5 – 2021 8,50 Huippuhiihtäjä Anita Korva rentoutuu lintujahdissa Sorsalintujen houkutteluruokinta halutaan kieltää Maukas riistaruoka: Labbis noutaa sorsat ja jäljittää haavakot Lupo Benellin ensimmäinen pulttilukkoinen Oikeat lämpötilat Oikeat lämpötilat ja kypsyysasteet ja kypsyysasteet
020 33 1490 Säädettävä korkeus ja kallistus! Kaliberit: .177 .22 .30 9.3mm 12cal Elektroninen kuuleva kuulosuojain! Punainen tai Vihreä! Super tehoantenni 4G LTE, 3G ja 2G riistakameroihin! -Iso aurinkopaneeli jossa 8000mAh akku! -Ulostulot 6V, 9V ja 12V -Mukana välikaapelit riistakameraan yhdistämiseen! 24MP FullHD etäohjattava riistakamera! Huipputarkka 0.005 grammaa! Aurin kopa neeli akku 89.9 0€ Valok uitutähtä in 18.9 0€ 15cm 23cm 69.9 0€ 23cm 33cm 79.9 0€ SubS onic 69.9 0€ Piipp ukäärm e 15.9 0€ Ruut ivaak a 39.9 0€ Strea m 4G LTE 229 € High Gain 24.9 0€. ILMAINEN KULJETUS JO 150€ TILAUKSIIN! MYYMÄLÄ: Kankaistentie 4,Kangasniemi ark 9-15.30 p
VUOSIKERTA 8 numeroa 2021 Toimitus: Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari asejaera.toimitus@karprint.. 040 753 8555 sirpa.hornaeus@karprint.. Punasotkan ja tukkakoskelon metsästyskieltoja jatketaan kolmella vuodella. Metsähanhen metsästys sallitaan rajoitetusti viime vuoden tapaan. Ase & Erä I 3 PÄÄKIRJOITUS Taantuvien vesilintujen kantoja turvataan Kannen kuva: Toni Yrjänne 37. Samoin allin metsästyksen kieltoa jatketaan sisämaassa. Tämä on johtanut erittäin suuriin sorsasaaliisiin, jotka eivät aiemmilla metsästysalueilla ja perinteisillä pyyntikeinoilla olleet mahdollisia. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Tilaajapalvelu: tilaukset@karprint.. Katja Juvankoski p. Kustantaja: Karprint Oy Painopaikka: Karprint Oy, Vihti 2021 Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0781-2124 (painettu) ISSN 2489-8694 (verkkojulkaisu) M erkittävimpiä syitä vesilintukantojen laskuun on lintujen houkuttelu viljaruokinnan avulla ammuttavaksi, joka on yleistynyt vesilintujen metsästyksessä. Kyyhkyjä metsästävä Kari Sankala sanoo nopean, mutta rauhallisen reagoimisen tuovan tulosta metsällä. Metsästäjäliitto esittää ongelman ratkaisuksi kiintiöjärjestelmää, jossa olisi metsästäjäkohtainen saaliskiintiö. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Kestotilaus 65 euroa/vuosi Määräaikainen 72 euroa/vuosi Ilmestyy 8 numeroa vuodessa. Puhelinpalvelu ma-pe klo 9.00-11.30, p. Merialueella metsästäjäkohtainen saaliskiintiö on edelleen enintään viisi allia vuorokaudessa. Viimeisimmissä arvioissa myös sinisorsan kanta on laskenut hieman, kun taas tavi-, haapanaja telkkäkannat ovat laskeneet jo pidemmän aikaa. Tarkoituksena on keventää erityisesti harvalukuisten ja taantuneiden vesilintulajien metsästyspainetta, jotta kannat pääsisivät elpymään ilman, että niiden metsästystä tarvitsee kokonaan kieltää. 09-413 97 357 eero.wihuri@karprint.. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan vesistöihin kuljetetaan noin kuusi miljoonaa kiloa viljaa vuodessa vesilintujen ruokkimiseksi. 16 16. Toimittajat: Juhani Karvonen, Antti Kauranne, Lauri Lehtinen, Ari Pakarinen, Erja Pekkala, Jouko Piirola Mediamyynti: Sirpa Hornaeus p. Tämän vuoden syksyn metsästykseen ei ole tulossa ravintohoukuttimia koskevia muutoksia, mutta asian valmistelu jatkuu. Tämän vuoksi maaja metsätalousministeriö haluaa rajoittaa ravinnolla houkuttelemisen käyttöä. Jouhisorsan, haapanan, tukkasotkan, lapasorsan, heinätavin ja nokikanan kannat ovat taantuneet jo yli 15 vuoden ajan. Lisäksi viimeisimpien luonnonvarakeskuksen ja luonnontieteellisen keskusmuseon vesilintulaskentojen perusteella neljän tärkeimmän riistasorsalajimme kannat ovat taantuneet viimeisen viiden vuoden aikana. Toimituspäällikkö: Eero Wihuri p. 09-413 97 397 katja.juvankoski@karprint.. Kiintiö ja saalisseuranta olis liiton mukaan helppo toteuttaa omariista -nettisovelluksen kautta. Metsästäjä voisi ampiua enintään kaksi yksilö taantuvien lajien listalta. Päätoimittaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.
Hyvät raaka-aineet, oikeat lämpötilat sekä kypsyysasteet. 48 HYVÄT RAAKA-AINEET Ravintola Backaksen yrittäjä, kokki Lauri Kaivoluoto sanoo hyvän riistaruoan salaisuuden olevan yksinkertainen. Pulttilukkoisten kivääreiden markkina on kasvava maailmanlaajuisesti ja siksi myös Benelli päätti tehdä tuotteen näille markkinoille. 22 AKTIIVINEN METSÄSTYSSEURA JOENSUUSSA Pyhäselän Metsästäjät on aktiivinen joensuulainen metsästysseura. Toimelias labbis noutaa sorsat ja jäljittää haavakot. Noutotehtäviin lähdetään vauhdikkaasti. Vastuullisessa veneilyssä kaikilla veneessä olijoilla, myös koiralla, on pelastusliivit päällä. Yrjänne metsästää vuodessa 50-80 päivää. Sorsajahdin lisäksi labbis pääsee usein mukaan myös kanalintujahtiin sekä pienpetojen pyyntiin. 73 KYTTÄYSSUOJAN VOI HANKKIA EDULLISESTI Viime vuosina Suomen jahtimarkkinoille on tullut lukuisia erilaisia kyttäyskoppeja ja –suojia, joiden hinnatkin ovat laskeneet. 18 LINTUJAHTI RENTOUTTAA Lintujahdit Pudasjärvellä tarjoavat hiihtäjä Anita Korvalle mahdollisuuden rentoutumiseen ja luonnosta nauttimiseen. 16 KYYHKYSJAHDEILLE HYVÄT OLOSUHTEET Metsästyskauden aloittavalle kyyhkyjahdille on tänä vuonna sikäli otolliset olosuhteet, että ainakin Etelä-Suomessa osa pelloista on kenties jo saatu puiduiksi. 64 LYIJYTTÖMIÄ HAULEJA Noin 40 vuoden ajan on kehitelty lyijyhauleja korvaavia hauleja. 49 49 28 LABRADORINNOUTAJA SUOSITTU KOIRA Labradorinnoutaja on erittäin suosittu metsästyskoira Suomessa. 28 28. 86 NAAKAN METSÄSTYS VAATII OVELUUTTA Naakan 25 vuotta kestänyt rauhoitus päättyi elokuussa 2018. Nämä huomioimalla riistaruoasta tulee maukasta. 46 BENELLIN PULTTILUKKOINEN Perinteikäs italialainen asevalmistaja Benelli esitteli hiljattain ensimmäisen pulttilukkoisen kiväärinsä, Lupon. 14 METSÄSTYSTERVEISIÄ ARKADIANMÄELTÄ Kansanedustaja Timo Heinonen kertoo kolumnissaan, miten ampumaratojen toiminta voidaan turvata. 60 MALTTI VALTTIA KOIRAN KOULUTUKSESSA Metsästyskoiran koulutuksessa tarvitaan malttia. 10 SORSASTUSTA RIISTAKOSTEIKOLLA Sorsastus on siirtynyt monin paikoin metsästäjien itsensä luomiin riistakosteikkoihin tai lampiin. Nykyisillä markkinoilla on riittävästi valinnan varaa tehdä omalle haulikolle sopivia ja järkevän hintaisia hankintoja. 4 I Ase & Erä Sisältö 5/2021 Lauri Kaivoluoto on kokki ja innokas metsästäjä. Hän metsästää monipuolisesti lähes kaikkea haulikkoja kivääririistaa. Seuran käytössä on maata lähes 14 000 hehtaaria. Suojan voi saada jopa vain muutamilla kymmenillä euroilla. Hätäily ja kiire tuottavat yleensä virheitä ja koiran poisoppiminen virheistä voi viedä moninkertaisesti sen ajan kuin mikä kuluu siihen, että koira on oppinut jonkin asian oikein. 40 40 6 SORSIEN RUOKINTAKIELTO Riistavesilintulajien kantojen lasku jatkuu. 58 MILLAINEN PELASTUSLIIVI KOIRILLE. Ne ovat tuoneet parempia mahdollisuuksia sorsastukseen etenkin luontaisesti vähävetisillä seuduilla. Sen vuoksi maaja metsätalousministeriössä suunnitellaan kolmen vuoden määräaikaista ruokintakieltoa sorsalinnuille. 38 KORONA SIIRSI JÄLLEEN ERÄMESSUT Koronaviruspandemia siirsi Riihimäen kansainväliset Erämessut kolmannen kerran. Ensi vuonna messut on tarkoitus järjestää kesäkuun alkupuolella. Toni Yrjänne on innokas metsästäjä, hän käy jahdeissa 50-80 päivänä vuodessa. Vesi on labradorinnoutajalle luontainen elementti ja se ui mielellään. 40 ELÄMÄNTAVAKSI METSÄSTYS Hollolainen Toni Yrjänne innostui metsästyksestä niin paljon, että siitä tuli elämäntapa. Naakan metsästys vaatii oveluutta, koska laji on älykäs, eikä suostu helposti metsästäjän saaliiksi. Hän toivoo seurojen madaltavan uusien metsästäjien mukaan pääsemisen kynnystä
Samoin allin metsästyksen kieltoa jatketaan sisämaassa. Viljaruokinta merkittävä syy kantojen laskuun Viimeisimpien Luonnonvarakeskuksen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon vesilintulaskentojen perusteella myös neljän tärkeimmän riistasorsalajimme kannat ovat taantuneet viimeisen viiden vuoden aikana. Metsähanhen metsästys sallitaan rajoitetusti viime vuoden tapaan. Viimeisimmissä arvioissa myös sinisorsan kanta on laskenut hieman, kun taas tavi-, haapanaja telkkäkannat ovat laskeneet jo pidemmän aikaa.. – Koska jouhisorsan, haapanan, tukkasotkan, lapasorsan, heinätavin ja nokikanan kannat ovat taantuneet jo yli 15 vuoden ajan, kaikkien vesilintujen metsästyksessä kiellettäisiin ravintohoukuttimen käyttö kolmen vuoden määräaikaisen kokeilun ajaksi. Rajoituksien jatkamisesta päätettiin kesäkuussa ja ne tulevat voimaan 20.8. Tämän vuoden syksyn metsästykseen ei ole tulossa ravintohoukuttimia koskevia muutoksia, mutta asian valmistelu jatkuu. Merialueella metsästäjäkohtainen saaliskiintiö on edelleen enintään viisi allia vuorokaudessa. Tämän lisäksi ministeriössä pohditaan ruokintakieltoa. 6 I Ase & Erä Neljän tärkeimmän riistasorsalajin kannat taantuneet Sorsavesille halutaan kolmen vuoden ruokintakielto Taantuvien vesilintujen metsästystä aiotaan rajoittaa. Maaja metsätalousministeriö lähetti alkukesästä lausuntokierrokselle asetusluonnoksen, jossa esitetään kolmen vuoden pituista täyskieltoa ravintohoukuttelulle. Tarkoituksena olisi keventää erityisesti harvalukuisten ja taantuneiden vesilintulajien metsästyspainetta, jotta kannat pääsisivät elpymään ilman, että niiden metsästystä tarvitsee kokonaan kieltää, perustelee esitystä erityisasiantuntija Janne Pitkänen maaja metsätalousministeriöstä. Teksti: Eero Wihuri P unasotkan ja tukkakoskelon metsästyskieltoja jatketaan kolmella vuodella
Kuva: Jenni Hyytiäinen. Saksanseisoja Lysti on monena vuonna ollut mukana sorsajahdissa. Ase & Erä I 7 > Koiria käytetään apuna sorsastuksessa
Avoimia ja tulkinnanvaraisia kysymyksiä käytännössä olisi esityksen toteutumisen myötä useita: Mikä on vaadittava minimietäisyys ruokintapaikan ja metsästyspaikan välillä. 8 I Ase & Erä Maaja metsätalousministeriön mukaan merkittävä syy kantojen laskuun on lintujen houkuttelu viljaruokinnan avulla ammuttavaksi, joka on yleistynyt vesilintujen metsästyksessä. Ruokintakielto lopettaisi järjestämäni jahtitoiminnan vesilintujen osalta kokonaan, kertoo maaja metsätalousministeriön esityksen vaikutuksista Ruovedellä asuva Juha Kuukka. Suomessa pesii merkittävä osa monien EU:n vesilintujen pesimäkannoista. – Toimeentuloni ei ole kiinni näistä jahdeista, mutta silti tuntuu katkeralta. Ministeriö vielä loppukeväästä suunnitteli kieltoa jo kuluvan vuoden syksyksi. – Vaikka tavoitteena on pienentää metsästyksen saalismäärää merkittävästi, se ei välttämättä vähentäisi vesilintujen metsästäjien metsästyspäivien kokonaismäärää, joten riistatalouden luoma hyvinvointi ei luultavimmin vähenisi, korostaa Janne Pitkänen. Myös suomalaiseen metsästykseen kuuluva riistan etsimisen taito pääsisi taas arvoonsa. Haapana on yksi niistä vesilinnuista, joiden kanta on taantunut. – Saalis painottuu istutettuihin heinäsorsiin ja saaliiksi saadaan vain noin puolet istutettujen lintujen määrästä. Myöhemmin ministeriössä päätettiin jatkaa asian valmistelua, mutta kuluvan vuoden syksyn jahtiin muutoksia ei ole tulossa. Tämä on johtanut erittäin suuriin sorsasaaliisiin, jotka eivät aiemmilla metsästysalueilla ja perinteisillä pyyntikeinoilla olleet mahdollisia. Järkevästi mitoitettu, kohtuullinen vesilintujen ruokinta on Metsästäjäliiton mielestä hyväksyttävää. Maaja metsätalousministeriölle lähetetyssä lausunnossa Metsästäjäliitto yhtyy näkemykseen, jonka mukaan harvalukuisempien taantuneiden riistavesilintujen, eli jouhisorsan, haapanan, tukkasotkan, lapasorsan, heinätavin, nokikanan ja punasotkan kantojen tila on erittäin huolestuttava ja vaatii toimenpiteitä. Metsästäjäliitto esittää taantuville vesilinnuille metsästäjäkohtaista saaliskiintiöintiä. – Merihanhien osalta on jo nyt käytössä samanlainen ravintohoukuttelukielto, jollaista esitetään vesilinnuille. Tehostunut metsästys aiheuttaa hyvin todennäköisesti yliverotusta, sillä lähes kaikkien sorsalajien kannat taantuvat. Hänen mukaansa metsästäjien esittämä huoli oikeusmurhien uhreiksi joutumisesta ei ole riskinä. On epäoikeudenmukaista, että yllättäen jahtitoiminta pitäisi lopettaa. Metsästäjäliitto esittää saaliskiintiöintiä Suomen Metsästäjäliitto ei kannata kolmen vuoden ruokintakieltoa vesilinnuille. Sorsastamassa Kuukan järjestämissä jahdeissa käy sekä yksityishenkilöitä että yrityksiä. Olen tehnyt vuosien ajan merkittäviä investointeja jahtiolosuhteiden kehittämiseksi. Juha Kuukka pitää maaja metsätalousministeriön alun perin esittämää kieltoaikataulua kohtuuttomana. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan metsästäjät kuljettavat vesistöihin noin kuusi miljoonaa kiloa viljaa vuodessa vesilintujen ruokkimiseksi. Koska ruokinnan päättymisestä paikalla voi metsästää. – On todella ikävää, että kieltoa vielä esitetään kesää vasten kun elokuussa jahtien pitäisi jo alkaa. Panostukset syksyn jahteihin on jo tehty. Metsästäjäliitto esittää ravintohoukutinkiellon sijaan listan toimia, jotka vaikuttavat taantuvien vesilintujen tilan kohenemiseen tehokkaammin kuin vesilintujen metsästysruokinnan täyskielto. Kosteikkoihin on jo istutettu noin tuhat heinäsorsaa, ilman ruokintaa nämä linnut lähtisivät muualle ja asiakkailta jäisi saalis saamatta, kertoo Kuukka. Tämä parantaisi todennäköisesti myös metsästyksen sosiaalista hyväksyttävyyttä ja kulttuurista kestävyyttä. – Ruokintakielto lopettaisi sorsajahdit kokonaan – Esitys vesilintujen ruokintakiellosta on harmittava. Metsästäjäliitto myös korostaa metsästyksessä ja saaliismäärissä eettisyyttä ja kohtuullisuutta. Tätä varten tilan maille on kaivettu kosteikkoja ja istutettu lintuja. Merihanhijahdeissa ei ole tapahtunut minkäänlaisia oikeusmurhia. Kuva: Maaja metsätalousministeriö. Perinteisesti lintuja pyydetään etsimällä, rantoja kahlaamalla ja soutamalla, lentoreiteillä odottelemalla ja kaaveiden avulla houkuttelemalla, jolloin saalis on muutamia sorsia metsästäjää kohden. – Ruokinta tarjoaa runsaasti tilanteita suorittaa varma riistalaukaus ampujan taidoille sopivalta etäisyydeltä, paljon tilanteita opetella malttia. – Syksyn jahdit on myyty, ja syksyn 2022 jahteja myydään nyt. Metsästäjäliitto haluaa nostaa esille, että ruokintakielto sellaisenaan voisi johtaatahallisiin tai tahattomiin oikeustapauksiin, esimerkkinä jos viljaahavaitaan puinnin jäljiltä rantapellolla tai vedessä, se voidaan tulkita kielletyksi ruokinnaksi. Metsästäjä voisi ampua enintään kaksi yksilöä taantuvien lajien listalta metsästyskaudessa. Siten ruokinta lisää varmuutta lajin, sukupuolen ja iän määrittämiseen, ja siten saaliin valikointiin, toteaa Metsästäjäliitto lausunnossaan. Hän järjestää maillaan syksyisin muutamia asiakasjahteja. Kuukka korostaa, ettei hänen toimintansa uhkaa vesilintukantoja. – Ravintohoukuttimen käytön kielto ohjaisi metsästystä vähemmän tehokkaisiin, perinteisiin metsästäjien taitoja vaativiin pyyntitapoihin, kuten houkutuspillien ja kaaveiden käyttöön. Lajit olisivat haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, tukkasotka, isokoskelo sekä nokikana. – Esimerkkejä hankalista oikeustapauksista löytyy karhun pyynnissä tapahtuneista epäillyistä ruokahoukuttimien käytöstä, ja tätä ilmiötä liitto ei haluaisi tarpeettomasti nähdä myös vesilinnustuksen yhteydessä. – Järjestän kokonaisvaltaisia metsästyselämyksiä pienille asiakasryhmille maaja metsätilan sivuelinkeinona. Asetusesityksen mukainentoimenpide eli vesilintujen ruokintakielto ei kuitenkaan ole Metsästäjäliiton mielestä oikeassa suhteessa ongelman laajuuteen taiperussyihin eikä siten sen ratkaisu
joitakin pieniä lähinnä suojärviä on ja monella isommalla järvellä on sorsastuskieltoja. – Sorsavedet ovat täällä aika vähissä. Lisäksi ympäristössäkin on havaittu heinäsorsia ja ehkä pesintöjäkin. Tällä kohdalla sattui olemaan lähteinen maastokohta, jossa vesi varmasti riittää myös kuivanakin kesänä, sanoo Taavela. – Tänä kesänä sieltä varttui ilmeisesti kolme heinäsorsapoikuetta. – Meillä on pieni ryhmä, joka käy kokoontuu aloituspäivänä yhteen ja viettää mukavan illan yhdessä. Tämä on meille Riistakosteikot antavat mahdollisuuden sorsastukselle Hyvää tuottoa kannattaa odottaa maltilla Sorsastus on siirtynyt monin paikoin metsästäjien itsensä luomiin riistakosteikkoihin tai lampiin. lähinnä terapiaa, saaliin määrä ei ole merkityksellinen. Taavela sorsasti viime vuonna ensimmäisen kerran kosteikolla. Tulos oli lupaava. Ne ovat tuoneet parempia mahdollisuuksia sorsastukseen etenkin luontaisesti vähävetisillä seuduilla. Aloituspäivän jälkeen porukka käy kosteikolla lähinnä jahtikauden lopulla, kun muuttosorsat ovat saapuneet. Olemme sopineet että kaksi lintua per metsästäjä riittää. Teksti: Juhani Karvonen Sorsastus jää monella metsästäjällä ensimmäiseen päivään. Heinäkuun lopulla lopulla kosteikolta nousi viitisenkymmentä sorsaa,. 10 I Ase & Erä H ausjärveläinen Iiro Taavela kaivautti oman riistakosteikon mailleen peltojen reunametsään. Hän on jo nähnyt kosteikon vaikutuksia. Paikallisen heinäsorsakannan ylläpitäminen ja toivottavasti pieni kasvukin on tärkeää, liiallista metsästystä vältämme, sanoo Taavela
– Minusta on aika järjetöntä, että ruokinta keskeytetään syksyn saapuessa, kun ennen sitä ruokinta on ollut sorsien saatavilla koko. Sorsat eivät ole vielä ilmaantuneet, mutta metsästäjä ovat valmiina. Elokuun alusta alkavaksi kaavailtua sorsien ruokintakieltoa Taavela ei ymmärrä. mutta kokemus on osoittanut, että muuttosorsat tuppaavat haihtumaan maisemista, naurahtaa Taavela. Ase & Erä I 11 > Iiro Taavela pitää sorsastusta hyvässä seurassa paljolti terapiana. Iiro Taavelan altaalla vallitsee rikkumaton rauha ainakin näennäisesti
Järvellä näkyy vähemmän poikueita kuin omalla tontilla. – En ole niitä tarpeellisiksi kokenut. Telkkiä ja taveja jää saaliiksi muutamia. Kun kosteikolle menee muutama tuntia ennen hämärän tuloa, odottaa rauhassa, sorsat lennähtävät äkkiä paikalle. Sorsa ”tuntee” kellon Iiro Taavela ei käytä naamiointeja naamioverkkoja lukuun ottamatta. Ymmärtäisin kiellon, jos ampuisimme satoja sorsia tältä paikalta muutamassa illassa, mutta koko vuotuinen saalis jää muutamaan kymmeneen heinäsorsaan. Tähän mennessä lammelta on ammutta kaksi heinäsorsaa, mutta tänä vuonna Toneri aikoo pitää ensimmäisen varsinaisen jahdin, kun muuttosorsat syksyllä lammelle saapuvat. Mika Tonteri ruokkii vesilintuja vain kohtuudella. Rakennutin kosteikon aikanaan kosteikko life-avustusrahoilla. – Pillitys tuntuu tehokkaimmalta siinä vaiheessa, kun parveen on ammuttu ja linnut ovat lähdössä muualle. – Jollei lampea olisi, ainoa mahdollisuus lähiseudulla olisi kovasti ruohottunut Mommilanjärvi, jossa sorsakanta on mikä on. Itse metsästys voi kestää parikymmentä sekuntia, linnut kenties pakenevat mutta yleensä ne palaavat kerran tai kaksi, minkä jälkeen mekin lopetamme. Olen kuitenkin jatkanut omaehtoisesti tuota metsästyksen rajoitusta aikaa tähän saakka. mielenkiintoinen havainto on se, että kerran kosteikolta nousseet linnut eivät enää palanneetkaan takasin. – Olen tarkoituksella jättänyt metsästämättä, jotta linnut tottuvat ympäristöönsä ja oppivat pesimään siellä. – Yllättävää on niiden tarkkuus kellonaikojen suhteen. Taavela on käynyt kosteikolla iltaa istumassa ja tarkkailemassa sorsia. Pilliitystä Taavela harrastaa maltilla. Jatkuva pillittely ei tunnut oikein tuottavan tulosta linnut tuntuvat pikemminkin vierastavan taajaa pillitystä. Tänä vuonna vuosien kärsivällisyys sekä riistanhoito on alkanut näkyä lintujen määrässä. Päivälläkin saattaa sorsia olla, mutta ne lähtevät nopeasti karkuun. Ehkä pillitys siinä vaiheessa kertoo, että kosteikolla olisi kuitenkin turvallista. Metsätaloudellisesti heikkotuottoisesta kosteikosta syntyi riistalle tärkeä allas.. Sorsat saapuvat illan hämärtyessä muutamassa ryppäässä. Ruokinta palvelee syksyllä nimenomaan muuttosorsia, paikalliseen kantaan ei ruokinnalla enää syksyllä ole suurta vaikutusta. Tonteri on lammellaan luonut mahdollisuuden sorsakantojen kasvuun niin itselleen kuin monelle paikalliselle Mommilanjärvellä metsästävälle. Viime syksynä muuttosorsia oli enimmillään satoja. Sisävesillä rehevöityminen voi olla paikoin jopa haitaksi sorsastukselle aina liikkumisen suhteen. Kun ajoitamme oman jahtimme loppusyksyyn, paikalliset linut ovat jo suurelta osin poistuneet, sanoo Tonteri. Kosteikko toimii moneen suuntaan Hausjärveläinen Mika Tonteri perusti vuonna 2013 suoperäiseen kosteikkoon sorsalammen. Jos niistä puoletkin jäisi vahvistamaan paikallista kantaa, pidän sitä hyvän saavutuksena. Ehtona oli, ettei kahteen-kolmeen ensimmäiseen vuoteen saanut metsästää, eikä ruokkia lintuja ennen syksyä. – Varmuudella kosteikossa ja sen ympäristön poikastuotto oli noin 60 heinäsorsan, tavin ja telkän poikasta. Kun kosteikolle tulee hyvissä ajoin, voi passissa istuksia rauhassa hiljaa rupatellen linnut ennen pitkää ilmaantuvat paikalle. Tuolloin sorsia on liikkeellä satoja lintuja. 12 I Ase & Erä kesän. Tonteri on ruokkinut emolintuja keväästä saakka viikoittain parilla sangollisella viljaa. Olen pyrkinyt siihen, että lampi pääsisi myös muuttosorsien suosioon, mikä on pitkäkestoinen prosessi
Meillä kala syödään kalana ja lintuna lintua, eikä telkän hieman traanin makuinen liha metsästäjille maistu. Jos ympäristössä on jotain poikkeavaa, eivät linnut enää sinne laskeudu. Mika Tonterin altaalla on myös tekopesiä. Ase & Erä I 13 Hailuoto vetää edelleen sorsastajia Hailuoto kokoaa vuosittain sorsastuksen alkuun runsaasti vierasmetsästäjiä paikallisten ohella. Tonteri uskoo, että ruokintakiellolla voi olla päinvastaiset seuraukset kuin on toivottu. Pajusuojia emme enää suosittele rakennettaviksi, koska ne pitäisi aina jahdin jälkeen purkaa pois. – Suojavyöhykkeitä on jätetty riittävästi, mikä on sorsalintujen viihtymiselle olennaisen tärkeää. Vierasmetsästäjistä ei ole koskaan ollut mitään valittamista sen enempää viranomaisilla kuin meillä paikallisilla metsästäjillä, kiittelee Viitaluoma. Jos veneellä ajaisi esimerkiksi ulkoluodoille tai pieniin saariin, pitäisi vene naamioida. Lisäksi on hyvä muistaa, että kosteikko edistää kaiken riistan hyvinvointia metsäkanalinnuista ja kyyhkyistä peuroihin ja hirviin saakka.. Tavia jää saaliiksi jonkin verran, mutta telkkiä ei ammuta lihan maun takia. Ruokintakielto ei astu voimaan vielä tänä syksynä. ruokintakielto voi olla paikallaan siellä, missä viedään rehua kuorma-autokaupalla sorsille ja riistalaukauksien määrät lasketaan tuhansissa. Metsästäjäkunta on suurelta osin samoja henkilöitä, joista osa on käynyt Hailuodossa jopa 1960-luvulta saakka ja jotkut ovat tuoneet jo toista polvea Hailuodon sorsastuksen avaukseen, sanoo Hailuodon Metsästysseuran puheenjohtaja Hannu Viitaluoma. Merellä niitä on vaikka kuinka paljon, mutta meikäläisen passipaikan ylitse niitä ei lentele eikä rannalle laskeudun entiseen malliin. Syksyllä vähennän ruokintaa ja lopetan sen hyvissä ajoin ennen lammeen jäätymistä , jotta linnut osaisivat lähteä muuttomatkalle. Hannu Viitaluoma on osallistunut sorsastuksen avaukseen jo 25 vuotta samalta rannalta. Hailuodossa on sorsalintujen hyvinvoinnista pidetty huolta. Jos verotan omalta kosteikolta vuodessa 10-15 lintua noin 300 linnusta, ei sillä ole mitään merkitystä kantoihin. Rannalla ei ole muutoksia tapahtunut, miettii Viitaluoma. – Verkko on sen verran arvokas, että se tulee korjatuksi pois. Tänä kesänä vierasmetsästäjiä on tulossa hieman alle tuhat, mikä on jonkin verran vähemmän kuin takavuosina. Haapanoita ammutaan, mutta Hailuodossa haapanat ovat muuttolintuja pohjoisesta, minkä vuoksi haapanasaalis on runsaimmillaan jahtikauden lopussa. Hailuodossa käytännössä kaikki linnut ammutaan rannoilta, venettä sorsastuksessa käyttää hyvin harva metsästäjä. Itse ammun teräshauleilla, jotka ovat ihan kohtuullisia. Vaikka asutusta rannoilla onkin, 150 metrin vähimmäisetäisyys täyttyy aika usein. Viitaluoma pitää Hailuodon vesilintukantoja hyvinä, mutta käytännössä valtaosa saaliista koostuu heinäsorsista. – Vene on tarpeen ehkä vain saaliin haussa. Pystyyn jätetty pajusuoja huuhtoutuu ennen pitkää mereen, jossa se helposti takertuu kalastajien pyydyksiin. – Poliisi, Metsähallituksen erätarkastajat ja joskus Rajavartiostokin tekevät valvontaiskuja, mikä on todella hyvä asia. – Kun sorsastuksessa kiellettiin lyijyhaulit, oli sillä suuri merkitys sorsastukseen ja osa metsästäjistä jopa lopetti sorsajahdissa käynnit. Rantaniittyjä on niitetty 15 000 eurolla. – Jostain syystä lintuja ei ole enää entiseen tapaan rannalla. Jos ruokintakielto tulee, menee koko kosteikon rakentamiselta pohja ja moni isäntä saattaa aukaista patoluukut. Meillä on kuitenkin edelleen vapaata rantaviivaa enemmän kuin monin paikoin muualla maassa. – Olemme sopineet seurassa ja viestittäneet ulkopuolillekin, että jouhisorsa jätettäisiin ampumatta, koska kanta on laskusuunnassa. – Toinen syy sorsastuksen lievään hiipumiseen ovat Hailuotoon vuosien varrella perustetut luonnonsuojelualueet. Lisäksi vene pitäisi viedä paikoilleen viikkoa aikaisemmin, jotta linnut tottuvat uuteen esineeseen. Hailuodossa sorsastusta valvotaan tiukasti. Lentoreitit ovat muuttuneet mutta syytä en osaa sanoa. Viitaluoma kuten useimmat muutkin sorsastajat käyttävät naamiointiin naamioverkkoa. Varsinkin alkuvaiheessa korvaavat haulit eivät olleet tehokkuudeltaan ja läpäisykyvyltään lyijyhaulien luokkaa ja niiden käyttäminen sorsastuksessa oli enemmän rääkkäystä kuin metsästystä. Nyt korvaavien haulien laatu on parantunut. Hailuodon metsästäjämäärät ovat pienentyneet, mihin on Viitaluomalla on antaa selkeä syykin. – Uskoisin, että itseni tapaan monen isännän motiivina kosteikon rakentamiselle on ollut lintukantojen kasvattaminen ja samalla pienimutoinen metsästys omilla maillaan. – Oman kosteikkoni sorsat ovat vähäisen ruokinnan ansiosta niin arkoja, että käyttäytyvät täysin luonnonlintujen tapaan
Loppi sijaitsee noin tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudusta, radastamme onkin myös muodostunut monelle pääkaupunkiseudulla asuvalle kotirata. Lopen rata on laajentunut merkittävästi ja uusi ympäristölupa mahdollistaa sen kehittämisen tulevaisuudessakin. Kannustankin kaikkia ratoja pohtimaan keinoja äänien hallitsemiseksi. Kansanedustaja ja valtion liikuntaneuvoston jäsen loppilainen Timo Heinonen kertoo Ase&Erän lukijoille ajankohtaisista metsästysasioista lainsäätäjän näkökulmasta. Meluvaimennukseen huomio ajoissa Itse olen saanut tehdä töitä urheilupaikkarakentamisen parissa Valtion Liikuntaneuvoston kautta yli 14 vuoden ajan. Nyt aloitammekin radalla myös mittavat äänenhallintatoimet. Osa pienistä radoista on myös vain loppunut, kun uusia metsästäjiä ja ampujia, etenkään nuoria, ei ole enää saatu mukaan toimintaan ja toisaalta innokkaiden nuorien on ollut myös aiempaa vaikeampi saada lupia aseisiin ja päästä harjoittelemaan ampumista. Hyviä neuvoja, ratkaisuja ja jopa oppaita tähän löytyy useammaltakin eri taholta. Se on myös liikenneturvallisuudenkin kannalta tärkeää. Mielenkiintoinen huomio tilastoista on sekin, että eniten uusia metsästäjiä tulee nykyisin Helsingin riistanhoitoyhdistykseen. Uuden rakentaminen siellä tarkoittaa vanhan purkua ja tämä taasen auttaa meitä äänivallien rakentamisessa. Heinonen on itsekin metsästäjä.. Tutkinnon läpäisee vuosittain 550 metsälle haluavaa, mutta heidän tuska on se, että ratoja metsästysammunnan harjoitteluun on yhä vähemmän ja nekin aina vain kauempana. Joskus se vaatii isoja toimia, mutta usein jo pienikin ratkaisu voi olla ratkaisevan tärkeä. Pidetään siis yhdessä huolta, että ampumaratoja on maassamme tulevaisuudessakin. Vielä 1990-luvun lopussa ampumaratoja oli käytössä parisentuhatta, mutta nyt enää reilu 600 ja määrä vähenee koko ajan. Lähinnä sydäntäni olevat lajit aiheuttavat ääntä, ammunta ja moottoriurheilu, ja siksi myös nämä kysymykset ovat olleet pöydälläni lukuisia eri kertoja. Hyvän riistalaukauksen edellytys kitenkin on riittävä harjoittelu ja sen myötä tullut rutiini sekä varmuus. Ampumaradat ovat siis karanneet etenkin monien nuorten ampujien ja metsästäjien ulottumattomiin. Massiivinen urakka tarkoittaa jopa 60-80 täysperävaunurekan rallia päivittäin pääkaupunkiseudulta radallemme. Oman kotikuntani Lopen Ampumarata sai isännöidä tämän vuoden Suomen Metsästäjäliiton SM-kisoja. Siinä väännössä jäämme helpolla toiseksi. Ja perusteena ratojen sulkemiseksi on käytetty usein ympäristöhaittoja, vaikka niitä voitaisiin ennakolta estää. Suuri rata-alue ympäröidään korkeudeltaan 30 metrisillä äänivalleilla. Tavoitteenamme on tehdä radasta sellainen, että siellä voidaan ampua vielä vuosikymmentenkin päästä. 14 I Ase & Erä METSÄSTYSKUULUMISIA ARKADIANMÄELTÄ A mpumaratojen määrä on pudonnut Suomessa rajusti. Ja kyllä uusiakin harrastajia tulee ja tulisi, jos vain mukaan pääsisi ja lupia aseisiin saisi. Olenkin monet kerrat kannustanut niin ampumaratoja kuin moottoriurheiluratojakin tekemään äänienhallintaa jo silloin, kun valituksia ei ole. Ampumaratoja on suljettu ympäristönsuojelun ja meluhaittojen vuoksi, mutta myös Puolustusvoimat ja rajavartiolaitos ovat luopuneet omista radoistaan ympäri Suomea ja myös se on näkynyt meidän siviilien harrastamisessa. Usein nimittäin on Ampumaratojen tulevaisuus turvataan yhdessä myöhäistä enää silloin tehdä, kun valitus, aiheellinen tai aiheeton, on jätetty. Edelleen kuitenkin ammuntaa harrastavissa järjestöissä on jäseniä vajaa 800 000 ja metsästäjärekisterissä on lähes 370 000 suomalaista
2150€) 1990€ Leica Magnus 1,5-10x42 tähtäinkiikari (norm. 59€) 49€ Sako Powerhead Blade .308win 10,5g 20kpl (norm. Meiltä löydät kaikki Härkilan metsästysvaatteet! Keskuskatu 26, 76100 PIEKSÄMÄKI www.greentrail. 59,90€) 39€ Alces Bipod 23-36cm (norm. 69€) 49€ Podium harjoituspatruunat: ..308win 8g 50kpl 38€ 30-06 8g 50kpl 44,90€ 9,3x62 15g 50kpl 66€ 6,5x55SE 8g 50kpl 38€ 8x57 JS 12,7g 50kpl 44,90€ Fox Bullets täysin lyijyttömät luodit ja patruunat Green Trailista! Luodit valmistettu kupari/sinkki -sekoituksesta. 2750€) 2490€ Pard NV007S Pimeänäkölaite 495€ Marttiini Martef Big Game Green Trail (norm. 1550€) 1290€ Leica Amplus 6 2,5-15x56 tähtäinkiikari (norm. 2500€) 2190€ Leica Magnus 2,4-16x56 tähtäinkiikari (norm. greentrailof cial Valtuutettu jälleenmyyjä: Blaser R8X ADJ Professional .308 WIN -suoravetokivääri 2990€ Blaser R8X ADJ Professional 9,3x62-suoravetokivääri 2990€ Blaser R8 Professional ADJ 6,5x55 + Blaser pikajalka -kivääripaketti 3490€ Browning maral std nordic 9,3x62 geco punapiste -kivääripaketti 1990€ Sauer 100 Classic XT .308win tai 9,3x62 + 1,5-6x44 IR Wild Game kivääripaketti 1290€ Lincoln Lady/junior 12/76 26” päällekkäispiippuinen haulikko säädettävällä poskipakalla 1390€ Lincoln Game 12/76 28” päällekkäispiippuinen haulikko 990€ Leica Amplus 6 1-6x24i L-4A tähtäinkiikari (norm. Patruunat Fox Bullets Classic Hunter 6,5X55SE 100gr/6,5g 20kpl Lyijytön metsästyspatruuna 59€ Fox Bullets Classic Hunter 9,3x62 220gr/14,2g 20kpl Lyijytön metsästyspatruuna 75,90€ Fox Bullets Classic Hunter 308Win 165gr/10,7g 20kpl Lyijytön metsästyspatruuna 59€ Fox Bullets Classic Hunter 30-06 150gr/9,7g 20kpl Lyijytön metsästyspatruuna 59€ Fox Bullets Classic Hunter 243win 80gr/5,2g 20kpl Lyijytön metsästyspatruuna 59€ Luodit Fox Bullets Classic Hunter 5,6mm/.224 3,6g/55gr luoti 50kpl 39€ Fox Bullets Classic Hunter 6,5mm 6,5g/100gr lyijytönmetsästysluoti 50kpl 46,50€ Fox Bullets Classic Hunter 6mm 5,2g/80gr lyijytönluoti 50kpl 44€ Fox Bullets Classic Hunter 9,3mmm 250gr Luoti 50kpl 62€ Fox Bullets Classic Hunter .30 11,7g/180gr lyijytön metsästysluoti 50kpl 48,50€ Fox Bullets Classic Hunter .338/8,5mm 210gr Lyijytön metsästyluoti 50kpl 53€. 1350€) 1090€ Leica Amplus 6 2,5-15x50 tähtäinkiikari (norm. asiakaspalvelu(at)greentrail. Valittu materiaali tarjoaa riittävän luodin avautumisen, jopa pienemmillä iskunopeuksilla (500 m/s). Asiakaspalvelu: 015 348 445 Asetiski: 015 348 446 @greentrail. 1690€) 1390€ Leica Magnus 1-6,3x24 tähtäinkiikari (norm. 2350€) 2150€ Nyt Tracker ja Ultracom tutkapannan ostajalle Marttiini Big Game Martef Green Trail -erikoispuukko kaupanpäälle! Leica Magnus 1,8-12x50 tähtäinkiikari (norm
Valmistelut alkavat jo kuitenkin heinäkuun lopulla. Sopivista pelloista ei ole puutetta. Sepelkyyhkykannat kestävät hyvin metsästystä Pesintävarmuus kasvattaa kyyhkykantaa Metsästyskauden aloittavalle kyyhkyjahdille on tänä vuonna sikäli otolliset olosuhteet, että ainakin Etelä-Suomessa osa pelloista on kenties jo saatu puiduiksi. Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen Kari Sankala on tottunut odottamaan kyyhkypassissa. Sen sijaan ohraa ja kauraa kyyhky ei nokkaansa kelpuuta. – Viljelijät jopa pyytävät metsästäjiä kyyhkyjahtiin, jotteivät kyyhkyt ehtisi ulostaa viljan tai herneen sekaan Sankala on lähes vuosittain käynyt aloituspäivänä jahdissa. – Käyn viemässä tänä vuonna herneitä uuteen paikkaan erään metsäautotien kääntöpaikalle. Hän on lähes vuosittain käynyt aloituspäivänä jahdissa. Kääntöpaikalla on riittävästi linnuille tilaa laskeutua. En ole aikaisemmin kyseisellä paikalla kyyhkyjä ruokkinut, mutta se vaikuttaa kaikin puolin sopivalta, sanoo Sankala. – Vehnässä ja rukiissa ei ole kovaa kuorta, mikä ilmeisesti tekee niistä sepelkyyhkylle mieluista ravintoa, sanoo metsästäjä ja usean riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja nurmijärveläinen Kari Sankala. 16 I Ase & Erä K yyhkyn ykkösherkku on tunnetusti herne, mutta myös ruis ja vehnäkin kyyhkyille käyvät. Metsäruokinnat toimivat, jos linnuilla on riittävästi tilaa laskeutua. Kyyhkyjahdin valmistelut alkavat jo kuitenkin heinäkuun lopulla.
Suomeen on puuhattu lyijyhaulikieltoa jo vuosia, mutta prosessi on edelleen kesken. Itse asiassa lyijyn käytön suhteen on tällä hetkellä parikin prosessia. EU on jo hyväksynyt lyijyhaulien kiellon kosteikoilla, mutta ministerityöryhmä pohtii lyijyn täyskieltoa. Yksinäistä aikuista ei saa ampua Kyyhkyjahdin alussa osalla kyyhkyistä saattaa olla kakkospesintä meneillään vielä elokuun alussa. Sepelkyyhky on yksi niitä harvoista lajeista, joka on hyötynyt maatalouden yksipuolisesta erikoistumisesta viljan viljelyyn. – Yksinäistä aikuista lintua ei pidä ampua, nuoria tai parveilevia lintuja sen sijaan voi ampua. Naamioverkko riittää kyyhkyjahdissa suojaksi.. Kanta on kasvanut eniten maaseudulla. Kyyhkykanta on tasaisen hyvä suuressa osassa maata, mutta olosuhteet voivat tuoda lisähaasteita jahtiin. Siinä on suunnilleen kymmenen tikku ristissä ja altapäin katsottuna munat paistavat pohjasta läpi. Sepelkyyhky tarjoaa monelle metsästäjälle mahdollisuuden linnustukseen kotinurkissa. – Pesimisen epäonnistumisia ei juurikaan satu ja parit saavat aikaiseksi ainakin yhden poikueen. Kanta on vahvistunut 1950-luvulta saakka, jolloin sepelkyyhkyn metsästysmahdollisuuksiin alettiin kiinnittämään laajempaa huomiota. Kyyhkyjahdin suosio on pysynyt vakaana vuosia, mihin on monta syytä. Jos ensimmäinen pesintä tuhoutuu, tekee lintu toisen. Pieniä parvia alkoi näkyä jo heinäkuun lopulla, joten ainakin osalla oli pesintä jo siinä vaiheessa ohitse. Pesä on hyvin hutera. Sepelkyyhkyn saalismäärät ovat olleet viimeisen vuosikymmenen aikana 250 000 linnun tienoilla Vain sinisorsa lajina menee saalismäärissä sepelkyyhkyn ohi. Niitä Kari Sankala ei ole kokeillut. Metsästäjäliitto kuten monet muutkin tahot suhtautuvat täyskieltoon kielteisesti. Kyyhkyjen metsästys painottuu hienoisesti nuorempaan kaartiin. Karjatalouden osuus on vähentynyt ja peltoviljelyn kasvanut, mikä on edistänyt sepelkyyhkyn leviämistä. Omalla pihallani kyyhkyuros alkoi huhuilla, kun naaras vielä hautoi ensimmäistä pesuettaan, sanoo Kari Sankala. – Kyyhkyjahti tarjoaa monelle etelän metsästäjälle mahdollisuuden linnustukseen. – Sitä voisi käyttää kettutai kaurisjahtiin, mutta tuolloin sen pitää olla oikeiden heinäpaalien seassa. – Kanta kestää hyvin nykyisen verotuksen. – Nopea mutta rauhallinen reagointi on kyyhkymetsästäjän valtti passissa, neuvoo metsästäjä ja usean riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kari Sankala. Kaaveilla on kyyhkyjahdissa suuri merkitys. Nollapesintöjä ei juuri ole, sillä yleensä ainakin toinen pesintä onnistuu – Kyyhkyt eivät koskaan muni kahta munaa enempää eikä munamäärä riipu ravinnonsaannista, painottaa Kari Sankala. – Itse käytän naamioverkkoa, joka hämärtää ihmisen linjat kyyhkyn silmissä. Samaan pesään lintua tuskin pesuetta tekee, koska jo tuulikin voi heittää risut maahan Nollapesintöjä ei juuri tule Sepelkyyhkykannan vakauteen ja kasvuun on osaltaan vaikuttanut linnun pesintävarmuus. Myös noutajille kyyhkyjahti tuo hyvää kokemusta oikeasta jahdista. – Niitä kannattaa käyttää, koska kuva saa kyyhkyn kokemaan paikan turvalliseksi, onhan sinne jo ”kaverikin” laskeutunut. Kyyhkysaalista kertyy hyvällä passipaikalla aika nopeastikin. Kyttäyskopin etuna on ainakin sen monikäyttöisyys. Sepelkyyhkykannat kestävät hyvin metsästystä, sillä lajilla ole taipumusta samanlaisiin kannanvaihteluihin kuin esimerkiksi kanalinnuilla. Säät eivät vaikuta mainittavasti sepelkyyhkyn pesintään. Sorsakannatkaan eivät viime vuosina ole olleet kaikin paikoin kovin hyvät, joten kyykyn ansiosta metsästäjä pääsee linnustuksen makuun. Tänä päivänä sepelkyyhky saattaa pesiä hyvinkin huomaamattomasti omakotitaloalueilla pihapuissa ja pensasaidoissa. Yksittäinen pellolle ilmaantunut koppi tekee esimerkiksi peurat todella varovaisiksi. Näillä näkymin täyskielto – jos sellainen tulisi – olisi ajankohtainen aikaisintaan vuonna 2023. Ase & Erä I 17 Naamioverkko rikkoo linjat Markkinoilla on heinäpaalin näköisiä kyttäyskoppeja. Oma strategiani on, että olen paikallani ja odotan, että lintu tulee riittävän lähelle, jolloin voin ampua. Vaikka lintu havaitsisi liikkeeni, se ei ehdi enää pakoon. Kyttäyskoppi on varmaan ihan hyvä vaihtoehto, mutta sen pitää olla johonkin suuntaan auki. Jos jollekin linnulle läsnäoloni paljastuu kasvoistani, on se pakonsa ansainnut. Kyyhkyillä on kyky havaita ihmisen valkoisena loistavat kasvot mutta myös nopeat liikkeet
Se auttaa kovasta harjoittelusta palautumisessa. Vaikka syksyn lintujahtikausi osuu samaan ajankohtaan uuteen hiihtokauteen valmistautumisen kanssa, järjestää Korva aina aikaa metsälle lähtöön. Pudasjärvellä Korvalla olisi mahdollisuus mennä mukaan myös hirvijahteihin. – Pienestä pitäen olen käynyt metsällä. – Metsästys on minulle tärkeä harrastus, siksi järjestän aikaa jahteihin. Teksti: Eero Wihuri Kuvat: Anita Korvan kotialbumi – Kun päivän kävelee metsässä, saa matalasykkeistä liikuntaa. Se auttaa kovasta harjoittelusta palautumisessa. Kiimingistä Oulun kupeesta kotoisin oleva 22-vuotias hiihtäjä on myös innokas metsästyksen harrastaja. Harjoittelun palautusjaksoille Anita Korva on innostunut erityisesti lintujahdeista. Ehkä joskus tulevaisuudessa innostun hirvijahdeistakin, mutta nyt metsästykseni painottuu loppukesän ja alkusyksyn lintujahteihin. – Jostain syystä en kuitenkaan ole innostunut hirvenmetsästyksestä. 18 I Ase & Erä S uomalaiset oppivat tuntemaan Anita Korvan talvella 2019, jolloin hän saavutti kolme pronssia Lahdessa järjestetyissä nuorten MM-hiihdoissa. Teeripaisti on hänen suosikkinsa riistaruoista.. Peruskouluikäisenä suoritin metsästäjäntutkinnon ja ensimmäisen oman aseen sain viime vuonna, kertoo Korva. – Metsästyksen aloittaminen on luontevaa, kun vanhemmat harrastavat. Mutta jos lähipiirissä ei ole ketään metsästävää, harrastuksen aloittaminen on epätodennäköisempää, pohtii Korva. Hiihtäjä Anita Korva metsästää Pudasjärven maastoissa Huippuhiihtäjä palautuu lintumetsällä Lintujahdit tarjoavat hiihtäjä Anita Korvalle mahdollisuuden rentoutumiseen ja luonnosta nauttimiseen. Isän mukaan lähdin Pudasjärvelle lintujahteihin. – Edelleen käyn metsällä isän kanssa sen verran, mitä harjoittelultani ehdin, hän jatkaa. Tykkään siitä, että saan mennä metsään omien ajatuksieni kanssa omilla aikatauluilla. Sen vuoksi syysja lokakuu ovat tärkeitä valmistautumiskuukausia. – Kun päivän kävelee metsässä, saa matalasykkeistä liikuntaa. Anita Korva • Ikä: 22 • Asuinpaikka: Kuopio, kotoisin Kiimingistä • Seura: Kainuun Hiihtoseura • Hiihtosaavutukset: Neljä pronssia nuorten MM-hiihdoista KUKA. Anita Korva kuitenkin raivaa harjoituskalenteriinsa tilaa metsästykselle. Hiihtokauden ensimmäiset kilpailut hiihdetään yleensä marraskuussa. Riista hyvää ravintoa urheilijalle Vaikka metsässä liikkuminen luonnon kauneudesta sekä hiljaisuudesta nauttien on Anita Korvalle tärkeintä metsästyksessä, saalis luonnollisesti kruunaa jahtireissun. – Ajoitan metsästysreissut yleensä harjoittelun palautusjaksoille. Korva sanoo metsästyksen olevan hyvä harjoitusmuoto nimenomaan palautusjaksoilla. – Hienoahan se on, jos jahdissa saadaan saalista, hän naurahtaa. Kovinkaan montaa viikonloppua en pysty metsästykselle varaamaan, mutta muutaman kuitenkin. Pohjois-Suomessa metsästys on luonteva harrastus nuorille, monet aloittavat vanhempiensa perässä metsällä käymisen. – Metsästän pääosin teeriä, metsoja ja sorsia sekä jonkin verran jäniksiä. Anita Korva viihtyy teerimetsällä
Ase & Erä I 19 > Anita Korva metsästää sorsia Pudasjärvellä joka vuosi. Sorsastuskauden alkuun elokuun loppupuolelle Korva raivaa kalenteriinsa aikaa metsälle lähtöön.
Hän metsästää Pudasjärven maisemissa. Myös jänispaisti on erinomaista. Anita Korva pitää erityisesti erilaisista käristyksistä. Laitan jänispaistin uuniin hautumaan pekoniviipaleiden kanssa. Siksi urheilijalle riista on hyvää ravintoa. Viime syksynä harjoittelin aseen toimintaa ja säädin tähtäimiä kohdistamalla aika paljon. – Sain aseen viime vuonna. – Jänispaisti on erinomaista. Nyt pystyn taas syömään palapaistiakin, kun aikaa on kulunut sopivasti. Siihen kylkeen perunamuussia. Siihen kylkeen perunamuussia, ja mahtavan makuinen ateria on valmis. Enemmänkin ammuntaa pitäisi harjoitella, kun vain sille löytyisi aikaa. Riista on myös vähärasvaista ravintoa. – Toivottavasti pystyn ensi talvena kilpailemaan. – Lapsena söin palapaistia niin paljon, että se tuli välillä korvista ulos. Tukki ja pinnoitettu piippu ovat suunniteltu kestämään myös huonompia säitä. Nykyaikainen ase Anita Korva metsästää .308 -kaliiperin Sakon 85 Finnlight II -kiväärillä. Laitan jänispaistin uuniin hautumaan pekoniviipaleiden kanssa. – Teeripaisti on kestosuosikkini. Koskaan ei voi etukäteen asioita tietää, mutta tarkoituksena on kilpailla tulevalla hiihtokaudella.. Ase perustuu klassiseen Finnlight -malliin. Olen käynyt myös Sakon Shooting Centerissä Lappeenrannassa harjoittelemassa ammuntaa. 20 I Ase & Erä Huippu-urheilija tarvitsee paljon ravintoa, urheilijat ovat tarkkoja ravinnon laadusta. – Aseessa on säädettävä poskipakka, sen vuoksi ampuma-asennon saa säädettyä hyväksi. Nyt ase on hyvissä säädöissä syksyn jahteihin. Aiempi kalustoni oli vanhempaa vuosikertaa, mutta nyt kalustoni on nykyaikaista. Anita Korva on käynyt harjoittelemassa ammuntaa muun muassa Lappeenrannan Sako Shooting Centerissä. Riistaa syödessä tietää tarkasti, mitä suuhunsa laittaa. Riistaa Anita Korva pitää hyvänä ravintona. – Armeijassa ammuttiin aika paljon, se on hyvää harjoittelua. Mielessä paluu kilpaladuille Anita Korvalle hiihtokausi 2020-2021 oli tuskainen, terveysongelmien vuoksi hän ei kyennyt lainkaan kilpailemaan. Korva on saanut hyvää ammuntaharjoittelua armeijassa, hän suoritti vapaaehtoisena asepalveluksen vuosina 2019-2020. Korva kehuu aseen lasikuitutukkia, se tekee aseesta helpon käsiteltävän. Latvalinnustus on Anita Korvalle mieluista. – Riistahan on mitä puhtainta lähiruokaa