Ilomantsissa kaatui ensimmäisenä jahtipäivänä neljä karhua 6 – 2014 7,20 Ruotsissa hirvimetsälle syyskuun alussa, lihan maku silloin parasta Pointteri tunnetaan nopeana ja laajahakuisena seisojana Kylmä alkukesä syynä: Metsäkanalintuja nyt neljännes vähemmän Peltopyitä vähän, jahdit jätetään väliin Eräkokki Tapio Kangas: Majava turhan aliarvostettu ruokana Etelä-Hämeessä Kalvolan Metsästysseuralla ammattitason teurastamo
16 ILOMANTSISSA KAATUI HETI NELJÄ KARHUA Kun Ilomantsissa kaatui ensimmäisenä jahtipäivänä neljä karhua, puolet luvista oli jo käytetty. Huono saalis voi johtua siitä, ettei metsästettävää enää ole. Saalismäärät ovat suoraan verrannollisia käveltyyn matkaan. 58 KYYHKYNLIHA ON JUHLARUOKAA Kyyhky on kooltaan pieni, mutta se on linturuokien aatelistoa. 23 6 Ruotsissa hirvimetsälle päästiin heti syyskuun alussa. 68 VESISTÖJEN REHEVÖITYMINEN HAITTANA Sorsalintujen määrissä on suuria alueellisia eroja. Kaikkien lajien tiheydet ovat neljänneksen pienemmät kuin edellisvuonna. Colt oli yksi valmistajista. 38 61 40 62 SAMUEL COLTIN SYNTYMÄSTÄ 200 VUOTTA Lyhyiden käsiaseiden suunnittelijan Samuel Coltin syntymästä tuli kuluneeksi heinäkuussa 200 vuotta. 46 PÄIVÄN SORSASAALIIT SAATIIN ILTALENNOLTA Lopen Lairolla sorsastuksen aloitus jäi vaisuksi. Koiralle se on kuitenkin erinomainen kouluttaja. Ruuan lisäksi pellot antavat myös suojaa 64 RUOKAA KULUU KYMMENIÄ TUHANSIA KILOJA Riistaruokinta alkoi monissa seuroissa jo elokuun puolella, mutta viimeistään syyskuun alussa. Etenkin PohjoisRuotsissa riittää metsästettävää. RIISTAPELLOILTA RUOKAA JA SUOJAA Eniten riistapeltoja perustetaan hirville ja peuroille. GILBOALLA TUPLATEN TEHOA Israelilainen asesuunnittelija on tuonut markkinoille Gilboa-merkkisen aseuutuuden, jota kuvaillaan kaksipiippuiseksi yhden miehen sota-aseeksi. 26 PELTOPYYJAHDIT JÄTETÄÄN VÄLIIN Peltopyyn merkitys riistalintuna on pieni. 20 KANALINTUJEN LUPIA JÄÄ KÄYTTÄMÄTTÄ Osa kanalintujen luvista jää aina käyttämättä. 42 VANHAT KÄYTTÖASEET, OSA 2 Jo ennen 1900-lukua syntyi joukko käsiaseita. Sisältö 6/2014 6 HIRVIMETSÄLLÄ LÄNSINAAPURISSA Hirvenmetsästys alkoi Ruotsissa jo syyskuun alussa. 23 METSÄKANAKANNOISSA SELVÄÄ LASKUA Kylmä alkukesä verotti kanalintujen poikastuotantoa. ALKAVALLE KAUDELLE 33 500 HIRVENPYYNTILUPAA Pohjoisessa hirvenpyyntiluvat laskivat, kun taas etelässä on paikoin nousua. Aseelta kaivataan enemmän tehoa ja luotettavuutta. 12 VESILINTUJEN SYYSMUUTOT Vesilintujen syysmuutot tahdittavat metsästystä. Vasta iltalennolla taivas täyttyi saalistettavasta. ERÄKOKKI KAIPAA MAJAVALLE ARVOSTUSTA Riistaliha taipuu vaivatta Tapio Kankaan käsissä. 29 51 30 55 METSÄHANHEN METSÄSTYS KIELLETTIIN Metsähanhi on rauhoitettu metsästysvuodeksi 2014-2015. Kylmä ja sateinen alkukesän sää teki hallaa metsäkanalintujen poikueille. 4 I ASE & ERÄ KYYHKYNMETSÄSTYS HOUKUTTAA YHÄ USEAMPIA Yhä useammat metsästäjät käyvät kyyhkyjahdissa. RIISTALIHA VASTATUULESSA Tiukentunut riistalihan säätely vaikeuttaa kotimaisen riistaruuan jalostusta elinkeinona. Eräkokki haluaa puhua väheksytyn majavan puolesta. Vesien rehevöityminen alkaa jo näkyä poikastuotannossa. Sepelkyyhkyjä riittää, mutta aina ei saalista tule. 34 USA:N ARMEIJA AIKOO HYLÄTÄ BERETTAN Berettan ja Yhdysvaltain armeijan liki 30-vuotinen yhteistyö on katkeamassa
Lupia on myönnetty noin seitsemäsosalle kannasta. Se on kaunis eläin eikä se aiheuta ihmisille pelkoa, kuten sudet ja karhut. 70 SEURAT HIRVIMETSÄLLE ERI TAHTIIN Osa hirviporukoista valmistautuu jahtiin kauden alussa, osassa lähdetään liikkeelle vasta lokakuun lopulla. 76 TEURASTAMOT OSIN AMMATTITASOA Saaliin määrä ja seuran koko sanelevat lahtivajan varustuksen. 74 KYTTÄYSKOPIT JA KYTISSUOJAT Kyttäyskopit suojaavat tuulelta ja sateelta. Poronhoitoalueella ilveksen on laskettu aiheuttaneen noin yhden miljoonan euron suuruiset vahingot. Myös muualla Suomessa ilves verottaa riistaa erittäin runsaasti, paikoin jopa kokonaan lisääntyneen metsäkauris- ja valkohäntäpeurakannan. Kytispussit pitävät metsästäjän myös lämpimänä. Taajamissa ei saa metsästää ja sen vuoksi ilveksen lisääntyminen taajamissa on jatkunut jo vuosia. Kannan kasvua ei ilmeisesti haluttaisi enää lisätä. Mutta se on lihansyöjä, joka vähentää luonnosta runsaasti muuta riistaa - erityisesti juuri pienimmät hirvieläimet joutuvat sen saaliiksi jopa niin, että eteläisessä Suomessa vahvassa kasvussa ollut metsäkauriskanta on paikoin kokonaan hävinnyt. Määrää ollaan lisäämässä viidennekseen. Ilves on tullut myös kaupunkeihin. Kalvolan Metsästysseurasta löytyy ammattitason teurastamo. 82 84 KOLUMNI LAAJAHAKUINEN POINTTERI EI PYÖRI JALOISSA Nopea englantilainen parhaimmillaan peltolakeuksilla ja tuntureilla 88 51 PUSKARADIO Yhä useammat linnustajat käyvät myös kyyhkyjahdissa. Ne jäävät poromiesten kustannettaviksi, sillä ilvestuhojen näyttö on vaikeaa - jäljet tulisi kerätä laajoilta kairoilta korvauksen saamiseksi ja se on vaikeaa. 72 ARMEIJATAVARAA VERKOSTA JA KAUPASTA Varusteleka kauppaa armeijahenkistä uutta ja käytettyä vaatetta ja muutakin tavaraa. Ilveksellä on runsaasti ystäviä. Se on ahne käymään lampaiden kimppuun ja koiriakin on joutunut ilveksen suuhun. Määrä lähentelee jo noin neljäätuhatta, joista muun muassa vuosi sitten metsästettiin kymmenisen prosenttia. 80 JAHTIREISSUUN KUNNON TYÖKALUIN Veitsistä on moneksi: nylkemiseen, paloittelemiseen, veistämiseen ja asehuoltoon. Eero Ahola ASE & ERÄ I 5. Sitä voidaan pitää suorastaan ongelmana. Tämä ainoa maamme kissapeto on kansalaisten mielestä sympaattinen ja kaunis eläin, jota kovin harvoin luonnossa tapaa. PÄÄKIRJOITUS Ilveskanta kasvanut jo liian suureksi Suomessa Suurpetojen määrä Suomessa on vahvojen suojelutoimenpiteiden vuoksi lisääntynyt viime vuosina. Poronhoitoalueella ilveskanta on vähäinen – koko maan miltei 4000 yksilöstä arvioidaan poronhoitoalueella elävän vain vajaat 200. Onhan sen kanta koko maassa kymmenkertaistunut tämän vuosisadan puolella. Poronhoitoalueella ilveksen metsästys alkaa 1.10. Niiden määrä on kasvanut poronhoitoalueella, mutta myös muualla. Eniten ovat lisääntyneet ilvekset. Lupia myönnettiin noin 600. Ilveksestä on tulossa taajama-asukas. Ilves jossain määrin tulee myös ihmisten asuinsijoille. Luonnonsuojelijat näkevät, ettei ilvestä tulisi lainkaan metsästää, korkeintaan aivan minimimääriä. Myös jänisten määrän vähenemisen katsotaan aiheutuneen ilvesten runsaasta saalistamisesta. Vuosi sitten Lapissa ja Kainuussa anottiin 55 kaatolupaa, niistä myönnettiin 12, joista kaikki saatiin käytetyksi. Sen tarkka kuulo pitää huolen siitä, että se pakenee niin metsästäjiä kuin muitakin ihmisiä. Toisaalta sen kannan kasvu tiheimmin asutuilla alueilla Uudellamaalla viestii siitä, että eläin tottuu elämään lähellä ihmisiä. Ilveskanta on reilun kymmenen vuoden aikana kasvanut kymmenkertaiseksi
Ruotsissa hirvenmetsästys aloitetaan kesäkeleillä, alueelliset tiheydet määräävät metsästysajan Hirvijahdissa länsinaapurissa 6 I ASE & ERÄ
Hirvenmetsästys on metsästysseuran ainoa aktiivitoiminto. Tänä vuonna seuralla on kahdeksan aikuisen ja kahdeksan vasan kaatoluvat. Lupamaksut maksetaan vasta metsästyksen jälkeen toteutuneiden kaatojen mukaisesti. Passimiehen aamutunnelma. ASE & ERÄ I 7. Raakakypsytys riiputtamalla Kun Suomessa vasta mietitään hirvijahdin aloitusta, Ruotsin puolella on jo saatu saalista. Niiden nahan alla on kaunis rasvakerros, ja liha on vaaleaa isoillakin sonneilla. Hirvijahti jakaa vuodenkulun kahtia, ja siihen omistaudutaan täysipäiväisesti. Majan pihapiirissä on myös lahtivaja saaliin käsittelemiseksi. Syyskuun alkupuolella kaadetut hirvet, erityisesti urokset, ovat lihan laadultaan kuin eri eläimiä verrattuna kiima-aikana tai sen jälkeen kaadettuihin. S Juhani Rahkolaa hymyilyttää, kun kadonnut hirvi löytyi. Metsästysseuralla on oma maja keskellä metsästysaluetta. Kassan kylä on tyypillinen ikääntyneiden ihmisten yhteisö, missä metsästäjien keski-ikä lienee yli 70 vuotta. Länsinaapurissamme Ruotsissa näin on menetelty jo iät ja ajat. uomen pohjoisimmissa kunnissa on muutaman vuoden ajan aloitettu hirvijahti kokeiluluonteisesti syyskuun alussa. Sosiaalinen yhdessäolo tuntuu olevan koko touhun tärkeimpiä motiiveja, ja kun hirviä on paljon, saalistakin saadaan, kunhan metsästäjät istuskelevat sitkaasti torneissa. Kaatolupamaksut ovat tänä vuonna Norrbottenin läänissä 400 kruunua eli noin 36 euroa aikuisesta ja 100 kruunua eli noin yhdeksän euroa vasasta. Verotus painottuu jahdin alussa nuoriin sonneihin. Metsästäjät ovat pääsääntöisesti todenneet aloitusajankohdan oikeaksi. Hirvijahti jakaa vuodenkulun kahtia Kassan kylä sijaitsee Pajalan kunnassa Tornionjoen varrella 35 kilometriä Pellosta pohjoiseen. Metsävahinkoja ei korvata metsästäjiltä kerätyistä varoista toisin kuin Suomessa, missä kaatolupamaksuina kerätyistä varoista maksetaan korvauksia niillekin metsänomistajille, jotka eivät salli hirvenmetsästystä omistamillaan metsämailla. Seuralla on ollut perinteenä, että vasoja ei ammuta kuin poikkeustapauksessa. Siellä, kuten näppituntumalta koko Pohjois-Ruotsissa ”hirvenluvan aika” siirtää miesväeltä kaiken muun toiminnan syrjään. Metsästysaluetta on noin 4000 hehtaaria, metsästäjiä parikymmentä. Metsästyskäytön lisäksi maja on kyläläisten perinteisen elokuisen hapansilakkajuhlan viettopaikka. on kuitenkin ongelmallista, mikäli ei ole tarkoitukseen sopivaa kylmiötä: syyskuulla lämpötila on usein liian korkea useamman päivän riiputtamiseen ulkolämpötilassa. Hirvikanta on runsas, sillä alue on pohjoisuuteensa nähden rehevää, ja jokivarret ja vanhojen viljelysten pensoittuneet tienoot tarjoavat hirville ympärivuotiset ruokamaat. Vanha aidastunut hirvitorni tietäisi varmaan monta tarinaa
Susiongelmaa heillä ei ole. Tärkeät miehet: vasemmalla kahvinkeittäjä Sture Sandström, jahtipäällikkö Kenneth Ajanki ja seuran puheenjohtaja Lasse Pohjanen. Tällaisten vasojen selviäminen kovasta talvesta tuntuu miltei ihmeeltä. Iltapäivällä kuitenkin kuultiin pari laukausta, ja Otto isäntänsä Andreas Pålssonin kanssa hälytettiin etsintätöihin. Taustalla ”teininuorisoa” Magnus ja Juhani Rahkola. Pienikokoiset vasat Silmiinpistävää Kassan kylän alueella on vasojen pieni koko. Pientä kokoa selittää parhaiten myöhäinen vasomisajankohta. Tänä vuonna vahti oli vaihtunut 76-vuotiaalle Sturelle, kun pian 83 täyttävä Ivan päätti luopua tehtävästä. Tavatonta ei ole, että syyskuulla voi nähdä vasan, minkä raavas mies voisi kantaa sylissään pois metsästä. Hiiviskelimme Andreaksen kanssa paikalle, ja siellähän makasi kookas naarashirvi hengettömänä. Hirviä löytyikin helposti, mutta kuten aina ennenkin, ne ottivat ritolat ja väistelivät passit. Se voi puolestaan johtua siitä, että kun vasoja ei ammuta, yksinään kuljeskelevia ammuttavia naaraita on vähän.Verotus painottuu jahdin alussa uroksiin, mistä syystä moni hirvilehmä ei tule tiineeksi ensimmäisestä kiimasta. Kahvinkeittäjäkään ei koskaan lähde päiväksi kahvinkeittoon, vaan ”hirvijahtiin” kuten toisetkin! Tuntia myöhemmin alkaa autosaattue kierrellä kuoppaista metsätietä majalle, ja pian piha on täynnä autoja ja miehiä. Otto uurasti kuitenkin peräänantamattomasti, ja viimein Astron näytöllä koira alkoi pyöriä paikallaan. 8 I ASE & ERÄ Hirvikoira Otto pääsi tositoimiin Tämän syksyn metsästys alkoi tavanomaisesta poiketen niin, että metsästyksenjohtaja jakoi passit jo edellisenä iltana. Majalla juodaan kahvia ja tilan täyttää vilkas puheensorina, mistä kuulija voi poimia mielenkiintoisen kommentin: - Ei koiran kanssa tarvitse katsoa tuulen suuntaa, kunhan vain. Metsästyslehtien mukaan sama havainto on yleinen muuallakin Ruotsissa. Verijälkeä ei löytynyt, ja kuuma päivä kuivalla kankaalla oli haihduttanut jäljen olemattomiin. Se oli juossut noin 300 metriä hiukan takaviistosta ammutun laukauksen jälkeen. Aamukuudelta miehet hakeutuivat passeihin, ja Skånesta saakka ilmalaivalla Luulajaan ja sieltä autolla Kassaan saapunut norjanharmajan ja wachtelhundin sekoitus eli hirvikoira Otto pääsi tositoimiin. Majalla juodaan ensin kahvit Seuraava metsästyspäivä palasikin sitten noudattamaan totuttua kaavaa, mikä menee seuraavasti: noin viiden aikaan kokin ja kämppäisännän tehtävään pestattu veteraani ajaa majalle, laittaa tulen kaminaan ja aloittaa kahvinkeiton. Kahvia juodaan päivän mittaan monta pannullista, ja ruotsalaisten kansallisvihannesta, rasvaista Falukorvia, syödään kylmänä ja paistettuna kilotolkulla. Siitä pitänee huolen kahta puolta valtakunnanrajaa harjoitettava poronhoito
Mielenkiintoisin oli muutama vuosi sitten torni, mihin sen omistaja oli virittänyt isokokoisen peilin siten, että kun hän katsoi tielinjaa yhteen suuntaan, saattoi hän päätään kääntämättä nähdä peilistä myös vastakkaiseen suuntaan. Andreas Pålsson asentaa Otolle tutkapantaa ennen jäljitystehtävää. Joku kuiskaa, ettei edellä mainitun kommentin esittäjän muisteta milloinkaan itse kaataneen koiralleen hirveä – ainakaan viimeisen kymmenen vuoden aikana! Puhekielenä on ruotsi tai suomi tai jotain siltä väliltä. Ruotsalaiset metsästäjäjärjestöt kampanjoivatkin vuonna 2013 laajasti turvallisemman metsästyksen edistämiseksi, ja enenevässä määrin hirvestäjien asuihin ilmaantuu meiltä tuttuja huomiovärejä. Kattona on usein pala kattopeltiä, ja erään vanhan, jo käytöstä pois- ASE & ERÄ I 9. On loukkaus, jos joku nousee luvatta toisen torniin. Maastonväriset asut Ruotsalaisten hirvenmetsästäjien ulkoasu poikkeaa huomattavasti suomalaisten vastaavasta. Jokainen varustelee torninsa makunsa mukaan. Monilla vuosittain sama hirvitorni Kahvistelun lomassa jahtipäällikkö alkaa jaella passeja. Joku kuuluu panneen joskus ehdoksi, että osallistuu jahtiin vain siinä tapauksessa, että saa istua tietyssä tornissa. Osa passeista on helppo jakaa, sillä joillakin on ikioma torninsa, Juhani Rahkolalla (oik.) on hirvi hukassa. missä hän istuu koko jahdin ajan riippumatta siitä, vaikka siitä ei olisi ammuttu hirviä vuosiin. Monella ainoa värikäs kohta sotisovassa on kapea vihreä, keltainen, sininen tai oranssi raita lippiksen lipan reunassa. on kelvollinen koira! Kuin vakuudeksi asian esittäjä toteaa, että ”kokemusta on”. Skoonesta tulleet puhuvat sellaista kieltä, mitä ”norrbottensvenskaan” tottunut suomipoika ei ymmärrä lainkaan. Ottoa opastetaan jäljityksen alkuun kesäisen lämpimässä kelissä. Ruotsin hirvestäjä näyttää enemmänkin Suomen hanhestajalta maastonvärisessä asussaan. Jahdista kertova kyltti metsäautotien alkupäässä. Ensimmäistä kertaa sen nähtyään ihmetteli, miksi siellä istui kaksi miestä. Peili oli nimittäin todella suuri, ja passimies ja peilikuva näyttivät istuvan vastakkain! Istuimiksi on nostettu tuolikirjo itse kunkin kodin ylijäämistä
tuneen tornin kattona oli peräti Volvon konepelti. Jokseenkin säännöllisesti koiran saatua hirvikontaktin kuullaan pelkkä löytöhaukku. Jouni Puoskari. Magnus Rahkola tuli mönkijällä noutamaan hirven maastosta. Norrbottenin lääninhallitus määrittää metsästyksen päättymisajat kunnittain siten, että aikaisimmillaan metsästys päättyy tänä vuonna Kirunan kunnassa jo lokakuun viidentenä päivänä. henki säilyy. Koiramies ja muutamat nuoremmat metsästäjät lähtevät usein mieluummin kävelemään maastoon kuin istumaan pitkiä passeja torneihin. Vaikka olisi maksanut täydet maksut, mutta ei jostain syystä ole päässyt jahtiin, jää armotta ilman. Tauon jälkeen metsästystä jatketaan, mikä toteutuu aamupäivän kaltaisena. Sen jälkeen hirvet suuntaavat lyhintä reittiä metsästysalueelta ulos. Normaali passitus kestää noin neljä tuntia, minkä jälkeen porukka kokoontuu taas majalle juomaan kahvia ja syömään eväitä. Tornissa istutaan sitten sinnikkäästi, parhaimmillaan koko päivä. Ruhot leikataan lahtivajalla ”styckmästaren” johdolla noin 20 kasaan, mitkä sitten arvotaan metsästäjille. Muutaman jahtiviikon jälkeen on pidetty kolmen viikon tauko, että hirvet ovat saaneet häiriintymättömän kiima-ajan. Jos esittää vaihtoehtoisen mahdollisuuden jollekin toiminnolle, se tyrmätään helposti toteamuksella, että näin on aina ennekin tehty! Ruotsalaiset ovat aloittaneet hirvenmetsästyksen perinteisesti syyskuun alussa. Muutamasta tornista riippuu köysi, millä vinssataan reppu ylös. Nytkin päivät menivät käsikirjoituksen mukaan. Lihaosalle pääsee ainoastaan metsästykseen osallistunut. Metsästys on kokopäivätoimista viikosta toiseen, ja usein aikuisten luvat on käytetty ensimmäisten jahtiviikkojen aikana. Kahvia juodaan päivän mittaan monta pannullista, ja ruotsalaisten kansallisvihannesta, rasvaista Falukorvia, syödään kylmänä ja paistettuna kilotolkulla. Koirat saivat helpohkosti hirvikontakteja, lä opetti hirvet nopeasti valitsemaan sellaiset kulkureitit, missä 10 I ASE & ERÄ 86-vuotias Toivo Virtala vuolee Falukorvia kahvitauolla. Mutta kun hirviä on paljon, niitä kuljeksii omia aikojaankin jostain jonnekin, ja sitkeille passittajille tarjoutuu kaatotilanteita. Alueelliset hirvitiheydet ovat luonnollisesti perusteena sille, että metsästysajan pituus vaihtelee alueittain. Maanomistajille ei jaeta maanomistajapaloja eikä järjestetä hirvipeijaisia. Koska ilman lämpötila syyskuun alussa on usein aika korkea, ruhojen riiputusaika jää melko lyhyeksi. Maanomistajille ei jaeta maanomistajapaloja eikä järjestetä hirvipeijaisia Vilkas trafiikki ajoi hirvet muualle Pysäyttävällä koiralla metsästys ei tahdo onnistua, sillä koko kesän rauhallisena ollut metsästysalue muuttuu radikaalisti, kun sen ytimessä alkaa vilkas autoliikenne ja sosiaalinen elämä. Metsästys oheistoimintoineen tapahtuu perinteitä noudattaen. Varsinaisesta ajosta ei ole kysymys, mutta heidän liikkumisensa edistää hirvien kuljeksimista alueella. Viime vuosina tauosta on luovuttu, ja metsästys jatkuu keskeytyksettä Pajalan kunnassa marraskuun loppuun. Mielikuvitusta ei ole rajoitettu