Muoniolainen poroisäntä: Ahman metsästys kaatuu byrokratiaan Sakaali nähtiin jo viime talvena Parempi kyyhkysaalis • ennakointi • naamiointi • kaaveet Kunnosta kosteikko vesilinnuille Ajokoiramiehet tangotähdiksi. 5 – 2019 8,10 Asiantuntija ihmettelee: Miksei susikannan kasvu näy Luken tilastoissa
Katso paikkakuntakohtaiset hinnat ja lue lisää: silmäasema.fi MAINOS MAINOS Haluatko eroon moniteholaseista ja ikänäöstä. VARAA MAKSUTON HOITOARVIO SILMÄASEMA.FI TAI 010 190 200 (mpm/pvm) LINSSILEIKKAUS: Yksiteho alk. Linssileikkaus on helppo ja turvallinen toimenpide, jolla voidaan korjata kaukoja lähinäköä sekä hajataittoa. Linssileikkauksessa silmän oma ikääntynyt linssi korvataan keinotekoisella yksitai moniteholinssillä. ”Linssien laatu ja silmien mittausmenetelmät ovat kehittyneet aivan uudelle tasolle, joten ikänäkö voidaan lopultakin korjata tehokkaasti leikkauksella.” Huolellinen pohjatyö, turvallinen toimenpide Esitutkimuksessa selvitetään linssileikkauksen sopivuus ja varmistetaan, että asiakkaan silmät ovat terveet. Leikkauksen tulokset tut kitaan myös jälkitarkastuksissa. Näe kuten haluat IKÄNÄÖSTÄ EROON LINSSILEIKKAUKSELLA Linssieli ikänäköleikkaus on nopea ja vaivaton toimenpide, jolla voi päästä kerralla eroon kaukoja lähilaseista sekä kaihin aiheuttamasta näköhaitasta. ”Paras palkinto tässä työssä on todeta, että asiakas näkee leikkauksen jälkeen hyvin ja voi jatkaa elämäänsä ilman silmälaseja. Toimenpide teki läpimurron 2010-luvulla, ja on tätä nykyä erittäin tehokas ja turvallinen, kertoo yli 14 000 silmäleikkausta tehnyt Silmäaseman silmäkirurgi Juha Lehtosalo. Silmäkirurgille se on suurin lahja”, Lehtosalo hymyilee. Se maksaa itsensä muutamassa vuodessa takaisin, kun silmälaseja ei enää tarvitse uusia. Toimenpiteen jälkeen ei voi myöskään sairastua kaihiin. Lääkäri valitsee asiakkaan tarpeisiin sopivan linssin tarkkojen mittausten perusteella, asiakkaan toiveet ja näkövaati mukset huomioiden. Silmäasemalla linssileikkauk sen jälkeen asiakas saa mukaansa lääkärin puhelinnumeron, johon voi soittaa, jos jokin askarruttaa tai huolestuttaa. Ota yhteyttä tai varaa maksuton hoito arvio lähimmältä Silmäasemalta!. Itse toimenpide vie vain hetken ja siitä toipuminen on nopeaa. Vapaammasta näkemisestä pääsee nauttimaan heti, ilman pitkää toipilasaikaa. 2395 €/silmä Voit maksaa myös korottomasti 12 kuukauden maksuajalla. Toisin kuin perinteinen laserleikkaus, linssileikkaus auttaa ikänäköön, jossa silmän oma linssi ei jaksa tarkentaa lähelle. 1695 €/silmä (sisältää aina hajataiton korjauksen) Moniteho alk. Leikkaus sopii erityisesti yli 45-vuoti aille moniteholaseja käyttäville
» SAVAGEARMS.COM ASEIDEN VALMISTUSTA H. Ohessa pari esimerkkiä kauden tarjonnasta. 1249 € KOKEMUKSELLA YLI 125 VUODEN Savage Axis SR .308 vaimenninkierteellä ja irtolippaalla Savage 25 LWT Varminter Laminate 223 Rem irtolippaalla maahantuoja • www.hjorth.. Savage haluaa vuosi toisensa jälkeen parantaa juoksuaan, tämä näkyy ja tuntuu tuotteissa. 679 € H. Katso lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta ase.fi tai hjorth.fi. Hinnat voimassa sitoumuksetta 30.9.2019 asti.
Osa kadonneista kosteikoista voidaan korvata perustamalla uusia. 20 Pirkanmaan messut Eräkansa oli koolla Pirkanmaan erämessuilla Parkanossa. 10 Aina sama määrä. 12 Sukset ristissä Luken ja maaseudun ihmisten välillä on sukset niin pahasti ristissä, että se häiritsee jo yhteiskunnallista rauhaa. Sisältö 5/2019 18 34 6 Paha haaskantekijä Ahma aiheuttaa poronhoitoalueella suuria tappioita. 32 Tangoa ja jahteja Seinäjoen perinteisillä Tangomarkkinoilla kruunattiin ajokoiramiehiä kaksin kappalein kirkkaimmalla kruunulla. Kuvia on mieheltä pyydetty Norjaa myöten. 28 Kanalintutilanne Metsoja teerikantaan asetetaan tänä syksynä toiveita. 38 Kyyhkykaaveet Kaaveiden sijoittelu opitaan vain kokemuksen kautta. 14 Uudet kosteikot Suomesta on hävinnyt valtava määrä kosteikkoja laajamittaisten kuivatusten takia. Sepelkyyhky on ohittanut riistatilastoissa jo heinäsorsan. Jarmo Korhosen kuvaama kultasakaali sai suurta huomiota mediassa. 62. Lapin riekkotilanteessa ei liene hurraamista. Messusuunnitelmia jouduttiin muuttamaan uhkailujen takia. Minne laskennoissa katoaa kokonainen sukupolvi joka vuosi. Se lisää osumatarkkuutta myös metsällä. elokuuta kaksikko suuntaa taas sorsastuskauden aloitukseen Oulunsalon merenrantaan. Joillakin on oma mökki jahtimailla, kuten Inariin muuttoa suunnittelevalla Matti Pitkäsellä. 34 Kyyhkypassiin Oikea paikka ja huolellinen naamiointi tuottavat paremman kyyhkysaaliin. Miksi Suomen susikanta ei kasva Luken kanta-arvioissa. Poromiehelle ahma on suurpedoista hankalin oveluutensa ansiosta. Valtosen perhe patikoi kotimaassa ja Kuusamo on heille mieluisin kohde. 30 Mökki Ylä-Lapissa Etelän linnustajat lähtevät sankoin joukoin Lappiin kauden alkaessa. 4 Ampumakoju eli kytissuoja saisi olla sellainen, että sinne mahtuu näkösuojaan myös telttajakkara ja koirakin, jos sellainen seurueeseen kuuluu. Pirkanmaan erämessuilta löytyi pientä lisäystä varusteisiin. 20. Kuva: Jarmo Korhonen 50 Veli-Pekka Dahlgren on saanut kaverikseen poikansa Eeron. 24 Tehokas trap Pekka Maunula suosittelee trap-ammuntaa kaikille metsästäjille. Kyyhkyskimppa tasaa kasvavia kuluja
Nykyisin sitä tavataan ainakin satunnaisesti myös muualla Suomessa. Jahtivuosi alkoi . Voidaan kysyä, mikä on se peruste, että tämä peto saa vapaasti aiheuttaa vahinkoa meillä Suomessa alueilla, jossa ihmisen elinmahdollisuudet ovat ilman ahmojakin sangen rajoitetut, siten kuin Lapin tunturialueilla on. 09-413 97 340 ari.hertzberg@karprint.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Tilaajapalvelu, ma–pe klo 9–15, p. Ahma on mukautuvainen peto – sitä tavataan miltei kaikkialla maailmassa. Norjassa ja Ruotsissa ahma ei saa siinä määrin aiheuttaa poronhoitoammattia harjoittaville vahinkoa kuin Suomessa. Saukko hyötyy talvisin majavalampien sulapaikoista, joista sen on helppo pulahtaa kalaan. Suomessa se kuitenkin saa elää sen aiheuttamista isoista vahingoista huolimatta. Kustantaja: Karprint Painopaikka: Karprint Oy, Vihti 2019 ISSN 0781-2124 (painettu) ISSN 2489-8694 (verkkojulkaisu) Ahma aiheuttaa tuhoa poronhoitoalueella ?. Erityisen voimakkaasti majavalammilla runsastuivat saukko, näätä, lumikko ja hirvi. 09-413 97 300, tilaukset@karprint.fi Tilaushinnat: Kestotilaus 64 euroa/vuosi Määräaikainen 71 euroa/vuosi Ilmestyy 8 numeroa vuodessa. Me monet olemme sen nähneet vain eläintarhassa. – Hirvet voivat hyödyntää majavien kaatamien puiden latvuksia. 58 Ensihaulikko Haulikko on aina varma valinta ensiaseeksi vaan millainen haulikko. alkaen. Se tieto mikä tapaamisistamme on jäänyt mieliimme on kielteinen – ahma on ärhäkkä pieni peto, näätää suurempi; painoa on 10-20 kiloa. Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että majavalammilla oli lähes kaksinkertainen määrä nisäkäslajeja verrattuna majavattomiin metsälampiin. 50 Jo kaksi sakaalia Heinäkuussa nähty kultasakaali on ollut todellinen mediajulkkis. Nisäkäsyksilöitäkin oli majavalammilla yli kymmenen prosenttia enemmän. 42 Uusi aseperhe Sakon aserepertuaariin on tullut viimeisen vuoden aikana useita uutuuksia ja keväällä tehdyn yrityskaupan myötä kokonainen uusi aseperhe. Miltei kaikkialla ahman lisääntymistä rajoitetaan sen aiheuttamien vahinkojen vuoksi. Varista, naakkaa, harakkaa, räkättirastasta, kesykyyhkyä, harmaalokkia ja merilokkia on saanut koko maassa sekä korppia poronhoitoalueella 1.8. Joudutaan kysymään, miksi se nykyisessä laajuudessaan sallitaan Suomessa. Ahma on ollut täysin rauhoitettu 1980-luvulta alkaen. Näätä ja lumikko puolestaan saalistavat myyriä, joita on majavalampien reunoilla tavallista metsälampea enemmän. Perusteeksi tuskin riittää se, että luonnossa tulee kaikkia villieläimiä suojella. Uusin tutkimustieto paljastaa, että majavien myönteiset vaikutukset eivät rajoitu vain kaloihin, sammakoihin, hyönteisiin ja vesilintuihin. Nyt toista syksyä rauhoittamattomana lintuna on myös naakka.. Ahma ei ole Suomen luonnossa vanha – se on saapunut meille idästä, jossa niille sopivaa riistaa lienee riittävästi tarjolla, niin Euroopan puolella kuin Siperiassakin. 09-413 97 300 asejaera.toimitus@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola Toimitussihteeri: Maija Salmi toimittajasalmi@gmail.com Mediamyynti: Ari Hertzberg p. Ahma on suomalaisessa luonnossa vieraslaji. Patoja rakenteleva majava on ekosysteemi-insinööri, jonka toimet hyödyttävät monia eläimiä jopa vuosikymmenten ajan. Majava-altaiden alueelta löytyy hirville maistuvaa kasvillisuutta, kuten lumpeita, ja veden pinnan laskettua esimerkiksi vesakkoa, sanoo majavien ympäristövaikutuksia jo lähes 40 vuosikymmenen ajan tutkinut yliopistonlehtori Petri Nummi maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta. Poroelinkeinon harjoittajien leipä pohjoisilla kairoilla ei ole leveä ja ahmat aiheuttavat sen merkittävää kapenemista joka vuosi. Majavalammilla on Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan enemmän nisäkäslajeja kuin tavallisilla metsälammilla. Pyynti kannattaa kohdistaa muovitettujen paalien, riistanhoitokohteiden, tuotantoeläinja marjatilojen, rakennusten sekä muiden vahingoista kärsivien kohteiden läheisyyteen. 54 Jenkkihaulikot Monissa jenkkihaulikoissa muistetaan nyt myös vasenkätiset ja pienikokoisemmat ampujat. Minkä takia ahmaa suojellaan Suomessa. Se ei kuitenkaan ole ensimmäinen Suomessa nähty sakaali ensimmäinen kuvattiin jo tammikuussa. Pohjoisen Suomen asukkaiden luontainen elinkeino on poronhoito, samoin kuin Norjassa ja Ruotsissa. 44 Typhoon F12 Turkkilaisvalmisteinen Typhoon F12 näyttää äkkiseltään rynnäkkökivääriltä, mutta on urheiluja metsästyskäyttöön soveltuva haulikko. Metsästysvuosi alkoi elokuun alussa rauhoittamattomien lintujen pyynnillä. Myös nisäkkäät saavat etua majavien läsnäolosta. Jossain vaiheessa Suomessa pyrittiin istuttamaan ahmoja niiden nykyisiä asuinsijoja etelämmäksikin, mutta onneksi siitä on luovuttu. Majavalammilla . Hirville koituu selviä etuja majavien läsnäolosta. 5 PÄÄKIRJOITUS Toimitus: Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari, p. Me suomalaiset emme juurikaan tunne valtakuntamme pahinta petoa, ahmaa. Ahma on suuri peto porojen keskuudessa – se tappaa poron hetkessä hyökätessään sen niskaan. Ei ahmakanta maailmasta lopu, vaikka meillä Suomessa niiden määrä minimoitaisiin. 40 Kyyhkypaukut Kyyhkyjahdissa saa käyttää lyijyhauleja, joita saa huokeammalla kuin huikaisevan hinnakkaita korvaavia latinkeja. Suomessa se elää pääasiassa poronhoitoalueilla
– Kamppailu on on ohitse alle viidessä minuutissa. Kun ahma pääsee kiinni poron niskaan se puree niin kauan kunnes selkäydin vaurioituu ja poro halvaan. 6 Poromies toivoo metsästykseen vähemmän byrokratiaa ”Ahma on haaskantekijä” Ahma aiheuttaa poronhoitoalueella suuria tappioita. Minusta kyse on enemmän jonkinlaisesta reviirikäyttäytymisestä eikä esimerkiksi lumiolosuhteista, koska ahma voi ryhtyä tappajaksi oman kokemukseni mukaan mihin vuodenaikaan tahansa. Joku saattaa Täysikasvuinenkaan poro ei ole turvassa ahmalta. Rauhalalla on kännykkäkameralla kuvattu video, jossa ahma hyökkää avoimella tunturipaljakalla täysikasvuisen poron kimppuun. Se tappoi kaiken minkä sen tielle osui, mutta söi yhdeltä porolta vain kielen, sanoo muoniolainen poroisäntä Markku Rauhala. Täysikasvuisen poron tappaminen ei ole ahmalle ongelma etenkään pehmeässä lumessa, jossa ahman leveä tassu on omiaan kantamaan sitä. A hma saattaa elää porotokan keskellä kuukausia aiheuttamatta mitään vahinkoja, kunnes sillä yhtenä päivänä napsahtaa jotakin päässä ja se aloittaa silmittömän tappamisen. Yksi pienikokoinen naarasahma tappoi seitsemän poroa, yhden ketun, metson ja saukon yhden ainoan päivän aikana. – Monen asiantuntijan mukaan ahman tappamisvimma riippuisi sääolosuhteista. – Lisäksi eri yksilöt käyttäytyvät hyvin eri tavoin. Poromiehelle ahma on suurpedoista hankalin oveluutensa ansiosta. Kuva: Markku Rauhala olla rauhallinen, toinen suoranainen sarjamurhaaja
– Olen hoitanut poroja 35 vuotta ja alkuvuosina ahma kuten muutkin suurpedot olivat harvinaisuuksia, joiden jälkiä saattoi näkyä kerran tai kaksi talvessa. – Joku ahma saattaa olla rauhallinen, toinen suoranainen sarjamurhaaja, sanoo poromies Markku Rauhala. Ahma tappaa eläimen, syö mitä syö ja jättää yleensä suuren osan haaskaksi päinvastoin kuin esimerkiksi karhu, joka palaa uudelleen haaskalle. Nyt jälkiä näkyy viikottain. Kun tunturissa tuiskuaa, voi lumi peittää luolan suuaukon puolessa tunnissa, minkä jälkeen sen päältä voi hiihtää huomaamatta mitään.. Muonion ja Näkkälän paliskuntien alueelle elelee 5-10 ahmaa. 7 . Se pystyy hyppäämään poron niskaan puusta tai maasta, Rauhala tietää. Ahma nimenomaan tekee haaskoja Rauhala pitää vääränä käsitystä, että ahma käyttäisi hyväkseen enimmäkseen haaskoja. – Ahman liikkuminen on hyvin energiataloudellista, mutta tarvittaessa se on nopea. – Ahma kaivaa lumiluolan, jossa se voi viettää viikkoja. Alue on suuri ja lisäksi ahmat kulkevat rajan yli Ruotsista meille. Luonto tietää tämän, sillä esimerkiksi pienpedot ja ahma elävät symbioosissa. Ahma saattaa vaikuttaa hitaalta ja kömpelöltä, mutta todellisuudessa se on nopea ja ketterä. – Yksi pienikokoinen naarasahma tappoi seitsemän poroa, yhden ketun, metson ja saukon yhden ainoan päivän aikana. tuu. Pesän yli voi vaikka hiihtää Ahmakantaa on vaikea arvioida, mutta ainakin Etelä-Lapissa se vaikuttaa suuremmalta kuin mitä viralliset luvut kertovat. Rauhala epäilee löytäneensä yhden pesän. Ahman pesää on hyvin vaikea löytää. Ketut ovat oppineet seuramaan ahman jälkiä, koska ne tietävät saaliin odottavan jäljen päässä. – Minun kokemukseni on, että ahma nimenomaan tekee haaskoja. Kuolema on tuskallinen ja hidas
– He metsästävät omalla ajallaan ja omalla rahallaan. – Se on poromiehen kannalta aika mahdoton ajatus jo senkin takia, ettei niitä pesiä edes löydy. – Arviointi perustuu havannointijärjestelmään, joka ei ole välttämättä aivan luotettava. Etenkin talvella yksikin ilves saattaa tappaa paljon poroja, koska heikkoleukaisena se joutuu etsimään aina tuoretta lihaa. Yksinäinen vaeltava nuori susi saattaa myös tappaa useita poroja, sanoo Ollila. – Toki muutkin suurpedot aiheuttavat tappioita paliskunnissa. Jos ahma pääsee alueelta ulos, ei sitä voi enää metsästää. Helikoptereita käytetään jonkin verran siellä, missä maasto on riittävän avointa. Jäljet kertovat sen aina helposti. Suomessa metsästyksestä vastaavat yksinomaan poromiehet. Esimerkiksi ahmaa ei saa metsästää keväällä, jolloin se aiheuttaa eniten tuhoja paliskunnissa. Kovin peitteisessä maastossa se ei kannata. Meillä poikkeuslupa voi viedä viisi vuorokautta, missä ajassa ahma ehtii tehdä pitkän lenkin ja aiheuttaa lisävahinkoja. Rauhalan mukaan poikkeuslupametsästys on tehty järjettömän vaikeaksi. – Se voi siis pidättää synnytystään ravintotilanteen mukaan jopa vuodella. Ollila näkisi hyvänä, että Suomessa noudatettaisiin Norjan tapaa. – Toisaalta 5-6 miehen sitominen jahtiin viikoksi tai pariksi maksaa enemmän kuin otetaan huomioon jahdissa menetetty työaika. Olen itse käynyt kurssituksen siitä, miten raadosta voi päätellä, minkä pedon tappamaksi poro on joutunut. Poron kuoleman aiheuttaja voidaan aika hyvin tunnistaa jäljistä. – Ilves käy kurkkuun, ahma niskaan ja susi peräpäähän ja takajalkoihin. Ahmavahinkoja korvataan eniten . Nyt korvauksia maksetaan tapettujen porojen mukaan, mikä on sinänsä hyvä menetelmä. – Määrä on ahmakantaan nähden vähän. Paliskunnat ovat viime vuosina saaneet talvisin kahdeksan poikkeuslupaa. Tunturissa nettiyhteydet eivät toimi, mutta kaikki virheet kaatuvat jahdin johtajan niskaan. Raadosta otetaan kuva ja se lähetetään viranomaisille, jotka käyvät aika usein myös paikan päällä tarkistamassa tilanteen, Rauhala kertoo. Karhu syö luultavasti määrällisesti eniten poroja, mutta sulan maan aikana maastoon jääneet ruhot häviävät nopeasti. Ahman tappama poro on tänä päivänä näky, jonka poromiehet kohtaavat varsin usein. Viime aikoina on keskusteltu mahdollisuudesta maksaa korvausta ahmojen reviirien mukaan. – Suurimmat hankaluudet ovat vahinkoperusteisia poikkeuslupia koskevat rajoitukset, jotka liittyvät aikaan ja paikkaan. Se saattaa piiloutua kivikkoihin, viipyä siellä päiviä ja ilmestyä taas jostakin esiin. Karhu yleensä repii nahkaa päältä pois. – Jos siellä ahma tai jokin muu suurpeto riehuu porotokassa, paikalle hälytetään helikopteri ja viranomaiset hoitavat pedon lopetuksen. Pyynti tehty hyvin hankalaksi Paliskuntain yhdistys on toivonut jo vuosikausia, että valtio puuttuisi käytännön tasolla suurpetojen metsästykseen. Ilveksen suihin jää vuosittain tuhatkunta poroa. Suomi on sääntöjen maa, mutta etenkin tunturissa sääntöjä on vaikea noudattaa. Sen sijaan Ruotsissa ja Norjassa ahman metsästys on tehty helpoksi. Kuva: Markku Rauhala Poroisäntä Markku Rauhala toivoisi joustoja poikkeuslupametsästykseen. Ainoa lain suoma myönnytys on vahinkoperusteisessa poikkeuslupametsästyksessä moottorikelkkojen tai helikoptereiden käyttö, minkä paliskunnat maksavat omasta pussistaan. Lisäksi jokainen poikkeuslupa on kohdistettu tiettyyn yksilöön ja lupa-alue on tarkkaan rajattu. Ollila näkee ongelmia myös tavassa arvioida ahmakantaa. – Näkkälän paliskunnalla oli lupa, mutta kukaan ei suostunut jahdin johtajaksi. Viranomaiset velvoittavat, että kaikki pienimmätkin yksityiskohdat, kuten käytetyt aseet, miesten määrä, heidän saapumisensa, lähtemisensä ja kelkkansa tulisi ilmoittaa netin kautta viranomaisille jahdin kuluessa. Kukaan ei viitsi saada kritiikkiä sellaisesta, mille ei voi mitään. Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollilan mukaan ylivoimaisesti eniten korvataan paliskunnille ahman aiheuttamia vahinkoja. Lentotunti maksaa satoja euroja, mutta toisaalta puolen tusinan miehenkin maastossa pitäminen maksaa. Miesten pitäminen maastossa maksaa Helikopterin käyttö maksaisi kenties muutaman tuhat euroa. n Juhani Karvonen – Ilves käy kurkkuun, ahma niskaan ja susi peräpäähän ja takajalkoihin. Kuva: Markku Rauhala Ahmalla on myös viivästynyt alkionkehitys. Tuolloin tulee tapetuksi varmasti oikea peto eikä lisävahinkoja ehdi syntyä. Ahmojen metsästys naapurimaissa toki vaikuttaa myös Suomen ahmakantaan. Karhu yleensä repii nahkaa päältä pois.. – Norjassa valtio hoitaa poromiesten kanssa yhteistyössä metsästyksen. Jäätyneeseen lihaan sen hampaat eivät pysty. Ahmojen pesät tunnetaan ja ne tyhjennetään ja naaraita poistetaan. Vuorokausien jälkeen on vaikea olla varma, onko jahdin kohteena oikea eläin. Yksi jahti on jäänyt tekemättä, vaikka lupa olikin paliskunnalle saatu. Ongelma on, että luvat ovat loppuneet kevättalvesta, jolloin on suurimmat porotappiot. Tällä tavoin kanta pidetään kurissa. Metsästäjän ainoa mahdollisuus on odottaa, mutta yhden ahman metsästys voi viedä päiväkausia 5-6 mieheltä ja moottorikelkalta. 8 Ahmaa on tutkittu vähän ja sen käytös on monelta osin arvoituksellista. Suurin ero Suomen ja naapurimaiden kesken on, että ahmaa on tutkittu Ruotsissa ja Norjassa huomattavasti enemmän ja myös rahalliset panostukset ovat siellä selvästi suuremmat. – Sellaisia voimavaroja ei ole helppo saada kasatuksi yhden eläimen metsästykseen. Kaiken lisäksi me poromiehet saamme jahdista yleensä vain kritiikkiä tahoilta, jotka eivät edes tunne asiaa. Ei vapaaehtoisia jahdin johtoon Ahmaa on hyvin vaikea metsästää. Vuosittain ahmojen hampaisiin päätyy 2000-3000 poroa
tai s-postilla myynti@rally.fi 040 553 2428 050 3300 882 M Ö N K I JÄ C E N T E R SAA AJAA TIELLÄ! Rahoituksella alk. 100?/kk. 2-PAIKKAINEN 4x4 MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! VINSSI JA PERÄVAUNUPISTOKE kaupanpäälle! FINMAN 2500 TELIKUUPPAKIPPIKÄRRY hydraulisella kipillä! Rahoituksella alk. +tk FINMAN YHDISTELMÄKÄRRY Otamme vaihdossa mönkijät, mp:t ym. B-kortti tai AM121. Sisältää sylinterin, Hydraulikoneikon, letkut ja liittimet, akun ja Finman V-auran. 169?/kk. KOKO PAKETTI UUTUUS Finman V-aura Hydrauliikalla NYT SE ON TOTTA! SUOMEN KUULUISIN JA PARAS KOTIMAINEN FINMAN V-AURA SAATAVANA HYDRAULIPAKETILLA! Paketti sisältää kaikkí tarvittavat osat ja on valmiina käyttökunnossa toimittaessa. 8490. +tk EDUN ARVO YHT. Leikkuuleveydet: 120 cm ja 150 cm Leikkuukorkeus: 15 mm 150 mm UUTUUS! Finman MÖNKIJÄN Sopii myös kesantojen ja tienreunojen leikkuuseen. 2990. 7490 . 2990. +tk 550 EFI 5990 . FINMAN 120 FINMAN 150 2890 . Vasaraterät: 5 Vuoden Runkotakuu! RUOHONLEIKKURIT! HETI TOIMITUS! PARHAAT LAATU-TRAKTORIT Euroopan 1 merkiltä tieja työkäyttöön. 145?/kk. Kippi toimii omalla 12V akulla. MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III Tilaukset ja tiedustelut puh. OHJAUSTEHOSTIN 1990 . Rahoituksella alk. 9990. EDUN ARVO YHT. Briggs&Stratton 15 Hv 420 cc moottori Sähköstartilla. 100?/kk. +tk Rahoituksella alk. Todella hieno leikkausjälki nurmikolle. MODULARBOX OY ON VAKAVARAINEN SUOMALAINEN PERHEYRITYS JOLTA VARMASTI USKALTAA OSTAA! MEILLÄ TAKUU, VARAOSAT JA HUOLTO PELAA -VARMASTI! SUOMESSA YLI 150 HUOLTOPISTETTÄ. +tk Ohjaustehostimella 6790. 2490 . Made in USA. Ammattitai yksityiskäyttöön. Siiven asennon siirto keräävästä sivulleheittäväksi tai V mallista sivulleheittäväksi vain 2 Sekuntia!. 4x4 550 EFI+EPS Vetokyky yli 900 kg Isoin maavara 30,5 cm Aito 100% 4-veto 26" Testivoittajarenkaat ym. SH. Kantavuus n.1350 kg. HETI TOIMITUS! SH. 139?/kk. 1990 . KATSO ESITTELYVIDEOT www.tgb.fi Rahoituksella alk. +tk 1290
Edellisenä vuonna lauman rajana oli mainittu kolme sutta, nyt 2–3 suden reviirit on mainittu erikseen.. Jos luonto olisi sellainen, että se voitaisiin simuloinneilla mallintaa, silloin meillä ei olisi monimuotoisuutta. Minne katoaa kokonainen sukupolvi joka vuosi. – Vaikka olen yliopistokoulutettu matemaatikko en oikein jaksa uskoa, että näillä simuloinneilla pystytään luomaan luotettavaa arviota susien määrästä. Kokonaan tai ainakin osaksi Suomen puolella olevien reviirien lukumäärä oli 41, joista laumojen reviirejä oli 19. Lisäksi kahden ja 2–3 suden asuttamia reviirejä oli yhteensä 22. 10 ”Susikannan koko niin epärealistinen” Mihin katoaa sukupolvi. Luvut puhuttavat kentällä. Lukumääriä ihmettelee myös tietokirjailija, susiasiantuntijana tunnettu Kaj Granlund. Sudet pitäisi jalkautua laskemaan yhteistyössä Luken ja metsästäjien kesken, Granlund painottaa. Sama määrä vuosikausia Luontodirektiivin vuosien 2007– L uonnonvarakeskus (Luke) julkaisi kesäkuussa suden kanta-arvion, jonka mukaan Suomessa oli maaliskuussa arviolta 185–205 sutta. Miksi Suomen susikanta ei kasva Luken kanta-arviossa. Metsästäjien joukossa päitä pudistellaan, sillä susista tehtyjen havaintojen määrät ovat lisääntyneet viime vuosina voimakkaasti ja kunnissa on kulutettu pitkä penni koulukyyteihin, joita on myönnetty syrjäseutujen lapsille
– Minulla on rehellisesti sanottuna tunne, että Luken tutkijat eivät tunne suden vuosikiertoa. Sudet lähtevät omille teilleen vasta, kun ne tulevat sukukypsään ikään, eli 2-3-vuotiaina, eikä vuoden sisällä syntymästään. Keski-Pohjanmaan susimääräksi saatiin 20 sutta, mutta Luken mukaan siellä oli kaksi sutta. Työryhmää pyydettiin kertomaan, mitä halutaan. Susikirjailija vetää johtopäätöksen, että taustalla on kyse rahasta ja myös joltain osin EU:n pelosta. 2012 raportin mukaan Suomen susikannan koko oli 150–170 sutta. – Jos kannan kasvua rajoittaisi salametsästys sellaisessa mittakaavassa kuin mitä sitä uutisoidaan, sudet olisivat arempia. n Erja Pekkala. Juuri valmistuneen uuden suden kannanhoitosuunnitelmaluonnoksen mukaan yksistään Espanjan ja Italian susikantojen koko arvioidaan nyt tuhansissa. Raportin mukaan vastaava EU:n alueen kannan koko oli 1150–1750 sutta. Mies näkee ristiriitaa myös tulkinnassa susien laumakäyttäytymisestä, sekä niiden ihmisarkuuden puuttumisessa verrattuna väitettyihin salakaatoihin. Tutkimuksen mukaan mitä enemmän reviirillä on ruokaa, sitä lähempänä pesää hajaantunut lauma on. Toinen asia, joka sotii nykyistä arviota vastaan, ovat havainnot – näköhavainnot, pihahavainnot, jälkihavainnot. Pidin juuri Saksassa Zagrebin yliopiston järjestämässä symposiumissa luennon siitä, kuinka Suomessa susihavainnot kasvavat eksponentiaalisesti, mutta kanta pysyy samana vuodesta toiseen, kertoo Granlund ja toteaa saman ilmiön jatkuneen maassamme jo viitisen vuotta. – Suomen susikannan koko on niin epärealistinen, kun otetaan huomioon kaksi asiaa. Eihän niitä voi laskea keväthangilla tai kesällä. – Nyt tullaankin siihen asian suurimpaan ytimeen, josta puhutaan hyvin vähän: petopolitiikka, luonnonsuojeluja ilmastopolitikka ovat tutkijoiden rahasampoja. Hankkeet työllistävät Granlundilla on omakohtaista kokemusta susilaskennasta Perhosta vuosia sitten. Kaikki sudet kierrettiin renkaaseen, sisään ja ulos menevät jäljet laskettiin ja kuvattiin, sekä merkittiin karttoihin. Jos susissa on koiraa mukana, sukukypsyys saavutetaan aikaisemmin, Granlund selventää ja jatkaa salametsästyksen korostumisesta. Granlund pitää tilannetta hankalana etenkin maaseudun ihmisten kannalta. Ja kun kerrottiin, vastaus oli, että yksikään noista ei mene läpi, eikä niitä edes harkita. Tällaiset ehdotukset eivät kuitenkaan ole saaneet kannatusta, siitä kertoo miehen viimeinen esimerkki. – Laskenta oli ammattimaista. On normaalia, että susilaumassa on kahdesta kolmeen polvea susia. Näin poistetaan konfliktin pahin osa, eli se epätietoisuus, mitä tehdä, kun susi tulee pihaan ja siellä on karjaa ja lapsia. 11 – Jos kannan kasvua rajoittaisi salametsästys sellaisessa mittakaavassa kuin mitä sitä uutisoidaan, sudet olisivat arempia. Samalla sudelle palautusi se arvo, joka tarvitaan, että se voidaan hyväksyä. – Olin edellisen suden hoitosuunnitelman teossa mukana. – Esitin viime syksynä maaja metsätalousvaliokunnalle, että lopetetaan kokonaan suden metsästys, mutta ammutaan ne sudet, jotka tulevat pihoihin ja kylille. Tämä toimisi ilman erillistä lupaa pelkällä jälkikäteisilmoituksella. Jos kaikki olisi rauhallista, ei mitään pitäisi tutkia, mutta ei tulisi myöskään rahaa. Hankkeen ensimmäisenä tavoitteena mainitaan salakaatojen ennaltaehkäisy ja vähentäminen. Vaikka Perhosta ammuttiin kolme sutta, oli lukumäärä edelleen Luken mukaan kaksi, eikä enempää ollut koskaan ollutkaan. Luke etenkin ehkä ylläpitää pientä konfliktia, koska se tuo aina erilaisten selvittämisja kehittämisprojektien kautta rahaa. Tuolloin paikalliset metsästäjät laskivat kaikki löydetyt sudet. Luonnonvarakeskuksen Life BOREALWOLF -hanke on juuri saanut Euroopan Unionilta päätöksen 5,5 miljoonan euron rahoituksesta. Susipopulaatio ei voi susiasiantuntija Kaj Granlundin mukaan kasvaa niin hitaasti, että joka vuosi katoaisi kokonainen sukupolvi ja silti lukumäärä pysyy samana. Tutkimuksen mukaan tieto siirtyy susipopulaatiossa nopeasti, olipa se sitten tietoa ravinnosta tai uhasta. Susipopulaatio ei voi kasvaa noin hitaasti, että joka vuosi katoaisi kokonainen sukupolvi ja lukumäärä pysyy samana. On normaalia, että susihavainnot vähenevät keväällä, jolloin alfapari aloittaa pentueen teon ja häätää edellisen vuoden pennut luotaan. Nuoriso pysyy kuitenkin reviirillä, mutta hyvin pienellä alueella. Eihän metsästettävät ilves ja karhukaan tule pihoihin. – Petopolitiikka sekä luonnonsuojeluja ilmastopolitikka ovat tutkijoiden rahasampoja
noja, joista ulkopuolinen saa sen käsityksen, että nyt on tehty hyvää työtä, mies lataa. 2 Susikannan hoitosuunnitelma kuumentaa tunteita ”Sukset pahasti ristissä” Luken ja maaseudun ihmisten välillä on sukset niin pahasti ristissä, että se häiritsee jo yhteiskunnallista rauhaa. M aaja metsätalousministeriön luonnos päivitetyksi susikannan hoitosuunnitelmaksi on lähetetty lausuntokierrokselle. Tätä tavoitetta myös Ruotsalainen kannattaa, mutta näkee ääripäiden olevan nyt kaukana toisistaan. – Jos pannoittamisella haetaan hyötyä metsästyskoirien suojaamiseen, pitäisi kaikki sudet panna pantaan, eikä se ole mahdollista. Suunnitelmalla vastataan myös kansainvälisisiin velvoitteisiin lajin suojelusta. Kritiikkiä saa myös se, että hoitosuunnitelmalla tuodaan suurelle yleisölle sellainen näkemys, että suteen liittyviä ongelmia on helppo hoitaa. Luontoryhmät myös kehuvat sidosryhmätilaisuuksissa, kuinka he tulevat auttamaan aidan pystytyksessä, mutta ketään ei näy, kun töitä pitäisi tehdä. Suunnitelmasta nousevat esiin suden parempi sietäminen ja hyväksyminen, susivahinkojen ennaltaehkäisy sekä toimenpiteet uhan ja vahinkojen hallitsemiseen, erilaiset yhteistyömuodot sekä tiedon lisääminen. Luonnonvarakeskuksen arviot susien määrästä perustuvat vahvasti TASSU-järjestelmään, johon suurpetoyhdyshenkilöt merkkaavat tarkistamansa petohavainnot. Ruotsalainen on päättänyt lopettaa suurpetoyhdyshenkilönä toimimisen, ja yhtenä syynä on luottamuksen puute. – Hoitosuunnitelma on korusa– Hoitosuunnitelma on korusanoja, joista ulkopuolinen saa sen käsityksen, että nyt on tehty hyvää työtä, mies lataa. n Erja Pekkala. Kaikki sudet pantaan. Jarkko Ruotsalainen on toiminut Pohjois-Hämeessä Teiskon alueen suurpetoyhdyshenkilönä ja hänellä on pitkä kokemus yhteistyöstä Luken kanssa. Se oli turhauttavaa. Luottamuksen rakentaminen toimijoiden kesken olisi tarpeen, mutta nyt Luken ja maaseudun kansan, mukaan lukien metsästäjät, välillä on suuri oja. Tosin heistä taitaisi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. – Yleisön annetaan ymmärtää, että aitoja saa noin vain. Yleensä rahat aitoihin loppuvat jo alkuvuodesta. Panta susien tiedot ovat tähän asti annettu myöhässä ja suurpiirteisinä, tyrmää Ruotsalainen. – Karkeasti sanoen hoitosuunnitelma on aika liipalaapaa. Hoitosuunnitelman yksi keskeinen tavoite on luottamuksen ja yhteistyön lisääminen eri sidosryhmien välillä. Jotta aidan saa, pitää olla iso karja ja aidan hoitamisesta isännille tulee kova työ. Ruotsalaisen mukaan systeemi ontuu. – Suurpetoyhdyshenkilönä toimiminen ei palvellut enää tarkoitustaan. Syynä tähän on Luken suurpetopuolen temppuilut ja ylimielisyys esimerkiksi pannoitusasioissa. Vaikka kuinka hakkasi jälkiä järjestelmään, Luke julkaisi siitä huolimatta haluamansa susimäärän. Susien aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisy nousee hoitosuunnitelmassa isoon rooliin. Päivitetyn hoitosuunnitelman lyhyen aikavälin tavoitteena on pienin elinvoimainen kanta ja pidemmän aikavälin tavoitteena suden suotuisa suojelutaso. Tämän tiedon avulla metsästystä ja koirankoulutusta voidaan hoitosuunnitelman mukaan suunnata sellaiseen maastoon, jossa todennäköisyys suden kohtaamiseen on pienempi. Lausuntoaikaa on elokuun loppuun asti. Tuotantoeläintiloille kehotetaan hakemaan petoaitoja ja tavoitteena on vahinkojen korvaaminen täysimääräisenä ja reaaliaikaisena. Luottamuspula vaivaa Kentällä hoitosuunnitelman merkitys nähdään vähäisenä. Ministeriön mukaan hoitosuunnitelman on tarkoitus olla Suomen susikannan ja suteen liittyvien konfliktien hallinnan työkalu ja keskeinen väline susipolitiikan toteuttamisessa. Hoitosuunnitelmassa nousee tärkeään rooliin vahinkojen ennaltaehkäisy. Ne antavat lisäksi myös lähes ajantasaisen tiedon siitä, missä sudet ovat sekä missä ne ovat liikkuneet. Sukset on niin pahasti ristissä, että se häiritsee jo yhteiskunnallista rauhaa. Hän on toiminut myös pannoitusavustajana. Näin sanoo Jarkko Ruotsalainen. Metsästyskoirien suojaamiseksi hoitosuunnitelmassa mainitaan TASSU-järjestelmän lisäksi susien GPS-pantaseuranta, jotka yhdessä mahdollistavat susikannan koon seurannan ja kannanarvioinnin
Vuotta 2018 koskeva tilasto laadittiin 7500 metsästäjälle postitse lähetetyn kyselyn vastausten perusteella. Kysely lähetettiin alkuvuodesta 2019. Noin 30 000 metsästäjää sai saaliiksi supikoiria ja yhtä moni sai saaliiksi metsäjäniksiä. Myös pyytäjien määrä on vähentynyt vuosikymmenen alusta lähes kolmanneksen. Ennen muuta nämä tekijät lisäsivät metsäkanalinnustusta ja -linnustajia edellisvuodesta. S uomessa noin 202 000 metsästäjää kävi viime vuonna metsällä. 13 Pienriistasta kelpo saalis – vesilintusaalis väheni Metsäjänis ja supi ykkösiä Metsästäjät saivat viime vuonna enemmän pienriistasaalista kuin muutamana edellisvuonna. Vuosi 2017 oli poikkeuksellinen ja saalista sai vain kaksi kolmesta pienriistanmetsästäjästä. – Viime vuonna noin 70 000 metsästäjää kävi vesilinnustamassa. Kysely on nykymuotoisena toteutettu vuosittain vuodesta 1996 lähtien. Tiedot luvanvaraisten sekä ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvien riistaeläinten saalismääristä ovat Suomen riistakeskuksen keräämiä. Kolmen viime vuoden aikana metsäjäniksiä on saatu saaliiksi selkeästi vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Heistä runsas 80 prosenttia metsästi pienriistaa ja 60 prosenttia jahtasi hirvieläimiä. Siihen vastasi noin puolet kyselyn saaneista. Vesilintusaalis jäi aiempia vuosia hieman pienemmäksi. Vesilintusaaliin määrä on vuosi vuodelta vähentynyt vuodesta 2013 ja oli viime vuonna 2000-luvun pienin. Niitä sai saaliiksi vajaa 30 000 metsästäjää. Noin 30 000 metsästäjää sai viime vuonna saaliiksi supikoiria.. n Tilaston taustaa n Luken metsästystilasto perustuu tilastovuonna riistanhoitomaksun suorittaneille metsästäjille lähetettyyn kyselyyn. Kaikista riistalajeista sepelkyyhkysaalis oli suurin. Etenkin metsäkanalintuja saatiin saaliiksi runsaammin. Pienriistanisäkkäistä eniten saatiin saaliiksi supikoiria ja toiseksi eniten metsäjäniksiä. Metsäkanalintusaalis kasvoi Vuoden 2018 metsäkanalintusaalis kaksinkertaistui vuodesta 2017, joka oli lintukannoiltaan ja saalismäärältään poikkeuksellisen heikko. Tällä vuosikymmenellä noin 75 prosenttia pienriistanmetsästäjistä on saanut saalista vuosittain, tosin viime vuosina heidän osuutensa on ollut hieman pienempi. Noin puolet viime vuonna metsällä käyneistä kävi metsäkanalintujahdissa, kertoo erikoistutkija Jani Pellikka Lukesta. Eniten saaliiksi saatiin sinisorsia ja toiseksi eniten taveja, joita pyydettään noin puolet vähemmän kuin sinisorsia. Näiden yleisimpien saalislajien saaliit ovat vähentyneet aivan viime vuosina, Forsman toteaa. – Kolmiolaskennat kesällä 2018 osoittivat lintukantojen kasvaneen, ja monilla alueilla sallittiin pitempi metsästyskausi. – Viime vuonna tilanne palautui ennalleen, kertoo tutkija Leena Forsman Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Sepelkyyhky ja supikoira Pienpetoja saatiin saaliiksi hieman enemmän kuin edellisvuonna. Kolmanneksi eniten saatiin saaliiksi minkkejä ja kettuja, joita vajaa 20 000 metsästäjää sai saaliiksi. Kolmanneksi yleisin vesilintusaalis on telkkä. – Pienriistaa pyytäneistä noin 125 000 metsästäjää sai pienriistasaalista
Tosin siinä vaiheessa ikää olisi jo sen verran, ettei euroista taitaisi olla suurtakaan riemua ja hyötyä. 14 ”Itsellekin iloa koko loppuelämäksi” Kosteikko auttaa riistakantoja Suomesta on hävinnyt valtava määrä kosteikkoja laajamittaisten kuivatusten takia. Riistanhoitoa harrastavana metsästäjänä ja luontoharrastajana Tonteri ilmoitti Jokirannan kosteikon muutama vuosi sitten Riistakeskuksen Kosteikko Life+ Return of Rural Wetlands –hankkeeseen mahdolliseksi mallikosteikoksi. H ausjärveläinen Mika Tonteri sattui omistamaan sukutilan mailla korkeahkon mäen, jonka lakiosassa on useita lähteitä. Osa kadonneista kosteikoista voidaan korvata perustamalla uusia. Sen sijaan kosteikoista ja sen ylläpitämästä luonnon monimuotoisuudesta on itselleni iloa. Itse laskeskelin, että voisin saada puusta ehkä 50 vuoden päästä jonkinlaisen euromäärän. – Suomessa on varmaan aika paljon sellaisia maatilkkuja, joilla puuntuotto ja muu hyötykäyttö on kehnoa. Nyt riistanhoitoharrastus on levinnyt naapurilta ostettuun maapalaan ja rakenteilla oleviin kolmeen muuhun kosteikkoon
Tavoitteena oli innostaa ihmisiä kotiseutujensa kosteikkojen hoitoon myötä ja palauttaa vähintään 30 kosteikkoa vesilintujen pesintäympäristöiksi. Mika Tonteri vie kosteikolle päivittäin viljaa metsästysaikana. Kolmen vuoden aikana kosteikoilta on ammuttu vain muutama lintu. – Tänä kesänä niissä ei pesitty, mutta yleensä sorsilta menee ainakin kesä ennen kuin ne tekopesiin tottuvat. Jokirannan kosteikon kaivetussa päässä on vettä kolmisen metriä. – Patolaitteiden avulla veden korkeutta voin säädellä omatoimisesti senttien tarkkuudella, Tonteri selventää. Ajoittainen kuivuminen on kuitenkin edullista kosteikon toiminnalle, sillä vedenpinnan lasku uudistaa ja elvyttää kosteikon kasvi– ja eläinlajistoa. Kosteikko vetää puoleensa myös pienpetoja, muun muassa supeja. Muuttosorsia vierailee kosteikolla paljon. Kyyhkyjä on todella runsaasti, ja peuroja ja kauriita käy kosteikolla ja ne asustavat riistametsässä. loppuelämäksi. Mallikohteen Jokirannan kosteikon pinta-ala on noin 1,5 hehtaaria, josta vesipinta-alaa on noin reilun hehtaarin. Oppiminen on tässä suhteessa nopeaa. Jokirannan kosteikko . Esimerkiksi vesilintujen poikastuotto on korkeimmillaan kausikosteikoilla, joilla uudistuva maakasvillisuus tarjoaa veden alle jäätyään runsaasti ravintoa selkärangattomille. Tutkimusten mukaan tekopesissä syntyneet poikaset tulevat itsekin pesimään mieluusti tekopesissä. Toisaalta kosteikon suuri koko suhteessa valuma-alueeseen saattaa merkitä kosteikon osittaista kuivumista pitkien kuivuusjaksojen aikana. – Se on nyt sekametsää, jossa kasvaa kaikkia puulajeja. – Niitä pitää pystyä pyytämään tehokkaasti, Tonteri painottaa. 15 . Tavoitteena on myös parantaa alapuolisten vesistöjen tilaa kiintoainetta ja ravinteita pidättämällä. Suomessa on kuitenkin aika paljon metsästä. Hanke oli voimassa viitisen vuotta vuoteen 2015 saakka. Kyseinen metsästys kohdistuisi muuttosorsiin. – Kosteikon suojassa on pesinyt sinisorsia, taveja ja telkkiä. Tonterin omistama kosteikko perustettiin vuonna 2013 patoamalla veden vaivaama metsä ja suonotko, josta syntyi Jokirannan kosteikko. Kustannukset olivat 8200 euroa, josta kaivuutyöt maksoivat 4700, patolaitteet ja materiaalit 1300 ja suunnittelusekä maastotyöt 2200 euroa. Metsäkanalintujakin kosteikko palvelee, koska se kerää hyttysiä poikasten ravinnoksi. Riistakamera on kuvannut jokusen ilveksenkin. – Kosteikon suojassa on pesinyt sinisorsia, taveja ja telkkiä. Patoon asennettiin säätösalaojakaivo vedenkorkeuden säkin raivattu pari vuotta sitten, ovat riistanhoidolliset tulokset olleet näkyvät. Metsäkanalintujakin kosteikko palvelee, koska se kerää hyttysiä poikasten ravinnoksi, sanoo Tonteri. Kohteita oli kaikkiaan Suomessa 28; rahoittajina olivat EU Life+, maaja metsätalousministeriö ja Suomen Riistakeskus. Valuma-alue on noin 5,5 hehtaaria. Tulevaisuudessa olen miettinyt mahdollisuutta aloittaa pienimuotoista kaupallista toimintaa järjestämällä muutaman metsästäjän ryhmille sorsastusta. Naapurin Jari on rakentanut kosteikkoon sorsille tekopesiä oljista. Riistan määrä jo kasvanut Mäen lakiosan vieressä kasvoi lähes läpitunkematon vitikko. Pienen valuma-alueensa ansiosta Jokirannan kosteikko pystyy tasaamaan ylivirtaamia varsin tehokkaasti ja vähentämään siten tulvahaittoja kohteen alajuoksun puoleisilla alueilla. Sorsastuskertoja ei voi olla 5-6 enempää kaudessa ja ryhmän kokokin olisi pidettävä pienenä, joten kovin mittavasta toiminnasta tuskin olisi kyse. säätelyä ja kosteikon tyhjennystä varten sekä ylijuoksutusputki poikkeuksellisten vesimäärien hallitsemiseen. Tonteri osti maapalan ja raivasi senkin monimuotoisuuden periaatteella. Kaivuutöistä luovuttiin maaston huonon kantavuuden ja alueen kasvillisuuden suojelemiseksi. Tulopuoli on siltä osin jo alkanut, kun saa seurata hyvillä mielin vilkastunutta riistakantaa päivittäin. Vaikka kosteikko on ollut valmis kolmisen vuotta ja riistamet– En ole vielä raaskinut niitä kovasti häiritä ja kanta saa kasvaa. Ideana oli sama kuin kosteikossakin; puuntuotto ei olisi kohdallani koskaan niin merkittävää, että siitä olisi saanut juuri mitään merkittävää etua. Muuttosorsia vierailee kosteikolla paljon, koska lintuperspektiivistä katsottuna korkealla mäellä sijaitseva kosteikko on linnuille mieluisa levähdyspaikka
tevä vesi kulkeutuu kaikkiaan kuuden eri altaan läpi, ennen kuin se päätyy pelto-ojaan. – Tuo 30 senttiä on tutkimusten mukaan ihanteellisin vedenkorkeus puolisukeltajille. Syvyyttä pitää olla patolaitteiden ja patovallin takia riittävästi. Patovalli saatiin vedenpitäväksi, koska maaperä oli tiivistä savea. – Riistakeskus suunnitteli ja rahoitti hankkeen. jiä, jotka eivät kuulu mihinkään seuraan, eikä heillä ole tilaisuutta sorsastaa kuin merellä. Sen jälkeen vesi päätyy jo vuosikymmeniä sitten kaivettuun uimalammikkoon. – Jokirannan kosteikosta lähSorsille tehdyt tekopesät eivät vielä ensimmäisenä kesänä saaneet asukkaita. – Uskoisin että monilla maanomistajilla on alueita, joilla esimerkiksi puuntuotto ei koskaan nouse kovin suureksi. Kosteikko on silloin hyvä vaihtoehtoa. Kosteikosta nousee kuollutta puuta ja vettä on matalassa osassa muutamasta sentistä noin 30 senttiin. Vedenkorkeudet vaihtelevat Tonteri oli suunnitellut ja miettinyt kyseistä kosteikkoa jo aiemmin isänsä kanssa. – Kaivuutyön olen tehnyt itse appiukon kaivinkoneella. Kosteikon toisessa päässä on syvyyttä kolme metriä. Sanoin, että maan alla on lähteitä riittävästi ja meikäläinen vaikka kantaa veden lammikkoon, jos tiukka paikka tulee. Tosin Riistakeskuksen edustaja ei ollut uskoa tutustumisja arviointikäynnin jälkeen, että korkean mäen laelta löytyisi riittävästi vettä ja epäröi, olisiko kosteikon perustaminen mielekästä. n Juhani Karvonen. Saostusaltaat ottavat ravinteet talteen ja loppujen lopuksi pelto-ojaan päätyvä vesi on jo hyvin puhdasta. Vesi virtaa kuuden altaan läpi Mäen laelta Jokirannan kosteikosta vesi valuu alas pariin pienempään saostusaltaaseen. Runsaan hehtaarin kosteikosta vain pieni osa vaati kaivinkonetyötä, loppuosalle ei ole tehty mitään. – Viljan heitän veteen, josta naakat ja varikset eivät niihin ulotu. Iso etu on ollut se, ettei maata ole tarvinnut tuoda, sillä reunusvalleihin olen voinut käyttää kaivattua maata. Kun lammikko valmistui, oli se hetkessä täynnä. Hankkeeseen oli helppo lähteä mukaan, kun sopiva kosteikkokin oli valmiina. Mäen päälle perustettu Jokirannan kosteikko on osin täysin luonnontilassa, sillä maan altaat pulppuavat lähteet pitävät maaperän kosteana. Maata on siirtynyt monen monta kuutiota. 16 – Kalaa ei sorsalammikoissa tule ikinä olemaan, koska ne söisivät vedestä pieneliöstöä, joka on tärkeä ravinnonlähde vesilintujen poikasille. Idea syttyi kunnolla, kun metsästyskaveri houkutteli kuuntelemaan Kosteikko life –hankkeen esittelyä. Rakentamiseen ja rahoitukseenkin on olemassa ratkaisuja, joita kannattaa selvittää. Tonteri vie kosteikon rannalle jyviä muutaman kerran viikossa, metsästysja muuttoaikana miltei päivittäin. Kolme kosteikkoa nyt kaivuussa Uusien altaiden rahoittamiseen on osallistunut Vanajavesikeskus, jonka avustusosuudella sai ostettua patolaitteet ja jonkin määrän putkia patolaitteisiin. Kun kaikki on valmista, Tonterilla tulee olemaan 2-3 hehtaaria kosteikkoa, josta pari hehtaaria on vesialuetta. Kalaa ei sorsalammikoissa tule ikinä olemaan, koska ne söisivät vedestä pieneliöstöä, joka on tärkeä ravinnonlähde vesilintujen poikasille. Tosin maaperä on hieman hiekkainen, minkä vuoksi vallitukseen on tuotava vähän naapurin uimalammesta savimaata. Sinne valmistuu kolme eri korkeuksilla olevaa allasta, joista vesi valuu alaspäin samalla puhdistuen ja kirkastuen ja lisäten luonnon monimuotoisuutta. – Kaverini oli kuullut hankkeen esittelytilaisuudesta ja pyysi minut mukaan. Uimalammikon alapuolella Tonterilla on meneillään mittavat maansiirtotyöt
Metsäpeuroja on tuotu totutustarhoihin sekä eläinpuistoista että luonnonkannasta. Suuri eläinmäärä tietää myös kasvavia ruokintakuluja, kun luonnossa evästä olisi tarjolla ilmaiseksi. – Tarhan voidaan katsoa käyvän sillä tavalla ”ahtaaksi”, että kiima-aikaan siellä ei voida pitää enempää kuin yksi hirvas. Kuva: Lea Uimonen, MetsäpeuraLIFE/Metsähallitus Lauranvuoren kasvanut suurpetotilanne aiheuttaa päänvaivaa metsäpeurojen vapautukselle. Tästä tehdään päätös elo-syyyskuun taitteen tietämillä. Näin ollen tarhoissa olevat nuorehkot urospuoliset tulee joka tapauksessa vapauttaa tai siirtää ennen kiimaaikaa. Kesän aikana peuroja ei ole lähdetty muualle siirtämään, sillä hirvieläimiä ei lain mukaan saa kuljettaa sarvien kasvun aikana, jolloin sarvet ovat vielä nahkapeitteiset. Kasvanut susikanta aiheuttaa huolta ja päänvaivaa hankkeen toteuttajille. Hirvaat siirrettävä Tila tarhoissa ei käy eläimille ahtaaksi, eli sen vuoksi vapauttamisella ei olisi kiire. Peurojen määrä halutaan tarhoissa kuitenkin pitää kohtuullisena, jotta vältytään maapohjan liialliselta kulumiselta. Synnytyksissä ei ollut ongelmia, ja kaikki vasat voivat edelleen hyvin. 17 Lauhanvuoren metsäpeurat joutuivat susireviirin keskelle Koska ensimmäinen vapautus. Vaihtoehtoina Lauhanvuoressa ovat vapautus alkuperäisen suunnitelman mukaan, vapautus useammassa erässä, vapautuksen siirtäminen tuonnemmas tai yksilöiden siirtäminen vapautettavaksi toisaalla. Lauhanvuoren kohdalla petotilanne on hankkeen alkupäivistä muuttunut oleellisesti. – Mainitun reviirin susista on tarhan lähituntumasta kaikkiaan neljä jälkihavaintoa tammikuun loppupuolelta. Tarhan aitavarren valvontakameroissa ei Lauhanvuoressa sen enempää kuin Seitsemisessäkään ole näyttäytynyt koko hankkeen aikana sutta tai muutakaan suurpetoa. A se&Erä on seurannut tiiviisti MetsäpeuraLIFE –hanketta ja sen näkyvimpiä toimia, jotka ovat metsäpeurojen palautusistutukset Pirkanmaan Seitsemisen ja Etelä-Pohjanmaan Lauhanvuoren kansallispuistojen alueille. Kaikissa tapauksissa osalle istukkaista tullaan ennen vapautusta asentamaan paikannuslaitteet, toteaa Mykrä-Pohja. – Lauhanvuoren osalta ensimmäisen vapauttamisen ajankohta ja toteutustapa pohditaan vielä kertaalleen istukkaiden saaliikreviiri ja entisen reviirin reunaalueen sijaan kyseinen totutustarha sijaitsee nyt reviirin keskellä. – Vasominen onnistui hyvin. Seitsemisen totutustarhan yksi keväällä syntyneistä vasoista saa vielä odotella vapautusvuoroaan emänsä hoivissa. Metsäpeurojen luontainen käyttäytyminen asettaa vaatimuksia lauman koolle ja koostumukselle. Vauriokohdan verenvuotoa on erittäin vaikea tyrehdyttää, ja tulehdusriski on suuri. Seitsem isessä päästään suunnitelma toteuttamaan ja ensimmäiset metsäpeurat käyskentelevät näillä näkymin luonnossa vapaana syksyllä. Eri vaihtoehtoja Hankkeen alkaessa eläinten ensimmäinen vapautus suunniteltiin kuluvan vuoden loppupuolelle. Näinkin isot tarhat ovat siis kiiman koittaessa ahtaita jo kahdellekin aikuiselle, tai aikuisikää lähestyvälle hirvaalle. Ainoastaan yksi Lauhanvuoren vaatimista jäi ilman vasaa. Oma susireviiri Luonnonvarakeskuksen alkukesästä valmistuneen suden kanta-arvion mukaan Lauhanvuoreen on muodostunut oma – Vaihtoehtoina Lauhanvuoressa ovat vapautus alkuperäisen suunnitelman mukaan, vapautus useammassa erässä, vapautuksen siirtäminen tuonnemmas tai yksilöiden siirtäminen vapautettavaksi toisaalla.. Kasvavassa sarvessa on erittäin vilkas verenkierto, ja sarven nukkakarvainen nahka vaurioituu helposti. Hankkeen projektipäällikkö Sakari Mykrä-Pohja Metsähallituksen Eräpalveluista kertoo vasomisen tapahtuneen molemmissa tarhoissa. Tarhoissa on yhteensä 15 aikuista vaadinta, ja niille syntyi 14 vasaa. Kaikissa vaihtoehdoissa on hyvät ja huonot puolensa. n Erja Pekkala sijoutumisriskin hallitsemiseksi parhaalla tarjolla olevalla tavalla hankkeen tavoitteet samalla kuitenkin huomioiden. Nyt Seitsemisessä on 18 ja Lauhanvuoressa 24 yksilöä. Kylillä on liikkunut rajujakin huhuja aitojen läpi yrittäneistä pedoista, mutta projektipäällikön mukaan tarhalla ei kuitenkaan ole ollut vilkasta petoliikennettä. Vasojen sukupuolista ei ole vielä lopullista varmuutta, mutta havainnot viittaavat siihen suuntaan, että vasoista todennäköisesti kuusi on naaraita ja kahdeksan uroksia. Tämä seikka on kuitenkin ollut tiedossa kaiken aikaa, eikä siis liity mitenkään esimerkiksi muuttuneeseen susitilanteeseen, Mykrä-Pohja toteaa
18 Luolakoiranäytös peruttiin kokonaan Pirkanmaan erämessuilla Uhkailut otettiin todesta – messuohjelmaa muutettiin
saamasta negatiivisesta palautteesta ja jopa uhkailuista johtuen näytös peruutettiin. Erämessuilta löytyi pientä lisäystä varusteisiin. Parkanolaiset Saila ja Ville Koski perheineen viettivät messuilla kaksi päivää. Myllymäki kertoo jutelleensa asiasta näytöksen järjestäjän kanssa ja vakuuttuneensa siitä, että kyseessä olisi ollut täysin laillinen ja sääntöjen mukainen . Sannitytölle oli hankittu lakki sekä hyljetatuointi, ja Ville-isä arveli ostavansa kalastusvehkeitä, jos sopivia kohdalle sattuu. Messusuunnitelmia jouduttiin muuttamaan uhkailujen takia. Messualueen vilkkaan pääkulkureitin varressa sai harjoitella ammuntaa jousiaseella kauhajokisen Jani Eklundin opastuksella. Näytökselle suunniteltu järjestäjä jättäytyi kokonaan pois messuilta. Julkisuuden mittakaava johtui järjestäjän mukaan virheellisestä uutisoinnista. Lapsen ilmeestä päätellen touhu on kivaa ja jännittävää. Eräkansa oli koolla Pirkanmaan erämessuilla Parkanossa kesän alussa. 19 Pirkanmaan Erämessuilla riitti tekemistä ja katseltavaa kaiken ikäisille. P irkanmaan Erämessuista nousi kova haloo jo ennen kuin portit Parkanossa ehtivät avautua. Toimittaja innostui kovasti luolakoiranäytöksestä ja Janne antoi yhteystiedot sen järjestäjälle ja pyysi ottamaan yhteyttä häneen. Toimittaja ei kuitenkaan näin toiminut, vaan kirjoitti itse jutun, eikä myöskään suostunut lähettämään juttua meille oikoluettavaksi. – Erään maakuntalehden toimittaja soitti meidän messupäällikkömme Janne Keskiselle, jonka tehtäviin kuuluu talkooporukan ja heidän tehtävien koordinoiminen, ei messuista tiedottaminen. Messuilla piti olla luolakoiranäytös, mutta sen. Janne pyysi toimittajaa soittamaan minulle, mutta toimittajan mukaan hänellä ei ollut aikaa. Valtosen perhe patikoi kotimaassa ja Kuusamo on heille mieluisin kohde. Se, että näytöksessä käytettäisiin elävää kettua, laitettiin vielä meidän sanomaksemme, vaikka meillä ei ollut tarkkaa tietoa, kuinka näytös tapahtuu, erämessujen markkinointipäällikkö Klaus Myllymäki harmitteli tapahtunutta. – Eräässäkin viestissä sanottiin, että eihän hirvikoiriakaan kouluteta elävillä hirvillä
Monet metsästäjistä käyvät erämessuilla täydentämässä varastojaan sekä tutustumassa alan uutuuksiin. Pienpetopyyntiin amerikankettukoiran ja saksanmetsästysterrierin kanssa erikoistunut Mäki oli tyytyväinen näkemäänsä ja epäili, että saattaa heräteostoksiin sortua. Yhdeksän hehtaarin alueella liikkui kansaa vauvasta vaariin. Näimme vastasyntyneen poron vasan, Liina ihasteli. Olimme täällä myös eilen, sillä katseltavaa riittää kahdeksi päiväksi, perheen äiti kertoi. – Näytöksen järjestäjä oli varovainen, eikä halunnut osakseen mitään sabotaasia tai muuta uhkaavaa tilannetta. Messuilla tulee käytyä joka vuosi vähintään kerran, kertoi Saarenpää, joka kertoi metsästävänsä kaikkea mahdollista ja aloittaneensa harrastuksen kymmenkesäisenä. – Eniten kiinnostaa metsästys sekä aseet ja kiikarit, mutta mitään erikoista ostoslistaa ei ole. Erämessujen järjestäjä Elämyksen tekijät ry olisi halunnut pitää näytöksen ohjelmassa, mutta luolakoiraporukka vetäytyi koko messuilta. Ja se on selvä, että metsästyskoirien pitää päästä harjoittelemaan, mies totesi ja jatkoi tuohtuneena: – Eräässäkin viestissä sanottiin, että eihän hirvikoiriakaan kouluteta elävillä hirvillä. Lyhyemmät ovat parikymmentä kilometriä. Lapsista 10-vuotias tyttö on usein mukana ja 7ja 14-vuotiaat pojat silloin tällöin. Jännittävää oli ollut myös törmätä tuoreisiin karhun jälkiin ja kuulla kauempaa mörähtelyä. n Erja Pekkala – Eniten kiinnostaa metsästys sekä aseet ja kiikarit, mutta mitään erikoista ostoslistaa ei ole.. Koiramiehinä he olivat menossa katsomaan, mitä kaikkea nähtävää koira-alueella oli tarjolla. Pariskunta on harrastanut aina vaeltamista ja ensimmäinen yhteinen patikkaretki tehtiin häämatkalle. – Karhunkierroksella oli kivaa, eikä kävely väsyttänyt. Harrastajia ja ajanvietettä Etukäteiskohinasta huolimatta messuviikonloppu avautui aurinkoisena. HannaLeena ja Juha Valkama saapuivat messuille tyttärensä Liinan kanssa Sastamalasta. – Hyvältä näyttää ja katsotaan mitä mieleen juolahtaa. Erämessuilta löytyy katseltavaa ja hankittavaa myös muille luonnossa liikkujille. – Retkisaha, pari lapiota ja silmälasien puhdistusaine on jo ostettu. luolakoiranäytös. He kertoivat pitkien vaellusten olevan noin sadan kilometrin luokkaa ja niihin kuluvan neljä yötä. Järjestäjä sai valtavan palauteryöpyn ja syytöksiä eläinrääkkäyksestä. Kympin maksaneet liput houkuttelivat lähtemään messuille koko perheellä, kuten olivat tehneet Väinö, Veeti, Sanni ja Siiri sekä vanhemmat Saila ja Ville Koski. Tällainen kommentti kertoo palautteenantajien tasosta ja siitä, että he eivät kyllä mitään elämyskansaa ole. – Kaikki mitä koirien kanssa tehdään, on vastuullista harrastamista ja he osaavat toimia oikein. Teemme vuodessa pari pidempää vaellusta ja monta lyhyttä. Uhkailut otettiin heillä tosissaan. – Emme harrasta eräilyä, mutta lapset halusivat tulla ja onhan tämä paikkakunnan suurimpia tapahtumia. 20 Sami Mäki ja Esa Saarenpää olivat lähteneet Etelä-Pohjanmaalta Parkanon erämessuille. Olemme kuitenkin nähneet lähihistoriassa kettutarhoille tehtyjä iskuja ja se jos mikä on eläinrääkkäystä, Myllymäki painotti. Esa Saarenpää Isokyröstä ja Sami Mäki olivat ensimmäistä kertaa Parkanon messuilla