5 – 2024 9,80 Toimittaja Riku Rantala: Itämerennorppa yhä halutumpi saalis – Metsästys syvällinen osa suomalaisuutta 17 vuotta metsällä korthalsingriffonin kanssa Runsaasti kiinnostavia uutuuksia Riihimäen Erämessuilla
13 290€ Hinta alk. Hinta alk. näytöllä, E-tyyppihyväksytty vinssi, vetokuula ja peräkärryn pistoke. 14 190€ CFORCE 1000 CFORCE 1000 HO Kaikkiin CFORCE-mönkijöihin saat kaupan päälle markkinoiden parhaan takuun! Tutustu muihin CFORCE-tuotteisiin nettisivuillamme cfmoto.fi 3 vuoden takuu ilman tuntitai km-rajaa!. 4x4 traktorimönkijä SUOMEN SUOMEN MYYDYIN MYYDYIN CFORCE-MALLISTOMME UUTUUKSIA 2024 Päivitettyjen ominaisuuksien lisäksi mönkijöissä on kattava varustevalikoima vakiona, mm. 10 790€ Hinta alk. CFORCE 850 Hinta alk. Katso tuotekohtaiset varusteluerot nettisivuiltamme. säädettävä ohjaus tehostin, elektroninen takatasauspyörästön lukko, kahvanlämmittimet, uusi mittaristo 7. 11 890€ CFORCE 850 GREY ED
Hirvi rauhoitettiin lähes koko maassa vuonna 1924, ja kanta elpyi vähitellen. vuosikerta, 8 numeroa 2024 Toimitus: Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Päätoimittaja: Juha Ahola p. Edelliseen vuoteen verrattuna kanta kasvoi noin kuusi prosenttia. Riistakeskuksen myöntämät luvamäärät perustuvat alueellisten riistaneuvostojen asettamiin hirvieläinkannan tiheystavoitteisiin. Ammunnan moninkertainen arvokisamitalisti, ja innokas metsästäjä, Juha Hirvi esitteli messuilla muun muassa katselukiikareita.. Suomen hirvikantaa on hoidettu järkevästi reilun sadan vuoden ajan. 040 753 8555 sirpa.hornaeus@karprint.fi Tilaajapalvelu: Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi Puhelinpalvelu ma-to klo 9.00-11.30 p. 050 382 8933 juha.ahola@karprint.fi Toimituspäällikkö: Eero Wihuri p. Suomen hirvikanta on vakaalla tasolla. 5/2024 40. 050 475 0982 eero.wihuri@karprint.fi Toimittajat: Juha Jormanainen, Juhani Karvonen, Antti Kauranne, Ari Pakarinen, Jouko Piirola Mediamyynti: Sirpa Hornaeus p. Suurimmassa osassa Lappia ja Oulun läänin pohjoisosassa hirvitiheydet olivat korkeintaan 2,3 hirveä/1000 ha. Yhdellä pyyntiluvalla voi metsästää joko yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Metsästys on Suomessa säilynyt yleisenä ja arvostettuna harrastusmuotona vuodesta toiseen. Metsästäjät tekevät Suomessa paljon vapaaehtoistyötä yhteiskunnan hyväksi. Vielä 1920-luvun alkupuolella Suomen hirvikanta laskettiin vain kymmenissä yksilöissä. Tämän alueen eteläpuolella pieniä hirvitiheyksiä oli Kuhmossa (2,2 hirveä/1000 ha sekä Satakunnan, Hämeen ja Varsinais-Suomen raja-alueilla (. 2,3 hirveä/1000 ha). Kustantaja: Karprint Oy Painopaikka: Printall AS Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0781-2124 (painettu) ISSN 2489-8694 (verkkojulkaisu) www.karprint.fi Seuraa meitä myös: www.instagram.com/asejaeralehti 22 22 Kansainvälisillä Erämessuilla Riihimäellä oli esillä paljon uutuustuotteita. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottaman arvion mukaan Suomen hirvikannan koko syksyn 2023 jahdin jälkeen oli noin 84 000 hirveä (95 % todennäköisyysväli 74 000-95 000 hirveä). Kuva: JP Salonen H irvieläinten pyyntiluvat on myönnettiin keskikesällä eri puolille Suomea. Suomen riistakeskus esimerkiksi myönsi Rannikko-Pohjanmaan alueelle 1 711 pyyntilupaa, kun viime vuonna lupamäärä oli 1 173. Esimerkiksi Kainuuseen ja Pohjois-Savoon myönnettiin lupia viime vuotta enemmän, muun muassa Rannikko-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla lupamäärä väheni. Hirvieläinten kantojen koot vaihtelevat eri puolilla Suomea, siksi myös myönnetyissä lupamäärissä on alueellisia eroja. Ase & Erä I 3 PÄÄKIRJOITUS Syksyn hirvenmetsästyksen aika lähenee Kannen kuva: Toimittaja Riku Rantala innostui metsästyksestä televisiosarjan kuvauksissa. Pohjoisen Suomen suurimmat hirvitiheydet olivat Lounais-Lapissa (3,0 hirveä/1000 ha). Hirviä uhkasi sukupuutto liiallisen metsästyksen vuoksi. 040-729 1445 Tilaushinnat: Kestotilaus 77 euroa/vuosi Määräaikainen 85 euroa/vuosi Digilehti: Kestotilaus 61 euroa/vuosi Määräaikainen 68 euroa/vuosi Ilmestyy 8 numeroa vuodessa
Eränkävijät valittiin Vuoden metsästysseuraksi. 34 VAIHTELEVUUTTA KOULUTTAMISEEN Jotta koira oppii jonkin taidon hyvin, on suuren toistomäärän ohella huomioitava koulutuksen vaihtelevuus esimerkiksi ympäristöjen suhteen. 64 LINTUJAHTIIN ISOLLA LUODIKOLLA Patruunan latinki ratkaisee, onko ase sopiva vai liian järeä kanalintujahtiin. 4 I Ase & Erä Sisältö 5/2024 30 KIEHTOVIA ERÄTARINOITA NUORILTA Eräaiheista kirjoittaminen ja hyvän suomen kielen käyttö eivät ole huhuista huolimatta kuolemassa sukupuuttoon. Itämerennorpan metsästys on hyvin vaativaa. 50 VUOSIKYMMENTEN SORSASTUSPERINNE Hauholla on sorsastajilla on vuosikymmenten perinne kokoontua Mässin perheen mökille aloittamaan metsästyskausi. Tärkeätä on se, ettei paukku riko pienempää saalista liian pahasti, jolloin siitä ei jää enää ruokapöytään laitettavaa lainkaan. Itämerennorpan vajaan 400 eläimen pyyntikiintiö täyttyi keväällä ensi kertaan koskaan Perämeren ja Merenkurkun alueilla. Yhteyttä luontoon. Kuva: Peter Kanckos Uusia kavereita. 38 KORTHALSINGRIFFON KUJEILEVA SEISOJA Soile Lillinen hankki metsästyskoiraksi vuonna 2006 karkeakarvaisen saksanseisojan. 46 AMPUMARADAN KARU KOHTALO Hämeenlinnan Ampumaseura on joutunut erikoiseen pattitilanteeseen perinteikkään Ahveniston ampumaradan kanssa. Silti kanta kasvaa Perämerellä. 80 LUNTTULUKKOINEN PISTOOLI Sileäpiippuisia lunttulukkopistooleita, tanzutsuja, on Suomessa vähän, vain kymmenkunta kappaletta. Kuva: JP Salonen 16 16 6 6 68 TARKKUUTTA KOHDISTAMALLA Kiväärin kohdistaminen on onnistuneen riistalaukauksen kannalta eräs tärkeimmistä valmistelutoimista. Muun muassa näitä asioita metsästys on antanut toimittaja Riku Rantalalle. Noin 180 jäsenen seura on rakentanut vuosien talkootyönä käyttöönsä mahtavan toimintakeskuksen. Se vaatii hyvät välineet ja hyvät metsästystaidot. Iloa uuden oppimisesta. 74 SULAVALIIKKEINEN LUKKO Saksalainen Anschütz tunnetaan Suomessa erityisesti ampumahiihtoon valmistetuista pienoiskivääreistä. Muun muassa näin kuvaillaan vuoden eräkoiraksi valittua Onnia, joka on pohjanpystykorvauros. Jukka Päärnilä kilpailee aseellaan kansainvälisellä tasolla. 82 TOIMINTAKESKUS TALKOILLA Varsinaissuomalainen Kosken T.L. 58 SOPIVAT LUOTI JA PATRUUNA Metsästäjä ja kivääriampuja on monesti ihmeissään, kun pitää valita sopiva patruuna ja luoti harrastukseen. 32 ONNI VUODEN ERÄKOIRA Rohkea, tasapainoinen, kiltti ja valtavan riistaintoinen. Melko pian Lillinen kuitenkin tutustui näyttelyssä korthalsingriffoniin ja ihastui siihen välittömästi. Kaupunki on antanut radasta lopettamismääräyksen, jonka ehdot ovat seuralle ylivoimaiset toteuttaa. Kokeilimme 1782 Classic Pro -pulttilukkokivääriä, sen sulavaliikkeinen lukko teki vaikutuksen. Uusia näkökulmia elämään. Näin totesi Erälastut -kilpailun tuomaristo arvioidessaan nuorten tarinoita
F I T R A C K E R . F I T R A C K E R . T R A C K E R . F I T R A C K E R . F I T R A C K E R . F I 210x297_AseEsa_FI_Luna.indd 1 210x297_AseEsa_FI_Luna.indd 1 2024-07-08 12:40 2024-07-08 12:40. F I T R A C K E R . F I T R A C K E R . F I T R A C K E R . F I T R A C K E R
Teksti: Eero Wihuri. 6 I Ase & Erä Itämerennorpan saaliskiintiö Perämerellä täyttyi ensimmäistä kertaa – vaativa hyljejahti tarjoaa uusia elämyksiä metsästäjille Itämerennorppa yhä halutumpi saalis Itämerennorpan vajaan 400 eläimen pyyntikiintiö täyttyi keväällä ensi kertaan koskaan Perämeren ja Merenkurkun alueilla. Silti kanta kasvaa Perämerellä
Kyseessä on ensimmäinen kerta korkaan, kun pyyntikiintiö täyttyi. Osumaalue on pää, joka on kooltaan vain hieman tennispalloa suurempi. Jäähän Itämerennorpan metsästys on hyvin vaativaa. Metsästyskaudella 2019-2020 pyydettiin 305 itämeren norppaa. Jahti vaatii myös erinomaisia taitoja merellä ja jäällä kulkemiseen, Stefan Pellas korostaa. – Itämerennorpan metsästys on hyvin vaativaa. Jahti vaatii myös erinomaisia taitoja merellä ja jäällä kulkemiseen. Metsästys vaatii myös kärsivällisyyttä. Itämerennorpan saalismäärät ovat nousseet nopeasti. Metsästäjät käyttävät osumapisteen määrittelyssä apunaan etäisyysja tuulimittareita. Metsästäjien ampumamatkat ovat yleensä noin 100-200 metriä. Jos saaliskiintiö täyttyy ennen metsästyskauden päättymistä, määrää Suomen riistakeskus lopettamaan metsästyksen kyseisellä kannanhoitoalueella. Jäljellä olevien kiintiöiden suuruutta voi seurata reaaliaikaisena riista.fietusivulta. Keväällä metsästyskausi on lyhyt ja jäät ovat petollisen heikkoja. Itämerennorppa yhä halutumpi saalis E rinomaiset jääolosuhteet ja metsästäjien kasvava kiinnostus ovat syitä siihen, miksi itämerennorpan pyyntikiintiö täyttyi jo toukokuussa. Metsästäjällä on velvollisuus ilmoittaa alueellisen kiintiön puitteissa saaliiksi saatavista hylkeistä Suomen riistakeskukselle. Harmaahylkeen eli hallin kiintiömetsästys jatkui heinäkuun loppuun saakka. Miksi itämerennorpan saaliskiintiö täyttyi nyt ensimmäistä kertaa. Jäässä voi olla railoja, reikiä ja vettä, jonka vuoksi metsästäjä kastuu helposti lähestyessään ajopuun avulla itämerennorppaa. Perämeren ja Merenkurkun alueella saatiin saaliiksi huhtikuussa alkaneella jahtikaudella 375 itämerennorpaa, sen jälkeen toukokuun loppupuolella riistakeskus keskeytti metsästyksen. Itämerennorppa on kuitenkin arka eläin, sitä pitää lähestyä huomaamatta. Ase & Erä I 7 > Ampumamatkat ovat yleensä 100-200 metriä. Koska itämerennorpalle ei ollut lainkaan kiintiöitä metsästysvuodelle 2023– 2024 Lounais-Suomen tai Suomenlahden kannanhoitoalueilla, itämerennorpan metsästys päättyi toukokuussa koko maassa. Itämerennorppia saatiin saaliiksi pyyntikaudella 2022-2023 yhteensä 317 yksilöä. Siksi hylkeitä ammutaan yleensä vain niiden ollessa matalikoilla. Jäälautat, joilla norpat ovat, keinuvat usein merenkäynnistä. Se vaatii hyvät välineet ja hyvät metsästystaidot. – Perämerellä ja Merenkurkussa oli poikkeuksellisen hyvät jääsekä sääolosuhteet. Jos vettä on yli neljä metriä, hyljettä on jo mahdoton löytää. Siltikin jäät voivat yllättää, koska jäälautat liikkuvat jatkuvasti. Metsästysaika on huhtikuun 16. – Onnistunut jahti vaatii riskien tunnistamista, se perustuu hyviin havaintoihin. Itämerennorppia metsästetään pääosin jäälautoilta, eläimet kokoontuvat pohjoisrantojen kevätjäille tuhatpäisinä laumoina. Jäiden liikkumista pitää ennakoida ja tarkkailla. päivästä joulukuun loppuun asti. Jääsekä säätilanteella on ratkaiseva merkitys itämerennorpan metsästyksessä, suurin osa hylkeistä ammutaan kevätjäiltä. Metsästyskaudella 2020-2021 pyydettiin Oma riista -palvelun saalisilmoitusten mukaan 273 itämerennorppaa. rannoilta, sanoo Rannikko-Pohjanmaan riistapäällikkö Stefan Pellas. Itämerennorpan metsästykseen ei enää tarvita Suomen riistakeskuksen myöntämää pyyntilupaa, vaan itämerennorppia voidaan metsästää metsästysaikana alueellisen kiintiön puitteissa. Se vaatii hyvät välineet ja hyvät metsästystaidot. Vaikka harmaahylkeen onnistuisi ampumaan, parhaimmillaan yli kolmimetrinen ja jopa 300 kiloinen saalis voi kadota pysyvästi meren pohjaan. Kuva: Peter Kanckos – Perämerellä norppakanta kasvaa vuosi vuodelta, sanoo Rannikko-Pohjanmaan riistapäällikkö Stefan Pellas.. Tänä keväänä oli pohjoisessa mahdollista päästä pyyntiin myös ns
8 I Ase & Erä Talvikuva: Kesäkuva Itämerennorppakanta Stefan pellas Perämerellä elää lentolaskentatietojen mukaan noin 17 000 itämerennorppaa. EU-lainsäädännön mukainen hyljetuotekauppakielto aiheuttaa tosin sen, että pyydettyjä hylkeitä voi hyödyntää vain metsästäjien omassa taloudessa. Myöhemmin kantaa heikensivät meressä lilluneet ympäristömyrkyt. Varmint-patruuna pitää turvallisuuden lisäksi huolen siitä, että osuma jättää hylkeen sijoilleen, eikä se pääse livahtamaan jäältä veteen. Nyt Perämerellä elää lentolaskentatietojen mukaan noin 17 000 itämerennorppaa. Se on paras tunnistuskeino. Pellas sanoo hylkeenpyytämisen olevan elämys metsästäjille, koska se poikkeaa niin paljon esimerkiksi lintuja sorkkaeläinjahdeista. – Perämerellä norppakanta kasvaa vuosi vuodelta, kanta kasvaa noin viidellä prosentilla vuosittain, Stefan Pellas kertoo. Kannankasvu on mahdollistanut metsästyksen aloittamisen uudelleen. – Uusia hylkeenpyytäjiä on tullut muun muassa Lapista ja Oulun seudulta, mutta metsästäjiä tuli rannikolle myös sisämaasta Itä-Suomea myöten, kertoo riistapäällikkö Stefan Pellas. Tämän jälkeen kannan tila on parantunut ja kasvanut tasaisesti. Stefan Pellaksen mukaan itämerennorppaa on käytännössä mahdotonta erottaa saimaannorpasta, jos ne laitettaisiin vierekkäin. Tähän ovat syynä olleet toisaalta varsin vähäinen metsästys ja hyvä ravintotilanne, hän jatkaa. Hallin metsästys jatkuu Harmaahyljettä eli hallia voidaan metsästysaikana pyytää maaja metsätalousministeriön asettaman alueellisen kiintiön rajoissa. Hän sanoo hylkeen olevan hyvin arvostettu riistalaji, josta hyödynnetään kaikki eli nahka, traani ja liha. Itämerennorppa on huomattavasti kookkaampi, ja sen viikset ovat lyhyemmät. Esimerkiksi Pohjanmaan rannikkoseudulla on järjestetty kursseja, joissa on opetettu hylkeenpyytämistä. – Kanta on kasvanut nopeasti viimeisen kymmenen vuoden ajan. päivästä joulukuun loppuun asti.. Kanta kuitenkin romahti 1900-luvun alkupuolella liiallisen metsästyksen vuoksi. Itämerennorppa rauhoitettiin vuonna 1988 sen kannan supistumisen takia. Saaristomerellä ja Suomenlahdella kanta on huomattavasti heikompi, siksi näille alueille ei myönnetty metsästyslupia tälle vuodelle. Kuva: Jaakko Vähämäki/Maa-ja metsätalousministeriö aukeava reitti voikin johtaa umpikujaan ja reitti voi myös sulkeutua, kun metsästäjät ovat jään päällä jalkaisin. Metsästäjiä myös sisämaasta Hyvien jääolosuhteiden lisäksi itämerennorpan saaliskiintiön täyttymiseen vaikuttaa hylkeenmetsästyksen suosion kasvu. Itämerennorppa poikkeaa jonkin verran tunnetusta serkustaan saimaannorpasta. Merellä ollaan aina sään armoilla, Pellas toteaa. Metsästysaika on huhtikuun 16. Metsästäjiä suositellaan käyttämään varmint-patruunoita, joiden luodit hajoavat sekä osumassa että mahdollisessa ohilaukauksessa nopeasti ja kauas kantavat kimmokkeet vältetään. Kanta kasvaa Itämerennorppakanta oli reilut sata vuotta sitten Itämeren runsaslukuihin hyljelaji. – Itämerennorpalla on suuremmat silmän kallokolot kuin saimaannorpalla. – Itämerennorpan metsästysmahdollisuuksia on myös tuotu aktiivisesti esille. Perämerellä itämerennorpan metsästystä helpotettiin vuonna 2015, sitä ennen metsästys oli sallittua vain vahinkoperusteihin poikkeusluvin
Hallien metsästyskiintiöissä oli kesällä vielä runsaasti tilaa. Perämeren-Merenkurkun kannanhoitoalueeseen kuuluvat Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntiin kuuluvat merialueet. n Rannikkoseudulla on järjestetty kursseja, joissa on opetettu hylkeenpyytämistä.. Alueelliset kiintiöt määritellään siten, ettei kantaa vaaranneta vaan lajit säilyvät suotuisasti suojeltuna. – Keväällä hallit lähtevät liikkumaan Ahvenanmaalta pohjoiseen Perämeren jokiin nousevien lohien perässä, Pellas toteaa. Suomenlahden kannanhoitoalueen muodostavat Uudenmaan ja Kymenlaakson maakuntaan kuuluvat merialueet. Maaja metsästalousministeriö on halunnut pienentää itämerennorpan aiheuttamaa sosiaalista konfliktia ja nostaa sen arvoa vahinkoeläimestä arvostetuksi riistalajiksi. Itämerennorpan ja hallien metsästys kiintiöiden puitteissa on toivottavaa, koska ne aiheuttavat ammattikalastajille merkittäviä vahinkoja etenkin Perämerellä. Kuva: Stefan Pellas Hylkeiden esiintymisalue on jaettu kolmeen kannanhoidolliseen alueeseen, joilla on omat kiintiönsä. Tähän ovat syynä olleet toisaalta varsin vähäinen metsästys ja hyvä ravintotilanne. Perämeren-Merenkurkun kannanhoitoalueen kiintiö on 350 hallia, LounaisSuomen kannanhoitoalueen kiintiö 400 hallia ja Suomenlahden kannanhoitoalueen kiintiö 300 hallia metsästysvuotta kohden. Ase & Erä I 9 > Itämerennorppakanta on kasvanut nopeasti viimeisen kymmenen vuoden ajan. Lounais-Suomen kannanhoitoalue käsittää Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntiin kuuluvat merialueet
Tutkijoiden havaintojen mukaan norppa näyttää selvinneen lämpökaudesta. Poikkeus salli hyljetuotteiden myynnin, jos ne olivat peräisin yksinomaan merellisten luonnonvarojen kestävää hallinnointia varten harjoitetusta pyynnistä. Vuonna 2009 otettiin käyttöön hyljetuotteiden yleinen markkinoille saattamista koskeva kielto kahta poikkeusta lukuun ottamatta. Poikkeukset ovat tuotteet, jotka ovat peräisin inuiittiyhteisön tai muiden alkuperäisyhteisöjen harjoittamasta pyynnistä. Komissio kysyi suomalaistenkin mielipidettä kesän aikana. EU kielsi vuonna 1983 tiettyjen kuutinnahkojen tuonnin. Maat katsovat, että asetuksesta on aiheutunut kielteisiä sosioekonomisia vaikutuksia niiden alueella, erityisesti sen jälkeen, kun lainsäädännöstä poistettiin hyljetuotteiden myyntiä koskeva poikkeus. Itämeri ja valtameri kohtasivat jälleen järvivaiheen jälkeen. Samalla se on selvinnyt yhdestä lämpökaudesta. Norpan selviytyminen edellisestä lämpöjaksosta ei tutkijoiden mukaan suinkaan tarkoita, että tällä vuosisadalla kiihtyvästi etenevä ilmastonmuutos olisi norpalle arvioitua helpompi. Yli 10 000 vuotta. Vastausaika päättyi elokuun alkupuolella. Radiohiiliajoituksella voidaan määrittää eloperäisen näytteen ikä aina 50 000 vuoteen asti.Toistaiseksi vanhin ajoitettu norppalöytö alueelta on 10 400 vuoden takaa Pohjanlahden muinaisrannikolta Nurmosta. 10 I Ase & Erä EU-komissio kysyi hyljetuotteiden myynnistä EU-komissio haluaa tietää, mitä kansalaiset ajattelevat hyljetuotteiden myyntikiellosta. Jotkin Itämeren alueen EU-maat ovat raportoineet kasvavien hyljekantojen aiheuttamista vahingoista kalakannoille ja kalanpyydyksille. Koska norppa ei pysty kunnolla lisääntymään ilman jäätalvea, on syytä olettaa, että Itämeren pääaltaan alueella esiintyi lämpökaudella jääpeitettä ainakin ajoittain. Kuva: Laura Hiisivuori/Luomus N orppa on elänyt Itämeressä yhtäjaksoisesti yli 10 000 vuotta, tämä selvisi vuonna 2014 julkaistusta tutkimuksesta. Norpan levinneisyys näyttää tuolloin olleen nykyistä laajempi ja ulottui Itämeren eteläosiin asti. Kansalaisten palaute otetaan huomioon Hyljetuotteiden kauppa – EU:n sääntöjen toimivuustarkastus -aloitteen valmistelussa. Lisäksi poikkeuksena on satunnainen hyljetuotteiden tuonti matkailijoiden tai heidän perheidensä henkilökohtaiseen käyttöön. Ensimmäiset löydöt Itämeren sisäosista ovat suolattoman Ancylusjärven ajalta 10 400 ja 10 200 vuoden takaa. Norppaa esiintyi Itämeren keskiosissa myös 8000–6000 vuotta sitten niin sanotulla holoseenin lämpökaudella, jolloin alueen lämpötila oli 1-2 astetta nykyistä korkeampi. Näin ollen norppa on elänyt Tanskan salmien sisäpuolisella Itämerellä yhtäjaksoisesti yli 10 000 vuotta. Erityisesti tarkastellaan niiden sosioekonomisia vaikutuksia ja vaikutuksia hyljepopulaatioihin. Nyt EU-komissio arvioi, ovatko voimassa olevat säännöt edelleen tarkoituksenmukaisia. Toistaiseksi ei tiedetä, levisikö norppa Itämereen vasta tuolloin vai Ancylusjärveä edeltäneen Yoldiameren aikana. Tutkimus pohjautuu lähes 50 radiohiiliajoitettuun norpan luunäytteeseen Itämeren eri osista. Tämä merkitsee sitä, että laji on pystynyt sopeutumaan Itämeren huomattaviin muutoksiin, kuten suolapitoisuuden ja ilmaston vaihteluun, Ukkonen sanoo. Itämerennorppaa voi käydä katsomassa myös Luonnontieteellisessä museossa. Kansainvälinen tutkijaryhmä selvitti Helsingin yliopiston dosentti Pirkko Ukkosen johdolla norpan leviämistä Itämereen ja norpan levinneisyyttä Itämeren koko 10 000 vuotisen historian ajalta. Talvilämpötilat voivat nousta paljon holoseenin lämpökautta enemmän, jopa 5-8 astetta, jos kasvihuonekaasujen päästöt kasvavat huomattavasti. Ajoitukset kertovat norpan eläneen 15 000-11 000 vuotta sitten Kattegatissa heti Tanskan salmien ja muinaisen Närken salmen ulkopuolella. Lämpötila ei kuitenkaan kohonnut tuhansien vuosien takaisen jakson aikana yhtä paljon kuin se ilmastomallien mukaan tulee mahdollisesti nousemaan tämän vuosisadan loppuun mennessä
Seuraavaksi pesiä jatkokehitetään kerätyn kokemuksen perusteella muun muassa paremman suojan antamiseksi pedoilta. – Nyt on todistettu, että myös itämerennorppa hyväksyy pesintäänsä keinotekoisen rakenteen. Normaalisti merijäähän pesänsä kaivava itämerennorppa joutuu synnyttämään maalle, jolloin vastasyntyneet kuutit altistuvat niitä saalistaville pedoille ja sääolosuhteille. Ensimmäinen havainto emosta pesän edustalla tehtiin 18.2.2023 ja kuutti kuvattiin pesästä ensimmäisen kerran 20.2. Turun AMK:n tutkijatkin yllättänyt havainto tuo toivoa eteläisten itämerennorppien pesintään tulevaisuudessa. Ennen tätä kevättä maalle syntyneistä kuuteista oli Saaristomereltä vain muutama havainto, joten meillä ei ollut käytännössä ollenkaan ennakkotietoa missä ja minkälaisiin ympäristöihin norpat synnyttävät jäättöminä talvina, Turun AMK:n asiantuntija Jussi Laaksonlaita toteaa. Saaristomerellä sääolosuhteet ja vedenkorkeuden vaihtelu ovat Saimaata rajumpia, ja merellä pesät ovat sijoitettu maalle lähelle rantaviivaa. Keinopesätutkimuksen yhteydessä kertyy samalla arvokasta tietoa muun muassa poikimisen ajoittumisesta ja lajin lisääntymiselle tärkeistä alueista, Jussi Laaksonlaita kertoo. – Poikimisaikaisia havaintoja norpista tehtiin tänä keväänä myös muiden keinopesäpaikkojen välittömästä läheisyydestä, ja olemme nähneet ja saaneet tietoomme muutamia maalle syntyneitä kuutteja. Kuva: Seppo Keränen Itämerennorppa hyväksyi keinopesän ensimmäistä kertaa Saaristomerellä S aimaannorpan tavoin pesinnässään huonoista jäätalvista kärsivä itämerennorppa hyväksyi ensimmäistä kertaa keinopesän Saaristomerellä ja synnytti sinne kuutin kevättalvella 2023. Käynnissä olevassa Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hankkeessa Saimaalla saavutettuja onnistumisia sovelletaan Saaristomeren olosuhteisiin. Norppaemo poikasineen vietti keinopesällä yli kuukauden ajan. – Keinopesäkokeilun onnistuminen näin nopeasti oli todella positiivinen yllätys. Huhtikuussa 2023 tehty tarkastuskäynti yllätti tutkijat: yhdestä pesistä löytyi runsaasti vaaleaa kuuttikarvaa, ja riistakamerat olivat kuvanneet pesästä ja sen edustalta vastasyntyneen kuutin ja sitä imettävän emon. Keinopesien pilotointi Saaristomerellä on osa EU:n rahoittamaa Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hanketta. Nykyisin Saaristomerellä elää vain noin 200-300 norppaa ja leutojen talvien myötä olosuhteet norppien elinalueilla ovat olleet käytännössä jäättömiä jo pitkään. Viisivuotista hanketta koordinoi Metsähallitus, ja Saaristomerellä itämerennorppaan keskittyvän osan toteuttavat Turun ammattikorkeakoulu, WWF Suomi, Luonnonvarakeskus ja Ahvenanmaan maakuntahallitus. Turun ammattikorkeakoulussa kehitettyjä keinopesäprototyyppejä on tällä hetkellä maastoon sijoitettuna kahta erilaista mallia: vanerija puurakenteisia katoksia ja muovisia laatikkomaisia pesiä. Viimeisen kerran kuutti tallentui riistakameran kuviin 26.3. Norppaemo imetti kuuttia keinopesäpaikan edustalla maaliskuun loppupuolelle saakka vuonna 2023. Kuva: Turun AMK. Kaksi mallia Saimaalla on kehitetty apukinosten lisäksi jo pitkään kelluvia keinopesämalleja turvaamaan saimaannorpan lisääntymistä mahdollisten tulevaisuuden jäättömien talvien varalle. Varmistettu ensimmäinen pesintä tapahtui näistä jälkimmäiseen. Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta yleistyvät jäättömät talvet vaikeuttavat arktisiin olosuhteisiin sopeutuneen itämerennorpan elämää. Ase & Erä I 11 Nykyisin Saaristomerellä elää vain noin 200-300 norppaa. Marras-joulukuussa 2022 Saaristomerelle asennettiin yhteensä 13 keinopesää
Metsästystilaston tiedot perustuvat vuoden 2024 alussa 9 475 metsästäjälle lähetettyyn kyselyyn ja vastaamattomille tehtyihin puhelinhaastatteluihin. H irvi-, valkohäntäpeura-, ja metsäkaurissaalista saatiin metsästysvuonna 23/24 edelliskautta vähemmän. Kyselyn vastausaste oli 56 prosenttia. Hirviä saatiin saaliiksi 32 345, valkohäntäpeuroja 59 195 ja metsäkauriita 17 500 yksilöä. Ampumaratojen ympäristöluvituksia halutaan helpottaa A mpumaratojen toiminta halutaan turvata sujuvimmilla ympäristölupaprosesseilla. – Tutkimuksemme osoitti monimittakaavaisen lähestymistavan tärkeyden. Tutkimustulokset tukevat nykyisiä suosituksia jättää riistatiheikköjä, jotka tarjoavat suojaa pienriistalle. Ampumaradat sijaitsevat eri puolilla Suomea ja jakaantuvat maantieteellisesti epätasaisesti. Ampumaratojen määrä Suomessa on vähentänyt selvästi viime vuosikymmeninä. Ohjausryhmään ja työryhmään kutsutaan jäsenet sisäministeriön lisäksi ympäristöministeriöstä, maaja metsätalousministeriöstä sekä puolustusministeriöstä. Hankkeen toimikausi on 1.6.2024 30.9.2025. Lisäksi hankkeessa tehdään kansainvälinen vertailu siitä, millainen lainsäädäntö ja ympäristölupaprosessit Suomen verrokkimaissa EU:ssa on käytössä. Painopiste on kivääriratojen ja toiminnallisten ratojen riittävässä määrässä koko maassa. Kaikkien neljän kanalintulajin esiintymistä selitti parhaiten metsän rakenne pienellä metsäkuviotasolla. Hallitusohjelman tavoitteena on turvata Suomen ampumaratojen toiminta ja edistää uusien ampumaratojen perustamista. Riistasaaliista saatiin noin seitsemän miljoonaa kiloa luullista lihaa, josta hirvenlihan osuus oli yli puolet. Näiden lintukantojen huomattava taantuminen viimeisten 60 vuoden aikana on herättänyt tarpeen ymmärtää paremmin, millaisia metsänpiirteitä eri lajit suosivat elinympäristönään. Tulokset korostavat, että kanalintuja huomioivassa metsänhoidossa olisi hyvä huomioida metsän rakennepiirteet aina metsäkuviotasolta maisemamittakaavaan asti. Teeri hyötyy myös puuston pohjapinta-alan kasvusta, samoin kuin riekko. Vielä 1990-luvulla Suomessa oli arviolta 2 000-2 500 ampumarataa. Sisäministeriö aloitti toukokuussa hankkeen, jossa tarkastellaan keinoja ampumaratojen toiminnan turvaamiseksi ja valmistellaan tarvittavat lainsäädäntömuutokset. Muiden kuin Puolustusvoimien hallinnoimia ampumaratoja on nykyisin käytössä noin 670. Metsäkuvion rakenne ennusti parhaiten kanalintujen esiintyvyyttä, mikä antaa metsänomistajille ja metsänhoitajille konkreettiset lähtökohdat huomioida kanalinnut metsänhoidossa. Hankkeen tehtävänä on arvioida ja toteuttaa lainsäädäntötarpeet, joilla ampumaratojen toiminta turvataan ja uusien ampumaratojen perustamista edistetään. Metsästyspäiviä hirvieläinjahdissa heille kertyi runsaat 1,4 miljoonaa. PyyntiluvanKuvituskuva: Pexels varaisten ja ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvien lajien saalistiedot saatiin Suomen riistakeskuksesta.. Hallitusohjelman mukaisesti valmistelussa otetaan huomioon alueelliset tarpeet ja huomioidaan keskeiset käyttäjäryhmät. Suomen ampumaratojen määrä uhkaa vähentyä merkittävästi ilman toimenpiteitä. Tämä johtuu metsän rakenteen monimuotoisuuden paremmasta erottumisesta suuremmilla mittakaavan tasoilla. Riekko viihtyy alueilla, missä lehtija havupuiden määrä on vähäinen, eli esimerkiksi vähäravinteisilla suoalueilla. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat ovat analysoineet metsäkanalintujen suosimia metsän rakennepiirteitä kolmella eri mittakaavan tasolla hyödyntäen Metsäkeskuksen laserkeilauksen inventointiaineistoa ja Luken riistakolmiolaskentojen kanalintuaineistoa. Kun mukaan otettiin myös elinpiiri(1 kilometri havainnosta) ja maisemamittakaavan (5 kilometriä havainnosta) metsän rakennepiirteet, mallien ennustekyky parani entisestään. Tavoitteena on, että Suomessa on noin tuhat ulkoampumarataa vuosikymmenen loppuun mennessä. Metso ja pyy suosivat suurta latvuspeittävyyttä, järeitä kuusikoita ja tiheää mäntyvaltaista metsää. 12 I Ase & Erä PUSKARADIO Hirvieläinten saalismäärät laskivat edelleen Metsän rakenne selittää metsäkanalintujen esiintymistä M etsäkanalinnut, kuten metso, teeri, pyy ja riekko, ovat merkittäviä riistalajeja ja keskeinen osa havumetsävyöhykkeen ekosysteemiä. Tämä on välttämätöntä, jotta voidaan kuvata tarkasti niiden lajien elinympäristöjä, jotka tarvitsevat erilaisia ympäristöjä vuodenkierron aikana, toteaa tutkija Adriano Mazziotta Luonnonvarakeskuksesta. Hankkeessa tehdään hallitusohjelman mukaisesti ehdotukset, joilla ympäristölupaprosesseja voitaisiin sujuvoittaa. Teeri ja pyy suosivat rehevien alueiden sekametsiä, joissa on tiheä pensaskerros ja eri ikäisiä puita. Myös hirvieläinjahdissa käyneiden metsästäjien määrä laski hieman, ja oli noin 112 000. Valtaosa ampumaradoista on riistanhoitoyhdistysten, metsästysseurojen, yksityisten henkilöiden tai yritysten ylläpitämiä, ja niitä hyödyntävät myös viranomaiset sekä reserviläisja maanpuolustusjärjestöt. Riistalihan laskennallinen arvo oli noin 55 miljoonaa euroa. – Ymmärtämällä paremmin metsän rakennepiirteet, joita kanalinnut suosivat, voimme räätälöidä metsänhoitomenetelmiä parantaaksemme kanalintujen elinympäristöjä ja metsäluonnon monimuotoisuutta, hän jatkaa
Loka-marraskuussa metsästysaluetta laajennettaisiin Ilomantsin, Joensuun ja Kontiolahden kuntiin. Pohjois-Suomen metsästystä koskisi viime vuosien tapaan metsästäjäkohtainen saaliskiintiö enintään yksi metsähanhi vuodessa sekä kielto metsästää metsähanhi pellolta ja kielto käyttää ravintohoukutinta. Koko maassa saatiin viime vuonna saaliiksi yhteensä reilut 300 metsähanhea, joista suurin osa oli elinvoimaisen tundrametsähanhen alalajia. Maaja metsätalousministeriö esittää metsähanhen metsästyksen sallimista aiempaa laajemmalla alueella. Samoin allin metsästyksen kieltoa jatkettaisiin sisämaassa. Metsähanhen pesimäalueilla PohjoisSuomessa metsähanhen metsästys olisi sallittua 20.8.2024 klo 12 alkaen 27.8.2024 saakka. Merialueella metsästäjäkohtainen saaliskiintiö olisi edelleen enintään viisi allia vuorokaudessa. Kainuun maakunnassa, Lapin maakunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa, lukuun ottamatta valtatien E8 ja seututien 813 merenpuoleisia alueita Perämerellä ja rannikolla. Metsästyksen säätelyssä otetaan huomioon Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelusta tehty sopimus ja sen puitteissa Suomen aloitteesta laadittu taigametsähanhen (Anser fabalis fabalis) alalajin kansainvälinen hoitosuunnitelma. Suomessa pesivän metsähanhikannan suojelemiseksi maaja metsätalousministeriön asetuksella kiellettäisiin edelleen metsähanhen metsästys suuressa osassa maata alkavana metsästysvuonna. Maaja metsätalousministeriön tavoitteena on asetuksen avulla varmistaa, että metsähanhikantaa ei vaaranneta ja metsästyksen säätely noudattaa kestävän käytön periaatetta. Siksi Perämeren merija rannikkoalueet on rajattu pois metsähanhen pyyntialueista. Metsähanhen metsästys sallittaisiin kuitenkin viime vuotta laajemmalla alueella. Esitys perustuu Suomen riistakeskuksen esitykseen ja Luonnonvarakeskuksen metsähanhilaskentojen tuloksiin. Suomen riistakeskus arvioi Pohjois-Suomen metsästysalueen laajentamisen lisäävän metsähanhisaalista noin 120-250 hanheen. Maaja metsätalousministeriö lähetti kesällä lausuntokierrokselle asetusluonnokset punasotkan, allin ja metsähanhen metsästyksen rajoittamiseksi. Pohjoisessa metsähanhen perinteisen metsästyksen jatkaminen olisi mahdollista 10 vuoden tauon jälkeen muun muassa Kainuussa. Viime vuoden metsästyksessä Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla saatiin saaliiksi 95 metsähanhea. Muut pohjoisen alueet ovat Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Rajoitettu mahdollisuus metsästykseen halutaan kohdistaa erityisesti erämaassa tapahtuvaan pyyntiin, joka on perinteistä suomalaista metsähanhen metsästyksen eränkäyntikulttuuria. Metsähanhen kestävästä metsästyskiintiöstä sovitaan nykyään vuosittain koko muuttoreitin valtioiden kesken kansainvälisellä tasolla. Metsähanhen metsästys on ollut sallittua loka–marraskuussa vuodesta 2017 lähtien tundrametsähanhien muuton aikana Kaakkois-Suomessa rajoitetulla alueella, jolloin metsästys kohdistuu pääasiassa moninkertaisesti runsaampaan, elinvoimaiseen tundrametsähanhen (Anser fabalis rossicus) kantaan. Grafiikka: MMM V esilintujen metsästykseen kaavaillaan uusia rajoituksia. Ministeriön asetusluonnoksessa punasotkan metsästyskieltoa jatkettaisiin kolmen vuoden määräajaksi. Ase & Erä I 13 Vesilintujen metsästykseen uusia rajoituksia. Rajoitettuja metsästysmahdollisuuksia jaettaessa etusijalle asetetaan Pohjois-Suomen pesimäalueiden perinteinen metsästys.
. Tunnustetaanko meillä vieläkään riittämiin metsästyksen ja luonnonsuojelun välistä yhteyttä. Mutta yksi iso juttu on se, että tunnistamme hallitusohjelmassa myös meidän metsästäjien tekemän riistanhoitotyön tärkeänä osana luonnonsuojelua ja parantaa luonnon monimuotoisuutta. . Tasapaino tulee varmistaa. Haluamme myös torjua metsästyksen ja luonnonsuojelun välistä vastakkainasettelua, eikä metsästysmahdollisuuksia enää kavenneta perusteetta esimerkiksi luonnonsuojelualueilla. . pitää. . Tietokanta kasvaa koko ajan sisältäen metsästykseen liittyviä suojeluhankkeita, osoittaen meidän metsästäjien ponnistelujen merkityksen suojelualueilla ja niiden ulkopuolella monien erilaisten luontotyyppien ja lajien kohdalla. Toinen tällainen hanke on Sotka levähdysalue -hanke, jonka tarkoituksena on auttaa taantuvien riistalintujen kannat nousuun. Aikanaan itse tein esityksen eduskunnassa, että tähän osoittaisimme oman erillisrahoituksen. . 14 I Ase & Erä METSÄSTYSKUULUMISIA ARKADIANMÄELTÄ U skallan sanoa, lähes 20 vuoden eduskuntatyön kokemuksella, että meillä on nyt ainakin koko 2000-luvun metsästysmyönteisin hallitus ja hallitusohjelma. susien ja karhujen kannan hoidollisen metsästyksen jatkamiseksi. Olemme yksiselitteisesti hallitusneuvotteluissa sopineet, että tämä mahdollistetaan, viime kädessä omaa kansallista lainsäädäntöä muuttaen, jos jatkuvat valitukset, ja oikeuslaitos niiden myötä, tämän muuten estävät. Me tiedämme työmme arvon. Haluamme myös lisätä ampumaratojen määrää ja turvata olemassa olevien toimintaa ja harjoittelussa tarpeelliset lyijyluodit haluamme pois EU-lyijykiellosta. Minusta ei. Helmi-ohjelman osana Sotkan oman levähdysaluehankkeen tavoitteena on muodostaa maahamme kattava levähdysalueverkosto, jossa linnut viihtyvät pidempään. Rahoituksella nimittäin haluamme kannustaa jatkamaan ja kehittämään muun muassa Mökkiläiset vieraspetopyyntiin -hanketta, jonka tarkoituksena on aktivoida mökkiläisiä pyytämään pienpetoja joko itse tai pyytäen apua alueen metsästäjiltä. Ja ne myös meitä velvoittavat. Pidetään siitä myös yhdessä ääntä. Olen ajatellut, että tällä tasolla se pitäisi myös jatkossa Kansanedustaja, loppilainen Timo Heinonen (kok) kertoo Ase&Erän lukijoille ajankohtaisista metsästys-asioista lainsäätäjän näkökulmasta. Syntyi perinne 100 000 euron rahoituksesta Suomen Metsästäjäliitolle. Heinonen on itsekin metsästäjä. Euroopan laajuisesti, meidän yli 7 000 000 metsästäjän suojelutoimien osoittamiseksi, tuleekin ehdottomasti jatkaa työtä. Olemmekin päättäneet, että maassamme mahdollistetaan jatkossa sellaisten lajien metsästys ja hyödyntäminen, joiden kanta on riittävän vahva, mutta myös sellaisten joista on haittaa luonnolle ja ihmisille. Nyt tälle vuodelle kasvatimme valtiovarainvaliokunnassa Suomen Metsästäjäliitolle annettavan tuen 150 000 euroon. naakkaja variskantojen säätelemiseksi ja toisaalta hylkeiden metsästystä merialueilla tullaan tehostamaan vaelluskalakantojen turvaamiseksi. Eikä sitä ainakaan kaikki tahdo ymmärtää millään. Päätöksiä tehdään myös mm. Etsimme paraikaa ratkaisuja mm. Se oli Euroopassa ensimmäinen ja osoitti, miten me Euroopan metsästäjät säilytämme luonnon monimuotoisuutta. Perustavaa laatua olevat kirjaukset. Valmiina tällainen levähdysalueverkosto varmistaa lopulta linnuille hyvät ja häiriövapaat kosteikot syksyn muuttoon valmistautumista varten. Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus on kiistatta metsästysmyönteinen ja sen hallitusohjelmassa toteamme vieläpä, että ”metsästys on arvokas osa suomalaista elämänmuotoa”. Haitallisiksi vieraspedoiksi luokitellut supikoira ja minkki nimittäin uhkaavat maamme upean ja ainutlaatuisen luonnon monimuotoisuutta. Muutama vuosi sitten kansainvälinen edunvalvontajärjestömme FACE julkisti biodiversiteettimanifestinsa. Hallitusohjelmamme mukaan metsästyksen yhteiskunnallinen merkitys tunnustetaan ja sen tulevaisuus turvataan. . n Eduskunta haluaa lisätä vieraspetopyyntiä ja kosteikkoja
PUOLIAUTOMAATTINEN HAULIKKO HAUSSA. Franchi Affinity III on kotimaan suosituin sekä myydyin puoliautomaattihaulikko, johon vesilintujahdeissa luotetaan vuodesta toiseen. UUTU US! PÄIVITÄ KALUSTOSI UUDELLA, HAULIKKOIHIN KEHITETYLLÄ AIMPOINT ACRO S-2 -PUNAPISTETÄHTÄIMELLÄ Lue lisää: franchi.sakosuomi.fi aimpoint.sakosuomi.fi. seuraavat ominaisuudet: • Yleinen 12/76 kaliiperi takaa laajan patruunavalikoiman • Bronze Ceracote -viimeistely tuo säänkestävyyttä • Optifade Marsh -kuviointi auttaa maastoutumaan tehokkaasti • Suurennettu latausportti, viritysvipu sekä lukonvapautusnappi, joilla haulikon käyttö onnistuu myös hanskat käsissä. Haulikosta tekee luotettavan työkalun mm. Eikä syyttä
16 I Ase & Erä Toimittaja, kaupunkilaispoika Riku Rantala innostui metsästyksestä televisiosarjan kuvauksissa Metsästys – hyvä syy lähteä metsään Madventures Suomi -televisiosarjan teko sai Riku Rantalan innostumaan metsästyksestä. Teksti: Eero Wihuri Kuvat: Riku Rantalan kotialbumi. Metsästys on opettanut hänelle monia asioita ja arvoja
Iloa uuden oppimisesta. Haluan metsästyksen avulla ylläpitää luonnon tuntemusta ja oppia lisää selviytymistaitoja epävarman tulevaisuuden varalta. Ja jos vallitseva järjestelmä syystä tai toisesta romahtaisi, metsästäjät osaavat elää muuttuvissakin olosuhteissa. Hän luonnehtii itseään tyypilliseksi kaupunkilaispojaksi, jolla ei ollut aiemmin minkäänlaisia kosketuksia metsästykseen. – Meidän piti kuvauksia varten suorittaa metsästäjätutkinto, ja ottaa muutenkin selvää metsästyksestä. Metsästys oli uusi ”aluevaltaus” Rantalalle. Metsästäjät vaalivat kestävää elämäntapaa ja hyödyntävät luonnon antimia eli riistaa, kalaa ja marjoja. Hän innostui metsästyksestä tehtyään ystävänsä ja seikkailuaisaparinsa Tuomas Milonoffin kanssa Madventures Suomi -ohjelmaan jaksoja metsästyksestä. Toinen syy liittyy lähiruokaan, elämiseen liittyvien taitojen kartuttamiseen ja kulttuurihistoriaan. – Riista on eettisintä liharuokaa, mitä voi syödä. – Luonnossa olen toki liikkunut, olin nuorena innokas partiolainen. Metsästys – hyvä syy lähteä metsään. Ase & Erä I 17 > U usia kavereita. Rantala kertoo tajunneensa televisiosarjan kuvauksissa, miten metsästys on osa suomalaista kulttuuria. Kaikkialla maapallolla on metsästäviä ihmisiä. Aseet ja Riku Rantala osallistui hylkeenpyyntiin Ulko-Kallan edustalla Madventures Suomen kuvauksissa. – On kaksi syytä, miksi innostuin metsästyksestä. Muun muassa näitä asioita metsästys on antanut toimittaja Riku Rantalalle. Uusia näkökulmia elämään. Hän on kysynyt, miten ”keski-ikäinen, lajista mitään ymmärtämätön tietotyöläinen voisi ryhtyä metsästäjäksi”. – Metsästys on syvällinen osa suomalaisuutta, mutta metsästyksellä on tärkeä rooli myös muualla maailmassa. Vuonna 2022 julkaistussa jaksossa he tutustuivat Pirkanmaalla peuran naakimiseen Manu Soininmäen avulla, ja fasaanijahtiin heidät perehdytti Tervakoskella Heikki Sauvala. Keväällä 2020 Nelosella esitetyssä jaksossa Riku Rantala ja Tuomas Milonoff tutustuivat Perämerellä ajopuumenetelmällä tapahtuvaan hyljejahtiin Juha Vierimaan opastamana. Metsästyksestä tulikin minulle uusi harrastus ja kiinnostuksen kohde, Rantala kertoo. Yhteyttä luontoon. Ensimmäinen syy on se, että metsästys on hyvä, perusteltu syy lähteä luontoon, Rantala kertoo. Ampumakoulutusta antoi Timo Hynynen Suomen asehistoriallisesta seurasta
Netissä on muun muassa YouTubessa paljon erilaisia metsästysvideoita. 18 I Ase & Erä Tuorein Riku Rantalan valkohäntäpeuran kaato on viime tammikuulta Lopelta. Koska koronapandemian vuoksi ei järjestetty metsästäjäkursseja, luin ja opiskelin itse vaadittavat asiat ja läpäisin tutkintokokeen. Rantalalla ei myöskään ollut metsästäviä sukulaisia, lähipiirissä ei ollut ketään, jonka kanssa olisi voinut opiskella metsästystä. Suosittelen kuitenkin kaikille metsästystä aloittavalle tutkinnon suorittamista kurssilla, samalla tutustuu uusiin ihmisiin, kontaktit voivat avata yllättävästikin ovia metsästykseen. Niitä katsomalla Rantala opiskeli muun muassa haulikkoammunnan perusasioita ja latvalinnustusta. Rantala kertoo saaneensa metsästyskontakteja myös sosiaalisen median avulla. Haulikkokoulussa Riku Rantala sai oppia ampumatekniikkaansa. Rantala syntyi esikoiseksi opettajaäidin ja upseeri-isän perheeseen Haminassa. Perinteisesti ”maattomien”. Mutta ennen televisiosarjan tekoa en ollut koskaan metsästänyt, enkä ollut mitenkään tekemisissä tällaisen harrastuksen kanssa. – Kuvauksiin valmistautuessa luin Metsästäjän oppaan ja muut verkon itseopiskelumateriaalit. Hän pääsi muun muassa suorittamaan Iisalmeen riistanhoitoyhdistyksen radalle karhukokeen. Myöhemmin perhe muutti Helsinkiin, lapsena ja nuorena Rantala asui myös Intiassa sekä Pakistanissa. Iisalmeen piti lähteä, koska Etelä-Suomessa kokeita ei voinut suorittaa koronaviruksen vuoksi. eli maata omistamattomien,. Monenlaisia jahtikokemuksia Metsästykseen Suomessa liittyy aina kysymys myös maanomistuksesta. ampuminen puolestaan ovat tulleet tutuiksi ensin armeijassa ja sen jälkeen reserviläistoiminnassa
– Kurssilla sain uusia oivalluksia ja tulokset kohenivat. Hyvin monipuolisesti minulle on avautunut metsästysmahdollisuuksia. Rantala korostaa kuitenkin pitävänsä itseään vielä noviisina, aloittelijana. Pyrin välttämään haavakoita ja huolehtimaan turvallisuudesta. Rantalalla on kesämökki Haminan saaristossa, siellä hän pääsee sorsastamaan. – Kaurisja pienriistaa olen päässyt metsästämään muun muassa Iisalmessa, siellä olen päässyt myös metsäkanalintujahteihin. Oppeja ampumiseen Rantala sai Haulikkokoulun kurssilla, jonka sisältöä hän kehuu antoisaksi. • Harrastukset: Muun muassa metsästys ja reserviläistoiminta. – Liikkuvaan maaliin ampumista pitää edelleen harjoitella, ampumistaito ei ole koskaan valmis. Ase & Erä I 19 > Riku Rantala • Ikä: 50 • Ammatti: Toimittaja, tv-tuottaja ja tietokirjailija. • Kotipaikka: Asuu perheineen Helsingissä KUKA. – Meillä on myös helsinkiläinen reilun 10 henkilön porukka, käymme hirvijahdeissa valtion mailla. Olen kuitenkin tuntenut itseni tervetulleeksi metsästäjien pariin, sitä kautta on avautunut mielenkiintoisia metsästysmahdollisuuksia. Virossa olen paikallisten metsästäjien seurassa saanut kokea sekä kaurisettä hirvijahteja. – Haluan tarkasti tietää, mihin ammun. Kuva: JP Salonen – Olen siinäkin mielessä tyypillinen kaupunkilainen, etten omista maata. on ollut hankalampaa päästä metsästämään kuin niiden, jotka itse tai joiden suku omistaa metsästykseen soveltuvaa maata. Suosittelen kaikille metsästäjille lisäopin hankkimista ampumiseen. Tehnyt yhdessä Tunna Milonoffin kanssa tv-sarjat Madventures-, Docventuresja Madventures Suomi. Kytisjahdeissa pääosin metsästävä Rantala kuvailee olevansa varovainen riistalaukauksissa, hän haluaa tarkkailla perusteellisesti ympäristön. Olen kuitenkin tuntenut itseni tervetulleeksi metsästäjien pariin, sitä kautta on avautunut mielenkiintoisia metsästysmahdollisuuksia, Riku Rantala kertoo. Metsästyskiväärinä Riku Rantala käyttää .308 -kaliiperista Sako S20 -pulttilukkokivääriä.. Nauvossa pääsin kokemaan hienon muflonijahdin. – Lopella olen päässyt kaurisja peurajahteihin. – Olen siinäkin mielessä tyypillinen kaupunkilainen, etten omista maata. Ensimmäinen kaato koskaan oli Riku Rantalalle kaurispukki Laitialassa toukokuussa 2021. • Työura: Työskennellyt muun muassa Helsingin Sanomissa rikostoimittajana. Tehnyt Yle Areenaan MS Mystery -podcastsarjan. Haulikkokoulun lisäksi olen käynyt harjoittelemassa liikkuvaan maaliin ampumista Lappeenrannassa Sako Shooting Centerissä
Varsinkin naismetsästäjien määrä on kasvussa. Riku Rantala tutustui hylkeenpyyntiin Juha Vierimaan avustuksella. Se on suosittu, ja yhä arvostettu harrastus. – Vastakkainasettelua on, mutta en ole huolissani metsästyksen tulevaisuudesta. Ja kun kosketus metsästykseen on ohut, riski ennakkoluuloihin, oletuksiin ja vääriin johtopäätöksiin kasvaa. Esimerkiksi Rantala nostaa kokemuksensa hylkeenpyynnistä. Haulikkona Rantalalla on Beretan puoliautomaattinen Extreme Plus. Mielessä ovat jo syksyn jahdit. Perämerellä on kolmannen ja neljännen sukupolven hylkeenpyytäjiä, jotka tekevät arvokasta työtä. Metsästys on opettanut paljon uusia asioita, ja on monia eri jahtimuotoja, joita haluan päästä vielä kokeilemaan. – Olen päässyt hyvin monipuolisesti kokemaan erilaisia jahteja. Hän myös toivoo, ettei suurpetojen poikkeuslupatilanteen kiristyminen johda salametsästykseen. – Kivääri on ollut hyvä valinta, kiväärin käynti on hyvä ja aseen pistoolikahva tekee siitä helpomman lähestyttävän. Tähän kysymykseen saadaan vastauksia Suomen riistakeskuksen vuodesta 1986 lähtien samoilla kysymyksillä tekemästä kyselytutkimuksesta. Sitä ennen täytyy käydä radalla harjoittelemassa ampumista. Varsinkin naismetsästäjien määrä on kasvussa. – Tutustuimme hylkeenpyytäjiin Madventures Suomi -sarjaan jaksoa tehdessämme. Kliseisesti ilmaistuna ”isossa kuvassa” metsästyksellä menee hyvin. 20 I Ase & Erä Metsästäjiä on tällä hetkellä noin 300 000, joista noin 15 000 naisia. Metsästäjiä on tällä hetkellä noin 300 000, joista noin 15 000 naisia. Rantala muistuttaa metsästäjien olevan tärkeitä riistatiedon kerääjiä. Positiivisia asioita Metsästyksestä on käyty parin viimeisen vuoden aikana alati polarisoituvampaa keskustelua. – Salametsästys ei johda mihinkään hyvään. Metsästyksen ”akilleen kantapää” on tällä hetkellä petoeläimissä. Metsästäjät tietävät sekä ymmärtävät, miksi esimerkiksi karhun, ilveksen ja suden poikkeusluvilla tapahtuva metsästys on tarpeellista. n. Mitä metsästyksestä ajatellaan ”kansan syvissä riveissä”. Ilman heitä laji olisi voinut kuolla sukupuuttoon. Haluna metsästää turhan päiten upeita eläimiä. Suomen kaupungistuminen merkitsee sitä, että maassamme asuu yhä enemmän ihmisiä joiden kosketus maaseutuun ja sitä kautta metsästykseen on yhä ohuempi. Ongelmana on, etteivät metsästystä harrastamattomat välttämättä ymmärrä poikkeuslupien tarpeellisuutta. Metsästäjien pitää itse tuoda esille, mitä kaikkea positiivista he tekevät, Riku Rantala kannustaa. Syksyn jahdit Metsästys on vienyt Riku Rantalan mennessään. Iso taustavaikuttaja on kaupungistuminen. Metsästyksen tilanteen voi kiteyttää niin, että metsästysharrastuksella on suomalaisten vankka tuki, mutta metsästyksen mielekkyyttä kyseenalaistetaan enenevässä määrin varsin pienen ja äänekkään ihmisryhmän puheenvuoroissa. Heidän silmissään susien, karhujen ja ilvesten metsästäminen voi näyttäytyä ”vastuuttomana ramboiluna”. – Odotan innokkaasti sorsaja kyyhkysjahtien alkua