8 – 2017 7,70 Parasta riistanhoitotyötä: Suden dnanäytteistä uutta tietoa Kaksiosainen hirvijahti ei innosta Lapissa Savossa nyt eniten ilveksiä Kuvaushaaskat tuovat petoja ja tyhjentävät Kainuun metsäpeuroista Ahmat syövät myös supikoiria!
Kylmiön saat myös pakastimena pidempiaikaiseen säilytykseen. * ) Ainostaan Pohjolan Luonto ja Kala Oy:n (Vakuumikauppa) maa hantuomia ja myymiä tai virallisten jälleenmyyjien myymiä koneita. kauppa Vakuumi Erä-leht i 1/2016 testivoit taja LAVA v.300 Premium line. Valmistettu Saksassa Valmistettu Saksassa Valmistettu Saksassa 10 vuoden takuu!. Vakuumi kau ppa myy vain laadukkaita Euroopassa valmistettuja välineitä elintarvikkeiden käsittelyyn ja säily tyk seen, esimerkiksi: LAVA-vakuumikoneet Huolehdi saaliisi asianmukaisesta säilytyksestä Vakumoi ja pakasta pidempiaikaiseen säilytykseen omaisia riiputuk seen ja väliaikaiseen säilytykseen. LAVA-vakuumikoneisiin saat 10 vuoden takuun* (valmistajan takuu 2 vuotta + Vakuumikaupan takuu 8 vuotta) . Kylmiöiden koko aina 36 m 2 saakka. luotettavasti pakastusta ja pidempää säilytystä varten. sisä tila antavat lisätilaa ja mukavuutta käyttöön! Pistotulppaliitännällä varus tet tuna kone ei aineella täytettynä se Kun tulee saalista..
32 Rahaa kuluu Monet metsästäjät käyttävät harrastukseensa vuosittain tuhansia euroja. Rahaa kuluu eniten matkustamiseen ja varusteisiin. 64 Kivääriuutuudet Amerikkalaiset erätoimittajat testasivat vuoden 2017 kivääriuutuuksia. 58 Hirvijahtiin Hämeenlinnan Rengossa käydään hirvijahdissa ilman koiria. 52 Metsästysmatkalle Metsästysmatka kannattaa suunnitella tarkoin. 26 Suden suuhun Sudet ovat tappaneet metsästyskoiria tänäkin syksynä tasaista tahtia. 74 Chiappan Double Badger Maailman asemarkkinoilla liikkuu paljon kummaakin tavaraa. 76 Minihaulikot Mihin pienireikäisten ”minihaulikoiden” suosio oikein perustuu. 16 Lapin hirvijahdit Lapin kaksiosainen hirvijahti jakaa mielipiteitä etenkin Eteläja Keski-Lapissa. Käytännössä maastosta poimitaan talteen susien jätöksiä. Chiappan Double Badger, kokoon taiteltava haulikkorihla, kuuluu näihin. Susi-iltaan osallistunut lampuri kertoi, että Raaseporin kunta on jakautunut kahtia susiasiassa.. 62 Uusi Glock Gen5 Glockin Gen5 on käsiasemarkkinoiden viimeisin uutuus. Hirven kiimarauhoitusta pidetään tarpeettomana. 42 Riistanhoitoyhdistys Jos riistanhoitoyhdistys ei nauti jäsentensä luottamusta, johtokunta ja hallitus menevät nopeasti vaihtoon. 49 Näätä rautoihin Jarmo Nevala on metsästänyt hetitappavilla raudoilla jo neljän vuosikymmenen ajan. Sappeen Eräveikot järjesti päivän kunniaksi kyläläisille hirvijahdin. Susi-illasta haettiin vastauksia. 69 B 15 Beauchamp Browning-keräilijät maksavat tehtaan luksusmalleista yli 20 000 dollaria. 28 Karjaan sudet Paikoin liki kestämättömäksi kuvailtu susitilanne sai ihmiset liikkeelle Karjaalla. Metsästysaluetta halkoo vilkasliikenteinen valtatie 10. 27 Ahma syö supeja! Ahma tekee riistanhoitotyötä pistelemällä poskeensa tuholaisen ja taudinlevittäjän maineessa olevia supikoiria. 4 Sisältö 8/2017 Nuutti Pieskä ampui elämänsä ensimmäisen hirven. 28 6 6 Suuret peijaiset Suomen suurimpia peijaisia vietettiin ympäri Suomea. Sitä ihmetellään jo Yhdysvalloissakin. 46 Ilvesjahti alkaa Jos kaikki kaatoluvat saadaan käytettyä, Suomen ilveskanta pienenee jahtikaudella runsaalla 400 yksilöllä. Kaupalliset haaskat koetaan monenlaisena harmina, eikä vähiten luontoa pilaavana haittana. 79 Pocket Ace Iver Johnsonin uusi eli Pocket Ace edustaa derringereiden parhaimpia ja pahimpia perinteitä. Näätä on mieluinen saalis. Riittävän hyvä varustus ja tiedot kohteesta tekevät matkasta onnistuneen. 36 Turkismuokkaukset Kurikan kupeessa Panttilassa muokataan vuosittain lähes 10 000 luonnonturkisnahkaa, jotka tulevat suoraan metsästäjiltä. 10 Susien dna-keruu Suupohjassa Etelä-Pohjanmaalla aletaan kerätä susien dna-näytteitä. Käsiaseiden myynti on yleisesti pudonnut hankalan lupamenettelyn takia. 38 Eläintentäyttäjä Elottoman tekeminen elävän näköiseksi vaatii eläintentäyttäjältä silmää, kokemusta ja taitoa. Yhteispelin on sujuttava. 20 Kuhmon haaskat Kuhmon haaskat puhuttavat alueen ihmisiä
Lisäksi aloitteessa vaaditaan, että suden kannanhoidolliset tavoitteet ja kannan säätely on päätettävä alueellisesti EU:n läheisyysperiaatteen mukaisesti. 09-413 97 375 eija.kiukkonen@karprint.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Tilaajapalvelu, ma–pe klo 9–15, p. Päivien järjestelyistä vastaa Luonnonvarakeskus yhdessä julkisen riistakonsernin toimijoiden kanssa. 5 PÄÄKIRJOITUS Toimitus: Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari, p. Kainuun käräjäoikeudessa kaksi miestä tuomittiin seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeuteen törkeästä metsästysrikoksesta. 09-413 97 300, tilaukset@karprint.fi Tilaushinnat: Kestotilaus 61 euroa/vuosi Määräaikainen 68 euroa/vuosi Ilmestyy 8 numeroa vuodessa. Mutta mihin rahat kuluvat. 09-413 97 300 asejaera.toimitus@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola Toimitussihteeri: Maija Salmi Mediamyynti: Eija Kiukkonen p. Sen voidaan laskea vähentävän muuta ravinnon hankintaa – se on rahallisesti hieman yli sata euroa asukasta kohden. Tuoreimman Luonnonvarakeskuksen karhukanta-arvion mukaan Suomen karhukanta oli runsastunut edellisvuoteen verrattuna. Poronhoitoalueen alueellinen kiintiö oli yhteensä 85 karhua, joista 25 läntisellä poronhoitoalueella ja 60 itäisellä poronhoitoalueella. Me voimme Suomessa olla tyytyväisiä, että meillä on tasapainoinen riistakanta – metsästys on merkittävä harrastus ja luonnon tasapainon säilyttämiselle sopiva. Kannanhoidollista metsästystä suunnattiin itäiseen Suomeen ja metsäpeuraalueille. Metsästys tuottaa myös tuloja, jos saalis voidaan sellaiseksi laskea. Riistatalouden hyvinvointivaikutusta on tutkittu ja todettu sen olevan merkittävä. Hovioikeus kuitenkin alensi toisen tuomiota viiden kuukauden ehdolliseen, sillä piti toista miestä päätekijänä asiassa. Voimme vain kuvitella, mitä tapahtuisi, jos runsaasti lisääntyvä hirvikanta saisi vapaasti kasvaa. Ennen metsästystä Suomen karhukannaksi arvioitiin noin 1700 yli vuoden ikäistä yksilöä. Seuraavat riistapäivät järjestetään Rovaniemellä 17.–18. Tapauksessa karhu ammuttiin luonnonsuojelualueella Suomussalmella lokakuussa 2011. Aloitteella pyritään keräämään 50 000 nimeä, jotta se saadaan eduskunnan käsittelyyn. Lisäksi hovioikeus hylkäsi kolmannen miehen syytteen törkeästä laittoman saaliin kätkemisestä tai avunannosta siihen. Vuosi on päättymässä – metsästys jatkuu. Itäisen alueen kiintiö käytettiin kokonaan. Metsästäjiä eli metsästyskortin lunastaneita on meillä reilusti yli 300 000, ja selvityksen mukaan metsästäjä käyttää keskimäärin 1100 euroa vuodessa harrastukseensa. Mies kertoi pitäneensä karhun käpälistä kiinni, kun muut nylkivät karhua, mutta hovioikeuden mukaan muuta näyttöä osallistumisesta nylkemiseen ei ollut. Eniten otsoja kaatui Pohjois-Karjalan (87), Kainuun (44) ja Etelä-Savon (25) alueilla. Karhusaalis ?. Esillä on myös alan kansainvälinen yhteistyö ja riistakantojen seurantaan liittyvät menetelmät. Tämän vuoden vilkkain metsästyskausi on jo miltei takana. Selvityksen mukaan aktiivisimmat metsästäjät käyttävät harrastukseen useita tuhansia euroja. Matkustaminen eri puolille Suomen eteläisimmästä maakunnasta kasvattaa harrastukseen käytettyä rahaa, mutta kaikki jää kotimaahan. Hänet oli käräjillä tuomittu kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Summaan ei ole laskettu ulkomaisia metsästysmatkoja. Kustantaja: Karprint Painopaikka: Karprint Oy, Vihti 2017 ISSN 0781-2124 Kansalaisaloite ?. Poronhoitoalueen ulkopuolisen Suomen lupamäärä oli 170 ja saalis 164 karhua. Elämme onnellisina suomalaisen luonnon ehdoilla ja voimme todeta ylimalkaan vanhan sanonnan mukaan: Kiskot kitisevät, mutta vankkurit vyöryvät.. Riistalihan eli saaliin arvoksi arvioidaan noin 60 miljoonaa euroa vuodessa. Uudellamaalla metsästetään suhteessa vähiten, vaikka harrastajia on lukumäärisesti eniten. Saalismäärä kasvoi 53 eläimellä edellisvuoteen verrattuna. Läntisellä poronhoitoalueella kaatui 8 karhua. Harrastajat ovat olleet aktiivisesti liikkeellä, ja merkittävä kansantaloudellinen panos, arviolta 300 miljoonaa euroa ja jopa ylikin, on kuluneen vuoden aikana käytetty perinteiseen harrastukseen. Tuomio muuttui ?. On aivan selvää, että metsästys on tarpeellista. Meillä pieni osa väestöstä vastustaa metsästystä. Erityisesti sen vuoksi, että rahan käyttö jää kotimaahan. Lokakuun lopussa päättyneellä karhunmetsästyskaudella saatiin saaliiksi koko maassa yhteensä 232 karhua. Siis valtaosa pelkästään kotimaiseen kulutukseen – ulkomaille matkustetaan vähän, sen sijaan monet varusteet ovat tuontitavaraa. Yksinään liikennöinti maanteillämme ei onnistuisi ja sille aiheutuisi merkittävästi nykyistä suuremmat vahingot, jos hirvikanta saisi vapaasti kasvaa. Päivien aikana käsitellään riista-alan tulevaisuuden kehityssuuntia ja vastuullisuutta useasta eri näkökulmasta. Päivien teemana on ”Riista-ala katsoo tulevaisuuteen”. Karhua metsästetään eteläisessä Suomessa kannanhoidollisilla poikkeusluvilla ja poronhoitoalueella alueellisen kiintiön nojalla. Metsästystä harrastavat suhteellisen tasaisesti eri puolilla Suomea asuvat henkilöt. Heidän kohdallaan suurimmat menoerät kohdistuvat varusteisiin, vaatetukseen ja matkustamiseen eli samoihin kuin vähemmän harrastukseensa uhraavillakin. Metsästysmaita on Uudellamaalla vähiten, ja sen vuoksi matkustaminen etäälle on tarpeen pääasiassa valtion metsästysmaille, jossa luvan lunastaminen on myös menoerä. Riistapäiville ?. Kanta on kasvanut erityisesti itäisessä Suomessa. Niitä tehdään jonkin verran jopa Kanadaan ja Afrikkaan saakka, joskin suosituimpia kohteita ovat Suomen lähiseudut idässä ja etelässä. Suomen Pystykorjajärjestön puheenjohtaja Pentti Isoviita ja Suomen Harmaahirvikoirajärjestön puheenjohtaja Esa Kukkonen ovat toimineet puuhamiehinä kansalaisaloitteelle, jonka tavoitteena on saada susi siirrettyä EU:n luontodirektiivin nelosliitteestä liitteeseen viisi koko maassa. Aloitteen alullepanevana voimana on ollut lukuisten metsästyskoirien joutuminen suden tappamaksi tai raatelemaksi sekä hirvenmetsästyksen oleellinen vaikeutuminen tiheän susikannan alueilla. Metsästysharrastus elää ja voi hyvin ?. Rovaniemen hovioikeus muutti osin tuomioita karhunpennun tappojutussa. tammikuuta. Suuri osa metsästysharrastuksessa kuluu varusteisiin ja matkustamiseen
– Hirvikanta ei ole aina ole ollut EteläHämeessäkään kovin runsas, vaikka kaikki eivät sitä enää ehkä muistakaan. Orava on metsässä kantanut aseen ohella kameraa ja harrastanut luontokuvausta erityisesti digikameroiden aikakaudella. Seurassa on aina tarjottu vuoden hirvijahdin saaliista valmistettua hirvikeittoa. Hirvikannan huippuhetket osuivat KantaHämeessä 1980-luvun alkuun. Hirviseurueilla oli lupia 1–2 hirveen ja niitä jahdattiin koko pyyntikausi. Peijaisissa Orava kertoi suurriistan vaihteluista kuuden vuosikymmenen aikana Lopella. Joskus menneinä vuosina jouduttiin turvautumaan edellisen kauden lihoihin, jopa ostolihaan. Peijaisia vietettiin muun muassa toreilla, joissa tarjoiltiin hirvitai peurakeittoa ja muutakin riistaruokaa. Orava aloitti metsästyksen 15-vuotiaana. Kormu-Launosten Metsäveikkojen kutsuvieraista useimmille kelpasi myös santsikierros.. Kanta-Hämeessä toimiva loppilainen Kormu-Launosten Metsäveikot järjestää joka toinen vuosi maanomistajille ja muille yhteistyökumppaneilleen tarkoitetut peijaiset. Suomen suurimmat peijaiset oli osa Syödään yhdessä -ilmiötä, jota koordinoi suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö, ELO-säätiö. Saalista ei välttämättä siltikään saatu. Hirvi aikanaan harvinaisuus Reijo Orava on syntynyt ja viettänyt nuoruutensa Hämeessä Lopella ja metsästänyt koko ikänsä lapsuusmaisemissaan. – Vuotta aikaisemmin päätetty peijaispäivä osui sattumalta liiton ehdottamalle peijaispäivälle ja päätimme ilmoittaa omat peijaisemme osaksi tuota valtakunnallista päivää, sanoo puheenjohtaja, eräneuvos Reijo Orava. Hirvikanta oli 1960-luvulla Etelä-Hämeessä hyvin alhainen, hirvi ei osunut kulkijan silmiin edes sattumalta. 6 Hirvikeitto maistui ja elämän ensimmäinen kaatokin elämys Suomen suurimmat peijaiset Suomen suurimpia peijaisia vietettiin herkutellen. – Näin ensimmäiset hirveni 16-vuotiaana, vaikka olin liikkunut metsässä paljon. S uomen Metsästäjäliiton aloitteesta liiton piirit sekä metsästysseurat saivat järjestää Pyhäinpäivänä 4. – Viime vuosina meillä on ollut tyypilliJuha Mäkinen verryttelee käsiään nostamalla aseen poskelle. Hauholainen Sappeen Eräveikot järjesti päivän kunniaksi kyläläisille myös hirvijahdin. marraskuuta kaikelle kansalle avoimen peijaistapahtuman
7 Suomen suurimmat peijaiset
Orava kohtasi ensimmäisen peuransa jo ennen hirveä. Vuonna 1963 metsästyslain uudistus selkeytti riistanhoitoyhdistysten roolia ja käynnisti paikallisen metsästysseurojen välisen yhteistyön. Kun riistanhoitoyhdistysten johdolla lisäksi syntyi yhteinen tahtotila hirvikannan hoitoon, hirvi alkoi runsastua voimakkaasti 1970-luvulla. 8 sesti lupa 10–15 hirven kaatoon. Kaatomäärät tuskin ovat pysyvästi näin korkeat, mutta leikkaamistarvetta saattaa jäädä vielä ensi vuodeksikin, Orava pohtii. Marraskuun alkupuolella noin neljännes tavoitteesta oli saavutettu. Vuosi oli muistaakseni 1963. Lupia on tuplaten viime vuoteen nähden, koska kannassa on nyt selvä leikkaamisen tarve. – Olimme koulumatkalla kun pellon saarekkeesta ponkaisi polkupyörien eteen komea peurapukki. – Riistanhoitoyhdistyksiä oli olemassa, mutta niiden rooli oli vielä varsin järjestäytymätön, koska metsästysseuroja ei ollut kattavasti. – Laskennallisesti meidän pitäisi kaataa peura joka arkipäivä. Samanaikaisesti metsätalouteen liittyvät uudistusmenetelmien muutokset takasivat hirville runsaan ravinnon. Luultavasti pukki oli ensimmäisiä peuroja, joita oli vaeltanut Lopelle Vesilahdelle 1930-luvulla istutetusta kannasta. Kun jo laillinen pyynti oli kantaan nähden merkittävä, salametsästys lisäsi entisestään hirvikannan ahdinkoa. Tänä vuonna tavoitellaan 20 hirven saalista. Oravan analyysi hirvikannan alhaisuuteen viime vuosisadan alkupuoliskolla on metsästyksen järjestäytymättömyys. 1950ja 1960-luville ajoittui kiivas metsästysseurojen perustamisbuumi. Peurassa tavoitetta ensi vuodeksikin Tänä vuonna peurojen kaatotavoite on noin 120 eläintä, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Eräneuvos Reijo Oravan mukaan petotilanteessa on tapahtunut valtava muutos, mikä on vaikuttanut metsäkanalintukantoihin.. – Kun kaikille metsästäjille alkoi avautua hirvenmetsästysmahdollisuus metsästyseurojen kautta, salapyynti laantui. Ensimmäisen hirveni kohtasin vasta viisi vuotta myöhemmin
– Lopella 75 prosenttia pinta-alasta on metsää. Sen sijaan petotilanteessa on tapahtunut valtava muutos. Kun viime Valtakunnallisen peijaispäivän kunniaksi järjestetty jahti alkoi yhteisestä tilannekatsauksesta. Peijaispöydästä henki riista ja luonto. Suurpedoista karhu on aina ollut lähinnä läpikulkija. Metso on ollut rauhoitettu noista ajoista alkaen. Kun ilveksen kannanhoidollinen metsästys on saatu käytiin, näyttää kanta taas vähitellen vahvistuvan. Kettukanta on sen jälkeen ehkä hiukan taantunut ilvesten runsastumisen myötä. – Hirvikanta ei ole aina ole ollut Etelä-Hämeessäkään kovin runsas, vaikka kaikki eivät sitä enää ehkä muistakaan.. Orava ei usko kanalintujen vähentymisen syynä olevan yksin elinympäristöön liittyvät muutokset. Elinympäristöissä ei ole tapahtunut mitään dramaattisia tai äkkinäisiä muutoksia, mistä on pienten metsätilojen metsähoitomenetelmien monimuotoisuus pitänyt huolen. – Toki kannat olivat runsaammat 1960-luvulla ja edelleen pieniä teeriparvia näkee maastossa samoin kuin yksittäisiä metsojakin, mutta metsästyskelpoiseksi eivät alueen metsästäjät kantoja näe. Tänä syksynä kaadettu hirvi oli mukana peijaisissa herkullisena keittona. – Näätä palasi 1970-luvulta alkaen EteläHämeeseen, ensimmäiset supit ilmaantuivat samoihin aikoihin ja kettukanta vahvistui voimakkaasti 1960-luvulta 1990-luvulle. 9 Metsäkauris ilmaantui Etelä-Hämeen eläimistöön parikymmentä vuotta sitten. – Kanta runsastui aluksi nopeasti, mutta lähti sitten laskuun. – Susijahteja muistan järjestetyn 1960-luvulla, jolloin susi oli vapaata riistaa. Kanalintukadon takana petopaine Kanalinnuista teeri ja metso eivät olleet eteläisessä Hämeessä erityisen runsaat 1960-luvullakaan, mutta varsinainen romahdus – joka on vaikuttanut näihin päiviin saakka – tapahtui 1970-luvulla
– Petolinnut on nyt täysin rauhoitettu ja varislinnut ovat runsastuneet monikertaisesti. Suurikokoisten lintujen käyttäytyminen on muuttunut ja se johtuu metsästävän ihmisen asennemuutoksesta: Niitä ei enää vainota, sanoo Orava. Metsätalouden vaikutus lintukantoihin toteutuu Orava käsityksen mukaan välillisesti. 10 vuosisadan alkupuolella turkisten korkea hinta piti pienpetokannat alhaisina, ei pienpetojen kanta tänä päivänä ole ihmisen hallinnassa vaikka pienpetoja pyydetään jopa runsaasti riistanhoidon nimissä. Laulujoutsen oli 1960-luvulla luonnonsuojelullinen ikoni, mutta 2000-luvulla joutsenen pesä löytyy jopa pienistä maanja savenottokuoppiin muodostuneissa lammista. Riitta Ojala ja Päivi Hakala ottivat jahdin ulkoilun kannalta. Kurki, laulujoutsen ja hanhet ovat entistä näkyvämpi osa KantaHämeen luonnossa. Pienpedot käyttävät ravinnokseen myyriä ja myyräkantojen aika ajoin romahtaessa saalistuspaine kanalintuja kohtaan kasvaa isoksi. n Juhani Karvonen Nuutti Pieskä ampui elämänsä ensimmäisen hirven. Suuret linnut voivat hyvin Näkyvin muutos on Oravan mukaan isojen lintulajien runsastuminen. Myös saalistavien lintujen määrä on kasvanut. Lisäksi korppi on palannut Etelä-Suomeen runsaslukuiseksi kannaksi. – Metsäja tundrahanhet viipyvät muuttomatkoillaan pelloilla runsain määrin, mitä ilmiötä ei omassa nuoruudessani ollut. Korppi rosvoaa kanalintujen pesiä ja pystyy tappamaan aika isojakin poikasia. Suolistus on nopeasti tehty, kun homma on hallussa. – Heinittävät aukot tarjoavat elinympäristöjä myyrille. Kurki pesii lähes jokaisella peltoaukealla. Eero Hallamin johti jahtia ja määräsi muun muassa passipaikat
Jahtikokemusta saattoi saada ajomiehenä, jos ei ollut asetta ja metsästyskorttia. n Juhani Karvonen Ruho nousi kevyesti tielle. Hirvet tapaavat noudattaa tiettyjä reittejä maastossa, mikä helpottaa niiden liikkeiden arviointia. – Hirvi on värisokea, mutta kuuloja hajuaisti ovat sillä hyvät. Vasa oli kenties hieman harhaantunut emästään ja kävellyt pienen pusikon takaa suoraan vierailijana jahtiin tulleen Nuutti Pieskän eteen. – Tämä on ensimmäinen hirveni, sanoo Pieskä onnellisena. Hauholaiset Riitta Ojala ja Päivi Hakala saapuvat metsäautotielle märkinä mutta tyytyväisinä. Eero Hallamin johti jahtia ja määräsi muun muassa passipaikat – Sanoin passille, että mene tuohon ja odota. Jokaisella oli mahdollisuus tutustua hirvijahtiin käytännön tasolla. Siitä kohdasta se sitten tulikin.. Seura oli kutsunut kyläläisiä avoimeen hirvijahtiin. Jos täällä on hirvi se tulee juuri tuota uraa. Samalla ihmiset voivat tutustua metsästäjiin ja kokea millaista metsästys oikeasti on. Hyvästä lenkistä tämä kävi, tuumasivat naiset. – Sanoin passille, että mene tuohon ja odota. Sappeen Eräveikkojen hirvijahdissa oli tällä kertaa erityisteema. Meillä on joskus ennenkin ollut vastaava jahti ja se on aina kiinnostanut ihmisiä, sanoo Mäkinen. Jos passimies pysyy liikkumattomana voi hirvi suotuisissa oloissa tulla muutaman kymmenen metrin päähän, sanoo Mäkinen. Edellisenä viikonloppuna samasta maastosta oli ammuttu yksi hirvi. Ampuakin sai pienin rajoituksin Ensimmäisessä ajossa toiveet olivat korkealla. Jos täällä on hirvi se tulee juuri tuota uraa. – Ihanaa ulkoilua vaikka maasto oli aika vetistä. Ajomiehenä on hyvä tutustua hirvijahtiin, jollei muuten metsästä. Metsästyskokemusta ei tarvinnut olla, ajomiehen roolina on vain kävellä ketjussa ja pitää sopivasti meteliä. – Me päätimme toteuttaa peijaistapahtuman idean hieman eri tavalla. Hirvijahti kokosi parikymmentä ulkopuolista ajomiestä. Seuran ainoa koiramies Seppo Kastepohja ei ollut koko jahdin aikana laskenut koiraansa irti, mutta nyt koira pääsee repimään ruhoa. Vaikkei hirvijahdin kulkua voi koskaan ennustaa varmasti, vuosikymennen kokemus voi olla kuitenkin valttia. Passimiehillä oli lupa ampua niin naaras, vasa kuin uroskin. 11 H auholainen Sappeen Eräveikot järjesti teemapäivän kunniaksi kaikille avoimen hirvijahdin. Siitä kohdasta se sitten tulikin, naurahtaa Kastepohja. Lahtivajaan olemme varanneet pari ruhoa, jotta halukkaat pääsevät seuraamaan paloittelua, sanoo puheenjohtaja Juha Mäkinen. Toisaalta jahtiin sai osallistua vierailijana osallistua seuran ulkopuolinen metsästäjä, jos hänen lupansa ovat kunossa. Reilun tunnin odotuksen jälkeen pamahtaa Kyläläisten yhteinen hirvijahti metsäautotiellä olevan passimiehen kivääri kahdesti. – Joukossa oli kyläläisiä ja kesäasukkaita
12 L uonnonvarakeskus järjesti yhdessä riistakeskuksen kanssa Kauhajoella tiedotusja koulutustilaisuuden alueella aloitettavasta susien dnanäytteiden keruusta. Paikalla oli asiasta kertomassa riistakeskuksen Pohjanmaan alueen riistapäällikkö Mikael Luoma, ja varsinaisen koulutusosuuden piti Luken tutkimusteknikko Antti Härkälä. Käytännössä maastosta poimitaan talteen susien jätöksiä.. Luken Antti Härkälä: Dna kylmiä numeroita, tulkinnalle ei jää tilaa Dna kertoo lauman koon Suupohjassa Etelä-Pohjanmaalla aletaan kerätä susien dna-näytteitä
. Jotta tämä arviointi on aukoton, näytteitä tarvitaan sellainen määrä, että reviirillä ei enää pullahda esille uusia yksilöitä. Näytteitä keräävän on suositeltavaa jäljittää susia aina takajälkeen. Keruu lopetetaan ennen jahtikautta Näytteitä kerätään 1.11.2017 ja Härkälä kertoi, että susien dna-tutkimus on saanut alkunsa vuonna 2013, jolloin Turun yliopiston yksittäinen opiskelija teki opinnäytetyön susien yksilöinnistä dna-näytteiden avulla. Tuoreiden jälkien seuraaminen voi aiheuttaa väärinkäsityksiä. – Liittyen tähän ulkopuolisen tekemään arviointiin lähdimme viime talvena kehittämään susien laskennan menetelmiä ja totesimme dna-näytteiden keruun tärkeäksi osaksi kanta-arviota. Toisaalta heikkoudeksi osoittautui, että havaintoaineisto ei ole tasalaatuista; susien havainnoinnissa on tulkinnanvaraa, eikä varmistamattomista kohteista aina voida olla varmoja onko kyseessä juuri susi. Dna on kylmiä numeroita, eikä tulkinnalle jää tilaa. Gpsseurannan ja havaintojen laittamisella päällekkäin nähdään reviirien tarkkoja rajoja. – Petoyhdyshenkilöiden tekemät havainnot ovat edelleen kanta-arvion perusjalka. kantahanke ja mukaan tuli uusia keräysalueita. Kauhajoen Erähoville oli kertynyt runsas joukko kuuntelemaan. Luonnovarakeskuksen Antti Härkälä opasti kuulijoita näytteen keruussa. Silloin on tiedossa otusten oikea määrä. Kuvat: Erja Pekkala . Lomakkeesta osa jää kerääjälle ja tulokset on katsottavissa netistä. Härkälä kertoo, että Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa keruuta tehdään palkallisten voimin ja muualla Suomessa vapaaehtoisten avulla. Kanta-arvion analysointia Seuraavana vuonna eli 2016 keruu aloitettiin Pohjanmaalla, ja Luke teetätti myös ulkopuolisen tahon avulla arvion siitä, kuinka susikannan arviointi Suomessa on onnistunut. Lisäämällä näihin aineistoihin vielä dna-näytteiden tulokset saadaan tarkempaa tietoa susien määrästä. Esimerkiksi Pöytyän-Mynämäen suunnalla suurpetoyhdyshenkilöiden tekemistä havainnoista on saatu Tassu-järjestelmään rypäs, joka osoittautui dna-näytteiden perusteella kahdeksi eri laumaksi. Sen perusteella oli todettu, että kanta-arvion tekeminen nykyisellään on kustannustehokasta, koska sen tekevät vapaaehtoiset. Suden uloste kerätään pussiin, jonka mukaan lähtee tarkat tiedot keräyspaikasta ja lisätiedot saaliista tai jälkien lukumäärästä. – Sen jälkeen keruuta on jatkettu edelleen vapaaehtoisten voimin. 13 . Tuolloin keruun suorittivat vapaaehtoiset henkilöt Lounais-Suomessa. Vuonna 2015 käynnistyi suomalaisten susien yksilötieto
Viime kaudella kaikista näytteistä onnistui 56 prosenttia. – Näytteet analysoi Turun yliopisto ja lopulliset tulokset on nähtävissä riistahavainnot. – Suurin osa havainnoista on pienempiä kuin koko lauman koko todellisuudessa on, sillä susia nähdään harvoin kaikkia kerralla. Osa näytteistä oli ollut koiran ja osa ketun tai supikoiran. Jos niillä on kaadettuna iso saalis, kuten hirvi, ne viettävät useita päiviä sen ympärillä. Esimerkiksi on todettu, että Pöytyän lauma on tuottanut näytekeräyksessä mukana olleista reviireistä kaikista eniten pentuja ja niitä on vaeltanut paljon juuri Suupohjan alueelle. Näytteitä keräävän on suositeltavaa jäljittää susia aina takajälkeen. Näistä paikoista löytyy myös paljon ulosteita. Alfa-yksilöt todetaan näytteistä joka vuosi ja muut lauman jäsenet vaihtuvat. Jotkut ihmiset haluavat nähdä asiasta vaivaa. Härkälä neuvoo, että jos maastossa näkyy samaan suuntaan menevät hirven ja suden jäljet ja vielä metsän yllä kaarteleva korppiparvi, on susilla todennäköisesti saalis kaadettuna. Härkälä kertoo, että sudet kulkevat usein metsäautoteitä, ajouria ja polkuja pitkin ja ulostavat myös niille näkyvälle paikalle. Härkälä kertoo myös, että dnayksilöinnillä on saatu joissakin tapauksissa suurempi määrä susia kuin mitä maastosta havainnoimalla on tehty. – Susi on sen verran lämmin puheenaihe, että jäljitys tuoreilla jäljillä voi aiheuttaa viranomaistutkinnan, jossa selvitellään kuka jälkiä on kulkenut ja millä asialla. – Määrä ja laatu vaihtelevat. Työryhmiä on kaksi ja ne koostuvat susireviireillä asuvista, eri sidosryhmiin kuuluvista henkilöistä. Pöytyän laumasta on tehty myös sukupuu. Mukana oli myös virtsanäytteet, ja niiden onnistumisprosentti vielä huonompi. Reviirityöryhmien tehtäväksi on asetettu muun muassa susitilanteesta tiedottaminen paikallisille asukkaille ja osallistuminen alueen susipolitiikkaan. Ulosteen tunnistaminen vaatii myös lajin tuntemusta. Pentuja voi olla noin viidestä yhdeksään. Sen vuoksi niitä ei enää kerätä vapaaehtoisvoimin. Tunnistaminen on tärkeää Näytteiden keruussa tarvitaan osaamista lajin tunnistuksessa ja eläinten käyttäytymisessä. fi –sivustolta. Antti Härkälä kertoo, että keruu täytyy lopettaa ennen metsästyskauden päättymistä, jotta kaikki analyysit ja johtopäätökset saadaan valmiiksi käytettäväksi kevään kanta-arviossa. Härkälän mukaan dna-näytteillä on saatu tarkennettua susilaumojen kokoja ja myös niiden käyttäytymistä. Suden näkökulmasta katsottuna on ihan sama mihin suuntaan sitä kakan toivossa jäljitetään, mutta susien liikkeelle ajaminen näytekeräyksen yhteydessä ei ole perusteltua. Uloste pitää aina tunnistaa maastossa eikä niin, että se kuljetetaan pussissa petoyhdyshenkilön katsottavaksi. Tuoreiden jälkien seuraaminen voi aiheuttaa väärinkäsityksiä. Syömättä ne eivät jätä, eli ne tappavat seuraavaan saaliin. – Kannattaa odottaa viikon verran ja mennä sitten vasta keräämään näytteet. Näytteen määrä ja laatu vaihtelevat Näytteiden analysoinnissa onKauhajoen tilaisuudessa oli mukana myös riistakeskuksen Mari Lyly, joka esitteli Suupohjan alueelle syksyn aikana perustetut reviirityöryhmät. Härkälä opastaa, että suden uloste on hyvin tummaa ja haisevaa. Myös jälkien määrän laskeminen lumesta, jossa sudet kulkevat samaa polkua, on vaikeaa. Läjä kerätään puhtaaseen pussiin suojahanskoja käyttäen, kokonaisena ja mahdollisimman rikkoutumattomana. Parhaimmillaan näytteet ovat talvikaudella pakkasilla. n Erja Pekkala Dna-näytteillä on saatu tarkennettua susien laumojen kokoja ja myös niiden käyttäytymistä.. 14 15.2.2018 välisenä aikana. Pennuista osa lähtee seuraavana keväänä ja joku jää pentuvahdiksi seuraavalle pentueelle ja lähtee laumasta vasta myöhemmin. nistumisprosentti ei Härkälän mukaan koskaan yllä sataan, sillä osa näytteistä epäonnistuu aina. Myös päivämakuun ja suuren saliin ympäriltä löytyy paljon jätöksiä. Mukaan havainnoidaan mahdollinen saalis ja jälkien määrä, Härkälä neuvoo. – Suden uloste on usein isokokoinen ja siinä on mukana myös saaliseläimen karvoja. – Susia ei kannata hätistellä pois saaliinsa ääreltä. – Pitkässä juoksussa lauman koko on vakio. Dna on ulosteen pinnalla ja säilyy vain hyvissä olosuhteissa, lämpö ja kosteus vähentävät dna:n määrää
Lapin kaksiosainen hirvijahti jakaa mielipiteitä etenkin Eteläja Keski-Lapissa. Lapin hirvijahdissa riittää puhuttavaa. 16 Menetettiinkö nyt kolme viikkoa parasta pyyntiaikaa. Hirven kiimarauhoitusta pidetään tarpeettomana
Joulun lämpimät lahjat! 199,00 € 4 lämmityselementtiä 3-portainen lämpötilan säätö, säätönappi rinnassa toiminta-aika 2–5 h, kahdella akulla 4–10 h tehokas 2600 mAh litiumioniakku, mukana verkkolaturi koot S50 – XXL58 Elektroninen NORVIK-lämpöliivi erinomainen väliasuste talviseen metsästykseen ja kalastukseen materiaali softshell (100 % polyesteri) joustavat stretch-kaistaleet molemmilla sivuilla lämmityselementit rinnassa, yläselässä ja ristiselässä Elektroniset KIRUNA-lämpökäsineet lämmityselementit sormien ympärillä 100 g Thinsulate-eriste materiaali polyesteri, kämmenpuoli nahkaa 3-portainen lämpötilan säätö, säätönappi ranteessa toiminta-aika 2–8 h 1800 mAh litiumioniakut, mukana verkkolaturi koot S8 – XXL12 www.nevercold.net Myynti: erä-, kalastusja työvaateliikkeet KÄDENJA VARPAANLÄMMITTIMET 1,90 € 199,00 €. L apin maakunnassa metsästettiin tänä syksynä hirviä syyskuun alussa kaksi viikkoa. Ylä-Lapissa sitä on jo kokeiltu muutama vuosi. 17 Rovaniemiläisen seurueen ensimmäinen pyyntijakso oli tulokseton. Kaatajat Kari Hyvönen (vas.) ja Tapio Puoskari etualalla. Pohjoisen lehdissä on jostain syystä puhuttu peltohirvijahdista, millä on tarkoitettu pyynnin ensimmäistä jaksoa. Riistakeskuksen riistasuunnittelija Urpo Kainulaisen mukaan alkujakson kaatoprosentti oli Keskija Ylä-Lapissa selkeästi korkeampi kuin Etelä-Lapissa. Kannattaakin miettiä, onko ylimalkaan järkevää kaataa vasoja täysin keskenkasvuisina, sillä hirvijahti ei ole mitään tuhoeläinLapin hirvijahdissa riittää puhuttavaa Paleleeko. Siellä olosuhteet koirille olivat suotuisammat jo alkujahdin aikana. Toinen jakso kesti vajaat kaksi tuntia, ja aikuisten kiintiö oli käytetty. Keskija Etelä-Lapissa mielipiteet sen sijaan jakautuvat. Syyskuu oli lämmin ja sateinen, mitä se toki oli koko Suomessa. Etelä-Lapissa hirvet olivatkin monin paikoin koirilta ”hukassa”. Osa kasvustosta oli kuitenkin jo lakastumisvaiheessa, jolloin metsän pohjalla oli runsaasti siitä johtuvia hajuja. Mistään sellaisesta ei kuitenkaan ole kysymys, vaan syyskuun alusta alkanut kahden viikon jakso oli aivan normaalia hirvenmetsästystä. Pyynti jatkui 14. Menettely toteutuu ensimmäistä kertaa koko Lapin maakunnassa. Kun samoilla alueilla aloiteltiin pyyntiä lokakuun puolivälissä, hirviä löytyi vaivatta lähes kaikista maastoista. Ne imevät tuolloin vielä emän maitoa, ja muutenkin niiden lihasmassan kasvattaminen on vasta edessä. Hirvet olivat alkusyksystä ainakin Etelä-Lapissa vielä rehevillä mailla, missä oli kesän jäljiltä korkeaa heinäkasvustoa ja vielä lehdessä olevaa puustoa. Keski-ja Ylä-Lapissa metsät ovat vähemmän peitteisiä, ja kenttäkerroksen kasvillisuus vähäisempää. lokakuuta. Kaatoprosentit vaihtelivat 25 ja 40 välillä. Osin asiaan vaikutti se, että Etelä-Lapissa monet seurueet eivät aloittaneet lainkaan pyyntiä ensimmäisellä jaksolla. Ylä-Lapissa alkujakson pyyntiin ollaan pääosin tyytyväisiä. Syyskuun alussa ammutut vasat olivat pieniä
Tämän jutun kuviin liittyvässä jahdissa kenraalipassit annettiin yhteisellä sopimuksella ensimmäisenä päivänä seurueen veteraaneille. Lämmin ilma ja kärpäset Syyskuun alussa kaadetut hirvet on käsiteltävä nopeasti tai saatava asianmukaiseen kylmiöön, mikäli lihoja halutaan raakakypsyttää pidempään. Ensimmäinen syksy kaksiosaista hirvijahtia koko Lapin maakunnassa on meneillään. Sellainenkin ihme koettiin, että eräs metsästäjä sai hirveä suolistaessaan sellaisen määrän polttiaisten pistoja, että joutui voimakkaan allergiareaktion vuoksi käymään lääkärissä. Yöpakkasten puuttuessa mäkäriä ja polttiaisia perinteisten verenimijöiden lisäksi oli riittävästi. Passimiehille kyllä riittää jännitettävää, sillä usein seuraava puolituntinen sen jälkeen kun koirapäässä on jotain tapahtunut, on passien kuuminta aikaa. 18 Tällä viisirattaisella, ”museomönkijäksikin” ristityllä, saadaan kaadetut hirvet edelleen tien varteen vaikeistakin paikoista ”suitsissa” on Raimo Saranpää. Polttiainen on tuskin silmin nähtävä loppukesän riesa, jonka purema aiheuttaa polttavan tunteen puremakohdassa. Koska Lapissa ei poronhoidosta johtuen – tai sen ansiosta – ole hirvikantaa kuormittavaa susiongelmaa, moni näkee, että kiimarauhoitus on tarpeeton. Asianmukainen lupapolitiikka riittäisi hirvikannan sääntelyyn. Ja nämä ”kenraalipassit” olisi hyvä aina arpoa, jolloin kaikilla passittajilla on yhdenvertainen mahdollisuus päästä niihin odottamaan tilaisuuttaan. Lapissa kuitenkin arvostetaan edelleen koiraa, joka saa hirven pysähtymään seisontahaukkuun, mikä taas edellyttää, että koiran ei tarvitse edetä suoraan hirven jälkeä. Hirvijahdista riittää keskustelua Vielä viime syksynä syyskuun viimeisenä viikonloppuna alkanut hirvijahti, mikä jatkui keskeytyksettä joulukuun loppuun, tullee herättämään keskustelua, missä se toivottaisiin takaisin. Valmiin rakennuksen sisään tehty asianmukainen kylmiö maksaa helposti vähintään 4000–5000 euroa. Paras passi onkin useimmin siinä, mistä hirvet perinteisesti kulkevat – ei siinä, mistä näkee mahdollisimman kauas. Lopputulos oli sen mukainen. Nyt riesana polttiaiset Huomiotta ei kannata jättää myöskään metsästäjien kokemuksia. Kenraalipassit kannattaa arpoa Kun koira joutuu syvässä lumessa hyppäämään hirven jälkeä, ei seisontahaukkua tahdo syntyä. Ja pelkkä koirapään liikkuminen maastossa saa hirvet usein liikehtimään niin, että passeissa paukkuu. Kaikkohirvet hiippailevat rauhallisesti passeihin, jolloin niihin voi tarvittaessa suunnata laukauksen kaikessa rauhassa. n Jouni Puoskari. Alkusyksystä normaalin metsävarustuksen lisäksi oli syytä ottaa mukaan sääskiöljyä tai muu itikankarkoitin. Mikäli seurueella on vain muutama kaatolupa, nostaa kylmiön rakentaminen harrastuksen kustannuksia. Hirvikantoja voitiin tuolloinkin ohjailla kaatolupien määrällä. Aikaisempaan hirvenmetsästyskokemukseen ne eivät kuuluneet. Ei lumettomia, jäätyneitä jänkiä Monen mielestä nykyisen metsästysajan myötä tänä syksynä Lapin maakunnassa menetettiin noin kolme viikkoa parasta hirvenpyyntiaikaa. Elämyksiin kuuluvat senhetkisten kokemusten lisäksi eränkäyntiin liittyvät odotukset, joiden taustalla ovat usein aikaisemmat kokemukset. pyyntiä, millaisen kommentin joku syyskuun alun vasankaatoihin kriittisesti suhtautuva esitti. Jängät, joita Lapissa riittää, ovat kulkijalle silloin kauhistus. Hirvi vain ajelehtii koiran edessä pysähdellen korkeintaan lyhyiksi ajoiksi. Varaukseton hyväksyntä asialle antaa vielä odottaa itseään. Nuoremmat metsästäjät saivat tilaisuutensa kuitenkin heitä ennen. Ajureita vieroksutaan. Lapissa kuvattu tilanne ei nykyisin ole mitenkään erikoinen. Veteraanit iloitsivat silti muiden mukana koko seurueen hyvästä menestyksestä. Vettä tulvehtivaan maahan satanut lumi tekee kävelyn jo viidentoista sentin lumipeitteessä raskaaksi. Kun luonto syksyn mittaan päättää paiskata muutaman korttelin lunta kertaheitolla, muuttuu metsästys niin miehille kuin koirilekin vaikeaksi. Kuulaat ja raikkaat syyspäivät metsässä, mihin jo lehtensä karistaneet puut toivat väljyyden tuntua, kangastelivat mielissä. Eränkäynnin merkittävä osio on sen tuottamat elämykset. Muutaman ruhon vuosittaiseen säilytykseen kustannus on merkittävä, joskaan metsästyksessä ei tunnetusti kuluja lasketa, ja arvokkaan saaliin asianmukainen säilytys on aina perusteltua. Kaikki syyskuun alussa jahdin aloittaneet seurueet eivät kuitenkaan olleet huomioineet lämpimän ilman ja kärpästen vaikutusta. Ilmasto on muuttunut! Kaiholla muistellaan syksyjä, jolloin lumettomia jäätyneitä jänkiä ja aapoja oli ilo astella
Kainuun kantaa Villien metsäpeurojen pyynnistä vastanneet Luonnonvarakeskuksen metsäpeura-asiantuntijat totesivat jokaisen luonnosta siirretyn metsäpeuran olevan hyväkuntoisia ja lisääntymisiässä. Aitaukseen siirrettiin neljä eläintarhoissa syntynyttä vaadinta eli naarasta sekä yhden vaatimen viime keväänä syntynyt vasa. Palautusistutukset ovat osa viime syksynä alkanutta, Metsähallituksen Eräpalvelujen RanuaZoosta tuotu metsäpeuravaadin päästetään Seitsemisen totutustarhaan. Sinne kuljetettiin Kuhmosta pyydystetyt kaksi villiä metsäpeuraa. Kuva: Milla Niemi/ MetsäpeuraLIFE, Metsähallitus Villiä metsäpeuraa siirretään kohti kuljetustraileria Kainuussa. Metsäpeurat nukutettiin eläinlääkärin valvonnassa ja kuljetettiin totutustarhoille villieläinten kuljetuksiin tarkoitetulla kalustolla. Siirto-operaatioon osallistui asiantuntijoita Luonnonvarakeskuksesta, Metsähallituksen Eräpalveluista, Korkeasaaren eläintarhasta ja Ähtäri Zoosta. Eläimet olivat nukutettuna vain vaunuun siirron ja pannoituksen ajan. Tarhaan tuotiin vielä reilun viikon päästä yksi Kuhmosta pyydystetty villi uros. Myös Seitsemisen totutustarha Pirkanmaalla sai ensimmäiset asukkaansa. pyydystettiin Kainuusta, koska siellä elävä metsäpeurakanta on perinnöllisesti monimuotoisempi kuin Suomenselällä. Metsäpeurojen matka Lauhanvuoreen sujui kaikin puolin hyvin. Tavoitteena on, että ensimmäiset tarhoissa syntyneet ja alueeseen leimaantuneet eläimet päästään vapauttamaan luontoon vuoden 2019 aikana. n Erja Pekkala Metsäpeurahanketta seurataan seuraavissa numeroissa.. Seurakseen ne saivat marraskuun puolivälissä Ranuan eläintarhassa kasvaneita vaatimia. marraskuuta. 19 E nsimmäiset metsäpeurat on siirretty Lauhanvuoren totutusaitaukseen Isojoen ja Kauhajoen rajamaille 1. – Eläimet suhtautuivat kuljetukseen rauhallisesti, ja ryhtyivät tutustumaan uuteen kotiinsa heti totutustarhaan päästyään, kertoo siirrosta vastannut intendentti Mauno Seppäkoski Ähtäri Zoosta. Eläimet Metsäpeurat palasivat kotiin Metsäpeuran palautus sen entisille asuinsijoille Etelä-Pohjanmaalle on aloitettu. Tavoitteena on, että ensimmäiset tarhoissa syntyneet ja alueeseen leimaantuneet eläimet päästään vapauttamaan luontoon vuoden 2019 aikana. Kuva: Tiina Mäkelä Metsäpeurat kuljetettiin villieläinten kuljetuksiin tarkoitetulla vaunulla. Kuva: Milla Niemi/MetsäpeuraLIFE, Metsähallitus koordinoimaa EU-rahoitteista MetsäpeuraLIFE metsäpeuran kannanhoitoja suojeluhanketta
Näitä alueita ovat muun muassa Elimyssalo, Ulvinsalo ja muut isot Itä-Kuhmon suovaltaiset Natura-alueet sekä koko itäisen Kuhmon rajan seutu, jotka aikaisemmin ovat olleet metsäpeurojen vanhoja vasomisalueita. Tieteellistä tutkimustulosta asiasta ei vielä ole. Haaskaruokinta houkuttelee alueelle petoja. Uskon, että saamme lähivuosina tutkittua tietoa suurpetohaaskojen pitkäaikaisista ekologisista vaikutuksista saaliseläimiin, sanoo Paasivaara. – Varsinkin pitkään jatkunut haaskaruokinta saattaa olla riski metsäpeuroille. Paasivaara kertoo, että esimerkiksi Elimyssalon alue on aikoinaan perustettu nimenomaan metsäpeuran vasomisalueeksi. Kaupalliset haaskat koetaan monenlaisena harmina, eikä vähiten luontoa pilaavana ongelmana. Koppien rakentamisesta kuvaushaaskalle pitää neuvotella kunnan rakennusviranomaisen kanssa. Samoilla alueilla on tällä hetkellä runsaasti sekä kaupallisia suurpetojen kuvausja katseluhaaskoja että yksityisiä haaskoja. L uonnonvarakeskuksen tutkija Antti Paasivaara kertoi viime vuonna Riistapäivillä pitämässään esityksessä, että Suomen puolen itärajan tuntuma Kuhmossa on lähes tyhjentynyt vasovista metsäpeuroista. Nyt alueelta saadun tiedon mukaan sen ympärillä sijaitsee kolme pit. Petojen houkuttelusta uskotaan olevan haittaa myös metsäpeuralle. 20 Kuhmossa eniten kuvaushaaskoja ja kanta-arvion mukaan vain muutama susi Kuvausbisnes tuo petoja Kuhmon haaskat puhuttavat alueen ihmisiä. Eniten haaskaa käyttää karhu, mutta myös susi ja ahma