Aalto Pentti Eerikäinen Juhani Karvonen Klaus Susiluoto Maija Salmi Vakituiset avustajat: Matti Ingman, Jouko Piirola Unto Tarkkonen Erkki Arovainio Jukka Saarinen Kustantaja Karprint Oy, Huhmari ISSN 0781-2124 Ilmoitusmyynti: Markku Ketonen Puh: 09-413 97 384 markku.ketonen@karprint.fi Tilaushinnat: määräaikainen 63,00€ kestona 56,00€ Lehden osoitteistossa olevia tietoja käytetään suoramarkkinointitarkoituksiin 4 I ASE & ERÄ Ormkullens Jasu ja ohjaaja Kai Lappalainen. 8 RUOTSIN MALLI - PUOLESTA JA VASTAAN Kestääkö Suomen suurpetokanta samanlaiset vähennykset kuin Ruotsissa on suunnitteilla. 14 NYLKEMINEN VAATII PUHTAUTTA JA TERÄVÄÄ VEITSEÄ Sorkkaeläimen anatomian tuntemus, kokemus ja erittäin terävä veitsi ovat tärkeimmät hirven nylkemisessä. Valkohäntäpeurassa riittää jo syömistä, kun metsäkauris painaa alle 30 kiloa. 10 VALKEAKOSKELLA HIRVIJAHTI ALKOI VASAN KAADOLLA Valkeakoskelaisen metsästysseuran aloituspäivä: yksi kaadettu vasa ja seitsemän näköhavaintoa
Kaikessa tulee kuitenkin pyrkiä kohtuuteen. On mielenkiintoista todeta, kuinka muun muassa Ruotsissa suurpetojen määrää pyritään ympäristöministerin johdolla vähentämään. Metsästysharrastusta Suomessa pyritään vähentämään edelleen tiukentamalla aselakia - parin viime vuoden aikana on tehty kaksi tiukennusta, ja mitä onkaan tulossa, kun taas uusi hallitus vajaan kahden vuoden kulttua ryhtyy rukkaamaan lainsäädäntöä. Vaikka metsästysluvan omaavien määrä ei ole vielä juurikaan vähentynyt, on harrastajien määrässä nähtävissä selvää passivoitumista. 61 VÄISTITKÖ SUDENKUOPAN VAI JUUTUITKO SATIMEEN. Luonnonsuojelija ja lainsäätäjä ei voi säädellä luonnossa tapahtuvaa suuremman ja vahvemman oikeutta, joka ylläpitää luonnon normaalia kiertokulkua. Vastaavaa suuremman ja vahvemman oikeudella tapahtuvaa kehitystä on luonnossa koko ajan - isommat petoeläimet hävittävät pienempiä. Parhaiten sen havaitsee metsästäjien keski-iän nousussa. Syitä nykyiseen kehitykseen on monia. Se on ennen kaikkea tuomittu luonnonsuojelijoiden taholta. Ihminen on osa tätä kiertoa. 52 RUSKAMETSÄSTYKSELLÄ KUHMOSSA Kainuun metsotiheys on tänä vuonna ennätyssuuri. Suurin aiheuttaja on tiukentunut lainsäädäntö ja erityisesti aselaki. Nykyinen tiukentunut valtiovallan lainsäädäntö on aiheuttamassa Suomen luonnossa riistakannan suuren muutoksen. Nykyinen kehitys johtaa harrastuksen ukkoutumiseen ja harrastajien määrän vahvaan vähenemiseen. Metsästämiseen liittyvää elävien riistaeläinten pyydystämistä pidetään jossain määrin moraalittomana. Parin viime vuosikymmenen aikana on metsästäjistä pyritty tekemään yleisessä keskustelussa kakkosluokan kansalaisia. 56 KANGASNIEMELLÄ ELETÄÄN RUNSAAN RIISTAKANNAN ALUEELLA Kangasniemen Eräveikkojen pääsaaliina on edelleen hirvi, vaikka lupamäärät ovat puolittuneet 1980-luvusta. Ihmisen elantonsa ylläpitämiseksi harjoittama metsästys on vain osa luonnon kiertokulkua. Metsästyksen harrastajat käytännössä näkevät arkielämässään kohtuuden rajojen ylitykset. 64 METSÄSTYSSPANIELIT TUNNETAAN MONIPUOLISINA TYÖKOIRINA Metsästyslinjaiset spanielit ovat kaukana pullakoirista. Mikään ei näet ole pysyvää - jokainen hallitus haluaa jättää omat jälkensä lainsäädäntöön. 68 KIIKARITÄHTÄIN VAATII LAADUKKAAN OPTIIKAN Kiikaritähtäin vaatii kunnon ampumataitoa, laadukkaan optiikan sekä luotettavan ja lujan kiinnitysjärjestelmän. 72 RIISTAHERKUT 74 LUPIEN OLTAVA KUNNOSSA JA OPPAAT VALMIINA Venäjän metsästysmaille ei kannata lähteä omin nokin. EERO AHOLA ASE & ERÄ I 5. Ihminen on osa luontoa. Metsästysseurojen jäsenten keski-ikä on lähempänä kuutta vuosikymmentä kuin neljääkymmentä vuotta. Metsästyksellä on koko maailmassa vuosituhantiset perinteet ja meillä Suomessa niin pitkät, kuin tällä niemellä on ihmiset asuneet. 84 87 MIKKELINPÄIVÄNÄ KETTUJAHDISSA PUSKARADIO Uudet lait vähentävät metsästysharrastusta M etsästysharrastus on vähentynyt Suomessa on jo usean vuoden ajan. Erityisesti karhut ja ahmat ovat vähentämisen kohteina. Jo sitä ennen pohjolaan tehtiin hyvinkin etäältä metsästysretkiä pääasiassa etelän ja lännen suunnasta. Tosin ihmisen apuvälineet tämän kiertokulun ylläpitämiseksi ovat kehittyneet tehokkaiksi jopa siten, että tarvitaan yhteisiä sääntöjä luonnon tasapainon säilyttämiseksi. Ihmiselle ei jää tilaa harjoittaa metsästystä entisessä laajuudessa. Metsästystä harrastavat ihmiset pyritään osoittamaan julkisessa keskustelussa luonnon olosuhteita tuntemattomiksi raakalaisiksi. Suurpedot aihettavat sellaista haittaa, jota luonnon kiertokulkua seuraavat ja sitä parhaiten ymmärtävät metsästystä harrastavat ihmiset eivät voi hyväksyä. Suurpedot saavat tehdä aiempaa suurempaa tuhoa. Myös susien määrää vähennetään ennen kaikkea niiden kotieläimille aiheuttamien vahinkojen vuoksi. Jossain vaihessa voisi jo pysäyttää edes hetkeksi näiden uutuuksien tuottamisen. 79 SUURI MÖNKIJÄKATSAUS Vuosien 2013-2014 mönkijämallit osoittavat, että traktorimönkijä on yhä päivän sana. 50 pä ä k ir joi t us METSÄKANALINTUJEN KANNAT VAIHTELEVAT Metsäkanalintukantoja kehutaan poikkeuksellisen suuriksi, mutta paikoin ei lintuja näy. Vanha metsästysnimistö elää edelleen jokapäiväisessä elämässä. Niiden aiheuttamat tuhot porotaloudelle ovat suuret
Ruotsissa on tällä hetkellä noin 350 sutta. 6 I ASE & ERÄ. Jos valtiopäivät hyväksyy hallituksen esityksen suurpetokantojen harventamisesta, susia olisi jatkossa 170-270
Ruotsi haluaa kaataa jopa 2000 karhua Ruotsi aikoo vähentää suurpetokantojaan rajulla kädellä. Käytännössä tämä tarkoittaa Sami Niemen mukaan sitä, että niin sanottujen vahinkolupien käyttöä ei Ruotsissa rajoitettaisi ennalta määrätyllä kiintiöllä millään alueella ja missään olosuhteissa. Erityisen kovin se purisi karhuihin, joiden määrä putoaisi nykyisestä 3300:sta 11001400 yksilöön. Maija Salmi ASE & ERÄ I 7 >. Näin on tehty karhun ja ilveksen osalta. Komissiolle tämä ei kuitenkaan sopinut. Ruotsin uuden suunnanmuutoksen uskotaan johtuvan Suomea suuremmista porovahingoista. Niemen mukaan Suomessa on ollut periaatteena, että kun laji on elinvoimainen, voidaan sallia kannanhoidollinen metsästys, jolla voidaan myös tarvittaessa pienentää kantaa. – Ruotsi on ottamassa käytännön, jonka mukaan niin sanotuissa kannanhoidollisissa luvissa ei olisi ennalta määrättyä kiintiötä, jos kansalliset tavoitteet ylittyvät ja jos on asetettu lisäksi maakuntakohtaiset minimikantatavoitteet sekä vahvistettu kyseiselle lajille sekä valtakunnallinen että maakunnallinen hoitosuunnitelma. Ympäristöministeri Lena Ek reagoi lukuihin: suurpetojen määrät on saatava alas. Suurpedot aiheuttavat Ruotsin metsästäjäliiton laskujen mukaan vuosittain noin miljardin kruunun eli yli 100 miljoonan euron kulut. Meillä ei ole Suomessa yhtä vahva konsensushakuinen toimintakulttuuri kuin Ruotsissa. Ruotsin hallitus esittää, että kun suurpetojen kannat ovat jo ylittäneet viitearvot, voidaan suurpetopolitiikassa lisätä joustavuutta ja alueellista harkintaa. Karhulle ja ilvekselle emme esittäneet hoitosuunnitelmassa vastaavaa tasoa, koska la- jien kannat olivat jo tuolloin elinvoimaiset. Tässä laskentamallissa Ruotsi soveltaa samaa mallia, mitä Suomi käytti jo Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa. – Esitetyt luvut eivät ole kannanvaihteluväli, johon suurpetokannat leikataan – kuten asia on ilmeisesti ymmärretty – vaan tutkimuksen tuottama arvio siitä kannan koosta, joka vähintään tulisi olla, jotta riski lajin sukupuuttoon kuolemisesta olisi riittävän pieni. – Ruotsin hallitus ei ehdota leikkuukirvestä suurpetokantoihin. – Ruotsin esitys pohjautuu Suomen malliin, mutta se on päivittänyt ratkaisuehdotuksensa tähän hetkeen. Ilveksiä jäisi 700-1000, kun niitä nyt on enimmillään 1900, ja ahmoja tulisi jatkossa olemaan 500-600 nykyisen kannan ollessa 668-835. Susukanta on sen sijaan pidetty poronhoitoalueella vähäisenä. Suojelutason mukaiset kannankoon viitearvot Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi kuitenkin toppuuttelee, ettei Ruotsi sentään ole niin rajulla kädellä vähentämässä suurpetokantojaan kuin luullaan. – Suomessa susikannan hoitosuunnitelmassa asetettiin samalla laskentamallilla susikannan pienin elinvoimainen kanta eli 20-25 laumaa, joka vastaa yksilömäärältään suurin piirtein Ruotsin hallituksen esittämää tasoa. – Edellisessä esityksessään muutama vuosi sitten Ruotsi asetti niin sanotun katon susien määrälle. Ruotsi seurannut tähän asti Suomea Sami Niemi muistuttaa, että tähän saakka Ruotsi on seurannut Suomen esimerkkiä suurpetokysymyksissä. Aikooko Suomi seurata Ruotsin mallia. Maakuntakohtaiset minimikantatavoitteet sekä hoitosuunnitelmat valmisteltaisiin osallistavalla tavalla laajapohjaisesti maakunnissa, mutta ne alistettaisiin ympäristöviraston vahvistettavaksi. Seuraako Suomi naapurimaan perässä tunteita kuumentavassa suurpetokysymyksessä. Suomen ja Ruotsin kulttuurit kuitenkin eroavat toisistaan. Kyseessä on varsin kokonaisvaltainen esitys siitä, miten vaikea kysymys suurpetokanto- – Ruotsin hallitus ei ehdota leikkuukirvestä suurpetokantoihin. Sami Niemi pitää Ruotsin esitystä hyvänä ja perusteltuna. Nyt tällaisesta suurimmasta hyväksytystä määrästä susia ei Ruotsissa enää puhuta. Enää ei ole suurpetopolitiikassa kyse vain pelkästä lajien suojelusta, vaan myös suojelun hyväksyttävyydestä ja sosiaalisesta kestävyydestä. Susia on naapurimaassa tällä hetkellä 350, joista jäljelle jäisi 170-270. Myös ilveksiä on Ruotsin poronhoitoalueella enemmän kuin Suomessa. – Meidän olisi Suomessa syytä ottaa heiltä mallia juuri näiltä osin. Ruotsi asettaa Niemen mukaan kansalliselle tasolle suotuisan suojelutason mukaiset kannankoon viitearvot. Lapissa on noin 600 ahmaa ja puolet Ruotsin 3000 karhusta. RKTL:n mukaan Ruotsin jen säilyttämisestä elinvoimaisena ja kansalaisten hyväksyntä voitaisiin sovittaa yhteen. Hallituksen esityksessä niin sanotun suotuisan suojelutason viitearvot ovat sudelle 170-270, karhulle 1100-1400, ilvekselle 7001000 ja ahmalle 500-600 yksilöä. Lisäksi Ruotsin hallitus esittää, että kun kyseessä olevan suurpetolajin kannanhoitoalueelle asetettu minimitaso ylittyy, kyseisellä alueella voidaan lääninhallitusten päätöksillä aloittaa kannanhoidollinen metsästys ja että näillä kannanhoidollisilla luvilla voitaisiin myös pienentää tietyn suurpetokannan kokoa. R uotsin hallitus ehdottaa valtiopäiville suurpetokantojen rajua vähentämistä. Niemi sanoo, että nyt Ruotsi on vienyt esityksensä Suomea pidemmälle. Ruotsi haluaa jatkossa löytää tason, jolla pystytään säilyttämään suurpetokannat, mutta myös rajoittamaan niiden aiheuttamat vahingot. Suomessa rintamalinjat suurpetokysymyksissä ovat tällä hetkellä kaukana toisistaan ja epäluulo vastapuolta kohtaan syvä. Myös EU:n komissio esittää käytettäväksi samaa mallia. Jos valtiopäivät taipuu hallituksen esitykseen, se merkitsee tuntuvaa vähennystä suurpetojen kantoihin
Suomen susikanta on minimikantaa isompi ja aiheuttaa maaseudulla ongelmia. Riippuu maantieteellisestä sijainnista. Suurpetojen kanta on säilytettävä tasapainoisena, vaikka susikanta selvästi vaatii vähentämistä ongelmatapausten osalta. 8 I ASE & ERÄ 2. Matti Mannersuo, Ilmajoen Metsästysseuran johtokunnan puheenjohtaja Pohjanmaalta: 1. Olen vahvasti sitä mieltä, että susi ei ole uhanalainen ja karhujakin voisi metsästää tehokkaammin. 2. 3. Täytyy huomioida koko yhteiskunnan hyvinvointi, eikä Ilmajoen Metsästysseuran johtokunnan puheenjohtaja Matti Mannersuo uskoo, että Suomessa ei uskalleta toimia suurpetojen vähentämisen eteen. 3. Ruotsissa on laskettu suurpetojen aiheuttavan vuodessa noin 100 miljoonan euron kulut. Ruotsin malli – puolesta ja vastaan Kestäisikö Suomen suurpetokanta Ruotsin mallin mukaiset kovat vähennykset. Hankala arvioida mistä sopivat luvut saadaan. Metsästäjät eivät näe suurpetoja uhanalaisina, kun taas luontoaktivistien mukaan suurpetokannat eivät kestäisi Ruotsin mallin mukaista vähennystä. Vahinkotilastoja on tehty, ja muistikuvani mukaan valtion verovaroista kustannetaan vahinkosutta kohden noin 60 000 euroa. Ennen päätöksentekoa on seurattava tilanteen kehittymistä. Lukuja en osaa arvioida, mutta poronhoitoalueella tiedän tappioiden olevan merkittävät. Suomella on Ruotsia paremmat mahdollisuudet laskea suurpetokantaa, kun itärajan takaa tulee populaatiota. Ruotsin ympäristöministeri haluaa vähentää radikaalisti Ruotsin suurpetokantaa. Mikä suurpeto kestäisi eniten voimakasta vähennystä Suomessa. Kyllä ainakin poronhoitoalueella. Millaiseksi arvioit vastaavat kulut Suomessa. Suomen nykyinen suurpetolinja ei ole toimiva ja Ruotsia vastaaviin toimenpiteisiin on tarvetta. 4. 1. Onko Suomessa mahdollista lähteä yhtä jyrkkiin toimenpiteisiin suurpetojen vähentämiseksi kuin Ruotsissa. A se ja Erä esitti samat kysymykset metsästäjille ja luonnonsuojelijoille. 5. Tätä kysytään metsästäjiltä ja luontoaktivisteilta. 4. Kestäisikö Suomen suurpetotilanne vastaavat kannan vähennykset kuin Ruotsissa suunnitellaan. Jukka Kantola, Karhukivalon Erä ry:n puheenjohtaja Rovaniemeltä: 1. Jos Ruotsi lähtee suurpetovähennyksiin, kuinka todennäköisesti Suomi seuraa perässä. 3. Meidänkin alueella sudet ovat ongelma ja niiden vähentämiseen on selkeä tarve. 4. 5. 2. Kestääkö Suomen suurpetokanta samanlaiset vähennykset kuin Ruotsissa on suunnitteilla. Mannersuon mukaan karhujakin voisi metsästää tehokkaammin.. Olisiko Suomessa tarvetta yhtä suuriin vähennyksiin. 5. Tilannetta täytyy seurata ja sitten hoitaa maltillisesti. Karhujen ja ilvestenkin määrä on alueellisesti liiaksi kasvanut
En osaa arvioida vahinkojen aiheuttamia kuluja. 2. 4. En jaksa uskoa, että Ruotsin tilanne on valtakunnallisesti niin paha kuin puhuvat. Johanna Niskanen, Savon Eläinsuojelu ry:n varapuheenjohtaja Iisalmesta: 1. 5. Sami Säynevirta, Luontoliiton vs. Tässä tilanteessa on kestämätöntä vähentää susikantaa, joka ei saavuta edes nykyisellään lajin geneettistä kestävää minimikantaa. 4. 3. 3. 5. 4. Susilaumoja ei ole tarpeen vainota, mutta yksittäiset ihmisten elinpiiriin kesyyntyneet sudet on voitava tappaa. Ilveskanta halutaan pudottaa alle tuhanteen yksilöön. Suurpedot kuuluvat Suomeen, mutta ihmisten asuttamille alueille ne eivät kuulu. Pitäisi myös harkita, voiko koiraa käyttää susialueella metsästykseen. toiminnanjohtaja Helsingistä: 1. 2. Suomen suurpetokannat eivät kestäisi suhteellisesti samaa vähennystä kuin Ruotsissa on esitetty. ASE & ERÄ I 9. Suurpetokantojen tulee perustua laskettavissa oleviin faktoihin, eikä uskomuksiin. 5. En ole kuullut Suomessa käytävän keskustelua aiheesta. Itä-Suomessa susi on rajan pinnassa asuvien ongelma, mutta toisaalta on muistettava, että myös sudet kuuluvat osaksi aluetta. Suurpetokanta vaihtelee jatkuvasti ja kannan vähentämisen tarve on ennemmin paikallista. Ihmisten pitäisi huomioida jo asuttamattomia alueita vallatessaan ja teitä rakentaessaan, että suurpetojen elinoloja ei vaaranneta. Olen seurannut Ruotsin tilannetta mielenkiinnolla. Tällä hetkellä suurpetojen kannat eivät ole kestävällä pohjalla ja lajien sisäsiittoisuus on todellinen ongelma. Tilannetta kannattaa seurata, sillä Venäjä on suuri ja tuntematon. Hämmästelin, ettei Suomes- sa tällaista ole, kun hän kertoi vastarannalla sijaitsevasta karhun pesästä ja kysyi, että näinkö karhun. Maaseudulla asuva sukulaiseni on metsästäjä, mutta suhtautui karhun läsnäoloon rauhallisesti. vain yksittäisten vastustajien mielipidettä. En puolusta suurpetoja, mutta eivät ne ole alueellamme ongelma. 4. Hän kertoi ikänsä maaseudulla kasvaneena ymmärtävänsä suurpetojen olevan luonnonvara, joka tulee pystyä säilyttämään myös seuraaville sukupolville. Asutuskeskusten norsunluutornista on helppo sanoa, että suurpetokantaa ei saa vähentää, jos itse ei elä niiden keskellä. Ilveksenkaatolupia on juuri nostettu ilman kunnollisia perusteluja. Epäilen kuitenkin, että Suomessa ei uskalleta toimia suurpetojen vähentämisen eteen. Sukulaisteni luona Ruotsissa vieraillessani keskustelimme juuri aiheesta. Olen samaa mieltä hänen kanssaan. Susikannan tasainen levittäytyminen Suomessa olisi tarpeen ja susien pitäisi pystyä levittäytymään myös poronhoitoalueelle. Toivottavasti valmisteilla oleva Suomen susikannan hoitosuunnitelma linjaa, että susikannan tulee elpyä. 2. Puolin ja toisin fanaattisuus on tarpeetonta. 5. Vahinkoja pitäisi pyrkiä ennaltaehkäisemään ja suojata elinkeinoja siten. Suomen suurpetokanta on maltillisesti kartoitettava. 3. Anu Frosterus Ruotsissa on tällä hetkellä 1400-1900 ilvestä. Tällä hetkellä suurpetokanta ei kestä vähentämistä. Ongelmat ovat varmasti alueellisia kuten Suomessakin. Hannu Karvonen, Oulun luonnonsuojeluyhdistyksen yhdistysaktiivi: 1. 2. Keskusteltaessa suurpedoista pitäisi olla biologista tietämystä enemmän kuin tunnetta. 3. Poronhoitoalueella suurpedot aiheuttavat kustannuksia. Matti Pääkkönen, Heinävaaran metsästysseuran puheenjohtaja Pohjois-Karjalasta: 1
Ampuja Juha Tammi (vas.) pääsi yllättämään vasan ja lehmän hiipimällä jahtipäällikkö Timo Törmän luvalla. Valkeakoskella hirvijahti alkoi vasan kaadolla Ison sonnin henki oli kiinni yhdestä ainoasta askeleesta Yksi kaadettu vasa, yksi melkein kuollut sonni ja seitsemän näköhavaintoa. 10 I ASE & ERÄ S aarioispuolen metsästysseuralla on metästysmaata 6800 hehtaaria. Jahtipäivän aamuna seuran majalle saapuu lähes 50 metsästäjää, joista vajaat puolet on ajomiehiä. Valkeakoskelaisen Saarioispuolen metsästysseuran tämän jahtikauden aloituspäivän suurin sankari oli hirvikoira Sohvi, jonka sitkeä haukku tuotti päivän ainoan kaadon. Hirvikanta on alueella aika hyvä, mutta viimeisen kannanarvioinnin jälkeen poliisit ovat ampuneet moottoritieltä neljä hirviaitojen sisälle päässyttä eläintä, viimeisimpänä 11-piikkisen sonnin, sanoo puheenjohtaja Timo Seppälä.. Enimmillään Saarioispuolella oli jopa 30 lupaa, mutta viime vuosina lupamäärä on tasaisesti laskenut paristakymmenestä viiteentoista, sitten kymmeneen ja nyt kahdeksaan. Lupia on seuralla kahdeksan. – Kanta on aika hyvin tavoitetiheydessä. Metsästysmaata halkovat sekä kolmosmoottoritie että päärata
Ensimmäisessä ajossa ajoketjun järjestäytyminen kestää tunnin. Metsässä on hiljaista, mutta Seppälän radiopuhelimeen tulee jahtipäällikkö Törmän viesti, jonka mukaan Sohvi on saanut haukun. Talvella yhtä siltaa oli ollut jäljistä päätellen ylittämässä kettu, joka oli pyörtänyt kesken takaisin. Joka vuosi lähetämme lihapaketin suurimmille maanomistajille, muut saavat paketin aakkosjärjestyksessä, mutta eivät välttämättä aivan vuosittain. Joskus hirvi saattaa rauhoituttuaan jäädä makailemaan tuntikausiksi, vaikka koira räksyttäisi vieressä. – Jos koira pääsee haukulle, Sohvi pitää hirven helposti haukussa tuntikausia. Saarioispuolen metsästysseura on aitiopaikalla siihen, miten moottoritie jakaa hirvikannat. ASE & ERÄ I 11 >. Passiketjun vetäminen on vaikeaa, jos hirvi liikkuu. Mukana on kolme koiraa omistajineen, jotka suuntaavat omille Timo Seppälä sai kahdesta passista kaksi havaintoa peuroista, mutta hirvet pysyvät näkymättömissä. tahoilleen. Meillä on aikaa miettiä uusi taktiikka, sanoo Seppälä. Laukaus oli noin metristä kiinni. Niihin kutsutaan kaikki maanomistajat. Nopeat ratkaisut olleet aina tarpeen Ajoketjusta ilmoitetaan, että maastossa on hirvenjälkiä ja tuo- Karjalankarhukoira Sohvi puolustaa saalistaan tiukasti. Jahtipäällikkö Timo Törmä antaa selvät ohjeet: tuplavasoista saa ampua vain toisen ja koirajahdissa ei saa ampua lehmää, koska on mahdollista, että se on piilottanut vasansa. osin alta jyräävän liikenteen ja avoimuutensa takia. Riista liikkuu mieluummin alikuluista, ja hirvet sekä peurat tuntuvat pyrkivän tien poikki risteysalueita hyväksikäyttäen. – Kokemustemme mukaan hirvet eivät käytännössä juurikaan käytä moottoritien ylitse riistaa varten rakennettuja siltoja. Seuraan voi liittyä 15-vuotiaana. – Järjestämme peijaiset joka toinen vuosi. Passipaikat on arvottu, Seppälän passi on ketjun puolivälissä. – Hirvi liikkuu, minkä takia on parasta odottaa sen rauhoittumista. Seuran metsästysmaat jakaantuvat noin 140 maanomistajan kesken. Riistakameraan on jäänyt myös kuva neljän hirven laumasta hieman näköhavaintoa kauempaa. Koiramiehistä Tammen Juha lähtee karjalankarhukoira Sohvin kanssa moottoritien toiselle puolelle, jossa tien ja Vanajaveden rajaamalla alueella pitäisi olla hirviä. Ilmeisesti ylikulkusillat pelottavat eläimiä Sohvilta eivät hirvet karkaa Aamu alkaa passipaikkojen arvonnalla. – Varmistin oli jo pois päältä. Suuntaamme alueelle, jossa edellisenä iltana on nähty emä vasoineen. Seurassa on sääntönä, että passimiehiksi pääsevät ne, jotka ovat sinä vuonna suorittaneet hirvikokeen hyväksytysti tai osallistuneet kahteen seuran ampumakisaan
Lopulta tajusimme, että ne osasivat käyttää hyväkseen moottoritien alikulkua joen ylittävän sillan kohdalla. Seppälän kohdalla on hiljaista. Torvien tööttäykset ja ajomiesten meteli alkavat kuulua. Käänsin hieman päätäni ja hirvet syöksähtivät passiketjun suuntaan takaapäin, kertoo jahdin vanhin, 87-vuotias Mauri Mattila. Hirvistä ei ole näkynyt vilahdustakaan. Nuotiokahvilla käy ilmi, ettei metsä ollut suinkaan tyhjä. Olemme tavanneet tuolla alueella jahdatessamme asettaa passin Nuotio ja makkarat kuuluvat jokaiseen jahtiin. Ikänsä metsällä liikkuneel- la Mattilalla on tullut vastaan monta tilannetta, joissa nopeat ratkaisut ovat olleet tarpeen. Oikealta ilmestyy näkökenttään yksinäinen peura, mutta se saa vainun Seppälästä muutamassa sekunnissa ja livahtaa Seppälän ja seuraavan passin välistä. Hirvi on myös oppivainen ja viisas eläin, joka osaa hämätä niin koiria kuin miehiäkin. Hirvet olivat voittaneet ensimmäisen erän. – Kerran eteen tuli sonni, vasa ja lehmä, joka ontui jalkaansa hyvin pahasti. reita jätöksiä. Kun lehmä tutkittiin, sen jalka oli polvesta aivan murskana, mutta luutuneet väärään asentoon. Ne kulkivat joen pientareita pitkin tien toiselle puolelle. – Istuin jakkaralla ja kivääri oli poikittain sylissä. Meillä ei ollut lupa ampua lehmää, mutta päättelin, että luonnonsuojelulaki ajaa tässä tapauksessa kaiken edelle. Silmäkulmastani näin jotain liikettä ja ketjun takaa ilmaantui lehmä ja vasa. – Takavuosina ihmettelimme, miksi eräällä alueelle hirvet aina häivyttivät koirat. 12 I ASE & ERÄ Vasan viimeinen matka alkaa lavakyydillä.
Passin eteen ilmaantuu jälleen peura, joka poistuu äänettömästi tiheikköön. Juhani Karvonen Moottorisahakaan ei ole tarpeeton jahdissa. – Varmistin oli jo pois päältä. Sohvin isäntä ilmoittaa kaataneensa vasan ja odottaa apua saaliin saamiseksi pois metsästä. Pääsin lähestymään tuulen alapuolelta hiljaa noin 30 metrin päähän. Seuraavana aamuna on tiedossa uusi ajo. Koska ajo oli muualla kesken, kysyin radiopuhelimella jahtipäälliköltä lupaa yrittää ampua vasan seisontahaukusta. Lisäksi meikäläisen oli odotettava varttitunnin verran, että emä siirtyisi pois vasan edestä. Kun olin ampunut, emä saapui vielä hetken päästä paikalle tarkistamaan tilanteen. Juha Tammi sen sijaan sai vasan hyvin hollille hiipimällä. Laukaus oli noin metristä kiinni, kertoo Ovaskainen. – Sohvi oli jäljittänyt maastosta lehmän ja sonnivasan. Yksi askel olisi riittänyt laukaukseen Seuraavassa ajossa toistuu edellisen kuvio Seppälän osalta. Lihapainoltaan noin 70-kiloinen vasa vedetään miehissä taimikon poikki ja nykäistään kuormurin lavalle. Joskus siitä on hirvi saatukin. Sen sijaan ketjun toisessa päässä Kaj Ovaskaisen kohdalla tapahtuu. Jos sonni olisi liikahtanut askeleenkin eteepäin, olisi lapa tullut esiin puun takaa. Heikki Laakso ja Juhani Kauranen tekevät polttopuita. – Lehmää ei ollut lupa ampua ja vasa pysyi katveessa. Metsä on hiljainen tikan koputusta ja korppien raakunaa lukuun ottamatta. Miehen passipaikan eteen oli ilmaantunut kymmenpiikkinen sonni, lehmä ja vasa. Sonni ei tuota ratkaisevaa askelta ottanut, joten jätin ampumatta. tuohon kohtaan. Mauri Mattilalla on ikää muutamaa vuotta vajaat 90, mutta passimiehen käsi ei vieläkään vapise. ASE & ERÄ I 13. Vasan veto taimikossa laittaa miehet puuskuttamaan. Hiipiminen kesti noin puolisen tuntua. Sonni seisoi paikoillaan ja näin sen pään ja kaulan selvästi noin 50 metrin päähän. Ampumalinja olisi ollut muutoin esteetön, mutta juuri lavan kohdalla oli puu. Jahtimajalla nylkeminen kestää alle puoli tuntia
1. Veitsenkäytössä liikkeiden tulee olla täsmällisiä ilman ylimääräisiä viiltoja. Kun nylkijä on leikannut suurimmat jänteet, hän kääntää nivelen ympäri ja leikkaa veitsellä vielä kiinni olevat jänteet irti. – Veitsi työnnetään nikamien väliin, jolloin pää irtoaa rangasta suhteellisen helposti. Teurastuksen pääperiaate on tehdä ihoviilto rinta-aukkoon ja katkaista suuret verisuonet. Toisena vaihtoehtona on poistaa elimet, sanoo metsästäjiä nylkemiseen ja lihankäsittelyyn kouluttava valvontaeläinlääkäri Nylkijät tekevät viillot etujaloista rintakehään ja takajaloista peräaukkoon ja lopuksi leuan kärjestä peräaukkoon. Pään irrotukseen soveltuu ohutteräinen veitsi. Suolistajan on varottava rikkomasta mahaa ja suolia. Muuten eläintä ei saa takajaloistaan koukkuun riippumaan, Sauli Laaksonen korostaa. Lopuksi hän katkaisee ruokatorven mahdollisimman ylhäältä, etteivät mahanesteet valuisi mahan sisään. Nylkemiseen on käytettävä puhtaita työvälineitä. Sen jälkeen leikkaajan tarvitsee enää katkaista joitakin jänteitä. Laaksonen tähdentää, että lihaa ei saa tahria virtsarakon, ruuansulatuskanavan tai sappirakon sisällöillä. Myöskään käsillä tai työvälineillä, joilla on koskettu karvaan, ei saisi koskettaa enää lihaan. – Nylkemisen pääperiaate on, ettei karva saisi koskaan koskettaa lihaan. J os paloittelu tai nylkeminen takkuaa, löytyy syy hyvin usein tylsästä veitsestä. Viilto on hyvä vetää leuan kärkeen, koska sen jälkeen kielen irrotus käy helposti veitsellä. Peräsuolen irrottamisen jälkeen suolistaja voi 14 I ASE & ERÄ irrottaa suolet mahan puolelta pois, viimeisenä tulee mahalaukku. Myös jalat katkeavat nivelten kohdalta veitsellä. – Suolistuksessa suolistaja voi sitoa ruokatorven ja peräsuolen nippusiteillä ja jättää sydän, keuhkot, maksa, munuaiset ja perna ruhoon. Pään irrottamista helpottaa huomattavasti se, että hirvi roikkuu pää alaspäin, jolloin pään paino vetää nikamavälin suurimmilleen. – Takajalkoja katkaistaessa on varottava poikkaisemasta kinnertjännettä. Mahaa ja suolistoa on varottava puhkomasta. Juhani Karvonen. Karva ei saisi koskettaa lihaan Valvontaeläinlääkäri Sauli Laaksonen korostaa tarkkuutta. Hirven nylkemisessä tarvitaan tarkkuutta ja terävää veistä Sorkkaeläimen anatomian tuntemus, kokemus ja erittäin terävä veitsi ovat ne eväät, joilla lihanleikkaaja käsittelee riistan. Hirvi selälleen takajalat pystyssä Nylkemisen aloitusasennossa hirvi on selällään jalat pystyssä. Rinta- ja vatsaontelon elimet voidaan puhdistaa vesisuihkulla, mutta vesisuihkua ei saa kohdistaa lihan ulkopintaan. Se, aloittaako nylkijä leuan kärjestä vai jaloista, on makuasia. Karvaan on tarttunut aina bakteereita, ja niitä on varmasti runsaasti, jos ruhoa on raahattu ojanpohjia pitkin. ja dosentti Sauli Laaksonen. Pään kokenut metsästäjä irrottaa veitsellä. – Lihan puhdistaminen pyyhkimällä kankaalla tai muulla materiaalilla on ehdottomasti kiellettyä! Yleensä hirven kaataja suolistaa saaliin metsässä
Ruho jätetään jäähtymään ja riippumaan. Nahka vedetään irti sähkötaljaa apuna käyttäen. 2.-3. 8. Nylkeminen alkaa jaloista ja nahka halkaistaan rintalastan kohdalta. 4. 9. Lopussa rintalasta halkaistaan, lavat avataan ja pää katkaistaan. 8. 5. 10. Kyljet nyljetään esiin lapojen reunaan asti. 6. 9. 3. 2. 1. Loppunahka vedetään irti niskaan asti. Jalat katkaistaan polvinivelistä ja kinnerrauta laitetaan takajalkoihin. Suolistamisen ja nylkemisen oppii yleensä parhaiten käytännössä.. 7. Peräaukko tulee avata huolella. 5.-7. 4. 10
Tämän päivän riistakameralla voi suojata omaisuutta ja tarkkailla luontoa Uudet riistakamerat kuvaavat myös pimeässä Tämän päivän riistakamerat toimivat jo hankalissakin olosuhteissa, tuottavat elävää kuvaa nelivärisenä ja kuvaavat jopa pimeässä. Osa tuotteista käy suoraan eräkansankin reppuihin, vaikka niillä ei suoraa käyttöä metsästyksessä olisikaan. Etäisyysmittarit, infrapaikantimet, GPS:t, koiratutkat ja pimeänäkölaitteet ovat saaneet rinnalleen myös riistakameran. Tämän päivän riistakamerat toimivat jo hankalissakin olosuhteissa, tuottavat elävää kuvaa nelivärisenä ja kuvaavat jopa pimeässä. Liiketunnistin ohjasi salamaa ja laukaisin/suljinta, ja kamera tallensi otokset muistiinsa. Riistakamera - englanniksi laitteesta käytetään sekä nimiä trail camera eli reittikamera tai game camera eli riistakamera on alun perin luonnon ja siellä asuvien erilaisten eläinlajien tarkkailua ja niiden käyttäytymistä ja sen dokumentointia varten kehitetty kamera. Ensimmäisen polven riistakamerat olivat melko epäluotettavia, isokokoisia laitteita, joilla tuotettu kuva ei ollut ainakaan paino- jos edes katselukelpoista. Kuvien noutaminen oli oma urakkansa reissuineen kaikkineen, eikä aina ollut varmaa,. Markkinoilla on myös suoraan valmiita camo-malleja. Parhaat laitteet lähettävät signaalin GSM-verkon kautta suoraan omistajansa toiseen puhe- limeen tai tietokoneeseen, jolloin juuri riistakameran käyttö esimerkiksi kesämökin valvontalaitteena on saanut runsaasti käyttäjiä sellaisista henkilöistä, joilla ei varsinaista eräharrastusta juuri ole. H uima teknisen kehityksen kausi on nähty 2000-luvulla. Erityisesti Suomen vaihtelevissa sääoloissa niiden toimintavarmuuden kanssa oli toivomisen varaa. Mikä laite riistakamera oikein on. Yksinkertaistettuna ensimmäisen polven riistakamerat toteutettiin digitaalikamerasta, joka on varustettu säänkestävällä suojakotelolla, kohtuullisen tehokkaalla automaattisalamalla, liiketunnistimella sekä tehokkaalla paristolla. 16 I ASE & ERÄ Tämän päivän riistakamera on helppo naamioida valvontakäyttöön sopivaksi. Sillä onkin useita käyttömuotoja, sillä luonnon tarkkailun lisäksi se sopii vaikkapa kesämökin tai veneen valvontalaitteeksi
Laitteiden kehityttyä luotettavammiksi, helppokäyttöisemmiksi ja ennen kaikkea edullisemmiksi riistakamerat ovat saaneet uusia käyttömahdollisuuksia myös valvontakäytössä. GSM-lähetin mahdollistaa kuvien siirron kamerasta langattomasti matkapuhelinverkkoa pitkin. Etäohjaus helpottaa tuntuvasti valvontaa Nykyiset riistakamerat ovat kooltaan yleisimmin noin 13*8*5-senttisiä laitteita - korkeus, leveys, ja syvyys – mutta Riistakameroita ohjataan yleensä vielä suoraan kuvauspaikalla tai kotioloissa kameran omalta näytöltä, kuten tavallistakin digipokkaria. Uusimmat kamerat kestävät sääoloja Nykyiset riistakamerat ovat erittäin säänkestäviä. oliko kameran muistiin tallentunut mitään. Tämä ei ole enää tänä päivänä ongelma, sillä virtapiheimmis- Kun saat saalista... Uusinta teknologiaa edustavat GPRS-kuvansiirrolla varustetut riistakamerat. Hukkareissuja ei enää tule, ja parhaimmillaan datan saa mukavasti kotikoneeseen tai matkapuhelimeen. Huonot valaistusolosuhteet, mahdollinen lumi- tai räntäkuuro tai sitten vain se, että eläimiä ei liikkunut kameran tulialueella, saattoivat jättää kuvat saamatta. Uusin ominaisuus GSM-riistakameroissa on etäohjausmahdollisuus – esimerkkinä vaikkapa Uovision Panda – jolloin näiden kameroiden asetuksia voidaan muuttaa etänä matkapuhelimella ja pyytää halutessa kuva kuvauspaikalta. Asetusten muuttaminen ja tallentuneiden kuvien katselu voidaan tehdä joko on-site eli paikalla tai sitten muistikortti voidaan vaihtaa, sisällä ollut kortti voidaan myös irrottaa kamerasta ja kuvat siirtää kortinlukijan kautta tietokoneelle tai puhelimelle Riistakameran saa halvimmillaan runsaalla sadalla eurolla ja kalleimmistakaan ei tarvitse enää maksaa yli viittä sataa. GPRS:n avulla kamera lähettää kuvat edullisesti ja nopeasti useisiin eri sähköpostiosoitteisiin. kuten mistä tahansa tavallisesta digitaalikamerasta. Saksalaista laatua. Ensimmäisen polven laitteissa ongelmina oli muistikortin pieni koko tai virtalähteen riittävyys. lin saa runsaalla sadalla eurolla ja kalleimmistakin laitteista joutuu maksamaan noin viisinkertaisen summan. Parhaimpiin malleihin saa jopa suomenkieliset käyttöohjeet, jotka ovat niin helppolukuisia, että yksi opiskelukerta riittää. Kun vertaa laitteiden hintaa turvakäyttöön tehtyihin valvontakameroihin, ero on huima. Uudet riistakamerat eivätkä tarvitse erillistä virtalähdettä. Tänä päivänä tekniikka on kehittynyt jättiharppauksin, ja pelkästään esimerkiksi muistikortin kapasiteetin moninkertaistuminen, langaton tiedonsiirto GSM-verkossa ja moni muu edistysaskel on edesauttanut riistakameran yleistymistä monikäyttöisyytensä vuoksi. Huokeimmillaan perusmallisen riistakkameran saa runsaalla sadalla eurolla. Kameroiden yleistyminen on vaikuttanut myös hintakehitykseen: huokeimmillaan perusmal- Mustainfra, elävä kuva ja etäohjainmahdollisuudet ovat tämän päivän riistakameroiden huippuominaisuuksia. Vakuumikaupasta saat laadukkaat tuotteet saaliin käsittelyyn ja säilytykseen. . Perinteisesti valvontakamerat ovat olleet melko hinnakkaita ratkaisuja asennuksineen kaikkineen, mutta riistakameroiden avulla voidaan valvoa vaikkapa eläinten pyydysten ja ruokintapaikkojen lisäksi myös rakennuksia, kesämökkiä, autoa tai venettä. Tosin laitteen sijoittaminen esimerkiksi sellaiseen paikkaan, ettei lumi- tai räntätuisku saa sen objektiivia tai liiketunnistinta sokeaksi, vaatii hiukan pelisilmää ja ennakkosuunnittelua. toki markkinoilla on isokokoisempiakin toteutuksia. r -BWB-vakuumikoneet r -BOEJH-kylmäsäilytyskalusteet r -BOEJH-lihamyllyt r (SBFG-siivutuskoneet Meiltä saat myös laadukkaat veitset ja leikkuulaudat Tilaa: www.vakuumi.f i S-posti: myynti@vakuumi.fi, puhelin: 044 560 8245 Vakuumi kauppa ASE & ERÄ I 17 >. Laitteen pieni koko tekee myös sen naamioimisen helpoksi, joskin tarjolla on jo valmiiksi camo-kuvioituja laitteita, joita ei helpostikaan erota esimerkiksi puunrungosta. Parhaimmat – ja tietenkin kalleimmat – laitteet voidaan myös etäohjata toimimaan eri tavoin otosten määrän, niiden pituuden, kuvausaikojen ja jopa valaistusolosuhteiden mukaan
Kortille kymmeniä tuhansia kuvia Täysikokoiset kuvat voidaan tallentaa jopa 32 GB suuruiselle muistikortille, johon mahtuu Jos riistakameraa käytetään valvontakamerana ja halutaan elävää kuvaa, on laitteen tuottaman kuvan resoluutioon eli kuvan laatuun syytä kiinnittää huomiota, kymmeniä tuhansia kuvia. Hämärässä ja pimeässä nykyaikainen riistakamera valottaa kuvattavan alueen näkymättömällä infrapunasalamalla siinä, missä ensimmäisen polven laitteet käyten polvien tallentamissa otoksissa pakoon karkkoava riistaeläin, jonka silmät kirkas salama oli lyönyt pimeässä ympäristössä sokeiksi, oli varsin tavallinen kuva. Kehitetty koiran hyvinvointia ajatellen. Kamera saattaa kuvata jopa neljällä eri valinnaisella resoluutiolla: 12MP, 8.0MP, 5.0MP ja 3.0MP. sä malleissa kameran oma akusto saattaa kestää valmiustilassa jopa 180 vuorokautta, tosin tietenkin kuvaustyypistä ja kuvattavasta määrästä riippuen. Liiketunnistimen herkkyyttä on myös mahdollista säätää tarpeen mukaan. Useita Ranturi-venetelineja telakkamalleja, muovirullat ja venetelat. Poistaa tehokkaasti kosteutta. Kameran valmistajasta ja mallista riippuen riistakameraan lisävirtaa voidaan syöttää erillisestä lisä- tai varaakusta tai jopa verkkovirtalähteestä. Riistakamera voidaan myös ajastaa toimimaan esimerkiksi vain yöaikaan, jolloin eräät mallit siirtyvät suoraan mustavalkokuvaustilaan – kätevä ja levytilaa säästävä ominaisuus sekin. Kameraa on siis mahdoton huomata pimeässä, kun se kuvaa kohdettaan. Tämän päivän riistakameralle voi asettaa seuraavia vaatimuksia: Salamalaitteen teho eli kuvausmatka pimeässä, onko salama tavallinen, infra vai mustainfra, kuinka suuri on kameran muistikortin koko ja miten se kestää säänvaihteluita. Uusimmissa riistakameramalleissa salamat ovat tehokasta inframusta-tyyppisiä, joka on ihmissilmälle täysin näkymätön. Myynti: t NBBUBMPVTLBVQBU t FSÊMJJLLFFU t NFJKFSFJEFO NBBUBMPVTNZZNÊMÊU www.ranturi.fi Epira Oy, Puulaaksontie 25 A FIN-43500 Karstula puh. Nykyiset kameramallit ottavat jopa kahdeksan megapikselin ( MP ) kuvia, jotka ovat jo painokelpoisia, mutta onpa markkinoille tullut jo 12 MP:nkin mahdollistavia laitteita. Kuvaan on mahdollista tallentaa myös ”leima”; esimerkiksi kellonaika, kuvauspäivä, ja ilman lämpötila, jolloin erähenkilö tietää, milloin kuvaus on tapahtunut ja tämä helpottaa esimerkiksi passipyynnin ajoittamista. Tekniikka kehittyy koko ajan; SG880MK-8M GPRS-riistakamera sisältää täysin näkymättömän inframustasalaman, ja uuden salaman lisäksi kameran liiketunnistin on entistä herkempi ja parhaimmillaan se reagoi jopa 20 m päässä tapahtuvaan liikkeeseen. 0400 294901 seppo@havel.fi Vain vedessä veneesi viihtyy paremmin !. 044 043 7472 fax. Älykäs riistakamera tallentaa kuvat ja videot tavalliselle SDmuistikortille. Liiketunnistimen herkkyys on uusimmissa riistakameroissa säädettävissä ja kameramallista riippuen tunnistimen tehokas toiminta-alue on 10-15 metriä. 014 525 9177 epira@epira.fi www.epira.fi 18 I ASE & ERÄ Hassinen Veljekset Oy Havelintie 1 82900 Ilomantsi p. Riittoisa ja puuntuoksuinen. Niistä tunnistaa riistaeläimen hyvin ja voronkin riittävän tarkasti. Tarkempi kuva syö aina enemmän muistia. Aikaisemmat valvonta- ja turvakamerat vaativat melkein aina verkkovirtalähteen aikaisemmin, mutta kehitys alkaa niissäkin kulkea kohti kevyempiä, kestävämpiä ja tehokkaampia ratkaisuja. Useisiin malleihin on tarjolla hyödyllisiä lisävarusteita kuten seinäkiinnike, suojakotelo, verkkovirtalähde ja jopa vaijerilukko laiteen ankkuroimiseksi paikoilleen. Antti Kauranne Vaivatonta maihinnousua jo 23 vuotta Ranturi -venenostimet Kopinpehmikkeen lämmöneristyskyky on erinomainen. Käytössä hyväksi havaittu. On selvää myös, että vorojen lut paras ase, sillä konnan tarvitsi vain korjata itsensä ilmaissut laite Riistakameran etuihin kuuluu nykyään korkea kuvanlaatu erityisesti still- eli pysäytyskuvissa. Jokin kameramalli tallentaa myös HD-teräväpiirtovideot neljäl- lä valinnaisella resoluutiolla: Tarkkuus ja värit vaihtelevat jonkin verran, mutta muistikortilta säästyy tilaa pienimmillä tetarkkailuun tarkinta mahdollista kuvatarkkuutta ei varmasti tarvita, mutta valvonta- ja turvakameralle on etu, että hämärähenkilöt saadaan niistä tunnistettua ja aikanaan kiikkiin. Keskihintaisillakin laitteilla saa jo kahdeksan megapikselin kuvia, huippulaitteella jopa 12 megan kuvia. matkaansa ja näin tuhota todisteet. Oleellinen seikka on myös se, lähettääkö kamera kuvat sähköpostiin vai kännykkään, jolloin ainakin kännykän muistikapsiteetti saattaa tulla helposti vastaan
Eduskunnan Eräkerhossa toimiva Pentti Oinonen pitää aselakia paikoin torsona: Lupakäytäntö uuden aselain suurin valuvika 20 I ASE & ERÄ. Kuva: Pentti Oinonen. Perussuomalaisten kansanedustaja Pentti Oinonen sanoo, että uuden aselain ensimmäinen osa jäi paikoin torsoksi