6 – 2025 10,40 SUOMENPYSTYKORVA – metsästäjien suosikki vuosisatojen ajan Susikannan kasvu vaikeuttaa hirvijahtien toteuttamista Toimiva metsästysvaate torjuu vilua ja märkää Seppä Heimo Roselli tekee puukon kättä varten Millainen luoti hirvijahteihin?
Ase & Erä I 3 PÄÄKIRJOITUS 6/2025 41. Luovat ihmiset seuroissa keksivät varmasti hyviä keinoja pyytää talkoolaisia auttamaan jahteihin, kunhan vain talkoolaiset saavat jotakin vastinetta. Voisiko houkutin olla kutsu peijaisiin. Siksi seuroissa on pakko miettiä nopeasti, miten hirvijahdit voidaan järjestää tarvittaessa ilman koirien apua. Tässä olisi metsästysseuroilla miettimisen paikka. Tutkan avulla koko hirvijahtiporukka näkee reaaliajassa koiran liikkeen ja pysyy ”kartalla” jahdin vaiheista. Ajoketjuihin voisi pyytää apua muista seuroista, esimerkiksi suunnistajat voisivat olla kiinnostuneita. Pelko suden kohtaamisesta saa metsästäjät jättämään koirat kotiin, mikä näkyy konkreettisesti metsästysseurojen arjessa. Hän arvioi viime vuonna Ylen haastattelussa, että nyt yhä tärkeämpää on se, minkä vuoksi talkoita tehdään ja missä seurassa. Hirvijahdit kuitenkin pitää järjestää, jotta hirvikanta pysyy kurissa. Voisiko hirvijahdista tulla jälleen koko kyläyhteisön yhteinen tekeminen. Olisiko se pieni osuus saatavasta lihasta. Hirvijahdeissa tullaan siirtymään enemmän kyttäysjahteihin, mutta hyvä olisi pohtia myös perinteisen ajoja passiketjun palauttamista ”valikoimaan”. Satakunnan museon intendentti Akuliina Aartolahti on tutkinut talkootyötä Suomessa. Kun aika on kortilla, talkoisiin lähtemistä harkitaan aiempaa tarkemmin. Olisiko se mahdollisuus päästä vaikkapa maattomanakin mukaan metsästysseuran toimintaan. Viime metsästyskaudella uutisoitiin laajasti kymmenistä metsästyskoirakuolemista, ja susien määrä on sen jälkeen vain kasvanut. Samoin muiden urheilulajien harrastajat. Suurpetotilanteeseen ei tämän hetken näkemyksen mukaan ole luvassa nopeaa helpotusta. Pysäyttävän koiran avulla tapahtuvassa hirvijahdissa on monia etuja: koiratutkan avulla pystyy seuraamaan reaaliaikaisesti koiran sijaintia, liikkumisnopeutta ja myös haukkujen määrän. Varsinkin ajoketju vaatii paljon ihmisiä, ja monissa seuroissa jäsenmäärät ovat laskeneet, samanaikaisesti jäsenten keski-ikä voi olla jo 65-75 -ikävuoden haarukassa. Miten metsästysseura voisi houkutella talkoolaisia ajoketjuihin. Koiratutkien teknologinen kehitys vauhditti kehitystä, jossa valtaosin luovuttiin vanhasta ajoja passiketjuihin perustuvasta metsästystavasta. – Kukaan ei halua lähteä talkoisiin, jos siellä ei ole kivoja kavereita. 050 475 0982 eero.wihuri@karprint.fi Toimittajat: Juha Jormanainen, Juhani Karvonen, Antti Kauranne, Kati Wikström Mediamyynti: Iiro Jääskeläinen p. Hirvijahtien ajoketjuihin koko kulmakunnan väki. Voisivatko seurat tehdä talkootyötä vaihtona. 040-729 1445 Tilaushinnat: Kestotilaus 81 euroa/vuosi Määräaikainen 89 euroa/vuosi Digilehti: Kestotilaus 64 euroa/vuosi Määräaikainen 71 euroa/vuosi Ilmestyy 8 numeroa vuodessa. Viimeistään 1990-luvulta lähtien hirvijahdit on toteutettu pääosin pysäyttävän koiran avulla. Ajoja passiketjumetsästykseen verrattuna koiran avulla tapahtuvassa jahdissa on sekin etu, että metsästys onnistuu pienemmälläkin porukalla. Siksi talkoisiin pitää houkutella ihmisiä uusilla tavoilla. Jos susien kannanhoidollista metsästystä ei päästä aloittamaan lähitulevaisuudessa, erityisesti hirvijahdit täytyy järjestää uusin tavoin. Kuva: Alaska. Eli niin, että esimerkiksi suunnistusseura tulee ajoketjuun ja kesällä metsästysseuran väki menee järjestämään suunnistuskilpailua. LänsiSuomessa puhutaan jo kriisistä, koiraharrastus on monin paikoin hiipumassa Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Talkoisiin mennään nykypäivänä tapaamaan ihmisiä, pitämään hauskaa ja olemaan sosiaalisia, Aartolahti totesi Ylen haastattelussa. Kustantaja: Karprint Oy Painopaikka: Printall AS Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0781-2124 (painettu) ISSN 2489-8694 (verkkojulkaisu) www.karprint.fi Seuraa meitä myös: www.instagram.com/asejaeralehti S usien määrän kasvu ja lisääntyneet havainnot ovat johtaneet siihen, että koiria ei enää uskalleta käyttää entiseen tapaan metsästyksessä ja koetoiminnassa. Talkoohengen hiipumisesta on kerrottu tiedotusvälineissä laajasti viime vuosina. Mitä jos hirvijahdin järjestäminen ajateltaisiin toisin. 050 382 8933 juha.ahola@karprint.fi Toimituspäällikkö: Eero Wihuri p. Kannen kuva: Hyvä metsästysvaate pitää vilua ja märkää. Nyt susitilanne on eri puolilla Suomea kehittynyt sellaiseksi, etteivät metsästäjät enää uskalla päästää koiriaan metsiin. vuosikerta, 8 numeroa 2025 Toimitus: Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Päätoimittaja: Juha Ahola p. 040 753 8555 iiro.jaaskelainen@karprint.fi Tilaajapalvelu: Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi Puhelinpalvelu ma-ke klo 9.00-11.30 p
Hän elää perheensä kanssa pitkälti koiriensa ehdoilla. Hirvenmetsästys pysäyttävän koiran kanssa on pääasiallinen hirven metsästysmuoto. 72 72. 48 HILJAISET JA JOUSTAVAT VAATTEET Hiljaisuus, joustavuus ja monipuolinen taskutus ovat niitä ominaisuuksia, joita metsästäjät vaatteissaan yleensä arvostavat. 16 LAINSÄÄDÄNTÖ KAIPAA PARANNUKSIA Hirvijahtien lainsäädännössä on muutamia ongelmallisia kysymyksiä. Susikannan kasvu voi merkitä metsästystapojen muutosta. 76 VALITUKSET ESTÄVÄT KARHUJAHDIT Karhujahdit eivät toteudu tänäkään vuonna hallinto-oikeuteen tehtyjen valitusten vuoksi. 20 HIRVILUOTIEN SUURET EROT Hirviluodeissa on suuria eroja. Ne koskevat yhteislupia, metsästyksenjohtajan toimivaltuuksia ja vapaan metsästysoikeuden alueita koskevia hirvilupapäätöksiä. 12 HIRVISAALIISEEN ENNAKOIDAAN KASVUA Hirvikanta on kääntynyt kasvuun, saalismäärän ennakoidaan kasvavan. 52 LAADUKAS TELTTAA PITÄÄ VETTÄ Vedenpitävä telttakangas valmistetaan vedenpitävällä kalvolla vahvistaen tai päällystämällä kangas vedenpitävällä aineella, jotta vesitipat eivät pääse imeytymään tiheistä huokosista läpi 60 RIEKKO RAUHOITETAAN LAAJOILLA ALUEILLA Tämän vuoksi riekko rauhoitetaan metsästykseltä Ylä-Lappia lukuunottamatta. Vastuullinen metsästys ja rakkaus luontoon ovat kaavilaiselle Jenni Räsäselle sukuperintöä. Sisukas ja älykäs kansalliskoiramme suomenpystykorva on monipuolinen metsästyskoira. 38 MITEN LIHAT JAETAAN. Erityisesti kanalintujahdeissa ja kaurisjahdeissa rihlakko on toimivaksi osoittautunut. Metsästysseura Metsolassa lihaosuus edellyttää sitoutumista. 32 HUIPPUSEPÄN NALLILUKKOKIVÄÄRI Mustaruutiaseiden harrastaja kuulee monesti radalla kysymyksen, osuuko tuolla mihinkään. 92 92 56 56 68 68 – Konservaattorin työssä eläinten käyttäytymisen ja anatomian tunteminen on erittäin tärkeää, akaalainen Heikki Ahopelto kertoo. Metsästyseuroissa on erilaisia käytäntöjä sen suhteen, miten lihat jaetaan. 42 PUUKON KOLME OMINAISUUTTA Hyvän metsästysja eräpuukon ominaisuudet voi kiteyttää oikeastaan kolmeen sanaan: käytännöllisyyteen, tarkoituksenmukaisuuteen ja lujuuteen. 30 MONIKÄYTTÖINEN RIHLAKKO Yhdistelmäase on laadittu kaiken jahdin tarpeisiin. Kaiken lisäksi luoti pitäisi osata sijoittaa oikeaan paikkaan. 4 I Ase & Erä Sisältö 6/2025 6 HIRVEN METSÄSTYSTAPOIHIN MUUTOKSIA
Olennaista oli, että ajoketjussa kulkevat näkivät viereiset metsästäjät. Etukäteen oli päätetty, missä vaiheessa passissa olleet metsästäjät saivat ampua passiketjun ohittaneita hirviä ajoketjusta poispäin. Muut pyyntiin osallistuvat lähtivät ajamaan riistaa liikkeelle ajoketjussa. Tämä kuitenkin koettiin epäreiluksi, siksi hirvenmetsästysasetukseen tuli 1960ja 1970 -lukujen taitteessa määräys, joka kielsi säkäkorkeudeltaan yli 28 senttisten ajavien koirien käytön. Koiria toki käytettiin ajoketjuissa apuna, jotta hirvet saatiin liikkeelle. Niin kaikki jahdissa mukana olevat tiesivät, milloin hirvi tai hirvet ovat tulossa, ja mistä suunnasta. Tähän vaikuttivat muun muassa kasvava hirvikanta ja sitä seurannut tarve metsästää aiempaa enemmän hirviä. 6 I Ase & Erä Kasvava susikanta estää koirien käytön hirvijahdeissa yhä laajemmalla alueella Miten hirviä metsästetään tulevaisuudessa. Tuona vuosikymmenenä, joka on usein eri medioiden äänestyksissä valittu Suomen historian kaikkien aikojen parhaimmaksi, myös pysäyttävien metsästyskoirien käyttö koirajahdeissa yleistyi entisestään. Ajaminen tapahtui kulkemalla sopivin välimatkoin rivissä ja pitämällä tasaista ääntä riistan ylös saamiseksi. Nyt pysäyttävä hirvikoira on hirviporukan tärkeä osa, jahtiporukan jäsen. Jahteja viivästytetty Suurpetojen, erityisesti susikannan, kasvun vuoksi koirien käyttö metsästyksessä on vähenemässä. Hirvenmetsästys pysäyttävän koiran kanssa on pääasiallinen hirven metsästysmuoto. Susikannan kasvu voi merkitä metsästystapojen muutosta. Riistalaukaus ammuttiin passipaikalta. V arsinkin varttuneemmat metsästäjät muistavat, kuinka hirviä metsästettiin vuosikymmenten ajan pitkien ajoja passiketjujen avulla. Hirvikoiraksi kelpasi alkujaan mikä koira tahansa, ja jahdeissa oli mukana ajokoiria. Pienemmällä porukalla Suomessa elettiin ennen kokematonta talouden nousukautta 1980-luvulla. Kun hirvikanta kasvoi voimallisesti 1960ja 1970 -luvuilla, kantaa ryhdyttiin harventamaan suunnitelmallisella ajoketjumetsästyksellä. Hirvijahdeissa pysäyttävän koiran käyttö on pääasiallisin jahtimuoto, monissa seuroissa ja seurueissa on pulaa ajoketjuun osallistuvista. Jahdeista tuli koko kylän yhteisiä tapahtumia, sillä ajoketjuihin osallistui myös metsästämättömiä ihmisiä. Tämä menetelmä vaati usean metsästäjän yhteistyötä, osa metsästäjistä asettui passipaikoille ajettavan alueen etumaastoon tai sen ympärille. Miten hirviä jatkossa metTeksti: Eero Wihuri. Näin varmistuttiin siitä, että ketju etenee rintamana ja liikkeelle lähtevät hirvet pakotettiin etenemään passiketjua kohden. 1990-luvulla koirat olivat vakiinnuttaneet paikkansa hirvijahdeissa. Ajoketjuja käytetään edelleen pienten hirvieläinten, kuten valkohäntäpeuran ja metsäkauriin metsästyksessä. Kehitystä vauhditti entisestään koiratutkien teknologinen kehitys sekä se, että koirien avulla hirvijahdit onnistuivat pienemmälläkin porukalla. Pysäyttävien hirvikoirarotujen suosio oli jo ehtinyt lähteä meillä hienoiseen kasvuun, ja uuden asetuksen myötä tarve kehittää pysäyttävien hirvikoirien käyttöominaisuuksia kasvoi entisestään Passija ajoketjun välinen yhteydenpito hoitui radiopuhelimella
– Kun maassa on lunta, suurpetojen jäljet voidaan havaita. – Työni puolesta keskustelen päivittäin metsästyskoirien omistajien kanssa. Länsi-Suomessa kriisi Länsi-Suomessa kuvaillaan metsästyskoiraharrastuksen olevan ajautumassa kriisiin. Mutta mikään ei korvaa koirien avulla tehtäviä jahteja, Silpola huomauttaa. Jahteja on viivästytetty lumiseen aikaan aiempina vuosina alueilla, joissa on susia. Kun Alinen menetti oman koiransa sudelle,. – Monien metsästysseurojen jäsenistö on ikääntynyt, seuroissa on paljon 65-75 -vuotiaita. Lisäksi seurojen jäsenmäärät ovat laskeneet. Susi tappoi viime vuoden syyskuussa Ari Alisen karkeakarvaisen mäyräkoira Eddyhummerin hakuharjoituksessa. Tämän vuoksi mielestäni ei ole realistista järjestää ajoja passiketjuihin perustuvia jahteja, metsästäjiä ei ole yksinkertaisesti riittävän paljon. Pitkän linjan metsästäjä, yrittäjä Ari Alinen koirineen. Myös Alinen arvioi koirien avulla tapahtuvan metsästyskauden lyhentyvän lumisiin aikoihin. Ase & Erä I 7 > – Työni puolesta keskustelen päivittäin metsästyskoirien omistajien kanssa. – Joissakin tapauksissa hirviä voidaan metsästää myös hiipimällä. Se tuo hieman turvaa koiran kanssa tapahtuvaan metsästykseen. Pitkän linjan metsästäjän, Porissa metsästysalan liikettä pitävän, Ari Alisen mukaan koiraharrastus on monin paikoin hiipumassa Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Se on todella huolestuttavaa metsästyskulttuurin tulevaisuuden kannalta, Alinen toteaa. Pelko suden kohtaamisesta saa metsästäjät jättämään koirat kotiin, mikä näkyy konkreettisesti metsästysseurojen arjessa. Hän arvioi myös kyttäysjahtien yleistyvän. Kuva: AA Production Oy, Ari Alinen sästetään, jos suurpetotilanne estää koirien käytön jahdeissa. Lumessa olevista jäljistä voidaan päätellä susien liikkeitä, sanoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola. Hänen mukaansa tänä vuonna hirviä tullaan metsästämään aiempaa enemmän pelloilla kyttäämällä. – Tämä on se tuhannen taalan kysymys. Monet sanovat, etteivät hanki enää uutta koiraa, ennen kuin suurpetotilanne selkiytyy
Kuva: Pekka Rousi/Metsästäjäliitto. 8 I Ase & Erä Suurriistavirka-aputehtävät vaikeutuvat, mikäli apuun ei saada toimivia koiria Kuvassa Tom Rikberg koirineen
Alisen mukaan suurpetojen kasvu ei uhkaa ainoastaan koiraharrastusta, vaan myös viranomaisyhteistyötä. Se tuo hieman turvaa koiran kanssa tapahtuvaan metsästykseen. – Poliisin SRVA-tehtävissä ei kohta ole käytettävissä koiria, joita voisi viedä turvallisesti harjoittelemaan maastoon. Hanskoja ei silti pidä lyödä tiskiin. – Suurin syy on se, että turvallisia maastoja ei yksinkertaisesti löydy. Tämä heijastuu suoraan sekä koirakantojen jalostukseen että niiden käyttöön, Ari Alinen sanoo. Myös Kennelliitossa on huolestuttu kehityssuunnasta. – Jos koirat katoavat metsästä, katoaa myös suuri osa suomalaisen eränkäynnin osaamisesta ja perinteestä, Alinen tiivistää. – Jos suurpetokantaan ei saada ratkaisua, metsästyskoirien osaaminen ja jalostus vaikeutuvat entisestään. Ase & Erä I 9 Puukot.. hän perusti avoimen tietokannan, petohavainnot.fi-sivuston, johon metsästäjät ovat voineet ilmoittaa havaintojaan susista ja muista suurpedoista. PUUKON OSAT JA TARVIKKEET SUORAAN NETTIKAUPASTA TAI PUHELINMYYNTINÄ • Puukot ja tarvikkeet • Puukon terät ja helat • Tupen nahkat ja ompelutarvikkeet • Tupen nahkavärit ja vahat • Erilaiset muotoraudat ja punsselit • Kiillotuslaikat ja hiontavahat terien viimeistelyyn • Erikoisviilat ja teroittimet • Metallit: messinki, uushopea, pronssi • Kuitulevyt • Teräkset terien taontaan • Ym. n. Etenkin SRVAtoiminta poliisin apuna vaatii jatkossakin hyvin koulutettuja koiria, toteaa liiton hallituksen varapuheenjohtaja Risto Ylitalo. Alisen mukaan palvelu on jo pelastanut useamman koiran, kun omistajat ovat ehtineet hakea lemmikkinsä pois maastosta susialueelta. Palvelu on herättänyt suurta kiinnostusta: vuoden aikana kävijöitä on ollut lähes 600 000 ja käyttäjiä yli 150 000. Pudotusta kokeiden määrässä on siten peräti 60 prosenttia. tarvikkeet 1-os 360,2-os 480,(kuvassa) 2-os maxi 560,Kuljetus järjestyy! Lämpöeristetyt koirankopit TMI R.Kivineva 050-5117465 (tilaa ilmainen esite) Myös iltaisin ja viikonloppuisin www.koirankoppi.fi – Kun maassa on lunta, suurpetojen jäljet voidaan havaita. Kauppakeskus IsoKristiina Kaivokatu 5, 53100 Lappeenranta Nettikauppa puukot.. Pitkän linjan metsästäjä ja kasvattaja katsoo tilannetta vakavana varoituksena koko suomalaiselle metsästyskulttuurille. Vuonna 2024 järjestettiin 132 mäyräkoirien ajokoetta, mutta tänä vuonna anomuksia on jätetty vain 53 kappaletta. Puh. – Reaaliaikaiselle tiedolle oli valtava tarve, sillä koiraharrastajat eivät tunne oloaan enää turvalliseksi ilman sitä. Osaaminen ja jalostus Suurpetokantojen kasvun käytännön vaikutukset metsästyskoiraharrastuksessa näkyvät jo tilastoissa. Jos tämä kehitys jatkuu, menetämme yhden olennaisen työkalun suurpetotilanteiden hallinnassa. 0400 550 915 parhaiten iltaisin Jorma Simolin myynti@puukot.
10 I Ase & Erä R uotsi ilmoitti elokuussa Euroopan Unionille asettaneensa suden suotuisan suojelutason viitearvoksi 170 sutta. Ruotsissa susien määrä lasketaan syksyn tilanteen mukaan. Pentueeseen kuuluu emo ja vähintään yksi alle vuoden ikäinen pentu. Todennäköisin lukumäärä on 3 485 ilvestä. Kuva: Niko Pekonen/Vastavalo Ruotsissa 170 suden suojelutaso – Suomeen halutaan samanlainen linjaus Metsästäjien muistettava kohtuu vesilinnustuksessa Ilveskanta vahvassa kasvussa I lveksen kannan kasvu on voimistunut viimeisen kahden vuoden aikana, koska metsästysverotus on ollut vähäistä. Suomessa on Luonnonvarakeskuksen ennusteen mukaan 395-560 susiyksilöä. Järjestöjen esitys 165 sudesta perustuu tieteellisesti määriteltyyn pienimpään elinvoimaiseen populaatioon, joka lasketaan kertomalla 25 susiparin määrä kolmella. – Meidän on ehdottomasti siirryttävä suden kanta-arvioinnissa samaan malliin. Siksi myös sinisorsan verotuksessa on muistettava kohtuus. Näistä kestävin verotuksen suhteen on sinisorsa, mutta myös sen kanta on laskenut viidenneksellä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vaikka pitkään jatkunut vesilintukantojen taantuma ei ole vielä pysähtynyt, on havaittavissa myös myönteisiä merkkejä: joidenkin aiemmin heikentyneiden lajien parimäärät ja poikastuotto ovat tänä vuonna kohentuneet. Siksi kannan koko ja suojelutaso on määriteltävä syksyllä, muistuttaa Lampinen. Metsästys suositellaan kohdistettavaksi selkeästi elinvoimaisiin lajeihin, jotta kannat pysyvät kestävällä tasolla. Yleisimmin pyydettyjä lajeja ovat sinisorsa, tavi ja telkkä. Määrään lisättäisiin järjestöjen ehdotuksesta kymmenen prosentin marginaali. Esitimme yhdessä MTK:n kanssa jo alkuvuodesta, että Suomen susikannan suojelun viitearvoksi asetettaisiin 165 sutta, vaatii Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen. Todennäköisin määrä Luken mukaan oli 2 882. Ampumamatkat pidetään lyhyinä haavakoiden välttämiseksi, patruunat testataan ennen kautta ja varmistetaan, että lyijyä korvaavat haulimateriaalit sopivat käytettävään aseeseen.. Raja-arvo oli maassa aiemmin 300 sutta. Ilvespentueita oli 492-608, todennäköisin lukumäärä 547. Suomessa oli toukokuussa 2024 Luonnonvarakeskuksen ennusteen mukaan 395-560 susiyksilöä. Suomen ja Venäjän välisen rajan yli on meille paljon vahvempi susien geenivirta Venäjältä, kuin mitä on lähes eristyksissä olevaan Ruotsiin poronhoitoalueen yli Suomesta. Ennuste ilvesten lukumäärästä syksylle 2025 ennen metsästyskautta 2025/2026 on 3 125-3 892 ilvestä. Suomessa susien määrä lasketaan kevättalven tilanteen mukaan, kun kanta on pienimmillään. Neljän vuosikymmenen aikana erityisesti riistasorsakannat ovat vähentyneet merkittävästi, mikä edellyttää harkintaa saaliin valinnassa. Susien aiheuttamat vahingot metsästyskoirille ja kotieläimille tapahtuvat juuri loppukesällä ja syksyllä. B irdLife Suomi ja Metsästäjäliitto kannustavat metsästäjiä noudattamaan vastuullisen metsästyksen periaatteita ja huomioimaan vesilintukantojen pitkäaikainen väheneminen. Suomeen halutaan samanalainen linjaus – Meillä tulee päätyä samankaltaiseen lopputulokseen kuin Ruotsissa kun Suomen susien suojelutasosta päätetään. Sen vuoksi olisi kohtuutonta tavoitella Suomeen Ruotsia suurempaa susikantaa, korostaa Lampinen. Vastuullinen metsästäjä toimii maltillisesti. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan viime syksynä oli 2 578-3 221 ilvestä. – Ilveskanta kasvoi noin 21 prosenttia syksystä 2023 syksyyn 2024 Saman kasvunopeuden ennustetaan jatkuvan ainakin syksyyn 2025 saakka, kertoo tutkija Annika Herrero Lukesta. – Suomi on Ruotsia pienempi maa ja maallamme on pitkä itäraja
Metsästysmuseon organisoimassa 1970-luvun muistitiedon keräyksessä etsitään kirjoitettuja muistoja, valokuvia, esineitä sekä haastatteluja, jotka valottavat 1970-luvun eränkäynnin arkea – ja juhlaa. Rajoitettu erä! segwaypowersports.fi Nyt Segway-mönkijän ostajalle kaupan päälle ePower EPS25i Kampanja on voimassa Edun arvo 999 €. Kuva: Metsästysmuseo V anhat konkarit pääsevät tänä syksynä muistelemaan menneiden vuosikymmenten eräpolkuja ja jakamaan tarinoita. 1970-luvun metsästyskulttuuri nostetaan esiin, ja tarkoituksena on siirtää arvokas kulttuuriperintö eteenpäin. Segway AT10 hinnat alkaen 11 990 € Segway AT10 UUTUUS! Rotevaa voimaa MÖKKIPAKETTI Nyt Segway-mönkijän ostajalle kaupan päälle ePower EPS25i generaattori. Lisätietoja saa liitolta. Kampanja on voimassa 1.9.–15.10.2025. Haastattelijoiksi haastetaan nuoremmat metsästäjät. Suomen Metsästysmuseon ja Suomen Metsästäjäliiton yhteinen Muistoja eräkontista -keräys 1970-luvun metsästysja kalastusmuistoista käynnistyi Metsästysmuseo tallentaa 1970-luvun erätarinat Metsästäjäliiton Varsinais-Suomen piirin Takaisin erätulille -tapahtumassa elokuun lopussa. Osallistua voi kuka tahansa. segwaypowersports.fi Roteva traktori mönkijä, jossa on voimakas moottori (999 cm 3 , 97 hv), kunnon maavara ja vetovoimaa vaativampiinkin työtehtäviin kaikissa maastoissa. Ase & Erä I 11 Metsästysmuseo tallentaa syksyn aikana erätarinoita 1970-luvulta. Eräpolku jatkuu sukupolvelta toiselle, kun nuoret saavat mahdollisuuden kuulla sekä tallentaa vanhempien ja isovanhempien kokemuksia. Muistot voivat olla omakohtaisia, tai vanhemmilta eränkävijöiltä kuultuja. Metsästäjäliitto toivoo, että jokaisen liiton piirin alueella järjestetään Takaisin erätulille -tapahtuma syksyn aikana
Viime vuonna hirvisaalis oli noin 37 800 yksilöä, tänä vuonna saalismäärä voi kasvaa 44 000-45 000 hirveen. Se näkyy alkavan jahtikauden lupamäärissä. 12 I Ase & Erä Hirvikanta vakiintunut vajaaseen 100 000 yksilöön – vasatuotto kääntyi pitkän laskukauden jälkeen hienoiseen nousuun Lupamäärä kasvoi – hirvisaalista enemmän Hirvikanta on kääntynyt kasvuun. Teksti: Eero Wihuri Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomen hirvikannan koko syksyn 2024 jahdin jälkeen oli noin 87 000 hirveä.
Isolle joukolle hirvijahti kaikkine oheistoimintoineen on metsästyksen suola, syy mennä metsälle. – Siksi hirvi rauhoitettiin 1960ja 1970-lukujen vaihteessa, jolloin lisääntyminen lähti voimakkaaseen kasvuun. Lisäksi käytettiin tietoja hirvien lentoja maalaskennoista, hirvikolareiden lukumääristä sekä suurpetokantojen runsauksista. Hänen mukaansa hirvikanta kestää hyvin suunnitellun metsästysmäärän. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Ari Nikulan mukaan hirvikanta kasvoi 1960-luvulle saakka, jonka jälkeen se laski ilmeisesti ylimitoitetun metsästyksen vuoksi. Muualla Lapissa ja Oulun läänin luoteisosassa hirvitiheydet olivat korkeintaan 2,4 hirveä/1 000 ha ja pienentyivät pohjoista kohti. – Yleistäminen on aina hankalaa, koska alueellisia eroja on paljon. Suomen Metsästysyhdistyksen aloitteesta hirvet suojeltiin metsästykseltä vuonna 1924 koko maassa Petsamon aluetta lukuunottamatta. Keskeisenä aineistona käytettiin Oma riista -palvelussa syksyn 2024 hirvijahdin aikana ilmoitettua tietoa. Millainen on tällä hetkellä Suomen hirvitilanne. Mutta yleisesti voidaan sanoa hirvikannan olevan pikkuisen kasvusuunnassa. Lukusuhde vastaa hirvikannan hoitosuunnitelmassa annettua tavoitetta. 90 vasaa/100 lehmää) olivat Satakunnan ja Pohjois-Hämeen pohjoisosista, Pohjanmaalle ja Oulun eteläpuolelle lännessä ja Pohjois-Savon länsiosiin idässä ulottuvalla alueella, sekä Uudenmaan, Etelä-Hämeen ja KaakkoisSuomen raja-alueella. Alueellisten riistaneuvostojen hirvitalousalueittain asettamat hirvitiheystavoitteet vastaavat noin 70 000-90 000 hirven kantaa koko maassa. Vasatuotto kasvussa Pitkään jatkuneen hirvikannan pienentämisen jälkeen kannan arvioidaan kääntyneen lievään kasvuun ja pyyntilupamäärän lisäämisellä tavoitellaan kannan säätelemistä tavoitetasolle. Hän vetää Riistakeskuksen hirviverotustyöryhmää. Etelä-Suomessa hirvikanta on pysynyt ennallaan, sanoo riistapäällikkö Jani Körhämö PohjoisHämeen riistakeskuksesta. Erityisesti PohjoisSuomessa, Lapissa, Oulun seudulla ja Kainuussa kanta kasvaa. Edelliseen vuoteen verrattuna kannan koko on pysynyt samalla tasolla. Kanta heitellyt Hirvikanta on perinteisesti heitellyt Suomessa paljon eri vuosikymmeninä. Myös vasapainot ovat taas kasvussa, Körhämö toteaa. Syynä on pidetty metsätalouden synnyttämiä taimikkopinta-aloja, jotka tarjoavat runsaasti ruokaa hirville myös talvisin. Korkeimmat vasatuotot . Hirven pyyntilupamäärä nousi koko maassa noin 12 prosenttia. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan tavoitetiheydet ylitetään lähinnä Suomen keskija kaakkoisosissa sekä Pohjanmaan rannikkoalueilla. Hirvenmetsästys aloitettiin uudelleen 1930-luvun puolivälissä, silloinkin varovasti. Suomen hirvikannan koko ja rakenne arvioitiin hirvitalousalueittain Luken kannanarviomallilla. Myönnettyjen lupien perusteella alkavalla jahtikaudella tullaan metsästämään 44 000-45 000 hirveä, Jani Körhämö sanoo. Suomessa vasatuotto on ollut erittäin hyvällä tasolla kansainvälisessä vertailusssa. Lakisääteisen saalisilmoituksen teki 5491 seuruetta. Muualla maassa hirvitiheydet vaihtelivat välillä 2,3-3,9 hirveä/1 000 hehtaari. Mutta nyt vasatuotto näyttää kääntyneen kasvuun. Suurpetojen, karhun ja suden, kasvavat kannat nakertavat jonkin verran hirvikantaa erityisesti Pohjois-Karjalassa. Ennusmerkkien mukaan pian alkavalla jahtikaudella saalismäärä tulee kasvamaan viime vuotisesta. – Hirvikannan tilanne on vakaa. Ase & Erä I 13 > H irvijahti on monelle metsästäjälle vuoden ehdoton kohokohta. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa, ellei pyyntiluvan ehdoissa ole muuta määrätty. – Viime kauden saalis oli 37 800 hirveä. Suomen riistakeskus on myönsi tulevalle metsästyskaudelle 38 291 hirven, 47 383 valkohäntäpeuran, 669 kuusipeuran ja 19 metsäpeuran pyyntilupaa. Vasatuotossa pitkällä aikavälillä, noin 20 vuoden ajan, oli laskua. Tärkeänä syynä pidetään myös valikoivaa. Aikuiskannan sukupuolten lukusuhde oli korkeintaan 1,5 lehmää sonnia kohden Satakunnan eteläosasta Helsingin pohjoispuolelle ulottuvalla vyöhykkeellä, Uudenmaan läntisellä rannikolla, Pohjanmaan rannikolla Vaasan eteläja pohjoispuolella, Oulun pohjoispuolella, sekä suuressa osassa Lappia ja itäisintä Suomea. Alueellisesti kannan kehitys siis vaihtelee ja hiukan yli puolella hirvitalousalueista hirvitiheys on asetetun tavoitteen mukainen. 4,2 hirveä/1 000 hehtaari) olivat eteläisellä rannikolla, Lounaissaaristossa ja Vaasan eteläja pohjoispuolella. Huonoin tilanne oli noin 100 vuotta sitten. Hirvihavaintoja kirjasi 5 221 seuruetta eli 95 prosenttia seurueista. Viime vuoteen nähden pyyntilupamäärässä oli kasvua kaikilla riistakeskusalueilla, suhteellisesti eniten Lapissa, Oulussa, Etelä-Hämeessä sekä Rannikko-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Hirvikannan tavoitetiheydestä päättävät alueelliset riistaneuvostot kolmen vuoden välein. Noin 87 000 hirveä Luonnonvarakeskuksen, Luke, arvion mukaan Suomen hirvikannan koko syksyn 2024 jahdin jälkeen oli noin 87 000 hirveä. Näin on tapahtunut sukupolvesta toiseen, vaikka hirvijahti on sitovin sekä eniten velvoitteita sisältävä metsästyksen muoto. Suurimmat hirvitiheydet . Pieniä vasatuottoja (pienempi kuin 70 vasaa/100 lehmää) oli Uudenmaan länsiosissa, Lounais-Saaristossa, Pohjois-Karjalan ja Kainuun itäosissa, Itä-Lapissa ja Lapin pohjoisosissa. Alueellisesti asetetut tavoitteet tähtäävät koko maassa yhteensä 70 000-90 000 yksilön talvikantaan. 1920-luvun alkupuolella hirvikannan koko oli enää noin 200 yksilöä. Pohjoisen Suomen suurimmat hirvitiheydet 3,1 hirveä/1 000 hehtaaria olivat Lounais-Lapissa. Hirviseurueet kirjasivat päivittäiset havaintonsa ja kaatonsa jahdin aikana ja arvioivat metsästyksen jälkeen alueelleen jääneen hirvikannan koon
Tavoitteena on, ettei hirvikannan koossa tapahdu hallitsematonta heittelyä kumpaankaan suuntaan, Jani Körhämö toteaa. – Esitimme keväällä 2024 kantatavoiteasetannan yhteydessä, ettei hirvikantatavoitteita tulisi nostaa millään alueella ja Hirvenmetsästys alkaa vaiheittain Hirvijahdin ensimmäinen jakso alkoi Lapissa, Kuusamossa ja Taivalkoskella syyskuun alussa. – Viime vuosina hirvikanta on pysynyt vakaana. Valkohäntäpeuran varsinainen metsästysaika alkaa koko maassa 27.9.2025 ja päättyy 15.2.2026. Tehokas lisääntyminen Miksi hirvikanta vaihtelee näin paljon näin nopeasti. MTK Häme ja MTK Uusimaa vaativat muutoksia nykykäytäntöön viime maaliskuussa julkaistussa kannanotossa. Hirvikantojen hallinta pienentää vaaraa tiellä liikkujille ja parantaa liikenneturvallisuutta.. Luonnonvarakeskus on arvioinut, että jos hirviä ei metsästettäisi, nykyinen kansa kolminkertaistuisi kahdessa vuodessa noin 240 000-333 000 yksilöön olettaen, että lisääntyminen ja kuolleisuus pysyvät samoina vuodesta toiseen. Maaja metsätalousministeriön vuonna 2014 vahvistaman Suomen hirvikannan hoitosuunnitelman linjauksen mukaan hirvikantaa tulee hoitaa siten, että se on elinvoimainen sekä vakaa ja hirvivahingot pysyvät kohtuullisina. Viime vuosina kanta on vaihdellut runsaan 80 000-100 000 hirven välillä. Kanta laski 1990-luvun puolivälissä noin 80 000 yksilöön, kunnes jälleen oli vuorossa voimakas kannan kasvu. Myös kritiikkiä Hirvikannan koko ja metsästyslupien määrä herättävät myös keskustelua, ajoittain myös kritiikkiä. Lupamääriä lähdettiin korottamaan, ja metsästyksellä kannan kasvu saatiin pysäytettyä. Hirven osalta vahtimismetsästys on rajoitettu pelloille. Suuri kannan kasvu johtaisi toisaalta kuitenkin siihen, että ravintovarat kuluisivat nopeasti, minkä vuoksi kannan tuottavuus alkaisi tästä laskea. – 2000-luvun alussa metsästyslupien määrät jäivät liian pieniksi ja kantatilanne karkasi käsistä. Hirvenmetsästys keskeytyy Pohjois-Suomessa 21.9. Yksi syy on hirven tehokkaassa lisääntymisessä. Varsinainen hirven metsästysaika alkaa samaan aikaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa. 14 I Ase & Erä metsästystä, joka pitää hirvikannan jatkuvasti tuottavana, Nikula kirjoitti vuonna 2021 Suomen Akatemian Kysy tieteestä -palstalle. Samaan aikaan muualla maassa aloitettiin hirven, valkohäntäpeuran ja kuusipeuran metsästys vahtimalla. Hirven metsästysaika päättyy koko maassa 15.1.2026. Hirvikanta oli suurimmillaan 2000-luvun alussa, silloin hirviä oli noin 170 000 yksilöä. Vahtimismetsästyksessä eläinten ajaminen ja koiran käyttäminen on kiellettyä. Metsäkaurista saa metsästää koko maassa 1.9.-15.2., mutta ajavan koiran käyttäminen on kiellettyä 26.9.2025 saakka. Metsästyslupien määrällä reagoidaan nopeasti, jos kantatilanne sitä vaatii. Nikulan mukaan hirvikanta oli 1980-luvun alussa 120 000 yksilöä, ja tällöin metsävahinkojen ja hirvionnettomuuksien vuoksi metsästystä lisättiin. Yhdistysten mukaan nykyinen hirvieläinten kantatavoiteasetannan menettely mahdollistaa maanomistajien näkemysten sivuuttamisen, mikä vie MTK:n mielestä uskottavuutta koko järjestelmältä ja heikentää hyväksyttävyyttä. Muualla Suomessa varsinainen hirven metsästysaika alkaa viikkoa myöhemmin eli 11.10.2025. Hirviä metsästettiin 2010-luvulla vuosittain 40 000-68 000 yksilöä. alkavaan kiimarauhoitukseen ja jatkuu uudelleen 4.10.2025
Metsäkauriin ja valkohäntäpeuran metsästys käynnistyy niin ikään syyskuun alussa. Hirven metsästys päättyy koko maassa tammikuun puolessa välissä. Suomessa on 15 aluetta, joille riistaneuvostot asettavat omat kantatavoitteet. Maaja metsätalouden harjoittajiin kohdistuu MTK:n mukaan tällä hetkellä voimakas ulkoinen paine muun muassa ilmastonmuutokseen sopeutumisen sekä luonnon monimuotoisuuden näkökulmista. – Riistakeskus pyrkii konsensukseen niin, että eri sidosryhmät olisivat tyytyväisiä. Lapissa, Kuusamossa ja Taivalkoskella jahti alkaa heti syyskuun alussa ja jatkuu syyskuun 20. Aina tässä tavoitteessa ei ole onnistuttu. Vuosittain jahtiin osallistuu yli 100 000 metsästäjää. Hirvet liikkuvat aktiivisesti kiima-aikaan syys-lokakuussa sekä keväällä touko-kesäkuussa, jolloin nuoret hirvet lähtevät itsenäisesti liikkeelle ja eksyvät helposti tielle. Metsästyksen kohdentaminen tihentymäalueille toteutuu vaihtelevasti. Muualla maassa hirvieläinten vahtimismetsästys pellolta on sallittua syyskuun alusta, ja varsinainen hirvenmetsästysaika alkaa porrastetusti koko maassa lokakuun alkupuolella. Syksyn hämärtyvät illat hirvikolareiden vilkkainta aikaa Suomessa sattuu vuosittain tuhansia hirvikolareita, ja suurin osa niistä tapahtuu iltahämärässä. – Jäsenkyselyidemme mukaan metsänomistajat ovat reagoineet hirvituhoihin ennakoivasti suosimalla metsänuudistamisessa kuusta. Peuraja kauriskannat ovat erityisesti LounaisSuomessa runsaita, ja metsästyksellä on merkittävä rooli niiden hallinnassa. Jani Körhämön mukaan osalla alueista esiintyy kritiikkiä hirvikantatavoitteita kohtaan, osalla alueista yhteistyö eri sidosryhmien välillä sujuu hyvin. Riskialueita ovat vilkkaasti liikennöidyt päätiet sekä hirviaitojen päät. Hirvikantojen hallinta pienentää vaaraa tiellä liikkujille ja parantaa liikenneturvallisuutta, ja se korostuu erityisesti syksyn hämärissä olosuhteissa. Lisäksi metsästys tarjoaa henkistä hyvinvointia: se yhdistää luonnossa liikkumisen, yhteisöllisyyden ja perinteiden jatkamisen. valkohäntäpeuran kantaa tulisi tiheimmän kannan alueilla edelleen leikata tuntuvasti. Niiden mukaan kasvava hirvikanta ja voimakas valkohäntäpeurakanta ovat ristiriidassa maaja metsätalouden harjoittajien tavoitteiden kanssa ja aiheuttavat enenevissä määrin sekä suoria että välillisiä vahinkoja. Sekä Etelä-Hämeessä että Uudellamaalla petoeläinkanta voimistuu runsaan ravinnonsaannin seurauksena ja erityisesti suden yleistyminen alueella tuo isoja haasteita. Metsästys on keskeinen keino vähentää liikenneonnettomuuksia. Erityisesti Etelä-Hämeessä sidosryhmien viestit olivat yhteneväiset. Metsästysseurojen ohjaaminen yhteistyöhön, yhteislupien käyttäminen ja pankkiluvat, joita myös otetaan käyttöön tarpeen mukaan kuuluvat tähän kokonaisuuteen. Tämä ei voi tulevaisuudessa jatkua, sillä kuusi ei jatkossa kestä EteläSuomen pidentyneitä kuivuusjaksoja. Hirvet ja peurat lisäävät liikkumistaan paitsi kiima-aikoina myös siirtyessään talvilaitumille, mikä kasvattaa riskiä kohdata niitä liikenteessä. Hirvenmetsästys on sekä riistanhoitoa että virkistystä. HTA-neuvotteluiden rooli on nostettava tarkoituksenmukaiselle tasolle, jossa neuvotteluita aidosti käydään ja lupia kohdennetaan tihentymäalueille, yhdistykset vaativat. MTK:n mielestä verotussuunnittelua on ohjattava suuntaan, jossa tavoitteena on hirven osalta kantatavoitehaarukan keskiarvo, ei yläraja, kuten tilanne tällä hetkellä on lähes kaikilla Etelä-Hämeen ja Uudenmaan hirvitalousalueilla. Myös pienempien sorkkaeläinten metsästys on tärkeä osa kannanhoitoa, ja sen avulla pyritään vähentämään liikennevahinkoja sekä viljelyksille aiheutuvia tuhoja. n. päivään saakka, jolloin alkaa kiimarauhoitus. Sekä männyllä että koivulla uudistaminen on lisääntynyt ja metsänkasvatuksessa suositaan aiempaa huomattavasti enemmän sekametsiä. Viime kaudella saaliiksi saatiin yli viisi miljoonaa kiloa luullista lihaa, joka päätyi kotitalouksien, ravintoloiden ja myös koiranruokateollisuuden käyttöön. Hirvijahti käynnistyy syyskuun alussa eri puolilla Suomea. Hirvenliha on ravintoarvoiltaan korkealaatuista, kotimaista ja ekologista lähiruokaa. Siitä huolimatta kantatavoitteita nostettiin kaikilla Etelä-Hämeen hirvitalousalueilla ja Uudellamaalla jo valmiiksi korkean kannan hirvitalousalueilla, MTK Häme ja MTK Uusimaa kritisoivat. Kuva: Pentti Sormunen/Vastavalo. – Tässä tilanteessa on välttämätöntä, että riistahallinto ottaa käyttöön kaikki järjestelmän antamat mahdollisuudet vahinkojen minimoimiseksi, esimerkkinä verotuslohkojen aktiivinen käyttö ja siihen ohjaaminen. Ase & Erä I 15 Hirvikolarin riski on suurimmillaan syksyllä
16 I Ase & Erä Lapin yliopiston oikeusinformatiikan lehtori Jarmo Kiuru harrastaa aktiivisesti metsästystä.
Yhteisluvan vetäjä on vain asiamies, luvathan tosiasiallisesti ovat seuroilla ja seurueilla. Hallintolaki on yleislaki, jota ei hallintolain mukaan sovelleta, jos erityislaissa on siitä poikkeavia säännöksiä. Hirvenmetsästyksellä on suuri sosiaalinen ja maaseutua elävöittävä merkitys, joka ei rajoitu pelkästään metsästystilanteisiin. – Jokainen voi valita oman lähestymistapansa ja painotuksensa hirvenmetsästykseen. Kiuru julkaisi kymmenen vuotta sitten kirjan ”Hirvenmetsästysoikeus”. Yhteistyötä vaaditaan oman seuran tai seurueen sisällä, mutta myös seurojen ja seurueiden kesken. Puuttuvat oikeusturvakeinot Jarmo Kiuru kiinnittää huomiota myös metsästyksenjohtajan asemaan. Kiurun mukaan metsästäjät ovat joutuneet virheellisten käsitysten vuoksi jopa oikeusmurhien kohteiksi. Kolme ongelmaa Jarmo Kiurun mukaan hirvenmetsästykseen liittyy tällä hetkellä kolme lainsäädännöllistä ongelmaa. Kiurun mukaan toisinaan metsästyksenjohtajien toiminta on johtanut ylilyönteihin ja oikeudenloukkauksiin. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus jätti vuonna 2021 tutkimatta metsästäjän valituksen metsästyksenjohtajan toimivaltuutensa ylittäen tekemästä päätöksestä eikä korkein hallinto-oikeus antanut asiassa valituslupaa. Hänen mukaansa metsästyksenjohtajan toimivaltuudet täyttävät julkisen vallan käyttöä koskevat tunnusmerkit, mutta oikeusturvakeinoja ei ole. Kiuru kuvailee yhteisluvan olevan ”outo alue” virkamiehillekin. Metsästyksenjohtaja saa metsästyslain mukaan kieltää metsästyksen henkilöltä, joka ei noudata hänen määräyksiään. – Esimerkiksi jahdissa on voinut käydä niin, että joko epähuomiossa tai tahallisesti, yksittäisen hirven kaato on voinut jäädä ilmoittamatta. – Yhteistyön onnistumisesta riippuu moni asia, joista tärkeimpänä tietysti mahdollisuus ylipäätään päästä harrastamaan hirvenmetsästystä, Kiuru pohtii. Kiurun mukaan väärät käsitykset yhteisluvista heijastuvat myös hallintolain käyttöön. – Metsästyslain yhteislupaa koskeva säännös pitäisi kirjoittaa uudestaan ja hallintomenettelyn selkeyttämiseksi metsästyslakiin tulisi ottaa hallintolain kanssa sopusoinnussa olevat keskeiset säännökset lupamenettelystä, Kiuru ehdottaa. Oikeudellisesti luvansaajia ja päätöksentekijöitä yhteisluvassa ovat yhteisluvan osakkaana olevat jäsenet yhdessä. Teksti: Eero Wihuri O ikeus metsästää on monitahoinen, hankalakin käsite. Ei oikein hahmoteta yhteisluvan olemusta. Kiurun mukaan maaja metsätalousministeriön virkamiehet ja riistaviranomaiset eivät hallitse hallintomenettelyä ja se on heijastunut laajasti yhteislupia koskevaan hallintomenettelyyn ja oikeudenkäyttöön. – Yhteisluvan yhteyshenkilönä toimivaa henkilöä on saatettu hakea rikosvastuuseen asemansa perusteella yhteisluvan jäsenenä olevan hakijan vastuulla olevista lainvastaisuuksista, vaikka yhteyshenkilön toiminta ei täytä rikoslain mukaisia syyksiluettavuuden yleisiä edellytyksiä. Sen tuorein painos on vuodelta 2019. Ne koskevat yhteislupia, metsästyksenjohtajan toimivaltuuksia ja vapaan metsästysoikeuden alueita koskevia hirvilupapäätöksiä. – Metsästäjä tarvitsee oikeusturvakeinoja, jos metsästyksenjohtajan päätös kieltää metsästys on perusteeton tai. Metsästystä harrastavan Kiurun mukaan oikeus metsästää voi liittyä maanomistukseen, lainsäädäntöön tai oikeuden voi saada oikeustoimin. – Lain mukaan metsästäjän on noudatettava metsästyksenjohtajan määräyksiä, muuten metsästäjä voidaan tuomita metsästysrikkomuksesta. Kirja tarjoaa pelisääntöjä metsästäjien väliselle yhteistyölle. Huonokin laki on – Huonokin laki on kaikille sama, mutta huono lainsoveltaja asettelee kaikki mielensä mukaan Lait ohjaavat hirvijahteja – useampi pykälä tarvitsisi muutoksen kaikille sama, mutta huono lainsoveltaja asettelee kaikki mielensä mukaan, Kiuru sanoo. – Esimerkiksi korkeimmalle hallintooikeudelle näyttäisi olevan epäselvää kenen oikeutta asia koskee lain oikeudenkäynnistä hallintoasioissa tarkoittamalla tavalla silloin kun on kyse yhteisluvasta. – Päätöksentekoa yhteisluvissa on saattanut ohjata riistaviranomaisten tapa nimetä luvan saajaksi yhteisluvan jäsenten sijasta yhteisluvan yhdyshenkilö, jonka on katsottu voivan tällä perusteella päättää lupien käytöstä. Näin sanoo Lapin yliopiston oikeusinformatiikan lehtori Jarmo Kiuru. Kokemus on myös osoittanut, että harrastus, eritoten hirvenmetsästys, voi herättää elämää suurempia tuntemuksia ja intohimoja, joita laannuttamaan tarvitaan joskus ammattiapua. Hirvijahtien lainsäädännössä on muutamia ongelmallisia kysymyksiä. Kiuru nostaa esille esimerkkejä ongelmatilanteista. Yhtä kaikki hirvenmetsästyksen edellytyksenä on oikeus metsästää hirveä tarkoitukseen sopivalla, yhtenäisellä ja vähintään tuhannen hehtaarin kokoisella alueella. Kiurun mukaan hirvenmetsästyksen edellytykset pakottavat metsästäjät yhteistyöhön keskenään. Kukin yhteisluvan jäsenenä oleva hakija vastaa lakien noudattamisesta toiminnassaan. Ase & Erä I 17 > Hirvenmetsästys on kurinalaista, tarkkaan suunniteltua toimintaa, jota ohjaa lainsäädäntö. Se on ainoa Suomessa julkaistu teos, jossa käydään läpi suuri määrä vuonna 1993 säädetyn metsästyslain aikana syntynyttä oikeuskäytäntöä. Näissä tapauksissa yhteisluvan vetäjät on haettu vastuuseen, vaikka yhteisluvassa voi olla mukana monta seuraa ja seuruetta. – Maaja metsätalousministeriön ja riistaviranomaisten virheelliset käsitykset hallintomenettelystä ovat heijastuneet yleisemminkin rikosvastuun toteuttamiseen yhteislupiin liittyvissä tilanteissa, mikä ilmenee hyvin korkeimman oikeuden epäonnistuneessa ennakkopäätöksessä, jossa yhteisluvan yhdyshenkilöä käsiteltiin luvansaajana. Hallintolain mukaan yhteislupa on useamman hallintoasian asianosaisena toimivan oikeudenhaltijan yhteinen hallintolupa eikä yhteisluvan asiamiehenä toimivan yhteyshenkilön hallintolupa
Kuva: Eriikka Käyhkö/Metsästäjäliitto ylimitoitettu. käynnistyvässä hirvilupamenettelyssä Metsähallituksen tekemän lainja oikeusvoimaisen metsästyslupapäätöksen ja tutkia uudelleen Metsähallituksen toimivaltaan metsästyslain mukaan kuuluvan kysymyksen metsästäjän muista metsästysmahdollisuuksista. Toimivallan ylityksiä Kritiikkiä Jarmo Kiuru antaa myös Suomen riistakeskukselle, joka hänen mukaansa ylittää metsästyslain mukaisia vapaan metsästysoikeuden alueita koskevissa hirvilupapäätöksissä toistuvasti toimivaltansa. Kuvassa vasemmalta Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola, varatuomari Jarmo Kiuru, Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen ja järjestökoordinaattori Suvi Honkavaara. Tämä voi johtaa Kiurun mukaan siihen, että riistakeskus riitauttaa 30.4. Esimerkiksi kolmen viikon metsästyskielto ja päätös viedä metsästäjän lihaoikeus ovat kovia päätöksiä. Metsästyslain mukaan Metsähallituksen on lupapäätöstä tehdessään otettava huomioon luvanhakijan muut metsästysmahdollisuudet. On myös huomioitava, ettei yhdistyslaki koske metsästysseurueita koska ne eivät ole yhdistyksiä. n. – Menettely saattaa kyseenalaiseksi hallintolupapäätöksen pysyvyyden ja se voi johtaa siihen, että seurueen yhden tai useamman Metsähallitukselta metsästysluvan saaneen jäsenen lainja oikeusvoimaiset hallintoluvat mitätöityvät ja koko seurue menettää mahdollisuutensa saada hirvilupia, Kiuru painottaa. Kiuru vastaanotti palkinnon tammikuussa Joensuun Riistapäivillä. – Vakiintuneen tulkinnan mukaan, jonka korkein hallinto-oikeus linjasi vuonna 1997, metsästyslain mukaiset metsästyslupapäätökset ovat Metsähallituksen tekemiä hallintolupapäätöksiä. Tunnustus myönnetään vuosittain taholle, joka on merkittävästi edistänyt metsästystä tai riistanhoitoa. 18 I Ase & Erä Metsästäjäliitto myönsi vuoden 2025 Wadén-palkinnon varatuomari, oikeusinformatiikan lehtori Jarmo Kiurulle. Yhdistyslaissahan on oikeusturvakeinoja
Suomessa ei ole tavattu afrikkalaista sikaruttoa, mutta tartuntariski on olemassa. Tämä harkitaan tapauskohtaisesti, mutta se voi sisältää muun muassa metsätaloustyöt tai yleisöja urheilutapahtumien järjestämisen.. Myös muu maastossa tapahtuva toiminta, joka mahdollisesti levittää tautia, on kielletty. Ase & Erä I 19 Metsästysseurat ja metsästäjät! Ostamme valkohäntäpeuran, metsäkauriin sekä hirven ruhoja läpi koko kauden. Se aiheutti paitsi sikojen lopetuksen, ruhojen hävityksen ja tilojen desinfioinnin, vei myös jälleen koko maalta orastavat vientimahdollisuudet. Soita 041 315 7714 www.vapaatariistaa.fi info@vapaatariistaa.fi 041 315 7714 Inkoo Älä tuo afrikkalaista sikaruttoa ulkomaan jahtireissuilta Suomeen Villisian ruhoa tai lihaa ei saa lainkaan tuoda Suomeen voimassa olevilta rajoitusvyöhykkeiltä. Kaikkien luonnonvaraisten eläinten metsästys on tartuntavyöhykkeellä kielletty. Ainoastaan villisikaa saa metsästää aluehallintoviraston järjestämässä metsästyksessä. Taudin leviäminen luonnossa riippuu villisikakannan tiheydestä. Afrikkalainen sikarutto on kesysikojen ja villisikojen verenvuotokuumetauti. Villisian ruhoa tai lihaa ei saa lainkaan tuoda Suomeen voimassa olevilta rajoitusvyöhykkeiltä. Sikarutto ei tartu ihmiseen. Käytännössä se voisi viedä vähintään vuoden. Tartuntatai rajoitusvyöhyke on voimassa niin kauan, kunnes tauti saadaan hävitettyä villisikapopulaatiosta. Virossa tavattiin heinäkuussa usean vuoden jälkeen jälleen afrikkalaista sikaruttoa suuressa sikalassa. Huolellisuutta matkakohteen valintaan – Metsästäjien tulee käyttää erityistä huolellisuutta matkaillessaan alueilla, joilla on tavattu afrikkalaista sikaruttoa. Sitkeä ASF-virus aiheuttaa vakavan riskin tuotantoeläimille, sillä sitä vastaan ei ole rokotetta eikä hoitokeinoja. Suomessa tautia vastustetaan pitämällä villisikakanta harvana metsästyksen avulla ja tiedottamalla matkailijoita kypsentämättömien lihatuotteiden tuonnin riskeistä ja tuontikielloista. Esimerkiksi metsästysmatkailijoiden suosima Viro on kokonaan rajoitusvyöhykkeen piirissä. Piirros: Juha Hellström M etsästäjiä varoitetaan jälleen afrikkalaisen sikaruton tuomisesta Suomeen. Tautia esiintyy muun muassa kaikissa Baltian maissa sekä Itä-Euroopassa, Balkanilla, Saksassa ja Italiassa. Mikäli tautia tavataan luon-nonvaraisessa villisiassa, perustaa Ruokavirasto löytöpaikan ympärille tartuntavyöhykkeen, jonka komissio myöhemmin korvaa rajoitusvyöhykkeellä. Mahdollisuuksien mukaan matkailua tautialueilla pitäisi välttää kokonaan. Afrikkalainen sikarutto voi levitä muun muassa metsästysvaatteiden ja -tavaroiden mukana, ja esimerkiksi pakastetussa lihassa se voi säilyä vuosia, painottaa Metsästäjäliitto
Kun kyse on patruunoista, moni kiristää kukkaron nyörit tiukalle. Tämän seurauksena haavaonteloon syntyy alipaine, joka vetää haavaan likaa ja bakteereja ulkopuolelta sisääntuloja ulosmenoaukkojen kautta. Hirvipatruunan luodin lähtönopeus voi olla käytännössä välillä 750 – 920 metriä sekunnissa. 20 I Ase & Erä Hirviluodin valintaan kannattaa paneutua huolellisesti, koska luodeissa on suuria eroja. Sitten muutama kohdistuslaukaus radalla ja metsälle. Tänä päivänä perinteiset lyijysydämiset laajenevat luodit tekevät tilaa markkinoilla umpianeesta valmistetuille laajeneville metsästysluodeille. Ikävä kyllä asenne on liian usein se, että kyllä se hirvi kuolee halvimmillakin patruunoilla ja luodeilla. Hirviluodin valinta on asia, jonka moni metsästäjä ohittaa olankohautuksella. Teksti ja kuvat: Juha Jormanainen Perinteiset lyijysydämiset laajenevat luodit tekevät tilaa umpiaineesta valmistetuille laajeneville metsästysluodeille Hyvä hirviluoti ja tarkka osuma pitävät lihahävikin kurissa M oni metsästäjä laittaa huomattavan paljon rahaa metsästyskivääriin, mutta kiikaritähtäimen kanssa jo nuukaillaan. Paineisku, joka on satakertainen verrattuna ilmakehän paineeseen, aiheuttaa vakavaa tuhoa kaukanakin varsinaisesta haavakanavasta. Luodin tehtävänä on aloittaa avautuminen välittömästi osumasta, läpäistä riittävästi ja luovuttaa energiansa heti osumasta alkaen hirven kudoksiin ja tappaa se mahdollisimman tehokkaasti.. Tutkitaanpa hieman maaliballistiikkaa eli sitä, miten luoti käyttäytyy kohteessaan. Tästä on monella metsästäjällä kokemuksia, kun lumikelillä ensimmäiset verijäljet sorkkaeläimestä löytyvät vasta useamman kymmenen metrin päässä paikasta, jossa eläin sai osuman. Halpisluotikin voi tappaa hirven, mutta samalla lihaa saattaa mennä hukkaan kilotolkulla. Paineiskun etenemisnopeus on tuhat viisisataa metriä sekunnissa ja sen vaikutusaika noin yksi miljoonasosa sekuntia. Otetaan niitä patruunoita, mitä sattuu olemaan jäljellä. Luodin aiheuttama tilapäinen haavaontelo, joka saattaa olla 10 20 kertaa suurempi kuin luodin oma läpimitta, pumppaa painetta muutaman millisekunnin ajan ja vetäytyy sitten kasaan. Kaiken lisäksi luoti pitäisi osata sijoittaa oikeaan paikkaan. Kun luoti osuu eläimen kudokseen, se alkaa puristamaan kudosta kasaan ja aiheuttaa paineaallon, joka etenee säteittäisesti iskukohdasta. Kova kudos johtaa hyvin painetta eteenpäin, samoin nesteen täyttämät putket, kuten valtimot sekä laskimot, jotka voivat sijaita etäällä varsinaisesta osumakohdasta. Metsästysluotien tehtävä Historian hämärissä hirviä on kaadettu jopa parikymmengrammaisilla lyijyisillä musketin kuulilla. Ajatustapa on väärä. Hirviluodeissa on kuitenkin suuria eroja. Ampumahaava ei vuoda välttämättä alkuvaiheessa lainkaan verta