3 – 2015 7,20 Teräshaulipaukut yhtä tehokkaita kuin lyijyhaulit Ahma syö poromiesten elantoa Pistooleissa jo 30 patruunan lippaita Ylä-Lapissa paras riekkovuosi aikoihin Kanahaukka pahin vihollinen Uusissa haulikoissa älyteknologiaa Pyy jo hävinnyt, metsot ja teeret loppuvat
-myymälöiden yhteydessä seuraavilla paikkakunnilla: www.HHnet.. 1095,1390,995,379,899,Franchi Af?nity Camo Edulliset HHsportin Tikka-paketit myydään NYT! Nämä vietiin viime vuonna käsistä SAATAVANA HUHTIKUUSSA Paketti 1 Paketti 2. Metsästäjän ja eränkävijän erikoisliike www.HHsport.
Verkkokaupastamme löydät laajan valikoiman aseita, optiikkaa, metsästystarvikkeita, erävaatteita ja -asusteita sekä paljon muuta! www.hhsport.fi VERKKOKAUPPA METSÄSTÄJÄN -myymälöiden yhteydessä seuraavilla paikkakunnilla: 1095,1390,379,3380 199,Windstopper Puku Savotta rajapartio rinkka Savotta metsähukka olkareppu EDULLISEEN DEERHUNTERIN / BIG GAMEN EDULLISESTI LOPPUERÄ JÄLJELLÄ HAJAKOKOJA 179,Gore-tex jalkine 199,Gore-Tex kenkä HHSPORT -Hintaan! 6995 luonnonkumisaapas 3890 Savotta Reppu 123. Metsästäjän ja eränkävijän erikoisliike /HHsportSuomi /HHsport.
10 VALKOPOSKIHANHIA RIESAKSI ASTI Hanhien suojelutilanne Itämeren rannoilla herättää kysymyksiä ja eripuraa. Nyt on tekeillä lakiehdotus, joka ajaa kanahaukan rauhoituksen osittaista purkamista. 32 VOLFRAMI NOSTAA SUOSIOTAAN PATRUUNASSA Teräshaulien rasitteena on entinen maine, vaikka nykyisin teräshaulipatruunat ovat teholtaan hyviä. Sisältö 3/2015 4 28 Winchesterin suosituista SX3–puoliautomaattihaulikoista on myös saatavilla kaliiperin 20 versio. Ahmakanta on kasvanut 300 yksilöön, koska sitä ei ole metsästetty yli 30 vuoteen. 20 SALAMETSÄSTYKSEN TUTKINTA VAIKEAA Salametsästys painottuu tällä hetkellä ItäSuomessa suurpetoihin ja erityisesti suteen. 34 JOUSIMETSÄSTÄJÄN NUOLIVIINET Kunnon viinestä nuolen varren saa käteensä vaivattomasti, äänettömästi ja mieluiten niin, että käden liike ei karkota saaliseläintä. Mukana oli suomalaisia eräalan osaajia. 24 SUPEJA EI HALUTA RUOTSIIN Tornionjokilaaksossa Ruotsin puolella valmistaudutaan supikoirasotaan. 50 OULUJOEN ERÄSEURALLA EI LOPU RIISTA KESKEN Välillä hyvin runsaslukuisinakin liikkuvat vaellushirvilaumat tuovat oman mausteensa Oulun kaupungin kupeessa toimivan Oulujoen Eräseuran metsästyskauteen. 50. 38 TSEKKITEHDAS ANTAA LAMALLE KYYTIÄ Tsekkiläinen, nykyisin myös Yhdysvaltoihin rantautunut Czeska Zborojvka –asetehdas tuotti tälle vuodelle kymmeniä uusia tai uudistettuja tuotteita. 45 LUVATTOMIA STARTTIPISTOOLEITA MYYTÄVÄNÄ Tilanne starttipistoolikaupassa on epäselvä. Starttiase vaatii kaasuaseluvan, mutta aseiden myynti jatkuu edelleen netissä. Yksittäisiä supeja on jo länsirajan takana. Molempia kiinnostavat erityisesti metsästyskoirat. Oulujoen Eräseuran puheenjohtajan Mikko Saarelan (edessä) ja sihteeri Hannu Mustosen mielestä hirvenmetsästyksessä parasta on se, että siinä saa metsästää seurassa. 42 ILMAPISTOOLIAMPUJAN KALUSTOVALINNAT Ilmapistooliampujalla voi olla valintaongelmia: muovikuula vai lyijyluoti, kertalaukaus vai puoliautomaatti. 54 TAITAMATON ISÄNTÄ VOI PILATA KOIRANSA Metsästyskoiran valinta ja kouluttaminen vaativat taitoa ja kärsivällisyyttä. 28 UUSISSA HAULIKOISSA JO ÄLYTEKNOLOGIAA Markkinoille on tullut haulikkouutuuksia muun muassa Beretalta, Benelliltä, Guerinilta ja Browningilta. 40 30 PATRUUNAN LIPAS PISTOOLIIN Nykyaikaisiin pistooleihin saa jopa yli 30 patruunan lippaita. 61 PÖRRIN HAUKUNNALTA SATA HIRVEÄ Jätlanninpystykorva Pörrin haukunnalta kaadettiin lähes 100 hirveä. 14 IWA 2015 KERÄSI AMMATTILAISET KOOLLE Maailman aseja eräalan valmistajat ja ammattilaiset kohtasivat Saksan Nürnbergissä. 62 HELSINKI SHOOTING CLUB YKSI VANHIMMISTA Kun ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen tuulettaa palkintopallilla, se näkyy myös Helsinki Shooting Clubin ammuntaradalla. Valkoposkikannan rauhoitusta ei kyetä purkamaan. 58 TOIMIVAT METSÄSTYSKOIRAT Seppo Salmela ja Jussi Mäkipää kuuluvat samaan hirviporukkaan. 6 KANAHAUKOILLE EI POIKKEUSLUPIA Iso osa kanalinnuista joutuu kanahaukkojen saaliiksi. Atso Piippo ja jämtlanninpystykorva Pörri olivat erottamaton pari metsässä. 16 AHMA SYÖ POROMIESTEN ELANTOA Ahma aiheuttaa maasuurpedoista eniten porovahinkoja. Salametsästystä yritetään suitsia tiiviillä viranomaisyhteistyöllä. Pennusta ei tule kelvollista jahtikaveria, jos sitä ei osata käsitellä oikein
Näin ei kuitenkaan tapahdu. Toivoa paremmasta siis on. Kanahaukkakanta ei ole koko Euroopassa uhanalainen ja sen metsästykseen tulisi myöntää vähintään poikkeuslupia. Metsästäjät ovat tottuneet viranomaisten vastauksiin: Vaikka kaikki juridinen normisto täyttyy anomuksessa, hakijalle ei myönnetä lupaa. Rambo-veitset tekevät taas tuloaan. Metsästäjät tuntevat, että kanahaukan rauhoitus 25 vuotta sitten pääsi tapahtumaan hiljaisesti, ikään kuin salassa. Maaja metsätalousministeriön toimialaan kuuluu riistanhoito ja siihen liityvä lainsäädäntö. 66 VILLI POHJOLAN ERÄMÖKEILLE Tyypillisin Villi Pohjola -mökin vuokraaja on pohjoissuomalainen mies, joka on kiinnostunut luonnosta. 68 PARAS RIEKKOVUOSI AIKOIHIN Kulunut riekkokausi oli Ylä-Lapissa paras seitsemään vuoteen. Saalista tuli tasaisesti. Paikalliset ELY-keskukset eivät niitä virkamiestensä luonnonsuojelullisten periaatteiden vuoksi myönnä. Suomessa lasketaan olevan tänään 6000– 7000 pesivää kanahaukkaparia ja kanta on arviolta yli kymmenen tuhatta. Etelä-Suomen metsissä vielä kaksi vuosikymmentä sitten suhteellisen runsaana esiintynyt metsoja teerikanta on tänään sangen vähäinen. Jälkikeskiarvo kertoo, että metsäjäniksellä menisi nyt paremmin. Ministeriö jakaa huomattavan runsaasti metsien hoito-ohjeita metsien riistakannan säilymiseksi tyydyttävällä tasolla. Metsäkanalintujen määrä on niin vahvassa laskussa, ettei sitä pelasta ”hallittu hoitamattomuus” vaan kanahaukkakannan vähentäminen. Niiden joukossa oli kolme pantasutta. 78 SELVITYMISPUUKKOJA JOKA LÄHTÖÖN Selviytymispuukot ovat parhaimmillaan todellisia monitoimityökaluja. Ohje on varmasti oikea, mutta käytännössä näemme, kuinka nykyaikaisesti hoidetuista metsistä riista pakenee, kanta vähenee. Metsäkanalintuja pyytää Suomessa edelleen noin satatuhatta metsästäjää. Saalis jää miltei olemattomaksi kannan vähäisyyden vuoksi. Muutokseen on pikainen, vahva tarve. Kanahaukka on peltoja metsäkanalintujen suurin luonnossa elävä vihollinen. Vuotta aikaisemmin saalismäärä oli 505. On käynyt selville, että kanahaukkakanta on Suomessa sen vuodesta 1989 tapahtuneesta täysrauhoituksesta alkaen kaksinkertaistunut. 72 KEVÄTHUUTOKAUPPA ORIMATTILASSA Suomen Asehistoriallisen seuran huutokaupassa Orimattilassa oli tarjolla yli 300 asetta sekä lähes 500 muuta kohdetta. Se toteaa, että ohjenuoraksi sopii ”hallittu hoitamattomuus”. Viime aikoina on tullut perustellusti esille vaatimus lakimuutoksesta, jolla kanahaukan pysyvä rauhoitus saataisiin osittain poistetuksi. 82 METSÄJÄNISKANTA KASVUSSA. Metsästäjät ovat ymmällä, miksi maaja metsätalousministeriö sallii metsäkanalintujen häviämisen Suomen luonnosta kanahaukan runsaan kannan vuoksi, pyy on jo miltei meiltä menetetty! Eero Ahola Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla – vai onko. Ulkomaalaisten osuus on alle kymmenen prosenttia. 5 Tämän vuoden pienentyneitä porovahinkoja voi kiittää osaltaan poroille suotuisasta talvesta. 86 PUSKARADIO 88 KOLUMNI 16. Metsästyksellä olisi merkittävä osuus myös matkailuelinkeinon kannalta. Käytännön toimet keskittyvät riistan elinolojen yllä pitämiseen, metsästyksen sääntelyyn ja lainsäädännön kehittämiseen. Konkreettisimmin kannan runsaus näkyy lähes olemattomassa pyykannassa. 74 ILVEKSIÄ KAADETTIIN 477 Helmikuun lopussa päättyneellä pyyntikaudella saatiin saaliiksi 477 ilvestä. Kanalintujen vähenemisen suurimpana syynä pidetään kanahaukkaa, jonka kannan sallitaan lisääntyvän hallitsemattomasti. 80 KAIKKIAAN KAADETTIIN 17 SUTTA Kaikkiaan 17 sutta kaadettiin poikkeuslupien aikana. Suomen metsien peruslinnusto, metsäkanalintukanta on huolestuttavasti vähentynyt, vaikka 1960-luvulla alkanut vahva väheneminen hetkeksi pysähtyikin noin kaksi vuosikymmentä sitten. PÄÄKIRJOITUS Luonnossa on aina ollut suurpetojen ja ihmisten välinen ristiriita. Metsästäjät ovat kokoamassa 50 000 henkilön allekirjoittamaa esitystä kanahaukan rauhoittamisesta annetun lain muuttamisesta
Poikkeuslupia ei myönnetä – loksena toteamaan, että kanahaukalle on mahdotonta saada poikkeuslupia. Riistanhoitoa ja metsästystä ammatikseenkin harjoittavalle Westerholmille tuli mitta täyteen. Asia pitää saada eduskunnan käsittelyyn. Vaikka sen tihutyöt ovat hyvin tiedossa, riistanhoitajat ovat voimattomia: kanahaukalle ei saada poikkeuslupia. Nyt on tekeillä lakiehdotus, joka ajaa kanahaukan kokonaisrauhoituksen osittaista purkamista. 6 Kanahaukka on pahin peltoja metsäkanalintujen vihollinen. Tämän tietää Uudellamaalla asuva Arno Westerholm. – Jouduin neljä vuotta kestäneen oikeusprosessin lopputuLakiehdotus haluaa kanahaukan rauhoituksen osittaista purkamista Iso osa kanalinnuista joutuu kanahaukkojen saaliiksi. Westerholm kerää parhaillaan nimiä laatimalleen lakiehdotukselle kanahaukan kokonaisrauhoituksen osittaisesta purkamisesta. riistanhoitajien mitta täynnä
Ainoastaan kanahaukkakannat kasvoivat, kun ruokaa riitti. – Niillä kaikilla on tapana olla erityisen näkyvillä ja kuuluvilla soidinaikoina. Westerholmin mukaan kanahaukka on Suomessa täysin elivoimainen ja sen suojelutaso on suotuisa. – Ydinajatuksena oli, että nuoret osittaismuuttajat saataisiin oleilemaan esimerkiksi lähelle kaatopaikkoja. – Niin sanottujen vanhojen reviirihaukkojen olemassaolon – Niin minä kuin monet muutkin riistanhoitajat olemme hakeneet vuosikausia kanahaukkaongelmaan muuta ”tyydyttävää ratkaisua” kuin kanahaukkojen pyytäminen. Ei se onnistunut, linnut tulivat takaisin. – Keväällä 2008 aloitin tehotoimenpiteet kokonaan hävinneen peltopyyn takaisinpalauttamiseksi. – Kanahaukka rauhoitettiin vuonna 1989 aika lailla metsästäjiltä salassa, eikä siihen siten enää pystytty vaikuttamaan, Westerholm muistaa. Aikaa meni, ja rahaa kului yli 60 000 euroa – eikä toimenpiteistä ollut mitään hyötyä. Nuoret, 1–3-vuotiaat haukat ovat eniten liikkeellä keväällä ja syksyllä, kun ne etsivät uusia reviirejä. Vakavan ongelman muodostavat nuoret, aikuiset haukat, jotka kerääntyvät hyväriistaisille riistanhoitoalueille ja näin ollen saalistuspaine kasvaa täysin yli kaikkien sietorajojen. 7 Arno Westerholm päästämässä luontoon aikuisia fasaaneita keväällä 2012. Neljän vuoden oikeusprosessi Nykyisessä lainsäädännössä Euroopan neuvoston antamaa lintudirektiiviä tulkitaan kansallisella tasolla siten, että luonnonsuojelulain 49 §:n 3 momentin perusteella ”kokonaan Kokonaisrauhoituksen alkuvuosina 1990–1995 syntynyttä kanahaukkaongelmaa yritettiin ratkaista siirtoistutuksin. Kuitenkin suurin osa kanahaukan saalistamista kanalintulajeista kuuluvat kyseiseen direktiiviin! Sitä Westerholm ei kiistä, ettei kö kanahaukka kuuluisi Suomen luontoon. Muita keinoja ei ole, koska kukaan ei mahda tällä hetkellä kanahaukoille mitään. Kanahaukkavapaita alueita ei löydy juuri mistään. Westerholm kuvaa kanahaukPoikkeuslupia ei myönnetä – kaongelmaa kuumaksi aiheeksi. – Se on maanlaajuinen ongelma. – Kanahaukka ei myöskään kuulu Euroopan neuvoston lintudirektiivin määrittelemiin lintuihin, jotka ovat uhanalaisia tai joiden suojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Westerholm on omakohtaisesti joutunut näkemään, kuinka kanahaukat tekevät tyhjäksi riistanhoidolliset työt. – Ainostaan vanhat reviirihaukat pesivät, joten nuorten kanahaukkojen hävittämisellä ei ole merkitystä kanahaukan suotuisan suojelutason suhteen, Westerholm muistuttaa. Hänellä on kaksi tilaa Uudellamaalla, joissa pääriistakohteina ovat olleet peltoja metsäkanalinnut. Isoja tappioita kanalinnuille Arno Westerholm painottaa, että kanahaukoilla on selvä yhteys nykyisiin huonoihin kanalintukantoihin. – Myös teerelle koituu isoja tappioita, koska kanahaukat tappavat kesäisin 30–40 prosenttia hautovista teeristä. Ongelmana nuoret, aikuiset haukat Kanahaukka on Suomessa kokonaan rauhoitettu. Kun naaraslintu joutuu tapetuksi tuhoutuu koko munapesue. Westerholm nostaa esiin peltopyyn, joka on hävinnyt paikoin kokonaan kanahaukkojen takia. Nuorten kanahaukkojen osittaismuutto ajoittuu samaan aikaan maaliskuussa, ja se on kanalintujen soitimen suhteen tuhoisaa. Kanahaukat tuhoavat tehokkaasti peltoja metsäkanalintukantoja. riistakannat vielä kohtuullisesti kestävät. Lopputulos on kuitenkin kaikkialla ollut sama: nuorten kanahaukkojen pyynti on tultava mahdolliseksi. – Esimerkiksi Etelä-Suomen lisäksi Pohjanmaalla, joka perinteisesti on ollut hyvää peltopyyaluetta, tilanne on mennyt kriittiseen suuntaan. Silti niiden metsästys poikkeusluvin on osoittautunut mahdottomaksi – lupia ei heru.. Erityisen paha se on peltopyylle, teerelle ja fasaanille
Tämä kertoo osaltaan viranomaistoiminnasta. ELY-keskuksen ympäristöasioista vasNäin voi äänestää Lakiehdotus löytyy oikeusministeriön ylläpitämältä kansamaksettu. Westerholm valitti päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. – Uudenmaan ELY-keskuksen päälakimies lähetti KHO:lle ELY-keskuksen nimissä kirjeen, jossa todettiin seuraavaa: ”Vaikka kaikki juridinen normisto täyttyy, hakijalle ei myönnetä lupaa”. Peltopyyn laajamittaiselle kannanhoidolle ei ole Arno Westerholmin mukaan tulevaisuudessa realistisia jatkomahdollisuuksia, jos kanahaukkalainsäädäntö ei muutu – kuvassa kuuden viikon ikäisiä peltopyyn poikasia.. KHO:n kielteisen päätöksen jälkeen Westerholm kertoo aloittaneensa suunnittelun, jonka tarkoituksena on muuttaa lainsäätaava henkilö kuului avoimesti lintujensuojelujärjestöön, joka suhtautuu metsästykseen kielteisesti. Näin se toimii riistahallintolain sille Westerholmin mukaan riistakeskukseen on päässyt – Laatimaani juridista ja direktiivipohjaista ydinajatusta on mahdollista myöhemmin soveltaa myös esimerkiksi susipolitiikkaan tai merimetsoihin. Näin toimien mahdollistuu kansalliseen metsästyslakiin yleisperusteinen lupa poiketa kanahaukan kokonaisrauhoituksesta. Käytännössä tämä on kuitenkin osoittautunut mahdottomaksi. – Lähdin liikkeelle siitä, että eduskunta voi sisällyttää lintudirektiivin 9 artiklan 1a neljännen alakohdan sekä 2 kohdan muotovaatimukset suoraan kansalliseen metsästyslakiin. – Hain Uudenmaan ELY-keskukselta akuuttiin tarpeeseen lupaa neljän nuoren kanahaukan pyyntiin vuonna 2010. Erityisavustaja kirjoitti rauhoitetulle lintulajille, muun tyydyttävän ratkaisun puuttuessa, paikallinen Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus voi myöntää poikkeusluvan lintudirektiivin 9 artiklan 1 ja 2 kohdan perusteella”. Lakiehdotuksen kiteytetty ydin mahdollistaa Westerholmin mukaan nuorten kanahaukkojen pyynnin alueilla, joissa suoritetaan laajamittaista, jonkin pelto ja/tai metsäkanalintujen kannanhoitoon tähtäävää riistanhoitoa. Tämä on hyvin yleistä myös muissa ELY-keskuksissa. Westerholm: Lakiehdotusta vaikea saada esille tiedottamaan asiasta. – Lukuisten lisätodisteiden ohella otin yhteyttä eduskunnan puhemiehen pitkäaikaiseen erityisavustajaan, jonka kohdella oli juuri EU-direktiivien soveltaminen kansalliseen lainsäädäntöön. Yhteen kuoreen mahtuu 50 kannatuslomaketta. 8 däntöä siten, että kanahaukkojen pyynti olisi mahdollista. Oikeusprosessi kesti kaikkiaan neljä vuotta. Westerholm oli valittanut asiasta edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen. Kiistattomista todistajanlausunnoista ja perusteluista huolimatta valitukseni hylättiin. Lupahakemukseni hylättiin. Tarkasti edellä mainitun direktiivin kohtia mukaillen eläimistön suojelemisperustein voidaan metsästyslakiin tehdä tarvittavat muutokset. – Pyynti on tarkoitus toteuttaa silloin, kun nuoret haukat puoltolausunnon, jossa todettiin kaikkien juridisten ja direktiivipohjaisten normien täyttyvän, ja että ELY-keskuksen olisi tullut myöntää poikkeuslupa siten kuin sitä hain. ääntä
Westerholm painottaa, että jos eduskunta hyväksyy lakiehdotuksen muodostuu siitä ennakkotapausluonteinen poikkeus. Maija Salmi Kuvat: Arno Westerholm Maasto ennen riistapellon raivaamista ja raivaamisen jälkeen – kuva Arno Westerholmin omistamalta metsätilalta. Jos metsästyslakia ei saada muutettua siten, että nuorten kanahaukkojen pyynti mahdollistuu, ei kanalintujen laajamittaiseen riistanja kannanhoitoon ole Westerholminm mukaan enää realistisia mahdollisuuksia. – Luonnonsuojelijat suojelevat vahinkoeläimiä, kuten susia ja kanahaukkoja. – On täysin perusteltua esittää ajatus siitä, että laatimaani juridista ja direktiivipohjaista ydinajatusta on mahdollista myöhemmin soveltaa myös esimerkiksi susipolitiikkaan tai merimetsoihin. Näin ollen lopetettavat nuoret haukat voidaan tunnistaa kiistattomasti ja taasen vanhat reviirihaukat ja muut haukkalajit vapauttaa vahingoittumattomina. Lisäksi pyynnissä olisi sallittu vain elävänä pyytävät pyyntilaitteet. He eivät ole kiinnostuneita kanalintujen kohtalosta.. 9 ovat haitallisimmillaan, eli maaliskuussa ja syyskuussa
Kotoinen metsähanhikantamme on taantunut 1990-luvun alusta lähtien. Pesimäkantamme oli 1990-luvun lopulla vain 1 400 paria, mutta vuoden 2010 kannanarvio oli jo 5 000–6 000 paria. Valkoposkihanhien rauhoitusta on vaikea saada purettua. Kannan on todettu myös elpyneen alueellisesti. 10 Metsähallitus, luonnonsuo j e l u järjestöt ja riistanhoitoyhteisö ovat yhteisin tuumin saaneet rajoitettua merija metsähanhien metsästystä. Hanhien suojelutilanne Itämeren rannoilla herättää kysymyksiä ja eripuraa Suomen alueella elää ja pesii lukuisa määrä erilaisia hanhia. Varsinkin näin on käynyt pohjoisilla aapasoilla pesivälle alalajille, taigametsähanhelle. Kemiön Sjölaxissa laiduntavat Suomen suurimmat parvet, joista arvioitiin olevan jopa 5 500 yksilöä elokuussa 1998. Näistä yleisin eli valkoposkihanhi on rauhoitettu. Sen sijaan kanadanhanhien sekä ajoittain ja alueittain metsäja merihanhien metsästys on sallittua. Merihanhen metsästys on kielletty sisämaassa kolmen vuoden ajaksi vuodesta 2014, jotta kanta pääsisi kasvamaan ja levittäytyisi laajemmalle sisämaahan. Liminganlahti on merihanhille merkittävä pesimäpaikka. Suomessa merihanhi pesii saaristossa, sisämaassa joillakin harvoilla järvillä
Näin laji leviäisi sinne ilman turhia istutuksiakin, arvelee puolestaan erityisasiantuntija Tapani Veistola Suomen Luonnonsuojeluliitosta. alkaen eli metsästyksen aloitus siirtyy 21 päivää myöhemmäksi, KaakkoisSuomessa jahti alkaa 1. eli metsästyksen aloitus siirtyy 42 päivää myöhemmäksi ja muualla maassa metsähanhen metsästys on sallittua 10. Asetuksen arvioidaan vähentävän saalismäärää merkittävästi verrattuna viime vuoteen. Metsästys ei näyttäisi olevan suurin syyllinen, sillä vuotuisessa saalismäärässä ei ole tapahtunut muutoksia ennen kannanlaskua. Eri lähteiden mukaan kyse oli joko villeistä hanhista tai sitten nykytietämyksen mukaan kesyistä hanhista, jotka oli vapautettu paikallisesta hanhitarhasta. 10. Valkoposkihanhi on pohjoisen alueen yleisin hanhi; kannaksi arvioidaan puoli miljoonaa kappaletta ja Suomessakin pareja on 5000–7000. 11 Valkoposkihanhia jo riesaksi asti Valkoposkihanhi, jonka kannaksi arvioidaan jopa noin puoli miljoonaa lintua, pesii Islannissa, Ruotsissa, Suomessa, Virossa, Belgiassa, Saksassa, Alankomaissa sekä manner-Tanskassa ja -Norjassa. Kiintiölupiin liittyisi velvollisuus lähettää siipinäytteet tutkimuslaitokselle, mikä parantaisi olennaisesti tutkimusta, esittää Metsästäjäliiton lintuasiantuntija Jaska Salonen. Suomen pesimäkanta kasvoi voimakkaasti 2000-luvulla ja vuonna 2010 pesimäkannan kooksi arvioitiin 3 800 paria. Olisiko metsäja merihanhien pyyntiä rajoitettava vielä nykyisestään kannan säilyttämiseksi. Suomessa ensimmäinen pesintä löydettiin Inkoon saaristosta vuonna 1981 ja kantaa on sen jälkeen lisätty istutuksilla eläintarhoista, kuten Korkeasaaresta 1980ja 1990-lukujen vaihteessa. Hanhikan. 9. – Suomen Metsästäjäliitto ry on tukenut ministeriön asetusta merihanhen rauhoittamisesta sisämaassa. Sen jälkeen laji alkoi runsastua Itämerellä aluksi hitaasti, mutta 1980-luvulta lähtien nopeammin. 9. Suomessa pesivän taigametsähanhen taantuman syy ei ole tiedossa. Syitä on etsitty soiden ja metsien käytön muutoksen sekä kasvaneen joutsenkannan vaikutuksista. alkaen, eli metsästyksen aloitus siirtyy 12 päivää myöhäisemmäksi, Etelä-Lapin ja Pohjois-Karjalan välisellä pesimä-alueella metsästys on sallittua 10. – Metsähanhi on rauhoitettu ja hyvä niin. Taigametsähanhen osalta olemme esittäneet metsästäjäkohtaista kiintiöjärjestelmää, jollaisesta on saatu hyviä kokemuksia Yhdysvalloissa. Pohjois-Lapin pesimäalueella metsähanhen metsästys on sallittua 1. Tätä Metsästäjäliitto pitää ongelmana. Merihanhen metsästystä kannattaa rajoittaa jatkossakin sisämaassa. alkaen eli metsästyksen aloitus siirtyy 51 päivää myöhemmäksi. Pyyntiä rajoitettava vielä nykyisestä. Tundrametsähanhi edustaa kantaa, joka pesii esimerkiksi Siperiassa ja muuttaa Suomen kautta. Kannan runsastuminen on johtanut myös ongelmiin: puistoissa ja uimarannoilla esiintyy parvien jäljiltä hanhen ulosteita kiusallisen paljon, ja poikasiaan aggressiivisesti suojelevat nan suojelu ei liene vielä suuresti vaikuttanut saalismääriin. Vuonna 2013 metsähanhia saatiin saaliiksi 3300, edellisenä vuonna 600 enemmän ja vuonna 2011 3600 yksilöä. Itämerellä ensimmäinen pesintä löydettiin 1970-luvun alussa Ruotsin Gotlannista, joka on lajin muuttoaikainen levähdysalue. vain jokusia pareja pohjoisimmassa Lapissa. Toinen Suomessa esiintyvä alalaji, tundrametsähanhi, ei ole kärsinyt samalla tavoin. Tundrametsähanhia pesii Suomessa Merihanhen saaliskanta on ollut yli 3000 lintua. – Metsähanhen metsästyksen lopettaminen lopettaa metsästäjien mahdollisuudet kerätä siipinäytteitä. Kiintiömetsästys takaisi sen, että tutkimuksen tarpeisiin saataisiin tarpeellista aineistoa muun muassa ikäja alalajimäärityksiä varten, Salonen ehdottaa. Tällä alueella metsästyksen aloitus siirtyy merkittävästi viime vuotta myöhäisemmäksi. 10. Metsästettävää lintua siitä ei ole vielä saatu
– Pohdittaessa mahdollisia syitä talvehtivan kannan taantumaan taigametsähanhen osalta Metsästäjäliitto korostaa, että joutsenen osuus on selvitettävä perusteellisesti lyhyellä aikavälillä. – Laji on lintudirektiivillä suojeltu, Se ei ole esimerkiksi kanadanhanhen kaltainen ihmisen istuttama vieraslaji, jollaisen metsästys on aivan oikein, hän perustelee. Suomen joutsenkannaksi laskettiin vuoden 2004 laajassa kartoituksessa 4 500 paria, ja vuonna 2006 parimäärän arveltiin kasvaneen vielä tuhannella. Luonnossa liikkuvat ovat saaneet todistaa kiukkuisen joutsenen häätävän hanhia ja muita lintuja omilta reviireiltään. Tällä hetkellä tutkimustieto on aivan liian vähäistä ja ristiriitaista. Tämän lisäksi liiton ylin päättävä elin on vuonna 2012 syysliittokokouksessa päättänyt tehdä esityksen valkoposkihanhen metsästyksen aloittamisesta sekä vahinkoperusteisesti että tutkimustarkoituksiin. Veistolan esimerkiksi ottama kanadanhanhi on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva suurikokoinen hanhilaji, joka on istutettuna levinnyt Eurooppaan ja hanhet ovat käyneet ihmisten kimppuun. Esitys on tehty Ympäristöministeriölle keväällä 2013, kertoo Metsästäjäliiton Salonen. Vahinkoasioissa Metsästäjäliitto pitää parhaana tapana säädellä valkoposkihanhien määrää poikkeuslupiin perustuen metsästyksellisin menetelmin. Metsästäjillä on hyvin vahva kokemukseen perustuva mielikuva, että joutsen ei siedä hanhia pesimäaikana reviirillään, ja kannan runsastuttua joutsen olisi näin ollen syrjäyttänyt hanhet pesimäalueiltaan, kertoo Jaska Salonen. Niiden vähenemisen pääsyyksi tiedetään metsästys muuttoreitin varrella, kuittaa Tapani Veistola. – Ei ole syytä, tarvetta eikä mahdollisuutta, tyrmää puolestaan Luonnonsuojeluliiton Veistola. – Olemme esittäneet jo vuoden 2007 hallitusneuvottelujen yhteydessä, että valkoposkihanhi siirrettäisiin metsästyslakiin kirjattuun riistaeläinlajien luetteloon ja olemme uudistaneet esityksen Maaja metsätalousministeriölle vuonna 2009. Useissa yhteyksissä on esitetty, että hanhikantaa saisi alkaa jo harventaa, kuten tehdään esimerkiksi Virossa ja Ruotsissa peltojen suojelemiseksi.’ Valkoposkihanhea ei saada riistalinnuksi Olisiko valkoposkihanhet saatava riistaeläimiksi ja siten metsästettäviksi, edes rajoitetussa Joutsen syypää hanhien vähenemiseen. – Tällöin myös saalis voidaan hyödyntää eettisesti kestävällä tavalla lähiruokana. Hanhistamme kaikki muut ovat runsastuneet yhdessä laulujoutsenen kanssa paitsi metsähanhi ja kiljuhanhi. Laulujoutsenkannan vahvan kasvun on arveltu haittaavan hanhien elämistä, mutta luonnonsuojelijat törmäävät väitteen epätotena.. – Tutkimusten mukaan väite on epätosi. Suomen lintuatlaksen väliaikatietojen mukaan laulujoutsenkanta kasvaa edelleen ja keväällä 2011 pesimäkanta oli arvioiden mukaan 5 000–7 000 paria. Niin metsähanhien (kuvassa) kuin merihanhien suojeluun on otettu jämerät toimet käyttöön metsästystä rajoittamalla. 12 määrin tai alueellisesti. Myös moninkertaistunut joutsenkanta on esitetty erääksi syyksi siihen, että hanhen lisääntymisja pesimärauha on kärsinyt. Laulujoutsenella on sama rauhoitetun linnun asema kuin valkoposkihanhellakin Mitä arvelette väitteestä, että moninkertaistunut joutsenkanta uhkaisi nykyisten hanhien kantaa. Hanhikantojen pienenemiseen on esitetty useita syitä, kuten maankäytön kasvu ja metsien pirstoutuminen
Naapurimaissa lajia saa metsästää Onko mielestänne ristiriitaa siinä, että Virossa ja Ruotsissa valkoposkihanhia saa metsästää ja Suomessa ei. Se on Suomessa myös yleisin hanhisaalis, sillä RKTL:n tiedon mukaan vuonna 2013 saaliiksi saatiin 7800 kanukkia kun edellisvuonna vain 3200 kappaletta. 1900-luvun alussa Pohjoismaissa pesi tuhansia kiljuhanhipareja, nykyisin pesiviä pareja on jäljellä alle 15. Kiljuhanhea on viimeksi tavattu Suomessa vuonna 1995. Nykyään Suomen parimääräksi arvioidaan noin 10 000. Kiljuhanhea ei ole nähty Suomessa 20 vuoteen. – Suomi on osa Euroopan Unionia ja kansallisiin säädösmahdollisuuksiimme on tällä olennainen vaikutus. Olemme omalta osaltamme esittäneet Kiljuhanhen karu kohtalo Metsäja merihanhien kantaa tarkasteltaessa on syytä pitää mielessä kiljuhanhien karu kohtalo. 1980-luvulta alkaen kiljuhanhia on kasvatettu tarhoissa ja istutettu luontoon sekä Suomessa että Ruotsissa, jonne on syntynyt pysyvä kanta. – Niissä maissa valkoposkihanhia ammutaan vahinkojen estämiseksi lintudirektiivin poikkeusartiklan nojalla – joskin vastoin komission lintudirektiivin soveltamisohjeita. KYSY KAUPPIAALTASI! 64,00 € 27,50 € VAIHTOSUPISTAJAT LÄHES KAIKKIIN HAULIKKOMERKKEIHIN. Suomen Metsästäjäliitto kannattaa yhteisskandinaavisia hankkeita muuttoreittimallin – yway management – mukaan. Miten tämä vaikuttaa mielestänne Suomen valkoposkihanhikantaan. – Ei mitenkään, koska Virossa ja Ruotsissa ei ammuta suomalaisia lintuja, erityisasiantuntija kuittaa. 1990-luvun puolivälissä lähinnä Ruotsista siirtyneitä yksilöitä oli Suomessa arviolta noin 4 000–5 000, ja laji oli levittäytymässä laajalti myös sisämaahan. RATAKAUSI ALKAA! PAREMPIEN METSÄSTYSVARUSTEIDEN MAAHANTUOJA www.nordhunter.com MYYNTI: ASEJA ERÄLIIKKEET HiViz-valokuitutähtäin S200, S300, S400 punainen tai vihreä vaihdettava valokuitu magneettikiinnitys tähtäinkiskoon S200: kiskonleveyksille 4,2 – 6,5 mm S300: kiskonleveyksille 5,7 – 8,2 mm S400: kiskonleveyksille 8,2 – 11,3 mm Carlson’s SPORTING CLAYS 8 eri supistusastetta tarkkuuskoneistettu 17-4-teräksestä pitkä sylinterimäinen suuosa tasaiset osumakuviot elinikäinen takuu VALOKUITUTÄHTÄIMET HAULIKKOON Myös runsas valikoima erikoissupistajia. Luontoliiton Veistola puolestaan tarkentaa, että Virossa ja Ruotsissa ei ole yleistä valkoposkihanhien metsästystä. Metsästysmahdollisuuksien ei tarvitse olla yhtenäisiä kaikkialla, vaan niiden tulee aina perustua kestävän metsästyksen periaatteisiin ja kannan kokoon, Salonen muotoilee. Antti Kauranne myös Suomeen. Vuonna 2009 on aloitettu uusi kokeilu, jossa mukana on kiljuhanhen poikasia ja niille emoiksi valkoposkihanhia. 13 valkoposkihanhen siirtämistä riistaeläinten lajiluetteloon. Suomessa istutuksia kokeiltiin 2000-luvun alussa, mutta kokeilu epäonnistui. Laji rauhoitettiin Suomessa jo vuonna 1969. Suuri osa suomen kanadanhanhista muuttaa talveksi Itämeren eteläosiin ja Etelä-Ruotsiin, ja vähäisempi määrä Baltian rannikolle
Antti Kauranne Suomalaiset eräalan osaajat mukana Nürnbergissä Jousiammuntaosastolla yleisö pääsi kokeilemaan niin varsikuin vastakaarijoustakin. Naisten eräeläminen näkyi vaateja asustetarjonnassa. Kaikki eivät tyydy lippikseen ja tuulipukuun.. Ilahduttavaa on myös se, että paikalla on vuosittain myös suomalaisia valmistajia, sillä messuilla käy merkittävä eurooppalainen asiakaskunta tutustumassa vuoden uutuuksiin. Siitä kolmipäiväisten messujen suosio on kasvanut merkittävästi. Kaikkiaan 1383 näytteilleasettajan joukossa oli myös parikymmentä suomalaista tuotemerkkiä sekä maailman tunnetuin suomalainen seikkailija-vuorikiipeilijä Veikka Gustafsson. Arktisella ilmeellä on kysyntää Euroopassa; poronnahalla pedattu puukon myyntipaketti on komea. Tilaisuuden saamaa arvostusta kuvastaa myös se, että avajaispuheenvuoron piti Saksan Baijerin sisäministeri Joachim Herrman. 14 IWA 2015 keräsi liki 1400 näytteilleasettajaa ja yli 40 000 messuvierasta Maailman aseja eräalan valmistajat ja ammattilaiset tapasivat maaliskuun ensimmäisellä viikolla Saksan Nürnbergissä. Herrmannin jälkeen puhumaan pääsi suomalainen seikkailija-vuorikiipeilijä Veikka Gustafsson, joka piti esitelmän aiheesta ”eräelämä lifestylenä ja eräelämä elämäntapana”. IWA-messuja on vietetty jo vuodesta 1973, jolloin alle sata eräalan toimijaa kokoontui esittelemään tuotteitaan alan ammattilaisille; maahantuojille ja myyjille. Gustafssonin lisäksi messuille toivat suomalaisväriä muun muassa SAKO, Sasta, Thune Teema, Oulun Työstökeskus, Uovision Technology, Alaska Elk, AseUtra, Enzo Knives, Erätukku Oy, Pirkan aseiden Lynx Ri es, Marttiini Oy, Nammo Lapua, Nokian Footwear sekä Raimo Olkkosen Osuma Products
Aseseppien koristeluosaaminen näkyy parhaiten asevanhuksissa; haulikko on saanut kauniit pakotussomisteet lukkoonsa. Voisiko isänmaallisempaa ilmettä enää jenkkipistooliin saada. Nahkavuorattu taskumatti iloisissa väreissä on edullinen lahja eräihmisille. Näky saattaisi kauhistuttaa kukkahattuväkeä, mutta aseet oli kahlittu turvallisesti esittelyseiniin väärinkäytösten ehkäisemiseksi. 15 Veitsille on Euroopassa suuremmat markkinat kuin Suomessa. Rigbyn aseet ovat kalliita vaan laadukkaita. Klassikkoaseet kokevat uudestisyntymisen IWAssa: norsunluuperäinen Parebellum-Luger lienee uniikkikappale. Kampilukkoisille aseille on aina kysyntää, jos ei muuten, niin pelkästään nostalgiasyistä.
Niitä tulee myös rajan yli Ruotsin ja Norjan puolelta.. Ahmavahinkojen määrä tipahti edellisvuoteen verrattuna kuitenkin noin 30 prosenttia. Ahman yksilölliseen käyttäytymiseen ja saalistamiseen liittyvää tietoa ei juurikaan ole saatavilla. Ainoa Viime vuonna kirjattiin 2492 ahman aiheuttamaa vahinkoa, joka on lähes 60 prosenttia kaikista suurpetojen aiheuttamista porovahingoista Lapissa. – Kaksi edeltävää vuotta oliVahingonkorvaukset eivät vastaa todellista vahinkojen määrää Ahma aiheuttaa maasuurpedoista eniten porovahinkoja. 16 vat ahman osalta huippuvahinkovuosia. Siitä huolimatta ahman aiheuttamat vahingot ovat edelleen suurimmat poronhoitoalueiden kaikista porovahingoista, kertoo Harri Norberg Lapin riistakeskuksesta. Ahmakanta on kasvanut pohjalukemista liki 300 yksilöön, koska sitä ei ole metsästetty yli 30 vuoteen. Ahmasta on Suomessa vain vähän tutkittua tietoa. Ahma syö poromiesten elantoa Suomessa on tällä hetkellä lähes 300 ahmaa
– Todennäköisesti tässä mennään kuitenkin sen asian kanssa ensi talven lumille. Ahman aiheuttavat vahingot kohdentuvat poronhoitoalueillakin enemmän tietyille alueille. Se saattaa kaan asetuksen on määrä olla lausuntokierroksella ensi syksynä. Kysymys ei ole suinkaan niin mustavalkoinen, että yhtäkkiä ammuttaisiin kaikki tavoitettavat ahmat, Taloudellisia tappioita Ahmat hyödyntävät ravinnonhaussaan myös muiden petojen tappamia isompia hirvieläimiä. 17 Knuuti korostaa. Eniten ahmavahinkoja on kirjattu Ylä-Lapissa sekä itärajan pituudelta aina Koillismaalle ja Kainuuseen asti. – Ihan tarkkaa tietoa ei ole, mutta kyllä menetettyjä poroja Muonion paliskunnan alueella on 20–30 yksilöä. – Kun poronhoitoalueella ei ole haaskoja, ahmat tappavat enemmän poroja omaan tarpeeseensa, arvelee Norberg. Ristimella pitää ahmaa ikävänä petona, joka tekee paljon vahinkoa turhaankin. Täytyy olla joku valtion raamittama elementti, jonka kriteerit täyttyessä ahmoja voitaisiin vähentää metsästyksellisin keinoin. – Yksi vaikuttava tekijä on lumen ominaisuudet. Pyyntilupia kaivataan – Ahmakanta on kasvanut pohjalukemista, koska sitä ei ole metsästetty yli 30 vuoteen. Sen vuoksi on vain arvailujen varassa, miksi ahmojen aiheuttamien vahinkojen määrät vaihtelevat. Myös Knuuti tiedostaa vahvimpien ahmakantojen liikkuvan itärajalla Pohjois-Sallassa, Kuusamon eteläpuolisissa paliskunnissa, Kemi-Sompion paliskunnassa sekä käsivarren alueella. Se on suunnilleen sama määrä kuin aiempinakin vuosina. – Ahma on hyvä kulkemaan, ja jos keli on sille sopiva, se tappaa poron aina. Maaja metsätalousministeriö valmistelee parhaillaan asetusta poikkeusluvista ahman metsästykselle. Se käyttää ravinnokseen myös pienempiä nisäkkäitä pikkujyrsijöistä lähtien. Muoniossa vahinkomäärä ennallaan Muonion paliskunnan poroisäntä Taisto Ristimella vahvistaa, että ahmavahinkoja on paliskunnan alueella tavattu kuluneen talvenkin aikana. – Niillä alueilla ahma aiheuttaa poromiehille huolta sekä taloudellisessa mielessä että elinkeinon puolesta, Nordberg tietää. Kun ahman saalistus perustuu siihen, että ahma pystyy isoilla tassuillaan liitelemään lumen päällä, niin runsaslumisina talvina poro ei pysty pakenemaan sitä. Se saattaa vahingoittaa poron niin, että se jää kitumaan.. – Näillä alueilla on vakiintunut ahmakanta, Knuuti summaa. Määrä on kasvanut tasaisesti kaikki nämä vuodet, kertoo Paliskuntain yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jukka Knuuti. Ministe riössä ei hallinnollisesti varmastikaan pystytä saamaan aikaiseksi kovin nopeita päätöksiä. Ahma on siitä paha, että se tappaa usein vain tappamisen iloksi. Ministeriön mukertynyt tietous liittyy ahmojen määrään ja sijoittumiseen. Ahma on neljästä suurpedosta ainoa, jonka pyynti ei tällä hetkellä ole sallittua poikkeustai pyyntiluvan nojalla. Meidän kannaltamme ei ole kysymys siitä, että kaikki Suomen ahmat tulisi tappaa. Se rauhoitettiin täysin vuonna 1982. Ahma syö poromiesten elantoa Ahma on siitä paha peto, että se tappaa usein vain tappamisen iloksi. Knuuti pohtii, että ahman pyynti olisi tullut sallia jo aikaisemmin
Helmikuinen valvontaisku oli ensimmäinen laatuaan tässä laajuudessa. Kun Evira Oulu suoritti myöhemmin eläimelle ruumiin avauksen, eläimen kehosta löytyi koteloituneita hauleja, sanoo ylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen. Toisessa tapauksessa epäily salametsästyksestä perustuu eri viranomaisten tekemään valvontaiskuun helmikuussa Sonkajärvellä. Hirvien salakaadot yleensä yksittäisiä Ilmiönä suurpetojen salametsästys ei ole uusi ja se painottuu. Pohjolaisen mukaan kansalaiset ovat myös ilmoittaneet poliisille vihjeitä, että suurpetoja kaadetaan salaa. – Se on alueella suurin koskaan järjestetty valvontatempaus. – Tosin esimerkiksi suden osalta yksittäisen tai edes pienen ryhmän on hyvin vaikea sutta saada saaliiksi. Epäilemme salakaadosta useita yläsavolaisia miehiä. – Salametsästyksen valvontaa kohdistettiin alueille, jossa viranomaisten tiedustelutietojen perusteella oletettiin tapahtuvan suurpetojen salametsästystä. Yksi syy valvontaiskulle oli, ettei metsästysrikoksesta kiinni jäämistä pidetä Suomessa kovin todennäköisenä. Poliisi toivoo lisää vihjeitä Pohjolaisen mukaan salakaatoihin todennäköisesti syyllistyvät sekä järjestäytyneet ammattimaisesti toimivat ryhmät, mutta myös yksittäiset metsästäjät. Näistä Pohjolaisen mukaan salametsästys on äärimmäisen vaikea tutkittava valvontaviranomaisille. Poliisi, rajavartiosto tai Itä-Suomessa rikostutkinnassa on parhaillaan kaksi nimenomaan susiin kohdistunutta salajahtia. Vihjeitä ja havaintoja salametsästyksestä voi jättää poliisille sähköpostiin ita-suomi@poliisi. Salametsästyksen paljastaminen edellyttää niin poliisilaitosten, rajavartiolaitoksen ja Metsähallituksen erätarkastajien tiivistä yhteistyötä. . Salametsästystä yritetään suitsia viranomaisyhteistyöllä Salametsästys painottuu tällä hetkellä Itä-Suomessa suurpetoihin ja erityisesti suteen. Valvonnan vaikuttavuutta ei saavuteta harvakseltaan tehtävillä iskuilla. – Salametsästäjillä on omat tiedustelunsa ja yhdenkin ylimääräisen ihmisen liikehdintä alueella karkottaa salametsästäjät. – Valvontaviranomainen on salametsästyksenvalvonnassa ja rikostutkinnassa aina vierasjoukkue, kun salametsästäjät ovat kotijoukkue, jolla on kaikki edut puolellaan paikallistuntemuksesta lähtien. Salametsästyksen valvonnassa alueen asukkaiden ja järjestäytyneen metsästäjäkunnan apu on erittäin merkittävää, Pohjolainen painottaa. Poliisin mukaan salametsästykseen puututaan jatkossa näkyvän valvonnan lisäksi yhä suunnitellummin rikostutkinnan ja rikostiedustelun keinoin. 20 erätarkastajat eivät yksin voi mitään, mutta yhdessä saamme aikaan tuloksia. – Riistakamerat paljastivat jo viime vuoden lopulla kolmella jalalla liikkuneen suden Sonkajärvellä. Tutkinta useimmiten hyvin vaikeaa tapauksista ei tietoja juurikaan kantaudu, epäilee Pohjolainen. Joissakin tapauksissa kaato voi olla hätävarjelua, jos susi käy esimerkiksi koiran kimppuun. Poliisi, rajavartiosto ja erätarkastajat järjestivät juuri Itä-Suomessa ja osassa Kainuuta ja PohjoisPohjanmaan Jokilaaksoja kolme viikkoa kestäneen salaisen valvontatempauksen, jonka kohteena oli erityisesti järjestäytynyt salametsästys Itä-Suomen salomailla kuten Rautavaaralla, Sonkajärvellä ja Vieremällä. Annoin poliisilakiin perustuvan poikkeusluvan suden poistamiseksi. Salametsästysrikosten rinnalla monen muun rikoksen selvittäminen on lasten leikkiä. Vain yhteistyö tuo tuloksia Salametsästystapausten paljastamisessa tarvitaan paitsi eri alueiden poliisilaitosten yhteistyötä, mutta myös rajavartiolaitoksen ja Metsähallituksen erätarkastajien kiinteää yhteistyötä