8 – 2018 7,90 Tunteet kuumina Pohjanmaalla Yhä useampi jahtimatkailee ulkomailla Ilveksen KAATOLUVAT puolittuivat KUOLLUT HIRVI YLLÄTTI Kauhajoen yhteiskoulussa ERÄLINJA VENÄJÄLLE, PUOLAAN... Jahtipäivän monet käänteet Syntyi kouluampumisten jälkeen Susille pannat vai ei?
Eläintentäyttäjät ja trofeet. Metsämajoituksen varusteet. Metsästysasut ja jalkineet. 3/2019, ilmestyy viikolla 17 ASEJA ELEKTRONIIKKAUUTUUDET Metsästysaseiden katsaus. Patruuna ja luotityypit. Loukkupyynti. Riistaruoat. Ase & Erä 2019 www.asejaera-lehti.. Aseiden kunnossapito ja huoltaminen. Jousija ilma-aseet. 6/2019, ilmestyy viikolla 38 HIRVIJAHTI Puukot ja teräaseet. Riistanhoito. Riistan säilöntä ja pakkaus. Metsästäjän varusteet. Metsästyskoiran syksy. Koiran koulutus ja kokeet. Riistakamerat, GPS, koirapannat ja tutkat. Aseen kuljettaminen. 4/2019, ilmestyy viikolla 24 MAASTOAJONEUVOT JA METSÄSTYSVARUSTEET Mönkijä, veneet ja kanootit. MESSUNUMERO. Tähtäimet ja optiikka. Naismetsästäjät: varusteet ja aaseet. Käytetyt aseet. 09-413 97 340 1/2019, ilmestyy viikolla 5 ASEIDEN KUNNOSSAPITO JA SÄILYTYS Asekaapit. 2/2019, ilmestyy viikolla 11 AMMUNNAN HARJOITTELU Ampumaradat, simulaattorit. Metsästysretket. Kyttäys ja naamiointi. Ulkomaiset metsästyskohteet. Jahtisafarit. Tekniikka metsästyksen apuna. Turkisten käsittely. 7/2019, ilmestyy viikolla 44 METSÄSTYSMATKAILU Peuraja kaurisjahti. Mediamyynti: Katja Juvankoski katja.juvankoski@karprint.. Lataustarvikkeet. 8/2019, ilmestyy viikolla 49 PIENRIISTA Pienaseet. Nuoret metsästäjät. Talvimetsästäjän varusteet. Aseja erätapahtumat 2019. puh. Metsästyskoiran jahtikauden ravinto ja lisäravinteet. 5/2019, ilmestyy viikolla 33 METSÄSTYSKAUDEN AVAUSNUMERO Vesilintujen metsästys. Tähtäimet. @asejaeralehti
• Tilaus tulee tehdä 21.12.2018 mennessä. • Lahjalehdet saat vuoden 2019 alusta, ilmestymisen mukaan • Tee tilaus valitsemasi lehden verkkosivujen tilauspalvelusta -> valitse kampanjatilaus ja käytä koodia JOULU2018 (muista lisätä asiakasnumerosi lomakkeeseen). Ase&Erä toivottaa lukijoilleen Hyvää joulua ja ilahduttavia lukuhetkiä! EHDOT JA TILAAMINEN: • Lahjan saat kun olet ollut Ase&Erän kestotilaaja vähintään 2 vuotta. JOULULAHJA SINULLE KESTOTILAAJA! antiikkijataide.fi asejaera-lehti.fi hevosmaailma.fi kiinteistojaenergia.fi kissafani.fi luontaisterveys-lehti.fi meidankoira.fi senioriterveys.fi sielunpeili-lehti.fi talomestari-lehti.fi Jouluiloa uudesta lukupaketista! Saat valitsemastasi lehdestä 3 numeroa lahjaksi! Voit tilata lahjalehdet itsellesi tai ilahduttaa ystävääsi mukavilla lukuhetkillä
Muualla Suomessa ei vastaavaa erälinjaa ole. Se myös vähentää osaltaan alueen vieraspetokantaa. 50 Vahvat käsiaseet Kolme pistoolia ja seitsemän revolveria ovat yli muiden. 38. 82 Noutajien PM-kisa Noutajien PM-kisoissa ei tunneta armoa. Yksikin epäonnistuminen kahden päivän aikana voi pudottaa kilpailijan ja koiran jatkosta. Kaurisjahti Puolassa tuottaa yleensä runsaan saaliin. 12 Panta kaulaan. 33 Ilveslupia 205 Ilveksen kannanhoidollisten poikkeuslupien määrä lähes puolittui viime vuoteen verrattuna. 34 Veto on miltei puhdas voimalaji. 22 Jäniskanta hupenee Metsäjäniskanta on taantunut tasaisesti jo 20 vuoden ajan. 34 Eläintentäyttäjä Elottoman tekeminen elävän näköiseksi vaatii eläintentäyttäjältä silmää, kokemusta ja taitoa. Susien pannoitukset kuumentavat tunteita nyt Etelä-Pohjanmaalla, missä susilaumat ovat lisääntyneet huimaa vauhtia muutamassa vuodessa. 26 Ammattina aseseppä Jouni Orava joutui vaihtamaan kiinteistökorjaajan työn asesepän ammattiin, eikä ole päätöstään katunut. Kunto kasvaa! 6 Susien pannoituksilla halutaan muun muassa selvittää suden elintapoja läntisessä Suomessa kuva on Nurmeksesta vuodelta 2015. Kuva: Ilpo Kojola 12 Kettu ja fasaani voisivat kohdata näin luonnossakin. 20 Lapin kanalinnut Kanalintukauden aloitusajat ja rauhoitusten alueet puhuttavat jatkuvasti pohjoisessa. 72 Loukkupyyntiin Loukkupyynti on erinomainen polku tutustua riistanhoitotyöhön. 54 Tikka käy kaupaksi Muunneltava kivääri on kaikkien viranomaisja erikoisjoukkojen haaveena. 6 Jahtipäivän käänteet Janakkalan Sammaljärven Jahdin hirvijahdissa riitti tapahtumia kahden kaadon, parin haavakkoepäilyn ja muutaman ohilaukauksen verran. Luke on ottanut laskennan avuksi uuden ennustemallin. 17 Uusi ennustemalli Paljonko Suomessa on oikein susia. 86 Beaglesta moneksi Beagle on koko perheen koira: isännän jahtikumppani, emännän lenkkikaveri ja hyvä seuralainen lapsille. Suomalainen Tikka T3x TAC A1 on maailman markkinoilla kovassa nosteessa. 38 Jahtiin ulkomaille Yhä useampi suomalaismetsästäjä käy jahtimatkalla ulkomailla. Samalla kun rusakot ovat yleistyneet, on metsäjänisten osuus EteläSuomessa jopa puoliintunut. 75 Lumikengät jalkaan Lumikengät voivat olla eräillessä suksiakin paremmat. Sarjan toisen osa. Ne sopivat sekä metsästystilanteisiin että eräleirikäyttöön. 4 Sisältö 8/2018 30 Riistanhoitotyötä Kellon Metsästysseurassa Oulussa tehdään aktiivista riistanhoitotyötä erityisesti pienriistan ja metsäkauriiden osalta. 44 Koulun erälinja Kauhajoen yhteiskoulussa opiskellaan eräja metsästystaitoja. Kohteena voi olla Venäjä tai kaukainen Afrikka
Viro on ollut jo pitkään läheisyytensä vuoksi suosituin metsästyskohde toiseksi tuli Venäjän Karjala, jos sinne sattui pääsemään. – Arkiluonnon kosteikkojen kunnostaminen, perustaminen ja hoito on luonnonhoitoa parhaimmillaan. Meille Suomeen ei metsästysmatkoja juuri tehdä. Osassa tapauksia polveutumista ei näytteiden puuttumisen vuoksi pystytty varmistamaan, ja osassa polveutuminen osoittautui vääräksi. Metsästäjäliiton uusi strategia . Palkinto myönnetään kahden vuoden välein luonnonhoidossa ja suojelussa ansioituneelle henkilölle, organisaatiolle tai projektille. Ja miksi ei, onhan meillä metsätysmaita runsaasti, ja riistaakin riittää. Metsästäjien määrä on lisääntymässä, ja tämän vuoksi halu päästä paremmille riistamaille on lisääntynyt. Suurriistaa tulee siis meille idästä, ja siitä on monasti pelkoa ja haittaa Suomen itäisillä kulmilla, lähinnä Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Kasvattajien saamien eläinsuojelurikostuomioiden, heidän kenneleidensä suurten koiramäärien ja Kennelliiton kyseisten koirien rekisteröintien tekemän tarkastelun perusteella syntyi perusteltu epäilys siitä, polveutuvatko näiden kasvattajien rekisteröimät koirat Kennelliitolle rekisteröintien yhteydessä ilmoitetuista vanhemmista.. Metsästysseurojen ja maanomistajien pitkät perinteet riistanhoitoon ja talkootyöhön loi pohjan koko hankkeelle, kertoo Suomen riistakeskuksen riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi. Lappalaiskoirat ry oli vuonna 2017 yhteydessä Kennelliittoon viranomaisten käsittelyyn tulleesta kahta suomenlapinkoirien ja lapinporokoirien kasvattajaa koskevasta eläinsuojelurikoksesta. Byrokratia kuitenkin asettanee esteitä metsästysmatkailun merkittävään kasvattamiseen Itä-Eurooppaan. Metsästysmatkailu on joka tapauksessa lisääntynyt suomalaisten harrastajien keskuudessa. Kotiseutukosteikko LIFE+ -hanke sai kansainvälisen riistansuojeluneuvoston CIC MARKHOR-palkinnon. Käytännönläheiset mallisuunnitelmat auttoivat maanomistajia omien kohteiden suunnitteluun myös hankkeen jälkeen. Suomen Metsästäjäliitto uudistaa strategiansa vuosille 2019–2023. Tänään metsästysmatkoja tehdään muualle Eurooppaan suhteellisen runsaasti, muun muassa Puolaan, jossa on laajat metsästysmaastot – hieman samanlaiset kuin siitä itään Venäjän alueella, jossa myös käydään metsästämässä Suomesta käsin. Strategiauudistuksen yhteydessä myös Metsästäjäliiton arvot uudistettiin. 5 PÄÄKIRJOITUS Toimitus: Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari, p. Se voisi tarjota meille suorastaan bisnestäkin, jos siihen haluttaisiin ryhtyä. – Tehtävämme on edistää metsästystä ja metsästysseurojen toimintaedellytyksiä. Strategian mukaisesti järjestön päätehtävänä on edistää metsästystä, luontoelämyksiä ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Lappalaiskoiria EJ-rekisteriin . Kotiseutukosteikko yhdessä maanomistajien ja metsästäjien kanssa kunnosti tai perusti 48 mallikosteikkoa, yhteispintaalaltaan noin 340 hehtaaria. Meillä Euroopassa on riistamaita tarjolla meille suomalaisille runsaasti – erityisesti itärajamme tuolla puolen on yhtenäisiä metsäalueita tuhansin kilometrein ja niin myös riistaa. Uudistetut arvot ovat luonnon kunnioittaminen, vastuullisuus, yhteisöllisyys, asiantuntijuus ja eräkulttuurin vaaliminen. Näiden kasvattajien kenneleiden koiria tuomittiin myöhemmin valtiolle menetetyiksi. Hankkeen neuvonnan ja suunnitteluavun kautta toteutui mallikohteiden lisäksi kymmeniä muita kohteita. Maailmanlaajuinen metsästys lisääntyy Kosteikkoluonto sai tunnustusta . 09-413 97 340 katja.juvankoski@karprint.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Tilaajapalvelu, ma–pe klo 9–15, p. Suurpedot ovat siellä vähentyneet runsaan saalistuksen vuoksi, ja valtaosin siellä metsästetään tasankoriistaa, kuten antilooppeja. Kustantaja: Karprint Painopaikka: Karprint Oy, Vihti 2018 ISSN 0781-2124 (painettu) ISSN 2489-8694 (verkkojulkaisu) ?. Metsästysmatkailu Suomesta ulkomaille on ollut jatkuvasti lievässä kasvussa. Kotiseutukosteik ko oli maanomistajien, metsästäjien, paikallisten yhdistysten ja Suomen riistakeskuksen yhteinen ponnistus. 09-413 97 300, tilaukset@karprint.fi Tilaushinnat: Kestotilaus 63 euroa/vuosi Määräaikainen 70 euroa/vuosi Ilmestyy 8 numeroa vuodessa. 09-413 97 300 asejaera.toimitus@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola Toimitussihteeri: Maija Salmi toimittajasalmi@gmail.com Mediamyynti: Katja Juvankoski p. Tulevaisuuden tavoitteena on olla kaikkien metsästäjien järjestö. Palkinto myönnettiin ensimmäistä kertaa Eurooppaan. Tulevaisuudessa haluamme olla kaikkien metsästäjien järjestö ja entistä vahvempi vaikuttaja metsästykseen liittyvässä päätöksenteossa, linjaa Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg. Päätöksen taustalla on kahden näitä rotuja kasvattaneen kennelin saamat eläinsuojelurikostuomiot, jotka ovat antaneet aiheen epäillä yhteensä kahdeksan pentueen koirien polveutumisen todenmukaisuutta. Uudistettu strategia pitää kiinni järjestön päätehtävästä. Se on nykypäivää siinä missä mikä muukin matkailu ja mikä muu harrastus tahansa. Monet suomalaiset haluavat päästä metsästämään myös Kanadaan, jossa riista on suuresti samaa kuin meillä Suomessa – enemmän tosin karhuja kuin meillä – ja Afrikkaan, jossa riista poikkeaa suunnattomasti pohjoisen pallonpuoliskon riistasta. Sieltä löytyy karhuja ja myös susia, joita sieltä on aika-ajoin tulossa suhteellisen runsaasti myös Suomen puolelle. Kennelliitto on siirtänyt yhteensä 17 suomenlapinkoiraa ja lapinporokoiraa Ei jalostukseen -rekisteriin eli EJ-rekisteriiin. Hanke lisäsi tietoa vesilintujen ja kosteikkojen merkityksestä
Pietilä ei vuosikymmenten. 6 Haavakoksi luultu paljastui kuolleeksi, vasa pelastui tyhjän aseen edestä Jahtipäivän monet käänteet Janakkalan Sammaljärven Jahdin hirvijahdissa riitti tapahtumia kahden kaadon, parin haavakkoepäilyn ja muutaman ohilaukauksenkin verran. M atalahkon harjanteen eteläpuolinen pääty valikoitui Risto Pietilän passipaikaksi. – Näiltä tienoilta on ammuttu vuosien saatossa aika montakin hirveä. Passiketjun edessä on tiheähkö taimikko, josta hirvi saattaa ponkaista eteen äkkiarvaamatta, mutta passimiehillä on taimikon reunaan noin 30 metriä. Hieman paremmalla tuurilla kaatoja olisi tullut enemmän, sillä metsästettävää riitti. Aikaisempien vuosien kokemusten perusteella hirvet pyrkisivät koirien edestä kohden harvaa männikköä kasvaa harjannetta. Niillä on aika selkeä kulkureitti
Kaatoja on kertynyt viitisenkymmentä. Lehmä päästi viimeisen puhalluksensa samanaikaisesti kun lajikumppani ponkaisi pakoon vierestä.. 7 . Kahdeksan maissa aamulla alkaa jahtiporukka olla koossa. Aika monena syksynä niitä on osunut kohdalle useita. – Joskus meni parikin syksyä, etten onnistunut ampumaan yhtään hirveä. Lähes puoli vuosisataa metsästänyt Risto Pietilä on ampunut Sakon Forrester 308 -kiväärillään lähes kaikki hirvensä. Yhtenä syksynä sain peRisto Pietillä on ollut passissa syksyisin lähes 50 vuoden ajan. aikana ole montaa jahtipäivää väliin jättänyt
Taimikko taittuu kun hirvi jyrää Hetken päästä alkaa Pietilän passilla tapahtua. Laukaus varmistuu ohilaukaukseksi Puolen tunnin odottelun jälkeen pamahtaa ketjun toisesta päästä laukaus. Lintumäki on varma, että hän osui hirveen ainakin yhdellä laukauksella. Risto Pietilä auttoi Aki Lintumäkeä suolistuksessa. – Lehmä tuli hiljaa taimikon reunaan ja pysähtyi siihen. räkkäisinä päivinä kaadetuksi 11ja 12-piikkiset sonnit. Vaikka passipaikat ovat lähellä toisiaan, Pietilä ei ole havainnut mitään poikkeavaa. Pietilä kävelee passipaikaltaan vajaat sata metriä hirven jättämilla jäljillä. Ehdin ampua kolmesti, Lintumäki kertaa. Ammuttu lehmä ryntäsi miltei toisen syliin, joka lähti minua karkuun. Mahdollinen haavakko pitää kuitenkin varmistaa. 8 – Ilmeisesti passiketjun edessä oli ainakin kaksi hirveä. Pari puuta oli pahasti edessä, enkä voinut ampua. Pietilä laskeutuu passipaikaltaan viitisenkymmentä metriä alarinteeseen. kistamassa tilanne. Taimikon laidasta pienistä männyistä ja haavoista löytyy verta ja karvoja. Myös passimiehen näköhavainto kertoo pakoon pinkovasta, hyvinkin elinvoimaisen oloisesta hirvestä. Taimet olivat hirven kulkureitin takana, joten ainakin yksi laukaus on mennyt hirvestä läpi ja pölläyttänyt kar– Lähetin kokeneen ja verijälkeen tottuneen koiran jäljelle, mutta se ei löytänyt mitään. – Lähetin kokeneen ja verijälkeen tottuneen koiran jäljelle, mutta se ei löytänyt mitään, eikä mitään haavoittumiseen viittaavaa ilmennyt, sanoo jahtipäällikkö Jouni Lahti. Ykköspassissa Veijo Lahti on saanut hirven hollille. Roikina kuitenkin paljastaa, että hirven liikkuminen on jonkinlaista paniikinomaista ryntäystä. Pietilällä ei ole pienintäkään mahdollisuutta edes yrittää ampumista. Pietilä pyytää lupaa irrottautua passiketjusta ja käydä tarAki Lintumäki aloittaa suolistuksen. vaa ja verta oksiin. Päätin odottaa että hirvi liikahtaisi hieman parempaan paikkaan, mutta ilmeisesti se sai vainun jostakin ja lähti juoksemaan taimikon reunan suuntaisesti. Vaikuttaa siltä kuin hirvi olisi suorastaan kierinyt rinnettä alas. Laukausten jälkeen taimikon seassa pakenevasta hirvestä näkyy vilaus, ja sen jälkeen taimien latvat vain heiluvat, kun hirvi ryntää karkuun kohden rinnettä. Kohta kajahtaa kaksi laukausta toisesta suunnasta, mutta ne paljastuvat todennäköisiksi ohilaukauksiksi. Yli kymmenpiikkisiä sonneja on tullut kaadetuksi puolen tusinaa. Hetken päästä radiopuhelimeen välittyy tieto yksinäisen lehmän kaadosta. Viereisellä passilla noin 40 metrin päässä kyttäävä Aki Lintumäki laukaisee yllättäen puoliautomaattikiväärinsä kolme kertaa peräkkäin muutamassa sekunnissa. Äkkiä edestä kuuluu selvä puhallus ja samassa. Rinteessä on ranteen paksuisia taimia laonnut hirven alla, oksia katkeillut ja vertakin on muutamia tippoja puissa ja rinteen kasveissa
Kunto kasvaa! Luvat käytetty noin kymmenessä päivässä hen, joka valmistautuu hakemaan haavakoiden jäljestämiseen erikoistuneen jälkikoiran kotoaan. 9 . Sen sijaan naapuriseuran puolelta kaukaa järven takaa kuuluu use– Joskus meni parikin syksyä, etten onnistunut ampumaan yhtään hirveä.. Veto on miltei puhdas voimalaji. Hirvikanta on ollut perinteisesti aika hyvä. Olemme myös välttäneet ampumasta lehmiä, joilla on kaksosvasat, koska seuraavana vuonna on alueen kannasta pois neljäkin yksilöä. Laukaus on lävistänyt keuhkojen yläosan. Jahtipäiviä oli tuolloin ollut kahdeksan. Samassa hetkessä paikalle ilmaantuu myös yksi ajokoirista, joka tuntuu jatkavan matkaansa ilmeisesti pakoon lähteneen perässä. viidelle vasalle. Puhallus saattoi olla ammutun viimeinen henkäys. Jälkiä on metsässä, mutta koirat eivät saa kunnon vainua. Ammuttu lehmä ryntäsi miltei toisen syliin, joka lähti minua karkuun. Koira käyttäytyi kuitenkin aika tyypillisesti lähtemällä pakosalle pyrkivän perään, eikä jäänyt kaadolle. Lehmän lupaa pitää nyt pantata ja keskittyä vasoihin. hetkessä muutaman kymmenen metrin päässä ryskyy jälleen, kun hirvi ponkaisee karkuun vastakkaiseen suuntaan. Ensimmäisellä tarkistuskerralla havaitsin ilmeisesti koiran, joka oli juuri lähtenyt kaadolta toisen hirven perään. Taimet olivat hirven kulkureitin takana, joten ainakin yksi laukaus on mennyt hirvestä läpi. Marraskuun alussa Sammaljärven Jahdin 18 luvasta oli käyttämättä enää yhden aikuisen ja kolmen vasan luvat. Pietilä ja Lintumäki ilmoittavat mahdollisesta haavakosta. Seuralla on jahtimaata noin 8000 hehtaaria. Aikuisten lupia oli nyt kuusi, mutta aivan jahtikauden alussa saimme yhdellä vedolla kolme sonnia. – Meillä on tämän jälkeen luvat enää yhdelle lehmälle ja Taimikon laidasta pienistä männyistä ja haavoista löytyy verta ja karvoja. – Meillä on tyypillisesti syksyisin kymmenkunta jahtipäivää, joiden aikana myönnetyt luvat on käytetty. – Alueella on riistapeltoja ja muun muassa kaalimaita, jotka houkuttelevat hirviä. Ensimmäisessä ajossa oli ollut liikkeellä ainakin kuusi hirveä. Kuollut hirvi osaakin yllättää Pietilää tilanne jää vaivaamaan, ja hetken kuluttua hän päättää tarkistaa vielä hirven reittiä hieman pidemmälle. Viime vuonna lupia oli 21, joten pientä laskua niiden määrässä oli tälle vuodelle. Sen jälkeen ammuimme enää lehmiä, kertoo jahtipäällikkö Jouni Lahti. Tyhjällä aseella ei tulosta synny Seuraava jahti jää tyhjäksi. Hyväkuntoinen lehmä vetää puoleensa aina myös sonneja. Kahden ammutun lehmän lisäksi metsästäjät havaitsivat yksinäisen lehmän ja pari vasaa yhden lehmän kanssa. . Yllättäen noin sadan metrin päästä löytyy kaatunut lehmä. Koira oli ainakin käväissyt kaadolla, koska hirvestä oli karvoja pöllytetty. Lahti irrottaa yhden passimieTaimien oksilla oli verta ja karvoja. Lehmää pitää säästää siltä varalta, että joku tulee ampuneeksi vasan sijasta lehmän, miettii Lahti. – Ilmeisesti passiketjun edessä oli ainakin kaksi hirveä
Naapuripassin metsästäjä päättää kiivetä tien varteen kasatun noin viisimetrisen hakkuukasan päälle. – Lehmä ja kaksi vasaa oli kulHirvi on enää käytännössä paloittelua vaille valmis. – Ilmeisesti lehmä oli jättänyt toisen vasansa piiloon. Lisäksi ketjusta havaittiin yksi komea sonni, jota ei enää ammuttu, sanoo Lahti. Koira oli lähtenyt hieman etuajassa ja saanut saman tien vainun hirvistä, jotka lähtivät liikkeelle aivan passipaikan vierestä. Hetken päästä ketjun toisessa päässä passimies havaitsee lehmän ja vasan, mutta ampuu vasasta ohitse. Kokeneella ryhmällä ei hirven käsittelyyn kulu puolta tuntia pitempään. Pari puuta oli pahasti edessä, enkä voinut ampua.. Kolmannen ajon Lahti määrää pienehkölle metsäkaistaleelle kahden tien väliin. Passiketju asettautuu tielle. Nuotio kuuluu jokaiseen hirvijahtiin. n Juhani Karvonen – Lehmä tuli hiljaa taimikon reunaan ja pysähtyi siihen. Hirvien voi olettaa tulevan havennetetusta mäntytaimikosta ketjua päin. Pietilä ehtii juuri asettautua passipaikalle, kun radiopuhelimesta tulee viereisen passimiehen ilmoitus. Kivääri ei ollut ladattu, koska kaveri oli turvallisuussyistä pitänyt aseen lataamattomana kiivetessään. kenut aivan kasan vierestä muutaman kymmenen metrin päässä juuri kun kaveri oli päässyt kasan päälle. 10 ampiakin laukauksia
Erityisen vakavana pidetään, että komissio jättää huomioimatta Euroopan unionin tuomioistuimessa ratkaistavana olevan Suomen suden rauhoitusta koskevan asian, jonka ennakkoratkaisua odotetaan vasta vuoden 2019 jälkipuoliskolla. Metsästyksen sallimisella on Metsästäjäliiton kokemusten perusteella positiivinen vaikutus sekä petoyhdyshenkilöverkoston toimivuuteen että paikallisten ihmisten suhtautumiseen, kommentoi Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari. FACE:n mielestä komissio on jättänyt jäsenvaltioille ja sidosryhmille aivan liian lyhyen ajan tutustua esityksiin ja kommentoida niitä. 11 EU-komission tähtäimessä susi, ilves ja karhu Kovat rajoitukset tulossa. – Uusi direktiivin soveltamisohje voi pahimmassa tapauksessa lopettaa karhun ja ilveksen metsästyksen Suomessa ja sallia ainoastaan haittaa aiheuttavien yksilöiden poiston. Olemme aktiivisesti tarjonneet taustatukea päätöksenteon tueksi, Hallenberg kertoo. n. Uusi direktiivin soveltamisohje lopettaisi pahimmassa tapauksessa karhunkin metsästyksen. E uroopan komissio on laatinut esitykset luontodirektiivissä tiukasti suojeltuja eläinlajeja käsittelevän ohjeasiakirjan päivittämiseksi. Metsästäjien eurooppalaisen edunvalvontajärjestö FACE:n mukaan komission esitykset ovat tiukempia kuin luontodirektiivi; ne eivät ole eurooppalaisen oikeuskäytännön mukaisia, eivätkä ne perustu jäsenmaissa testattuihin käytäntöihin. – On erikoista, että samalla kun EU-parlamentti edellyttää joustojen ja tarkastelumekanismien luomista ohjeistuksiin, komissio vastaa kiristämällä ohjeistustaan, Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg ihmettelee. – Suomessa kuitenkin vallitsee hyvä kansallinen yhdessä tekemisen henki tällä hetkellä. Aikaa tarvitaan reilusti lisää tai sitten erityisesti kyseinen liiteesitys pitää FACE:n mukaan vetää kokonaan pois. Tämä korostuu esityksen kohdalla, jossa sudelle esitetään kokonaan uutta liitettä. Komission esitykset ovat vastoin parlamentin, Euroopan alueiden komitean, kasvavan jäsenvaltioiden joukon sekä Euroopan susialueilla asuvien ihmisten vaatimuksia: edistää joustavampaa ja käytännönläheisempää suurpetopolitiikkaa nyt, kun suurpedot levittäytyvät yhä laajemmalle alueelle sekä luoda nopeasti joustava tapa muuttaa suurpetojen suojelustatusta heti, kun suotuisan suojelun taso on saavutettu. Esitykset ovat Metsästäjäliiton mukaan esimerkki virkamiesten yrityksestä tuoda uusia rajoituksia takaoven kautta kunnioittamatta nykyistä demokraattista järjestelmää, ja sitä ei voi hyväksyä. Mielestäni metsästyksen jatkaminen on välttämätöntä, eikä se oikein mitoitettuna vaaranna kantaa. Euroopan komissio esittää kovia rajoituksia tiukasti suojeltujen lajien, kuten suden, ilveksen ja karhun metsästyskäytäntöihin. – Uusi direktiivin soveltamisohje voi pahimmassa tapauksessa lopettaa karhun ja ilveksen metsästyksen Suomessa ja sallia ainoastaan haittaa aiheuttavien yksilöiden poiston. Vain hyvin harva jäsenmaa kritisoi esityksiä 30. lokakuuta järjestetyssä kokouksessa Brysselissä
Siinä syksyn kuuma puheenaihe. Luonnonvarakeskus järjesti yhdessä Suomen riistakeskuksen kanssa tiedotustilaisuuksia Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla sekä Satakunnassa, joissa kerrottiin kenttäväelle, mitä toimenpiteitä vaaditaan ennen kuin. Länsi-Suomen susille pannat kaulaan. S yksyn budjettiriihessä korvamerkittiin 300 000 euroa läntiseen Suomeen susien pannoitukseen sekä yhden henkilön palkkaamiseen susitutkimuksen tueksi vuoden ajaksi. 12 Susien pannoitusten hyödyt arvelluttavat Panta kaulaan vai ei. Susien pannoitukset kuumentavat tunteita nyt Etelä-Pohjanmaalla, missä susilaumat ovat lisääntyneet huimaa vauhtia muutamassa vuodessa
Monet muistavat, että Luke ilmoitti joitakin vuosia siten lopettavansa suurpetojen pannoitukset. Etelä—Pohjanmaalla kokous pidettiin Teuvalla ja paikalle oli kutsuttu riistanhoitoyhdistysten ja metsästysseurojen edustajat. Miksi sudet liikkuvat päiväsaikaan ja onko tämä uusi ilmiö. Vaikka luvat heltiäisivät, olisi pannoituksessa monta muutakin haastetta edessä. Ei helppo homma Kojolan mukaan Teuvalla pidetyn tiedotustilaisuuden ilmapiirissä oli havaittavissa vastustusta. Onnistuakseen pannoitus vaatisi laajoilta alueilta luvan susien elävänä pyyntiin metsästysoikeuden haltijalta eli metsästysseuroilta sekä maanomistajilta luvan moottoriajoneuvon käyttöön eli helikopterin laskeutumiseen. Ihmistoi– Susi on oppivainen opportunistinen eläin ja ihan samalla tavalla kuin kaupunkialueella elävä kettu se tottuu ihmiseen niin, ettei sillä ole tarvetta piiloutua. Sudet liikkuvat usein yöllä ja pihakäynneistä saadaan tietoa vain jos ihmiset näkevät susia tai niiden jälkiä näkyy lumessa. Länsi-Suomi on suurimman osan vuodesta lumeton ja pimeä kausi on pitkä. – Länsi-Suomen lisäksi myös etelärannikolta ja LounaisSuomesta on havaintoja susien liikkeistä päiväsaikaan. 13 . Meille tämä olisi myös mahdollisuus saada lisää tietoa Länsi-Suomen susista. ItäSuomessa pannoitusten järjestyminen on ollut helpompaa, sillä siellä on laajoja valtion omistamia metsiä. – Luken rooli on tuottaa tietoa yleisellä tasolla. pannoittaminen on mahdollista. Vaikka signaali pannoitukseen ei olekaan meiltä lähtöisin, tehtävä ei ole meille millään tavalla epämieluisa, Luken tutkimusprofessori Ilpo Kojola kertoo. Pantojen antamalla tiedolla olisi Luken mukaan mahdollista selvittää tarkemmin, kuinka paljon sudet todellisuudessa liikkuvat pihoissa ja asutuksen läheisyydessä. – Ministeriö on ollut aktiivinen osapuoli tässä asiassa ja pannoituksella pitäisi lähteä hakemaan parempaa turvaa sekä metsästyskoirille että kotieläimille. Alueilla on nähty isoja susilaumoja keskellä päivää ja lähellä asutusta. Miksi nyt on tultu toisiin aatoksiin. Tämä ei kuitenkaan anna kokonaiskuvaa, vaan ainoastaan havainnon niiden oleskelusta ihmisten lähellä. Hän näkee pannoituksen olevan keino lievittää pelkoa ja sosiaalista painetta, sillä se on yksi mahdollisuus tehdä asialle jotakin. Kojola ei usko pantahavaintojen lisäävän pelkoja, vaikka kävisi niin, että jonkin suden havaitaan liikkuvan jatkuvasti sellaisissa pihoissa, joiden asukkailla ei aikaisemmin ole ollut susista mitään tietoa. minnan määrä suden reviirillä vaikuttaa susien käyttäytymiseen ja niitä esiintyy enemmän siellä missä ihmisetkin ovat. Yksittäinen susi, jolla on panta ja se liikkuu jollakin tavalla, antaa tietoa, onko sillä alttiutta oleskella jatkuvasti ihmisten lähellä. Tutkijoiden avuksi Pannoituksilla pyritään Kojolan mukaan myös selvittämään suden elintapoja läntisessä Suomessa, joka on paljon tiheämmin asuttu kuin Itä-Suomi, josta on jo yllin kyllin tutkimustietoa sudesta. Olisi hienoa, jos keskustelussa päästäisiin kaikkien osapuolten kanssa samalla kanavalle ja virheelliset uskomukset ja väärä tieto vähenisi. Nyt tieto perustuu jälkija näköhavaintoihin. Metsäpeitteisellä alueella työ ei onnistu. Susi tottuu ihmisiin Väite, että sudet liikkuvat öisin on aiheuttanut hämmennystä etenkin Suupohjassa ja Pohjanmaalla. Pantojen antamalla tiedolla olisi Luken mukaan mahdollista saada tarkempia tietoja, kuinka paljon sudet liikkuvat pihoissa ja asutuksen läheisyydessä. – Ministeriö on ollut aktiivinen osapuoli tässä asiassa ja pannoituksella pitäisi lähteä hakemaan parempaa turvaa sekä metsästyskoirille että kotieläimille. Lisäksi halutaan tietoa, kuinka susi käyttäytyy ihmisen lähellä. Tutkijoita kiinnostaa tietää, onko nuorten susien liikkuminen ja päätyminen jollekin alueelle satunnaista vai voidaanko sitä ennustaa. Susi on oppivainen opportunistinen eläin ja ihan samalla tavalla kuin kaupunkialueella elävä kettu se tottuu ihmiseen niin, ettei sillä ole tarvetta piiloutua. Viimeisin seitsemän suden havainto oli Kauhajoella Ratikylässä, jossa susilauma käyskenteli silminnäkijöiden mukaan toista tuntia pitkin peltoja kylästä toiseen tehden myös pihavierailuja matkallaan. Kojola toteaa kaatolupapolitiikan perustuvan pitkälti pihakäynteihin, jotka aiheuttavat ihmisissä oikeutetusti pelkoa ja pahaa mieltä. Sääolosuhteet vaikuttavat oleellisesti, ja voi käydä niin, että lumen ollessa maassa on liian tuulista. Olisi oivallista, jos päätökset perustuisivat tutkittuun tietoon. Kun tietoa on saatavilla, niin avoimuus ja ymmärrys sudesta lisääntyvät. – Pannoitus vaatii riittävästi lunta sekä avoimen alueen, jossa susi on mahdollista nukuttaa helikopterista ja helikopteri pystyy laskeutumaan. – Luonnonvarakeskus ainoastaan tuottaa tutkimustulosta ja riistahallinto päättää kuinka tutkimustulosta käytetään
Kuva: Ilpo Kojola. 14 Susien pannoituksilla halutaan muun muassa selvittää suden elintapoja läntisessä Suomessa kuva on Nurmeksesta vuodelta 2015
– Koirien pitämiseen pitää kiinnittää huomiota. Pannat antavat kuitenkin taustatietoa karjankasvattajille suden liikkumisesta ja riskialttiista alueista. Siellä vastustusta ihmetellään, tosin heillä oli sama tilanne reilu kymmenen vuotta sitten. Ja tähän joltain osin apua tuo myös susien pantatieto. – Korostan, että pantatieto ei ole aukotonta. Luoma haluaa selventää, mitä hän sanomisellaan tarkoitti. julkaistusta haastattelustaan, jossa hänen kerrotaan neuvoneen pitämään koiria sisällä alueella, jonne asettuu susia. – Ei missään tapauksessa. Panta voi olla naaraalla tai uroksella tai lauman jollakin muulla jäsenellä. Luoma haluaa muistuttaa, että poikkeusluvat ja vahinkojen ennaltaehkäisy ovat kaksi eri asiaa. Metsästyskoirien omistajat eivät näe pantatietojen auttavan koirien suojaamisessa millään tavalla, sillä useita tunteja vanhalla paikkatiedolla ei katsota olevan mitään merkitystä. Susia näkee yhä enemmän myös päiväsaikaan. Pari ja saman vuoden pennut liikkuvat ensimmäisen talven yhdessä, mutta yli yksivuotiaat voivat liikkua etäämmällä. Teuvan tiedotustilaisuudessa oli mukana riistakeskus Pohjanmaan riistapäällikkö Mikael Luoma, joka selvensi vielä pannoitusidean lähtökohtia. Ja näin on tapahtunutkin noin puolet koiravahingoista tapahtuu asuintalojen pihapiirissä ja puolet metsässä. Se on myös ehto poikkeusluvan myöntämiselle. Yksilöitä ei pysty kopterista valitsemaan, vaan susista nukutetaan se, mikä onnistutaan saamaan. Kopterista ei voi nähdä, onko kyseessä keväinen pentu vai aikuinen susi. Lisätiedon tarve on nähty tärkeänä nimenomaan syksyn metsästyskauden osalta, jolloin lumettomissa olosuhteissa joudutaan metsästämään, esimerkiksi lähes koko hirvenmetsästyskausi. Jo tuolloin nousi tarve lisätiedon tuottamisesta susista nimenomaan pannoituksilla. 15 . n Erja Pekkala – Olisi hienoa, jos keskustelussa päästäisiin kaikkien osapuolten kanssa samalla kanavalle ja virheelliset uskomukset ja väärä tieto vähenisi. Ja siitä asti asia on noussut säännöllisesti esiin niin yksittäisiltä metsästyskoiraharrastajilta kuin metsästysseurojen edustajilta. – Poikkeusluville on lainsäädännön määrittelemät ehdot ja perusteet, jolloin niitä voidaan käyttää. – Toiset vastustavat ja toiset kokevat, että pannoista on hyötyä. – Sudenhoitosuunnitelman valmistelun yhteydessä 2014 järjestettiin Länsi-Suomen alueella paikallisia työpajoja. S uomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli HärköNen tietää, että pannoituksesta ollaan kentällä kahta mieltä. Pantatiedon hyöty karjankasvattajille lienee arveluttavaa, sillä pantojen tietoja annetaan julki elokuun loppupuolelta helmikuun loppuun, ja siihen aikaan vuodesta laitumilla on aika hiljaista. Härkönen myöntää, että lännessä on iso ero ihmisten määrässä, mutta susi aiheuttaa aina polemiikkia, kun se tulee uudelle alueelle. Hyöty arveluttaa Kentän vastustus on ymmärrettävää. Puolet koiravahingoista pihoissa. Luoma sai kovaa kritiikkiä Hämeen Sanomissa 9.11. Olisiko näillä alueilla suositeltavaa myös lopettaa metsästys koiran kanssa. Korostan, että panta on omiaan vähentämään riskiä, mutta täyttä turvaa panta ei anna. n 15. Ei ratkaise, mutta auttaa jossain määrin. Samoin mainostettu hyöty marjanpoimijoille taitaa kulminoitua vain puolukanpoimijoihin, sillä muut yleisimmät marjat kerätään jo heinä-elokuulla. Yksi erittäin toimiva ratkaisu ovat tyypilliset ja hyvin yleiset koirahäkit. ”Pantatieto ei ole aukotonta” tai sitten susia ei saada avoimeen maastoon. On kuitenkin parempi, että tieto tulee, vaikka myöhässäkin, kuin että sitä ei tule ollenkaan. Ylipäätään vahinkoja pitää pyrkiä ennaltaehkäisemään, se on kaikkien etu. Lainsäädäntö myös edellyttää, että tilanteisiin on etsitty muita tyydyttäviä ratkaisuja, eli että vahinkoja on pyritty ennalta ehkäisemään. – Voi käydä myös niin, ettei susia saataisi pannoitettua kuin yksi. – Julkisuuslain mukaan uhanalaiseksi luokitellun eläimen paikkatietoja ei voi julkaista lisääntymisaikana. Tavoitteena olisi pannoittaa useita susia, ja mahdollisuus voisi olla useampaan suteen yhdestä laumasta. Olen esittänyt, että erityisesti näitä pihassa tapahtuneita koiravahinkoja pitää pyrkiä ennaltaehkäisemään. Jos koiria pitää susireviirialueilla esimerkiksi juoksunarussa, on se riski vahinkojen syntymiselle. Itä-Suomessa koetaan, että pannoista on ollut hyötyä metsästyskoirien turvaamisessa ja siellä katsotaankin aina aamulla ennen jahtiin lähtöä, missä sudet ovat. Asiasta on keskusteltu myös syksyn aikana valtakunnallisessa riistaneuvostossa. Panta antaa kuitenkin tietoa reviirin koosta ja sijainnista. Metsästäjät tekevät jo nyt kaikkensa vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi ja riistahallinto pyrkii edistämään erilaisilla toimilla vahinkojen ehkäisyä, ja näitä toimia uuden suden hoitosuunnitelman valmisteluryhmä myös pohtii. – Paikannustieto voi olla juuri ajantasaista tai se voi olla seitsemän tuntia vanhaa
T euvan susi-illassa pannoitus ei saanut paikallaolijoilta minkäänlaista kannatusta. Sen huoltaminen vie paljon aikaa, sillä siitä ei ole mitään hyötyä, jos aitaan kasvaa heinä tai se on lumessa. Niillä pannoilla ei ole paskankaan hyötyä siihen, millä niitä perustellaan, mutta meille maaseudun ihmisille saa syöttää kaikenlaista paskaa, sanoo karjankasvattaja ja maanomistaja Närvä tuohtuneena. Jos sudet eivät ole käyneet kiinni nautoihin tai lampaisiin, ovat ne kuitenkin aiheuttaneet huolta ja lisätyötä liikkumalla laitumien ja navettojen läheisyydessä. Mitä karjankasvattaja tekee susien paikannustiedolla, jota ei saa laidunkautena. 16 ”Rahat riista-aitoihin, eikä humpuukiin” Moni lammas on joutunut suden suuhun tänäkin vuonna ympäri Suomea. Myös karjankasvattajat ovat enemmän kuin huolissaan eläintensä turvallisuudesta. Ei jatkoon! Kyselimme halukkuutta pannoituksiin muun muassa Kauhajoen, Teuvan, Jurvan ja Karijoen metsästysseuroilta. – Pannoista on hyötyä vain tutkimusmielessä, ja tulee väkisin mieleen, että varmistetaanko tällä vain joillekin työpaikkaa. Käyttäisivät rahat vaikka riista-aitoihin, eikä tuollaiseen humpuukiin. Joidenkin mielestä ilta loppui juuri, kun yleisö alkoi esittää kysymyksiä. Lisäksi yhden suden pantatiedolla ei tee mitään silloin kun meillä ei ole tietoa, missä loput laumasta liikkuu, toteaa Matti Syrjälä Kauhajoelta. – En usko pannoituksesta olevan mitään hyötyä, sillä aikaviive on liian pitkä. Olemme luomutila ja aidanalusia ei voi myrkyttää. Susia on tutkittu jo niin kauan, että tietoa niistä kyllä löytyy. Hän ei näe pannoista mitään hyötyä karjatiloille eikä metsästyskoiran omistajille. Mies on rakentanut lähes kolme kilometriä sähköaitaa emolehmien turvaksi ja edelleen pedot aiheuttavat harmia. Talvella emolehmät voisivat jaloitella pienemmässä aitauksessa, mutta jos tulee paljon lunta, jou. Suupohjassa ja Pohjanmaalla on useita laumoja, joista on ollut harmia myös karjankasvattajille. n – Pannoista on hyötyä vain tutkimusmielessä ja tulee väkisin mieleen, että varmistetaanko tällä vain joillekin työpaikkaa. Närvä on tyytymätön pantojen aikaviiveeseen ja näkee ne sen vuoksi hyödyttömänä. Jos ihminen kävelee viidessä minuutissa kilometrin, niin voi vain kuvitella, minne asti sudet ovat ehtineet seitsemässä tunnissa. Tosin se tieto on erämaasusista, nämä täällä lännessä ovat taajamasusia, sanoo nimettömänä pysyvä metsästäjä. – Minun kantani on erittäin kielteinen ja perustelen sitä sillä, että tuollaisen rahamäärän voisi käyttää niin, että eläinvahinkoja maksettaisiin täysimääräisenä ja nopeuttaa niiden maksamista nykyisestä. – Niillä pannoilla ei ole paskankaan hyötyä siihen, millä niitä perustellaan, mutta meille maaseudun ihmisille saa syöttää kaikenlaista paskaa. Yhtään myöntyväistä seuraa ei löytynyt. – Aikaviive on aivan liian pitkä ja ikkuna kartassa liian iso. Meillä on omat Whatsapp-ryhmät, joissa tiedot susien liikkeistä kulkevat nopeasti. kuivat jatkuvasti emoaitauksen ympärillä. Rahat korvauksiin Seppo Närvä asuu Jurvassa Pirttikylän ja Maalahden rajamailla, jossa susilaumat ovat liikkuneet ahkerasti kylillä. Sain riistakeskukselta aitavärkit ja koko kesä aitaa rakennettiin, mutta vaikka ne saa ilmaiseksi, täytyy aita omalla kustannuksella pystyttää. Ihmetyttää sekin, että kuinka metsästysseurat edes voisivat luvata suden pyydystämiseen lupaa kolmannelle osapuolelle, koska maanvuokrasopimuksissa se on kiellettyä, mies jatkaa. – Viime talvena oli paha susiongelma, koska sudet liikdutaan ne pitämään sisällä, sillä aita ei sitten suojaa. Pantojen sijaan rahaa toivotaankin laitettavan susista aiheutuvien kustannusten korvauksiin. Suupohjasta ei ole löytynyt pannoitukselle myötämielisyyttä, ja syy on kaikkien mielestä sama: pantojen ei katsota tuovan paikallisille ihmisille mitään hyötyä, vaan se nähdään ainoastaan susitutkimuksen tukena
Nykyisessä kannanhoitosuunnitelmassa todetaan, että ollakseen elinkelpoinen populaatio Suomessa pitäisi olla 25 perhelaumaa, joka koostuu parista ja niiden pennuista. Arviossa on aika laaja vaih– Susi asettuu minne tykkää ja sillä on omat jalat, joilla kulkea pitkiä matkoja. Mallinnuksen antamaa tulosta käytetään esimerkiksi poikkeuslupien harkinnassa. Näin voidaan arvioida koko vuoden kierto ja ottaa mallinnuksessa huomioon koko ajan Tassu-rekisterin merkinnät. Mallinnus näyttää kertovan, että uusia reviirejä syntyy nykyisten perhelaumojen läheisyyteen eli länteen olisi tiedossa lisää reviirejä. Lähde: Luonnonvarakeskus teluväli, jonka Luken tutkimusprofessori Ilpo Kojola perustelee mallinnuksen luonteella, mutta toteaa toistojen jälkeen mallinnukseen tulevan lisää tarkkuutta. Se ei tarvitse kyytiä. Ennustemallin mukaan susien lukumäärä on marraskuussa 90 prosentin todennäköisyydellä 228–311. Johtuvatko idän vähentyneet Tassu-merkinnät todella susien vähentymisestä vai ovatko ihmiset vain väsyneet merkitsemään susia vuosi vuoden jälkeen, ilman että tavoitemäärä toteutuu. – Sudet vaeltavat ensin parhaille alueille. Susien määrästä käydään kiivasta keskustelua kaikissa mahdollisissa medioissa, ja eriäviä mielipiteitä on suuntaan ja toiseen. Miksi alue ei niille kelpaa. Tämä oli ensimmäinen kierros ja osumatarkkuus paranee koko ajan, Kojola toteaa. Kysymykseen, että joko nyt olisi päästy tavoitteeseen, kun susien määrä on kasvanut, ei Kojolan mukaan pysty vielä vastaamaan. Idässä pannoitettuja nuoria susia on lähtenyt vaeltamaan ja ne seikkailevat aikansa Järvi-Suomessa, jonka jälkeen ne siirtyvät lännemmäksi. Maaliskuussa läntisellä kannanhoidon alueella oli 16 laumaa ja itäisellä 9 laumaa, joista viisi asusti valtakunnan rajan molemmin puolin. Jakauma syntyy simulaatioiden välisestä satunnaisvaihtelusta. Tämä antaa kuitenkin riistahallinnolle jonkinlaisen näkymän, jotta heidän ei tarvitse käyttää päätöksenteossaan maaliskuista lukua. L uonnonvarakeskus ilmoittaa vuosittain kesän alussa suden kanta—arvion, joka tehdään Tassu-rekisterin merkintöjen, DNA-määritysten ja pantasusien liikkeiden perusteella. Arvion molemmissa päissä on viiden prosentin todennäköisyys, että susia on enemmän kuin 311 tai vähemmän kuin 228. Vasemmalla: kuvaan on piirretty 1000 vaihtoehtoista kehityskulkua. Todennäköisimmät vaihtoehdot näkyvät tummempana alueena. Myös. Se ei tarvitse kyytiä, Kojola sanoo ja viittaa aika ajoin esiintyviin väitteisiin susien siirtoistutuksista. Luke on ottanut laskennan avuksi uuden ennustemallin. Susi asettuu minne tykkää ja sillä on omat jalat, joilla kulkea pitkiä matkoja. Loppuvuodesta edellisen kevään pennut kulkevat vielä vanhempiensa mukana ja edellisen vuoden nuoret sudet vaeltelevat etsien kevääksi kumppania ja aluetta jonne asettua. 17 . Susikannan ennustettu muutos maaliskuun kanta-arvion jälkeen. Arvio kuvaa, mikä susitilanne on ollut maaliskuussa. Jo maaliskuussa oli nähtävissä, että kannan painopiste on siirtynyt idästä länteen. Mallinnuksen hieno piirre on sen pohjautuminen todennäköisyyteen ja se, että sitä voidaan käyttää ympärivuotisesti. Susien määrä muuttuu kuitenkin oleellisesti lisääntymisajan jälkeen, ja tämän määrän arviointiin Luke on kehittänyt nyt ennustemallin, joka perustuu tietokonesimulaatioon ja suden biologiaan. Pohjana tietokonesimulaatio ja suden biologia Ennustemalli laskee susia Paljonko Suomessa on oikein susia. – Mallinnuksen luonne on sellainen, että määrään tulee hajaannusta. Oikealla: susikannan ennustettu koko 11.11.2018 kuvattuna todennäköisyysjakauman avulla. Idässä ruokatilanne on vaatimattomampi kuin läntisessä Suomessa, ja syynä on pienten sorkkaeläinten lähes täydellinen puuttuminen ItäSuomesta. Keskelle Suomea jää selkeästi alueita, joille sudet eivät jää asumaan. Uudet reviirit laumojen lähelle Ennuste kertoo myös minne suurimmalla todennäköisyydellä on tulossa uusia reviirejä
Toiset lauman jäsenet näyttävät Kojolan mukaan suhtautuvan varsin solidaarisesti parhaat päivänsä nähneisiin yksilöihin. 18 Susikannan muutos maaliskuun 2018 jälkeen. Havaintomateriaali jää puutteelliseksi, koska susista ei näy jälkiä kuin hyvin lyhyen ajan keskitalvella. n Erja Pekkala. Voisi olettaa, että suden elämä ei ole sitä auvoisinta, vaan siihen liittyy paljon riskejä, kuten hirvien potkut ja päälleryntäämiset saalistustilanteessa. – Suden luontaiset kuolinsyyt ovat hirven potku ja toisen suden tappamaksi joutuminen vieraalla reviirillä. Kojola painottaa kuitenkin, että vuosina 1998-2018 pannoitetun 182 suden antaman seuranta-aineiston valossa luontaiset kuolinsyyt ovat vain harvoin olleet syynä. Mahdollisesti lähivuosina tulee olemaan alueita, joissa lunta ei tule koko talvena. Aineiston perusteella susi kuolee Suomessa varsin nuorena, keskimäärin 1,5-vuotiaana. Myöskään väärälle reviirille eksynyt susi ei todennäköisesti seuraavaa päivää näe, ja myös tiheä tieverkosto aiheuttaa riskejä. Esimerkiksi vuosina 2007-2011 susien määrä väheni selvästi, vaikka lupakiintiöt olivat varovaisia. Suden kuolinsyyt puhututtavat Susien määrässä ja vuodenaikaisvaihtelun arvioinnissa mielenkiintoisen muuttujan keskusteluun tuo susien kuolleisuus ja erityisesti kuolleisuuden syyt. Lähde: Luonnonvarakeskus tämä on herättänyt pohdintaa. Toisinaan on näkynyt julkisuudessa myös väitteitä, joiden mukaan susia kuolee tauteihin ja loisiin. Tummempi värisävy kuvaa suurempaa esiintymistodennäköisyyttä. Lähde: Luonnonvarakeskus 1996 lähtien heijastuu Itä-Suomeen, eikä se valaise lainkaan Länsi-Suomen tilannetta. Kojola olettaakin vanhuuteen kuolevien määrän olevan vähäinen. Kojola korostaa, että olemassa oleva susien kaatotilasto vuodesta Susien ennustettu alueellinen esiintyminen 11.11.2018. Lyhyt talvi ongelmallinen Ennustemallin kehittämiselle puoltaa tarvetta myös nykyisten talvien jatkuva lyheneminen. Niiden kohdalla voisi tehdä kompromissin, jolloin niistä laskettaisiin mukaan puolet. Ilman tutkimustietoa voisi kuvitella, että saalistuksessa, taistelussa tai auton töytäisyssä vakavasti loukkaantunut eläin piiloutuu, jolloin sitä on vaikea löytää. Pääosin aineisto koskee luvanvaraisesti kaadettuja susia. – Susia on kuollut myös laittoman pyynnin seurauksena. – On tulkinnanvaraista, pitääkö rajalaumat ottaa mukaan laskuihin, koska ne asuvat osan ajasta Venäjän puolella. Ihmisiäkin katoaa jäljettömiin, eikö näin voisi käydä sudellekin. Yksi syy on lauman perherakenne parin lisäksi ovat niiden jälkeläiset, joilla ei ole juuri saalistuskokemusta ja ovat sen takia riippuvaisia emoistaan. Niin ikään voisi olettaa, että vanhat yksilöt ovat alttiimpia vahingoille ja tarpeeksi raihnaisena kuolevat pois. Luke kehittääkin menetelmää, ja tavoitteena on osumatarkkuuden paranemisen lisäksi ottaa jatkossa huomioon myös saaliseläinten runsausvaihtelu. Vanheneva susi on saattanut olla silmäpuoli ja ontua, mutta sen kokemus hirvenpyynnistä on saattanut korvata fyysisiä rajoitteita. Yli kahdeksanvuotiaita on vain vajaa prosentti, vaikka susi voi periaatteessa elää 15-vuotiaaksi. Varsinkin lämpimällä haavat ovat alttiita tulehduksille ja eläin voi kuolla. Hän mainitsee myös, että kuolleiden susien iät määritetään ohuesta hammasleikkeestä ja määrityksissä on lähes 500 suden aineisto
Kotieläinten kohdalla olisi myös oltava riittävät valmiudet. – Näkisin, että päivityksessä ensisijaisesti tähdätään siihen, että voitaisiin löytää tehokkaampia menetelmiä, joilla päästäisiin aiemmin kirjattuihin tavoitteisiin mahdollisimman vähillä konflikteilla. Isona asiana hoitosuunnitelman päivityksessä Kojola pitää mahdollisuutta löytää keinoja metsästyskoirien ja kotieläinten suojaamiseen susilta. 19 ”Valeuutisia on paljon liikkeellä” Työryhmä hakee luottamusta Nyt etsitään uusia ratkaisumalleja susikonfliktien välttämiseksi. Keskeinen teema on luottamuksen vahvistaminen. Elokuun lopulla käynnistyneen hankkeen ohjausja valmisteluryhmässä on jäseniä Luonnonvarakeskuksesta, Luonto-Liitosta, Metsähallituksesta, MTK:sta, Paliskuntain yhdistyksestä, Poliisihallituksesta, Suomen luonnonsuojeluliitosta, Suomen Kennelliitosta, Suomen Metsästäjäliitosta, Suomen riistakeskuksesta sekä maaja metsätalousministeriöstä. Pitää aina muistaa, että sosiaalisessa mediassa ihmisillä ei ole samaa vastuuta, mitä meillä virkamiehillä on. M aaja metsätalousministeriö päätti asettaa työryhmän susikannan hoitosuunnitelman päivittämistä varten. – Jos susia halutaan olevan, niin silloin pitää olla olemassa ennaltavarautumissuunnitelma sekä riittävä budjetti. – Pitää aina muistaa, että sosiaalisessa mediassa ihmisillä ei ole samaa vastuuta, mitä meillä virkamiehillä on. Hankkeen ohjausryhmään kuuluva riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen näkee hankkeen yhtenä merkittävänä tehtävänä luottamuksen palautumisen eri toimijoiden välille. Meidän roolimme on kannanarviointi ja sen kehittäminen, joka varmasti tukee kannanhoitosuunnitelman tavoitteita luottamuksen vahvistamisesta. Ihmisillä on toki mielipidevapaus, mutta julkaistavan tiedon pitää olla totta, Härkönen painottaa. n Erja Pekkala. Asia kuohuttaa seudun ihmisiä, kuten susi on aina tehnyt sen levittäydyttyä uusille reviireille, joissa siihen ei vielä ole totuttu. Härkönen ei lähde arvailemaan, muuttuuko kevääksi valmistuvassa hoitosuunnitelmassa Riistakeskuksen Sauli Härkönen ei lähde arvailemaan, muuttuuko kevääksi valmistuvassa hoitosuunnitelmassa suden kannanhoidollinen tavoite lukuina mihinkään suuntaan. Innovaatioita koirien suojaamiseen Myös Luken tutkimusprofessori Ilpo Kojola toivoo uudelta hoitosuunnitelmalta liennytystä tulehtuneeseen susitilanteeseen. Suunnittelussa teemat kulkevat vuoden kierron mukaan ja nyt ovat olleet esillä esimerkiksi koirien suojaaminen susilta. Suojaliivit eivät ole saaneet laajempaa suosioita, koska koiraa täysin haittaamatonta ja samalla suojan antamaa liiviä ei ole onnistuttu vielä kehittämään. – Siihen asiaan pureudutaan ensi keväänä. – Susi on levittäytynyt voimakkaasti Länsi-Suomeen. Susipantojen käyttöön perustuva paikannustieto on omiaan vähentämään riskiä, mutta ei poista sitä. Kannanhoidollista metsästystä meillä ei enää ole ja meidän täytyy hakea uusia ratkaisumalleja konfliktien välttämiseksi. – Olisi hienoa, jos voitaisiin kehittää teknisiä innovaatioita, joilla saataisiin koiriin kohdistuvaa riskiä pienemmäksi. suden kannanhoidollinen tavoite lukuina mihinkään suuntaan. Jos susia halutaan olevan, niin silloin pitää olla olemassa ennaltavarautumissuunnitelma sekä riittävä budjetti, Kojola sanoo. Viestintään pitää saada oikeaa tietoa, sillä valeuutisia on paljon liikkeellä
Enontekiö on kuitenkin Uudenmaan kokoinen läntti, niin puhutaanko sitten pienistä alueista. Meillä on ollut kunnon kanta viimeksi 2000-luvun alussa. Riekkokantakin on elpymässä, vaikka riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Juha Niemelän mukaan se olisi saanut olla kokonaan vielä rauhoitettuna. – Ministeriö on perustellut, ettei niin pienille alueille voi tehdä päätöksiä. – Mutta lyhyempikin pyyntiaika olisi mielestäni riittänyt, että saataisiin kanta nousemaan. Ajanki myöntää, ettei hänen eri linjansa ministeriön kanssa tule todennäköisesti koskaan menemään läpi, mutta aikoo tuoda asian viimeiseen asti esiin henkilökohtaisena mielipiteenään. Niemelä pitää alueen metsokantaa kohtuullisena, jopa kohtuullisen ja hyvän välillä. Pyyn metsästysaika oli Kolarissa kuukauden. Ajanki ei pidä pyytä ensisijaisena saaliina kanalinnuissa ja uskookin, ettei sen rauhoittaminen tai rauhoittamatta jättäminen herätä suuria intohimoja. – Itse kun olen pyytänyt haukkuvalla koiralla ja seurannut muutamia vuosia, niin emothan siellä ovat ensimmäisenä kotkottamassa haukussa. Samoin kuin metsoilla ja teerilläkin. Riekon täysrauhoitus hyvä Kolarin metsotilanne näyttää tällä hetkellä hyvältä ja poikueitakin on nähty. – Emot ehtisivät lähteä poikueen matkasta. Rajoitus on kuitenkin vähän kosmeettinen, kun se on kuukausi sieltä loppupäästä. Toki niiden vähäisten hengissä olevien riekkojen poikueet onnistuivat viime kevään hyvin. – Kanta on sen verran voimakas, että kyllä se kestää varmaan kokeilla tämän jatketun täyspyyntiajan. – Syyskuun loppupuolella aloitettaisiin ja pyydettäisiin sitten sinne joulukuulle asti. Eihän vaikutus heti näy, vaan vasta viiveellä. Olisin halunnut, että pyyntiaika olisi ollut syyskuun loppupuolelta pari kuukautta. Sen jälkeen se ei ole meillä noussut. K olarin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Paula Ajanki ajaa vahvasti sitä, että jatkossa kanalintukauden aloitus Lapissa siirrettäisiin pari viikkoa myöhäisemmäksi. – Ei sekään ole vielä kovin runsaslukuiseksi päässyt. Ymmärrän toki täysin sen, että kun muualta tullaan ja luvista ja täällä käynnistä maksetaan paljon, niin halutaan myös vastinetta rahalle. Myös teerinaaraita on nähty tienlaidoissa. Nyt kun rauhoitus on kuukausi lopusta, niin eihän siellä ole sitä pyyntipainettakaan. Metso ja teeri ovat päässeet nostamaan päätään hyvin Muonion riistanhoitoyhdistyksen alueella. 20 Lapin vähäiset lintukannat halutaan nousuun ”Riekko pitäisi olla kokonaan rauhoitettu” Kanalintukauden aloitusajat ja rauhoitusten alueet puhuttavat pohjoisessa. Metso ja teeri nostamassa päätään Metso ja teeri ovat päässeet nostamaan päätään hyvin Muonion riistanhoitoyhdistyksen alueella. Pohjoisessa toivottaisiin, että päätöksiä rauhoituksista voitaisiin tehdä pienemmille alueille. Ne nuoret kuitenkin päätyvät alkukaudesta todennäköisemmin saaliiksi, kuten riistanhoidollinenkin tavoite on. Se vaatii metsästäjältä siinä vaiheessa paljon malttia ottaa vain tiettyjä yksilöitä. Metson osalta Ajanki jää seuraamaan tilannetta mielenkiinnolla. – Mutta riekon täysrauhoitus on hyvä. Pienikin edistys on plussaa, sillä täällä on lähdetty liikkeelle aika lailla huonosta tilanteesta. Olisin valmis jopa kokeilemaan metsähallituksen kausilupia, jotka jakaisivat metsästyspainetta tasaisemmin pois sieltä alkukaudesta. – Teerissä ei ollut kolmiolaskennoissa kuitenkaan korkeaa nousua, joten siinä oli rajoitus tarpeen