3 – 2016 7,50 6,50 Loppukeväästä metsäkaurisjahtiin Jahtitilanteet saa talteen asekameralla Suosituimmat haulikot 1000-2000 euroa Koiralle gps: Pannat kevenevät, yhteydet paranevat Majavasta saa lihat, rukkaset ja komean lakin Pihasusia yhä enemmän Susi katseli ikkunasta sisään
NYT vain 370,00 Vixen, japanilaiset huippukiikarit! 10-30 vuotta takuuta mallista riippuen! Duplex ristikolla! 2-8x32 Duplex 1” 370,00 3-12x40 Duplex 1” 430,00 4-16x44 Duplex 1” 470,00 1-6x24 30mm,valop. perusilmakko 13J 165,-NYT 100,00 Magtech AR1000 4,5mm 305 m/s 195,-NYT 155,00 Magtech YAR400 4,5mm 120m/s 3,7J nuorisomalli 175,NYT 150,00 Theoben 177 Evolution 4,5mm 630,NYT 580,00 Magtech AR N2 Adventure taittopiipp. KEVÄÄN ERÄMESSUTARJOUKSET ASETALOSTA! Haulikkotarjouksia mm: Webley & Scott 900 Game 28” 12/76 vaihtosuip. 990,NYT 695,00 Webley & Scott 900 Sporting/Game 12/76 30”v-sup. 1090,NYT 765,00 Stefano Fausti Albion 12/76 28” vaihtosup. 295,00 Henry vipulukko 22 Magnum, vipulukko, paketissa jalat + 3-9x40 variaabeli. Kaasumäntä 5,5mm 255,00 Magtech AR N2 Extreme kaasumäntä 4,5 mm tehopaketti! 399,00 Magtech AR N2 Extreme kaasumäntä 5,5mm tehopaketti! 399,00 Huippuase edullisesti! FAS 6004ST kilpailmapistooli. 990,00 1-4x24 Duplex 30 valop 780,00 1,5-6x42 30 valop. HUOM! Meillä on uusi paikka valkoisessa teltassa B86! KYSY TUOTTEISTA KAUPPIAALTASI TAI SUORAAN MEILTÄ! Varastossamme runsaasti käytettyjä metsästysja urheiluaseita. puoliautom. 1290,00 Stefano Fausti Inertia Progress 12/76 vaihtosup. 4,5mm 125,00 Beretta M92 pistooli 4,5mm 225,00 Smith & Wesson M586 4” revolveri 225,00 REDDING LATAUSVÄLINETARJOUKSIA! Kaikille Redding tuotteita yli 300 eurolla ostaneille mukaan Esa Paanasen Kiväärinpatruunoiden latausarvoja vihkonen. kal 4,5 mm kertalaukaus 560,00 Umarex Co 2 ilmapistooleita/revolvereita; Colt SAA 45 revolveri sinistetty tai niklattu 4,5mm 195,00 Colt 1911 A1 4,5mm pistooli 220,00 Walther PPQ 4,5mm poliisin virka-aseen kopio 160,00 Walther P38, kal 4,5mm 185,00 P.08 Legends, Parabellumin kopio 98,00 P.08 Legends Parabellum, metallia, toimiva nivellukko 195,00 C96 Legends, 4,5mm Ukko-Mauserin kopio 110,00 C96 Legends Ukko-mauser, UUTUUS! metallia 195,00 Makarov PM pist. 45000 BIG BOSS PROPAK DELUXE lataussarja, kaikki mitä kotilataaja tarvitsee sis mm Master #3br annostelija, Trimmeri,#2 ruutivaaka, ruutisirotin, hylsyöljy+ hoitosarja, ruutisuppilo, viistin, latauskirja ym 790,nyt 700,00 Redding 35000 Versa-Pak Basic lataussarja 480,00 72100 BOSS latauspuristin 170,00 97000 BIG BOSS II Latauspuristin 235,00 70000 Ultramag 700 latauspuristin 350,00 22000 jumiutuneen hylsynirroitussarja #22 29,00 21000 hylsyöljy 12,00 18000 hylsyn korjaussarja 35,00 14000 M1400 hylsytrimmeri 130,00 12012 hylsynöljyämisalusta sarja 26,00 09000 Deburring tool 30,00 02000 Master 2 ruutivaaka 115,00 03000 Master 3 ruutiannostelija 170,00 03500 Match Grade 3BR ruutiannostelija 190,00 Lee 90050 latauspaketti 245,00. 780,00 2,5-10x56 30mm, valop 850,00 2,5-15x50 German 4 30mm 795,00 2,5-190x50 Duplex 30mm 990,00 5-20x50 30mm,valop 1150,00 6-24x58 runkoputki 30mm, valopiste 1150,00 8x42 WP New Foresta katselukiikari ovh 390,TARJOUS 290,00 8x56 WP New Foresta katselukiikari ovh 590,TARJOUS 450,00 Kiikaritarjouksia mm: BSA PAN 2,5-10x44 ovh 178,00 nyt 150,00 BSA PAN 3,5-10x50 ovh 204,00 nyt 175,00 BSA DH3-10-44 IR valoristikko ovh 206,00 nyt 185,00 BSA DH 3,5-10x50IR valorist. Kysy tuotteistamme kauppiaaltasi tai meiltä tai vieraile sivuillamme www.asetalo.com. kiik 650,00 Ilmakivääreitä mm; Umarex Dominator 1250 ilmakivääripaketti sis kiikari, etujalat ym. ovh 238,00 nyt 200,00 BSA STS 4-16x44 IR valolla Tactical Range ovh 210,00 nyt 170,00 Flir lämpökamera! Nyt löydät riistan vaikka puskan takaa, niin yöllä kuin päivälläkin! Ergonomiset, helppokäyttöiset! Flir PS24 lämpökamera 2450,00 Tarvikkeita Ruger 10/22 (GSG) valmistama 110 ptr 22 lr rumpu 119,00 BSA TM 10X42 katselukiikari ovh 156,NYT 120,00 TARJOUS! 5x Thermold AR-15 223/5,56 30 PTR lipas = 100,00 TARJOUS! 5x Thermold AK47 30 ptr lipas = 100,00 Sabre Gatekeeper ovihälytin 21,00 Sabre Personal Alarm PA-01 henkilöhälytin 110 db 18,00 Sabre S-did lupavapaa turvasumutin 25,00 Topshot competition digitaalinen ruutivaaka ovh 90,NYT 80,00 Topshot piippukamera 4,5mm 1 m 155,00 Pro Chrono Digital CEI-3800 luodinnopeusmittari 185,00 Pocket Pro CEI2800 ajanottolaite/Timer 230,00 Shooting tester/Kollimaattori 80,00 UTG etujalat/Bipod TL-BP88 75,00 UTG Universal ?rearms chamber safety ?ag/oarnge 6 kpl/set 15,00 BT-22296 Bipod/etujalat polymeeri UIT adapterilla 195,00 Norconia 18-36x50 ratakaukoputki 165,00 Olemme Riihimäen Erämessuilla 9-12.6.2016 B86. NYT vain 295,00 Armed 12/89 Supermag 28” synt tukki 4x vaihtosup. saatavissa 4,5mm, tai 5,5 mm(40J) tai 6,35 mm(.25/ 50J) 850,00 Magtech AR750 4,5mm taittopiip. Kivääritarjouksia mm; UUTUUS! Henry 45-70 vipulukkokivääritarjous 695,00 Marlin M1895SS kal 45-70 vipulukkokivääri ovh 820,Tarjous 720,00 Tikka T3 Hunter 308 win + jalatt + 3-9x40 kiik 895,00 Tikka T3 Lite 308 win + jalat + 3-9x40 kiik 895,00 TOZ 78-16 pienoiskiv.paketti 22LR paksupiippuinen, sis 4x32 kiik+ jalat, 2xlipas, vaimennin 450,00 Magtech M7022 22lr puoliautom + 4x32 kiikari jalk + vaim. 1390,00 Armed TS870TM 12/76 pumppu 28” tai 22” piipulla, synteettinen tukki, vaihtosup
16 43 Supi on Rokin palkinto. Sitkeä terrieri on pyytänyt 753 pienpetoa. 36 Jahtitilanteet videolle Metsästäjät käyttävät aseja kypäräkameroita elämysten tallentamiseen. 82 Taitava koira isona apuna Suurriistan ajoon erikoistuvalta koiralta vaaditaan lujaa luonnetta. 16 Koirat petotestiin Moni koiranomistaja haluaa testata parhaan kaverinsa petokäyttäytymistä konepedolla. Syykin tiedetään: mitä enemmän susia, sitä vähemmän metsäpeuroja. Vinski liikkuu myös Sallassa, joten petokontakti on mahdollinen. Viitasaaren karhunmetsästystä johtanut Pertti Hokkanen on saanut saaliikseen myös Suomen kaikkien aikojen isokalloisimman karhun Kannonkoskella vuonna 2013. Väärä kuvauskohde voi tuoda tuomion. 40 Sikarutto haittana Afrikkalainen sikarutto vähentää edelleen Viroon suuntautuvaa metsästysmatkailua. 54 Riistakamera valvonta-apuna Riistakamerat ovat suosittuja valvontalaitteina. 18 Metsäpeura voi huonosti Metsäpeuran tilanne on huono. Markkinoille on tullut myös uusia merkkejä ja malleja. Kaneja pyydetään loukuilla, verkoilla ja hillereillä. 10 Lehtien uutisoinnit Vihreät ovat päivälehtien lemmikkejä, kun metsästäjistä tehdään tappajia. 26. Onko näin. 64 Jahtijakt Geronimo Pro Nyt testataan Jahtijakt Geronimo pro -puku. 12 Majava on kova duunari Kovan duunarin maineessa oleva kanadanmajava kaataa metsää Keski-Suomessa. 74 Jahtikohteena citykanit Citykanit ovat levittäytyneet Helsingistä Espooseen ja Vantaalle. Sotien jälkeen ilves hävitettiin lähes sukupuuttoon. 18 Susi katsoi ikkunasta Susi katseli talon ikkunasta sisään Virolahdella. 72 Boys tasoitti puntteja Boys-panssarintorjuntakivääri antoi Suomelle tasoitusta talvisodassa. 48 Käytetyt pistoolit Hankintaan käytetyt Colt Cadet/Target ja Browning Buckmark. 58 Haulikoihin päivityksiä Haulikoihin on tullut useita päivityksiä. 4 Sisältö 3/2016 6 Sudet pyörivät pihoissa Susien pihakäynnit ovat lisääntyneet Tohmajärvellä viime vuosina räjähdysmäisesti. 68 Grafton-Vetterli Vetterlin jalkaväkikivääri tunnettiin myös Suomessa 1900-luvun alkupuolella. 43 Viitasaaren karhujahti Viitasaarella näytettiin viime elokuussa, kuinka häirikkökarhu kaadettiin. Nuori koira päätti pysytellä suden lähestyessä emäntänsä lähituntumassa. Siuntiolaisen Minna Pöckermanin paimensukuinen lapinkoira Vinski osallistui sekä susiettä karhutestiin. 61 Itselataus ja volframi Itselataus ja volframi ovat kasvattaneet suosiota haulikonpatruunoissa. 24 Ilveksellä menee hyvin Ilveksellä menee nyt hyvin. 70 Liikuteltava kenttätykistö ”Rykmentintykki” eli kevyt ja liikuteltava kenttätykistö oli mukana 30-vuotisessa sodassa. 26 Pienpetojen kauhu Luolakoira Rokin saalistilasto karttui Lopella. 34 Koirien gps-laitteet Koiralaitteiden valmistajat panostavat käytännöllisyyteen. 30 Loppukevään kaurisjahtiin Kun tietää metsäkauriiden ravintokäyttäytymistä, jahti onnistuu toukokuussa ja kesäkuun alkuviikkoina
Leirillä tutustutaan alueen luontoon, saamelaiskulttuuriin, riistanhoitoon sekä kuvataan eräaiheisia lyhytelokuvia. Naisen ja suden väliä oli kaksi metriä. Saamenkielinen eräleiri M etsähallitus järjestää elokuussa Enontekiöllä saamenkielisen eräleirin. Onko Suomessa syntymässä kapina, kun sudet saavat elää ihmisten asuinsijoilla aihettamassa pelkoa ja kotieläimille tuhoa. Petoaidat eivät edes anna kovinkaan hyvää suojaa petoja vastaan. Monet eivät voi ymmärtää, että tällaista elämää voi olla enää vuonna 2016. Oikeudentunto nousee vahvasti esiin maaseutuväestön keskuudessa. Kanadanmajavien määrä on siten hieman pienentynyt vuoden 2010 jälkeen. Tilaushinnat: Kestotilaus 60 euroa/vuosi Määräaikainen 67 euroa/vuosi Ilmestyy 8 numeroa vuodessa. Tehoaineiden (bromadioloni, difenakumi, brodifakumi, okumafeeni, kloorifasinoni, difetialoni ja kumatetralyyli) esiintyvyys ja pitoisuudet määritettiin eläinten maksanäytteistä. Itärajalla susia riittää – susia tulee ja menee rajan yli. Leiri on tarkoitettu 7–12-vuotiaille saamenkielentaitoisille lapsille. Leirin aikana työpajoissa tutustutaan muun muassa riistanhoitoon, jousiammuntaan sekä kestävään luonnon hyödyntämiseen.. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Tilaajapalvelu, ma–pe klo 8–16, p. Ensimmäinen MegaMetso on Nurmeksen Sotinpurolla 29.6–3.7. Hämeessä majavien esiintyminen on vielä laikuittaista. Kasvavat susimäärät tuovat susia myös pihoihin. Pohjanmaalla ollaan kyllästyneitä ja vihaisia, kun viranomaiset eivät tee monen mielestä mitään koko ajan kasvavan susiongelman johdosta. Ilman vapaaehtoisten apua viranomaisten asettamia sääntöjä ei kyetä noudattamaan. Kustantaja: Karprint Painopaikka: Karprint Oy, Vihti 2016 ISSN 1456-7792 Petoeläimissä jyrsijämyrkkyjä J yrsijämyrkkyjen sisältämille tehoaineille altistuu 87 prosenttia jyrsijöitä tai niiden raatoja syövistä eläimistä. 09-413 97 390 eija.kiukkonen@karprint. Itärajalla lammasja karjatilalliset joutuvat puolestaan elämään valtion kustantamien petoaitojen sisäpuolella. Sinne kutsutaan kolmekymmentä 14–17-vuotiasta nuorta kaikista Metsästäjäliiton 16 piiristä. Toimitus: Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari, p. 119 näytteestä löydettiin joko yhtä tai useampaa jyrsijämyrkyissä käytettävää tehoainetta. Kanta on tihein Pohjois-Karjalassa sekä Eteläja Pohjois-Savossa. Virolahdella iso susi oli hypähtänyt ikkunaan pääsiäisviikolla ja katsellut sisään taloon. Susimäärien sanotaan kasvavan Venäjällä, koska siellä ei niistä enää makseta tapporahaa – sudenmetsästys ei siellä kiinnosta entiseen malliin, ja se näkyy Suomen tilanteessa kasvavina susimäärinä. Suomen historia kertoo, kuinka maan lait on otettu omiin käsiin ensimmäisenä juuri tässä maakunnassa. On valitettavaa, että harjoitettu susipolitiikka repii kansan kahtia. Päätoimittaja: Juha Ahola Myyntiryhmän päällikkö: Eija Kiukkonen p. On myös todettu, että EU ei ole koskaan määrännyt tai vaatinut, että Pohjanmaalla pitäisi olla ainoatakaan sutta. Ensimmäiset merkit näkyvät nyt jo Pohjanmaalla. 5 . päivinä. 09-413 97 300, tilaukset@karprint. 09-413 97 300 asejaera.toimitus@karprint. Turvallisuusja kemikaaliviraston (Tukes), Turun yliopiston, Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja Luonnontieteellisen keskusmuseo Luomuksen tutkimuksessa etsittiin jyrsijämyrkkyjä yhteensä 136 nisäkkäästä ja linnusta Suomessa. Pohjanmaan alueella metsien sanotaan olevan niin pieniä, että sudet ja ihmiset eivät mahdu sinne samaan aikaan. Hankkeen myötä Metsästäjäliitto aikoo helpottaa nuorten pääsyä metsästyksen pariin. Synnyttävätkö sudet Pohjanmaalla kapinan. Aidat toimivat lähinnä hidasteena, sudet ovat vieneet niiden sisäpuolelta muun muassa lampaita. Pihasusista on havaintoja lähes päivittäin. Ovatko metsästäjät ryhtymässä kapinaan. Tehoaineet siirtyvät myrkkyä syöneistä jyrsijöistä niitä syöviin petoeläimiin. Viimeisin osoitus tästä on susiesiintymisalueilla, jossa suunnitellaan kieltoa antaa viranomaisille apua riistanhoitotoimenpiteissä. Tutkitut eläimet olivat joko kuolleina löytyneitä tai ne ammuttiin tai pyydystettiin toista tarkoitusta varten. Samalla lisätään nuorten osaamista ja aktivointia. Hirvet on ammuttu Venäjän puolella vähiin. Heille tarjotaan mahdollisuus säännölliseen toimintaan lapsuudesta aikuisiän kynnykselle asti. PÄÄKIRJOITUS Kanadanmajavia nyt vähemmän M ajavalaskennat suoritetaan kolmen vuoden välein, ja niiden perusteella Luonnonvarakeskus tuottaa arvion majavakantojen koosta. Leirillä majoitutaan teltoissa ja laavuissa sekä laitetaan ulkona ruokaa, joten lapset pääsevät samalla oppimaan hyödyllisiä erätaitoja. Ensimmäinen MegaMetso M etsästäjäliiton nuorisotoiminnan kehittämishankkeelle 2015–2018 on myönnetty yli 140 000 euroa Leader-rahoitusta. Kanta olisi tämän perusteella vähintään 3900 ja enintään 7200 kanadanmajavaa. Etupäässä niitä tulee, koska Etelä-Karjalassa Venäjän puolella ei riitä enää ruokaa susille. Vuoden 2013 laskennoissa laskettiin yhteensä 1376 kanadanmajavan pesää. Eräleiri järjestetään elokuun puolivälissä 15.-17. Kaakkois-Suomessa ja Kainuussa kanta on kohtalainen, kun taas Keski-Suomessa ja Oulussa harva. Esimerkiksi Tohmajärvellä on jatkuvaa riesaa pihalla oleilevista susista
Kulunut alkuvuosi ei lupaa tilanteeseen helpotusta. – Toivottiin, että metsästystilanne olisi stressanut naarasta niin paljon, että se olisi häipynyt pois ihmisasumusten läheltä. Pihasudet ovat arkipäivää Tohmajärvellä itärajan pinnassa. – Laumoja on vähintään kaksi, jotka molemmat ovat rajalaumoja. Yksinäisiä kulkijoita on useita, joten karkea lukumäärä tällä hetkellä on noin kymmenen sutta. Kun sinne ei enää mahdu, raja täyttyy etelän suuntaan. Seuraavana vuonna 2013 havaintoja oli jo 50, ja näistä 18 pihoilta. – 1980-luvulla susia sai vielä metsästää vapaasti. Alkuvuodesta Tohmajärven alueella liikkui noin 15-18 sutta. Muutama vuosi sitten oli toisin. – Ne muistivat tosi pitkään, että ihmisistä on pysyttävä kaukana, ja niiden pennutkin oppivat sen. 6 P ihasusia on ollut todella järkyttävän paljon, sanoo tohmajärveläinen metsästäjä ja maidontuottaja Mika Piiroinen. Yksi susista jäi auton alle. Piiroisen kotitilalta on matkaa rajalle kahdeksan kilometKun Tohmajärveltä katsoo pohjoiseen päin, koko itäraja on tulpattu täyteen susireviirejä poronhoitoalueelle saakka. Vuoden aikana tehtiin kaikkiaan 18 susihavaintoa, ja niistä oli yksi pihalta. – Vuosi 2012 oli vielä rauhallinen. Susia on ollut alueella niin kauan kuin Piiroinen muistaa, mutta haitaksi asti vasta viime vuosina. Vuonna 2014 havaintojen määrä oli 150, ja niistä 50 tehtiin pihoilta. – Jokaisena päivänä on saatu sudesta havainto, Piiroinen summaa. Vielä 90-luvulla sudet olivat olleet hyvin arkoja. Pihakäynnit ovat lisääntyneet viime vuosina räjähdysmäisesti: kun vuonna 2012 susia nähtiin pihoilla tasan yksi, viime vuonna havaintoja oli jo 115. Vähitellen ne taidot kuitenkin unohtuivat, ja viimeisen viiden vuoden aikana ihmisten kunnioitus on ollut jo kokonaan poissa. Kun susi rauhoitettiin 1990-luvulla, siitä se lähti; havainnot ovat lisääntyneet koko ajan. Luken viimeisimmän kantaarvion mukaan Tohmajärvellä on yksi lauma, jossa on 6-7 sutta. Ennen 23. Kymmenkunta sutta Metsästys kesti vajaan kuukauden, eikä sen vaikutusta pihasusiongelmaan tiedetä. Poliisiluvalla saatiin ammuttua pihoilla öisin pyörineestä parista uros. Syömään Suomeen Mika Piiroinen on asunut koko ikänsä samalla kylällä. Kannanhoidollisen metsästyksen vaikutusta ei tiedetä Pihasudet jo iso ongelma itärajalla. Viime vuonna päästiin jo aivan toisenlaisiin lukuihin: Tohmajärvellä saatiin susihavaintoja keskiarvolla mitattuna joka päivälle vähintään yksi, eli kaikkiaan 350. tammikuuta alkanutta suden kannanhoidollista metsästystä pihakäyntejä ehti olla 75. – Tuntuma on, että ennen lisääntymiskautta havainnot pihoilta on vähentyneet. Mutta se tekee edelleen pihakäyntejä. Kolmen ensimmäisen kuukauden aikana on kirjattu jo 90 susihavaintoa. Tosin näin on ollut ennenkin, havaintoja alkaa tulla taas kun pennut ovat riittävän isoja liikkumaan laajemmalla alueella eli heinäkuun paikkeilla, Piiroinen uskoo. Piiroisen oman metsästysseuran eli Värtsilän Riistamiesten alueella käytettiin toinen kannanhoidollisista luvista. Piiroinen sanoo pitävänsä sitä kohtalaisen oikean suuntaisena. Niistä ammuttiin poliisiluvilla kaksi ja kannanhoidollisilla luvilla toiset kaksi
Rajan susitiheys Kun Tohmajärveltä katsoo pohjoiseen päin, koko itäraja on tulpattu täyteen susireviirejä poronhoitoalueelle saakka. Jos asia ei muutu, eikä hallinto sitä muuta, muuttuvat metsästäjät rikollisiksi, kun susia aletaan kaataa salaa. Vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana Tohmajärvellä kirjattiin 90 susihavaintoa.. Ei siis mikään ihme, että sudet puhuttavat täällä todella paljon. – Lapset ovat nähneet itsekin susia, eivät ne ole täällä mitään mysteereitä. Piiroisen mukaan rajan yli on jatkuvaa liikennöintiä; sudet menevät maasta toiseen sujuvasti etenkin kun järvet ovat jäässä. Venäjällä ei myöskään enää makseta susista tapporahaa, mikä entisestään lisää niiden määrää. Kaikki tämä on lähes suoraan kannanhoitosuunnitelmasta. Värtsilän kylä on aivan rajassa kiinni. Ja tallin ja navetan pihassa ne ovat käyneet. 7 riä. Mutta koulutaipaleelle ei lapsia yksin laiteta. Piiroinen nostaa esiin myös suden geenipoolin, jota hän kuvaa Suomessa onnettoman kapeaksi. Kun sinne ei enää mahdu, raja täyttyy etelän suuntaan. Onhan meillä tietysti aika hyvä tilanne vielä verrattuna Ilomantsiin ja siitä pohjoiseen, mutta se on vain ajan kysymys, koska tilanne pääsee täällä yhtä pahaksi. Tilanne pahenee Piiroisella itsellään on viisi 9-15-vuotiasta lasta. Piiroinen painottaakin, että rajan susitiheyteen on puututtava pikaisesti. Taksikyydit ovat pyörineet koko talven myös Piiroisten ja koulun väliä. Kukaan ei tiedä niiden tarkkaa määrää, mutta se tiedetään, ettei Venäjällä ole susille ruokaa. – Tällä korkeudella ei susille riitä ruokaa Venäjän puolella. – Geenipooliin ei saada lisäystä Venäjältä rajaseudun reviiritulpan ansiosta. – Maaseutuelinkeino on tosi tärkeää täällä, on karjataloutta ja maanviljelystä. Ja mikä tärkeintä, suden luontaisten saaliseläinten kannat saadaan nousuun, jolloin – Onhan meillä tietysti aika hyvä tilanne vielä verrattuna Ilomantsiin ja siitä pohjoiseen, mutta se on vain ajan kysymys, koska tilanne pääsee täällä yhtä pahjaksi. Harventamalla rajusti rajaseudun susikantaa saadaan aukkoja reviiritulppaan. Kannanhoidolliset luvat käytettiin kolmessa päivässä. – Se on kyllä jo niin rankkaa faktaa, että susia tosiaan on. Hirvet on ammuttu sieltä kun metsästyskulttuuri on löyhempää. Maija Salmi jo isosta osasta Karjalan ja Kainuun itäosia, mikä takuulla lisää pihakäyntejä ja aiheuttaa painetta metsästysporukoissa, kun ei ole enää mahdollisuutta jokasyksyiseen hirvijahtiin. – Viime syksynä näin ainakin kymmenen kertaa tiellä sudenjälkiä parinsadan metrin päässä talosta. Ilomantsi, Lieksan, Nurmeksen sekä ilmeisesti Kuhmonkin itäosat eivät saa yhtään kaatolupaa. Kaikilla on susiaidat, ja silti tapahtuu vahinkoja. Tämä ei ole kenenkään etu. Siitä on pitänyt ihminen huolen. Nautoja ja lampaita on mennyt suden suuhun, samoin metsästyskoiria ja mummoilta kissoja. Eli susi ei voi olla syrjäyttämässä metsästysharrastusta alueilla, jotka ovat perinteisesti nimenomaan sitä osaa Suomesta, jossa eränkäynti on aina ollut tärkeä osa ihmisten hyvinvointia, ja näin on edelleen. Piiroisella on lypsykarjaa, ja niiden takia tilaa kiertää petoaita. – Sorkkariista on hävinnyt sekä ravintotilanne kohenee, että sosiaalinen hyväksyntä kasvaa. Ja kun siellä ei ole ruokaa sudet tulevat tänne. Piiroinen ei ole Tohmajärvellä yksin susiongelman kanssa
Välissä oli pelkkä ikkuna. Maanantaina 21.3. Keskiviikkona metsästäjät kävivät tutkimassa jälkiä. Välissä oli ollut vain ikkuna. Ryynäsen kaveri oli soittanut runsaan kahden kilometrin päästä, että vanhustentalon pihalla oli nähty kaksi sutta. – Itse katselin susia keittiön ikkunan takana ja puhuin puhelimeen; susi ei piitannut mitään äänestäni eikä taskulampun valosta, jolla mieheni seurasi niitä. susi oli tullut terassin portaita ulko-ovelle, ja kahta päivää myöhemmin susi ja sisällä talossa ollut Ryynänen olivat tuijottaneet toisiaan parin metrin päästä. – Olin ajatellut, että voisin nähdä suden metsässä tai pellolla, mutta omalla pihalla! Kieltä– Tuijotin sitä suoraan silmiin monta sekuntia, kunnes aloin huutaa ja löin ikkunaan, että pois mun pihalta, häivy! Sudet olivat kierrelleet Ryynäsen pihalla todistettavasti ainakin kahtena päivänä. Ryynänen oli soittanut asiasta tutulle ulkona terassilla ja palannut sisään jatkamaan juttelua. Sudet kiertelivät pihalla useita minuutteja. Sudet olivat myös vieneet yön aikana roskapussin rivitaloasunnon edestä ja levittäneet sen pihalle. – Käytin koiran pissalla, jonka jälkeen kaveri soitti. juoksevan naapurin pihaan. Virolahdella sudet tutustuivat talon pihaan perusteellisesti Ikkunasta katsoi susi Elina Ryynänen ja susi katselivat toisiaan Virolahdella. Puhuin puhelimessa ja menin samalla keittiön ikkunaan. Sillä välin sudet olivat lähteneet takaisin keskustaan, koska ei aikaakaan, kun Ryynäsen kaveri soitti, että nyt ne ovat täällä! Toinen susista oli mennyt parvekkeen alle ja napannut sieltä koiran järsimän luun. Isompi susi oli haistellut terassin rappuja, nousi niitä pitkin terassille ja nuuski hajujälkiä ulko-ovelle asti. Ryynänen kertoo tulleensa kaupasta kello 19 maissa. Paikalle tullut metsästäjä oli yrittänyt seurata susien jälkiä. Sitä siinä ihmeteltiin, ja mielessä kävi, että onneksi olin ehtinyt käyttää jo koiran pihalla. Pois mun pihalta! Seuraavana päivänä tiistaina Ryynäselle kerrottiin, että yksi susi oli jälleen nähty heidän pihansa lähellä. – Heidän mukaansa ei näyttänyt yhtään hyvältä, että kaksi sutta pyörii nurkissa ilman pelkoa! Jo päivää aikaisemmin tiistaina oli otettu poliisiin yhteyttä, että sudet voitaisiin karkottaa. Ylös terassille Koko tapahtumasarja oli alkanut maanantai-iltana pääsiäisviikolla. Sudet olivat kierrelleet pihalla olleiden autojen sekä rakennusten ympärillä. Keskiviikkona illalla alkoi tapahtua. – Ja ei hitto, nythän ne olivat meidän pihalla! Pian pihalla näkyi kaksi sutta. – Vanhustentalolta on matkaa viereiseen kauppaan noin 50 metriä, ja ihmisiä ja autoja liikkui vielä siihen aikaan. Ja ikkunasta katseli sisään susi! Se oli noussut etutassuilla seisomaan ja tuijotti minua parin, kolmen mättä sitä joutui paniikkiin, tuntui että sydän pysähtyy. Muutaman minuutin päästä Ryynänen oli katsonut ikkunasta ulos – ja näki ensimmäisen suden nuuhkimassa rappusia. 8 V irolahdella Klamilan kylässä asuva Elina Ryynänen näki pääsiäisviikolla susia kahdesti omalla kotipihallaan. Ryynänen soitti hätäkeskukseen ja tutulle metsästäjälle. – Kun metsästäjän autonvalot näkyivät, näin yhden suden
– Eihän sitä tiedä mitä tapahtuu, kun hevonen yllättäen pelästyy ja ottaa jalat alle! Virolahdella Klamilan kylässä asuva Elina Ryynänen kotitalonsa terassilla. Susia oli yritetty karkottaa useaan otteeseen, mutta toinen kaksikosta oli jatkanut pihakäyntejä Klamilassa ja Ravijoella. Sudet olivat tutkineet terassia tarkoin pääsiäisviikolla. Metsässä kettupassissa olleet miehet kertoivat, että ratsastit juuri suden ohi sadan metrin päästä. Sen jälkeen Ryynänen ei ole uskaltanut lähteä yksin maastoon. Mutta nyt saa olla koko ajan valppaana ja katsella ympärilleen. Ryynänen sanoo olleensa aina kiinnostunut susista, eikä häntä oltu niistä peloteltu lapsena, vaikka Lieksan mökillä oli sekä susia että karhuja. Isoimman uskotaan olleen susi ja kahta muuta epäillään koirasusiksi. Ryynäsen mukaan epäiltiin, että sudet olivat tulleet jäitä pitkin Venäjän puolelta. Monia jännittää, ja naapurissakin on pieniä lapsia, koiria, kissoja ja hevosia. Venäjän puolelta. Ei ole yhtään ihme, että ihmiset ovat varovaisia alueilla, joissa liikkuu susia päivästä toiseen. Elina Ryynänen oli ollut tietämättään jo paria päivää ennen ”susiepisodia” lähellä sutta. Tuijotin sitä suoraan silmiin monta sekuntia, kunnes aloin huutaa ja löin ikkunaan, että pois mun pihalta, häivy! Susi teki kierreloikan ympäri taaksepäin. – Kolmesta sudesta on ollut havaintoja. 9 Susi hevoslenkillä . Susi oli kaadettu päivää myöhemmin perjantaina. – Olin ratsastamassa maastossa, ja muuten niin varma hevonen käyttäytyi oudosti. Niistä yksi on pyörinyt täällä on pidempään, eli se, joka kävi keskiviikkona meidän pihalla. Ryynänen oli soittanut samantien taas tutulle metsästäjälle, joka oli tullut paikalle muutamassa minuutissa. Maija Salmi Kuvat: Elina Ryynänen. – Kyllä tästä on paljon riittänyt täällä juttua. – Aina on luotettu, että susi karttaa jo ihmisen hajua ja ääntä. Ihmisen läheisyydessä elämään tottunut susi voi muuttua arvaamattomaksi. Susista saatiin useita näköhavaintoja Klamilassa. – Saman viikon torstaina poliisilta tuli kaatolupa Ravijoelle, jonne on täältä matkaa noin kuusi kilometriä. Kauaa se ei kuitenkaan pitänyt kiirettä kun vauhti jo tasoittui kymmenen metrin jälkeen. metrin päästä lasin takana
Sen sijaan Savon Sanomissa on Väisäsen mukaan ollut välillä hyvinkin metsästyksenvastaista tekstiä. – Kyllä ne ajavat luonnonsuojelijoiden agendaa, ei siitä mihinkään pääse. Rautavaaralla Pohjois-Savossa asuva Tommi Väisänen lukee Savon Sanomia, Iisalmen Sanomia, Maaseudun Tulevaisuutta ja jonkun verran myös Karjalaista. Puhdasta p****a Savonlinnalainen Sami Lipsanen pitää Etelä-Savossa ilmestyvien lehtien metsästykseen liittyviä juttuja pitkälti suojelupainotteisina. Niissä pitäisi kuitenkin olla enemmän neutraalia näkökulmaa. Kannanhoidollista metsästystä ei nähty millään lailla hyvänä asiana, ja meistä metsästäjistä tehtiin tietenkin syntipukkeja. – Juttujen käsitteet ovat aika hurjia. Ylä-Savon paikallislehteä Iisalmen Sanomia Väisänen pitää suhteellisen neutraalina metsästysasioissa. Erityisen asenteellisina pidetään päivälehtiä, joissa vihreiden sanotaan saavan palstametreittäin tilaa omille mielipiteilleen. Neiti hymähteli ja kirjoitti jotain lehtiöönsä. PohjoisKarjalasta työn perässä parikymmentä vuotta sitten pääkaupunkiin muuttanut Helenius suomii erityisesti Helsingin Sanomia, jonka sanoo olevan täysin vihreiden talutusnuorassa. – Myös juttujen käsitteet ovat aika hurjia; viranomaiset puhuvat poistoista ja suojelijat tappamisesta tai murhaamisesta. Kehuja saa myös Maaseudun Tulevaisuus. Sanaakaan ei supiasiasta ollut itse jutussa, joutavaa höpinää vaan. Väisänen oli mukana suden kannanhoidollisessa metsästyksessä, ja sen tiimoilta olisi kaivannut enemmän neutraalia uutisointia. – Maaseudun Tulevaisuudessa sentään suhtaudutaan näihin asioihin suht neutraalisti ja aika myönteisesti. – Puheenjohtaja Ville Niinistö pääsee jokaisella teollaan ja lauseellaan taatusti Hesariin, ja millaisella suitsutuksella! Itse odottaisin näin suurelta lehdeltä enemmän tasapuolisuutta, mutta kaupunkilaisuus näkyy niin voimakkaasti sen kaikissa otteissa. Pääasiassa pienpetopyyntiä harrastava Heinonen kaipaa metsästäjiltä vastaiskua. – Kyllähän me metsästäjät olimme sen jälkeen pahoja ihmisiä. Oulussa opiskeleva Arto Heinonen ei ihmettele isojen päiväja maakuntalehtien suojelumyönteisyyttä. – Siinä meikäläisiä ei sentään ruoskita; asiallisesti kerrotaan, että metsässä voi tehdä muutakin kuin kerätä puolukoita. – Esimerkkinä voi mainita Sunnuntaisuomalaisen jutun, mikä liittyi haaskojen pitoon ja pihakäyntien tehtailuun. Muita lehtiä ei Helenius juurikaan lue, ”mitä nyt satunnaisesti kaverin luona Maaseudun Tulevaisuutta”. Vaikka metsästys ei tutkimusten mukaan koe Suomessa suurtakaan vastustusta tällä hetkellä, lehtijutut kertovat muuta. Lipsanen lukee lähinnä alueen omaa lehteä Itä-Savoa sekä Maaseudun Tulevaisuutta. Vihreät ovat päivälehtien lemmikkejä, kun metsästäjistä tehdään tappajia. Barrikadeille. Viranomaiset puhuvat susien poistoista ja suojelijat tappamisesta tai murhaamisesta.. Metsästystä pidetään monesti huonona asiana, ja se näkyy usein niissä vähäisissäkin jutuissa, joita on paikallisissa lehdissä. Varsinkin susien pihakäynneistä aiheutuneet poliisin poistomääräykset uutisoitiin Iisalmen Sanomissa neutraalisti. Ymmärretäänkö metsästäjiä paremmin Kehä III:n ulkopuolella. Kun tuollaisia juttuja päästetään lehtiin, ei se vie kenenkään asiaa eteenmpäin. Kannattaisi sielläkin toimituksessa muistaa, että kaikki lukijat eivät pureskele pelkkiä ituja! Helenius ei kuitenkaan koe, että Helsingin Sanomat näkyisi kirjoituksillaan varsinaisena metsästyksen vastustajana. – Tietysti voi jättää omaan arvoonsa kaikenlaisen jauhannan, mutta kyllä kannattaisi nousta sopivasti barrikadeille ja kertoa vähän kovempaan ääneen, että miksi susia joudutaan metsästämään ja miksi hirvikantojen kasvua on pakko rajoittaa. Mustamaalaamista Mikä on tilanne muualla Suomessa. Juttu kirvoittaa Lipsaselta lyhyen ja ytimekkään kommentin: – Se oli kyllä melkein puhdasta paskaa. Silloin kyllä syletti. Kaikki muu unohdetaan, mitä metsästäjät tekevät; esimerkiksi SRVA ja petoyhdyshenkilöiden talkootyönä tekemä suurpetohavainnointi ja kirjaaminen Tassu-järjestelmään jää täysin unohduksiin keskusteluista ja lehtijutuista. Maija Salmi Vihreille paljon palstatilaa, metsästyksestä kielteisiä asioita Asenteellista uutisointia. – Siinä ei ole ollut mitään ylilyöntejä, kun taas muissa lehdissä näköjään voidaan puhua totena mitä tahansa palturia. Todella ikävää mustamaalaamista. Se oli kaukana etenkin sudenmetsästyksen aikana, lähes kaikki siihen liittyvistä uutisista olivat päin persettä. – Yhdellekin toimittajalle väänsin taannoin rautalangasta, mitä kaikkea supikoirat saavat aikaan. Ja kukaan ei väitä, etteivätkö suojelijat olisi aktiivisia. Heinonen kertoo joutuneensa perustelemaan kerran jos toisenkin, minkä takia pienpetopyynti on välttämätönsä. – Suojeluporukat pitävät kovaa meteliä kaikesta ja kaikkialla, joten siihen on helppoa lähteä mukaan. Sunnuntaisuomalaisesta –mikä on Etelä-Suomen Sanomien, Karjalaisen, Keskisuomalaisen ja Savon Sanomien yhteinen sunnuntaisivusto – Lipsanen oli lukenut pihasusiartikkelin. Toimittajat pääsevät helpommalla kun laittavat lehtiin kaikkea mitä aamuksi on ilmaantunut sähköpostiin. Tätä mieltä on vajaat 30 vuotta metsästystä harrastanut helsinkiläinen Hannu Helenius. Onko näin. 10 M etsästäjät kokevat saavansa kohtuuttomasti sapiskaa niskaan eri tiedotusvälineissä. – Koko harrastuksesta on siinä lehdessä niin vähän juttuja, että sehän on jo selvä kannanotto: teistä emme kirjoita
Kanadanmajava haasteellinen metsästettävä Puuta nurin ja pato pystyyn Kovan duunarin maineessa oleva kanadanmajava kaataa metsää Keski-Suomessa. Pyyntiaikana se pysyy visusti piilossa.. 12 Miehet kokeilevat pyydysrautojen toimivuutta – sitten ne päätyvät ojaan majavan reitille. Majava osaa tunnetusti jallittaa metsästäjiä. Korpilahden alueella majavakanta on pistetty kuriin
Hannu Kukkonen on istunut passissa kymmeniä tunteja, usein tuloksettakin. Sitten se tulee naljailemaan siihen, kun se tietää, ettei ole metsästysaika. Tuossa oli ennen joki, nyt siinä on neljän hehtaarin järvi. Majava on niin viisas, että se tietää mistä tuuli puhaltaa ja siitä se kaataa puun siten, että sen latva tulee aina vesistöön päin, ihastelee Järvinen. Se aiheuttaa päänvaivaa maanviljelijöille, joiden pellot tulvivat, metsänomistajien puut kuolevat pystyyn ja onpa jopa joidenkin talojen lattioille kerääntynyt vettä harmiksi asti. Jos vesi alkaa laskemaan ja pato alkaa vuotaa, kyllä majava sen seuraavan vuorokauden aikana korjaa, Järvinen tietää. Nämä ihmiset ovat enemmän kuin kiitollisia miehille, jotka metsästävät majavia. Vuodesta 2014 olen saanut kolme majavaa raudoilla ja seitsemän ampunut, ja Risto on saanut raudoilla yhden ja ampunut neljä. – Sammakot, kalat ja linnut tykkäävät. – Majavat ovat kaataneet halkaisijaltaan jopa puoli metriä paksuja haapoja. Tällaisia miehiä ovat Hannu Kukkonen ja Risto Järvinen. Ei muuta kuin suoraan uuniin vain! kehaisee Kukkonen. – Olimme kesällä virvelöimässä ja majava tuli läimäyttämään häntää ihan siihen viereen. – Tuossa oli kasvatusmetsää hehtaarin verran. Kuuset ja männyt kuolevat ensimmäisenä ja viimeksi koivut ja muut lehtipuut. Miehet kertovat kun kohtasivat majavan kalareissulla. Ihmisen kannalta majavan puuhilla on negatiivisia vaikutuksia, kun taas monet eliöt hyötyvät niistä. – Kyllä ajattelin, ettei tästä mitään tule, kun majavat pistivät ensin keppiä rautoihin, jotta ne voivat turvallisesti liikkua. Ei muuta kuin suoraan uuniin vain! kehaisee Kukkonen.. Oli se melkoista vinoilua, sillä olemme istuneet satoja tunteja kyttäämässä sitä talvipakkasilla. – Puu on kuin sorvista tullut, kun majava on ottanut nilan pois, lisäksi puu on usein valmiiksi kuivaa. Metsää on monin paikoin kuollut pystyyn tai voineeko sanoa että kuollut, sillä majavan muokkaama ympäristö hyödyttää useita eliölajeja. 13 H arva tulee ajatelleeksi, minkälainen merkitys majavalla ja sen rakennelmilla on Suomen luonnon ekosysteemiin. Kuva: Hannu Kukkonen niin ovat saaneet naapuritkin. Majava muokkaa luontoa nopeasti ja tehokkaasti. Vesilinnut ovat mielissään ja ahvenet lihovat, kun kuolleista puista tippuu toukkia lähes suoraan niiden suihin, Kukkonen kertoo. Majavan padot nostivat veden pinnan, ja satoja runkoja koivua ja närettä meni hukkaan. Älykäs majava Kumpikin miehistä kehuu majavaa älykkääksi ja ovelaksi. Majavalla on suuret talttamaiset hampaat. – Olen maanomistajilta saanut luvan ryskää niiden metsässä. Koskenpään puolella tuhoutui paljon metsää, kun isot haavat kaatuivat toisten puiden päälle. – Majava on niin viisas, ettei se jätä mitään yhden padon varaan. Korpijärven lähiseudulla riittää majavia. Kaikki viisi pyydettyä majavaa on jo syöty. Siinä on pirusti vesilintuja. Sieltä olen tosiaan saanut muutamaksi vuodeksi polttopuita ja Puuta nurin ja pato pystyyn Risto Järvinen kehaisee, että majavapaisti on herkullista. Majava on haastava saaliseläin. Puu on kuin sorvista tullut, kun majava on ottanut nilan pois, lisäksi puu on usein valmiiksi kuivaa. päivä niin eipä sitten talttahammasta näy missään, miehet nauravat. Puut kuolevat Alueen maanja metsänomistajat ovat pyytäneet tai oikeastaan vaatineet majavakannan harvennusta. Jos yksi pato häviää, sillä on toinen. Niillä se rouskuttaa puun poikki vartissa. Majava on tehnyt paljon polttopuuta ja Hanski on niitä kerännytkin, Järvinen kertoo. Kun sellainen haapa kaatuu, siinä menee mukana muutakin metsää. Se on monta kertaa voittanut väsytyspelin, kun miehet ovat istuneet passissa tunti toisensa jälkeen. Kyllä ne näyttäytyvät kesäaikaan ja tulevat ihan viereenkin, mutta annas olla, kun tulee elokuun 20. Silloin niitä aloitettiin metsästämään
Kanadaneli amerikanmajava ja euroopanmajava eivät risteydy keskenään, eivätkä ne sovi samaan vesistöön. Tällä pienellä alueella, kilometrin ringissä, oli 13-14 patoa. Huhtikuussa se rakentaa pesää. Nyt majava on tehnyt neljä päivää patoa lähistöllä. Nopeasti majava kuitenkin lisääntyy. Muutamasta yksilöstä Suomessa 1930-lu. LänsiSuomessa on myös euroopanmajavaa. Nyt meininki on rauhoittunut. Amerikanmajava on tehokkaampi lisääntymään kuin euroopanmajava, joka tekee vain kahdesta kolmeen poikasta, Kukkonen tietää. 14 Majavien talttahampaat muokkaavat näkyvästi luontoa. – Jos tästä nyt pyöräyttäisi harpilla karttaan 600 metriä, tällä alueella olisi toistakymmentä majavaa. Kun on rauhalliset olosuhteet, se puuhastelee päiväsaikaankin. Kuva: Hannu Kukkonen Majavia riittää Kukkonen on ollut edellisenä iltana kalayhdistyksen kokouksessa. Keväällä majava ei enää ole välttämättä niin yöeläin, sillä yö on lyhyt. Siellä oli ollut puhetta, että majavia on alueella, vaikka onhan niitä tehokkaasti myös saatu pois päiviltä. Kyseinen majava piti noutaa mönkijällä. Hannu Kukkonen on metsästänyt kuusi majavaa ampumalla ja neljä raudoilla. Se tekee keskimäärin kolmesta neljään poikasta kerrallaan. Tämä pesä on tehty peltisen siltarummun alle. Vedet ovat laskeneet ja kaikki on taas ennallaan
Laastiksi sopii parhaiten multa ja muta. – Tuossa hangella olen istunut passissa kymmeniä tunteja. – En meinannut saada nostettua ikivanhoja, painavia ja vettyneitä liekoja, kun purin patoa. Läiskäys veteen Miehet ovat nähneet, kuinka majava sukeltaa 300 metriä jään alla ja pysyy pinnan alla vartin verran. Siellä oli sellainen parin hehtaarin lampi, jossa majavat terrorisoivat parin vuoden ajan. Majava on vienyt voiton 100-0. On se majava vahva eläin! Täytyy vain ihmetellä ja ihailla, kuinka se on ne sinne saanut, Uuttana päivittelee. Majava on putsannut alueen haavoista kahdeksan vuotta sitten, ja nyt sen on tyydyttävä pihlajaan. Pääpesä on siinä lähellä. Olen pyydystänyt kymmenen majavaa ja kaikki on syöty. Sen turkista saa lämpimiä rukkasia, tossuja ja hattuja. – Majavan liha on erinomaista. Uuttana on käynyt purkamassa patoa jo muutamaa päivää aikaisemmin, mutta majava oli sitkeästi jatkanut rakennustöitä. Pyydetystä majavasta käytetään lähes kaikki. Suomessa elävän toisen majavan, euroopanmajavan, metsästys on luvanvaraista vulla liikkeelle lähtenyt kanadanmajavakanta oli vuonna 1985 noin 3000 yksilöä ja nyt jo noin 10 000 yksilöä, kun taas euroopanmajavaa on vain viidennes siitä, eli noin 2000 yksilöä. Ei vastustajia Kukkonen ja Järvinen eivät ole kumpikaan törmänneet majavanmetsästyksen vastustajiin. Kaksikerroksisen asunnon alakerrassa majavat syövät, kun taas yläkerrassa koisitaan, jotta jaksetaan taas ahertaa. 15 Hannu Kukkonen on kerännyt monen vuoden polttopuut metsästä. Kameroiden perusteella alkaa sitten väijytys ja pihviä paistetaan parin päivän päästä, miehet veistelevät. Metsänomistajien kiitoksen lisäksi miehet hyötyvät toki itsekin saaliista. Katseessa ja äänessä on kunnioitusta. Sanoin että siellähän se on. Kun se läimäyttää pyrstönsä veteen, on se varma merkki siitä, että nyt kannattaisi vierailijan poistua. Tielaitokselta soittivat minulle ja kysyivät, onko se totta, että kantatien sillan alla on majavan pesä. – Tiesin aika lailla minuuttiaikataululla missä majavat ovat. Lisäksi kasvit ja kivet tilkitsevät rakennusta. Sellainen peli ei vetele, ja miehet lähtevät virittelemään vorolle rautoja. Kanadanmajava Kanadaneli amerikanmajava (Castor canadensis) Suomen suurin jyrsijä Pituus 65-105 cm, paino 12-33 kg Istutettu Suomeen 1930-luvulla Synnyttää keväällä 1-8 poikasta Ravintona haavan ja koivun kuori, verso ja lehdet, myös muut lehtipuut ja pensaat, joskus männyn kuori Metsästykseen ei tarvita pyyntilupaa Metsästysaika 20.8.-30.4. Tuollaisesta isosta majavasta tulee 15 kiloa lihaa ja lisäksi mahtava turkki, josta tehdään rukkasia, tossuja ja päähineitä, Kukkonen kertoo. Virpi Piippo – Tuossa hangella olen istunut passissa kymmeniä tunteja. Superrakentaja – Tällainen padon rakentaminen ei ihmiseltä onnistuisi, ihastelee Järvinen ja osoittaa padon suuntaan. – Viimeksi oltiin viime vuonna Jämsänkosken suunnalla. Pertti Uuttana kertoo, että majava on vienyt hänen rankakasastaan tarvikkeita rakennelmiaan varten. Kun majavalla on poikasia, se sähisee säikäyttääkseen pois kutsumattomat tunkeilijat. Isoin pyytämäni majava on noin 25-kiloinen, pienin on painanut kuusi kiloa. Raudat käyttöön Kukkonen ja Järvinen menevät auttamaan tuttua miestä. Sen sijaan maanomistajat ovat pyytäneet miesten apua omaisuutensa pelastamiseksi. Kukkosella on käytössään kolme riistakameraa. Kun majava alkaa tehdä uidessaan sellaisia mutkia, sen tietää, että nyt on ukko paljastunut, sanoo Kukkonen. Syötiksi he vievät hiukan tuoretta, kuorittua haapaa. Majava on vienyt voiton 100-0. – Tuosta läheltä on purettu pato neljästä eri kohtaa. Rakennusaineiksi ne keräävät puun runkoja ja oksia. Pesän lähettyvillä majavilla on ruokalautta, josta ne etenkin talvisaikaan hakevat purtavaa. Majavat rakentavat pesänsä talkoovoimin loppukesällä. Yksi padoista oli 60 metriä leveä. Kun majava alkaa tehdä uidessaan sellaisia mutkia, sen tietää, että nyt on ukko paljastunut.. Totuus on, että majavanmetsästys on hyvin haastavaa puuhaa. – Jos olet veneilemässä ja majava tulee siihen viereen ja alkaa uhittelemaan, kyllä siinä melkein vaipat pitää olla, Kukkonen pyörittää päätään
Väistöliikkeetkin olivat kohdallaan.. Niinpä moni koiranomistaja haluaa testata parhaan kaverinsa petokäyttäytymistä konepedolla. 16 Koiran petotaidot testissä Suurpedon ja koiran kohtaaminen on mahdollista missäpäin Suomea tahansa. Sillä oli voimakas reaktio hajujälkeen ja se osoitti selvää taistelutahtoa ja -kestävyyttä. Mervi Lehto Espoosta toi walesinterrieri Ekin karhutestiin
Nuori koira päätti pysytellä suden lähestyessä emäntänsä lähituntumassa. – Otuksesta tulee koiralle erinomainen vastustaja silloin, kun siihen saadaan aidot hajut. Kaikkien suurpetojen kohtaaminen aiheuttaa koiralle jonkinasteista stressiä. Metsästäjää saattaa hymyilyttää neljän pyörän päällä pyörähtelevä konekarhu, mutta koiralle se menee täydestä. Täytetty karhu, susi tai ilves on sijoitettu alustalle, jonka alla pyörii kauko-ohjattava sähkömoottori. Koira saa liikkua vapaasti pitkässä juoksutusliinassa. Sorvo kertoo arvioineensa tuhansia koiria ja 250 eri rotua, joten hänellä on vaikuttava kokemusmäärä. Mikäli koira menee lamaannuksiin pelosta tai yrittää karata paikalta, testi lopetetaan. Päivän aikana koira voi osallistua vain yhteen testiin. Tuhansia koiria ja satoja rotuja arvioinut petotestaaja Asko Sorvo antaa palautetta.. Testiin tulevat ovat saattaneet selvästi ajatella, että koska oma koira on rohkea, se on sitä myös suden tai karhun kanssa. Tahdoton koira päätyy suden suuhun. 17 K evään aikana on ollut parikin petotestiviikonloppua Vantaan ShowHau Centerillä, jossa testaajana on ollut Asko Sorvo Orimattilasta. Johanna Heikkilä Siuntiolaisen Minna Pöckermanin paimensukuinen lapinkoira Vinski osallistui sekä susiettä karhutestiin. Suurpetojen, kuten karhun haukkumisesta ei takavuosina Suomessa saatu kunnon näyttöjä, ja rotumääritelmän mukaiset ominaisuudet jäivät siltä osin monelta rodulta syrjään. Esimerkki vihaisen koiran ja karhun kohtaamisesta saatiin, kun lemmikki tempoi liinassa kohti konekarhua. Tositilanne on usein jotain muuta. Jokaisen koira saa tuoreet hajujäljet kiven alle ja kenttä rauhoitetaan muulta toiminnalta. Olen perehtynyt aiheeseen suurpedot tuntevien, kuten Kuusamon Suurpetokeskuksen Sulo Karjalaisen avustuksella, kertoo Sorvo. Näin sille jää aikaa palautua tilanteesta. Koiran näkökenttään ilmestyy seuraavaksi pyöräpeto, karhu, susi tai ilves. Testistä saa sekä suullisen palautteen että diplomin. Karkuun lähteminenkin on näitä vaihtoehtoja parempi. – Yritän tehdä testitilanteesta mahdollisimman aidon. – Ne koirat, joilla rohkeus riittää menevät luonnossa aina eteenpäin siitä tilanteesta, mihin tämä testi lopetettiin, kuvaa Sorvo. Osalle on jo saattanut tulla kokemusta jahdista selviytymiseen tai joku puolustaa pentujaan, joten ne ovat kaikki erilaisia vastuksia koiralle, listaa Sorvo. Käytössäni on petojen jätöksiä, kuten ulosteita ja karvoja, avaa Sorvo. Arvioitavia kohtia ovat se mikä on koiran reaktio hajujälkeen, miten koira reagoi nähdessään pedon, millainen toimintakyky koiralla on pedon liikkuessa, onko koiralla taistelutahtoa ja rohkeutta sekä miten nopeasti koira pystyy väistelemään kohti tulevaa petoa. Karhujahdissa sellaisen koiran loru loppuu äkkiä, ja toisaalta ei ole järkevää antaa koiran repiä konekarhun turkkia. Petokoe soveltuu kaikille roduille, eikä testiin osallistumiselle ole ikärajaa. Testillä sinänsä ei ole virallista asemaa, vaan se toimii koiranomistajan tai jalostajan omana apuvälineenä. Osa koirista näyttää kaipaavan aluksi miettimisaikaa, jotkut lähtevät tiiviisti kohti hajujälkeä. Vantaallakin näin kävi. Se tulee antamaan hieman vastustakin koiralle. Nuorimmat testatut ovat olleet kahdeksanviikkoisia. Hyvä hirvihaukkuja ei toimi välttämättä karhun kanssa lainkaan. Testin päätteeksi osallistuja saa arvion kirjallisena. – Koiran käyttäytyminen suurpedon kohtaamisessa ei riipu sen rodusta, tietää Sorvo. – Luonnossa elävissä karhuissa on monenlaisia luonteita. Koira ei saa mennä ilveksenkään kynsien ulottuviin, mainitsee Sorvo. Nykyisen mallinen konekarhu on vaihtumassa tänä keväänä uuteen versioon. Koiran käytös testitilanteessa on parhaimmillaan, kun se on pedosta alle kymmenen metrin päässä ja on riittävän tosissaan. Tietoa kasvattajille sekä metsästäjille Kasvattajille testi toimii kätevänä työkaluna jalostuksen suunnitteluun, ja metsästäjät saavat tietoa koiransa vietistä metsästystä ajatellen. Vinski liikkuu myös Sallassa, joten petokontakti on mahdollinen. Nyt pyritään lisäämään käyttölinjaisia karhukoiriakin. – Karhulla varoetäisyys on suunnilleen viidestä kymmeneen metriä,sudella puolet vähemmän. Kymmenen kohtaa kertovat koiran toiminnasta jo paljon. Asko Sorvo pitää näköetäisyyden koko ajan testattavaan koiraan ja ohjaajaan. Metsästyskoirille tärkeää on se miten koira haukkuu, ottaako se petoon katsekontaktin ja haukkuu kohti, vai meneekö haukku katkonaiseksi ja ohi suurpedosta. Metsästäjää saattaa hymyilyttää neljän pyörän päällä pyörähtelevä konekarhu, mutta koiralle se menee täydestä. Pahimmillaan koira alistuu pedon nähdessään tai menee tekemään lähempää tuttavuutta. Koiralla ja karhulla oma luonne Jokaisella koiralla näyttää petotestissä olevan luonteelleen tyypillisiä käyttäytymismalleja
Metsäpeuran tilanne on huono. Niinpä hirvi siirtyy alueelta peurojen reitin reuna-alueille. Ainutlaatuinen metsäpeura – Arvotonko suden rinnalla. Hirvi häiriintyy siellä mihin iso peuratokka tulee. Syykin tiedetään: mitä enemmän susia, sitä vähemmän metsäpeuroja.. 18 Hirvi ottaa metsässä ruokansa päänsä korkeudelta, metsäpeura maasta
Hän myös parhaansa mukaan tuki metsäpeuran kotiutumista Perhoon. Suomen metsäpeura on kuolemassa. – Kansalliset ja ylikansalliset suojelutahot työntävät tietoisesti tai ymmärtämättään metsäpeuran petojen pääravinnoksi.. Kaikki suurpetomme syövät metsäpeuroja. 19 Metsäpeuran ja hirven vuorokausirytmi on erilainen. Lisääntymiskykyiset naaraat vähenevät ja laumojen vasaprosentti on romahtanut. Susi oli siellä missä metsäpeurakin. Saarenmaan riistapäällikkö Jaan Ärmus pääsi muutama vuosi sitten kaatamaan komean metsäpeuran Perhossa. Hoitosuunnitelma pohjautui havaintoihin ja laskentoihin, joiden mukaan eläinkanta vahvistui ja kasvoi. Sudenhoitosuunnitelmaan kirjattiin tyhjäksi jäänyt lause: ”Suomen susikannan tavoitettua pienimmän elinvoimaisen kannan tavoitteen, voidaan myös kokonaisia laumoja poistaa tarvittaessa. Asiaa voi vaikka perätä Perhon jo eläkkeellä olevalta kunnanjohtajalta, Pekka Lindholmilta, joka on aina nähnyt metsäpeurassa erinomaisia mahdollisuuksia Suomenselän alueella. Pakollinen kysymys Metsäpeuran kohtaloa miettiessä pitää kysyä, kuka uskoo enää metsäpeuraan. Kuva: Oskari Pitkäaho Arvotonko suden rinnalla. Maaja metsätalousministeriön hyväksymässä Suomen metsäpeurakannan hoitosuunnitelmassa (2007) tavoitteena on säilyttää metsäpeurakanta elinvoimaisena ja rotupuhtaana, sillä uhkana on risteytyminen poron kanssa. Metsäpeuralla meni siihen aikaan hyvin. Juuri sinnehän metsäpeuroja siirrettiin pedoilta turvaan idästä. Hoitosuunnitelman tarkoitus on ollut huolehtia siitä, että Suomelle asettu kansainvälinen vastuu metsäpeurakannan hoitamisesta toteutuu. Tätä tulee harkita erityisesti metsäpeura-alueilla.” Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus) saapui Suomeen jääkauden jälkeen ennen ihmistä, ja se oli aina 1700-luvulle saakka tärkein riistaeläimemme. – Suden, karhun, ahman ja ilveksen kokonaisvaikutus Suomenselän ja Länsi-Suomen alueella kotieläinvahinkoihin ja metsäpeuran ja hirvikannan kehitykseen on niin merkittävä, että maa-ja metsätalousministerillä ja ympäristöministerillä on ja olisi ollut perustuslain mukainen velvollisuus korjata lainsäädännölliset esteet petovahinkojen torjumisessa, Lindholm korostaa. Näin siihen kirjattiin. M etsäpeuran hoitosuunnitelman valmistumisesta on jo yhdeksän vuotta aikaa. Metsäpeura on valoisana aikana liikkeessä jatkuvasti ja ruokailee samalla. Mutta nyt on toisin. Syyllisistä ei ole epäselvyyttä: metsäpeuran elinalueella on kasvatettu erittäin voimakkaasti suurpetokantaa. – Me perholaiset olemme kokeneet, että ei ole vaadittu Suomen viranomaisten yhteistoimintasuunnitelmia, kun suden koskemattomuutta suojelemaan voidaan koota hetkessä koko viranomaisarsenaali. Tälläiseen tuskin päästään muussa rikoksentorjunnassa ja selvittämisessä, napauttaa Lindholm. Mutta mitä on tapahtunut
– Seurasin aivan alusta alkaen mielenkiinnosta näitä eläimiä. Venäjän Karjalan osakannan on ennustettu vähenevän edelleen hyvin rajua vauhtia. – Pedot ovat se suurin syy metsäpeuran heikkoon tilaan. Heikoin lenkki Kainuulaisen metsäpeuran eteen on tehty valtavasti työtä. Tuon jälkeen on kanta erittäin huolestuttavasti pienentynyt, vuosina 2001-2008 keskimäärin yhdeksän prosenttia vuodessa. 20 Huhtikuussa ollaan jo vasomisalueilla . Metsäpeurojen määrä lisääntyi Kainuussa vuoteen 2001 saakka, jolloin saavutettiin 1 700 yksilön taso. Suden tappamasta metsäpeurasta ei paljon jälkiä jää maastoon havainnoitavaksi. Metsäpeuralle on tyypillistä selkeästi eriytyneet talvija kesälaitumet sekä niiden välillä tapahtuvat kevätja syysvaellukset. Mukana ovat olleet niin paikalliset metsästysseurat kuin vapaaehtoiset ja Metsähallitus. Silti Kainuun kanta on voimakkaasti taantunut. Hyvin reittiuskollisia Eläinten elämänrytmiin on vuosikymmenten aikana perehtynyt Perhossa asuva Jouko Anttila. Metsäpeura vaihtaa laitumiaan ajoittain. Vaatimet vasovat pääasiassa soilla ja niiden reunojen metsätiheiköissä. Vaatimet palaavat vuodesta toiseen vasomaan samoille alueille. Se on itsestään selvää, että susi on peto joka syö lihaa koko ajan ja jostain se sen ottaa. Salamanperän peuratarhalle tuodut kaksi vaadinta vuonna 1979 ja kaksi hirvasta vuonna 1980 olivat ensimmäiset siirretyt yksilöt ja osakannan perusta. Ähtärin, Karstulan, Pylkönmäen, Multian ja Saarijärven alueella elää pieni osakanta, joka on peräisin Ähtärin eläinpuistosta. Metsäpeuran rotupuhtautta on tuettu monin erilaisin keinoin, kuten pystyttämällä korkea aita poronhoitoalueen ja metsäpeurapopulaation väliin. Suomenselän kanta syntyi siirroksina, takaisinistutuksina Kuhmosta. Hoitosuunnitelmassa esitetään, että Kainuun osakannan taantuma pysäytetään. Viime vuosina Suomenselän metsäpeurojen talvilaitumien ydin on sijainnut Lappajärven itäja pohjoispuolella. Parin talven kuluttua sieltä tavataan jo koko lauma. Suomenselän metsäpeurat elävät kesäkauden laajalla alueella Eteläja Keski-Pohjanmaan sekä Pohjois-Pohjanmaan suoalueilla, pohjoisimmat yksilöt aina Pyhännän, Vaalan ja Rantsilan välisellä alueella. Suurimmat hirvaat nauttivat jäkäliköistä erillään laumoista. Uusia talvilaitumia etsii ensin muutama yksilö. – Minua ja montaa muuta paikallista luonnonystävää ihmetyttää, että kansallisesti ja ylikansallisesti suojelutahot työntävät tietoisesti tai ymmärtämättään metsäpeuran petojen pääravinnoksi. – Ne ovat niin uskollisia reiteilleen, että liikkuvat vuosittain liki samoina päivinä samojen puiden väleistä, tietää Anttila. Talvikaudeksi metsäpeurat kerääntyvät pinta-alaltaan suppeammille talvilaitumille. Salamajärven kansallispuistoon Perhon ja Kivijärven rajalle siirrettiin kymmenen metsäpeuraa vuosina 1979-1980 erillisen kannan muodostamiseksi siltä varalta, että Kuhmossa metsäpeurakantaa kohtaisi odottamaton tuho. Suomenselän ja Kainuun osakannat ovat liki ainoita tämän peuralajin esiintymiä maailmassa. Metsäpeurojen keskeisiä esiintymisja vasomisalueita on rauhoitettu hakkuilta Elimyssalossa ja Lentuassa. Seutu on osa vaellusreittiä, josta eläimiä siirtyy Rantsilaan ja Pyhäntään. Toimenpiteisiin ei ole ryhdytty, koska kanta vain laskee. Metsäpeura on poroa suurempi, pitkäjalkaisempi ja -kuonoisempi. Tämän maaliskuun luku oli enää 700 yksilöä.. Vasan raatelupaikkaa ei edes huomaa parin päivän päästä. Paino uroksilla eli hirvailla 70–150 kg, naarailla eli vaatimilla 40–100 kg. Suurin osa Suomenselän metsäpeuroista talvehtii Pohjanmaan puolella Perhossa, Alaja Lappajärvellä, Vimpelissä sekä Halsualla. Metsäpeuraa on maapallolla pieni populaatio, vaikka se ei ole Perhossa harvinaisuus. Avustin Oulun yliopiston Kalevi Heikuraa keräämällä hänelle tietoja metsäpeurasta. Keski-Suomen alueella liikkuvat metsäpeurat elävät puolestaan vasomisaikaan ja kesälaitumella arviolta muutaman sadan yksilön kantana Pihtiputaan ympäristössä