4 – 2020 8,50 Kulukorvaukset ja vakuutukset hiertävät Lieksan suurriistaLieksan suurriistavirka-apu vastatuulessa virka-apu vastatuulessa Reijo Sauvula oli kuolla Karhu Karhu hyökkäsi hyökkäsi päälle päälle KKultasakaali ultasakaali jo Suomessa, jo Suomessa, seuraavaksi seuraavaksi PESUKARHU. PESUKARHU. Riistamaakunta Riistamaakunta Pohjois-Savo Pohjois-Savo • Runsas jäniskanta • Vahva ajokoiraharrastus • Rhy-ohjaaja metsällä • 111-vuotias metsästysseura • Asekauppa koronan keskellä Pääosin rauhoitettu Pääosin rauhoitettu KORPPI KORPPI tuhoaa tuhoaa kanalintuja kanalintuja
Ole valmiina metsästyskauteen ja rekisteröi paras kaverisi osoitteessa firstvet.fi. On hyvä tietää, että eläinlääkäri on aina lähellä, olitpa sitten kotona tai korvessa. Eläinlääkäri mukaan metsälle. Videopuhelun avulla saat eläinlääkärin tilannearvion ja hoito-ohjeet missä tahansa oletkin, vuoden jokaisena päivänä 07-24
Katso lisää: www.b-bark.com ERITTÄIN PITKÄ TOIMINTA-AIKA TARKKA GPS+GLONASS PAIKANNUS MONIPUOLISET KARTTAOMINAISUUDET ...JA PYSYT KARTALLA Tutustu myös metsästysseuroille tarkoitettuun Reviiri-ohjelmistoon osoitteessa www.reviiri.org. Download from Windows Phone Store Download from Windows Phone Store Download from Windows Phone Store Download from Windows Phone Store Download from Windows Phone Store Download from Windows Phone Store b-bark on loistavilla karttaominaisuuksilla varustettu mobiilisovellus metsästykseen, koirien seurantaan, kalastukseen, vaellukseen ja muihin ulkoiluaktiviteetteihin. Ulkoillessasi voit huoletta nauttia harrastuksestasi ja unohtaa paikannusja navigointihuolet
10 ”Näyttää pahalta!” Susikantaa ei saada kuriin nykyisillä hartioilla. Yksi teoria piisamikannan romahtamisesta on, että piisameja on ollut niin paljon, että ne söivät kaiken ruokansa ja kanta hävisi. Kuva: Hannu Huttu Laakajärven Riistamiehet ry:n puheenjohtajana toimii Jukka Tuikka kuvassa myös itäsiperianlaika Riistavietin Halti. Aktiivisessa seurassa metsästetään riistaa monipuolisesti. 20 Piisami taantui Piisami oli laajalle levinnyt laji vielä 1990-luvun alkupuolella. Erityisen hyvin alueella on metsäjäniksiä. 14 Karhu hyökkäsi Reijo Sauvulalta on usein kysytty, kuinka monta karhua hän on eläessään nähnyt. Se tunnetaan yhtenä kanalintujen pahimmista tuhoajista. Yksi niistä uhkasi olla kohtalokas. 18 Tuleeko pesukarhu. 36. Näin sanoo Hans Britwin, joka on saanut sapiskaa susipolitiikan arvostelusta. Kovuutta riittää susija karhujahtiin. Sisisorsalla menee kuitenkin hyvin. Eniten hiertävät kulukorvaukset ja vakuutusasiat. 32 Rohkea plotti Amerikasta tuotu plottinajokoira on parhaimmillaan suurriistalla. 46 Millainen tähtäin. 28 110-vuotias seura Kuopiolainen Metsolan Metsästysseura vietti 110-vuotisjuhlavuottaan viime vuonna, joten se on Pohjois-Savossa toimivista metsästysseuroista toiseksi vanhin. Sittemmin se on taantunut ja jopa hävinnyt monilta vesialueilta, joissa se esiintyi aiemmin runsaana. Markkinoilla riittää tähtäimiä joka lähtöön ja hintaan. Punapiste-, holo-, laservai mikä tähtäin. 4 Sisältö 4/2020 6 20 32 6 Lieksan SRVA Suurriistavirka-apueli SRVA-ongelmat jatkuvat Lieksassa. 36 Vuoden seura Metsästäjäliitto on valinnut vuoden metsästysseuraksi Laakajärven Riistamiehet ry:n. 24 Pohjois-Savo Pohjois-Savo tunnetaan rehevänä riistamaakuntana. Jos pesukarhu tulee Suomeen, tästä koituisi hankaluuksia, koska se on erittäin potentiaalinen raivotaudin kantaja. Alueen metsästyskoiraharrastus on vahvaa suurpedoista huolimatta. Syinä pidetään ainakin vesien liikarehevöitymistä ja talvehtimisalueilla tapahtuneita muutoksia. Lieksassa on pistetty liivit naulaan miehiltä ja koirilta. Kohtaamisia on ollut monta. 42 Kanalintujen tuhoaja Korppi on täysin rauhoitettu suuressa osassa Suomea. Halukkaita tekijöitä riittäisi, mutta sukset ovat ristissä niin pahoin, että samaan suuntaan hiihtäminen on nyt mahdotonta. Voimakkaassa ja lihaksikkaassa, silti sulavalinjaisessa plottinajokoirassa yhdistyvät rohkeus ja toiminnallisuus. 27 Metsästys verissä Pentti Mielonen valittiin muutama vuosi sitten Pohjois-Savon erämieheksi osin pitkäaikaisten luottamustoimiensa ansiosta. 22 Sinisorsa pärjää Vesilintukannat ovat viime vuosikymmeninä laskeneet
Vaiko sittenkin kiikari.... Uusmaalainen riistanhoitaja kertoo, kuinka korpit ovat tuhonneet hänen maillaan esimerkiksi metsokantaa. Hän halusi kertoa, kuinka oli joutunut lapsena pelkäämään itärajan pinnassa susia, ulvonta oli kuulunut yöaikaan läheiseltä vaaralta, eikä uni ollut tullut helpolla silmään. Tämä herättää joukon kysymyksiä: Miksi korpin annetaan pistellä poskeensa kanalintujen munia ja pesueita. Käyttötarkoitus ja tilanne ratkaisevat valinnan. Epäkohtia liittyy ehdotuksen kiinteisiin puskurivyöhykkeisiin, lyhyeen siirtymäaikaan sekä epämääräiseen lyijyhaulien hallussapidon kieltämiseen, joka käytännössä kriminalisoisi automaattisesti kaikki lyijyhauleja mukanaan kuljettavat metsästäjät Suomessa. Pitäisikö metsästyskoirat suojata susilta liiveillä. Yksittäisiä ahmoja on tavattu viime vuosina jopa Helsingin kaupungin alueella.. Tämä näkyy myös taskuaseissa. Mielipidevapautensa kullakin, mutta jotainhan tämäkin jo kertoo asenteista. Ympäristön pääosasto on pyytänyt ”lisäämään oman maansa REACH (asetus kemikaalirekisteröinnistä, kemikaalien arvioinnista, lupamenettelyistä sekä rajoituksista) -komitean jäsenten tietoisuutta lyijyhaulikieltoasiassa ja varmistamaan positiivisen äänestystuloksen komission tiukentamaan rajoitusesitykseen”. Suomen Metsästäjäliitto on huolissaan Euroopan komission ympäristöasioiden pääosaston (DG ENV) toiminnasta liittyen lyijyhaulien rajoittamisprosessiin kosteikoilla ja sen lähialueilla. Eivätkö ne ole riittävän mediaseksikkäitä, jotta ne herättäisivät suojelijat liikkeelle. Tämä päälle 90-vuotias mummo oli kuullut SusiLIFEsta, eikä ollut kuulemma uskoa korviaan. Tulee kieltämättä mieleen, että miksi suojelijat eivät tartu tähän kysymykseen ja ala pitämään esimerkiksi peltopyyn ja metson puolia. Miten tämä ylipäätään on mahdollista aikana, jolloin kanalintuja halutaan suojella ja niiden arvo ymmärretään. Aseoptiikka on kokonaisuuksien summa. Erämessuja on järjestetty Riihimäellä vuodesta 1972 lähtien, mutta tänä vuonna niitä ei järjestetä koronaviruksen vuoksi. Paljon keskustelua ja mielipiteitä herättävä SusiLIFE ei ole saanut kovinkaan paljon kannatusta metsästäjien keskuudessa. Metsästäjäliitto katsoo, että ohjailu on merkki virkamiesten puolueettomuuden vaarantumisesta ja samalla se on selkeästi hyvän hallintotavan vastaista. Mummo ei kuulemma käsitä, että ihmisten pitäisi millään lailla sietää susia. Ilmaiset EtäErämessut järjestetään 5. 09-413 97 300 asejaera.toimitus@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola Toimitussihteeri: Maija Salmi toimittajasalmi@gmail.com Mediamyynti: Sirpa Hornaeus p. 09-413 97 300, tilaukset@karprint.fi Tilaushinnat: Kestotilaus 65 euroa/vuosi Määräaikainen 72 euroa/vuosi Ilmestyy 8 numeroa vuodessa. 48 Suljettu vai avoin. Jos hänen nuoruudessaan joku olisi moisia puhunut, olisi joutunut lukkojen taakse varmaan säilöön. Metsästäjäliitto haluaa kuitenkin kutsua kaikki metsästäjät ja metsästyksestä kiinnostuneet virtuaalisille nuotiotulille kuulemaan eräalan viimeisimmät kuulumiset ja tapaamaan erilaisia alan ammattilaisia. 56 Yhdistelmäpaketit Etäisyysmittari ja kiikaritähtäin –paketit halpenevat. Lisäksi hän ihmettelee kovasti miljoonien eurojen summia, joita ”tällaiseen höpötykseen syydetään”. Sen uskotaan helposti syyllistävän metsästäjiä salametsästäjiksi, eikä hankkeen tavoite muun muassa susien ja ihmisen välisestä rinnakkaiselosta saa juurikaan ymmärrystä. Moni ampumaharrastaja satsaakin nyt yhdistelmäpakettiin. Vastaavaa on nähty jo muun muassa metsäpeuran kohdalla. Mutta: sanoihan vaikutusvaltainen suomalainen suojelija jokunen vuosi sitten, että ennemmin hän suojelee Bengalin tiikeriä kuin metsäpeuraa. Tämä Suomen suurin varislintu on rauhoitettu poronhoitoalueen ulkopuolella. Se ei tunnu kiinnostavan tätä laajaa ja vaikutusvaltaiseksikin kasvanutta suojelijajoukkoa, vaikka metsäpeuroja on vain Suomessa ja Venäjällä yhteensä muutamia tuhansia, mutta esimerkiksi susia riittää satoja tuhansia ympäri maailmaa. Metsästäjäliiton tietojen mukaan Euroopan komission ympäristöasioiden pääosasto lobbaa Lintuja luontodirektiivien asiantuntijaryhmän eli NADEGin jäseniä. kesäkuuta kello 9-16 Facebook-sivuilla: www.facebook.com/Metsastajaliitto Koko päivä on täynnä ohjelmaa ja messutarjouksia. 60 Kummat taskuaseet Kun seuraa Yhdysvalloissa julkaistavia asesivustoja, tuntuu silti, että siellä on kaikki mahdollista. 040 753 8555 sirpa.hornaeus@karprint.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Tilaajapalvelu, ma–pe klo 9–15, p. Mitään uuttahan nämä kysymykset eivät ole. Miksi suurpedot, susi etunenässä, kuuluvat suojeltavien joukkoon, mutta kanalinnut unohdetaan. Erämessut nyt etänä! . Lyijykieltoa läpi . Tällaisia kokeneita mietteitä itärajalta! Toisaalla tässä lehdessä on laaja artikkeli korpin aiheuttamista tuhoista. Komission Ympäristön pääosasto on kutsunut NADEGin jäsenet edistämään myös viime vuonna alkanutta laajempaa rajoitusprosessia, joka kieltäisi mahdollisesti kaikki lyijyammukset maa-alueilla. 64 Suojaliivit koirille. Kun SusiLIFE-uutinen oli ensimmäisiä kertoja päätynyt lehtien sivuille, Ase ja Erän toimitukseen soitti rouva Pohjois-Karjalasta, jonka vanha äiti oli pyytänyt ottamaan yhteyttä. Suljettu vai avoin punapistetähtäin. 52 Aseoptiikkaa Tähtäinkaukoputken hyödyt rakentuvat monesta tekijästä. Metsästäjät eivät ajatukselle lämpene. Nykyinen komission ehdotus lyijyhaulien rajoituksesta kosteikkoalueilla sisältää useita epäkohtia, jotka pitäisi ottaa huomioon päätöstä tehtäessä. Kustantaja: Karprint Painopaikka: Karprint Oy, Vihti 2020 ISSN 0781-2124 (painettu) ISSN 2489-8694 (verkkojulkaisu) SusiLIFE-mietteitä ja korppituhoja . 5 PÄÄKIRJOITUS Toimitus: Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari, p. 78 Ehtiväiset ahmat Ahmat ovat levinneet jo EteläSuomeenkin
Valtion lottovoitto tekijöiden persnetto Kortelainen näkee isona ristiriitana sen, että julkishallinnossa ymmärretään metsästäjien teke. Nyt Virvan sopimus päättyi huhtikuun lopussa, eivätkä he jatka virka-avun antamista poliisille. 6 Suurriistavirka-apusopimusta ei ole allekirjoitettu Lieksan SRVA vastatuulessa SRVA-ongelmat jatkuvat Lieksassa. Keskustelimme riistanhoitoyhdistyksen vuosikokouksessa asiasta. Eniten hiertävät kulukorvaukset ja vakuutusasiat. Keskeisinä hiekanjyvinä rattaissa hiertävät kulukorvaukset ja periaate siitä, mitä metsästäjävakuutuksen korvauspiiriin kuuluu. Asiaa on tarkoitus puida vielä Lieksan riistahoitoyhdistyksessä, kunhan koronaepidemia mahdollistaa noin 60 tehtävissä aikaisemmin toimineen henkilön kokoontumisen. – Lieksan riistanhoitoyhdistys on ilmoittanut olevansa valmis neuvottelemaan asiasta. Poliisi ei ole ollut kahteen vuoteen neuvotteluhaluinen. R istiriidat Lieksan suuriistavirka-avun järjestämisestä jatkuvat. Kaksi vuotta sitten Lieksan riistanhoitoyhdistys päätti jättää allekirjoittamatta silloisen määräaikaisen sopimuksen uusimisen ja Itä-Suomen poliisi joutui hankkimaan toimijat muualta. Vuosikokous velvoitti päättämisen niille, jotka ovat olleet mukana SRVA-toiminnassa. Virka-apua ryhtyi tuolloin antamaan tehtävään varta vasten perustettu yhdistys Virva ry. Heidän kesken on tarkoitus kokoustaa, mutta korona viivyttää nyt asian etenemistä, kertoo Lieksan riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Reijo Kortelainen
Hirvieläintehtäviä alueella on vuosittain vain muutamia. Halukkaita tekijöitä riittäisi, mutta sukset ovat ristissä niin pahoin, että samaan suuntaan hiihtäminen on nyt mahdotonta. Vuoden 2008 selvityksen perusteella pelkkä riistatalouden vapaaehtoistyön arvo kaikkineen oli 7,1 miljoonaa euroa. Jos asiat olisivat täällä kunnossa, tulisi Lieksasta kaikista eniten havaintoja sekä susista että karhuista. Petojen kanssa piirileikkiä Suurin osa Lieksan SRVA-tehtävistä liittyy suteen ja karhuun. Maakunta on siis tiheintä karhuseutua koko maassa. Alkujaan SRVA-toiminta on lähtenyt liikkeelle Lieksasta ja se oli silloin edistyksellistä toimintaa ja työstä saatiin korvaus. Pohjois-Karjalassa on Luonnonvarakeskuksen (Luke) kantaarvion mukaan ennen vuoden 2020 metsästyskautta 550-570 yli 1-vuotiasta karhua ja tämän vuoden pentutuoton arvellaan olevan 135 pentua. Sudet pyörivät maatilojen pihoissa ja niitä karkotetaan ajamalla ristiin rastiin. Sen jälkeen, kun virka-apu vietiin valtakunnalliseksi, se on ollut pelkkää kusetusta ja metsästäjien innokkuutta on käytetty hyväksi, Kortelainen lataa. Riistahoitoyhdistyksen tehtäväluettelosta riistahallintolaissa ei löydy asiasta mitään kirjausta. laskettu arvioitua 1800 henkilötyövuoden SRVA-toimintaa. Eduskunnassa on tunnustettu, että meidän tekemä työ on yhteiskunnalle kuin lottovoitto. – Petotilanne on karannut käsistä. Mihinkään ne eivät sieltä lähde ja tätä piirileikkiä leikitään meidän omilla rahoillamme. Kun summasta vähennetään riistanhoitoyhdistysten vuosittain saama määräraha, säästää valtio noin viisi miljoonaa euroa, kun vapaaehtoiset hoitavat tehtäviä. SRVA-tehtävät ovat vapaaehtoisille metsästäjille viranomaistoimintaa, joka ei liity metsästykseen millään tavalla. Mihinkään ne eivät sieltä lähde ja tätä piirileikkiä leikitään meidän omilla rahoillamme. – Tähän summaan ei vielä ole – Sudet pyörivät maatilojen pihoissa ja niitä karkotetaan ajamalla ristiin rastiin. Suurin osa Lieksan SRVAtehtävistä liittyy suteen ja karhuun. Hirvieläintehtäviä alueella on vuosittain vain muutamia. 10 §:ssä sanotaan muun muassa ”huolehtia riistanhoitoyhdistyksen toimialaan liittyvän metsästäjien vapaaehtoistoiminnan organisoimisesta ja seurata toimintojen toteutumista”. Täällä ei kuitenkaan enää merkitä petoja Tassuun, koska määrät muuttuvat. 7 . Luken vuoden 2019 suden kanta-arvion mukaan PohjoisKarjalassa on kahdeksan vakiintunutta susireviiriä, joista aineiston perusteella on kaksi Lieksan seudulla. Lieksassa on pistetty liivit naulaan miehiltä ja koirilta. män vapaaehtoistyön merkitys valtiontaloudelle, mutta siitä ei olla valmiita maksamaan riittäviä kulukorvauksia sen tekijöille. Ainut lainsäädännöstä löytyvä kirjaus, joka velvoittaa riistanhoitoyhdistystä vapaaehtoistyössä on asetuksessa riistahallintolaista
– Kun olen metsästyskortin hankkinut, en ole sitoutunut veroon, jolla maksetaan valtion vahinkoja. Kun tilastot tulivat, oli toinen pesue kuitenkin otettu pois ja perustelu oli se, että niin pienellä alueella ei voi olla kahta pentuetta. Loukkaantuneen karhun perässä voi vierähtää helposti vuorokausi ja tilanteet tapahtuvat usein pitkien taipaleiden takana. Mies tarkoittaa kommentillaan kolmen, neljän vuoden takaista karhupentuehavaintoa, josta paikallisilla metsästäjillä ja tutkimuksella oli eriävä mielipide. – Lieksan Hattuvaarassa oli kaksi pentuetta, jotka havaittiin samanaikaisesti ja molemmat ilmoitettiin Tassuun. Metsästäjävakuutukseen on sisältynyt SRVA-osio jo pitkään, mutta vuoden 2018 elokuussa sinne lisättiin pykälä, jonka mukaan vakuutuksesta korvataan, jos koira aiheuttaa SRVA-tehtävissä vahinkoa toiselle eläimelle tai ihmiselle. Lusikka putoaa, kun käsky käy Kortelainen kertoo, että suurpetolähdöistä maksettava 400 euron korvaus ei riitä kattamaan kuluja. Täällä on myöhemmin nähty pienellä alueella emä neljän erauspennun kanssa ja toinen emä kahden erauksen kanssa sekä yksi iso uros, luettelee puheenjohtaja Lieksan karhumääristä. Lieksassa olisi saatavissa käyttövaliokoiria SRVA-tehtäviin noin 25-30. 8 Karhu oli epäonnekseen saanut minkinraudat tassuunsa keväällä 2016 ja Lieksan SRVA päästi sen tuskistaan saman vuoden toukokuussa. Kyse on loppujen lopuksi vuositasolla muutamasta tuhannesta eurosta. Se ei sovi perustuslailliseen ajatteluun, ja olen ollut asiasta alustavasti yhteydessä myös oikeusasiamieheen, Kortelainen sanoo. Ei näin tarvitse käydä kuin yhden kerran, ja luottamus on menetetty. Koirien vakuutusturva SRVA-tehtävissä parani viime vuonna. – Vuosina 2016-17 Lieksan riistahoitoyhdistys joutui käyttämään omia varojaan tähän viranomaistoimintaan, vaikka kaikki mukana olleet toimijat eivät edes jättäneet korvauslaskuja tietäessään riistanhoitoyhdistyksen taloudellisen tilanteen. Yleensä tehtävälle lähtee 2-4 koiraa ja petojen lopetukseen tehtävän vaativuudesta riippuen 3-6 koiraa. Metsästäjät maksumiehinä Lieksassa ei hyväksytty myöskään sitä ajatusta, että SRVAtehtävissä toimivien ihmisten ja koirien mahdollisten vahinkojen – Kun olen metsästyskortin hankkinut, en ole sitoutunut veroon, jolla maksetaan valtion vahinkoja. SRVA-tehtävät poikkeavat alueesta riippuen, sillä suurpetoja ei kaikkien riistanhoitoyhdistysten alueilla ole ainakaan samoissa määrin kuin Lieksassa. Jos riistakeskus myöntää vahinkoperusteisen sudenkaatoluvan ja tässä tehtävässä koira kuolee tai loukkaantuu, ei sitä korvaa kukaan, jos omistajalla itsellään ei ole vahinkoa kattavaa vakuutusta. Kun karhun kanssa tapahtuneesta kolarista tai pihapiirissä irvistelevästä pedosta ilmoitetaan, on paikalle lähdettävä heti huolimatta siitä, onko joulu vai juhannus, keittolusikka suussa tai sukujuhlat käynnissä. Puheenjohtaja kertoo saaneensa puheluita myös muista riistanhoitoyhdistyksistä, joissa on pohdittu asiaa samalta näkökantilta. n Erja Pekkala Kuvat: Matti Törrönen ?. – Muuallakin on huomattu samat ongelmat sopimuksessa, mutta paljoltihan tässä on kyse myös siitä, että allekirjoituksia on useimmiten kirjoittamassa ne ihmiset, jotka eivät itse osallistu SRVA-tehtäviin millään tavalla. maksumiehiksi joutuvat Suomen kaikki metsästäjät metsästäjävakuutuksen kautta. Luken kirjoituspöydän ääressä, Kortelainen jyrähtää. Kulut pitää saada korvattua ja SRVA-tehtävien hoidosta kuuluu saada päiväraha ja normaali kilometrikorvaus. Vain loukkaantuneen suurpedon lopetuksesta, onnistuneesta karkotuksesta sekä viimeisenä keinona käytettävästä häiriötä tai vaaraa aiheuttavan suurpedon lopetuksesta maksetaan korvausta – yrityksiä ei lasketa
Poliisilla ei pelikaveria Käytännössä tilanne on ajautunut siihen, että Lieksassa loukkaantuneen hirvieläimen perään ei lähde enää kukaan ja taajamissa erilaisia konflikteja aiheuttavat suurpedot poliisi hoitaa parhaansa mukaan. 9 Poliisi hätistelee omin voimin pihasusia Poliisi tarvitsee vapaaehtoisten metsästäjien ja koiranohjaajien apua kolarissa loukkaantuneiden hirvieläinten ja suurpetojen jäljestämisessä sekä asutuksen lähelle toistuvasti eksyvän suurpedon karkottamisessa tai lopettamisessa. Vaaraa tai vakavaa vaaraa aiheuttavat suurpedot kuuluvat poliisille alueesta riippumatta. Pari vuotta sitten sopimukseen tuli mukaan 400 euron korvaussumma, joka maksetaan rhy:lle suurpetotehtävistä. Poliisin omat resurssit ja osaaminen eivät näihin tehtäviin välttämättä riitä. Virvan kaksivuotinen sopimus Lieksan SRVA-tehtävien hoidosta umpeutui huhtikuun lopussa. – Tehtävät eivät meiltä ole kadonneet mihinkään. Virvan tuki Itä-Suomen poliisille tuli tiensä päähän, sillä heillä oli liian vähän ihmisiä ja tehtävien hoito kävi liian raskaaksi, kertoo rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen Itä-Suomen poliisista. Sillä, että korvaus maksetaan onnistuneesta karkotustehtävästä, viranomaiset ensisijaisesti haluavat, että karkotustehtävät toteutetaan niin tehokkaasti ja laadukkaasti kuin mahdollista ja sen myötä suurpedon karkottaminen olisi riittävä toimenpide. – Jos auton kanssa kolaroinutta hirveä ei poliisin suorittamassa lähietsinnässä löydy, silloin se meni ja luonto hoitaa. Eli edelleen kolareissa loukkaantunut suurriista ja pedot, jotka aiheuttavat ihmiselle vaaraa, kuuluvat poliisin tehtävänkuvaan. Meidän pitää pärjätä nyt omalla porukalla, eikä tämä mikään toivetila ole. Ei tätä kukaan halua, mutta meillä ei ole pelikaveria, rikosylikomisario toteaa. Pohjolainen uskoo, että suden kannanhoitosuunnitelman päivityksen jälkeen poliisihallinnon on syytä päivittää omat toimintaohjeet suurpetotehtävien hoitamisessa. Aikuinen pannoitettu naarassusi Teri lopetettiin Lieksassa poliisin päätöksellä helmikuussa 2016. Erja Pekkala – Lieksalaiset eivät ole tyytyväisiä vallitsevaan valtakunnalliseen korvausjärjestelmään ja haluavat parempia korvauksia tehtävien hoitamiseksi. Nyt jokainen tapaus räätälöidään erikseen, kuinka toimitaan ja kuka ne hoitaa. Mallia korvauskäytäntöön on otettu vapaaehtoisesta pelastuspalvelusta (Vapepa). Tällä hetkellä kaikilla muilla riistanhoitoyhdistyksillä on poliisin kanssa voimassa oleva sopimus paitsi Lieksassa. – Sitä voi pohtia, onko maksettava summa riittävä. Nykyään Suomessa lisääntynyt villisika kuuluu myös SRVA-tehtäviin, silloin kun se on esimerkiksi loukkaantunut kolarissa, jolloin se voi olla erittäin vaarallinen. Nyt Itä-Suomen poliisilla ei ole kumppania, joka avustaisi suurriistatehtävissä, vaan poliisi hoitaa ne itse kykyjensä ja resurssiensa mukaan. Sitä karkotettiin noin kuukauden ajan, ja karkotukset johtivat ainoastaan siihen, että susi siirtyi pihasta toiseen.. Taajamien ulkopuolella huolta ja uhkaa aiheuttavat suurpedot ovat Suomen Riistakeskuksen heiniä ja he antavat niille harkintansa mukaan häirintäja poistoluvan. – Vapepa etsii kadonneita ihmisiä ja heille maksetaan tehtävästä 400 euroa. Sama käytäntö otettiin myös SRVAtehtäviin ja summa maksetaan joko onnistuneesta karkotuksesta tai viimesijaisena keinona suurpedon lopettamisesta, Pohjolainen selventää. Siinä yhteydessä on myös tarkasteltava, vastaako valtakunnallinen SRVA-sopimus muuttuneita vaatimuksia esimerkiksi karkottamisten osalta. Jos hirvi kuolee paikan päälle, Lieksan rhy käy hakemassa raadon pois. Luonto on täynnä kärsiviä eläimiä, eikä kaikkia voida auttaa. Valtakunnallista SRVA-sopimusta on päivitetty 2010 ja 2018. – Lain mukaan lopetus on oltava aina viimesijainen konsti ja ensin pitää käyttää lievemmät keinot pedon karkottamiseen. Poliisissa tiedetään, että ongelma piilee rahassa. Kuitenkaan yksittäinen poliisilaitos ei voi, eikä saa, lähteä maksamaan eri periaatteella kuin 281 muulle yhdistykselle. Poliisi ei ilmoita siitä kenellekään. Se kulki pihasta pihaan etsimässä ruokaa. Lieksalaiset eivät ole tyytyväisiä vallitsevaan valtakunnalliseen korvausjärjestelmään ja haluavat parempia korvauksia tehtävien hoitamiseksi. Tätä Lieksa ei ymmärrä, rikosylikomisario summaa. Sama sopimus koko valtakunnassa Poliisi antaa luvan karkottaa samaa häiriköivää suurpetoa enintään kaksi kertaa, ja mikäli peto ei poistu esimerkiksi pihapiiristä ja sen katsotaan aiheuttavan ihmisen hengelle terveydelle vaaraa tai vakavaa vaaraa, sille annetaan lopetuslupa
– Aivan varmasti niistä puuttuu 20 prosenttia. – Kyllä se rupiaa näyttämään tosi pahalta. Syksystä tulee kyllä katastrofi niin hirville, peuroille kuin koirille, Britwin vastaa. – Jos pelkästään laskenta-alueella syntyy kolme pentuetta, se tietää varovaisenkin arvion mukaan 15 sutta lisää. Silloin täällä ollaan jo lähellä sataa elukkaa. Tassu-järjestelmään kirjattiin 50 jäljet. Näin sanoo Hans Britwin, joka on saanut sapiskaa susipolitiikan arvostelusta. Turvaliivit eivät ratkaisu Britwiniä pistää vihaksi, että kukaan ei edes halua yrittää ratkaista sitä, miten voidaan turvata koiran turvallisuus jahtitilanteessa. Helmikuun alussa tehty lumijälkilaskenta pääosin EteläPohjanmaan ja Pohjanmaan eteläosien hirvitalousalueilla toi 27 eri havaintoa suden jäljistä. Ja jos tänä päivänäkin metsissä olisi ainoastaan se paljon mainostettu 150-200 sutta, tilanne ei olisi paha. I känsä Etelä-Pohjanmaalla elänyt Hans Britwin on enemmän kuin huolissaan tulevasta metsästyskaudesta. Sehän tiedetäänkin, että kaikkia laumoja ei saatu laskennoissa liikkeelle. Olisihan se kiva osallistua karsintakilpailuihinkin, mutta metsässä voisi tulla sen verran kylmää kyytiä, että taitaa olla pakko jättää väliin. Totuus on susimäärissä kuitenkin toinen. Britwinin mukaan laskuissa ei ole mukana lähelläkään kaikkia alueen susia. – Eivät minkäänlaiset turvaliivit ole mikään ratkaisu siihen, – Susi ei kuulu Suomen luontoon, vaikka sitä on yritetty toitottaa valtiovallan toimesta 1970-luvulta lähtien.. – Ei siihen aikaan tarvinnut kuitenkaan miettiä, että sudet syövät sen. Seinäjoella asuva Britwin on kokenut metsästäjä, joka on käynyt ikänsä hirvimetsällä. 10 Tulevan metsästyskauden susitilanne kuohuttaa ”Nyt rupiaa näyttämään pahalta!” Susikantaa ei saada kuriin nykyisillä hartioilla. Mitä kesän lisääntymisaika sitten tietää alueen susikannalle. – Vielä pari vuotta sitten Ilmajoki–Peräseinäjoki–Seinäjoki–Alavus -alueella sai olla aika hyvin susilta rauhassa, mutta nyt alkaa olla jo toista. Itselläni on nuori jämptinarttu, jonka kanssa on pakko hoitaa koepuoli muualla, kun tänne ei uskalla sen kanssa mennä. Susia on enemmän kuin ikinä, joten ei ainakaan täällä uskalla enää laskea koiraa irti metsälle. Britwin muistelee vuotta 1982, jolloin oma koira haukkui hirveä 36 tuntia yhteen kyytiin
Britwin sai vuonna 2016 potkut Lakeuden riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilön sekä metsästyksenvalvojan tehtävistä, kun hän otti kantaa riistakeskuksen riistapäällikkö Mikael Luoman tekemään sudenhoitosuunnitelmaan. Susipolitiikan arvostelu toi potkut . Sitä hän ei ymmärrä. väliseksi ajaksi. En ole koskaan kehoittanut ketään, en muita enkä itseäni tappamaan sutta. Hän olisi kaivannut taannoin perustettuun Susilife-työryhmään myös metsästyskoirien edustajia. – Siellä on vähintään 60 000 samaa geeniperimää olevaa sutta, joten suden uhanalaisuudesta Suomessa on aivan turha puhua. Riistanhoitoyhdistysten pitäisi sanoa, ettei ole tekijöitä. Hans Britwin on saanut konkreettisesti kokea mitä tapahtuu, kun arvostelee julkisesti susipolitiikkaa. Se on yhtälö, jota en ymmärrä, Britwin manaa. – Kyllähän tästä jos mistä pitäisi lähteä barrikadeille! Lapuan liikkeen aikana Pohjanmaalta lähdettiin Helsinkiin oikomaan suomalaista politiikkaa, nyt ei saada edes susikantaa kuriin nykyisillä hartioilla. Nyt ei saada edes susikantaa kuriin nykyisillä hartioilla. – Ensimmäiseksi olisi jäätävä pois SRVA-toiminnasta. Britwin muistuttaa, millaiset määrät susia elelee heti itärajan takana. – Ei heitä sinne huolittu, kaikki osallistujat ovat enemmän tai vähemmän suojelupuolen kannattajia! Britwiniltä itseltään löytyisi keino koirien turvallisuuteen – Ainut oikea lääke on jatkuva sudentappolupa koko metsästyskauden 1.8. Samoja miehiä he ovat kuin metsästysseuroissa, jotka niin ikään ilmoittaisivat, ettei ole lähtijöitä. ”Lieksan miehet ovat rautaa!” Britwin tietää muidenkin metsästäjien olevan samaa mieltä susipolitiikasta ja sen hoidosta, mutta harva sanoo mitään ääneen. 11 . – Lapuan liikkeen aikana Pohjanmaalta lähdettiin Helsinkiin oikomaan suomalaista politiikkaa. – Kuulemma minun asemassani oleva henkilö ei olisi saanut arvostella ja kirjoittaa mielipiteitä Facebookissa siihen sävyyn kuten kirjoitin. SRVA:ssa tehdään valtiolle ilmaista työtä, ja valtiovalta kasvattaa samaan aikaan susimäärää. – Samalla viivalla eivät ole lampaidenja karjankasvattajat tai poromiehet, kun heitä vertaa bunkkereissaan istuviin vihreisiin, joiden mielestä Suomessa on oltava paljon susia!. Arvostelin ainoastaan täysin pieleen mennyttä sudenhoitosuunnitelmaa, joka perustui täysin vääristeltyyn susikannan kokoon. ja 28.2. koiraa ei ole jalostettu kantamaan mitään haarniskaa päällänsä. Tällöin meillä alkaisi olla ainoastaan niitä suurten salojen ja korpien susia, jotka eivät häiritse ketään eivätkä tee pahojaan. Vaikka Pohjanmaalla onkin Hans Britwinille mieluisia metsästysalueita, välillä ehditään muuallekin jahtiin kuva Lieksasta 2017. Britwin heittää pallon etenkin riistanhoitoyhdistyksille ja sitä kautta metsästysseuroille. Arvostelin myös Lukea siitä, kuinka se laskee susikantojen suuruudet eikä noteeraa ollenkaan muiden mielipiteitä
Susia on enemmän kuin ikinä, joten ei ainakaan täällä uskalla enää laskea koiraa irti metsälle. 12 – Kyllä se rupiaa näyttämään tosi pahalta. Maija Salmi. – Sitä on riistanhoitoyhdistyksissäkin. Jokohan sitten alkaisi tapahtumaan. Ministeriö kuitenkin käskee ja antaa ohjeet, mutta siellä ei oteta vastuuta, koska valta vaihtuu neljän vuoden välein. Virkamiehet kuitenkin tekevät mitä käsketään. Ei se näin ole. – Jos susimäärä pidettäisi 250 eläimessä, kenelläkään ei olisi niiden kanssa ongelmia, Britwin sanoo. Britwinin suunnittelema tarra muistuttaa päivänpolttavasta asiasta vaikka auton sivuikkunassa. Siellä miehet ovatkin rautaa ja sillä siisti! Suomessa ei olla samalla viivalla Maaja metsätalousministeriö pitäisi saada Britwinin mukaan ensimmäisenä tajuamaan, että missä oikein mennään. Jos asia menisi Britwinin toiveiden mukaan, kukaan ei enää antaisi koiriaan SRVAtoimintaan. Neuvottelut on jo neuvoteltu. Miksi metsästäjät edelleen jatkavat koirineen SRVA-töitä ilman korvauksia yhä pahenevassa susitilanteessa. Ja näinhän se on, että kenen leipää syöt, sen lauluja laulat... Aina mennään kaikessa EU:n selän taakse, että EU määrää ja päättää. Britwin muistuttaa, että suomalaisilla on perustuslaissa määrätyt kansalaisoikeudet, joita susipolitiikka nyt rikkoo. Lieksa on ainoa, joka on sanonut SRVA-sopimuksensa irti. – Elämä Suomessa ei ole tasavertaista. Britwin näkee tässä herranpelkoa, josta ei ole vieläkään päästy Suomessa eroon. – Koska poliisi ei sitä työtä pysty tekemään, menisi viikko, kun raatoja alkaisi olemaan Etelä-Suomen teillä. Samalla viivalla eivät ole lampaidenja karjankasvattajat tai poromiehet, kun heitä vertaa bunkkereissaan istuviin vihreisiin, joiden mielestä Suomessa on oltava paljon susia! . – Ei EU ole määrännyt susikannan kokoa tai laumojen määriä
SP66 Asekaappi 570,00€ 125x40x30 cm 93 kg SP88 Asekaappi 720,00€ 150x 55x40 cm 152 kg SP99 Asekaappi 990,00€ 150x65x55 cm 200 kg SP88 Asekaappi 890,00€ numerolukolla, mitat SP88 SP99 Asekaappi 1340,00€ numerolukolla, mitat SP99 HOIDAMME PERIKUNTIEN ASEIDEN MYYNTEJÄ!!!. OSTAMME ASEITA!!! OSTAMME ASEITA!!!!! OSTAMME ASEITA!!!! Varastossamme runsaasti käytettyjä metsästysja urheiluaseita. 4,5 mm tehopaketti! 399,NYT 340,00 Magtech AR N2 Extreme kaasum. NYT vain 295,00 Ilmakivääreitä tarjouksia mm; Umarex Dominator 1250 ilmakivääripaketti sis kiikari, etujalat ym. 1390,00 Stefano Fausti Inertia Progress 12/76 vaihtosup. Mitat korkeus 150cm, leveys 38cm, syvyys 28cm. perusilmakko 13J 165,NYT 100,00 Magtech AR1000 4,5mm 305 m/s 195,NYT 155,00 Magtech AR N2 Extreme kaasum. 5,5mm tehopaketti! 399,NYT 340,00 FAS 6004 ilmapistooli 590,00 Umarex Co 2 ilmapistooleita/revolvereita; Glock 19 4,5 BB kuulilla, aidon kokoinen ilmapistooli 145,00 Glock 19X FDE 4,5mm blowback 175,00 Glock 17 Gen4 4,5 Blowback 5.8361 170,00 Glock 17 4,5 BB kuulilla tai/ja 4,5 luoti metalli luisti, blowback 199,00 Glock 17 Gen5 4,5mm 5.8369 165,00 Colt SAA 45 revolveri niklattu 4,5mm 195,00 Walther PPQ 4,5mm poliisin virka-aseen kopio 160,00 Walther P38, kal 4,5mm 165,00 P .08 Legends, Parabellumin kopio 98,00 C96 Legends, 4,5mm Ukko-Mauserin kopio 110,00 Makarov PM pist. 4,5mm 125,00 Theoben laatuilmakoiden kevättarjoukset! Evolution .177 kaasumäntä, 16J, vaim. Big Boss puristin ,#2 ruutivaaka, ruutisirotin suppilo, hylsyn hoito ja öljytarvikkeet 420,00 20000 Boss ProPak lataussarja 380,00 35000 Versa-Pak Basic varustesarja 550,00 67000 T-7 Turret latauspuristin 440,00 72100 BOSS latauspuristin 180,00 97000 BIG BOSS II Latauspuristin 290,00 70000 Ultramag 700 latauspuristin 430,00 22000 jumiutuneen hylsynirroitussarja #22 29,00 07300 hylsyöljy case lube bio 12,00 07900 Imperial wax, hylsynkuivavoiteluaine 14,00 18000 hylsyn korjaussarja 35,00 14000 M1400 hylsytrimmeri 145,00 12012 hylsynöljyämisalusta sarja 28,00 09000 Deburring tool 32,00 02000 Master 2 ruutivaaka 125,00 03000 Master 3 ruutiannostelija 170,00 03500 Match Grade 3BR ruutiannostelija 235,00 Lee 90050 latauspaketti 245,00 SafePower SS3492 hyväksytyt asekaapit. Armed TS870TM 12/76 pumppu 28” tai 22” piipulla, synteettinen tukki, vaihtosup. 890,00 5-20x50 30mm,valop 1150,00 2,5-10x56 30mm, valop 750,00 2,5-15x50 German 4 30mm 750,00 6-24x58 runkoputki 30mm, valopiste 990,00 5-30x56 ED 34 mm runkoputkella ELD20 ristikko 1490,00 8x42 WP New Foresta katselukiikari Ovh 390,TARJOUS 290,00 8x56 WP katselukiikari 450,00 VX1200 etäisyysmittari 290,00 Sight II+ 3,5 MOA valopistetähtäin 430,00 KYSY TUOTTEISTA KAUPPIAALTASI TAI SUORAAN MEILTÄ! www.asetalo.com! Glock UUTUUS! G44 22 lr pienoispistooli GLOCK M44 22LR pienoispistooli M9X0,75 kierrepiipulla (50507) 690,00 GLOCK M44 22LR pienoispistooli, tasku ase (39684) 595,00 Remington AR 223/5,56 Predator mets.kivääri, itselataavakertatuli, 10 ptr lipas. NYT TARJOUS 1290,00 Henry vipulukko paketti 22 Magnum, vipulukko, sis jalat + 3-9x40 kiik Ovh 735,NYT 700,00 SLIP 2000 aseenhoitokemikaalit: Gas piston parts/shoke tube cleaner 16oz paketti 28,00 Gun Lube synteettinen aseöljy 30 ml 8,00 Gun Lube synteettinen aseöljy 120 ml 18,00 EWL AR15/AK47 aseöljy 30 ml 18,00 725 rasvanpoisto/puhdistusaine 118 ml 18,00 Carbon Killer/karstanpoistoaine 118 ml 18,00 Copper Cutter/kuparinpoistoaine 118 ml 18,00 AR15/M16 puhdistusaine setti, 3 pulloa 29,00 60367 haulikon puhdistusainesetti, 3 pulloa 29,00 Veitsiöljy 30 ml, veitset kuntoon! 8,00 REDDING LATAUSVÄLINETARJOUKSIA! 40 000 Big Boss ProPak lataussarja, sis. Kysy tuotteistamme kauppiaaltasi tai meiltä tai vieraile sivuillamme www.asetalo.com! ASETALO OY:N ERÄMESSUTARJOUKSET ETÄNÄ Valitettavasti messut on peruttu, mutta Asetalon tarjoukset ovat voimassa 15.6.2020! Haulikoita mm: Stefano Fausti Albion 12/76 28” vaihtosup. 1380,NYT 1200,00 .177 Rapid MFR FAC RH 0503 kiintovaimentimella 1480,NYT 1300,00 Eliminator 22 FAC + Vortex vaimenin 1170,NYT 1050,00 Crusader .177 FAC + Vortex vaimennin 990,NYT 900,00 Vixen, japanilaiset huippukiikarit! 2-8x32 Duplex 1” 349,00 3-12x40 duplex 369,00 4-16x44 Duplex 1” 450,00 1-6x24 valop. duplex TARJOUS 750,00 1-8x28 34mm runko valop. puoliautom. 1390,00 Yllämainittuihin aseisiin asepussi, patruunavyö ja puhdistusvälinesarja mukaan 15.6.2020 mennessä tilattuihin aseisiin. kal 4,5mm + pumppu TEHOPAKETTI!!! TARJOUS 1190,00 Magtech AR750 4,5mm taittopiip. (ei kiik) 630,NYT 550,00 SLR .177 alavipuviritteinen, kaasumäntä 7 ptr lipas 1016,NYT 900,00 TTR1 .177 paineilma, reguloitu, muovitukki, vaim
Hän astui Syvärillä 1942 saksalaisten miinaan lähdettyään ryhmänsä kanssa hirvien perään. – Isä oli kova metsämies samoin kuin isoisänisä, joka metsästi Kanadassakin. – Lakkareissulla kävin ihmettelemään mutakuoppaa, josta lähti polku metsään. Yksi niistä uhkasi olla kohtalokas. Itse hän arvelee saaneensa kiinnostuksen karhuihin synnyinlahjana. Ilomantsin keskustaan on 30 kilometriä, kohti koillista, itärajalle, on linnuntietä matkaa parikymmentä kilometriä. – Minähän sen painin hävisin, kun meillä oli tuota kokoeroa niin paljon, Sauvula toteaa vuosikymmenten takaisesta painistaan karhun kanssa.. Ensimmäisen kosketuksen karhuun lähietäisyydeltä hän sai 50-luvun puolivälissä. Siellähän oli Reijo Sauvula oli päästä hengestään Kun karhu hyökkäsi päälle Reijo Sauvulalta on usein kysytty, kuinka monta karhua hän on eläessään nähnyt. Oman isäni metsästykset loppuivat sotahommiin. Sauvula tunnetaan koko Pohjois-Karjalaa myöten karhumiehenä. Sen verran ilmastonmuutos on vaikuttanut, että kaikki tapahtuu luonnossa etuajassa. Kohtaamisia on ollut monta. 80-vuotias Reijo Sauvula arvelee, että kohta alkaa lakka olla kukassa, vaikka lumikinokset hallitsevatkin vielä pihamaata. 14 K orentovaarassa eletään rauhallista koronakaranteeniarkea. Kaatomäärillä ei kehuskella Sauvula on kulkenut koko ikänsä metsällä
Jäi kyllä lakkojen kerääminen siihen, mutta sankoa en silti jättänyt. Nyholmin kanssa. Ne piti sitten kiinnittää puihin kettingeillä tai vaijerilla. Se vain ryntäsi äkkiä ohi. Karhujen metsästämisen hän aloitti 1970-luvun loppupuolella. Kaatomäärillä ei sen tarkemmin kehuskella. 1960-luvun alusta lähtien karhuja tuli enemmän pidettyä silmällä, kun Sauvula pestautui rajamieheksi Rajavartiolaitokselle. – Ensimmäisiä loukutettuja karhuja yritimme nukuttaa, mutta ei villikarhu nuku, vaikka sille antoi kaksinkertaisen annoksen nukutusainetta. Parhaimmillaan niitä oli korvamerkissä 30, Sauvula toteaa. 15 . Se meni vain vähän humalantuhjakkaan, istui paikallaan ja pää heilui puolelta toiselle. Jättöhammas kertoo iän Kerrotaan kuitenkin ensin, miten karhun merkkaaminen siihen aikaan tapahtui. Toiset – Näin, että karhu tulee perässä. Miesten oli suunniteltava erillinen käsittelyhäkki, johon karhu siirrettiin pyyntiloukusta. – Karhu kiilattiin kangilla ja kapuloilla häkin peräseinälle ja vielä kiilattiin vielä poikkipuilla niin, ettei se päässyt liikkumaan oikeastaan minnekään. Näillä keinoin miehet onnistuivat merkkaamaan kuusi karhua. Villikarhuun ei nukutusaine tehoa Sauvula loukutti ja merkitsi karhuja 80-luvulla yhdessä suurpetotutkija Erik S. Se tuli selkään ja puremaan päätä. – Karhu houkuteltiin syöttien avulla pyyntiloukkuun. karhu. Saksalaislääkärin kädet saattoivat täristä, kun hän tikkasi Sauvulan päähän 51 tikkiä. Onneksi puruasento oli pitkin päätä niskasta, joten se ei saanut kunnolla otetta. Toiseen korvaan laitettiin vähän samantyylinen merkki, mikä on kaupoissa myytävissä tekstiileissä.. karhut menivät loukkuun suoraan, mutta muutamat olivat niin epäluuloisia, että pyörittelivät loukkua pitkiäkin matkoja. Merkattu karhu ei lähtenytkään metsään vaan kääntyi kohti Reijo Sauvulaa (oikealla). Kun sitä lähestyi, sanoi se aina kovan sanan. – Olen minä muutaman saanut, mutta enemmän pyytänyt elävänä. Seitsemäs oli kuitenkin eri mieltä. – Ensimmäisenä laitettiin korvamerkit, toiseen korvaan iso keltainen lappu, jossa on karhun numero ja vuosiluku, milloin karhu on merkattu. Se ei ollut päällekäyvällä päällä, vaikka sitä olivat venäläiset haavoittaneet
Tuttu nalle lakka-apajalla . Näytti siltä, että se oikein nolostui, että tämähän on tuttu mies. Sillä kerralla paikalla oli Sauvulan lisäksi hänen lankomiehensä karjalankarhukoiransa kanssa, Erik S. Lähimmillään Reijo Sauvula on tavannut niitä lakkareissujen yhteydessä. Vasen käsi ei ehtinyt kääntyä aseen tukille, että olisin saanut ammuttua sen. Kuvaaja asettautui kaatuneen näreen taakse kuvaamaan kaitafilmillä ja lankomies seisoi koiransa kanssa 10 metrin päässä loukusta. Sen jälkeen hammasta vähän nytkyteltiin irti ja napattiin se pihdillä pois. Totesin sille vain, että terve, terve. Karhuja on tullut luonnossa vastaan muutamia kertoja. Tunsin karhun, sillä se oli käynyt keväällä meidän kuvauspaikalla, jolloin sitä oli tullut syötettyä. – En saanut edes kaikkia palikoita veräjästä sen edeltä pois. Nyholm sekä luontokuvaaja Eero Kemilä. – Sen lisäksi otettiin verinäyte. Karhu ei millään meinannut aukaista suutaan, sitä piti vääntää kirsusta oikein kovasti. Seitsemäs karhu numero 1484 Mutta se seitsemäs karhu, korvamerkiltään 1484. Joskus se onnistui samassa yhteydessä, kun irrotti hampaan, mutta toisinaan verinäyte piti ottaa kaulavaltimosta, Sauvula kertoo. Onneksi puruasento Suurin karhu, jonka Reijo Sauvula on nähnyt, oli säkäkorkeudeltaan 139 senttiä, yli 500-kiloinen ja etutassunkin jälki läpimitaltaan 24 senttimetriä. Tajusin, että päällehän se tulee. Sanoin, että kun olen sinua syöttänyt, niin on meidän sovittava samalle lakkapaikallekin. Ei siinä auttanut, kun alkaa juttusille. Ilmeisesti liikahdin pikkasen, sillä karhu palasi takaisin päälleni. – Se oli sellainen tapaaminen. Jättöhampaan vuosirenkaista selviää karhun ikä samalla lailla kuin puiden vuosirenkaista. Sauvula oli tuolloin vielä virassa, joten hänellä oli rynnäkkökivääri kädessä. Rauhallisesti sanoin sille, että älähän isottele siinä. Se tuli selkään ja puremaan päätä. – Hampaan otto epäonnistui, sillä karhu pyöräytti päätään jotenkin ja irrotettu hammas putosi pihdeistä. Onnekas puruasento Sitten oli aika laskea karhu irti. Oli perjantai 15.6.1984. Sauvulan 15-vuotishääpäivä. – Oli se melkoinen ärjäisy. oli pitkin päätä niskasta, joten se ei saanut kunnolla otetta. Karhu läppäisi Sauvulaa voimakkaasti poskelle, jonka johdosta Sauvula teki reilun viiden metrin ilmalennon. Kai se siitä sitten suuttui lopullisesti. Muutamia löysinkin, ja huomasin, että siellä oli joku toinenkin käynyt. – Lantion kohdalle osui onneksi puu, jota myötä valuin maahan. Mies lähti saman tien autolle, eikä suostunut yhteistyöhön, Sauvula nauraa. Se katkoi niitä tullessaan ja kääntyi saman tien minuun päin. Sauvula seisoi loukun päällä. – Se oli toisinaan vähän vaikeampi juttu, saada ensin palikka takahampaiden väliin, ettei karhu saanut suutaan kiinni. Jokaiselta karhulta leikattiin eri kynsi, että tassun jäljestä pystyi myöhemmin näkemään mikä karhuista oli luonnossa liikkunut. Siinä se katseli pitkän aikaa, nousi vielä takasilleen ja hörähti. En saanut kuitenkaan jäljistä oikein selvää. Karhu ei lähtenytkään vapauteen. Hampaanpala ranteessa Kun Sauvulalta on kysytty, miten läheltä hän on kuullut karhun karjaisun, on hän päässyt vastaamaan, että sillä hetkellä on ollut pää karhun suussa. Koira tuli perässä ja nappasi karhun perhekalleudet hampaiden väliin. Sitä ei olisi millään löytynyt enää häkin pohjalta, joten päätin ottaa toisen hampaan. 16 Sen jälkeen karhulta poistettiin kulmahampaan takaa alaleuasta jättöhammas. Sauvulalta ei lähtenyt taju missään vaiheessa. Karhuilta lyhennettiin lisäksi joku kynsistä. Kun se siirtyi taas vasemmalle, se sai hajut. – Koiran puraisu ei sattunut kohdille ja karhu pyörähti tavoittelemaan koiraa. – Kuljeksin siinä kumarassa, kun vierestä kuului tuhahdus. Näin, että karhu tulee perässä. Karhu nousi noin viiden metrin päässä kahdelle jalalle ja sanoi ensi kerran aika pahastikin. Siitä se lähti hiljalleen kävelemään poispäin ja nyökytteli mennessään. Hänet toimitettiin ambulanssilla sairaalaan, jossa päivystysvuorossa oli saksalainen lääkäri.. Kalkatin siinä koko ajan ja karhu siirtyi vähän vasemmalle. Välimuisteluna Sauvula kertoo tapauksen, kun erään kerran merkkauksessa oli mukana mies, joka oli siviiliammatiltaan hammaslääkäri. Tässä vaiheessa lankomies oli löysännyt jo koiran, joka tuli heti kiinni karhuun. Sitten lähti niin karhu kuin koira sen perään. – Kerran ajattelin mennä katsomaan, joko lakat olisivat kypsiä. Karhu nappasi aseen hampaisiinsa ja läimäisi Sauvulaa poskeen niin, että tämä lensi reippaasti viiden metrin ilmalennon. Karhu nappasi Sauvulan aseen ennen kuin hyökkäsi tämän kimppuun. – Sanoin hänelle, että otahan sinä se hammas, kun osaat sen homman paremmin
Maakunnassa oli liki 3 000 metsästäjää. Se selittää, miksi karhu oli erityisen kiukkuinen. 17 – Hän kysyi, onko ollut kolari vai tappelu vai mikä tämän on tehnyt. Siinä olivat mukana alueen kaikki 17 riistanhoitoyhdistystä. Rannenivelessä on karhun hampaanpalanen. – Vielä 1995 karhun kanssa toimivat koirat pystyi laskemaan yhden käden sormilla. 11-vuotiaan ja 209 kiloa painavan karhun kanssa käyty mellakka oli varsinainen pikatappelu. – Aluksi meillä oli yhteislupa vain muutaman seuran kanssa. Siltä vuodelta havaintoja tehtiin yli 500. Tulevan syksyn jahdeista ei kukaan tiedä vielä varmaa nykytilanteen vuoksi. Loppuvaiheessa jahtihommassa soi kolme puhelinta yhtä aikaa, kun ukot soittivat havaintojaan. – Se oli ajoittain tiukkaa. Kun kerroin hänelle, että karhu puri, vapisi hänellä todennäköisesti kädet enemmän kuin minulla, kun hän ryhtyi ompelemaan pään haavoja. Reijo Sauvula on saanut vastata kerran jos toisenkin kysymykseen, kuinka usein on nähnyt karhun. Ensi sanoikseen hän kysyi kuvaajalta, saitko otettua kuvat. – Vuosituhannen vaihteessa meillä kävi tarkkailuhaaskalla yhden yön aikana 22 eri karhua. Sauvula korostaa, että jokaisella karhulla on omat luonteensa samalla lailla kuin meillä ihmisilläkin. Soili Kaivosoja Kuvat: Eero Kemilä. Ei ole tullut tapahtuma uniin Jälkeenpäin on ollut aikaa pohtia tilannetta paremmin, vaikka vieläkään tapahtuma ei ole noussut Sauvulan uniin. – Myöhemmin selvisi, että tällä karhulla oli loukussa ollessa käyty useampana päivänä haukuttamassa koiria. – Pidin käsiä niskan päällä ristissä, joten myös ranteisiin tuli haavaumia. Nykyisin niitä on jo viitisen sataa, jotka tietävät jotain karhuista. Havaintolaput ovat edelleen tallessa ja havainnot on siirretty myös kartalle. Sen takia emme koskaan kertoneet loukutetuista karhuista emmekä niiden sijainneista. Reijo Sauvula istui vielä viime syksynä passissa, mutta on jo siirtynyt aktiivitoiminnasta takavasemmalle. – Eräs venäläinen tutkija sanoikin, että sinä olet rykmentin komentaja, Sauvula muistelee nauraen. En ole antanut ottaa sitä pois. – Olenkin naureskellut tässä, että olen siirtynyt karhujahdin emeritus-asiantuntijaksi. Joku virkaveljistä ei ollut malttanut olla kertomatta loukun sijaintia, joten metsämiehet olivat osanneet mennä paikalle. nempiä kuin isompiakin yhteislupajahteja. Samalla vuosikymmenellä Sauvula alkoi vetää niin pieHavainnot varmassa tallessa . Kaikkiaan Sauvulaa parsittiin 51 tikillä. – Karhu liikkuu kyllä aika liukkaasti. – Siinä olisi jollekin karhutai petotutkijalle hyvää aineistoa. Sauvulalla on arpien lisäksi tapahtumasta erikoinen muisto. . – Jos karhu olisi päässyt puremaan suoraan poikittain, olisi tilanne ollut täysin toinen. Reijo Sauvulan takana on kuvasarja kesän 1984 ikimuistoisesta tapahtumasta. Sauvula toimi puolenkymmentä vuotta maakunnan karhunmetsästyksen ylijohtajana. Suosituilla kursseilla koiranomistajat oppivat jalostamaan koirien toimintaa karhujen kanssa ja Sauvula antoi neuvoja metsästyksen kulusta. Sauvula ei menettänyt missään vaiheessa tajuntaansa. Oman seuran, Ilajan Erämiesten, puheenjohtajana ja jahtipäällikkönä toimii oma poika, Jari Sauvula. Nyt on hyvä sanoa, että kun pää on umpiluuta, niin se kestää mitä vain. Katsotaan nyt, pystytäänkö täällä järjestämään jahteja ensi syksynä. Karhunmetsästyksen ylijohtaja 90-luvulla Sauvula veti metsästyskaverinsa kanssa karhunmetsästyskursseja niin Eteläkuin Länsi-Suomessakin. – Meillä käy jopa 50 – 60 vierasta sekä Suomesta että ulkomailtakin. Sen jälkeen koko Ilomantsin alueen, mutta lopulta yhdistettiin koko Pohjois-Karjala yhteislupaan. Kuvaajan kamera otti 5,9 kuvaa sekunnissa, koko mellakan ajasta tuli ainoastaan 12 kuvaa
I lmasto lämpenee ja Suomenkin luonnonvarainen lajisto muuttuu. Nummi pitää sitä mahdollisuutta hyvin pienenä. Tällaista samanlaista vaikutusta on havaittu kojooteilla niiden esiintymisalueilla. – Pesukarhu olisi luonnossamme hankala eläjä, sillä se lisäisi petopainetta ja lisäksi se on erittäin potentiaalinen raivotaudin kantaja. Sakaalin ylitettyä uutiskynnyksen sen haitoiksi lueteltiin myös mahdollisuus risteytyä suden kanssa. Pesukarhu voi kantaa ja levittää useita haitallisia tauteja ja loisia, joista osa voi tarttua villija kotieläimiin, osa on zoonooseja eli ne voivat tarttua myös ihmisiin. Näppäräkätinen pikkupeto Pesukarhua kuvaillaan näppäräkätiseksi pikkupedoksi, joka ui mielellään. Sen, kuten pesukarhunkin, uskotaan pärjäävän hyvin Suomen ilmastossa ja maaseutumaisemissa. Vahvoja kantoja on Itämeren eteläpuolella. Väärinkäsitysten välttämiseksi olisi jo ehkä aika karistaa puhekielestä supikoiran kohdalla supin käyttö pois, sillä oikea supi kolkuttelee jo ehkä lähempänä kuin arvaammekaan. Koska – Pesukarhu viihtyy hyvin ihmisen lähellä ja voi näin aiheuttaa paljon harmia. Erityisesti Saksassa supeja on runsaasti. Kotieläimistä sakaalit voivat mahdollisesti aiheuttaa vahinkoja lampaille. – Alueilla, joilla on erittäin vahva sakaalikanta ja yksittäisiä susia, voisi niiden risteytyminen olla mahdollista. Se on hyvä kiipeilijä ja asettuu mielellään asumaan myös rakennuksiin. Pienpetojen joukkioon on seuraavaksi pyrkimässä kultasakaali, joka viime vuonna jo näyttäytyi Suomessa ainakin kahdesti, sekä mahdollisesti pesukarhu eli supi. Nummi ei ole täysin vakuuttunut kultasakaalin haitallisuudesta Suomen luonnonvaraiselle lajistolle. Kultasakaali puolestaan on vieraslajiasetuksella säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. – Ekologisesti ajatellen sakaalilla voisi olla kettuihin ja supikoiriin kontrolloiva vaikutus eli se voisi vähentää pienriistaan kohdistuvaa petopainetta. Nummi epäilee sakaalin löytävän Suomeen Virosta Pietarin kautta kiertämällä. Toinen vieraslaji, toinen suojeltu Vaikka molemmat ovat meille uusia lajeja, ovat ne riistahallinon näkökulmasta hyvin erilaisia. Meidän oloissamme sudet todennäköisemmin tappaisivat sakaaleja kilpailijoina. Kuvassa oleva pesukarhu eli supi muistuttaa ulkoiselta olemukseltaan supikoiraa. Jos pesukarhu tulisi Suomeen, tästä koituisi hankaluuksia, koska se on erittäin potentiaalinen raivotaudin kantaja. Se on hyvin sopeutuvainen ja viihtyy jopa kaupungeissa. Sakaali verottaa pienpetoja Kultasakaali käyttää ravintonaan hyvin laajalla skaalalla pieniä nisäkkäitä ja haaskoja. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, eikä millään tavalla pitää hallussa tai luovuttaa eteenpäin. Tanskassa on tehty pesukarhuista havaintoja ja Ruotsista on joku hieman epämääräinen havainto olisiko sitten joku yksilö päässyt tulemaan Tanskasta siltaa pitkin. EU:n vieraslajiasetusta ei kuitenkaan sovelleta lajeihin, joiden luontainen levinneisyysalue muuttuu esimerkiksi ilmastonmuutoksen myötä. Japanissa pesukarhu oli suositun piirrossarjan hahmo ja sitä otetiin paljon lemmikiksi. Pesukarhu eli supi on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. kultasakaalia ei ole asetettu riistaeläimeksi, menee se suoraan luonnonsuojelulain alle sen saavuttua Suomeen. n Erja Pekkala. Se viihtyy hyvin ihmisen lähellä ja voi näin aiheuttaa paljon harmia. Sittemmin niitä pääsi vapauteen ja nyt se on Japanissa tunnettu temppeleiden tuhoaja, Nummi kertoo. Kultasakaalin lisääntyviä pareja on lähimmillään Virossa, kertoo yliopistonlehtori Petri Nummi Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta. 18 Kultasakaali löysi reitin Suomeen jo viime vuonna Tuleeko seuravaksi pesukarhu. Kaikkiruokaisena pesukarhu etsii ravintoa myös roskiksista. – Pesukarhuja on ihmisillä lemmikkeinä, mutta määrää on vaikeaa arvioida
+tk 550 EFI SH. 139?/kk. KATSO ESITTELYVIDEOT www.rally.fi 600 LTX EPS LED Ohjaustehostimella MAX PITKÄRUNKOINEN! Rahoituksella alk. KAIKKI MALLIT 2-PAIKKAISIA B-kortti tai AM121. tai s-postilla myynti@rally.fi 09 595 510 040 553 2428 M Ö N K I JÄ C E N T E R M Ö N K I JÄ C E N T E R M Ö N K I JÄ C E N T E R Avoinna: Ark.10-17, la 10-13 MEILLÄ TAKUU, VARAOSAT JA HUOLTO PELAA -VARMASTI! SUOMESSA YLI 150 HUOLTOPISTETTÄ. Sopii myös kesantojen ja tienreunojen leikkuuseen. Puun halkaisija 30-270 mm 420 x 340 x 1400 mm Suurin oksan halkaisija 100 mm, Cromiterät, Paino 225 kg Paino 210 kg Syöttöaukko PARAS YHDISTELMÄ TYÖNTEKOON TGB LAATUTRAKTORI SEKÄ FINMAN HINATTAVA TYÖKONE BRIGGS & STRATTON MOOTTORILLA! PARAS YHDISTELMÄ TYÖNTEKOON TGB LAATUTRAKTORI SEKÄ FINMAN HINATTAVA TYÖKONE BRIGGS & STRATTON MOOTTORILLA! Rahoituksella alk. 8490?+tk Ohjaustehostimella EDUN ARVO 2990. 169?/kk. Rahoituksella alk. Isoin maavara 30,5 cm Vetokyky yli 920 kg 26" Testivoittajarenkaat ym. 99/kk. HALKAISUKONE HETI TOIMITUS! KAIKILLA Finman TYÖKONEILLA 5 VUODEN RUNKOTAKUU! MOOTTORILLA 2 VUOTTA! Rahoituksella alk. Rahoituksella alk. 2490 . 1990 . MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! +tk 6790 . +tk SH.11490?+tk UUTUUS! EDUN ARVO 3050. 9990?+tk OHJAUSTEHOSTIMELLA +tk 7490 . 550 EFI+EPS SH. 169?/kk. 4x4 HETI TOIMITUS! MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! 4x4 SAA AJAA TIELLÄ! HETI TOIMITUS! Otamme vaihdossa mönkijät, mp:t ym. 179?/kk. 26" MAXXIS BIG HORN Testivoittajarenkaat. +tk 600 EFI+EPS LED (10490?) Rahoituksella alk. EFI Black Edition 550 UUTUUS! HETI TOIMITUS! HETI TOIMITUS! +tk 7490 . OHJAUSTEHOSTIN EPS 4x4. Finman 120 Finman 150 2890 . 99/kk. TYÖKONEET UUTUUS MODULARBOX OY MODULARBOX OY MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III Tilaukset ja tiedustelut puh. Rahoituksella alk. TILAA HETI OMASI! NOPEAT TOIMITUKSET RAHDILLA KOKO MAAHAN KOTIIN ASTI! 420cc15 hv moottori, Kaikissa MADE IN USA sähköstartti. Vasaraterät: Todella hieno leikkausjälki nurmikolle. KATSO LEIKKURIN ESITTELYVIDEO www.rally.fi MÖNKIJÄN RUOHONLEIKKURIT! HALKAISUKONE OKSASILPPURI HALKOSIRKKELI 2290 . +tk Rahoituksella alk. MAX Rahoituksella alk. 149?/kk. 169?/kk. 99?/kk. 1790 . Kaikkiin VINSSI JA PERÄVAUNUPISTOKE KAUPANPÄÄLLE! 8990 . Rahoituksella alk. 500 x 610 37 T 500 x 1100 37 T Sylinteri 89 mm, ISO 22GPM pumppu Hydraulipumppu 16GPM Paino 360 kg, 16" renkaat Paino 330kg Rahoituksella alk. 2490 . 100?/kk. EDUN ARVO 2990. 8290 . 99/kk. 4x4 5990 . Finman V-aura + 800. 550 EPS 6790
Niitä metsästettiin meillä tärkeänä turkiseläimenä niin, että suurimmillaan saalismäärä oli jopa 600 000 piisamia vuonna 1955. E nsimmäiset piisamit tuotiin Suomeen vuonna 1922. Niitä istutettiin seuraavina vuosina lähes 300 paikkakunnalle ympäri Suomea monien eri tahojen toimesta. Nykyinen saalismäärä on arviolta noin tuhat piisamia vuodessa. – Piisameja on vielä nykyisinkin meillä, satunnaisia havaintoja saadaan eri puolilta Suomea vuosittain. Tarkkaa nykylevinneisyyttä ja kannan runsautta ei tällä hetkellä kuitenkaan tunneta,. 20 Kanta romahti voimakkaasti 90-luvulla Ilmoita piisamihavainnosta! Piisami oli laajalle levinnyt laji vielä 1990-luvun alkupuolella, mutta on sittemmin taantunut ja jopa hävinnyt monilta vesialueilta, joissa se esiintyi aiemmin runsaana. Vähäinen määrä liittyy osaltaan siihen, että turkiksella ei ole enää samanlaista markkina-arvoa kuin aikoinaan, mutta myös siihen, että piisami on Suomesta hävinnyt. Otollisinta havaintoaikaa tälle Pohjois-Amerikasta kotoisin olevalle vieraslajille ovat kevät ja alkukesä. 1960-lukuun mennessä oli levittäytynyt koko maahan