3 – 2019 8,10 VARIKSIA suojellaan kanalintujen kustannuksella Hyljetuotteiden kauppakielto hallinpyynnin isona esteenä Sakolla ollut monia omistajia Berettasta alkoi uusi aikakausi Metsästävä trap-ampuja Satu Mäkelä-Nummela Kohti Tokion olympialaisia Suoraan susien suuhun. Tarhattujen metsäpeurojen vapautus nyt vaakalaudalla
600 EFI+EPS T3b MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! OHJAUSTEHOSTIN EPS B-kortti tai AM121. MAX Rahoituksella alk. Otamme vaihdossa mönkijät, mp:t ym. (6990?) Nopeille Sähköikkunat, Peruutuskamera, Keskuslukko ja Suojapeite KAUPANPÄÄLLE! (arvo yht. 6 voimakasta erikoisgeeliakkua. Rahoituksella alk. 4x4 LT T3b OHJAUSTEHOSTIN EPS SH.13990. Halpa vakuutus! Rekisteröity 2:lle. Markkinoiden paras 72 V vääntävä 2000 W moottori. Rahoituksella alk. 179?/kk. EDUN ARVO 2990. 45 km/h. Pakki. Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III Tilaukset ja tiedustelut puh. +tk Uusi EPS malli Ohjaustehostimella 550 EFI UUTUUS Black Edition 550 EFI MAX EFI +tk 6790 . 150?/kk. Aito 4x4 +tk 6790 . EDUN ARVO 2490. 8490. 6990?) RALLY USA 2000 NYT 100 KPL ERIKOISERÄ NOPEILLE! 5490. Rahoituksella alk. EDUN ARVO YHT. +tk Rahoituksella alk.149?/kk. Isoin maavara 30,5 cm Aito 100% 4-veto 26" Testivoittajarenkaat ym. 169?/kk. 1000?) (ennen 1985 syntyneet!) LISÄVARUSTEITA: Nastarenkaat, Vetokoukku, Peräkärry, Lisäakkusarja, Akkulämmitin. EDUN ARVO 2990. Rahoituksella alk. SH. +tk PRO TASAUSPYÖRÄSTÖ sis. 2500. OTAMME AUTOJA VAIHDOSSA! TILAA ESITE!. Lämmityslaite. 169?/kk. +tk +tk 7490 . +tk Rahoituksella alk. KATSO ESITTELYVIDEOT www.rally.fi (Norm. Tämä on AINOA YHDISTELMÄ JOLLA VOI TEHDÄ KUNNOLLA LUMITYÖT, kasata 2,5 m korkealle ja tiellä aurausnopeus jopa 30 km/h 13 cm korkean ERIKOISKUMITERÄN ja vetokoukkuun asti ulottuvan palkkirungon ansiosta, ketjuja ei tarvita koska pito on huippuluokkaa. Nopeat toimitukset kotipihaan asti! 5490 . VINSSI + PERÄVAUNUPISTOKE! 4x4 11990 . 199?/kk. +tk SH. OHJAUSTEHOSTIN EPS OHJAUSTEHOSTIN EPS KATSO ESITTELYVIDEOT www.tgb.fi HETI TOIMITUS! +tk 7490 . 4x4 550 EFI+EPS SAA AJAA TIELLÄ! HETI TOIMITUS! EDUN ARVO 3050. 139?/kk. +tk SH.10490. Markkinoiden edullisin laatutraktori. 2-paikkainen 550 EFI 7990 . 5990 . Lumiauralla 6790?+tk Finman V-AURA 800. 169?/kk. 9990. +tk Jo useat tuhannet asiakkaat ovat valinneet TGB traktorin ja markkinoiden parhaan Patentoidun Kotimaisen Finman V-AURAN lumitöihin ammattikäyttöön, 9 asentoa pikalukituksella. TGB ON 50 VUOTTA VANHA TAIWANILAINEN HUIPPUMERKKI! EI TARVISE AJOKORTTIA! Max.nop. Yht 3,6 Kwh Yhdellä latauksella 70 km! Lisäakuilla Yhteensä 5,2 Kwh 95 km! Tupla-akuilla Yhteensä 8,7 Kwh 150 km! Markkinoiden hienoin kauppakassi jolla saa ajaa ilman ajokorttia! HETI TOIMITUS! Lavan mitat: P1000 x L750 x K 300 mm TILAA HETI OMASI! Takuu 2 v. 1000i V-Twin Rahoituksella alk. tai s-postilla myynti@rally.fi 040 553 2428 050 3300 882 MODULARBOX OY M Ö N K I J Ä C E N T E R MEILLÄ TAKUU, VARAOSAT JA HUOLTO PELAA VARMASTI! Suomessa yli 150 huoltopistettä
18 34 Tracker Supra on niittänyt mainetta kuuluvuudellaan. 52 HW-Company Metsästys ja ammunta ovat 30-vuotiaan HWCompanyn tärkeimmät liiketoiminta-alueet. 60 Useita uutuuksia Asemarkkinoille tulee tänä vuonna malleja, joita on päivitetty paremmiksi. Suden tappamasta metsäpeurasta irrotetaan päätä, joka lähetetään Ruokavirastoon (ent. 48 Kohti messukesää Loppukevään ja kesän erämessuilla riittää tapahtumia ja tarjontaa. 22 Hallinpyyntiin Perinteiseen hallinpyyntiin lähdetään sään mukaan ja kalenteriin katsomatta. Tracker on puolestaan tehnyt yhteistyösopimuksen Belectro Oy:n kanssa. Satu Mäkelä-Nummela ampuu Perazzin haulikolla maailman huipputasolla. 42 Tabut ja mantrat Susikannan hoitosuunnitelman päivitys aiotaan vahvistaa syksyllä. Nyt on tähtäimessä ensi vuoden kesäolympialaiset Japanissa. Tällä hetkellä tuloaan tekevät 4G-kamerat. 28 Tähtäimessä villisika Villisika jakaa mielipiteitä lähes yhtä paljon kuin susi. Evira) CWD-tutkimuksia varten. 67 Riistakamerat Riistakameroissa on tallentavia ja lähettäviä, joita molempia suositaan käyttötarkoituksesta riippuen. 18 IWA-messuilla IWA-messut houkuttelevat paikan päälle paljon myös suomalaisia alan yrittäjiä ja harrastajia. 34 Kohti olympialaisia Satu Mäkelä-Nummela voitti olympiakultaa Pekingin vuoden 2008 olympialaisissa. Asepuolen uutuuksia IWAmessuilla esittelivät esimerkiksi Walther ja Antonio Zoli. Kun Beretta-konserni tuli Sakon omistajaksi vuonna 2000, alkoi Sakolla uusi aikakausi. Supikoiran merkittävä osuus sorsanpesien tuhoajana yllätti jopa tutkijat. 70 Röllipuku päälle Peilipassi, naamiointisuoja tai röllipuku. 10 Pahat pesärosvot Riistakameroilla selvitettiin syyllisiä sorsien pesätuhoihin. 3 Sisältö 3/2019 6 Vahinkolintujen tuhot Riistanhoitotyötä tekevä Arno Westerholm ei voi ymmärtää, miten vahinkolinnut nostetaan Suomen riistakeskuksessa peltoja metsäkanalintujen hyvinvoinnin edelle. MMM haluaa eroon susikeskusteluissa vellovista tabuista ja mantroista. 68 Uudet koirapannat Ultracon on uudistanut pantamallistoaan uudella antenniratkaisulla. Nyt messuväki voi osallistua monenlaiseen tekemiseen. 64 Monet tähtäimet Kiikaritähtäimiä ja katselukiikareita on nykyisin saatavilla jo edullisesti, mutta laadusta tinkimättä. Jousikokeisiin lähdetään kevään aikana. 12 Voidaanko vapauttaa. 68. Kuva: Arto Juntunen, Luke 15 Euroopan merkittävin metsästyksen, ampumaurheilun, retkeilyn ja eränkäynnin ammattilaistapahtuma IWA kokosi jälleen alan ammattilaiset Saksaan Nürnbergiin. 38 Nyt jousikokeisiin Isojen hirvieläinten pyyntiin vaaditaan metsästyskortin lisäksi jousiammuntakoe. Halli tekee vuosittain mittavia vahinkoja rannikkokalastukselle ja kalankasvattamoille. Ennen metsäpeurojen vapautusta pyritään varmistamaan, että riski joutua suden suuhun on mahdollisimman pieni. Toisaalla siitä havitellaan mieluisaa uutta riistalajia ja toisaalla se kehotetaan tappamaan tavattaessa. Naamioinnilla takaa onnistuneen jahtireissun. 54 Sakon uusi aikakausi Sakolla on ollut historiansa aikana monta omistajaa. Tähtäin hankitaan entistä useammin tiettyä jahtimuotoa varten. Lisäksi on luvassa myös täysin uusia malleja ja ainakin yksi uusi asemerkki
Hänen mukaansa hirvenmetsästys on kasvattanut tasaisesti suosiotaan viime vuosina. 09-413 97 300 asejaera.toimitus@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola Toimitussihteeri: Maija Salmi toimittajasalmi@gmail.com Mediamyynti: Ari Hertzberg p. Asia ei ole poliittinen. 09-413 97 340 ari.hertzberg@karprint.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Tilaajapalvelu, ma–pe klo 9–15, p. Miksi maaja metsätalousministeriön kanta on vahvasti suuren yleisön mielipiteestä poikkeava. Karhukannan kasvu näyttää taittuneen . Ei ole mahdollista, että meillä olisi suuri enemmistö puolustamassa susimäärän kasvua. Joudutaan kysymään syytä, miksi suden sallitaan jatkuvasti lisääntyvän Suomessa. Suden hävittämiseen tulee kiinnittää lisääntyvää huomiota ja metsäpeuran säilyttämiseksi tarvitaan ponnisteluja – se viihtyy Suomessa, jos susia on vähemmän. Sudet ovat levinneet itärajan länsipuolella aina Pohjanlahden rannikkoa myöten, ja susia on tänään jo suhteellisen runsaasti myös kaakkoisessa Suomessa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusimman kanta-arvion mukaan Suomen karhukannan kasvu on taittunut. Tilanne ei ole korjaantunut, myös Venäjän puolella on metsäpeurakanta vähentynyt. Tietotekniikka on tuonut uusia mahdollisuuksia lajin harrastamiseen, kun koiran liikkeitä maastossa voi seurata GPS-tekniikan avulla. Yhdistyksen mielestä metsäpeurat häviävät, jos niiden asuma-alueilla on susia ja muita suurpetoja. Ei ole kohtuullista, että asiaa joudutaan Suomessa pitämään jatkuvasti esillä ja mitään ei tapahdu. Sen aiheuttaja on jatkuvasti lisääntyvä susikanta. Joitain vuosia sitten metsäpeurojen suojelua vaativa yhdistys otti yhteyden Brysseliin EU-komission pääsihteeristöön. Metsästäjäliitto on NHA:n jäsenjärjestö. Tuskin tämä aihe on ollut esille päättyneiden eduskuntavaalien tiimellyksessä. – Hirvenmetsästys on yhteisöllinen laji, ja kerää mukaan uudentyyppisiä harrastajia. Itärajan takaa on tulossa susia jatkuvasti lisää – miten se voidaan estää. Suomen luonto ei kestä jatkuvaa susikannan kasvua. Hirvenhaukkukokeita järjestettiin viime vuonna 3 767, mikä on yli 45 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Sallitaanko suden leviävän maahamme kaikkialle – susikanta on vahvassa kasvussa – idästä saapuu jatkuvasti lisää, ja myös ahmojen määrä on kasvussa. Hallenberg NHA:n varapuheenjohtaja . Miksi metsäpeurakannan sallitaan häviävän Suomesta. Jos talvi on kovin luminen, kasaantuu koekäyntejä seuraavalle vuodelle, kertoo koeja kilpailusihteeri Jukka Lindholm Kennelliitosta. EU:n myötä monet lainsäädäntökysymykset, kuten Metsästäjäliiton vahvasti vaikuttama tuliasedirektiivi, koskettavat kaikkia jäsenvaltioita. Sen mukaan Suomi ei hoida velvoitteitaan uhanalaisen metsäpeuran suojelemiseksi. Se on väärin. Kyse ei voi olla poliittinen. – Riistalajien kannanhoito on nykyisin usein rajat ylittävää toimintaa. Perusteita metsäpeuran hävittämiselle Suomesta ei ole olemassa. Karhujen kokonaisyksilömäärän arvioidaan olevan 2020–2130 yksilöä ennen vuoden 2019 metsästyskautta. Pitääkö metsäpeuroista huolehtivien kansalaisten kerätä mielenosoituksia metsäpeurojen puolesta. Päättäjien tulee ottaa asia pikaisesti esille uudessa eduskunnassa. Nordic Hunter’s Alliance (NHA) edustaa 600 000 metsästäjää Pohjoismaissa. Suomen tilanne on todella uhkaava – vielä tämän vuosikymmenen alussa metsäpeuroja oli yksistään Kainuussa lähes kaksituhatta, tänään kanta on tuskin enää viidennestä siitä. 09-413 97 300, tilaukset@karprint.fi Tilaushinnat: Kestotilaus 64 euroa/vuosi Määräaikainen 71 euroa/vuosi Ilmestyy 8 numeroa vuodessa. Arvio on noin viisi prosenttia pienempi kuin vuonna 2018 annettu arvio. Koekäyntejä oli 9 942, yli 1 800 enemmän kuin vuonna 2017. – Hirvenhaukkukokeiden käyntien määrään vaikuttavat vuosittain sääolosuhteet. NHA:n puheenjohtajaksi valittiin järjestön vuosikokouksessa Kööpenhaminassa norjalainen Knut Arne Gjems. Lindholm näkee suosion takana lajin yhteisöllisyyden ja yleisen positiivisen suhtautumisen metsästykseen. Siksi metsästäjien edunvalvontaa on tarpeen tehdä tehokkaasti myös kansainvälisessä kentässä, kertoo Hallenberg pohjoismaisen yhteistyön merkityksestä. Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg on valittu pohjoismaisen metsästäjäjärjestön varapuheenjohtajaksi. Tallennetuista pentuehavainnoista arvioidaan erillisten pentueiden lukumäärää vertailemalla pentujen lukumäärää, havaintojen keskinäisiä etäisyyksiä sekä havaintoihin liittyviä tassun jälkien kokoa. 5 PÄÄKIRJOITUS Toimitus: Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari, p. Minulla on ollut tapana sanoa, että lumipallo on helpointa pysäyttää jo ylärinteessä. Yksinään Kainuun metsäpeurakanta tulee saada nousemaan lähelle kahtatuhatta ja koko maassa se tulisi tästä kaksinkertaistaa. Karhujen lukumäärä on vähentynyt selvimmin Kainuussa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa mutta samalla Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon riistakeskusten alueella on havaittu hienoista kasvua. Kyse on aikaansaamattomuudesta – ministerit maan hallituksessa vaihtuvat, mutta tilanne ei korjaannu. Se ei ole oikein. Kaikkiaan muutokset ovat vähäisiä. Kustantaja: Karprint Painopaikka: Karprint Oy, Vihti 2019 ISSN 0781-2124 (painettu) ISSN 2489-8694 (verkkojulkaisu) Ministeriö ei puutu: Metsäpeurat häviävät ?. Kyse on arvokkaan riistakannan säilyttämisestä Suomessa. Vuoden 2018 aikana tallennettiin 948 pentuehavaintoa, joissa tavattiin vähintään yksi alle vuoden ikäinen pentu. Suomen metsäpeurojen puolesta ry on vaatinut vuosikausia ponnisteluja metsäpeurojemme pelastamiseksi. Sen sijaan sudet on pyrittävä hävittämään nykyisestä vähintään viidennekseen. Karhun kanta-arvio perustuu petoyhdyshenkilöiden Tassutietojärjestelmään kirjaamiin pentuehavaintoihin. Aihetta ei ole pidetty poliittisessa toiminnassa mukana olevien kesken merkittävänä. Valtiovalta näyttää selvästi sallivan susikannan lisääntymisen vähitellen 1800-luvun tasolle ja vastaavasti metsäpeurat häviävät. Pentuehavaintojen määrä on vähentynyt vuoden 2017 huippuvuodesta noin 42 prosenttia. Tätä ongelmaa on vaikea ymmärtää. Jo lähes 4000 hirvenhaukkukoetta . Lisäksi otetaan huomioon tutkimustieto karhun biologiasta. Maaja metsätalousministeriö ei ole ottanut asiaa pohdittavakseen – eikä se ole huolestunut metsäpeurojen hävityksestä. Ku va : Erj a Pe kk ala
Lähetin valitukseni aina riistakeskuksen korkeimmalle johdolle saakka ja vaadin saada hakemukseni uudelleen käsittelyyn. Hylkäämisperusteet olivat täysin mielivaltaiset. Tänä keväänä on kuitenkin toisin. – Poikkeuslupahakemukseni on aina hyväksytty Suomen riistakeskuksessa samoin Loviisassa ja Lohjalla ammatikseen riistanhoitotyötä tekevä Arno Westerholm ei voi ymmärtää, miten vahinkolinnut eli varikset ja harakat laitetaan Suomessa peltoja metsäkanalintujen hyvinvoinnin edelle. Riistanhoitaja Arno Westerholm on siitä lähtien hakenut ja myös saanut metsästyslain ja asetuksen mahdollistamat poikkeusluvat variksen ja harakan pyyntiin kevääksi ja keskikesäksi. Myös valitus hylättiin. Vahinkolintujen suojelu kuolinisku kanalinnuille Riistanhoitaja hämmästelee riistakeskuksen toimintaa. – Riistakeskus hylkäsi lupahakemukseni kokonaisuudessaan, vaikka oli toisin luvannut. Kirjoitin asiasta valituksen, jossa kumosin hylkäysperusteet kaikilta osin. perustein, ja viimeksi luvat myönnettiin viideksi vuodeksi kerrallaan. 6 R auhoittamattomat varislinnut saivat 2000-luvun alussa kevätja kesäaikaisen rauhoituksen
Kuva: Arno Westerholm – On järkyttävää, että täysin elinvoimaisen variksen suojelu tulee koitumaan vakavaksi uhaksi monen uhanalaisen peltoja metsäkanalintukannan takaisinpalauttamisen suhteen, Arno Westerholm ihmettelee. ja muualla maassa 10.3.—31.7. – Ratkaisusta ilmenee selkeästi, että käsittelystä vastanneet virkamiehet eivät olleet halunneet huomioida mitään, mitä toin esille valituskirjelmäni uusissa perusteluissa. Nykyään pellolla viljellään riistalle edullisia riistakasveja, pellonvarsiojat ovat istutettu hybridipajulla sekä pellon keskelle on istutettu laaja hybridipoppelikeskittymä riistan suojaksi. He olivat selkeästi käyttäneet aikansa miettien miten poikkeuslupahakemukseni saataisiin hylättyä. 7 . Pesimäaikaiset rauhoitusajat Rauhoittamattomien variksen ja harakan pesimäaikaiset rauhoitusajat: • Varis: Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 1.5.—31.7., PohjoisSavon ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueella 1.4.—31.7. Järeän kuusikon kaadon jälkeen paikalta poistettiin puiden kannot ja kaivettiin ylös noin 300 000 kiloa isoja kiviä. Varisten ja harakoiden oikea-aikaista pyyntiä voidaan pitää elinehtona tehokkaalle ja tuloksia tuottavalle riistanhoitotyölle. Lisäksi olen pyrkinyt vahvistamaan paikallista teerikantaa raivaamalla mittavan kosteikon teerisuoksi, joka toimii nykyisellään myös kyseessä olevan linnun yhtenä soidinpaikoista. – Olen pääammatiltani upseeri, mutta jäätyäni pois armeijan vakinaisesta palveluksesta ryhdyin yksityiseksi ammatinharjoittajaksi metsätaloudessa ja riistanhoidossa. – En hoida peltopyykantaa metsästääkseni niitä, vaan työ on puhtaasti sukupuuton vaarassa olevan lintulajin saamista takaisin elinvoimaiseksi. – Monissa tutkimuksissa on osoitettu, että varislintujen riistanpesiin ja poikasiin kohdistuvat tuhot ovat erittäin merkittävät. Olen myös laajamittaisesti istuttanut douglaskuusta, joka nopean järeytymisensä ansiosta sopii hyvin metsäkanalinnuille. Pelto myös ojitettiin vesitalouden parantamiseksi. eella on peltopyitä, mutta luontaisen kannan elvyttäminen vaatii Westerholmin mukaan jatkuvia laajamittaisia töitä. Nykyisellään alu. – Niiden pyynti ei yksinomaan kuitenkaan riitä, sillä esimerkiksi tehokkaalla supikoirapyynnillä pelastetut peltoja metsäkanalintujen munapesyeet ja poikaset tuhotaan varislintujen toimesta. Näiden lintujen pesäja poikaspredaation vakavuus tuodaan esille jopa lintudirektiivin ohjeisasiakirjassa. Westerholm sanoo käyttäneensä paljon aikaa ja rahaa riistan elinympäristön parantamiseksi sekä riistalintujen istuttamiseksi. – Tästä esimerkkeinä monien hehtaarien kontortamäntyistutus koppeloiden talviseksi hakumoalueeksi sekä laajan kuusikon muodostamisen harmaaleppävyöhykkeillä metsäpyille sopivaksi elinympäristöksi. Westerholm korostaa, että työ ei jäänyt pelkän pellon raivaamiseen, vaan koko tilan metsäistutukset ja muut metsänhoidolliset toimenpiteet on suunniteltu riistapainotteisiksi. Westerholm kertoo pyydystävänsä laajalti myös muita vahinkoeläimiä, kuten supikoiria. Peltopyykannat elinvoimaisiksi Arno Westerholm kertoo aloittaneensa laajamittaisen riistanhoidon kotitilallaan Lohjalla vuonna 1992. Työ oli kestänyt vuoden. • Harakka: Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, PohjoisPohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 10.4.—31.7. ja muualla maassa 1.4.—31.7. – Tämä tapahtui pääsääntöisesti laajoilla lintuistutuksilla, poikasten kasvattamisella, kaikkien tilan peltojen valjastamisella riistanhoitokäyttöön sekä tehokkaalla vahinkoeläinten pyynnillä. Ensimmäisenä suurena tavoitteena oli ollut tilan alueelta kokonaan hävinneen peltopyykannan takaisinpalauttaminen ja kannan saattaminen elinvoimaiseksi. – Aloitin raivaamalla tilani keskeiselle kohdalle laajan riistapellon. – On sanomattakin selvää, että rahallinen panostukseni tämän tärkeän riistapellon suhteen oli suuri. Riistapellon ympärille olen tarkkaan harkituilla puuvalinnoilla istuttanut niin sanotun vaihettumisvyöhykkeen. Vuonna 2011 Westerholm osti ison metsätilan Loviisan Pernajasta, jonne hän alkoi suunnitella ja muodostaa tehoriistanhoidollista kokonaisuutta. – Varislinnut tuhoavat riistapoikueet, jotka muutoin selviäisivät tehokkaan supikoirapyynnin ansiosta, kertoo riistanhoitaja Arno Westerholm
– Tämäkään väite ei perustu mihinkään faktaan. – Vaikka olen paikkakunnan suurin metsänomistaja, niin riistakeskus toteaa, että alueeni on liian pieni. Taloudellisen toiminnan vaade ei myöskään perustu mihinkään lakiin tai asetukseen. – Lisäksi on muistettava, että noin 40 prosenttia variksista ei pesi, vaan keskittyy kokopäiväisesti riistalintujen pesien ja poikasten saalistamiseen! ”Lakien ja asetusten vääristelyä” Arno Westerholm näkee riistakeskuksen päätöksen mielivaltaisena lakien, asetusten ja direktiivien vääristelynä. Westerholm sanoo pitävänsä kyseistä absurdia perustelua mielivaltaisuutensa lisäksi kuoliniskuna harvinaisille kanalinnuille. Investointeja luonnon ja riistan hyväksi tulisi pitää kiitettävinä tekoina eikä poikkeusluvan hylkäämisperusteena, kuten riistakeskus nyt esittää, Westerholm hämmästelee. Tätä Westerholm ei voi ymmärtää. Kuva: Arno Westerholm ”Totaalista mielivallan käyttöä” Riistakeskuksen hylkäämisperusteluissa on tartuttu muun muassa alueen kokoon. On käsittämätöntä, että minoriteetti on pystynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana saamaa todella paljon vahinkoa riistanhoidolle. – Paikallinen metsästysseura oli hakenut poikkeuslupia niin sanotulle pesimäajalle, vaikka kyseessä olevalla alueella sai pyytää variksia maantieteellisen sijaintinsa vuoksi 30.huhtikuuta saakka. Metsästäjien ja riistanhoitajien on alettava ajamaan järkähtämättä suomalaisen riistan ja luonnon etuja. Varis on pääsääntöisesti muuttolintu, ja kevätrauhoituksen alkaessa Etelä-Suomessa 10. Lähes ainoana juridisena perusteena riistakeskus esittää korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun koskien lintujensuojeluyhdistysten teettämää valitusta erään metsästysseuran poikkeusluvista. 8 Arno Westerholm vapauttamassa aikuisia peltopyitä riistapellolla vuonna 2012. Westerholm haluaa myös painottaa, että hänen hakeminaan poikkeuslupa-aikoina variksilla ja harakoilla ei ole poikasia, joten minkäänlaista eläinsuojelullista ongelmaa ei synny. Tätä mieltä on Westerholm. Elinvoimainen varis kanalintujen uhka Riistakeskus on näennäisluonnonsuojelijoiden talutusnuorassa. Nyt jos koskaan olisi toimenpiteiden aika. Tätä päätöstä ei Westerholmin mukaan voida kuitenkaan soveltaa hänen tapauksessaan. Tämä ei kuitenkaan lainkaan päde omilla poikkeuslupa-alueillani, joissa olen käyttänyt todella huomattavan summan omaa rahaa riistan elinympäristön parantamiseksi sekä riistalintujen istuttamiseksi. – Poikkeusluvan käsittelijät eivät tunnu haluavan ymmärtää, että jos metsoja istuisi joka puun oksalla ja peltopyyparvet lehahtaisivat lentoon joka ojasta ei tilalla tarvittaisi voimakkaita riistanhoitotoimia. Lisäksi variksen poikaset aikuistuvat monia kanalintupesyeitä aikaisemmin ja näin ollen keskikesällä tapahtuva pyynti on myös riistanhoidollisesti tärkeää. Metsästäjiä on Suomessa on noin 350 000 ja rekisteröityneitä ”luonnonsuojelijoita” huomattavasti vähemmän. Juuri peltoja metsäkanalintujen uhanalaisuus on päätekijä ja peruste niin poikkeusluvalle kuin muillekkin riistaan kohdistuville toimenpiteille. Näin ollen ilman keväistä poikkeuslupaa alueen variskantaa ei saada vähennettyä. ”Kuolinisku kanalinnuille” Westerholm kertoo riistakeskuksen niin ikään todenneen, että alueita ei myöskään voida pitää linnustoltaan merkittävästi tavanomaista runsaampana. maaliskuuta paikalliset muuttovarikset eivät vielä ole edes saapuneet. – Käytännössä ne ovat pelkästään verukkeita sille, että riistakeskus ei halua myöntää minulle juridisesti täysin oikeutettuja poikkeuslupia. Riistakeskus pitää Westerholmin harjoittamaa toimintaa päätöksen mukaan hyvin pienimuotoisena ja mainitsee myös, että istutuksiin ei liity merkittävää taloudellista toimintaa. – Suomen Metsästäjäliitto on jumittunut ”puolustusasemiin” ja suurin osa metsästäjistä tyytyy harmittelemaan tilanteen kehitystä leirinuotiolla. Jos tilan koko Westerholmin mukaan hyväksyttäisiin hylkäämisperusteeksi, se mahdollistaa totaalisen mielivallan käytön ja tarkoittaa käytännössä, että tänä vuonna todella suuri määrä poikkeuslupahakemuksia on hylätty edellä mainitulla perusteella. Tilojen koko on kuitenkin täysin mielipidekysymys, ja loppuperin tilan koko ei ole ratkaisevassa asemassa, vaan se miten siellä hoidetaan riistaa. – Jokainen vähänkin riistanhoitoon perehtynyt tietää tämän väitteen vääräksi. – Riistaviranomaiset toteavat myös, että tiloillani on hyvin pieni merkitys riistan elinmahdollisuuksien turvaamisessa. Voin rehellisesti todeta, että istutustoiminta on ollut täysin riittävää, sillä se on monilta osiltaan saavuttamassa tavoitteensa. – On järkyttävää, että täysin elinvoimaisen variksen suojelu tulee koitumaan vakavaksi uhaksi monen uhanalaisen pelto ja metsäkanalintukannan takaisinpalauttamisen suhteen. Westerholm sanoo upseerina tietävänsä, että hyökkäys on ainut taistelumuoto, joka johtaa pysyvään ratkaisuun. n Maija Salmi. – On myös muistettava, että riistanhoitotoimien positiivinen vaikutus ulottuu kauas tilan ulkopuolelle; eläimet kun eivät tunne tilojen rajoja. Oudoksun suuresti, miten he ovat tulleet kyseiseen päätelmään, vaikka heillä on kaikki tieto toteuttamistani riistanhoitotoimista. Kuva: Arno Westerholm Ammattiriistanhoitajalle ei myönnetty uutta poikkeuslupaa varishäkin käyttöön, jota hän pitää tehokkainpana variksenpyyntimenetelmänä. Lisäksi KHO toteaa, että ”sikäli kuin karttatarkastelun perusteella voidaan havaita ja asiakirjoista muutoin ilmenee, hakemuksessa tarkoitettu alue ei poikkea seudun tavanomaisesta metsäja peltoympäristöstä”. 40 prosenttia variksista ei pesi Riistakeskus on myös ilmoittanut Westerholmille, että varislintujen aiheuttamia vahinkoja voidaan riittävästi ehkäistä niiden varsinaisena pyyntiaikana
Kampanja voimassa hyvin varustelluilla Sakojälleenmyyjillä niin kauan kuin tavaraa riittää. Erikoistekniikoilla valmistetut Super Hammerhead -luodit ovat bondattuja ja niissä on lentoballistiikan kannalta optimaalisesti muotoiltu veneperä. RANGE Sako Oy, PL 149, 11101 Riihimäki | puh. @sako_international facebook.com/sakointernational youtube.com/sakoltd. 010 830 5200 | Katso lähin jälleenmyyjäsi: www.sakosuomi.fi KAMPANJAHINTA 200 € RAJOITETTU KAMPANJAERÄ JA -HINTA KAUDELLE 2019: Super Hammerhead ja Range -patruunakombon ostajille vesitiivis, Nato-standardin mukainen peltinen kuljetuskannu kaupan päälle. SUPER HAMMERHEAD Todellinen tarkkuus syntyy vain harjoittelun kautta. Sako Range -patruunat onkin suunniteltu erityisesti harjoitusja kilpailuammuntaan ja niitä on saatavilla kymmenessä eri kaliiberissa. Erinomainen toiminnallisuuskombo Super Hammerhead -patruunoiden kanssa. Koko paketti neljän rangerasian hinnalla ja kaupan päälle kätevä kuljetuskannu. Pitkille etäisyyksille erinomaisesti soveltuva Sako Super Hammerhead on erinomainen suurriistaluoti, joka läpäisee tehokkaasti ja laajenee hallitusti. HARJOITUS TEKEE MESTARIMETSÄSTÄJÄN Hyödynnä pakettitarjous ja osta sekä harjoitusettä metsästyspatruunat kerralla omaan käyttöön tai vaikka jahtiporukalle: 4 rasiaa Sako Range FMJ .308 Win (4 x 50 kpl) ja 1 rasia Sako Super Hammerhead .308 Win 11,7 g (20 kpl)
10 Supikoiran merkittävä osuus sorsanpesien tuhoajana yllätti jopa tutkijat. Sen sijaan varikset ja supikoirat tuhosivat pesiä kaikkialla. Pesätuhojen erot tulivat selvästi esille. – Tämä tutkimus keskittyi karulle Evon ja rehevälle Maaningan alueelle. – Aikaisemmin pesätutkimuksissa on yritetty tunnistaa munarosvoja yleensä pesän ympäriltä löydetyistä jäljistä, munan kuorista tai tekomuniin jääneistä hampaan jäljistä. Voidaanko näin todeta. Tulos osoittaa, että supikoirakantojen kurissapito olisi sorsalintujen kannalta erittäin tärkeää. Majavakosteikot edullisia Tutkijaryhmä osasi ennakkoon aavistaa, mitkä eläimet tuhoaisivat pesiä ahkerimmin, mutta supikoiran osuus erityisen tehokkaana tuholaisena jopa yllätti. – Varislinnut, eli harakka, varis ja närhi sekä supikoira olivat ahkerimmat pesärosvot. Petopaineen vuoksi sorsille olisi edullista säästää hyviä pesintäalueita. Supikoira vaikuttaisikin olevan noheva löytämään sorsien pesät.. – Supikoira on kaikkiruokainen ja sen ruokavalioon kuuluvat myös sorsien munat. Lähtökohtana oli sorsakantojen taantuminen erityisesti rehevillä järvillä. Ketun ja minkin vähäinen osuus tuhoista oli yllättävä, sillä molempia lajeja pidetään yleisesti pesärosvoina. Supikoiran iso osuus karun Evon alueen tuhoista yllätti, sillä supikoiran on oletettu olevan erityisen paha tuholainen nimenomaan rehevissä ympäristöissä. Supikoira todellinen uhka Sosiaalisessa mediassa nousee aika ajoin keskusteluja, joissa supikoiran puolustetaan olevan pikemminkin maassa pesiville linnuille hyväksi. Metsäisellä Evon alueella pesien selviytyminen oli selvästi todennäköisempää kuin maatalousvaltaisella Maaningalla. Siinä missä Evolla tuhottiin noin yksi neljästä pesästä, tuhottiin Maaningalla useampi kuin joka toinen pesä. Harakka teki tuhojaan erityisesti maatalousmaisemassa. Meidän tutkimuksessa supikoirat tuhosivat merkittävän osan keinopesistä ja niitä näkyi usein myös niillä pesillä, jotka esimerkiksi varislinnut olivat jo rosvonneet. Tutkimuksessa vertailtiinkin pesätuhoja rehevillä ja karuilla järvillä tekemällä tutkimus kahdessa eri paikassa, jotka poikkeavat toisistaan rehevyydessä. Riistakameroilla selvitettiin syyllisiä sorsien pesätuhoihin H elsingin yliopiston Kosteikkoekologian ryhmä on selvittänyt riistakameroiden avulla tehdyssä tutkimuksessa, mitkä petolajit rosvoavat eniten sorsien pesiä. Närhet ja näätä tuhosivat erityisesti metsiin sijoitettuja pesiä. Nämä meneSupikoira pahin rosvo telmät ovat kuitenkin epävarmoja verrattuna riistakameroihin, sillä kamerat paljastavat pedot armotta, selventää tutkijatohtori Sari Holopainen Kosteikkoekologian ryhmästä. Molemmilla alueilla rantaan sijoitetut pesät tulivat tuhotuiksi todennäköisemmin kuin metsäpesät. Tutkimuksessa pystyttiin osoittamaan, että majava-altaiden ja kausikosteikon laidalla sijainneet pesät säilyivät tavallisten järvien rantapesiä paremmin. – Tulvikoiden säästäminen voisikin olla sorsien pesinnälle hyödyksi, varsinkin rehevässä maatalousmaisemassa. Supikoira on hyvä sopeutumaan ja se lisääntyy hyvin nopeasti, joten työ on vaikeaa
n Erja Pekkala. Kuva: Wetland Ecology Group Supikoirakannat ovat paikoin myös hyvin tiheitä. Runsaslukuinen munia syövä petolaji voi aiheuttaa sorsille merkittäviä pesätuhoja, tutkija toteaa. Hän kertoo, että vastaavanlaisia tutkimuksia on tarkoitus tehdä myös jatkossa ja Tanskassa jo selvitetään, minkälaisia tuhoja pesille saa aikaan supi eli pesukarhu, jonka tulon on arvioitu olevan mahdollinen myös Suomeen. Kuva: Wetland Ecology Group Närhi kuuluu varislintuihin ja se tuhoaa pesiä erityisesti metsissä. Kuva: Wetland Ecology Group Supikoira löytää pesän, vaikka lintuemo olisi yrittänyt sen hyvin piilottaa. Kuva: Wetland Ecology Group Kaikkiruokainen supikoira aiheuttaa merkittävän määrän pesätuhoja taantuneille sorsakannoille. Varis syö mielellään sorsien pesistä helppoa ruokaa ja tuhoaa pesiä kaikissa ympäristöissä. 11 – Varikset ja supikoirat tuhosivat pesiä kaikkialla
Ennen metsäpeurojen vapautusta pyritään varmistamaan, että riski joutua suden suuhun on mahdollisimman pieni. Rktl Metsäpeurojen vapautus alkaa olla vaakalaudalla Lauhanvuoren totutustarhasta päätettiin ennen susien saapumista. MetsäpeuraLIFE-hanke ei kuitenkaan keskeydy, vaikka sudet tappaisivat vapautetut peurat. Kysyimme MetsäpeuraLIFEhankkeen koordinaattorilta Sakari Mykrä-Pohjalta, miksi juuri Lauhanvuori valittiin totutustarhan sijoituspaikaksi. Kolme aluetta erottui muista; Pohjois-Karjalassa Ruunaan seutu, Pyhännän tienoo Pohjois-Pohjanmaalla, sekä Pohjois-Satakunnan ja EteläPohjanmaan rajaseudut. 12 Isojoella järjestettiin keväällä 2017 tiedotustilaisuus Lauhanvuoren totutustarhan lähialueen metsästysseuroille ja maanomistajille sekä muille sidosryhmille. Sakari Mykrä-Pohja kertoi hankkeen etenemisestä. – Poronhoitoalueen ulkopuolisesta Suomesta alueilta, joilla metsäpeuraa ei vielä esiintynyt, selvitettiin silloisen Rktl:n (Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos, vuodesta 2015 lähtien Luke) metsäpeuratutkimuksen parissa metsäpeuravaatimilta saadun pantadatan pohjalta ne seudut, joissa lajin kesäja talvieläinympäristöä on eniten. S osiaalisessa mediassa on esitetty kovaa kritiikkiä metsäpeurojen palautusistutuksen tuomisesta läntiseen Suomeen ja Suupohjan seudulle, jossa myös susimäärät ovat runsastuneet viime aikoina
Tarhalla pitää olla luonnonvesi, sopivaa elinympäristöä tarhan sisällä ja mahdollisimman paljon tarhan välittömässä läheisyydessä, tie perille, eikä liikaa maatalousmaata välittömässä tuntumassa. Siksi katseet kohdistettiin länteen. Vuodelta 2015 olevassa hoitosuunnitelmassa on kirjattu seuraavaa: ”Suomen susikannan tavoitettua pienimmän elinvoisen susikannan tavoitteen, voidaan myös kokonaisia laumoja poistaa tarvittaessa. – Siihen on varmaan parasta vastata kysymyksellä: poronhoitoalueen ulkopuolisessa Suomessa on 100 000 hirveä, 100 000 valkohäntäpeuraa ja kai 30 000 metsäkaurista. Myös vallitseva suurpetotilanne oli otettu huomioon. Susilla on tuolla alueella ja laajemmin Länsi-Suomessa ruokaa aivan yhtä paljon tai yhtä vähän, oli siellä nuo tuodut peurat ja mahdollisesti niistä muodostuva pieni kanta tai ei. Hoitosuunnitelma lupaili apuja Suomen susikannan hoitosuunnitelmankin mukaan metsäpeurojen palautusistutus pitäisi ottaa huomioon ja toisaalta suojella sutta tiukasti. – Suunniteltaessa hanketta vuosina 2014-2015 ei Lauhan alueelta, eikä mistään lähituntumasta ollut kolmena edeltävän talvena Tassussa merkkejä vakiintuneista susilaumoista. Kaikilla alueilla on pitkään esiintynyt myös susia. Palautusta lähdettiin aluksi suunnittelemaan kansallisena hankkeena vuonna 2014, ja LIFE-hankkeeksi se on muutettu Metsähallituksessa tammikuussa 2015, jolloin hanke myös kasvoi kattamaan metsäpeurojen kannanhoitosuunnitelmasta muitakin asioita. Aidassa nähtävissä kolme sähkölankaa estämässä aitaukseen pääsyä pedoilta, joiden liikehdintää aidalla on ollut hyvin vähän. Miksi sinne, tai mihinkään muuallekaan tuotaisiin puoli tusinaa kalliilla rahalla kasvatettua, pyydettyä ja siirrettyä metsäpeuraa vielä kalliimmalla rahalla rakennettuun totutustarhaan lisäännytettäväksi ja vapautettavaksi ”susien ruoaksi”. Susista toki oli havaintoja, mutta ei mitenkään muusta Länsi-Suomesta poiketen, Mykrä-Pohja toteaa. Myös EU-komissiolla oli sanansa sanottavana. Tätä tulee harkita erityisesti metsäpeura-alueilla. Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan rajaseutu ei ole sekään ensinkään tyhjä noista lajeista, vaan kannat ovat ihan normaalilla tasolla. Yksi niistä, ja varmastikin paras, oli Lauhan Ahvenlammilla. Villeimmissä keskusteluissa on jopa epäilty, että metsäpeurat olisi tuotu nimenomaan susien ruoaksi ja houkutukseksi läntiseen Suomeen. Kysytään siis tätäkin asiaa suoraan hankkeen koordinaattorilta. Parhaillaan suunnitellaan metsäpeuran palautusistutusta, jonka tavoitteena on vahvistaa metsäpeurakannan elinvoimaisuutta Suomessa. Esiselvityshankkeessa on määritelty kolme, elinympäristöolosuhteiltaan sekä ihmisten sosiaalisen hyväksyttävyyden näkökulmasta soveltuvaa aluetta. Tassussa ei susilaumoja Metsäpeurojen uusi palautus alkuperäisille asuisijoilleen oli saanut tuulta purjeisiinsa jo vuonna 2009, jolloin vietettiin Suomenselän onnistuneen palautusistutuksen 40-vuotisjuhlia. – EU-komission reunaehto on, että LIFEssa mikä hyvänsä siirto tai palautus tulee aina kohdistaa Natura-alueelle, joten se rajaa alueellisesti myös tämmöisen tarhan sijaintia. – Pohjois-Karjala hylättiin itärajan sekä petotilanteen vuoksi ja Pyhäntä metsäpeurojen sinne suuntaan jo levittäytymisen takia. Lauhanvuoren totutustarhasta päätettiin ennen susien saapumista ?. Karttaja maastotarkastelussa Natura-alueilta ja niiden tuntumasta käytiin läpi mahdollisia paikkoja. teki elinympäristöselvityksen kahteen kertaan vuosina 2011 ja 2013, Mykrä-Pohja selventää. Taustalla totutustarha ja sen ruokinta-alue. On selvää, että palautusistutuksen onnistuminen vaatii, etenkin alkuvaiheessa, alueen susikannan tehokasta säätelyä metsästyksellä.” Teksti vaikuttaa selkeältä, ja sen luulisi antavan riistahallinnolle eväät poikkeuslupien myön– Aikataulu ja vapautuspaikka ovat nyt mietinnässä ei missään nimessä se, vapautetaanko ollenkaan. 13 Metsäpeurat ovat kiinnostaneet tiedotusvälineitä koko olemassaolonsa ajan ja Sakari Mykrä-Pohja on antanut lukemattomia haastatteluita. Sopivia paikkoja oli lopulta Kankaanpäästä Kauhajoelle ja rannikolta Kuruun alle viisi. Kainuun metsäpeuraalueet sijaitsevat lähellä poronhoitoaluetta, ja niillä tämänkaltainen susikannan kasvun rajoittaminen todennäköisesti vähentää myös eteläisimpien paliskuntien porovahinkojen määrään
Mutta toisin kävi. Missään tällaisen tilanteen lähelläkään ei tietenkään vielä olla. – Totutustarhoissa kasvatettavat ja lisäännytettävät metsäpeurat tullaan kyllä vapauttamaan luontoon. MetsäpeuraLIFE-hanke ei kuitenkaan keskeydy, vaikka sudet tappaisivat vapautetut peurat. n Erja Pekkala ?. Mykrä-Pohja muistuttaa, että hankkeessa tehdään paljon muutakin kuin nämä nyt puheena olevat palautusistutukset, joiden osuus on noin viidennes hankkeen koko budjetista. (Toim. – Susilla on tuolla alueella ruokaa aivan yhtä paljon tai yhtä vähän, oli siellä nuo tuodut peurat ja mahdollisesti niistä muodostuva pieni kanta tai ei. Metsäpeurojen aitaa pidetään tällä hetkellä niitä suojaavana ratkaisuna, eikä riistakeskus pysty antamaan etukäteen sellaisia myönteisiä päätöksiä suden rauhoituksesta poikkeamiseksi, jotka pitäisivät hallinto-oikeudessa. tämiselle totutustarhan liepeille. Aikataulu ja vapautuspaikka ovat nyt mietinnässä ei missään nimessä se, vapautetaanko ollenkaan. Suunnitelmiin saattaa kuitenkin tulla muutos vallitsevan susitilanteen vuoksi. Näennäiskilpailu on kahden tai useamman saalislajin välinen epäsuora kilpailu, jossa saalistajan tai saalistajien paine kohdistuu tietyssä tilanteessa entistä haitallisemmin toiseen saalislajiin) Alkuperäisen suunnitelman mukaan kourallinen metsäpeuroja olisi vapautettu Lauhanvuoren maastoihin kuluvan vuoden syksyllä. Totutustarhan ensimmäiset asukkaat tulivat sekä luonnosta että eläintarhoista. Entäpä, jos peurat päädytään vapauttamaan suoraan totutustarhasta ja se pahin tapahtuu. huom. 14 – Suunniteltaessa hanketta vuosina 2014-2015 ei Lauhan alueelta, eikä mistään lähituntumasta ole kolmena edeltävän talvena Tassussa merkkejä vakiintuneista susilaumoista. Susikannan vuotuisten arvioiden perusteella näin ei toistaiseksi ole tapahtunut, ja siksi eivät puitteet noiden metsäpeuran suojelun kannalta tervetulleiden ja hyvien linjausten käyttöönotolle ole toteutuneet. Vapaus odottaa, mutta missä. – On varsin ymmärrettävää, että tätä näkemystä on suomalaisen metsäpeuran esiintymisalueiden ruohonjuuritasolta erittäin vaikea hyväksyä. Tuommoisessa ilmapiirissä palautusistutusta alkujaan suunniteltiinkin, ja oli mielikuva, että työkalut ovat käsillä ja käytettävissä. – Hankkeessa tehtäville palautusja täydennysistutuksille on kuitenkin jo hankkeen suunnitteluvaiheessa laadittu niin kutsuttu Exit-strategia, jonka mukaan toimitaan, mikäli kuolleisuus tarhoissa alkaa nousta merkittäväksi ja/tai istutus luontoon ei olisi mahdollinen. Toivottavasti tilanne sallisi Lauhanvuoren totutustarhan peurojen vapautuksen nimenomaan Lauhanvuoren seudulle, koska itse elinympäristö alueella on metsäpeuralle niin hyvälaatuista. Eläintarhoilla on merkittävä tehtävä metsäpeurojen kannanhoidossa ja säilymisessä. Tavallisen kadunmiehen ja -naisen on vaikeaa ymmärtää asian monimutkaisuutta ja sitä, mikä taho estää petomäärän vähentämisen metsäpeurojen turvaamiseksi; linjaukset kun näyttävät selkeältä. Komissiossa ei toistaiseksi ole huomioitu pohjoisen sorkkaeläinyhteisön ja suurpetolajien keskinäisessä asetelmassa toteutuvaa näennäiskilpailua, jossa kärsijänä on nimenomaan muita sorkkaeläimiä heikommin lisääntyvä metsäpeura. Keskustelua metsäpeuroista käydään myös EU-komission suuntaan, joka on MetsäpeuraLIFE-hankkeen suurin yksittäinen rahoittaja, mutta asiat näyttävät kaukaa katsottuna toisenlaisilta ja paperit puhuvat suden puolesta. Pitää kuitenkin huomata, että noissakin kohdissa todetaan susien poistopäätösten olevan alisteisia sille, että samaisessa hoitosuunnitelmassa määritelty pienimmän elinvoimaisen kannan taso on saavutettu. Edellisenä talvena paikallinen metsästysseura haki poikkeuslupaa läheisen lauman poistoon, mutta lupaa ei myönnetty. – Tietenkin ennen vapautusta pyritään ensin varmistamaan, että riski on mahdollisimman pieni. Kuten on huomattu, kaikista susille myönnetyistä poikkeusluvista on valitettu oikeuslaitokseen, ja Suomen riistakeskus on vaikean tilanteen keskellä. – Varsinkin jälkimmäisen lainauksen viimeinen lause on painava
Kyseinen tarhaaminen herättää intohimoja ja keskustelua aivan toisessa mittakaavassa kuin Pirkanmaan Seitsemisen luonnonsuojelualueelle sijoitettu totutustarha, koska alueen susihavainnot ovat aivan toista luokkaa kuin Pirkanmaalla. Tämä on jo oiva lähtökohta sille, että lajien välille tulee tasapainottelua ja eturistiriitoja, koska toinen on saalistaja ja toinen saalis. Metsästyslaki määrittelee metsäpeuran metsästykseen liittyvät lupa-asiat ja eläintä metsästetään jonkin verran, kun taas susi on aina rauhoitettu metsästyslain perusteella ja poikkeaminen on mahdollista vain. Evira) CWD-tutkimuksia varten. 15 Eläinten uhanalaisuutta tarkastellaan kansallisesti Punaisen kirjan kertomaa Suden tappamasta metsäpeurasta irrotetaan päätä, joka lähetetään Ruokavirastoon (ent. Saalis vai saalistaja Metsäpeuraan ja suteen, kuten muihinkin luonnonvaraisiin eläimiin, liittyy useita lakija säädöskokoelmia sekä kansainvälisiä sopimuksia. Maailmanlaajuisesti meillä esiintyvää metsäpeuraa on noin 4000 yksilöä, kun taas susia on noin 200 000 ja niistä euraasialaista sutta (Canis lupus lupus) ehkä 40 000-50 000. Metsäpeura mainitaan Bernin yleissopimuksen liitteessä III eli suojeltavat lajit ja susi kuuluu tiukkaa suojelua vaativiin lajeihin (sopimuksen II liite). Kuva: Arto Juntunen, Luke ”Punaisessa kirjassa” eli Suomen nisäkkäiden uhanalaisuuden luokituksessa metsäpeuran status on NT eli silmälläpidettävä laji ja suden EN eli erittäin uhanalainen. Metsäpeuran ja suurpetojen hallinnollisen aseman ristiriita aiheuttaa myös kiistelyä. Suomi on yleissopimuksen ratifioidessaan tehnyt kuitenkin varauman, jonka mukaan yleissopimusta ei sovelleta suteen. A se ja Erä on seurannut aktiivisesti metsäpeurojen palautusistutusta etenkin Etelä-Pohjanmaalla Kauhajoen ja Isojoen rajalla sijaitsevan Lauhanvuoren luonnonsuojelualueen kylkeen rakennettuun totutustarhaan. On siis syytä selvittää lukijoille, miksi esimerkiksi susi on huomattavasti tiukemmin suojeltu laji kuin metsäpeura. Peuralla on Luken seurantapanta, joiden keskeisin tehtävä on kuolinsyiden selvittäminen, jonka myötä selviävät myös suurpetojen vaikutukset kuolleisuuteen. Metsäpeura sijoittuu EU:n luontodirektiivin elinympäristöjen suojelua edellyttävään II-liitteeseen ja susi kuuluu poronhoitoalueen ulkopuolella luontodirektiivin IV-liitteeseen, jossa ovat eläinja kasvilajit, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua
Kuva: Petri Timonen, Luke 2007 ja Suomen susikannan hoitosuunnitelma vuodelta 2015. Metsäpeuran tila ei riitä alittamaan mitään kansallisen uhanalaisuusarvioinnin kriteeristön uhanalaisuuteen liittyviä kohtia. Pantaseurantaa tehdään yhtenä LIFE-hanketoimena. Molemmille lajeille on tehty myös oma hoitosuunnitelmansa. Uhanalaisuusluokituksia hyödynnetään lainsäädännön valmistelussa sekä suojelutoimia suunniteltaessa. – Keskeisiä tekijöitä hallinnollisen statuksen määräytymisessä on Suomen nisäkkäiden uhanalaisuusarviointi, joka perustuu kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) kriteeristöihin. Kainuun kannan romahdus näyttää hiipuneen. Toisaalta 2015 arvioinnissa tuotiin hyvin esiin metsäpeuran tilaan vaikuttavia kansallisia uhkia tai tekijöitä, joiden seurantaa on tehostettu, kertoo metsäpeuroihin perehtynyt tutkija Antti Paasivaara Lukesta.. Tämä on osa Luken kokonaisvaltaista riistakantojen seurantaa ja tutkimusta. Nukutetulle ja merkitylle peuralle annetaan herätyspiikki. Elokuussa vasa muistuttaa väritykseltään jo aikuista. 16 Metsäpeuran tila ei riitä alittamaan mitään kansallisen uhanalaisuusarvioinnin kriteeristön uhanalaisuuteen liittyviä kohtia. Kuva: Petri Timonen, Luke tiukkaan säädettyjen poikkeuslupaperusteiden nojalla. Lajeja tarkastellaan siis kansallisesti määriteltäessä niiden suojelunäkökulmia. Kainuussa on tämänvuotisen lentolaskennan perusteella 720 yksilöä sekä lisäksi Ähtärissä ja Ruunaalla pienet osakannat, tosin jälkimmäisen peuroista ei ole enää viimeaikaisia havaintoja. Vuoden 2015 arvioinnin perusteella viereisten maiden saman lajin populaatiot voivat vaikuttaa nisäkkäiden uhanalaisuusarviointiin, mutta uhanalaisuusarvioinnin 2015 tekstistä ei löydy viitteitä siihen, että Karjalan pääpopulaation romahtamisen vaikutuksia olisi pohdittu Suomen peurakannan statuksessa. ”Punaisessa kirjassa” eli Suomen nisäkkäiden uhanalaisuuden luokituksessa metsäpeuran status on NT eli silmälläpidettävä laji ja suden EN eli erittäin uhanalainen. Mikäli metsäpeura luokiteltaisiin uhanalaiseksi, sen vähäinen metsästys lakkaisi. Kysyimme Paasivaaralta, mikä villipeuran tilanne on ja säilyykö se nykyisillä toimilla Suomessa ja Euroopassa. Uhanalaisuus määrittää Uhanalaisuusluokitus on päivitetty vuonna 2015 ja uusin on juuri ilmestynyt, metsäpeurakannan hoitosuunnitelma on vuodelta Pedot nyt todellinen uhka Suomessa on neljä metsäpeuraosakantaa, joista suurin on Suomenselän noin 1500 yksilöä. Arviointi ei ota huomioon koko EU:n aluetta tai sitäkin laajempia kokonaisuuksia, vaan siinä keskitytään arvioimaan kansallisella tasolla kaikki Suomen osapopulaatiot yhtä aikaa. Antti Paasivaaran mukaan se on ollut nyt noin viimeiset viisi vuotta vakaa, vaikkakin se on edelleen pieni, noin yhden reilun porotokan suuruinen
Lisäksi, hakkuumäärien kasvatus ja sitä seuraava maanmuokkaus ovat myös riski metsäpeuroille, kuten myös monelle muulle alkuperäiselle boreaalisista metsistä riippuvaiselle elinympäristöspesialistille. Arvioisin petopaineen hellittäneen vähän ainakin hetkeksi, koska molemmissa pääpopulaatioissa syksyn vasatuotto oli kohtuullista ja kanta ei taannu. Jos suurpetoja ei voida poistaa istutusalueilta EU-komission nykyisen ohjauksen perusteella, niin se on ristiriidassa EU-komission rahoittaman ja hyväksymän MetsäpeuraLIFE-hankkeen suunnitelman kanssa, pohtii Paasivaara Lauhan tilannetta. Nähtäväksi jää, miten tilanne kehittyy, koska suurpetokanta on poronhoitoalueen eteläpuolella tuottava. – Lauhanvuoren istutuslauma on niin pieni, että sillä olisi suuri riski hävitä nopeasti suurpetojen tai muiden kuolleisuustekijöiden, kuten liikenteen vaikutuksesta. Molemmat ovat nykyisin ja varmaan tulevaisuudessakin haastavia tavoitteita. Myös loiset ja taudit kuten CWD eli hirvieläinten näivetystauti voivat muuttaa metsäpeuran statusta nopeasti, jos sen kaikkein tappavin pohjoisamerikkalainen muoto pääsee tarttumaan metsäpeuroihin. 17 – Jos suurpetoja ei voida poistaa istutusalueilta EU-komission nykyisen ohjauksen perusteella, niin se on ristiriidassa EU-komission rahoittaman ja hyväksymän MetsäpeuraLIFEhankkeen suunnitelman kanssa. Metsäpeura on riippuvainen talvella jäkäliköistä ja kesäisin suovaltaisista metsistä. n Erja Pekkala SWAROVSKI TÄHTÄINKIIKARIT Z6I 1-6x24 1690,Z6I 1,7-10x42 1849,Z6I 2-12x50 2050,Z6i 2,5-15x56 BT 2250,Z8i 0,75-6x20 2390,Z8i 1-8x24 2250,Z8i 1,7-13x42 2579,Z8i 2-16x50 2550,Z8i 2,3-18x56 2859,DS 5-25x52 P 3890,Linssinsuojat lisävarusteita, hinnat alk. 98,SWAROVSKI KATSELUKIIKARIT CL 8x30 990,CL 10x30 990,SLC 8x42 1590,SLC 10x56 1890,EL 8x32 1899,EL 8,5x42 2290,EL 10x42 2299,ELRANGE 8x42 2790,ELRANGE 10x42 2900,SWAROVSKI KAUKOPUTKI ATX 30-70x95 3890,KAHLES TÄHTÄINKIIKARIT HELIA 1-5x24 1390,HELIA 2-10x50 1480,HELIA 2,4-12x56 1580,HELIA 525i SKMR3 3100,KAHLES KATSELUKIIKARIT HELIA 8x42 890,HELIA 10x42 890,HELIA 8x42 RF 1350,GREEN TRAIL OY Keskuskatu 26, 76100 PIEKSÄMÄKI www.greentrail.fi asiakaspalvelu(at)greentrail.fi Asiakaspalvelu: 015 348 445 Asetiski: 015 348 446 @greentrail.fi greentrailofficial B76B84 TULE KUOPION ERÄTAIKA MESSUILLE, LÖYDÄT MEIDÄT & SWAROVSKIN OSASTOLTA Hyödynnä messuedut paikanpäällä! Valtuutettu jälleenmyyjä: Messuilla kaupat tehneille yllätyslahja!. – Ilmastonmuutoksen tuottaman epävarmuuden keskellä voisi todeta yksinkertaisesti, että metsäpeura säilyy, jos sen elinympäristöjä on tarpeeksi ja suurpetoja sen elinalueella sen kannalta sopivasti
Mahdollisuuksien messut Kokkolalaiselle HW-Companylle IWA-messut ovat selkeästi tärkeimmät messut, johon yritys osallistuu useamman henkilön voimin joka vuosi. Pisimmän yhtenäisen IWAmessuputken HW-Companyssa on tehnyt metsästysja ammuntaliiketoiminnasta vastaava Esko Erkkilä. Tapaamme nykyisiä yhteistyökumppaneita yksin ja yhdessä jälleenmyyjiemme kanssa, jonka lisäksi neuvottelemme edustuksista potentiaalisten uusien kumppaneiden kanssa. E uroopan merkittävin metsästyksen, ampumaurheilun, retkeilyn ja eränkäynnin ammattilaistapahtumista, IWA Outdoor Classics 2019 -messut pidettiin Saksan Nürnbergissä 8. – Vaikka suurin osa kommunikoinnista onnistuu nykyisin sujuvasti sähköpostin ja puhelimen välityksellä, messut tarjoavat mahdollisuuden henkilökohtaiseen kontaktiin, jolla kuitenkin on aivan toisenlainen vaikutus suhteiden luomisessa ja ylläpidossa. 18 IWA OutdoorClassics 2019 -messuilla tärkeä merkitys suomalaisyrityksille ”Ainakin 35 kertaa IWA-messuilla” Asepuolen uutuuksia IWA-messuilla esittelivät esimerkiksi Walther ja Antonio Zoli. Yksi heistä oli jo 1980-luvun alussa Saksassa vieraillut Asetalo Patruunapuolella tunnetuimpien valmistajien, kuten Cleverin, Fiocchin ja Tunetin uutuudet painottuivat selkeästi lyijyä korvaaviin haulipatruunoihin.. Oy:n yrittäjä Timo Huikkala. – Messuilla on meille kaksi selkeätä tarkoitusta. – Ihan tarkkaa määrää en osaa sanoa, mutta ainakin 35 kertaa olen käynyt IWA-messuilla! Messujen parhaimmaksi anniksi Huikkala mainitsee vanhojen tuttujen tapaamisen, sillä mitään uutta ja ihmeellistä hän ei mennyt Nürnbergiin hakemaan. Luonnollisesti messut ovat myös otollinen paikka uuden tiedon hankintaan ja trenEuroopan merkittävin metsästyksen, ampumaurheilun, retkeilyn ja eränkäynnin ammattilaistapahtuma IWA kokosi jälleen alan ammattilaiset Saksaan Nürnbergiin. – 11. maaliskuuta. Hänelle vuoden 2019 messut olivat jo 30. IWA-messut houkuttelevat paikan päälle paljon myös suomalaisia alan yrittäjiä ja harrastajia. Huikkala ei lähde vertailemaan suomalaisia ja saksalaisia messujen järjestäjiä, sillä messeut ovat aina yksilöllinen tapahtumansa ja eri kohderyhmille tarkoitettuja. kerta yhtäjaksoisesti
www.. nnenterprise.. Yhtiö esitteli messuilla suosittuihin Columbusand Kronoshaulikoihin naisille räätälöidyt tukit, joita on saatavilla sekä kiinteinä että säädettävinä versioina. Siinä on semi-weight uritettu piippu, jossa on vakiona kierteet vaimentimelle, ja se on halkaisijaltaan 17 millimetriä ja pituudeltaan 53 senttimetriä. Kivääripuolelle Antonio Zoli esitteli kompaktin Zoli AZ 1900 Taiga Evolution -metsästyskiväärin, jonka teknologia vastaa mittatilauksena tehtyä asetta, mutta hinnan ollessa kuitenkin massatuotteiden tasoa. Tehdasmatkan kesto 2 päivää. AKU julkisti IWA-messuilla kokonaan uuden metsästyskenkämalliston, joista kannattaa poimia Suomen olosuhteisiin sopivat AKU Riserva GTX ja korkeammalla varrella tehty AKU Riserva High GTX -metsästyskengät. Kierrätettävä metsästysasu kiinnosti TEETÄ TEHDASKÄYNNILLÄ Valitsemastasi tukkipuuaihiosta Sinulle tehdään mittaperä ja seuraavana päivänä koeammunta omalla perälläsi MSZU: radalla. nnenterprise.. Merkittävät uutuudet Kai Helistenin mukaan asesektorilla merkittäviä uutuuksia messuilla esittelivät niin Walther kuin Antonio Zoli. 100-vuotta tänä vuonna täyttävän Swedteamin ehkäpä huomioita herättävin uutuus oli ekologinen RE-ECO™ by Swedteam -mallisto, jonka asusteissa käytetään 100-prosenttisesti kierrätettävää polyesterineulosta. Kivääriä on saatavilla kaliipereissa 308win, 8x57jrs ja 30.06. Tapaamme nykyisiä yhteistyökumppaneita yksin ja yhdessä jälleenmyyjiemme kanssa. dien seuraamiseen, toteaa HWCompanyn yrittäjä Kai Helisten. Magtech -patruunatehtaan pohjoismaiden myyntipäällikkö Nadia Sanchez luovuttamassa Asetalo Oy:n Timo Huikkalalle CBC/Magtech vuoden 2018 asiakaspalkintoa. Aseessa on muun muassa ainutlaatuinen irrotettava laukaisukoneisto, jonka kaikki osat ovat titaanipäällysteisiä. n Matti Kuoppala. Haluamasi käsinkaiverrus suunnitellaan kaivertajan kanssa. Zolilta naisille räätälöidyt tukit Zoli on huomioinut tarjonnassaan myös kasvavan naisampujien ja -metsästäjien määrän. 19 – Messuilla on meille kaksi selkeätä tarkoitusta. Italialainen laatuhaulikoiden ja -kiväärien valmistaja Antonio Zoli julkisti messuilla kuvankauniin 20-kaliiperin Zoli Pernice Round Body -metsästyshaulikon, jossa huippuluokan käsin viimeistellyt kaiverrukset kiertävät pyöreän rungon ympäri. n Asusteiden ja kenkien saralla uutuuksia esittelivät laajasti Swedteam ja AKU. Pohjoisranta 22 Helsinki, Finland Phone: +358-9-135-1358 william.wadstein@. Asusteiden ja kenkien saralla uutuuksia esittelivät laajasti muun muassa Swedteam ja AKU. – Waltherin asema urheiluaseissa ja erityisesti huippuampujien keskuudessa on tällä hetkellä todella tukeva ja sitä tukee entisestään vahvistamaan messuilla julkistettu Walther LG400 Monotec ilmakivääri manuaalija sähkölaukaisulla. Patruunapuolella tunnetuimmat valmistajat, kuten Cleverin, Fiocchin ja Tunetin uutuudet painottuivat selkeästi lyijyä korvaaviin haulipatruunoihin
Laskin vuoden 2017 tuntimäärillä, että saamme siitä työstä 90 senttiä tunnilta. Susiryhmien rahat pitäisi tulla kokonaan ulkopuolelta, eikä riistanhoitoyhdistysten perustulosta. Janne Ala-Ikkelä pelkää uuden varainjakomallin lisäävän vastuun määrää. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että rahanjakomallista riippuen eri puolilla Suomea olevat rhyt saattoivat saada hyvinkin erilaisia euromääriä, vaikka ”muodollisesti” olisivat olleet muutoin hyvin samanlaisia. Julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen Suomen riistakeskuksesta toteaa uuden mallin kohdentavan riistanhoitoyhdistysten toimintaa voimakkaammin painopistealueille. Ala-Ikkelän mielestä susireviirit aiheuttavat avustuksen jakoon oleellisen epätasapainon. Vaikka työryhmien toiminta kuulostaa hienolta, se ei kuitenkaan ole konkreettista tekemistä, AlaIkkelä toteaa. Nyt käytössä olevassa mallissa, joka on annettu maaja metsätalousministeriön asetuksella, valtionapu määräytyy edellisen vuoden tiettyjen suoritteiden perusteella. Tilaisuuden aiheita olivat muun muassa sudet ja villisiat. Suomessa on 294 riistanhoitoyhdistystä. 20 ”Susireviirit aiheuttavat avustuksiin oleellisen epätasapainon” Valtionavuilla uudet jakoperusteet Vuoden alusta tuli voimaan maaja metsätalousministeriön antama asetus riistanhoitoyhdistyksille vuosittain myönnettävän valtionavustuksen uusista jakoperusteista. – Meillä oli ennen 15 erilaista rahanjakomallia eli jokaisella Suomen riistakeskuksen toiminta-alueella oli omansa. n Erja Pekkala. – Aikaisemmin pienien pitäjien yhdistykset ovat yhdistäneet koulutuksia, mutta nyt jokainen joutuu järjestämään omansa. Riittääkö siinä tapauksessa jakopotista rahaa kaikille ja entäpä jos esimerkiksi koulutusten kohdalta yhdistys budjetoi 500 euroa ja rahaa tuleekin vain 200, koska koulutuksia on järjestetty joka puolella niin paljon. – Totta kai jokainen rhy haluaa järjestää sellaista toimintaa, josta maksetaan eniten. – Kaikilla ei tätä mahdollisuutta ole, mutta esimerkiksi SRVA-töitä on jokaisella yhdistyksellä. Nähtäväksi jää, kuinka paljon lisää löylyä keskustelu saa, kun huomataan, että aktiivisesta toiminnasta myös maksetaan. Uudet jakoperusteet otetaan käyttöön vaiheittain ja sovelletaan kuluvana vuonna vasta puoleen avustuksen kokonaismäärästä, toinen puoli jaetaan vielä samoilla perusteilla kuin vuosina 2017 ja 2018. Kokonaan uusilla jakoperusteilla avustuk– SRVA-apua annetaan joka kelillä ja useimmiten räntäsateessa, yöllä ja pyhinä, kun taas susireviirityöryhmät kokoontuvat kahvittelemaan lämpimässä ja siitä maksetaan avustusta useita tuhansia euroja. set jaetaan ensimmäistä kertaa vuonna 2020. Uusi malli tarkoittaa osalle yhdistyksiä aiempaa suurempaa valtionapua ja joillekin taas pienempää summaa. Kokonaispotista, joka on suuruudeltaan 2,34 miljoonaa, jaetaan 35 prosenttia jäsenmäärän suhteen ja loput 65 prosenttia yhdistysten aktiivisuuden mukaan. Toiminnan perusteella jaettava avustus on jaettu kymmeneen eri osa-alueeseen ja yksi niistä on suurpetoyhdyshenkilöverkoston aktiivisuus. – Muutosta tasoittaa vielä se, että kenenkään valtionapu ei voi tippua enempää kuin 20 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Samalla rhyt ovat niin sanotusti samalla viivalla. Pikkupaikkakunnilla ei riitä väkeä kuuntelemaan luentoja, sillä usein metsästäjät asuvat muualla ja tulevat vasta sitten, kun jahti alkaa. Uuden jakotavan mukaan niille riistanhoitoyhdistyksille, joiden alueella on toimiva susireviirityöryhmä, maksetaan potista viisi prosenttia toiminta-avustusta, joka tekee yhteensä 117 000 euroa. Ala-Ikkelän mielestä avustuksen jakaminen liian moneen lokeroon on omiaan tekemään riistanhoitoyhdistyksen budjetin laadinnasta arpapeliä. Tassumerkinnöistä ja niiden uskottavuudesta on jatkunut polemiikkia niin kauan, kuin kyseinen järjestelmä on ollut olemassa. Vastuuta enemmän Koulutusten kohdalla Ala-Ikkelä kritisoi myös sitä, että yhdistykset joutuvat jatkossa järjestämään koulutusta saadakseen toiminnalleen rahoitusta, eikä sen vuoksi, että koulutukselle olisi tarvetta ja riittävästi osallistujia. Nyt nämä ukkelit ovat vielä vastuussa tulevasta rahamäärästä ja työ on sitä kautta pakkoa. V altionapu määräytyy jatkossa pääosin toiminnan tuotosten kuten järjestettyjen koulutustilaisuuksien sekä riistakolmioiden laskentojen perusteella. Riistakeskuksen sivujen mukaan vuonna 2018 ryhmiä oli 26, joista kokoontui vähintään kerran 17 ryhmää. Suurriistavirka-apua annetaan joka kelillä ja useimmiten räntäsateessa, yöllä ja pyhinä, kun taas susireviirityöryhmät kokoontuvat kahvittelemaan lämpimässä ja siitä maksetaan avustusta useita tuhansia euroja. Sudet tuottavat Kauhajoen riistanhoitoyhdistyksen pitkäaikainen toiminnanohjaaja Janne Ala-Ikkelä löytää uudistuksesta myös puutteita. Janne Ala-Ikkelä avasi uuden varainjakomallin puutteita viime syksynä Kauhajoella pidetyssä tilaisuudessa, jossa oli läsnä myös maaja metsätalousministeri Jari Leppä. Riistanhoitoyhdistyksillä, kuten lähes kaikessa muussakin yhdistystoiminnassa vastuu töistä kasaantuu muutamille henkilöille. Jatkossa joku saa aiempaa enemmän ja toinen vähemmän. – Samat ukkelit ovat tehneet tähän asti työt, mutta sitä työtä on tehty tekemisen riemusta