EU aikoo kieltää hirvivahinkojen korvaamisen 4 – 2014 7,20 Vähemmän karhuja: Nyt 1405–1535, viime vuonna 1560–1680 Puoliautomaattisten haulikkojen kysyntä kasvanut viime vuosina Rakenna maastoon jousiammuntarata LEUTO TALVIKELI SÄÄSTI KAPITARTUNNAN SAANEITA – taudinlevittäjiä voi olla nyt enemmän Latvalinnustuskielto jatkuu edelleen Suuri trofee-näyttely ja turkishuutokauppa Riihimäen Erämessujen vetonauloina
kaliperi 12/76, Piipun koestuspaine on 1370 baaria ja ne on sisältä kovakromattu. Beretan kehittämä tekniikka mahdollistaa aseen häiriöttömän toiminnan kaikilla haulilatauksilla 24 – 64g, aseessa 3 Optimachoke HP+ vaihtosupistimet.Paino n. Patruunakapasiteetti 1 + 2 patruunaa. Inv+ supistimia ja 1 kpl. Piipun kisko on korotettu metsäkisko,Aseen rakenne mahdollistaa jatkomakasiinisarjojen asentamisen. Peräkulman säätölevyt ja kova laukku ja hihnalenkit. Metsästäjän ja eränkäv ASEET ja patruunat SAKO JA TIKKA -ASEISIIN VAIN HHSPORTISTA! HHSPORTIN LAAJOISTA "" # $# " # VALIKOIMISTA! 3 "" # $# " # TAKUU Ä YHTEENS e likoimaammssä ti Tutustu aseva e n i ta mme myymälässäwww.HHsport.fi a ss e te osoit A + VUOTTA "'
< Max-4 kuvioidulla Komposiitti tukilla ja inertia toimisella lukolla varustettu. 299,- Tässä vain osa valikoimas = = ; ! ; .fi www.HHsport /HHspo. +5cm jatkosupistin, Muovisalkku ja Skimmer kelluva camo asepussi ja 100kpl Winchester AA Tracker trap patruunoita ( näillä voit harjoitella osumataitoasi, Värikäs ja suoraan lentävä välitulppa auttaa havaitsemaan haulien lentosuunnan) " "" Laadukas pienoiskivääri metsästys- ja tarkkuusammuntaan, öljytty pähkinäpuutukki, 5ptr. Saatavana joko Kick Off perällä, tai ilman. Mukana 5 vaihtosupistajaa, toimitetaan muovisessa harmaassa kuljetuslaukussa, Paino n. paino 3100g, piippu 28”, takuu 60kk, sis. Rautahaulitestattu Obtimabore piippu, Optimachoke HP+ vaihtosupistimet. Kampanjahinta sis. 5 kpl. Inv+ ext. kal. 2850G, sis. s! Huipputarjou D ^ 1399,C M2-sarjan aseet ovat italialaisen Benellin asetehtaan inertialukkoisia puoliautomaattihaulikoita,se on ollut Benelli-malliston eniten myyty sarja jo usean vuoden ajan. " Beretan laboratoorion kehittämä piippu, joka on suunniteltu ja testattu kestämään myös HP teräshaulipatruunoilla ampumisen. 12/76 , piipun pituudet 26” ja 28”. Kova muovilaukku, 3 vaihtosupistajaa, peränsäätöpalat ja hihnalenkit, Takuuaika 3 vuotta. Lähtönopeus 4,5mm 280m/s. 3kpl 70mm vaihtosupistajaa, piipun pituus 28”, teräshaulikelpoinen, paino vain 2,94kg ERÄ! Vain HHsportista ")/88)-/) 98377) D VALMISTAJA / MAAHANTUOJA: Franchi Italy / Sako Oy COMFORTEC A ^ B ^ aan Kampanjahint Uutuus! 995,- 1390,- B C ^ 1390,- "" ?& " ( !" $ ( ! 199 00 aan Kampanjahint ! Pakettitarjous Kevyt ja nopea, helposti hallittava, 2,85 Kg lyömätöntä tarkkuutta. Benelli haulikkopussin 6 % &#! ! " Aseessa uusi Inflex-perälappu, sen lisäksi, että se vähentää rekyylin tuntua, mahdollistaa nopeamman toisen laukauksen, Muita merkittäviä etuja ovat nopea lataustoiminto sekä patentoitu uusi nopeampi ja puhtaamman käynnin mahdollistava palokaasutoiminto. 3200g. Takuu 5 vuotta. lipas, vaimenninkierre, avotähtäimet, 11mm kiikarin kiinnityskisko, hihnalenkit, paino 2,8kg norm. Franchi Affinity on nopea ampua ja suunnata keveytensä ansiosta, kapasiteetti 4+1 ptr (ilman rajoitinta ) sis. 295,- Gamo cf-20 malli on puutukkinen alavipuviritteinen ilmakivääri. Aseen mukana toimitetaan Gamo 4x32 tähtäinkiikari jalustoineen, 7)/88 // s! Huipputarjou 199 00 norm
Uutuus! $ # # ! ! Force-saappaassa on samat ominaisuudet kuin Trophy-saappaassa, mutta neopreenivuori tarjoaa sekä käyttömukavuutta että lämpöä. Tule tutustumaan paikan päälle! ; ; $ ; ort.fi 64357!831- METSÄSTÄJpÄpNa Verkkokau www.HHsport.fi. Korotettu selkäosa lämmittää ja suojaa ristiselkää. Irrotettava sisäpohja edesauttaa nopeaa kuivumista. Gore® Optifade® Concealment -kuosi. varustettu Vikingin ainutlaatuisella UGC®-pohjalla. Kankaaseen painettu vesilintukuvio on digitaalinen maastokuosi, jonka tarkoitus on tehdä metsästäjästä näkymätön vesilintujen silmissä..Kankaan pinta on pehmeää polyesteriä, tausta miellyttävää ja lämmintä fleeceä ja välissä on Windstopper® -kalvo. Jalkaterässä on kolme kumikerrosta, joiden tarkoituksena on vakauden ja kestävyyden parantaminen. Takki ! !" # " Säädettävä suojaava huppu, muotoiltava lippa, vetoketjulliset taskut, vetoketjullinen rintatasku, säädettävä helma, tarroilla säädettävät hihansuut Värivaihtoehdot: 90 EU Forest Materiaalit: Windstopper® 3L Technical Fleece Koot: XS - XXXL 219 Housut 23950 18950 SASTA KOSKELO PUKU 429,- 90 SASTA PEURA HOUSUT Äänettömät ja lämpimät Windstopper® Technical Fleece -materiaalista valmistetut metsästys- ja erähousut. GORE® OPTIFADE® Concealment on ensimmäinen tieteellisesti kehitetty suojautumismenetelmä, joka perustuu eläinten erilaiseen näkökykyyn. suojaava huppu ,muotoiltava lippa ,kauluksen sisäpuoli fleeceä ,vetoketjulliset taskut ,tilavat helmataskut ,säädettävä helma tarroilla säädettävät hihansuut Tekniset Windstopper® Soft Shell housut Gore®Optifade® Concealment Waterfowl –kuosista Kankaan pinta on pehmeää polyesteriä, tausta miellyttävää ja lämmintä fleeceä ja välissä on Windstopper® -kalvo. Värivaihtoehdot: 90 EU Forest Materiaalit: Windstopper® 3L Technical Fleece Koot: M 46 – 60 17500 Peura Camo on kevyt ja äänetön Windstopper® Technical Fleece -pusero Gore® Optifade® Concealment -kuosista. Vetoketjulliset taskut, vyötäröllä joustava vyö, vyölenkit, muotoillut polvet, lahkeensuissa nyörikiristys. Tarjous 69 95 4)5- 79 95 4)5- Vesilinnustajille suunniteltu äänetön, vettähylkivä, täysin tuulenpitävä ja hengittävä Windstopper® Soft Shell takki Gore®Optifade® Concealment Waterfowl –kuosista. Force-malli on valmistettu matalatiheyksisestä kumiyhdisteestä, josta saadaan paljon kevyemmät saappaat tekemättä kompromisseja kestävyyden tai vakauden suhteen. Leveillä tarroilla lahkeensuissa ja pohkeen tarratampeilla voi säädellä lahkeen leveyttä. stamme. vijän erikoisliike Kuivin jaloin Olosuhteista huolimatta $ " ' $ #!! ! Metsästäjälle ja luonnossa liikkujalle hyvin jalkaan istuvat ja nilkasta tukevat vaellussaappaat, kantapäässä iskunvaimennus, pitävällä vaelluskengän pohjalla, sisältä polyesteri-kanvaasi seosta, päällisessä maximaaliset 58% luonnonkumia, koot: 38-48
44 EXOS ESITELLÄÄN ERÄMESSUILLA Schmidt & Bender on erikoistunut ainoastaan kiikaritähtäimiin. 6 HIRVIVAHINKOKORVAUKSET VAAKALAUDALLA EU:n mukaan Suomella ei ole oikeutta korvata hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja maa- ja metsätaloudelle. 10 KALIIPERIN HAULIKKO UHKAA JÄÄDÄ TISKIIN 10-kaliiperinen haulikko jää monelta ostamatta harvinaisemman kaliiperin takia. 14 LÄMMIN KEVÄT TOI ENEMMÄN TAVEJA Lämmin talvi ja alkukevät aikaistivat vesilintujen muuttoa. Hulluksi leimaamista ei halua kukaan. Päällekkäispiippuisista sekä puoliautomaateista Berettan osuus on Suomessa merkittävä. 42 AMERIKKALAISYRITYS TULOSTI COLT 1911 -ASEEN Solid Concepts tulosti ensimmäisen ampumakelpoisen, metallirunkoisen aseen sintrausmenetelmällä. Päätös asiasta tehdään kesäkuussa. VOLFRAMIA KOVEMPAA EI HAULEIHIN LÖYDY Kovametallimateriaalit innostavat metsästäjiä ja aseharrastajia itselataukseen. 24 LAPIN ERÄMESSUT VETIVÄT VÄKEÄ Lapin Erämessut kokosivat Rovaniemelle noin kymmenen prosenttia koko Lapin väkimäärästä. Metso on myös paikoin palanut soidintamaan vanhoille paikoilleen puuston kasvettua hakkuiden jälkeen riittävän järeäksi. 17 KANALINNUT SOPEUTUNEET YMPÄRISTÖN MUUTOKSIIN Metso, teeri ja pyy voivat melko hyvin, riekon taantuminen jatkuu. KERRAN Puukkopäivät vetivät Fiskarsin Ruukkiin puukkojen harrastajia eri puolilta Suomea. Sisältö 4/2014 Metsokanta on viime vuosina kasvanut. 28 MESSUKANSA KOHTAA RIIHIMÄELLÄ Noin 300 näyttelyosastoa ja 600 näytteilleasettajaa ovat valmiina, kun Riihimäen Erämessut käynnistyvät 5. 8 SATAKUNNASSA EI HUUDELLA KARHUISTA Karhuhavainnoista ollaan hiljaisia Satakunnassa. kesäkuuta. 17 22 UTSJOELLA RIITTÄÄ RIEKKOJA Kun riekkomäärissä ei ole kehumista muualla Ylä-Lapissa, Utsjoella riekkokannat voivat hyvin. 34 JOUSIAMMUNTARATA MAASTOON Jousiammuntaradan voi tehdä itse. 44 4 I ASE & ERÄ Finn Enterprisen toimitusjohtaja William Wadstein suosii 1,5-6x42 -tähtäintä sen monipuolisuuden takia.. Käsiaseet jäivät myymättä. 16 SUPIKOIRAT SÄÄSTYIVÄT TALVITAPPIOILTA Leuto talvi säästi monia riistaeläimiä, kuten supikoiria. 54 ASEKAUPPIAANA YLI 30 VUOTTA Asekauppias Erkki Lähdeniemi on ollut alalla yli 30 vuotta. 52 PUOLIAUTOMAATTIEN MYYNTI KASVANUT Sako tuo maahan haulikoista Berettaa, Franchia ja Stoegeria. 48 38 50 VALKOHÄNTÄPEUROJA EDELLISVUOTTA ENEMMÄN Leuto talvi oli valkohäntäpeuroille helppo. 27 ARMA-MESSUT POHJOISMAIDEN SUURIMMAT Keräily- ja metsästysaseet vaihtoivat omistajaa ARMA-Asemessuilla. 11 LATVALINNUSTUS EDELLEEN KIELLETTYÄ Talvinen latvalinnustus on edelleen kiellettyä Suomessa. Ruotsissa ja Venäjällä se on sallittua. 30 PUUKKOPÄIVÄT JÄRJESTETTIIN 20. Niin taustat, eläinmaalit kuin eläinkuvatkin syntyvät kotikonstein. Suurimmassa osassa maata peuroille riitti syötävää luonnosta. Mies on nähnyt ajat, jolloin asekauppa vielä kukoisti
90 WHISPER G2 AMPUU .22-PAUKKUJA GAMO esitteli parannetun Whispwerin alkuvuodesta SHOT SHOW-asemessuilla. Oleellista on, että selvitys koskee vain valtion mailla tapahtuvaa eränkäyntiä – se antaa tietoa pienriistasta ja hirvenmetsästäjistä sekä kalastajista. 82 MAXIM, COLT-BROWNING, VICKERS JA LEWIS Vuoden 1918 veljessodan konekiväärit eli kuularuiskut olivat monen kirjavaa kalustoa. 72 LUONTOELOKUVIA KITEELTÄ Unto Tarkkosen luontoelokuviin pääsivät niin mäyrät, muuttolinnut kuin telkänpoikanen. Metsästysharrastus on Suomessa vanhaa – se on tuonut asutuksen tähän maailman yhdelle pohjoisimmista kolkista ja se on antanut leivät tuhat vuotta sitten miltei kaikille tämän laajan maan vähäisille asukkaille. 69 MAJAVANPYYNTI INNOSTAA JOUSIMETSÄSTÄJIÄ Majavapyynti ei ole vaikeaa, kun se on valmistettu huolella. 92 94 96 PUSKARADIO IRMAN RIISTAHERKUT PÄÄKIRJOITUS Metsästyksen rajoittamiselle tuskin löytyy perusteita On yllättävää, kuinka runsaasti metsästämisessä liikkuu rahaa. Kanikanta on saatu kuriin. Meillä tehdään tuloksellista riistanhoitotyötä, jolla kanta pyritään säilyttämään, mutta toimenpiteitä voitaisiin jollei tehostaa niin kehittää siihen suuntaan, että metsästystä voitaisiin nykyistä laajemmissa puitteissa harjoittaa ja silti riistakanta niin maassa, ilmassa kuin vedessäkin voisi säilyä vähintään nykyisellään. Sitä siirtyy maassamme etelästä pohjoiseen ja jossain määrin myös lännestä itään. 86 LYIJYLUOTIEN JA -HAULIEN KIELTOAALTO ETENEE Euroopassa lyijyhaulien kielto on täysin voimassa Hollannissa ja Ruotsissa, Suomessa vesilinnustuksen osalta. Yhteiskunnan asenne muutoksiin olisi ottamassa sillä sektorilla pari askelta taaksepäin. 88 LAPSILLE OMIA ASEITA YHDYSVALLOISSA Lapsille ja nuorille suunnattujen asemallien määrä kasvaa jatkuvasti Yhdysvalloissa. Miten paljon summa olisi suurempi, jos selvitys olisi koskenut kaikkea eränkäyntialueita – yksityismetsien osuus Pohjois- ja Itä-Suomessa on valtion maita vähäisempi, mutta on kuitenkin merkittävä. Tutkimus antaa toivottavasti tietoa metsästyksen myönteisistä vaikutuksista niille tasavallassa metsästämistä vastustaville tahoille, heille, joiden määrä on viime vuosina vain lisääntynyt, joskin aivan viime aikoina vastustus näyttäisi vähenevän. 78 ADS-AMFIBIORYNNÄKKÖKIVÄÄRI UUTUUSASE Taistelusukeltajille on kehitetty ADSamfibiorynnäkkökivääri, jolla voi ampua sekä pinnan alla että maalla. Metsähallituksen teettämä tutkimus eränkäynnin taloudellisesta merkityksestä asukkaille valtion omistamilla alueilla ei ole vähäinen, ja sen lisääminen on mahdollista, jos halutaan etsiä tarkoitukseen oikeat toimenpiteet. Metsähallituksen toimesta on tutkittu, kuinka suuri taloudellinen panos siirtyy Suomen saloille asutuskeskuksista ja muilta alueilta, joissa ei voida harjoittaa metsästystä eikä kalastusta. Raha liikkuu metsästäjän mukana: hän tarvitsee ja käyttää rahaa matkustaessaan metsästämään usein aika pitkälle kodistaan – parhaille metsästysmaille Pohjois- ja Itä-Suomeen. Myöhemmin siitä on tullut harrastus, jota ei ole syytä rajoittaa – siihen tuskin löytyy perusteita. 75 76 KOLUMNI GLOCK 42 TEHTAAN PIENIN Glock markkinoi uutukaista naisten itsepuolustusaseena. 64 LAJIEN SOPEUTUMINEN HIDASTA Jos talvet ovat jatkossa leutoja, väriään vaihtavat metsäjänis ja riekko ovat suurimmat kärsijät. 60 CITY-KANIKANNAT SAATU KURIIN 2000-luvun alkuvuosien citykanimäärät ovat laskussa. Suomessa pyritään rajoittamaan metsästystä enemmän kuin olisi riistakannan säilymiseksi tarpeen. Selvityksen mukaan eränkävijät tuovat mukanaan lähes viidensadan henkilötyövuoden panoksen – rahassa mitattuna summa on noin 5oo miljoonaa euroa. Metsähallituksen tutkimus osoittaa, että jopa päinvastoin! Eero Ahola LUKIJALTA ASE & ERÄ I 5
EU aikoo lopettaa suomalaisen hirvivahinkokorvausjär Jahtikansa, metsänomi ja viranomaiset tyrmist EU:n mukaan Suomella ei ole oikeutta korvata hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja maa- ja metsätaloudelle. Suomalaisten metsästäjien ja metsänomistajien mielestä EU:n pyrkimys sorkkia suomalaisia perinteisiä käytäntöjä tasa-arvoisen tukipolitiikan nimissä perustuu asian- ja olosuhteiden täydelliseen tuntemattomuuteen. Vastaavaa hirvieläinvahinkojen korvausjärjestelmää ei ole. 6 I ASE & ERÄ T ämän vuoden hirvituhoja ei enää korvata metsänomistajille entiseen tapaan keväällä 2015, mikäli EU-komissio kieltää kokonaan Suomen valtion maksamat hirvituhokorvaukset. Päätös asiasta tehdään kesäkuussa. Komission mielestä Suomella ei ole oikeutta korvata hirvieläin- ten aiheuttamia vahinkoja maaja metsätaloudelle
Suomen viranomaiset ovat tyrmistyneitä EU:n kannasta. Tuhojen painopistealue oli edellisvuosien tapaan itäinen ja koillinen Lappi. Päätöstä odotetaan kesäkuulla. Suomi haluaisi jatkaa nykykäytäntöä, vaikka se poikkeaakin muiden EU-maiden käytännöistä. Metsästäjät arvelevat, miten korvausten lakkauttaminen metsästyslupien eurokertymästä vaikuttaisi metsänomistajilta vuokrattujen jahtimaiden vuokrahintaan. Hirvieläimen aiheuttamasta metsävahingosta voidaan korvata ne taloudelliset menetykset, jotka aiheutuvat metsänviljelyaineiston arvon merkittävästä alenemisesta sekä taimikon tai sitä varttuneemman puuston arvon merkittävästä alenemisesta sekä vahinkoalueen välttämättömästä täydennysviljelystä tai uudelleen metsityksestä. Metsästäjien ja metsänomistajien yhteisymmärrys Metsänomistajille hirvituhoja on korvattu riistavahinkolain mukaisesti, vuonna 2012 vielä noin 1,2 miljoonalla eurolla. Maksuja tilitettiin yli kolme miljoonaa euroa. Uuden asetuksen mukaiset taimikoiden korvausperusteet olivat ensimmäistä kertaa käytössä vuoden 2013 maastoarvioinneissa. Tuhojen välttäminen kokonaan metsästyksellä ei kuitenkaan ole mahdollista ilman hirven olemassaolon vaarantamista. Suomen alueen erikoislaatuisuuksiin kuulu laaja hirvikanta, joka aiheuttaa vahinkoa eri tavoin. Lapin pahimmat hirvituhot Sallassa Suomen metsäkeskuksen Lapin alueyksikkö arvioi vuonna 2013 hakemusten perusteella 80 yksityismetsänomistajan taimikoissa tapahtuneita hirvieläinvahinkoja. Suomen riistakeskuksen johtaja Reijo Orava luonnehtii EU:n ajamaa mallia ”kauhistuttavaksi”. Hirvivahinkokorvaukset ovat metsänomistajalle verotettavaa tuloa, joka ilmoitetaan metsätulona verovuoden 2014 metsäveroilmoituksessa. Korvauksen määrää viljelysvahinkojen osalta laskettaessa otetaan vähennyksenä huomioon säästyneet sadonkorjuu- ja muut kustannukset. Rahat korvausten maksamiseen on kerätty hirvien kaatolupamaksuina metsästäjiltä. Metsästäjiä korvausjärjestelmän poistaminen ei ilahduta, vaikka se tietäisi ehkä kaatolupahintojen alenemista, sillä pelkona on, että välit metsästysmaiden omistajien kanssa olisi neuvoteltava kokonaan uusiksi. Hirvituhoja on onnistuttu vähentämään tuntuvasti lähes kaikkialla Suomessa metsästyksen avulla viime vuosina. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajan Mikko Tiirolan mielestä asia on ”hankalassa vaiheessa”. Lapissa arvioitujen hirvivahinkojen korvaussumma vuonna 2013 oli 132 888 euroa ja vuonna 2012 193 193 euroa. Asiaa on käsitelty useamman kerran maaliskuusta alkaen, ja nyt hanke on kesken ja pöydällä Brysselissä. Korvausta ei makseta riistapelloille aiheutuneista vahingoista. Korvausten pääosa Pohjois-Pohjanmaalle Korvaussumma on alentunut hirvivahinkojen vähenemisen vuoksi. jestelmän istajat tyneitä käytössä muualla EU:ssa. Syynä korvausten pienenemiseen on huhtikuussa 2013 voimaan tulleen Valtioneuvoston riistavahingoista antaman asetuksen 309/2013 aiheuttama muutos taimikoiden korvausperusteissa. Nykyisellä ohjeistuksessa kohtalaisen näkyvästäkään hirvituhosta ei välttämättä saa korvausta, etenkin jos vahinkoala jää muutamaan hehtaariin. Riistaeläimen aiheuttamasta viljelysvahingosta voidaan korvata enintään menetetyn sadon arvoa vastaava määrä sekä vahingoittuneiden puutarha- ja taimitarhakasvien käypää arvoa vastaava määrä. Vuonna 2013 hirvet tuhosivat taimikkoa 2 998 hehtaarilta ja niistä maksettiin korvauksia met- sänomistajille kaikkiaan 880 000 euroa. EU:n kaavailema hanke kieltää metsästäjien lupamaksuista korvattavien tuhojen maksu on herättänyt Suomessa närää ja saattanut jahtikansan ja metsänomistajat ihmettelemään Brysselin byrokraattien osaamista ja asiantuntemusta pohjoisen Euroopan olosuhteista. Vuonna 2013 hirvet tuhosivat taimikkoa 2 998 hehtaarilta ja niistä maksettiin korvauksia metsänomistajille kaikkiaan 880 000 euroa. Arvioitu pinta-ala oli 928 hehtaaria, mikä on noin 35 prosenttia suurempi kuin vuoden 2012 vahinkoala. Korvaussumma pieneni yli 30 prosenttia edellisvuodesta, vaikka vahinkopinta-ala kokonaisuudessaan kasvoi runsaan kolmanneksen. Hirvi aiheuttaa laajaa tuhoa liikkuessaan luonnossa. Korvausrahat kerättiin pyyntilupamaksuina hirvenmetsästäjiltä. Viime vuoden korvattavat hirvivahingot jäivät pitkästä aikaa vuositasolla alle miljoonan euron, kun edellisenä vuonna korvaussumma oli 1,2 miljoonaa euroa. Pohjois-Suomessa myös korvausperusteiden muutokset vähentävät maksettavia korvauksia. Mikäli maa- ja metsätalousministeriö hyväksyy Metsäkeskuksen korvausesityksen, hirvivahinko-korvaukset maksetaan tuttuun tapaan sen hakijoille huhti-toukokuussa 2014 metsästäjiltä hirvilupamaksuina kertyvistä valtion varoista. Hirvikannan on arvioitu pie- nentyneen noin kolmanneksella hieman yli vuosikymmenessä joustavan metsästyslupapolitiikan ansiosta. EU-komission luonnos valtion tuen suuntaviivoiksi tuli Suomen tietoon vasta viime marraskuussa. Mikäli metsänomistaja on saanut hirvivahingosta korvausta vakuutuksesta, on tämä huomioitu vähennyksenä laskettaessa valtiolta saatavaa korvausta. Hirvituhot olivat pienimmät Hämeen-Uudenmaan ja Etelä-Savon alueilla, missä korvaussummat ovat 17 000 euroa. Aiemmin komissio ei ole puuttunut tuhokorvauksiin. Antti Kauranne ASE & ERÄ I 7. Sekä euromääräisesti että pinta-alallisesti pahimmat tuhot kohdistuivat Sallan kunnan alueelle. Kainuussa korvauksia maksetaan 141 000 euroa ja Lapissa 133 000 euroa. Eniten hirvituhoja korvataan Pohjois-Pohjanmaan alueella, missä korvaussumma on 220 000 euroa. Vuosikymmenten aikana metsästäjät ja metsänomistajat ovat onnistuneet luomaan Suomessa ainutlaatuisen järjestelmän, jonka pelätään nyt romuttuvan
Sanoivat, etten muka tunne karhua. Lapset havahtuivat ja ryhtyivät väittelemään kanssani. Tarkalleen ottaen se oli perjantaiaamu kello 7.28, kun karhu meni yli tien aivan au- ton nokan edestä. Kokemäen ja Kiikoisten syrjäkylien metsä- 8 I ASE & ERÄ seudut kuuluvat karhun levinneisyyden näkökulmasta kehittyvän kannan alueisiin. Sen enempää Nieminen ei havaintoaan heti aamulla levittänyt. Havaitsivatko lapset karhun. Hiljaisia karhuhavaintoja Satakunnassa Karhu loikkasi koulutaksin edestä metsään Taksiautoilija Reijo Nieminen oli huhtikuisena aamuna viemässä Kokemäen syrjäkylän nuoria koululaisia opinahjoonsa, kun koulumatkan katkaisi auton edestä yli tien loikannut karhu. Olin ajamassa koulutaksia ja kyydissä oli jo muutama uninen lapsi. Miksi karhuhavaintoa ei kerrottu laajemmin. – Tässä kohtasin karhun huhtikuisena aamuna. – Ajattelin, etten viitsi synnyt-. – Yksi koululainen ihmetteli otusta. Tulin sanoneeksi, että se oli kookas uroskarhu. Siitä tuli melkoinen oppitunti ja arviot vaihtelivat jäniksestä hirven vasaan. Ihmiset kertovat toisilleen havainnoistaan syksyisin ja sitten taas keväällä, taksiautoilija Reijo Nieminen, 66, toteaa. – Minä näin karhun muutama päivä sitten. Halusin ohittaa tapauksen hiljaisesti, koska ei kannata synnyttää turhaa karhupelkoa maaseudun ihmisiin, taksiautoilija Reijo Nieminen perustelee vaiteliaisuuttaan karhuhavaintoihin. – En minä tuollaisesta mitään tiedä, mutta sen osaan sanoa, että näilläkin seuduilla karhuja liikkuu. S atakuntalaisessa maalaismaisemassa ei karhun kohtaaminen ole nykyään maailmaa mullistava ihme
Myöhemmin asiaa käytiin tutkimassa hiekkaan jääneistä jäljistä. Seuraavana päivänä sitten oli jo lehdessä juttua, että karhu oli nähty asumusten lähellä Ahlaisissa. Reijo Nieminen ei ole metsästäjä, mutta hän on tutustunut karhujen elämään vierailemalla viisi kertaa karhutarhalla Kuusamossa. Kuva: Metsästäjän albumi – Vakaat satakuntalaiset eivät halua synnyttää mitään karhuhysteriaa. tää karhukohua pienelle kylälle. Ilmeisesti sama karhu on liikkunut huhtikuun aikana Satakunnassa reviirillään muutamien kymmenien kilometrien alueella. Virossa karhuihin suhtaudutaan luonnollisemmin kuin meillä. Petoyhdyshenkilölle havainto oli kuitenkin ilmoitettu. Kerroin kyllä havainnostani huoltoasemalla ja pyysin välittämään tiedon petoyhdysmiehille. Kuva: Sven Zacek ASE & ERÄ I 9. – Minä arvioin näkemäni karhun nuoreksi uroskarhuksi. Tämä karhu kuvattiin viime vuonna kauvatsalaisella pellolla. Täällä päin karhun ei tiedetty liikkuneen
Ei pelota. Karhuhavainnoista ei kannata pitää suurta ääntä, Reijo Jaakkola sanoo. Kar- kuun ne metsän eläimet pyrkivät ihmisen kohdatessaan. Pentti Eerikäinen – En minä karhua pelkää. Tuskin se välittää minua pureskella. lemassa petohavaintoja, Reijo Jaakkola selventää taustoja – Viime syksynä täällä tehtiin useita karhuhavaintoja, mutta niitä ei sen ihmeemmin huudeltu. Karhu on maakunnan vaakunaeläin ja Poria sanotaan karhukaupungiksi, Nieminen naurahtaa. – Jotta ei synny samanlaista kohua kuin tuossa Köyliössä on syntynyt. – Varsinkin toimittajat ovat heti levittelemässä ja liioitte- Suomen karhukantaa tasapainotetaan erilaisilla hoitoalueilla.. Sanovat, että karhun mielestä ihminen haisee niin pahalle, ettei sitä voi pureskella. – Varsinkin toimittajat ovat heti levittelemässä ja liioittelemassa petohavaintoja. Paikalliset asukkaat vahvistavat Niemisen näkemykset. Kokemäen, Kauvatsan ja Kiikoisten alueilla on nähty karhuja useamminkin. – Hulluksi täällä leimataan, jos ryhtyy karhuja useammin nä- 10 I ASE & ERÄ kemään. Miksi niistä ei puhuta. Susia liikkuu jatkuvasti näillä alueella, mutta eivät metsästäjät halua niistä ulkopuolisille puhua. Porin riistanhoitoyhdistyksen petoyhteyshenkilö Kalevi Reuna oli sitä mieltä, ettei keväisistä hunajaa etsivistä karhuista ole vaaraa ihmisille. Pelottaako karhun tai suden kohtaaminen Reijo Jaakkolaa. – Sanovat, että karhun mielestä ihminen haisee niin pahalle, ettei sitä voi pureskella. Karhun jäljistä ja liikkeistä vaietaan mieluummin kuin ryhdytään todistelemaan havaintoja. Varsinaisista petohavainnoista näillä kulmilla ei kovin paljon puhella. – Jaa minuako. – Näillä alueilla on huonoja kokemuksia, jos kertoo kaikki riistahavaintonsa. Petoyhteyshenkilö Reuna kuitenkin opastaa kansalaisia ilmoittamaan hätäkeskukseen, jos näkee suurpedon liikkuvan lähellä asutusta. Miksi havainnoista ei puhuta. – Kyllähän niitä täällä liikkuu. Miksi. Toistaiseksi täällä on tultu karhujen kanssa hyvin toimeen. Vakaat satakuntalaiset eivät halua synnyttää mitään karhuhysteriaa. Siellä on ajoittain ihmisten elämä sekaisin petoriitojen vuoksi. Paikallinen valtalehti Satakunnan Kansa kirjoitti huhtikuussa karhuhavainnoista Ahlaisissa, Honkajoella ja Porin Lyttylässä
Ruotsissa ja Venäjällä vahvemmat teeri- ja metsokannat. Suomessa talvinen jahtihuvi on edelleen kiellettyä. Talvilinnustus ei ole saanut varauksestonta kannatusta edes jahtikansan keskuudessa, vaikka se kohdistettaisiin vain teeri- ja urosmetsoihin valikoivasti. Muutosta parempaan tuskin tapahtuu, sillä myös metsästäjät ovat erimielisiä siitä, onko latvalinnustus hyväksi vai ei. M etsästäjäin Keskusliitto on esittänyt lainuudistusta tältä osin jo vuonna 2009 ja viimeksi 2013. Latvalinnustus toistaiseksi toteutumaton unelma Mustien kanalintu-urosten eli teeren ja metson talvilinnustus on sallittua Ruotsissa ja Venäjällä. Tuolloinen maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk) vastasi seuraavasti: ASE & ERÄ I 11. Nykyisen sitoutumattoman vasemmiston kansanedustaja Markus Mustajärvi esitti jo vuonna 2007 heinäkuussa eduskunnassa kyselyn, eikö latvalinnustusta voisi harjoittaa kertaluontoisena ja koemielessä jahtikaudella 2008
Liitto esitti metsoja teeriurosten metsästyksen sallimista kokeiluluonteisesti myös tammikuussa 2012 Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa kahden viikon aikana. Tämän jälkeen teeren vastaavia runsausmääriä ei ole esiintynyt eikä talviaikaista metsästystä kantojen vähäisyyden johdosta ole pidetty mahdollisena. Urosteerien ja -metsojen talvista naakimista kaipaavan on edelleen lähdettävä naapurimaihin jahtiin. mukaista, eikä suunnitelmia teeren talvimetsästyksen sallimiselle näin ollen myöskään ole vireillä, Anttila totesi. Metsästäjäliitto on pitänyt asiaa jatkuvasti vireillä jahtikansan etujärjestönä. Metsästystä on tämän takia jouduttu jatkuvasti rajoittamaan. – Metsästäjäin keskusjärjestö on esittänyt, että teeren metsästys sallittaisiin Kainuun, Lapin ja Oulun riistanhoitopiirien alueella 2-vuotisena kokeiluna 1.1. Vain pitkäaikaisten trendimuutosten ja niihin liittyvien tarkkojen selvitysten perusteella on mahdollista arvioida metsästyksen vaikutuksia ja metsästysajan muutostarpeita. Ministeri oli asiassaan väärässä vireilläolon suhteen, sillä osa jahtikansasta ajoi edelleen latvalinnustuksen sallimista. Pystykorvajärjestön puheenjohtajan Risto Ylitalo mukaan maassamme ehkä yleisimmän metsästyksessä käytetyn koiran, pystykorvan koulutuksen ja säilyttämisen kannalta on tärkeämpää säilyttää syksyn metsästysajat mahdollisimman pitkinä. Teerikannan kannanvaihtelun erään huippukauden yhteydessä 1980-luvun alussa sallittiin lyhyt urosteerien metsästys metsästäjien kokemusten kartuttamiseksi. välisenä aikana. 12 I ASE & ERÄ Alueelliset riistakolmiolaskennat tuottavat kohtuulumisina talvina ja hyvillä kevätkeleillä melko tarkkoja tuloksia kunkin alueen riistakannoista, myös metsäkanalinnuista. Kanalintulajeista teeren pitkäaikainen lasku on jatkunut aina 1950-luvulta saakka. Venäjän Karjalassa ja Ruotsissa latvalinnustus on ollut sallittua jatkuvasti. Koiraväki tyrmää Suomen Metsästäjäliitto esitti myös vuonna 2009, että Suomessa sallittaisiin teeren latvalinnustuspyynti koeluontoisesti kahden viikon ajan tammikuun lopulla. Rauhoitusaikojen tarkoitus on varmistaa, että riistaeläinkannat eivät vaarannu ja että metsästystä harjoitetaan kestävän käytön periaatteella. Metsästäjäliitto ilmaisi mar-. Pyynti tulisi toteuttaa riistanhoitopiirin säätelemänä kulloistenkin lintukantojen kestävyyden sallimissa rajoissa. Keskustelu latvalinnustuksesta on jakanut mielipiteitä myös metsästäjien keskuudessa. Marraskuussa 2011 kotimaisen jahtikansan suuren joukon etujärjestö pystykorvaväki torjui talvisen latvalinnustuksen, mutta varsin huomionarvoiselta kannalta: koirien metsästyskoulutus otettiin perusteeksi keskustelussa. ja 15.1. Perusteluiksi on muun muassa esitetty, että talvimetsästys toisi mielenkiintoisen lisän metsäkanalintujen metsästykseen ja että se lisäisi nuorten metsästysharrastusta. Suomen Pystykorvajärjestö ei tukenut Metsästäjäliiton keskitalven latvalinnustusesityksiä. Edellä esitetty kokeilu vaatisi metsästysasetuksen 24 §:n muuttamista, siltä osin kun se koskee teeren rauhoitusajan lyhentämistä. Latvalinnustuksen vastustajien mielestä metsästysajan pidentämiselle ei ole siksikään perusteita. Teerikanta romahti erittäin vahvasti 1980-1990 vuosikymmenten vaiheessa. Lintukannat selville Hyvinä kanalintuvuosina saalista saadaan hyvin jo syysmetsästyskaudella. Asetuksen muuttaminen ei ole kokeilun vuoksi tarkoituksen- Myös metsästäjät ovat erimielisiä siitä, onko latvalinnustus hyväksi vai ei. – Metsäkanalintukannat ovat maassamme olleet huolestuttavan alhaisia viime vuosikymmenien aikana. Nettin perustettiin jopa addressi asian edistämiseksi, mutta se ei ole seitsemässä vuodessa kerännyt edes 500 allekirjoittajaa
Ankarat olosuhteet rajaisivat tehokkaasti latvalinnutajien määrää. Terän hamarapuolella on sahateroitus, jota voit käyttää pään ja selkäruodon katkaisuun sekä evien irrottamiseen. 0403 110 600 ASE & ERÄ I 13. Siksi Metsästäjäliitto esitti maa- ja metsätalousministeriölle, että Suomessa voitaisiin aloittaa kokeiluna metson ja teeren koiraslintujen talvipyynti eli latvalinnustus. Ankarat luonnonolosuhteet ja haasteellinen vuodenaika takaavat sen, ettei saalis päädy metsästäjän reppuun liian helpolla. 49,90) Valikoiduilta Marttiini-jälleenmyyjiltä, Marttiinin tehtaanmyymälöistä ja Marttiini-nettikaupasta: www.marttiini.fi Marttiini Oy. Näin lainmuutosta kärkkyvät perustelevat talvisen jahdin mahdollisuutta. SML esitti, että kokeilu voitaisiin tehdä sellaisena ajankohtana, kun riistakolmiolaskennat osoittavat lintukannan olevan riittävän hyvällä tasolla. Antti Kauranne HUIPPUFILETIT K AMPANJAHINTA AN Sahafiletti Martef 6” (826016T) Sahafiletti Martef 7,5” (836016T) 24,95 29,95 (norm. Auraamaton metsätiestö ja lyhyt valoisa aika varmistaisivat osaltaan sen, ettei talvipyynnistä aiheudu vaaraa lintukannoille, sillä harva lintupyytäjä jaksaa päivästä toiseen lähteä hakemaan teeri- tai metsourosta tiettömän ja lumisen taipaleen takaa. Sahafiletissä on nahkatuppi ja sitä on saatavana kahdella eri teräpituudella. Jo 1980-luvun alussa Suomessa saadut kokemukset osoittavat, ettei latvalinnustuksesta aiheudu vaaraa kanalintukannoille. Latvalinnustuksen kokeilu voisi olla kahden viikon mittainen jakso tammikuun lopulla. raskuussa 2013 pitävänsä erinomaisena kehitystä, jossa eri lajeihin kohdistuvat alueelliset metsästysaikapäätökset perustuvat riistakolmiolaskentojen tuloksiin ja tuoreeseen tietoon lintukantojen koosta. Marttiinintie 6, Rovaniemi, puh. Suomessa teeren latvalinnustuksen lupamäärä tulisi Metsästäjäliiton toiveen mukaan perustumaan riistalaskennoista saataviin alueellisiin kannanarvoihin. 44,90) Marttiinin Martef-pinnoitetun filetin ahnaasti leikkaava terä on liukas ja liki kitkaton. Ruotsissa on latvalinnustus ollut sallittua kautta aikojen, eikä pyyntimuodon ole todettu olevan vaaraksi lintukannoille. (norm
Ensimmäinen vesilintulaskenta sijoittui Etelä-Suomessa huhti-toukokuun vaihteeseen, Keski-Suomessa toukokuun ensimmäiselle viikolle ja Pohjois-Suomessa toukokuun puo-. Sinisorsan vastakuoriutuneet poikaset kestävät huonommin kylmiä alkukesän säitä kuin esimerkiksi haapanan poikaset. 14 I ASE & ERÄ H elsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen yhteistyössä BirdLife Suomen kanssa toteu- tettavat vesilintuseurannat alkoivat toukokuun alussa. Vesilintujen muutto aikaistui Lämmin sää toi enemmän heinätaveja Erityisen lämmin talvi ja alkukevät aikaistivat tänä vuonna vesilintujen muuttoa
Toinen laskenta suoritettiin noin pari viikkoa myöhemmin. Näin voi käydä esimerkiksi jouhisorsalla. len välin jälkeen. Puolisukeltajasorsien vasta-kuoriutuneet poikaset ovat herkempiä epäedullisille sääolosuhteille. Toisaalta aikaisten keväiden ja pesimäkausien myötä nuoret linnut varttuvat aiemmin lentokykyisiksi, ja syysmuutto saattaa aikaistua, mikä voi pienentää meillä saalismääriä. Puolisukeltajasorsista haapanan vastakuoriutuneet poikaset kestävät kylmää paremmin kuin sinisorsan ja tavin poikaset. Ovatko jotkut vesilinnut poikasvaiheessa herkempiä kuin toiset. Tähän viittaa se, että reheviä vesiä suosivat lajit ovat taantuneet voimakkaammin kuin karujen vesien lajit tai lajit, jotka esiintyvät yleisesti molemmilla järvityypeillä. – Otolliset sääolosuhteet parantavat vastakuoriutuneiden sorsanpoikasten säilyvyyttä, joten nuoria lintuja selviää loppukesään ja sorsastuskaudelle todennäköisesti enemmän. eteläiseen Suomeen. Vesilintukantojen kestävä verotus edellyttää pesimäkantojen vaihteluun vaikuttavien syiden tuntemista sekä kansainvälistä yhteistyötä niin tutkimuksessa kuin hoitotoimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. – Säätekijät eivät vesilinnuilla merkittävästi säätele poikastuottoa, elleivät olosuhteet ole poikkeuksellisen heikot. Miten lämmin kevät vaikuttaa vesilintujen määrään, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusprofessori Hannu Pöysä. Kevään laskentatulokset ilmestyvät RKTL:n sivuille loppukesästä. Olemme tuoreeltaan havainneet heinätavilla, että jos Suomessa ja Pohjois-Euroopassa laajemminkin on erityisen lämpimät säät heinätavin kevätmuuton aikaan, niin Suomeen tulee enemmän heinätaviyksilöitä pesimään. – Vastakuoriutuneiden poikasten kylmänkestävyydessä on lajien välisiä eroja. Jos alkukesä jatkuu lämpimänä ja sateettomana, kuinka paljon se voi vaikuttaa elokuussa alkavan vesilinnustuksen lintu- ja saalismääriin. Muuttavina lajeina vesilinnut ovat alttiita monille pesimäalueilla, muutonaikaisilla levähdysalueilla ja talvehtimisalueilla tapahtuville ympäristömuutoksille, joista tärkeimpinä pidetään elinympäristöjen tuhoutumista, ilmastonmuutosta ja muutoksia metsästyspaineessa. Myös peto-saalissuhteissa sekä muissa lajien välisissä vuorovaikutussuhteissa tapahtuvat muutokset ovat voineet vaikuttaa pesimäkantoihin. Joidenkin vähälukuisten lajien kannat ovat taantuneet jopa siinä määrin, että ne luokiteltiin vuonna 2010 uhanalaisiksi (luokka vaarantunut). Metsästys ei näyttäisi selittävän vesilintujen viimeaikaista taantumaa; taantuvien lajien joukossa on sekä metsästettäviä että rauhoitettuja lajeja. RKTL:n vuosina 2011-2015 tehtävän taantuvien vesilintupopulaatioiden tutkimushankkeen alustavien tulosten perusteella vesilintukantojen viimeaikaisen taantuman taustalla on elinympäristön laadussa tapahtuneet muutokset. Heinätavi on Suomessa eteläinen ja rehevien lintuvesien harvinaistunut puolisukeltajasorsa. – Lämmin kevät sinänsä ei juurikaan vaikuta vesilintujen määrään, jos tarkoitetaan kevätmuutolta saapuvia lintuja. RKTL on organisoinut myös vesilintujen poikuelaskentoja, jotka tehdään kesä-heinäkuussa. Miten suuri merkitys pesintäkauden säällä ylipäätään on poikastuotantoon. Yleensä ottaen puolisukeltajasorsien, esimerkiksi sinisorsan ja tavin vastakuoriutuneet poikaset ovat herkempiä epäedullisille sääolosuhteille kuten kylmälle ja sateelle kuin kokosukeltajasorsien, joita ovat esimerkiksi telkkä ja haahka. Tarkoista määristä on vaikea sanoa mitään. Teksti: Soili Kaivosoja ASE & ERÄ I 15. Metsästys- ja ympäristöviranomaiset käyttävät tutkimustietoja metsästyksen ja elinympäristöjen hoidon suunnittelussa. Hankkeen tuottama tieto edesauttaa vesilintukantojen kestävän käytön toteutumista. Toisaalta, jos EteläSuomessa on pitkään lämmintä, mutta Pohjois-Suomessa kevät on myöhässä ja säät erityisen viileät, joitakin pohjoisia pesijöitä saattaa jäädä enemmän – Otolliset sääolosuhteet parantavat vastakuoriutuneiden sorsanpoikasten säilyvyyttä, joten nuoria lintuja selviää loppukesään ja sorsastuskaudelle todennäköisesti enemmän, toteaa RKTL:n tutkimusprofessori Hannu Pöysä. Joitakin poikkeuksia tosin on. Reheviä vesiä suosivat lajit taantuneet Monien riistasorsien pesimäkannat ovat taantuneet viimeisen 15 vuoden aikana tai pidemmällä aikavälillä. Vesilintujen poikaset eivät kuitenkaan ole läheskään yhtä herkkiä kylmille ja sateisille säille kuin metsäkanalintujen poikaset
– Kanalintujen energiatalouden kannalta on tärkeää päästä lumen alle kieppiin, jossa lämpötila on nollan tienoilla. – Toissa vuoden laskennois- 16 I ASE & ERÄ sa kanta oli selvästi runsastunut. Supikoirien luolissa ei kylmyys tunnu, mutta tänä talvena horros on ollut ilmeisen katkonaista. Eläimet ovat kuitenkin todennäköisesti hyvässä kunnossa ja muun muassa talviaikaiset tappiot ovat jääneet vähäisiksi. Kettukanta on Pohjois-Karjalassa pieni. – Hallin metsästykseen ei päästy juuri lainkaan. Etenkin heikkokuntoisille linnuille kohtalokkainta olisi ankara ja lumeton talvi. L euto talvi ei ole merkittävästi vaikuttanut esimerkiksi supikoirien pesimisaikatauluun. Supikoirat ovat saattaneet selvitä talvesta hyvin, mutta luolakoirilta ne eivät ole päässeet karkuun. Leuto talvi antoi elinvoimaa nuorille ja heikoille Supikoirien talvitappiot jäivät ilmeisesti vähiin Leudon talven mahdollisia vaikutuksia pienpetoihin on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Ketut eivät samalla tavoin hyödy asutuksesta kuin monessa muussa osassa maata, vaan joutuvat sinnittelemään salomailla. Supeja on paljon ja kapia esiintyy sekä supeilla että ketuilla. Pesintä saattaa aikaistua hieman, mutta pesinnän rytmi on pikemminkin kiinni valon määrästä kuin lämpötiloista. Niissä olosuhteissa ei ulkoluodoille ole asiaa, sanoo Pellas. – Ankara talvi tappaa kapisia eläimiä, mutta leutona talvena ne saattavat selviytyä pakkasista ja levittää tautia entisestään. Viime talvena laskennat ylipäätään jäivät vähiin. Riistalajeista kuluneena talvena ehkä kovimmille joutui metsäjänis, jonka valkoinen turkki tuskin edisti hengissä säilymistä lumettomassa maassa. Vararavinnon kerääminen on luultavasti onnistunut hyvin, eikä talvenkaan pituus tuottanut ongelmia, arvioi Pohjois-Karjalan riistapäällikkö Juha Kuittinen. – Ilveksen vaikutus ei ole meillä näkynyt merkittävästi kettukannassa. – Kettutiheys on valtakunnan alhaisimpia. Leutous edistää kapia Satakunnan riistapäällikkö Antti Impolan mukaan leuto talvi edistää kapin leviämistä. – Supikoirien talvehtimisen voi kuvitella onnistuneen hyvin. Hallijahti heikkoa Rannikko-Pohjanmaan riistapäällikkö Stefan Pellaksen mukaan metsäjäniksiä on vähän, mutta kettukanta on runsas. Emme pystyneet viemään läpi ilveslaskentaa, koska talvessa ei ollut ainuttakaan sellaista päivää, että lumiolosuhteet olisivat olleet joka puolella maakuntaa riittävän tasaiset laskennan tekemiselle. Hallia pyydetään pääosin jäältä, mutta tänä talvena jäille ei juurikaan päästy. Pohjanmaan rannikoilla talven leutous tuntui Pellaksen mukaan ehkä eniten hallimetsästyksessä. Tulos ei ole täysi nolla, mutta hyvin heikko. Veneistä tapahtuva metsästys on monin verroin vaikeampaa ja kaiken lisäksi tällä jahtikaudella säät olivat harvinaisen tuuliset jopa 18 metriä sekunnissa tuulineen. Juhani Karvonen. Muun muassa riistakolmiolaskennat jäivät suurelta osin tekemättä, joten kantojen arviointi on hankalaa. Myös tehokkaalla pienpetopyynnillä on ollut osuutta kannan vähentymiseen. Lumettomana talvena ei linnuilla tätä mahdollisuutta ole, mutta toisaalta leutous säästää energiaa. Tautia on todettu niin supikoirilla kuin ketuillakin. Seuraavan laskennan olemme alustavasti suunnitelleet tekevämme kahdessa osassa, sanoo Kuittinen. Kanalinnuille leuto talvi saattaa olla jonkinasteinen koettelemus. Pohjois-Karjalassa supisaalismäärät ovat pienentyneet. Kovat pakkastalvet verottavat etenkin nuoria yksilöitä, mutta kulueena talvena uskoisin eläinten selviytyneen hyvin. Salomailla ravintoa on ketulle niukalti. Yhtenä syynä Kuittinen pitää viime vuosien ankaria talvia, jotka ovat koetelleet supikantaa
RKTL:n tutkimusprofessori Harto Lindénin mukaan kanalinnut sopeutuvat lieviin ympäristönsä muutoksiin, mikä on osaltaan vaikuttanut kantojen nousuun. ASE & ERÄ I 17. Metsokanta on viime vuosina kasvanut. – Metsokanta laski jopa uhanalaisuusluokitukseen saakka, mutta toisaalta juuri metsokannat ovat nousseet nopeimmin. Samaa ja hyvin usein tiukasti rajattua soidinpaikkaa linnut ovat käyttäneet jopa vuosikymmeniä. Etenkin metso on riippuvainen isohkoista, yhtenäisistä metsäalueista. Lindénin mukaan kantojen nousuun vaikuttaa osaltaan myös kanalintujen nopea sopeutuminen lieviin elinympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Metso vaatii soidinalueensa keskustan ympärille riittävästi metsäistä ja suojaisaa maastoa. Sotien jälkeinen metsätalous tuhosi metsäkanojen elintiloja. Yksi esimerkiksi lintujen sopeutumisesta on metson soidin. – Viimeisten vuosien havaintojen mukaan metso on alkanut siirtää soidinalueensa keskustaa joskus jopa puolella kilometrillä. Suuressa osassa eteläistä Suomea metsoa ei voi pitää enää uhanalaisluokituksen omaavana lajina. Perinteisesti metso on valinnut soidinpaikkansa vanhasta metsästä. Yksi metsokantaan vaikuttava tekijä on ollut juuri perinteinen soidinpaikka ja sen pysyvyys. Jos metsää ei ole riittävästi, ukkometsoja saapuu soitimelle lukumääräisesti vähän. Alamäkeä kesti nelisenkymmentä vuotta, kunnes kantojen lasku pysähtyi tai ne alkoivat nousta 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa. Metso on myös paikoin palanut soidintamaan vanhoille paikoilleen puuston kasvettua hakkuiden jälkeen riittävän järeäksi. Metson, teeren ja pyyn kantojen turvaamiseksi riittävän isojen metsäalueiden säilyttäminen on ehdottoman tärkeää. Kanalinnut sopeutuneet elinympäristöjen muutoksiin S uomen metsäkanalinnukannat kääntyivät tasaiseen alamäkeen toisen maailmansodan jälkeen 1950-luvun alussa
– Pyy on erittäin huono levittäytymään. Peruslinja oli kuitenkin koko ajan laskeva. Aaltoliikkeen aikana kannat vaihtelivat kadoista huippuihin. Määrällisen kannan ja aikuiskannan kannanvaihtelut kulkevat käsikädessä. Metsäautotieverkosto kasvoi satakertaiseksi, mikä osaltaan helpotti myös pyyntiä. Pelkillä pelloilla sekään ei viihdy. Kantojen elinvoimaisuuteen vaikuttavat myös naaraiden kevätkunto sekä lisääntyvien naaraiden ikäjakauma. Kun soidinpaikkojen keskusta tarpeen vaatiessa siirtyy, eivät paikat kuole ja toisaalta soitimelle ilmestyy tarpeeksi lintuja, jotta kanta voi jatkua. Sen tuomat virheet on tunnistettu ja hakatut metsät ovat päässeet kasvuun. Lintu kokee ylityksen liian suureksi riskiksi, koska kanahaukat osaavat odo-. – Yksivuotiaiden naaraiden poikastuotanto on heikompi kuin vanhojen naaraiden. – Metso vaatii aina ison metsäalueen. – Poikaset sietävät kylmää aika hyvin, jos niiden untuvat pysyvät kuivina. Kanalintujen kannanvaihteluissa on kyse myös elinalueiden monimuotoisuudesta. Lindénin mukaan Suomen metsätaloudessa on ikään kuin käyty kierros loppuun. Metsähal- Aukon reunapuissa kyttäävälle haukalle aukon poikki lentävä pyy on kuin ilmainen lihapulla. Märkyys tappaa poikasia Kylmyyttä pidetään usein syynä kanalintujen poikastappioihin. Metsätalous tuhosi Vuosikymmenien kanalintukantojen alamäen aikana kannanvaihtelut olivat säännöllisiä 6-7 vuoden välein ilmenneitä aaltoja. Sen sijaan mär- kyys ja kylmyys on erittäin huono yhdistelmä. Kanalintujen osalta tuo sykli lop- 18 I ASE & ERÄ pui 1990-luvulla, minkä jälkeen kantojen kehitys on ollut vakaa ja myönteinen. Pyy pelkää aukkoja Teeri ja pyy ovat edelleen Suomen runsaimmat metsäkanalinnut. KeskiEuroopassa paikoin teeri voi jopa metsoa huonommin, sillä asutus ja maankäyttö ovat vieneet metsiä teeren elinympäristöstä. lituksen tavoitteet ovat muuttuneet vuosikymmenien takaisista hyvin olennaisesti. Etenkin PohjoisSuomessa laajat avohakkuut olivat tuhoisia metsäkanoille. Uusi, 1990-luvulla alkanut kierros ottaa entistä paremmin huomioon metsätalouden vaikutukset riistalle. Metsästäjä joutuu olosuhteiden pakosta monesti päättämään vuotta ennen, mihin hän lähtee metsästämään. – Tuolloin ei kukaan vielä osaa sanoa, mikä on paikallisen kannan tilanne. Jos edellisvuoden poikastuotanto on mennyt nollille, eikä nuoria naaraita ole, kanta voi voimistua, koska vanhat naaraat tuottavat poikasia hyvin. Sotien jälkeen aloitettu metsätalous tuhosi metsäkanojen elinympäristöjä. – Tuo 6-7 vuoden sykli oli hyvin tyypillinen kanalinnuille ja osalle muistakin eläimistä. – Metsätaloudessa ei osattu ottaa huomioon riistaa, vaan metsää kaadettiin tehokkuuden periaatteella. Suomen metsokanta väheni osin sen vuoksi, että perinteisiä soidinpaikkoja yksinkertaisesti kuoli. Pyytä on Suomessa Harto Lindénin mukaan tutkittu huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa. Lindén löytää historiasta selvän syyn metsäkanalintujen huonolle menestykselle. Sille 100-150 metrin aukon ylittäminen on usein silkka mahdottomuus. Lindén näkee suurimmaksi vaaraksi märkyyden. Jos lintuja on vähän ja metsästäjälle jahti muodostuu pakkometsästykseksi, voi metsästyksellä olla vaikutusta paikallisesti kantaan. Metsäkanakantojen nousuun vaikuttaa osaltaan myös kanalintujen nopea sopeutuminen lieviin elinympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Meillä teerikanta jatkoi alamäkeään, vaikka metsokanta alkoi voimistua. Lindén muistuttaa, ettei metso elä tilkkutäkkimaastossa teeren tapaan. – Tehometsätalous alkoi pohjoisesta viitisenkymmentä vuotta sitten. Metsästäjät pääsivät autoillaan riistan ääreen, kun ennen metsästäjä joutui näkemään suuren vaivan saaliin saamiseksi. Lindén näkee myös metsästyskulttuurin vaikuttavan kanalintukantoihin. Myös metsätalouden seurannaisilmiöt on otettava huomioon. Vastoin yleistä uskomusta myös teeri vaatii metsää, vaikka viihtyykin mosaiikkimaisessa maisemassa. Mitä enemmän soitimille ilmestyy kukkoja, sen parempi. Metsäkanalinnuille on syntynyt uusia elinympäristöjä, joita myös hoidetaan riistan osin ehdoilla
Aukon reunapuissa kyttäävälle haukalle aukon poikki lentävä pyy on kuin ilmainen lihapulla. – Ilmaston lämpenemisen seurauksena tämä raja nousee ja elinala vastaavasti pienenee melko rajustikin. Märkyys ja kylmyys on huono yhdistelmä. Riekko ei ole myöskään yhtä paikkauskollinen laji kuin muut kanalinnut ovat. Kiiruna elää noin 500 metrin korkeuskäyrän yläpuolella. Parvessa on aina muutama lintu, jotka pitävät vartiota. Metsäriekkoja ei tavata muualla Pohjoismaissa. 2014 UUTUUSMALLIT KENTTÄVALMIIT (FR) & AMPUMAVALMIIT (RTS) PAKETIT 17,90e Jousiprässi 49,90 e (ovh. Ruokailupuu on yleensä myös aukealla kasvava yksinäinen koivu, josta haukan on vaikea teeriä yllättää. Samanlaista ilmiötä ei tavata muualla Pohjoismaissa, joissa riekko on ainoastaan tunturivyöhykkeen laji. Poikaset sietävät kylmää aika hyvin, jos niiden untuvat pysyvät kuivina. – Riekolle tyypillistä ovat hyvin voimakkaat kannanvaihtelut. Vakaajat alk. Pyykantojen uhkana on pienten paikallispopulaatioiden muodostuminen. Suomen riekkokanta on pieni verrattuna Ruotsin ja erityisesti Pohjois-Norjan kantoihin. Suomen riekkokannassa poikkeuksellista ovat metsäriekot. Kaskiviljelyn seurauksena syntyi laajoja puuttomia alueita, jotka houkuttelivat riekkoja pohjoisesta etelämmäksi. Riekkoja elää nykyisin Lapin ulkopuolella suurilla soilla ja saarilla. Juhani Karvonen alk. 045 112 8622 Myymälä: ma-pe klo 12-17, myynti@digimesta.com www.digimesta.com METSÄSTYS- JA KILPA-AMMUNTA ASEISIIN VAIMENTAJAT MYÖS RUOSTUMATTOMASTA TERÄKSESTÄ. Riekko eroaa muista kanalinnuista myös liikkuvaisuutensa takia. Se vie oman osansa teeristä, mutta todellista lukua on hyvin vaikea sanoa. ASE & ERÄ I 19. Se on meikäläisistä kanalinnuista ainoa vaeltaja. 7,90e) Nyt meiltä myös 89e Laaja valikoima paketti jousia ja aloittelijalle, sisältää kaiken tarvittavan tarvikkeita! (ovh. 59,90e) 4,25e -50% UUTTA! Easton vastakaarijousisetti Täydellinen STARTTIPAKKAUS Paketti sis. – Joskus meille ilmestyy keskellä talveakin runsaasti riekkoja, jotka voivat olla peräisin vain naapurimaista. – Jollei populaatioiden välillä ole yhteyttä, ne säännönmukaisesti ennen pitkää kuolevat. – Vaikka esimerkiksi talvisin koivunurpuja syövä teeriparvi vaikuttaa hyvinkin helpolta saaliilta, ei se sitä kanahaukalle ole. - hyttyskarkoitin - tarvikkeet 24 h käyttöä varten - kantolaukun Testatusti toimiva! Nuoliviini Jr (ovh. – Pienet erilliset populaatiot kuihtuvat pitkässä juoksussa. Kanahaukka on uhka myös teerelle. Suomen harvinaisimmalle kanalinnulle kiirunalle Linden ei lupaa ruusuista tulevaisuutta. Riekolla rajut vaihtelut Riekkokantaan muutama vuosi sitten kohdistunutta huolta tutkimusprofessori Lindén pitää hieman ylimitoitettuna kohuna. 54,90) 24,90 e 42,95e kypäräpuhelin vaihtoakut! 25e DigiMesta.com Turuntie 33, HUITTINEN Asiakaspalvelu: ma-pe klo 10-17 puh. – Suomessa riekko ilmeisesti siirtyi myös etelään, kun maamme kaskitalous kukoisti. Lindén ei kuitenkaan povaa metsäriekoille kovin ruusuista tulevaisuutta. Elektroniikan & metsästyksen erikoiskauppa verkossa Laukaisulaitteet ta ja nappaa -taktiikan
Muonio toivoo riekolle täysrauhoitusta, Forssa-Tammela luottaa Torronsuohon Pihtiputaalla odotti yllätys M uonion riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Juha Niemelä toivoo etenkin riekolle täysrauhoitusta. Riistanhoitoyhdistykset esittivät rauhoitusta jo kuluneelle jahtikaudelle, mutta ministeriö hyväksyi täysmittaisen metsästyksen. Riekolla on suuret kannanvaihtelut, mutta pitkään jatkunut alamäki kertoo osaltaan jostakin muustakin syystä. Kun myyräravintoa riittää, keskittyvät ketut ja muut pienpedot niihin. Esimerkiksi viime. Niemelä laittaa ainakin osan taantumisesta pienpetojen piikkiin. Niemelä toivoo riekolle täysrauhoitusta tulevaksi jahtikaudeksi, jotta kanta pääsisi elpymään. 20 I ASE & ERÄ – Monet Lapin riistanhoitoyhdistykset puolsivat täysrauhoitusta, mutta meidän sanamme eivät ministeriössä näytä painavan mitään. Viime vuonna kevät ja alkukesä olivat lämpimiä, eikä sään olisi pitä- nyt asettaa estettä hyvälle poikastuotolle. Muoniossa kanta on ollut pitkään alhaalla, mutta viime vuonna oli havaittavissa lievää elpymistä. Kolarissa meitä etelämpänä kolmiolaskennat osoittivat riekkojen osalta täyttä nollaa, eikä pohjoisessa Enontekiössäkään laskentatulos ollut hyvä. – Myyräkannoilla on suuri vaikutus kanalintuihin. Kun jyrsijöitä ei ole, pienpedot puhdistavat tehokkaasti kanalintupoikueet