vapauteen. 6 – 2020 8,50 Petotesti Petotesti on koiralle on koiralle täyttä totta täyttä totta Päästetäänkö Päästetäänkö eläintarhoista eläintarhoista sudenpentuja sudenpentuja vapauteen. Yhteisjahti Yhteisjahti pitää pintansa pitää pintansa hirvimetsällä hirvimetsällä Sako S20 Sako S20 odotettu odotettu jahtikivääri jahtikivääri HAULIKKOHELMET Naisten oma harrastusseura Karhut tuhoavat vuosittain noin 300 mehiläispesää
Hengittävä materiaali sopii liikkuvalle metsästäjälle. 39 39 90 90 NINOX 3X Vedenpitävä otsavalo, jossa on pitkäkestoinen akku. Tuotteita on rajoitettu määrä. Nilkkaa tukevat ja kevyet. Pienikokoinen mutta vankka. TN: 1145650. Tekstiilinupukkinahkapäällinen. TN: 1165300. 22 24 24 NORMA ORYX 308 WIN 11,7 G / 180 GR Bondattu luoti, jonka yhteenliitetty vaippa ja ydin varmistavat suuren ekspansion ja suuren jäämäpainon. Housuissa vahvikkeet sekä joustavaa materiaalia. Huikea 5 vuoden takuu! TN: 1177619. Pidätämme oikeuden painovirheisiin ja tuotetoimitusten viivästymiseen ASIANTUNTEVA PALVELU KAIKISSA XXL-TAVARATALOISSA MUISTA MYÖS HINTALUPAUS SEKÄ MUUT ERINOMAISET ASIAKASLUPAUKSET KATSO LISÄÄ XXL.FI XXL.FI JA XXL-TAVARATALOT: HELSINKI, ESPOO, VANTAA, JYVÄSKYLÄ, KUOPIO, LAHTI, LAPPEENRANTA, OULU, PORI, TAMPERE, RAISIO, TURKU, VAASA, SEINÄJOKI KATSO AUKIOLOT XXL.FI XXL.FI METSÄSTYSKENGÄT METSÄSTYSPUVUT METSÄSTYSTARVIKKEET METSÄSTYSTARVIKKEET HAWKER SHELL METSÄSTYSPUKU MIEHET Muotoon ommeltu metsästysasu mukavaa kolmikerroksista kuorimateriaalia, joka takaa hyvän liikkuvuuden. IPX7. KAIKKI VARUSTEET METSÄSTYKSEEN XXL:STÄ Hinnat voimassa vähintään 4.10.2020 asti XXL-tavarataloissa ja XXL.. Myös taskut vedenpitävää materiaalia. TN: 1165914. 550 lumen 69 69 90 BACKPACK CHAIR Tilava reppu, jossa on hyvä istuin. 30 L 319 319 LYNX, 12-20 L Metsästysreppu, jossa on mukava ja säädettävä kantojärjestelmä. Tuotteita on rajoitettu määrä. Liikkuvaan jahtiin suunniteltu leikkaus sekä yksityiskohdat. Valoteho 300 lumenia. 149 149 HUNTER F1 68 HUNTING RADIO FI Kehitetty yhteistyössä kokeneiden metsästäjien ja koirankouluttajien kanssa, käyttää uusinta tekniikkaa. 12?20 L 308 WIN 150 SP & 30-06 SPRINGFIELD 150 SP Soft Point 150 g. Ei jälleenmyyjille. 499 499 AGNAR HYBRID MIEHET Kevyt metsästysasu tuulenpitävää joustavaa materiaalia. Hyvin pehmustettu asepussi Paino: 2,6 kg. Vedenpitävä Gore-Tex SpyderLiner -kalvo. Vedenpitävä, hengittävä ja äänetön Gore-Tex 3-kerroskangas. TN: 1165300. TN: 1132386. TN: 1098307. Kolme valotehoa ja säädettävä kulma. 249 249 KEY POINT ACTIVE MIEHET Vedenpitävä ja hengittävä puku aktiiviseen metsästykseen. Hyvä taipuisuus nilkassa ja päkiässä. Pidätämme oikeuden painovirheisiin ja tuotetoimitusten viivästymiseen Hinnat voimassa vähintään 4.10.2020 asti XXL-tavarataloissa ja XXL.. 49 49 90 90 SWINGBLADE Kätevä kaksiteräinen veitsi. Yhdistelmässä sekä teurastusveitsi että avausveitsi. 249 249 219 219 LYNX GTX MIEHET Erittäin tukevat vaelluskengät, paksua 2,6 millin nahkaa, jonka alla vedenpitävä Gore-Tex-kalvo. TN: 1136502. . Varsiosa on paksua Heinen Terracare -nahkaa ja alaosa Ariaprenesolumuovia. 300 lumen 69 69 90 90 H17R HEADLAMP LED-otsalamppu, jota ohjataan käsin tai lampun päässä olevalla anturilla. TN: 1079053. TN: 1144275/1170419. TN: 1163333. 359 359 /SETTI /SETTI HUNTING LENZI 3 GTX NAISET/MIEHET Jämäkät metsästyskengät mukavalla lestillä. TN: 1097440. Kaikkeen ulkoiluun. . Hyvin pehmustettu asepussi Paino: 2,6 kg. Repun tilavuus on säädettävä 12–20 litraa. 299 299 TITAN MIEHET Kevyt ja vakaa, anatomisesti muotoiltu metsästyskenkä, jonka päällinen on vettä hylkivää pintanahkaa. Hyvät säätömahdollisuudet. TN: 1177617. 789 789 995 995 PRO HUNTER MOVE MIEHET Huippulaadukas ja tekninen metsästyspuku. Vedenpitävät osiot sekä housuissa että takissa. Hyvä pito ja iskunvaimennus. 489 489 SYNCRO II HIGH MIEHET Tukevat kuorikengät metsästykseen. /KPL /KPL /1 /1 09 09 /KPL /KPL /KPL /KPL 00 99 99. Ei jälleenmyyjille. 30 litraa. TN: 1153460. TN: 1178846. 789 MEHTO PRO 2.0 MIEHET Metsästysasu vaativille metsästäjille ja ulkoilmaihmisille. Nahkapinta, vedenpitävä Gore-Tex-kalvo sekä kuminen varvassuoja. TN: 1168037. TN: 1173536. Kiväärin metsästyspatruuna kaliiperia .308 Win./30-06 Spring. Kumitettu, käteen hyvin istuva kahva. Valoteho: 550 lm. Nylontuppi vyölenkillä. Takissa kaksi etutaskua sekä radiotasku. 149 149 VILLREIN GTX NAISET/MIEHET Kevyet, nilkasta hyvin tukevoittavat metsästyssaappaat. Roiskeenkestävät vetoketjut pitävät repun tiiviinä sateella. TN: 1177616. Paino 205 g. eld. TN: 1147060/1147061
Vedenpitävät osiot sekä housuissa että takissa. TN: 1163333. Myös taskut vedenpitävää materiaalia. TN: 1165300. 49 49 90 90 SWINGBLADE Kätevä kaksiteräinen veitsi. Pidätämme oikeuden painovirheisiin ja tuotetoimitusten viivästymiseen ASIANTUNTEVA PALVELU KAIKISSA XXL-TAVARATALOISSA MUISTA MYÖS HINTALUPAUS SEKÄ MUUT ERINOMAISET ASIAKASLUPAUKSET KATSO LISÄÄ XXL.FI XXL.FI JA XXL-TAVARATALOT: HELSINKI, ESPOO, VANTAA, JYVÄSKYLÄ, KUOPIO, LAHTI, LAPPEENRANTA, OULU, PORI, TAMPERE, RAISIO, TURKU, VAASA, SEINÄJOKI KATSO AUKIOLOT XXL.FI XXL.FI METSÄSTYSKENGÄT METSÄSTYSPUVUT METSÄSTYSTARVIKKEET METSÄSTYSTARVIKKEET HAWKER SHELL METSÄSTYSPUKU MIEHET Muotoon ommeltu metsästysasu mukavaa kolmikerroksista kuorimateriaalia, joka takaa hyvän liikkuvuuden. Nylontuppi vyölenkillä. TN: 1177616. Vedenpitävä Gore-Tex SpyderLiner -kalvo. KAIKKI VARUSTEET METSÄSTYKSEEN XXL:STÄ Hinnat voimassa vähintään 4.10.2020 asti XXL-tavarataloissa ja XXL.. Kolme valotehoa ja säädettävä kulma. TN: 1165914. 39 39 90 90 NINOX 3X Vedenpitävä otsavalo, jossa on pitkäkestoinen akku. 489 489 SYNCRO II HIGH MIEHET Tukevat kuorikengät metsästykseen. Kumitettu, käteen hyvin istuva kahva. TN: 1153460. /KPL /KPL /1 /1 09 09 /KPL /KPL /KPL /KPL 00 99 99. TN: 1165300. TN: 1177617. Hyvä taipuisuus nilkassa ja päkiässä. Pidätämme oikeuden painovirheisiin ja tuotetoimitusten viivästymiseen Hinnat voimassa vähintään 4.10.2020 asti XXL-tavarataloissa ja XXL.. TN: 1173536. Vedenpitävä, hengittävä ja äänetön Gore-Tex 3-kerroskangas. 359 359 /SETTI /SETTI HUNTING LENZI 3 GTX NAISET/MIEHET Jämäkät metsästyskengät mukavalla lestillä. Tuotteita on rajoitettu määrä. Valoteho: 550 lm. Valoteho 300 lumenia. Ei jälleenmyyjille. 300 lumen 69 69 90 90 H17R HEADLAMP LED-otsalamppu, jota ohjataan käsin tai lampun päässä olevalla anturilla. TN: 1136502. Hyvin pehmustettu asepussi Paino: 2,6 kg. Pienikokoinen mutta vankka. 22 24 24 NORMA ORYX 308 WIN 11,7 G / 180 GR Bondattu luoti, jonka yhteenliitetty vaippa ja ydin varmistavat suuren ekspansion ja suuren jäämäpainon. Nahkapinta, vedenpitävä Gore-Tex-kalvo sekä kuminen varvassuoja. TN: 1098307. 299 299 TITAN MIEHET Kevyt ja vakaa, anatomisesti muotoiltu metsästyskenkä, jonka päällinen on vettä hylkivää pintanahkaa. Hyvät säätömahdollisuudet. Nilkkaa tukevat ja kevyet. TN: 1132386. TN: 1079053. 30 L 319 319 LYNX, 12-20 L Metsästysreppu, jossa on mukava ja säädettävä kantojärjestelmä. 12?20 L 308 WIN 150 SP & 30-06 SPRINGFIELD 150 SP Soft Point 150 g. Tuotteita on rajoitettu määrä. . Kaikkeen ulkoiluun. 249 249 219 219 LYNX GTX MIEHET Erittäin tukevat vaelluskengät, paksua 2,6 millin nahkaa, jonka alla vedenpitävä Gore-Tex-kalvo. 249 249 KEY POINT ACTIVE MIEHET Vedenpitävä ja hengittävä puku aktiiviseen metsästykseen. Varsiosa on paksua Heinen Terracare -nahkaa ja alaosa Ariaprenesolumuovia. TN: 1097440. TN: 1168037. TN: 1144275/1170419. 550 lumen 69 69 90 BACKPACK CHAIR Tilava reppu, jossa on hyvä istuin. 789 789 995 995 PRO HUNTER MOVE MIEHET Huippulaadukas ja tekninen metsästyspuku. IPX7. Ei jälleenmyyjille. Tekstiilinupukkinahkapäällinen. 149 149 VILLREIN GTX NAISET/MIEHET Kevyet, nilkasta hyvin tukevoittavat metsästyssaappaat. 499 499 AGNAR HYBRID MIEHET Kevyt metsästysasu tuulenpitävää joustavaa materiaalia. . Roiskeenkestävät vetoketjut pitävät repun tiiviinä sateella. 789 MEHTO PRO 2.0 MIEHET Metsästysasu vaativille metsästäjille ja ulkoilmaihmisille. Huikea 5 vuoden takuu! TN: 1177619. Paino 205 g. TN: 1147060/1147061. TN: 1145650. Housuissa vahvikkeet sekä joustavaa materiaalia. Hyvin pehmustettu asepussi Paino: 2,6 kg. Hyvä pito ja iskunvaimennus. Takissa kaksi etutaskua sekä radiotasku. Kiväärin metsästyspatruuna kaliiperia .308 Win./30-06 Spring. 30 litraa. Hengittävä materiaali sopii liikkuvalle metsästäjälle. TN: 1178846. eld. Repun tilavuus on säädettävä 12–20 litraa. 149 149 HUNTER F1 68 HUNTING RADIO FI Kehitetty yhteistyössä kokeneiden metsästäjien ja koirankouluttajien kanssa, käyttää uusinta tekniikkaa. Liikkuvaan jahtiin suunniteltu leikkaus sekä yksityiskohdat. Yhdistelmässä sekä teurastusveitsi että avausveitsi
4 Sisältö 6/2020 6 Hirvijahdit alkoivat Kyttäysjahdit ovat tulleet osaksi hirvenmetsästystä. 14 Linnunhaukkukokeet Arvaamaton riista lisää pystykorvien linnunhaukkukokeiden haastavuutta. Kannattaa olla valmiina! Kennostot ovat karhujen jäljiltä tyhjät. Perinteiset yhteisjahdit koetaan tärkeiksi yhteishengen kohottajiksi. 56 Kivääri naiselle Jo useampi kuin joka neljäs uusista metsästäjistä on nainen. 42 Pelko ja ikävä jää Oman koiran menettäminen suden suuhun on paljon enemmän kuin yksi luku tilastoissa. Tämä on nähty myös Asko Sorvon järjestämissä petotesteissä. Uskotaan, että niitä päästetään vapauteen. 44 Jahtipomon tehtävät Metsästyksen johtaja valvoo jahdin laillisuutta ja hyviä metsästystapoja. Jahti on edennyt vauhdilla. Suomen riistakeskus myönsi tälle jahtikaudelle 289 poikkeuslupaa. Mikä on totuus näistä salavapautuksista. Naisille suunnattu kivääri sopii myös teini-ikäisen mitoille. elokuuta. 26 Isot tuhot Kalajoella Sudet tappoivat ja raatelivat kymmeniä lampaita Kalajoella. 8 Karhunmetsästys Karhunmetsästys alkoi 20. Suomessa tuhoutuu joka kesä lähes 300 mehiläispesää karhujen käyntien seurauksena. Jahtipomon sana on laki. Jousimetsälle voi mennä hyvin myös pystykorvan kanssa. 48 Sakon S20 uutuus Sako määrittelee uuden hybridi-pulttilukkokivääriluokan. Poikkeuslupaa kahden suden kaatoon ei ole ainakaan vielä saatu. Kun koira kohtaa suden, tilanne voi ensin hämmentää koiraa: kaveriko se siinä. 10 18 32 Jousimetsälle Haastava jousimetsästys on yhä suositumpaa. Sako S20 on ensimmäinen oikea hybridikivääri. 36 Kaveriko se siinä. 10 Oma sorsalammikko Kymmenen sinisorsaa, kolme tavia ja yksi telkkä saatiin saaliiksi sorsastuksen aloituksessa hämeenlinnalaisella sorsalammella. 18 Karhut pahanteossa Karhut aiheuttavat vuosittain merkittävää vahinkoa mehiläistarhaukselle. Väliin mahtuu myös hyviä kaiken riistan yleiskaliipereita. 22 Salavapautukset Julkisuudessa on väitteitä eläintarhojen sudenpennuista. Iiro Taavela tietää, että ennen pitkää linnut saapuvat. Myös sää vaikuttaa kokeen onnistumiseen. Menetyksen tuomat muistot tuntuvat metsästäjän ja koko perheen elämässä. 52 Hirvijahdin patruunat Pienin ”hirvilaillinen kaliiperi” on 6,5 x 55 eli Ruotsin Mauseri, jonka patruunoista osa kelpaa myös hirvijahtiin. Vaikka niissä olisikin jäljellä hunajaa, ei se ole enää ihmisravinnoksi kelpaavaa.
09-413 97 300 asejaera.toimitus@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola Toimitussihteeri: Maija Salmi toimittajasalmi@gmail.com Mediamyynti: Sirpa Hornaeus p. Tänään on toisin: metsälle lähdetään joukolla. Heidän tehtävänään on hoitaa saaliinkäsittely metsästä kylmiöön. Kauriin ja valkohäntäpeuran houkutteluun soveltuvat sekä pillit että pukkien taistelun ääntä matkivat kalistimet. 040 753 8555 sirpa.hornaeus@karprint.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Tilaajapalvelu, ma–pe klo 9–15, p. Uudelleen vaikeutunut koronatilanne vaikeuttaa myös syksyn yhteisjahteja. Laitteet ovat kehittyneet ja hintatasosta löytyy hyviä vaihtoehtoja myös kotikäyttöön. Yhä useammalla metsästysporukalla on oma lahtivaja. fi/fi/aloite/7047. Eri riistaeläinten tämän vuoden jälkeläiset ovat jo kasvaneet ja liikkuvat vapaasti sekä itsenäisesti luonnossa. Mutta onnea kaikille metsäsästäjille – kausi on alkamassa. Mutta me luomakunnan kruunut, ihmiset, tunnemme viettiä ikiaikaisen perinteen mukaan päästä saalistamaan riistaa. Jahtien koronaohjeet . Metsästyksenjohtaja ja ryhmänvetäjät sopivat päivän jahtimenettelyt mielellään etänä puhelimitse, sähköpostitse tai muuta kanavaa käyttäen tai turvaetäisyydet huomioiden kokoontumalla. 76 Lihat vakuumiin Viime vuosina ruoan vakumointi on ottanut aimo harppauksen. Etenkin monet metsänomistajat pitävät hirvikantaa liian suurena – hirvi näet aiheuttaa puiden taimikoille suhteellisen suurta vahinkoa varsinkin alueilla, joissa taimisto on nuorta ja vähäkasvuista. Metsästyskausi on jälleen alkanut. Perinteinen hirvenmetsästyskausi on lähestymässä. 68 Soita houkutuspilliä Hirvihoukuttimet ovat pääsääntöisesti torvia. Kustantaja: Karprint Painopaikka: Karprint Oy, Vihti 2020 ISSN 0781-2124 (painettu) ISSN 2489-8694 (verkkojulkaisu) Onko metsästys enemmän yhdessäoloa kuin saalistusta . Lisäksi annetuissa koronaohjeistuksissa on ehdotettu sovittavaksi niin sanottu saaliinnoutoryhmä, joka koostuu riskiryhmiin kuulumattomista vapaaehtoisista. Aloite avautui Kansalaisaloite. 66 Haulikkohelmet Haulikkohelmistä löytää samanhenkisiä harrastuskavereita. Aloitteen voi allekirjoittaa osoitteessa kansalaisaloite.fi sivuilla osoitteessa https://www.kansalaisaloite. Erityisesti metsästämisessä korostuu toverillisuus – yhdessä luonnossa liikkuminen. On luonnollista, että meillä jokaisella metsästäjällä on vietti saada saalista, mutta tärkeää on myös se, että pääsemme ulos luontoon. 63 Syksyn majoitteet Ilmojen viilentyessä tulee tarvetta päästä lämmittelemään vaikkapa telttaan, jossa sisälle viritetty tuli lämmittää. Kansalaisaloitetta varten on kerättävä 50 000 allekirjoitusta puolen vuoden aikana, jotta aloite siirtyy eduskunnan käsittelyyn. 72 Tärkeät lahtivajat Ruhon matka kaadosta pakkaseen. Mukana kansalaisaloitteen tekemisessä ovat olleet Maaja metsätaloustuottajien järjestöt MTK ja SLC, Metsästäjäliitto ja monet metsästyskoirajärjestöt. fi -verkkopalvelussa elokuun viimeisenä päivänä. Metsästäjäliitto on ohjeistanut jäsenseurojaan, että esimerkiksi ennen jahtia annettavat käskynjaot toteutettaisiin ulkona turvaetäisyydet huomioiden tai jakamalla suuremmat seurueet pienryhmiin eri sijainteihin ja määräämällä kullekin oma ryhmänvetäjä. – Jahdit voidaan toteuttaa, kun huomioidaan yleiset hygieniaohjeet ja vältetään kokoontumista suurella joukolla yhteen, toteaa Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius. Toivomme vain reippautta jokaiselle, sekä mielelle että ruumiille! 60 Sopiva vetopituus Vetopituus tarkoittaa pitkässä aseessa mittaa, mikä on aseen liipaisimelta ampujan kyynärvarren sisäkulmaan. Erityisesti hirvenmetsästys on joukkotoimintaa – jo käytännössäkin hirven saalistus edellyttää useampien henkilöiden mukanaoloa. Kansalaisaloite . – Allekirjoitusten nopea kertyminen on osoitus siitä, että sudet ovat todellinen ongelma monelle suomalaiselle ja että monet kokevat nykyisen susitilanteen kestämättömäksi. Naisporukalla lähdetään jahtiin ja ampumaradalle. Tiloihin tulee varata suojakäsineitä ja -maskeja sekä pesuja desinfiointiaineita.. Kansalaisaloitteen tarkoitus onkin turvata sekä taajamissa että taajamien ulkopuolella asuvien ihmisten arki ja elinkeinot, mutta taata myös kotieläinten, tuotantoeläinten ja metsästyskoirien turvallisuus, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola. Hirvikanta on Suomessa hieman lisääntynyt – kannan määrää maassamme valvotaan tarkasti. Se on tavoiteltavaa ja se tuo mukanaan mielenvirkeyttä ja terveyttä. Metsästäjäliitto muistuttaa, että myös saaliinkäsittelytiloissa tulee noudattaa hyvää hygieniaa. Aloite suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta keräsi heti ensimmäisenä päivänä 26 000 nimeä. Monelle ne ovat parhaita ihmiskontakteja; aihe olla yhdessä on kiistattoman miellyttävää ja yhteisoleminen virkistää – se ei ole yhdellekään metsässä liikkujalle rasitus. 5 PÄÄKIRJOITUS Toimitus: Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari, p. Entisaikaan metsästäjät liikkuivat saalistamassa riistaa pääsääntöisesti yksin. Metsästys on tänään mielenkiintoinen harrastus. 09-413 97 300, tilaukset@karprint.fi Tilaushinnat: Kestotilaus 65 euroa/vuosi Määräaikainen 72 euroa/vuosi Ilmestyy 8 numeroa vuodessa. Kamiinateltassa tuli viritetään kamiinaan, tiipiiteltassa tulisijaan. Tänään niiden saalistus ei kuitenkaan enää muodosta entisaikojen tarvetta saada tästä ihmisravintoa. Eritoten perinteinen hirvijahti on eräänlainen sosiaalinen tapahtuma
6 Hirvenmetsästys käynnistyi jo syyskuun alussa Yhteisjahti pitää hyvin pintansa Kyttäysjahdit ovat tulleet osaksi hirvenmetsästystä. Kauhajoen metsästysseuroilla on käytössään noin 350 hirvieläinlupaa ja syksyn lähes kaikki viikonloput kuluvat jahdissa.. – Varsinaisen jahdin alettua voidaan joitakin vasoja käydä pelloilta kyttäämässä, mutta syyskuun mahdollisuutta en tiedä, että kukaan olisi käyttänyt. Alueella on kolme metsästysseuraa, joille luvat jyvitetään maapinta-alan ja hirvien tihentymien mukaan. Perinteiset yhteisjahdit koetaan tärkeiksi yhteishengen kohottajiksi. Puheenjohtaja Jarkko Latvasen mukaan Kauhajoella hirvijahti aloitetaan perinteisesti lokakuun toisena viikonloppuna. Kauhajoen riistanhoitoyhdistyksen alueella pelloilta kyttääminen ei ole saanut kannatusta. Perinteinen lokakuussa alkava pyyntiaika on puolestaan saanut jatkoa tammikuulle, jolloin hirven perässä voidaan mennä miesvoimin ilman koiraa parin viikon ajan. Jarkko Latvanen onnistuneen riistalaukauksen jälkeen. Lisäksi Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa sekä Lapin maakunnassa hirvijahtiin on päässyt kolmen viikon ajan syyskuun alusta lukien. H irviä voi metsästää syyskuun alusta lähtien pelloilla kyttäämällä kuukauden ajan. Kauhajoen rhy:n hakemassa yhteisluvassa on tulevalle kaudelle 284 hirvenkaatolupaa ja 70 lupaa valkohäntäpeuralle
Tammikuun jahdissa niiden käyttö ei olisi mahdollista. Tammikuussa koiran kielto hirvenmetsästyksessä perustuu eläinsuojelullisiin syihin. Ilman koiraa jahti kuitenkin koetaan hankalaksi, sillä ojitetut ja harventamattomat metsämaastot ovat haastavia kulkea ja tuoreita miehiä ei ajojahtiin tahdo enää olla. Kauhajoen rhy on tehnyt Pohjanmaan riistakeskuksen aluekokoukselle esityksen, jonka mukaan koiran käyttö sallittaisiin myös tammikuun jahdissa. Talvet ovat nykyään niin vähälumisia ja tammikuun alku voi olla jopa täysin lumeton. Sinne painotetaan senkin vuoksi lupia, koska siellä on hirvien talvehtimisalue. Tammikuun metsästysmahdollisuutta ei Anjalan rhy:n alueella juurikaan ole tarvittu, koska hirvet on yleensä saatu kaadettua siihen mennessä. – Metsästäjät eivät ole oikein ottaneet hirven kyttäysjahtia omakseen ja sitä kyllä toivoo, että hirvijahti pysyisikin porukkajahtina. Hirvet laumaantuvat talvella ja Suupohjan suuren susimäärän on myös epäilty olevan yksi syy hirvien kokoontumiseen isoihin porukoihin. Pienelle kylälle porukalla suoritettava hirvenmetsästys on oikea hengen kohottaja ja silloin nautitaan luonnosta yhdessä toisten kanssa. – Seuroissa kyllä tunnetaan oman alueen hirvikanta ja tiedetään, minkälainen määrä kaatolupia on kestävää verotusta, vakuuttaa Veijo Varjola. Ulkopuoliset eivät aina ymmärrä, että metsästys ei ole pelkkää tappamista, vaan tärkeintä on yhteisöllisyys ja luonnossa rauhoittuminen, Varjola painottaa. n Erja Pekkala. 7 Hirvenmetsästys käynnistyi jo syyskuun alussa Yhteisjahti pitää hyvin pintansa – Hirvijahti loppuu marraskuun loppuun mennessä, ja jos hirvet ruokailevat koko talven samassa taimikossa, ehtivät ne muutamankin hirven voimin tehdä isoa tuhoa. Hirvilehmien kantoajan katsotaan olevan niin pitkällä, että niiden juoksuttaminen paksussa hangessa lisäisi vasojen luomista ja loukkaantumisriskiä. – Meidän perustelumme on se, että hirviä päästäisiin hätyyttelemään pois niiltä alueilta, joissa ne tekevät kaikista eniten taimikkotuhoja. Yleensä hirvijahti loppuu marraskuun loppuun mennessä, ja jos hirvet ruokailevat koko talven samassa taimikossa, ehtivät ne muutamankin hirven voimin tehdä isoa tuhoa, Latvanen perustelee. Paksussa hangessa on suuri riski, että hirvi polkee koiran hengiltä. Tänä vuonna riistakeskus myönsi luvat 33 hirvelle ja 40 valkohäntäpeuralle. Varjola kertoo, että kaikissa luvan piiriin kuuluvissa seuroissa hirvet kaadetaan perinteisinä yhteisjahteina varsinaisen pyyntiajan aikana. Keväällä pidettävässä kokouksessa käydään läpi seurojen omat mielipiteet tarvittavien lupien määrästä ja samalla katsotaan myös Luonnonvarakeskuksen tekemiä arvioita hirvikannasta. Päntäneen metsästysseuran hirviporukkaan kuuluu noin 65 henkilöä ja se on jakaantunut kahteen eri ryhmään. – Seuroissa kyllä tunnetaan oman alueen hirvikanta ja tiedetään, minkälainen määrä kaatolupia on kestävää verotusta. Kauhajoella metsästäjien ja metsänomistajien kesken tehdään vahvaa yhteistyötä. Meillä halutaan ylläpitää myös ajojahtia ja joka syksy ajetaan miehissä pieniä motteja. Pienissä kyläyhteisöissä hirvijahdilla nähdään muutakin tärkeää merkitystä, kuin vain lihan hankkiminen pakkaseen. Paikallinen metsänhoitoyhdistys toimittaa vuosittain riistanhoitoyhdistykselle hirvituhokartat, joiden perusteella lupia voidaan painottaa kyseisille alueille. Lisäksi täällä Kauhajoen korkeudella ei koiraa kestävää hankea ole juuri koskaan. Anjalassa lupien jyvittäminen eri seuroille ei tapahdu ylhäältä alas, vaan yhdessä suunnittelemalla. Muurahaisen metsästysseura käyttää hieman vajaa kymmenen prosenttia ja loput jakaantuvat Kauhajoen metsästysseuran kahdeksalle eri kyläosastolle, Latvanen luettelee. Tähän perustuu myös tarve saada tammikuulle tehostettua pyyntiä. Kuva: Mika Hyttinen – Noin parikymmentä prosenttia luvista menee Päntäneen metsästysseuralle. – Jos lunta on paljon, ei hirven perään koiria laiteta. Tammikuun koirajahdille tarvetta Puheenjohtajan mukaan tammikuun jahtia on kokeiltu jonkin verran Päntäneen metsästysseurassa sekä Ikkeläjärven kyläosastossa. Alueella käytetään hirvenmetsästyksessä perinteisesti myös koiria. Lisäksi toiminta olisi hyvin alueellista ja painottuisi vain taimikkotuhoja tekeviin hirviin, puheenjohtaja selventää. Katsomme, että silloin koiralla metsästyksestä ei hirville vaaraa olisi. Seuralla on noin 25 000 hehtaaria metsästysmaata. Jahdin luonne on porukassa Korven ja Kaukasuon metsästysyhdistyksen puheenjohtaja Veijo Varjola Kouvolan Muhniemeltä hallinnoi Anjalan riistanhoitoyhdistyksen alueen yhteislupaa, johon kuuluu kahdeksan eri metsästysseuraa. Veijo Varjolan mukaan Anjalan seudulla kyttäysjahdilla ei ole kannatusta, vaan hirvijahti halutaan säilyttää yhteisön toimintana. – Lumi voi tehdä tepposet ja mikäli maassa on yhtäkkiä puoli metriä lunta, on jahti hankalaa
– Ensimmäisten neljän päivän aikana kuuden yhdistyksen alueella ammuttiin kymmenen karhua eli enemmän kuin kaksi karhua per päivä, kertoo jahtipäällikkö Teemu Kouhia Etelä-Saimaan riistanhoitoyhdistyksestä. Määrä on 61 lupaa enemmän kuin viime vuonna. elokuuta. 8 Ennätysmäärä poikkeuslupia Karhut kaatuivat vauhdilla Karhunmetsästys alkoi 20. Jahti on edennyt vauhdilla. Vahva karhukanta toi hyvä saaliin Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden-Imatran, Joutsenon, Etelä-Saimaan ja Ylämaan riistanhoitoyhdistysten alueille haettiin 28 kaatolupaa ja saatiin saman verran. Luku on 49 enemmän kuin edellisvuonna. Viime vuonna poronhoitoalueella kaadettiin 86 karhua, tälle vuodelle kiintiö on 95 karhua. Tiheimmin metsien kuninkaita tassuttelee Pohjois-Karjalan lisäksi Kaakkois-Suomessa sekä Pohjois-Savossa. Metsästyskausi alkoi 20. Metsissä liikkuu tuoreimman kanta-arvion mukaan noin 2 3002 500 karhua. Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan karhukanta on kasvanut Suomessa viime vuodesta. Poikkeuslupien määrä on suurin Pohjois-Karjalassa, jossa tiheän kannan vuoksi myönnettiin 163 poikkeuslupaa. elokuuta ja päättyy lokakuun lopussa. Kanta on pienentynyt Pohjanmaan alueella. Poronhoitoalueella kiintiö on kymmenen enemmän kuin viime vuonna. Elokuun loppuun mennessä kaadettuja karhuja oli jo 17, joka kertoo alueen vahvasta karhukannasta. Viimevuotinen lupamäärä oli alueella 20.. S uomen riistakeskus myönsi tälle jahtikaudelle 289 poikkeuslupaa karhun kannanhoidolliseen metsästykseen
Normaalisti jahdeissa on noin parikymmentä miestä. 9 – Kanta on ollut alueella koko ajan vahva. Joutsenon, Lappeenrannan ja Ylämaan riistanhoitoyhdistysten alueilla oli viisi kaatolupaa, joista ainoastaan Joutsenon riistanhoitoyhdistyksen kiinteä lupa on vielä kaatamatta. – Koiramiehet pääsivät jäljille, mutta niin siinä kävi tänäkin vuonna, että karhu pääsi karkuun. – Viime vuonnakin karhu osui näköpiiriin, mutta onnistui jujuttamaan jahtimiehiä. Olen aiemmin kaatanut kaksi karhua, joten antaa muiden nyt vuorostaan kaataa, Taskula toteaa. Jani Taskula harmittelee lupamäärien vähyyttä. – Melko hyvin olemme aikaisempinakin vuosina onnistuneet väistelemään, hän nauraa. Enemmän lupia olisi tarvittu Myös koirat ovat hoitaneet osuutensa mallikkaasti. Entä onnistiko jahtipäällikköä saada kaato. Kouhia on ollut tänäkin vuonna mukana jahdissa, kuten aikaisempinakin vuosina. Karhujahdit kiinnostavat, joten metsästäjiä jahteihin riittää. – Etelä-Saimaan puolella Lappeenrannassa on kaadettu yksi karhu. Aikaisempien vuosien lupamäärillä kanta vain jatkoi kasvamistaan. Jahti alkoi vauhdikkaasti Vahvasta karhukannasta kielii myös Ylämaan ensimmäisten päivien jahtitilanne. Elokuun viimeisellä viikolla kaatui 180-kiloinen uros. – Se on kyllä ehdottomasti meidän ennätyksemme. Nyt lupamäärää lisättiin toivomalla, että tällä lupamäärällä kannan kasvu saataisiin edes pysähtymään. Ylämaan riistanhoitoyhdistyksen jahtipäällikkö Jani Taskula olisi toivonut muutaman kaatoluvan enemmän. – Onneksi ei. – Karhut on saatu aika hyvin haukkuun ja ne ovat kestäneet hyvin. – Olin etsimässä jälkiä täällä Etelä-Saimaan alueella järjestetyssä jahdissa, vuosien saatossa kaksi karhua ampunut Kouhia kertoo. 235-kiloinen uros alkaa olla jo hieman normaalia suurempi saalis. Parhaimpina päivinä oli kaksikin karhua liikkeellä, kertoo jahtipäällikkö Jani Taskula. Meille on tullut kaksi uutta koiraa, jotka haukkuvat todella hyvin karhua. Aikaisempien vuosien lupamäärillä kanta vain jatkoi kasvamistaan. Tämäkään määrä ei riitä leikkaamaan karhukantaa. – Kanta on ollut alueella koko ajan vahva. Yhdeksänä syksynä karhujahdissa käynyt Kataja tähtää jo ensi vuoden jahtikauteen. . Katajaa ei tapaus pahemmin harmita. – Ainakin pari lupaa olisi pitänyt saada enemmän. – Mitään ei saa, jos ei edes yritä. Meillä on täällä viisi varmaa pentua, joten näillä kaadoilla tilanne ei muutu mihinkään. Jahtikausi alkoi voimakkaalla panostuksella, sillä ensimmäisen viikonlopun aikana jahteihin osallistui kaikkiaan noin 60 metsästäjää. Ensi vuonna uudestaan Orimattilalainen Jari Kataja oli heti jahtikauden alussa Lieksan ja Ilomantsin rajalla karhujahdissa kymmenhenkisessä metsästäjäporukassa. n Soili Kaivosoja Kuvat: Jani Taskula. Määrä oli tänä vuonna sama kuin viime vuonnakin. – Ensimmäisten päivien aikana pääsimme jahtaamaan kuutta karhua, niistäkin kolme kaatoa. Se tietää, sitä, että meillä löytyy hyvä kalusto myös SRVA-puolelle
Sorsastuksen aloitus on ryhmälle ennen kaikkea yhdessäoloa. 10 Sorsastajan ei tarvitse aina lähteä suurille vesille Saalista omasta lammikosta Kymmenen sinisorsaa, kolme tavia ja yksi telkkä saatiin saaliiksi sorsastuksen aloituksessa hämeenlinnalaisella sorsalammella. Iiro Taavelan sorsalammella Hämeenlinnan Lammilla kuuden sorsastajan kesken vallitsee kuitenkin luja usko tulevaisuuteen. Yhdessäolo ja keskinäinen naljailu on oikeastaan terapiaa. Karkeakarvaisen saksanseisojan Taavi-Tuulin Eemin kanssa paikalle saapuu Timo Helén. Meillä päin vain asiat ilmaistaan tällä tavoin, naurahtaa Taavela. Sinne ei ole mitään kiirettä tyynenä, lämpimänä ja kirkkaana iltana. I lta hämärtyy, polttiaiset kiusaavat, mutta ainoatakaan sorsaa ei ole yli kolmeen tuntiin näkynyt. Keskinäinen naljailu kuuluu asiaan, vaikka ulkopuolisesta saattaa kuulostaa, että me kovastikin riitelisimme keskenämme. Ensin juodaan nokipannukahvit, paistetaan makkarat ja syödään muut mahdolliset eväät ja etenkin muistellaan menneitä ”toverillisessa” hengessä. – Yhdessäolo on sorsastuksen suola. Taavelan lisäksi Matti Turunen, Janne Isoaho sekä Ville Eskola kokoontuvat laavulle ilta kuudelta. Sorsalammikko on laavun takana muutaman sadan metrin päässä. – Lammen rannalla kuvaava riistakamera on antanut viitteitä, että sorsat saapuvat lammelle yö
11 . – Saatan kaivauttaa vielä toisen altaan tämä viereen tai sitten kaivautan kaksi lampea, jotka yhdistetään kanavalla. – Kameran perusteella linnuilla on varsin tarkat saapumisja lähtöajat. – Joskus olen vienyt pari ämpärillistä viljaa lammen rannalle. Iiro Taavela kaivautti mailleen altaan, koska aivan lähiseudulla ei kunnon sorsavesiä ole. – Tässä peltojen kulmauksessa sattui olemaan muutaman hehtaarin ala, jolle ei peltoa kannata laajentaa. Taavela ei ole kovin mittavassa määrin lintuja ruokkinut. Tälle lammelle voimme porukan kanssa tulla vaikka arki-iltana muutamaksi tunniksi ilman sen suurempia valmisteluja. – Isommille järvillä sorsastus vaatisi veneitä ja aikaakin kuluisi pelkästään siihen, että pääsisi pelipaikalle. Kylvin rannoille keväällä ohraa, jota linnut käyttävät ravinnokseen pienliöden lisäksi. Omalla lammella on monta käyttöä Iiro Taavela tietää, että ennen pitkää linnut saapuvat. Taavela kertoo, ettei itse ole koskaan ollut innostunut kuluttamaan liikaa aikaa matkustamiseen päästäkseen metsälle. Tosin tuolloin sää oli ollut sateinen. Hän rahoitti hankkeen omasta pussistaan. Lampi sijaitsee kahden viljapellon kulmassa. – Seudulla on pari järveä, joilla sorsastusta voisi periaatteessa harjoittaa, mutta vesiosuuskunta on kieltänyt sorsastuksen lähivesistä. Päivän aikana lammelle oleilee korkeintaan Matti Turunen ja Iiro Taavela jakoivat patruunat.. . Ajatuksena olisi järjestää tulevaisuudessa vesityökokeita koirille. Kannattaa olla valmiina! puulle yhdeksän jälkeen illalla. Isoilla vesillä sorsastuksen luonne muuttuu aivan täysin. Pauketta syntyy, mutta mökkiläisiä ei lähistöllä ole ja paikalliset asukkaat tietävät, mistä pauke syntyy. Muutamat kiellon ulkopuolella olevat vedet ovat pieniä suolampia, joilla ei vesilintukantaa oikeastaan ole. Edellisiltana kamera oli kirjannut sorsien saapumisajaksi yhdeksän jälkeen illalla. Tekolampi antaa mahdollisuuden metsästää vesilintuja siellä missä se on järvien puutteen takia muutoin hankalaa. Koiraharrastajien toiveet ratkaisevat aika paljon sen, millaiseksi alue muodostuu. Ne ilmestyvät lammella puoli yhdeksän ja puoli kymmenen välissä illalla hieman säästä riippuen ja lähtevät aamulla seitsemän jälkeen. Takana on raivattua pensaikkoa ja oikealla sivustalla metsäkaistale, jossa kasvaa korkeaa puustoa. Lammen pinta-ala ympäristöineen on noin 7000 neliötä ja syvyyttä on maksimissaan 1,5 metriä
Ampumasuunta on avoin suoraan eteen. Ryhmä lähtee lammelle noin seitsemän aikaan illalla. Matti Eskola, Janne Isoaho, Timo Helén ja karkeakarvainen saksanseisoja Eemi, Ville Eskola, Iiro Taavela ja Matti Turunen pääsivät kotimatkalle vasta pimeyden laskeuduttua. Matti Eskola pudottaa telkän, jonka Taavi-Tuulen Eemi haki viljapellosta. Jahdin kulku ennakoitavissa Kokemus lintujen käytöksestä tekee jahdista tietyssä määrin ennakoitavan. Kesken rauhaisan yhdessäolon kaksi telkkää ilmestyy matalalla. Takana on raivattua pensaikkoa ja oikealla sivustalla metsäkaistale, jossa kasvaa korkeaa puustoa. – Metsästimme lammella viime vuonna ensimmäisen kerran. Siipien suhina kuului pimeydestä ja äkkiä linnut olivat suoraan edessä. Koiran avulla ja otsalamppujen valossa lammen rannoilta etsitään sinne pudonneet linnut. Kesäillan rauha oli tyyntä myrskyn edellä. – Linnut palaavat hetken päästä takaisin; ne eivät ilmeisesti osaa tiedostaa sitä, että muutama kaveri on jäänyt joukosta. – Tähänastisten kokemusten mukaan linnut saapuvat lähes varmasti suoraan edestä. Lähistöllä virtaa pieni joki, jossa niitä saattaa lymyillä, mutta lampi on selvästi muodostunut linnuille yöpymispaikaksi. – Kyyhkyjä saisi ampua lyijyhauleilla tästä samasta paikasta, mutta vesilintuja ei vesistön läheisyyden takia saa ampua samoilla lyijyhauleilla. Linnut on ammuttava taivasta vasten. Viimeistä lintua. Taivas repeää, ”nyt ne tulee!” Kun tapahtumat alkavat, alkavat ne sitten aivan sekunnissa. Metsästäjät tietävät kokemuksesta, että koiran on haettava linnut mahdollisimman nopeasti. Sitä voi vain ihmetellä, miettii Matti Eskola. Kesken ystävällismielisen jutustelun joku huikkaa ”nyt ne tulee”. Vaikka koiran pitäisi olla ampumatilanteessa aina pois veLuonto on ollut telkkien ylilennon jälkeen liikkumaton ja hiljainen muutaman sepelkyyhkyn ylilentoa lukuun ottamatta, kunnes puoli kymmeneltä taivas räjähtää. Ennen kymmentä aloituspäivän jahti on tältä vuodelta ohitse. Yllätys on sen verran täydellinen, ettei kukaan ehdi ampua. Se, missä linnut viettävät päivänsä, on jäänyt arvoitukseksi. Koiran avulla ja otsalamppujen valossa lammen rannoilta etsitään sinne pudonneet linnut. Saaliina on 14 lintua, joista kolme on tavia, yksi telkkä ja kymmenen sinisorsaa. Saaliina on 14 lintua, joista kolme on tavia, yksi telkkä ja kymmenen sinisorsaa. destä, ei sitä voi sataprosenttisesti taatakaan Linnut palaavat odotetusti vielä kaksi kertaa, minkä jälkeen Taavela lopettaa jahdin. Lampi sijaitsee kahden viljapellon kulmassa. Sen jälkeen ei aseita tarvinnut poskelle vetää. Arviolta parinkymmenen sorsan ja tavin parvi ilmestyy laskukiidossa metsän takaa kuin tyhjästä. Metsästäjät odottava maastoverkon takana lammen rannalla. Taivaalla on hiljaista, eikä pariin tuntiin ole liikenteessä kuin sepelkyyhkyjä. Ryhmän lähestyessä lampea sieltä ponkaisi muutama telkkä ja sinisorsa. Luonto on ollut telkkien ylilennon jälkeen liikkumaton ja hiljainen muutaman sepelkyyhkyn ylilentoa lukuun ottamatta, kunnes puoli kymmeneltä taivas räjähtää. 12 muutama yksittäinen sorsa, mutta lampi saattaa olla aivan tyhjäkin. Taavi-Tuulen Eemin läsnäolo on välttämätön. Tumma tausta vaikeutti tähtäämistä, sanoo Taavela. Olemme sopineet ettei veteen ammuta, jottei vahinkoja satu. Silloin linnut saapuivat metsän takaa ja pudottautuvat lammelle jyrkässä kulmassa. Ne koukkaavat metsäkaistaleen takaa suoraan lammelle. Aikaa ampumiseen ei ole montaa sekuntia. Haulikot pamahtavat ja parvesta putoaa muutama lintu
Tavi oli ryöminyt piiloon risujen alle. – Tänä vuonna liike lammella hiljeni totaalisesti miltei pariksi viikoksi aloituspäivän jälkeen. – Tänä vuonna liike lammella hiljeni totaalisesti miltei pariksi viikoksi aloituspäivän jälkeen. Kymmenen kilometrin päässä asuu hyvä kaveri, joka on kaivanut mailleen useita altaita. 13 tuskin olisi miesvoimin pimeässä tiheikössä koskaan löytynyt. Nuorille ei ole liikaa tilaisuuksia tutustua metsästykseen ja varsinkaan sorsastukseen. Elokuun loppupäivinä lintuja alkoi taas ilmaantua, mikä oli iso helpotus. Tekolampi tuo kivan lisän metsästykseen. . Sorsastus on sellainen sivuharrastus siinä vaiheessa. – Meitä on yhdistänyt pienpetopyynti, jota olemme harjoittaneet 4-5 vuotta. Meikäläisen piti käydä uimassa lintu saaresta. Sorsastus alkoi yhdessä lammen perustamisen myötä. Minkkejä ei tällä seudulla onneksi tunnu olevan niitä ei ole ainakaan saaliiksi päätynyt. Timo Helén ja Eemi odottelevat töitä. Etenkin alkukaudesta säästelemme lintuja, koska ne ovat tuolloin vielä suurelta osin paikallista kantaa. Minulla on suunnitteilla syyskuun alussa yhteistyössä Lammin Riistahoitoyhdistyksen kanssa järjestää lammella junnujen sorsastuspäivä. Viime vuonna saalis oli samaa luokkaa, kenties muutama lintu enemmän. Juhani Karvonen. – Emme ammu vain ampumien takia, vaikka täällä voisi varmaan ampua aika paljonkin. Lammen ympäristössä oli varmuudella keväällä ainakin kaksi sorsapoikuetta. Sitä ei kannata liikaa verottaa, koska verotus näkyy ensi vuonna. Yksi oleellinen osa on pienpetopyynti lammen ympäristössä – Meillä on kanuloukku, johon supeja menee säännöllisesti. Ammumme se mitä tarvitsemme. Koira ei jostain syystä suostunut tuomaan lintua pois saaresta, vaan suorastaan puolusti saalistaan. Onneksi tänä vuonna vältyin tänä iltana suoritukselta, naurahtaa Ville Eskola. Nuoret ja lapset saavat tulla tutustumaan sorsastukseen turvallisissa oloissa helppokulkuisessa paikassa, jossa he saavat itsekin metsästää, jos sellaiseen ovat luvat kunnossa. Emme muualla käy ja lammellekin menemme aina porukassa, Taavela kertoo. Syyskuussa lammelle ilmaantuu muuttosorsaa ja lintujen lukumääräkin kasvaa selvästi. – Itse ole hyvin vahvasti hirvimies ja kaikki viikonloput tahtovat kulua hirvimetsällä kun jahtikausi alkaa. Metsästys yhdistää monin tavoin Ryhmä on pysynyt samana jo vuosia. Eemi ja Timo Helén hakivat ensimmäisen saaliin viljapellosta. Sen jälkeen täällä käydään harvakseltaan. Elokuun loppupäivinä lintuja alkoi taas ilmaantua, mikä oli iso helpotus. – Viime vuonna yksi koira vei linnun lammen keskellä olevalle pienelle saarakkelle. Avauspäivän jälkeen lampi rauhoitetaan pariksi viikoksi. Taavi-Tuulen Eemi on hakenut telkän pellosta mallikkaasti. En ole elämässäni nähnyt sellaisia sorsamääriä kuin mitä niiltä lammilta illalla nousee. Ryhmä käy lammella useita kertoja sorsastuskauden mittaan, mutta tahti hiljenee syksyä kohden
14 ”Lintu on koe-eläimenä arvaamaton” Pystykorvien linnunhaukkukokeet Arvaamaton riista lisää linnunhaukkukokeiden haastavuutta. Hän aloitti tänä vuonna Suomen Pystykorvajärjestön pohjanpystykorvajaostossa koeja kilpailuvastaavana.. Kuopiolainen Markku Ström on harrastanut pohjanpystykorvia viitisen vuotta. Myös sää vaikuttaa kokeen onnistumiseen
15 . – Metsästyskoirakoe on ainoa tapa saada todistetta niistä kyvyistä, mihin nämä rodut ovat vuosikymmenien aikana kehittyneet. Ei pelkkien kyläbaarien pöytäpuheilla ole siihen asiaan mitään merkitystä.
Pakanen kertoo, että häntä on aina jännittänyt eniten se, osaisiko itse liikkua maastossa yksin koiran kanssa eksymättä. kin saada koirista jalostustietoa. Yksi heistä oli Elina Pakanen Iistä. Aloittelijoille voi olla vaikeaa päästä koekäytäntöihin sisälle, silloin kun muita harrastajia ei tunneta. Pakanen kertoo kokemuksen kokeesta olleen hyvä ja eniten hänen kynnystä osallistua madalsi se, että koejärjestäjät hankkivat osallistujille tuomarit valmiiksi. Järjestön taholta kuitenkin porkkanaa tarjotaan uusille osallistujille esimerkiksi tutka-arvonnan merkeissä ja eniten uusia harrastajia mukaan saaneille yhdistyksille on myös mietinnässä kannustinta. Suomen Pystykorvajärjestössä sekä maakuntien harrastusyhdistyksissä on lähdetty tekemään hartiavoimin töitä, jotta linnunhaukkukokeiden kävijämäärät Suomenpystykorvaa käytetään perinteisesti linnunpyyntiin, vaikka sen käyttö on nykyään laajentunut kaiken viljan koiraksi. Viime vuonna suomenpystykorvilla oli kuitenkin noin 1000 koekäyntiä ja 660 rekisteröityä pentua, kun taas pohjiksilla koekäyntejä oli viitisensataa ja pentumäärä 411. Koekäynneistä jalostuspohjaa Pystykorvajärjestön pohjanpystykorvajaoston koeja kilpailuvastaava Markku Ström muistuttaa, että koetoiminta ei ole pelkästään ihmisten kilpailuvietin tyydyttämistä, vaan sillä on suuri merkitys metsästysrotujen jalostuksessa ja rotujen eteenpäin viemisessä. Nyt kun viimein pystyy lähtemään, niin päätin osallistua Koppelohaukkuihin. Tänä vuonna Koppelohaukut järjestettiin Savukoskella ja Itä-Lapin komeisiin maisemiin ilmoittautui yli sata koirakkoa, joista 65 pääsi arvalla mukaan. 16 – Linnunhaukkukokeen onnistuminen riippuu hirmu paljon kelistä ja siitä, millä päällä linnut ovat. Arvaamaton riista lisää vaikeutta Linnunhaukkukokeen haasteelli. Itse peräänkuulutan pikemminkin sellaista tuutorin roolia, jolloin selvitetään ja perustellaan koetapahtumat ja päivän kulku niin, että huononakin päivänä siitä jää positiivinen ja kannustava fiilis. Rotujärjestön työkalut ovat enemmän tiedottamisen puolella ja yhteistyö paikallisten yhdistysten kanssa koetaan ensiarvoisen tärkeänä. Hirviseurueessa hyvän nuoren koiran kannustus kokeeseen käy automaattisesti ja tuomareita on lähipiirissä usein tarjolla. Kuva: Kaisu Ratinen saataisiin nousuun. – Osalle kokeiden kilpailullisuus on liian kova pala ja aina ei välttämättä ymmärretä sitä, että perimmäinen tarkoitus on kuitenNoviiseille jo omia kokeita . Perinteisesti lintukoiralla metsästävä on oman tiensä kulkija, eikä lajissa ole samanlaista yhteisöllisyyttä, kuten esimerkiksi hirvikoiraharrastajilla on. Tuomareiden hankkiminen, ilmoittautuminen ja kaikki muu kokeeseen liittyvä voi tuntua hankalalta, mies luettelee. Metsästyskoirakoe on ainoa tapa saada todistetta niistä kyvyistä, mihin nämä rodut ovat vuosikymmenien aikana kehittyneet. Nykyään on jo useita aloittelijoille suunnattuja linnunhaukkukokeita. Hän korostaa sitä, että aloittelijalle sattuvalla tuomarilla on oleellinen rooli harrastuksen jatkumisessa. – Voin kyllä suositella, että menkää vaan rohkeasti kokeisiin, nainen kannustaa. Keski-Suomen ja PohjoisSavon pystykorvakerhot järjestävät vuorovuosina ensikertalaisten Nokipannuhaukut ja Rovaniemi Misin-ensihaukut. Ström epäilee, että syitä korkeaan koekynnykseen on useita. Osalle epävarmuus omasta ja koiran osaamisesta pistää jarruja osallistumiseen ja toisilla taas kilpailuvietti on niin kova, että tavoitteet asetetaan liian korkealle. Aloittelijoita kannustetaan osallistumaan ensikertalaisten kokeisiin ja asian eteen rummutetaan sekä jäsenlehdissä että sosiaalisessa mediassa. – Olen jonkin verran kulkenut miehen mukana metsällä, mutta viime vuosina aika on mennyt kotona pienten lasten kanssa. Ei pelkkien kyläbaarien pöytäpuheilla ole siihen asiaan mitään merkitystä, Ström toteaa. Suomenpystykorvien osalta koekäyntejä oli viime vuonna nelisensataa vähemmän vuoteen 2010 verrattuna. – Paikallisesti tehdyllä työllä on erittäin tärkeä rooli, että saadaan uusia harrastajia sekä sitä kautta tietoa sellaisista koirista, joiden sukulinjat voisivat muutoin jäädä kokonaan käyttämättä jalostukseen. Aloitteleville koekävijöille tarkoitetuissa linnunhaukkukokeissa avustetaan palkintotuomareiden hankinnassa ja annetaan neuvontaa kaikkeen koetoimintaan liittyvään. Koekäynneissä pohjanpystykorvilla suunta on hiljalleen ylöspäin ja määrät ovat kasvaneet kymmenessä vuodessa 49 prosenttia. Opettelin tutkan käyttöä ja siinä huomasinkin, että sen kanssa osaan kulkea metsässä ja osaan sieltä poiskin. Viime vuonna pohjiksia rekisteröitiin lähes 66 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010 ja pikinokkien kasvuprosentti oli kymmenen. – Hänen varassaan on paljolti se, minkälaisen kokemuksen uusi harrastaja koetapahtumasta saa. Alle 18-vuotiaille on oma Poikuehaukut ja naisille Koppelohaukut. Nykyään pystykorvilla näkee kaulassa useasti myös tutkapannan, vaikka vanhanliiton metsästäjät luottavat edelleen lintukoiran hyvään yhteydenottokykyyn. Rekisteröinneissä on ollut aaltoliikettä eri vuosien aikana ja lintukoirien pennutus kulkee aika lailla samalla janalla lintukantojen vaihtelujen kanssa. P ohjanpystykorvien ja suomenpystykorvien suosio on nousussa. Elina Pakanen uskaltautui lähtemään Koppelohaukkuihin, vaikka koe oli jopa maailman suurin linnunhaukkukoe, mitä on koskaan järjestetty
On jopa arveltu, että koe on liian vaikea ja ykköstuloksen rajan lasku palvelisi lajia harrastajamäärän kasvulla. Pohjanpystykorvien ykkösprosentti lintukokeissa on vastaavasti vähän alle 20. Hirvikokeissa pohjanpystykorvilla on vain muutamia koekäyntejä vuosittain, vaikka niitä hirvikoirina käytetäänkin. Viisi vuosikymmentä suomenpystykorvia harrastanut ja 1990-luvun alusta koetoiminnassa mukana ollut suomenpystykorvajaoston sääntöja koulutustoiminnasta vastaava Pekka Tiainen on kuitenkin toista mieltä. – Mielestäni ykkösen raja on kuitenkin oikeassa paikassa ja hyvissä olosuhteissa suoritus ei kovin kummoinen ole. Koira saavutti tuloksen LINT 2 68 pistettä. – Koe voi tuntua vaikealta, koska lintu on koe-eläimenä arvaamaton. suudesta puhutaan usein. Jollakin kelillä se ei pysy haukussa millään ja jos se ei halua puussa istua, sillä on siivet, millä lentää pois, Tiainen toteaa. Mutta jos olosuhteet ovat hankalat, niin hyväkään koira ei pysty ykköstä haukkumaan, Tiainen selventää. Lisäksi hän kouluttaa uusia tuomareita. Suomenpystykorvien linnunhaukkukokeissa ykköstuloksia saavutetaan hieman päälle 20 prosenttia, kun rodun hirvenhaukkukokeiden ykköstulosten määrä oli vuonna 2019 45 prosenttia. Olosuhteet vaikuttavat lintuun kuitenkin ehkä herkemmin, kuin joihinkin muihin riistaeläimiin. 17 Pekka Tiainen keskittyy nykyään oman kilpailemisen sijaan mahdollistamaan muille koekäyntejä. Jos olosuhteet ovat hyvät, on ykköstulos helppo saada. . Hän toimii sekä kokeiden järjestäjänä että palkintotuomarina. Erja Pekkala. Pekka Tiainen oli tuomarina Erkki Mikkoselle ja hänen koiralleen Kaartilaisen Rokalle. Linnunhaukkukokeen onnistuminen riippuu hirmu paljon kelistä ja siitä, millä päällä linnut ovat. Rodun harrastajien keskuudessa on pyritty edistämään myös pohjisten suurriistataipumuksia ja löytämään suurriistalla pelaavia yksilöitä jalostukseen
Ne aiheuttavat vuosittain merkittävää vahinkoa mehiläistarhaukselle, mikä on Suomessa yleinen elinkeino tai sivuelinkeino. Pihtiputaalaiselle Kaija Tunkkarille ovat karhujen aiheuttamat vahingot tuttuja. Mehiläistarhaajat varjelevat elinkeinoaan sähköaidoilla, joista aiheutuu tarhaajille niin työtä kuin kulujakin. K aikki karhut eivät vieraile mehiläispesillä, mutta osa yksilöistä erikoistuu makeaan herkkuun. Ensimmäiset vahingot mehiläis. Karhut ovat kuitenkin älykkäitä otuksia ja oppivat välttämään sähköaidat kaatamalla aitoja tai vaikkapa kampeamalla puun avulla langat maahan. 18 ”Haaskaruokinta pitäisi olla kaikissa muodoissaan kielletty” Karhut pahanteossa hunajatarhoilla kesän aikana Karhut ovat levittäytyneet koko Suomen alueelle. Mehiläistarhaajia on arviolta kolmisen tuhatta. Suurimmat vahingot syntyvät keväällä, kun karhut lähtevät talven jälkeen nälissään etsimään ruokaa sekä syksyllä ennen talviunille siirtymistä
Tunkkari tutustui Kanadaan suuntautuneella opintomatkalla kanadankarhuille tehtyihin sähköaitasuojauksiin ja rakensi vastaavanlaiset aitaussuojat hunajatarhalleen ensimmäisten joukossa Suomessa.. ”Haaskaruokinta pitäisi olla kaikissa muodoissaan kielletty” Karhut pahanteossa hunajatarhoilla kesän aikana Karhut aiheuttavat vuosittain merkittävää vahinkoa mehiläistarhaukselle. Kuva: Matton Edes sähköaidat eivät pidättele karhuja, kun ne löytävät mehiläispesät. Makeaan tottunut karhu opettaa puoliskonsa sekä pentunsa samalle ravinnolle, jolloin ongelma laajenee nopeasti. Poikkeuslupaan turvaudutaan vasta, kun mikään muu tyydyttävä ratkaisu ei toimi. Vaikka niissä olisikin jäljellä hunajaa, ei se ole enää ihmisravinnoksi kelpaavaa. Kennostot ovat karhujen jäljiltä tyhjät. – Siihen aikaan ei tiedetty vielä sähköaitasuojauksista mitään. tarhauksilla tapahtuivat jo yli 30 vuotta sitten. 19
Tarhaajalta jää saamatta tulevan sadon tuotto, joka voi olla pesää kohti 1 000 – 1 500 euroa. Karhu älykäs pahantekijä Kun karhu hajottaa pesän kesäkuun vaihteessa, korvaa valtio ainoastaan pesän hinnan, mutta sadon arvo jää tarhaajan harmiksi. – Ne ovat oppineet omat niksinsä. – Mehiläistarhoilla voi olla yhdessä paikassa viidestä seitsemään pesää. Kun karhu käy vierailulla, tuhoutuu helposti kahdesta neljään pesää. Ammattitarhaajakouluttajana toiminut Tunkkari on törmännyt koulutuksissa tilanteisiin, joissa moni osallistuja on sanonut, ettei viitsi lähteä karhujen aiheuttamien vahinkojen vuoksi ammattitarhaajaksi. Venäjän puolelta tulee jatkuvasti karhuja retkilleen tänne meidän puolelle. Makeaan tottunut karhu opettaa kuitenkin puoliskonsa sekä pentunsa samalle ravinnolle, jolloin ongelma laajenee nopeasti. . – Karhujen aiheuttamat vahingot ovat pitkäaikainen ongelma kaikkialla länsikairassa, tavan takaa tietoon tulee vahinkoja. Kalleimmat vahingot tapahtuvat keväisin, sillä valtio korvaa tuhotuista pesistä ainoastaan pesälaatikon hinnan. Viljat on puitu ja marjat poimittu metsistä, joten karhut hakevat hunajapesistä makeita eväitä ennen talvipaikoilleen kaivautumista. Ammattitarhaajat menettävät kerralla useita pesiä, kun karhu käy vierailulla mehiläistarhalla. Suomessa tuhoutuu joka kesä lähes 300 mehiläispesää karhujen käyntien seurauksena. – Ainahan sitä kestää yhden tai muutaman pesän menetyksen, mutta ammattitarhaajat voivat menettää kerralla kymmeniä pesiä. – Viimeiset vahingot voivat tulla tarhaajille marraskuulla ja ensimmäiset jo maaliskuulla. Silloin ei vielä ollut aurinkopaneeleja, joten akkuja joutui yhtenään kantamaan edestakaisin. – Tosin kaksi viimeisintä kesää on ollut vahinkojen suhteen hieman hiljaisempia, kertoo Keski-Pohjanmaan Mehiläishoitajat ry:n puheenjohtaja Aappo Valo Kaustiselta. Valon mehiläistarhoilla vahinkoja on esiintynyt yleensä kolmen vuoden välein, ja ne ovat ajoittuneet toukokuun viimeiselle ja kesäkuun ensimmäiselle viikolle. – Tihein vahinkoalue on Lahdesta Kiuruveden korkeudelle. – Meillä oli silloin metsätarhaus, jossa aitaaminen vaati valtavan työmäärän. Karhut kaivautuvat aitojen alitse tai kaatavat puun sähköaidan päälle, jolloin aita ei toimi. Poikkeuslupiin vauhtia Tarhaajien yleinen mielipide on, että haaskaruokinta kaikissa muodoissaan pitäisi olla kielletty. Kevään lisäksi syksyaika juuri ennen lumien tuloa on pahinta tuhojen aikaa. Ja vaikka kennostoon jäisikin hunajaa karhun jäljiltä, ei se enää ole ihmisravinnoksi kelpaavaa, Valo toteaa. Edes sähköpaimenet eivät pysäytä kaikkia yksilöitä. Suomessa tuhoutuu joka kesä lähes 300 mehiläispesää karhujen käyntien seurauksena. Omalla tarhallani vahingot ovat yleensä loppuneet lokakuulle ja alkaneet huhtikuulla. Tuotteita ei oikein pääse myymäänkään näin korona-aikana, joten kyllä mehiläistarhaajilla on leipä tiukassa, Aappo Valo toteaa. Vahinkokäyrissä on nähtävillä nousua taas syksyllä, kun satoa korjataan ja makean hunajan tuoksu tavoittaa mesikämmenten nenät. Pesälaatikot ovat täysin päreinä, kun karhu pyrkii pääsemään kennostoon käsiksi. Runsain karhukanta on Suomenselän alueella, Päijänteen kahden puolen Lahden korkeudelle asti. 20 – Vahinkokarhut pitäisi päästä poistamaan välittömästi, etteivät ongelmat muodostuisi pahoiksi. Valo harmittelee vielä karhujen älykkyyttä. Sen lisäksi trimmerin kanssa saa tehdä ahkerasti töitä, että heinät pysyvät aitojen ympärillä lyhyinä. Länsikairan nälkäiset poikamieskarhut. Vahinkokäyrät nousevat syksyllä Tunkkarin mukaan ihmisten elinpiiriin ja hunajaan tottuneita, niin sanottuja hunajakarhuja ei ole vielä kovin paljon. – Vaikka tarhaajat saavat valtion toimesta aitatarvikkeet, jäävät kuitenkin kalliit akut tarhaajan hankittaviksi. Tarhaajat kaipaavatkin yhteistyötä metsästäjien kanssa. Karhuillahan on kesäkuun vaihteessa kiima-aika. Ja tietysti Itä-Suomi Joensuusta Lappeenrantaan. – Vahingontekijät ovat olleet selvästi riiaripoikia, Itä-Suomen puolelta tulleita poikamieskarhuja, jotka ovat etsimässä uusia ystäviä