7 – 2018 7,90 Lieksan SRVA-kiista voi päätyä EU-komissioon Syksyn jahteihin • valaisimet • vaatetus • naamiointi Pohjanmaan paha susitilanne ”Nyt alkaa jo riittää!” Sikarutto Belgiaan eväsleivissä. Pienpedot riesana Supikoira ui 20 kilometriä! Maailman vahvimmat käsiaseet
10,84 €/kk Pakettitarjous takki + housut + lippis Tilaa heti ! säästät 59 ,Takki 149,Housut 119,. Kärkkäinen – Se metsästäjän tavaratalo Hirvas metsästyspuku Anar Hirvas metsästyspuku on suunniteltu suomalaiseen hirvi -ja peurajahtiin. Lopputuloksena on syntynyt täysin tuulenja vedenpitävä puku, joka on äärimmäisen hiljainen, miellyttävän kevyt, turvallinen – ja suomalaisen tyylikäs! • Suomessa suunniteltu ja testattu • erittäin hiljainen pintarakenne • hyvin maastouttava Suomessa suunniteltu digicamo-kuosi • täysin vedenpitävä ja erinomaisesti hengittävä sekä kevyt rakenne • kulutuskohdat vahvistettu • neljään suuntaan säätyvä irrotettava huppu • vetoketjullinen povitasku lompakolla ja luville • YKK-vetoketjut • osittainen verkkovuori Ei kahise! Huippuluokan toimivuus! tuulenja vedenpitävä puku Täyttää metsästysasetusten vaatimukset! Erittäin tyylikäs! Testattua toimivuutta! 229 ,tai alk
Ylivieska Ollilanojankatu 2 Oulu Alasintie 12 Ii Sorosentie 2 Lahti Pasaasi 2, RenkomäJyväskylä Sammontie 1 Voit shoppailla myös myymälöissämme: Kärkkäinen – Se metsästäjän tavaratalo Sompio metsästystakki Niilla fleecetakki Äärimmäisen hiljainen takki metsästäjälle, joka haluaa liikkua täysin ääneti! Kirkkaan Safety orange –väri täyttää metsästysasetuksen vaatimukset myös hirvieläinten pyynnissä. Puvun rakenteissa vedenpitävät, mutta hyvin hengittävät osat on sijoitettu metsässä pahimmin kastuviin paikkoihin, olkapäille, hihanja lahkeensuihin, sekä takamukseen. Koko rakenteen hengittävyys huippuluokkaa. • neljään suuntaan säätyvä irrotettava huppu • vyötäröja helmasäädöillä takin istuvuuden saa säädettyä mieleiseksi • YKK vetoketjut 79 ,tai alk. Kevyttopattu fleecetakki syksyn viileisiin. Anar Niilla on uusinta fleecetakkien sukupolvea. Huippuluokan käyttömukavuutta! Suomalaista huippuosaamista! Superkevyt! Uskomattoman miellyttävä! huippuluoka n hengittävyys! ve ttä hylkivä! Tilaa he ti ! sääs tät 49 ,189 ,tai alk. Takki on varustettu hengittävällä ja täysin vedenpitävällä kalvolla, joten tuuliset ja kosteatkaan olosuhteet eivät tuota ongelmia. 5,64 €/kk 69 ,tai alk. Sopii ominaisuuksiensa puolesta niin metsään kuin vapaa-ajallekin. Vaakatikkauksin kuvioitu pinta tummilla vahvikkeilla tekee takista erittäin ryhdikkään näköisen. 9,45 €/kk Pakettitarjous takki + housut + lippis Takki 119,Housut 99,• Suomessa suunniteltu ja testattu • hyvin kulutusta kestävä materiaali • hyvin maastouttava Suomessa suunniteltu digicamo-kuosi tai perinteinen metsänvihreä • kriittiset alueet laminoitu täysin vedenpitäviksi, muualta vettähylkivä. Puku on erittäin kevyt, uskomattoman hyvin hengittävä, mutta pitää metsästäjän optimaalisen kuivana. Navdi metsästyspuku Anar Navdi –metsästyspuvussa yhdistyvät sekä kalvollisen, että kalvottoman puvun parhaat puolet. 5,29 €/kk
48 Loppusyksyn aseet Millaisilla aseilla ja patruunoilla lähdetään loppusyksyn jahteihin. Sen kunto luo mielikuvia koko harrastuksesta ulkopuolisille. Saaliiksi on saatu jo kymmeniä sikoja. Eestinajokoira Doris näytti taitonsa jo penikkana. 12 40 Pekka Tuomi tietää jo nyt, että Doriksesta tulee loistava metsästyskaveri. 12 Kanalintujahdissa Oulun seudulla lähdettiin metsäkanalintujahtiin toiveikkain mielin. 80 Valoa pimeyteen LED-ratkaistujen yleistyttyä käsivalaisimien eli taskulamppujen teho on noussut huimaa vauhtia. 18 Uudenmaan villisiat Itä-Uudellamaalla oleva Lapinjärvi on yksi villisikakeskuksista. Tyypillistä SRVA-työtä: SRVA oli käynyt lopettamassa pihassa kiertäneen karhun; omistaja oli juuri ehtinyt vetää oven kiinni kun karhu oli ollut portailla. Kuva: Matti Törrönen 54. 68 Outo kieropiippu Yksi omituisimmista aseuudistuksista on ollut kulman taakse ampuva kivääri, KieropiippuKrummlauf. 84 Fasaanisafarille Huonot metsäkanalintukannat tuovat asiakkaita fasaanisafareille. Vaasan saaristossa minkki ja supikoira ovat levinneet aivan ulommaisille saarille saakka. 54 Koirat metsällä Labradorinnoutajat Dixie ja Donja ovat lunastaneet paikkansa käyttöpuolella. Belgiaan rutto todennäköisesti päätyi luontoon heitetyn eväsmakkaran mukana. Henri Kinnusen mielestä tämä aktiviteetti onkin yksi tärkeimmistä asioista metsäkanalintujahdissa. 22 Paha sikarutto Ihminen lienee sikaruton vaarallisin levittäjä. Jupakka saattaa päätyä EU-komissioon saakka. 62 Mainio röllipuku Parhaimmillaan ghillieeli röllipuku naamioi metsästäjän täydellisesti. Nyt esitellään niistä kolme. 4 Sisältö 7/2018 6 34 Nyt mitta täynnä! Kansalaisilla alkaa olla mitta täynnä susia. Kalliita pannoituksia pidetään täysin turhana. 28 Peltometsästys Hirven syyskuinen peltometsästys ei näyttänyt houkutelleen suurta joukkoa aikaistettuun jahtiin. 64 Vahvat käsiaseet Kolme pistoolia ja seitsemän revolveria ovat yli muiden. Tässä vanhassa tornissa on mukavaa istua useamman tunnin passi. Yksi pohjoisimmista löytyy Lumijoelta. 40 Monet passitornit Passitornin pitää olla turvallinen ja käytännöllinen. Nyt on aika pysähtyä nuotion ääreen paistamaan makkaraa. 58 Kymmenet jahdit Oululainen kohta 84 vuotta täyttävä Paavo Koskela on käynyt hirvijahdeissa jo 40 vuoden ajan. 6 SRVA-kiista Mistä paljon puhutussa Lieksan SRVAkiistassa oikein on kyse. Läheltä piti -tilanteita riitti, mutta saalista ei tällä kerralla tullut. Susitilanne on erityisen paha Pohjanmaalla. Naamiopukujen hinnat ovat tulleet alaspäin viime vuosina. 44 Supiralli kuriin Saaristokaan ei estä pienpetojen leviämistä. Syinä ovat perinteet, ajankohta ja käytännön hankaluudet
Kustantaja: Karprint Painopaikka: Karprint Oy, Vihti 2018 ISSN 0781-2124 (painettu) ISSN 2489-8694 (verkkojulkaisu) ?. Metsästäjät liikkuvat metsällä pääosin runsaana joukkona – usein jahtiseurueeseen kuuluu yli kymmenen metsästäjää, ja heistä tänään yhä useampi on nainen. Selvitä etukäteen virolaisen jahdin järjestäjältä, hoitaako hän koulutuksen käytännön järjestelyt. Virossa vesilintukoulutusta . Meillä susikanta on jatkuvasti lisääntynyt, ja tänään susikanta elää vahvana etenkin Pohjanmaalla mutta myös Etelä-Suomessa, kun aikaisemmin pääosin ainoastaan itäinen Suomi oli niiden aluetta. 09-413 97 300, tilaukset@karprint.fi Tilaushinnat: Kestotilaus 63 euroa/vuosi Määräaikainen 70 euroa/vuosi Ilmestyy 8 numeroa vuodessa. Oleellista on pitää metsästyksessä mukana myös koirakaveri, joskin tänään yhä useampi jättää koiran kotiin susien pelossa. Syyskaudella alan harrastajat käyttävät hyvin runsaasti aikaansa hirvimetsällä. Metsällä käy yhä niitäkin, jotka olivat ensimmäisessä hirvijahdissaan monia vuosikymmeniä sitten. Metsästystä valvovat Virossa poliisi, rajavartijat ja niin sanottu luontopoliisi. Hirvikanta on runsas, ja metsästyksellä yritetään saada se puolittumaan. Suomi on laaja maa, hirviä esiintyy miltei joka puolella pohjoisinta Lappia lukuunottamatta. 09-413 97 300 asejaera.toimitus@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola Toimitussihteeri: Maija Salmi toimittajasalmi@gmail.com Mediamyynti: Katja Juvankoski p. Hirvenmetsästys on yksi yksi suurimmista harrastuksista Suomessa – se on arvokasta – ja erityisesti on edullista, että se on huolella säädettyä – hirvikanta säilyy ja hirvien aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisina. Hirvijahdissa on Ylä-Lapissa noudatettu hyviä metsästystapoja, sillä äskettäin tehdyssä valvontaiskussa ei löytynyt huomautettavaa. Koulutus koskee kaikkia muita ulkomaalaisia paitsi niitä, jotka ovat suorittaneet metsästäjätutkinnon Virossa. Jos on aikeissa lähteä vesilintujahtiin Viroon, on suoritettava vesilintukoulutus paikan päällä. Mieli säilyy virkeänä, liikunnan ilo ja raittiissa ilmassa liikkuminen hyvien toverien seurassa on tavoite, joka yhä runsaammin lisää harrastuksen suosiota. Vaikka susi kuuluu havumetsävyöhykkeiden eläinten joukkoon, meillä Suomessa kanta on liian runsas – sitä tulisi vahvasti supistaa. Hyvää metsästyskautta teille kaikille hirvenmetsästäjille! Metsästäjien sesonki taas parhaimmillaan Lapissa hyvät metsästystavat . Takavuosina metsästettiin enemmän pienriistaa, kuten jäniksiä, kettuja ja oravia. On laskettu, että tämä harrastus on pysyvää: kun siihen kerran saat pureman, se pysyy pitkään. Ne olivat pääasiassa yksinäisen metsästäjän harrastusta. Metsästyskauden alussa hirvien kokonaismäärän on laskettu olevan jonkin verran yli 100 000, joista noin puolet eli reilu 54 000 tulee ammutuksi. 5 PÄÄKIRJOITUS Toimitus: Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari, p. Ilman asianmukaisia lupia tai tarvittavaa koulutustodistusta metsästäviltä peritään sakkoa.. Jos olet lähdössä esimerkiksi jonkun virolaisen metsästysseuran vieraaksi, kysy etukäteen, voiko kutsuja järjestää koulutuksen. Hirvenmetsästyksessä liikkuminen sen sijaan on merkittävää yhteistyötä, joka päättyy jokasyksyisiin hirvipeijaisiin. Metsästäjien määrä on ollut kasvussa, ja vaikka kaatolupiin on tullut lisäystä, silti hirvikanta on pysynyt vakaana ja jopa lisääntynyt. 09-413 97 362 katja.juvankoski@karprint.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Tilaajapalvelu, ma–pe klo 9–15, p. Yksi keino on maksaa metsästäjille ns sudentapporahaa itänaapurin tapaan. Miksi kannan sallitaan lisääntyvän jatkuvasti – asia vaatisi myös metsästysjärjestöiltä ripeitä toimenpiteitä. Hirvenmetsästys on merkittävä sosiaalinen tapahtuma. Lapin rajavartiosto oli valvonnut hirven kiimarauhoituksen sujumista yhdessä poliisin, tullin ja Metsähallituksen kanssa. Noin satatuhatta suomalaista on aloittanut jälleen hirvenmetsästyksen; jotkut heti kauden alkaessa, mutta monet vasta myöhemmin. Turistijahtien järjestäjät ovat hyvin tietoisia asiasta, ja heistä monet ovat itse virallisia kouluttajia. Susien lisääntyminen Suomessa on harmillisen runsasta
Poliisin tarjoamassa sopimuksessa Kortelainen pitää suurimpana epäkohtana sitä, ”Me emme tee täällä susipolitiikkaa” SRVA-kiista EU-komissioon. Lieksan riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Reijo Kortelainen on tehnyt työuransa rajavartijana sekä toiminut kunnallispolitiikassa vuodesta 1985 lähtien, joten hän tuntee hyvin lainsäädännön sekä julkishallinnon kuviot. Silloin poliisi solmi virka-apusopimuksen ulkopuolisen, toimintaa varta vasten suorittamaan perustetun yhdistyksen, Virva ry:n kanssa. Mistä paljon puhutussa Lieksan SRVA-kiistassa oikein on kyse. 6 L ieksan suurriistavirka-apu eli SRVA-toiminta puhuttaa edelleen. Ase & Erä selvitti asiaa Lieksan rhy:n, Virva ry:n, poliisijohdon sekä Suomen riistakeskuksen kanssa.. Lieksan riistanhoitoyhdistys ei suostunut tekemään keväällä SRVA-sopimusta paikallisen poliisin kanssa sopimuksessa olevien epäkohtien vuoksi
Lisäksi keväällä tarjotun sopimuksen aikaan metsästäjävakuutuksessa oli isoja puutteita SRVA-tehtävissä mahdollisesti sattuvien korvaustapausten osalta. n Erja Pekkala SRVA-kiista EU-komissioon. – SRVA-tehtävät ovat usein pitkäkestoisia ja pitkien matkojen päässä. Lieksan rhy oli sitä mieltä, että koiran ulkopuoliselle aiheuttaman vahingon korvaaja pitää olla joku muu kuin koiran omistaja. Kyse on pelkästään SRVA-sopimuksen sisällöstä ja sen saamisesta oikeudenmukaiseksi. Luottamus Luonnonvarakeskukseen on mennyt jo karhumäärien arvioinnissa. Hän on huolissaan erityisesti loukkaantuneista karhuista aiheutuvista tehtävistä. – Emme ole kateellisia, jos joku hoitaa tehtävät. 7 että yhteiskunnalle annettavasta virka-avusta ei makseta täysiä kulukorvauksia sen tekijälle ja että vastuuvakuutus hoidetaan metsästäjävakuutuksesta, vaikka virka-avunanto ei ole metsästystä. Vapaaehtoinen porukka on kuitenkin saatu mukaan, ja he ovat tehneet paljon töitä julkisen viranomaisen auttamiseksi. – Olen tottunut hoitamaan vaikeita asioita, ja viedään tilannetta nyt rauhallisesti eteenpäin. Ne Virvan jäsenet, jotka tiedämme julkisesti, eivät ole kaikki olleet mukana karhunmetsästyksessä, eikä heillä ole kokemusta kolarikarhuista, jotka ovat vaarallisia vastapelureita. Kortelaisen mukaan korvaus ei kohdennu oikein. Tosiasiassa riistanhoitoyhdistykset ovat itsenäisiä viranomaisia ja niiden tehtävänä on lakisääteisesti organisoida SRVA-toiminta. Hänen mielestään riistanhoitoyhdistykselle riittää nimellinen korvaus tehdystä työstä, mutta tehtäviä hoitaville tulisi korvata kulujen mukaan. Kortelaisen mukaan asioilla ei ole yhteyttä. Jos tehtävä, esimerkiksi karkotus, ei onnistu, korvausta ei makseta. Uudessa sopimuksessa on korvausehto, jonka mukaan onnistuneesta suurpetotilanteesta riistanhoitoyhdistys saa 400 euron korvauksen. Kortelainen katsoo, että kyseessä on arvovaltakysymys. Lieksalainen Reijo ”Reke” Kortelainen sanoo olevansa valmis viemään sopimusasian korkealle EU:n suuntaan. Tekijöiltä ei kyselty Kortelainen on närkästynyt senkin vuoksi, että poliisihallitus pyysi SRVA-sopimusluonnoksesta lausuntoja maaja mesätalousministeriöltä, Suomen riistakeskukselta ja Suomen Metsästäjäliitosta – mutta ei suorittavalta taholta. – Me emme tee täällä susipolitiikkaa. Tehtävät huolestuttavat Kortelainen on tietoinen uuden toimijan mukaantulosta. Ihmetyttää vain, millä ehdoilla poliisi tekee sopimuksen kolmannen sektorin kanssa, kun se ei ollut valmis tekemään sopimusta virallisen tahon kanssa! On huolestuttavaa, että kolarihirvet jäävät metsään, sillä poliisilla ei ole mahdollisuutta niitä jäljittää. Työ tehdään kuitenkin vapaaehtoisten metsästäjien toimesta. Olemme Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa pitäneet kenttäväen kanssa yhteisiä palavereita, ja ihmiset ovat olleet hämmästyneitä, sillä he eivät ole osanneet ajatella asiaa niin, että SRVA-tilanne ei ole metsästystä. – Uutisointi asian tiimoilta oli väärää ja kenttää peloteltiin. Heille kuuluu valtion määräämä kulukorvaus sekä mahdollisesti myös päivärahamenettely. Minä olen hankkinut itselleni metsästyskortin 70-luvulla metsästystä varten, eikä minun mielestäni riistanhoitomaksua kuulu maksaa viranomaistyötä varten. – On huolestuttavaa, että kolarihirvet jäävät metsään, sillä poliisilla ei ole mahdollisuutta niitä jäljittää, sanoo Lieksan riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Reijo Kortelainen. Kortelainen on ottanut asian tiimoilta yhteyttä oikeusministeriin, maaja metsätalousministeriin ja sisäministeriin. Kortelainen kertoo saaneensa poliisin tekemän paperin valmiina, eikä kukaan, joka tätä työtä tekee, ollut päässyt kommentoimaan sopimuksen sisältöä. Ei ole susipolitiikkaa Julkisuudessa Lieksan haluttomuus solmia SRVA-sopimusta yhdistettiin susipolitiikkaan ja heidän katsottiin käyttävän tilannetta aseena sudenkaatolupien saantiin. Tehtävä muuttuu lopetustehtäväksi, ja jos se ei onnistu, korvausta ei makseta. Olen valmis viemään sopimusasian korkealle EU:n suuntaan. Olemme ilmoittaneet, että lähdemme tehtäviin, mutta kirjoitamme kuluista asianmukaisen laskun. Hän on valmis viemään asian EUkomissioon. Vakuutuksen puuteisiin herättiin Lieksan rhy:n otettua asian esille, ja riistakeskus onkin sittemmin saanut neuvoteltua korvauksen kuntoon kolmannelle osapuolelle. – Ministeri Jari Leppä puolusti nykykäytäntöä, ja muilta en ole saanut vastausta. Riistanhoitoyhdistyksiä on lähes 300, ja Lieksa on tämän asian kanssa yksin. – Olen valmis viemään sopimusasian korkealle EU:n suuntaan.
Ihmettelen riistanhoitoyhdistyksen kaksi vuotta sitten ilmoittamaa karhutehtävien määrää, joka oli 50, ja nyt on tänä vuonna ollut vain yksi karhutehtävä. toukokuuta henkilöauton jyräämä Lieksan riistanhoitoyhdistyksen lakisääteinen ”palkkiohirvi”. Lieksassa on todella vähän susiyksilöitä ja laumoja täällä ei ole ollenkaan. – SRVA-toiminnalla tehtiin selkeästi susipolitiikkaa. Pystyn itse myös siinä tilanteessa suden ampumaan, kertoo Kiiskinen, jonka oma metsästystausta on hirvenmetsästyksessä. Erja Pekkala Helatorstaina 10. Vaikka meillä on enemmän luontotaustaa ja itsekin olen perinnemaisemasuojelija, ei poliisin pyyntö suurpedon ampumisesta ole meille ongelma. Meidän laskelmat ovat olleet Luken kanssa samoja. Kiiskinen itse on kolmen muun yhdistykseen kuuluvan ohella Lieksan SRVA-yhteyshenkilö ja heillä on tavoitteena saada myös alueen suurpetoyhdyshenkilöiden nimeämiset yhdistyksen sisältä. Viime vuonna vastaavia tehtäviä oli ollut kaikkiaan kuusi. Ongelmia paisuteltiin ja lupia yritettiin näin lisää. Kiiskinen on varma, että Lieksan riistanhoitoyhdistyksen kieltäytyminen sopimuksesta oli yritys saada Lieksaan lisää sudenkaatolupia. Minä uskon vain tieteeseen, ja Luonnonvarakeskuksen arviot suurpetojen määrästä ovat faktaa. – Lieksassa on todella vähän susiyksilöitä ja laumoja täällä ei ole ollenkaan. Jokaisella ryhmässä on metsästyskortti ja puolet ryhmästä on ollut mukana aikaisemmin SRVA-toiminnassa ja suurpetojen metsästyksessä. Vaikka Virvan ryhmä on pieni, Kiiskinen vakuuttaa, että heillä on jatkuva valmius toimia. Kuva: Reijo Kortelainen Risto Kiiskinen kertoi, että Lieksan SRVA:lla oli ollut kaksi vuotta sitten 50 karhutehtävää. He ovat kaikki luonnonsuojelijoita, joista osa kuuluu myös Kiiskisen perustamaan ryhmään, joka on kahden vuoden ajan hiihtänyt Lieksassa susien jäljillä ja laskenut susien määriä. 8 Virva: Lieksassa paisuteltu susiongelmaa n Virva ry:n perustaja Risto Kiiskinen kertoo ryhmän muodostuvan 8–9 henkilöstä, joista puolet on kokeneita ja puolet kokemattomia metsästäjiä. Lisäväki ei kuitenkaan olisi pahitteeksi. Meidän laskelmat ovat olleet Luken kanssa samoja.. En hyväksy sellaista, ja halusimme tulla mukaan toimintaan. Lieksan rhy:n tilastojen mukaan sinä vuonna oli suurpetokarkotuksia ja lopetuksia yhteensä 16 kappaletta. – Meidän pitäisi saada lisää koiraihmisiä mukaan. Se noudettiin pyhäpäivänä kahden tunnin sisällä poliisilta saadun ilmoituksen jälkeen. Julkisuudessa esitettiin voimakkaasti, kuinka suuri suurpeto-ongelma täällä on
Onneksi Lieksassa tapahtuu vain alle kymmenen hirvikolaria vuodessa. Poliisin näkökulmat SRVA-toiminnassa on kaksi näkökulmaa. 9 Poliisi: oli pakko etsiä sijaistoimija n Itä-Suomen poliisilaitoksen SRVA-toiminnasta vastaava ylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen kertoo, että poliisin oli pakko löytää Lieksaan SRVA-toimija ulkopuolelta, koska paikallinen riistanhoitoyhdistys ei ollut halukas solmimaan sopimusta. Kuva: Sanna Reinikainen. Meillä on nyt Virvan kanssa sopimus ja näyttää siltä, että tehtävään on tulossa lisää halukkaita. Lieksassa on poliisin ja Virva ry:n välillä kaksivuotinen sopimus. – Suurpetotehtävistä maksetaan 400 euron korvaus. Meillä on nyt ihmisiä, jotka tulevat hoitamaan suurpetotilanteet. Hirvi kuuluu rhy:lle Riistanhoitolain mukaan kolarissa loukkaantunut ja lopetettu tai kuolleena löytynyt hirvieläin kuuluu riistanhoitoyhdistykselle. Hirvieläinonnettomuuksiin liittyy eläinsuojelullinen näkökulma, jonka mukaan loukkaantunut eläin tulee pyrkiä löytämään nopeasti ja lopettamaan sen kärsimykset, mikäli sitä ei voida auttaa. – Virva on antanut virka-apua muutamia kertoja ja homma on pelannut oikein hyvin poliisin ja asukkaiden näkökulmasta. Meidän oli pakko etsiä sijaistoimija, ja ennen kuin ehdimme alkaa etsimään ratkaisua, meihin otti yhteyttä paikallinen yhdistys Virva ry, joka oli perustettu nimenomaan tätä tarkoitusta varten. Kuva: Matti Törrönen Itä-Suomen poliisilaitoksen SRVA-toiminnasta vastaava ylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen oli mukana keväällä Kuopiossa Susien tahtiinko täällä marssitaan -taphtumassa. Olisimme olleet halukkaita maksamaan korvauksia Virvalle myös hirvieläinten lopettamisesta, mutta poliisihallitukselta tuli määräys, että näin ei voida toimia ja hirvieläinten hoitaminen kolaritilanteessa jäi poliisille. Lieksan riistanhoitoyhdistys ei saa meiltä ensimmäistäkään tehtävää, eikä meillä ole poliisissa heidän kanssaan mitään yhteistyötä. – Meillä ei ole mitään mahdollisuutta seurata eläintä, jos se kolarin jälkeen jatkaa matkaa. Erja Pekkala Tyypillistä SRVA-työtä: SRVA oli käynyt lopettamassa pihassa kiertäneen karhun; omistaja oli juuri ehtinyt vetää oven kiinni kun karhu oli ollut portailla. He ovat kaikki metsästäjiä ja heillä kaikilla on kokemusta suurpetotehtävistä, Pohjolainen toteaa. Sopimus on lähes yhtenäinen valtakunnallisen sopimuksen kanssa paitsi, ettei siihen kuulu hirvieläimet. Pohjolainen kertoo, että käytännössä loukkaantuneet hirvieläimet jäävät varsinkin sulalla kelillä metsään. Kukaan ei osannut missään vaiheessa odottaa, että joku yhdistys voisi lakkoilla ja jäädä pois sopimuksesta, joten vaihtoehto oli pakko löytää. Virva jo avustanut Virvan kanssa tehdyn sopimuksen jälkeen Lieksassa on ollut karhutilanne, jossa kaksi karhua jäi junan alle. Se menee metsään ja kituu ja kärsii, mutta sille me emme voi mitään. – Kävimme nopeat neuvottelut Virvan kanssa ja totesimme, että he pystyvät hoitamaan SRVAtehtävät, sillä heillä on osaamista sekä välineet eli suurpetokoirat. – Poliisilla ei ole osaamista, välineitä eikä resursseja kaikkien SRVA-tehtävien hoitoon. – Toki tavoite on se, että Lieksa tulee takaisin sopimuksen piiriin. Toinen, lähinnä suurpetoihin ja loukkaantuneisiin villisikoihin sekä taajamassa vaaraa aiheuttaviin hirvieläimiin liittyvä näkökulma on yleisen järjestyksen ja turvallisuuden turvaaminen, joka on Pohjolaisen mukaan poliisin ydintehtäviä. Virvan kanssa pystymme hoitamaan tehtävät hyvin
Kuva: Matti Törrönen – Vakuutuksesta korvataan aiheutuneet vahingot, jos esimerkiksi SRVA-tilanteessa loukkaantunutta suurpetoa jäljittämään päästetty koira vahingoittaa laiduntavia lampaita tai muuta karjaa.. Poliisitarkastaja Vesa Pihajoki Poliisihallituksesta kertoo, että seitsemän poliisilaitosta yhdestätoista on tähän mennessä raportoinut sopimusten allekirjoittamisista. n Erja Pekkala Lieksassa SRVA-tehtävänä poistettu susi, joka pyöri Lieksan keskustaajaman lähellä pihoissa. – Sopimusten teko paikallisen riistanhoitoyhdistyksen kanssa on poliisilaitosten vastuulla. Elokuun alusta lukien metsästäjävakuutuksen sisällä olevaan SRVA-osioon tehtiin muutos, jonka mukaan vakuutus korvaa metsästyskoirien aiheuttaman vahingon, jos kyse on ihmiselle tai toiselle eläimelle aiheutuneesta vahingosta, joka on syntynyt poliisin tai hätäkeskuksen toimeksiannosta tapahtuvassa, organisoidussa SRVA-tehtävässä. – Se on periaatteellinen kysymys, onko vakuutusasiassa ristiriitaa. On haluttu, että riistahallinto tuo näin osansa mukaan SRVA-toimintaan ja pelimerkit on nyt tällä hetkellä näin. – Poliisin toimenpiteissä korostuu vaaraa aiheuttavan eläimen yksilöinti. Korvausta ei makseta hirvieläinten aiheuttamasta virka-aputehtävästä. 10 Vakuutusta parannettu, tehtävistä korvausta n Mediassa on kuluneen kesän aikana näkynyt uutisia, joiden mukaan kaikki muut riistanhoitoyhdistykset paitsi Lieksa olisivat jo tehneet SRVA-sopimukset poliisin kanssa. Poliisin organisaatio muuttui vuonna 2014 ja tuolloin SRVA-sopimuksia on uusittu, mutta osa sopimuksista on jäänyt uusimatta, jolloin ne voivat olla hyvin vanhoja. Yksi korvaus ja yksi eläin Poliisihallinnossa SRVA-sopimus valmisteltiin keväällä ja vahvistettu sopimus lähetetty eteenpäin paikallisille poliisilaitoksille. Jos esimerkiksi suden karkotuksen jälkeen todetaan, että vähän ajan päästä samalle alueelle palannut eläin onkin joku toinen kuin se, joka sieltä on aiemmin karkotettu, kyseessä on poliisin päätöksenteon ja mahdollisten toimenpiteiden ja myös mahdollisten korvausten osalta uusi tilanne, Pihajoki tarkentaa. Pihajoki selventää myös karkotuksiin liittyvää 400 euron summaa. – Korvauksessa on lähdetty siitä, että yhtä eläintä kohti maksetaan yksi korvaus. Tätä päätöstä on kritisoitu sen vuoksi, että kukaan ei voi varmistua siitä, onko karkotettu eläin juuri se sama, joka on häädetty matkoihinsa vai tuleeko kylille samannäköinen, mutta eri yksilö. Vakuutukseen liittyy omavastuuosuus, joka maksetaan poliisista ainakin Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella. Keskusteluissa on kummasteltu, miksi rahaa ei makseta tehdystä työstä, vaan vasta sitten kun karkotus on onnistunut ja suurpeto ei palaa viikon aikana takaisin. Jos jollakin alueella sutta karkotetaan ja kyseinen yksilö palaa aina takaisin, voidaan todeta, että karkotus ei ole riittävä toimenpide vaaran poistamiseksi. Metsästykseen itsessään ja metsästäjien yhteiskunnallisiin tehtäviin, olipa ne sitten järjestetty riistakeskuksen tai riistanhoitoyhdistyksen kautta, on lakisääteisesti määrätty, että vakuutus pitää hankkia. Merkittävin muutos sopimuksessa on elokuun alusta voimaan tullut korvausehto, jonka mukaan riistanhoitoyhdistykselle maksetaan 400 euroa tietyistä suurpetoja villisikatehtävistä. Metsästäjävakuutus on jo pitkään sisältänyt SRVA-osion ja siinä mielessä se on jo olemassa olevaa käytäntöä. Eli kun päätös tehdään, yritetään eläintä karkottaa, seurataan tilannetta, ja jos turvallisuusongelma poistuu, maksetaan korvaus. SRVA-tehtäviä ovat eläimen jäljitys-, karkotus-, lopettamis-, kuljettamisja käsittelytehtävät, selventää julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen Suomen riistakeskuksesta. Tämä muutos tarkoittaa sitä, että vakuutuksesta korvataan aiheutuneet vahingot, jos esimerkiksi SRVA-tilanteessa loukkaantunutta suurpetoa jäljittämään päästetty koira vahingoittaa laiduntavia lampaita tai muuta karjaa. On selvää, että Lieksan rhy ei pidä tätä periaatetta hyvänä, Härkönen toteaa. Näin ei kuitenkaan ole, vaan sopimusten teko on poliisijohdon mukaan vielä kesken. Riistakeskuksen toimesta myös metsästäjävakuutuksen korvausehtoja SRVA-toiminnan osalta on tarkistettu ja korjattu. Kolmannen osapuolen vahingot – SRVA-tehtäviin liittyvässä vakuutusturvassa nähtiin puutteita ja asian korjaus koettiin tärkeäksi sekä meillä riistakeskuksessa että poliisissa. Kuva: Matti Törrönen SRVA-nutut roikkuvat Lieksassa naulassa. Härkönen on tietoinen Lieksan riistanhoitoyhdistyksen eriävästä mielipiteestä siitä, onko metsästäjävakuutus oikea kohde vastaavien vahinkojen korvaamiseen. Näiden seitsemän poliisilaitoksen osalta kahden yhdistyksen kanssa prosessi on vielä kesken ja vain yksi yhdistys on jättänyt sopimuksen tekemättä.. Kaikki eivät ole niitä vielä ehtineet tehdä. Tällöin kyseisestä eläimestä todennäköisesti annetaan lopetusmääräys ja lopetuksen jälkeen maksetaan korvaus
300 m • 3 x IR LED • paino 528g • toimintaaika 6,5 h (IR-teho 50 %) NiteSite Viper tunnistusetäisyys max. Hinnat voimassa sitoumuksetta 15.12.2018 asti. (metsästyslaki 5§, 33§, 49§, metsästysasetus 14§)” maahantuoja: Myynti hyvin varustetuissa aseja urheiluliikkeissä. NiteSitepimeänäkölaitteen käyttö ei vaadi aseen uutta kohdistamista. 100 m • 1 x IR LED • paino 418 g • toimintaaika 7,4 h (IR-teho 50 %) maahantuoja: 1 2 1 2 3 3 tarjoushinta tarjoushinta tarjoushinta 1199 € 849 € 579 € Eagle mallin tunnistusetäisyys on jopa 500 metriä. Muunna tähtäinkiikarisi tehokkaaksi yökiikariksi ja näe pimeässä jopa 500 metriin. ENTISTÄ ENEMMÄN OMINAISUUKSIA NiteSite Eagle tunnistusetäisyys max. NiteSite toimii myös päivällä. pimeänäkölaitteet pimeänäkölaitteet • parannettu 940 NM infrapuna • näyttöruudussa himmennin • tallennusmahdollisuus R-Tek -kamerayksikössä • kamerassa ulkoinen tarkennussäätö Dark Ops Viper, 100 m Dark Ops Wolf, 300 m Dark Ops Eagle, 500 m (kuvassa) 1349 € 999 € 699 €. Suomessa laitetta saa käyttää toistaiseksi ainoastaan haavakon et sin nässä, sekä rottien, myyrien ja hiirien tappamiseen. ”Varmista laitteen käyttöön liittyvät ra joitukset siitä maasta missä aiot metsästää. . Katso lähin jälleenmyyjä osoitteesta hjorth.. Tuotteet valmistetaan Englannissa. NiteSite soveltuu kaikille kaliipereille. 500 m • 5 x IR LED • paino 638g • toimintaaika 5,8 h (IR-teho 50 %) NiteSite Wolf tunnistusetäisyys max. Nopea asentaa
Mutta turhaan. Ilma onkin mitä parhain metsäkanalintujahdille. Kauppakeskus Zeppelinin viereisen Shellin pihalta jatkamme Henri Kinnusen maasturin kyydissä kohti määränpäätä, Oulun kupeessa kanalintumetsällä Teeri vei pidemmän korren Oulun seudulla lähdettiin metsäkanalintujahtiin toiveikkain mielin. Läheltä piti -tilanteita riitti, mutta tällä kertaa jutustelu nuotion äärellä jäi reissun mieleenpainuvimmaksi hetkeksi. Maastosta ylös lennähti rauhoitettu riekko.. Hevi otti seisonnan ja Henri Kinnunen ampuma-asennon. Tällä kertaa jahti suuntautuu Oulun kupeeseen Kempeleeseen, jossa metsälle lähtevät kokeneet metsästäjät Henri Kinnunen ja Jani Kärenlampi. 12 S yyskuinen perjantaiaamu valkenee kylmänä ja kuulaana
Tarkempi vilkaisu suon toiselle laidalle koivujen latvaan osoittaa äänihavainnoin oikeaksi. Nostamme tavarat selkään ja lähdemme kävelemään hiljalleen metsän läpi kohti suoaukiota. Sillä ukkoteeri olisi ollut helppo tiputtaa koivun latvasta alas. Nyt on pärjättävä haulikon kanssa ja toivottava, että teeret päästävät meidät ampumaetäisyydelle saakka. 13 joka löytyykin jo noin viiden kilometrin päästä asutuksesta, Ketolanperältä. Minä, Henri Kinnunen ja Hevi valitsemme vastakkaisen suunnan. Ukkoteerihän se siellä istua viipottaa. Niin kova into sillä on päästä tositoimiin. Vielä kun sen onnistuisi yllättämään jotenkin?. Nyt on aika pysähtyä nuotion ääreen paistamaan makkaraa. Suon suunnalta kuuluu selvää teerien ääntelyä. Kärenlampi ehdottaa ennen suolle saapumista, että hän lähtee kiertämään suota toiselta puolelta. Hevi intoa täynnä metsään Hyppäämme ulos autosta ja Henri Kinnunen avaa takaluukun. Ja siellähän se ukkoteeri jöllöttää suuren koivun latvassa. Eikä aikaakaan, kun koira on jo hävinnyt jonnekin lähimaastoon. Äkkiä Kinnunen pysähtyy ja käskee kuunnella tarkkaan. Sieltä maastoon pomppaa musta, karkeakarvainen saksanseisoja Hevi. Alueella kasvaa kuivaa kangasmetsää, mutta jo muutaman sadan metrin päässä eteen tulee märkääkin märempi suokaistale, jonka reunalla toivon mukaan kukurtelee teeri jos toinenkin. Henri Kinnusen mielestä tämä aktiviteetti onkin yksi tärkeimmistä asioista metsäkanalintujahdissa. Pienen patikoinnin jälkeen saavumme suon laidalle. Tässä vaiheessa Kinnunen harmittelee, ettei ottanutkaan kotoa lähtiessään mukaan kivääriään
Hetken päästä muutaman kymmenen metrin päästä edestämme pomppaa esiin metsäjänis. Ampumapaikalla oli ollut niin paljon hakattuja risuja, että hirvi oli kompastunut niihin. Tämän vuoden kesälomansakin hän on ottanut lokakuulle parhaimpaan metsästysaikaan. Kinnuselta löytyy oma tarinansa myös hirvimetsältä. – Parasta tässä jahtimuodossa on se, että pääsee kulkemaan metsässä oman koiran kanssa, tekemään nuotion ja paistamaan makkaraa! Kinnusenkin kohdalla metsästyskauden varsinainen aloitus tapahtuu aina elokuun 20. Jousimetsästys uusi aluevaltaus Viime vuosina mukaan kuvioihin on tullut uutena lajina jousimetsästys. Lisääntyneen metsästysinnon syy löytyy hyvin pitkälti siitä, ettei Kempeleessä vaadita enää seuraan liittyjältä kolmen vuoden paikkakunnalla asumista. – Vaimo on tiennyt asian laidan siitä asti kun olemme alkaneet yhdessä olemaan. Metsästän vähän joka puolella Suomea. Onhan siinä oma jännityksensä, jos ammut haavakon. Yhden tarinan hän päättää kuitenkin kertoa. Hetken kuluttua huomaamme, että Hevi on saanut seisonnan. Ei muuta kuin ase takaisin selkään ja matka jatkuu. – Minulla on työn puolesta aina viikko töitä ja viikko vapaata, joten aikaa touhuta metsästyksen parissa on riittävästi. Kinnunen kertoo, että Kempeleen metsästysseura on Suomen Metsästäjäliiton suurin seura reilulla 1100 jäsenellään. Henri Kinnunen tarttuu haulikkoonsa ja astelee muutaman askeleen eteenpäin. Varsinkin, jos hiipimällä metsästää, voi siinä vaiheessa tulla kiire hyppiä puuhun pakoon. Hirviporukoita meillä on kaksi, Kinnunen valottaa. Muutama minuutti tästä eteeni ilmestyi iso sonni, jonka sain ammuttua kertalaakista. Ikimuistoisimman metsästyskokemuksen uteleminen hymyilyttää Jani Kärenlampea, sillä miehen takataskussa juttuja kyllä riittää. Hän itse liittyi metsästysseuraan 90-luvulla, jolloin jäsenmäärä huiteli 800 paikkeilla. – Olin ensimmäistä kertaa kiväärin kanssa passissa. Metsämies jo polvenkorkuisesta Saavumme takaisin kangasmetsän puolelle. Rouvankin mielestä metsästys on hieno harrastus, mutta aina se . Henri Kinnusen paras muisto liittyy ensimmäisen metson ampumiseen. Vesilinnustus on täällä suosituin laji. Kinnunen on käynyt jousimetsällä Slovakiassa asti muflonia ja villisikaa pyytämässä. Siellä se mullikka seisoi 90 metrin päässä. Metsästysalueena koko Suomi Metsäkanalinnustus on Kinnusen lempilaji. Polvet alkoivat lyödä heti holttaa, eikä minulla ollut kiikariakaan pyssyssä. Samaisella metsästysreissulla oli mukana yksi saksalainen kaveri, joka antoi isäukolle 200 saksanmarkkaa ja sanoi, että ostakaa tuolle pojalle kiikari, Kärenlampi kertoo nauruaan pidätellen. – Isä vei minut metälle siinä vaiheessa kun kävelemään opin. Jahdin johtaja soitti ja käski tulla kokoontumispaikalle. Hirvi yritti vielä piehtaroida itseään pystyyn, mutta onnistuin lopettamaan sen siihen paikkaan. 30 minuuttia ehdin seisoa siinä, kun metsästä alkoi kuulua rapsetta. Hangossa käyn pyytämässä allia ja haahkaa ja olen myös mukana Kuivaniemen porukassa. Jo hyvissä ajoin huomaamme, että teeret lähtevät pakoon syvemmälle metsään. Jo vuoden kirjoilla pidolla heltiää jäsenkortti. – Sain elämän ensimmäisen hirveni kuttumalla. Joutsenet ovat vakiokamaa lähes jokaisella metsästysreissulla. Mutta eri asia on se, mikä niistä on painokelpoista materiaalia. Metsällä tulee käytyä myös Ruotsin puolella, Kinnunen paljastaa. Meidän ampumaradallakin kävi kesällä muutama tyttö aktiivisesti treenaamassa. Ja ei aikaakaan, kun metsässä on meneillään jänisajo. 7-vuotiaana sain synttärilahjaksi ensimmäisen oman haulikkoni. Päätin mennä tuntia ennen jahdin alkua torniin odottelemaan ja aloin huudella. Liekkien äärellä on hyvä aika kertoa tarkemmin omasta metsästysharrastuksesta. Kinnusen kotonakin harrastuksen aiheuttamat poissaolot on jo tiedostettu. – Nuoria pitäisi saada seuraan lisää. – Samainen metso löytyy kotoa täytettynä. – Metsästys ei ole enää miesten laji. – Vajalla kun vedimme hirvestä turkkia pois oli yllätys suuri: niskasta löytyi vain lopetusjäljet eikä mitään muuta. Ensimmäisen laukauksen jälkeen hirvi lähti vetämään entistä lujempaa, toisen laukauksen jälkeen vauhti vain kiihtyi, mutta kolmannella eläin teki voltin ja kaatui maahan. Ja viime vuosina heitä onkin alkanut tulemaan, toteaa 36-vuotias Kinnunen. Se ajoittuu aikaan, jolloin Kärenlampi pääsi kaatamaan ensimmäisen hirvensä. Nyt myös naisiakin on tullut toimintaan mukaan entistä enemmän. Hevi huomaa pitkäkorvan ja lähtee sen perään. . Metsästys on Kinnuselle elämäntapa. Pupupaistia emme kuitenkaan tällä kertaa onnistu saamaan, ja Hevikin palaa taas seuraamme. Lähdemme tietysti niiden perään. Sitten hän ottaa tähtäysasennon, mutta laukaisu jää tekemättä, sillä maasta ilmaan lehahtanut lintu osoittautuukin Kempeleen metsästysseuran alueella rauhoitetuksi riekoksi. Aikoinaan päätin, että kun ensimmäisen metson saan, aion sen myös täyttää, Kinnunen myhäilee ja lisää vielä, että ensimmäisen metson jälkeen hän sai ammuttua toisen samanmoisen heti seuraavalla jahtireissulla. päivä kello 12. – Kyttäyspyyntiä se pääasiassa omalla kohdalla on. Henri Kinnunen päättää tehdä nuotion ja kaivaa repusta makkarat esiin. Ensimmäinen metsokaato Hirvikaato ilman osuman osumaa Kempeleen metsästysseura on Suomen Metsästäjäliiton suurin seura reilulla 1100 jäsenellään.. 14 Se olikin ”vain” riekko Lähdemme tarpomaan kosteaa ja upottavaa suota kohti teerien oleskelupaikkaa
Sen sijaan teerikannan suuruudesta liikkuu Oulun suunnalla kahdenlaista tietoa: paikka paikoin kanta on elpynyt ja paikoin taas ei. Kolmas tekijä liittyy petotilanteeseen; on olemassa alueita, joissa petoja on pyydetty enemmän, mikä on taas vaikuttanut siihen, että lintukannat ovat nousseet. – Märkä ja kylmä kesä huonontaa yleensä enemmän poikasten tuottoa. Nyt alkaa olla lintujakin, kun parina viime vuonna niitä on ollut todella vähän. Pitkään alamaissa ollut metsokanta näyttää elpymisen merkkejä Pohjois-Suomessa. Teerijahtiin vasta kelien kylmettyä Nuotiossa on enää pieni hiillos jäljellä, kun paikalle saapuu Kinnusen metsästyskaveri Jani Kärenlampi. Joillakin seuduilla taas ravintoa on tarjolla enemmän. Saaliin saaminen jäi hänenkin kohdallaan tällä kertaa haaveeksi, vaikka mies kertoi nähneensä lähietäisyydellä useammankin teeren. Kun vielä ennen metso tarvitsi elinympäristökseen järeän metsän, on tilanne muuttunut viime vuosina. 15 tahtoo hänet yllättää, että tuppaan olemaan siellä metsässä koko ajan, Kinnunen hymyilee. Hän on odottanut sopivien kelien tulemista. – Olen allerginen hirvikärpästen puremille, ja siksi olen odotellut, että kelit kylmenevät. Oulun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jari Kauppi kertoo, että kanta on tällä hetkellä kohtuullinen, mutta parantunut huomattavasti. Kun makkarat on vetäisty kurkusta alas, jatkuu matka kohti autoa. Hyvät apajat saattavat löytyä jo muutaman kilometrin päästä kaupungin keskustasta. Hangossa käyn pyytämässä allia ja haahkaa ja olen myös mukana Kuivaniemen porukassa. Nyt metsäojissa ei ollut vettä, jonka vuoksi poikaset pääsivät hyvin petoja karkuun. Teerikannan vaihteluun on monia eri syitä. Kauppi arvelee, että teeripoikueiden hengissä selviämisen kannalta mennyt suvi oli säiden puolesta mitä mainioin. Etenkin Oulun seudulla metsästyspaine on huomattavasti kovempi kuin harvempaan asutuilla alueilla. Vaikka saalista ei tällä kertaa tullut, oli reissu antoisa monella muulla tavalla. Maltti on valttia, Kärenlampi tietää. – Tietenkin kanta oli vielä viime vuonna tosi alhaalla, eikä se ehdi vuodessa hirveästi muuttua. Metsällä tulee käytyä myös Ruotsin puolella. Tämä oli nyt metsästyskauden ensimmäinen teerijahti, jossa Kärenlampi oli mukana. n Matti Kuoppala Metsokanta osoittaa elpymistä . Sillä ei passaa suin päin sohlata. Hän omistaa taljajousen, joka on hyvä valinta myös harrastuksen aloittamiseen. Kärenlampikin on innostunut jousimetsästyksestä. Malttia tarvitaan metsästäjiltä vielä tässä vaiheessa, Kauppi vaatii. Jani Kärenlampi (vas.) ja Henri Kinnunen käyvät kanalintumetsällä Kempeleen Kotolanperällä.. – Jousella metsästäminen on ihan eri hommansa. Jari Kauppi arvelee, että metso on vain oppinut sopeutumaan uusin elinolosuhteisiin. Haulikossa sinulla on yhdestä neljään panosta piipussa, mutta jousella on osuttava vain sillä yhdellä laukauksella. Ainakin se asia tuli selväksi, ettei metsästämään lähteminen vaadi mitään suurempia matkasuunnitelmia. Kulunut kesä oli kuuma ja kuiva. – Metsästän vähän joka puolella Suomea. Seurojen tekemät rajoitukset esimerkiksi naarasmetson ampumisen suhteen ovat vaikuttaneet lajin runsastumiseen
Eri alueiden kanalintulupametsästäjien todennäköisyydet kuulua johonkin neljästä metsästystapaprofiilista.. Tutkimuksessa esitellään neljä metsästäjäprofiilia. Itäja Ylä-Lapin lupa-alueiden kanalintuluvat ovat halutumpia kuin Länsi-Lapin luvat, ja vastaavasti eteläisemmässä Suomessa luvat Itä-Suomen lupa-alueille ovat kysytympiä Valtion kanalintuluvilla metsästävillä toiveita Jahtireissulle erämaahan Koiran kanssa Lappiin, ilman koiraa ItäSuomeen. Tämä selviää Metsähallituksen ja Luonnonvarakeskuksen tuoreesta tutkimuksesta. Toiseksi yleisin profiili on ”generalistit” (27 %), kolmas ”kanakoirametsästäjät” (18 %) ja neljäs ”haukkuvalla koiralla metsästävät” (17 %). Ylä-Lapissa metsästetään suhteellisesti eniten kanakoirilla. Kanalintumetsästäjien profiilit kertovat toiveista valtion lupa-alueilla. Joulukuussa 2017 nettikyselynä toteutettuun tutkimukseen vastasi kaikkiaan 5728 metsästäjää. – Tieto lupa-alueita koskevista arvostuksista antaa suuntaa kehitystyölle, jonka tavoitteena on tukea asiakkaita kohdevalinnassa entistä monipuolisemmin. Vastaajiksi kutsuttiin syksyllä 2017 lyhytaikaisella kanalintuluvalla valtion alueilla metsästäneet. Erilaisten asiakasryhmien toiveet ovat osin ristiriitaiset, joten meidän on tarjottava spesifimpää tietoa alueista päätöksenteon tueksi, ylitarkastaja Ahti Putaala sanoo. Pohjoinen ja itä houkuttavat Jo entuudestaan on tiedossa, että vuosittainen metsästyslupien kysyntä ei jakaudu tasaisesti. Profiilien yleisyydet vaihtelevat alueittain ja eroja voidaan havaita esimerkiksi siinä, mitä piirteitä eri profiileihin kuuluvat metsästäjät lupa-alueessa arvostavat. 16 V altion mailla kanalintuluvalla metsästävät poikkeavat toisistaan paitsi metsästystavan myös kohdealueiden, saaliin ja lupa-aluetta koskevien toiveiden suhteen. Valtion maiden kanalintulupametsästäjät -tutkimuksessa esitellyistä metsästystapaprofiileista yleisin on ”koirattomat maastossa kävelijät”, joita on noin 38 prosenttia kanalintulupa-asiakkaista
Vaikka kaikki neljä profiilia arvostavat lähes poikkeuksetta eniten lupa-alueen erämaisuutta ja saalisvarmuutta, vaihteluakin esiintyy: saalisvarmuus on yleisesti ottaen tärkeää generalisteille, erämaisuus haukkuvalla koiralla metsästäville ja sijainti majoituksen lähellä koirattomille kävelijöille. Koirattomien maastossa kävelijöiden osuus metsästäjistä on erityisen suuri Kainuussa (60 %) ja Itä-Suomessa (68 %). Sopivuus koirametsästykseen korostuu Yläja Itä-Lapin kohdalla. Haukkuvan koiran kanssa metsästävät ovat enemmistönä Itä-Lapissa (36 %). 10, 16, 20) • latauspituudet 76 mm ja 70 mm • sisältää yhden haulija ruutiannostelijan ja kolme ruutiholkkia • mukana selkeä suomenkielinen käyttöohje 365,00 € KATSO RESEPTIT NETTISIVUILTAMME! LATAA ITSE HAULIKONPATRUUNAT!. Myös aiemmat kokemukset alueesta vaikuttavat valintaan; keskimäärin 77 prosenttia vastaajista ilmoitti aikovansa todennäköisesti käyttää samaa lupa-aluetta lähivuosina. Länsi-Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun lupa-alueiden vahvuuksiksi luetaan sijainti oman kodin, loma-asunnon tai sukulaisten lähettyvillä. Länsi-Lappi pärjää varsin hyvin tässä vertailussa, vaikka lupamyynnissä se jää muun Lapin jalkoihin. Mark V -latauspuristin • kestävä ja helppokäyttöinen latauspuristin • maksimi latausnopeus jopa 150 patruunaa tunnissa • voidaan ladata 12 kaliiberin patruunoita (erillisen muutossarjan avulla voidaan ladata myös muita kaliibereja esim. Tyytyväisimpiä viimeisimpään metsästysreissuunsa olivat koirattomat maastossa kävelijät – erityisesti ne, jotka olivat käyneet Ylätai LänsiLapissa. Tutkimuksesta selviää myös, että pohjoisille ja itäisille lupaalueille matkustetaan paitsi kauempaa myös laajemmalta alueelta kuin läntisille kohteille. Joidenkin kriteerien merkitys puolestaan jakoi vastaajien mielipiteitä; tällaisia olivat erityisesti alueella tehdyt hakkuut, koiran käytön edellytykset ja edellä mainitut majoitusmahdollisuudet. 17 kuin läntisen Suomen alueille. Käytännössä tärkeimpiä valintakriteerejä lupa-alueelle ovatkin sen erämaisuus sekä saalisvarmuus, joista jompaakumpaa piti tärkeimpänä 47 prosenttia vastaajista. Kriteerien painotukset kuitenkin vaihtelevat alueittain: erämaisuus on erityisesti Itäja Ylä-Lapin lupa-alueiden valttikortti, saalisvarmuus Itäja Länsi-Suomen. Generalistit, jotka yhdistelevät eri metsästystapoja, eivät ole enemmistö millään alueella, mutta suhteellisesti eniten heitä on Länsi-Suomessa (27 %). Ylä-Lapissa puolestaan metsästetään suhteellisesti eniten kanakoirilla (64 %). www.nevercold.net Myynti: eräja kalastusliikkeet 199,00 € 4 lämmityselementtiä Paleleeko. Lapissa erämaat, etelässä saaliit Tärkeimpänä ihannelupa-alueen piirteenä pidetään mahdollisuutta liikkua maastossa kohtaamatta toisia metsästäjiä tai muita luonnossa liikkujia – omaa seuruetta lukuun ottamatta. Generalistit puolestaan olivat viihtyneet Kainuussa ja Itä-Lapissa, kanakoirametsästäjät koirattomien tavoin Yläja Länsi-Lapissa ja haukkuvan koiran kanssa metsästävät Länsi-Lapissa. n Parhaiten saalista raportoivat saavansa kanakoiran kanssa metsästävät ja generalistit, jotka yhdistelevät erilaisia metsästystapoja. Eri profiilien edustajia kohdataan kaikissa lupamaakunnissa, mutta vaihtelevalla todennäköisyydellä. • toiminta-aika 2 – 5 h, kahdella akulla 4 – 10 h • tehokas 2600 mAh litiumioniakku, mukana verkkolaturi • koot XS48 – XXL58 (ASPEN) • koot XS34 – XL46 (ASPEN LADY) Elektroniset ASPENja ASPEN LADY -lämpöliivit • erinomainen väliasuste talviseen metsästykseen ja kalastukseen • materiaali fleece, väri musta • lämmityselementit rinnassa, yläselässä ja ristiselässä • 3-portainen lämpötilan säätö, säätönappi rinnassa PAREMPIEN METSÄSTYSVARUSTEIDEN MAAHANTUOJA www.nordhunter.com MYYNTI: ASEJA ERÄLIIKKEET 600 Jr. Kanakoirilla hyvin saalista Parhaiten saalista raportoivat saavansa kanakoiran kanssa metsästävät ja generalistit. Saalisvarmuus on tärkeää generalisteille, erämaisuus haukkuvalla koiralla metsästäville ja sijainti majoituksen lähellä koirattomille kävelijöille. Myös koirattomat kävelijät lähtevät kotiin saaliin kanssa useammin kuin haukkuvan koiran kanssa metsästävät, vaikka metsästyskokemusta on keskimäärin vähemmän. Sen sijaan lupa-alueiden lähiseudun ruokaja ravintolapalvelut ja opaspalvelut koetaan vähemmän tärkeiksi kohteen valinnassa. Tulosta pidetään Metsähallituksessa yllättävänä, sillä haukkuvan koiran kanssa metsästävät ovat kokeneimpia ja metsästyspäivissä mitattuna aktiivisimpia metsästäjiä
Suomen todelliset villisikakeskukset löytyvät tällä hetkellä itäiseltä Uudeltamaalta Pyhtään, Loviisan, Porvoon ja Lapinjärven alueilta sekä Kaakkois-Suomesta Venäjän rajalta rannikolta Virolahdelta sisämaahan Parikkalaan käsittävältä alueelta. Myöhemmin näkee sitten riistakamerasta, että syömään on tultu heti sen jälkeen, kun on poistuttu paikalta, Lapinjärven riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Göran Wallén kertoo.. Lapinjärvi yksi villisikakeskittymistä Saaliiksi kymmeniä villisikoja Itä-Uudellamaalla oleva Lapinjärvi on yksi villisikakeskuksista. 18 L uonnonvarakeskuksen julkaiseman kanta-arvion mukaan Suomessa käyskenteli vuoden alussa 3 155 villisikaa. Itäisellä Uudellamaalla, Lapinjärvellä, villisiat ovat tulleet metsästäjille tutuiksi. Nyt villisiat ovat levinneet laajemmalle alueelle, ja niitä on tavattu jo läntiselläkin Uudellamaalla. Lukuja muuttaa kevään porsastuotto sekä metsästys. – Meillä on kyttäyskoppi, mutta usein siellä saa istua iltakahdeksasta puolille öin ilman, että mitään tapahtuu. Vaihtelu on reilusta 2 000 vajaaseen 5 500 yksilöä. Vaikeasti metsästettävä villisika näkyy kuitenkin useimmiten riistakamerassa
Viime syksynä Liljendahlin Anteronkylässä metsästäjät näkivät 50 villisian lauman, mutta tämän vuoden puolella niin isoja laumoja ei ole tavattu. – Keväällä kylvetyistä kuminapelloista siat ovat olleet kiinnostuneita ja alkaneet tonkia niitä. 19 Isoja laumoja ei havaittu Lapinjärven riistanhoitoyhdistyksen alueella, johon kuuluu 11 metsästysseuraa, oli lokakuun ensimmäiselle viikolle mennessä ammuttu 33 villisikaa. Normaalisti johtajaemakko suojelee porsaita ja säätelee sitä, ketkä laumasta tekevät porsaita. Se on ihan ok, mutta onko kaikki tällaiset tuotteet tarkastettu. Enemmän vahinkoa on saanut aikaiseksi alueella liikkuva karhu. – Juuri lokakuun alussa ruokintapaikalla olevaan riistakameraan oli tallentunut 15 villisian lauma. – Vuosien saatossa siat ovat levinneet isommalle alueelle. Viime syksynä Liljendahlin Anteronkylässä metsästäjät näkivät 50 villisian lauman. – Yhtenä yönä riistakameraan oli tallentunut ensimmäisenä peura. Siihen, ettei ilmoituksia ole tehty, Wallén arvelee osasyyksi nykyisen tukipolitiikan, jossa omavastuu on niin iso, ettei monikaan viitsi lähteä sen vuoksi hakemaan satokorvauksia. Sen jälkeen kamerassa oli villisika ja 15 minuuttia myöhemmin karhu. Kyttäysjahdilla paras tulos Göran Wallénin mukaan paikalliset metsästäjät pyrkivät pitämään villisikakantaa kurissa, vaikka tehtävä ei ole helppo. n Soili Kaivosoja Saman yön aikana riistakameraan tallentui peura, karhu sekä villisikalauma. Heikinkylän metsästysseurassa, johon Wallén itsekin kuuluu, saalista oli kertynyt 14 yksilön verran. – Pääasiassa pyrimme metsästämään kyttäysjahdilla. Tulisiko sikarutto mahdollisesti sitten rajan yli liikkuvien sikojen mukana vai jotain muuta kautta. Jossain on voinut olla kuollut sika ja sikarutto voi tulla sitäkin kautta Suomeen. Lapinjärvellä on havaittu, että villisiat liikkuvat suunnilleen samoina viikonpäivinä ja niillä on omat, tarkat reittinsä. Mikäli koiraa käyttää niiden metsästyksessä, saattavat laumat hajota. Itä-Uudenmaan kanta on tullut rajan yli kaakosta. Muovipaaluja on nyt yritetty suihkuttaa suojaaineella, joka on jonkin verran nähtävästi auttanut. Keskimäärin Lapinjärven ja naapurikunnan Liljendalin alueella liikkuvat laumat käsittävät 5–15 villisikaa. Viime vuosina villisikoja on nähty myös jo Länsi-Suomessa, kuten Inkoon, Hangon ja Tammisaaren alueilla sekä pohjoisessa Mäntsälän puolella.. Työni puolesta olen nähnyt tiloilla turvepaaleja, joita on tuotu Virosta. – Tästä on vain 100 kilometriä Vaalimaan rajalle. Naapurilla on myös paikalla radio, joka käynnistyy hämäräkytkimellä ja pitää vähän ääntä. Uudellamaalla kaatoja oli kaikkiaan 149. – Senkin vuoksi koitamme parhaamme, ettei kanta pääsisi liiaksi kasvamaan. Vaikka Wallén uskoo, että villisikakanta leviää, ei se ole aiheuttanut Lapinjärven riistanhoitoyhdistyksen alueella juurikaan autokolareita. Se johtuu siitä ruotsalaisten näkemyksestä, että karju astuu orvoksi jääneet porsaat ja ylivuotiset naaraat. Se on vaikea sanoa. Mikäli ammutaan johtajaemakko, on seurauksena kannan räjähdysmäinen kasvu. Kuminapellot kiinnostavat Suuria maatalousvahinkoja villisiat eivät ole tehneet Lapinjärvellä. Tänä vuonna karhu on repinyt ainoastaan kaksi muovista rehupaalua, mutta toissa vuonna karhu raateli 20–30 naapurin muovipaalua. Tosin villisika on niin ovela eläin, että sitä on vaikea havaita. Sikarutto puhuttaa myös Lapinjärvellä Sikarutto puhuttaa myös lapinjärveläisiä metsästäjiä. Nyt villisikoja on nähty LänsiSuomessa, Inkoon, Hangon ja Tammisaaren alueilla sekä pohjoisessa Mäntsälän puolella. Se on vain pari yötä, kun ne ovat täällä, jos tulevat rajan yli. – Noin kolme, neljä vuotta sitten neljä villisikaa jäi auton alle, mutta sen jälkeen SRVA-keikkoja ei ole tullut alueellamme
Arvion vaihteluväli on 2 000–5 000. Seuraava kanta-arvio tulee Lukelta tammi-helmikuussa. Sekä eläinlääkäriettä tautiviranomaiset ovat tehneet asian eteen paljon töitä. Sika ei ole sitä tuonut omin sorkin kävelemällä maasta toiseen, riistapäällikkö painottaa. Jos siitä pitäisi sanoa jotain, niin se tulee olemaan tämän vuoden lukuja suurempi, arvioi riistakeskuksen Etelä-Savon aluetoimiston riistapäällikkö Ohto Salo. Kun lauma käväisee vaikka juurikastai perunapellolla, niin se on äkkiä sen näköinen, että siellä ovat siat pyörineet. Tiheimmät esiintymisalueet ovat kuitenkin edelleen Etelä-, tai tarkemmin vielä Kaakkois-Suomessa. Arviossa on huomioitava kevään porsastuotto sekä metsästyspoistuma. 20 L uonnonvarakeskus Luken arvio kannan kooksi viime tammikuulta oli reilut 3 100 yksilöä. Vaikka villisiat saavat aikaiseksi maaja metsätalousvahinkoja, ei Ohto Salo pidä näillä tiheyksillä Suomessa esiintyvää villisikaa kuitenkaan luonnonvahinkoeläimenä. Tauti voi levitä luonnonvaravillisioissakin, mutta todennäköisempää sen leviäminen on ihmisen kautta. Varmaa on kuitenkin se, että villisiat syövät myös lintujen munia. Sikaruttoa jo Länsi-Euroopassa Venäjän perukoilta vuonna 2007 leviämään lähtenyt afrikkalainen sikaruttoepidemia harppasi syyskuussa jo Länsi-Eurooppaan. Villisika viihtyy tiheissä paikoissa, muun muassa vanhoissa kuusikoissa, joissa ne tonkivat maaperää löytääkseen myös eläinperäistä syötävää. – Kasvua oli lähes neljännes edellisvuoteen nähden. Varovainen ja huomaamaton Levinneisyyskarttojen perusteella aiemmin lähinnä kaakkoisrajan ja Uudenmaan ongelmana pidettyä villisikaa tavataan nykyisin myös Keski-Suomessa, Pohjanmaalla, Satakunnassa ja VarsinaisSuomessa. – Se muokkaa kuitenkin elinympäristöä ja vaikuttaa omalla tavallaan kasvija eläinlajistoon. – Villisiat osaavat piilotella sekä ovat hyvin varovaisia eläimiä. – Se on biologiltaan niin sanottu pioneerilaji. Metsästäjiä on valistettu taudin kulkureiteistä. Villisika on alun perin lehtija sekametsien laji, mutta on osoittautunut hyvin sopeutumiskykyiseksi.. Kaikkiruokainen villisika elää laumoissa ja on asuinympäristössään melkoisen näkymätön. Tieteellistä näyttöä siitä, minkälainen vaikutus villisioilla on lintukantoihin, ei ole olemassa. – Belgian tapauksessakin esiin on tullut tieto, että ihminen on ollut välillinen leviämiskeino. Ne saavat aikaiseksi hyvinkin nopeasti näkyviä muutoksia ympäristössä. n Soili Kaivosoja Kanta kasvanut neljänneksellä edellisvuodesta Villisika valtaa lisää tilaa Villisika levittäytyy ja vahvistuu koko ajan laajemmalle alueelle. – Se valtaa jatkuvasti uusia alueita, mutta toistaiseksi meillä Suomessa tautia ei ole tavattu. Muokkaa asuinympäristöään Peltoja maatalousvahinkojen lisäksi ne saavat tuhoa aikaiseksi myös metsissä. – Aiemmin villisian ydinalue on ollut kaakkoisrajalla, mutta nyt se on levinnyt ennen kaikkea itä-länsi-suunnassa. Kun kymmenenkin sian lauma elää jonkun kuukauden metsässä, näkyy se jo ympäristössä. Matkailijat sekä erilaiset maataloustyöntekijät ovat melkoinen riski leviämisessä. Se muokkaa asumaansa ympäristöä. – Tässä olemme kuitenkin ainoastaan hiljaisen tiedon varassa, koska virallisia tutkimuksia asiasta ei ole. Siitä on olemassa näyttöä maista, joissa villisikoja on huomattavasti enemmän kuin meillä