Peltojen kytisPeltojen kytiskaadot vähissä kaadot vähissä Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola: Enemmän yhteistyötä Euroopan riista-asioihin Ruostesinistys Ruostesinistys tuo aseelle tuo aseelle lisää vuosia lisää vuosia Susia yhä enemmän Koiria ei Koiria ei uskalleta viedä uskalleta viedä hirvijahteihin hirvijahteihin 7 – 2020 8,50. Korona Korona pysäytti pysäytti metsästysmetsästysmatkailun matkailun Näädät tuhosivat Näädät tuhosivat kesämökkejä kesämökkejä Tammisaaressa Tammisaaressa Syyskuinen jahti ei kiinnosta riittävästi
Videopuhelun avulla saat eläinlääkärin tilannearvion ja hoito-ohjeet missä tahansa oletkin, vuoden jokaisena päivänä 07-24. On hyvä tietää, että eläinlääkäri on aina lähellä, olitpa sitten kotona tai korvessa. Ole valmiina metsästyskauteen ja rekisteröi paras kaverisi osoitteessa firstvet.fi. Eläinlääkäri mukaan metsälle
Download from Windows Phone Store Download from Windows Phone Store Download from Windows Phone Store Download from Windows Phone Store Download from Windows Phone Store Download from Windows Phone Store b-bark on loistavilla karttaominaisuuksilla varustettu mobiilisovellus metsästykseen, koirien seurantaan, kalastukseen, vaellukseen ja muihin ulkoiluaktiviteetteihin. Katso lisää: www.b-bark.com ERITTÄIN PITKÄ TOIMINTA-AIKA TARKKA GPS+GLONASS PAIKANNUS MONIPUOLISET KARTTAOMINAISUUDET ...JA PYSYT KARTALLA Tutustu myös metsästysseuroille tarkoitettuun Reviiri-ohjelmistoon osoitteessa www.reviiri.org. Ulkoillessasi voit huoletta nauttia harrastuksestasi ja unohtaa paikannusja navigointihuolet
40 Magnum-piekkari .22WMR eli magnum-piekkari laajentaa hyvin riistanpyyntimahdollisuuksia. Moni metsästäjä jättää syksyn hirvijahdit väliin susien takia. Syynä ovat käytännön hankaluudet, perinteet ja ajankohta. 6 24 Tiheät kannat kuriin Valkohäntäpeurat ja kauriit työllistävät paikoin metsästäjiä. Kuva: Jarmo Tyyskä Saalistaan ylpeä spinone Jasmin, Satu Suutari sekä ukkometso. Näin kehuu kuusamolainen Seppo Leinonen, jolla on ollut mustavalkoisia jo kolme vuosikymmentä. 32 Metsästysmatkailu on lähes kokonaan pysähtynyt koronan takia. 36 Asenteet muuttuneet. Jahtikavereina ovat Italiasta lähtöisin olevat spinonet sekä unkarinvizlat. Vahinkoeläinten tulkinta ja torjunta jakaa mielipiteitä. Koiria ei aiota syöttää pedoille. Ovatko asenteet koventuneet metsästyksessä. 46 Monenlaiset haasteet Lyhyt kausi, monimutkainen lainsäädäntö sekä metsästysaikojen ja kaatolupien määrän vaihtelu hiertävät Suomeen metsästysmatkoja järjestävien yritysten toimintaa. Itärajan taakse suuntautuvat karhujahditkin ovat jäissä. 28 Luonnon rauhassa Metsästysharrastus näytti luontonsa. – Tänä syksynä Kölöperin Saralta ei tulla kaatamaan Nivalassa hirviä, niitä raatelevat ja teurastavat nyt toisenlaiset elikot, sanoo Hannu Kinnarinen. 12 Naisten kaurisjahti Etelä-Ikaalisten Metsästysseura järjesti toisen kerran pelkästään naisille tarkoitetun kaurisjahdin. Saaliiksi saatiin kolme kaurista. 10 Yhtenäinen susikanta Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola toivoo riistahallinnolle rohkeutta tarkastella susipopulaatiota yhtenäisenä EU-rajan molemmin puolin. 43 Ruostesinistys Ruostesinistys oli kauan ainoa menetelmä aseiden sinistämiseksi. 22 Topi voitti kokeen Vuotungin Metsästysseura järjesti Kuusamossa syksyn ensimmäisen hirvikokeen 19. Aina ei saalista tule, mutta joka kerta kertyy kokemuksia ja luonnosta nauttimisen elämyksiä. Se on yhä ainoa oikea valinta aseille, joiden piiput ja kiskot on liitetty yhteen perinteisillä pehmeäeli tinajuotoksilla. 32 Spinonet ja vizslat Iiläinen Satu Suutari innostui metsäkanalintujahdeista koiraharrastuksensa myötä. Kun kaatoja on satoja syksyn mittaan, kyttäyskopissa tai ajojahdissa on viihdyttävä tiiviisti. 19 Kytiskaadot vähissä Muutaman vuoden voimassa olleet peltohirvijahdit eivät tunnu saaneen kovin suuria metsästäjäjoukkoja liikkeelle. Etenkin tänä vuonna pellot olivat monin paikoin puimatta syyskuussa, joten sinne ei ollut asiaa ilman maanomistajan lupaa. 50. Seuran mestariksi ylsi karjalankarhukoira Tulivuoren Topi. 4 Sisältö 7/2020 6 Koirattomat jahdit. Tilanne on erityisen paha KeskiPohjanmaalla ja osassa Pohjois-Pohjanmaata. 16 Karhukoiramies Karhukoiran jalostus on mennyt eteenpäin. syyskuuta
Kaikesta huolimatta hyvää syksyn jatkoa. 09-413 97 300 asejaera.toimitus@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola Toimitussihteeri: Maija Salmi toimittajasalmi@gmail.com Mediamyynti: Sirpa Hornaeus p. SOTKA levähdysalue . Ja näin tullaan tekemään ympäri Suomea enenevässä määrin etenkin, jos koiria menetetään yhä kiihtyvällä tahdilla. Voiko koiria päästää lainkaan toteuttamaan sitä työtä, mihin ne on jalostettu. Ase ja Erä -lehden numerossa 6/2020 oli kuvatekstiin eksynyt virheellinen tieto jahti-VHF-radioiden luvanvaraisuudesta. Aikaisemmin viranomaiset tekivät jahtiseurueisiin pistotarkastuksia, jolloin luvattomat radiot takavarikoitiin ja annettiin jopa rikemaksuja.. Hirvenmetsästyksen lokakuinen aloitus näytti karulla tavalla sen, mitä sudet saavat aikaan. Mitä myöhemmin ja mitä parempikuntoisina maastamme muuttavat vesilinnut lähtevät muutolle, sitä todennäköisempää niiden paluu tutulle lisääntymisalueelleen on. Turhautuneisuutta ja epätoivoa herättäviä uutisia tuli ympäri Suomea: mihin tämä oikein johtaa. Oikaisu . 57 Usko tulevaisuuteen Metsästysmatkojen järjestäjät suunnittelevat jo tulevaisuutta koronan keskellä. Myöhäisempi muutto tarkoittaa levähdysalueen ympäristössä pidempää metsästyskautta, eivätkä metsästyksen ulkopuolelle jätetyt kohteet pienennä saaliin kokonaismäärää. Levähdysalueella linnusto viihtyy luontaisestikin, mutta pienimuotoinen tukiruokinta voi olla mahdollista. Usein syksyiset häiriövapaat elinympäristöt toimivat keväisin linnuston lisääntymisalueena, sillä riittävä suoja saalistajilta ja luontaisen ravinnon runsaus ovat viihtyvyyden avaintekijöitä. Useampi koira menetti henkensä jo jahdin ensimmäisenä viikonloppuna. Hanke on osin kokeilua ja suuri osa tekemisestä on tiedotusta ja koulutusta. Tavoitteena on perustaa eri puolille Suomea kokeiluluonteisesti, vapaaehtoisuuteen perustuvan, 25 levähdysalueen verkoston kerätäkseen tietoa ja kokemuksia kohteiden vaikutuksista. Tammisaaressa ne ovat tehneet tihutöitä useammalla kesämökillä. Ensimmäinen levähdysaluehankkeen perustama kohde on runsaan kahden hehtaarin padottu kosteikko Savitaipaleella. 64 Lämmin taukojuoma Termospullo eli termari on mahdollisimman hyvin lämpöeristetty säiliö, jonka tarkoitus on pitää sen sisällä oleva ruoka tai juoma mahdollisimman pitkään alkuperäisessä lämpötilassaan. 59 Isot mökkituhot Näädistä on ollut riesaa monin paikoin läntistä Uuttamaata. Levähdysalueverkostohankkeen tavoitteena on kehittää vesilintujen syysaikaisia ruokailuja levähtämismahdollisuuksia. 67 Talven lumicamot Talven ollaan hankkimassa talven maastopukua, muun muassa vedenpitävyys, hengittävyys sekä taskujen lukumäärä ovat ratkaisevassa asemassa. 09-413 97 300, tilaukset@karprint.fi Tilaushinnat: Kestotilaus 65 euroa/vuosi Määräaikainen 72 euroa/vuosi Ilmestyy 8 numeroa vuodessa. Kustantaja: Karprint Painopaikka: Karprint Oy, Vihti 2020 ISSN 0781-2124 (painettu) ISSN 2489-8694 (verkkojulkaisu) Hamekankaita päättäjille . Hanke toteutetaan yhteistyössä BirdLife Suomen kanssa. 040 753 8555 sirpa.hornaeus@karprint.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Tilaajapalvelu, ma–pe klo 9–15, p. Syysaikaisella vesilintujen levähdysalueella tarkoitetaan luonnollista tai rakennettua vesilintujen elinympäristöä, jossa vesija kahlaajalinnut voivat viipyillä rauhassa ennen syysmuuton alkamista. Moni metsästysseuran hirviporukoiden koiramiehistä on ilmoittanut, ettei lähde syöttämään koiraansa susille. 5 PÄÄKIRJOITUS Toimitus: Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari, p. Suojelupuoli on saanut monen mukaan nyt tahtonsa läpi metsät ovat susia varten, metsästyskoirat pysykööt poissa. Mutta mitä tästä kaikesta voi seurata. Toimitukseen soitti vanhempi metsästäjä Koillismaalta. Pidetään toisistamme ja koiristamme huolta! 50 Karhujahdit jäissä Itärajan takana karhujahdit jatkuvat vielä lokakuun loppuun, mutta korona on hiljentänyt metsästysmatkoja ulkomaille tekevien yritysten toiminnan niiden osalta tältä syksyltä. Ovatko päättäjät valmiita ottamaan myös vastuun, jos näin tapahtuu. Olkoonkin susimäärät kasvussa, mutta sudet eivät pysty pitämään hirvikantoja kurissa. Hän ihmetteli kovasti, miten tilanne on päästetty tähän: kourallinen suojelupuolen ihmisiä pystyy manipuloimaan päättäjiä, joiden hampaattomuus johtaa pahimmillaan maan kaoottiseen tilaan. Olivatko syksyn hirvijahdit nyt tässä jo ennen kuin ne edes pääsivät kunnolla alkamaan?! Toisaalla lehdessä on juttu Pohjois-Pohjanmaalta, jossa Nivalan Eränkävijöissä yritetään tasapainoilla susiongelman kanssa. Jos yhä useampi hirvimies iskee hanskat tiskiin ja jättää jahdit väliin ja siirtyy muihin harrastuksiin, mitä se pahimmillaan voi aiheuttaa. 54 Taivas täynnä hanhia Hanhijahti Virossa on aina elämys, koska metsästäjän ulottuvilla voi olla jopa toista miljoonaa metsä-, meri-, tundraja valkoposkihanhea. Hanke käynnistettiin heinäkuun alussa. Suomen Metsästäjäliitto on mukana Maaja metsätalousministeriön rahoittamassa kaksivuotisessa SOTKA-elinympäristöhankkeessa. Miehen mukaan hamekankaat uhkaavat loppua Suomen kangaskaupoista tätä menoa. Viestintävirasto vapautti 2.1.2017 luvanvaraisuudesta metsästysradiot, koiratutkat, radiomikrofonit ja 60 GHz:n alueen kiinteät radiolinkkilaitteet. Se on ainakin varmaa, että hirvikannat tulevat kasvamaan vauhdilla, ja se taas tietää lisääntyviä liikenneonnettomuuksia ja taimikkotuhoja
– Ei susista ollut minkäänlaista haittaa muutama vuosi sitten. – Kaupunki eväsi viime vuonna koulukyydin erään alueen oppilailta. 6 ”En tuo koiraa, en ota lihaa enkä tule koko jahtiin!” Yhä harvempi koira metsälle Moni metsästäjä jättää syksyn hirvijahdit väliin susien takia. Nyt puhutaan vain, että onko näkynyt susia. – Eivät sudet saa pidettyä hirvikantaa kurissa. Osittain se on susienkin syytä, etenkin Nivalan pohjoisosissa näkyy petojen tekemää leikkausta, siellä se on tosi rajua, sanoo Nivalan Eränkävijöiden puheenjohtaja Kimmo Korkiakoski. – Lupia on tarkoituksella vähennetty, koska nyt ollaan riistakeskuksen mukaan tavoitekannassa. Löytynoja kertoo, että alueen susimäärä on pahentunut entisestään viime aikoina. Korkiakoski toivoo, että susipelot otettaisiin Nivalassa vakavasti. Koira metsään kun lumi maassa Matias Löytynoja on Ruuskan kylän hirviporukan johtaja. Nivalassa on isketty pitkälti hanskat tiskiin. Jäseniä tässä seurueessa on 28 ja aikuisen kaatolupia kymmenen. Tämä tulee vaikeuttamaan hirvenmetsästystä, koska väki vanhenee ja miesajolla jahdit eivät onnistu etenkään näin isoissa metsissä. Tavallisesti jahtikautta on odotettu malttamattomana, mutta. Sudet ovat tällä hetkellä päivänpolttava puheenaihe Nivalassa. Se tietää lisääntyviä liikenneonnettomuuksia ja taimikkotuhoja. Kun viisi vuotta sitten kokoonnuttiin aamulla jahtiin, kyseltiin, että onko hirviä näkynyt. Jo jahdin aloitusviikonloppuna sudet tappoivat useita koiria. Ne jaetaan kahdeksalle eri porukalle. Koiria ei aiota syöttää pedoille. – Viitisen vuotta sitten susimäärät alkoivat lisääntyä, nyt niitä tulee Nivalaan kahdesta suunnasta eli Haapavedeltä ja Haapajärveltä. S usitilanne on paikoin räjähtänyt käsiin. Nyt kyytiä aiotaan anoa uudestaan. Ei ole todellakaan hauskaa, kun joutuu koko ajan pelkäämään koiransa puolesta, toteaa Ruuskan kylän hirviporukan johtaja Matias Löytynoja. Se oli ihan hölmöläisten hommaa. Vähennystä viime vuoteen on parinkymmenen luvan verran. Korkiakoski uskoo, että hiljentyvät jahdit näkyvät pian kasvavina hirvimäärinä. – Monilta koiramiehiltä olen kuullut, etteivät he aio laittaa koiria metsään susien takia. Ongelma ei koske vain metsästäjiä, vaan jo kaikkia muitakin. Se tietää suuria hankaluuksia hirvenmetsästykselle. Nivalan Eränkävijät sai tänä vuonna kaatoluvat 80 aikuiselle hirvelle. Tilanne on erityisen paha Keski-Pohjanmaalla ja osassa Pohjois-Pohjanmaata. – Jos minulta nyt kysyttäisiin, että ottaisinko hirvikoiran, niin en ottaisi, kun tässä hommassa ei ole enää mitään mieltä. Tämä näkyy erityisesti alkaneissa hirvijahdeissa: koiria ei haluta viedä susien tapettavaksi
Kuvassa etualalla Juho Pajukoski. – Itsekään en aio viedä koiraa metsään ennen lumien tuloa. Jos minulta nyt kysyttäisiin, että fiilikset ovat Löytynojan mukaan olleet nyt toiset. Silloin pystyy sentään vähän päättelemään jäljistä, onko alueella liikkunut susia, vaikka eihän sekään mitään varmaa ole. Kirjoitellaan ja huudellaan, vaikka eivät ymmärrä asiasta yhtään mitään. kilometriä, ei sen lähettyvillä voi millään pysyä. Kouluissakin yritetään lapsille päntätä, että ei se susi ole enää mikään iso paha susi. Olisi raskasta tulla jahdista kotiin kertomaan lapsille koiran menneen suden suuhun. – Eihän sellainen voi onnistua. Sulan maan aikana sinne ei koiria voi laskea; kukaan ei todellakaan halua tahallaan tapattaa koiria, vaikka sellaistakin väitetään. 7 . Vaikuttaa koko kenneltoimintaan Alati kasvavat susimäärät eivät tiedä hyvää jatkonkaan kannalta. – Koirat ovat perheen seitsemälle lapselle tosi rakkaita. – Koirat ovat metsästäjille tänä päivänä lapsia, perheenjäseniä ja hyviä kavereita, eivät kulutustavaraa tai työkaluja. Nivalan Eränkävijöiden puheenjohtaja Kimmo Koskiakoskella on tällä hetkellä kaksi jämtlanninpystykorvaa: kuvassa oleva Mustankorven Jagge sekä Rantapajun Flaksi. Omilla lapsilla on onneksi asiasta hiukan eri mieli. Hän sanoo, ettei muutenkaan ymmärrä sitä paskapuhetta, mitä netissä kirjoitellaan metsästyksestä. Kun hirvikoira juoksee jahtipäivän aikana parhaimmillaan 50. Löytynoja kertoo, ettei ymmärrä vihreiden höpinöitä siitä, että koiria pitäisi vahtia jahdin aikana. – Kaupungeista löytyy niitä syyllistäjiä. – Itselläni on kaksi hirvikoiraa, joista nuorin on kaksivuotias
– Tämä tulee vaikuttamaan koko kenneltoimintaan, kun koepuoli hiljenee; maastoissa ei ole hirviä, ainoastaan susia. 8 – Tämä on näillä näkymin viimeinen hirvikoirani, mikäli ylisuurta susikantaa ei päästä vähentämään ja opettamaan niille ihmisarkuutta. ”Suojelijat nauttivat” – En tuo koiraa, en ota lihaa enkä tule koko jahtiin, oli Oulaisissa asuva ja Nivalan Eränkävijöihin kuuluva Hannu Kinnarinen ilmoittanut metsästysseuralle. – Ennen vanhaan niitä saatettiin pitää pitkin kesää häkissä ja metrin kettingissä, nykyään on onneksi toisin. Viime syksynä oltiin sulan maan aikana jahdeissa niin sanotusti jo veitsi kurkulla. ottaisinko hirvikoiran, niin en ottaisi, kun tässä hommassa ei ole enää mitään mieltä. Kinnarisella itsellään on kaksi suomenajokoiraa ja yksi harmaanorjanhirvikoira. Ei ole todellakaan hauskaa, kun joutuu koko ajan pelkäämään koiransa puolesta. Kuva: Jarmo Tyyskä Moni ei vie koiraansa metsään ennen lumien tuloa. Ja tähän on syynsä. – Kolme vuotta sitten Nivalassa jouduttiin olemaan susien takia vähän varuillaan, kaksi vuotta sitten jo tosi varuillaan. Löytynoja haluaa korostaa, että koirat ovat metsästäjille tänä päivänä lapsia, perheenjäseniä ja hyviä kavereita, eivät kulutustavaraa tai työkaluja. – Tänä syksynä Kölöperin Saralta ei tulla kaatamaan Nivalassa hirviä, niitä raatelevat ja teurastavat nyt toisenlaiset elikot, sanoo Hannu Kinnarinen. Kun on lunta maassa, pystyy edes vähän jäljistä päättelemään, onko alueella susia.
Kyllä nämä päätökset tehdään ihan täällä Suomessa, ja mieluusti paikallistasolla siellä, missä ongelmat ovat – ei siis missään lasipalatseissa Kehä kolmosen sisällä. Toinen katosi; tutka pimeni ja haukku loppui. Susista ei ollut vuosikymmeniin minkäänlaista riesaa. Ja kaikilla on samanlaiset tunnelmat. – Mutta kukaan ei meitä kuuntele. Hyvölä uskoo, että jos susimäärät lisääntyvät samanlaista vauhtia myös jatkossa, hirviharrastus loppuu kokonaan 5-10 vuodessa. Tilanne on Kinnarisen mukaan metsästäjille paha, mutta suojelijat nauttivat, kun metsästyskoira ei pääse metsään toteuttamaan sille kuuluvaa rodunomaista toimintaansa. – Meitä metsästäjiä on helppoa syyttää kaikesta. Hän kuuluu Saviselän Erämiehiin, jossa on kolme eri hirviporukka a. – Tämä on näillä näkymin viimeinen hirvikoirani, mikäli ylisuurta susikantaa ei päästä vähentämään ja opettamaan niille ihmisarkuutta. Kuka sitten ottaa vastuun. ”Kettutyttö paasasi, etteivät koirat kuulu metsiin” – Ei ole järkeä hankkia 1000 euroa maksavaa koiraa ja laittaa siihen muutenkin rahaa kiinni, ja sitten kun se katoaa, ei saa yhtään mitään, sanoo Ahti Hyvölä. Nyt kotona on kaksi koiraa, 5ja 3-vuotiaat norjanharmaat. Metsät ovat susia varten. – Ei sellaista voi metsään laskea susien tapettavaksi. – Vanhemman saa pillillä pois, mutta nuorempi on sen vastakohta. Helppoa sitä on huudella sieltä Kehä kolmosen sisäpuolelta. . 9 – Onko todellakin jollain sellainen luulo, jotta villi metsänpeto ja ihminen voisivat viettää sopusoinnussa rauhallista rinnakkaiseloa! Ei takuulla! . Ja miksi ei tulisi, koska kyllä ne tietävät, ettei niillä ole mitään vaaraa. Ei siinä ole mitään järkeä. – Koko ajan pelottaa, että mitä tapahtuu. Susia nähtiin kesällä muun muassa paikallisen koulun pihamaalla. Kärsämäellä ollaan Hyvölän mukaan yksimielisiä, että näin ei voi jatkua. Pihoissa pyörivät häirikkösudet tulisi saada poistaa välittömästi keltään lupaa kysymättä, ilmoitus kaadetusta eläimestä riistakeskukselle riittäisi. Hänellä on ollut vuosien varrella hyviä koiria, joista on kaksi menettänyt susille. – Kyllä niitä tulee koko ajan enemmän. – Ajokoirakin on niin laaja liikkumaan, ettei ole puhettakaan, että sen voisi laskea ajoon. Siitä olen täysin eri mieltä! ”Ei voi pakkosiedättää susille” Kinnarinen sanoo, että sudet ovat tänä päivänä täysin ihmispelottomia. Susia ei ole pelkästään metsissä, vaan niitä on liikkunut myös jo aivan kunnan keskustassa. Täällä oikein rukoillaan että sudet menisivät Espoon puistoihin, niin johan alkaisi tapahtua! Sudet tappaneet kaksi koiraa Hirvenmetsästys on ollut Hyvölälle tuttua 1980-luvulta lähtien. Maija Salmi. Ei ole järkeä hankkia 1000 euroa maksavaa koiraa ja laittaa siihen muutenkin rahaa kiinni, ja sitten kun se katoaa, ei saa yhtään mitään. Sen jälkeen sitä ei löytynyt, sudet sen veivät. Lisää susia myös jatkossa Hyvölä uskoo, että susimäärä kasvaa myös jatkossa. Kyllähän sen on nähnyt jo koehommissa, että kävijämäärät ovat vähentyneet. 74-vuotias Hyvölä aloitti metsästyksen jo 1960-luvulla. Kinnarinen nostaa esiin myös EU:n, jota helposti syytetään susitilanteesta. – Jonkinlaisia ihmisvahinkoja tulee. – Miksi ihmeessä tällaisia päästetään telkkariin, kyllä taas pisti vihaksi! Hyvölän mukaan metsästykseen liittyvä ilmapiiri on muutenkin pahentunut kaiken aikaa. Ahti Hyvölä asuu Kärsämäen puolella Nivalan naapurikunnassa. Sen todellakin haluaisin tietää! Kinnarinen ei ymmärrä viime vuonna perustettua SusiLifehanketta eikä siihen syydettyjä miljoonia euroja. Ei ole kyllä minkäänlaista intoa lähteä metsälle. Meidän vikahan sekin tulee olemaan, jos hirvimäärät lisääntyvät, kun ei voida mennä metsälle. – Onko todellakin jollain sellainen luulo, jotta villi metsänpeto ja ihminen voisivat viettää sopusoinnussa rauhallista rinnakkaiseloa! Ei takuulla! – Eikä ihmisiä voi pakkosiedättää susille. – Toinen jäi haukkumaan metsään, ja aamulla sen sitten löysin, takapää oli revitty auki. – Ei asia nyt niin ole. Eikä ainakaan vihreiden sanelemana, Kinnarinen lataa. ”Meitä helppoa syyttää kaikesta” Hyvölä kertoo katsoneensa taannoin televisiosta Ylen ohjelmaa, jossa kettutyttö paasasi, kuinka koirat eivät kuulu metsiin, mutta sudet kuuluvat. EU vain suosittaa, ei määrää. Viitekuva: Matton Alpo Hyvölä on menettänyt vuosien mittaan susille kaksi hirvikoiraa. Se on aivan varma. – Nyt kun porukka alkaa ikääntyä, ei kannata enää ottaa seuraavaa hirvikoiraa. – Se on varmaa! Heidän mielestäänhän metsästyskoirat eivät kuulu enää Suomeen. 3-vuotias on yhtä ykköstä vaille valio, joka haukkui jo 2-vuotiaana karhua. Nyt tilanne on täysin toinen
S uomen kansallisesti harjoittama riistapolitiikka aiheuttaa ajoittain hämmennystä. – Ruotsin lisäksi valkoposkihanhia metsästetään myös Virossa, Hollannissa ja Tanskassa ja liha käytetään siellä hyväksi. Sekavaa lintupolitiikkaa Maaja metsätalousministeriön kesäkuun kuulemistilaisuuden muistion mukaan suojeltujen lintulajien metsästys on mahdollista vain, jos se lintudirektiivissa. Erityisen hyvänä esimerkkinä voidaan pitää valkoposkihanhea, joka Euroopan Unionin lintudirektiivin I liitteen lajina on tiukasti suojeltu. Tänä syksynä viljelijöille viimein myönnettiin poikkeuslupia hanhien häirintään ja vähäiseen ampumiseen, mutta lintujen lihan syöminen kiellettiin lupaehdoissa jyrkästi. Samaisessa muistiossa todetaan, että jos laji siirretään metsa?styslakiin riistalajiksi, tulee laji kuitenkin rauhoittaa,. Lintu aiheuttaa vuosittain valtavat tappiot viljelijöille tyhjentäessään kevätmuuton aikana peloilta orastavan kasvuston. sallitaan, mutta valkoposkihanhen metsästys on kielletty, sillä lajia ei ole mainittu direktiivin liitteessä II. Lisäksi hanhet aiheuttavat harmia sotkemalla pääkaupunkiseudun puistot ja uimarannat. 10 Samaa EU:ta, mutta eri käytäntöjä Riistapolitiikan sekamelska Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola toivoo riistahallinnolle rohkeutta tarkastella susipopulaatiota yhtenäisenä EU-rajan molemmin puolin. Samaan aikaan samaan Eurooppaan kuuluvassa Ruotsissa harjoitetaan vuosittain poikkeamislupakäytännön nojalla valkoposkihanhien suojametsästystä ja nautitaan mehevistä hanhipaisteista. Lihan käytön kieltäminen ei ole millään tavalla eettistä toimintaa, eikä siihen ole lainsäädännöllisiä perusteita, toteaa Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola. Valkoposkihanhien kohdalla on ministeriöitä myöten harjoitettu kädenvääntöä siitä, pitäisikö lajin kuulua luonnonsuojelulain vai metsästyslain alle
– Norjan susipopulaatio voidaan laskea yhdeksi osaksi Ruotsin populaatiota. Varmasti olisi aiheellista myös tutkia, minkälainen lupahallinto on niillä mailla, jotka sallivat valkoposkihanhien suojametsästyksen, Silpola pohtii. Valkoposkihanhien kohdalla on ministeriöitä myöten harjoitettu kädenvääntöä siitä, pitäisikö lajin kuulua luonnonsuojelulain vai metsästyslain alle. Vertailu vain on hankalaa erilaisten metsästyskulttuurien vuoksi. Karjavahingot ovat myös kasvaneet valtavasti, toiminnanjohtaja luettelee. Silpola peräänkuuluttaakin riista-asioissa konkreetista yhteistyötä Euroopan sisällä. kuten esimerkiksi suurpedot. 11 Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola peräänkuuluttaa yhteistyötä eri valtioiden välillä, jotta voidaan ottaa oppia erilaisista riista-asioiden hallintotavoista. Meillä on pitkä itäraja Venäjän kanssa ja susipopulaatiota tämän rajan molemmin puolin pitäisi pystyä tarkastelemaan yhtenä, eikä erillisinä. Suomalaiset viranomaiset varmasti seuraavat naapurimaan toimintaa, Silpola uskoo. Hän toivoisi, että eri maiden käytännöistä voitaisiin ottaa oppia puolin ja toisin ja sitä kautta saada toimivia malleja ja ongelmiin ratkaisuja. Vielä hieman merkillisempi laji on merimetso, jota Suomessa edelleen suojellaan, vaikka se ei kuulu direktiivin listaukseen lajeista, joita saa metsästää, eikä lajeista, jotka tarvitsevat erityistä suojelua. Metsästys kiellettiin vuonna 2016 ja nyt karhukannan koon on kerrottu olevan jo 8300 yksilöä. n Erja Pekkala. Väliinputoajana sitä on Suomessa päätetty siis suojella, vaikka esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa niitä suojametsästetään lintudirektiivin 9 artiklan mukaisella poikkeuslupamenettelyllä. Hän jatkaa pohdintaa suden erilaisesta tarkastelumallista jopa Pohjoismaiden kesken. – Meillä on pitkä itäraja Venäjän kanssa ja susipopulaatiota tämän rajan molemmin puolin pitäisi pystyä tarkastelemaan yhtenä, eikä erillisinä. Susiasioihin mallia naapureilta Myös suurpetoasioita tarkastellaan eri silmin riippuen siitä, missä päin Eurooppaa ollaan. Eri EU-maiden kesken voisi olla opittavaa puolin ja toisin. Toivoisin rohkeutta tarkastella susipopulaatiota yhtenäisenä EU-rajan molemmin puolin. Olisi mielenkiintoista tietää, miten pitkin EU:n itärajaa etelästä pohjoiseen eri eläinpopulaatioita tarkastellaan ja millaisin perustein. – Ruotsissa ollaan aloittamassa suden kannanhoidollista metsästystä ja he tekivät päätöksen kansallisesti perustaen sen itse määrittelemäänsä suden suotuisaan suojelutasoon. – Vuonna 2010 Romaniassa oli 5000 karhua. Tiedotusvälineistä sai lokakuun alussa lukea, että Venäjän Karjalaan on myönnetty 141 sudenpyyntilupaa ja lisäksi palkkiona kaatajalle on luvassa 10 000 ruplaa eli 110 euroa ja etuoikeus hirvenpyyntiin. – Se, että joudutaan kuulostelemaan ja utelemaan muiden maiden käytäntöjä, saattaa turhauttaa sekä hallintoa että etujärjestöjä eri maissa. Suden kohdalla Suomi ja Ruotsi ovat samankaltaisia ja verrattavissa olevia ympäristöjä, kun taas Viro kuuluu samaan luontodirektiivin liitteeseen meidän poronhoitoalueemme kanssa. Varmasti EU-maissa on asiantuntijoita, joilla on hallussa eri valtioiden riistakäytännöt. – Olisi varmasti syytä tarkastella, olisiko valkoposkihanhien suojametsästys liha hyödyntäen mahdollista ja olisiko poikkeuslupakäsittelyyn kevyempiä menettelytapoja. Susi itse ei piittaa valtakunnan rajoista, mutta sen kannanhoitoa ja kannan kestävyyttä käsitellään eri näkökulmista myös Suomen ja Venäjän rajan molemmin puolin, vaikka voisi olettaa helposti, että kyseessä on sama populaatio. Samaan aikaan henkilövahingot ovat nousseet neljästä 23 vahinkoon ja karhun aiheuttamia kuolemantapauksia oli viime vuonna jo kahdeksan. Yhteistyötä Euroopan sisällä Silpola muistuttaa, että meillä on erittäin hyvin hoidettu karhun ja ilveksen kannanhoidollinen metsästys, kun taas esimerkiksi Romaniassa karhukanta on kasvanut jyrkästi metsästyksen kieltämisen jälkeen. On selvää, että ongelmia esimerkiksi suurpetojen kanssa on muuallakin kuin Suomessa. Alueen noin 450 suden kanta kestää vuotuisen pyynnin. Tätä tietoa pitäisi pystyä avoimesti jakamaan. Hyvin monia hämmästyttää, kuinka naapurimaat ovat pystyneet hoitamaan hanhiasiat Suomea joustavammin
K aurisjahdin suosio oli jälleen hyvä ja 20 osallistujan nimet olivat nopeasti listalla. – Osallistujissa oli monia vielä kokemattomia metsästäjiä. Järjestäjän noin kymmenen hengen voimainponnistus onnistui hyvin ja palaute oli positiivista. Saaliiksi saatiin kolme kaurista. Naiset saivat halutessaan itse suolistaa ja nylkeä saaliinsa. jahdin majoituksineen ja ravintolatason ruokailuineen. Naisten oma kaurisjahti Etelä-Ikaalisten Metsästysseura järjesti toisen kerran pelkästään naisille tarkoitetun kaurisjahdin. Lisäksi koko porukan kesken henki oli hyvä, mikä lisäsi viihtyvyyttä, seuran puheenjohtaja ja ruokahuollosta omin käsin vastannut Mika Mäkelä kertoi. 150 euron hinnalla naiset saivat kahden päivän opastetun . 12 Metsästystä, riistan käsittelyä... Sosiaalisen median välityksellä tämäkin tapahtuma löysi nopeasti halukkaat osallistujat ja erilaisissa naisten omissa metsästysryhmissä vertaistuen saanti kannusti lähtemään mukaan. Hän kertoi oppineensa, että metsästyksellä on laajaalaiset vaikutukset monien ihmisten elämään. Siellä oli mukana kokeneita henkilöitä koko ajan opastamassa. He olivat hyvin tyytyväisiä siitä, että heidät vietiin passiin, annettiin neuvoja sektoreista ja opastettiin matkan arvioinnissa. Helsinkiläinen Janina Lehén on aloittanut metsästyksen aikuisella iällä, kuten monet muutkin naiset. Viikonlopun saldo kaatoina oli kolme kaurista ja yksi supikoira, jonka nahka lähti troofeena ampujan mukaan.. Seurattomille hyvin arvokasta Ohjelmaan kuului metsästyksen lisäksi riistan käsittelyn opastus
Onnistuneen riistalaukauksen johdosta kaatajilla oli myös mahdollisuus ostaa lihat itselleen ja tämä tarjous käytettiin järjestäjien mukaan kokonaan. Heille tämä järjestetty jahti on erityisen tärkeä, totesi seuran sihteeri Niina Nuto. Ikaalisissa koirien turvallisuus ei ole vielä kovinkaan uhattuna susien vuoksi, mutta vilkas kolmostie aiheutti päänvaivaa. Seuroihin ei välttämättä pääse ilman maaomistuksia, eikä muitakaan mahdollisuuksia metsälle pääsyyn ole. Seurueilla oli järjestäjän puolesta käytössä myös koiria. 13 . – Nykyään on paljon sellaisia metsästäviä naisia, joilla ei ole mahdollisuutta käydä jahdissa asuinpaikkakunnillaan. Laukauksissa onnistuivat Kaisa Tuumi (vas.), Elina Räisänen ja Tanja Rinnetmäki. – Meiltä oli seitsemän lyhyt. – Meiltä oli seitsemän lyhytkarvaista mäyräkoiraa ja yksi dreeveri jallittamassa kauriita osallistujien passipaikkoihin. Naisten jahtitapahtumassa kaadettiin kolme kaurista
Naiset pääsivät opettelemaan myös riistan jatkokäsittelyä. Tanja Rinnetmäen ideoimana ajatus naisten omaan jahtiin kypsyi pikkuhiljaa ja seuran jäsenistön kannatuksen myötävaikutuksella ensimmäinen jahtiviikonloppu järjestettiin vuonna 2016. Kaupunkilaisena Lehén mietti, kuinka voisi päästä yleensä metsälle, sillä lähipiirissä ei ollut Ikaalisten naisten kaurisjahti järjestettiin jo toisen kerran ja osallistujat ovat halukkaita tulemaan jälleen uudestaan. Laadukkaan tapahtuman järjestämiseen tarvitaan myös yhteistyökumppaneita ja siinäkin järjestäjä on onnistunut jo mukavasti. Olemme kiitollisia, että saimme Sastan, Ultracomin, Kuvataiteilija Heini Sepän, Homecaren ja Ylöjärven Asetarvikkeen yhteistyökumppaneiksi. – Jouduin lopettamaan urheilun terveydellisistä syistä. Kaikkea sai ja uskalsi kysyä. Järjestävän seuran sihteeri Niina Nuto (oikealla takarivissä) kertoo, että jotain uudistuksia on mietitty seuraavaan jahtiin. – Eräs nainen ryhmästä otti minut jahtiin mukaan Vihtiin ja siellä pääsin vanhemman koiramiehen mukaan, joka osasi hyvin opettaa mitä tehdään ja miksi tehdään. Lehén oli tyytyväinen Ikaalisen viikonloppuun, vaikka saaliista tällä kertaa hän sai vain näköhavainnon kaadon sijaan. yhtään harrastajaa. Hän päätti kokeilla onneaan Facebookin metsästävien naisten ryhmässä ja kyseli sieltä neuvoja. Pitäisi melkein kaksi viikonloppua järjestää, jotta uusiakin osallistujia saadaan mukaan, Nuto nauroi. Auttamassa Niita Maunula. karvaista mäyräkoiraa ja yksi dreeveri jallittamassa kauriita osallistujien passipaikkoihin, luetteli seuran koiraja koevastaava Tanja Rinnetmäki. Palaute oli hyvää jo tuolloin ja nyt uusia suunnitelmia on jo tehty ja tarkoitus on jatkaa tapahtumaa tulevaisuudessakin. Hän kehui porukan yhteishenkeä ja sanoi tapahtuman olleen pehmeä lasku metsästyksen maailmaan. Elina Räsänen (vas.) nylkee ampumaansa kaurista. – Jokainen nyt mukana ollut olisi halukas tulemaan uudestaan. Verkostoitumisen mahdollisuus Yksi osallistujista oli helsinkiläinen Janina Lehén, joka pelasi aikaisemmin amerikkalaista jalkapalloa maajoukkueessa. Sen jälkeen olen päässyt hänen opissaan Keimolan metsästysseuraan vieraspassilla. Nainen piti erittäin tärkeänä myös sitä antia, että viikonloppuna pystyi verkostoitumaan muiden naisten kanssa, saamaan. Lisäksi Ruka Scandic lahjoitti à la carte -illallisen kahdelle ja saimme arpajaisiin myös mökkiviikonlopun Kuusamoon, johon kuuluu karhukojulla käynti. Metsässä olo helpotti, stressi lievittyi ja oireet katosivat pikku hiljaa. Tuli aika miettiä uutta aktiivista harrastusta ja retkeilystä oli helppo siirtyä metsästykseen, josta olin aina ollut kiinnostunut. – Nimekkäiden sponsoreiden mukaantulo lisää tapahtuman arvoa. Olen aina jonkin verran retkeillyt luonnossa ja luontoon menin nytkin. 14 – Seuroihin ei välttämättä pääse ilman maaomistuksia, eikä muitakaan mahdollisuuksia metsälle pääsyyn ole. Hotelli Ellivuori lahjoitti lisäksi lahjakortin, järjestäjät luettelivat. Heille tämä järjestetty jahti on erityisen tärkeä
Puukot.. Pitihän siinä ihan tuulettaa, Räisänen hehkutti. PUUKON OSAT JA TARVIKKEET SUORAAN NETTIKAUPASTA TAI PUHELINMYYNTINÄ • Puukot ja tarvikkeet • Puukon terät ja helat • Tupen nahkat ja ompelutarvikkeet • Tupen nahkavärit ja vahat • Erilaiset muotoraudat ja punsselit • Kiillotuslaikat ja hiontavahat terien viimeistelyyn • Erikoisviilat ja teroittimet • Metallit: messinki, uushopea, pronssi • Kuitulevyt • Teräkset terien taontaan • Ym. Kotoa löytyy setti koiria, joilla monipuolinen jahti on mahdollista. Kävi siis jälleen ilmi, että vertaistuki on tärkeää, oltiinpa millä elämänalueella tahansa. Viikonloppu oli ihan huikea, sillä onnistuin kaatamaan kauriin ja se oli minun ensimmäinen isompi riista. Viikonloppuna tarjoiltiin myös à la carte -annoksia. Yhtenä tärkeänä esimerkkinä voisi mainita hirvikolarien ehkäisyn. Sitä kautta minulle on avautunut ihan uusi käsityksen siitä, kuinka hienosta ja moniin ihmisiin vaikuttavasta toiminnasta on kyse. – Viikonloppu oli kokemuksena tosi hieno. Tapahtuman huokea hinta houkutti ja myös se, että samalla pääisisi kokeilemaan jotakin uutta. Kaikki toimi ja myös ruoka oli hyvää! n Erja Pekkala Etelä-Ikaalisten Metsästysseuran puheenjohtaja Mika Mäkelä hoiti itse naisten ruokahuollon. Kauppakeskus IsoKristiina Kaivokatu 5, 53100 Lappeenranta Nettikauppa puukot.. Puh. Räisäselle oli mukava yllätys huomata, että tapahtumassa oli mukana muitakin naisia, jotka ovat aloittaneet metsästyksen aikuisella iällä. Olen oppinut, että metsästyksellä on iso rooli riistakantojen ja luonnon hoidossa ja sitä kautta minulle on avautunut ihan uusi käsityksen siitä, kuinka hienosta ja moniin ihmisiin vaikuttavasta toiminnasta on kyse, Lehén kertoi. Joitakin lintuja ja majavia olen saanut, mutta toivottavasti onnistun hirven kaadossa jo tänä syksynä. Olin ensimmäistä kertaa mukana isossa jahdissa pelkästään naisseurassa ja oli hyvä huomata, että muut painivat ihan samojen asioiden kanssa, kuin mitä olen itse pähkäillyt. 15 – Olen oppinut, että metsästyksellä on iso rooli riistakantojen ja luonnon hoidossa. – En ole aikaisemmin tiedostanut, että metsästyksellä on merkitystä minun ja kaikkien sellaistenkin elämään, jotka eivät metsästä. uusia metsästyskavereita ja sitä kautta mahdollisuuksia päästä tulevaisuudessakin jahtiin. – Olen ollut paljon metsällä, mutta saalista on tullut vähän. Hetki oli kyllä sykähdyttävä ja herkistävä. Nainen kertoi kulkeneensa metsällä jo viitisen vuotta, mutta iso riista on vielä pysynyt poissa ampumaetäisyydeltä. Tuuletuksia ja onnistumisen iloa Leppävirralla asuva Elina Räisänen päätti lähteä Ikaalisiin nuorimman koiransa kasvattajan Jutta Tiitisen kanssa. Norjan harmaita on kaksi, luolapyyntiin lähtevät jackrussellinterrieri ja parsonrussellinterrieri, sekä pintapyyntiin plotti. tarvikkeet. Vaikka hänellä kertomansa mukaan ei ole ollut mitään ennakkoasenteita metsästystä kohtaan, kertoi hän kuitenkin oivaltaneensa metsästyksen merkityksen laaja-alaisemmin kuin aikaisemmin. Henki oli hyvä ja kannustusta riitti, vaikka ohilaukaus olisi tullut. 0400 550 915 parhaiten iltaisin Jorma Simolin myynti@puukot.. – Meillä päin kauriita on vähän ja oli mielenkiintoista päästä näkemään myös mäyräkoiran työskentelyä
Kavereilla oli karhukoiria jo aikaisemminkin ja heidän mukana rodun hyvät puolet tuli tutuksi. Kyseinen koira pääsi kaksi kertaa kuninkuushaukkuihin, joissa se sijoittui neljänneksi Oulussa vuonna 1993. Sille ammuttiin lukematon määrä hirviä. Mies kehuu mustavalkoisen ulkonäköä ja arvostaa sen hyvää yhteydenpitoa. – Keke oli tosi hyvä koira. Mustavalkonen on komia. 16 Kolme vuosikymmentä karhukoiria "Mustavalkoinen on komia" Karhukoiran jalostus on mennyt eteenpäin. K uusamon Vuotungissa asuva Seppo Leinonen on ollut karhukoiramies kolmekymmentä vuotta. Mieltymys mustavalkoiseen virisi 1980-luvun lopulla ja yhtenä syynä oli karhukoira Keke, jonka omisti mies samasta metsästysseurasta. Näin kehuu kuusamolainen Seppo Leinonen, jolla on ollut mustavalkoisia jo kolme vuosikymmentä
Muutoinkin miehen mielestä karhukoiran jalostus on mennyt eteenpäin ja vanhoista uskomuksista olisi aika päästä eroon. Kasvatustyö on ollut maltillista ja siihen on syynsä: rima on korkealla ja kasvattaja ei halua tuottaa pentuja, jos niihin ei ole itsellä luottoa. Terveysasioista on tehty liian suuri numero ja rodusta yritetään tehdä väkisin sairasta. – Suunta on hyvä, pelaavuus on parantunut, eikä enää tarvitse ottaa pelkästään urosta, jos haluaa toimivan koiran. Koirat ovat kaikki narttuja ja Leinonen kehuu narttujen tason kasvaneen karhukoirissa niin hyväksi, että aikoo niissä pysyäkin. En ota koiraa, jossa on paljon valkoista ja väärissä paikoissa. Mutta sellainen, joka rupeaa miellyttämään ja jonka itselle laitan, pitää olla mustavalkoinen, eikä valkomusta. Nykyään ihannoidaan ihan liikaa karhukoiran valkoista naamaa, olisiko sitten erikoisuuden tavoittelua, mies pohtii. Omassa tarhassa on pelkästään narttuja ja aina mustavalkoisia. – Jos sinulla on hyvä kaksivuotias koira, josta saisit vielä kymmenen vuotta nauttia, mutta lähdet susialueelle kokeeseen ja koira jää sinne. – Kattelen pennulle semmoista seutua, jossa ei ole hirviä ja siellä aloitetaan työmaahan tutustuminen. Leinonen neuvoo maltin olevan valttia pennun koulutuksessa suurriistalle. Ei sellaista riskiä monikaan ota. Kyllä silmät ja lonkat pitää tutkia, mutta sekin pitää pysyä kohtuudessa. Pennussa riittää virtaa ja vauhtia. Kolmen kuukauden ikäinen Suvenperän Inka on Seppo Leinosen kasvatin Kuusingin Kiran jälkeläinen. Kaadolla voivat joskus saaliin omia, jos pitkään ehtivät siinä itsekseen olla. – Joka rodussa on joitakin sairauksia, mutta toiset eivät niitä mainosta. Nyt tarhassa on kolme koiraa, joista nuorin on oman kasvatin jälkeläinen. Hän kertoo tärkeintä olevan koiranlukutaidon, jonka perusteella isäntä arvioi, milloin koira on riittävän kypsä sekä henkisesti että fyysisesti. Hän itse löysää nuorta koiraa varoen irti puolta tuntia kerallaan ja vie seuravana päivänä uudestaan. Lähinnä omiksi tarpeiksi astutan narttuja. Karhukoirien terveyteen Leinonen on tyytyväinen, mutta vetää hieman miinusta nykyiselle rotukoirien terveyspolitiikalle. Vauhtia riittää, eikä karhukoiran alku malta millään pysähtyä tervehdittäväksi. Minulla on rodusta pitkä kokemus, mutta huonoista luonteista ei ollenkaan. Vihaisuutta ei ole sen enempää kuin muissakaan roduissa. Leinonen pitää tärkeänä seikkana koulutuksen alussa riistatonta maastoa. – Kolme pentuetta olen tehnyt ja vanhimmat ovat nyt kolmevuotiaita. Vaikka koira olisi muuten musta, mutta naama on valkoinen, en ota silloinkaan. Nämä ja monet muut varusteet metsästykseen ja ulkoiluun verkkokaupastamme! Tutustu: www.era24.fi Dovrefjell Snow Camo metsästyspuku 269 € Repo Extreme Naruska metsästyspuku 490 € Talven metsästysreissuille! Hirvi-, peuraja kaurismetsälle! Hart Kernig metsästysliivi 89 € Bear Claw 3D Camo kyttäysteltta 185 € Bauer 1-6 x 24HD kiikaritähtäin 479 € Myymälä: Nurmelankatu 3, 86300 OULAINEN Avoinna: Ma-Pe 9-17 koira ja pitää isännästään kiinni. Karhukoirat ovat ihmisystävällisiä ja soveltuvat perheisiin ja kotioloihin. Kuusamolainen Seppo Leinonen on harrastanut karhukoiria jo kolmen vuosikymmenen ajan. Hirvettömään maastoon Leinosen pihassa viilettää kolmen kuukauden ikäinen pentu. Leinosen hallussa on alun perin kaverilla ollut kennelnimi Kuusingin. Minulla on aina ollut sellainen periaate, että emän pitää olla sen tasoinen koira, josta pitää pystyä itselle ottamaan pentu. Jos koira hyppää ojan yli ja tahtoo mennä nokalleen, on sen. Selvästi näkee, että kyseessä on isännän silmäterä. Jos kovin tiukaksi menee, kasvattajat vähenevät. Luonteita on turhaan pidetty huonona. 17 . Suuressa pihassa alkavat pikku hiljaa pennun tottelevaisuusharjoitukset, vaikka näyttää siltä, että villikon korviin eivät opit kanna. – Ei pennusta oikein mitään merkkiä pysty sanomaan, mistä voisi ennustaa sen toimivuutta. Siihen kun on tottunut, niin ei muuta kaipaa. Lyhyt aika mahdollistaa miehen mukaan irtilaskun useammin viikossa, koska kehittymätön koira ei ehdi väsyttää lihaksiaan liikaa
Ongelmia aiheutuu myös pienillä metsästysalueilla, jossa päivä voi helposti vaihtua hirvijahdista koirajahtiin. Roduissa on liikehdintää puolin ja toisin ja osa katselee karhukoiraa sen vuoksi, että ne saa paremmin pois metsästä. Leinonen on rakentanut koirilleen talon, jossa karvaiset kaverit saavat ulkoilla sateelta suojassa ja viettää yöt lämpimässä. roppi täysin kehittymätön. – Susialueilla koiraa ei voi jättää yksin yöksi haukkumaan, vaan se pitää miehillä piirittää ja päivystää susien varalta. Jos koira haukkuu vuorokauden yhteen soittoon, ei sitä voi päästää irti kuin kerran viikossa. – Eihän se haittaa, jos koira on sitkeä, jos se tulee kohtuudella pois metsästä. Jos sinulla on hyvä kaksivuotias koira, josta saisit vielä kymmenen vuotta nauttia, mutta lähdet susialueelle kokeeseen ja koira jää sinne. n Erja Pekkala. Susivaaran alati kasvaessa tästä ominaisuudesta voisi puhua jopa mustavalkoisen valttina. Kuusingin isäntä pitää erittäin tärkeänä, että karhukoira on oikean värinen eli mustavalkoinen, eikä valkoista saa olla liikaa tai väärissä paikoissa. Toisaalta myöskään kaupunkilaismetsästäjä ei välttämättä halua viipyä pitkiä ajomatkoja vaativalla metsästysreissulla yökausia koiraa metsästä odotellen. 18 – Jos koira hyppää ojan yli ja tahtoo mennä nokalleen, on sen roppi täysin kehittymätön. Kohtuus riittää, ja jos koira pysyy kaksi erää haukulla, on se riittävä aika, jotta pystyy sen kanssa päivän aikana toimimaan, sanoo Leinonen. Osa vie pentua jopa alle puolivuotiaana hirville, vaikka ne ovat aivan kehittymättömiä. Sellaista ei pidä riistalle laittaa. – Koiralla metsästyksellä ei ole tulevaisuutta susialueilla. Jos koira haukkuu vuorokauden yhteen soittoon, ei sitä voi päästää irti kuin kerran viikossa. Metsästyksen lomassa keskustelu kääntyy tänä päivänä helposti susiin. – Eihän se haittaa, jos koira on sitkeä, jos se tulee kohtuudella pois metsästä. Viime viikolla olin Sallassa jahdissa ja sielläkin yksi jämptimies kertoi vaihtoaikeista, koska koiransa meni päättömästi heti kun irti päästi ja oli herran hallussa, milloin sen sai kiinni. Eikä töissä käyvä voi päästää sellaista koiraa irti sunnuntaina, jos maanantaiaamuksi pitää ehtiä töihin. Vaikka Kuusamossa ei tästä suurpedosta harmia juuri ole, joutuvat koillismaalaisetkin aihetta pohtimaan. Koko ajan kasvava susikanta on kuitenkin monen mielessä muuttanut toivetta koiran haukulla viihtymiseen. Sellaista ei pidä riistalle laittaa. Karhukoirilla on arveltu ehkäpä olevan harmaita rotuja parempi halu yhteydenpitoon isäntänsä kanssa ja sitä kautta paremmat mahdollisuudet työpäivän päättymiseen kohtuullisessa ajassa. Se on sitä varhaiskypsyyden ihannointia, mutta minulle se ei ole tärkeä asia. Ei sellaista riskiä monikaan ota, Leinonen painottaa. Mies toteaa metsästyskoiran ylettömän sitkeyden olevan hankala haaste etenkin susialueilla. Esimerkiksi Pohjan Karhukoirayhdistys pitää isojakin hirvikokeita Oulun alapuolella, mutta emme me sinne susien vuoksi mene. Sitkeys vaarallista susialueilla Jalostuksessa on panostettu hirvikoirarotujen sitkeyteen, ja karhukoirillekin on vuosia järjestetty erikseen sitkeyttä mittaavia kokeita. On parempi katsoa vuosi pidempään ja nauttia kymmenen vuotta, kuin että aloittaa vuosi aikaisemmin ja tyytyä pariin vuoteen. Hän on myös kuullut joidenkin halusta vaihtaa harmaista mustavalkoisiin ja syynä on ollut läntisten rotujen liiallinen metsästysinto
Sinä aikana muunlainen pyynti on kielletty lukuun ottamatta Lapin maakunnassa sekä Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa, joissa jahtiaika päättyi 21. Vaikkei Seurat saattavat rahoittaa investointejaan hirvenlihalla. 19 . Hirvijahtiin ei ollut syyskuussa suurta tunkua Peltojen kytiskaadot vähissä Muutaman vuoden voimassa olleet peltohirvijahdit eivät tunnu saaneen kovin suuria metsästäjäjoukkoja liikkeelle. H irven kyttäysjahti pellolla oli sallittu syyskuun alusta lokakuun 9:nteen päivään saakka. Alkukaudesta lihalle on tukussa kysyntää.. Soitot muutamaan riistanhoitopiiriin osoittavat, että hirvijahtiin ei syyskuussa juurikaan lähdetty tänäkään vuonna, eikä edes pyyntöjä liiemmin tullut. syyskuuta kahden viikon kiimarauhoitukseen, mutta jatkui jälleen 10.lokakuuta lähtien. Monessa seurassa jo säännöt estävät hirvijahdin muutoin kuin porukassa. Maanviljelijöilläkään ei ole kovin suuria tarpeita peltohirvien kaatoon. Syynä ovat käytännön hankaluudet, perinteet ja ajankohta. Joskus pienet porukat tai yksittäiset metsästäjät saattavat naapureiden pyynnöstä käydä ampumassa pelloilta hirven tai kaksi kaudessa
sekuntien aikana, jolloin hänen pitäisi havaita, mihin suuntaan hirvi lähtee. Kytikseen on turha lähteä, jollei riistakameroissa ole merkkiäkään koko eläimestä, sanoo eräs hämäläinen metsästäjä. Ennen jahdin alkua se katosi riistakameran kuvista täysin. Peltohirvijahdit eivät ole saaneet mainittavaa suosiota. Eri asiat voivat olla jotkut erikoisviljelmät, mutta niillekään meitä ei ole ampumaan pyydetty. Sarvipää saattoi lähteä lehmien perään eikä se enää välttämättä takaisin tule. Jos laukaus ei pudota hirveä hämärässä niille sijoilleen, se saattaa paeta vielä jonkin matkaa. Ensimmäisenä vuotena taisi Kyttäysjahti on yksinäisen metsästäjän hiljaista hommaa.. Metsästäjää saattaa hämärässä hämätä kivääristä välähtävä suuliekki, joka sokaisee metsästäjän silmät niiden kentien ratkaisevien Monessa seurassa säännöt estävät hirvijahdin muuten kuin porukassa. Syyskuussa aika suurella osalla pelloista vilja on edelleen pystyssä. – Meillä kävi yksi komea sarvipää kaurapellolla melko ahkeraan loppukesästä. Käytännön hankaluutena kyttäysjahdissa sen loppupuolella voi olla myös hämäryys. Ennen jahdin alkua se katosi riistakameran kuvista täysin. Metsästäjät ovat myös tottuneet hirvijahtiin perinteisesti nimenomaan tutulla porukalla. Viljatiloilla varmaan moni viljelijä miettii tarkkaan, kannattaako hirveä pellolle ampua. 20 suoranaisia kieltoja säännöissä olisikaan, metsästäjät ovat tottuneet hirvijahtiin perinteisesti nimenomaan tutulla porukalla. Tuolloin peltohirvien metsästys tapahtuu vain maanomistajan luvalla, omin päin eivät metsästäjät peltojen laitamille lähde. – Puimattomalle pellolle ammuttu hirvi ja sen pois kuljettaminen saattaa tuhota enemmän viljaa kuin mitä hirvi söisi suihinsa. Pyyntöjäkään ei ole tullut Kymenlaaksolaisen Jaala-Kuusankoski riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Heikki Pentinniemen mukaan yhdistyksen alueella ei ole ammuttu ainuttakaan peltohirveä niinä vuosina, kun se olisi sallittu. – Meillä kävi yksi komea sarvipää kaurapellolla melko ahkeraan loppukesästä. Koiran käyttö ei ole sallittua, ja hirvi pitäisi käytännössä saada ammutuksi mahdollisimman keskelle peltoa. Suuri hankaluus peltojahdille on hieman aikainen ajankohta