2 – 2026 11,90 Maailmanmestari Kim Leppänen: Practical mittaa ampumataidon ja henkisen kantin Kiinnostavia aseuutuuksia alkuvuoden suurmessuilla Jahtiin taljavai vaistojousi. RATA ACADEMY – maailmanluokan sisäammuntakeskus TUTUSTU Verkossa asejaera-lehti.fi Harjoittelu lievittää metsästäjän kokemaa henkistä painetta
Rakenna omasi ja löydä lähin jälleenmyyjä osoitteesta: Kesä on tehty seikkailuista. Tee se tavallasi. Näe soutuvene uudella tavalla. 2026 UUTUUS PÄIJÄNIN KELTA-VIHREÄ VÄRITYS UUDISTUU. Päijän tarjoaa markkinoiden laajimman lisävarustevalikoiman soutuveneeseen
Suomeen villisika on levinnyt uudelleen Virosta ja Venäjältä 1900-luvun puolivälistä alkaen, mutta on yhä varsin harvalukuinen. Nykyisin pääosa Suomen kannasta elää Itäja Kaakkois-Suomessa, ja suurimmissa nähdyissä laumoissa on lähes 30 yksilöä. Suomen ensimmäinen villisikaa käsittelevä väitöskirja osoittaa, että villisiat liikkuvat pohjoisissa oloissa huomattavasti laajemmalla alueella kuin eteläisemmissä maissa. Kyselytutkimuksen perusteella maanviljelijöiden mielipiteet villisiasta jakautuvat. 050 466 7562 iiro.jaaskelainen@karprint.fi Tilaajapalvelu: Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi Puhelinpalvelu ma-ke klo 9.00-11.30 p. Villisikoihin liittyvä keskeinen riski on afrikkalainen sikarutto, joka on merkittävä uhka suomalaiselle sikataloudelle. Syvä lumi sai siat aloilleen ja suurimpien lumikertymien aikaan ne raahustivat vain lyhintä polkua ruokinnan ja lepäilypaikan välillä. Vaikka villisian tiedetään muualla saalistavan kanalintujen pesiä, niiden rooli ei korostunut muiden pesäpetojen joukossa tutkimuksen riistakamerakokeissa. Villisian vaikutukset Suomessa ovat toistaiseksi maltillisia, mutta riskit suurenevat ilmastonmuutoksen myötä. vuosikerta, 8 numeroa 2026 Toimitus: Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Päätoimittaja: Juha Ahola p. Ase & Erä I 3 PÄÄKIRJOITUS 2/2026 42. Pakkastalvet ovatkin villisikakannan leviämisen suurin rajoittaja Suomessa. Villisika elää Suomessa levinneisyytensä pohjoisella äärilaidalla, ja laji leviää erityisesti leutojen talvien ansiosta yhä pohjoisemmaksi. Verkkolehti: Kestotilaus 67 euroa/vuosi Määräaikainen 75 euroa/vuosi Kustantaja: Karprint Oy Painopaikka: Printall AS Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0781-2124 (painettu) ISSN 2489-8694 (verkkojulkaisu) www.karprint.fi Seuraa meitä myös: www.asejaera-lehti.fi www.instagram.com/asejaera-lehti V illisika eli metsäkarju on sorkkaeläimiin kuuluva suurikokoinen sikalaji ja valtaosan, mutta ei kaikkien kesyjen sikojen kantamuoto. Villisikojen elinalueet voivat olla moninkertaisia etelän populaatioihin verrattuna. Villisikojen aiheuttamat viljelysvahingot olivat kokonaisuutena maltillisia, vaikka paikallisesti vahingot saattoivat olla huomattaviakin. 050 475 0982 eero.wihuri@karprint.fi Toimittajat: Juha Jormanainen, Juhani Karvonen, Antti Kauranne, Kati Wikström Mediamyynti: Iiro Jääskeläinen p. Osa vastaajista näki lajin ensisijaisesti tuholaisena, kun taas osa arvosti sitä uutena ja mielenkiintoisena riistaeläimenä. Suomalainen villisika liikkuu laajalla alueella Kannen kuva: Maailmanmestari Kim Leppänen pitää practical -ammunnan monipuolisuudesta. Vuonna 2020 arvioitiin määräksi Suomessa 1400 yksilöä. Pääosin ne ruokailivat öisin Suomen puolella ruokinnoilla ja viljelyksillä, mutta viettivät päiväajat Venäjällä. Miettisen mukaan talvi näkyi myös tutkimussikojen liikkeissä. Villisikojen runsas liikkuminen rajan yli lisää osaltaan riskiä taudin leviämiselle Venäjältä Suomeen. Kuva: Kim Leppänen. Myös luonnonympäristöissä villisikojen vaikutukset olivat vähäisiä. Miettinen selvitti työssään myös villisian vaikutuksia Suomessa. 040-729 1445 Tilaushinnat: Printtilehden kestotilaus 85 euroa/vuosi Määräaikainen 93 euroa vuosi Ilmestyy 8 numeroa vuodessa. Suomessa tautia ei ole havaittu, mutta lähimmät esiintymät löytyvät Venäjältä ja Virosta. Sen pääasiallista esiintymisaluetta on Euraasian lauhkea lehtimetsävyöhyke. 050 382 8933 juha.ahola@karprint.fi Toimituspäällikkö: Eero Wihuri p. Venäjältä saapuu edelleen lisää yksilöitä vuosittain, lisäksi niitä karkaa silloin tällöin sekä Venäjällä että Suomessa sijaitsevista tarhoista. Suomalainen villisika joutuu liikkumaan laajemmalla alueella kuin lajitoverinsa etelässä, sillä karumpi pohjoinen elinympäristö pakottaa siat etsimään ruokaa laajoilta alueilta. Nykyisellä koollaan parin kolmen tuhannen yksilön villisikakanta ei vielä näyttäisi aiheuttavan merkittäviä vaikutuksia, mutta tilanne voi muuttua tulevaisuudessa. Tutkija korostaakin, että suomalaisen villisian ekologiaa ja vaikutuksia on tärkeää tutkia, kun laji vääjäämättä levittäytyy laajemmalle muuttuvan ilmaston myötä. Suomessa villisika on riistaeläin, joka oli aikaisemmin rauhoitettu maaliskuun alusta toukokuun loppuun, mutta rauhoitusaika kumottiin vuonna 2016 ja nyt eläintä saa metsästää ympäri vuoden. FM Elmo Miettinen tutki väitöskirjassaan GPS-laitteilla merkittyjen villisikojen liikkumista. Tutkimuksessa havaittiin myös ennätyksellisen pitkä, 163 kilometrin suora siirtymä, jonka teki villisikapahnue Kaakkois-Suomesta EteläSavoon. KaakkoisSuomen raja-alueilla seuratut villisiat kulkivat aktiivisesti rajan yli. Villisikojen elinpiirit olivat laajoja, keskimäärin 87 neliökilometriä
72 Karkeakarvainen mäyräkoira on monipuolinen metsästyskoira ja seurakoira samassa kompaktissa paketissa. 38 Pienoiskivääri on erinomainen ase tarkempien riistalaukausten harjoitteluun. 42 Ampumisen harjoittelu talvikaudella on tuiki tarpeellista. 66 Jousimetsästäjä voi valita taljajousen tai perinteisen vaistojousen välillä. 63 Moni metsästäjä on löytänyt jousesta uuden haasteen harrastukseensa. Metsästystilanteet ovat vaihtelevia ja usein nopeita. 50 Tikkakosken M65 -pulttilukkokivääristä tuli kotimaisen aseteollisuuden klassikko. 22 22 – Practical on ainoa ampumaurheilulaji, joka mittaa kaikkia ampujalta vaadittavia ominaisuuksia yhtä aikaa. 18 Lopelle rakentuu yksi eteläisen Suomen suurimmista ampumaurheilukeskuksista. Parasta metsästyksessä on luonnossa oleminen ja koiran kanssa yhdessä tekeminen, sanoo ilomantsilainen metsästäjä Anna Puruskainen-Saarelainen. – Metsässä oleminen on minulle luontainen elämäntapa. 56 Saksan Dortmundissa järjestettävä messutapahtuma Jagd und Hund tarjosi mielenkiintoisia uutuuksia. 4 I Ase & Erä Sisältö 2/2026 6 Susien kannanhoidollinen metsästys alkuvuodesta kärjisti keskustelua metsästyksestä. Metsästäjä voi kuitenkin helpottaa henkisiä paineita harjoittelun avulla. 30 30 78 78. 12 Askolaan Porvoon kupeeseen avautui ainutlaatuinen sisäampumaratakeskus. Ampumatilanne on aina jossakin määrin stressaava. 26 Sovellettu Reserviläisammunta vaatii harrastajaltaan hyvät välineet. 52 Las Vegasin Shot Show -messutavasivat perinteiseen tapaan metsästysvuoden. Ammunnan nopeus ja tarkkuus sekä henkinen ja fyysinen toimintakyky tulevat mitatuiksi, sanoo huippuampuja ja IPSC -haulikkoammunnan maailmanmestari Kim Leppänen
6 I Ase & Erä Susien kannanhoidollinen metsästys alkuvuodesta kärjisti keskustelua metsästyksestä. Laine T appajia. – Kyse on petovihasta ja suurpetojen tappamisella huvittelusta, jopa kostomentaliteetista, kirjoitti Facebook -sivulleen vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä.. Muun muassa tällaisia kommentteja lausuttiin sosiaalisessa mediassa metsästäjistä tammikuussa, kun suden kannanhoidollinen metsästys alkoi. Raflaavia, kärkkäitä kommentteja lausuivat osa kansanedustajista. – On pieni, mutta äänekäs joukko ihmisiä, joille metsästys on pelkkää eläinten murhaamista, sanoo metsästyksen tulevaisuudesta kirjan kirjoittanut Hannu S. Puhutaan asioista niinkuin ne ovat. Teksti: Eero Wihuri Kuvat: Hannu S. Eräissä kommenteissa arvioitiin jopa, että ”metsästäjien intresseissä on tappaa kaikki mikä liikkuu”. – Silmitön metsästysvimma on odotetusti lähtenyt täysin lapasesta. Laineen kotialbumi Riistanhoitoa vai silmitöntä tappamista. Tässä koko kuviossa ei ole mitään “kannanhoidollista”. Teurastajia. Metsästäjien foorumilla tappolukua seurataan kuin kyseessä olisi peli. Luonnosta ja eläimistä piittaamattomia ihmisiä
Hannu S. – Salametsästys pilaa metsästäjien mainetta pitkäksi aikaa, samalla luottamus metsästäjiin rapautuu. Laine toivoo, etteivät metsästäjät sorru salametsästykseen. Laine. Luontovihamielisyyden nosti esiin myös vihreiden europarlamentaarikko Maria Ohisalo. Jos Suomi ei itse korjaa tätä luontovihamielisyydestä kumpuavaa sotkuaan, komission on aloitettava pikimmiten rikkomusmenettely Suomea vastaan, hän kirjoitti Facebook -sivullaan. Ase & Erä I 7 > – Suomessa erittäin uhanalaisen suden metsästyksen salliminen kertoo kieroutuneesta ylivoiman kokemuksesta, jossa leikitään kaikkivoipaista luontoon nähden, Kivelä tylytti. Kärkkäitä kommentteja lausuivat osa kansanedustajista.. – Odotan, että hallitus korjaa metsästyslain uudistuksen ilmeiset ongelmat, joita on suden lisäksi karhun, ilveksen ja saukon kiintiömetsästyksen salliminen. Kuvituskuva: Pixabay – Ääripäissä asioihin suhtaudutaan tunteella eikä järkevätkään, hyvin perustellut faktat muuta näkemyksiä. Kun tunne ottaa vallan, järkiperustelut eivät mene perille, sanoo Hannu S
Susiasiassa metsästäjät ovat tehneet sen, mitä on pyydetty, sanoo Hannu S. Ensin EU muutti suden suojelustatusta tiukasti suojellusta lajista suojelluksi. Enemmistö hyväksyy Toisaalta enemmistö suomalaisista suhtautuu metsästykseen myönteisesti. – On myös ryhmä ihmisiä, jotka hyväksyvät metsästyksen esimerkiksi hirHannu S. Huolestuttavaa on, miten metsästäjät esitetään kärkkäin äänenpainoin raakalaismaisiksi barbaareiksi, jotka haluavat vain tappaa eläimiä tappamisen ilosta. Suomen riistakeskus teettää kyselyn suomalaisten suhtautumisesta metsästykseen viiden vuoden välein. Miehistä 46 prosenttia metsästää tai on siitä kiinnostunut. Laine. Tuorein tutkimus on vuodelta 2023. Viime vuoden loppupuolella eduskunta hyväksyi selkeällä äänten enemmistöllä metsästyslain muutoksen, joka sallii suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen. Heidän asenteisiin ei voi vaikuttaa mitenkään, koska he eivät yksinkertaisesti hyväksy minkäänlaista metsästystä. Suomalaisilla on vahva side metsästykseen, sillä 65 prosenttia vastaajista sanoi tuntevansa metsästäjän ja 12 prosentilla on omaa kokemusta metsästyksestä. – Suden kannanhoidollisesta metsästyksestä käyty julkinen keskustelu kertoo, miten asiat ovat menneet sekaisin. Laine on jatkanut metsästysharrastusta onnettomuuden jälkeen ja hän käy säännöllisesti harjoittelemassa ampumista radalla.. 8 I Ase & Erä Raflaavia, kärkkäitä kommentteja lausuivat myös osa kansanedustajista. – On pieni, mutta äänekäs joukko ihmisiä, joille metsästys on pelkkää eläinten murhaamista. Erittäin myönteisesti metsästykseen suhtautuvia on neljännes suomalaisista. Vain kahdella prosentilla suomalaisista ei ole kokemusta metsästyksestä, he eivät tunne metsästäjiä eivätkä ole kiinnostunut siitä. Hausjärveläinen aktiivimetsästäjä kirjoitti vuonna 2024 kirjan ”Suomalaisen metsästyksen tulevaisuus”. Laineen mukaan valtaosa suomalaisista suhtautuu metsästykseen positiivisesti, mutta kriitikot ovat kovaäänisiä. Kriittisesti suhtautuvien osuus on pysynyt pienenä noin 12 prosentissa, vaikkakin kasvanut hienoisesti. Tulos on aiempien vuosien tasolla. Hän halvaantui vyötäröstä alaspäin. Silloin Suomen riistakeskuksen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 60 prosenttia suomalaisista suhtautuu metsästykseen myönteisesti. Alkuvuodesta toteutettu suden kannanhoidollinen metsästys kiristi ilmapiiriä metsästyksen hyväksyvien ja sitä arvostelevien ihmisten välillä. Naisista vastaava osuus on 25 prosenttia. Laine putosi jahtitornista noin neljän metrin korkeudesta reilut 10 vuotta sitten
– Kirjeessä kerron, mitä metsästysseura on tehnyt, ja mitä tulemme seuraavaksi tekemään. – Metsästysseurat ovat esimerkiksi huonoja pitämään kontakteja sellaisiin ihmisiin, jotka asuvat ja vaikuttavat paikkakunnalla, mutta eivät metsästä eivätkä omista maata. n Hannu S. Kriitikot pitävät metsästystä pelkkänä eläinten tappamisena, ja pieni osa metsästäjistä haluaa ampua kaikki mahdolliset eläimet. Suurriistavirka-avun antamista Hannu S. Kirjeen tekeminen on pieni vaiva, mutta sen avulla huomioimme maanomistajat. – Mutta alkuvuoden keskustelu vahvisti ääripäiden näkemyksiä. Kun vuosina 2002-2022 ilvestä kannanhoidollisin perustein metsästettiin 200-400 yksilöä vuodessa, ilveskanta kuitenkin kaksinkertaistui. Kun tunne ottaa vallan, järkiperustelut eivät mene perille, Laine korostaa. – Kaupungistumisen seurauksena on yhä enemmän ihmisiä, jotka eivät liiku luonnossa. Silti suurpetoasiassa on sinnikkäästi levitetty käsitystä niiden erittäin uhanalaisesta asemasta. Mutta nämäkään faktat eivät merkitse keskustelussa mitään, kun järjen sijaan asioita pohditaan tunteen vallassa. – Mitään taikatemppuja metsästyksen hyväksyttävyyden parantamiseksi ei ole olemassa. Laine pitää erinomaisena asiana, SRVAtoiminta parantaa metsästäjien mainetta ja metsästyksen arvostusta. Se voi vaikuttaa metsästyksen edellytyksiin. Laineella on painava viesti: toiminnassa on pidettävä järki päässä. Siitä ei seuraa mitään hyvää kenellekään. Se, miten alkuvuodesta käyty kärkäskin keskustelu susien kannanhoidollisesta metsästyksestä vaikuttaa yleisesti ihmisten käsityksiin metsästyksestä, jää nähtäväksi. Laine huomauttaa kaupungistumisen jatkuvan. Miten metsästyksen yleistä mielikuvaa voitaisiin parantaa. Laine kiteyttää. – Maanomistajien huomioiminen on tärkeää silloinkin, kun vuokrasopimus ei ole katkolla. Alkuvuoden susijahdit olivat esimerkki siitä, miten jahdit voidaan toteuttaa hyvin, Laine jatkaa. Myös susien määrä on kasvanut nopeasti viime vuosina. Huomio sidosryhmiin Miten metsästäjät voisivat parantaa harrastuksensa hyväksyttävyyttä. Laine korostaa metsästäjien vastuuta toimia lakien ja asetusten mukaisesti. – Metsästäjien pitää toimia lakien ja asetusten mukaisesti kaikissa tilanteissa. – Oman pesän pitää olla puhdas. Kuitenkin suuri osa suomalaisista suhtautuu metsästykseen neutraalisti tai positiivisesti. Asiat pitää yksinkertaisesti pitää hoitaa oikein. Hänen mukaansa metsästäjien pitäisi nykyistä paremmin huolehtia suhteistaan sidosryhmiin. Metsästäjille Hannu S. Ääripäissä asioihin suhtaudutaan tunteella eikä järkevätkään, hyvin perustellut faktat muuta näkemyksiä. Silloin on riskinä, etteivät ihmiset tunne metsästystä ja asioihin suhtaudutaan tunteella. Ase & Erä I 9 vieläinten osalta, mutta eivät hyväksy suurpetojen metsästystä. Salametsästys pilaa metsästäjien mainetta pitkäksi aikaa, samalla luottamus metsästäjiin rapautuu. – Fakta on, että luonto köyhtyy. Metsästäjillä olisi paljon parannettavaa suhdetoiminnassa. – Susikanta on nelinkertaistunut 20 vuodessa, vaikka vuosittain on vahinkoperusteisesti metsästetty 10-20 sutta ennen alkuvuoden kannanhoidollista metsästystä. Myös karhukannan koko kaksinkertaistui 20 vuodessa, vaikka karhuja metsästettiin 100-300 yksilöön vuodessa. Laine itse lähettää metsästysseuran puheenjohtajan roolissa kerran-kaksi vuodessa maanomistajille kirjeen, jossa hän kertoo metsästysseuran toiminnasta. Laineen mielestä metsästysseurojen pitäisi huomioida kaupungeissa asuvat maanomistajat. Erityisesti Hannu S. Säännöllinen yhteydenpito ja mahdollisesti sidosryhmätilaisuuden järjestäminen ovat hyviä keinoja huomioida maanomistajat. – Nämä ovat tuhannen taalan kysymyksiä, Hannu S. Laine arvioi metsästyksen kriitikoiden miettivän asiaa luonnon köyhtymisen kannalta. Miksi keskustelu kärjistyy. Muuten metsästyksen yleinen hyväksyttävyys voi heikentyä.. Miksi metsästys herättää ihmisissä niin paljon intohimoja. Hannu S. – Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, etteivät metsästäjät sorru salametsästykseen. – Yleisen hyväksyttävyyden vuoksi maanomistajien lisäksi kannattaa huomioida myös paikkakuntalaiset
24.10.1930 Orivedellä – k. Hän korosti opetuksessaan vastuullisuutta, turvallisuutta ja luonnon kunnioittamista. Muistokirjoituksen kirjoittaja: Terhi Liettilä Antti J. 31.12.2025 Espoossa) oli pitkän linjan riistanhoitoalan vaikuttaja, jonka elämäntyö kytkeytyi vahvasti metsästykseen, kouluttamiseen ja yhteisölliseen toimintaan. Ahola (s. Hänen aloitteensa johtivat konkreettisiin parannuksiin, kuten riista-aitojen rakentamiseen ja hirvieläinonnettomuuksien ennaltaehkäisyyn Turuntien varrella. Kouluttajana hän oli arvostettu ja tavoitti elämänsä aikana tuhansia metsästyksestä ja riistanhoidosta kiinnostuneita metsästäjiä erilaisissa tapahtumissa ja metsästystutkintokoulutuksissa. Ahola toimi keskeisessä roolissa Espoo–Kauniaisten riistanhoitoyhdistyksessä jo 1970-luvulta alkaen ja oli merkittävä vaikuttaja yhdistyksen toiminnan kehittämisessä. Luonto näkyi vahvasti myös hänen vapaa-ajassaan metsänhoidon ja viljelyn parissa. Riistanhoidon ja liikenneturvallisuuden kehittäminen olivat Aholalle tärkeitä teemoja. Metsästyksen lisäksi museo esittelee tulevaisuudessa yhä enemmän retkeilyn, ulkoilun, kalastuksen, luontokuvauksen ja luonnontuotteiden keräilyn teemoja. Metsästysmuseon toiminta laajenee eräkulttuurin esittelijäksi S uomen Metsästysmuseo uudistaa parhaillaan toimintaansa ja laajenee eräkulttuurin kokonaisvaltaiseksi esittelijäksi. Valtakunnallisestikin uudenlaisella kummikoulukonseptilla museo haluaa kehittää lapsiystävällisyyttä, kulttuurikasvatusta ja lasten osallisuutta museon toimintaan vahvemmin.. Aholan tytär Pitkän linjan riistavaikuttaja Antti J. Kyseessä on pitkäjänteinen yhteistyö, joka syventää jo vuosia jatkunutta kumppanuutta koulun ja museon välillä. 10 I Ase & Erä IN MEMORIAM Antti J. Ahola 24.10.1930-31.12.2025. Ahola oli aktiivinen järjestöja luottamustoimia muun muassa Lions Club Kauniainen/Bredassa sekä Espoon kaupungin asiantuntijatehtävissä. Lapset ja lapsiperheet ovat museolle tärkeä vierailijaryhmä. Antti Ahola muistetaan asiantuntevana ja sitoutuneena toimijana, jonka elämäntyö jätti pysyvän jäljen riistanhoitoon, metsästyskulttuuriin sekä vapaaehtoistoimintaan. Ahola järjesti Uudenmaan Erätulet -tapahtumassa Oittaalla vuonna 1992 näyttelyn metsästyshistoriasta. Myös ampumaratatoiminnan kehittäminen ja nuorten koulutus olivat keskeinen osa hänen elämäntyötään. Museo etsii parhaillaan uutta erisnimeä ilmentämään uudistunutta ja laajentunutta toimintakenttää. Riihimäen Lasitehtaan koulu ja Suomen Metsästysmuseo aloittivat tammikuussa 2026 kummikoulutoiminnan
Sisävedet ovat kuormituksen tuloksena särkikalaistuneet, mikä lisää ravintokilpailua sorsien kanssa. Kuva: Janne Kekäläinen/Vastavalo Hätähuuto vesilintujen puolesta LO PEN AM PU MAU R HEILU KE SK US RADOILLA SAA LUPAEHTOJEN MUKAAN AMPUA SEURAAVASTI: Arkipäivinä klo 10-21 Lauantaisin klo 9-18 Sunnuntaisin ja arkipyhinä klo 11-18 www.lopenampumarata.fi Olympiatrap/ Compak Trap 1 Trap 2 Skeet 1 Skeet 2 Skeet 3 Kokoustila Majoitus WC Kahvio Toimisto WC Hirvi 2 Hirvi 1 Kivääri 100 m Pistooli 25 m Pienoishirvi 50 m Pienoiskivääri 50 m Toimintaradat Toimintaradat Kivääri 1000 m Valmistuu 2027 Kivääri 300 m P Toimintaradat Kivääri 150 m Kokoontumispaikka Trap 3 4 3 2 1 6 5 Olet tässä 11 8 7 10 9 Kohdistusrata Sportingradat valmistuu 2026 Toimintaradat valmistuu 2027-2028 LO PEN AM PU MAU R HEILU KE SK US RADOILLA SAA LUPAEHTOJEN MUKAAN AMPUA SEURAAVASTI: Arkipäivinä klo 10-21 Lauantaisin klo 9-18 Sunnuntaisin ja arkipyhinä klo 11-18 www.lopenampumarata.fi Olympiatrap/ Compak Trap 1 Trap 2 Skeet 1 Skeet 2 Skeet 3 Kokoustila Majoitus WC Kahvio Toimisto WC Hirvi 2 Hirvi 1 Kivääri 100 m Pistooli 25 m Pienoishirvi 50 m Pienoiskivääri 50 m Toimintaradat Toimintaradat Kivääri 1000 m Valmistuu 2027 Kivääri 300 m P Toimintaradat Kivääri 150 m Kokoontumispaikka Trap 3 4 3 2 1 6 5 Olet tässä 11 8 7 10 9 Kohdistusrata Sportingradat valmistuu 2026 Toimintaradat valmistuu 2027-2028 LO PEN AM PU MAU R HEILU KE SK US RADOILLA SAA LUPAEHTOJEN MUKAAN AMPUA SEURAAVASTI: Arkipäivinä klo 10-21 Lauantaisin klo 9-18 Sunnuntaisin ja arkipyhinä klo 11-18 www.lopenampumarata.fi Olympiatrap/ Compak Trap 1 Trap 2 Skeet 1 Skeet 2 Skeet 3 Kokoustila Majoitus WC Kahvio Toimisto WC Hirvi 2 Hirvi 1 Kivääri 100 m Pistooli 25 m Pienoishirvi 50 m Pienoiskivääri 50 m Toimintaradat Toimintaradat Kivääri 1000 m Valmistuu 2027 Kivääri 300 m P Toimintaradat Kivääri 150 m Kokoontumispaikka Trap 3 4 3 2 1 6 5 Olet tässä 11 8 7 10 9 Kohdistusrata Sportingradat valmistuu 2026 Toimintaradat valmistuu 2027-2028 LO PEN AM PU MAU R HEILU KE SK US RADOILLA SAA LUPAEHTOJEN MUKAAN AMPUA SEURAAVASTI: Arkipäivinä klo 10-21 Lauantaisin klo 9-18 Sunnuntaisin ja arkipyhinä klo 11-18 www.lopenampumarata.fi Olympiatrap/ Compak Trap 1 Trap 2 Skeet 1 Skeet 2 Skeet 3 Kokoustila Majoitus WC Kahvio Toimisto WC Hirvi 2 Hirvi 1 Kivääri 100 m Pistooli 25 m Pienoishirvi 50 m Pienoiskivääri 50 m Toimintaradat Toimintaradat Kivääri 1000 m Valmistuu 2027 Kivääri 300 m P Toimintaradat Kivääri 150 m Kokoontumispaikka Trap 3 4 3 2 1 6 5 Olet tässä 11 8 7 10 9 Kohdistusrata Sportingradat valmistuu 2026 Toimintaradat valmistuu 2027-2028 LO PEN AM PU MAU R HEILU KE SK US RADOILLA SAA LUPAEHTOJEN MUKAAN AMPUA SEURAAVASTI: Arkipäivinä klo 10-21 Lauantaisin klo 9-18 Sunnuntaisin ja arkipyhinä klo 11-18 www.lopenampumarata.fi Olympiatrap/ Compak Trap 1 Trap 2 Skeet 1 Skeet 2 Skeet 3 Kokoustila Majoitus WC Kahvio Toimisto WC Hirvi 2 Hirvi 1 Kivääri 100 m Pistooli 25 m Pienoishirvi 50 m Pienoiskivääri 50 m Toimintaradat Toimintaradat Kivääri 1000 m Valmistuu 2027 Kivääri 300 m P Toimintaradat Kivääri 150 m Kokoontumispaikka Trap 3 4 3 2 1 6 5 Olet tässä 11 8 7 10 9 Kohdistusrata Sportingradat valmistuu 2026 Toimintaradat valmistuu 2027-2028 LO PEN AM PU MAU R HEILU KE SK US RADOILLA SAA LUPAEHTOJEN MUKAAN AMPUA SEURAAVASTI: Arkipäivinä klo 10-21 Lauantaisin klo 9-18 Sunnuntaisin ja arkipyhinä klo 11-18 www.lopenampumarata.fi Olympiatrap/ Compak Trap 1 Trap 2 Skeet 1 Skeet 2 Skeet 3 Kokoustila Majoitus WC Kahvio Toimisto WC Hirvi 2 Hirvi 1 Kivääri 100 m Pistooli 25 m Pienoishirvi 50 m Pienoiskivääri 50 m Toimintaradat Toimintaradat Kivääri 1000 m Valmistuu 2027 Kivääri 300 m P Toimintaradat Kivääri 150 m Kokoontumispaikka Trap 3 4 3 2 1 6 5 Olet tässä 11 8 7 10 9 Kohdistusrata Sportingradat valmistuu 2026 Toimintaradat valmistuu 2027-2028 Pirkanmaan suurin haulikkorata, Kokkovuoren Haulikkoampumakeskus kutsuu uusia ja vanhoja harrastamaan hienoa lajia. Äärimmäisen uhanalaiseksi pudonneen punasotkan kannasta on kadonnut 1980-luvun jälkeen jopa 97 prosenttia elinympäristöjen heikkenemisen ja muiden syiden vuoksi. Järjestöt haluavat kiinnittää huomiota vesilintukantojen hyvinvointiin ja niiden eteen tehtävään työhön. Suomen Metsästäjäliitto ja BirdLife Suomi sopivat asiasta tammikuussa. Suomen Metsästäjäliitto ja BirdLife Suomi ovat sopineet vesilintujen levähdysalueen perustamisesta Kemiin, Metsä Groupin tehdasalueelle. Kemin syyslevähdysalue on otettu mukaan valtakunnallista Metsästäjäliiton ja BirdLifen toteuttamaa SOTKA levähdysaluehanketta. Haapana (Mareca penelope, syn. Järjestämme ampumakoulutusta, tutustumistapahtumia ja kisoja + yms. Suomi on erittäin tärkeä pesimämaa suurelle joukolle Euroopassa tavattavia vesilintulajeja, mikä korostaa paitsi Suomen vastuuta niiden hyvinvoinnista myös Suomen mahdollisuuksia toimia laajasti muuta Eurooppaa hyödyttävästi. Ase & Erä I 11 K emiin, Metsä Groupin tehdasalueelle perustetaan vesilintujen levähdysalue. Myös yleisimmän sorsalajimme, sinisorsan, kanta on kääntynyt laskuun viimeisimmän 10 vuoden aikana. Se hyödyttää paitsi suojelua myös metsästystä, sillä elinvoimaiset lintukannat ovat myös kestävän metsästyksen perusta. Hankkeessa keskitytään vesilintukantojen tilan parantamiseen luomalla turvallisten syyslevähdysalueiden verkosto. – Euroopassa monien vesilintujen kannat ovat uhanalaistuneet. Vedenlaadun heikkeneminen vaikeuttaa lintujen ravinnonsaantia ja on johtanut lintuvesien umpeenkasvuun ja yksipuolistumiseen. Osoite: Pirkkalantie 1296, Lempäälä haulikkokerho@gmail.com www.kokkovuoren.fi www.facebook.com/kokkovuori www.instagram.com/kokkovuoren Pohjois-Hämeen Pohjois-Hämeen Ampujat ry/Haulikkokerho Ampujat ry/Haulikkokerho. Ojituksen kuormitus kuten ravinteet, liuennut humus sekä kiintoaineet vaikuttavat alapuolisiin vesistöihin. Kemissä sijaitseva uusi levähdysalue tarjoaa vesilinnuille rauhallisen ruokailuympäristön, jossa ne voivat kerätä vararavintoa syysmuuttomatkaa varten. Vesilintutyön taustalla on huoli niiden tulevaisuudesta. Anas penelope) on yksi Kemin tehdasalueen lajeista. Metsästäjät, lintujärjestöt, teollisuus ja luonnonsuojelu arvataan usein vastavoimiksi. – Yhteistyö Metsä Groupin kanssa on osoittanut, että kaikkien päämääränä voi olla luonnon hyvinvoinnin parantaminen, kertoo Suomen Metsästäjäliiton lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen
Sen monipuolisuus ja laadukkuus ovat ainutlaatuisia kansainvälisessäkin mittakaavassa. Teksti ja kuvat: Eero Wihuri Kansainvälisen tason sisäampumaratakeskus. 12 I Ase & Erä Askolan Rata Academyssä kaksi 25 metrin rata-aluetta ja 1 000 neliön toiminnallinen harjoittelutila Askolaan Porvoon kupeeseen avautui ainutlaatuinen sisäampumaratakeskus
Heidän mukaansa kaupallisten ampumaratojen puute vaikeuttaa lajin harrastamista. – Nykyisistä ampumaradoista valtaosa on yhdistysten ylläpitämiä. Kaupallisia ratoja on sen sijaan vain muutamia, mikä on nostanut kynnystä päästä lajin pariin ja vaikeuttaa sen harrastamista. Rata Academy -nimen saanut keskus on suunniteltu palvelemaan kaikkia ampumaurheilusta kiinnostuneita: aloittelijoita, aktiiviharrastajia, ammattilaisia, yksittäisiä kävijöitä sekä ryhmiä ja yrityksiä. Porvoon, Sipoon, Loviisan, Askolan ja Lapinjärven omistama koulutuskuntayhtymä Careeria koulutti tiloissa aiemmin muun muassa maalareita sekä LVI-, sähköja metallialan ammattilaisia. Rata Academyn ammunnanjohtaja, ratavastaava Jan Karlsson ja hallituksen puheenjohtaja Petri Järvi kertovat sisäampumaratakeskukselle olleen selkeä tarve. – Uusille ampumaradoille on paljon kysyntää, sillä maamme ampumaradat ovat niin kovassa käytössä, etteivät ne riitä täyttämään nykyistä tarvetta. Noin 8 500 neliön kokoiset tilat siirtyivät Rata Academy Kiinteistö Oy:n omistukseen Careeria Oy:ltä vuoden 2024 elokuussa. Ase & Erä I 13 > A skolan Monninkylässä, noin 20 kilometrin päässä Porvoossa sijaitseva rakennus näyttää ulospäin siltä, miltä sadat koulut Suomessa näyttävät. Viime vuoden aikana tiloihin rakennettiin Suomen suurin sisäampumaratakeskus, jonka monipuolisuus ja laadukkuus ovat ainutlaatuisia myös kansainvälisessä mittakaavassa. Rata Academyn sisätiloihin rakennettu ampumaurheilukeskus vastaa osaltaan tähän haasteeseen, Karlsson ja Järvi sanovat. Harjoittelutiloihin kuuluvat kaksi 25 metrin rata-aluetta sekä ryhmäja ammattikäyttöön suunniteltu toiminnallinen harjoittelutila. Suomessa toimii nykyisin noin 700 ampu– Ampumaratojen maalitaulut ovat palautuvia, joten asiakas ei joudu itse kulkemaan taululle tarkistamaan osumiaan. – Nykyisistä ampumaradoista valtaosa on yhdistysten ylläpitämiä.. Vajeen myötä ampumaratojen tilanne on noussut myös poliittiseen keskusteluun. Valkoiseksi rapatut ulkoseinät, harmaa, aaltoileva peltikatto. Näin jokainen voi määrittää itselleen sopivan ampumaetäisyyden ja käyttää harjoittelukertansa mahdollisimman tehokkaasti itse ammuntaan, kertovat Jan Karlsson ja Petri Järvi
– Ammunnan suosio harrastuksena kasvaa, erityisesti toiminnallinen ammunta kiinnostaa yhä enemmän. Uusia lajin harrastajia saadaan vuosittain koko Suomessa jopa 1 500. Myös valtiovarainvaliokunta on esittänyt lisärahoitusta ampumaradoille. Kuva: Rata Academy. Poliisin lupahallinnon tilastojen mukaan vuosina 20192024 määrä jopa kaksinkertaistui: 1 503 luvasta 3 041 lupaan. Myös reserviläiskivääreille myönnettyjen aselupien määrä on kasvanut vauhdilla. – Meillä oli muutamia vaihtoehtoja, mutta tämä Askolan tila osoittautui parhaimmaksi, Jan Karlsson sanoo. Keskukseen kuuluu 42-paikkainen asuntola, liikuntasali pukuhuoneineen ja sosiaalitiloineen, ravintola ja ruokailutilat 200 hengelle sekä kokousja neuvottelutilat. Metsästäjät ovat tottuneet ampumaan ulkoradoilla, mutta me toivomme heidän kehittävän ampumataitojaan myös talvisin, Jan Karlsson sanoo. Myös Hyvinkää, Riihimäki, Hämeenlinna, Lahti, Kouvola, Kotka ja koko Uudenmaan alue ovat lyhyen matkan ja hyvien yhteyksien päässä, Jan Karlsson sanoo. Tilat on jaettu kolmeen kerrokseen, joista kahdessa voi harjoitella ruutiaseilla. Me haluamme tarjota puitteet, jotka myös madaltavat aloittamisen kynnystä, Jan Karlsson toteaa. Tauluja ohjataan kosketusnäytöltä ja osa tauluista on kääntyviä, Jan Karlsson kertoo. Kun konsepti oli valmis, he ryhtyivät etsimään sopivaa paikkaa. Harjoittelun lisäksi tilat mahdollistavat hyvin erilaisten toiminnallisten ampumakilpailuiden ja -leirien järjestämisen. – Ampumaradat on suunniteltu niin, että ne soveltuvat ensikertalaisille, mutta myös kokeneille ampujille, Karlsson sanoo. Tilat on luotisuojattu ja niitä voi muunnella käyttötarpeen mukaan esimerkiksi liikuteltavien kevytseinien, portaikkojen, ovien ja erilaisten esteiden avulla. Kaksi rataa Rata Academyn puuhaihmisillä oli tarkka käsitys siitä, millaisen sisäampumaratakeskuksen he haluavat rakentaa. Myös vasta-alkajat ovat tervetulleita. Erityistä huomiota kiinnitettiin rakenteiden kantavuuden varmistamiseen, ilmanvaihtoon ja äänieristykseen. – Toiminnallisella alueella voi ampua .308 -kaliiperilla ja sitä pienemmillä kaliipereilla. Tämä tila soveltuu myös esimerkiksi metsästyskiväärin kohdistamiseen. Ensimmäisellä käyntikerralla kaikki käyvät läpi tutustumisammunnan, jossa käydään läpi muun muassa turvallisuus, ammunnan perusteet ja ratalaitteiden käyttö. Laajat tilat mahdollistavat monipuolisen toiminnan, ja Askolan sijainti Porvoon kupeessa on keskeinen. – Täältä on 20 kilometrin matka Porvooseen ja pääkaupunkiseudulle matkaa kertyy vain 45 kilometriä. Tila avattiin käyttöön jo viime heinäkuussa, ja käyttäjäpalautteen perusteella se on teknisesti ja toiminnallisesti aivan omaa luokkaansa, jopa Euroopan mittakaavassa. Rata-alueella on kaksi 25 metrin ampumarataa, joissa on yhteensä 21 ampumapaikkaa. Näin jokainen voi määrittää itselleen sopivan ampumaetäisyyden ja käyttää harjoittelukertansa mahdollisimman tehokkaasti itse ammuntaan. marataa, mutta hallituksen tavoitteena on kasvattaa ratojen määrä tuhanteen kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Yhteensä toiminnallista harjoittelutilaa on yli tuhat neliömetriä. Näiden Rata-alueella on kaksi 25 metrin ampumarataa, joissa on yhteensä 21 ampumapaikkaa. Huomio akustiikkaan Rata Academyn tilat on suunniteltu huolellisesti. Ampumatilojen yhteydessä sijaitsevat oheistilat täydentävät harjoittelukeskusta. Myös valaistusta voidaan säätää. – Ampumaratojen maalitaulut ovat palautuvia, joten asiakas ei joudu itse kulkemaan taululle tarkistamaan osumiaan. Ampumaurheilun suosion kasvu näkyy myös tilastoissa. Tilassa voi toteuttaa turvallisesti esimerkiksi vaativaa lajiharjoittelua, kilpailurasteja sekä ammattilaisten skenaarioharjoituksia. 14 I Ase & Erä – Uusille ampumaradoille on paljon kysyntää, sillä maamme ampumaradat ovat niin kovassa käytössä, etteivät ne riitä täyttämään nykyistä tarvetta. – Harjoitteleminen ei edellytä yhdistysjäsenyyttä, omaa asetta tai aikaisempaa kokemusta, joten kynnys harrastuksen aloittamiselle ja taitojen verestämiselle on matala, hän jatkaa. Koulukiinteistössä on kaikkiaan tilaa noin 8 500 neliötä. Toiminnallinen alue Toiminnallinen harjoittelutila on suunnattu ryhmäja ammattikäyttöön
Runsaasti oheistiloja Ampumaratojen ja toiminnallisen ammunnan tilojen lisäksi Rata Academyssä on paljon erilaisia tiloja, jotka mahdollistavat esimerkiksi kilpailuiden, leirien ja muiden tapahtumien järjestämisen. Rata Academyssä isossa roolissa on myös holviseinien akustiikka. – Toiminnallisen ammunnan tilaa voidaan muokata käyttötarpeen mukaan esimerkiksi liikuteltavien kevytseinien avulla, sanovat Petri Järvi ja Jan Karlsson. Ase & Erä I 15 Toiminnallisen ammunnan noin 1 000 neliön tilat on jaettu kolmeen kerrokseen, joista kahdessa voi harjoitella ruutiaseilla. Akustiikan on suunnitellut Henrik Möller, joka on aiemmin suunnitellut muun muassa oopperatalojen akustiikkaa. Keskuksen yhteydessä on 42 vuodepaikan asuntola, ravintolaja ruokailutilat 200 hengelle, liikuntasali pukuhuoneineen sekä kokousja neuvottelutiloja. asioiden toimivuus ovat ratkaisevassa roolissa sisäampumaradan viihtyvyydelle. n
Tukien haku on jatkuva, mutta hakemukset ratkaistaan valintajaksoittain. EU-tukea on myönnetty ampumaratayhdistyksille, metsästysseuroille ja riistanhoitoyhdistyksille esimerkiksi uusien toiminnallisten ampumaratojen rakentamiseen. Uudistunut asiointipalvelu ohjaa ja opastaa hakemuksen teossa aiempaa enemmän. Kuva: Ari Pakarinen rakenteisiin. EU:n komission viime vuonna tekemän esityksen mukaan maaseudun kehittämisen rahoitus olisi vähenemässä merkittävästi, ja komissio jättää vastuun Leaderin tulevaisuudesta jäsenvaltioille. Suomen Kylät ry:n helmikuun alkupuolella järjestämässä keskustelutilaisuudessa todettiin Leader-toiminnan tulevaisuuden olevan auki EU:n rahoitusuudistuksessa. n. Tämä johtuu siitä, että parhaillaan valmistellaan vuosiksi 2028-2034 EU:n monivuotista rahoituskehystä. Lisäksi EU-tuella on rakennettu muun muassa hirviradan ampumakoppeja, pistooliradan taulukatoksia, kahvioja toimistorakennuksia sekä tehty erilaisia ympäristölupien edellyttämiä parannuksia meluasioissa. Tämä johtuu sekä EU:n suunnittelemista rahoitusleikkauksista sekä korvamerkinnän poistumisen vuoksi, mikä siirtää vastuuta kansalliselle tasolle. Hakemukset tehdään Hyrrä-asiointipalvelussa, joka on uudistunut käyttöliittymältään uudelle EU-rahoituskaudelle. EU:n nykyinen rahoituskausi alkoi vuonna 2023 ja se jatkuu vuoteen 2027 saakka. EU:n osittain rahoittaman Leader-tuen avulla on voitu kehittää ampumaratoja viime vuosina. Tuleva MFF määrittelee EU-rahoituksen määrän ja kohdentamisen vuosille 2028–2034. Siitä käytetään lyhennettä MFF, joka tulee englannin kielen sanoista Multiannual Financial Framework. Tänä ja ensi vuonna EU-tukia on yhä haettavissa ampumaratojen kehittämiseen. 16 I Ase & Erä Teksti: Eero Wihuri A mpumaratojen kehittämiseen on viime vuosina myönnetty EU-tukia alueellisten Leader-toimintaryhmien laitta. Valintajaksot julkaistaan ruokavirasto.fisivustolla. Epäselvä tulevaisuus Leader-tuen jatkumisen yllä leijuu nyt tummia pilviä. Maataloustuet, maaseudun kehittäminen, kalatalous sekä aluekehittäminen yhdistyvät saman kokonaisuuden alle. MFF sisältää merkittäviä muutoksia maatalousja aluekehittämisrahoituksen Saako ampumaratojen parantamiseen jatkossa tukea EU:lta. Komission tavoitteena on, että rahoitusta ohjattaisiin nykyistä tehokkaammin EU:n yhteisten prioriteettien toteuttamiseen. Komission ehdotuksessa jäsenmaille suoraan kohdentuva rahoitus, maatalous, koheesio ja sisäasiat, koottaisiin yhden otsakkeen alle ja kohdistettaisiin jäsenvaltiokohtaisten kansallisten ja alueellisten kumppanuussuunnitelmien kautta. Vielä ei ole tarkkaa tietoa siitä, miten MFF tulee vaikuttamaan Leader-rahoitukseen. Alustavien tietojen mukaan maaseudun kehittämiseen kohdistuva rahoitus on merkittävästi vähenemässä. Euroopan yhteinen maatalouspolitiikka, CAP, on historiallisen suuren mullistuksen alla. Vuosina 2014-2022, eli edellisellä EU:n rahoituskaudella, maaja metsätalousministeriön tietojen mukaan ampumaratojen kehittämiseen myönnettiin yhteensä reilut neljä miljoonaa euroa. Tukirahoitusta myöntävät 15 ELYkeskusta ja 52 paikallista Leader-ryhmää
18 I Ase & Erä Lopelle ratavalikoimaltaan poikkeuksellinen ampumaratakeskus Parhaillaan rakenteilla ovat kilometrin pituinen rata sekä ratoja toiminnallisiin ammuntalajeihin
Ase & Erä I 19 > A mpumaratojen tilanne on heikentynyt merkittävästi viimeisen vajaan 30 vuoden aikana. Ampumaratojen tilanteeseen on herätty, hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite 1 000 ampumaradasta. Kuva on viime vuoden heinäkuussa järjestetyistä metsästysammunnan SM-kisoista. Ampumaratoja tarvitaan, jotta ammuntaa harrastavilla on mahdollisuus ampua ja kehittää taitojaan jo eettisen metsästyksenkin edellyttämälle tasolle sekä täyttää lakisääteiset velvoitteet valvotuissa, turvallisissa ja tarkoituksenmukaisissa olosuhteissa. Noin tunnin ajomatkan päähän pääkaupunkiseudulta, Riihimäen ja Forssan väliin on parhaillaan rakenteilla yksi Etelä-Suomen suurimmista ampumaurheilukeskuksista. Positiivinen esimerkki ampumaratojen kehittämisestä tulee kantahämäläisestä Lopen kunnasta. Perusteina on käytetty ympäristönsuojelullisia syitä, muun muassa pohjavesien suojelua ja melun vähentämistä. Kartta: Lopen Ampumaratayhdistys LO PEN AM PU MAU R HEILU KE SK US RADOILLA SAA LUPAEHTOJEN MUKAAN AMPUA SEURAAVASTI: Arkipäivinä klo 10-21 Lauantaisin klo 9-18 Sunnuntaisin ja arkipyhinä klo 11-18 www.lopenampumarata.fi Olympiatrap/ Compak Trap 1 Trap 2 Skeet 1 Skeet 2 Skeet 3 Kokoustila Majoitus WC Kahvio Toimisto WC Hirvi 2 Hirvi 1 Kivääri 100 m Pistooli 25 m Pienoishirvi 50 m Pienoiskivääri 50 m Toimintaradat Toimintaradat Kivääri 1000 m Valmistuu 2027 Kivääri 300 m P Toimintaradat Kivääri 150 m Kokoontumispaikka Trap 3 4 3 2 1 6 5 Olet tässä 11 8 7 10 9 Kohdistusrata Sportingradat valmistuu 2026 Toimintaradat valmistuu 2027-2028. Ampumaratojen akilleen kantapää on ollut ympäristöluvituksessa. Kuva: Ari Pakarinen Lopen ampumaurheilukeskuksessa on laaja ratavalikoima. Ympäristönsuojelulaki astui voimaan 2000-luvun alussa. Ampumaratoja käyttävät ampumaurheilijat, metsästäjät, virkistysampujat, muut ampumista harrastavat, varusmiehet, reserviläiset, maanpuolustuskoulutus sekä ammatissaan ampumataitoa tarvitsevat. Vielä 1990-luvun loppupuolella ampumaratoja oli eri puolilla Suomea yhteensä noin 2 000, nyt ratoja vajaat 700. Rata-alueella on myös 150 metrin ja 100 metrin kivääriradat, kohdistusrata, kaksi liikkuvan hirven 100 metrin rataa, 50 metrin liikkuva pienoishirvi ja -karjurata, haulikkoratoja, 25 metrin pienoispistoolirata, 50 metrin pienoiskiväärirata sekä IPSCja SRA-radat. Parhaillaan on rakenteilla kilometrin pituinen rata. 300 metrin kiväärirata valmistui juuri. Teksti: Eero Wihuri Lopen ampumaratakeskuksessa on kattava valikoima haulikkoratoja. Sen jälkeen suuri määrä ampumaratoja on suljettu, ja osalla radoista ampumatoimintaa on rajoitettu merkittävästi
20 I Ase & Erä Parhaillaan rakenteilla ovat kilometrin pituinen rata sekä ratoja toiminnallisiin ammuntalajeihin. Rahaa puroista Lopen Ampumaurheilukeskuksen historia ulottuu 1980-luvulle. Jäsenseurat maksoivat ensin 100 markkaa jäsentä kohden rahaa ja metsästysseurat lahjoittivat myös kaikki hirvien ja peurojen nahkoista saadut tulot nAmpumaratayhdistykselle. – Vuoden 1997 tammikuussa jätettiin ympäristölupahakemus, se myönnettiin huhtikuussa ja rakentaminen aloitettiin saman vuoden toukokuussa, Kari Kuparinen kertoo. Viime joulukuussa eduskunta myönsi Lopen Ampumaurheilukeskukselle 300 000 euroa ”joululahjarahaa” Sporting -radan rakentamiseen. Lopen Ampumaratayhdistys perustettiin joulukuussa 1988, perustajajäseniä olivat Lopen kunta, Lopen Riistanhoitoyhdistys, Lopen Reserviupseerit ja Lopen Reserviläiset. Saimme ympäristöministeriöltä 161 000 markkaa. Lopen ampumaurheilukeskuksen pinta-ala on yli 40 hehtaaria ja kattavalla ratavalikoimallaan poikkeuksellisen iso. Loppuvuodesta 1996 Lopen kunta osti UPM-Kymmeneltä 18,8 hehtaarin maaalueen Topenon Vahteristosta, lisäksi viiden hehtaarin maa-alueesta tehtiin vaihtomaajärjestely Lopen seurakunnan kanssa. Ampumaratayhdistys on saanut myös muita yhteistyökumppaneita niin yrityksistä kuin eri ampumaja reserviläisseuroistakin.. Kuva: Ari Pakarinen Asevalmistaja Sako on radan tärkeä yhteistyökumppani ja rahoittaja, läheisessä Riihimäen kaupungissa aseita ja patruunoita valmistava yritys käyttää Lopen ratoja koeja testiammuntoihin. Vuonna 2023 Maanpuolustuksen kannatussäätiö myönsi Lopen Ampumaurheilukeskuksen rakentamiseen ja kehittämiseen historiallisen suuren 800 000 euron tuen maanpuolustuksellisten ratojen rakentamiseen. Suomessa on vain kymmenkunta vastaavan kokoista ampumaurheilukeskusta. Kyseessä oli ympäristönsuojelun edistämisavustus kehittämisja kokeilutoimintaan. Olemme onnistuneet hyvin hakemaan erilaisia avustuksia. Myöhemmin rakennettiin lisää haulikkoratoja ja Olympia-trap -rata. Säätiö myönsi myöhemmin lisäksi 325 000 euron avustuksen 1 000 metrin rataalueella vastaan tulleen kallion poistamiseen. Vuonna 2014 yhdistyksen jäseneksi liittyi Ala-Hämeen Ampujat. Ensin rakennettiin radat kivääriä, pienoiskivääriä, pistoolia ja haulikkoa varten. – Rahoitusta kerättiin monista puroista. Saimme myös vuosina 2004-2026 yhteensä vajaat 110 000 euroa, EU:n Leader-tukea EMO ry:n kautta, Kari Kuparinen selvittää. Aluehallintovirastolta on saatu 50 000 euron avustus. Lopen ampumaratakeskuksen pinta-ala on peräti 40 hehtaaria. Vuonna 1997 Ampumaratayhdistys teki 50 vuoden pituisen maanvuokrasopimuksen Lopen kunnan kanssa, ja sai puuston käyttöoikeuden seitsemäksi vuodeksi rakennustoimintaan. Kuva: Ari Pakarinen Lopen ampumaratakeskuksessa on runsaasti katettuja ampumapaikkoja. Lopen ampumaurheilukeskuksessa on myös 150 metrin ja 100 metrin kivääriradat, kohdistusrata, kaksi liikkuvan hirven 100 metrin rataa, 50 metrin liikkuva pienoishirvi ja -karjurata, haulikkoratoja, 25 metrin pienoispistoolirata, 50 metrin pienoiskiväärirata sekä IPSCja SRA-radat. Sako järjestää Lopen radoilla myös erilaisia sidosryhmätilaisuuksia. Viime vuoden heinäkuussa radalla järjestettiin metsästysammunnan SM-kisat. Rata-alue on kattava ja käyttöaste korkea, hän jatkaa. – Kun nyt työn alla oleva 1 000 metrin rata saadaan valmiiksi, rata-aluetta ei tarvitse enää laajentaa. Talkootyön lisäksi rakennusvaihessa kaikki ampumakilpailuiden tulot menivät ratayhdistykselle. Nykyiseen alueeseen mahtuvat suunnitteilla olevat Sporting-rata ja mahdollisesti muutama toiminta rata. – Juuri valmistunut 300 metrin rata ja rakenteilla oleva 1 000 metrin rata ovat tärkeitä kasvavan pitkien matkojen ampumaharrastuksen, sekä vapaaehtoisen maanpuolustuksen suosion kasvaessa, sanoo Lopen Ampumaratayhdistyksen puheenjohtaja Kari Kuparinen. Radan rakentamisen pohjana on kuitenkin ollut uuttera talkootyö, Kuparinen kertoo. Tämän vuoden aikana on tarkoitus myös rakentaa Sporting-rata, neljäs Skeet-rata ja lisäksi nykyinen Compaq -rata tullaan uudistamaan tulevina vuosina. – Kaikkiaan olemme saaneet vuosikymmenten aikana kerättyä rahoitusta yhteensä noin 1,8 miljoonaa euroa. Hiljattain valmistui 300 metrin kiväärirata. Radan ensimmäinen vaihe maksoi 360 000 markkaa, toinen vaihe 380 000 markkaa ja kolmas vaihe, jossa rakennettiin muun muassa kahviorakennus, 220 000 markkaa. – Rataa tehtiin paljon talkoilla, alkuvaiheessa rakennustalkoita pidettiin joka viikko, Kari Kuparinen muistelee