5 – 2020 8,50 Tulossa hyvä kausi Yhä enemmän selpelkyyhkyjä Lampaat laitumilla Lampaat laitumilla susien armoilla susien armoilla KANAHAUKAT KANAHAUKAT tappavat 70% naarasmetsoista Monenlaisen Monenlaisen riistan riistan PohjoisPohjoisPohjanmaa Pohjanmaa • Saalista hylkeistä karhuihin • Saalista hylkeistä karhuihin • Hailuoto vapaa suurpedoista • Hailuoto vapaa suurpedoista • Hylkeenpyyntiin jäälakeuksille • Hylkeenpyyntiin jäälakeuksille Syksyn Syksyn jahteihin jahteihin • Jahtiteltat • Jahtiteltat • Passipussit • Passipussit Häirintälupia saa huonosti Merimetsot terrorisoivat saaristossa
On hyvä tietää, että eläinlääkäri on aina lähellä, olitpa sitten kotona tai korvessa. Ole valmiina metsästyskauteen ja rekisteröi paras kaverisi osoitteessa firstvet.fi. Eläinlääkäri mukaan metsälle. Videopuhelun avulla saat eläinlääkärin tilannearvion ja hoito-ohjeet missä tahansa oletkin, vuoden jokaisena päivänä 07-24
Katso lisää: www.b-bark.com ERITTÄIN PITKÄ TOIMINTA-AIKA TARKKA GPS+GLONASS PAIKANNUS MONIPUOLISET KARTTAOMINAISUUDET ...JA PYSYT KARTALLA Tutustu myös metsästysseuroille tarkoitettuun Reviiri-ohjelmistoon osoitteessa www.reviiri.org. Ulkoillessasi voit huoletta nauttia harrastuksestasi ja unohtaa paikannusja navigointihuolet. Download from Windows Phone Store Download from Windows Phone Store Download from Windows Phone Store Download from Windows Phone Store Download from Windows Phone Store Download from Windows Phone Store b-bark on loistavilla karttaominaisuuksilla varustettu mobiilisovellus metsästykseen, koirien seurantaan, kalastukseen, vaellukseen ja muihin ulkoiluaktiviteetteihin
10 SRVA-sopimus Suuriistavirka-avun järjestäminen oli myllerryksessä Lieksassa kaksi vuotta, kunnes tänä kesänä osapuolet pääsivät ratkaisuun ja sopimus solmittiin. Naamiointi on kyyhkyjahdissa suositeltavaa ja kärsivällisestä koirasta on varmasti hyötyä. Tällä kertaa naapurin Akusti oli mukana kyyhkysjahdissa. 14 Sorsastus alkaa Yksi metsästyskauden kohokohdista on elokuussa alkava sorsajahti. Jopa 70 prosenttia naarasmetsoista joutuu kanahaukan saaliiksi. Jahtiin lähdetään perinteisille sorsavesille. Kuva: Tuomo Annunen 24 42 Lyijyhaulikielto eri vaihtoehtoineen puhuttaa myös Suomessa. 24 Oton toivesaaliit Jos riskinä on huono osuma, 12-vuotias Otto Pirppu jättää ampumatta. 4 Sisältö 5/2020 6 Lampaat vaarassa Ainutlaatuisten perinnebiotooppien hoito on uhattuna, jos Salon ja Someron susitilanne pahenee entisestään. 42 Hylkeenpyytäjä Hylkeenpyynti vie aikaa ja vaatii metsästäjältä luonnonolojen tuntemusta ja oikeaa kalustoa. Majavajahdeista on tullut yhä suositumpia erityisesti nuorten metsästäjien keskuudessa. Maisemanhoitoa tekevät lampaat alkavat olla alituisessa vaarassa. 12 Kaverit ovat harrastuksessa tärkeitä. 34 Majavanpyyntiin Majavajahti käynnistyy 20. 32 Lainsuojaton Supikoiran pyytäminen ei ole enää teknisesti metsästämistä, joten kaikki metsästyslain mukaiset rajoitukset eivät ole voimassa. Hylkeitä, norppia ja hirviä saaren alueella sen sijaan riittää. fi –verkkopalveluun kansalaisaloite, jossa vaaditaan suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista mahdollisimman pian. Kuva: Timo Pirppu Hylkeenpyynti edellyttää tänä päivänäkin kunnon venekalustoa. elokuuta ja jatkuu huhtikuun loppuun. Hailuodosta Kuusamoon pyydetään riistaa monipuolisesti hylkeistä karhuihin. 38 Ei suurpetoja Hailuodossa ei tavata juurikaan suurpetoja. 20 Apuun hanhinyrkki Suomessa on yhä enemmän valkoposkihanhia, ja tilanne alkaa paikoin olla kestämätön. 45 Tuhoisa kanahaukka Riistanhoitaja Arno Westerholm pitää kanahaukkaa erittäin tuhoisana kanalinnuille. Tuomo Annusella on yli 50 vuoden kokemus harmaahylkeistä ja itämerenorpista. Silloin jo tiedetään, miten poikueet ovat keväällä onnistuneet. 52. 12 Kyyhkyjahtiin Sepelkyyhky tarjoaa monelle metsästäjälle mahdollisuuden linnustukseen jopa kotinurkissa. Nyt apua haetaan ”hanhinyrkiltä”. Kyyhkykanta on tasaisen hyvä suuressa osassa maata. 18 Uusi susialoite Elokuun aikana avautuu Kansalaisaloite. 36 Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaan voi tiivistää läpileikkaukseksi koko maan riistakannasta. Toivesaaliiden kärjessä ovat harmaahylje ja peura. Otto innostui lähtemään metsästäjäntutkinnon suorittamiseenkin kaverien esimerkin voimin
jätettyjen hakemusten perusteella yleishyödyllisille yhteisöille. Suurin osa metsästystä harrastavista odottaa, että riistalait uudistettaisiin kansainvälisen käytännön mukaiseksi. Valkoposkihanhet ovat yhä runsaammin tuhoa aiheuttavia lintuja myös suomalaisella maaseudulla. Susi on Suomessa rauhoitettu – jos metsästäjä ampuisi suden, on seurauksena vähintäänkin sakko ja aseen menettäminen valtiolle, kun itäisessä naapurimaassa suden hävittämisestä maksetaan palkkio. Meidän tulisi ottaa naapurimaittemme metsästyslainsäädäntö ja riistanhoito opiksemme. Maaja metsätalousministeriö on avannut riistatalouden hankerahoitushaun. Tätä kysyy kansanedustaja Jari Myllykoski. Riistanhoitoyhdistysten yhdistymisavustuksiavoivat hakea vuonna 2020 toimintansa aloittaneet uudet yhdistyneet riistanhoitoyhdistykset ja kuluvan vuoden aikana yhdistymispäätöksen tekevät yhdistykset. Onko riistanhoito ja siihen liittyvä lainsäädäntö Suomessa tasapainoista, koko kansakunnan edun ja kansainvälisen vakiintuneen käytännön mukaista. Miksi näin. 5 PÄÄKIRJOITUS Toimitus: Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari, p. On aiheellista kysyä, miksi Suomessa riistakannan sääntely poikkeaa paikoin merkittävästi naapurimaistamme. 74 Oikea ruokinta Metsästyskausi lähestyy ja moni koiranomistaja miettii, kannattaisiko ruokintaa jollakin tavalla muuttaa, jotta koiran suorituskyky olisi metsässä optimaalinen. 54 Haulikon valinta Tänäkin syksynä moni lähtee hankkimaan ensimmäistä haulikkoaan. Yhtenä pahimmista esimerkeistä metsästäjät mainitsevat kanahaukkakannan jatkuvan lisääntymisen. Tavoitteena on luoda toimintamalleja, joiden avulla voidaan koota rahoitusta tai muita resursseja eri toimijoilta ja edelleen kohdentaa niitä riistan elinympäristöjä parantaviin kohteisiin ja hankkeisiin. Näin moni kansalainen kysyy saamatta vastausta. Tuo petolintu on meillä rauhoitettu, vaikka se on suuri kanalintujen tuhoaja muun muassa peltopyykanta on paikoin kanahaukkojen vuoksi vähäinen, niiden poikaset ovat kanahaukkojen arkiruokaa, kuten monien muiden kanalintujen poikaset. SOTKAhankkeessa halutaan selvittää ja toimeenpanna uusia rahoitusmalleja riistaluonnon elinympäristöjen kunnostamiseksi. Lompakon ja oman kehon koko ratkaisevat oikean valinnan. Avustuksia voidaan myöntää myös muihin julkisen riistakonsernin strategiaa toiminnallistaviin hankkeisiin kuten eri riistalajien hoitosuunnitelmien toteuttamiseen, taantuneiden vesilintukantojen seurantamenetelmien kehittämiseen erityisesti PohjoisSuomessa harvan laskentapisteverkoston alueilla ja metsästyksen eettisyyttä tukeviin hankkeisiin. Muita avustusten painopisteitä ovat muun muassa riistalajien hoitosuunnitelmien toteuttaminen, taantuneiden vesilintukantojen seurantamenetelmien kehittäminen ja metsästyksen eettisyyden tukeminen. Tähän ryhmään kuuluvia avustuksia voidaan myöntää riistanhoitoyhdistysten ohella myös muille yleishyödyllisille yhteisöille sekä tutkimuslaitoksille. Meillä Suomessa suden hävittämiseen kohdistuu suurta painetta, mutta jostain syytä susikannankin sallitaan jatkuvasti lisääntyä. Kustantaja: Karprint Painopaikka: Karprint Oy, Vihti 2020 ISSN 0781-2124 (painettu) ISSN 2489-8694 (verkkojulkaisu) Metsästyslakimme edellyttävät uudistamista . Tänä vuonna tuetaan erityisesti riistanhoitoyhdistysten yhdistymistä sekä uusien rahoitusmallien kehittämistä riistaluonnon elinympäristöjen kunnostamiseen. 09-413 97 300, tilaukset@karprint.fi Tilaushinnat: Kestotilaus 65 euroa/vuosi Määräaikainen 72 euroa/vuosi Ilmestyy 8 numeroa vuodessa. Silti kanahaukkakannan sallitaan meillä jatkuvasti lisääntyä. 09-413 97 300 asejaera.toimitus@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola Toimitussihteeri: Maija Salmi toimittajasalmi@gmail.com Mediamyynti: Sirpa Hornaeus p. 48 Paha merimetso Miksi Suomi suhtautuu naapurimaitaan lepsummin haittalintuna tunnetun merimetson torjuntaan. Avustuksia voidaan myöntää 24.7.–28.8. Nyt avattavassa haussa haetaan toteuttajaa SOTKA-hankkeen Uudet rahoitusmallit -osiolle. 040 753 8555 sirpa.hornaeus@karprint.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Tilaajapalvelu, ma–pe klo 9–15, p. 66 Jahtiteltat Pidempi jahtireissu asettaa tilapäismajoitteelle toisenlaisia vaatimuksia kuin yhden yön tai viikonlopun keikka. Ruotsissa, Tanskassa ja Virossa niitä voidaan hävittää, mutta ei meillä. Siitä ei ole riittävästi keskusteltu julkisuudessa. Eri toimijoita ovat esimerkiksi yksityishenkilöt, yritykset, yhdistykset, muut yhteisöt ja maanomistajat. 64 Kanalinnustus Kanalinnustus alkaa 10. Avustusten hakuaika on 24.7.–18.9.. syyskuuta. Sen sijaan suomalaiset metsästäjät ikään kuin yhdestä suusta vastaavat, etteivät metsästykseen ja riistanhoitoon liittyvät asiat ole riistakannan säilymisen kannalta oikein harkittuja. Hankehaku auki . 52 Täystyrmäys Maaja metsätalousvaliokunta antoi kesäkuun alussa yksimielisen hylkäävän päätöksen EU-komission kaavailemalle lyijyhaulikiellolle. Hakemusten perusteella ministeriö myöntää avustuksia valtakunnallisiin ja paikallisiin riistatalouden edistämishankkeisiin. Hakuaika alkaa 24.7.2020 ja jatkuu toistaiseksi. Onko meillä joku vanha voima vaikuttamassa lainsäädäntöömme, jossa kansalaisten enemmistö kuitenkin näkee korjaamisen tarvetta. Lintujen metsästysajat ilmoitetaan syyskuun alussa. MMM on käynnistänyt vuoden alusta erityisesti taantuvien sorsalintujen tilan parantamiseen tähtäävän SOTKA-hankkeen. Haku on suunnattu riistanhoitoyhdistyksille, yleishyödyllisille yhteisöille sekä tutkimuslaitoksille
Someron Rekijokilaakso on valtakunnallisesti merkittävin ja laajin tuoreiden niittyjen kokonaisuus. Susitilanne puhuttaa laiduntaminen vaarassa Ainutlaatuisten perinnebiotooppien hoito on uhattuna, jos Salon ja Someron susitilanne pahenee entisestään. Vuoden 2018 lopussa julkaistiin perinnebiotooppien luontotyyppien uhanalaisuusarviot ja kävi ilmi, että kaikki perinnebiotoopit ovat uhanalaisia. P erinnebiotoopit eli kedot, niityt, hakamaat ja metsälaitumet ovat perinteisen karjatalouden muovaamia, runsaslajisia elinympäristöjä, jotka ovat tuottaneet karjan tarvitseman talvirehun tai olleet laitumina. Maisemanhoitoa tekevät lampaat alkavat olla alituisessa vaarassa. 6 Miten käy arvokkaiden perinnemaisemien. Maisemanja luonnonhoidon asiantuntija Katri Salminen Maaja kotitalousnaisista ja
Juha Nokan lampaat Häntälän notkon laitumilla. Emolampaat ovat tilan arvokkaimpia jalostuseläimiä. Sudet pääsevät kyllä jokea pitkin laitumelle, mies toteaa. Jos laidunnus loppuu, kasvavat alueet umpeen. – Tällaiset alueet eivät synny hetkessä, vaan vaativat hoitoa vuosikymmenten ajan, että voidaan yleensä puhua perinnebiotoopeista. Ongelma on se, että petoaidan hoitaminen on työlästä. Retkeilijät kulkevat aitoihin tehdyistä porteista. Retkeilijälle sellaisesta käynti olisi haastavaa. Notkon niityt tulee hoitaa keinolla millä hyvänsä jos ei lampailla niin sitten miesvoimin niittämällä. Jokinotkoissa maaperä on luontaisesti rehevää, jonka vuoksi ne ovat alun perin valittu laitumiksi. Petoaidan jännite on 10 000-12 000 V, aita on 140 cm korkeaa ja sähkö on myös portissa. Aidanalus vaatisi jatkuvaa niittämistä, eikä ylimääräistä aikaa ole yhtään. Maisemanja luonnonhoidon asiantuntija Katri Salminen Maaja kotitalousnaisista ja ProAgria Länsi-Suomesta painottaa, että kyseisten alueiden laidunnus on jatkunut melkeinpä katkeamattomana jo vuosisatojen ajan.. Juha Nokan lampaat laiduntavat kuuluisia Häntälän notkoja Someron Rekijokilaaksossa. Tila on tehnyt viiden vuoden sopimuksen ELY-keskuksen kanssa perinnebiotoopin hoidosta. Koska sudet eivät ole tilan lampaita vielä hätyytelleet, toivoo isäntä rauhan säilyvän laitumella jatkossakin, mutta mielikuva susien hyökkäyksestä kuudensadan emolampaan laitumelle on karu. Lähimmät susihyökkäykset ovat tapahtuneet noin 10-15 kilometrin päässä. Laiduntamispykälät velvoittavat . – Ongelma on se, että petoaidan hoitaminen on työlästä. Kasveista taas hyötyvät alueella elävät harvinaiset pölyttäjät, Salminen selventää. Kun niittyjä laidunnetaan ja pidetään avoimena, hyötyvät siitä kasvit, jotka vaativat karun ja avoimen kasvupaikan. Hänen mukaan alueiden laidunnus on jatkunut melkeinpä katkeamattomana jo vuosisatojen ajan. Yhteensä tilalla on noin 1200 eläintä ja nuoret yksilöt ovat omilla pelloillaan laiduntamassa. Jos lampaat lopettavat maisemanhoidon, kasvaa notko umpeen heinää ja ryteikköä. – Olen toiveikkaalla mielellä, että sudet eivät tähän tulisi, koska meillä ei ole suojaisaa metsää vaan pelkästään avaraa peltomaisemaa. Kuva: Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomesta kertoo, että Rekijoenlaakson Häntälän ja Uskelanjokilaakson notkot ovat perinnebiotooppeina erittäin arvokkaita ja ainutlaatuisia. Aidanalus vaatisi jatkuvaa niittämistä, eikä ylimääräistä aikaa ole yhtään. Juha Nokka on hankkinut petoaitatarvikkeita niin paljon kuin riistakeskus on niitä myöntänyt ja tolpat ovat jo pystyssä. Yhtälö on monipuolinen. Merkittävä tuho ilman laidunnusta Maisemanhoitoa tekevät yleisimmin lampaat ja nautaeläimet. Kuva: Juha Nokka Jokinotkot ovat paitsi lampaiden mieleen myös hyvin suosittuja retkeilyalueita, joissa reitit kulkevat laidunten halki. Notkoon petoaitaa ei voi asentaa, koska siitä ei olisi mitään hyötyä. Tila on luomutila, jota velvoittaa eläinten laiduntamispykälät. Kasvilajisto on todella monipuolista ja siellä esiintyy monia meillä harvinaisia kasvilajeja ja näillä viihtyviä pölyttäjiä. Notkoon ei petoaita taivu. Ilman peto-ongelmaa tätäkään riesaa ei olisi. – Notkot ovat hyvin hankalia hoitaa muutoin kuin laiduntamalla. Noin 15 hehtaarin alueella luonnonhoitotöissä on kuutisensataa emolammasta, joilta karitsat on jo vierotettu. Aidalla pystyttäisiin suojaamaan vain karitsojen tasaisella maalla olevat laitumet, mutta tilallisen vuorokaudesta ovat tunnit loppuneet. 7 . – Niistä olisi osa joessa, osa tapettuna, osa raadeltuna henkitoreissaan, osa pakenisi aitojen läpi ja paniikki siellä olisi kauhea. Aita odottaa vielä sähkölankoja
Heikki Uotila on pitänyt lammastilaa Salon Kiikalassa kymmenisen vuotta. Jokilaitumet ovat kaukana asutuksesta. Uotila jatkaa näkemästään seuraavana aamuna sadan uuhen laitumelta. Susivaaran vuoksi tilalliset joutuvat lisäämään valvontakäyntejä laitumilla. Myöhemmin on kuitenkin käynyt ilmi, että lampaat hätääntyvät jo niinkin vähästä kuin kurkien lennosta laitumen yli. Osa oli joessa – toiset kuolleina ja toiset henkitoreissaan. Tällä kertaa petoyhdyshenkilö arveli asialla olleen ilveksen, koska vain yhteen lampaaseen oli koskettu ja sen lihat oli etupäästä syöty. . Osa oli joessa – toiset kuolleina ja toiset henkitoreissaan.. Ilveksen kissanhampaat kun eivät luihin pysty. Petoyhdyshenkilö tunnisti teon suden tekemäksi siitä, että myös luita oli syöty. Erja Pekkala Lampaita Uskelanjoen alueella. Omistajat ajattelevat eläinten hyvinvointia ja jos riski on liian suuri, ei niitä haluta viedä syrjäiselle laitumelle. Tulee yhä isompia kasvilajeja, jotka varjostavat ja harvinaiset kasvilajit katoavat. Aidat pitää perustaa ja joka vuosi tarkistaa ja tehdä tarvittavat korjaukset. Niiden hyvinvointia pitää tarkkailla ja susitilanne tuo oman huolensa. Hänen tietoonsa ei vielä ollut tullut tilanteita, että laidunnus olisi lopetettu petovaaran takia jo olemassa olevilla laitumilla, mutta uusien laidunten hoitoa harkitaan tiloilla tarkkaan. Yksi susi oli nähty joen toisella puolella aamulla kahdeksan aikana seisomassa erään talon postilaatikolla. Hitolanjoki on yksi kolmesta Uskelanjoen latvahaarasta, jotka yhtyvät Kiikalan Rekijoen kylän luona Uskelanjoeksi. Nyt tajusin, että asialla on ollut joku peto, sillä kaikilla lampailla oli kaula veressä. Tappoja tapahtui kahtena yönä. Tänä kesänä tapahtui ensimmäinen susihyökkäys Ruokaa riittää eläimille koko kesäksi ja ravinteikkuuden ansiosta ruoka on hyvälaatuista. Laidunnettava alue on noin 18 hehtaaria. Seudulla on hyvin aktiivista lammaskasvatusta ja noin kahdenkymmenen kilometrin säteellä on tuhansia lampaita. Eläimet pitää viedä ja tuoda talveksi takaisin kotitilalle. – Notkot ovat hyvin hankalia hoitaa muutoin kuin laiduntamalla. – Kuolleita lampaita oli pitkin poikin. Näky oli hyvin outo, sillä yhtään ainutta lammasta ei oltu syöty, vaan pelkästään tapettu. – Tilanne on todella hankala, jos tänne asettuu vakituinen susilauma. Kymmenen kilometrin päässä sijaitsevalta tilalta sudet olivat tappaneet ja syöneet kokonaan kaksi lammasta. Ja vaikka vielä niitto onnistuisi, on niitetyn kasvillisuuden kerääminen ja poisvienti haasteellista. Menetin yhteensä 17 eläintä, sillä muutama jouduttiin lopettamaan parin päivän päästä takajaloissa olleiden haavojen tulehduttua. Hätä jätti jälkensä Tappoöiden jälkeen isäntä on huomannut, että eloonjääneet lampaat käyttäytyvät entisestä poiketen. Lampaat oli tapettu niin siististi, että Uotila ei ensimmäisenä päivänä edes ymmärtänyt tekoa pedon tekemäksi. Ensin tulee heinä, siten lehtipuuvesakko ja lopulta havupuut, asiantuntija luettelee. 8 – Susien vuoksi kynnys kasvaa laittaa laidunta erilleen tilakeskuksesta, jonka alueella eläimet ovat paremmin valvovien silmien alla. Jos laidunnus loppuu, kasvavat alueet umpeen. Someron itäpuolella on Somerniemen reviiri, jossa tutkijoiden mukaan todennäköisyys susiparille on epävarma. Myöhemmin tilalla menetettiin vielä yksi lammas. Tällä hetkellä tukea maksetaan 450 euroa hehtaarilta vuodessa ja erityisen arvokkailla alueilla summa on 600 euroa. Paimio–Salo– Ypäjä–Somero -akselilla on Luonnonvarakeskuksen (Luke) keväisen kanta-arvion mukaan tehty Tassu-havaintoja kahdesta sudesta 12 kertaa ja kolme kertaa 3-5 yksilön laumasta. Kasvusto lakastuu, jolloin ravinteet palaavat luonnon kiertokulkuun. ”Susi oppii, mistä löytyy ruokaa” Salminen tietää laiduntamisen susireviirillä olevan yhtälönä hyvin hankala. Lauma oli tuolloin alkukesästä vielä tavallisella peltolaitumella ihan jokilaitumen vieressä. Oletin niiden menehtyneen kovan helteen vuoksi, enkä osannut yhtään ennakoida tulevan yön tapahtumia. Jos laidunpaine ei ole riittävä, joutuu omistaja tekemään lisätöitä alueen hoitamiseen. Ajattelin, että ne ovat tottuneet koiriin, koska niitä siirretään aitauksesta toiseen koirien avulla, eivätkä siten pelänneet susiakaan. Tilalla on yhteensä noin 1900 lammasta, joista satakunta uuhta laiduntaa kesäisin perinnebiotooppilaitumella Hitolanjoen notkossa. Kuva: Katri Salminen . Petoaidoilla meillä ei olla varustauduttu vaan lampailla – Kuolleita lampaita oli pitkin poikin. Jos se menee kerran laitumelle, mene se sinne toistekin. – Laiduntaminen luonnonlaitumilla on kovaa työtä eläinten omistajille. Työtä on entuudestaan jo niin paljon, että kukaan ei varmasti edes mieti laidunalueiden hoitoa pelkästään niittämällä. Susi oppii, mistä ruokaa löytyy. Ilmaista rahaa eivät nämäkään summat ole. Salmisen mukaan viettävä maasto ei sovellu koneella niitettäväksi, eikä nykypäivänä tilallisilla riitä resursseja käsin niittämiseen. Laitumelta ei löydetty jälkiä, jotka olisivat paljastaneet, kuinka monta sutta tihutöissä oli ollut. Alueet ovat suuria ja tarkastukseen kuluu aikaa. Susilauman pelossa Tilalla ollaan nyt odottavin mielin – pelätään pahinta ja toivotaan parasta. – Susien vuoksi kynnys kasvaa laittaa laidunta erilleen tilakeskuksesta, jonka alueella eläimet ovat paremmin valvovien silmien alla. – Löysin aamulla laitumelta neljä kuollutta lammasta. Juuri maaperän rehevyys on syy, joka tuottaisi mittaamattoman suuren vahingon jokilaaksojen perinnebiotoopeille, jos eläimet jouduttaisiin esimerkiksi susivaaran vuoksi pitämään pois laitumelta. Reviiriä ei Luken mukaan tuolla alueella ole. Tänä kesänä tilan lammaskatraaseen tapahtui ensimmäinen susihyökkäys. – Ensin lampaat olivat yllättävän rauhallisia. ProAgrian asiantuntija myöntää, että eläintiloille maksettava maisemanhoitotuki on niin pieni, että kukaan ei ala tekemään henkilövoimin laajojen perinnebiotooppien hoitoa
Kuvassa Uotilan tilalla emoja karitsoineen Hitolanjoen varrella. Harvemmin edes sivulauseessa mainitaan, että aidan ylläpito vaatii säännöllistä hoitoa. – Mitään korvauksia ei ole vielä tullut, enkä tiedä milloin ne tulevat. Kyseiset yksilöt olivat parhaassa iässä olevia jalostuseläimiä ja menee monta vuotta, ennen kuin niiden tilalle kasvaa uudet. Hyvin usein julkisuudessa näkee keskusteluja, joissa vähätellään susien aiheuttamia vahinkoja, koska valtio maksaa petokorvauksia. Kirjoittajat eivät ole varmasti nähneet todellisuudessa, mitä susi jälkeensä jättää. Kuva: Heikki Uotila Julkisuudessa petoaitoja pidetään hyvänä ratkaisuna tuotantoeläinten suojaamiseen. Lammastiloilla aitaa on kilometritolkulla ja kävelyyn trimmerin kanssa ei muilta töiltä riitä aikaa. Mikä on tilanne todellisuudessa. Kuva: Heikki Uotila on tavallista lammasverkkoa. Jokinotko on sellaista pusikkoa, että siellä saisi aidanaluksia olla niittämässä jatkuvasti, eikä siihen kenenkään tunnit riitä, Heikki Uotila pohtii. Tapetuista lampaista saatava summa ei millään korvaa menetystä. Korvaus ei myöskään huomioi menetettyä tulevaisuuden tuottoa, isäntä selventää.. Uotilan tilan lampaissa oli ainoastaan tappavat puremat, mutta nälkä ei tappajalla ollut. 9 – Mitään korvauksia ei ole vielä tullut, enkä tiedä milloin ne tulevat. Tapetuista lampaista saatava summa ei millään korvaa menetystä. Kukapa ei olisi nähnyt kirjoitusta, jossa kerrotaan, että susi tappaa vain elääkseen
10 Kaksi vuotta jatkunut kiista raukesi Lieksassa SRVA-sopimus solmittu Suuriistavirka-avun järjestäminen oli myllerryksessä Lieksassa kaksi vuotta, kunnes tänä kesänä osapuolet pääsivät ratkaisuun ja sopimus solmittiin. – Menen oikeuskanslerin juttusille ja kysyn, onko perustuslain mukaista laittaa metsästäjät valtion vahinkojen maksajiksi. – Harmittaa tosi paljon. Könttä kertoo, että tehtäviin ilmoittautuneiden joukossa on sekä uusia että vanhoja SRVAtoimijoita. Vetovastuussa on Jaakko Könttä. Poliisi joutui seinää vasten, sillä jonkun oli tehtävät hoidettava. S RVA-kysymyksen taustalla oli muheva riita Itä-Suomen poliisin ja riistanhoitoyhdistyksen välillä. Itä-Suomen poliisi teki sopimuksen hommaan varta vasten perustetun Virva ry:n kanssa, jolta kuitenkin loppuivat paukut ensimmäisen sopimuskauden jälkeen. Kortelainen kertoo useiden aikaisemmin mukana olleiden heittäneen hanskat naulaan, mutta ei aio itse vielä luovuttaa. Seuraavaksi hätiin kutsuttiin naapurikuntien suurriistavirka-apu. Puheenjohtajalla pettymystä ilmassa Lieksan riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Reijo Kortelainen toteaa, että päätös sopimuksen allekirjoittamisesta tehtiin riistanhoitoyhdistyksen kokouksessa enemmistön päätöksellä äänin 13-6. Poliisi antoi lopettamismääräyksen, sillä tähän aikaan vasat eivät vielä selviä ilman emän hoitoa, mies kertaa päivän tapahtumia. Könttä tavoitetiin juuri parahiksi, kun hän saapui SRVAtilanteesta. Lieksan SRVA on puhuttanut paljon myös sosiaalisessa mediassa ja soppaan on vedetty mukaan niin karhut kuin sudetkin. Jos epäkohtia on, ne pitää viedä neuvottelupöytään sitten, kun sopimuksen ehdoista seuraavan kerran neuvotellaan. Käytin paljon aikaa, jotta saataisiin – Menen oikeuskanslerin juttusille ja kysyn, onko perustuslain mukaista laittaa metsästäjät valtion vahinkojen maksajiksi. – Itse olen ollut aikoinaan mukana perustamassa SRVAtoimintaa Lieksaan. Könttä toteaa, että SRVA-tehtävien hoito on lähtenyt sopimuksen mukaisesti liikkeelle. metrin päässä kolaripaikalta. Se ei noussut ylös, joten hirvi lopetettiin ja hoidettiin teurastukseen. Lieksan SRVA-toimijat olivat sitä mieltä, että heille kuuluu normaalit kilometrikorvaukset ja muut tehtävistä mahdollisesti aiheutuvat kulut kuuluvat valtiolle, eikä metsästäjävakuutuksen piikkiin. Aikuinen hirvi oli törmännyt autoon. – Tulin juuri hirven lopetuksesta. Mies itse ei ole tyytyväinen ratkaisuun. Lakkoa maalailtiin petopolitiikan vastatoimeksi, vaikka perimmäisenä oli kyse rahasta ja periaatteesta. – Lieksassa on järjestetty SRVA-koulutus vuonna 2016 ja senkin jälkeen on ollut koulutuksia. Jäljitimme sitä liinassa olevan koiran kanssa ja hirvi löytyi makaamasta 1,3 kilokerrataan pelisääntöjä kahden vuoden tauon jälkeen. Samalla katsotaan, mitä tarvikkeita ja kalustoa tarvitsemme ja mitä meillä jo on metsästysseurojen kautta käytössä. Nyt on vuorossa toimet, joilla varmistetaan homman eteneminen. Koolle kutsutussa palaverissa oli paikalla parikymmentä SRVAkoulutettua, mutta koulutettuja on enemmänkin. Sopimuksen oikeellisuuteen Könttä toteaa: – Mielestäni pitää lähteä siitä, että poliisi ei voi tehdä yhden kanssa erilaista sopimusta kuin 281 muun riistanhoitoyhdistyksen kanssa on tehty. Nyt paikalliset metsästäjät jäljittävät mahdollista vasaa tai vasoja. Kannatushuutoja tuli niiltä, joilla oli sopimus jo omassa taskussa allekirjoitettuna. Olen edelleen sitä mieltä, että on suuri vääryys, että SRVA-tehtävien hoidossa aiheutuvien vahinkojen maksumiehiksi joutuvat Suomen kaikki metsästäjät metsästäjävakuutuksen kautta. Poliisi taas totesi, ettei yksittäinen poliisilaitos voi lähteä poikkeamaan valtakunnallisesta sopimuksesta. Pidämme ensi viikolla palaverin, jossa painetta asian kuntoon saattamiseen valtakunnallisesti. Uudet henkilöt jo tositoimissa Uusi sopimus on voimassa toistaiseksi. n Erja Pekkala Kulunut kesä toi sovun Lieksan tunteita kuumentaneeseen SRVA-kiistaan.. Kaikki eivät pääse aina mukaan palavereihin, hän toteaa
#BERELENTLESS LEUPOLD.COM VX-FREEDOM mallit: UUTTA Nyt myös valaistu ristikko! TWILIGHT LINSSIJÄRJESTELMÄ HYVÄLLÄ VALONLÄPÄISYLLÄ VETTÄ JA NAARMUJA EHKÄISEVÄ LINSSINPINNOITUS HELPOT JA SELKEÄT SÄÄDÖT TÄYSIN VESITIIVIS LEUPOLDIN 30 VUODEN TAKUU VX-Freedom 1,5-4x20 Duplex 299€ VX-Freedom 1,5-4x20 FireDot valaistu 589€ VX-Freedom 2-7x33 Duplex 299€ VX-Freedom 3-9x40 Duplex 389€ VX-Freedom 3-9x40 FireDot valaistu 589€ VX-Freedom 4-12x40 TriMoa 469€ VX-Freedom 6-18x40 TriMoa SF 779€ VX-FREEDOM VX-FREEDOM KATSO LISÄTIETOA WWW.ASE.FI • HINNAT VOIMASSA SITOUMUKSETTA 30.10.2020 ASTI • MAAHANTUOJA: HJORTH URHEILUTUKKU OY
K aikki eivät voi lähteä Lappiin viikoksi linnustamaan. – Kyyhkyjahti tarjoaa monelle etelän metsästäjälle mahdollisuuden linnustukseen. Sorsakannatkaan eivät viime vuosina ole olleet kaikin paikoin kovin hyvät, joten kyyhkyn ansiosta metsästäjä pääsee linnustuksen makuun.. Vaikka lain kirjaimen edellyttämä 150 metrin etäisyys lähimpään asutukseen täyttyisikin, ei metsästystä voi joka paikassa soveliaasti harrastaa. Kyyhkykanta on tasaisen hyvä suuressa osassa maata, mutta olosuhteet voivat tuoda lisähaasteita jahtiin. Varminta on ampua kyyhkyjä lepopuista tai reitin varrelta, sanoo Vantaan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Juhani Laitinen. Kyyhkyä metsästävä voi viettää muutaman tunnin jahdissa vaikka työpäivän alkajaisiksi. – Vantaalla ei kyyhkyjahtiin soveltuvia peltoaukeita ole kovin paljon. Kyyhkyjen metsästys painottuu hienoisesti nuorempaan kaartiin. 12 ”Kyyhky havaitsee liikkeen ja ihmisen valkoisen naamataulun nopeasti” Monet pääsevät kyyhkyjahtiin kotinurkissa Sepelkyyhky tarjoaa monelle metsästäjälle mahdollisuuden linnustukseen kotinurkissa
Vuodet eivät ole veljiä toisilleen. Kyyhkyjahdin aloitusajankohdasta on aika ajoin noussut keskustelua. Kun pohjoisen kyyhkyt syyskuulla saapuvat etelään, voi lintuja olla pelloilla enemmän, arvelee Laitinen. Tosin kokeneelle metsästäjälle uuttuja sepelkyyhkyn erottaminen on helppoa. Itse olen alkanut käyttää kasvojen peittona hyttyshuppua, vaikkei se ole kovin miellyttävä aina kasvoilla pitääkään. – Karhujahtiin keskittyvät metsästäjät eivät välttämättä osallistu kyyhkyjahdin alkuun, koska pauke karkottaa etenkin vanhat ja isot karhut, jotka osaavat varoa pauketta ja poistuvat muihin maisemiin. Herne on tunnetusti kyyhkyjen mieleistä ruokaa. Jos vain mahdollista kaaveet kannattaa Laitisen mukaan viedä peltoon vaikkapa paria päivää ennen jahtia. – Karjankasvattajat suosivat rehuhernettä. Myös noutajille kyyhky on hyvä kohde. n Juhani Karvonen. Hirvet ovat vähentyneet merkittävästi, minkö takia aika moni keskittyy karhuihin. Ilomantsissa ja Tuupovaarassa on aika vähän viljatiloja, Joensuun ympäristössä niitä on jonkin verran enemmän. Hanhet sotkevat pellot ulosteillaan, minkä takia moni viljelijä on jättänyt herneen vähälle viljelylle tai kokonaan pois. He haluavat aloittaa metsästyskauden mahdollisimman nopeasti. Kyyhkyjahti on Hattusen arvion mukaan enimmäkseen nuorempien metsästäjien suosiossa. Karhujahti alkaa kymmenen päivän päästä kyyhkyjahdin alkamisesta. Jos heinä on pitkää ja pellot puimatta voi kyyhkyjä olla aika vähän. Kyyhkyjä voi ampua maatilojen läheisyydessä, eikä aikaa haaskaudu koko päivää jahdin takia. Osa kyyhkyistä saattaa muuttaa heinäkuun puolenvälin tienoilla Viroon, jossa puinnit ovat jo käynnissä ja pelloilla riittää syötävää. Piilolinssit ovat tässä suhteessa parempi valinta kyyhkyjahdissa. Isojakin parvia saattaa näkyä pelloilla 2-3 viikkoa ennen jahdin alkua, mutta usein parvet katoavat juuri ennen jahdin alkua. – Kyyhkyjahtiin lähtevät suurelta osin nuoret ja aloittelevat metsästäjät. 13 – Aloituksen ajankohta on ikuisuuskysymys ja sen sopivuus riippuu paljon säistä. – Kyyhky on viisas lintu ja metsästäjän on oltava ovelampi. Lakoviljaakaan ei pelloilla ole. Meillä ei esiinny uuttukyyhkyä, joten sekoittamisen vaaraa ei ole. Heinäpelloilta on heinä kaadettu ja uusi heinä kasvussa. Iltalennolta kupu täynnä palaavat kyyhkyt rekisteröivät kaaveet ja muistijälki saattaa ohjata ne seuraavina päivinä ”kavereiden” luo. Toinen kyyhkyjahtiin mielellään lähtevä ryhmä ovat seisojaja noutajaharrastajat. Osa linnuista kenties jo Virossa Laitinen korostaa malttia jahdin alkuun. Naamiointi on kyyhkyjahdissa suositeltavaa ja kärsivällisestä koirasta on varmasti hyötyä. Laitinen muistuttaa naamioinnin välttämättämyydestä. Vaikka herne korjataan tuorerehuksi, pitää kasvattajien viljellä siemenhernettä, mikä on kyyhkyjen etu. Tuupovaarassa on karhunkaatolupia runsaasti pinta-alaan nähden. Karhujahdissa isot yksilöt ovat loistaneet vuosia poissaolollaan. – Sepelkyyhky on meilläkin taajamalaji. Karhujahtiin säästetään paukkuja Itä-Suomessa Joensuun seudun Tuupovaaran ja Ilomantsin riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaaja Timo Hattunen ei henkilökohtaisesti kyyhkyjahtiin lähde, vaikka lintuja oleskelee pihapiirissä – Olen ruokkinut niitä 5-6 vuotta, mutten ole raaskinut ampua yhtäkään, naurahtaa Hattunen. Itä-Suomessa sepelkyyhkykanta on kasvanut paljolti aktiivisen ruokinnan ansiosta. Koirille jahti on hyvää koulutusta. Se ehtii varmaan kasvaa sen verran korkeutta, etteivät kyyhkyt heinäpelloissakaan viihdy jahdin aloituksessa. Aloituspäivänä kertyy suuri osa jahtikauden saaliista. Kyyhky saattaa huomioida välähdyksen, joka peilautuu ihmisen silmälaseista. – Aloituksen ajankohta on ikuisuuskysymys ja sen sopivuus riippuu paljon säistä. – Meillä on kahdeksan lupaa vajaalle 60 000 hehtaarille. Metsästäjän oltava ovelampi Juhani Laitinen itse aikoo lähteä jahtiin alkupäivinä. Kun metsästäjä vie kaaveet etukäteen peltoon, hän saa myös enemmän yöunta. Hänen ei hänen tarvitse noista aivan tolkuttoman aikaisin aamulla päästäkseen passiin kyyhkyjen häntä noteeraamatta. – Meillä on ollut mukana joskus labradorikerhon jäseniä, jotka ovat saaneet tätä kautta todenmukaista harjoitusta koirilleen. – Yksittäistä aikuista kyyhkyä ei pitäisi ampua, koska sillä saattaa olla vielä pesintä käynnissä vielä elokuussakin. Kaaveet ovat hyvä houkutin kyyhkyille, mutta niitä on osattava käyttää oikein. Kyyhkyt oppivat käyttämään sellaisia peltoja, joilla ne tietävät olevansa turvassa. – Kyyhky havaitsee liikkeen ja ihmisen valkoisen naamataulun nopeasti. Ne ovat panneet merkille pellolla kykkivän ihmisen ja karttavat paikkaa. Jos kaaveet asetetaan peltoon jahdin alussa ja metsästäjät menevät saman tien passiin, voi olla lähes varma, etteivät kyyhkyt sinä aamuna pellolle enää laskeudu. Hernettä viljellään tällä seudulla melko vähän valkoposkihanhien runsauden takia. Ainakin pääkaupunkiseudulla juhannuksen aikaan osuneet 100 millin sateet saivat aikaan sen, että puinteihin päästään käsiksi vasta elokuussa
Silloin jo tiedetään, miten poikueet ovat keväällä onnistuneet. Kevät pysyi viileänä siihen asti, kunnes lämpimät tulivat. Poikasia verottavat kuitenkin erityisesti minkit sekä supikoirat. Hosionaho uskoo, että pari viikkoa myöhemmin näköhavaintoja saa paremmin, kun poikaset opettelevat lentämään. Toisessa pisteessä oli kolme. Hyvä poikuekevät uumoilee myös hyviä sorsajahteja. – Mutta myös harmaalokki ja merilokki, jotka jäävät aivan liian vähälle huomiolle. Lämmin sää on jatkunut, eikä monena kesänä tapahtunutta notkahdusta kylmän puolelle ole ollut. Jos lähHeinäkuussa sorsapoikuetilanne vielä arvailujen varassa Pesäputkista saa suojaa Yksi metsästyskauden kohokohdista on elokuussa alkava sorsajahti. Yhdistys perusti tänä vuonna Oulunsaloon kaksi laskentapistettä, joista käsin kevään poikuetilannetta on yritetty hahmottaa. – Olen haastatellut muita metsästäjiä ja mutu-tuntuma on, että poikueet ovat hyvän kokoisia. Tulos oli heikonlainen, sillä toisessa pisteessä näin ainoastaan yhden vesilintupoikueen, isokoskelon, jolla oli kuusi poikasta. – Kyllä vesilintupyynti on täällä meillä selvästi se ykkösjuttu, toteaa Kempeleen-Oulunsalon riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Uula Hosionaho. – Toinen laskentapisteistä on rehevä, ruovikkoinen lampi, jossa poikaset ovat suojassa petolinnuilta. K empeleen-Oulunsalon riistanhoitoyhdistyksen alueella sijaitsee valtakunnallisestikin merkittäviä lintuvesiä kuten Hailuoto sekä Liminganlahti. – Kävin heinäkuun puolivälin jälkeen kiikaroimassa tilannetta. Sään ja olosuhteiden puolesta uskoisin, että poikueet ovat selvinneet keväästä ja alkukesästä hyvin. 14 aikuista lintua, mutta poikueet eivät olleet näkösällä. Varsinkin metsälinnut kärsivät siitä. Lokit oikeita tuholaisia Laskentapisteiden tuloksille ei ole vertailuarvoa kuin vasta muutaman vuoden päästä. Sen lisäksi niillä on siellä riittävästi ravintoa. Koska lämpötila on ollut hyvin tasainen, ovat odotukset hyvin positiiviset
Tämän hetken kokemukset ovat, että pesäputki alkaa tulla sorsille tutuiksi hyvällä paikalla vasta toisena tai kolmantena vuotena. Pohjoispuolella Hopom-järvellä ja sitä ympäröivissä kosteikoissa sorsia vaikuttaisi olevan vähän enemmän kuin viime vuonna ja poikueet ovat suurehkoja. – Tosin hirmu tuuri on oltava, että karhun tekemiä tuhoja onnistuu luonnosta löytämään. – Myös merikotkakanta alkaa olla suurta. Pääosin sorsalintujen pesivä kanta ja poikastuotto alueella ovat normaaleja. – Loviisan eteläkärjessä Sarvisalossa sorsalintujen poikastuotto vaikuttaisi melko normaalilta. Metsästys keskittyy kahteen kosteikkoon, molemmat suunnilleen kilometrin etäisyydellä rannasta. Alueen metsästäjien havaintojen mukaan sorsalintukanta vähenee vuosi vuodelta, koska alue rehevöityy. Antell kertoo, että Tjusterbyn kartanolla Vanhassakylässä on noin kahdeksan kilometriä ruovikkoista merenrantaa, jossa ei metsästetä lainkaan. – Keskeinen ongelma poikastuoton kannalta on kohtuuton predaatiopaine. Saalis on noin 100 – 200 sorsaa vuodessa, joista 80 prosenttia on sinisorsia ja 20 prosenttia taveja. Ongelmana Ehrukainen näkee kesämökkien lisääntymisen alueella, joka on pienentänyt lintujen reviirejä ja vaikeuttaa jahteja. Totuttelu voi kuitenkin kestää muutaman vuoden, Uula Hosionaho arvelee. Ne ovat kasvillisuudeltaan reheviä merenlahtia. Kempeleen-Oulunsalon riistanhoitoyhdistyksen alueella kannustetaan pyytämään niin minkkejä kuin supikoiriakin. Olosuhteet sään osalta ovat olleet hyvät, mutta alueen karhukanta on ollut uhkana sorsapoikueille. Aikaisemmin alueet ovat olleet vesija kosteikkolinnustoltaan runsaita. n Soili Kaivosoja Uutena keinona kokeillaan sorsan pesäputkien lisäämistä. Aktiivisimmat metsästäjät liikkuvat jahdeissa metsälammilla. Suotuisa kevät idän suunnalla Tohmajärvi-Värtsilän riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Olavi Ehrukaisella ei ole tarkkaa tilannetta alueen poikastilanteesta. Niissä linnut olisivat paljon paremmin pedoilta suojassa kuin maapesissä. Liki Vanhankylänlahtea rakennetulla moottoritiellä on varmasti myös vaikutusta alueella pesivien lintujen määrään. 15 den syksyllä merelle, niin aion pyytää vesilintujen sijaan harmaaja merilokkeja. – Alueeseen kuuluu sekä meri, jokiettä järvialueita, kertoo Loviisan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Iina Rinne. – Niitä on meillä jo jonkin verran, mutta tänne mahtuisi lisää jopa satoja. Niissä linnut olisivat paljon paremmin pedoilta suojassa kuin maapesissä. Pernajanlahti on ollut myös yhtenä kohteena Lintulahdet Life -hankkeessa, jossa suoritettiin lintuvesien kunnostustoimenpiteitä ja parannettiin niiden virkistyskäyttöä. 1-os 340,2-os 430,(kuvassa) 2-os maxi 500,Kuljetus järjestyy! Lämpöeristetyt koirankopit TMI R.Kivineva 06-4534 333 (tilaa ilmainen esite) Myös iltaisin ja viikonloppuisin www.koirankoppi.fi. – Kevät oli viileä ja sateeton, joka on ollut nähtävästi suotuisa erityisesti metsäkanalinnuille, sillä niitä on myös entistä enemmän. – Yritämme aktivoida metsästäjiä pienpetojen pyyntiin. Naakka-, varisja lokkikannat ovat vahvoja ja harmaahaikara jatkaa lisääntymistään, toteaa Loviisan rhy:n puheenjohtaja Mikael Antell. Lisäksi ostamme loukkuja ja levitämme niitä mahdollisimman paljon. – Sorsalintujen kannan kehitykselle on siis havaittavissa Loviisan alueella moninaisia uhkia, joista vain pieneen osaan pystytään vaikuttamaan, Iina Rinne toteaa. Kevään sääolosuhteet ovat olleet otolliset onnistuneelle pesinnälle. – Aiemmin paikkoja on ollut huomattavasti enemmän, mutta kesämökkien myötä on hävinnyt paljon hyviä jahtipaikkoja. Meillä on esimerkiksi vuosittain pienpetokilpailu, jossa on jaossa voittajille lahjakortteja. Gammelbyvikenin eli Vanhankylänlahden arvokas lintuvesi kuuluu alueeseen. – Joissa on minkkejä ja saukkoja, jotka verottavat myös sorsien poikasia, Hautala toteaa. Ramsar-kohteeksi. Poikasmäärä vaihtelee Loviisan riistanhoitoyhdistyksen alueelta löytyy moninaisia vesistötyyppejä. Ongelmana on sama kuin muillakin paikkakunnilla, pienpedot. Alueen lähelle suunniteltu Suomen korkein tuulipuisto tulee toteutuessaan myös vaikuttamaan negatiivisesti lintukantaan. – Muutamia havaintoja toki on, mutta ei kovin tarkkaa tietoa. Alue on kokonaisuudessaan liitetty myös kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon eli ns. Natura 2000 –kohteisiin kuuluvat, kansainvälisesti arvokkaiksi lintuvesiksi luokitellut Pieni Pernajanlahti ja Pernajanlahti ovat tärkeitä lintujen muutonaikaisia levähdyspaikkoja. Jurvan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jukka Hautala uskoo, että riistanhoitoyhdistyksen alueilta löytyy sorsapoikueita tänä vuonna enemmän kuin monena muuna vuonna aikaisemmin. Ne syövät mielellään untuvikkoja, jotka ovat niille oikeita makupaloja, Hosionaho kertoo. Se on levähdysalue kaikille muuttolinnuille. Pienpetopyynti Loviisan rhy:n alueella on aktiivista ja lintujen pesintään kohdistuvia vahinkoja pyritään ehkäisemään siltä osin kuin se on mahdollista. Näin voisi ajatella, että putkessa syntyneet poikaset voisivat helpommin pesiä putkeen. – Itselläni on käsitys, että kun vesilinnut syntyvät johonkin paikkaan, voivat ne leimaantua siihen. Uutena keinona kokeillaan sorsan pesäputkien lisäämistä. Sen sijaan Loviisanjoen alajuoksulla sinisorsa on vähentynyt paljon muutaman vuoden takaisesta tilanteesta
Malli huomioi reviiriltä vaeltamaan lähteneet ”On ihan höpöpuhetta, että salakaatoja tehtäisiin laajamittaisesti” Suden kanta-arvio puhuttaa Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisi alkukesällä suden kanta-arvion, jonka mukaan susimäärä on edelleen kasvussa. Kuva: Leena Kangas-Järviluoma. Mutta koska päättelyssä on epävarmuustekijöitä, on Luke kehittänyt arvion tekoon uuden matemaattisen mallin. Suomessa oli kuluvan vuoden maaliskuussa yhteensä 46 parien ja perhelaumojen muodostamaa susireviiriä. Riistakeskus Pohjanmaan riistapäällikkö Mikael Luoma (vas), Luonnonvarakeskuksen tutkimusmestari Reima Ovaskainen ja suupetoyhdyshenkilö Harri Rantakoski tarkastivat löydettyjä susien jälkiä helmikuussa järjestetyssä lumijälkilaskennassa. 16 A rvion mukaan Suomessa oli viime maaliskuussa 228 sutta, mikä on noin 17 prosenttia suurempi määrä kuin vuoden 2019 maaliskuuta koskeva arvio. Perhelaumojen määrä maaliskuussa 2020 oli noin 20 prosenttia suurempi kuin maaliskuussa 2019. Luken julkaisemassa aineistossa kerrotaan, että aikaisemmin laumakohtaisen yksilömäärän arviointi perustui kokeneiden tutkijoiden näkemykseen, joka muodostui tarkastelemalla yhtä aikaa Tassu-havaintoja, DNAnäytteitä, GPS-panta-aineistoa sekä Luonnonvarakeskuksen kenttähenkilökunnan tekemiä lisähavaintoja tiettyjen päättelysääntöjen avulla. Kokonaan Suomen puolella oli 24 laumaa ja 15 paria. Malli yhdistää Tassuhavaintojen ja DNA-näytteiden antamat tiedot ja laskee niistä todennäköisyysjakauman, joka kuvaa, montako sutta reviirillä todennäköisesti on
Onko käynyt niin, että on näytetty EU:lle ensin pienempää kantaa ja saatu hyvä raha susihankkeelle. Hän pelkää tilanteen kulkevan vääjäämättä nyt siihen suuntaan, jossa tähän mennessä tehty työ romutetaan täysin. Metsästäjiä syytetään suoraan salakaadoista ilman mitään todisteita, toteaa mies närkästyneenä. – Jos minä sössin hirvimettällä, niin vaimo saa tietää siitä, ennen kuin kotiin palaan. – Suden salakaato olisi niin vaikeaa, että on ihan höpöpuhetta, että sitä laajamittaisesti tehtäisiin. – Onko se sitten meidän metsästyksenvartijoiden ja poliisin heikkoutta, ettei ketään jää kiinni, vaikka aiheesta puhutaan niin paljon. Paikallisten mukaan reviirillä on kuitenkin enemmän susia. Tämän vuoden puolella laumahavaintoja 3–6 sudesta on tehty 16 kertaa. Vaikka yhteistyössä tutkimuksen ja riistahallinon tekemä lumijälkilaskenta ei Pohjalaismaakuntiin omaa kanta-arviota tuottanutkaan, pitää Penttilä sen merkitystä kanta-arviolle suurena. Seudulla on kokemusta laillisesta susijahdista. Lähde: Susikanta Suomessa maaliskuussa 2020/Luonnonvarakeskus. 17 sudet ja tunnetun kuolleisuuden. Kanta-arviossa kuvataan ennustemallia, jolla pyritään arvioimaan susimäärän kehitystä vuoden aikana. Mies epäilee susimäärän arvioinnin liittyvän susitutkimuksen rahoitukseen. Kanta-arvion paikkansapitävyydestä miehellä on myös mielipide. Kyllä minusta sekä meitä riistanvartijoita että poliisikuntaa vedetään niin kölin alta salakaatoväitteillä. Ennustemallissa todetaan ihmisen aiheuttaman kokonaiskuolleisuuden olevan 20–60 prosentin luokkaa. Niitä oli yhteensä ollut kuusi. Penttilä vetää Jurvan reviirien alueella Riistakeskuksen asettamaa reviirityöryhmää. Närvijoen laumassa on varmasti enemmän susia kuin kolme tai neljä. Siinä saa mies kiväärin kanssa istua pellon päässä melko pitkään, että onnistuisi suden ampumaan. – Kun ensimmäinen ihmisuhri tulee, kelkka kääntyy täysin ja lupia annetaan niin paljon, että koko järjestelmä menee hukkaan. Silloin menetetään kaikki työ, mitä on tehty DNA-keräysten ja muun havaintoaineiston suhteen. Vaikka koko lauma olisi nähty kertaalleen yhdessä koossa, ei se ilmeisesti riitä kumoamaan todennäköisyyttä susien määrästä. Näin puuseppänä tuntuu kummalliselta, että susi, jota nähdään tosi usein, on virallisesti harvalukuinen. Viime kaudella poliisin määräyksestä ja vahinkoperusteilla luvilla kaadettiin 21 sutta, mikä on kokonaismäärästä noin yhdeksän prosenttia. – Aloitimme kaksi vuotta sitten susien lumijälkilaskennan. Todennäköisyys ontuu pahasti Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan rajamailla on Närvijoki-Pörtomin reviiri, jolle Luke on määritellyt sadan prosentin todennäköisyydellä perhelauman ja todennäköisimmin susien yksilömäärä on kolme tai neljä. Salakaatoväite tylyttää valvontaa Myös Jurvan riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Esko Laitala pitää salakaatoväitteittä luokattomina. Sutta on vaikeaa kaataa, vaikka siellä olisi 50 ukkoa passissa. Uskon, että minkä Luke vain pystyy kantaarviosta pudottamaan, se sen myös tekee, lataa jurvalainen Henry Penttilä. Laumoja pitäisi hoitaa etukäteen niin, ettei ongelmia synny ja poistaa harkiten ongelmia aiheuttavat yksilöt. Näistä löytyi kolme eri sutta ja yksi koira. DNA näytteitä reviiriltä on kerätty 16, joista onnistunut määritys tehtiin 14 näytteestä. Närvijoki-Pörtomin reviirin (punaisella rajattu alue) susihavainnot viime kaudelta. Sitten nostetaan määrää ja todetaan, että hanke oli loistavasti onnistunut, ja todellisuudessa muutos susien määrässä on ollut pieni, Laitala aprikoi. Täällä liikkuu niin paljon ihmisiä metsissä ja hirvijahdin aikana kaikki raadot kyllä löytyisivät, Laitala jatkaa. Villisialle Luke on tehnyt runsaan kannanarvion, mutta niitä ei nähdä juuri koskaan. Yksinkertaistettuna malli toimii siis niin, että vaikka alueella olisi kymmenen suden lauma, mutta niitä ei ole kertaakaan nähty yhdessä, vaan niistä on nähty useimmin kolme sutta kerralla, on reviirillä suurimmalla todennäköisyydellä kolme sutta. – Kun ensimmäinen ihmisuhri tulee, kelkka kääntyy täysin ja lupia annetaan niin paljon, että koko järjestelmä menee hukkaan. Samoin jos joku täällä kaataisi salaa susia, jäisi hän siitä heti kiinni. Ensimmäisellä kerralla Luken mielipide oli se, että varjolaskentaa ei huomioida kanta-arviossa. Samoin jos joku täällä kaataisi salaa susia, jäisi hän siitä heti kiinni. Laitala pitää tärkeänä, että susitutkimus tekee yhteistyötä metsästäjien kanssa. n Erja Pekkala – Jos minä sössin hirvimettällä, niin vaimo saa tietää siitä, ennen kuin kotiin palaan. Silloin niistä nähtiin yksi ja muun lauman jäljet. – Joulun aikaan sudet olivat tappaneet pellolle peuran. Uskon, että laskennan tulos nosti paljon meidän alueemme susimäärää kanta-arviossa, mies toteaa. – En tunne matematiikkaa, millä Luke susia laskee. Nyt oli hyvä, että he tulivat mukaan laskentaan, eivätkä voineet enää sivuuttaa sen tulosta. Ryhmien yhtenä tehtävänä on susien salakaatojen estäminen ja tätä tehtävänantoa mies hämmästelee suuresti. Talvella toteutetussa lumijälkilaskennassa jälkien tarkastusporukka, johon kuului paikallisten lisäksi Luken, Riistakeskuksen ja Metsästäjäliiton henkilökuntaa, näkivät omin silmin, kuinka reviirillä oli tien ylittänyt kuusi sutta
– Kanta-arvion mukaan susimäärä on kasvanut, mikä pahentaa odotuksia syksyn jahtikauteen. Aloitteen tarkoitus on turvata sekä taajamissa että taajamien ulkopuolella asuvien ihmisten arki ja elinkeinot, mutta taata myös kotieläinten ja metsästyskoirien turvallisuus. Kannanhoidollinen sudenmetsästys on aloitteentekijöiden mielestä paras tapa hoitaa susikantaa kontrolloidusti, laillisesti sekä susien keskellä asuvat ihmiset huomioivalla tavalla. Nyt on mennyt yhtä aikaa niin monta tekijää huonoon suuntaan, että syksyä voidaan odottaa vain kauhulla. Aloitteen voi allekirjoittaa sähköisesti Kansalaisaloite.fi –verkkopalvelussa. Luonnonja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors Metsästäjäliitosta toteaa, että kentällä susitilanteen aiheuttama hätä on iso ja järeisiin toimiin on tarvetta. 18 Susialoitteella tavoitellaan kannanhoidollista metsästystä ”Järeisiin toimiin tarvetta” Elokuun aikana avautuu Kansalaisaloite. Jotta aloite pääsee eduskunnan käsittelyyn, vaatii se vähintään 50 000 allekirjoitusta. Erilaiset riskitilanteet ovat lisääntyneet susien tullessa yhä rohkeammin asutuksen keskelle, mikä herättää monissa erilaisia pelkoja. Grenfors pitää hyvänä, että tällä kertaa aloitteen takana ovat järjestöt, joilla on vahva merkitys yhteiskunnassa ja myös suuri jäsenmäärä. fi –verkkopalveluun kansalaisaloite, jossa vaaditaan suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista mahdollisimman pian. Voidaan sanoa, – Nyt on mennyt yhtä aikaa niin monta tekijää huonoon suuntaan, että syksyä voidaan odottaa vain kauhulla. – Susitilanne on nyt sellainen, että se synnytti useilla eri tahoilla tarpeen toimia. Metsästäjäliitto markkinoi aloitetta ja kannustaa allekirjoittamiseen kaikissa omissa kanavissa niin jäsenlehdessä kuin kotisivuilla ja somekanavissa, Grenfors selventää. Myös viranomaisten toimivastuut on saatava mahdollisimman nopeasti yhtenäisiksi koko maassa. että meille nykyinen tilanne näkyy ja kuuluu jollain tavalla eri kanavien kautta lähes päivittäin. Palvelusta saa myös ohjeet, kuinka aloite voidaan allekirjoittaa paperilomakkeella ja kenelle lomake toimitetaan. n Erja Pekkala. Kannanhoidollinen sudenmetsästys on aloitteentekijöiden mielestä paras tapa hoitaa susikantaa kontrolloidusti, laillisesti sekä susien keskellä asuvat ihmiset huomioivalla tavalla. Samaan aikaan pantasusipalvelu on ajettu alas, joten edes sen avulla koiria ei voida enää suojata. A loitteen takana on joukkovoimaa, sillä sen ovat laatineet yhteistyössä metsästyskoirarotujärjestöt, Suomen Metsästäjäliitto, Maaja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC. – Lähestyimme koirajärjestöjä ja saimme heiltä vihreää valoa. Ohjeistusta julkaistaan myös kaikkien mukana olevien toimijoiden kanavissa. Monta tekijää huonoon suuntaan Aloitteen mukaan kannanhoidollisen metsästyksen tavoitteena on susikannan pitäminen yhteiskunnallisesti siedettävällä tasolla. Kansalaisaloite nousi esille myös Metsästäjäliiton liittohallituksen kokouksessa keväällä. Metsästyksen tavoitteena on vähentää susien metsästyskoirille ja kotieläimille aiheuttamia vahinkoja sekä pitää sudet ihmisarkoina ja poissa ihmisasutuksen läheltä. Nyt kun taustalla on järjestöjen joukkovoima uskon, että saamme aloitteelle näkyvyyttä ja pääsemme tavoitteeseen. Kentällä asia selvästi huolestuttaa ja samoin olemme tilanteen kehittymisestä erittäin huolestuneita myös liitossa, sanoo Grenfors. Aloitteessa todetaan, että Suomeen tulee saada aikaan tilanne, jossa kannanhoidollisia poikkeuslupia suden metsästykseen voidaan jälleen myöntää
Tänä vuonna otetaan käyttöön metsästäjäkohtainen saaliskiintiö, joka on enintään kaksi merihanhea vuorokaudessa. Kiintiö koskee sekä aikaistettua että tavanomaista metsästyskautta. Rajoitus on nyt koko muuttoreitillä enintään 6 500 hanhea, mikä vastaa noin yhdeksän prosentin verotusta. Metsästys on sallittua kuitenkin vain viikon ajan 20.27. Tavanomainen merihanhen metsästyskausi rannikkoalueilla alkaa 20. Se on Pohjois-Suomen pesimäalueilla perinteinen, vaativa ja arvostettu metsästysmuoto, sanoo maaja metsätalousministeri Jari Leppä. Metsästys rajoitetaan saalistuskiintiöllä yhteen hanheen metsästäjää kohden. Ravintohoukuttimet ovat kiellettyjä Pohjois-Suomen metsähanhipyynnissä ja merihanhen aikaistetussa peltopyynnissä. elokuuta kello 12 ja päättyy 31.joulukuuta. – Asetus mahdollistaa arvokkaan metsästyskulttuurin jatkumisen kuuden vuoden tauon jälkeen. Enontekiön, Inarin, Kittilän, Kolarin, Kemijärven, Muonion, Pelkosenniemen, Posion, Ranuan, Rovaniemen, Sallan, Savukosken, Sodankylän, Tervolan, Pellon, Utsjoen ja Ylitornion kunnissa. Sen lisäksi Luoteis-Euroopan muuttavaa merihanhikantaa (noin 100 000 paria) on tarkoitus vähentää 20 prosentilla. joulukuuta. Se on Pohjois-Suomen pesimäalueilla perinteinen, vaativa ja arvostettu metsästysmuoto. Työryhmä päätti nostaa metsästysverotuksen suositustaan. Yksi metsähanhi/ metsästäjä Metsähanhen metsästys on sallittua 20.-27.8. Erityisesti Hollannissa, Belgiassa, Saksassa ja Ranskassa pesivää paikallista kantaa (noin 100 000 paria) on tarkoitus vähentää 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä viljelysja ilmailuvahinkojen estämiseksi. – Asetus mahdollistaa arvokkaan metsästyskulttuurin jatkumisen kuuden vuoden tauon jälkeen. Tavanomainen merihanhen metsästyskausi rannikkoalueilla alkaa 20. elokuuta, jonka jälkeen tavanomainen metsästyskausi jatkuu vuoden loppuun saakka. Meneillään on siksi tutkimus, jossa hanhien muuttoreittejä selvitetään GPSlähettimien avulla, sanoo Janne Pitkänen. Merihanhelle tulee saaliskiintiö. Viime vuoden tapaan metsästys on sallittua 1.10.–31.11. n. Kaakkois-Suomessa ilman rajoituksia. Sekä meriettä metsähanhelle otettiin käyttöön saaliskiintiöt. elokuuta. – Suomen tavoitteena on, että Suomen pieni pesimäkanta ei joutuisi muuttomatkallaan Länsi-Euroopassa tehostettavan metsästyksen kohteeksi ja että lajista tulisi arvokas riistalaji myös sisämaassa. Euroopan merihanhikantaa vähennetään AEWA-sopimuksessa asetettiin tavoitteeksi Luoteis-Euroopan merihanhikantojen vähentäminen. AEWA-sopimuksen (Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelusopimus) hanhityöryhmä totesi juhannuksen alla Kuuden vuoden rauhoitus päättyi Lapissa Metsähanhikanta elpymässä Metsähanhen metsästys sallitaan osassa Lappia. Metsähanhen metsästys kielletään vuoden määräajaksi pääosassa maata. Rannikkoalueilla metsästys on sallittua kolmatta vuotta peräkkäin peltoviljelmillä 10.–20. Merihanhelle käyttöön kiintiöt Merihanhen metsästyskieltoa jatketaan ministeriön asetuksella sisämaassa kuten seitsemänä edellisenä vuonna. Rannikkoalueilla merihanhea saa metsästää peltoviljelmillä 10.-20. Suomen merihanhista vain osa kuuluu tähän kantaan, todennäköisesti länsirannikolla pesivät arviolta 4000 paria. 19 M aaja metsätalousministeriö hyväksyi kesäkuussa asetuksen, jolla sallitaan metsähanhen metsästys osassa Lapin maakuntaa kuuden vuoden rauhoituksen jälkeen. elokuuta kello 12 ja päättyy 31. Rajoituksilla turvataan metsästyksen kestävyyttä. elokuuta Perusteena on satovahinkojen välttäminen. kokouksessaan, että taigametsähanhikanta on elpynyt koko muuttoreitillä 75 000 linnun tavoitetasolle paljolti juuri Suomen metsästysrajoitusten ansiosta. Tänä aikana ravintohoukuttimen hyödyntäminen metsästyksessä on kielletty. – Suomen pesimäkannan tilan tarkempi selvittäminen on tarpeen ennen kuin metsästystä voidaan avata laajemmin, sanoo erityisasiantuntija Janne Pitkänen maaja metsätalousministeriöstä. Tällöin metsästys kohdistuu pääosin elinvoimaiseen tundrametsähanheen
Naapurimaissa saa harjoittaa hanhien suojametsästystä, jota Suomessa ei vielä saa laajoissa mitoissa tehdä. Tuhansien yksilöiden parvi voi ruokailullaan viivästyttää myös ensimmäisen sadon korjuuaikaa. artikla antaa mahdollisuuden poiketa rauhoituksesta viljelyvahinkojen välttämiseksi. Maatalousvahinkoja voi aiheutua, kun hanhet ruokailevat eläinten rehuksi viljellyillä nurmilla tai laitumilla. Nyt apua haetaan ”hanhinyrkiltä”. Suomessa on yhä enemmän valkoposkihanhia, ja tilanne alkaa paikoin olla kestämätön. Valkoposkihanhen pyytämiseen tarvitaan kuitenkin erikoislupa, joita on Suomessa harvoin myönnetty. Jopa tuhansien lintujen kokoisina parvina liikkuvien hanhien aiheuttamista peltoja satovahingoista maksettiin viimeksi julkaistun tilaston mukaan vuonna 2018 Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskusten toimesta noin 1,1 miljoonaa euroa korvauksia viljelijöille. Ja jos suojelumetsästykseen yleisemmin päästäisiinkin, saaliseläimiä ei saisi käyttää ravinnoksi, vaan ne olisi haudattava tai poltettava. – Tämä on törkeää ekotuhlausta ja riistan halveksimista aikana, jolloin meidän kaik. V alkoposkihanhi on Suomessa uudistulokas, jonka kanta on parin viime vuosikymmenen aikana levinnyt koko rannikkoalueelle ja paikoin sisämaahankin. Keväällä valkoposkihanhia levähtää pelloilla syksyistä poismuuttoa vähemmän. EU:n lintudirektiiviin kirjattu 9. 20 ”Tämä on törkeää ekotuhlausta ja riistan halveksimista” Apuun tulee hanhinyrkki Valkoposkihanhi on tällä hetkellä Suomessa luonnonsuojelulain nojalla suojeltu laji