Koiralle kello kaulaan ja turvaliivi päälle Miska uusi riistakoiravoittonsa Pienpetoloukut kävivät kaupaksi huutokaupassa Houkutuspilleillä hupia ja hyötyä Yhä useampi nainen käy lintuja hirvimetsällä Ase-esittelyt: l Winchester Super X Pump Defender l Glock 17 Gen 4 l Savage 93 FSS .22WMR. 7 – 2016 7,50 6,90 Suden suojelulla metsästys alas
aito Gore-tex puku! 369,149 95 199 50 99,69 95 199,ylivoimaisen laajoista valikoimista www.HHsport.. pitkäikäinen viking Korkea, hyvin tukeva ja kaiken kestävä Viking Hunter on klassinen nahkainen metsästyssaapas, joka auttaa jaksamaan raskaimmankin kuorman kanssa pitkillä jahtikierroksilla. poistohintaan säästä 28% 49 95 vettähylkivä pintakangas
Markkinoiden kevyin paino vain 125g 699,169,ruotsalaista laatua 299,269,alensimme hintaa Weaver jalustaan. www.HHsport.. Piste 2MOA Paino: 137g 169,nopea 6,5x55, 308 ja 9,3x62 799,89 95 29 95 37 90 2190,ylivoimainen 7 vuoden takuu se halutuin TAKUU 5 VUOTTA, SISÄLTÄÄ MYÖS JALAT. Tarjoukset voimassa 31.10.2016 saakka Tilaa ostoksesi suoraan kotiovelle helposti verkkokaupastamme osoitteessa HHsport.
Tätä mieltä ovat metsästäjät. Sisältö 7/2016 24 Tavaraa kaupan Etenkin pienpetoloukut kiinnostivat huutokauppaväkeä Hollolassa. 30 Nopeat karhujahdit Karhujahdeissa ei metsästäjien aika käynyt pitkäksi. 38 Tarkkana pyymetsällä Pyytä on lupa metsästää myös pienikaliiperisella luodikolla. 66 Sota-ajan aseet Sota-ajan ase-esittelyssä tarkka-ampujakivääri m/28, kranaattikonekivääri ja hakaeli väkipyssy. 43 Käytetyt aseet Käytetyt aseet tekevät kauppansa. Poikueita ei näkynyt. 53 Aseuutuuksia Aseuutuuksista esittelyssä Savage 93 FSS, Glock 17 Pro Gen 4 ja Winchester Super X Pump Defender. 18 Metso jäi saamatta Padasjoen Vesijaolla metsokanta on voimistunut ja kestää metsästystä pienessä määrin. 10 Viikko Lapissa Viikon linnustus Lapissa toi yhden metson ja yhden riekon. 14 34 Mari Skogberg järjestää vuosittain hirvijahdin naisryhmälle.. Voiton vei saksanseisoja Miska. Myytävänä oli riistakeskuksen Laitilan toimipaikan irtainta. 12 Susi ja koira Moni metsästyskoira on päätynyt suden suuhun. 27 Metsäkauriskannat Metsäkauris vahvistaa kantaansa monin paikoin. Monin paikoin suurin osa kaatoluvista käytettiin heti jahdin alkupäivinä. 76 Metsästys alas. 58 Sotamuseo kiinni Valtakunnallinen sotahistorian keskusmuseo, Helsingissä sijaitseva Sotamuseo, joutui sulkemaan perusnäyttelytilansa ovet. Susikellot ja -liivit olivat tarkassa syynissä Salossa. Suden ja koiran suhde on arvoitus tutkijoille, mutta jotain sentään tiedetään. Se vaatii kuitenkin harjoittelua. 50 Pillin hyödyt Houkutuspilleillä oppii matkimaan riistaeläinten ääniä. 74 Sudet repivät koiran Koiransa susille menettänyt metsästäjä ei voi ymmärtää valtion salamyhkäistä korvauspolitiikkaa. Riistakoirassa sijoittunut koirakko FI KVA Gironin Telamiina ja ohjaaja Juha Peltonen oli mukana finaalissa iloisella asenteella. Lounaisimmassa Suomessa kaurisjahti käy jo työstä. Susia suojellaan metsästyksen kustannuksella. Kuva: Raimo Polvi 6 SusiAita-hankkeen koordinaattori Antti Rinne antoi rapsutuksia liivimannekiinina toimineelle koiralle. 4 6 Riistakoira 2016 Mannermaisten kanakoirien mestaruuksista kilpailtiin Pudasjärvellä. 14 Koirien suojaus Koirat halutaan suojata susien hyökkäyksiltä. 34 Naiset metsälle Naismetsästäjät ovat syksyllä lintuja hirvijahdeissa. Osuma-ala on niin pieni, että tarkkuus ei kaikilla ampujilla riitä
Samaan ovat päätyneet monet metsästäjät. Ja jos kansallisesti siihen olisi puututtu, kirjoittajat kirjoittaisivat mahdollisesti viestinsä naapurimaiden puolella, tuskin kuitenkaan Venäjällä, jossa sananvapaus lienee rajoitetumpaa kuin meillä länsimaissa. Sen tarkotuksena tulee olla samat säännökset kuin hyvin toimivalla suomalaisella painovapauslailla on ollut miltei koko Suomen itsenäisyyden ajan. – Suomalaisen tutkimuksen, muotoilun sekä yritysten osaamisen avulla voimme hyödyntää uusiutuvia luonnonvarojamme entistä kestävämmin ja ekologisemmin. Viranomaiset eivät kirjoitteluun puutu – kirjoittelu on laillista niin kauan kunnes se laissa laittomaksi todetaan. Susiasiamiesten verkoston luominen on Metsästäjäliiton mukaan tullut ajankohtaiseksi kasvaneen susikannan aiheuttamien ongelmien takia. Hämmästyttävää, että suomalainen lainsäädäntö ei ole kyennyt puuttumaan asiaan. Susiasiamiehen tehtävänä on tarkkailla alueen susitilannetta, koota tarkkoja tietoja susien määrästä ja susien tekemistä vahingoista, pitää yhteyttä susiasioissa viranomaisiin ja tutkimuslaitoksiin sekä avustaa metsästäjiä sudenkaatolupien hakemisessa. Esimerkiksi Facebookin Susi – suotta vihattu ja vainottu -ryhmälle esitettiin taannoin kysymys, että onko sivu susien suojeluvai metsästyksen vastustamisryhmä. Jos sosiaaliseen mediaan on uskominen, se on sitä. Suomen Metsästäjäliitto toteaa, että liian suureksi paisunut susikanta merkitsee haastetta susipolitiikalle. Pisin karkotusmatka oli yli 25 kilometriä, mutta lukuisista hätistelyyrityksistä huolimatta karhu on aina palannut mehiläispesille.. marraskuuta Helsingin Messukeskuksessa järjestettävien Metsämessujen biotalousosastolla, jonka muotoilijat rakentavat yhdessä maaja metsätalousministeriön sekä sen hallinnon alan organisaatioiden kanssa. Ryhmän pitäjien mukaan kyse on samasta asiasta. Mihin tilanne johtaa. Se ei täytä kunniallista ja avointa tiedonvälityksen muotoa. 5 ?. Internet-aika tuntuu panneen ihmiset suureen epätietoisuuteen. Sitä silti tarvitaan. Kansalaiset odottavat, että susikantaa säädellään kuten muitakin riistakantoja. Onko susien suojelu metsästyksen alasajoa. Syksyn aikana poikkeuksellisen pelottomasti liikkunut karhu on rikkonut alueella kymmenkunta mehiläispesää ja vahingot näyttävät jatkuvan. On tähdättävä siihen, että niin puusta kuin pelloilta saatavien raaka-aineiden jalostusarvo nousee ja kehitämme uusia innovatiivisia tuotteita. Sana on vapaa, mutta se ei voi olla loukkaavaa, toisen kansalaisen vapautta rajoittavaa tai toisen lainkuulaisen kansalaisen toimintaa rajoittava ja pahansuopaisuutta korostava. Kirjoittajat toimivat tunteen ja hengen palossa. Karhu voidaan metsästää Kiuruvedellä sijaitsevilla mehiläispesillä ja niiden välittömässä läheisyydessä. Ase&Erän-lehden lukijat, suomalaiset metsästäjät, saavat lukea internetin palstoilta mitä törkeimpiä kirjoituksia heidän laillisesta harrastuksestaan. Kuinka pitkään sitä joudutaan odottamaan – tuskin enää kauaa. Metsästäjien arvioiden mukaan Ilomantsin hirvikanta ei riitä laskennallisesti edes petojen ravinnoksi yhden vuoden ajaksi. Erityisen vahvasti joudutaan odottamaan painovapauslain laajentamista internetissä tapahtuvaan kirjoitteluun ja viestittämiseen yleensä. Kyseisen propagandasivuston tärkein sanoma on metsästyksen vastustaminen. Karhua on karkotettu useita kertoja mehiläistarhojen läheisyydestä koirien avulla. ”Mehiläiskarhu” aiotaan kaataa S uomen riistakeskus myönsi Pohjois-Savoon poikkeusluvan mehiläisvahinkoja aiheuttaneen karhun pyyntiin. Näillä palstoilla saa yleisesti lukea metsästäjien tappamisista. Pohjois-Savossa asuva metsästystä harrastava seuraa esimerkiksi Susi – suotta vihattu ja vainottu -sivuja. PohjoisKarjalassa hirvi on jouduttu rauhoittamaan kolmen riistanhoitoyhdistyksen alueella ylisuuren petokannan vuoksi. Vahinkoja on tapahtunut myös sähköaidoilla aidatuilla tarhoilla. Tämä selviää 11.–13. Susia saa suojella, mutta eikö sitä voisi tehdä fiksusti ja maltilla, kuten luonnonsuojelijoiden luulisi tekevän. Sananvapaus on saanut sähköisen viestinnän yleistyttyä muotoja, joissa ei perinteisellä painovapauslain noudattamisella ole enää sijaa. Susien suojelijoiden sanotaan ajavan metsästystä tietoisesti alas. Susien tekemät vahingot ovat lisääntyneet koko ajan. Toisten ihmisten kunnioittaminen on hukassa näillä palstoilla. Sitä on kysytty ja joudutaan edelleen kysymään siihen saakka, kunnes ei pelkästään Suomen viranomaiset vaan vähintään EU:n aluetta käsittävä julkisuuslaki saadaan aikaan. Mitä biotalous oikein tarkoittaa. Niitä tuodaan julkii faktatietoina. Suojelijat ja metsästäjät ovat eriarvoisessa asemassa lain edessä: suojelijoiden tappouhkauksia ei ryhdytä peräämään, kun taas metsästäjä olisi vastaavista saman tien tutkinnan kohteena. Suojeluyhdistysten nimissä kirjoitellaan metsästykseen liittyviä kommentteja. Ei ole enää mitään väliä, mitä sanoo ja kenestä, ihmettelee muuan lukijamme lehdelle lähettämässään viestissä. Sitä ne eivät ole eikä niitä oikaista, kun tieto usein on väärää. 09-413 97 390 eija.kiukkonen@karprint.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Tilaajapalvelu, ma–pe klo 8–16, p. B iotaloudesta puhutaan paljon, mutta mitä se oikein tarkoittaa ja miten se koskettaa jokaista. Kirjoitettuihin väittämiin on silti aina suhtauduttava vakavasti. Lupa on myönnetty mehiläistarhaukselle aiheutuvien erityisen merkittävien vahinkojen estämiseksi. Itä-Suomen susitilanne S usitilanne on erityisen vaikea itäisessä Suomessa. Viimeaikaiset kirjoittelut internetissä eri otsikoiden alla ovat pahansuopaisuutta, kansalaisten toimintaa rajoittavia ja suorastaan loukkaavia ja suomalaisille harmia tuottavaa. Sananvapaus ja sen käyttö edellyttää tiettyä sivistystä. Kun suojelupuolella paukutellaan mitä tahansa, ikävä kyllä siitä ei ole minkäänlaisia seuraamuksia, toteaa muuan lukijamme. PÄÄKIRJOITUS Toimitus: Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari, p. Kun internet on maailmanlaajuinen viestienvälitysjärjestelmä, on meillä pienessä Suomessa vaikeaa saada sen käytölle rajoituksia. Kustantaja: Karprint Painopaikka: Karprint Oy, Vihti 2016 ISSN 1456-7792 Metsästystä saa vastustaa seuraamuksista välittämättä Susiasiamiehet maakuntiin M etsästäjäliitto asettaa susiasiamiehen jokaiseen maakuntaan. 09-413 97 300, tilaukset@karprint.fi Tilaushinnat: Kestotilaus 60 euroa/vuosi Määräaikainen 67 euroa/vuosi Ilmestyy 8 numeroa vuodessa. Metsämessujen biotalousosastolla konkretisoidaan, että biotalous on Suomelle suuri mahdollisuus, sanoo maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. 09-413 97 300 asejaera.toimitus@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola Myyntiryhmän päällikkö: Eija Kiukkonen p. Hirveä ravintonaan käyttävän suden ja karhun kannat ovat puolestaan niin vahvat, että hirvimäärä ei tule riittämään petojen ravinnoksi
Kukkonen listaa ominaisuuksia, joita vaaditaan hyvältä koiralta. Nyt mestaruudet ratkottiin metsässä, ja se asetti. Koiran tulee aistia, millainen lintu on vastassa, todella röyhkeä seisoja ei yleensä toimi havumetsälinnuilla. syyskuuta. Valtaosa oli lyhytkarvaisia ja karkeakarvaisia saksanseisojia, mukana oli myös jokunen brtetoni ja pitkäkarvainen saksanseisoja. – Koirat olivat hyviä, mutta myös koulutuksen taso oli korkea. Kilpailun päätuomarina toiminut Mervi Kukkonen pitää Miskan ja Martti Rissasen yhteistyötä saumattomana. 6 Saksanseisoja uusi viimevuotisen mestaruuteensa Riistakoiran voitto Miskalle Mannermaisten kanakoirien mestaruuksista kilpailtiin Pudasjärvellä. L yhytkarvainen saksanseisojanarttu Miska teki historiaa Riistakoira-kisassa. Koira toimi hyvin jokaisella osa-alueella, Kukkonen kehuu. Miska voitti toisen kerran peräkkäin nämä mannermaisten kanakoirien SM-kilpailut. – Kokonaisuus oli todella hyvä. – Koiralla pitää olla saumaton yhteistyö ohjaajan kanssa ja hyvä riistankäsittelytaito. Kisa pidettiin ensimmäisen kerran 65 vuotta sitten. Miska uusi viimevuotisen voittonsa Pudasjärvellä 16.–18. Voiton vei saksanseisoja Miska. Koulutuksen puuttuminen näkyy nopeasti. Korkea taso Mervi Kukkonen pitää tämänvuotisten koirien tasoa korkeana. Viimeksi sama koira on voittanut Riistakoiran peräkkäisinä vuosina 1970-luvulla. Pudasjärvellä kisaan starttasi runsaat 30 seisojaa. Riistakoira järjestetään vuorovuosina peltoja metsä/tunturimaastossa
kkssu Suppasuon Sulo ja Kari Karvonen, Riistakoira 1. Kuva: Raimo Polvi Suppasuon Sulo vesityössä; sorsa löytyi vastarannalta ja tämän jälkeen se tuli hyvällä otteella isännälle. M-15, M-16 FI KVA lkssn Miska ja Martti Rissanen sekä Riistakoira 3. Kuva: Merja Kaivorinne. Kuva: Merja Kaivorinne Riistakoira järjestetään vuorovuosina peltoja metsä/tunturimaastossa. FI KVA lkssu Charleswood Oliver ja Minna Loukusa. Riistakoirassa sijoittuneen FI KVA Charleswood Oliverin ohjaaja Minna Loukusa seuraa tarkkana koiran hakua etumaastossa. Nyt mestaruudet ratkottiin metsässä. 7 Voittajakolmikko: Riistakoira 2
Kuusi finaaliin Kolmantena kilpailupäivänä pidettyyn finaaliin pääsi kuusi koiraa. Miskan omistaja, nilsiäläinen Martti Rissanen sanoo, että voitto oli osoitus siitä, että työ on tehty koiran kanssa oikein. Rissanen kehuu Miskaa niin hyväksi koiraksi, ettei voitto päässyt yllättämään millään lailla. Liikaa painetta Maastoon lähti kaikkiaan 34 koiraa. Se ei hätkähdä minkäänlaisista olosuhteista, ja on erittäin sitkeä. 8 Normaalisuoritus riitti . Kun se tuli meille kahdeksanviikkoisena ja oli kotiutunut, tottelevaisuuskoulutus aloitettiin saman tien. Rissasen mukaan Miskassa ei ole huonoja puolia. – Miska on erittäin riistaintoinen, mutta tekee työtä isännän kanssa. Miskasta tuli Pudasjärven I-tuloksella käyttövalio. n Maija Salmi Finaaliaamuna sunnuntaina starttasi kuusi koirakkoa maastoon. Se astutettiin pian Riistakoiran jälkeen. Lyhytkarvainen saksanseisoja Miska vei jo toisen kerran Riistakoiran voiton. – Se jo kertoo, että Riistakoirassa mukana olevat koirat ovat hyviä. Ilmeisemmin koiriin oli laitettu liikaa painetta, tai kokeneiden koirien oletettiin suoriutuvan tehtävistä harjoittelematta, Kukkonen pohtii. Seuraavaksi Miska jää äitiyslomalle – jos onni suo. Ensimmäisen pentueensa nyt 5-vuotias Miska sai vuosi sitten niin ikään Riistakoiran voittonsa jälkeen. Nämä kaikki yhdessä ovat todiste siitä, että koulutustaso ja yhteistyö ohjaajan kanssa ovat Riistakoiralle kuuluvalla tasolla. – Ne olivat kaikki laadukkaita jahtikoiria. Myös vesityö tuotti vaikeuksia turhan monelle. Omaaloitteinen tiedotus, taitava riistankäsittely sekä rauhallisuus riistatilanteissa tekee metsästyksestä tuloksellista. – Pitäisi tietysti sanoa, että Miska on jalostuksellisesti helkkarin hyvä koira, mutta on sen kanssa tehty kovin töitäkin. – Metsälinnut ovat omanlaisiaan, ja niillä pärjäävät tietynlaiset koirat, Kukkonen summaa. Kisan voittaminen vaatii mukaan juuri oikeaa hetkeä, kuntoa ja myös sitä kuuluisaa tuuriakin, Kukkonen toteaa. Päästäkseen mukaan Riistakoiraan kullakin piti olla plakkarissa vähintään yksi VOI I -tulos. omat haasteensa. Myös kaikki koulutustakin vaativat osa-alueet eli vesi -ja jälkityösuoritukset ja pudotetun teeren noudon Miska suoritti viiden pisteen arvoisesti. Voittajaksi noussutta lk saksanseisoja Miskaa päätuomari kehuu harvinaislaatuiseksi koiraksi. Vaikka Kukkonen pitikin tasoa korkeana, silti turhan monelle nousi tie pystyyn. – Miskalla on tuloksellinen ja itsenäinen haku, jossa yhteys ohjaajan säilyy hyvin. – Ihan normaalin suorituksen se teki, ja se riitti voittoon. Kuva: Merja Kaivorinne. – Toisena päivänä liian monta koiraa köpsähti jälkikokeessa
Kari Vares, Sanna Kokko ja Mervi Kukkonen pääsivät seuraamaan kilpailua aitiopaikalta. Maastossa tehtiin myös 300 metriä pitkä jälkityökoe, jolla testataan koirien kykyä haavoittuneen riistan jäljestämisessä. Kilpailun järjestelyistä vastasivat Oulun kanakoirakerho ja Saksanseisojakerho. Kahden ensimmäisen koepäivän perusteella valikoitui kuusi parasta koiraa viimeisen kisapäivän finaaliin. Toisena kisapäivänä lauantaina oli metsäkokeen lisäksi vesityökoe, jossa koirien on itsenäisesti noudettava vesistön toiselle puolelle piilotettu saalis metsästäjän käteen. Kuva: Kalle Finnilä. 9 – Koiran tulee aistia, millainen lintu on vastassa, todella röyhkeä seisoja ei yleensä toimi havumetsälinnuilla. Kuva: Raimo Polvi Kilpailun kulku n Ensimmäisenä kilpailupäivänä ohjelmassa oli KAER-kokeen maasto-osuus, jossa koira etsivät vuorollaan riistaa osoittaen ne seisonnalla ohjaajajlle. Riistakoirassa sijoittunut koirakko FI KVA Gironin Telamiina ja ohjaaja Juha Peltonen oli mukana finaalissa iloisella asenteella
Erityisen hyvä se on. – Enzo on tosi hyvä lintujenkäsittelijä, eikä tee juurikaan virheitä. Joka syksy hän pakkaa koirat autoon ja lähtee pohjoiseen. Enzo ja Voitto Hännisellä on mukana reissuilla kaksi italialaista seisojaa, bracco italianot Enzo ja Voitto. – Ei tullut kenellekään hyviä saaliita, joitakin lintuja kaikkiaan. M elkoinen osa metsästäjistä kävi linnustamassa Lapin tuntureilla ja vaaroilla alkusyksystä. – Lokka-Porttipahdassa saaliiksi tuli metso ja Tsarmitunturilla riekko. Mukana on yleensä koko perhe; vaimo ja lapset käyvät vaeltamassa Kiilonpään lähellä. Kaikilla alueilla oli huonosti lintuja. Hänninen on käynyt Lapissa kuutena syksynä. Mänttä-Vilppulassa asuva Jani Hänninen on kokenut Lapin-kävijä. Poikueita ei näkynyt. Lokka-Porttipahdan alueella on tullut käytyä joka kerta. Hännisen kanssa oli metsästämässä muutama kaveri, jotka olivat tulleet paikalle asuntoautolla. Koirista vanhempi, 10-vuotias Enzo, on Hännisen luottokaveri metsällä. Monille Lapin-reissut ovat jokasyksyisiä. Sen kanssa metsästäminen on varmaa. Hänninen kävi linnuilla kahden kunnan alueella: Lokka-Porttipahdassa Sodankylässä sekä Kutturassa ja Tsarmitunturilla Inarissa. Muutamia tilanteita oli, mutta tällä kerralla tuli vain kaksi lintua. Kavereiden matkassa ollut pystykorvamies sai yhden metson. 10 Jahtikavereina italialaiset seisojat Viikko Lapin tuntureilla Viikon linnustus Lapissa toi yhden metson ja yhden riekon. Kaikki tavatut linnut olivat pääsääntöisesti vanhoja lintuja, eikä poikueita juurikaan näkynyt
– Se on tosi huono, lintuja ei ole. Hänninen kuuluu lisäksi peuraporukkaan, jossa metsästys tapahtuu pääsääntöisesti mäyräkoirilla. Puolet Hännisen Lapinreissun saaliista. Voitolla puolestaan on kaksi avo-kakkosta; nyt ollaan menossa kokeihin ykkönen tähtäimessä. n Maija Salmi Kuvat: Jani Hänninen. Pienpetopuolelle ja ajometsästykseen on kotona myös kaksi mäyräkoiraa. Tietty pitää hakea niin, että lintujakin löytyy! Lapissa Hänninen yritti saada koirille riistatilanteita. Enzolla on kaer-kokeista yksi voittajaluokan startti, mutta se lopetti tiedottamisen, kun Voitto tuli taloon. – Sen haku on tosi hyvää. Viikko tunturissa ei ole homma eikä mikään Voitolle, joka tunnetaan kovana menijänä. Turhaa täällä on metsään edes lähteä! Hännisellä on treenilintuina omia faasaaneja, joilla pääsee tekemään koirille 1-2 riistatyötä viikossa. Hänninen kävi sorsastuksen aloitusviikon lopulla koirineen sorsajahdissa. Jani Hänninen asuu Mänttä-Vilppulassa, jonka lintutilannetta manaa surkeaksi. – Koirat väsyvät joka tapauksessa loppuviikkoa kohden. 4-vuotias Voitto sen sijaan hakee avoimella kovaa ja laajasti. Nuorempi jaksoi kuitenkin paahtaa koko viikon, se on kova menijä. – Lokka-Porttipahdassa saaliiksi tuli metso ja Tsarmitunturilla riekko. 11 Bracco italiano Heinäaron Brutti Ma Buoni alias Voitto malttaa huilatakin. Myös mäyräkoiria Hänninen manaa kotipuolensa surkeaa lintutilannetta. Kyyhkyjä hän ei metsästä. peitteisessä maastossa, Hänninen kehuu. Kaikki tavatut linnut olivat pääsääntöisesti vanhoja lintuja, eikä poikueita juurikaan näkynyt
Kun ne aikanaan alkavat muodostaa omaa laumaa, ei uuden lauman käyttäytymistä voi ennustaa. Lisäksi koiria katoaa, eikä syy selviä koskaan. Lauma muuttuu Laumat pysyvät tiiviisti omalla alueellaan, mutta yksittäiset sudet saattavat aika ajoin käydä toisella reviirillä. Susi joko haluaa poistaa kilpailijaksi kokemansa koiran reviiriltään tai käyttää sitä ravinnokseen, Heikkinen sanoo. Etenkin hirvijahdeissa koiramies miettii kahdesti, uskaltaako hän laittaa koiransa metsään. Suden ja koiran suhde on arvoitus tutkijoille, mutta jotain sentään tiedetään. Ne saattavat käydä jonkin lauman reviirillä, mutta saavat aika nopeasti lähdön. Yksi laumoista ei ole välttämättä yhtä kiinnostunut koirista kuin toinen. – Meillä on metsästäjiltä tulleita havaintoja, joiden mukaan esimerkiksi hirvijahdissa on nähty susi tai susia, mutta silti koirat ovat saaneet olla rauhassa, sanoo Luken tutkija Samuli Heikkinen. Yksi selitys käytökselle voisi olla se, että vanhat sudet ovat kokeneempia saalistajia ja saavat hankittua ravintoa luonnosta. – Susipopulaatio koostuu omilla reviireillään asuvista laumoista ja yksittäisistä omaa reviiriä ja kumppania hakevista susista. – Jos laumoja on lähekkäin, yksittäiset, reviirittömät sudet sekoittavat pakkaa. Lisäksi on jonkinlaisia viitteitä, että lauman iällä olisi vaikutusta siihen, miten kiinnostuneita sudet ovat koirista. – Jos lauma hajoaa, voi tilanne muuttua. Osa susista kiinnostuu koirista, osa ei Koira kilpailija tai ruokaa Moni metsästyskoira on päätynyt suden suuhun. Arvioitaessa kahden vierekkäisen lauman yksilömäärää vaikeutena voi olla erottaa yksilöt ja laumat toisistaan. Samoin laumastaan lähteneet omaa reviiriä etsivät sudet ovat arvoitus. Kun jotkut yksilöt syystä tai toisesta tottuvat johonkin ravintoon, ne jäävät siihen koukkuun. Toisaalta joskus myös lauman yksittäiset jäsenet saattavat tehdä aika pitkiäkin kierroksia reviirinsä ulkopuolelle, mutta palaavat varsin nopeasti takasin. – Asiaa ei ole juurikaan tutkittu, mutta Suomessa on tietääkseni tehty yksi selvitys, jossa tekijät päätyivät johtopäätökseen, että osa susilaumoista olisi jollain tavoin kiinnostunut koirista, osa ei. – Suden kiinnostus koiriin voi johtua kahdesta tekijästä. 16 koiraa saaliiksi Riistakeskus Pohjois-Karjalan riistapäällikkö Juha Kuittisen mukaan voimistunut susikanta vaikuttaa metsästykseen. Sen sijaan nuorelle ja saalistustaidoiltaan kenties huonommalle sudelle koira olisi helppo ravinnonlähde. Laumat eivät kuitenkaan sekoitu keskenään. Susipari voi saada ensimmäiset pentueensa jo kaksivuotiaana, mutta varmemmin sitä myöhemmin. Susireviirin keskimääräinen koko on noin 1000 neliökilometriä. Tätä johtopäätöstä tukevat osin myös metsästäjien kokemukset. Jonkinasteisesta opitusta käyttäytymisestä saattaa olla kyse. Usein ensimmäinen pentue on pienempi kuin tulevat pentueet. Ulkomaisten tutkimusten mukaan yksittäisten, reviirittömien susien osuus koko kannasta on noin 15 prosenttia. Ilmeisesti susien laumakäyttäytymisessä on Kuittisen mukaan opittuja eroja. Näin voi tapahtua tai sitten ei. Jos alueella on susilaumalla reviiri, eikä koiria häviä, Heikkinen kehottaa olemaan hajottamatta laumaa. – Viime vuonna susien saaliiksi jäi Pohjois-Karjalassa varmuudella 16 koiraa, tänä syksynä on ilmoitettu toistaiseksi yhdestä ajokoirasta. Kyse on vain varmistetuista tapauksista. Susi vaikuttaisi olevan koiria kohtaan jossain määrin samanlainen taparikollinen kuin esimerkiksi karhu hunajan suhteen. 12 Nuori susi lähtee syntymälaumastaan yleensä vajaan vuoden ikäisenä, jolloin se alkaa etsiä kumppania ja omaa reviiriä. J outuuko koira suden saaliiksi, jos osuu sen tielle. Ne laumat, joissa yksilöt ovat nuoria, näyttäisivät olevan kiinnostuneempia koirista kuin vanhojen yksilöiden laumat
Ilomantsissa Lieksassa ja Nurmeksessa ei ole lainkaan hirvilupia tälle jahtikaudelle heikon kannan takia. n Juhani Karvonen. Susi pystyy kaivautumaan verkkoadan alta tai repimään verkon auki, jos aita on heikkotekoinen. – Myös motiivilla voi olla merkitystä. Koira on kohtuullisen hyvässä turvassa piha-aitauksessa, mutta suoja ei ole ehdottoman sataprosenttinen. Jos näin tapahtuu, tilanne voi muuttua. Meillä on metsästäjiltä tulleita havaintoja, joiden mukaan esimerkiksi hirvijahdissa on nähty susi tai susia, mutta silti koirat ovat saaneet olla rauhassa. lauma. Hirvijahti on joskus ennenkin jouduttu jättämään paikoin väliin, koska hirvikanta ei kestä metsästystä. Susi voi tappaa koiran ravintokilpailijana tai napata sen ravinnonhankintamielessä nälkäänsä. – Aivan uusi tämä tilanne ei ole. 13 Susi voi pitää kohtaamaansa koiraa joko ruokana tai reviirillään olevana kilpailijana. Jos alueella on susireviiri, mutta koiria ei häviä, Luken tutkija Samuli Heikkinen kehottaa olemaan hajottamatta laumaa. Osaltaan syynä on alueen susikanta
Myös se, miten ylipäätään voidaan välttää suden ja koiran kohtaaminen, oli vahvasti esillä. Sen aikana on jaettu Salon seudulla tietoa susista sekä etsitty uusia ideoita ja välineitä myös metsästysvahinkojen välttämiseksi ja koirien suojaamiseksi. Niin ikään Tammisaaren lähellä Tenholassa lokakuun alussa. S alossa syyskuun loppupuolella järjestetyssä susi-illassa keskityttiin erilaisiin meneteltiin, miten koirat voidaan suojata susien hyökkäyksiltä. Tapahtumassa esiteltiin erilaisia suojaliivejä ja susikelloa. Susikellot ja -liivit olivat tarkassa syynissä Salossa. Metsästäjiä heistä oli selvä vähemmistö, reilusti alle 20. – Täällä ei puhuta susien suojelusta eikä metsästyksestä eikä oteta kantaa siihen, onko susien määrä oikea vai väärä, painotti SusiAita-hankkeen koordinaattori Antti Rinne. Illan aluksi järjestäjät painottivat, ettei paikalla saa tehdä susipolitiikkaa. Paikalla kaupungintalon valtuustosalissa oli noin 50 ihmistä. 14 Kuinka metsästyskoiran voi suojata susilta. Hanke käynnistyi toukokuun alussa ja kestää vuoden loppuun. Susi-illan järjesti SusiAita-hanke, jossa ovat mukana Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri, Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys sekä Suomen riistakeskus Varsinais-Suomi. Liivi päälle ja kello kaulaan Koirat halutaan suojata susien hyökkäyksiltä
Liivien teho nousee merkittäväksi, koska niillä saadaan arvokasta lisäaikaa, Laine korosti. Noin 15 prosentissa voitiin todeta, että susi ajoi koiraa takaa. – Suurimmassa osassa ei tiedetä, mitä tapahtui ennen hyökkäystä, Niemi painotti.. Syksyn lämpötilat voivat olla haaste, Laine pohti. Kaupungintalon pihalla Laineen koira sai toimia liivimannekiinina. 15 Suojaliivit päälle Susiliiviä pidetään kiinnostavana ja potentiaalisena keinona suojata koiraa susien hyökkäyksiltä. SusiAita-hankkeen koordinaattori Antti Rinne antoi rapsutuksia liivimannekiinina toimineelle koiralle. Ei edes tiedetä, että koira on ollut nokakkain suden kanssa! Pääosin Ruotsista peräisin olevista tiedoista on selvinnyt, että hyökkäyksistä on nähty vain noin kymmenen prosenttia. – Ensin koira katsoi siihen malliin, että tämänkö kanssa täytyy mennä metsään, mutta se tottui siihen pian. Hän oli saanut liivin muutamaa päivää ennen Salon susi-iltaa. Näitä ovat alueen tiedustelu etukäteen, verkostoraportointi eli tiedotus tehdyistä susihavainnoista sekä suojaliivit. pidetty susi-ilta kuului samaan hankkeeseen. Jos kohtaaminen ei pääty hyökkäykseen, sitä on äärimmäisen hankala todentaa. – On kolme merkittävää tapaa suojata koira susilta. Kuinka metsästyskoiran voi suojata susilta. Liivi päälle ja kello kaulaan Marko Laine esitteli susilta suojaavaa liiviä metsästäjät seurasivat tarkkana vieressä. Esimerkiksi ultrakevyeksi kehutulla liivillä on hintaa 175 euroa, selkäpiikein suojattulla liivillä 469 euroa ja sähköliivillä yli 900 euroa. – Se on erittäin hankalaa metsästystilanteissa, koska koira ei ole jatkuvan valvonnan alla. Liivejä on markkinoilla useampia malleja. Hän kertoi kuulleensa siellä paljon hyvää suojaliiveistä. Alunperin ne tehtiin villisikaliiveiksi. Laine käy paljon Ruotsin puolella metsästämässä. Liivi ei tunnu rajoittavan koiran liikuntaa. Suden ja koiran kohtaamiset Riistaeläintieteilijä Milla Niemi kertoi muun muassa suden ja koiran kohtaamisesta. Liiviä oli paikalla esittelemässä salolainen metsästäjä Marko Laine. Laineella on parhaillaan omalla koirallaan susiliivi testattavana
16 Susikello kiersi kädestä käteen. Toisaalta monet laumat eivät aiheuta lainkaan koiratai kotieläinvahinkoja, Niemi kertoi. – Se tiedetään, että kotikoirat ovat lähinnä ravintoa; hyökkääjänä ovat usein yksittäiset sudet. Metsästyskoiran kohdalla asialla on useimmin susilauma. Myös jämtlanninpystykorva ja harmaanorjanhirvikoira ovat usein mukana näissä tilastoissa. – Esimerkiksi pantasusi Jonna tappoi laumoineen 22 koiraa. – Jos susi näkee koiran kilpailijana, se on eliminoitava alueelta. Kohtaamisten lopputulos on yleensä aggressiivinen. Ruotsissa on todettu, että koirat koetaan lähinnä kilpailijoiksi, koska muuta ravintoa on ollut tarjolla runsaasti, Niemi selvittää. Vastaavaan on päädytty myös suomalaistutkimuksessa: metsästyskoirat ovat todennäköisesti enemmän reviirille tunkeutujia, joista on päästävä eroon. Suojauskeinoja Usein käytettyjä: susipuhelin/karttapalvelut jälkien katsominen tutkan käyttö susiliivi susikello Näitäkin voi kokeilla: parfyymi ihmisen virtsa sähköpannat susilla (USA) Kameravaljaiden yleistyessä tähän tullaan Niemen mukaan saamaan enemmän tietoa. – On tutkittu, että suomenajokoira joutuu herkimmin suden hyökkäyksen kohteeksi metsässä, kun taas suomenpystykorvan kimppuun käydään useimmin pihassa. Nykyisin oletetaan, että taiKoiran ja suden kohtaamisten lopputulos on yleensä aggressiivinen. Usein tapettu koira syödään, mutta siinäkin on eroja eri susilaumojen välillä. Ravintoa tai kilpailija Koirat ovat sudelle joko kilpailijoita tai ravintoa. Niemen mukaan suhteellisesti suurimmassa vaarassa ovat ajokoirat, jotka ovat kovaäänisiä ja työskentelevät itsenäisesti ja kaukana isännästä. Susilaumoissa isoja eroja Susilaumojen käyttäytymisessä on isojakin eroja. 71 prosenttia todennetuista kohtaamisista päättyi koiran kuolemaan. Onko rodulla väliä. Salolainen Kari Salonen ei ollut vakuuttunut susiliivien tehosta. Ongelmalaumat voivat käyttää koiria ravinnonlähteenä; Kuhmon laumahan erikoistui viemään koiria pihoilta. Onko koiran rodulla väliä. Koiran sukupuolella ei ole väliä, hyökkääkö susi. Yli 6-vuotiailla koirilla on hieman kohonnut susiriski. Mitkä koirat joutuvat todennäköisimmin suden uhriksi. 71 prosenttia todennetuista kohtaamisista päättyi koiran kuolemaan.
– Susilauma saalistaa usein muutaman lauman ”parteissa”. Ruotsalaisten mukaan tällä on varsin suoraviivainen yhteys. Suden uskotaan kuulevan kellon paljon kauempaa, joten sillä on aikaa ja mahdollisuus väistää kellollista koiraa myös silloin, kun koira lähestyy sitä tuulen alta. – Salon alueellakin on susia, ja se todella puhuttaa Salossa. n Maija Salmi – Pantasusi Jonna tappoi laumoineen 22 koiraa. – Kyllä kahvipöytäkeskusteluissa otetaan susiin lujaa ja kovaa kantaa, mutta mielipiteitä ei tuoda julkisuuteen. Salon riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö Kari Salonen oli tyytyväinen susi-illan antiin. Kellojen mahdollisen suojaustehon oletetaan perustuvan karkotusvaiheeseen: metallinen ääni ei kuulu metsän äänimaailmaan ja kertoo sudelle myös ihmisen läsnäolosta. pumus koirien tappamiseen voisi olla perittyä käyttäytymistä. Susikellon mahdollisia vaikutuksia esimerkiksi koiran kuuloon ei tunneta. 17 Susikellot kilkattamaan Kello kaulaan ja pohjoiseen Messinkiset susikellot kiinnitetään koiran pantaan tai liiviin. Ruotsissa jossa on jaettu yli 6000 kelloa ainakin neljä kellokoiraa on joutunut susien hyökkäysten kohteeksi. SusiAita-hanke jakoi Salon susi-illassa kelloja: kaksi meni testattavaksi lemmikeille, kaksi metsästyskoirille. Niemen mukaan todennäköisesti taustalla on parempi ravintotilanne. Susikello on tarkoitettu erityisesti ajaville roduille. Kun susi ottaa koiraa takajalasta kiinni, ei siinä liivi paljoa auta. Salonen sai käyttöönsä yhden jaossa olleista susikelloista. Susikellojen tehosta ei ole tutkimustuloksia. Siitä on havaintoja, että nuorten alfaurosten laumat tappavat suhteellisesti enemmän koiria. Siellä sitten katsotaan, miten se pelittää! Susiliiveihin Salonen suhtautuu epäillen. – Aion laittaa sen saksanseisojalle, kun lähden pohjoiseen. – Olen nähnyt Pohjois-Karjalassa susien tappaman ajokoiran, vaikka sillä oli susiliivi. Myös urossuden iällä on oma merkityksensä. Susimäärä saisi kyllä jo riittää, niitä on täällä ihan tarpeeksi. Koiran pantaan oli kiinnitetty susikellon lisäksi myös vilkkuvalo. Salonen pitää susi-iltoja tarpeellisina, mutta kohderyhmä pitäisi saada isommaksi. Se kuitenkin tiedetään, että täyttä suojaa eivät nekään koirille anna. Kellon ääni kuuluu ihmisen korvaan muutamasta kymmenestä metristä yli sataan metriin riippuen muun muassa tuulesta sekä maaston peitteisyydestä ja muodosta. Mitä useampi porukka, sen todennäköisemmin joku niistä törmää koiraan. Yksi tapaus tiedetään myös Suomesta: sudet tappoivat vuosi sitten susikellollisen ajokoiran jänistyöstä. Toisaalta monet laumat eivät aiheuta lainkaan koiratai kotieläinvahinkoja.. Kellon kilkatuksesta ei uskota olevan haittaa haukkuvalle koiralle. – Nyt puhuttiin asiaa, mutta oletin, että olisi tullut enemmän vastakaikua. Myös lauman koolla on merkitystä. Salonen painottaa, että kyseisissä tapahtumissa ei lietsota mitään kauhua, vaan jaetaan tietoa. Suomessa tapettujen koirien määrä on voimakkaammin riippuvainen susipentueiden vuosittaisesta määrästä kuin Ruotsissa
Kaksikon edessä maastoa haravoi saksanseisoja Friidu, joka linnun havaitessaan jää sitä seisomaan – Koiraa on osattava lukea. – Minusta ne ovat aina yhtä arkoja, naurahtaa Köttö. Paikoin metsästys on kokonaan kielletty. Viime kerralla lintu lähti puusta aika läheltä. Koskinen on yhyttänyt metson miltei joka kerta samoilta paikoilta. Olemus paljastaa käryn.. Ulkopuolisen voi olla vaikea erottaa, mikä innokkaan koiran käytöksessä on Kötön silmissä poikkeavaa. – Tihkusade ja lehdettömät puut olisivat hyväksi. 18 Kanalinnustus alkaa olla harvojen herkkua Metso jäi ”sekunnin päähän” Kanalinnustus on eteläisessä Suomessa harvinaista herkkua. Lehti on edelleen puussa ja ilmakin on poutainen, tosin hieman pilvinen. – Se on saanut käryn, sanoo Köttö. – Häntä alkaa vispata ja innokkuus kasvaa. Kumparetta lähestyttäessä Friidun haku muuttuu määrätietoiseksi, mikä kielii sen saaneen vainun linnusta. Padasjoen Vesijaolla metsokanta on voimistunut ja kestää metsästystä pienessä määrin. V esiajon Erämiesten Heikki Koskinen ja Ari Köttö lähestyvät parinkymmenen metrin välein ketjussa mäennyppylää, jolla kasvaa vanhahkoa sekametsää Padasjoen Vesijaolla. – Metsoja saattaa alla kaksikin. Kumpareelle eivät Friidu ja metsästäjät ole osuneet sattumalta. Olen huomannut, että itselläni syntyy aavistus seisonnasta, vaikken koko lintua näkisikään, Koskinen sanoo. Olosuhteet eivät ole optimaaliset. Kanalintujen sanotaan olevan erityisen arkoja, kun lehdet putoilevat puista. Koskinen oli nähnyt viikkoa aikaisemmin kumpareella ukkometson, jolla lienee pysyvä reviiri alueella
Olen tavannut metson kymmeniä kertoja, mutta vain kerran lintu on lähtenyt sellaiseen suuntaan, että sain sen pudotettua lennosta, Koskinen kertoo. – Sieltä se lähti. Nyt jäätiin ilman saalista. Metsästäjä tuskin metsoa kohtaa kuin erittäin hyvällä onnella, jos metsään lähtee ilman mitään ennakkotietoja, sanoo Koskinen. Köttö kiertää vasemmalta ja Koskinen oikealta. Metson lymypaikka oli tuore. Koskinen pääsee kumpareen etureunalle. Ari Köttö päästää Friidun maastoon.. Jos lintu olisi noussut maasta lentoon aukean suuntaan, olisimme ehkä saaneet sen ammutuksi, tuumii Koskinen. Se saattaa jäädä puuhun istumaan ja päästää metsästäjän ohitseen. 19 Metso jäi ”sekunnin päähän” Iso lintu osaa olla hiljaa Friidu suuntaa kumpareen yli kohden vastakkaista rinnettä. Sen sijaan kymmenen metrin päässä rinteessä on kaksikin aluskavillisuudesta paljaaksi kaivettua Heikki Koskinen, Ari Köttö ja Friidu pääsivät lähelle metsoa. Metsästäjät seuraavat Friidun menoa. Metson jahtaaminen yksin on Koskisen kokemusten mukaan melkoista onnenkauppaa. Metson olinpaikoista pitää olla jotakin vihjettä. Koskinen odottaa Kötön laukausta, mutta sitä ei kuulu. Metso osaa lähteä puusta hyvin hiljaa ja aina pois päin metsästäjästä. Isoksi linnuksi se voi olla aika huomaamaton rungon vieressä kököttäessään. – Yksin kulkiessa on se etu, että lintu päästää monesti hieman lähemmäksi, koska yksi mies saa aikaan vähemmän ääntä, Köttö lisää. Puissa ei ole merkkiäkään yhdestäkään linnusta, mutta hetken päästä kuuluu suhaukseomainen ääni Kötön suunnalta ehkä noin sadan metrin päästä. – Metso voi käyttäytyä tässä tilanteessa aika yllättävästikin. Kahden metsästäjän taktiikka on parempi, koska lintu saattaa toista paetessaan osua toisen tähtäimeen
– Aikaa ampua oli sekunti, mutta Friidu seisoi metso takana aivan ampumalinjalla. Metson reviiriin kuuluu vanhaa metsää ja mieluusti kumparekin. Pakoetäisyys vain kasvaa, sanoo Koskinen. Kankaalla Fiidu saa vainun, mutta lintua ei näy. – Samasta paikasta on ennenkin nousut pyy ilmaan. Ukkometso oli lymynnyt kuopissa, ja sivusta kiertänyt Köttö oli aluksi nähnyt vilahduksen maata pitkin juosseesta metsosta. Kanalinnut ovat monesti melkoisen paikkauskollisia, sanoo Koskinen. – Metso on ollut tässä aamulla, mutta luultavasti lähtenyt matkoihinsa ennen meidän tuloamme, sanoo Köttö. Kumpareista vanhaa metsää ja sopivia soiden reunoja on tarpeeksi eli potentiaalisia reviireitä on runsaasti. Parisataa metriä ennen nuotiopaikkaa tien vieressä kahahtaa ja Koskinen ehtii nostaa haulikon poskelleen. Friidu seuraa ilmavainulla metsoa jonkin matkaa. Friidulle on parissa tunnissa kertynyt noin kymmenen kilometriä, joten tauko on paikallaan. Sen sijaan mättään kupeelta paljastuu jälleen metson rymykuoppa, jossa on höyheniä ja yksi sulkakin. Köttö seurasi Friidua, joka sai metson seisontaan. Metsästäjät ovat kulkeneet noin puolet siitä. Metso käyttäytyi juuri kuten kanalinnut tyypillisesti tekevät. n Juhani Karvonen Vaikka saalis jäisi metsään, makkarat eivät unohdu kunnon jahdista. Mitä ilmeisimmin metso on ottanut hiekkakylpyjä kuopissa Friidun vainutessa sen. Metsä ei ole erityisen vanhaa, mutta Köttö on havainnut metson aikaisemmin alueella. Metsoista ei näy vilahdustakaan eikä oikeastaan mistään muustakaan elävästä närheä lukuunottamatta. Köttö tulee paikalle hetken päästä. Pyykin ehtii kadota paikalta Vesijaolla riittää sopivaa metsomaastoa. 20 kuoppaa. Aika usein kanalinnut pakenevat helposti satoja metrejä juoksemalla. Teeriä ei näy, vaikka Friidu ilmeisesti jonkinasteisen käryn saikin.. – Saalis oli näin lähellä, näyttää Köttö sormillaan noin kahden millin mittaa. Pyy ehtii häipyä tiheikköön ilman kunnollista näköhavaintoa. Tauon jälkeen Koskinen ja Köttö hakevat metsoa mäntykankaalta. – Toisaalta kerran säikäytettyä metsoa on aika turha alkaa ajaa takaa. En tietenkään voinut heti ampua, eikä metso antanut aikaa minulle tai Friidulle siirtyä mihinkään, vaan ampaisi hiljaa siivilleen. Neljän tunnin samoilun jälkeen Friidulla on noin 16 kilometriä takana