2 – 2015 7,20 Luke suunnittelee susista tapporahaa Venäjän malliin Supikoirat kuriin Lapissa kolmen maan voimin Simo Partasen nuorten MM-kulta jo taskussa – seuraava koitos Ranskassa Minihaulikko Heizer PS1 mahtuu taskuun Susien suojelu vie Kainuusta MILJOONATULOT Vähennä rekyylin haittavaikutukset 5,90
Teclan laiteilla onnistuvat myös pitkät tyhjiöpakkaukset esim. Saumausleveys 300 mm Säädettävä saumausaika, sauman jäähdytys sekä painemittari. (02) 242 2123 www.myllyposti. myynti@myllyposti. Saatavilla monipuolinen valikoima VAKUUMIPUSSEJA suoraan valmistajalta NOPEA TOIMITUS Löydät meidät HH-Sportin osastolta Sileät pussit vahvuus 120 my 15x 30 cm 16,00 €/100kpl 20x 30 cm 18.00 €/100kpl 20x 40 cm 22,00 €/100kpl 25x 35 cm 22,00 €/100kpl 30x 41 cm 26,00 €/100kpl 30x 50 cm 32,00 €/100kpl 20x 50 cm 26,00 €/100kpl 35x 42 cm 35,00 €/100kpl 40x 60 cm 52,00 €/100kpl 25x 60 cm 40,00 €/100kpl 25x 80 cm 45,00 €/100kpl 25x 90 cm 50,00 €/100kpl Uritetut pussit vahvuus 100 my 15x 30 cm 25,00 €/100kpl 20x 30 cm 30,00 €/100kpl 25x 35 cm 35,00 €/100kpl 20x 40 cm 35,00 €/100kpl 20x 50 cm 40,00 €/100kpl 30x 40 cm 40,00 €/100kpl 30x 50 cm 45,00 €/100kpl Uritetettu letku (2 rl/pkt) vahvuus 100 my 20x 600 cm 12,00 €/pkt 28x 600 cm 15,00 €/pkt ...muista myös kala-alustat 16x 24 cm 22,00 €/150 kpl 16x 36 cm 24,00 €/125 kpl 16x 44 cm 27,00 €/125 kpl 18x 55 cm 30,00 €/100 kpl -lehden toimituksen testissä viisi tähteä 12/2009 20150214_001_Ase_ja_Era.indd 1 14.2.2015 11:55:40. Tule katsomaan messutarjouksia! Tule katsomaan messssu ou s ! Tule katsomaan jjjjjjjjjjjjjjjjjjjjj e uuuuuuuuuuuuuu uu uu atsomaan messu aaaa sssssssssssssssss a s ss ss ssoo oooooooooo e katsomaan me o oooooooooooo ee ee somaan messu ssss a! a iiiiiiiiiiiiiii kkkkkkkkkkkkkk uuuuuuuuuu rrrrrrrr aaaaaaaaaaaa uu m m m m m m nnnn aa aa m m m m m m aa kk ll uu TT ttttt tt rrrrrrr s s !! ks k ts katsomaan messu Tule katsomaan messsssssssssssssssssssuuuuuuuuuuuuuuuuuttttttttttttaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaarrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrjjjjjjjjjjjjjoooooooooooooooooooooooooooooooouuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuukkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiaaaaaaa! Leonardin lihamyllyt metsästäjille ja poromiehille sekä kotikäyttöön hyvän ruoan ystäville. TECLA TYHJIÖPAKKAUSLAITE LIHAMYLLY LEONARDI hinnat sisältävät alv. Sivusta sulkeva tyhjiöpakkaaja on kammiokonetta edullisempi sekä ketterämpi. Myllyposti, Lallin teollisuusalue Yrittäjäntie 9 21870 RIIHIKOSKI puh. Sisältää reikälevyn 4,5mm + terä RST. kalalle, sisäja ulko leille sekä makkaralle
Tay Sport Mid Lämmin lyhytvartinen Talvisaapas Woody Max Camo Verkkokauppamme PALVELEE 24/7 Meillä voit maksaa myös laskulla tai osamaksulla Waterproof Vhf-puhelin BOOM Turuntie 33, HUITTINEN Asiakaspalvelu: ma-pe klo 10-17 puh. 045 112 8622 (125,-) kevyet lämpimä t joustavat vedenpitä vät 99,200,(340,-) Jalkineiden 5mm paksu neopreeni joustaa neljään suuntaan 102,149,Home monitor -VALVONTAKAMERAT + Ilmainen pilvipalvelu ja hälytys HomeMonitor on yksinkertainen tuote joka on luotu erityisesti niille, jotka etsivät helppoa tapaa seurata ja tallentaa kuvaa tärkeästä ympäristöstä. 119,alk.. OT A TA RKK A SIHTI! –36% Huippulaadukkaat Arxus Talvisaappaat poistohintaan ALE jopa Metsästyksen & elektroniikan erikoiskauppa www.digimesta.com Kausipoisto! Moottoripyöräkausi starttailee! Onko varusteesi kunnossa. Tutustu tarkemmin verkossa! Pitkävartinen Camo-kuvio Sisäkamera Ulkokamera 249,alk
Valmiita vaihtosarjoja saa jopa säädettävinä. Yhdysvalloissa on toisin. Tavoitteena on yleisen sarjan MM-voitto kahden vuoden kuluttua. 46 TARJOLLA PITKIÄ PYSSYJÄ VASEMMALTA AMPUVILLE Nyt vasureilla helpottaa. Sudet aiheuttavat jatkuvaa riesaa syrjäseuduilla. 4 6 SUPIKOIRAT KURIIN KOLMEN MAAN YHTEISVOIMIN Supikoiran leviämistä Ruotsiin ja Norjaan pyritään estämään pohjoismaisella riistanhoitoyhteistyöllä. Venäjällä se on jo arkipäivää. 34 METSÄ TUTUKSI JO LAPSENA Mäntsälän esikoululaiset viettävät suurimman osan päivästään metsässä. 16 KAINUU MENETTÄÄ MILJOONIA VUODESSA Kainuu menettää miljoonia euroja, kun metsästysmatkailu on jäissä susien takia. Jahti kestää koko päivän. 10 VIIMEINEN ILVESLUPA KÄYTETTIIN Viimeinen kolmesta ilveksen kaatoluvasta käytettiin helmikuisena pakkaspäivänä Tammelassa. 19 DNA-TUTKIMUS AUTTAA SUSIEN SEURANNASSA Dna-tutkimuksesta on apua susikannan seuraamisessa. 48 TASKUUN SOPIVA HEIZER PS1 -HAULIKKO Las Vegasin SHOT Show -asemessut esitteli ”taskuhaulikon”, joka on tehty helposti piilotettavaksi itsepuolustusaseeksi. 66 75 24 METSÄSTÄJIEN AMPUMATAIDOT KUNTOON Koko ikänsä metsästystä ja kalastusta harrastanut Jouko Koskelo on huolissaan nykypolven metsästäjien ampumataidosta.. 20 HAULIKON TÄYTEINEN METSÄSTYSKÄYTÖSSÄ Haulikon täyteisellä saa Suomessa metsästää valkohäntäkauriin kokoisia tai sitä pienempiä riistaeläimiä, jos joulemäärä riittää. Sisältö 2/2015 30 ONNISTUNUT FASAANIJAHTI EDELLYTTÄÄ MITTAVAN TAUSTATYÖN Fasaanijahti perustuu kotimetsän ja ruokintasaarekkeen väliin. Suomeen suunnitellaan kaatopalkkioita häirikkösusien hävittämiseksi. Susien virtsanäytteiden keruu saataneen pyörimään Suomessa ensi talvena. 56 UUTTA OTETTA TÄHTÄÄMISEEN Kyllästyttääkö haulikon jyvätähtäin. 44 VARSIJOUSITEKNOLOGIA UUDISTUU JATKUVASTI Varsijouset tekevät tuloaan, vaikka niitä ei saakaan käyttää Euroopassa metsästykseen. Keittotermokseen mahtuu jahtipäivän lounas. Onko aika vaihtaa se uuteen. Tilannetta pidetään pahana. 40 TAVOITTEENA MM-KULTAA RANSKASTA 2017 Simo Partanen voitti syksyllä practicalammunnan nuorten maailmanmestaruuden. 54 REKYYLI KURIIN PIKAKEINOILLA Vaimennuslevyt hillitsevät aseen rekyyliä. 16 Jämtlanninpystykorva on aika epeli hirvimetsällä. Nykyään saa jo haulikoitakin niin oikeakuin vasenkätisille. 38 TAPPORAHAA VENÄJÄN MALLIIN
Näillä alueilla, Venäjän rajan tuntumassa suurpedot esiintyvät runsaimpina. Itä-Euroopan suurista metsistä niitä saapuu rajojemme sisäpuolelle enemmän, kuin niitä haluamme. Tämä elämänmuoto ei ole poistumassa, päinvastoin ristiriita vahvistuu. Näiden määrän me toivomme lisääntyvän. Tämän päivän kulttuurinäkemys Euroopassa, ei Amerikassa eikä Aasiassa, on siinä määrin murrosvaiheessa, että ihmisen asema luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä on saanut muotoja, joilla ei ole tulevaisuutta. Kun nykyinen lainsäädäntö etenee, voidaan kysyä, milloin meillä on suurpetoja kymmenkertainen määrä nykyiseen verrattuna. 72 KARHUNMETSÄSTYSKURSSILLE SIEVIIN Karhunmetsästyskurssilla paneudutaan ongelmaan: miten kohdata aggressiivinen karhu. 62 KOIRALAITTEISSA RAJALLINEN KYSYNTÄ JA KOVA KILPAILU GPS-pantoihin haetaan kaiken aikaa uusia ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia. Suurpedot eivät ole maailmasta häviämässä. 66 JÄMTLANTILAINEN KIRI AJOKOIRAN OHI Vähentyneet jäniskannat näkyvät hirvikoirien suosiossa. Meillä Suomessa ei ole lainsäädäntöteitse aiheellista sallia suurpetojen elävän ihmisen asuinsijoilla. Tiikerit pitivät maaseutujen asukkaita jatkuvassa pelossa. Enemmistö säätää lakeja, jotka velvoittavat ihmisen elämään suurpetojen ehdoilla. Lain muuttaminen tapahtuu eduskunnassa enemmistöpäätöksellä. Miksi Suomessa on jatkuvaa erimielisyyttä suurpetojen, siis susien, ahmojen, ilvesten ja karhujen metsästämisen oikeudesta. Suunta on selvä: onhan tänään eduskunnassamme enemmistö henkilöitä, jotka eivät tunne suurpetoja tuskin valokuvista saatikka että olisivat joskus käyneet tutustumassa elämään Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Itä-Lapissa, joissa suurpetojen määrä on ihmisten elämää rajoittavaa ja riistakantaa vähentävää porot mukaan lukien. Eero Ahola Suurpetojen suojelu Suomessa saanut luonnonvastaisen aseman 60 C1ST MAAILMAN PIENIN OIKEA REVOLVERI Maailman pienin oikea revolveri on Swissminigun-yhtiön valmistama C1ST-malli. Tällä hetkellä on jonkinlainen konsensus riistan määrästä, mutta ei ole hyväksyttävää, kuinka muun muassa metsäpeurakantamme on suurpetojen seurauksena sallittu vähenevän miltei olemattomaksi. 78 LUMIKENGILLÄ PÄÄSEE UMPIHANGESSA Lumikengät toimivat hyvin umpihangessa. 86 PUSKARADIO 5 Jahtimetsällä voi koreilla vaikka komealla hatulla. Itäisen naapurimme laajoissa erämaametsissä elää petoja niin runsaasti, että niistä pieni osa vaeltaa vuosittain Suomen puolelle. 74 KOLUMNI 75 RUOKATERMOS VAIHTOEHTO KEITTIMELLE Ruokatermokset ovat nousseet varteenotettaviksi vaihtoehdoiksi retkikeittimille. Petofoorum on perustettu edistämään ihmisten ja petojen yhteiseloa. Suomessa perustavoitteeseen ei olla pääsemässä. 62. Euroopan maataloustuottajajärjestö irtisanoutui EU:n petofoorumista sen tehottoman toiminnan vuoksi. Pieni vähemmistö Suomen saloilla joutuu elämään kotiseudullaan arkielämässään suurpetojen aiheuttamien haittojen ja pelon vallassa. Tänään tämä ristiriita on muodostunut ihmisten väliseksi. PÄÄKIRJOITUS Luonnossa on aina ollut suurpetojen ja ihmisten välinen ristiriita. Uskomme kansalaisten olevan tässä yksimielisiä. 82 VAROKAA, TIIKERI TULEE! Tiikeri oli Sumatralla tuttu näky takavuosina. Suomen luonnossa elää useita hirvieläinlajeja, kuten peuroja ja kauriita. Suomessa metsäriistaan koskevien lakien runsautta tulisi vähentää. Ristiriita on pysyvä, ihminen luomakunnassa on velvollinen pitämään luonnon tasapainon. Suurpedot aiheuttavat Euroopassa tuhoa hyökkäämällä kotieläinten kimppuun. Parjolla on monenlaista vaihtoehtoa. Petoeläinten aiheuttamat henkiset ja aineelliset vahingot kohdistuvat juuri näihin hiljaisiin, luonnon ehdoilla eläviin syrjäisten alueiden asukkaisiin. Suurpetoja nykyisessä määrin me emme halua, luonnon tasapaino voidaan säilyttää ilman niitä. Tavoite ei ole edennyt. Euroopassa on laskettu olevan pitkälti yli 10.000 sutta, lähes 20.000 karhua ja kymmenisen tuhatta ilvestä. 76 Koirien GPS-paikantimet kehittyvät kaiken aikaa. Kun osaa kävellä, osaa myös lumikenkäillä. Niiden ykköspaikkaa pitää jämtlanninpystykorva. Suomen koko laaja alue on ihmisen asuttamaa, itäinen ja pohjoinen Suomi ovat harvalukuista. 76 PÄÄ, KAULA JA NISKA SUOJAAN Hyvä pakkaskauden jahtipäähine lämmittää ja suojaa
6 Yhteispohjoismainen EU:n MIRDINEC Life-hanke supikoirien torjumiseksi päättyi vuosi sitten. LänsiLapissa kanta on harva ja toistaiseksi kontrollissa, sanoo Mäkimartti. Tavoitteenamme on pitää kanta Suomen Riistakeskuksen kenttäassistentti Juha Mäkimartti on saanut on saanut paikalliset metsästäjät Pohjois-Pohjanmaan rannikon pohjoisosissa ja KemiYlitornio -akselilla taistelemaan supin pysäyttämiseksi. Hanke sai kuitenkin jatkoa uudella rahoituksella. Suomessa supi on riistaeläin. Supikoira on saanut Lapissa nimekseen raatokoira. GPS-pannalla varustettuna se näyttää kumppaninsa sijainnin ja auttaa tehopyynnissä.. Supikoiran leviämistä estetään Lapissa kolmen maan yhteistyöllä Supikoiran leviämistä Ruotsiin ja Norjaan pyritään estämään pohjoismaisella riistanhoitoyhteistyöllä. – Uskon ihan oikeasti, että meillä on sellaiseen mahdollisuus. Mäkimartin mukaan Ruotsissa on paneuduttu tosissaan supikoiran torjuntaan. – Ruotsissa supi on luokiteltu vahinkoeläimeksi, jonka voi tappaa koska tahansa. Supi on nimetty selviytymisen maailmanmestariksi. Supi on selviytymisen maailmanmestari Pienpetopyytäjä Kimmo Andersson vapauttaa loukkuun mennyttä supikoiraa Ylitorniolla
Niiden ainoana tehtävänä on houkutella paikalle muita supeja, jotka sitten tapetaan.. Sekä Suomessa että Ruotsissa on 15–20 pantasupia eli Juudas-eläintä. Parivuotisen Life-hankkeen aikana Lapissa on päättänyt päivänsä Mäkimartin arvion mukaan 800–900 supia. Menestystarina ei ole yllätys Supin menestyksellinen Suomen ja Euroopankin valloitus ei yllätä Mäkimarttia. Lapissa vuosittainen pyyntimäärä on ollut 300– 400 eläintä. Aikanaan Aasiasta peräisin olevaa supia istutettiin Venäjälle 9000 yksilöä. – Kannan kasvu on saatu pysähtymään. Jos mustikkasato on hyvä, supi kerää rasvavarannon syksyllä ja selviää sen turvin hyvin horroksessa koko talven. Supi osaa myös hyödyntää esimerkiksi hankikantoa liikkumisissaan. Supikoira on ainoa koiraeläin, joka syö mielellään marjoja. – Oman kokemukseni mukaan se haistaa haaskan puolestatoista kilometristä. Yksi niistä on sen kaikkiruokaisuus ja kyky löytää ravintoa miltei mistä tahansa. Vaeltajia toki aina tulee, mutta nuo yksilöt pyrimme napsimaan pois. 7 mahdollisimman vähissä. Supikoira on ainoa koiraeläin, joka horrostaa talvella. Supikoira on tarkka myös talvihorrospaikan valinnassaan. Elektroninen loukkuvahti, kuvassa Mink Police, tuo tehoa ja säästää kustannuksia erämaajahdissa. – Se ei ole vain urbaanieläin, vaan Lapissa sitä on löydetty myös pistämättömästä kairasta. Esimerkiksi Puolan supi valloitti viidessä vuodessa. – Se etsiytyy paikkaan, joka KaNu-loukku on tehopyydys myös Lapissa. Supilla täytyy olla ominaisuuksia, joilla se on parissa vuosikymmenessä levittäytynyt suurimpaan osaa Länsi-Eurooppaa. Supi on viime vuosina valloittanut muun muassa Italiaa
Merikotkatkaan eivät ole Perämeren ulkosaaristossa saalistaneet supeja. – Supia pyritään jäljittämään niin kauan, kunnes se jää saaliiksi. – Susi ja ahma voisivat supeja tappaa, mutta ilveksen en ole Lapissa havainnut koskevan supiin. – Supikoira ei ole vain urbaanieläin, vaan Lapissa sitä on löydetty myös pistämättömästä kairasta. Lisäksi Metsähallitus osallistuu hankkeen matkakuluihin. Se voi olla sukukypsä jo 7–8 kuukauden iässä. 8 on puolen kilometrin päässä haaskasta, jolla se voi käydä tarpeen vaatiessa talvellakin. Kettu tekee 3–5 poikasta, mutta supi tekee 8–12 poikasta. Ne vetävät puoleensa vaeltajia. Esimerkiksi Puolan supi valloitti viidessä vuodessa.. – Ruotsissa ja Suomessa on pannoitettuja ja radioseurannassa olevaa supeja. Viime vuosina Ruotsissa supisaalis on ollut muutamia kymmeniä vuodessa. Kun pantasupin huomataan saaneen kumppanin, kumppani poistetaan. Supilla ei ole edes luontaisia vihollisia. Nyt lähettäviä kameroita on Ruotsissa toistasataa ja Suomessakin kymmeniä. Ruotsissa saalis muutamia kymmeniä Ruotsissa ensimmäinen supipentue näki päivänvalon vuonna 2006. – Löysin supipariskunnan korkean vaaran laelta, sen etelärinteeltä. Menetelmä toimii hyvin, koska kanta on onneksi vielä harva. Lapissa supikoira lisääntyy paremmin kuin esimerkiksi kettu. Viime vuonna kustannukset olivat 150 000 euroa. Suojaava lumikerros oli paksu ja etelärinne sulaa ensimmäisenä keväällä, jolloin myös marjat paljastuvat lumen alta. Avainasemassa ovat pohjoisen metsästysseurat ja pohjolan metsästäjät ovat taas ison asian vartijoita. Life-hankkeen kameravalvonta pelaa Life-hankkeessa supien kulkemisia valvottiin runsaan sadan kiinteän riistakameran voimin. Sille kelpaa horrostuspaikaksi vanha ketunpesä tai vaikkapa tuuhean kuusen alunen. – Jatkohankkeessa kamerat on vaihdettu lähettäviin kameroihin. Kameraverkosto oli Tornionjokilaaksossa, rajan pinnassa. Aasiasta lähtöisin oleva supikoira on levittäytynyt tehokkaasti Eurooppaan. Ne ovat etäohjattavia ja lähettävät kuvan sähköpostiin. Riistakamerajärjestelmä lähettää noin satoja kuvia kuukaudessa. Kun kamera saa kuvan, kohta ovat metsästäjät supikoiran jäljellä. Riistakamerat ja koirien jäljitys Jatkohankkeen rahoitus Jatkohankkeessa Ruotsin ympäristöhallinto rahoittaa yhteistyössä Ruotsin Metsästäjäliiton kanssa GPSseurannan, Suomen Riistakeskus MMM luonnonvaranosaston tukemana palkat ja Norjan ympäristöhallinto matkat ja tarvikkeet. Mäkimartti nimeää supin selviytymisen maailmanmestariksi
Supin jäljitys edellyttää hyviä koiria. Supi monelle vielä tuntematon Lapissa Keminmaalla asuva Juha Mäkimartti sai ensikokemuksensa supista vuonna 2000. Sen jälkeen ei maastoon jää mitään jälkiä, eikä sitä edes yön pimeydessä havaita. Nyt pääsemme eläimen jäljille tuoreeltaan. Se on myös täydellinen yöeläin, mikä vaikeuttaa sen havainnointia. Suomessa ja Ruotsissa kummassakin on 15–20 pantasupia Juudas-eläintä. Jokaisesta pantaeläimestä – olipa se jäänyt loukkuun tai tullut muutoin pyydystetyksi – tulisi tehdä ilmoitus Juha Mäkimartille, jotta pystymme selvittämään niiden liikkeitä. – En itsekään ollut tunnistanut sen jälkiä aikaisemmin. – Kuusamon, Sallan ja Savukosken alueilla pyrimme kasvattamaan metsästäjien innokkuutta supin pyyntiin. Tällä hetkellä tuo asenne vaikuttaa Länsi-Lapissa vahvalta, Alhainen sanoo. Hyviä paikkoja ovat esimerkiksi poroteurastamojen ympäristöt ja isojen maatilojen lähiseudut, jotka vetävät supeja ravinnon hankintaan. – Kun se kohtaa kumppanin, löytää sopivan luolan ja hyvän haaskan, voi vaellus pysähtyä. Pantasupit otetaan vuosittain kiinni, jolloin tarkastamme eläimen kunnon ja lopettamme mahdollisen kumppanin. Tuolloin myös supiin on iskettävä. Pantasupien tappamista toivomme vältettävän. Lappilaiset koiramiehet ovat käyneet harjoittelemassa luolapyyntiä etelässä. Alhaisen mukaan Itä-Lappi on vielä verraten heikosti kartoitettu alue. Supinkoiran ulkonäkökin on pettävä. Muutkin luonnossa liikkujat ilmoittelevat supihavainnoistaan. Jatkuvalla seurannalla pyritään varmistamaan, ettei GPS-panta vahingoita sitä kantavaa supikoiraa, sanoo Alhainen. Länsi-Lapissa Tornionjokilaakso on avainasemassa supin leviämisen estämisessä. Venäjän puolella supia on jo ainakin Kainuun tasolla, josta eläintä vaeltaa myös rajan ylitse. GPS-seurannat ovat osoittaneet, että supi saattaa vaeltaa vuodessa jopa satoja kilometrejä. Tärkeintä olisi saada metsästäjiin asenne, että jokainen eläin otetaan aina luonnosta pois. Mäkimartti muistuttaa, että Pohjois-Suomi on maailman laajin puhtaiden luonnonmarjojen keräilyalue, jossa marjoja voi nauttia suoraan luonnosta. – Kiinteiden kameroiden muistikortit käytiin tarkastamassa 1–2 kertaa vuodessa, joten olimme jatkuvasti puoli vuotta supia jäljessä. Suomessa supi on riistaeläin.. Kameroiden sijoittelu on tärkeää. Juhani Karvonen Kuvat: Juha Mäkimartti Suomen Riistakeskus Lapin erikoissuunnittelija Mikko Alhaisen mukaan Ruotsissa on nyt noin sadan eläimen supikanta, joka on kuitenkin kontrollissa. Juudakset paljastavat kaverinsa Juha Mäkimartti on saanut jälleen Lapin supikantaa vähennetyksi kahdella. – Supilla ei myöskään ole yhtään ystävää. Mäkimartin mukaan tärkeintä on tiedon levittäminen. Luultavasti osa kissanjäljiksi tulkituista on ollut supikoiria. – Loukuttaminen on aivan erilaista kuin ketulla, koska supi ei ole yhtä ihmisarka. Norjassa supia ei tavata edes vuosittain, viime vuonna saaliiksi päätyi yksi supi. Supi on yhä monelle pohjoisen metsästäjälle ollut tuntematon otus. Supi on myös taudinlevittäjä. 9 sekä pannoitetut Juudas-eläimet ovat verrattomia keinoja pitää kantaa kurissa. Kiltin näköisenä eläimenä se saattaa herättää jopa sympatioita, mutta onneksi pohjoisessa ei tuijoteta liikoja pesärosvon komeaan naamaan. – Ruotsissa supi on luokiteltu vahinkoeläimeksi, jonka voi tappaa koska tahansa. Jos se onnistuu keräämään vararavintoa riittävästi se horrostaa marras–joulukuun vaihteesta toukokuulle. Lappilainen metsästäjäkunta tarvitsee edelleen koulutusta esimerkiksi jäljestyksessä ja loukutuksessa. Jäljille päästään nyt tuoreeltaan Nykyisten kuvaa lähettävien riistakameroiden etu vanhoihin muistikortilla toimiviin kameroihin on valtava. Supin saastuttaessa marjamaat voi tilanne muuttua, vaikka taudin tarttuminen ihmiseen tätä kautta olisikin hyvin epätodennäköistä. – Niiden ainoana tehtävänä on houkutella lähelle muita supeja, jotka sitten tapetaan
Viimeinen lupa käytettiin Kolmen miehen eli Tapani Nummisen , Erkki Koiviston ja Jukka Kallion jäljitysryhmä on tullut maastoon aivan aamuhämärissä ja ajanut kilometrikaupalla EteläHämeessä sijaitsevan Tammelan metsäteitä. Mukaan pitää saada riittävästi väkeä. Tammelassa ammutun ilveksen taustalla oli tiivis jäljitys Viimeinen kolmesta ilveksen kaatoluvasta käytettiin helmikuisena pakkaspäivänä Tammelassa. 10 sa runsaasti: ketun, peuran ja jäniksenjälkiä. Yhden hirven Numminen on saada konepellilleen. Ilvesjahti poikkeaa monesta muusta jahdista. Jälkiä on ollut pakkaslumes. Aamu kahdeksalta ei ryhmällä ole ainuttakaan tuoretta havaintoa isosta kissasta. Helpolla ei iso kissa jahtimiehiä päästänyt. Onnistunut jahti edellyttää myös uutta pakkaslunta, jotta tuoreet jäljet erottuvat
Ilmeisesti melko pienikokoinen ilves – kenties 1-2-vuotias – on napannut rusakon alle 100 metrin päässä asutuksesta. – Tosin aivan aukottomaksi ketjua ei välttämättä tarvitse vetää. Kotikissojakin päätyy ilveksien suihin, Numminen kertoo. 11 Ennen varsinaisen jahtiporukan kokoontumista joidenkin metsästäjien on etsittävä tuoreet jäljet, jotta tietty alue voidaan tehokkaasti passittaa. Jollei tuoretta jälkeä löydy, on toinen vaihtoehto motittaa niiden pesäpaikka. Niiden kohdalla voimme jättää passiketjun verraten harvaksikin, sanoo Numminen. Toinen jäljitysryhmä on löytänyt tuoreita jälkiä toiselta mökkitieltä. Hanki muistuttaa paikoin reikäjuustoa, eikä eläimen jälkeä ole helppo erottaa oksilta pudonneiden lumipaakkujen jäljistä. Ilves Tapani Numminen (oik.) jakaa passipaikkoja kartalta Ari Haavisto ei olisi yli 30 metristä edes yrittänyt ampua ilvestä.. Harva ketju on vain kaikkien ajanhukkaa. – Asutus merkitsee aina jätettä, jäte vetää puolensa jyrsijöitä ja istutukset jäniksiä. Jollei tuoreita jälkiä löydy, koko jahdin voi jopa perua. Vaikka lunta on kohtuullisesti, on nuoskakeli pudottanut lumet puiden oksilta hangelle. Kun silmukka on kierretty, ei poistulojälkiä löydy. on ilmeisesti lähtenyt raahaamaan saalistaan syvemmälle metsään. Nummisen ryhmälle jälkihavainto kertoo paljon. Motitamme louhikon ja laitamme koirat etsimään jälkiä. Eläin on saattanut tulla häirityksi, sillä jälkien kohdalla on myös koiran jäljet. – Tiedämme muutaman louhikon, joissa ilveksiä oleilee. Passien väliin ei pitäisi jäädä pariasataa metriä enempää. Kylätien varresta kokenut silmä erottaa tuoreen jäljen. Yhden jahdin olemme tänäkin vuonna keskeyttäneet, koska emme olisi sillä porukalla saaneet aluetta riittävän tiiviisti motitetuksi. Nummisen ryhmä jatkaa noille jäljille. Ilves ei mielellään takaa-ajettuna lähde avoimille pelloille. Se on poikennut hetkeksi tielle, mutta palannut takaisin metsään. Tänä aamuna jäljestys on poikkeuksellisen vaikeaa. Tien varresta löytyvät kahden aikuisen ilveksen jäljet. Asutus houkuttelee helpoilla saaliilla Ilveksen vierailu lähellä asutusta ei ole mitenkään tavatonta. Jänikset pyrkivät asutuksen liepeille suojaan, mutta ilves ei moisesta hätkähdä. Teurolla jälkien etsintä vie yleensä kolmisen tuntia
– Joku vuosi sitten meillä oli yhdessä motissa viisi ilvestä ja kuudes pyrki vielä ulkopuolelta sisään. Teuron ja Pohjois-Tammelan metsästysalueella on Nummisen mukaan varmuudella kaksi urosta, joten reviireitäkin on kaksi ja pentueita voi olla useampia. Lupia meillä oli tälle kaudelle kolme. – Ilves osaa käyttää teitä hyväkseen. Ilves saattaa asetella askeleensa toisen askeliin niin tarkasti, ettei ihminen välttämättä pysty sanomaan, montako otusta on ollut liikkellä. Ilveksiä enemmän kuin tilastot kertovat Numminen kuten kaikki jahdin metsästäjät ovat sitä mieltä, että ilveksiä on enemmän kuin mitä viralliset luvut osoittavat. – Ilvekset verottavat pääosin vasoja, mutta pukkejakin jää saaliiksi. Peurojen ruokinnat vetävät ilveksiä puoleensa, mutta jäljet eivät kovaksi tallatussa lumessa näy.. Alueen jäniskannat ovat olemattomat ja myös peuroja ilvekset vievät. – Peurojen ruokintapaikkojen liepeillä oleskelee varmasti ilveksiä, mutta jäljen erottaminen tuhansista sorkanjäljistä on mahdotonta. Jos tie on aurattu, ei ylimenoa voi havaita. Joskus olemme epäilleet, että verotus kohdistuisi myös hirvenvasoihin, mutta todisteita ei ole. Mitä pitemmälle kevät ehtii sen tiiviimmin kollit kulkevat naaraiden perässä. Me kierrämme 2-3 viikossa näitä teitä ja laitamme kaikki jäljet kirjoihin. Kun hanki on kova, ilves voi ponnistaa tien penkalta keskitielle ja siitä vastakkaiselle penkalle. Yhdellä tiellä oli liikkunut tukkirekka. – Esimerkiksi tällä alueella lienee kaksi pentuetta, vaikka viralliset arviot puhuvat vain yhdestä pentueesta. 12 raa riittävän pitkään, jossain vaiheessa joukko sen verran hajoaa, että lukumäärä paljastuu. Kanta ei näillä kaadoilla vähene, eivätkä ilveksien aiheuttamat vahingot ainakaan laske. RKTL:n laskijat vetävät harpilla halkaisijaltaan kymmenen kilometrin alueen ja olettavat, että sillä alueelle voi olla vain yksi pentue, vaikka ilvesten määrä viittaa kahteen pentueeseen. Kauriskanta ei pääse nousuun. Jos ilves on liikkunut tietä pitkin, eivät sen jäljet erotu mitenkään. – Motissa on ilmeisesti kolme ilvestä, joista kaksi vaikuttaa täysikasvuiselta ja yksi nuorelta. Numminen tietää kuitenkin kokemuksesta, ettei mikään ole varmaa. Ilves saattaa myös loikata tien ylitse kahdella hypyllä tai käyttää kovaksi kuljettuja peurapolkuja. Kun jälkiä seuNoin 13-kiloinen ilves oli ilmeisesti ylivuotinen pentu. Iso kissa saa metsästäjät liikkeelle Metsästäjiä on saatu kokoon noin 30 yhdeksästä lähialueen eri seurasta
– Tiheässä kuusikossa puuhun kiivennyt ilves on mestari piiloutumaan. – Ampumamatka voi olla korkeintaan 30 metriä. Meillä oli taannoin tilanne, jossa koira merkkasi tietyn kuusikon ja yritimme usean silmäparin voimalla etsiä ilvestä kuusista, mutta emme löytäneet. Isomäki seuraa yksiä jälkiä ja koira on toisilla, kunnes koira saa hajun. Toisaalta ilves voi tulla aika lähelle hiljaa olevaa passimiestä, jos koira on sen takana, sanoo Haavisto. Kaato osuu harvalle enemmän kuin kerran elämässä. Tapani Numminen määrää ketjun, ja koiramies Reijo Isomäki lähettää jämtlanninpystykorvansa ja plotthoundin eli plotin aamulla havaitulta ruokailupaikalta maastoon. Koira ei pysty tiheäpuustoissa metsässä merkkaamaan täsmällisesti oikeaa puuta. Ajurina plotti sen sijaan pitää kovaa meteliä ilveksen takana. Koirat eivät aluksi tahdo päästä jäljille. Nykyisin mukana ovat enää sitkeimmät. Kokelimme kerran miesjahtia ja ilves pyöritti meitä metsässä aivan kuusi nolla. Jos ilves kiipeää puuhun, niin koiramiehen tehtäväksi jää sen ampuminen vaikka puu olisi passiketjun Timo Hacklin ampui elämänsä kolmannen ilveksen. Joukossa ei ole juurikaan kahden ilveksen kaatajaa. 13 – Muutama vuosi sitten, kun saimme ilveksen kaatolupia, osallistui jahtiin jopa 70 metsästäjää. Takaa-ajettuna ilves pyrkii helposti puuhun. Muutama tippa verta hangella, tukko rusakonkarvaa sekä tuoreet ilveksen jäljet vain parinkymmenen metrin päässä kylätiestä Tammelan Teurolla.. Pystykorva on hirvikoira, eikä se hauku ajossa, minkä takia koira ei täysin sovellu ilvesjahtiin. Ketjun eteläpäässä passissa oleva Ari Haavisto on varannut haulikkoonsa normaalit patruunat. Varsinkin jos eläin on juuri syönyt se ei välttämättä jaksa paeta koiraa kovin pitkään. – Koira on aivan ehdoton. Lisäksi ilveksen jälkiä on taimikossa ristin rastiin niin paljon, että koiralta vie aikaa selvittää oikeat jäljet. Yöllinen jälki on jo vanhentunut ja ilves on joko syönyt tai haudannut jäniksen jonnekin
– Lyijyhauleilla en olisi edes yrittänyt. Nyt oli aikaa reagoida. – Lähdin jäljittämään ilvestä, mutten ehtinyt sataa metriä pidemmälle kun Timo Hacklinin haulikko pamahti. Minulla oli vapaata amTapani Numminen määrittää jäljistä ilveksen nuoreksi yksilöksi. Todennäköisesti ärhäkkä koira oli saanut sen liikkeelle, vaikka koira olikin toisen ilveksen perässä. Ilves liikkuu kuin aave. Pienikin ääni passiketjussa saattaa karkottaa sen. Tällä kertaa Numminen pääsee passipaikaltaan näkemään täysikasvuisen ilveksen kulkevan viistosti ketjusta poispäin. Lyijyhauleilla olisi jäänyt ampumatta Volframihaulipatruunaa käyttänyt Hacklin ampui elämänsä kolmannen ilveksen 63 metristä. Volframihaulin läpäisykyky on paljon parempi kuin lyijyhaulin. Minun laukaukseeni ilves kuitenkin kaatui, kertoo Hacklin. Rusakosta jäi iskupaikalle jäljelle karvatuppo ja muutama pisara verta.. Haavoittuneena puusta putoava ilves on sellainen uhka koiralle, että vastuu ampumisesta on parempi antaa omistajalle, sanoo Numminen. Tämä yksilö käyttäytyi hyvieressä. Etäisyyttä oli parisataa metriä, eikä laukaus tullut kysymykseen. Näköhavainto ei pelkästään riitä Tapani Numminen on ollut jahtipäällikkönä ilvesjahdeissa muutaman vuoden. Ilveksen kulku osoitti, ettei sillä ollut painetta koirasta. Kaksi edellistä ilvestäni olen ampunut koiran painostamina. Näin sen kymmenisen metriä, kun se tuli passilinjan suuntaisesti rauhallisesti loikkien. – Suunnitelmissa on osatrofee, pitäähän jahdista muisto jäädä. Jollen olisi saanut ennakkovaroitusta, olisi ilves tullut aukkoon nopeasti. – Takaa-ajettuna se pyrkii puuhun. – Ilmeisesti ilves oli huomannut ketjun ja etsi aukkoa ketjusta. Noin 13-kiloinen ilves oli ilmeisesti ylivuotinen pentu. Oma lataukseni vastasi massaltaan noin kuuden millin haulia. Ilves liikkui vielä parikymmentä metriä laukauksen jälkeen ja seuraavakin passi ehti ampua. Hacklin sai varoituksen ilveksestä ketjun sivulta. Toinen passimies oli nähnyt kahden ilveksen lähestyvän, mutta erkanevan eri suuntiin. Saaliinsa Hacklin aikoo täytättää. – Ilves oli pysähtynyt passiketjun eteen ja ottanut vainua. Hacklinin kokemusten mukaan koiran takaa-ajama ilves tulee yleensä vauhdilla passimiesten syliin. Volfram painaa 1,8 kertaa enemmän kuin lyijy. 14 vin rauhallisesti. Juhani Karvonen pumasektoria 2-3 metriä
Myös alempiasteisiin säädöksiin kuten metsästysasetukseen on luvassa muutoksia. 15 Suuria muutoksia on luvassa Kattavaa listaa mahdollisista lakimuutoksista ei vielä ole olemassa, mutta Pigg luettelee joitain asioita, joista työryhmässä on keskustelu. – Metsästystä säännellään kansallisella lainsäädännöllä, mutta kyllä EU ja kansainväliset sopimukset tulevat asettamaan laille tiettyjä reunaehtoja esimerkiksi lintuja luontodirektiivien kautta, Pigg muistuttaa. – Nykyään esimerkiksi ampuma-aseen kuljettaminen maastossa moottorikäyttöisellä ajoneuvolla on luvanvaraista. Tukiryhmä koostuu metsäja riista-alan ammattilaisista, joita on kutsuttu muun muassa Metsähallituksesta, Suomen Metsästäjäliitosta ja UPM-Kymmene Oyj:stä ja MTK:sta. Käytännön hankaluuksiakin on jo nyt ilmennyt, kun asiaa hoitava ministeriön juristi siirtyi toisiin tehtäviin. Tukiryhmään kuuluva Suomen riistakeskuksen apulaisjohtaja Jari Pigg kertoo, että lakimuutoksen yksityiskohdat tulevat viemään paljon aikaa ja teettämään paljon työtä. – Suomalaiset ovat kyllä tympääntyneitä joutavanpäiväiseen lainsäätelyyn ”kurkunkäyryysdirektiiveineen”. Piggin mukaan lopullinen lakimuutos ei kuitenkaan ole tukiryhmän tehtävä, vaan asia kuuluu ministeriölle, joka esittää asian hallitukselle ja edelleen laista säätävälle eduskunnalle. Pigg toivoo, että lopullinen lakiehdotus olisi kansallisesti mahdollisimman käytännöllinen ja helposti ymmärrettävä. Tavoitteena on miettiä laajemmalta pohjalta isompia säädösten muutostarpeita ja saada aikaan järkevä laki, joka tyydyttäisi mahdollisimman monia. Nyt tarkoituksena on pohtia, millaisia asioita ja missä määrin ylipäätään on järkevää metsästyslailla ja muilla säädöksillä säännellä, Pigg toteaa. Muutkin jousella metsästämiseen liittyvät seikat vaativat tarkastelua: – On syytä pohtia esimerkiksi sitä, tarvitseeko jousiampujan pukeutua huomiovaatteisiin, kun jousella metsästettäessä tarkoitus olisi nimenomaan sulautua maastoon. Nykyistä metsästyslakia moitittu sillisalaatiksi Lakiehdotuksen valmistelu on alkutaipaleella ja ministeriön osallistama asiantuntijaryhmä on vasta kirjannut linjauksia, joiden perusteella ehdotusta aletaan valmistella. Apulaisjohtaja Pigg uskoo, että uuteen lakiin tullaan olemaan tyytyväisiä. Halutaan pohtia, liittyykö tähän turhanaikaista byrokratiaa ja onko esimerkiksi jääpeitteisiä vesialueita syytä katsoa maastoksi, Pigg täsmentää. Yksityiskohtien hiominen vie aikaa Jari Pigg toteaa, että työryhmällä on paljon tekemistä kaikkien yksityiskohtien kanssa, joita lakimuutosta varten tulee huomioida. Siksi projekti ei valmistu hetkessä. Uutta metsästyslakia voidaan odotella aikaisintaan vuoden, parin kuluttua.. – Vaalit ovat tulossa ja asiasta tulee päättämään vasta seuraava eduskunta. Kaisa-Liisa Ikonen Uusi laki astunee voimaan metsästysvuoden 2016–2017 vaihteessa Maaja metsätalousministeriö valmistelee ehdotuksia, joiden perusteella metsästyslakia muutettaisiin lähiaikoina useissa kohdin. Tavoitteena on, että yhä useampia suuria riistaeläimiä voitaisiin metsästää myös jousella. – Metsästyslakiin on lähes vuosittain lisätty uusia pykäliä ja nykyinen laki onkin melkoinen sillisalaatti. Jousiaseiden metsästyskäyttöön tullee laissa suuriakin myönteisiä muutoksia. Tätä varten suunnitellaan otettavaksi käyttöön ampumakoe. Lakimuutosehdotusta valmistelevaa työryhmää ovat puhuttaneet muun muassa metsäkanalintujen, metsähanhen ja hirvikannan hoitosuunnitelmien jalkauttaminen, jousiaseiden käyttö metsästyksessä, ampumakokeet, metsästyksen pinta-alavaatimukset, metsästysaseen kuljettaminen, vasasuoja ja haaskakysymykset
16 Metsästysmatkailu menettää miljoonia susien takia Susilaumat köyhdyttävät Kainuun kuntia Kainuun alue on hätää kärsimässä susilaumojen takia. Metsästysmatkailu menettää vuosittain miljoonia euroja, kun hirvet syötetään susille.
Nyt susimäärät jatkavat kasvuaan, sanoo sotkamolainen Urpo Korhonen. Nyt kun iso hirvikoira tulee lähellekin, hirvi lähtee heti liikkeelle. Koko 2000-luvun tilanne on ollut vaikea, ja koko Ikänsä Sotkamossa asunut 62-vuotias Korhonen on nähnyt vuosien mittaan, mitä kasvavat susilaumat ovat tehneet metsästykselle. Suden uutta kannanhoitosuunnitelmaa on esitetty kompromissiksi niin metsästäjille kuin luonnonsuojelijoille: metsästäjät saavat susikaatonsa ja luonnonsuojelijat vakuuden siitä, että enempää ei kaadeta. Kokonaisia laumoja olisi kaadettava, vasta silloin siitä olisi apua. Korhonen haluaa myös tietää, että kuka ottaa sitten vastuun, kun susi tappaa ihmisen Suomessa. Ei ole enää hirviä, koska ne syötetään susille. Ei tässä ole järjen hiventäkään. He eivät välitä siitä mitään, että aiheuttavat yhteiskunnalle ja ihmisille isoja ongelmia. Suojelutoimista isot kustannukset Korhonen sanoo asuvansa saloilla, jossa on aina ollut susia. Samoihin aikoihin tulivat suojeluhommat mukanaan kuvioihin. – Suojelijat ovat täysiä sadisteja. – Vapaa sudenpyynti loppui 1980-luvulla, jonka jälkeen sudet eivät ole enää pelänneet ihmistä. Pelkästään Sotkamossa on 25–30 sutta. – Susien takia koko alueen metsästysmatkailu menettää vuosittain miljoonia euroja. Korhonen ei myöskään ymmärrä, miten uhanalainen metsäpeura annetaan Suomessa susien ruuaksi. 17 ajan muuttuu pahemmaksi. Se on pelkkä suojelujärjestö petopuolella, ei mitään muuta, sanoo sotkamolainen Urpo Korhonen.. Hän muistaa susien liikkuneen alueella 1960-luvulla, ja vuonna 1975 susi tappoi Korhosen kotoa sonnin. Pelkästään Sotkamossa on tällä hetkellä 25–30 sutta. – Luken toiminta on ollut täysin tarkoitushakuista. Vielä 1980-luvulla ja 1990-luvun alkupuolella kymmenestä hirvestä kahdeksan jäi seisonnalle ensimmäisen kilometrin matkalle, kun nyt niistä jää vain korkeintaan kaksi kymmenestä. Ennen hirvet pysähtyivät koiran haukulle kilometrin matkalle, nyt ne ovat säikkyjä ja juoksevat kilometritolkulla. Ainakaan Kainuun susialueilla hoitosuunnitelmaa ei juurikaan pidetä arvossa. Kainuussa riittää susia. 1990-luvulla hirvikanta kasvoi ja susilla riitti ruokaa. – Susia on maailmassa satoja tuhansia ja metsäpeuroja vain muutama tuhat. – Mitä ihmeen hyötyä on, että jostain laumasta kaadetaan nuori susi. Syrjäseudun asukkaana Korhonen ei ymmärrä, miksi suojelutoimien takia – on kyse sitten liito-oravasta tai sudesta täytyy menettää valtavasti rahaa. Tilanne muuttui runsaat 30 vuotta sitten. Hirvikoiratoiminta loppuu väkisinkin näillä alueilla, koska ei koiran juoksuttaminen hirvien perässä henkensä uhalla ole mitään koirametsästystä. Ne köyhdyttävät niin kunnan kuin yksittäisten ihmisten taloutta. Ei yhtään mitään! Se on pelkkää kosmetiikkaa. – Tämä johtuu siitä, että sudet ovat ajaneet hirviä takaa, hyökkäilleet ja käyneet niihin kiinni, jolloin hirvien starttivalmius on kasvanut sukupolvien saatossa. Ennen susia oli kuitenkin sen verran, että niitä siedettiin
Tämä ei voi johtua muusta kuin siitä, että alkuasetelma on ollut väärä. – Nyt asiantuntijat väittävät sen johtuvan siitä, että salametsästys oli vaikeampaa viime talvena olosuhteiden takia. Maaseudun asukkaista halutaan päästä eroon keinolla millä hyvänsä, kun eivät itse älyä lähteä. – Nyt vähän yli vuodessa kanta on heidänkin laskelmiensa mukaan kaksinkertaistunut. Ministeriö on ottanut innolla vastaan RKTL:n antamat luvut. Sotkamossakin ne vierailevat toistuvasti ihmisten pihoissa ja talojen kuisteilla. Tällä halutaan mustamaalata syrjäseutujen asukkaita ja metsästäjiä. 18 Urpo Korhoselle. Ei tämä ole mitään ihmisen elämää. Korhonen myös ihmettelee, että nykysudet taitavat lisääntyä paljon huonommin kuin ennen. Näin tutkijat ovat itse kertoneet Selvää aluepolitiikkaa Urpo Korhonen kertoo seuranneensa mielenkiinnolla viimeaikaista uutisointia susien suoranaisesta räjähdysmäisestä kannankasvusta. Maija Salmi – Niin on saatu helpommin läpi lakeja ja asetuksia, joilla on vaikeutettu ihmisten elämistä ja asumista susireviireillä. – Ennen riitti suotuisan suojelutason ylläpitoon 20 laumaa kun nyt samaan tarvitaan 25 laumaa. Kun nytkin eletään jo reviiri reviirissä kiinni. – Luke eli entinen RKTL on vuosia muistanut mainita uutisissa, miten susien salametsästys pienentää susikantoja. Toiseksi syyksi mainitaan se, että kannat on saatu kasvuun, koska valvontaan on panostettu huomattavasti aikaisempaa enemmän. Kanta on vuosikausia tarkoituksella ilmoitettu liian alhaiseksi, ja tästä on päästy syyttämään metsästäjiä salakaatajiksi. Tämä on selvää aluepolitiikka. Alkuasetelma ollut väärä Tutkimuksissa on todettu, että optimaalisissa olosuhteissa susikanta kaksinkertaistuu kolmen vuoden välein. Syytökset ovat Korhosen mukaan paikoin kärjistäneet tilanteet kuumiksi. Se on pelkkä suojelujärjestö petopuolella, ei mitään muuta. Korhonen sanoo, että niin hän kuin monet muutkin metsästäjät ovat menettäneet täysin luottamuksensa Luken toimintatapoihin. Tällä saadaan virallisesti lisättyä susireviirejä, joten lisää ongelmia on luvassa. Suomen susimäärä oli vuonna 2013 noin 120, kun se reilussa vuodessa nousi noin 250 yksilöön. Korhonen ihmettelee, kun kukaan ei ole havainnut pidempiaikaisten toimenpiteiden vaikutusta asiaan. Vapaa sudenpyynti loppui 1980-luvulla, jonka jälkeen sudet eivät ole enää pelänneet ihmistä. Urpo Korhonen haluaa tietää, että kuka ottaa sitten vastuun, kun susi tappaa ihmisen Suomessa.. – Sen toiminta on ollut täysin tarkoitushakuista. Korhosen mukaan susikantaa on pidetty räikeästi alimitoitettuna ainakin kymmenen vuotta
– Viime ja tämän talven kaadettuja tai merkattuja susia on analysoitu Turun Yliopistossa, eikä yhdessäkään tapauksessa ole ollut mitään vinkkejä koirasusista. On oletettavaa, että Suden virtsanäytteiden kerääminen onnistuu lumiseen vuodenaikaan.. Dna-tutkimus auttaa susikannan seurannassa Naapurimaassa Ruotsissa on jo rutiinina kerätä susien virtsanäytteitä susikannan seuraamisen tueksi. – Dna:n keruun toteuttavat henkilöt ovat vapaaehtoisia, lähinnä metsästyksenharrastajia, Kojola arvioi. Yleensä risteymät ovat olleet naarassuden ja koiran risteymästä. Tässä vaiheessa onkin ajatuksena, että tunnetuille susireviireille nimetään vastuuhenkilö, joka organisoi alueellaan näytteen keruuta. Luonnonvarakeskuksen petotutkija Ilpo Kojola uskoo, että susien virtsanäytteiden keruu saadaan pyörimään Suomessa jo ensi talvena. Vuonna 2010 havaintoja tehtiin kaksin kappalein. Parkanon pentue löydettiin tammikuussa eli aikaan, jolloin susi ei synnytä. Vuonna 2004 tehtiin havainto koirasudesta, mutta varmuutta ei saatu, olisiko yksilö ollut karkuteillä tarhasta, jossa tiedettiin olleen risteymiä. – Meillä on kirjattu kannanhoitosuunnitelmaan tavoite saada dna-aineistoa mukaan kannanseurantaan. Kuhmossa tavattiin selvä koiran ja suden risteymä ja Parkanosta löydettiin vastasyntynyt risteymäpentue. – Meilläkin aloitetaan testata virtsanäytteen soveltuvuutta ja toimivuutta. Kojola uskoo, että näytteenottoon tarvitaan koulutusta. 19 dna-keruu saadaan pyörimään ensi talven aikana. – Meillä ei ole käytössä samanlaisia rahoja kuin mitä esimerkiksi Ruotsissa on laitettu susikantaseurantaan. Sitä, mikä tulee olemaan erilaisten näytteiden rooli, on vielä tässä vaiheessa vaikea sanoa. Siinä tapauksessa koira on ollut naaras, koska susinaaras ei synnytä luontaisesti muulloin kuin toukokuun alkupuolella. Asiaa hankkeistetaan parhaillaan. Niitä on kuitenkin Ilpo Kojolan mukaan harvassa. Samalla se palvelee myös koirasusien eli hybridien havainnoissa. Tutkittava on myös miten näyte pitää ottaa, minkälaisilla välineillä ja kuinka paljon sitä pitää olla. Kaikki ovat olleet geneettisen analyysin perusteella puhtaasti susia. Toimimme murto-osalla heidän budjetistaan, joten on ihan selvä, että keruu tulee rakentumaan vapaaehtoistyön varaan. Koirasusia harvassa Dna-tutkimus tähtää ensisijaisesti susikannan runsauden seurantaan. Luonnonvarakeskuksen petotutkija Ilpo Kojola uskoo, että menetelmä tultaneen ottamaan käyttöön myös Suomessa, mahdollisesti jo ensi talven aikana. Aiempiakin havaintoja on Kojolan mukaan vähän. Soili Kaivosoja Käyttöön todennäköisesti ensi talvena Dna-tutkimuksesta on suurta apua susikannan seuraamisessa
Kotieläimiä oli surmattu. Miehen mieleen tuli ensiapuna keino, joka oli hänen elinaikanaan moneen kertaan koeteltu: karhu nurin haulikon piipun täyteisellä. Aseen piti olla vähintään kahdeksanmillinen. Järeitä magnumpatruunoita ei kuitenkaan voi työntää mihin tahansa patruunapesään, eikä piipun supistus aina ole sovelias tähän tarkoitukseen. Silloin tiedettiin että luodikkoa, jonka kaliiperi oli sama kuin tutun sotilaskiväärin kaliiperi tai tätä pienempi, ei saanut käyttää karhujahdissa. ASEET Ensimmäiset kokemukseni haulikon täyteisistä ajoittuvat sodan jälkeiseen aikaan . 20 sotilaskiväärillä sai ampua miehen, mutta ei karhua! – Se on nyt viimeinen hullutus, että tänne meille päin yritetään kasvattaa oikein karhukanta, surmatyöstä järkyttynyt mies kauhisteli. Miehen mielestä piti tehdä lava puuhun haaskan vierelle ja jäädä iltasella, kourassa täyteisellä ladattu haulikko, odottelemaan lammasrosvon paluuta. Kaksipiippuisen haulikon voi ladata sekä haulipatruunalla että täyteislatingilla vain, jos tarkoin tietää, mihin patruunapesään valittu patruuna sopii ja missä järjestyksessä piiput laukeavat. Päiviteltiin, että Haulikon täyteinen metsästyskäytössä Haulikon täyteisellä saa Suomessa metsästää valkohäntäkauriin kokoisia tai sitä pienempiä riistaeläimiä, jos joulemäärä riittää. Salokylän miehelle tämä oli hätätilanne. Ruotsissa täyteisiä saa käyttää metsästyksessä vain yksipiippuisissa haulikoissa.. Jouduin eräällä retkellä Pohjois-Karjalassa tilanteeseen, jossa lampaita surmannut karhu piti saada hengiltä. Salokylän pienviljelijä omisti haulikon, ei karhuaseeksi kelvollista luodikkoa