3 – 2017 7,70 5,90 Verorahoilla syötetään metsäpeuroja susille Susien pannoitus laillistettua eläinrääkkäystä Simulaattorit tätä päivää ampumaradoilla Uusi asedirektiivi tuo metsästämiseen vähäisiä muutoksia Metsästysseura ja kylätoiminta yhdistetty Hauholla Kiekkolingolla ampujan reaktionopeus paremmaksi
62 Nyt softaamaan! Airsoft kokoaa samanhenkiset yhteen. Alueella arvioidaan olevan jo 30-40 sutta. 42 Colt on arvossaan Paljonko kannattaisi maksaa 150 vuotta vanhasta revolverista. Puhveli kuuluu Etelä-Afrikan riistaeläimiin. 84 Muistoksi tatuointi Moni metsästyskoira ja riistatilanne on tatuoitu käsivarteen tai olkapäähän. Sisältö 3/2017 30 Riistapeltojen antimet Riistapellot auttavat eläimiä selviämään talven yli. Nyt halutaan tietää, että kuka on vastuussa, jos viisi miljoonaa maksavat peurat joutuvat suden suuhun. 17 Kuhmossa kapinoidaan Susikapina laajenee Joensuusta Kuhmoon, jossa kapinoidaan metsäpeurojen, metsästyksen ja suomalaisten koirarotujen puolesta. Komeassa kodassa on pidetty niin peijaisia kuin perhejuhliakin. 34 Jousen kera metsälle Tulevana syksynä jousimetsästäjiä hemmotellaan, sillä metsästyslain muutokset saattavat myös villisian ja valkohäntäpeuran saaliseläimiksi. Tätä kaikkea sai 12-vuotias Elias Turunen kokea Lapissa pääsiäisenä. 18 Lampurien susihuolet Alkava laidunkausi tietää Varsinais-Suomen lammasja karjatiloille paljon lisätyötä ja huolta. 66 Jahtiin ulkomaille Moni lähtee jahtimatkalle Kaukoitään, Venäjälle, Afrikkaan ja Keski-Eurooppaan. 54 Apua kiekkolingosta Kiekkolingolla saa paranettua reaktionopeutta syksyn jahteihin. 10 Uusi asedirektiivi Suomessakin paljon keskustelua herättänyt EU:n uusi asedirektiivi on hyväksytty. Siinä vaiheessa vain on asian korjaaminen rumaa työtä, sanoo Hannu Vuoristo. Halvimmillaan lingot maksavat muutaman kympin. Ruokinnan ansiosta myös hirvivahingot vähenevät. Suomessa on tuhansia aktiivisia softaajia. Kuva: Metsähallitus/Mikko Rautiainen – Vastuun pakoilu tulee kyllä tiensä päähän. 82 Sota-ajan aseet Esittelyssä Tampellan kranaatinheitin, sotakirves eli tappara sekä 37-millinen Bofors. Metsästysaiheiset tatuoinnit ovat yhä suositumpia. No helposti 40 000 taalaa, jos se on Colt! 50 Aseena Hurri-Mauser Moni on kelpuuttanut jahtiaseekseen vanhan Ruotsin-Mauserin, vaikka iäkkäimmät sotilasmallit eivät välttämättä kestä kovimpia jahtilatinkeja. 84 Yhteistyö sujuu Metsästysseura ja kyläyhdistys tekevät yhteistyötä Hauholla. 14 Panta suden kaulaan Yhden suden pannoitus maksaa halvimmillaan noin 12 000 euroa. Etelä-Pohjanmaan susialueille istutetaan metsäpeuroja. Eri lentoyhtiöiden välillä on eroja. Runsain tarjonta on Suomen Metsästäjäliitolla. Puhvelijahdille kertyy helposti hintaa yli 10 000 euroa. 24 Riihimäen radalle Simulaattorit on tätä päivää ampumaradoilla. ”Aseveljeys” on tärkeää ja tekee hyvän pelin. Siitä sudet itse pitävät huolen. 84 Monet eräleirit Lasten ja nuorten eräja luontoleirejä järjestetään eri puolilla Suomea. 18 66. 4 6 Metsäpeurat susille. 38 Jousien kuljetus Metsästysjousien kuljettaminen voi tuottaa yllätyksiä. Moni pitää pannoituksia laillistettuna eläinrääkkäyksenä. 22 Eliaksen matkassa Rautuja, taimenia, komeita maisemia ja hiljaisuutta. Riihimäen Shooting Centerissä voi valita riistaksi vaikka karhun, hirven tai sorsaparven. Metsästäjien osalta muutokset eivät ole isoja
Kanadanmajavakanta on tihein Pohjois-Karjalassa sekä Eteläja Pohjois-Savossa. Lapissa on jo vuosia käytetty GPS-pannoitettuja Judas-supikoiria. Susi hävittää Suomen metsäpeurakannan ?. Aikuisesta hanhesta saa aterian kymmenelle hengelle. Susikanta on kasvanut Etelä-Pohjanmaalla merkittävästi viime vuosina, ja nyt siellä halutaan vahvistaa metsäpeurakantaa. Metsästäjät hämmästelevät susien pannoitusten tarpeellisuutta ja niihin kulutettavia verovaroja: yhden pannan kiinnitys suden kaulaan maksaa ainakin 12 000 euroa. Lapin supikoirakanta on saatu kuriin seitsemän vuoden tehopyynnillä. Kanta tuskin kasvaa – se tulee tuhotuksi alueella kasvatettavan susikannan vuoksi. Keski-Suomen Metsoparlamentti kokeilee uutta tekniikkaa metsonpesien etsinnässä. Majavajahti käynnistyy elokuussa. Lapin supijahti jatkuu täysillä ?. Sen vuoksi onkin syytä kysyä, miksi laajalla Suomenniemellä pitää pyrkiä lisäämään kahden riistaeläimen vahvuutta samalla alueella, kun metsäpeuran pahin vihollinen on juuri susi! Metsähallitus pannoittaa susia saadakseen tietoa niiden käyttäytymisestä ja esiintymisalueista. Majavajahti alkaa jälleen elokuussa ?. Pantasupikoiria on ympäri Eteläja Keski-Lappia, ja sen voi kohdata missä tahansa. Kanta olisi tämän perusteella vähintään 3900 ja enintään 7200 kanadanmajavaa. Kaakkois-Suomessa ja Kainuussa on kohtalainen kanta, kun taas Keski-Suomessa ja Oulussa kanta on harva. Metsäpeura ei voi elää susien kanssa samalla alueella – se tiedetään kokemuksesta, metsäpeura häviää; se ei voi menestyä susien esiintymisalueella. Eläin oli nälkiintynyt, ja se lopetettiin eläinsuojelullisista syistä. Pannoitukseen tarvitaan muun muassa helikopteri, ja yhden suden löytäminen ja tainnuttaminen ilmasta käsin vie aikaa jopa päiväkausia. Eniten metsäja peltovahinkoja aiheuttavista majavista on riesaa Pohjois-Karjalassa ja Savossa. 09-413 97 300 asejaera.toimitus@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola Myyntiryhmän päällikkö: Eija Kiukkonen p. Metsästäjät osaavat tarkasti ennakoida metsäpeuran palautusistutusten seuraukset. Tainnuttavan nuolen osuminen suteen on sattumanvaraista, runsaasti vaivaa vaativaa, ja sen jälkeen tainnutetun suden etsiminen maastosta ja pannan kiinnittäminen – kaikki vie aikaa ja maksaa paljon verorahaa. Metsästäjäliitto on yrittänyt saada vuosikausia valkoposkihanhen metsästettäväksi riistalinnuksi. Onhan metsäpeura maailmassa todella harvinainen, sen kanta on Suomessa vähäinen ja suuri se ei ole sen toisessakaan kotimaassa Venäjällä. Monet uskovat kulujen olevan todellisuudessa paljon isommat.. Virolaiset ovat oppineet hyödyntämään isokokoista hanhea keittiössä; valkoposkihanhea kehutaan oivan makuiseksi riistalinnuksi. Lapissa majavajahteja ei järjestetä, koska siihen ei ole tarvetta. Saalismäärien laskulla on kuitenkin kääntöpuolensa: pyynti-into laskee ja supikoirakanta lähtee välittömästi nousuun. 09-413 97 390 eija.kiukkonen@karprint.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Tilaajapalvelu, ma–pe klo 9–15, p. Sen ainoa vihollinen on susi – metsästäjän toimintoja säännöstellään viranomaistoimin. Kun pesä on löydetty, se suojataan maassa liikkuvien petojen rosvoukselta. Maastossa on seurannassa 10–15 supikoiraa, joiden tehtävänä on johdattaa kenttätyöntekijä supikoiraparin tai – pentueen luokse ja auttaa siten supikoirien poistamisessa Lapin kairoissa. Hämeessä majavien esiintyminen on laikuittaista. Tänä vuonna Suomessa pannoitettiin 14 sutta ja valtiolle syntyi siitä Luonnonvarakeskuksen mukaan 170 000 euron kustannukset. 09-413 97 300, tilaukset@karprint.fi Tilaushinnat: Kestotilaus 61 euroa/vuosi Määräaikainen 68 euroa/vuosi Ilmestyy 8 numeroa vuodessa. Koira saatiin häkistä pois, mutta ilves ei halunnut poistua, vaikka ovea pidettiin auki. 5 PÄÄKIRJOITUS Toimitus: Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari, p. Pyynti-innon lisäämiseksi Suomen riistakeskus tarjoaa 50 euron arvoisen lahjakortin Judas-eläimen kiinni saaneille metsästäjille sekä kaikille seurantapannan palauttaneille. Metsähallituksen tavoitteena tuntuukin olevan susikannan vahvistaminen. Kustantaja: Karprint Painopaikka: Karprint Oy, Vihti 2017 ISSN 0781-2124 Sadan pesän savotta Keski-Suomessa ?. Lämpökameralla varustetusta pienoiskopterista toivotaan käänteentekevää ratkaisua hautovan koppelon löytämiseen. Vuodesta 2011 saalismäärät ja havainnot ovat romahtaneet Lapissa. Toistaiseksi se ei ole onnistunut. Pohjanmaalla operoidaan metsäpeurakannan vahvistamista merkittävän suurella määrällä verovaroja verrattuna siihen, mitä ollaan saamassa aikaan. Tavoitteena on tänä keväänä suojata sata metson pesää KeskiSuomessa. Koiran häkkiin mennyt ilves lopetettiin Rautavaaralla. Virossa herkutellaan valkoposkihanhilla ?. Nälkiintynyt ilves meni koiran häkkiin ?. Pyynnin tavoitteena on pysäyttää vieraslajin leviäminen Norjaan ja Ruotsiin. Toteutus tuntuu oudolta. Kyseessä oli ollut sama yksilö, joka oli jo aiemmin samalla viikolla liikkunut kymmenen kilometrin päässä sijaitsevan talon pihalla. Toisin on naapurimaassa Virossa, jossa valkoposkihanhia on metsästetty vuodesta 2004 lähtien. Talon väki huomasi ilveksen, kun häkissä ollut norjanharmaahirvikoira alkoi haukkua. Vuoden 2013 laskennoissa löydettiin yhteensä 1376 kanadanmajavan pesää. Lieneekö metsähallitus pohtinut perusteellisesti, kuinka riistanhoitoa edistetään Suomessa verovaroja säästämällä ja riistakantoja mahdollisimman hyvin edistämällä
Kokouksen antia Metsähallitus järjesti sekä Lauhassa että Seitsemisessä keskustelutilaisuuden, johon oli kutsuttu koolle paikalliset asukkaat sekä palautuksien alueella toimivat metsästysseurat, kyläyhdistykset, maataloustuottajat ja maanomistajat. Kyseessä on iso luonnonvarainen nisäkäs ja siihen suhtautuminen voi olla hyvin moninaista. Palautusistutukset tapahtuvat aidattuihin tarhoihin, joista peuroja vapautetaan luontoon viiden vuoden aikana. 6 Metsähallitus palauttaa Etelä-Pohjanmaalle kymmeniä metsäpeuroja Metsäpeurat susien keskelle Etelä-Pohjanmaan susialueille istutetaan uhanalaisia metsäpeuroja. Lauhanvuori sijaitsee Isojoella Kauhajoen rajan tuntumassa, Seitseminen Ylöjärven ja Ikaalisten seudulla. Mykrä kävi läpi kokemuksia Suomenselän istutusten onnistumisesta ja väestön suhtautumisesta palautusistutuksiin. Tarhat ovat kooltaan 15-25 hehtaaria ja aitaus tehdään suurpetoja ja muita hirvieläimiä kestäväksi. Luonnosta tarhaan tulee kuitenkin hirvaita ensimmäisenä syksynä. Isojoella oli käyty kokoustamassa asiasta jo vuonna 2013. Tuolloin asukkaiden mielipiteistä ja suhtautumisesta metsäpeurojen istutuksiin tehtiin parikin M etsähallitus yhteistyökumppaneineen aloitti viime vuonna metsäpeuran kannanhoitohankkeen. yksilöt vaeltavat mielellään takaisin sinne mistä ne on tuotu. Välimatkaa aitauksilla on noin 75 kilometriä. Nyt halutaan tietää, että kuka on vastuussa, jos viisi miljoonaa maksavat peurat joutuvat suden suuhun. Aitaukset rakennetaan tänä kesänä ja vapautukset aloitetaan viimeistään vuonna 2019. Lauhassa kokoonnuttiin 20. Peura on hyvin paikkauskollinen eläin ja luonnosta siirretyt Kuva: Metsähallitus/ Mikko Rautiainen. Aitaukset on tarkoitus rakentaa Lauhanvuoren länsilaidalle Ahvenlammin alueelle ja Seitsemisen eteläreunassa Hoseuslammin alueelle. Sen vuoksi ensimmäiset eläimet ovat eläintarhakantaa. Totutustarhassa syntyneet ovat palautuksen perusta, koska niillä ei ole tarvetta vaeltaa synnyinseudulleen. Vuosittain vapautetaan luontoon muutamia yksilöitä, ja tarhaus lopetetaan vuonna 2022, jolloin peuralaumoilla odotetaaan olevan kokoa 30-50 yksilön verran molemmista tarhoista. Alustuksesta huolehti metsähallituksen Metsäpeura Life –hankkeen projektipäällikkö Sakari Mykrä. Yksi toimenpiteistä on palautusistuttaa metsäpeuraa Etelä-Pohjanmaalle Lauhanvuoren sekä Seitsemisen kansallispuistojen tuntumaan. maaliskuuta Lauhansarven luontomatkailukeskuksen kahviossa, ja paikka oli täynnä viimeistä tuolia myöten
Tilaisuuteen oli saapunut myös Joensuun Tuupovaarasta Pelastetaan metsäpeurat ja maaseutu susilta -yhdistyksen perustaja Sulo ”Susi” Suhonen, joka aloitti keskusteluosuuden hyvin voimakkaalla kommentoinnilla Tutkimuksessa ilmeni, että peuroihin suhtauduttiin aika myönteisesti ja niiden odotettiin tuovan alueelle luontomatkailua ja turismia sekä myös elämyksiä paikallisille asukkaille.. 7 – Hävittäkää ne sudet ensin pois, etteivät syö peuroja, kehotti Siikaisten metsästysseuran kunniapuheenjohtaja Esko Kiuru. Niissä haastateltiin sekä peurakokouksessa olleita että sieltä poisjääneitä henkilöitä. Kaikkein eniten oltiin kuitenkin huolissaan peurojen perässä tulevista pedoista. Susiristiriita Myös Lauhansarvessa heti ensimmäiset kommentit koskivat susia, ja keskustelun aihe säilyi samana lähes koko illan. Mauno Itäluoma Kauhajoelta painotti, että Tassurekisteri on hoidettava kuntoon suurpetojen osalta jokaisella alueella. Tapio Uusitalo Isojoen metsästysseurasta muisteli, kuinka riistakeskus oli luvannut edellisessäkin kokouksessa, että susia vähennetään peurojen istutusalueelta. Jonkin verran oltiin huolissaan peurojen mahdollisesti aiheuttamista liikenneonnettomuuksista ja viljelyksille aiheutuvista tuhoista. Tutkimuksessa ilmeni, että peuroihin suhtauduttiin aika myönteisesti ja niiden odotettiin tuovan alueelle luontomatkailua ja turismia sekä myös elämyksiä paikallisille asukkaille. tutkimusta
Tällä hetkellä Kainuussa arvellaan olevan 700 metsäpeuraa ja Suomenselällä 1250 sekä Venäjällä Karjalassa enintään 2400. Siikaisten metsästysseuran edustajat Esko Kiuru ja Simo Eerikäinen kertoivat, että Siikaisissa on havaittu hyvin vanhoja merkkejä peurojen olemassaolosta. Susi on saanut Suomessa luokituksen ”erittäin uhanalainen ja tiukasti suojeltu laji”. Peurojen määrä lähti kuitenkin nopeaan laskuun, ja vuoden 2016 helmi-maaliskuun vaihteessa suoritetussa lentolaskennassa peuroja löytyi enää 750 kappaletta. Luken mukaan metsäpeurat ovat esiintymisalueillaan tärkeää suurpetojen, erityisesti susien, saalista. Laji oli tärkeimpiä riistaeläimiä ja se metsästettiin sukupuuttoon 1900-luvun alussa. 8 Metsäpeuran levinneisyys n Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus) on poron luonnonvarainen serkku. Palautusistutuksilla saatiin kantaa elvytettyä alueelle, jossa sitä oli esiintynyt yli 200 vuotta aikaisemmin runsain määrin. Suomenselän kanta sai alkunsa 1970-1980-lukujen vaihteessa Kainuusta siirretyistä yksilöistä. Metsäpeuran uhanalaisuus Suomessa on luokiteltu silmälläpidettäväksi, mutta ei uhanalaiseksi. Luken mukaan myös alueellisesti on tapahtunut muutoksia ja sudet ovat levittäytyneet idästä myös länteen. Keskustelu kimpoili kiivaana ja alustajalta tivattiin vastauksia, että kuka on vastuussa, jos viisi miljoonaa maksavat peurat menevätkin suden suuhun. Myös Suomenselän kanta jatkoi tasaista kasvua 2000-luvulle asti, jonka jälkeen kannan kasvu on loiventunut voimakkaasti. He olivat hyvillään peurojen paluusta, mutta eivät peuroja uhkaavista susista. – Miksi on odotettu 20 vuotta, ennen kuin metsäpeuraa on aktiivisesti aloitettu suojelemaan. epäillen virkamiesten motiiveja peurojen istutuksiin. Eläin pitäisi siirtää silmällä pidettävästä lajista erittäin harvinaiseksi lajiksi, Suhonen kyseenalaisti. Kartta osoittaa metsäpeuran levinneisyysalueen. Uralin suunnalla metsäpeuroja on jonkin verran, mutta ne ovat eri alalajia. Suomessa elävät sudet ovat samaa Euraasian susikantaa, jonka pääosa ja ydin on Venäjällä. Ähtärissä eläinpuistosta vapautettujen peurojen kanta on hyvin pieni, muutamia kymmeniä peuroja. On kuitenkin todettu, että suden tappamaksi joutuu varsin terveitä ja täysikasvuisia yksilöitä. Vuosituhannen alusta kanta on yli kaksinkertaistunut. Venäjän puolella metsäpeuraa esiintyi edelleen ja sieltä yksilöitä tuli myös rajan yli Kainuuseen 1950-luvulla. Kainuun kanta kasvoi tasaista vauhtia, vuonna 2001 peuroja oli Kainuussa jo 1700 yksilöä. Venäjällä susia on 42 000 yksilöä, joista 10 000 elää Venäjän Euroopan puoleisissa osissa. RKTL:n (nykyisen Luken) mukaan Kainuussa metsäpeurojen vasakuolleisuus on ollut hyvin korkea. Eniten peurojen luontaista poistumaa tapahtuu talviolosuhteissa, jolloin eläimiä voi kuolla nälkään, sairauksiin, vammoihin sekä joutua petojen suuhun. Mukana oli eri tahojen edustajia myös lähikunnista. Vuosina 2004-2007 pannoitettujen metsäpeuravaatimien vasoista on kadonnut 70 prosenttia ensimmäisten elinkuukausien aikana. Koko maailmassa on siis noin 4300 yksilöä. Metsähallituksen Metsäpeura Life –hankkeen projektipäällikkö Sakari Mykrä kuuntelee yleisön huolestuneita kommentteja. Luken vuoden 2016 arvion mukaan Suomessa olisi 200-235 sutta, mutta etenkin metsästäjät pitävät määrää pahasti alimitoitettuna. Tutkimuksissa on osoitettu, että Kainuun metsäpeurakannan romahduksella ja alueen susikannan kasvulla on selkeä yhteys. 1600-luvulla metsäpeura oli levittäytynyt lähes koko Suomeen ja esiintyi tuhatpäisinä laumoina. Vuosina 2004-2007 pannoitettujen metsäpeuravaatimien vasoista on kadonnut 70 prosenttia ensimmäisten elinkuukausien aikana. Samaan aikaan 2000-luvun alussa susi pääsi Suomessa EU:n luontodirektiivin mukaan erittäin uhanalaisten lajien joukkoon ja erityisen suojelun kohteeksi. Myös Venäjän kannan on havaittu olevan taantumassa. Suomessa sudet ovat tuon saman populaation reuna-alueella eläviä susia. Myös käytössä olevia seurantajärjestelmiä epäiltiin, mutta niiden merkitystä susilupien saantiin myös puolustettiin. Susi vastaan metsäpeura n Kainuun ja Suomenselän metsäpeurojen määrän kasvu pysähtyi 2000-luvun alussa. Vuonna 2015 Suomenselällä peuroja laskettiin olevan 1250-1300 yksilöä. – Susiasia meni EU-politiikassa täysin väärin Suomen osalta, mutta emme asialle voi juuri nyt
Tänä keväänä on havaittu myös lauma ja perhettä perustamassa oleva susipari juuri Lauhan liepeillä Isojoella. Nyt metsästäjillä, alueiden asukkailla ja muilla tahoilla on yhteinen luja tahto palauttaa metsäpeura sille kuuluvaan asemaan upeana ja ylväänä metsiemme rikastuttajana ja arvokkaana riistaeläimenä. Peura-aitaukselle on tästä matkaa kivenheiton verran. Kojolan kumppaneineen vuonna 2009 tekemässä tutkimuksessa kävi ilmi, että Kainuun susikanta viisinkertaistui vuosien 19962007 aikana ja samaan aikaan metsäpeurakanta lähti jyrkkään laskuun. Jahtikoulutuksissa kävi ilmi, että susia vaeltaa Suupohjan alueelle Keski-Suomen kautta ja meren tullessa vastaan ne myös jäävät alueelle. Ja juuri laumojen havainnot ovat oleellisen tärkeitä lupia myönnettäessä. Vaatimilla kaksoisvasat ovat hyvin harvinaisia, ja naaras on sukukypsä vasta 2-3-vuotiaana. Eläin tuli Suomeen jääkauden jälkeen ja esiintyi runsaana satoja vuosia. Suora lainaus: ”Parhaillaan suunnitellaan metsäpeuran palautusistutusta, jonka tavoitteena on vahvistaa metsäpeurakannan elinvoimaisuutta Suomessa. Sen mukaan viranomaiset päättävät, paljonko meillä on susia ja sen mukaan annetaan myös lupia. Nyt ei ole enää kyseessä puhujapöntön sanahelinä, vaan kahden eläinlajin vastakkainasettelu, jossa toisella puolella on 4 000 metsäpeuraa ja toisella puolella 40 000 sutta. Näiden projektien aikana alueella todettiin elävän yllättävän monta sutta, kun vielä pari vuotta aikaisemmin tuskin kukaan oli nähnyt edes suden jälkeä. Itäluoma totesi myös, että tällä hetkellä Tassu-rekisterin merkinnät ovat puutteelliset ja esimerkiksi laumoja ei ole merkitty, vaikka susia on havaittu olevan kolme tai enemmän. – Tassurekisteri on ainut oikea keino pitää lukua susien määrästä ja sinne merkinnät pitää tehdä huolellisesti. Lupauksia ja vakuuksia n Metsäpeura on hidas lisääntymään. Talven 2016-2017 aikana Suupohjassa haettiin ja saatiin kaksi sudenkaatolupaa. Esiselvityshankkeessa on määritelty kolme, elinympäristöolosuhteiltaan sekä ihmisten sosiaalisen hyväksyttävyyden näkökulmasta soveltuvaa aluetta. Kaikilla alueilla on pitkään esiintynyt myös susia. Nyt vain punnitaan virkamiesten sana ja vastuunottokyky. mitään, totesi Sakari Mykrä. Suupohjassa nähtiin tänä talvena, että huolellisella merkinnällä asiat on kunnossa ja luvat myös saadaan, Mauno Itäluoma Kauhajoen riistanhoitoyhdistyksestä jyrisi. n Erja Pekkala metsästyksellä.” Kyseisen Suomen sudenhoitosuunnitelman on myös Euroopan komissio hyväksynyt, joten mitään tulkintaongelmia asiassa ei ole. Metsäpeuran suojelussa ja kannan elvyttämisessä velvoittavat myös perinteet. Virkamiehet ovat kuitenkin tehneet lupauksia. Myös maaja metsätalousministeriön laatimassa Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa asia kerrotaan hyvin selkeästi. Tätä pohdintaa vasten metsäpeurojen tarhaus alueelle kuulostaa yhtäkkiä ehkä samalle, kuin aikoinaan hölmöläisten valon kanto säkillä tupaan. Muun muassa Luken tutkimusprofessori Ilpo Kojolan tekemien tutkimusten mukaan metsäpeura on hirveä hitaampi lisääntyjä ja sen vuoksi metsäpeura kärsii enemmän siihen kohdistuvasta saalistuspaineesta. n Erja Pekkala. Perheenlisäystä on tulossa ja näin myös pari on merkinnyt reviirinsä tulevaa laumaa varten. 9 Yleisö kuunteli vakavana illan esitystä. On selvää, että palautusistutuksen onnistuminen vaatii, etenkin alkuvaiheessa, alueen susikannan tehokasta säätelyä Isojoelle on jostakin vaeltanut pannoitettu naaras, joka näyttää löytäneen puolison. Jokaisessa peurafoorumissa on kuulijoille luvattu, että metsäpeurat suojellaan susilta ja peurat tarhataan susivapaille alueille
Äänestystulos on Suomen kannalta kompromissi, jonka kanssa on tultava toimeen. Kentän mielipide on, että täysin putkeen asia ei mennyt.. 10 EU päätyi kompromissiin asedirektiivissä Saiko Suomi torjuntavoiton Brysselissä. Suomessa paljon keskustelua herättänyt EU:n uusi asedirektiivi hyväksyttiin maaliskuussa
Ongelmallinen on myös alle 18-vuotiaiden aseen säilytysasia. – Suomen täytyy saattaa direktiivin sisältö osaksi kansallista lainsäädäntöä. – Suuren kapasiteetin lippaiden ja puoliautomaattiaseiden yhdistelmien luokittelu lienee perua joidenkin jäsenmaiden kohdalla Pariisin terroriiskujen aiheuttamista huolista. Sellaisia ovat suuren kapasiteetin lippaisiin liittyvät menettelyt, muutokset etämyyntiin, aselupien määräaikaisuuden soveltaminen Suomessa ja jatkuva monitorointi. n Europarlamentaarikko Anneli Jäättenmäen mielestä kiistellyt asedirektiivin saama ratkaisu on suomalaisten kannalta siedettävä. Moni metsästäjä kysyy, mitä päätös tarkoittaa. Soveltamisessa on tulkinnanvaraa. Äänestystulos oli 491 ääntä esityksen puolesta ja 178 ääntä vastaan. Ratkaisua voidaan pitää pohjoismaiseen lainsäädäntöön verrattuna kohtuullisena. Direktiivin teksti on vaikeaselkoista byrokraatin kieltä. – Suuren kapasiteetin lippaiden ja puoliautomaattiaseiden yhdistelmien luokittelu lienee perua nimenomaan joidenkin jäsenmaiden kohdalla Pariisin terrori-iskujen aiheuttamista huolista. – Kompromissista on valmistelun aikana saatu pois kaikkein hankalimmat aiheet. Kentälle annetaan ohjeistusta viipymättä sitä mukaa, kun linjauksia vaikutuksineen valmistuu. Todennäköisesti sitä saadaan kansallisen lainsäädännön valmistumisen yhteydessä. – Kompromissista on valmistelun aikana saatu pois kaikkein hankalimmat aiheet. 11 Kokemäellä asuva Atso Piippo toivoo, että kansallinen lainsäädäntö pysyy entisellään. Mielestäni lippaiden sisällyttäminen direktiiviin oli huono ratkaisu, sillä niiden hallussapitoa ei ole tähänkään mennessä koettu tarpeelliseksi valvoa. – Näissä yhteyksissä on tuotu esiin myös aseharrastajien huolet, jotka liittyvät reserviläisja Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki: Missä Suomi antoi periksi. – Suomi joutui antamaan periksi aseen ja suuren kapasiteetin lippaiden yhdistelmän luokittelussa, Jäätteenmäki myöntää. Piipon mukaan aselait ovat jo nykyiselläänkin riittävän tiukkoja. Kokeneelta ampujalta, joka tahtoo tehdä tuhoa, lippaan vaihtaminen käy sekunnissa, joten edellä mainittu uudistus tuo valitettavasti turhaa byrokratiaa lisäämättä turvallisuutta. – Kompromissin hyväksyntä johtaa direktiivin tuomiseen kansalliseen lainsäädäntöön seuraavan 15 kuukauden aikana, puheenjohtaja Hallenberg selvittää. Puheenjohtaja muistuttaa, että liittoa on kuultu asiantuntijana ja aihetta on lobattu ministereiden ja kansanedustajien tapaamisilla. Toivon, että meillä käytetään tulkintaa, joka pitää Suomen aselainsäädännön mahdollisimman muuttumattomana. Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki sanoo Suomen saavuttaneen EU:ssa työvoiton, kun tuliasedirektiivin sisällöstä neuvoteltiin. Oliko Brysselin ja Pariisin terroriteoilla vaikutusta asedirektiivin saamaan sisältöön. Onko sitä tullut. Direktiivi astuu koko unionin alueella voimaan, kun kaikki jäsenmaat ovat saattaneet kansallisen lainsäädäntönsä direktiivin edellyttämälle tasolle. Kentän palaute Kysyimme metsästäjien nokkamieheltä, millaista on ollut kentältä hänelle tullut. Yleisesti on heikosti tiedossa, miten liitto on osallistunut asian valmisteluun. Kompromississa on silti muutamia aseen laillisesti omistaviin vaikuttavia seikkoja. Unionin jäsenmaiden on saatettava uudet säädökset 15 kuukauden aikana kansalliseen lainsäädäntöönsä. Suomen Metsästäjäliitto haluaa varmistaa direktiivin asianmukaisen tulkinnan ja soveltamisen. Sosiaalisessa mediassa löytyy tietysti palautetta tyyliin ”miksi liitto ei tee asialle riittävästi”. Selvitys vaikuttaa vaikeatajuislta ja aiheuttanee monta kysymystä reserviläisammunnan ja maanpuolustusharjoittelun aseperusteista. – Lainsäädäntötyön tekee sisäministeriö. – Palautetta on tullut yllättävän vähän. Ratkaisua voidaan pitää pohjoismaiseen lainsäädäntöön verrattuna kohtuullisena.. Tästä on kyse Euroopan Unionin parlamentissa Strasbourgissa äänestettiin pitkään kiistellystä ampumaasedirektiistä, jota myös tuliasedirektiiviksi on kutsuttu. S uomen Metsästäjäliiton uusi puheenjohtaja Tuomas Hallenberg on varovainen arvioidessaan EU:ssa muokattua uutta asedirektiiviä. 28 parlamentin jäsentä äänesti tyhjää
Näillä toimilla onnistuttiin karsimaan direktiivistä paljon laillista aseen omistamista ja harrastamista haittaavia esityksiä, Tuomas Hallenberg listaa. Suurimmat kiistat Suomea hiersivät eniten direktiivin valmistelussa puoliautomaattiaseet. Kaikki saatiin tekstiin vähintäänkin tyydyttävään muotoon.. Aluksi tavoiteltiin puoliautomaattiaseiden täyskieltoa. – Suomella oli viisi kriittistä asiaa, joista pidettiin koko ajan kiinni. Se ei sopinut Suomelle. Se olisi lopettanut myös reserviläisten itsenäisen – Kentällä ei ole täysin selvää, miten kovan työn takana nykyisen kompromissin saavuttaminen oli, sanoo Suomen Metsästäjäliiton uusi puheenjohtaja Tuomas Hallenberg. 12 urheilutoimintoihin. Ne olivat esityksiä, joilla olisi ollut mitätön vaikutus turvallisuuteen. EU:ssa liitto on vaikuttanut yhdessä pohjoismaisen järjestön Nordic Hunters Alliance NHA:n avulla palkaten muun muassa yhteisen lobbarin ajamaan suomalaisia ja pohjoismaisia näkökulmia. – Liitto on saanut puskettua seitsemänmiljoonaiseen eurooppalaisen metsästäjäjärjestö FASEN:n edunvalvontaan pohjoismaiset näkökohdat. Kielto olisi lopettanut monet ampumalajit
Petri Sarvamaa korostaa poikkeuslupia, joita voidaan myöntää eri perusteilla esimerkiksi keräilijöille ja ampumaurheilijoille. Suomi vastusti aselupien määräaikaisuutta. Tähän saakka lippaita on voinut ostaa ja myydä ilman lupia. Aselupien nykyiset ikärajat säilyvät. Meidän tavoitteena oli, että asedirektiivin hankkimista ja hallussapitoa rajoittavilla muutoksilla ei ole merkittäviä kielteisiä vaikutuksia Suomessa tehtävään vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön, metsästyksen toimintaedellytyksiin tai urheiluammunnan ja asekeräilyn harjoittamiseen. n Pentti Eerikäinen. Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho totesi lehtihaastattelussa, ettei nykyinen aselaki tunne aseluvan perusteena erikseen reserviläistoimintaa. Aselupien yhteydessä pyritään enemmän sähköiseen asiointiin. – Siihen tarvittavat aseluvat myönnetään urheilutoimintaan Suomessa metsästäjät ja aseharrastajat muistuttavat, että aselait ovat tiukalla tasolla eikä Suomen pidä tarkalleen seurata direktiivin kaikkia kategorioita. Nyt viranomaisten tulee vähintään viiden vuoden välein tarkastella aselupia. – Riittää, kun aseita valvotaan direktiivin edellyttämällä tavalla. Kansallisessa toteutuksessa pyritään hyödyntämään asetietojärjestelmän uudistusta. n – Periaatteessa asia sopii, mutta valitettavasti täällä kentällä asiasta ei ole mitään varmaa tietoa, pahoittelee kokenut metsästäjä Atso Piippo Kokemäen Kauvatsalta. Jos edellytykset ovat kunnossa, lupia voidaan jatkaa. Suomessa direktiiviä on tulkittu niin, että muutoksia tulee yli 20 patruunan lippaan omaaviin pistooleihin. Kaikki saatiin tekstiin vähintäänkin tyydyttävään muotoon. Monia asioita jätettiin kansallisen päätöksenteon varaan, kuten esimerkiksi lääkärintarkastukset. Heidän osalta muutokset ovat vähäisiä. n Suomalaiset europarlamentaarikot katsovat saaneensa Brysselissä aikaisiksi kompromissin, jonka kanssa voi elää. Halla-ahon mielestä vanhat aseluvat voivat direktiivin mukaan jäädä edelleen voimaan, myös ”kiellettyjen” aseiden osalta. – Jos niiden hallussapito direktiivin mukaan kriminalisoidaan, voi edessä olla oikeudenkäyntien suma, Halla-aho arveli. Urheiluampujille on omat poikkeuslupansa. Suomen aselait ovat metsästäjien osalta hyvällä tasolla. Kivääreissä raja kulkee kymmenen patruunan lippaissa. – Kansallista toimeenpanoa valmistellaan sisäministeriössä sekä muissa sekä muissa liitännäisministeriöissä. – Komission pohjaehdotus oli unohtanut monia meille tärkeitä asioita. Suomella oli viisi kriittistä asiaa, joista pidettiin koko ajan kiinni. Niiden kauppaan ja hallussapitoon on direktiivissä säädetty rajoituksia. – Nyt valmistellaan kansallista lainsäädäntöä asianomaisissa ministeriöissä. 13 Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa ”Tässä olisi voinut käydä huonosti” – Sosiaalisessa mediassa löytyy tietysti palautetta tyyliin ”miksi liitto ei tee asialle riittävästi”. – Palataan asiaan, kun meillä on varmaa tietoa, Atso Piippo toteaa. – Tässä olisi voinut käydä todella huonosti, toteaa europarlamentaarikko Petri Sarvamaa. – Tässä olisi voinut käydä todella huonosti laillisten harrastajien ja keräilijöiden kannalta, toteaa Petri Sarvamaa. Uusi direktiivi ei siltä osin edellytä merkittäviä muutoksia. Yleisesti on heikosti tiedossa, miten liitto on osallistunut asian valmisteluun. Kun tilanteesta on jotain varmaa tietoa, välitämme sen heti kentälle, lupaa Tuomas Hallenberg. – Täytyy muistaa, että eri jäsenvaltioissa lähtökohdat ovat eroavaisia ja siksi pelisääntöjä tuli selkiyttää. Ongelmallisiksi saattavat osoittautua aseiden lippaat. Mielestäni metsästäjien aselait ovat nykyisellään tarpeeksi tiukkoja. harjoitustoiminnan. Atso Piipon mielipiteet noudattelevat metsästäjäliiton uuden puheenjohtajan mielipidettä. Mitä nyt tapahtuu Suomessa aselakien suhteen. – Toivottavasti kansallinen lainsäädäntö pysyy entisellään, kuten olen ymmärtänyt. Tavoite hylättiin, mutta joitakin muutoksia on puoliautomaattisten aseiden kohdalla tulossa. Metsästäjät kaipaavat tarkempia tietoja Mitä sanovat uudesta direktiivistä metsästäjät. Rinnakkaisluvat alaikäisille ovat edelleen mahdollisia. Puheenjohtaja rauhoittelee metsästäjiä
S uomessa on pannoitettu susia liki 20 vuotta. Kokenut metsästäjä pitää sitä erittäin kalliina ja toimimattomana systeeminä, jolle ei näy loppua. Onko susien pannoitus valtion rahojen holtitonta tuhlaamista. Vastustajat pitävät pannoitusta eläinrääkkäyksenä ja verovarojen holtittomana tuhlaamisena. – Pannoituksilla on luotu yhteiskunnan varoilla Luken kenttämestareille jokatalvinen harrastus. 14 Kokenut metsästäjä sanoo suorat sanat susien pannoituksista ”Laillistettua eläinrääkkäystä verovaroilla” Alpo Turunen asuu Joensuussa, jossa susia riittää kuvassa Turunen on lähdössä aamuhangilla jälkitutkimusretkelle. Joensuulaisella Alpo Turusella on pannoituksesta tiukat mielipiteet. On se käsittämätöntä, että valtio laittaa tällaiseen rahaa, kun sitä ei muutenkaan ole! Ensimmäinen susi sai pannan kaulaansa vuonna 1998. – Käsityksen mukaan niitä mahdollisesti pannoitettiin salassa jopa ennen 90-lukua. Pannoitus jakaa vahvasti mielipiteitä. Tänä aikana Luonnonvarakeskus entinen RKTL on laittanut seurantapannan 184 sudelle. Yhden suden pannoitus maksaa halvimmillaan noin 12 000 euroa. Karhu. Tutkijoiden mukaan siitä saa tärkeää tietoa muun muassa suden kannanhoidon suunnitteluun. Lisäksi sillä kuulemma hillitään salametsästystä
Helikopterin pitää päästä kymmenen metrin päähän sudesta jotta nukutusnuoli pystytään ampumaan. Kuvan susi on kaadettu vuonna 2016. Turunen listaa, mistä pannoituksen kulut syntyvät: panta, helikopteri, nukutuslääkeaineet, mahdollinen eläinlääkäri, nukutusnuolen ampuja, tähystäjä, moottorikelkat... Kaikkien palkat ja päivärahat juoksevat. Tutkijoiden mukaan siitä saa tärkeää tietoa muun muassa suden kannanhoidon suunnitteluun. Yhtä sutta kohden se tekee noin 12 000 euroa. – Helikopterissa on vähintään kolme ihmistä ja kelkoissa kaksi. – Lauma on paniikissa, kun kelkat ajavat takaa ja helikopteri lentää yläpuolella. Jos vuoden aikana pannoitetaan 15 sutta, hinta voi pahimmillaan nousta yhteensä jopa 300 000 euroon. – Lauma on paniikissa, kun kelkat ajavat takaa ja helikopteri lentää yläpuolella. Turunen sanoo, että hinta voi helposti olla yli 20 000 euron. Panta maksaa 3500 euroa Tänä talvena pannoitettiin 14 sutta. Alpo Turunen kutsuu tapahtumaa laillistetuksi eläinrääkkäykseksi. – Etukäteen ei voi tietää, millä aikajänteellä susi pystytään pannoittamaan. Välillä pannoitus voi viedä pidemmänkin aikaa; se riippuu esimerkiksi siitä, miten pian sudet saadaan ajettua aukealle paikalle, missä helikopterista voi ampua nukutusnuolen. Tähän Turusen ja Luken laskelmien yhtäläisyydet sitten loppuvatkin. Tämä voi kestää tuntikausia. Ilmassa pörrää helikopteri. Panta itsessään maksaa 3500 euroa. Turunen sanoo ihmettelevänsä niitä puheita, joiden mukaan lauma hajotetaan metsästyksen aikana.. Rajavartiolaitoksen helikopterin tuntivuokra on noin 4500 euroa. Pannoitettavat maantiekiitäjiä Kun susi pannoitetaan, laumaa ajetaan takaa moottorikelkoilla. Pannoitus jakaa vahvasti mielipiteitä. jakin pannoitettiin jo 80-luvulla, Turunen muistelee. Helikopterin pitää päästä kymmenen metrin päähän sudesta jotta nukutusnuoli pystytään ampumaan. Myös Turunen on tehnyt laskelmia: suden pannoitus maksaa halvimmillaan 12 000 euroa. Ja se kaikki maksaa. Tämä tuli Luken mukaan maksamaan 150 000-160 000 euroa, ja suunnilleen samanlainen summa on pannoituksen hintalappuna joka vuosi. 15 Susilauman jälkitarha metsätiellä
Alpo Turunen kaipaa samanlaista keskustelua susien kohdalla. Kun panta jonka alapuolta ei koskaan pestä on kaulassa kaksi vuotta, tietää miltä se tuntuu. Riistahavainnot.fi -palvelu oli käytössä elokuun 20. Karhujen pannoitukset kiellettiin vuonna 2013. Kun pannoitettavat ovat nuoria, joilla kaula kasvaa 2-vuotiaaksi asti, jokainen voi arvata, miten siinä käy. – Luke ei tunnusta, että pannat voivat olla pidempäänkin. Panta on eläimen kaulassa pari vuotta. Ilmasta käsin ei kukaan voi erottaa, onko naaras tiineenä vai ei. Panta painaa 800 grammaa ja on 7-8 senttiä leveä. – Hyvässä lykyssä pannoitettava naaras on tiineenä ja luo pentunsa. Hän kertoo lähettäneensä Luken tutkimusprofessori Ilpo Kojolalle sähköpostia, että Luken havainnot olisivat reaaliajassa näkyvissa, samoin kuin riista. – Yleensä niistä tulee maantiekiitäjiä, jotka etsivät omaa paikkaansa. Turunen suhtautuu epäilevästi pantojen putoamiseen. Siinä stressaava takaa-ajo voi kestää tuntikausia etenkin, jos alueella on ojitettua metsikköä; lauman ajaminen avonaiselle alueelle ei ole yksinkertaista. päivästä helmikuun loppuun. Turunen kysyy, miksi palvelu on toiminnassa vain helmikuun loppuun. Niistä toinen, Sero, oli vaellellut välillä Venäjänkin puolella, ja sittemmin kuollut suolla Ilomantsissa. – Jos se olisi avoinna, se lisäisi avoimuutta ja luottamusta Luken ja metsästäjien välillä. Normaalistihan Lukesta käydään heti paikalla, kun pannan paikannus näyttää samaa paikkaa. Esimerkiksi Kuhmossa pannoitettu susi oli kulkeutunut Kaakkois-Suomeen asti. Senkö takia, ettei Evirassa voitu todeta sen kuolisyytä. – Kuka voi väittää, etteikö pannasta ole sudelle haittaa. Luke on korostanut, että avoimella seurannalla pyritään vähentämään myös susien aiheuttamia metsästyskoiravahinkoja. Paine kävi liian kovaksi, kun julkisuudessa levisi kuvia vereslihalle hiertyneistä kauloista. Turunen tähdentää, että metsästäjäpuolen toivomus olisi, että Luke olisi avoin kaikissa toiminnoissa. Öinen hiippailija on tallentunut riistakamerakuvaan. Ilmasta käsin ei kukaan voi erottaa, onko naaras tiineenä vai ei. Esimerkiksi Lieksassa oli Pimu-karhu, jolla oli todistetusti panta kaulassa ainakin viisi vuotta. Kun akku lopettaa toimintansa panta putoaa pois. n Maija Salmi Kuvat: Alpo Turunen. Kun pannoitettavat ovat nuoria, joilla kaula kasvaa 2-vuotiaaksi asti, jokainen voi arvata, miten siinä käy. Nyt ei niin tehty. fi-sivuilla. – Vastausta ei ole kuulunut, vaikka virkamiehen on vastattava määräajassa. Kun pannoitettava otetaan kiinni muu lauma jatkaa matkaansa. Tänä vuonna pannoitukset tehtiin helmi-huhtikuussa Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Kainuun ja Oulun riistakeskusten alueella. – Meillä kaikilla oli epäilys, että panta oli hiertänyt suden kaulaa, josta sy ystä susi kuoli. Turusen mukaan pannoitettavat ovat niitä, jotka lähtevät lähes aina hortoilemaan omille teilleen. Turunen ihmettelee ajankohtaa: pannoitukset tehdään susien parhaimpana paritteluaikana. – Siinä susien perässä kuljetaan rauhallisesti, eikä käytetä moottorikelkkoja. ”Kaikenlaista salakähmäisyyttä” Luke pannoittaa susia alkuvuodesta. Suosittelen kaikille heille, jotka hyväksyvät susien pannoittamisen, kokeilemaan pantaa omaan kaulaansa. – Tästä näkee, että Luke saa tehdä mitä hyvänsä! Hyvässä lykyssä pannoitettava naaras on tiineenä ja luo pentunsa. Turunen kertoo kahdesta pantasudesta, jotka liikkuivat Pohjois-Karjalassa kolme vuotta sitten. M i k s i L u ke antoi suden pilaantua suolla. – Panta vedetään kireälle. Nyt on liikaa kaikenlaista salakähmäisyyttä. 16 ”Panta oli hiertänyt suden kaulaa” – Panta vedetään kireälle. Miksi pannoitustilanteista ei puhuta samaa, vaikka se on susille aivan toinen. Turunen ei lakkaa ihmettelemästä, miten valtio voi käyttää suuria summia veronmaksajien rahoja susien pannoittamiseen, kun rahan kanssa tekee muutenkin tiukkaa
– Susilupia ei myönnetä ja metsäpeurat ovat hätää kärsimässä. – Veikkaan, että vihervasemmisto on sielläkin vallassa. Itse kapinasta ei ollut minkäänlaista juttua Karjalaisessa. Ideana on, että Suomesta Venäjän puolelle ajettavat sudet tapetaan siellä, ja suomalaiset maksavat jokaisesta kaadosta. Kuva: Erja Pekkala. – Nyt lähdetään metsäpeurojen synnynalueille Kuhmoon, jossa on todellinen hätä metsäpeurojen takia. Maaliskuun lopulla vietettiin ”ulkoilupäivää”, jonka tarkoituksena oli ajaa susia Venäjän puolelle. – Suunnitelma pitää edelleen paikkansa. Suhonen on siitä hyvin tyytyväinen, mutta asian vähäistä medianäkyvyyttä Pohjois-Karjalassa hän ei ymmärrä. – Karjalainen ei antanut asialle riittävästi näkyvyyttä etukäteen. Taannoin oli esimerkiksi koko sivun suuruinen juttu, jossa moitittiin metsästäjiä. Jotain on tehtävä! Kainuun kapinapäivä alkaa Kuhmon keskustassa kello 14. Seuraavan kerran kapinoidaan Kuhmossa 1. – Kapinan teemana ovat metsästys, metsäpeura ja suomensukuiset koirat. 17 J oensuusta alkanut susikapina saa jatkoa. Suhosen mukaan nyt lähdetään metsäpeurojen synnynalueille Kuhmoon, jossa on todellinen hätä metsäpeurojen takia. Tästä on ollut monenlaisia esimerkkejä vuosien saatossa. Kapinan isänä tunnettu Sulo Suhonen kertoo, että Kuhmoon mennään Suomen 100-vuotisjuhlien merkeissä. Joensuun susikapina sai paljon julkisuutta televisiossa; Suhonen Teemana metsästys, metsäpeura ja suomensukuiset koirat Susikapina jatkuu Kuhmossa Susikapina jatkaa Joensuusta Kuhmoon. Alueella ei kuitenkaan ollut susia. Susikapinasta ei sen sijaan kirjoitettu mitään, vaikka siellä oli televisiokin paikalla! n Maija Salmi Sulo Suhonen oli puhumassa metsäpeurojen puolesta myös Etelä-Pohjanmaalla, jossa selvitettiin metsäpeurojen palautusistutushanketta. pääsi kertomaan asiasta kahdesti A-studioon. Tilannetta kartoitetaan, ja syksyllä lähdetään Venäjän puolelle. Susikapina sai alkunsa Joensuusta. Monet sanoivat, että olisivat tulleet paikalle, jos olisivat tienneet asiasta; kaikkihan eivät käytä Facebookia. Kainuussa kapinoidaan heinäkuun alussa. Luvassa on muun muassa lippukulkue, ja paikalla puhuu ainakin kansanedustaja Kari Kulmala. heinäkuuta
18 Raasepori-Salossa jo kymmeniä susia, lisäpainetta Rengosta Tilallisten isot susihuolet Vuoriston sukutilalla on ollut lampaita iät ja ajat. Susihavainnot olivat kuitenkin harvinaisia; oli yksilöitä, jotka kulkivat läpi alueen ja hävisivät seudulta yhtä nopeasti kuin tulivatkin. – Ensimmäisten 35 vuoden aikana oli monia havaintoja karhuista ja ilveksistä. Susiongelma alkoi vasta muutamia vuosia sitten. Tilanne alkoi muuttua toistakymmentä vuotta sitten. S alon Kiikalassa asuva Hannu Vuoristo on työskennellyt lampurina 38 vuotta. Alueella arvioidaan olevan jo 30-40 sutta. Vuoristo on nähnyt, miten alueen susitilanne on muuttunut viime vuosina. Alkava laidunkausi tietää VarsinaisSuomen lammasja karjatiloille paljon lisätyötä ja huolta. Havaintojen tiheydet ja vahinkojen määrät kasvoivat.. – Kollegat Länsi-Suomessa huolestuivat, kun sudet alkoivat käydä lammaskatraiden kimppuun
– Kuluvana keväänä on syntymässä uudet pentueet, joiden pentutuotto on jo vakiintuneiden parien luokkaa. – Vastuun pakoilu tulee kyllä tiensä päähän. Siinä vaiheessa vain on asian korjaaminen rumaa työtä, sanoo Hannu Vuoristo. 19 Luken mukaan Salo-Raasepori -alueella oli viime vuonna yksi lauma ja kaikkiaan 6-8 sutta. Susia on loukkaantunut tai kuollut liikenteessä. Pitkään susihavaintoja tehneet alueen asukkaat ovat toista mieltä; susia arvioidaan olevan 30-40. Lisäksi saatiin myös riistakamerakuvia. Susien lukumäärä on siten lisääntynyt tällä alueella räjähdysmäisesti.. Tuolloin Salon seudulla oli havaintoja vain muutamista yksittäisistä tapauksista. Susiongelma alkoi vasta muutamia vuosia sitten. Karitsat tuovat oman lisäpaineensa lampureiden kesään. Ne ovat susille helppoa saalista. Vuoden 2015 kesällä kuultiin muutamasta vahinkotapauksesta Uudenmaan ja Varsinais-Suomen raja-alueelta, lähinnä Kiskosta. Yksittäiset sudet liikkuivat avoimilla alueilla valoisaan aikaan. Susihavaintoja Susista alkoi tulla yhä enemmän havaintoja vuoden 2015 syksyn ja 2016 talven aikana. Susi tai sudet olivat myös seuranneet koirien kävelyttäjiä ja jopa ajohevosta. Jo saman vuoden syksynä alkoi lähialueilla tulla lisää kotieläinvahinkoja, Vuoristo kertoo. Sama tahti jatkui yli talven, kunnes keväällä ja kesällä 2016 yksittäisten susien lisäksi nähtiin jo 2-5 suden laumoja. – Lukuisia peurojen ja kauriiden raadeltuja ruhoja on havaittu lähellä asutuksia. Susihavaintoja on tehty koko kuluvan talven ajan. Siitä sudet itse pitävät huolen. Kuva: Matton Vuoriston sukutilalla on ollut lampaita iät ja ajat. – Syksyn vahinkotapausten jälkeen paikalliset asukkaat tekivät susihavaintoja viikoittain, välillä jopa päivittäin
20 Susia on myös nähty liikkuvan edelleen kylän alakoulun ja kirkonkylän tuntumassa, jossa eräs lammasvahingoista tapahtui. Hankalat petoaidat Hannu Vuoristo on jo eläkkeellä, mutta osallistuu edelleen sukutilan töihin. Paikalliset asukkaat kuitenkin tietävät toisin: susia ja susipareja oli ollut alueella jo vuosia aikaisemmin. Luke ilmoitti keväällä 2015, että Turku-Helsinki -välisellä alueella Raaseporissa oli vakiintumattomalla susiparilla ensimmäinen pentue, jossa oli 7-8 pentua. – Lisäksi alueen susipainetta lisää koillisesta Rengon-Hämeenlinnan sudet, joita lienee jo sikäläisten tietojen mukaan toista kymmentä. Susivaroituksille on SomeroSalo-Raasepori susivaroitukset ja keskustelu -niminen Facebookryhmä, jonne tulee havaintoja, kertomuksia ja linkityksiä havainnoista. – Tuottajayrittäjyydestä jo vetääntyneenäkin minua huolestuttaa ammattilammasja karjatilojen tulevaisuus susien takia. Seuraavana vuonna alueelle ilmoitettiin yksi lauma ja kaikkiaan 6-8 sutta. Kyllä tätä asiaa on tosi paljon käsitelty kollegojen kanssa! Vuoristo ei näe paljon mainostetuilla valtion maksamilla petoaidoilla tulevaisuutta ainakaan Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Jo 30-40 sutta Luonnonvarakeskuksen ja paikallisten asukkaiden tekemät susihavainnot eivät täsmää. Lisäksi kuluvana keväänä on syntymässä uudet pentueet, joiden pentutuotto on jo vakiintuneiden parien luokkaa. – Asukkaiden havaintotietojen perusteella keväällä 2016 oli Turku-Helsinki -välisellä alueella, moottoritien molemmin puolin, kaikkiaan 3-4 pentuja tehnyttä susiparia, Vuoristo täsmentää. – Susien mittava lisääntyminen ja laumoissa kulkeminen sekä käytöksen muuttuminen röyhkeän rohkeaksi huolestuttaa jo yleisen turvallisuudenkin näkökulmasta. – Petoaidat pystyttäisiin rakentamaan suhteellisen varmoiksi ainoastaan siten, että poiketaan Riistakeskusten suosituksista ja malliaidoista parantamalla niitä huomattavasti omalla kustannuksella.. Nykytilojen tilusrakenteet ovat nopean rakennekehityksen johdosta yleensä varsin hajanaiset ja eri peltolohkojen etäisyydet tilakeskuksista voivat olla kiloAmmattituotantotilojen 1500 lampaan suojaaminen susilta on Hannu Vuoriston mukaan mahdoton tehtävä. Susien lukumäärä on siten lisääntynyt tällä alueella räjähdysmäisesti. – Näillä alueilla olevat nykyaikaiset maatilat eivät sijaitse susien luontaisilla elinalueilla. Vuoriston mukaan alueella arvioidaan olevan nyt 30-40 sutta. Ne ovat rohkaistuneet syvälle ihmisten alueelle ja lähestyvät ihmisiä. Vuoriston mukaan susien käytös on muuttunut. Erityisesti lasten turvallisuutta ja vapaata liikuntaa luonnossa pohditaan