Ilmasto lämpiää, sakaali ja pesukarhu Suomeen. 4 – 2017 7,70 6,90 Hannu Laine vammautui – metsästys jatkuu autosta Kun suurpeto pelottaa Etelässä poliisi paikalle, itärajalla ei heru apua Metsästys kielletään Uudenmaan uusilla luonnonsuojelualueilla
COMPETITION SV .22 LR, PATRUUNA Kilpailuihin ja harjoituksiin pienoiskiväärin patruuna. Pidätämme oikeuden painovirheisiin ja tuotetoimitusten viivästymiseen. 11 mm:n lohenpyrstöura kiikaritähtäimelle. TN: 1112019 CROSSFIRE II 3-9X40 V-BRITE ILLUMINATED Kiikaritähtäimessä on pitkä silmäetäisyys, pikatarkennus, Multi Coat -pinnoitetut linssit ja tähtäinristi 2. Aseen mukana viiden patruunan polymeerilipas. kuvatasolla. Ei jälleenmyyjille. TN: 1073560 /kpl Hinnat voimassa vähintään 13.8.2017 asti XXL-tavarataloissa ja XXL.fi. TN: 1138523 ELINIKÄINEN TAKUU 419 179 09 CZ 455 STANDARD 22LR Laadukas pienoiskivääri. XXL.FI JA XXL-TAVARATALOT: HELSINKI, ESPOO, VANTAA, JYVÄSKYLÄ, LAHTI, LAPPEENRANTA, OULU, TAMPERE, RAISIO, TURKU, VAASA KATSO AUKIOLOT XXL.FI UUSI METSÄSTYSKUVASTOMME ON ILMESTYNYT LUE KUVASTO XXL.FI TAI NOUDA TAVARATALOSTAMME. Tarkka ja edullinen. Tuotteita on rajoitettu määrä
TN: 1078966 TRAINER .308 WIN 8,0 GRAM FMJ Lapuan kokovaippapatruuna toimii kaikessa metsästyksessä. TN: 9005804 1 99 /KPL Hinnat voimassa vähintään 13.8.2017 asti XXL-tavarataloissa ja XXL.fi. 92 prosentin valon läpäisy. Kaliiperit .308, 30-06 ja 6,5x55 (XXL-hinta 0,99/kpl ¤). TN: 1076798 499 899 BLASER R8 PROFESSIONAL Luotettava vaihtopiippukivääri. TN: 9005811 1 10 /KPL JAKTMATCH 308 WINCHESTER 9,7G / 150 G Norma Jaktmatch 308 Winchester 9,7 g/150 gr kiväärin patruunat. 60, KIIKARITÄHTÄIN Laadukas, kevyt kiikaritähtäin, joka tuottaa terävän kuvan. Erittäin tarkka. Laaja näkökenttä. TN: 1138650 129 DIAMONDBACK 10X32 Vedenpitävät, kaasutäytteiset kiikarit. Standardi-kaliiperit. Luoti laajenee voimakkaasti osuessaan ja pysyy yhtenä kappaleena, jäämäpaino 97 %. TN: 1138500 569 CONQUEST V6 2 – 12 X 50 ILL. Ei jälleenmyyjille. TN: 1122448 CZ 455 AMERICAN 22LR Pienoiskivääri ilman avotähtäimiä. Näkökenttä peräti 20,5 m, asetuksella 2 x 100 m. kuvatasolla. 3-toiminen varmistin. TN: 1102852 2999 VIPER HS 4-16X50 BDC-2 Huippulaadukas ja suorituskykyinen kiikaritähtäin. Upea kuvasyvyys (porroprisma). Pidätämme oikeuden painovirheisiin ja tuotetoimitusten viivästymiseen.. RET. Sopii myös metsästäjän harjoitusammuntaan. Saatavilla viikolla 33. Irrotettava makasiini, ergonominen muotoilu. 11 mm:n lohenpyrstöura kiikaritähtäimelle. Linssien XD-lasi takaa erityisen hyvän resoluution ja värikylläisyyden. Typpitäytteiset vedenpitävät kiikarit. Leupold 3-9x40 VX-2 -kiikaritähtäin. Aseen mukana viiden patruunan polymeerilipas. Tähtäinristi 2. TN: 1098329 1349 09 VANGUARD 308W LEUPOLD VX®-2 PACKAGE Markkinoiden nopein ja tasaisimmin ampuva kivääri. Otetta parantava kumitus. TN: 1079042 99 /KPL /KPL 69 TAKUU TAKUU TAKUU ELINIKÄINEN ELINIKÄINEN ELINIKÄINEN MEGA 308 WIN 12 GRAM Luotettava ja tarkka metsästysja ratakäyttöön tarkoitettu patruuna. Tuotteita on rajoitettu määrä. TN: 1138643 239 .308 145GR FMJBT Edullinen kokovaippaluodillinen patruuna, joka sopii niin radalle kuin pienriistan metsästykseen. Linsseissä kontrastia ja kirkkautta parantava monikalvopinnoite. Lipas ja liipaisinkoneisto ovat yhtä kokonaisuutta. TN: 1137124 1594 RAPTOR 8.5X32 Käsikiikarit, joissa kirkas ja värikylläinen kuva myös heikentyvässä päivänvalossa. KIVÄÄRIT KIIKARITÄHTÄIMET JA KATSELUKIIKARIT PATRUUNAT VANGUARD S2 308WIN BACK COUNTRY Kiväärissä on jäykkä tukki, joka tekee aseesta tarkemman
Aitausten rakentamistyöt ovat nyt käynnissä. Kevättä pidetään parhaana jahtiaikana. Punaja tukkasotka ovat taantuneet rajusti ja nokikanakannat ovat romahtaneet. Se onkin usein tarpeen. 14 Metsäpeurat kotiin Metsäpeurojen palautushanke Pohjanmaalle etenee vauhdilla. 80 Tutkat ja pannat Koiratutkat ja -pannat uusiutuvat, ja valmistajat parantavat niiden ominaisuuksia. 18 14 28 Poron matkanpää ahman kynsissä. 82 Ruokinnalla kuntoon Koiran valmistaminen metsästyskauteen aloitetaan hyvissä ajoin. 56 Halvat turkkilaiset Turkkilaisten tuleminen vie asemia venäläisiltä halpahaulikoilta. 76 Kuulosuojaimet Kuulosuojaimet voidaan jakaa passiivisiin ja elektronisiin. Laadukas kamera ottaa videota sekuntikaupalla. Jahtipäivänä koira käyttää jo olemassa olevia energiavarastoja. Saalis ei aina ole pääasia. Sisältö 4/2017 32 Isot petokorvaukset Lapissa on edessä petovahinkojen ja niiden korvausten ennätysvuosi. Entistä useampi metsästäjä on alkanut suosia elektronisia suojaimia. 36 Majavanpyyntiin Majavanpyyntiin lähdetään sorsastajien kanssa samana päivänä eli 20. Kuva: Tiina Pulska 32. 78 Riistakamerat Riistakamera kuvaa muistikortille tai on yhteydessä pilvipalveluun. 20 Paha onnettomuus Hannu Laine putosi hirvitornista ja halvaantui vyötäröstä alaspäin. Mauno Seppäkoski kertoo, että laumaan päästyään metsäpeurat vierastavat ihmistä. 11 Karhu näkyvissä! Etelä-Suomessa karhu tai susi saa aikaan ison poliisioperaation, kun rajakunnissa ihmiset jätetään helposti oman onnensa nojaan. Mitä turkkilaisista haulikoista puhutaan. Metsästystä hän ei jättänyt. 46 Kyyhkymetsälle Hyvä kyyhkysaalis ei ole välttämättä sattumaa, vaan hyvän pohjatyön tulos. Metsästäjäliitolla on niihin selkeä kanta. Kuitunauhan avulla metsäkoneenkuljettajankin on helppo erottaa metsonpesä muusta maastosta. Juha Ojansuu on lähtenyt kyyhkyjahtiin vuosikymmenien ajan. 24 Metsästys vaarassa Metsästys halutaan kieltää Uudenmaan uusilla suojelualueilla. 52 Metsästysopas mukaan Kun suomalainen lähtee jahtimatkalle ulkomaille, metsällä on mukana vastuuopas. elokuuta. 28 Metsonpesät suojaan Sadan metsonpesän savotta onnistui KeskiSuomessa. Euroopansakaali on kohta jo Suomessa ja pesukarhu tulee perässä. 40 Sinisorsia riittää Riistasorsista vain sinisorsa on kyennyt kasvattamaan kantaansa. Vuodelta 2015 ahman aiheuttamista porovahingoista korvattiin 2,8 miljoonaa euroa. Ultracom ja Tracker ovat tuoneet markkinoille uusia päivityksiä. 4 6 Jahtikausi alkaa Alkavan syksyn jahdeista haetaan sosiaalisuutta ja rauhaa. Ne on suojattu saippualla ja lippusiimalla. 16 Uusia lajeja Ilmaston lämpeneminen tuo uusia tulokkaita. KeminSompion paliskuntaa. Jatkossa iso osa monen metsästysseuran maista on luonnonsuojelualuetta
Kilpailun myötä Tracker haluaa yhdistää metsästäjiä yhä enemmän ja aktivoida metsästäjiä jatkamaan perinteitä tarinoiden muodossa. 09-413 97 300 asejaera.toimitus@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola Myyntiryhmän päällikkö: Eija Kiukkonen p. kesäkuuta. Paras Tracker-tarina! ?. Teerisaaliin määrä putosi melkein puoleen ja metsoja saatiin kolmannes edellisvuoden määrästä. Reviiriyhteistyön ohella hankesuunnittelija edistää myös muita suden kannanhoitosuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä. Kilpailun tarkoitus on jatkaa metsästyksen perinteitä ja siirtää leirinuotion ääressä kerrotut tarinat ihmisten luettavaksi. City-ihmisten pelkoa ollaan valmiit yhteiskunnan toimesta torjumaan, kun suurpetoalueilla ihminen jää yksin apua ei saa. Itäisessä Suomessa, jonne Venäjältä siirtyy suurpetoja runsain mitoin, ei ihmisten hätää haluta ymmärtää – apua ei ole tarjolla, vaikka sitä tarvittaisiin kipeästi. Noin 200 000 metsästäjää kävi viime vuonna metsällä, mikä on noin kaksi kolmasosaa riistanhoitomaksun maksaneista. Asukkaita on jopa kielletty soittamasta poliisille. Pienriistaa vähemmän saaliiksi ?. Toisin on Itä-Suomessa, joissa niitä esiintyy ihmisten asuinsijoilla monikymmenkertainen määrä. Kuitenkin viranomainen näkee harvaan asutuilla alueilla asuvien olevan velvollisia omatoimisesti huolehtimaan turvallisuudestaan suurpetoja vastaan. Kilpailun ideana on kerätä ihmisiltä metsästystarinoita ja julkaista niitä netissä muiden luettavaksi ja äänestettäväksi. Suomessa on tällä hetkellä 295 riistanhoitoyhdistystä, joiden toiminta rahoitetaan pääosin riistanhoitomaksuilla. Tracker täyttää tänä vuonna 40 vuotta ja juhlistaa sitä Parhaan Tracker-tarinan metsästys -kilpailulla. Julkisen vallan suhtautuminen ihmisten hätään on erilainen eri puolilla maata. Itä-Suomessa suurpedot ovat aiempaan verrattuna yhä runsaammin kansalaisten pelon kohteena. Sen sijaan apua tarjotaan eteläisen Suomen taajamissa, mitä lähempänä Helsinkiä ollaan, joskaan suurpetoja ei näillä seuduin näyttäydy kuin muutamia kertoja vuodessa. Metsästäjät saivat viime vuonna hieman vähemmän pienriistasaalista kuin edellisvuonna. Karhuja ja susia liikkuu silloin tällöin jopa Helsingin seudulla, ja silloin liikkeellä on laajat poliisivoimat ja heidän monet apulaisensa. Suurin osa heistä metsästi pienriistaa ja runsas puolet hirvieläimiä. Etenkin metsäkanalintuja saatiin huomattavasti vähemmän. Myös julkinen sana tuo esille suurina uutisina Espoossa asukkaiden kauhuna esiintyneen karhun, mutta Ilomantsin lähes päivittäisistä karhuesiintymisistä ei kirjoiteta riviäkään. Riistanhoitomaksut nousevat. Noin 200 000 kävi metsällä ?. 09-413 97 390 eija.kiukkonen@karprint.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Tilaajapalvelu, ma–pe klo 9–15, p. Yksi tärkeimpiä tehtäviä on neuvonta esimerkiksi riistavahinkojen estämisessä ja suurpetoasioissa. Vesilintujakin pyydettiin edellisvuotta vähemmän ja vähiten 20 vuoteen, mutta muutos on suhteellisesti pienempi kuin metsäkanalinnuilla. Kustantaja: Karprint Painopaikka: Karprint Oy, Vihti 2017 ISSN 0781-2124 Eivät kattilankannet riitä pelottamaan karhuja pihasta ?. Suurpeto on vaaraksi kaikille ihmisille asuinpaikkaan katsomatta. Alueen asukkaat tuntevat turvattomuutta, kun kodin pihassa saattaa esiintyä karhu ja lasten koulutiellä susi. Lapset joutuvat kulkemaan koulutiellä, ja monissa kodeissa jopa pihamaalla liikkuminen on uskaliasta. Ase&Erä-lehden uutisoidessa ja kertoessa valtakunnan petopolitiikasta on tullut esille, onko perustuslain tämä kohta tänään arkielämässä totta. Aseella metsästäminen hieman väheni, mutta passiivisilla pyydyksillä, kuten loukuilla, metsästettiin hieman useampana päivänä kun edellisenä vuonna. 5 PÄÄKIRJOITUS Toimitus: Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari, p. Susireviirialueille tukea ?. Tämä sanoma on yksi Suomen tasavallan perustuslain kantavimmista ja kunnioittavimmista ilmaisuista. Valtiovalta ei voi paljoa auttaa. Työryhmien tavoitteena on edesauttaa ihmisten ja susien rinnakkaiseloa. Etelä-Suomessa ovat hetkessä liikkeellä poliisit ja heidän hälyttämänsä muut turvallisuutta ylläpitävät voimat. Tarvitaan konkereettisia toimia suurpetojen hävittämiseksi ihmisten asuinalueelta. Lisäksi ryhmät suunnittelevat ja toteuttavat ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Metsästyspäiviä kertyi miltei kolme ja puoli miljoonaa viime vuonna. Kilpailu järjestetään myös muualla Euroopassa.. Asukkaat luonnollisesti pyytävät poliisilta apua, mutta poliisi ei resurssien vähyyden vuoksi kykene juurikaan auttaamaan. Pienpetoja saatiin viime vuonna saaliiksi enemmän kuin edellisinä vuosina. Maksu olisi ensi vuodesta alkaen 39 euroa. Eteläisen Suomen city-alueella ja itärajan tuntumassa asuva ihminen on kuitenkin sama. Viranomaisten taannoin antamalla ohjeella kattilan kansien yhteenlyömisestä karhuja ei saada poistumaan pysyvästi pihasta eikä turvallisuus siten parane. Turvattomuus elää omalla perinteisellä kotiseudulla on lisääntynyt. Niissä keskustellaan alueen susitilanteesta ja ne voivat antaa lausuntoja sudenmetsästykseen liittyen. Erityisesti supikoiria ja minkkejä pyydettiin runsaasti: supikoiria runsaat 200 000 yksilöä ja minkkejä sekä kettuja molempia noin 50 000. Parhaat tarinat julkaistaan myös Trackerin vuosikirjassa vuonna 2018. Menettely ei tunnu oikealta. Nousua olisi siten nykyiseen hintaan kuusi euroa. Etelä-Suomessa tilanne on päinvastainen. 09-413 97 300, tilaukset@karprint.fi Tilaushinnat: Kestotilaus 61 euroa/vuosi Määräaikainen 68 euroa/vuosi Ilmestyy 8 numeroa vuodessa. Kansalaiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Metsällä käyneiden määrä on vähentynyt vuosittain viimeisen viiden vuoden aikana. Hätäkeskuksien välityksellä saadaan apua, kun ihmisjoukot hälytetään liikkeelle. Suomen riistakeskus on palkannut Reviiriyhteistyön kehittäminen -hankkeeseen suunnittelijaksi FT Mari Lylyn. Riistanhoitomaksuun ehdotetaan korotusta lakiesityksessä, joka lähti lausunnolle 13. ?. Reviiriyhteistyöryhmät koostuvat reviirialueen asukkaista
Kymmenen päivää aikaisemmin ovat innokkaimmat metsämiehet päässeet jo maukkaan kyyhkysenrinnan makuun, kun luvallinen kyyhkysjahti aloittaa metsästyskauden 10. Syksyllä pitää kiirettä sekä maitotilalla että luottamustoimissa. Ja tietysti oman jännityksen tuo myös se, antaako metsä antimiaan ja mitä eläimiä siellä ylipäätään sattuu näkemään. Uusi ministerikin lähtee metsälle Savossa Pertunmaalla asuva uusi maaja metsätalousministeri Jari Leppä on innokas metsämies. päivä kaislikoissa suhisee, kun satatuhatpäinen metsästäjäjoukko asettuu aloilleen valmiina aloittamaan kauden ensimmäisen sorsajahdin. Metsästys tuli maatilan pojalle tutuksi jo nuorena. elokuuta. – Mitään varsinaisia perinteitä jahdin aloittamiseen ei liity. Ampumaradalla kuitenkin pyrin käymään kohdistamassa sekä asetta että miestä. 6 Alkavan syksyn jahdeista haetaan sosiaalisuutta ja rauhaa. Kuten niin monet muutkin metsästäjät, on myös ministeri Leppä kulkenut pienenä poikana isän mukana metsällä juurruttaen samalla sisimpäänsä ikiaikaisen suomalaisen perinteen. Kausi jatkuu monenlaisen riistan metsästyksellä. Sen sosiaalinen vaikutus on hyvin merkittävä varsinkin työttömyyden vaivaamilla syrjäseuduilla puhumattakaan sen taloudellisesta vaikutuksesta. Kuva: Lepän kotialbumi E lokuun 20. Ensimmäiset omat metsästysaseet hankin alle kaksikymppisenä. Saalis ei aina ole pääasia. Lepän kanta on, että hirvija suurpetovahinkojen väheneminen ja pienpetojen sekä vieraslajien pyytäminen ovat Suomen. Kiireiseen aikatauluun mahtuu kuitenkin tärkeä harrastus: Leppä aloittaa syksystä riippuen metsästyskauden joko hirvitai karhujahdilla. Metsästyksen merkitystä voidaan mitata monilla mittareilla. Porukkajahti luo oman tunnelman nuotiolla istumisen ja tarinoinnin myötä. Jylhien maisemien ihailu kuuluu Emmi Ryynäsen mielestä erottamattomana eräharrastukseen. Yhä kasvava metsästysmatkailu tuo piristysruiskeen erityisesti pienille paikkakunnille kesälomalaisten lähdön jälkeen. – Isän mukana kuljin jahdeissa, ensin ilman asetta, sitten metsästyskortin suorittamisen jälkeen rinnakkaisluvalla haulikolla ja lintukiväärillä. Kesäisin hän vaeltaa koiriensa kanssa pitkiä matkoja. – Hirvija karhujahtien jälkeen ovat vuorossa peurat, jänikset ja ilvekset, sekä tietysti supikoirajahti. Samaan aikaan treenataan ajokoiria pian alkavaa jänisjahtia ja pienpetopyyntiä varten, kun taas toisaalla tutkitaan karhun jättämiä jätöksiä ja mietitään sen kulkureittejä. Kuva: Jouni Lemettinen Uusi maaja metsätalousministeri aloittaa hirvitai karhumetsällä Useimpien jahtikausi alkaa sorsastuksella Maaja metsätalousministeri Jari Leppä arvostaa metsästystä kaiken kansan harrastuksena ja hän itse nauttii luonnosta monin eri tavoin ympäri vuoden. Parasta jahdissa on suomalaisen luonnon tuomat elämykset. Ministerin työnsä lisäksi Leppä viljelee yli 470 vuotta vanhaa sukutilaansa
Myös hirvijahti on kuulunut lähes aina metsästysharrastukseeni muutamia välivuosia lukuun ottamatta. Jäniskoiramies kyyhkysjahdissa Suomen Kennelliiton hallituksen jäsen, innokas ajokoiramies sekä Alapörkänsuomenajokoirien kasvattaja Jari Fors Pohjois-Pohjanmaalta Yppäristä on aloittanut metsästyskauden kyyhkysjahdilla jo 20 vuoden ajan. Tänä vuonna pyrimme saamaan kanalintuluvat Sallaan. – Kanalintujahtiin lähdemme myös muutamaksi päiväksi joko Lappiin tai Ilomantsiin. – Ensimmäisen kanalinnun olen ampunut suomenpystykorvan haukkuun 10-vuotiaana ja jäniksen suomenajokoiran ajoon 12-vuotiaana. Myös SRVA-toiminta on hänen mielestään oleellinen seikka. Jari Fors kuuluu myös niihin metsästäjiin, joilla innostus suomalaiseen metsästysperinteeseen kulkee suvussa. Metsästys on myös erittäin merkittävä luontoharrastuksen muoto. Mukana minun lisäkseni ovat poikani Kalle Fors, veljeni Jussi Fors sekä hänen poikansa Ossi Fors ja Arttu Fors. Hänen isänsä oli innokas pystykorvamies ja linnustaja sekä myös hylkeenpyytäjä Perämeren rannalta. Metsästäjät tekevät arvokasta ja arvostettavaa luonnonhoitotyötä ja hoitavat samalla myös kuntoaan. päivän tienoilla pitää kiirettä. Fors ehtii tuolloin sorsajahtiin ja toisinaan myös karhujahdin aloitukseen. Vastuullinen metsästys on kaiken kansan mainio harrastus ja sellaisena sen pitää säilyä, ministeri Jari Leppä painottaa. Intohimona kiihkeä ajo Myös Forssille tärkeintä jahdissa on rentoutuminen arjen askareista hyvien ystävien kanssa. luontaisen riistaja muun eläinkannan takia tärkeää. Ja nyt oma poika kulkee mukana jahdeissa. Hän käy myös ampumassa sporting–radalla sekä hirviammunnoissa. – Nykyään ei ole saalis enää tärkein, vaan luonnosta nauttiminen hyvässä seurassa. Jänisjahti kuuluu tietenkin näin ajokoiramiehelle kuvioihin koko metsästyskauden syyskuun alusta helmikuun loppuun. Tietenkin erityinen intohimoni on vain kuunnella kaunista ja kiihkeää suomenajokoiran jäniksenajoa, Fors kuvailee. Jos noilla ”sytöillä” ei tule metsämiestä, niin ei sitten millään! Jahtikauteen Fors valmistautuu juoksuttamalla koiria mahdollisimman paljon pyörällä ja samalla kuntoillen siinä itsekin. Karhujahti nyt ykköskohteena Lieksassa asuva Emmi Ryynänen, 27, aloittaa metsästyskauden 20. Elokuun 20. – Jos metsästäjät eivät tätä kaikkea tee, se jää tekemättä. Ja tietysti perinteisestä jäniksenajosta nauttiminen kotimaisella kansallisaarteellamme. – Perinteen aloituksesta tekee se, että menemme aina samaan paikkaan ja samalla porukalla. 7 . päivä elokuuta karhujahdilla.
– Perinteisiini on kuulunut aina, että opiskelusta tai töistä otetaan aloituspäivä vapaata. Poikaamme olemme vieneet tulille ja erälle jo heti muutaman viikon ikäisestä saakka. Jahteja jatkuu niin kauan, kun hirviluvat on käytetty. – Metsästyskortin suoritin joskus 13–14-vuotiaana ja heti 15-vuotiaana sain lahjaksi oman haulikon sekä rinnakkaisluvat isäni kivääriin. Ryynäsen karhujahti on ohi noin viikossa, ja kausi jatkuu kanalinnuilla, pienriistalla ja hirvenmetsästyksellä. Toivon, että häneen tarttuu kasvaessaan myös kipinä erästelyharrastuksiin. n Erja Pekkala ?. 8 Jari Fors on innokas ajokoiramies, mutta harrastaa mielellään monia muitakin riistamuotoja ja käy vierasjahdeissa ympäri Suomea. päivä. Jahtiin Ryynänen alkaa valmistautua jo keväällä treenaamalla koiria. Rehellisesti jouduimme kuitenkin aina myöntämään, että jahdissa olimme. Kuva: Raimo Keinänen – Karhunmetsästys on meillä päin luonnollinen valinta, koska karhukanta on niin runsas. Opettajat kun tiesivät harrastuksesta, niin ei heille mennyt läpi selitykset kuumeesta. – Karhunmetsästys on meillä päin luonnollinen valinta jahdin aloitukseen kannan ollessa niin runsas. Samoihin aikoihin sain myös ensimmäisen oman hirvikoiran. Oli se jännää miten nuorempana minä ja luokan pojat oltiin aina ”sairaana” juuri elokuun 20. Hän on itse päässyt isän mukaan metsälle jo pikkutytöstä ja nyt hän välittää perintöä myös omalle kahdeksan kuukauden ikäiselle pojalle, joka kulkee jahdeissa mukana. Ryynäsellä erästely kulkee verenperintönä. Kotonani on myös aina ollut vain suuremman riistan koiria, eihän niitä saa sorsaa lammesta hakemaan, naurahtaa Ryynänen. Ryynänen kertoo lähtevänsä jahteihin kavereiden kanssa viettämään aikaa ja tekemään yhdessä asioita; yhdellä on metsästyskoira, toisella eräkämppä ja kolmannella vaikka vene
– Vielä ei ole otso kohdalle sattunut, mutta likeltä on mennyt. Nuorimies on myös innokas treenaamaan ajokoiraa sekä jänisettä kettujahtiin. Miehet jatkavat kyyhkyn jälkeen vesilinnuilla ja karhulla. – Koiran treenaaminen on mukavaa puuhaa, kun vain on riistaa, mitä haukuttaa. 9 – Kyyhky on melko helppo metsästettävä, kun vain valmistelut on tehty huolella. Viime vuosina olen osallistun jahtiin myös Etelä-Pohjanmaalla, Ähtärin seudulla. Jerellä on suomenajokoira ja isä-Jarmo keskittyy enemmän hirvikoirien treenaamiseen. Kuva: Jere Latvala Isä ja poika kyyhkysjahtiin . n Kurikassa Etelä-Pohjanmaalla asuvat monipuolisesti metsästystä harrastavat isä ja poika, Jarmo ja Jere Latvala. Suurpedot kiinnostavat Kurikassa asuvaa Jarmo Latvalaa erityisesti, kuten myös isommat sorkkaeläimet. Poika suuntaa kaislikkoihin, kun taas isä lähtee maamme suurimman pedon perään. n Kyyhkysjahdissa Jere Latvala käy mielellään kaveriporukassa. Kuva: Tiia Kivelä. Ennen kautta huolletaan varusteita ja harjoitellaan ampumista. Miehillä kausi jatkuu jäniksellä, kanalinnuilla, hirvillä, peuralla ja kauriilla. Näin saadaan ajantasainen tieto kiintiöistä ja mahdollisista rajoituksista. Tunnelmaa luodaan riistan tarkkailulla ja riistanhoitotyöllä, kuten riistakolmioita laskemalla. Uusi harmaanorjanhirvikoira on vielä pentu, mutta harjoittelu aloitetaan jo varhain noin 4-5 kuukauden iässä. Jarmo Latvala on kulkenut karhunpyynnissä vuodesta 2004 lähtien, kun hyvä ystävä Reijo Palomäki sai houkuteltua karhujahtiin Lieksaan. – Ampumaharjoittelu on yksi tärkeimmistä asioista jahtikauteen valmistautuessa, Latvala kertoo. – Kyyhky on melko helppo metsästettävä, kun vain valmistelut on huolella tehty. Nykyinen aikuinen koira haukkui hirveä jo viiden kuukauden iässä ja ensimmäinen kaatokin sille saatiin vaikka ikää oli vasta 7 kuukautta, Latvala kertoo koiristaan. Heillä metsästyskausi alkaa kyyhkyjahdilla. Jere on varsinkin innokas kyyhkynmetsästäjä, Jarmo Latvala kertoo. Valmistautumiseen kuuluu myös metsästysseurojen kesäkokouksiin osallistuminen
Kausi jatkuu sorsastuksen aloituksella ja kestää aina maaliskuun loppuun saakka. Ase&Erä – metsästäjän ja aseharrastajan asialla vuosikymmenten kokemuksella! Ase&Erä -lehden kevään ja alkusyksyn 2017 teemat 5/17, ilmestyy viikolla 35 Maastoajoneuvot ja Mönkijäuutuudet Veneet ja kanootit Camo-varusteet ja jalkineet Tähtäimet ja otiikka 6/17, ilmestyy viikolla 39 Hirvijahti Riista ja sen jatkokäsittely Pakastimet, kylmiöt, säilöntä, pakkaus Puukot ja teräaseet Riistaruoat Varaa ilmoitustilasi nyt! Myyntiryhmän päällikkö Eija Kiukkonen puh. Metsästyskauteen Rantanen virittäytyy juoksuttamalla ja treenaamalla koiria. Muihin perinteisiin kuuluu jahtivälineiden tarkistusta ja huoltoa. n Asekorjaamo Klaus Götsch Mallusjoentie 224, 16450 Mallusjoki. 09 413 97 390 eija.kiukkonen@karprint.?. Puh. Lapin valkeilla hangilla on äärettömän hienoa hiihdellä ja seurata koiran työskentelyä. Se riippuu niin tulevasta lupapolitiikasta. Maaliskuiset kevätpäivät kuluvat supikoirajahdissa seisojalla, mikä on merkittävää riistanhoitotyötä. Jahtikauden Rantanen aloittaa kyyhkysjahdissa. Metsästysja urheiluaseiden huolto ja korjaukset, muutokset, sinistykset sekä kiikarinasennukset. Rantaselle on ollut tärkeää perinteen siirtäminen jälkipolville: hän toimii metsähallituksen eräkummina perehdyttäen lapsia suomalaisen eränkäynnin saloihin. Tärkeää on myös tarkkailla metsästysalueita etukäteen, näin saa käsityksen riistakannoista ja niiden liikkeistä. Laukaus kuuluu nimittäin seisojan riistatyöhön, Rantanen kertoo. Kuva: Rantasen kotialbumi Jälkipolvien tärkeä perehdytys n Mäntsäläläinen Tapio Rantanen on pitkän linjan metsämies ja eräilijä. 10 Tapio Rantanen rentoutuu mielellään Lapin hangilla hiihdellen. Rantanen sai itse perehdytyksen eräilyyn isältään ja varsinkin sediltään. Siihen väliin mahtuvat fasaanija kanalintujahdit seisojalla sekä kettuja rusakkojahdit suomenajokoiralla. Saalis ei todellakaan ole tärkein, suurin osa laukauksista suuntautuukin ilmaan riekon karkottuessa. 040 581 3124 www.asekorjaamogotsch.com e-mail: gotsch@phnet.fi MAKuick Tikka T 3 varten MAKuick, edullinen pikajalka monen aseen mallia varten. – Toivottavasti jatkossakin on mahdollisuus käydä pohjoisessa riekkojahdissa. – Perinteellä on suuri merkitys, varsinkin kun on noutava koira käytettävissä. Samalla saksanseisoja saa harjoitusta riekkojahdissa. Huolellisesti valmisteluna aloituspäivä kiireettömyydellään luo oivallisen tunnelman – pitkä odotus jahtikauden alkamiseksi on ohi
Yhdenvertaisuus koetuksella suurpetokysymyksissä Rajaseuduilla apu harvassa, etelässä poliisit paikalle Ihmisten eriarvoisuus näkyy suurpetokysymyksissä. Siellä niistä on turha soitella hätäkeskukseen.. Syrjäseuduilla on toisin. Asiaa hätäkeskuksiin kyllä olisi: Pohjois-Karjalassa tehtiin esimerkiksi loppukeväästä runsaassa kuukaudessa yli 1000 karhuhavaintoa. Etelä-Suomessa petohavainto saa aikaan kovan hässäkän, kun rajakunnissa ihmiset jätetään helposti oman onnensa nojaan. Itärajan petoalueilla asuvat kertovat, että hätäkeskukseen on turha soitella susitai karhuasioissa; soittajien avunpyyntöjä ei oteta todesta. Kun ruuhka-Suomessa nähdään karhu tai susi, se saa hetkessä useam man poliisipartion liikkeelle, televisiossa pyörii vaaratiedote ja iso mediamylläkkä on päällä. 11 K a n s a l a i st e n yh d e n vertaisuutta perätään suurpetoalueilla. Karhuja riittää itärajalla
– Meiltä on otettu ikiaikainen nautintaoikeus ja siirretty se pedoille. Olisi hyvin mielenkiintoista tietää, mitä maan isä sanoisi, kun hän saisi oikeita tietoja rajaseudun ihmisten elämisestä ja jokapäiväisen leivän hankinnasta! Hakkarainen sanoo ihmettelevänsä perustuslain hengessä myös sitä, että Lieksassa ja Ilomantsissa ei ole saanut metsästää hirveä kahteen vuoteen, kun pedoilla on pitänyt olla riittävästi ravintoa eli hirvet ja monet muut eläimet on säästetty susien ja karhujen syötäväksi. Hakkarainen haluaisi saada rajakuntien epäkohdat presidentti Sauli Niinistön tietoon. Hakkarainen painottaa, että myös petoalueilla on oikeus pelkoon – se ei ole vain etelän ihmisten yksinoikeus. Täällä poliisin asenne on se, että hätäkeskukseen ei kannata soitella suurpedoista. Sen takia petojen määrät ovat nyt ylimitoitettuja ja suunta näyttää entisestään pahenevan. – Moni lapsi joutuu täällä kulkemaan yksin kilometrin matkan pysäkille, josta pääsee koulukyytiin. – Luonnonvarainneuvosto ei ole antanut rajakunnille kuuluvaa pyyntilupamäärää, vaikka Lukeen lähetetyt petohavainnot olisivat sitä edellyttäneet. Luonnonvarakeskusta ei kiinnosta, mitä kerromme. Se ei ole mukavaa etenkään pimeään aikaan, koska ei ole katuvaloja. Kun niitä näkyy Etelä-Suomessa asenne on aivan toinen. – Ihmisten arvoerot ovat niin suuria. Meille on luvattu yhtä sun toista, mutta lupaukset eivät koskaan toteudu. Kyllä niissä mielestäni on selkeä ero. Ihan kuin olisimme jotain laitapuolen kulkijoita! Meidät on leimattu häiriköiksi, valehtelijoiksi ja tyhjänpuhujiksi, kun sanomme mielipiteemme, joilla ei ole näköjään mitään painoarvoa. Pelko aiheellista Myös Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen pohtii yhdenvertaisuuden toteutumista suurpetokysymyksessä. – Susien ja karhujen aiheuttamat reaktiot ja toimenpiteet eivät ole suhteessa samanlaisia Pohjois-Karjalassa kuin eteläisessä Suomessa. Se kirvoitti keskustelun jos toisenkin: etelässä lähdetään petoja vastaan lähes armeijalla – itärajalla pitäisi suojautua kattilankansilla. 12 Yksi esimerkki eriarvoisuudesta on Lieksasta kesäkuulta, kun poliisi oli kehottanut hätäkeskuksen välityksellä soittajaa karkottamaan pihakarhun paukuttamalla kattilankansia. – Sen mukaan jokaisella suomalaisella tulisi olla lupa valita oma asuinpaikkansa ja Suomessa tulee vallita yhdenvertaisuus kansalaisten keskuudessa. Hakkarainen nostaa esiin Suomen perustuslain. Tervettä kunnioituista ja tiettyä pelkoa täytyykin tuntea, kun on kyse isoista petoeläimistä, sanoo Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen. Paikallisten asukkaiden mielipiteet ja pelot on kokonaan sivuutettu. Monet lupaukset Lieksassa asuva metsästäjä Veikko Hakkarainen sanoo nähneensä, että ihmisten yhdenvertaisuus ei toteudu rajakunnissa EteläSuomeen verrattuna. Venäjällä tuossa rajan takana viimeisimmästä taposta ei ole kymmentäkään vuotta. Mikä pyhä raja se on, ettei susi ole tappanut ketään Suomessa yli sataan vuoteen. – Onhan selvää, että täälläkin pelätään lasten puolesta. – Tähän törmätään täällä jatkuvasti. Metsästys eri muodoissaan olisi täällä syrjäseudulla ainut henkireikä sosiaaliseen yhdessäoloon ja se mahdollisuus on menetetty liiallisella petojen suosimisella. Kohtuuton ongelma Hakkarainen näkee rajakuntien – etenkin Lieksan, Ilomantsin ja Nurmeksen – kärsivän kohtuuttomasti peto-ongelmasta muuhun Suomeen verrattuna. Me kuljemme täällä silmät auki ja ilmoitamme petohavainnoistamme, mutta turhaan. Jos ihmisten herkkyys ja reaktiot olisivat samanlaisia täällä kuin Etelä-Suomen kaupunkialueilla, eiväthän poliisipartiot ehtisi muuta kuin hätistellä karhuja tiehensä asutusten lähialueilta! Uskon kuitenkin, että poliisi toimii lain mukaan. Se on myös aika iso riski, jos samana päivänä alueella on nähty susia tai sudenjälkiä. Onko tässä rajakuntien asuinja elinehdoissa rikottu tätä perustuslain kohtaa. Lieksassa on ollut Määttäsen mukaan karhuja ja susia kautta aikojen, joten jollakin tasolla niihin on myös totuttu. Veikko Hakkarainen haluaisi tietää, mitä presidentti Sauli Niinistö sanoisi, kun hän saisi oikeita tietoja rajaseudun ihmisten elämisestä.. – Kansalaisina olemme Suomen lain edessä tasaveroisia. Tämä ei Hakkaraisen mukaan ainakaan helpota suomalaisten eriarvoisuutta, vaan päinvastoin. Etelä-Suomessa lähdetään petoja vastaan lähes armeijalla – itärajalla pitäisi suojautua kattilankansilla
– Susikeskustelua kyllä käydään, ja Luonnonvarakeskuksen näkemykset susien määristä ovat todella erilaiset kuin riistanhoitoyhdistyksellä ja metsästäjillä. On vaikea nähdä, miten poliisi voisi muuten hoitaa tällaista asiaa. Määttänen kertoo olleensa tästä erittäin tyytyväinen. Petoasiat puhuttavat Vajaa kaksi vuotta Lieksaa johtanut Määttänen sanoo tietävänsä, että suurpetoasiat puhuttavat, mutta suoraa palautetta hän ei ole niistä kovin paljon saanut kaupunkilaisilta. – Esimerkiksi vuodenvaihteessa pohjoisiin osiin ilmestyi susilauma, ja silloin piti järjestää nopealla aikataululla koulukkaille kuljetuksia. Tiheä karhukanta puolestaan tietää sitä, että karhuja nähdään entistä useammin taajamien lähialueilla. Tervettä kunnioituista ja tiettyä pelkoa täytyykin tuntea, kun on kyse isoista petoeläimistä. Lieksa oli yksi niistä rajaseutujen kunnista, jossa vapaaehtoiset SRVA-toimijat olivat iskemässä hankoja tiskiin tiheiden petokantojen takia; omia koiria ei haluttu enää päästää esimerkiksi kolarihirvien perään metsään. Konflikti saatiin ratkaistua Itä-Suomen poliisin kanssa, ja Lieksan suurriistavirka-apu sai jatkoa. – Onhan selvää, että täälläkin pelätään lasten puolesta. 13 Hän ei kuitenkaan kiistä, etteikö ole syntynyt tilanteita, joissa asukkaiden huoli ja pelko ovat aiheellisia. n Maija Salmi Etelä-Suomessa karhun tai suden ilmaantuminen asutuskeskuksen liepeille saa hetkessä aikaan ison poliisioperaation. – SRVA-toiminta on todella tärkeää turvallisuuden kannalta, joten syntynyt ratkaisu on erinomaisen iso asia. Määttänen oli kaupungin edustajana alkuvuonna keskustelemassa SRVA-toiminnan jatkosta. – Luonnonvarakeskuksen näkemykset susien määristä ovat todella erilaiset kuin riistanhoitoyhdistyksellä ja metsästäjillä.
Aitausten rakentamistyöt ovat nyt käynnissä.. Aitauksista metsäpeuroja vapautetaan suunnitelmallisesti luontoon viiden vuoden aikana. 14 A se ja Erä kertoi viime numerossaan metsähallituksen Life-hankkeesta, jonka tarkoituksena on palauttaa metsäpeuroja alkuperäisille asuinsijoilleen. Hankkeen koordinoinnista vastaa metsähallituksen eräpalvelut. EteläPohjanmaalla Lauhanvuoren kansallispuistoon ja Pirkanmaalla Seitsemisen kansallispuistoon rakennetaan nyt kesän aikana aitaukset, joihin peuroja aletaan siirtää syksyllä. Sen kumppaneina hankkeessa ovat Luonnonvarakeskus (Luke), Suomen riistakeskus, WWF Suomi, Liikennevirasto, Paliskuntain Ähtärin eläinpuistossa valmistaudutaan palautuksiin Metsäpeurat palaavat kotiin Metsäpeurojen palautushanke etenee vauhdilla. Hankkeen rahoittavat yhdessä Euroopan unioni, Suomen valtio, kaikki hankkeen toteuttajat sekä Metsästäjäliitto
Kannanhoidossa eläintarhoilla on merkittävä tehtävä. Kantaa hoidettu Metsäpeura katosi Suomesta aikoinaan liiallisen metsästyksen vuoksi. Palautusistutukset ovat vain yksi, mutta näkyvin osa metsäpeuran kannanhoitoa. – Vaunuun otetaan vähintään kaksi eläintä, ettei yksinmatkustaminen turhaan hermostuta peuraa. Uroksia tulee Kuhmon luonnonkannasta. Suunnitelmissa on kaavailtu reilua kymmentä per eläintarha. Lehtikerput ovat metsäpeurojen suurta herkkua. Hankkeen projektipäällikkö Sakari Mykrä metsähallituksen Porin toimipisteestä kertoo, että urakoitsija on kilpailutettu ja aidan rakentaminen pääsee kunnolla vauhtiin heinäkuun aikana. Seppäkoski kertoo, että metsäpeuralla, kuten myös muilla eläintarhan eläinlajeilla, on oma koordinaattori, joka toimii kansainvälisesti eri eläintarhojen välillä. – Peurat nukutetaan ja siirretään kuljetusautoon. Mauno Seppäkoski kertoo, että laumaan päästyään ne jälleen vierastavat ihmistä. Moni epäilee, mahtaako 5,16 miljoonaa euroa maksavat peurat päätyä susien suuhun. Susi on vaikeampi pitää pois aitauksesta. Seppäkoski kertoo myös, että kuljetusvaunussa peurat herätetään, sillä nukutettuna hän ei kuljeta mitään eläintä. Kerralla lähtevä lukumäärä riippuu siitä, kuinka helposti niitä saadaan tarhasta. – Aitalinjat ovat merkittynä ja pohjatyöt tehty. Aitauksissa peurat elävät korkeintaan kaksi vuotta, jotta eläimet eivät ala astumaan jälkeläisiään, Seppäkoski sanoo. Susi on vaikeampi pitää pois aitauksesta.. Aita on sähköistetty ja se pitää karhut hyvin loitolla. Olemme ensimmäisenä eläintarhana mukana ja päätoimijana näin suuressa projektissa, jossa palautetaan kansallista eläinlajia sen luonnolliselle ja alkuperäiselle asuinsijalleen, kertoo Ähtärin eläinpuiston intendentti Mauno Seppäkoski. Ne pystyvät elämään sovussa, kun naaraita ei ole lähellä. – Sudet ovat uhka. n Erja Pekkala Metsäpeurahankkeen seuraamista jatketaan seuraavissa numeroissa. 15 yhdistys, Metsähallituksen Metsätalous Oy sekä Ranuan, Korkeasaaren ja Ähtärin eläintarhat. Lopulliset päätökset tehdään syksyllä, kertoo Seppäkoski. – Ähtärin eläinpuisto on mukana useissa kansainvälisissä hankkeissa, joiden tarkoitus on turvata uhanalaisten eläinlajien säilymistä. Tavoitteena on, että jo ensimmäisillä vasoilla, jotka aitauksissa syntyvät, on villi isä. Sen jälkeen niitä ei enää nukuteta mitään tarkoitusta varten, vaan aitauksesta luontoon ne ohjataan ja houkutellaan ravinnon avulla. Näistä hyvänä esimerkkinä ovat meillä elävät lumileopardit sekä meille tulossa olevat pandat, Seppäkoski kertoo. Koordinaattori ylläpitää eläinten kantakirjaa, hän huolehtii, että kannat pysyvät puhtaina ja päättää myös mitkä eläimet paritetaan. – Myös Ruotsista on tullut meille karanteeniin vaatimia, jotka lähtevät mukaan. Vältämme kaikkea ylimääräistä eläinten stressaamista. Lauma koostuu eri-ikäisistä eläimistä ja ne tulevat kaikista kotimaisista eläintarhoista. Matka tehdään mahdollisimman ripeästi ja eläimet päästetään autosta suoraan aitaukseen. – Nyt keväällä syntynet vasat voivat lähteä aikaisintaan seuraavana syksynä. Määrät vahvistuvat sitä mukaan, kun tarhoissa syntyy uusia vasoja ja tiedetään mitä eläimiä aitauksiin voidaan siirtää. Näin varmistetaan, että esimerkiksi luonnonkatastrofit eivät tuhoa koko kantaa, vaan lisääntymiskykyisiä yksilöitä on turvassa muissa tarhoissa. Luonnonvarakeskuksen toimesta vaatimet pannoitetaan. Kotiinpalaajat Seppäkoski kertoo valmistelutyöstä, jota he ovat tehneet eri toimijoiden kanssa. Ensin pystytetään kaikki tolpat ja sen jälkeen pingotetaan verkko. Metsäpeuroja on Suomen lisäksi useassa Euroopan eläintarhassa. Eläintarhoissa elävät metsäpeurat ja myös muut uhanalaiset eläimet ovat kallisarvoista geenipankkia ja elintärkeää kannan säilyttämiselle. Mikäli ne uhkaavat tätä hanketta, on virkamiesten vastuulla hoitaa asia, Seppäkoski toteaa. Koordinaattori on valinnut eläimet, jotka lähtevät totutusaitauksiin Seitsemiseen sekä Lauhanvuorelle. Työ on aloitettu jo 30 vuotta sitten, jolloin Suomenselälle palautettiin peuroja Kainuun kannasta. Saaliseläin hakee saalista sieltä missä sitä on. Aita on sähköistetty ja se pitää karhut hyvin loitolla. Se onnistui hyvin, ja odotukset ovat korkealla myös nyt uuden hankkeen myötä. Aitauksiin muodostetaan mahdollisimman luonnollisia laumoja, eli eläimet ovat eriikäisiä ja urosta kohden on tarpeeksi naaraita. Kainuun kanta on kuitenkin hiipunut koko 2000-luvun suurpetojen suuhun. Saaliseläin hakee saalista sieltä missä sitä on. Ripeästi matkaan Mauno Seppäkoski on hoitanut villieläinten kuljetuksia 16 vuotta ja on ainoa henkilö Suomessa, jolla on villieläinten kuljetuksiin vaadittava lupa. Samalla otetaan dna-näytteitä ja tarvittaessa verikokeita sekä tuberkuloositesti. Elinolot turvataan Paikallisten asukkaiden keskusteluissa on noussut voimakkaasti esiin Suupohjan nykyinen susimäärä ja sen aiheuttama uhka metsäpeurojen hyvinvoinnille. Aitauksessa olevat urokset ovat tottuneet hoitajiinsa. Sotien jälkeen laji palasi Kainuuseen Venäjän rajan yli. – Metsäpeurojen palautusistutus on meille Ähtärin eläinpuistossa todella tärkeä ja merkittävä hanke myös kansainvälisesti katsottuna. Aitaukseen on mahdollista myös viedä useampi uros, jolloin ne muodostavat itse haareminsa ja elävät eri laumoissa. Aitauksiin lähtevien peurojen määrä on vielä vahvistusta vaille. – Lauhanvuoren aitaus on niin suuri, että sinne voidaan muodosta myös uroslauma. – Sudet ovat uhka. Peuroilla on korvamerkit ja mikrosirut, joista ne tunnistetaan. Molemmat aitaukset etenevät samaa tahtia ja peuroja päästään siirtämään suunnitelmien mukaan syksyllä
Euroopansakaali on oma lajinsa, eikä se ole Afrikassa tavattavan kultasakaalin alalaji. Se tulee myös paremmin toimeen kylmissä olosuhteissa eteläiseen serkkuunsa verrattuna. Ilmasto muuttuu ja lämpenee, mikä edesauttaa etelästä ja kaakosta tulevien lajien leviämistä luontoomme ja omien pohjoisten lajien taantumista. Euroopansakaali on hieman kookkaampi ja vahvempi kuin kuvan Afrikassa esiintyvä kultasakaali. Uusia pienpetoja odottelee jo rajalla ilmaston lämpenemistä Ilmaston lämpeneminen tuo uusia tulokkaita. Amerikasta tuotu pesukarhu ja luontaisesti levinnyt sakaali esiintyvät jo Euroopan puolella ja arvailuja on jo niiden saapumisesta Suomeen. Metsästäjäliitolla on niihin selkeä kanta. Alun perin turkiseläimeksi tuotu laji on levittäytynyt luontoon tarhoista. 2000-luvulla maahan on tullut jo yli 1000 uutta tulokaslajia, suurin osa tuulen mukana ja omin siivin, mutta myös jalkaisin maita pitkin. Euroopansakaali on kohta jo Suomessa ja pesukarhu tulee perässä. Euroopansakaalia on tavattu jo Virossa noin 50 yksilöä ja on vain ajan kysymys milloin se leviää Suomeen. 16 Sakaali ja pesukarhu Suomeen S uomen luonto on nopeasti muuttumassa. Euroopansakaali risteytyy koirien kanssa, mikä on lisännyt sen mahdollisuuksia levittäytyä PohjoisEurooppaan. Pesukarhu taas on ihmisen Eurooppaan tuoma vieraslaji Pohjois-Amerikasta. Kuva: Riku Lumiaro – Molemmat lajit leviävät tänne omin neuvoin, kun ilmasto lämpenee ja Suomen olosuhteet muuttuvat niille suotuisiksi
Ihmisten lähipiirissä ne tonkivat roskiksia ja kaatopaikkoja. Se on sopeutunut KeskiEuroopassa myös kaupunkielämään. Saksassa pesukarhuja on jo yli miljoona, vaikka sitä yritetään monin tavoin hävittää, kertoo Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteettija viestintäasiantuntija Riku Lumiaro. Pesukarhu saattaa aiheuttaa vahinkoa viljelyksille ja omenatarhoille. Nopeat lisääntyjät Euroopansakaali on hieman kettua kookkaampi koiraeläin. 17 . Pesukarhu tunnetaan kaikkiruokaisena. Se elää avomailla, monimuotoisessa maalaisympäristössä ja lehtimetsissä. Laumassa se saattaa tappaa lampaita ja muita pienehköjä kotielämiä, mikäli luontaisia saaliseläimiä on vähän tarjolla. Pesukarhunaarat tulevat sukukypsiksi yhden ja urokset kahden vuoden ikäisinä. Sillä ei ole luontaisia vihollisia kuten euroopansakaalilla on susi, ja eurooppalaiset lajit eivät ole sopeutuneet aikojen saatossa pesukarhun ekologisiin vaikutuksiin, kuten saalistukseen. Naaras saa keskimäärin 3-7 pentua vuosittain. Lumiaro kertoo myös, että euroopansakaali on suteen verrattuna aika harmiton eikä se yleensä aiheuta kotieläinvahinkoja varsinkin yksin eläessään. Euroopansakaali on hyvä lisääntymään, sillä se tulee sukukypsäksi jo noin vuoden ikäisenä ja se saa 4-6 pentua kerrallaan. Keski-Euroopassa pesukarhu on erinomaisesti sopeutunut elämään myös kaupungeissa. Pesukarhu saattaa tunkeutua myös rakennuksiin sisään sotkemaan paikkoja. Kuva: Päivi Lumiaro karkaamalla, ja sitä on myös istutettu riistaeläimeksi. Sille kelpaavat myös liskot, sammakot ja käärmeet. Kaikkiruokaisena pesukarhulle kelpaavat marjat, hedelmät, linnunmunat, hyönteiset, kuten heinäsirkat ja kovakuoriaiset sekä pienet nisäkkäät. – Pesukarhulla voi olla yllättäviäkin vaikutuksia Suomen luonnossa. Pesukarhu puolestaan on utelias yöeläin. Sen sijaan pesukarhu ei kuulu Euroopan luontoon. Pesukarhu pyydystää kaloja, rapuja ja simpukoita, joita se osaa avata taitavasti näppärillä etujaloillaan. Osaksi luontoa – Euroopansakaali ja monet muut uudet lajit tulevat kuulumaan osaksi meidän luontoamme silloin kun eteläisessä Suomessa vallitsee Unkarin-Saksan lämpötilat, Lumiaro sanoo. Sen ruokavalioon kuuluvat pienet nisäkkäät, kuten myyrät, jänikset ja kauriinvasat sekä linnuista esimerkiksi fasaanit ja sorsat. Se on hyvä kiipeämään ja uimaan ja myös elää mielellään vesistöjen läheisyydessä, mistä se tavallisimmin etsii ravintonsa. Haitallinen pesukarhu Lumiaron mukaan euroopansakaaliin tulee suhtautua kuten muihinkin tänne omin neuvoin. Riku Lumiaro uskoo, että euroopansakaali tulee Suomeen hyvinkin pian, mutta Pohjois-Eurooppa on pesukarhulle vielä liian kylmä ja luminen
– Tällä hetkellä Suomen metsästyslaki tuntee pesukarhun ja se rinnastetaan samaan kastiin supikoiran kanssa. Kuva: Jukka Hautala saapuviin tulokkaisiin. Me emme kuitenkaan tarvitse tänne lisää petoja, meillä on kyllä ihan tekemistä jo olemassa olevien pienja suurpetojen kanssa. Sakaalia Suomen laki ei tunne ja ryhdymme liitossa toimenpiteisiin, jotta se olisi tulevaisuudessa mainittu myös riistaeläimissä, minne se mielestämme kuuluu, sitten kun se tänne saapuu, Hautala kertoo. 0600 418 738 info@erakala.fi Avoinna: Ma-To 9-17 Pe 9-18 La 9-14 Yli 150€ arvoisten tilausten toimituskulut veloituksetta! www.erakala.fi Pegoraro F1 Special Pigeon Kaliiperi: .308win Luoti: 8g FMJ Pakkauskoko: 50kpl Kaliiperi: .22lr Luoti: 2,6g Nopeus: 326m/s Lataus: 28g Nopeus: 457m/s Haulikoko: 2,5mm Lataus: 32g Haulikoot: 5-7 Kaliiperi: 12/70 /250kpl /500kpl Lyalvale Express World Cup 28g SK .308win Harjoituspatruuna CCI Standard .22LR 39€ 88€ 42€ /50kpl Ragim Perinnejouset 209€ Black Bear Vastakaari 58" Varma suorittaja Wolf Custom 169€ Pitkäjousi 68" Vaalea pähkinäpuu Katso verkosta muut mallit! Live Decoys -kyyhkymagneetti 119€ Lintujen väli n. Hautala on myös huolissaan nisäkkäistä ja linnuista sekä niiden lisääntymismahdollisuuksista, jos pedot lisääntyvät. Tänne on tullut jo villisika, jonka levittämä afrikkalainen sikarutto voi koitua valtavaksi kansantaloudelliseksi tappioksi. 18 n Metsästäjäliiton liittohallituksen jäsen Jukka Hautala toivoo, että lainsäätäjä ei tee mahdottomaksi näiden mahdollisien uusien lajien pyytämistä. Pesukarhu on puolestaan erityisen haitallinen vieraslaji ja sen leviämistä Suomeen tulee kaikin tavoin ehkäistä ja estää. – Maalinnut, jänikset, kauris ja valkohäntäpeura eivät kestä lisää uusia petoja. Pesukarhu tulee aiheuttamaan haittaa monin eri tavoin. – Sakaalia tavataan jo Virossa ja ennen pitkää se tulee myös tänne meille. Metsästäjäliitto: Tiukka EI uusille pedoille Jukka Hautala on huolissaan siitä, kuinka nisäkkäät ja linnut kestävät tänne mahdollisesti saapuvia uusia petoja. Kun laji on muodostanut pysyvän kannan Suomeen, tulee sitä kohdella riistalajina ketun tavoin. Pesukarhu tulee entisestään lisäämään monen kosteikkolajin ahdinkoa. 3m Akku, nopeudensäädin, 2kpl siivellisiä kaaveita /25kpl 11,90€. – Aluksi euroopansakaalin tulee olla rauhoitettu, niin kuin kaikki muutkin vastaavat lajit. n Erja Pekkala Soutajantie 12 39500 Ikaalinen puh. Metsästäjäliitto pitää tärkeänä, että luontoomme pyrkivien uusien tulokkaiden ja erityisesti vieraslajien hallinta voidaan toteuttaa tehokkaasti ja joustavasti. Lumiaron mukaan ne tulevat kuulumaan osaksi Suomen luontoa, kun ilmasto ja sen seurauksena luonto muuttuu keskieurooppalaisen lehtimetsän ja pohjoisen havumetsän sekoitukseksi. Pesukarhu erityisesti olisi hyvin haitallinen ja pahempi kuin supikoira, koska se pääsee tuhoamaan linnunja oravanpesiä myös puista. Sakaali on kooltaan keskisuuri peto ja se saa aikaan tuhoja sekä luonnonvaraisille eläimille että myös kotieläimille. Monet kosteikkolajit ovat jo nyt vaikeuksissa umpeenkasvun ja rehevöitymisen johdosta
Budjetti yli 10 miljoonaa Suunnitelmien mukaan keskus käsittäisi yhteensä noin 40 rataa, joissa on arviolta 400 ampumapaikkaa. Vaiheet 2–3 aloitetaan aikaisintaan vuonna 2018. Avajaiset pyritään järjestämään vuoden 2019 juhannuksena. – Hanke on edennyt kaikilla rintamilla edellä aikataulusta ja ilman vastustusta. Ensimmäiset laitteet tulevat Sporting-radalle, jonne hankitaan noin 80 heitintä, maksujärjestelmä ja tulospalvelu. – Keskuksen budjetti on nyt 10,4 miljoonaa euroa ja etsimme jatkuvasti kohteita, joissa voimme säästää, esimerkiksi uudet innovaatiot voivat auttaa meitä tulevaisuudessa. Toimittajien validointi on parhaillaan käynnissä. Rahoitussuunnitelma valmistui huhtikuussa 2017 ja olemme edenneet suunnitelman mukaisesti. Toivomme pystyvämme järjestämään ensimmäiset kilpailut alueella jo vuoden 2017 syksyllä. Ampumaurheilukeskus on tarkoitus rakentaa kolmessa eri vaiheessa vuosina 2016–2019. R uutikangas on maailman suurin meneillään oleva ampumaratahanke. Hankkeen tiedottajan Timo Haatajan mukaan 1. Ampumaurheilukeskus on tarkoitus rakentaa kolmessa eri vaiheessa vuosina 2016–2019. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat riittävän kaukana. Sporting-alueelle tulee 1,5 kilometriä pitkä tie, jonka varteen rakennetaan 20 ampumapaikkaa (stand), joista jokaisella on mahdollisuus ampua erilaisia kiekkoja. – Kesäkuun toisella viikolla aloitimme Sporting-alueen rakentamisen. Omarahoituksen hankkimisesta meillä vastaa oma tiimi. Yhdistys on hallinnollinen elin, joten kaikki kilpailut ja muu toiminta hoidetaan jäsenseuroista. Se mahdollistaa ampumisen MM-, EMja SM-kisojen järjestämisen. Toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat melu ja ammuksista peräisin olevat metallit. vaihe rakennetaan valmiiksi vuoteen 2020 mennessä. Laitteistoja alueelle ei vielä ole hankittu. Avajaiset pyritään järjestämään vuoden 2019 juhannuksena.. 19 Liminkaan maailman suurin meneillään oleva ampumaratahanke Ampumaurheilukeskus aikataulussa Ruutikankaan ensimmäisen luokan ampumaurheilukeskus etenee hyvää vauhtia. Keskuksen hallinnosta ja rakennuttamisesta vastaa Oulun Seudun Ampumaurheilukeskus ry. Erikoisuutena on 600 metrin rata. Ruutikangas sijaitsee valtatie 8:n varrella, Limingan ja Lumijoen kuntien rajalla, noin kahdeksan kilometriä Limingan keskustasta Raahen suuntaan. Ensimmäinen vaihe rakennetaan valmiiksi vuoteen 2020 mennessä. Vaiheet 2–3 aloitetaan aikaisintaan vuonna 2018. Sporting-alueelle rakennetaan myös keinolampia, penkkejä, nuotiopaikkoja ja koskia viihtyisyyden parantamiseksi. Tuo työpaikkoja ja turisteja Ampumarata tulee tarpeeseen, sillä Suomesta on viimeisen kymmenen vuoden aikana lakkautettu yli tuhat ampumarataa. OSAK ry on Suomen suurin ampumaja metsästysseura, jonka jäsenmäärä on yli 3 000. Sponsoreiden merkitys alueen kehittämisessä on erittäin suuri, Haataja kertoo. – Olemme tiedottaneet alueen asukkaita hankkeesta useaan eri otteeseen ja emme ole missään vaiheessa kohdanneet minkäänlaista vastustusta, päinvastoin alueen asukkaat ovat hankkeesta innostuneita, koska se tuo alueelle työpaikkoja ja turismia, Haataja iloitsee. Alueen rakennustyöt on jo aloitettu maatöillä, esimerkiksi vallien rakentamisella. Olemme yllättyneet erittäin positiivisesti kuinka hyvin asiat ovat edenneet, mutta tämä on myös aiheuttanut meille suuria paineita aikataulun suhteen. n Virpi Piippo Aluesuunnitelmasta näkee, mitä alueelle ollaan rakentamassa. Hanke on herättänyt jo laajasti huomiota kansainvälisestikin harrastajien ja muiden alan toimijoiden parissa. Rahoitus koostuu EU-rahoituksesta, jota tulisi noin 70 prosenttia sekä omavaraisesta rahoitushankinnasta. Alkuperäisen suunnitelman mukaisesti me olisimme tässä vaiheessa olleet vasta vuonna 2021 eli olemme viisi vuotta aikataulua edellä, Haataja myhäilee
Laine ehti olla maassa oman arvionsa mukaan puolisen tuntia. – Metsästyksen jättäminen ei käynyt mielessä kertaakaan, kyse oli vain siitä, milloin kykenen taas mukaan. Laine oli ollut itse rakentamassaan teräsrunkoisessa tornissa noin 3,5 metrin korkeudessa. Ylävartalon kiertoliike on mahdottomuus ilman leveää lannevyötä. Laine ei pysty pitämään ylävartaloaan ryhdissä. – Köysiviritelmä petti ja kaide putosi, minä mukana. – Muistan että kyttäsin iltahämärässä haaskalta supikoiraa. Jätän mieluusti ampumatta, jollei selvää paikkaa ole. Aavistin, että nyt kävi huonosti. Seuraava muistikuva on, että makasin tornin juurella selälläni eivätkä jalat liikkuneet. Yli 50 vuoden aikana olen kaatanut satoja eläimiä eikä saalis ole enää metsästyksessä suurin juttu. 20 ”Jalattomuus” ei estä Hannu Lainetta jahtaamasta riistaa Tapaturma vei liikuntakyvyn Hannu Laine putosi hirvitornista ja halvaantui vyötäröstä alaspäin. Taju palasi ja mies soitti kotiin, kun huomasi jalkojen olevan täysin turrat.. Olin pari kuukautta aikaisemmin testannut kestävyyttä hyppimällä penkillä. Etenkin sorsastuksessa tulee helposti huteja. Paha putoaminen hirvitornista Laine halvaantui vyötäröstä alaspäin syyskuussa 2004 pudottuaan hirvitornista. – Ampuminen edellyttää käsien toimimista. Metsästyksestä valtakunnallisen riistanevoston puheenjohtaja ja yli puoli vuosisataa riistan kanssa tekemisissä ollut Laine ei voinut luopua. – Haulikolla en pysty seuraamaan riistaa, minkä takia olen opetellut aivan uutta ampumatekniikkaa. Tärkeintä on sosiaalinen kanssakäyminen ja hyvä seura. Metsästystä hän ei jättänyt. H ausjärvellä Hämeessä asuva Hannu Laine joutui luopumaan kolmesta harrastuksestaan halvaannuttuaan vyötäröstä alaspäin syyskuussa 2014. Laineen selkälihasten toiminta lakkasi tapaturman seurauksena. Haulikolla ampumiseen piti opetella kokonaan uusi tekniikka, haulikkohan perustuu paljolti kohteen seuraamiseen ja ylävartalon kiertoon. Ratsastus, hiihto ja pohjoisen kanoottivaellukset oli pakko jättää, koska niihin en kykene minkään apuvälineen voimalla. Lavan yhdellä sivustalla oli penkki, joka oli kiinni kaiteessa köysiviritelmällä