6 – 2023 9,30 Riistakameroilla saa ainutlaatuisia luontokuvia Trackerin uudessa Trackerin uudessa koiratutkassa toimiva koiratutkassa toimiva haukunilmaisin haukunilmaisin NUORET metsästysseuralle tärkeä voimavara Eräkirjailija ERKKI LAHTI: Kanalintujahdit mieluisin tapa metsästää Monien Monien ampumaratojen ampumaratojen lupatilanne lupatilanne heikko heikko Inkooseen Inkooseen sotilasajosotilasajoneuvomuseo neuvomuseo
Vakiona kaikki tämä: Ohjaustehostin EPS • EFI-polttoainejärjestelmä • CVTech-variaattori • Elektroninen tasauspyörästön lukko (CFORCE 1000) • Kirkkaat LED-ajovalot • Korroosionkestävät puskurit • Lokasuojan levikkeet (CFORCE 1000) • Öljy-/kaasuiskunvaimentimet • E-tyyppi hyväksytty vinssi • Vetokuula ja peräkärryn pistoke • Jämerät maastorenkaat • Alumiinivanteet • 3 vuoden takuu ilman tunti/km-rajaa Mallisto alkaen Event supplier 2023 CFORCE 850XC GREY ED. 12 690€ 12 690€ Ero aiempaan –800€ MÖNKKÄRIEN KUNINKAAT. 10 590€ 10 590€ Ero aiempaan –300€ CFORCE 1000XC Hinta nyt alk. Hinta nyt alk
Tästä syystä metsästys on perinteisesti keskittynyt joko suuremman riistan metsästykseksi tai pienriistan metsästykseksi käyttäen erilaisia ansoja. Riistasaaliista hirvenlihan osuus on kuitenkin yhä yli puolet. Reilu kymmmenen vuotta sitten elettiin metsästyksen huippuaikaa. Osuus oli isompi kuin edeltävinä vuosina. 040-729 1445 Tilaushinnat: Kestotilaus 73 euroa/vuosi Määräaikainen 81 euroa/vuosi Digilehti: Kestotilaus 58 euroa/vuosi Määräaikainen 65 euroa/vuosi Ilmestyy 8 numeroa vuodessa. Vuodesta 2019 lähtien minkin ja supikoiran metsästys ei ole vaatinut metsästyskorttia. 09-413 97 357 eero.wihuri@karprint.fi Toimittajat: Juhani Karvonen, Antti Kauranne, Ari Pakarinen, Jouko Piirola Mediamyynti: Sirpa Hornaeus p. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Toimituspäällikkö: Eero Wihuri p. 8 numeroa 2023 Toimitus: Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari asejaera.toimitus@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola p. Nykyään metsästyksen viihteellinen ja kulttuurinen arvo on korostunut, koska harva metsästäjä on taloudellisesti riippuvainen metsästyksestä. Metsästys on vapaana elävien riistaeläinten pyydystämistä. Hirvimetsällä käyneiden määrässä ei ole sanottavaa muutosta. VUOSIKERTA . Saalismäärä laski viime vuonna edellisvuodesta. 28 28. Kuva: Jenni Hyytiäinen 39. Kustantaja: Karprint Oy Painopaikka: Printall AS Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0781-2124 (painettu) ISSN 2489-8694 (verkkojulkaisu) www.karprint.fi Seuraa meitä myös: M etsästäjien lukumäärä on vähentynyt viime vuosina. Vesilintujen suosio sen sijaan ei ole pysynyt entisellään. Myös minkin ja supikoiran saalistusmäärät kasvoivat edellisvuodesta. Ase & Erä I 3 PÄÄKIRJOITUS Metsällä käy nyt noin 200 000 suomalaista Kannen kuva: Kokeilimme, miten toimii Trackerin uusi Bark -koiranpaikannuslaite. Myös rakuuna on hyvä yleismauste riistalle. Metsäkanalintujen runsaat kannat vuosina 2021-2022 saivat aikaan aktiivisemman metsästämisen. Metsästyksen ollessa elinkeino on keskeistä, että saaliista saatava energia tai muu hyöty ylittää siihen käytetyn energian ja muut panostukset. 040 753 8555 sirpa.hornaeus@karprint.fi Tilaajapalvelu: Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi Puhelinpalvelu ma-to klo 9.00-11.30 p. Siitä on menty hiljalleen alaspäin, kun tarkastellaan metsäsäjien määrää. – Suolalla ja pippurilla pääsee pitkälle, kun tehdään paistista tai fileestä riistaruokaa. Sitä ei kannata peittää liiallisella maustamisella. Mausteiden pitää tukea riistan omaa luontaista makua, siksi esimerkiksi curry ei sovi riistan mausteeksi, toteaa kokki Lauri Kaivoluoto. Jos taas valmistaa pidempään haudutettavia patoja, voi mausteina hyvin käyttää rosmariinia, timjamia ja laakerinlehtiä. Uutuudessa on muun muassa haukunilmaisin. Kokonaissaalis voikin olla sen takia todellisuudessa tilastoja suurempi. Viime vuonna vain kolmasosa kävi pyytämässä vesilintuja, kun 2010-luvun alussa vesilintujahdissa kävi lähes puolet metsästäjistä. Metsästäjien määrä on Luonnonvarakeskuksen mukaan vähentynyt hiljalleen vuoden 2011 jälkeen. Viime vuonna metsällä kävi silti lähes 200 000 suomalaista. Yli puolet metsästystä viime vuonna harrastaneista kävi metsäkanalintujahdissa. www.instagram.com/asejaeralehti Suomalaisessa riistassa on hieno, voimakas maku
Kokeilimme, miten uutuustuote toimii. 56 MUUTOKSIA LUPIEN KÄSITTELYYN Suomeen halutaan lisää ampumaratoja, tavoite ratojen lisäämisestä on kirjattu hallitusohjelmaan. – Minulle kanalintujahti koiran kanssa on antoisin ja kiinnostavin jahtimuoto. 14 POHJOISEN JAHTIEN LUMO Moni metsästäjä käy vuosittain pohjoisessa metsäkanalintujahdissa. Janakkalalainen Pekka Jantunen käy lintumetsällä Lapissa yhdestä kahteen kertaan vuodessa. 70 NAISTEN HIRVILAILLISET PUVUT Noin puolet Suomen markkinoilla tarjolla olevista naisten metsästyspuvuista on niin sanottuja hirvilaillisia. 84 JALKINEET JAHTIREISSUILLE Jahtireissuilla kulkiessa yksi tärkeimmistä varusteista on kulkuneuvo eli laadukkaat, tukevat ja luistamattomat, mutta samalla riittävän kevyet kengät. Johanssonin auto on vuosimallia 1943. Jahdeissa kaverinani on nyt uskollinen lintukoira Piiku. 4 I Ase & Erä Sisältö 6/2023 16 ELINYMPÄRISTÖIHIN PANOSTETTAVA Monen rehevillä lintuvesillä viihtyvän vesilinnun kannat ovat taantuneet. Elinympäristöstä huolehtiminen on tärkein asia, jonka avulla lintukantoja voidaan elvyttää. Tulokset yllättivät tutkijat. Metsästyksen ei tarvitse olla epämukavaa, Jarmo Nummela on rakentanut suorastaan ylellisen tilan kyttäysjahteihin. Kokeilimme, millaisia ominaisuuksia on kolmen eri hintaluokan tähtäimillä. Maaseudulla oli aikoinaan käytännössä jokaisessa talossa sekarotuinen koira. 50 50. Minusta juuri miehen ja koiran yhteiset päivät saloilla ovat sitä eränkäynnin parasta antia, sanoo eräkirjailija Erkki Lahti. Sellaisen kanssa minäkin aloin kulkea kanalintujahdeissa. Havaitsimme sen olevan järeä monitoimityökalu, joka sopii rankempaankin käyttöön. 60 60 Inkoolaisen Sten Johanssonin M8 Light Armored Car on yhdysvaltalainen toisen maailmansodan aikainen kuusipyöräinen panssariauto, jonka suunnitteli Ford Motor Company. 34 MITÄ EROA KOLMELLA TÄHTÄIMELLÄ. M8panssariautoja ei Suomessa ole kuin yksi kappale. 18 NUORET MUKAAN METSÄSTYKSEEN Metsästysseuran jatkuvuus on paljolti kiinni nuorten metsästäjien kiinnostuksesta ja innostuneisuudesta. 24 RUHOT RIISTAHERKUIKSI Metsästysporukoiden ei tarvitse itse käsitellä kaadettua hirven tai peuran ruhoa. 79 LYIJYTUTKIMUKSESSA YLLÄTTÄVIÄ TULOKSIA Oulun yliopiston tutkijat ovat selvittäneet lyijyä sisältävien ja myrkyttömien metsästysluotien jättämien haavakanavien eroja lääketieteellisellä kuvantamisella. Ruhot voi myös lähettää tilateurastamoon, jossa voidaan valmistaa ruhosta perinteisen jauhelihan lisäksi vaikkapa makkaraa. 38 UUSI KOIRAN PAIKANNUSLAITE Tracker toi kesällä markkinoille uuden Bark -koiranseurantalaitteen. Tavoitteeseen pääseminen vaatisi muutoksia lupien käsittelyyn. Leica tunnetaan laadukkaista kiikaritähtäimistään. Kevyessä laitteessa on muun muassa haulunilmaisin. 46 JÄREÄ MONITOIMITYÖKALU Kokeilimme, millainen on SwissTool Spirit MX One-Hand silver. 66 YLELLINEN METSÄSTYSSALONKI Usein kyttäyskopit ovat yksinkertaisia, karuja, joskus jopa epämukavia paikkoja metsästykseen
ERÄLLE PARTIOAITAN KAUTTA Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Lempäälä, Hämeenlinna, Lahti, Lappeenranta, Jyväskylä, Kuopio, Vaasa, Oulu, Rovaniemi, Saariselkä | partioaitta.fi Nokia KEVO OUTLAST HIGH -retkisaappaat 189,95 Hanwag BRENNER PRO WIDE GTX -tukevat vaelluskengät naisille ja miehille 349,Fjällräven STUBBEN -istuinreppu 289,Xtorm POWER BANK Rugged 20 000 mAh 109,Savotta KEIKKA DUFFEL 80 l 249,90 Helsingin Villasukkatehdas VILLASUKAT 24,95 Savotta TASKUSAHA 32,90 Marttiini ILVES BLACK EDITION 69,95 Gränsfors METSÄSTÄJÄN KIRVES 172,95 Veniz HENKSELI 36 mm x 120 cm 22,95 Muurikka NUOTIOPANNU 3 l 79,95
tiukoin rajoituksin sekä saa metsästää Kaakkois-Suomessa loka-marraskuun erikseen määritellyllä alueella. Metsähanhea sai metsästää Pohjois-Suomen erikseen määritellyllä alueella 20.-27.8. Punasotkan ja nyt myös nokikanan metsästys on kielletty koko maassa. Teksti: Eero Wihuri Vesilintujen, sorsien ja hanhien, metsästyskielto alkaa tunti auringon laskun jälkeen ja päättyy tuntia ennen auringon nousua. Nämä ovat vesilinnuista kolme yleisintä saalislajia, joiden kannankehitys. Vesilintu tulee tunnistaa ennen laukausta, ja muut metsästäjät, luonto ja asutus ottaa aina huomioon. Elinympäristöjen kunnostus, pienpetopyynti ja maltillinen metsästys keinoja taantuneiden vesilintukantojen elpymiselle Vuonna 2018 julkaistun 21 maassa tehdyn yhteistutkimuksen mukaan vesilintujen talvialueet siirtyvät leutoina talvina kohti koillista, kun taas kylmäpurkaukset työntävät lintuja lounaaseen. Telkkä ja muut sukeltajasorsat ovat siirtyneet noin viisi kilometriä vuodessa, mikä on kolme kertaa suomalaisia maalintuja nopeammin. Kannat taantuneet Monen rehevillä lintuvesillä viihtyvän vesilinnun kannat ovat taantuneet. Kätevä tapa tarkastaa auringon laskuja nousuaika omalla metsästysalueella on Ilmantieteen laitoksen verkkosivut tai sää-sovellus. päivänä ja jatkuu joulukuun loppuun saakka. Tällöin suositellaan metsästyksen päättämistä, jotta lajintunnistuksesta voi varmistua. Metsästäjiä kehotetaan kirjaamaan kaikki saaliit Oma riista -palveluun, jolloin ei tarvitse erikseen muistaa, mistä lajeista saalisilmoitus täytyy tehdä ja mistä ei. 6 I Ase & Erä V esilintujen metsästys alkoi elokuun 20. Kaikille tuttu sinisorsa reagoi talven lämpötilan muutoksiin nopeasti. päivänä kello 12.00 alkaen pyynti on sallittua myös vesialueilla. Merihanhella metsästys on sallittua vain määritellyllä rannikkoalueella ja voimassa on kahden linnun vuorokausikiintiö. Auringon laskuja nousuaika vaihtelevat merkittävästi maan eri osissa. – Metsästystä tulee kohdentaa runsaslukuisiin lajeihin, kuten sinisorsaan, taviin ja telkkään. päivästä lähtien. Allin, isokoskelon ja tukkakoskelon metsästys alkaa 1.9. Lisäksi velvollisuus koskee punasotkaa ja nokikanaa, jotka ovat määräaikaisessa metsästyskiellossa. Lisäksi merihanhea sekä kanadanhanhea on voinut metsästää pelloilta elokuun 10. Tuolloin saa metsästää sinisorsia, taveja, telkkiä sekä heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa. Kiellettyä on myös haahkan syysaikainen metsästys ja allin metsästys sisämaassa. Elokuun 20. EteläSuomeen painottuneiden laskentojen perusteella Suomen pesimäkanta on vähentynyt varsinkin jouhisorsalla, haapanalla, heinätavilla, punasotkalla, tukkasotkalla ja nokikanalla. Haavoittuneen vesilinnun saa kuitenkin etsiä, lopettaa ja ottaa haltuun vaikka keskellä yötä. Pilvisessä säässä tunnistamiseen riittävä valo saattaa loppua jo ennen laillisen metsästyksen päättymistä. Kuva: Aleksi Lehikoinen/Luomus Elinympäristöt kuntoon vesilinnuille Vesilintujen metsästyksessä on huomioitava uudet rajoitukset, kuten hämärämetsästyksen kielto. Merialueilla allin metsästystä on lisäksi rajoitettu metsästäjäkohtaisella saaliskiintiöllä, joka on viisi allia päivässä. Saalisilmoitusvelvollisuus on voimassa seuraavilla vesilintulajeilla: metsähanhi, merihanhi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, tukkasotka, haahka, alli, isokoskelo sekä tukkakoskelo
Tutkijoiden mukaan vesistöjen rehevöityminen ja vesien samentuminen heikentävät sorsien ravinnon saantia. Vuonna 2023 valtakunnallinen parimäärä on 10 prosenttia viime vuotta pienempi ja noin 44 % seurantahistorian keskiarvon alapuolella. Ase & Erä I 7 > Kannat taantuneet rehevillä ja karuilla vesillä Vesilintukannat ovat pitkällä aikavälillä taantuneet sekä rehevillä että karuilla vesillä, mutta rehevien vesistöjen linnut ovat taantuneet karujen vesien linnustoa jyrkemmin. Erityisesti poikueiden elinympäristöstä huolehtiminen. – Runsaimpien riistasorsien parimäärät olivat kesän 2023 laskentojen perusteella lähellä viime vuoden tasoa, kertoo erikoistutkija Markus Piha Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Lintujen kannankehitys on ollut vakaata karuilla vesillä kymmenen viime vuoden aikana, kun taas taantuma on yhä jatkunut rehevillä vesistöillä. Vesilinnustus on Suomessa suosittu metsästysmuoto. Vuonna 2023 poikasten kokonaismäärä oli 12 % pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, ja myös parikohtainen poikastuotto oli 15 % pitkäaikaista keskiarvoa pienempi. Tärkeimmistä riistavesilinnuista sinisorsan valtakunnallinen pesimäkanta kasvoi 38 seurantavuoden alkupuoliskolla viidenneksellä, mutta 2000-luvulla kanta ei ole enää kasvanut. Telkän valtakunnallinen parimäärä on pienentynyt 38 seurantavuoden aikana 11 prosenttia. Tutkimusten mukaan taantuman pääsyy on elinympäristöjen tilan heikkeneminen. – Elinympäristöjen kunnostaminen ja hoito tukevat vesilintukantoja. – Elinympäristöistä huolehtiminen on tärkein asia. – Vesilintujen pitkäaikaiseen taantumaan ovat vaikuttaneet erityisesti vesilintujen ravinnonsaantia heikentänyt vesistöjen ylirehevöityminen sekä vieraspetojen runsastuminen, hän jatkaa. Vuoden 2023 parimäärä on viime vuosien tasolla ja koko seurantahistorian keskiarvon tuntumassa. Metsästäjien riistanhoitotyöhön käyttämä aika tulee siirtää ruokinnasta pienpetopyyntiin ja poikue-elinympäristöjen kunnostamiseen, toteaa Alhainen. Sekä poikasten kokonaismäärä että parikohtainen poikastuotto olivat tänä vuonna selvästi vuotta 2022 pienempiä. Vuonna 2023 poikasten kokonaismäärä oli 14 prosenttia ja parikohtainen poikastuotto 16 prosenttia pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. Kannan hupeneminen on ollut voimakkaampaa etelässä ja pohjoisessa kuin maan keskiosissa. Hän nostaa esille kolme asiaa tärkeysjärjestyksessä. Vesilintukantojen taantumisessa, joka on jatkunut jo pitkään, kyse on lintujen elinympäristön muutoksesta. Myös lisääntyneet pienpedot ja muut linnut tuhoavat pesiä ja syövät poikasia. Mitä voi tehdä. Vuonna 2023 poikasten kokonaismäärä oli 25 prosenttia pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, mutta parikohtainen poikastuotto oli hieman (7 prosenttia) seurantahistorian keskiarvon yläpuolella. Minkin haitallisuus ilmenee etenkin lintujen pesimäaikana, jolloin se tappaa lintuemoja ja poikasia. Ravintoketjun muuttuminen vaikeuttaa poikasten ravinnonsaantia. Tämä näkyy vesilintujen poikasmäärän pitkään jatkuneena alamäkenä. Haapanan parimäärä on pienentynyt vesilintuseurannan 38 vuoden aikana peräti 58 prosenttia. Mitä metsästäjät voivat tehdä lintukantojen elvyttämiseksi, ja siten myös metsästysmahdollisuuksien turvaamiseksi. Vuosi 2023 oli pesintämenestyksen kannalta seurantahistorian heikommasta päästä, sillä poikasten määrä oli 47 prosenttia pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella ja parikohtainen poikastuottokin kuusi prosenttia pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. Vaikka metsästys ei näytä olevan sorsalajien taantuman syy, tulee metsästäjien kantaa vastuunsa kantojen hoidossa. Vuoden 2023 valtakunnallinen parimäärä on noin 24 prosenttia seurantahistorian keskiarvon alapuolella, lähellä viime vuoden tasoa. Suomen riistakeskus suosittelee malttia viljan sekä erityisesti saaliin määrään, jos ruokkii lintuja metsästystarkoituksessa. Tavin Suomen pesimäkanta on pitkällä aikavälillä (38 vuotta) vähentynyt liki neljänneksen. Sekä poikasten kokonaismäärä että poikastuotto olivat 2023 samalla tasolla kuin edeltävänä vuonna. Metsästys tulee mitoittaa riistakannan tilan ja kannanhoidollisen tavoitteen mukaisesti. – Metsästystä tulee kohdentaa runsaslukuisiin lajeihin, kuten sinisorsaan, taviin ja telkkään. Alueelliset tarkastelut osoittavat, että parimäärät ovat pienentyneet maan eteläosissa myös lyhyellä aikavälillä, kun taas pohjoisessa telkkä on runsastunut. on vähemmän huolestuttavaa, Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Mikko Alhainen kertoo. Toinen asia on tehokas pienpetopyynti ja kolmas tärkeä asia on oikein mitoitettu, vastuullinen metsästys. Nämä ovat vesilinnuista kolme yleisintä saalislajia, joiden kannankehitys on vähemmän huolestuttavaa. Vuoden 2023 valtakunnallinen parimäärä on pitkäaikaisen keskiarvon tuntumassa ja noin 9 % suurempi kuin vuonna 2022. Vuoteen 2022 verrattuna poikasia on hieman vähemmän, ja etenkin parikohtainen poikastuotto oli edellisvuotista heikompaa. Verrattuna vuoteen 2022 sekä poikasten kokonaismäärä että parikohtainen poikastuotto olivat suurempia. Kuva: Tomas Kansanaho/ Suomen riistakeskus
Hämeessä ja Rannikko-Pohjanmaalla ne ovat taantuneet. Kolmen henkilön avoriveissä toteutettava riistakolmiolaskenta mittaa metsäpeitteisen Suomen kanalintutiheyksiä. Kuva: Aleksi Lehikoinen / Luomus. Kyseessä on mahtava vapaaehtoisten ponnistus, joka palvelee niin riistakantojen hoitoa metsästysasetuksessa kuin tieteellistä tutkimustakin. Tänä vuonna alkukesä oli varsin kylmä lähes koko maassa toukokuun lopusta lähes kesäkuun puoleenväliin ja monin paikoin esiintyi hallaa. Lajija aluekohtaisesti löytyy joitakin poikkeustapauksia; useimmissa niistä poikasosuus on paikallista keskiarvoa matalampi. – Huomattavat alueelliset kannanvaihtelut ovat tyypillisiä metsäkanalinnuille. Pesän pitkä muoto estää suurten lokkija varislintujen pesärosvouksen ja pesän jalkoihin kiinnitetyt nousuesteet maapetojen ryöstely-yritykset. Poikastuotto on ollut kaikilla lajeilla keskitasoa. – Pienet poikaset tarvitsevat hyönteisravintoa, jota on tällöin paremmin tarjolla. Tulos koskee kantojen kokonaisarvioita (poikaset ja aikuiset) lisääntymiskauden jälkeen kaikilla neljällä tarkasteltavalla lajilla eli metsolla, teerellä, pyyllä ja riekolla. Esimerkiksi teerikanta noudattaa monilla alueilla säännöllistä kuuden-seitsemän vuoden sykliä, kertoo erikoistutkija Andreas Lindén Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Niiden tulokset valmistuvat myöhemmin ja ne esitetään erillisessä raportissa. Aikuisten lintujen kannoissa on havaittavissa pientä muutosta: kasvua metsolla ja pyyllä, taantumista teerellä ja riekolla. Havaittu keskitasoinen tai paikoin jopa heikko pesimämenestys selittyy pitkälti kesän olosuhteilla. Uudellamaalla teerija metsokannat ovat kasvaneet. Viime keväänä sinisorsanaaraan hautomisurakkaa seurattiin Metsästäjäliiton livekamerassa. Myös marjasato vaikuttaa metsäkanalintujen ravintotilanteeseen ja poikasten selviytyvyyteen loppukesän ja syksyn aikana, Lindén kertoo. Tukkasotka on taantunut merkitsevästi voimakkaammin rehevillä kosteikoilla verrattuna karuihin vesiin. Koko Suomessa on raporttia laadittaessa laskettu ja palautettu tiedot 819 riistakolmiosta, joihin tulokset perustuvat. Kuva: Suomen Metsästäjäliitto Metsäkanalintuja on valtakunnallisesti tarkasteltuna kolmatta vuotta peräkkäin suunnilleen saman verran. Metsäkanalintujen poikastuotto onnistuu parhaiten, jos alkukesä on lämmin. Ylä-Lapin paljakka-alueilla tehdään erilisiä kanakoira-avusteisia riekkolaskentoja. Pesäputkessa kuriutui 11 poikasta. Lapissa kaikkien neljän lajin kannat ovat kasvaneet, kun taas Pohjois-Pohjanmaalla ne ovat pienentyneet. Poikasosuus näyttää paikallisesti olevan yhtenevä kokonaiskannan tiheysmuutosten kanssa. 8 I Ase & Erä Metsäkanalintujen kannanvaihtelut paikallisia Kosteikoilla ja luonnollisilla pesimäalueilla sorsatuubit eli putkipesät tarjoavat veden yläpuolelle asennettuina lintuemoille rauhalliset pesintäolosuhteet
n. Myös keskimääräinen parvikoko oli suunnilleen sama kuin edellisenä vuonna eli keskimäärin noin viisi riekkoa parvessa. Poikaset tarvitsevat ravinnokseen ötököitä, esimerkiksi kirppuja, joita on vähän tyypillisillä karuilla suomalaisjärvillä, sanoo Alhainen. Ase & Erä I 9 Ylä-Lapin riekkokanta vahva Kesän kanakoiralaskentojen perusteella Ylä-Lapin riekkokanta on edelleen kasvussa. Maaja metsätalousministeriö aloitti vuonna 2020 SOTKA-hankkeen, joka jatkuu vuoteen 2024 saakka. Riekkokanta kasvoi selvästi kaikissa kolmessa Ylä-Lapin kunnassa (Enontekiö, Inari ja Utsjoki), vaikka Enontekiöllä kasvu oli hiukan maltillisempaa kuin muualla. Poikasosuus pysyi viime vuoden hyvällä tasolla ja oli noin 72 prosenttia. Kesän laskentojen perusteella koko Ylä-Lapin riekkokanta on nyt noin 21 riekkoa neliökilometrillä. – Elinympäristöjen parantamisessa on kyse siitä, että poikaset saavat riittävästi ravintoa. Kanta on nyt lähes kolme kertaa pitkän aikavälin (2008– 2022) keskiarvoa suurempi. Luke analysoi ja raportoi laskentatulokset. Koska vesilinnuille on tarjolla vähän luontaisesti hyviä elinympäristöjä, niitä täytyy luoda, painottaa Alhainen. – Jo kahtena vuotena peräkkäin olosuhteet ovat olleet hyvät riekkojen talviselle selviytymiselle ja sitä seuranneelle lisääntymiselle. Mutta parina edellisenä talvena myös aikuiskanta on vahvistunut selvästi, kertoo erikoistutkija Antti Paasivaara Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Kanakoiralaskenta toteutettiin kolmen pohjoisimman kunnan alueella. 1-os 350,2-os 460,(kuvassa) 2-os maxi 540,Kuljetus järjestyy! Lämpöeristetyt koirankopit TMI R.Kivineva 050-5117465 (tilaa ilmainen esite) Myös iltaisin ja viikonloppuisin www.koirankoppi.fi – Poikueiden elinympäristöjen parantamisessa on kyse siitä, että poikaset saavat riittävästi ravintoa. Yleensä aikuiskanta vaihtelee vuosittain vain vähän, ja poikastuoton vaihtelut selittävät riekkokannan vaihtelusta suurimman osan. Tunturi-Lapin riekkokanta on siis kutakuinkin yhtä runsas kuin vuonna 2015. Pitkän aikavälin keskiarvo on noin 7,8 riekkoa neliökilometrillä. Jokainen saaliiksi saatu supikoira ja minkki on poissa syömästä maassa pesivien lintujen munia ja poikasia. Erityisesti sinisorsan pesimämenestystä voidaan parantaa myös putkipesiä asentamalla. Lisäksi tunturiekosysteemeissä riekkokannan taso ja vaihtelut eroavat metsäalueiden riekkokannoista, joissa riekko on taantunut viime vuosikymmeninä. Vieraspetopyyntiin panostamista ei voi liikaa korostaa vesilintujen pesimätuloksen kohentamisessa. Vapaaehtoiset vastaavat laskennasta, jota Metsähallitus koordinoi. – Suomi on kuivatettujen maa-alueiden maa. Myös matalissa, rehevissä järvissä, joissa on paljon särkikalaa, ravintoa on linnunpoikasille niukalti tarjolla. On olemassa tieteellistä näyttöä siitä, että kosteikkojen perustaminen parantaa lintukantoja. SOTKA-hankkeessa parannetaan vesilintujen elinympäristöjä tekemällä kosteikoita, rakentamalla levähdysalueverkostoa sekä pyytämällä pienpetoja. – Otollisten sääolosuhteiden lisäksi pienjyrsijöiden runsas esiintyminen Ylä-Lapissa on viime ja tänä vuonna pitänyt pedot niin kiireisinä, että riekot ovat saaneet olla harvinaisen rauhassa, Paasivaara kertoo. Ylä-Lapin riekkokannan arviointi tehdään yhteistyössä vapaaehtoisten, Metsähallituksen ja Luken kesken. Tänä vuonna laskettiin yhteensä noin 730 kilometriä laskentalinjaa, joka kattoi tasaisesti koko Ylä-Lapin. Meillä on vuosikymmenten ajan kuivatettu sellaisia maa-alueita maaja metsätalouden käyttöön, jotka olisivat hyviä kasvuympäristöjä vesilinnuille. Ruovikoiden niitot, veden pintojen nostot siellä missä se on mahdollista ja mahdollisuuksien mukaan kosteikkojen rakentamiset ovat toimenpiteitä, joilla vesilintujen elinolosuhteita voidaan parantaa. – Ylä-Lapin riekkokannan vaihtelut ovat ennemmin samassa tahdissa pohjoisen Norjan ja Ruotsin riekkokantojen kanssa, Paasivaara toteaa. Kanakoira-avusteinen riekkolaskenta etäisyysmenetelmällä on kehitetty avoimiin tunturija tundraelinympäristöihin, jotta linjan tuntuman riekot havaittaisiin mahdollisimman suurella todennäköisyydellä
Esimerkiksi kesällä sudet tappoivat Tohmajärvellä 26 lammasta huolletun ja toimivan suoja-aidan sisältä 100 metrin etäisyydeltä pihapiiristä. Tilanne on elinkeinonharjoittajalle henkisesti raskas, kun petoaitojen suojaukseen ei voi enää luottaa. Kesän aikana susien hyökkäyksiä on tapahtunut eri puolilla Suomea jo kymmenittäin. MTK pitää tärkeänä, että pidemmällä aikavälillä hallituksen tavoitteiksi tulee ottaa myös suden ja karhun siirto EU:n luontodirektiivin liitteestä neljä liitteeseen viisi. Lisäksi metsästysja kalastusjärjestöillä ja Suomen riistakeskuksella on erinomaisia vastuullisen harrastamisen ohjeita, joihin jokaisen kannattaa tutustua. Valtion alueille hankitaan vuosittain noin 200 000 metsästysja kalastuslupaa. Eräetiketti metsästäjille, pääotsikot: Huomioi muut luonnossa liikkujat, Älä roskaa, Kunnioita riistaa, Ota muut huomioon autoillessasi, Tee tulet vain sallituille paikoille, Pidä huolta koirastasi. – Kannanhoidollisen metsästyksen ohella tarvitaan toimiva järjestely myös vahinkoja aiheuttavien susiyksilöiden poistamiseen, painottaa Leskinen. 12 I Ase & Erä PUSKARADIO E läintenpidon vaikeudet susialueiden lammasja kotieläintiloilla pahenevat vuosi vuodelta. Suurpetojen hyväksyttävyys kasvaa, jos hallinnon toiminta koetaan oikeudenmukaiseksi ja paikalliset ihmiset voivat vaikuttaa nykyistä enemmän omaan ympäristöönsä. Laitumella kotieläimen kimppuun käyvä susi tulee voida poistaa välittömästi varoituslaukauksen jälkeen Ruotsin mallin mukaisesti ilman jälkiseuraamuksia. Eräetiketti on jatkoa Retkietiketille, jota noudatetaan valtion alueilla retkeiltäessä. Tehoiltaan heikot toimintamallit on arvioitava uudelleen. Nyt on pikaisesti ryhdyttävä käytännön toimenpiteisiin hallitusohjelman mukaisen petopolitiikan toteuttamiseksi, Timo Leskinen kommentoi. Metsästäjien ja kalastajien on luonnollisesti noudatettava lainsäädäntöä, saaliskiintiöitä ja muita lupaehtoja. Periaatteessa sama hätävarjelun oikeus Suomessa, johtaa kuitenkin aina välittömään aseiden takavarikointiin ja poliisitutkintaan. Esimerkiksi erämaiden roskaantuminen on jatkuva ongelma. Viime vuoden ennätysmäärä lammasvahinkojen eläinmäärässä oli 518. Suomen poronhoitoalueella sekä ainakin Virossa, Puolassa ja Latviassa susi on jo nyt luontodirektiivin liitteessä viisi. – Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa on kirjattu selkeät tavoitteet Suomen petopolitiikan toteutukselle. Kannanhoidollinen metsästys on saatava ehdottomasti käyntiin ensi talvena, MTK:n kenttäjohtaja ja riistapolitiikan asiantuntija Timo Leskinen kommentoi. – Tuoreen hallitusohjelman linjaukset susivahinkojen vähentämiseen ovat hyviä, mutta ne tulee ottaa ilman viivytyksiä käytäntöön, korostaa Maa-ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK. Eräetiketti kalastajille, pääotsikot: Huomioi muut luonnossa liikkujat, Älä roskaa, Kunnioita saalista, Veneile viisaasti, Tee tulet vain sallituille paikoille. Sudet tekivät kesän aikana kymmeniä hyökkäyksiä lammasja kotieläintiloille. Liitemuutos ei vaarantaisi Suomen petoeläinten suojelua. – Eränkäynnin suosio näyttää edelleen lisääntyvän. Eräetiketti on laadittu erityisesti valtion alueet huomioiden. – Erityisen huolestuttavaa on, että eläintenpidon vahinkoja ei pystytä kattavasti estämään edes ennakkosuojauksella. Eräetiketti painottaa saaliin, luonnon ja toisten luonnossa liikkujien kunnioitusta. Eräetiketti kehottaa niiden lisäksi huomioimaan hyvät käytänteet, jotta eränkäynti olisi vastuullista ja kestävää. Metsähallitus saa usein palautetta metsästyskoirien käytöstä alueilla, joissa tehdään porotöitä. Näistä keskeisiä ovat sosiaalisen kestokyvyn huomiointi petokantojen hallinnassa sekä kannanhoidollisen metsästyksen turvaaminen. Varsinkin lampurit ovat rakentaneet satoja kilometrejä petoaitoja turvatakseen eläintensä hyvinvoinnin. Kalastajilta jää maastoon siimaa ja metsästäjiltä hylsyjä. Vastaavia paineita on lukuisissa maissa ympäri Euroopan. Er äetiketti voimaan valtion maille. Tutkinnan lopputuloksen ennakointi on käytännössä mahdotonta ja epäreilua eläimiään suojelevalle tuottajalle. Kuvituskuva: Pexels M TK: Susipolitiikan toteutus hallitusohjelman mukaiseks i M etsästäjien ja kalastajien odotetaan jatkossa noudattavan uutta Eräetikettiä Metsähallituksen kalastusja metsästysalueilla. MTK korostaa, että tarkennusta tarvitaan myös omaisuuden suojauksen tulkintaan. Sen vuoksi on entistä tärkeämpää, että metsästäjät ja kalastajat kunnioittavat toisia harrastajia, muita luonnossa liikkujia ja saalista., viestintäpäällikkö Aku Ahlholm Metsähallituksesta sanoo. – Kannanhoidollisen metsästyksen puuttuessa, suden ihmisarkuus on vuosi vuodelta heikentynyt, mikä heikentää myös ennakkosuojauksen tehoa. Nykyinen vahinkoperusteisten poikkeuslupien toimintamalli on hallinnollisesti erittäin jäykkä ja toteutukseltaan hidas. Moni miettiikin eläintenpidon lopettamista tukalassa tilanteessa. Eräetiketti ottaa sen lisäksi huomioon kalastuksen ja metsästyksen erityispiirteet, kuten saaliin kunnioituksen ja tulistelun erilaisilla alueilla
Houkutusruokinnasta tulee pidättäytyä, ettei yhteen paikkaan kerätä tietoisesti suurta määrää lintuja. Mikäli koirassa on lintujen eritteitä, ne pitää pestä huolellisesti pois. Vuosittain kymmeniä metsästyskoiria jää susien saaliiksi, mikä rajoittaa monin paikoin mahdollisuutta metsästää koirien avulla. Puh. 0400 550 915 parhaiten iltaisin Jorma Simolin myynti@puukot.. Koiralle ei myöskään saa antaa raakoja linnunosia palkkioksi, suosittelee Metsästäjäliiton luonnonja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors.. Saaliinkäsittelyyn suositellaan kertakäyttökäsineitä. Kar hujahti asettaa metsästyskoirat alttiiksi susivahin goille Vesili nnustukselta pidättäydyttävä lintuinfluen ssaalueilla L intuinfluenssaepidemia vaikuttaa osaltaan myös sorsastukseen. päivänä. Noutavan koiran voi ottaa jahtiin hygieniasta huolehtien. Ase & Erä I 13 eveliina.salonen@tekstiilitarvike.. tarvikkeet K arhun kannanhoidollinen metsästys alkoi elokuun 20. Samalla metsästyslain mukainen koirien kiinnipitoaika päättyy. Metsästäjäliitto vaatii pikaisia ja määrätietoisia hallitusohjelman kirjauksen mukaisia toimenpiteitä suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseksi, jotta metsästyskoirille ja kotieläimille aiheutuvat merkittävät vahingot saataisiin kuriin. | 0407045459 | Kuparikatu 30, 20380 TURKU | tekstiilitarvike.. PUUKON OSAT JA TARVIKKEET SUORAAN NETTIKAUPASTA TAI PUHELINMYYNTINÄ • Puukot ja tarvikkeet • Puukon terät ja helat • Tupen nahkat ja ompelutarvikkeet • Tupen nahkavärit ja vahat • Erilaiset muotoraudat ja punsselit • Kiillotuslaikat ja hiontavahat terien viimeistelyyn • Erikoisviilat ja teroittimet • Metallit: messinki, uushopea, pronssi • Kuitulevyt • Teräkset terien taontaan • Ym. Karhua metsästetään itsenäisesti etäällä ohjaajastaan työskentelevillä koirilla, mikä altistaa ne suden saalistukselle. Kauppakeskus IsoKristiina Kaivokatu 5, 53100 Lappeenranta Nettikauppa puukot.. – Siellä missä lintuinfluenssaa ei ole tavattu, voi kuluvana syksynäkin lähteä sorsajahtiin. Liiton mukaan säännöllisen kannanhoidollisen metsästyksen avulla voidaan vähentää tehokkaasti erilaisia suden aiheuttamia vahinkoja ja pitää susikanta ihmisarkana. Kotimaisia suojavaatteita edullisesti suoraan valmistajalta TEURASTAJAN ESILIINAT HIHANSUOJAT JA PALJON MUUTA Perheyritys jo vuodesta 1983 Puukot.. Ruokavirasto suosittaa, että niillä alueilla tai paikoissa, joilla on todettu lintujen joukkokuolemia tai lintuinfluenssatapauksia, tulisi pidättäytyä vesilinnustuksesta
14 I Ase & Erä Pekka Jantunen ja Huti ovat päässeet saaliin makuun.
Otan Hutin kuitenkin aina mukaan, jotta se pääsee ainakin ulkoilemaan, sanoo Jantunen. Paikkakuntalaiset tuntuvat tietävän susien liikkeet hyvin, eikä ainakaan oma koirani ole koskaan joutunut uhkaavaan tilanteeseen. Vaikea tapaus Kokenut urosmetso, musta lintu, saattaa olla kokemattomalle koiralle vaikea tapaus. Teeri on siellä runsas, kun taas metsoa on vähemmän. – Loppusyksystä linnut muuttuvat aremmiksi, kun lehti on tippunut puusta. – Syksyisin suuntaan parin kaverin kanssa usein Muonioon, jossa meillä on Pekka Jantunen viihtyy Lapin luonnossa – metsäkanalintuluvat voidaan myydä loppuun suosituille alueille minuuteissa Metsäkanalintuja ja Lapin lumoa Moni metsästäjä käy vuosittain pohjoisessa metsäkanalintujahdissa. Yleiskuva on, etteivät kanalintukannat olisi viime vuosina ainakaan merkittävästi vähentyneet, toki vuosittaisia ja alueellisia kannanvaihteluita on. Yksi merkittävä syy lähteä pohjoiseen linnustamaan on seitsemänvuotias pitkäkarvainen saksanseisoja Dexter von der Frankenhöhe eli Huti. Syksyn ensimmäinen reissu ajoittuu monena vuonna syyskuun alkuun, toinen lokakuun puoliväliin. Oma lukunsa on lupien varaaminen, missä vaaditaan nopeutta ja näppäräsormisuutta. Itä-Suomessa riskinä ovat sudet, minkä takia moni metsästäjä kenties välttää jahtia siellä. – Koira saa harjoitusta ja pääsee todellisiin tilanteisiin. Siellä ei juuri muita ihmisiä tapaa. Poikueet saattavat olla hyvinkin arkoja ja niitä pitää lähestyä todella varovaisesti. Lupia on Itä-Suomeen huomattavasti helpompi saada kuin Lappiin. Nykyisin linnustan aina koiralla lukuun ottamatta latvalinnustusta. Teksti: Juhani Karvonen Kuva: Pekka Jantunen pitkäaikainen tuttu tukikohta käytössä. Ase & Erä I 15 > J anakkalalainen Pekka Jantunen käy lintumetsällä Lapissa yhdestä kahteen kertaan vuodessa. Joinakin vuosina hän menee myös talviriekolle tai saattaa tehdä yhden reissun Itä-Suomeen. Lapissa tyypillinen saalis on metso, mutta viehätys piilee pohjoisen luonnossa. Riekkoa on vaihtelevasti. Vaikka Jantunen lähtee Lappiin metso toiveissa, linnustus myös metsästysmuotona vetoaa samoin kuin ympäristö ja olosuhteet. – Jos lintu karkottuu, on tilanne yleensä menetetty, eikä lintua enää uudestaan löydy. Lintu pysähtelee päästää koiran lähemmäksi ja karkottuu jälleen. – Maastollisesti ja linnustollisesti ItäSuomi eroaa Lapista aika tavalla. Muita linnustajia tulee vastaan hyvin harvoin. Vuosittain kanalintujahteihin hän käyttää aikaa kaksi-kolme viikkoa. – Metso saattaa liikkua puolikin kilometriä maata pitkin ja pyrkiä vedättämään koiraa. Kun tätä piirileikkiä jatkuu riittävän pitkään, koira saattaa hermostua ja lähestyä lintua turhan kovaa, jolloin lintu ottaa lopullisesti hatkat. Riekko on viime vuosina kasvattanut kantaansa monella alueella. – Muonion lupa-alueelle lintukantaa tuntuu viime vuosina hieman heikentyneen, sen sijaan Levin lupa-alueella Sodankylän puoleisessa osassa metsoa on ollut aika mukavasti. Viikkoa lyhyemmäksi ajaksi ei lintujahtiin kannata lähteä. – Lapissa on helppo kulkea, näkyväisyys on hyvä, ympäristö rauhallinen ja luonto kaunis. – Me kyselemme susista tietoja paikallisilta tutuilta. Lähden hakemaan metsoa, teeri on pohjoisessa aika vähälukuinen. Luvan saaminen mieleiselle lupa-alueella voi olla sananmukaisesti sekunneista kiinni. Jantunen käy vuoden tai parin välein myös Itä-Suomessa Lieksan ja Nurmeksen seuduilla kanalintujahdisssa. Metsästäjä ei pääse edes lintua näkemään, sanoo Pekka Jantunen. Syksyllä Huti on innokkaimmillaan ja jahti maistuu. Joskus lunta on niin paljon, eikä hanki kanna, jolloin Huti jaksa pitkään olla haussa. Jos reissu menee marraskuun puolelle, pitää varautua liikkumaan suksilla. – Kun lupa-alue avautuu vaikkapa aamulla yhdeksältä, olemme kaikki kolme valmiina omilla läppäreillämme ja kännykät korvalla parikymmentä minuuttia. Huti on oppinut olemaan terävänä metson kanssa, mutta nuorelle koiralla tilanne voi olla aika haastavakin, hän jatkaa. Jantunen metsästää paljolti Levin ja Muonion lupa-alueilla ja joskus porukka käy pyynnissä myös Näkkälän lupaalueella. Me yleensä ajamme sen syrjäisimmän metsätien päähän. Nopeutta vaaditaan Lupien saaminen on oma prosessinsa
Joskus saattaa olla hyväksi vain ampua ilmaan, jotta koira tajuaa, ettei laukaus merkitse automaattisesti lintua. t Metsähallituksen lupa-alueilla saa kausiluvalla metsästää metsästyskauden aikana 20 saaliseläintä kuitenkin seuraavin rajoituksin: enintään 10 metsäkanalintua enintään kaksi kaksi metsäkanalintua vuorokaudessa, joista enintään yksi yksi metso enintään kaksi kaksi metsoa syyskaudella ja enintään yksi yksi metso mahdollisessa tammikuun jahdissa kaikilta Metsähallituksen lupaalueilta yhteensä enintään kaksi kaksi majavaa metsästyskauden aikana (vain niillä lupa-alueilla, joilla majavan metsästysoikeus kuuluu kausilupaan) Pienpeto-, villisikaja rauhoittamattomien lintujen saalista ei kuitenkaan ole kiintiöity. Pienpetoja ovat kettu, supikoira, minkki, näätä, kärppä, hilleri ja mäyrä. Nuoren koiran kanssa on oltava tarkkana, ettei tiputuksia tule liikaa. Koiran toimintaan tulee tätä kautta malttia. Joka tapauksessa suosituimmille lupa-alueille luvat voivat olla myyty jopa puolessa minuutissa. Tietysti poikueen löydettäessä tilanteita on hyvin. Varsinaisen koulutuksen aloitin toisena vuonna. Metsähallituksen lupa-alueilla saa kanalinnunmetsästyksen vuorokausiluvalla metsästää vuorokaudessa neljä saaliseläintä kuitenkin seuraavin rajoituksin: enintään kaksi metsäkanalintua vuorokaudessa*, joista enintään yksi metso enintään kaksi metsoa syyskaudella ja enintään yksi metso mahdollisessa tammikuun jahdissa kaikilta Metsähallituksen lupa-alueilta yhteensä .*Poikkeuksena Ylä-Lapin lupa-alueet 1601–1605, 1607–1609 ja 1613–1616, joissa kanalintukiintiö on kolme kolme riekkoa vuorokaudessa. Nykyisiin saaliskiintiöihin on tyytyväinen. – Ne ovat kohdallaan. Viime vuosina lupien määrä tuntuu ainakin omasta mielestäni vähentyneen tai sitten lupaa hakevien metsästäjien määrä voi olla kasvanut. Moni varmaan jättää tämän takia linnustuksen kokonaan väliin. Jokainen yrittää lupa-aluetta, kertoo Pekka Jsntunen. n Jahdissa voi joskus ottaa rennosti. – Niiden jahtaaminen on ennen kaikkea hyvää harjoittelua koiralle ja tuntuman pitämistä vaativimpiin jahteihin. Jantunen metsästää kanalintuja myös Etelä-Suomessa. Lapin lintujahtiin tarvitaan kunnon varustus.. Meillä kiintiöt jäävät yleensä hieman vajaiksi. Sen jälkeen metsästäjän syyslinnustus on ainakin tuolle alueelle käytännössä siltä vuodelta taputeltu. Nuorelle koiralle fasaani on hyvää oppia, vaikka se käyttäytyykin eri tavalla kun pohjoisen metsäkana. – Vein Hutin jo ensimmäisenä vuonna metsälle, mutta se oli paljolti tutustumista olosuhteisiin ja ylipäätään metsästystilanteisiin. Kohteina ovat fasaanit, pyyt, teerit ja lehtokurpat. – Joskus onnistumme varaamaan kiintiön kahdeltakin lupa-alueelta, joista toisen varaus sitten tietysti perutaan. 16 I Ase & Erä Kanalintuluvalla saa metsästää pienriistaa Kanalintuluvat oikeuttavat metsästämään kaikkea pienriistaa paitsi ei yleensä majavaa. – Fasaani päästää usein todella lähelle ennen kuin se ponkaisee karkuun, kertoo Jantunen. Nuori koira voi ylikuumentua helposti, jos lintuja tippuu taivaalta kovin paljon. Lähde: Metsähallitus/eräluvat ennen H-hetkeä. Pienpeto-, villisikaja rauhoittamattomien lintujen saalista ei kuitenkaan ole kiintiöity. – Vanhemman polven metsästäjät, jotka eivät hallitse tietokoneen ja kännykän käyttöä, ovat auttamatta alakynnessä. Jantunen kokee hakumenettelyn tietyssä määrin epäreiluksi. Suosituimmat lupa-alueet, esimerkiksi Näkkälän, Muonion ja Levin alueet myydään täyteen minuuteissa. Juttelemme mukavia, mutta sillä hetkellä, kun haku aukeaa, pitää olla tarkkana. Luvalla saa metsästää myös pienpetoja, oravaa, piisamia, villisikaa, sepelkyyhkyä, lehtokurppaa sekä rauhoittamattomia lintuja: korppia (poronhoitoalueella), varista, harakkaa, naakkaa, harmaalokkia, merilokkia ja räkättirastasta
Lisätietoa: mastermarkbrands.fi. HUNTSMAN KUMPPANISI LUONTOELÄMYKSIIN FROM THE MAKERS FROM THE MAKERS OF THE ORIGINAL SWISS ARMY KNIFE™ OF THE ORIGINAL SWISS ARMY KNIFE™ ESTABLISHED 1884 ESTABLISHED 1884 Kun metsäpolku kutsuu ja on aika olla offline
Nuoren jäsenistön rekrytoiminen seuraan ei tule ilmaiseksi, vaan vaatii työtä ja pientä vaivannäköä seurojen aktiiveilta. Teksti: Juhani Karvonen Kuva: Sulvan Metsästysseura Maalahdella nuorisotyö on jo perinne, lapsille järjestetään muun muassa iltapäiväkerhotoimintaa Nuoret metsästysseuralle tärkeä voimavara. 18 I Ase & Erä Metsästysseuran jatkuvuus on paljolti kiinni nuorten metsästäjien kiinnostuksesta ja innostuneisuudesta
Seurassa on noin 160 jäsentä, joista alle 20-vuotiaita on parisenkymmentä. – Suurella osalla nuorista on metsästystaustaa perheen tai sukulaisten kaut. – Kuutosluokkia on kaksi, ja niissä on yhteensä noin 30 oppilasta. Aseet ovat sen verran kevyitä, että lapsikin pystyy niitä helposti käsittelemään. Tätä kautta jokainen lapsi pääsee ainakin kerran ottamaan tuntumaa metsästysharrastukseen, kertoo Karl-Gustav Hietanen. – Simulaattoriharjoittelu on lapsille mieleen, koska se tuo tilanteisiin ja ammuntaan todellisuuden tuntua. – Kerhossa on valmistettu loukkuja ja linnunpönttöjä, kertoo Hietanen. Pidämme myös tietokilpailuja ja parannamme lajituntemusta täytettyjen eläinten avulla. Maalahden Seurun riistanhoitoyhdistys on järjestänyt pitkään iltapäiväkerhotoimintaa ja koululaispäiviä. – Elokuussa osanottajia oli 32, joista 6-7 oli naisia, loput 12-16-vuotiaita lapsia nuoria. Nuoret mielletään metsästysseuralle tärkeäksi voimavaraksi, siksi nuoret otetaan mukaan oppimaan metsästystaitoja. – Meillä on pitkät perinteet koko riistanhoitoyhdistyksessä nuorisotyöhön panostamisesta. Nuorin metsästävä jäsen on 12-vuotias. Ase & Erä I 19 > P ohjanmaalaisella Maalahden Seudun riistanhoitoyhdistyksellä ja siihen kuuluvalla Sulvan metsästysseuralla on vuosikymmenien kokemus nuorisotyöstä. Tärkeää on tehdä nuotio ja paistaa makkarat, mikä kruunaa kaiken, naurahtaa Hietanen. Riistanhoitoyhdistys on jo pitkään järjestänyt koululaisille iltapäiväkerhotoimintaa kerran viikossa kolmisen tuntia. Riistanhoitoyhdistykseen kuuluu seitsemän metsästysseuraa ja metsästysalaa on 69 000 hehtaaria. Vuosien varrella muutamia lapsia ja nuoria on myös liittynyt seuraan ja jatkanut aktiivista harrastusta. Kaksi kertaa kesässä riistanhoitoyhdistys järjestää ampumaradallaan ammuntaa aloitteleville nuorille ja naisille koulutuspäivän, jossa harjoitellaan oikean aseen käsittelyä kokeneiden metsästäjien opastuksella. Hirvijahti voi olla fyysisesti aika rankkaakin, minkä takia nuoria tarvitaan tulevaisuudessakin, sanoo Sulvan Metsästysseuran varapuheenjohtaja Karl Gustav Hietanen. Yhdistyksellä on ilmakiväärisimulaattori, jota se antaa kunkin seuran käyttöön kerran viikossa. Koululaiset vieraana Seura kutsuu kerran vuodessa kaikki kuutosluokkalaiset tutustumaan metsästykseen. Keskiviikkoiltaisin seura järjestää omalla metsästysmajalla nuorisoillan, jossa käy kymmenkunta iältään 6-8 -vuotiasta lasta. Metsästyksestä kiinnostuneet lapset ja nuoret saavat arvokasta oppia kokeneilta metsästäjiltä, ja samalla turvataan seurojen tulevaisuus. Ohjelmaan kuuluu muun muassa linnunpönttöjen valmistus. Kutsumme heitä koulutuspäivään somen kautta ja ainakin tähän saakka se on toiminut hyvin
Seura käy tutuksi, mikä helpottaa liittymistä. – Ajomiehenä saa jo makua siitä, mitä hirvijahti on. Seuralla on yksi ilmakivääri, jota halukkaat voivat lainata tietysti sillä edellytyksellä, että lupa on kunnossa tai vanhemmalla on tarvittava lupa. Seurat voivat anoa kunnalta yleisiä avustuksia nuorisotoimintaan. Hietanen uskoo, että pienessä riistanhoitoyhdistyksessä nuorisotyö on helpompaa. Meidän riistanhoitoyhdityk. – Tärkeää on opettaa nuorelle, ettei metsästys ole pelkkää ampumista ja saalistamista, vaan siihen sisältyy paljon muutakin aina riistaruokinnasta alkaen, painottaa Hietanen. Nuorisotyö ei vie liikaa aikaa aktiiveilta, jos asenne on kohdallaan. Vaikka taustaa olisikin, ei aktiivisuus synny itsestään. Avustus menee muun muassa patruunakuluihin. Nuorisotyö ei vie liikaa aikaa aktiiveilta, jos asenne on kohdallaan. Nuorison keskiviikkoillat ovat maksuttomia. Osa seuran metsästäjistä voi olla tuttuja esimerkiksi iltapäiväkerhotoiminnan kautta. – Jos yhdistyksessä on jopa kymmeniä seuroja, saattaa nuorisotyö olla vähän mutkikasta. Meidän seuramme hirvijahtiin saa tulla tutustumaan kuka rahansa. – Olemme saaneet vuosittain noin 1 000 euroa. – Ehkä viikossa menee muutama tunti. ta. 20 I Ase & Erä Jälkien tunnistus on monelle lapselle mielenkiintoista puuhaa. Työ on tietysti vapaaehtoista, mutta esimerkiksi tarvikkeet maksavat, selvittää Hietanen