8 – 2023 9,30 Oikeuden päätös lopettaa kokonaan karhunmetsästyksen Villisian metsästys vaatii aikaa ja vaivaa Kapina muhii – päättyykö SRVA -toiminta! Jänisjahteihin lupsakan berninajokoiran kanssa Miten onnistuvat pitkät laukaukset tavallisella metsästyskiväärillä?
Yhteensä Suomen riistakeskus myönsi tuolloin karhun metsästykseen 197 poikkeuslupaa, ja 111 niistä oli KHO:n päätöksen mukaan lainvastaisia. Suurpetojen kannanhoidollisella metsästyksellä on huolehdittu toisaalta suurpetokantojen säätelystä, ja samalla on vaalittu vuosisataisia metsästysperinteitä. Ilveksen metsästysluvista on myös valitettu oikeuteen, hyvin todennäköisesti myös ilveksen metsästys nykymuodossaan päättyy. 8 numeroa 2023 Toimitus: Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Päätoimittaja: Juha Ahola p. Kustantaja: Karprint Oy Painopaikka: Printall AS Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0781-2124 (painettu) ISSN 2489-8694 (verkkojulkaisu) www.karprint.fi Seuraa meitä myös: www.instagram.com/asejaeralehti O ikeudenmukaisuus ja luottamus kulkevat käsi kädessä. 040 753 8555 sirpa.hornaeus@karprint.fi Tilaajapalvelu: Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi Puhelinpalvelu ma-to klo 9.00-11.30 p. Metsästäjät kysyvät oikeutetusti, miten Ruotsissa suurpetojen metsästys sallitaan, mutta EU-direktiiviin vedoten Suomessa se estetään. Metsästäjiä ihmetyttää, millä rahkeilla tai millä asiantuntijuudella yleinen oikeusistuin puuttuu alan asiantuntijaorganisaation harkittuun päätökseen näin voimakkaasti. Jos SRVA-toiminta hiipuu, siitä kärsivät eniten liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet eläimet. 09-413 97 357 eero.wihuri@karprint.fi Toimittajat: Juha Jormanainen, Juhani Karvonen, Antti Kauranne, Ari Pakarinen, Jouko Piirola Mediamyynti: Sirpa Hornaeus p. Ase & Erä I 3 PÄÄKIRJOITUS Tietääkö oikeus paremmin kuin asiantuntija. Karhu, ilves, ja myös susi, ovat Suomen lain mukaan rauhoitettuja ja EU:n luontodirektiivin mukaan tiukasti suojeltuja eläinlajeja. Sosiaalisessa mediassa metsästäjät ovat väläytelleet ajatusta suurriistavirkaavun lopettamisesta vastalauseena. Valtaosa heistä on metsästäjiä. Korkein hallinto-oikeus linjasi lokakuun lopussa, että valtaosa riistakeskuksen vuonna 2022 myöntämistä karhun metsästykseen oikeuttavista poikkeusluvista oli lainvastaisia. Huomioitavaa on, että karhukanta on kasvanut huomattavasti 1990-luvulta, vaikka sitä on jatkuvasti verotettu. Tutkimusten mukaan luottamus kukoistaa silloin, kun kansalaiset kokevat julkiset instituutiot oikeudenmukaisina ja reiluina. Perinteisesti Suomessa metsästysasioita on hoidettu metsästäjien ja viranomaisten välillä oikeudenmukaisella tavalla, joka on synnyttänyt luottamuksellisen ilmapiirin. KHO:n päätös voi johtaa suuriin mullistuksiin. KHO:n päätöksen vaikutukset ovat järisyttävät. Kuva: Sonja Hyväri 39. Kannen kuva: Tero Lannes viihtyy jänismetsällä berninajokoiransa kanssa. Suomalainen metsästyskulttuuri on kokenut suuren mullistuksen, jonka kaikkia vaikutuksia emme vielä edes tiedä. Miten saadaan jatkossa luotettavaa tietoa suurpetokantojen kehityksestä, jos metsästäjät eivät niitä ole enää laskemassa. Metsästäjät eivät pidä KHO:n päätöstä reiluna eikä oikeudenmukaisena. Nyt metsästäjien luottamus valtiota kohtaan on koetuksella tavalla, jolla saattaa olla pitkäaikaisia ja yllättäviä seurauksia. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Toimituspäällikkö: Eero Wihuri p. Samat EU-direktiivit ovat voimassa Suomessa ja Ruotsissa, naapurimaassamme oikeuslaitos kuitenkin tulkitsee niitä väljemmin. Metsästysjärjestelmä tarvitsee luottamusta säilyttääkseen toimintakykynsä: luottamus tuo mielekkyyttä, kun ei tarvitse koko ajan ennakoida riskejä ja uhkia. 040-729 1445 Tilaushinnat: Kestotilaus 73 euroa/vuosi Määräaikainen 81 euroa/vuosi Digilehti: Kestotilaus 58 euroa/vuosi Määräaikainen 65 euroa/vuosi Ilmestyy 8 numeroa vuodessa. Suurpetojen kantojen seuranta perustuu pitkälti noin 2 400 vapaaehtoisten suurpetoyhdyshenkilön toimintaan. VUOSIKERTA . Entä riittääkö metsästäjillä enää motivaatiota osallistua vapaaehtoisina suurpetojen seurantaan. 8/2023. Metsästäjät ovat pettyneita, turhautuneita, varmasti suuttuneitakin KHO:n päätöksestä. Maaja metsätalousministeriön erätalousyksikön mukaan päätös käytännössä lopettaa nykymuotoisen karhunmetsästyksen kokonaan. Karhuja ja ilveksiä on kuitenkin voitu metsästää poikkeusluvilla vuosikausia
72 KIINNOSTAVAT PISTOOLIUUTUUDET Suomen markkinoille on tullut mielenkiintoisia pistooliuutuuksia, markkinoille on tullut muutama uusikin asemerkki. 32 KEHITTYNEET MOOTTORIKELKAT Moottorikelkkojen matot ovat kehittyneet leveämmiksi ja pidemmiksi. Pidempi matto vakauttaa kelkkaa ja tuo helppoutta ajettavuuteen. Se oli tuolloin ensimmäinen Suomeen rekisteröity berninajokoira. 52 LOUKULLA SUPEJA Supikoirien loukkupyynti auttaa metsäkanalintukantojen elpymistä. – Villisika on hankalimpia metsästettäviä riistaeläimiä. 50 UUSIA OSAAJIA KOULUTUKSELLA Riistanhoitajakoulutus antaa eväitä seuratoimintaan, järjestöjen luottamustehtäviin sekä metsästysalan yrittäjyyteen. Metsästyksen vaikeus johtuu villisian arvaamattomasta, ennakoimattomasta liikkumisesta, toteaa lukuisiin villisikajahteihin niin Suomessa kuin Ruotsissakin osallistunut Leo Grönlund. 10 UUSI KIISTANAIHE Ilveksen metsästykseen oikeuttavista poikkeusluvista tuli uusi kiistanaihe suomalaiseen suurpetopolitiikkaan. Jatkossa käytössä ovat ainoastaan vahinkoja turvallisuusperusteiset poikkeussekä karkoitusluvat. Hylje-, metsäkanalintu-, ja jopa jänisjahti tarjoavat suomalaiselle metsästäjälle uusia kokemuksia. 44 44 16 16. 22 TURVALLISEMPAA METSÄSTYSTÄ Vakavat metsästysonnettomuudet ovat harvinaisia, mutta ne jättävät ikuiset jäljet osapuolille. Miten metsästyksen turvallisuutta voidaan parantaa. 30 VEITSI LIHAN PALOITTELUUN Lihan erottamiseen luusta tarvitaan hyvää veistä. Tuusulalaiset Sonja Hyväri ja Tero Lannes hankkivat vuonna 2010 ensimmäisen berninajokoiran Oivan (Carbonado Bohemia Hill) paljolti sattuman kautta. Tänä vuonna kilpailun voitti Myrbrännas Gimma ja Sauli Virtanen. 27 LAADUKAS SAKSALAINEN Saksalainen GPO tekee laadukkaita kiikaritähtäimiä, joita myydään kohtuuhinnalla. Ase&Erä testasi Victorinoxin bounerin. 41 IHANTEELLINEN METSÄSTYSKOIRA Riistakoirakilpailu on kolmipäiväinen vaativa koitos sekä metsästyskoiralle että sen ohjaajalle. Loukkupyynnissä onnistuminen vaatii pitkäaikaisia valmisteluita. 4 I Ase & Erä Sisältö 8/2023 16 KARHUJAHDIT PÄÄTTYVÄT Korkeimman hallinto-oikeuden päätös lopettaa karhujahdit maassamme. 64 KOTIMAAN JAHTIEKSOTIIKKAA Kotimaan jahtimatkoissakin voi olla eksotiikkaa. 75 PITKÄT LAUKAUKSET METSÄSTYSKIVÄÄRILLÄ Onnistuvatko pitkän matkan laukaukset tavallisella metsästyskiväärillä
Vuodesta 1904
Teksti: Eero Wihuri Todennäköisyys ihmisen ja karhun kohtaamiselle lisääntyy Karhujahdeille loppu oikeuden päätöksellä. Jatkossa käytössä ovat ainoastaan vahinkoja turvallisuusperusteiset poikkeussekä karkoitusluvat. 6 I Ase & Erä SUURPETOJEN METSÄSTYS Nykymuotoinen karhun kannanhoidollinen metsästys päättyi kuluneeseen syksyyn
Toiseksi tuon perusteen täyttämiseksi ei saa olla muuta tyydyttävää ratkaisua ja kolmanneksi poikkeaminen ei saa vaarantaa lajin kannan suotuisan suojelutason saavuttamista. Korkein hallinto-oikeus käsitteli 17 karhun metsästykseen oikeuttavasta poikkeusluvasta tehtyä valitusta, luvat oli myönnetty vuonna 2022. Suomen riistakeskuksen päätöksistä kysymyksessä olevissa asioissa ei kuitenkaan käynyt selkeästi ja täsmällisesti ilmi, mihin luontodirektiivin mukaiseen hyväksyttävään päämäärään karhun kannanhoidollista metsästystä koskevalla poikkeuslupapäätöksellä oli ky. Tarkka peruste Korkein hallinto-oikeus totesi olevan sinänsä selvää, että liian tiheä karhukanta aiheuttaa sellaisia ongelmia, joiden ratkaiseminen on käytännössä mahdollista vain tavoilla, jotka aiheuttavat ainakin jonkinlaista haittaa karhukannalle. Korkein hallinto-oikeus on ennakkoratkaisun oikeusohjeiden mukaisesti ratkaissut vuonna 2022 myös ilveksen kannanhoidollista metsästystä koskevan valituksen. Kuvituskuva: Pexels oikeuden päätöksistä tehdyt valituslupahakemukset. Niihin kansalliset viranomaiset ja tuomioistuimet ovat sidottuja. Karhujen kokonaisyksilömäärän arvioitiin olevan 1 740–1 925 yksilöä ennen elokuussa 2023 alkanutta metsästyskautta. Kiellosta poikkeaminen vaatii kolmen edellytyksen täyttymistä. Luontodirektiivin mukaan jäsenvaltioiden on kiellettävä kaikki liitteen IV (a) kohdassa mainittujen lajien yksilöiden tahallinen pyydystäminen tai tappaminen luonnossa. Ensinnäkin on oltava tietty, direktiivissä säädetty peruste poikkeuksen myöntämiseen. Suomessa korkein hallinto-oikeus on vuonna 2020 EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisun saatuaan ratkaissut suden kannanhoidollisesta metsästyksestä tehdyt valitukset. Nyt ratkaistuissa tapauksissa kaikki poikkeusluvat oli myönnetty niin sanotulla kannanhoidollisella perusteella. – Adaptiivinen karhukannan hallinta ja metsästyskulttuurin ylläpitäminen eivät sellaisenaan ole hyväksyttäviä perusteita suojelusta poikkeamiseen, KHO toteaa päätöksessään. Itä-Suomen ja Hämeenlinnan hallinto-oikeudet puolestaan olivat kumonneet riistakeskuksen päätökset, joten muutoksenhakijoina olivat Suomen riistakeskus ja metsästysluvan hakija. Arvio on noin 20 prosenttia pienempi kuin vuoden 2022 arvio. Ase & Erä I 7 > K orkein hallinto-oikeus teki lokakuun lopussa karhun kannanhoidollisesta metsästyksestä sellaisen linjapäätöksen, että sillä on kauaskantoisia vaikutuksia. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistiin samalla kertaa kolmen hallintoTodennäköisyys ihmisen ja karhun kohtaamiselle lisääntyy Korkeimman hallintooikeuden päätöksellä on järisyttävä vaikutus, se tarkoittaa käytännössä karhun kannanhoidollisen metsästyksen loppumista. Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi Suomen karhukannan edelleen pienentyvän. Julkaisemissaan ennakkopäätöksissä korkein hallinto-oikeus totesi, että pelkästään sillä seikalla, että kannanhoidollisella metsästyksellä ei tosiasiassa olisi haitallista vaikutusta lajin suojelun tasoon, ei ole merkitystä. Kannan taittuminen on kuitenkin ollut epätasaista: karhujen määrä pieneni selvimmin itäisessä Suomessa, missä metsästysverotus oli suurta. Jos perustetta ei ole olemassa, poikkeaminen ei voi perustua esimerkiksi vain siihen, että lajin kanta olisi elinvoimainen. Luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohtaan perustuvaa poikkeusta voidaan kuitenkin soveltaa vain konkreettisesti ja tapauskohtaisesti ja vain, jos on olemassa erityinen, esimerkiksi karhukannan liiallisesta kasvusta aiheutuva alueellinen ongelma tai tilanne, johon on puututtava. Perusteena oli mainittu karhunmetsästyskulttuurin ylläpitäminen ja adaptiivinen karhukannan hallinta kestävän käytön periaatteen mukaisesti. Näihin lajeihin kuuluvat muun muassa karhu, susi poronhoitoalueen ulkopuolella ja ilves. Kaikkien poikkeusluvan edellytysten tulee täyttyä. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus oli hylännyt luonnonsuojelujärjestön valituksen ja tähän päätökseen järjestö haki muutosta. Suomen riistakeskuksen päätöksillä oli sallittu yhteensä 111 karhun metsästys Kainuussa, Itä-Suomessa ja PohjoisSuomessa kannanhoidollisin perustein. Korkein hallinto-oikeus totesi, että poikkeusluvan perusteena tulee olla riittävä selvitys mainituista vaikutuksista nimenomaan poikkeushakemusta koskevalla alueella. Tähän nähden ei ole poissuljettua, että karhukannan tihentymisestä johtuvien sosiaalisten ongelmien lieventämistä hallitusti karhujen määrää vähentämällä voitaisiin pitää hyväksyttävänä poikkeamisperusteena. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan asioissa ei siten ollut kysymys luontodirektiivin mahdollistamasta tiukasti suojellun lajin yksilöiden tappamisesta muun muassa yleistä turvallisuutta koskevista syistä tai merkittävien omaisuusvahinkojen estämiseksi. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan direktiivissä mainitut edellytykset on pantu täytäntöön metsästyslailla, jota on tulkittava EU-tuomioistuimen direktiivin tulkintaa ohjaavien ennakkoratkaisujen mukaan. Korkeimman hallinto-oikeuden päätösten mukaan metsästyslaissa ja EU:n luontodirektiivissä säädetyt perusteet poikkeuslupien myöntämiseen eivät täyttyneet
Erätalousyksikkö myös huomauttaa, että karhun kannanhoidollisen hoitosuunnitelman kannanhoidollista metsästystä koskevat osiot eivät enää pidä paikkaansa, kun karhunmetsästys loppuu. Siksi kannanhoidollinen karhunmetsästys nykymuodossaan loppuu, sanoo maaja metsätalousministeriön erätalousyksikön erityisasiantuntija Jussi Laanikari. – Analyysimme osoittavat, että EUtuomioistuimen ratkaisut eivät ole este lainsäädännön muuttamiselle, ja että direktiiviä voidaan soveltaa siinä sanottua tarkemmin kansallisin tulkinnoin, kunhan direktiiviä ei rikota, liitto toteaa. Metsästäjäliitto on asiasta eri mieltä ja on tuottanut juridista materiaalia osoittaen, että Ruotsin mallin mukainen suurpetolainsäädäntö on mahdollista luoda myös Suomeen. Tällaisia tuloksia ei ole olemassa, joten korkeimman hallinto-oikeuden hylättyä aiemmat poikkeuslupaperusteet, käytössä ei ole mitään poikkeuslupaperusteita. Tähän työhön ministeriö ei koe voivansa ryhtyä argumentoiden, että lakia ei voida kehittää. Vaikka kannan kasvun vaikutukset eivät välittömästi ole merkittäviä, on hyvä muistaa, että voimakkaasti runsastuneen karhukannan aiheuttamat ongelmat voivat olla vakavia. Lakimuutos tarvitaan Suomen Metsästäjäliitto katsoo, että karhun ja muiden suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on Suomessa turvattava, mutta se ei onnistu nykyisen lainsäädännön turvin. Metsästäjäliitto on pitkään esittänyt, että suurpetoja koskeva lainsäädäntö on päivitettävä niin, että lupia ei enää voida oikeuskäsittelyssä hylätä. Metsästäjäliiton mukaan maaja metsätalousministeriö on ainoa taho, joka tämän aiheutuneen solmun pystyy avaamaan. Korkein hallinto-oikeus ei siten ottanut kantaa siihen, täyttyivätkö poikkeusluvan edellytykset suotuisan suojelutason säilymisestä tai muun tyydyttävän ratkaisun puuttumisesta. Suomen riistakeskuksen päätökset poikkeusluvan myöntämisestä olivat siten lainvastaisia. Suomessa oikeuslaitos tulkitsee EU-direktiiviä eri tavalla.. Jatkossa käytössä ovat enää ainoastaan vahinkoja turvallisuusperusteiset poikkeusluvat ja karkoitusluvat, arvioi KHO:n päätöksen vaikutuksia maaja metsätalousministeriön erätalousyksikkö ministeriön viestipalvelu X:ssä eli entisessä Twitterissä. n Ruotsissa suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on mahdollista EU-komission hyväksymänä. Suomessa oikeuslaitos katsoo, etteivät nämä perusteet riitä, Laanikari sanoo. – Ruotsissa oikeuslaitos on tulkinnut EU-direktiiviä niin, että yleiset perustelut muun muassa karhujen hoitosuunnitelmasta, karhukannan hyväksyttävyydestä ja sietokyvystä ovat riittävät kannanhoidolliselle metsästykselle. Pääministeri Orpon hallitusohjelma toteaa, että suurpetojen kannanhoidollinen metsästys turvataan lainsäädännöllä. Järisyttävä vaikutus Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä on järisyttävä vaikutus, se tarkoittaa käytännössä karhun kannanhoidollisen metsästyksen loppumista. – Käytännössä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu tarkoittaa sitä, että karhun metsästyksen sallivan poikkeusluvan perusteeksi tarvitaan tieteellisiä tutkimustuloksia kohdistettuna tarkasti alueelle, johon poikkeuslupaa haetaan. Ruotsissa suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on mahdollista EU-komission hyväksymänä. 8 I Ase & Erä seisellä hakemusalueella pyritty. Ruotsissa suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on mahdollista EU-komission hyväksymänä. Liiton mukaan tarvitaan lainsäädäntömuutos, joka muuttaa ja tarkentaa metsästyslain sanamuotoja Ruotsin lainsäädännön mukaiseksi. Lisääntyvät kohtaamiset lisäävät poliisin apuna olevan suurriistavirka-avun tarvetta ja tämän toiminnan jatkuvuudesta tulee pystyä huolehtimaan, ruotii korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua maaja metsästalousministeriön erätalousyksikkö viestipalvelu X:ssä. – Metsästyksen päättyessä karhukanta tulee runsastumaan, mikä lisää todennäköisyyttä ihmisen ja karhun kohtaamiselle ja edelleen mahdollisille ongelmatilanteille. – Karhunmetsästys loppuu tähän kauteen
Vuoden takaa muistamme myös uutiset siitä miten Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin hevonen joutui suden tappamaksi. Onko uusi kirjaus riittävä. Nyt se ei onnistu kuitenkaan nykyisen lainsäädännön turvin. En uskalla edes kirjoittaa. Ja toivon, ettei meillä tarvita ihmisvahinkoja tai poliitikkojen ponikuolemia, että tähän herätään. Nyt syyskuussa (4.9.2023 Politico) kertoi, että ”Von der Leyen julistaneen sodan sudelle” ja vaatineen susien tiukkojen suojelusääntöjen uudelleenarviointia koko mantereella. Romaniassa siis metsästetään karhuja,toki paikallisten mielestä liian vähän, ja myös saman taivaan alla Ruotsissa suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on mahdollista EU-komission hyväksymänä. Näyttää siis selvältä, että maassamme ei metsästetä jatkossa yhtään sutta eikä karhuakaan. n. KHO on tehnyt vastaavan päätöksen ilveksen poikkeusluvan osalta jo aiemmin. Ja siksi keväällä Säätytalolla kirjasimmekin pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitusohjelma, että suurpetojen kannanhoidollinen metsästys turvataan nimenomaan lainsäädännöllä. KHO katsoi ratkaisussaan, että luvat oli myönnetty lainvastaisesti. Aihe on noussut siellä jo vaalienkin aiheeksi ja olen varma, että ensi kevään EU-vaaleissa Samaa EU-lakia luetaan eri tavalla Kansanedustaja, loppilainen Timo Heinonen kertoo Ase&Erän lukijoille ajankohtaisista metsästysasioista lainsäätäjän näkökulmasta. ratkaisunsa viime vuonna valitetuista karhun kannanhoidollisista poikkeusluvista. Heinonen on itsekin metsästäjä. meilläkin nähdään useampikin ehdokas liikkeellä tällä teemalla. Saaga sai kuitenkin jatkoa, kun korkein hallinto-oikeus antoi 30.10. Meillä tilanne ei ole Romanian kaltainen, mutta tapahtumia riittää. Uutisessa kerrottiin, että Romanian ympäristöministeriön tietojen mukaan vuosina 2016-2021 ihmisiin kohdistui 154 karhuhyökkäystä, jotka johtivat 158 ??loukkaantumiseen ja 14 kuolemaan. Viime vuonna susi tappoi yhteensä 39 koiraa. Elämme kuitenkin samassa EU:ssa. Näin otsikoi Politico juttunsa 6.9.2023 Romania kasvaneesta suurpetoongelmasta. Oikeus ei siis ole arvioinut uuden lain perusteella vielä mitään. ”Vaikka ollaan eri puolilta Eurooppaa, Ja vaikka eri polkuja kuljetaankin niin muistetaan, Me samaa taivasta katsotaan”. Uutisissa on kerrottu susien tappaneen lampaita kesän ja syksyn aikana Tammelassa, Kauhavalla, Salossa, Tohmajärvellä sekä Kurikassa. Mielenkiintoista. Tämä työ pitää aloittaa maaja metsätalousministeriössä tänään. Joka tapauksessa susien ja myös karhujen kannanhoidollinen metsästys on meilläkin turvattava. Ase & Erä I 9 METSÄSTYSKUULUMISIA ARKADIANMÄELTÄ V aikka ollaan eri puolilta Eurooppaa – mutta myös samaa EU-lakia eri tavalla luetaan… “Romania wrestles with bear problem”, Romania painii karhuongelman kanssa. Metsästyskoirien kimppuun sudet ovat hyökänneet eri puolilla maatamme; Kauhavalla, Jurvassa, Isokyrössä, Reisjärvellä, Rautavaaralla, Nurmeksessa, Kaustisilla, Somerolla, Sotkamossa, Ilomantsissa jne. Yhtään lupaa ei siis ole vielä haettu ja myönnetty uuden metsästyslain ollessa voimassa. Olisi pitänyt aloitta jo heti ministerivalojen jälkeen. Viime keväänä teimme eduskunnassa metsästyslakiin muutoksen pykälään 41a kirjoittaen siihen, että ”kannanhoidollinen metsästys on Suomessa sosiaalisista syistä välttämätöntä”. Koiria jäi suden hampaisiin niin metsällä, mutta myös pihoissa. Meillä tarvitaan nyt lainsäädäntömuutos, joka muuttaa ja tarkentaa metsästyslain sanamuotoja Ruotsin lainsäädännön mukaiseksi. Petotilanteen arveltiin nousevan maassa myös vaalien asialistalle ja pelättiin myös sitä, että karhukannan liiallisen kasvun yksi vaarallisimmista seurauksista tapahtuisi, kun ihmiset ottaisivat asiat omiin käsiinsä. Sitä emme vielä tiedä. Suden kannanhoidollinen metsästys oli nyt uuden hallituksen myötä tarkoitus aloittaa tammikuussa 2024. Lakimuutos tarvitaan Romaniassa karhut ovat tulleet päälle. Mitä tästä sitten seuraa. Vaikka EU:n lainsäädännön mukaan karhu on suojeltu laji, mikä tarkoittaa, että niiden tappaminen on kiellettyä, niin Romania sallii kuitenkin edelleen ennalta määrätyn metsästyskiintiön kannan pitämiseksi hallinnassa. Tuntuu kuitenkin siltä, että eri puolilla Eurooppaa samaa lakikirjaa eri tavalla katsotaan. Nyt saadut KHO:n päätökset siis koskevat aikaa ennen tätä tarkennusta
10 I Ase & Erä .308 on kaliiperi, jolla voi lain mukaan metsästää kaikkia sallittuja riistaeläimiä Ilveksen kaatoluvista valituksia hallinto-oikeuteen ja kanteluita eduskunnan oikeusasiamiehelle Ilveksen metsästysluvista uusi petoeläinkiista Suomen riistakeskus myönsi lokakuun alussa 300 lupaa ilveksen kannanhoidolliseen metsästykseen. Päätöstä seurasi kova keskustelu puolesta ja vastaan, monista luvista on valitettu hallintooikeuksiin, päätöksestä tehtiin myös kanteluita eduskunnan oikeusasiamiehelle. Teksti: Eero Wihuri
Ihmisten asenne ilvestä kohtaan on hyväksyvä ja kannanarvioinnin perustana oleva havaintojen kirjaus kattavaa ja jatkuvaa. Viime vuosina ilveksen poikkeusluvista ei ole valitettu, mutta jostakin syystä tänä vuonna ilveksen metsästykseen myönnetyt poikkeusluvat ovat herättäneet paljon intohimoja puolesta ja vastaan. Lupamäärä ennallaan Ilveksen metsästykseen myönnettyjen poikkeuslupien määrä pysyi edellisvuosien tasolla, vaikka ilveskanta on kasvanut. Lupahakemusten käsittelyssä arvioitiin riistakeskusalueittain ilveskannan kokoa ja metsästysverotuksen tasoa. – Metsästyslaki ja EU:n luontodirektiivissä on periaatteet, joiden mukaan ilveksen metsästyksen sallivia poikkeuslupia voidaan myöntää. Tupsukorva on Suomen suurpedoista runsaslukuisin ja uhanalaisuusluokitukseltaan elinvoimainen. Olisi parempi antaa ilveskannan kasvaa, jotta luonnonmukainen kauriskannan hillintä toimisi. Ministeriö on hoitosuunnitelman lisäksi asetuksella määrännyt, minkä verran korkeintaan saa ilveksiä metsästää. Luonnonvarakeskus arvioi, että Suomessa elää ennen joulukuun alussa alkavaa metsästyskautta 2 390-2 575 yli vuoden ikäistä ilvestä. Luken arvion mukaan ilveksen kestävä metsästysverotus on 410 eläintä eli 16,9 prosenttia aikuisten ilvesten määrästä. Kasvun säätelyä Suomen riistakeskus myönsi yhteensä 300 kannanhoidollista ilveksen poikkeuslupaa metsästykseen hakemusalueille, joilla ilveskanta on tiheä ja kannankehitys on kasvava tai vakaa. Metsästyksen päämääränä on paikallisten sitouttaminen ilveskannan suotuisan suojelun tason säilyttämiseen säätelemällä kannan kasvunopeutta metsästyksellä. Samoin ilveksen hoitosuunnitelmassa mahdollistetaan metsästys, se sallitaan kannanhoidollisella periaatteella, Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen selvittää. Samoin ilveksen hoitosuunnitelmassa mahdollistetaan metsästys, se sallitaan kannanhoidollisella periaatteella, Sauli Härkönen selvittää. Lupaharkinnassa otettiin huomioon Luonnonvarakeskuksen (Luken) tuottama kanta-arvio ja pentue-elinpiirit. Hoitosuunnitelma linjaa, miten ilveskannan hoitoa tehdään, ja miten eri tahot siihen osallistuu. Kuvituskuva: Pexels – Ongelmallista on, ettei ilveksen kannanhoidollista tavoitetta ole kirjoitettu auki EU-direktiiviin eikä Suomen metsästyslakiin.. Suomen luonnonsuojeluliitto aloitti valtakunnallisen keräyksen, jossa kerätään varoja oikeudenkäyntikuluihin, kun luonnonsuojeluliiton piirit ja yhdistykset valittivat mahdollisimman monesta ilveksen kaatoluvasta. Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen sanoo maaja metsätalousministeriön laatiman ilveksen hoitosuunnitelman määrittävän, että ilveskanta voi kasvaa. Myönnettyjen lupien kokonaisverotusaste on 12,4 prosenttia. Ilves on Suomessa rauhoitettu ja EU-direktiivillä tiukasti suojeltu laji. Kannanhoidollisen metsästyksen saalis oli viime kaudella 174 ilvestä. Hoitosuunnitelmaan perustuva ilveksen kannanhoidollinen metsästys on osoittanut toimivuutensa. Laji muuttui vuonna 2019 tehdyssä uhanalaiskartoituksessa silmälläpidettävästä elinvoimaiseksi. Ase & Erä I 11 > I lveksen kannanhoidolliseen metsästykseen myönnetyt 300 poikkeuslupaa saivat aikaan suuren kohun. Europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr.) teki lokakuussa EU-komissiolle kirjallisen kysymyksen, täyttääkö Suomen politiikka myöntää kaatolupia suojellulle lajille ilman asiallisia lakisääteisiä perusteita EU-lainsäädännön velvoitteet. Poikkeuslupakynnys ei ylittynyt, jos hakemusalueella ei ollut tehty riittävästi ilvespentuehavaintoja. Arvion mukaan ilveskanta kasvoi edelliseen arvioon verrattuna. Viimeisimmän arvion mukaan Suomessa oli 438-468 ilvespentuetta. Kuva: Suomen riistakeskus Luonnonvarakeskus arvioi, että Suomessa elää nyt 2 390-2 575 yli vuoden ikäistä ilvestä. – Suomessa on niin liikenneturvallisuuden kuin muun luonnonkin kannalta paikoin aivan liian ylitiheä metsäkauriin ja etenkin vieraslaji valkohäntäkauriin kanta. Mutta hoitosuunnitelma ei ota kantaa siihen, kuinka paljon ilveskanta voi kasvaa. – Metsästyslaki ja EU:n luontodirektiivissä on periaatteet, joiden mukaan ilveksen metsästyksen sallivia poikkeuslupia voidaan myöntää. Nykyinen metsästysverotus mahdollistaa edelleen kannan kasvun. Kanta on suotuisalla suojelun tasolla ja kasvava. Ilveksen kannan kasvusta ei ole osoitettavissa mitään tosiasiallista haittaa, joten lakiin nojaavaa perustetta metsästää ilvestä ei ole, Niinistö arvioi. Ilves olisi näille luontainen metsästäjä. Poikkeuslupaharkintaa ohjasi ilveksen ja suden kannanhoidollisesta metsästyksestä tulleet oikeusratkaisut. Ilveskanta on kaksinkertaistunut sinä aikana, kun kannanhoidollinen metsästys poikkeusluvilla on ollut mahdollista
Kaiken meidän tekemämme tulkinnan pohjana on varmistaa, ettei ilveksen suotuisa suojelutaso vaarannu, hän jatkaa. – Samalla tavalla Ruotsissa oikeuslaitos on tulkinnut eri tavalla EU-direktiiviä ilveksen metsästyksen sallivien poikkeuslupien kohdalla, Sauli Härkönen sanoo. Nykyisin säännöin suden ja muiden suurpetojen tiukasta suojelusta voidaan poiketa esimerkiksi karjankasvatukseen kohdistuvien merkittävien vahinkojen ehkäisemiseksi. n – Riistakeskus on lähtenyt siitä, että ilveksiä voidaan metsästää poikkeusluvilla tietty määrä kunhan kanta ei vaarannu.. Suomessa ja Ruotsissa oikeuslaitos on tulkinnut EU-direktiiviä eri tavalla. Poikkeuslupien myöntämisperusteissa on eroa esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välillä. Koska EU on linjannut suden ja muut suurpedot suojeltaviksi, kannanhoidollinen metsästys vaatii hyvin perustellun poikkeusluvan. Essayah kannattaa suden ja ilveksen siirtämistä direktiivin toiseen liitteeseen, koska ne eivät ole enää uhanalaisia, vaarassa tai harvinaisia. 12 I Ase & Erä Ilveskanta on kaksinkertaistunut sinä aikana, kun kannanhoidollinen metsästys poikkeusluvilla on ollut mahdollista. Riistakeskus katsoi, että 300 ilveksen metsästyksen sallivaa poikkeuslupaa on riittävästi. Metsästysasioista vastaava maaja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) huomautti Ase&Erän viime numerossa julkaistussa haastattelussa, että suurpetojen suojelupäätökset on tehty vuonna 1992, jolloin Euroopan unionissa oli 12 jäsenmaata. – Riistakeskus on lähtenyt siitä, että ilveksiä voidaan metsästää poikkeusluvilla tietty määrä kunhan kanta ei vaarannu. Sen vuoksi riistakeskuksessa joudutaan tekemään lain ja direktiivin tulkintaa, jota voidaan haastaa valittamalla poikkeusluvista hallinto-oikeuteen. Ruotsissa valitukset tyrehtyivät sen jälkeen, kun maan oikeuslaitos totesi valitusperusteiden olevan riittämättömiä. Suomessa on törmätty siihen, että suden metsästykseen myönnetyistä poikkeusluvista on tehty valituksia hallintooikeuteen. Luonnonvarakeskuksen mielestä ilveksiä voitaisiin metsästää joulukuussa alkavalla jahtikaudella yli 400 ilveskannan kasvun vaarantumatta, maaja metsätalousministeriö katsoi, että sopiva määrä voisi olla 320 ilvestä. Kuvituskuva: Pexels – Ongelmallista on, ettei ilveksen kannanhoidollista tavoitetta ole kirjoitettu auki EU-direktiiviin eikä Suomen metsästyslakiin. Härkösen mukaan Suomessa on ihmisiä, joiden mukaan ilveksen metsästykseen pitäisi myöntää nykyistä enemmän poikkeuslupia, ja on ihmisiä joiden mukaan ilveksiä ei pitäisi metsästää lainkaan. Ministerin mukaan tämän vuoksi suojeltavien eläinten tilanne pitäisi päivittää. Laji muuttui vuonna 2019 tehdyssä uhanalaiskartoituksessa silmälläpidettävästä elinvoimaiseksi. Erilainen tulkinta Tällä hetkellä susi, kuten myös muut suurpetomme karhu ja ilves, kuuluvat luontodirektiivin liitteeseen IV eli tiukasti suojeltavat lajit. Essayah korosti, että sen jälkeen mukaan ovat liittyneet itäiset ja pohjoismaiset jäsenvaltiot
Tapahtuma tiivistyy kolmipäiväiseksi näytteilleasettajien toiveesta. Eräkirjamessut on ideoinut kirjailija, toimittaja, sisältöstrategi Monni Himari, joka on myös intohimoinen kalastaja. Siirtymän on määrä tapahtua kesällä 2024 järjestettävien Erämessujen jälkeen. Meille tärkeintä on, että näytteilleasettajat saavat Erämessuista kaiken mahdollisen hyödyn ja kävijäkokemus on paras mahdollinen, sanoo Manninen. Nyt tuntuu siltä, että saamme aloittaa puhtaalta pöydältä ja rakentaa juuri oikean messukokonaisuuden, intoilee messujohtaja Ninni Manninen. Messujohtaja Ninni Manninen luotsaa jatkossakin Kansainvälisiä Erämessuja. Siellä keskustellaan maanpuolustuksen ajankohtaisista aiheista ja niistä kuullaan myös Key Note -puheenvuoroja. – Olemme viime vuosien aikana lisänneet vuoropuhelua näytteilleasettajien kanssa ja haluamme jatkaa samalla linjalla. Erämessujen kaksi pitkäaikaista juontajaa, Mikko ”Peltsi” Peltola ja Joppe Ranta, kokoavat Nuotiopiirin ohjelman ja vastaavat sen toteutuksesta. Eräkirjamessuille tulee workshoppeja, kirjailijahaastatteluita, paneeleita sekä tietenkin eräja luontokirjoja myyviä yrityksiä. Davide De Carolis esiintyy ensi kerran Suomessa Erämessuilla, kertoo Teuvo Louhisola Oy:n toimitusjohtaja Nina Holmberg. Riihimäen Erämessut järjestettiin edellisen kerran kesäkuussa 2022, jolloin koronasulusta oli kolme kuukautta ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan oli alkanut paria kuukautta aiemmin. Siirtyminen tukee tapahtuman kehittämistä ja kansainvälistymistä. Messujen ohjelmistossa on uudistuksia. Ase & Erä I 13 > Eräkirjamessut Riihimäen Erämessujen osana K ansainväliset Erämessut järjestetään Riihimäen Urheilupuistossa 7.-9.6.2024. MaanpuolustusAreena liittyy Riihimäen kaupungin ja Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:n Define-hankkeisiin. Koronakurjimuksen jälkeen on mahtava esitellä tällainen kattaus yleisölle. Sisältönä on maanpuolustuksen innovaatiot, Nato sekä kyberturvallisuus. Pidin heti ideasta, näin mahdollisimman moni pääsee käymään tässä uudessa tapahtumassa, iloitsee Himari. Nuotiopiiri on Erämessujen uusi ohjelmalava, jossa tapahtuman kaikki teemat – metsästys, kalastus, retkeily ja luonto – tulevat esille. Monni Himari on suunnitellut Eräkirjamessuja jo pitkään. Toinen isompi uusi sisältökokonaisuus on Eräkirjamessut. Erämessut järjestetään jatkossakin Riihimäellä mutta käytännön järjestelyistä vastaa Suomen Messujen tytäryhtiö Expomark Oy. n goes Range – Benelli Show -tapahtuman tähtenä on extreme-ampuja, italialainen Davide De Carolis. – Ystäväni Joppe Ranta on ollut Erämessuilla juontajana ja hän ehdotti, että mitä jos nämä kaksi asiaa yhdistettäisiin. Olemme iloisia ja innoissamme voidessamme tarjota tämän Shown suomalaisille. – Ensi kesäkuun Erämessuista tulee upea tapahtuma. Lisäksi tapahtumassa voi kokeilla valvotusti eri maahantuojien ja valmistajien aseita.. Näytteilleasettajan näkökulmasta muutoksia on vähän: messuinfra vahvistuu, tapahtumapaikka ja yhteyshenkilö pysyvät tuttuina. MaanpuolustusAreena järjestetään Erämessujen ensimmäisenä päivänä perjantaina 7.6.2024 kello 13–16. Erämessut Italialainen extremeampuja Davide De Carolis esittelee Erämessujen aikana taitojaan Lopen ampumaradalla järjestettävässä tapahtumassa. Teuvo Louhisola Oy, Lopen ampumarata ja Kansainväliset Erämessut järjestävät yhteistyössä Lopen ampumaradalla tapahtuman Erämessujen aikana. Erämessujen oikeudet ja brändi säilyvät RTOY:llä. – Tämä on suuren shown paluu Suomeen. Yhteistyö auttaa tapahtuman kehittämisessä ja poistaa pienen organisaation haavoittuvuutta. Erämessut siirtymässä Suomen Messuille Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy (RTOY) ja Suomen Messut Oyj ovat sopimassa Kansainvälisten Erämessujen siirtymisestä Suomen Messujen järjestämisvastuulle
Näytteitä keräävät vapaaehtoisten lisäksi Luken ja Suomen riistakeskuksen työntekijät. Luvat kohdennettiin vahvimman karhukannan alueille, jotka sijaitsevat pääsääntöisesti itäisessä Suomessa. Tämän jälkeen susien tilanne on ehtinyt muuttua: pareille on syntynyt pentuja, nuoret sudet ovat lähteneet vaeltamaan ja uusia reviirejä on perustettu. 029 431 2001 www.riista.fi Sompiontie 1, Sompiontie 1 0201724–4 asiakaspalvelu@riista.fi Sähköinen asiointi 00730 Helsinki 00730 Helsinki Verkkolaskut oma.riista.fi kirjaamo@riista.fi lupahallinto.kirjaamo@riista.fi 003702017244 laskut@riista.fi Karhusaalis 2023 alueittain Kannanhoidollinen karhusaalis alueittain 20.8.–31.10.2023 Kiintiöalue Suurin sallittu saalismäärä 2023–2024 alueittain Kannanhoidollinen karhusaalis 2023–2024 Kannanhoidollinen karhusaalis 2022–2023 Läntinen poronhoitoalue 5* 5 9 Itäinen poronhoitoalue 45* 45 52 Muu Suomi 130 102 74 YHTEENSÄ 180 152 135 Riistakeskuksen alue Myönnetyt poikkeusluvat Suomen riistakeskuksen aluetoimistoittain Kannanhoidollinen karhusaalis 2023–2024 Kannanhoidollinen karhusaalis 2022–2023 Lappi (poronhoitoalue)* 12 28 Oulu (poronhoitoalue)* 18 13 Kainuu (poronhoitoalue)* 20 20 Oulu (ph-alueen ulkopuoli) 1 1 2 Kainuu (ph-alueen ulkopuoli) 15 15 5 Kaakkois-Suomi 18 17 24 Etelä-Savo 15 14 22 Keski-Suomi 7 6 6 Pohjanmaa 1 1 4 Pohjois-Häme 1 1 Pohjois-Karjala 42 42 4 Pohjois-Savo 6 5 7 PORONHOITOALUE YHT: 50* 50 61 MUU SUOMI YHTEENSÄ: 106 102 74 KOKO SUOMI YHTEENSÄ: 156 152 135 *) poronhoitoalueella karhua metsästetään alueellisen kiintiön puitteissa; itäisen poronhoitoalueen kiintiöalueeseen kuuluvat Utsjoki, Inari, Sodankylä, Savukoski, Pelkosenniemi, Salla, Kuusamo ja Suomussalmi ja läntiseen kiintiöalueeseen muut poronhoitoalueen kunnat Suden jätöksiä kerätään jälleen DNAnäytteiksi Kolaritietoja puuttui – valkohäntäpeuran kanta-arvioon korjaus L okakuun lopussa päättyneellä karhunmetsästyskaudella saatiin saaliiksi yhteensä 152 karhua. Kolariaineiston lähteenä käytetystä Riistavahinkorekisteristä puuttui viime vuoden marraskuun lopusta aina vuodenvaihteeseen saakka kaikki SRVA-tapahtumien tiedot. Koostetta lukiessa on hyvä muistaa, että kyseessä ovat lähes vuoden takaiset DNAtulokset. Viime talven DNA-tulokset julkaistu reviireittäin: mikä oli sinun alueesi susitilanne. Maaja metsätalousministeriön asettama enimmäiskiintiö metsästyskaudelle oli 180 eläintä. Reviireillä selvitettiin myös susien sukulaisuussuhteita. Koosteessa on esitelty 80 susireviirin tai havaintoalueen DNA-tulokset eri puolilta Suomea. – DNA:n avulla tunnistetaan jätöksen jättänyt susi ja susireviirin rajat sekä saadaan tietää, elääkö reviirillä susipari vai -lauma, kertoo DNA-näytekeräystä koordinoiva Luonnonvarakeskuksen (Luken) erikoistutkija Mia Valtonen. 6.11.2023 LIITE Asiakaspalvelu Verkkosivut Kirjaamo Lupahallinto Y-tunnus p. Koosteen avulla susireviirien asukkaat voivat tarkastella oman alueensa tilannetta. – Puutteelliset kolaritiedot eivät vaikuttaneet vanhalla koko maan mallilla tuotettuun kanta-arvioon, koska siinä käytetty vuoden 2022 valkohäntäpeurakolarien kokonaismäärä oli Riistavahinkorekisterin sijaan Tilastokeskuksen julkaisema tieto, kertoo erikoistutkija Sami Aikio Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Kiintiö käytettiin kokonaisuudessaan. Kausi oli todennäköisesti nykymuotoisen kannanhoidollisen karhunmetsästyksen viimeinen. V alkohäntäpeuran hirvitalousaluekohtaiseen malliin (HTAmalli) perustuvassa vuoden 2023 kanta-arviossa ilmeni valkohäntäpeurakolareiden lukumäärää koskevaa aineistovirhe, joka johti kannan koon aliarvioimiseen. Aiempien vuosien DNA-tulokset on koottu kartalle Luonnonvarakeskuksen kotisivuille. Kiintiöstä oli varattu 45 yksilöä poronhoitoalueen itäiseen osaan ja viisi yksilöä läntiseen osaan. Poronhoitoalueen ulkopuolisen Suomen alueelta kaadettiin yhteensä 102 karhua. Näihin sisältyvä valkohäntäpeurakolareiden määrä on keskeinen kannan koon indikaattori ja virhe koski ajankohtaa, johon kolarit vuodenaikaisesti painottuvat. Tulokset esittelevät reviireiltä tunnistetut sudet ja niiden historiaa. Poronhoitoalueella karhua metsästettiin 50 karhun alueellisen kiintiön nojalla. Karhua metsästettiin poronhoitoalueen ulkopuolella kannanhoidollisilla poikkeusluvilla. 14 I Ase & Erä PUSKARADIO .308 on kaliiperi, jolla voi lain mukaan metsästää kaikkia sallittuja riistaeläimiä Syksyn saalis 152 karhua S uden jätöksiä kerätään DNA-tutkimukseen marraskuun puolivälistä helmikuun loppuun. – Näinä aikoina yhteisen tietopohjan tärkeys korostuu. Karhun kannanhoidollisista poikkeusluvista ei vuonna 2023 valitettu. Kahden viime vuoden tapaan viimetalviset DNA-tulokset on avattu reviireittäin. Korjatun arvion osoittama kannan koon muutos vuosien 2022 ja 2023 välillä (-3,0 %) on samansuuruinen vanhan kantaarviomallin osoittaman muutoksen kanssa.. Korjatulla kolariaineistolla tehty HTAmallin mukainen valkohäntäpeuran kantaarvio metsästyskauden 2022-2023 päättyessä on 134 000 yksilöä (95 % todennäköisyysväli 125 000-142 000 yksilöä). Susihavainnot ja DNAtulokset ovat välttämättömiä, jotta voimme muodostaa luotettavan kuvan Suomen susikannan tilanteesta, Valtonen sanoo. 14 000 yksilöä (11,2 %) 3.4.2023 julkaistua kanta-arviota suurempi. DNA-tutkimus paljastaa susista asioita, joita emme saa tietää millään muulla menetelmällä. Korjattu kanta-arvio on n. Eniten lupia myönnettiin Pohjois-Karjalaan. Suurpetojen suojelusta ja metsästyksestä on puhuttu viime kuukausina paljon
Eläinonnettomuusmäärien vuosittainen vaihtelu on suurta ja hirvieläinkantojen koko vaikuttaa siihen merkittävästi. Suurin osa näistä on hirvionnettomuuksia, mutta muutkaan eläinonnettomuuden eivät ole tavattomia. Kuva: Innotrafik Oy Uusia älykkäitä riistavaroitusjärjestelmiä Etelä-Pohjanmaalle M aaja metsätalousministeriön laatima susiasetus toteutuessaan sallisi 28 poikkeuslupaa suden metsästämiseksi muualla kuin poronhoitoalueella. Suomessa tapahtuu edelleen vuosittain 1-3 kuolemaan johtanutta hirvieläinonnettomuutta. Tämän suurimmillaan 28 yksilön tunnetun kuolleisuuden arvioidaan olevan neutraali susikannan suotuisan suojelutason saavuttamisen kannalta, eli se mahdollistaisi edelleen susikannan kasvun. Jo aloitettua työtä kannanhoidollisen sudenmetsästyksen mahdollistamiseksi jatketaan eduskunnan päätöksen mukaisesti.” – Asetuksen perusteluissa on keskeistä hyödyntää käytettävissä olevaa tutkimustietoa sekä ottaa huomioon sosiaalinen kestävyys. Asetus määrittää lupien enimmäismäärän, ja Suomen riistakeskus tekee kunkin haetun luvan kohdalla tapauskohtaisen harkinnan luvan perusteista. Ehdotettu 28 suden suurin sallittu saalismäärä olisi noin 9 prosenttia maaliskuun kanta-arvion vaihteluvälin keskiarvosta ja 7 prosenttia ennustetusta marraskuun kannan koon vaihteluvälin keskiarvosta. Suurimmassa sallitussa saalismäärässä huomioidaan vähennyksenä muu tietoon tuleva kuolleisuus poronhoitoalueen ulkopuolella. Varsinaiset poikkeuslupapäätökset tekee kuitenkin Suomen riistakeskus tapauskohtaisen harkinnan perusteella, sanoo maaja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.). Optimaalinen varoitusjärjestelmä tarkoittaa korkeimman onnettomuusriskin aikaan aamuja iltahämärässä vilkkuvaa hirvivaroitusmerkkiä. Metsäkaurisonnettomuudet eivät tyypillisesti johda henkilövahinkoihin eläimen pienen koon ansiosta, ja metsäpeuraonnettomuudet muodostavat kasvusta huolimatta vain noin viisi prosenttia alueen hirvieläinonnettomuuksista. Älykkäiden järjestelmien yleistyessä ei tule unohtaa tavanomaisia hirvija kaurisvaroitusalueita, sillä valtaosa varoitusalueista toteutetaan perinteiseen tapaan tavallisin liikennemerkein. Onnettomuuksien määrää ja vakavuutta pyritään vähentämään perinteisten hirvivaroitusalueiden ja riista-aitojen lisäksi älykkäillä järjestelmillä. Hallitusohjelman mukaisesti maaja metsätalousministeriö on valmistellut ministeriön asetuksen suurimmasta sallitusta saalismäärästä suden rauhoituksesta poikkeamiseksi. Suomessa on susitihentymiä, joiden harventamiseen tarvitaan kannanhoidollista metsästystä. Etelä-Pohjanmaalla tapahtuu vuosittain erittäin paljon hirvija hirvieläinonnettomuuksia. Valtatielle 8 asennetaan uusia älykkäitä riistavaroitusjärjestelmiä kolmeen kohteeseen hirvieläinonnettomuusmäärien vähentämiseksi Mustasaaressa ja Uudessakaarlepyyssä. Metsästyksellä torjuttaisiin susien aiheuttamia vahinkoja sekä palautettaisiin susien ihmisarkuutta, joka on välttämätön ominaisuus ihmisen ja suden rinnakkaiselon kannalta. Ero selittyy metsäkaurisja metsäpeuraonnettomuuksien määrän voimakkaalla kasvulla. Ministeriö lähetti asetuksen lausuntokierrokselle marraskuun alussa. Pahimmillaan lievän onnettomuuden aiheuttamasta häiriöstä seuraa vakava onnettomuus. Aidattomilla varoitusjaksoilla hirvieläimistä varoittavat merkit on asetettu onnettomuushistoriaan ja riistanhoitoyhdistysten havaintoihin perustuen. Viiden vuoden tarkastelujaksolla 2018-2022 hirvieläinonnettomuuksien määrä on kasvanut 23 prosenttia. Hallitusohjelman mukaan ”Suurpetopolitiikkaa on hoidettava tavalla, joka huomioi myös sosiaalisen kestokyvyn. Positiivista on, että samanaikaisesti henkilövahinkoon johtaneiden hirvieläinonnettomuuksien määrä on laskenut 22 prosenttia. Siitä huolimatta, että henkilövahinkoon johtaneiden hirvieläinonnettomuuksien määrä on laskenut merkittävästi, vakavimmissa onnettomuuksissa vastaavaa muutosta ei ole tapahtunut. 28 poikkeuslupaa suden metsästykselle?. Ase & Erä I 15 V altatielle 8 asennetaan uusia älykkäitä riistavaroitusjärjestelmiä kolmeen kohteeseen hirvieläinonnettomuusmäärien vähentämiseksi Mustasaaressa ja Uudessakaarlepyyssä. Asetuksen mukaan Suomen riistakeskus voi myöntää poikkeuslupia metsästyslain nojalla enintään 28 suden metsästämiseksi muualla kuin poronhoitoalueella metsästysvuonna 2023– 2024. Uudet hirvivaroitusjärjestelmät on otettu käyttöön valtatiellä 8 Mustasaaressa Maalahden rajalla välillä BergbackenRiimala ja Uudessakaarlepyyssä välillä Sandås-Ytterjeppo. Omaisuusvahinkoon johtavien eläinonnettomuuksien määrän kasvuun on suhtauduttava vakavasti, sillä jokainen poikkeus liikenteessä voi johtaa tilanteen kumuloitumiseen. Viiden vuoden tarkastelujaksolla 20182022 yli viidennes kaikista Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien hirvieläinonnettomuuksista tapahtui valtatiellä 8. Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys turvataan lainsäädännöllä. Suomen susikanta on kasvanut vuodesta 2017 saakka
Tärkeintä on huolehtia siitä, ettei villisikakanta pääse kasvamaan. Vuosi 2020 oli kannankasvun huippuvuosi, jolloin kannan keskimääräinen koko oli 3 090 yksilöä. – Nyt kannan keskimääräinen koko on yli 500 yksilöä pienempi. – Metsästyksen vaikeus johtuu villisian arvaamattomasta, ennakoimattomasta Sopiva kytispaikka sijoitetaan houkuttelupaikan läheisyyteen. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottaman kanta-arvion mukaan villisikakanta on pienentynyt kahmetsästyksen ohella todennäköisesti myös viime talven ankaruus, toteaa erikoistutkija Mervi Kunnasranta Lukesta. A frikkalaisen sikaruton leviäminen Ruotsissa on herättänyt huolta, ja myös keskustelua Suomen villisikatilanteesta. Mitä onnistunut villisikajahti vaatii. Kannan keskimääräinen koko oli runsaat 2 500 villisikaa tammikuussa 2023. Kannan pienemiseen on vaikuttanut tehokkaan. – Villisika on hankalimpia metsästettäviä riistaeläimiä, toteaa lukuisiin villisikajahteihin niin Suomessa kuin Ruotsissakin osallistunut Leo Grönlund. Tietoa villisikakannan koosta ja levinneisyydestä tarvitaan erityisesti kannanhoitoon ja eläintautiriskien arviointiin, joista afrikkalainen sikarutto (ASF) on merkittävin. – Metsästäjillä on ollut tahtoa ja motivaatiota villisikojen metsästykseen. Tärkeintä on huolehtia siitä, ettei villisikakanta pääse kasvamaan, toteaa maa-ja metsätalousministeriön erätalousneuvos Vesa Ruusila. den vuoden takaisesta huipustaan. 16 I Ase & Erä .308 on kaliiperi, jolla voi lain mukaan metsästää kaikkia sallittuja riistaeläimiä Villisikajahdin onnistuminen vaatii kärsivällisyyttä, aikaa ja vaivaa Ovela, vaativa villisika Metsästäjien rooli villisikakannan säätelyssä on aivan ratkaiseva. Alueellisesti eniten villisikoja tavataan edellisvuosien tapaan Kaakkois-Suomessa ja itäisellä Uudenmaalla. Keskeisimpiä tietolähteitä runsauden ja levinneisyyden arvioinnissa ovat metsästäjien hirvenmetsästyksen yhteydessä tuottama arvio alueensa villisikojen runsaudesta, tieto saalismääristä sekä kirjallisuuteen perustuva tieto villisian lisääntyvyydestä ja kuolleisuudesta. Teksti: Eero Wihuri Kuvat: Leo Grönlund – Suomen villisikakanta on tällä hetkellä vakaa ja hallinnassa. – Tämän vuoden kanta-arvio osoittaa sen, että viime vuonna jo havaittavissa ollut villisikakannan kasvun kääntyminen laskuun näyttää todennäköiseltä. Myös turvalliset ampumissuunnat tulee varmistaa. – Suomen villisikakanta on tällä hetkellä vakaa ja hallinnassa. Kanta-arvion 90 prosentin todennäköisyysväli on 1630-4002 yksilöä. Ruusilan mukaan yksi keino metsästäjien motivaation ylläpidossa on pimeänäkölaitteiden salliminen villisikajahdeissa, tätä esittää maaja metsätalousministeriön villisikatyöryhmä. Jos villisikoja ei metsästettäisi nykyisellä tahdilla, riskinä on villisikakannan nopea kasvu. – Erityisesti Suomen kaakkoisosassa pitää huolehtia siitä, ettei synny uusia villisikatihentymiä, hän jatkaa. Maaja metsätalousministeriössä tunnustetaan metsästäjien keskeinen, ratkaiseva rooli villisikannan säätelylle. Suomessa oli tammikuun 2023 alussa keskimäärin 2 556 villisikaa (mediaani). Hankala metsästettävä Villisian metsästys vaatii kärsivällisyyttä, aikaa ja vaivaa
Villisika voi käydä vaikkapa viikon ajan joka päivä ruokintapaikalla, mutta sitten se voi olla useita päiviä, tai vaikkapa viikon ajan pois ruokintapaikalta palatakseen paikalle takaisin, sanoo Suomessa ja ulkomailla villisikajahteihin osallistunut Leo Grönlund.. Ase & Erä I 17 > – Villisika on hankala metsästettävä. Vaikeus johtuu villisian arvaamattomasta, ennakoimattomasta liikkumisesta
18 I Ase & Erä Suomessa eli villisikoja jo kivikaudella – Metsästyksen vaikeus johtuu villisian arvaamattomasta, ennakoimattomasta liikkumisesta. Ajojahti on tehokkaampi tapa villisikojen metsästykseen kuin kyttäys. – Tervasta ja makeasta tuoksusta on selkeä hyöty villisikojen houkuttelussa paikalle. – Metsästäjän ei kannata vierailla houkuttelupaikalla hetkeen tervan tai makean tuoksun sivelyn jälkeen. Terva haisee pitkään sikojen nenään ja ne löytävät sen, kun kulkevat alueella. Erityisesti vehnä ja maissi ovat herkkuravintoa villisioille. Sikojen hajuaisti on tuhansia kertoja ihmisen hajuaistia parempi. Myös turvalliset ampumissuunnat tulee varmistaa. Askolasta ja Joutsasta löydetyistä sian luista teetettiin tarkan iän varmistamiseksi radiohiiliajoitus AMSmenetelmällä Helsingin yliopiston Ajoituslaboratoriossa. Kärsivällisyyttä houkutteluun Onnistunut villisikajahti alkaa eläinten liikkeiden kartoittamisella. – Mikäli ne reagoivat metsästäjän aiheuttamaan ääneen, voi hiivinnän vielä pelastaa ”villisikapillin” käytöllä. – Ensin on löydettävä villisikojen käyttämä polku tai saatava niistä havaintoja tietyllä alueella. Tutkijaryhmän havainnot perustuvat muinaisten luulöytöjen radiohiiliajoituksiin. – Hajuaisti on villisikojen tärkein aisti. liikkumisesta. – Mutta villisikoja on erityisesti maamme kaakkoisosassa. Villisika voi käydä vaikkapa viikon ajan joka päivä ruokintapaikalla, mutta sitten se voi olla useita päiviä, tai vaikkapa viikon ajan pois ruokintapaikalta palatakseen paikalle uudelleen. Sen sijaan sikojen näkökyky on huono ja se antaa metsästäjille mahdollisuuden hiipiä sikojen lähelle, kun muistaa huomioida tuulen sikoja lähestyessä. Tämän jälkeen kannattaa houkuttelupaikan läheisyyteen kiinnittää lähettävä riistakamera. Helsingin yliopiston tutkijaryhmä sai kuitenkin vajaat 10 vuotta sitten selville, että arkeologisten luulöytöjen perusteella villisikoja on elänyt maassamme ainakin noin 8 800–7 900 vuotta sitten. – Sopiva kytispaikka sijoitetaan houkuttelupaikan läheisyyteen. Leo Grönlund suosittelee sivelemään houkuttelupaikan lähistölle tervaa tai makeaa tuoksua. – Koiria voi hyödyntää myös villisikajahdeissa. Pelkän arkeologisen löytöyhteyden perusteella luiden iästä ei usein voida olla varmoja. Villisiat liikkuvat jatkuvasti rajan yli, ja riskinä on koiran jääminen Venäjän puolelle. Mutta villisiat viihtyvät myös kuivemmissa kuusimaastoissa, Leo Grönlund kertoo. Ruokaillessaan siat eivät juurikaan välitä äänistä. Joidenkin tutkimusten mukaan ne haistavat tärkeitä tuoksuja kilometrien päästä, ja jopa hyvin syvältä maasta. Siellä on laajoja alueita, joilla koiran käyttö villisikajahdeissa ei tule kysymykseen itärajan läheisyyden vuoksi. Grönlund muistuttaa Suomessa olevan paljon metsästyskoiraosaamista. Villisika voi käydä vaikkapa viikon ajan joka päivä ruokintapaikalla, mutta sitten se voi olla useita päiviä, tai vaikkapa viikon ajan pois ruokintapaikalta palatakseen paikalle uudelleen. Kun sopiva houkuttelupaikka on löytynyt, kannattaa puuhun tai kantoon laittaa tervaa tai makeaa tuoksua. Usein villisiat viihtyvät märillä sekä rehevillä alueilla, jossa niillä on luontaisesti syötävää ja märkiä rypemispaikkoja. Pieni tervan lisäys. Ensimmäisten villisikahavaintojen jälkeen houkuttelupaikalle voi lisätä myös ruokaa. Grönlundin mukaan villisika on todella tarkka hajuista ja äänistä. Pitkään oletettiin, että villisika olisi levinnyt Suomeen Virosta ja Venäjältä vasta 1950-luvulta alkaen. Suomessa on ollut villisikoja jo kivikaudella. Näin metsästäjä saa ajankohtaidet tiedot villisikojen liikkeistä. Tällöin siat luulevat, että siellä oli vain toisia sikoja lähestymässä ruokailualuetta
– Ruoka ja houkutteluhaju kannattaa pitää hieman erillä toisistaan, viisi-kymmenen metriä riittää. Villisikaa saa metsästää koko maassa ympäri vuoden, paitsi naarasta, jolla on saman vuoden porsaat, ei saa tappaa maaliskuun alun ja heinäkuun lopun välisenä aikana. Mitä vaaditaan. Ase & Erä I 19 > Hajuaisti on villisikojen tärkein aisti. Sikajahdin aloituksessa maltti on valttia. Uudella houkuttelupaikalla ei tulisi harrastaa ajometsästystä. Tämä johtuu siitä, että karju astuu kiima-aikana joulu–tammikuussa orvoksi jääneet porsaat ja kaikki ylivuotiset naaraat. Normaalisti emakko suojelee porsaita ja säätelee sitä, ketkä laumasta tekevät porsaat. Villisiat ruokailevat myös pelloilla, ja pian puintien jälkeen saalista saadaan pellon laitoja kyttäämällä ja hiipimällä. – Yleisen ohjeen mukaan uudelta ruokintapaikalta pitäisi välttää villisian ampumista kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. Vanha ruotsalaisten ohje on selkeä: koskaan ei ammuta ensimmäistä, eikä suurinta sikaa laumasta. Ampuminen suositellaan aloitettavaksi pienimmästä siasta. Villisiat ruokailevat myös pelloilla, ja pian puintien jälkeen saalista saadaan pellon laitoja kyttäämällä ja hiipimällä.. Siksi kannattaa miettiä tarkasti, koska suorittaa ensimmäisen kaadon ruokintapaikalta. Metsästäjän on kuitenkin suoritettava ampumakoe, mikäli villisikaa metsästää rihlatulla luotiaseella tai metsästysjousella. Näin ruokintapaikka alkaa kerätä uusia sikoja paikalle ja tällä tavoin houkuttelutai ruokintapaikasta saa myös tehokkaan kannan sääntelypaikan, Grönlund selvittää. – Sikojen pitää tuntea olonsa turvalliseksi, näin koko lauma oppii paikkaan ja myös heidän tekemät polut viestittävät muille sioille, että täällä on turvallinen paikka. Villisian metsästykseen vaaditaan suoritettu metsästäjätutkinto ja riistanhoitomaksu, lisäksi tarvitaan maanomistajan lupa. Villisika on liikkeellä pääasiassa hämärässä ja öisin. Miten ammuttava villisika valitaan laumasta. Ensimmäisten villisikahavaintojen jälkeen houkuttelupaikalle voi lisätä myös ruokaa. viikon tai kolmen välein riittää, Grönlund selvittää. Villisika on liikkeellä pääasiassa hämärässä ja öisin. Kuvituskuva: Pexels Villisikajahti kysyy hyviä istumalihaksia, kytispaikalla menee helposti aikaa tunteja. Jos emakko ammutaan, seurauksena on kannan räjähdysmäinen kasvu. Villisikametsästykseseen sovelletaan kevyempää lupakäytäntöä kuin esimerkiksi hirven ja valkohäntäpeuran jahtiin. Ruotsissa tämä virhe tehtiin, ja nyt siellä on valtavasti sikoja. Aika on kuitenkin pidempi sikakannan ollessa pieni, kuten se on suurimmassa osassa Suomea. Erityisesti vehnä ja maissi ovat herkkuravintoa villisioille. – Se monesti karkottaa siat alueelta muutamaksi viikoksi tai jopa pidemmäksi ajaksi. Joidenkin tutkimusten mukaan ne haistavat tärkeitä tuoksuja kilometrien päästä, ja jopa hyvin syvältä maasta
Työryhmässä ovat edustettuina maaja metsätalousministeriö, Ruokavirasto, Luonnonvarakeskus, Suomen riistakeskus, Suomen Sikayrittäjät ry., Suomen Metsästäjäliitto ry., Suomen Metsästäjäliiton Kymen piiri ry., MTK ry., Kaakkois-Suomen ja Uudenmaan alueelliset riistaneuvostot, Eläinten Terveys ETT ry. Työryhmä puolittaisi kannan koon nykyisestä tasosta ja sallisi pimeänäkölaitteiden käytön villisian metsästyksessä ilman poikkeuslupaa. Työryhmän toimikausi jatkuu vuoden loppuun. Haavoittunutta villisikaa ei pidä lähteä seuraamaan, koska se voi hyökätä päälle. – Riistalaukauksen jälkeen pitää tarkkailla villisian käytöstä. Vaikka Suomen villisikakanta on Ruotsiin verrattuna hyvin pieni, on työryhmän tärkeä parantaa valmiuksia kannan pienentämiseen. Ruotsissa todettu afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviäminen on nostanut riskiä taudin leviämisestä myös Suomeen. Tällöin villisian puolustuskeino on käyttää teräviä torahampaita. Villisian sukupuolen erottaminen kiikarilla on hankalaa, mutta ylivuotisesta ja aikuisesta uroksesta näkee selvästi ”pensselin” mahan alla. Keskipitkällä aikavälillä tavoitteena on kannan puolittaminen nykyisestä. Maaja metsätalousministeriön laajapohjainen työryhmä linjasi lokakuun kokouksessaan villisikakannan säätelymahdollisuuksiin liittyvistä toimista, joilla pyritään pienentämään afrikkalaisen sikaruton riskiä. Sikaruton leviäminen Suomeen olisi merkittävä takaisku niin maamme sianlihan tuotannolle kuin tartunta-alueella tehtäville maaja metsätalouden toimille ja virkistyskäytölle, sanoo kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Työryhmän linjauksen mukaan lyhyellä aikavälillä tavoitteena on jatkaa jo laskussa olevan villisikakannan pienentämistä. 20 I Ase & Erä Villisian metsästykseen vaaditaan suoritettu metsästäjätutkinto ja riistanhoitomaksu, lisäksi tarvitaan maanomistajan lupa. – Työryhmän linjaukset ovat tarpeellinen lisä afrikkalaisen sikaruton torjunnan keinovalikoimassa. Tavoitteena kannan puolittaminen – pimeänäkölaitteet halutaan sallia Suomen noin 2 500-3 000 villisian kanta halutaan puolittaa. Lisäksi pitää huomioida villisian nopea liikkuminen, eläin saattaa liikkua jopa kymmeniä metrejä ampumapaikalta ennen kuolemaa, Leo Grönlund kertoo. Toisena linjauksena työryhmä esittää pimeänäkölaitteiden sallimista villisian metsästyksessä. – Villisialla on rasvakerros, joka estää veren vuotamisen. Itä-Uudenmaan ja KaakkoisSuomen keskittymien ulkopuolella tavoite on, että villisikaa tavataan lähinnä satunnaisesti, eikä tihentymiä tai pysyvää kantaa päästetä muodostumaan. Eläimen päästä näkee onko eläin naaras vai karju: naaraalla on huomattavan pitkä pää ja karjun torahampaat näkyvät selvästi. Muun muassa Virossa on useita metsästäjiä kuollut haavoittuneen villisian hyökkäyksissä. Linjauksen mukainen, pimeänäkötähtäinten käytön salliminen ilman poikkeuslupaa edellyttää vielä metsästyslain muutosta. Tämän vuoksi haavakkojahtiin aina kaksi aseistautunutta metsästäjää ja mieluiten koira. Villisikaa saa metsästää koko maassa ympäri vuoden, paitsi naarasta, jolla on saman vuoden porsaat, ei saa tappaa maaliskuun alun ja heinäkuun lopun välisenä aikana. – Haavoittunut villisika on äkäinen, vaarallinen ihmiselle. Mahdollisimman pieni villisikakanta parantaa myös taudin torjumismahdollisuuksia, mikäli ASF tulisi Suomeen. Nykyisen käytännön mukaan kiinteän valonlähteen käyttö metsästyksessä on sallittua, mutta pimeänäkötähtäinten käyttöön edellytetään Suomen riistakeskuksen myöntämä poikkeuslupa. Erityisen varovainen pitää olla, jos villisika haavoittuu riistalaukauksesta. Siat ovat hyökänneet metsästäjien jalkoihin, ja torahampaat ovat repineet reisivaltimoita. – Villisialla on rasvakerros, joka estää veren vuotamisen. n