8 – 2025 10,40 Mitä metsästäjät haluavat aseeltaan. Lyijykielto etenee – Miten käy ampumaratojen. Fasaani on vaativa metsästettävä Rautavaaralaisille tarjolla metsästysmaata tuhansia hehtaareita Jänisjahti – hiipuva perinne
Jo 35 vuoden kokemuksella Kaikki tarvittava metsästykseen Ja enemmän. Jo 35 vuoden kokemuksella 3 5 VUOTTA Osuma Liipaisimenlevennin Osuma Liipaisimenlevennin 35€ 35€ Väri vaihtoehdot: Musta, Kulta Hopea extra leveä levennin esim. Sako S20:een Osuma Tactical HD Pikajalka Osuma Tactical HD Pikajalka 349€ 349€ Runkoputken halkaisija: 30mm ja 34mm Kiskokiinnitys: Picatinny ja Tikka 299€ 299€ KKC Hunting tukki KKC Hunting tukki 695€ 695€ HUIPPUBRÄNDIMME: HUIPPUBRÄNDIMME: UnA-Tungsten 12/76 patruuna UnA-Tungsten 12/76 patruuna 75€ 75€ Haulikoko: #6 (2,75mm) Lataus: 40g UnA-Tungsten (18,5g/cm3) Lähtönopeus: 410 m/s Pakkaus: 5kpl/rasia Äänenvaimennyskyky: 26-33 dB Pituus: 206 mm Halkaisija: 44mm Jatkaa asetta: 130 mm Paino: 285 g. Haulikoko: #4 (3,25mm) Lataus: 34g UnA-Tungsten (18,5g/cm3) Lähtönopeus: 425 m/s Pakkaus: 5kpl/rasia Peto-UnA UnA-Tungsten 12/76 patruuna Peto-UnA UnA-Tungsten 12/76 patruuna 65€ 65€ Metsästäjän erikoisliike Olkkonen Oy www.olkkonen.fi Puistokatu 33, 85800 Haapajärvi Puh: 08-761 831 myynti@olkkonen.fi Osuma Optimum äänenvaimennin Osuma Optimum äänenvaimennin Kaikki tarvittava metsästykseen Ja enemmän. Sako S20:een Osuma Tactical HD Pikajalka Osuma Tactical HD Pikajalka 349€ 349€ Runkoputken halkaisija: 30mm ja 34mm Kiskokiinnitys: Picatinny ja Tikka 299€ 299€ KKC Hunting tukki KKC Hunting tukki 695€ 695€ HUIPPUBRÄNDIMME: HUIPPUBRÄNDIMME: UnA-Tungsten 12/76 patruuna UnA-Tungsten 12/76 patruuna 75€ 75€ Haulikoko: #6 (2,75mm) Lataus: 40g UnA-Tungsten (18,5g/cm3) Lähtönopeus: 410 m/s Pakkaus: 5kpl/rasia Äänenvaimennyskyky: 26-33 dB Pituus: 206 mm Halkaisija: 44mm Jatkaa asetta: 130 mm Paino: 285 g Haulikoko: #4 (3,25mm) Lataus: 34g UnA-Tungsten (18,5g/cm3) Lähtönopeus: 425 m/s Pakkaus: 5kpl/rasia Peto-UnA UnA-Tungsten 12/76 patruuna Peto-UnA UnA-Tungsten 12/76 patruuna 65€ 65€ Metsästäjän erikoisliike Olkkonen Oy www.olkkonen.fi Puistokatu 33, 85800 Haapajärvi Puh: 08-761 831 myynti@olkkonen.fi Osuma Optimum äänenvaimennin Osuma Optimum äänenvaimennin Kaikki tarvittava metsästykseen Ja enemmän. Jo 35 vuoden kokemuksella 3 5 VUOTTA Osuma Liipaisimenlevennin Osuma Liipaisimenlevennin 35€ 35€ Väri vaihtoehdot: Musta, Kulta Hopea extra leveä levennin esim. Jo 35 vuoden kokemuksella Kaikki tarvittava metsästykseen Ja enemmän
Kuva: Nammo Lapua Kannen kuva: 60 60 Käyttölinjainen cockerspanieli on monipuolinen lintukoira, sen lisäksi sillä voi erinomaisesti metsästää jäniseläimiä. Kustantaja: Karprint Oy Painopaikka: Printall AS Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0781-2124 (painettu) ISSN 2489-8694 (verkkojulkaisu) www.karprint.fi Seuraa meitä myös: www.instagram.com/asejaeralehti H irvi on saalismäärällä mitattuna ylivoimaisesti tärkein riistaeläin Suomessa. 050 475 0982 eero.wihuri@karprint.fi Toimittajat: Juha Jormanainen, Juhani Karvonen, Antti Kauranne, Kati Wikström Mediamyynti: Iiro Jääskeläinen p. vuosikerta, 8 numeroa 2025 Toimitus: Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Päätoimittaja: Juha Ahola p. 040-729 1445 Tilaushinnat: Kestotilaus 81 euroa/vuosi Määräaikainen 89 euroa/vuosi Digilehti: Kestotilaus 64 euroa/vuosi Määräaikainen 71 euroa/vuosi Ilmestyy 8 numeroa vuodessa. – Luonteeltaan käyttölinjainen cockerspanieli on mutkaton, iloinen ja mielestäni kaikkein koirasosiaalisin rotu. Hirvieläinten jahti tuotti viime kaudella kaikkiaan seitsemän miljoonaa kiloa ruokaa. Jos luvat käytetään tehokkaasti ja olosuhteet sallivat, hirvenlihan määrä voi tänä vuonna nousta selvästi viime vuoden tasoa korkeammaksi. Samalla hirvijahti tarjoaa suomalaisille valtavan määrän puhdasta ja ekologista lähiruokaa. Tänä vuonna hirvilupien määrää on lisätty. Hirvikannan hallinta on välttämätöntä sekä metsätalouden ja liikenteen vahinkojen vähentämiseksi että luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Ase & Erä I 3 PÄÄKIRJOITUS 8/2025 41. Vuonna 2024 saaliiksi saatiin noin 48 000 valkohäntäpeuraa, mikä vastasi yli kahta miljoonaa kiloa. Tänä vuonna hirven lupamäärän kasvattaminen nostanee saalismäärää entisestään, jonka vuoksi hirvi on Suomen tärkein riistaeläin. 040 753 8555 iiro.jaaskelainen@karprint.fi Tilaajapalvelu: Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi Puhelinpalvelu ma-ke klo 9.00-11.30 p. Viime vuonna suomalaiset metsästäjät kaatoivat yhteensä 37 874 hirveä, mikä tuotti merkittävän osan koko vuoden noin 7 miljoonan kilon hirvieläinlihasta. Hirvi on elänyt koko elämänsä vapaana luonnossa, ilman antibiootteja tai lisäaineita, mikä tekee lihasta luonnonmukaisen proteiininlähteen. Myös valkohäntäpeura on merkittävä osa suomalaisen riistalihan kokonaissaantoa. Arvioiden mukaan hirvijahti voi tuottaa tänä vuonna jopa 8-9 miljoonaa kiloa riistalihaa. Hirvijahti on myös yksi suurimpia metsästäjien yhteisiä ponnistuksia, viime vuonna siihen osallistui noin 120 000 metsästäjää, ja hirvenpyyntiin käytettiin 670 000 metsästyspäivää. Koko riistasaaliin arvo oli viime vuonna lähes 58 miljoonaa euroa. Seuruemuotoinen jahti on myös erittäin tärkeä yhteisöllisyyden kannalta. Meillä on ollut myös kaneja ja kissa, joiden kanssa tämän rodun edustajat ovat viihtyneet mainiosti, kertoo koirarotua harrastava Jenni Juselius.. Suomessa on myönnetty yhteensä 38 291 hirven pyyntilupaa, mikä on 12 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. 050 382 8933 juha.ahola@karprint.fi Toimituspäällikkö: Eero Wihuri p. 8-9 miljoonaa kiloa riistalihaa Kannen kuva: Kotimaiset patruunavalmistajat ovat tuoneet markkinoille lyijyttömiä uutuuksia
– Jos metsästäjälle on syntynyt mielikuva helposta saaliista, mielikuva yleensä haihtuu aika nopeasti käytännön jahdissa. 4 I Ase & Erä Sisältö 8/2025 66 66 20 20 Naismetsästäjien määrä on kasvanut viime vuosina ja Suomeen on perustettu naisten omia metsästysseuroja. Seuran puheenjohtajana toimii Marttilassa asuva Essi Heimo. 46 Takavuosien suosikkilajin metsäjäniksen saalismäärä putoaa vuosi vuodelta. 34 Lyijy halutaan kieltää ammuksissa lähivuosina. 48 Systemaattisella sekä ahkeralla pienpetopyynnillä voidaan lisätä lintukantoja ja pitää supit ja minkit pois lintuvesiltä. Silti asevalmistajat kehittävät kivääreitä jatkuvasti paremmiksi. 22 Sako on tuonut markkinoille mielenkiintoisen patruunan, Sako Powerhead Blade Pron. 76 Reserviläiskivääreissä on runsaasti valinnan varaa, jos saa poliisilta ostoluvan. 18 Metsästäjät pohtivat usein kiväärin piipun lyhentämistä käsiteltävyyden takia. Yksi näistä naisten omista metsästysseuroista on VarsiNaiset EräLadyt ry, joka toimii Turun seudulla. 26 Vaikka kaliiperi 6.5 Creedmoren suosio kasvaa, edelleen .308 on suomalaisten metsästäjien suosikkikaliiperi. 6 Pulttilukkokivääri on vanha keksintö. Hänen rakentamansa lunttukivääri on nimenomaan urheiluammuntaan tarkoitettu.. Fasaania ei kannata tähdätä, vaan ampua vaistolaukaus, fasaanijahteja järjestävä Veijo Kantanen sanoo. Lintuja ei pudoteta niin sanotusti ”vasemmalla kädellä”, vaan se vaatii osaamista ja taitoa. 42 Rautavaaralla kunta ja seurakunta tarjoavat kuntalaisille metsästysluvat mailleen. 12 Jatimatic-konetuliase näki päivänvalon vahingossa. 52 Sesonkiaikana haminalainen Jussi Ihalainen käyttää viikossa 15-20 tuntia supin ja minkin pyytämiseen. Se seuraa edeltäjänsä Powerhead Bladen jalanjälkiä, mutta patruuna on suunniteltu pitkille ampumamatkoille. 38 38 Fasaanin metsästystilanteet näyttävät helpommilta, kuin mitä ne aidosti ovat. Antero Mustamäki rakensi lunttukiväärin hollantilaisen mallin mukaan. Vielä ei ole tarkkaa tietoa, miten pitkään valmisteltu lyijykielto tulee vaikuttamaan ampumaratojen toimintaan. 70 Suola ja pippuri riittävät pitkälle, kun paistista tai fileestä tehdään riistaruokaa
Radikaalisti uudet keksinnöt tässä asetyypissä ovat hyvin harvinaisia. Aseen perustoimintaperiaate on pysynyt ennallaan, asevalmistajat kuitenkin hiovat ominaisuuksia jatkuvasti paremmaksi. Hiilikuidun ja lasikuidun yleistyminen tukkimateriaalina mahdollistaa aiempaa kestävämpien ja näyttävämpien kiväärien valmistamisen. Suosioon aseen toimivuuden lisäksi vaikuttaa suuresti se, että maassamme on valmistettu pulttilukkokivääreitä vuosikymmenten ajan. Silti asevalmistajat kehittävät kivääreitä jatkuvasti paremmiksi. Eri asevalmistajat tuovat markkinoille vuosittain pulttilukkoisia uutuusmalleja. Uutuusmallien suunnittelu perustuu usein selkeään tarpeeseen. Pulttilukkomekanismin kehitti vuonna 1824 Johann Nikolaus von Dreyse. Kuuntelemme aktiivisesti esimerkiksi meidän maahantuojiamme. Pulttilukkokivääri on vanha keksintö. Muokattavuus, säädettävyys ja toimivuus korostuvat metsästäjien vaatimuksissa Mitä metsästäjät haluavat kivääriltään. Eli tarpeet ovat erilaisia eri maissa. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa käytetään paljon suurriistan metsästykseen soveltuvia kivääreitä. Metsästäjien toiveiden lisäksi eri maiden omat säädökset ohjaavat aseiden suunnittelua. Pulttilukkokivääri on yli 200 vuotta vanha keksintö. Pulttilukolla tarkoitetaan aseen sulkumekanismia, jonka muodostavat lukkorunko ja lukonpää, sekä kampi, iskuri ja patruunan ulosvetäjä. Toki palautetta tulee myös suoraan metsästäjiltä, Pokkinen kertoo. Amerikassa korostuvat kevyet Magnum-kaliiperiset kiväärit, joita on helppo kantaa. Näihin jahtimuotoihin sopii hyvin pulttilukkoinen kivääri. – Esimerkiksi Australiassa on kuumaa, ja paljon riistaa. Millaisia ominaisuuksia metsästäjät haluavat kivääreiltä. 6 I Ase & Erä K uluneen syksyn aikana tuhannet ja tuhannet suomalaismetsästäjät menivät jahteihin mukanaan pulttilukkoinen kivääri. Kuva: Sako. Se on Suomen yleisin, suosituin asetyyppi. Toimintaperiaatteen kivääreissä patruuna vedetään lippaasta lukon avulla patruunapesään. Perinteiset pulttilukkokiväärit ovat lippallisia kertatuliaseita. Siitä, miten lainsäädäntö ja määräykset voivat vaikuttaa aseiden suunnitteluun, Taneli Pokkinen kertoo tuoreen esimerkin. Siellä käytetään kevyitä paukkua, markkinoilla pitää olla kaliiperi .223 kevyellä nousulla. Pulttilukkoiset kiväärit kuitenkin kehittyvät koko ajan, niiden toimintavarmuutta, helppokäyttöisyyttä ja turvallisuutta voidaan kehittää aiempaa paremmiksi, sanoo suomalaisen asevalmistajan Sakon kivääripuolen tuotepäällikkö Taneli Pokkinen. Samalla ase virittyy. Suomessa pääasialliset metsästysmuodot ovat usein latvalinnustus ja hirvieläinjahdit. – Pulttilukkoisiin kivääreihin ei ole tullut isoja uudistuksia yli 100 vuoteen. Millaisia ominaisuuksia kivääreissä on tulevaisuudessa. Saamme heiltä palautetta, millaisia aseita metsästäjät eri maissa ja maanosissa kaipaavat. Teksti: Eero Wihuri Kuvat: Sako – Hedelmällisin lähtökohta uuden kiväärimallin suunnitteluun on, jos markkinoilla havaitaan olevan selkeä tarve sellaiselle kiväärille, jollaista ei ole suoraan tarjolla
Kiväärin pitää olla metsästäjän mitoille sopiva. Ase & Erä I 7 > – Amerikassa Utahin osavaltiossa muulipeurakannat ovat heikentyneet. Esimerkiksi Sakon myymistä kivääreistä suurin osa on sellaisia, joissa on synteettisistä materiaaleista tehty tukki. Sen vuoksi optisten tähtäyslaitteiden käyttöä rajoitetaan niin, että vain avotähtäimet ovat sallittuja tietyllä ajanjaksolla ja rajatulla alueella. – Mutta esimerkiksi pieniä mallisarjoja voidaan helpostikin tehdä niin, että ase kootaan jo olemassa olevista komponenteista, Pokkinen toteaa. Jos tällainen trendi yleistyy, metsästäjille pitää tarjota avotähtäimillä varustettuja kivääreitä. Vuosikymmenten ajan kiväärien tukit valmistettiin puusta, mutta synteettiset materiaalit ovat korvanneet ne helppohoitoisuuden, keveyden ja säätömahdollisuuksien vuoksi lähes kokonaan. Nyt kivääri halutaan sovittaa metsästäjälle sopivaksi, Taneli Pokkinen sanoo.. Muokattavuus korostuu Pulttilukkokiväärien viime vuosien trendi on ollut muokattavuus. Näissä kivääreissä on mahdollisuus säätää perän pituutta ja takatukin korkeutta. Markkinoilla on kivääreitä, joiden tukki on valmistettu synteettisistä materiaaleista, kuten lasikuidusta ja hiilikuidusta. Uusien asemallien suunnittelua luonnollisesti ohjaa kaupallisuus, erityisen spesiaalia asetta ei välttämättä kannata tehdä, jos se edellyttää muutoksia esimerkiksi aseiden valmistuslinjaan. – Vielä 20 vuotta sitten metsästäjän piti sopeutua kiväärin mittoihin ja ominaisuuksiin
Jos metsästetään yksittäisillä laukauksilla, monet arvostavat herkkää laukaisua. Erityisesti naismetsästäjät suosivat lyhyempiä periä ja korotettuja poskipakkoja. Yleisiä ovat myös viiden ja kymmenen millin jatkopalat. Kivääreihin on tullut säätömahdollisuuksia. Sakon pulttilukkokivääreissä laukaisuvastusta voidaan säätää joko yhdestä kilosta kahteen kiloon tai puolestatoista Vetopituus on silloin oikea, kun liipaisinta pystyy vetämään vaivatta sormen päällä. Kun pulttilukkokiväärin tukki on valmistettu synteettisestä materiaalista, voidaan kivääriin omien mieltymysten mukaisesti vaihtaa eri kulmalla olevia kahvoja. Kun tukki on säädettävä, kiväärin vetopituus saadaan säädettyä kohdalleen. Lisäksi kahvoja on tarjolla erilaisilla karhennuksilla. Ajojahdeissa arvostetaan vähän raskaampaa painetta. Kuva: Sako. Nyt metsästäjät haluavat, että laukaisu tuntuu hyvältä, Taneli Pokkinen kuvailee. Liipaisinta pitää vetää sormen päällä siksi, että se mahdollistaa liipaisimen vetämisen suoraan taakse päin ja laukauksen lähtemisen suoraan eteenpäin tähdättyyn suuntaan. 8 I Ase & Erä – Vetopituuden säätämiseen kannattaa panostaa, koska se määrittää sormen osumista liipaisimelle. Jos liipaisinta vedetään sormen keskitai tyviosalla, vetoliike suuntautuu sivulle ja se liikauttaa asetta laukaisuhetkellä, hän jatkaa. – Ampumaergonomiaan ei aiemmin kiinnitetty huomiota, nyt se koetaan tärkeäksi asiaksi. Vetopituus on silloin oikea, kun liipaisinta pystyy vetämään vaivatta sormen päällä. Liipaisintuntumaa pystyy lukuisissa kiväärimalleissa hiomaan itselleen mieleiseksi laukaisupainetta säätämällä. Perää voidaan pidentää jatkopaloilla esimerkiksi neljä tai kahdeksan milliä. – Vetopituuden säätämiseen kannattaa panostaa, koska se määrittää sormen osumista liipaisimelle, Taneli Pokkinen selvittää. Vetopituus korreloi hyvin kiväärin muiden mittojen kanssa. Sulava laukaisu Metsästäjät vaativat kivääriltä myös aiempaa laadukkaampaa, sulavampaa laukaisua. Halutaan, että ase istuu täydellisesti omille mitoille, Pokkinen sanoo. Kiväärin vetopituus tarkoittaa perän pään ja liipaisimen välistä etäisyyttä. Kahvoja saa myös eri värisinä, esimerkiksi syksyn hirvieläinjahteihin voi kivääriin kiinnittää oranssin värisen kahvan ja etutukin. Ei ole olemassa yhtä ainoata oikeaa laukaisupainetta. Kahva voi olla pystympi tai se voi olla enemmän kallellaan oleva, eli kivääriin saa juuri omien mieltymysten mukaisen kahvan. – 20 vuotta sitten riitti, että ase on tarkka. Kahvalta vaaditaan erilaista pitoa ammuttaessa käsineiden kanssa kuin paljaalla kädellä
Millainen on pulttilukkokiväärin tulevaisuus. Ne ovat kestäviä eivätkä ne halkeile tai väänny, Taneli Pokkinen sanoo. Nyt äänenvaimentimet ovat ominaisuuksiltaan todella hyviä ja niillä saavutetaan monia hyötyjä. Mutta samalla pitää tiedostaa puun olevan elävä materiaali. Tämä tarkoittaa sitä, että puinen tukki voi ”elää”, jopa haljeta. Piipussa suukierre Millaisia vaatimuksia ja toiveita metsästäjillä on piipuille. Perinteisesti kiväärien tukit on valmistettu puusta. Tuolloin vaimentimet olivat painavia ja isokokoisia. Millaisilla kivääreillä metsästetään 2030ja 2040 -luvuilla. Kuva: Sako. Taneli Pokkisen mukaan elektroniikka voi tulla osaksi kivääreitä nykyistä enemmän. Taneli Pokkisen mukaan äänenvaimentimesta on tullut standardi, siksi piipussa pitää olla suukierre. Pituus ei vaikuta aseen käyntiin, mutta sillä on merkitystä käsiteltävyyteen. – Äänenvaimennin pienentää aseen rekyyliä, jolloin ase on helpompi ammuttava. Esimerkiksi hiilikuidun ja lasikuidun yleistyminen tukkimateriaalina mahdollistaa aiempaa kestävämpien ja näyttävämpien kiväärien valmistamisen. Kuvassa Sako 90 Finnlightin poskipakka. Pokkinen myös pohtii, keksitäänkö kokonaan uusia aseiden toimintaperiaatteita. Tämä voi olla yksi kehityssuunta. – Esimerkiksi hirvijahdeissa riistalaukaus tilanne voi syntyä nopeasti. Vaimennin muuttaa hieman kiväärin painopistettä etupainoisemmaksi. Laadukkaammat materiaalit Pulttilukkokiväärien kehitykseen on suuresti vaikuttanut materiaalien parantuminen. – Elektroniikan kehittyminen voi johtaa siihen. Puutukki on kaunis, näyttävän näköinen. Komposiitti ja lasikuitu ovat homogeenisia materiaaleja. Kuva: Sako Moni metsästäjä arvostaa säädettävää poskipakkaa. Ase & Erä I 9 kilosta kolmeen kiloon mallista riippuen. Säätö tapahtuu kuusiokoloavaimella lipaskuilussa olevaa ruuvia kääntämällä tai Torx-avaimella suoraan liipasinkaaresta, riippuen asemallista. Metsästäjän tulee kyetä luottamaan siihen, että aseella voi ampua silloin, kun vetää liipaisimesta. Sähköinen laukaisukoneisto. Lisäksi laukaisun varmatoimisuuden merkitys on kasvanut. – Yhdysvalloissa messuilla on jo esitelty sähköinen laukaisukoneisto. Lisäksi on huomioitava, että äänenvaimennin lisää piipun pituutta noin 10 senttiä. 20 -tuumainen piippu on sopiva perusjahtikäytössä. Kuvassa Sako 90 Finnlight. – Kun tukin ja rautojen väliin jää tilaa, rekyyli voi halkaista puisen tukin. n Liipaisintuntumaa pystyy lukuisissa kiväärimalleissa hiomaan itselleen mieleiseksi laukaisupainetta säätämällä. Vaimennin ei siis mitenkään heikennä aseen ominaisuuksia, vaan asia on päinvastoin, Pokkinen toteaa. Vaimentimet painavat pääsääntöisesti 300-400 grammaa. Niiden vaimennustehokaan ei ollut kummoinen. Äänenvaimentimien käyttö sallittiin metsästyksessä reilut 30 vuotta sitten 1990-luvun alkupuolella. Vaimennin myös poistaa pimeässä näkyvän suuliekin ja parantaa usein aseen tarkkuutta. Asetta hankittaessa pohdittavaksi tulee myös piipun pituus. Puu on myös heterogeeninen materiaali, esimerkiksi puun syyt voivat kulkea eri suuntiin
Näyttely avaa kiehtovan näkymän suomalais-ugrilaisten kansojen maailmaan, jossa metsästys on ollut elinehto, elämäntapa ja henkisen perinnön ydin. Riistakeskus myöntää vuosittain 15–20 metsäpeuran pyyntilupaa Suomenselän osakannan alueelle. Näyttely yhdistää perinteisen kulttuurin nykyajan näkökulmiin ja kertoo, miten metsästys heijastaa identiteettiä, moraalia ja ekologista ymmärrystä. Kannan kasvu voi lisätä riskiä myös karhukolareihin Vaikka karhukolarit ovat harvinaisia, ne voivat olla vakavia ajoneuvon matkustajille. Seuraava askel kehitystyössä on alkioiden tuottaminen laboratoriossa. 10 I Ase & Erä L uonnonvarakeskuksen asiantuntijat saivat tallennettua metsäpeuran sukusoluja lajille perustettavaan geenipankkiin. Karhu on suuri ja voimakas eläin, ja törmäys voi aiheuttaa merkittäviä vahinkoja – Meillä on korvattu vahinko, jossa auto törmäsi ikävä kyllä karhunpentuun. Suomi on yksi ensimmäisistä maista, joka ryhtyi tallentamaan aktiivisesti kotieläinten perimää geenipankkiin. Tällainen tilanne on todella vaarallinen, koska karhuemo on todennäköisesti lähettyvillä, kertoo vakuutusyhtiö Ifin ajoneuvovakuutusten vakuutuspäällikkö Johanna Johansson. Suomessa ei karhukolaritilastoja julkaista, mutta ne ovat harvinaisia verrattuna hirvija peuraonnettomuuksiin. PUSKARADIO Metsäpeuran sukusoluja pakkaseen Metsäpeurojen kiimatokka suolla. Ensimmäiset askeleet otettiin lokakuussa, kun Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat keräsivät munasoluja ja lisäkivessiittiöitä metsäpeuroilta. Keinollisen lisääntymisen menetelmistä toivotaan työkalua ensisijaisesti metsäpeuran eläintarhakannan perinnöllisen monimuotoisuuden ylläpitämiseen. Kuva: Viron kansallismuseo S uomen Metsästysmuseossa avautuu toukokuussa 2026 Viron kansallismuseon tuottama näyttely Pohjoisten metsien kansat . Suomen Metsästysmuseoon näyttely sukukansojen metsäsuhteesta Karhukolarit harvinaisia, mutta vaarallisia R uotsissa raportoitiin 17 karhukolaria vuonna 2024. Geenipankilla tarkoitetaan kokoelmaa, johon tallennetaan eläinten perimää, esimerkiksi sukusoluja tai alkioita. Kuva: Petri Timonen/Luonnonvarakeskus Metsästysmuseoon avautuva näyttely kertoo suomalais-ugrilaisten kansojen metsästyksestä. Pohjoisten metsien kansat -näyttely on esillä Suomen Metsästysmuseossa 20.5.2026-28.2.2027.. Metsäpeuravaatimet lopetettiin terveydellisistä syistä, ja hirvaat ammuttiin Suomen riistakeskuksen myöntämillä pyyntiluvilla. Näyttelyn esineet, valokuvat ja arkistoaineistot kertovat metsästäjän roolista luonnon ja yhteisön välittäjänä. – Lisäksi saimme kerättyä kolmelta eläintarhoissa lopetetulta metsäpeuravaatimelta yhteensä 38 munasolua, Lindeberg jatkaa. Tämä edistää metsäpeuran perimän ja perinnöllisen monimuotoisuuden ylläpitoa, vaikka kanta romahtaisi esimerkiksi eläintautien leviämisen seurauksena. Nyt kertynyttä osaamista ryhdytään hyödyntämään alkuperäiseen lajistoomme kuuluvan villin metsäpeuran perimän suojelutyössä. Sekä lisäkivessiittiöitä että siemennestettä voidaan käyttää uuden yksilön tuottamiseen. – Tieto jokaisesta ammutusta eläimestä tuli meille välittömästi kaadon jälkeen, ja metsästäjät tekivät näytekeruun esityöt ohjeidemme mukaisesti, erikoistutkija Heli Lindeberg Lukesta kiittelee. Geenipankkiin nyt tallennettuja sukusoluja on tarkoitus hyödyntää jo lähivuosina, kun Luke ryhtyy kehittämään metsäpeuran keinollisen lisääntymisen menetelmiä eli keinosiemennystä ja alkioiden laboratoriotuotantoa. Sujuva yhteistyö keskipohjanmaalaisten metsästäjien kanssa mahdollisti kolmen villin hirvaan perimän talteenoton. Toimivia menetelmiä tarvitaan, jotta geenipankkiin tallennettu perinnöllinen materiaali saadaan palautettua takaisin metsäpeurakantaan. Karhukanta on tihein Itäja PohjoisSuomessa ja se kasvaa vuosittain noin 8–10 prosenttia. Tallennettava materiaali pakastetaan ja säilytetään nestetypessä, jossa solut voivat säilyä kymmeniä, mahdollisesti jopa satoja vuosia. Lisäkivessiittiöitä voidaan kerätä lopetuksen yhteydessä villieläimiltä, joilta ei voi kerätä ejakuloitua siemennestettä kuten käsittelyyn tottuneilta kotieläimiltä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun lisäkivessiittiöitä on onnistuttu keräämään metsäpeuralta. Perinnöllisesti monimuotoinen eläintarhakanta puolestaan on edellytys sille, että eläintarhoissa syntyneitä metsäpeuroja voidaan palauttaa luontoon
Viime vuonna lokakuussa sattui lähes 2 000 hirvieläinonnettomuutta ja marraskuussa yli 2 100, eli keskimäärin noin 70 jokaista päivää kohden. Hirvieläinten vilkas liikehdintä syksyllä johtuu niiden siirtymisestä talvilaitumille, kiima-ajasta ja metsästyskaudesta. Hirvieläinonnettomuuksia sattuu erityisesti loka-marraskuussa, kun eläimet liikkuvat aktiivisesti ja keliolosuhteet ovat autoilijoille hankalia. Myös uudet, tiiviit asuinalueet muuttavat eläinten totuttuja reittejä. Kannattaa vähentää vauhtia sellaisilla osuuksilla, jotka ovat otollisia hirvieläinten liikkumiselle, esimerkiksi paikassa, jossa tie vie metsästä peltoaukealle ja päinvastoin, hän jatkaa. – Mitä kovempi vauhti, sitä pidempi on jarrutusmatka. Graafin ulkopuolelle on jätetty maakunnat, joissa sattuu vuosittain alle 300 hirvieläinonnettomuutta. Heikkinen muistuttaa, että tilannenopeus ratkaisee, kun hirvieläin tulee yllättäen eteen. – Kun tiet ovat varsinkin kylmän yön jälkeen liukkaita ja päivän valoisa aika lyhenee, lisääntyy myös onnettomuuden riski. Ylivoimaisesti eniten onnettomuuksia sattuu metsäkauriiden ja valkohäntäpeurojen kanssa. Tilastokeskuksen mukaan hirvieläinonnettomuuksien koko vuoden kokonaismäärä on hieman laskenut viime vuosina, mutta loppuvuoden vahingoissa on puolestaan selvää kasvua. Ase & Erä I 11 V alkohäntäpeurat ja metsäkauriit liikkuvat vilkkaasti loppusyksyn ja alkutalven kuukausina. Varsinkin metsäkauriiden osuus loppuvuoden onnettomuuksissa on ollut kasvussa viime vuosina. Esimerkiksi metsäkauriiden vahingot ovat jo lokakuussa lisääntyneet merkittävästi. Syksyn sateet, sumu ja jo mahdollisesti liukkaat tiet tekevät havainnoinnista ja reagoimisesta entistä haastavampaa, sanoo Fennian ajoneuvovakuuttamisen palvelupäällikkö Mira Heikkinen. – Hirvieläinvahinkoja sattuu etenkin aamuja iltahämärässä, kun eläimet liikkuvat ja näkyvyys on heikompi. Tilastojen mukaan onnettomuudet lisääntyvät merkittävästi loka-marraskuussa. Erityisen tarkkana tulee olla hirviaitojen päissä, joissa hirvieläimet usein lähtevät ylittämään tietä, Heikkinen sanoo. Lähde: Tilastokeskus Suuri osa hirvieläinonnettomuuksista sattuu Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Lähde: Tilastokeskus Hirvieläinkolarit tapahtuvat aamuja iltahämärässä. Noin puolet hirvieläinonnettomuuksista sattuu valkohäntäpeuran kanssa. Myös Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä kirjataan paljon onnettomuuksia erityisesti metsäkauriiden ja valkohäntäpeurojen kanssa. Metsäkauriita liikkuu usein alueilla, joilla teiden nopeusrajoitukset voivat olla 80 tai 100 kilometriä tunnissa
Suurista odotuksista huolimatta aseesta ei tullut suurta myyntihittiä maailmalla. 12 I Ase & Erä Suomalainen Jatimatic päätyi elokuviin vaan ei maailmanmarkkinoille Jatimatic – aseteollisuuden raakileeksi jäänyt hedelmä Jatimatic-konetuliase näki päivänvalon vahingossa. Teksti: Antti Kauranne Jatimatic syntyi vahingossa, kun sen suunnittelija oli tekemässä pistoolia.
?. Koelaukauksia ammuttaessa JAT-pistooli ampui jostain syystä sarjan. Jatimaticista on kirjoitettu ja puhuttu paljon, mutta se oli tarkka ase ampua sarjatulellakin: laukaistessa lukko liikkuu taakse yläviistoon. Asesuunnittelija innostui ja lähti kehittämään pöydällään olevaa asetta vallan uuteen suuntaan. Jatimatic on yhden käden konepistooli, jonka runko on tehty muovista. Ase & Erä I 13 > Jatimatic – aseteollisuuden raakileeksi jäänyt hedelmä K onetuliase Jatimatic, alkuperäinen kirjoitusasu JaTiMatic, on suomalaisen aseteollisuuden raakileeksi jäänyt hedelmä. Jatimatic on 1,6 kiloa painava 37,5 sentin pituinen yhdeksänmillinen sarjatuliase, jonka tulinopeus on 650 laukausta minuutissa. Rekyyli oli melkein olematon ja ase pysyi vakaasti kohteessaan. Jatimatic on ollut suosittu myös lelupyssynä ja muovikuula-aseena. Sen eduksi kerrottiin rekyylittömyys, jonka vuoksi aseen piippu ei nouse ammuttaesAseella, jonka tulinopeus on 600-650 laukausta minuutissa, voi ampua sekä kertaettä sarjatulta. Erinäisistä syistä johtuen ase ei kuitenkaan koskaan päässyt massatuotantoon ja jäi kuriositeetiksi, joka silloin tällöin vilahtaa vastaan toimintaelokuvissa. Ase on tuunattu huiman pitkällä laserosoittimella.. Asetta valmistettiin kolmena eri pituusversiona, joista lyhyin kätkeytyi hyvin vaikka pikkutakin alle tai attaseasalkkuun. Ase oli aikanaan kiinnostava uutuus ja sen valmistuksesta oli kiinnostunut useakin taho. Sylvester Stallone esitteli Jatimaticia elokuvassa Cobra. ?. Tamperelaisen Jali Timarin 1970-luvulla suunnittelema 9 * 19 mm patruunaa ampuva konepistooli syntyi ikään kuin sivutuotteena Timarin suunnitellessa pistoolia
Saaliikseen he saivat parikymmentätuhatta markkaa. tammikuuta 1993 kello 09:16 tapahtui Vantaan Kaivokselan postikonttorissa törkeä ryöstö. Hanke kuitenkin kariutui ja aseen valmistus aloitettiin uudelleen Suomessa uuden omistajan voimin. Yritys suunnitteli jopa 100 000 Jatimaticin myymistä kriisialueille ja uutuuden valmistuslisenssin myymistä Kaukoitään. Suurin syy tuotannon loppumiseen oli tiukoissa aseiden vientimääräyksissä, joiden takia Asepaja Oy menetti vuonna 1985 valmistusoikeutensa. Vuonna 1995 Oy Golden Gun Ltd aloitti Jatimaticin valmistamisen uudelleen GG-95 PDW (Personal Defense Weapon, henkilökohtainen puolustusase) nimellä. Ryöstöjen samankaltaisuudesta, erikoisesta aseistuksesta, ajoituksesta sekä rikospaikalta taltioidusta teknisestä materiaalista voitiin jo varhaisessa vaiheessa päätellä, että ryöstöihin syyllistyivät samat tekijät. Sisälle konttoriin oli kävellyt kaksi naamioitunutta miestä. Sillä oli pitkiä sarjoja ammuttaessa lataushäiriöitä. Jatimaticin patentin ja valmistusoikeudet omistava henkilöryhmä haki vuonna 1994 puolustusministeriöltä erillistä lupaa viedä aseen valmistustyökaluja Bulgariaan, missä sitä olisi valmistettu kolmansiin maihin. Asetta valmistettiin Uudessakaupungissa ja sitä esiteltiin muun muassa Malesian puolustusvälinemessuilla sekä kansainvälisille turvallisuusalan yrittäjille. Aseen kehittäjä Jali Timari sai puoli vuotta ehdollista aseiden salakuljetuksesta. Jatimatic tuli nuoremmille sukupolville tutuksi myös vuosina 1994-1995, kun erittäin suositussa Vintiöt -televisiosarjan ”Tervasaaren kesäteatteri” -sketseissä ammuttiin Jatimaticilla. Toinen miehistä oli hypännyt pakettitiskin yli ja kerännyt rahat, toisen uhkaillessa virkailijoita Jatimatic-konepistoolilla. Harvinainen ja erittäin vaarallinen ase herätti tutkijoiden huomion. Ryöstäjät pakenivat juosten paikalta. Kaikkiaan aseita arvellaan valmistetun ja myydyn 200-300 kappaletta, mahdollisesti myös paljon enemmän. Ase ei saavuttanut suurta menestystä. Mainoksesta idea Tiistaina 12. Aseella, jonka tulinopeus on 600-650 laukausta minuutissa, voi ampua sekä kertaettä sarjatulta. Elokuvissa sivuroolissa Asetta valmisti Tampereen Asepaja Oy vuosina 1980-1987. Huomiota ase sen sijaan sai, kun 1980-luvulla erä aseita päätyi murron seurauksena pimeille markkinoille. Ennen kuin tutkinta pääsi kunnolla edes alkuun, alkoi uusia ryöstöjä tapahtua eri puolilla pääkaupunkiseutua. Suureen huomioon Jatimaticit nousivat Suomessa vuonna 1984, kun Tampereen tehtaalta varastettiin 22 konepistoolia ja aseen piirustukset. Myöhemmin tutkijoille selvisi, että idea postiryöstöihin tuli ryöstäjille siitä, kun toinen tekijöistä oli saanut kotiinsa Postin mainoksen, jossa luki: Mieti, minkä konttorin ovea raotat! n Aseella, jonka tulinopeus on 600-650 laukausta minuutissa, voi ampua sekä kertaettä sarjatulta. Puhuttiin jopa Jatimatic-ryöstöistä. Erikoisen mallisen aseen vienti tyrehtyi tiukkaan suomalaiseen asepolitiikkaan sekä aseen kehittäjän ja uusien rahoittajien keskinäisiin kiistoihin.. Jatimatic on nähty muun muassa Sylvester Stallonen kädessä elokuvassa Cobra sekä kommunistijoukkojen arsenaalissa elokuvassa Red Dawn. Varastetut aseet löytyivät Vantaalta metsästä seuraavan vuoden keväällä. 14 I Ase & Erä sa
Metsästäjäliitto maksaa liiton jäsenseuralle edellistalven tapaan suden DNAnäytteestä 50 euron korvauksen. Kuva: Leena Kangas/Metsästäjäliitto. Laskenta järjestetään paikallisesti lumitilanteen mukaan tammi-helmikuussa, ja sen tulokset kootaan yhteen maaliskuussa. Samalla laskennassa tarkoituksena on suden osalta tunnistaa mahdollisia uusia reviirejä, täydentää havaintoja Tassujärjestelmään sekä kannustaa metsästäjiä suden DNA-näytteiden keruussa. Lisäksi uusi kannustin on, että jokaisesta suden DNA-näytteestä reviiriltä, joka ei ole vielä kanta-arviokartalla, liitto maksaa takautuvasti 50 euron lisäkorvauksen. Laskennan tavoitteena on ilveksen osalta selvittää pentueiden esiintymistiheyttä eri puolilla maata. Kunkin havainnon siis vahvistaa paikallinen petoyhdyshenkilö. Lumijälkilaskenta perustuu aiemmin käytettyyn menetelmään, jossa sopiviMetsästäjäliitto koordinoi ilveksen ja suden lumijälkilaskentoja ensi talvena. Metsästäjäliitto kouluttaa vastuuhenkilöt ja osallistujat ennen laskentaa, jotta havainnointitavat ovat yhtenäiset ja havainnot luotettavia ja käyttökelpoisia kanta-arvioiden materiaaleiksi. ERÄKESKUKSESTA ERÄKESKUKSESTA • Kujalan Tilan löökit • Pakastelihat (poro, saksanhirvi) • Lakrids by BÜlow • Koirille ruuat ja RAUH! raakaruuat • Linimentit • Kalaverkot ja HAI-saappaat MUNKKIKAHVIT 2€ TERVETULOA! Edulliset hinnat! Muonamutka 2, Pudasjärvi majoituspalvelut www.postila.fi 0400 384 118 040 7352 709 Meeri en lumiolosuhteiden aikana kierretään rajattu alue ja lasketaan siellä liikkuvat eläimet jälkien perusteella. n. Pentuereviirien koosta mahdollisesti saatavalla tarkentavalla tiedolla tuetaan osaltaan ilveksen kanta-arviota ja sen tarkkuutta. Yhteinen ponnistus tuottaa arvokasta tietoa suden ja ilveksen kanta-arvioiden materiaaliksi. Kuvassa suden jälki lumella. Ase & Erä I 15 Metsästysseuroille 50 euron korvaus suden DNA-näytteestä M etsästäjäliitto koordinoi tulevana talvena ilveksen ja suden lumijälkilaskennan, joka toteutetaan liiton piirien ja jäsenseurojen vapaaehtoistyönä. Lumijälkilaskenta on erinomainen tapa yhdistää metsästäjien käytännön luontohavainnot tieteelliseen seurantaan. Näin saadaan arvokasta aineistoa suurpetokantojen arvioinnin tueksi
Kiväärin suunnittelivat Ranskan armeijan eversti Louis Chauchat ja Charles Sutter. Hylsynpoisto toimi epäluotettavasti, lisäksi lipas oli toiselta puolelta avonainen. Kivääri painoi noin yhdeksän kiloa, eli sotilas jaksoi kantaa ja liikuttaa asetta. Kuva on otettu Syvärillä ilmeisesti vuonna 1942. Tämän vuoksi lipas keräsi likaa, vettä, mutaa ja lunta. Lebel-kaliiperille. Asetta valmistettiin vuosina 1915-1918 yhteensä 262 000 kappaletta, joista 244 000 valmistettiin 8 mm:n Ranska lahjoitti Suomen armeijalle Chauchat -kivääreitä, jotka osoittautuivat surkeiksi Maailman huonoin konekivääri. Asetta käytettiin laajasti ensimmäisessä maailmansodasta. Asetta ei ehditty käyttää talvisodassa, mutta jatkosodan alkuvaiheessa suomalaissotilaiden käsissä oli ranskalainen pikakivääri. Ranskalaiset antoivat vajaat 20 000 kivääriä Yhdysvaltojen armeijalle vuonna 1917. Chauchat oli yksi ensimmäisistä kevyistä automaattikiväärikaliiperisista aseista, jotka oli suunniteltu yhden käyttäjän ja avustajan kannettavaksi ja ampuma-aseeksi ilman raskasta jalustaa tai ampujaryhmää. Talvisodan aikana Ranska lahjoitti Suomen armeijalle yli 5 000 ylimääräistä Chauchat-kivääriä, koska armeijalla oli pulaa automaattiaseista. Ensimmäisessä maailmansodassa ase osoittautui epäluotettavaksi. Kiväärin historia ulottuu 1900luvun alkuvuosiin. Ranska halusi päästä aseista eroon muun muassa lahjoituksin. Kun ase otettiin käyttöön vuonna 1916 Ranskan jalkaväessä, sotilaat ryhtyivät kutsumaan konekivääriä FM Chauchatiksi Louis Chauchatin mukaan. Aseet oli muokattu käyttämään.30-06 -patruunaa, jotta huoltovarmuus toimisi ja rintamajoukkojen ase-yhteensopivuuden kanssa ei tulisi ongelmia. Rekyylin aikana piippu irtautuu lukosta, joka jatkaa liikettään. Puoliautomaattisessa tilassa sitä voitiin käyttää itselataavana kiväärinä. Chauchat yhdisti pistoolikahvan, linjatukin, irrotettavan lippaan ja valikoivan tulituksen kompaktissa paketissa. Kuva on päiväämätön, mutta se on otettu ilmeisesti jatkosodan aikana vuonna 1942 Syvärillä. Lukon suuri liikerata aiheuttaa nopeaa osien kulumista sekä houkuttelee likaa ja pölyä aseeseen. Kun aseella ampui, laukauksen jälkeen lukko avautui ja jäi paikoilleen, kun piippu puolestaan palasi alkuasentoonsa. Ranskan lisäksi asetta oli käytössä muun muassa Belgiassa, Kreikassa, Puolassa ja Italiassa. Kiväärin virallinen nimi on Fusil Mitrailleur Modèle 1915 CSRG. n. Ammuttaessa koko piippu peräytyy jousen vaimentamana. Ongelmana toimivuus Aseen toiminta perustuu pitkärekyyliperiaatteeseen. Teksti: Eero Wihuri Kuva: Erkki Murron arkisto Suomalaissotilaat käyttivät jatkosodan alkuvaiheessa ranskalaisia Chauchat -konekivääreitä. Suomi myi aseet Interarmcolle vuosina 1959-1960. Ongelmia oli myös aseen laukaisumekanismissa. Kuvassa oleva sotilas on vihtiläinen Kaarlo Wikholm. Aseet ja lahjoituksen mukana tulleet 10 miljoonaa patruunaa saapuivat Suomeen niin myöhään, ettei niitä käytetty talvisodassa. Suomeen kivääreitä tuli ensimmäisen kerran vuonna 1918 sisällissodan alkuvaiheessa, ilmeisesti saksalaisten kuljetuksissa. Sen sijaan jatkosodassa niitä käytettiin. Huomio kiinnittyy kuvassa olevaan aseeseen. Kun piippu oli lakannut liikkumasta, lukko vapautui ja liikkui eteenpäin vetäen uuden patruunan pesään. Tässä vaiheessa käytetty hylsy poistuu ja piippu palaa alkuasentoon.Aseessa on 20:n patruunan kaarilipas. Hieman erikoisenkin näköinen ase on ranskalaisvalmisteinen Chauchat -pikakivääri. Talvisodan aikana Ranskan valtio lahjoitti Suomen armeijalle 5 000 kappaletta Chauchat -kivääreitä ja niihin 10 miljoonaa patruunaa. Lukko ja piippu olivat lukittuina toisiinsa koko laukaisuja hylsynpoistosekä uudelleenlatauskierron ajaksi. Kiväärillä pystyi ampumaan lantiolta sekä kävellessä. 16 I Ase & Erä S otilas katsoo tiukasti kameraan, kuva on otettu riihen tai mökin seinän edustalla
Granlunds mäyräloukku on koon ja jämäkkyyden ansiosta noussut monien pyytäjien suosikiksi. Laukaisin on tärkeä osa loukun rakentamisessa. Suomen laadukkain valikoima koirankopin tarvikkeita meiltä. Ketun pyynti onnistuu kaksipäisellä ketunloukulla. Tutustu valikoimaan ja jälleenmyyjäverkostoomme: www.granlunds.com Ketun pyynti onnistuu kaksipäisellä ketunloukkulla. Kotimaisia elävänä pyytäviä loukkuja 50-vuoden kokemuksella Perinteinen supiloukku on kevyt ja helppo käsitellä, sopii supikoirille ja villikissoille. Suomen laadukkain valikoima koirankopin tarvikkeita meiltä. Tai soittamalla 06 -7641033. Laukaisin on tärkeä osa loukun rakentamisessa. Tai soittamalla 06-7641033. Tutustu valikoimaamme: Elementit myös mittatilauksena! Luotettava, kotimainen koiratarha suoraan valmistajalta. Tilaukset verkkokaupasta, auki 24/7. Kotimaisia elävänä pyytäviä loukkuja 50-vuoden kokemuksella Tutustu valikoimaan ja jälleenmyyjäverkostoomme: www.granlunds.com Luotettava, kotimainen koiratarha suoraan valmistajalta. Pyyntivalmis minkkiloukku toimii myös rotan pyyntiin. Granlunds mäyräloukku on koon ja jämäkkyyden ansiosta noussut monien pyytäjien suosikiksi. Mäyrille kestävä pyydys joka myöskin toimii ketuille ja supikoirille. Tutustu valikoimaamme: Tilaukset verkkokaupasta, auki 24/7. Pyyntivalmis minkkiloukku toimii myös rotan pyyntiin. Perinteinen supiloukku on kevyt ja helppo käsitellä, sopii supikoirille ja villikissoille. Mäyrille kestävä pyydys, joka myöskin toimii ketuille ja supikoirille.
Aseesta saattaa ilman lyhentämistä tulla liian etupainoinen ja pidempi piippu on risukoissa rymytessä kaikkinaisena kiusana. 18 I Ase & Erä Käsiteltävyys paranee, luodin lähtönopeus alenee jonkin verran Vaimennin vaatii usein aseen piipun lyhentämistä Metsästäjät pohtivat usein kiväärin piipun lyhentämistä käsiteltävyyden takia. Lain vaatimat mitat pitkälle aseelle, eli kiväärille ja haulikolle ovat 300 mm piippua ja 600 mm kokonaispituutta. Myös kyttäyskopissa lyhyemmän aseen kanssa on helpompaa liikkua. Lain mukaan lyhyellä ampuma-aseella tarkoitetaan ampuma-asetta, jonka kokonaispituus on. Teksti: Antti Kauranne K un aseen nokalle ollaan asentamassa vaimenninta tai suujarrua, joka lisää aseen kokonaispituutta, lyhentämistä joutuu harkitsemaan
Yleensä osumapisteen siirtymä on luokkaa 5-20 senttiä. Huomioitavaa on, että jos ase on kohdistettu vaimentimen kanssa, käy se eri kasaa, mikäli vaimennin poistetaan. Tarkkuuden paraneminen perustuu äänenvaimentimen piipun nokalle lisäämään painoon, tällöin piipun värähtely vähenee. Päiväsakkojen määrä riippuu rikoksen vakavuudesta ja henkilön tuloista, mutta luvattomasta ampuma-aseesta voi seurata merkittävä sakkomäärä. Tämän alle meneminen on rangaistavaa Luvattoman ampuma-aseen hallussapito ja aseen sarjanumeroiden hiominen voivat merkittävästi vaikeuttaa laillisten aseiden takaisin saantia. Vaimentimen edut eivät nimittäin jää pelkästään suupamauksen pienenemiseen, vaan vaimennin vähentää rekyyliä, pienentää tai poistaa suuliekin kokonaan sekä yleensä parantaa aseen tarkkuutta. Ei olekaan ihme että nykyisin suurimpaan osaan uusista kivääreistä vaimennin asennetaan heti tuoreeltaan. Vaimentimia on lukuisasti erilaisia.. Vaimentimien vaimennustehoa on pystytty parantamaan ja kokoa Äänenvaimentimet asennetaan usein lyhyisiin tai lyhennettyihin piippuihin. Lisäksi poliisilla on oikeus takavarikoida kaikki henkilön aseet, jos hänen arvioidaan olevan sopimaton aseiden hallussapitoon. Itse laukaisukin käy yleensä virheettömämmin kun rekyyli pienenee, eikä ampuja sitä alitajuisesti odota. Ase & Erä I 19 > Vaimennin vaatii usein aseen piipun lyhentämistä enintään 600 millimetriä tai jonka piipun pituus on enintään 300 millimetriä. Luvattoman ampuma-aseen hallussapito on ehdottomasti kiellettyä, ja jos sarjanumerot on hiottu pois, tapausta voidaan pitää vakavampana rikkomuksena. Vanha keksintö Amerikkalainen Hiram Percy Maxim patentoi kiväärin äänenvaimentimen vuonna 1909, idean tähän hän sai aiemmin polttomoottorin äänen alentamiseksi kehittämästään vaimentimesta. Poliisi voi peruuttaa aseenkantoluvan, jos luvanhaltija ei enää täytä luotettavuustai soveltuvuusvaatimuksia, ja luvattoman aseen hallussapito katsotaan tällaiseksi soveltuvuutta heikentäväksi tekijäksi. Äänenvaimentajien kehitys on edennyt viimeisten vuosikymmenysten aikana rutkasti, mikä on osittain johtanut niiden suosion kasvuun
Myös asenteet vaimentimia kohtaan ovat pehmenneet, salametsästyksestä ei heti epäillä. Näillä etäisyyksillä myös uudet kupariluodit toimivat yleensä mainiosti, sillä osumanopeus on riittävän korkea Korvaavista materiaaleista tehdyt luodit näyttävät heikommat puolensa vasta, kun osumanopeus on kohteessa matala, juurikin pitkillä ampumaetäisyyksillä. Lyijyä sisältävillä luodeilla lähtönopeus on ollut melko selkeätä jo iät ja ajat. Osa taas vaatii enemmän vauhtia toimiakseen odotetulla tavalla. Käytännössä luodin avautumisen ja avautumattomuuden raja voi tulla vastaan jo sadassa metrissä. 20 I Ase & Erä sekä painoa on puolestaan saatu selkeästi pienennettyä. Aseesta tulee etupainoisempi ja hankalampi käsitellä. Ampumaetäisyydessä kohderiistaan, jossa luoti vielä toimii varmasti, tämä tarkoittaa noin 50 metrin eroa. Piipun lyhentämisen mielekkyyttä kannattaakin pohtia kahteen kertaan. Kiväärissä luodin lähtönopeus putoaa hivenen Kiväärissä aseen piipun pituus vaikuttaa lähinnä luodin lähtönopeuteen. Luodin materiaali, kaliiperi ja patruunan lataus vaikuttavat kaikki siihen, kuinka luoti toimii piipun lyhennyksen jälkeen osuessaan kohteeseen. Helposti avautuvan lyijyä sisältävän luodin löytäminen on ollut helppoa, eikä ongelmia kohdevaikutuksessa ole ollut pidemmilläkään ampumaetäisyyksillä Kun ollaan siirtymässä kohti lyijytöntä metsästystä ja korvaavia luotimateriaaleja, ollaankin uuden edessä. n Kiväärin äänenvaimennin: • Laskee äänenpainetason kuulovaurioriskirajan alapuolelle • Vähentää ympäristömelua • Pienentää merkittävästi aseen rekyyliä • Poistaa pimeässä näkyvän suuliekin • Parantaa usein aseen tarkkuutta • Helpottaa ampumista Äänenvaimennin jatkaa kiväärin pituutta ja lisää painoa piipun päähän. Keskimääräiset ampumaetäisyydet peuran, kauriin, hirven ja villisian metsästyksessä ovat reilusti alle sadan metrin luokassa. Erityisesti, jos ja kun edessä on lyijytön tulevaisuus, johon mitä ilmeisimmin olemme menossa. Tehot uusiksi Patruunarasiassa ilmoitettu patruunan lähtönopeus perustuu yleensä 66 senttiä pitkään piippuun. Siirryttäessä kupariluoteihin muuttuu tilanne täysin ja uutta tutkimusta tarvitaan. Luodin nopeus sen osuessa kohteeseen ratkaisee, että avautuuko luoti ylipäätään. Kupariluotien toimintaperiaate poikkeaa lyijyä sisältävistä siten, että luodin avautumisen ja avautumattomuuden raja on jyrkempi. Lyhentämisen vaikutus ei kuitenkaan ole lineaarinen, sentin poistaminen jo ennestään lyhyestä piipusta aiheuttaa suuremman muutoksen kuin täysmittaista piippua lyhennettäessä. Osa luodeista avautuu helpommin eli matalammalla osumanopeudella. Uuden edessä Lyijy, joka on ikiaikaisesti ollut suosituin luotimateriaali, lienee täysin tutkittu ja testattu erilaisilla latauksilla ja kaliipereilla myös iskutehon suhteen. Monet valmistajat tarjoavat uusia kivääreitä eri pituisilla piipuilla ja valmiin vaimenninkierteen kanssa.. Käytännössä tämä tarkoittaa ampumaetäisyyttä, jonka ylittyessä luodin avautuminen heikkenee. Näitä haittoja kompensoidaan useimmiten lyhyemmällä piipulla. Yleistäen voidaan arvioida, että piipun yhden senttimetrin lyhennys vähentää luodin lähtönopeutta 2-3 metriä sekunnissa. Kupariluodit ovat lytijyä huomattavasti kovempia ja niiden toimintavarmuus perustuu riittävään osumanopeuteen, joka vaihtelee luodista ja patruunasta toiseen. 15 senttiä lyhyemmällä piipulla nopeus putoaa laskennallisesti noin 30-40 metriä sekunnissa