2 – 2021 8,50 Jos metsästys kiellettäisiin Lisää petoja ja Lisää petoja ja hirvikolareita hirvikolareita Latvalinnustus Latvalinnustus käy kuntoilusta käy kuntoilusta Metsähallitus Metsähallitus jakaa pienriistajakaa pienriistalupia ilmaiseksi lupia ilmaiseksi Jousen tärkeä Jousen tärkeä vetojäykkyys vetojäykkyys Metsästyssimulaattorin avulla jahtiin Kekkonenkin käytti Sakon aseita 100-vuotias Sako 100-vuotias Sako
Aineistojen tuottamaa tietoa hyödynnetään mallinnuksessa ja lopulta kaikki aineistotiedot tuloksineen kirjataan raporttimuotoon. Osa edellisen vuoden pennuista jää reviirille avustamaan uusien pentujen hoidossa ja jättää reviirin myöhemmin kesällä tai syksyllä. Sudet eivät enää liiku säännöllisesti yhdessä laumana, ja nuoret sudet lähtevät vaeltamaan synnyinreviiriltään. Seuraavaksi suden DNAnäytteet analysoidaan Turun yliopiston evoluutiobiologian sovelluskeskuksessa. massaan vajaasta vuodesta kahteen. Ulostenäytteitä keräsivät sadat vapaaehtoiset eri puolilla Suomea. Toimitettujen näytteiden määrästä julkaistaan maaliskuussa yhteenveto riistahavainnot.fi-sivulla. Lähtö koittaa tavallisesti noin vuoden iässä, kun emo valmistautuu seuraavien pentujen syntymään. Maaliskuusta eteenpäin suden DNA-näytteitä voi löytyä ties mistä. Lähtö koittaa tavallisesti noin vuoden iässä, kun emo valmistautuu seuraavien pentujen syntymään. Nuori susi elää synnyinlauNuori susi elää synnyinlaumassaan vajaasta vuodesta kahteen. Ensi talven DNA-näytteistä selviää, mihin nuoret sudet päätyvät perustamaan omat reviirinsä. Elämää pareina tai perhelaumoina Ennen nuorten susien lähtöä noin 85 prosenttia susista elää perhelaumoissa tai pareina. Kanta-arvio julkaistaan totuttuun tapaan kesäkuussa.. Eri aineistot täydentävät toisiaan ja muodostavat yhdessä laadukkaimman mahdollisen kantaarvion. Painavin syy keräyskauden päättymiseen on biologia. Maaliskuussa tilanne muuttuu. DNA-näytteiden ja muiden kanta-arvion aineistojen koostava analyysi on asiantuntijoiden mukaan aloitettava maaliskuussa, jotta tuore kanta-arvio pystytään julkaisemaan kesäkuussa. Nuoren suden tavoite löytää kumppani Talvella kerätyt DNA-näytteet antavat Luken mukaan hyvän kuvan reviirillä asuvista susista. DNA-näytteiden lisäksi kantaarvioon käytetään Tassu-järjestelmään kirjattuja suden parija laumahavaintoja, kuolleisuustilastoja ja suurpetotutkimuksen maastotyön tuottamaa aineistoa. Pitkät reitit ovat yleensä polveilevia. Synnyinreviiriltään lähteneen nuoren suden vaellusreitin pituus vaihtelee muutamasta kymmenestä tuhansiin kilometreihin. Siksi DNA-näytteistä on maaliskuusta alkaen hyvin hankalaa hahmottaa reviirien rajoja tai susilaumojen kokoa. Silloin reviirin jäljistä ja DNA-näytteistä osa on reviirillä vakituisesti asuvien ja osa kuljeskelevien susien jättämiä. Perhelaumojen määrä on tärkeä susikannan elinvoimaisuuden mitta. 3 Kanta-arvio julkaistaan kesäkuun aikana Suden DNA-näytekeräykset tehty S uden DNA-näytekeräys päättyi helmikuun lopussa, kun nuorten susien vaellus käynnistyy toden teolla. Susi saattaa pysähtyä välillä viikoiksi yhdelle alueelle ja jatkaa sitten mutkittelevaa kulkuaan. Kanta-arvion aineistojen käsittely käynnistyy maaliskuussa. Maaliskuussa Luonnonvarakeskuksen ja Suomen riistakeskuksen henkilöstö kerää täydentäviä näytteitä kohdennetusti, jos esimerkiksi alueella on susien laumahavaintoja, mutta ei vielä riittävästi DNAnäytteitä. DNA-tulosten saavuttua Luken tutkijat kokoavat reviirikohtaiset aineistot. Lisäksi aineiston analyysi on aloitettava maaliskuussa, jotta tuore kanta-arvio on valmis kesäkuussa. Läpikulkumatkalla oleva susi voi jättää jätöksiä muiden susien reviirille. Susien käytös muuttuu maaliskuussa. Lukesta kerrotaan, että DNAnäytteitä kertyy marras-helmikuun ajalta valtavasti. Luonnonvarakeskus (Luke) kehuu talven näytesaalista erinomaiseksi
31 13-vuotias metsämies Posiolainen Kalle Mourujärvi suoritti metsästystutkinnon yhdeksänvuotiaana. Suojelupiireissä esitetään pohdintoja, joiden mukaan suurempi petokanta pitäisi luonnossa tasapainoa syöjien ja syötävien suhteen, vaikka metsästyksellä ei riistakantoja enää säädeltäisikään. 12 Supikoira pois Lapista Yhteispohjoismainen hanke on onnistunut. Hirvikolareiden uhrimäärät kasvaisivat, eikä kasvavilta petomääriltäkään vältyttäisi. Itseladattu patruuna on yleensä tarkempi, koska se sopii parhaiten juuri tietyn aseen käyntiin. Vasa kaatui Kessun haukkuun. – Vaikka pulttilukkokivääri on vanha keksintö, ase ei ole koskaan valmis. Nyt 13-vuotias poika sai kaadettua viime syksynä jo kaksi hirvenvasaa. Aseita voi aina parantaa. Ja sitä ei tule helpolla: yhden lintusaaliin takia metsästäjä joutuu hiihtämään keskimäärin 100 kilometriä. Kuva: Mourujärven kotialbumi 31. 36 Naturalis-uutuuksia Lapua tuo vuosittain markkinoille uusia patruunoita. 40 Jälleenlataukset edut Jälleenlataus on monelle ampujalle eräänlainen harrastuksen jatke. Iso kysymys olisi se, kuinka paljon kasvava petomäärä tappaisi tuotantoja kotieläimiä. Mannosen tavoitteena on ampua Ruutisavun ampumaradalla ainakin 1000 laukausta kuukaudessa. 24 Yli 1000 laukausta Heikki Mannonen sai ensimmäisen aselupansa 55 vuotta sitten. 18 Vaikka omaa ampumalupaa ei tätä kuvaa otettaessa vielä ollut, Posiolla asuva Kalle Mourujärvi iloitsi jokaisesta isänsä tekemästä kaadosta. 15 Ilmaiset luvat Metsähallituksen Eräpalvelut myönsi viime vuonna noin 300 maksutonta pienriistalupaa. 34 Oravanmetsästys hiipui Aikoinaan Suomen tärkeimmäksi riistaeläimeksi koetun oravan metsästäminen on hiipunut. Valtaosa, 258 kappaletta, meni Metsähallituksen henkilöstön käyttöön ja loput eri sidosryhmille. Simulaattori tarjoaa harjoittelumahdollisuuden lintujen, hirven, villisian ja karhun metsästysammuntaan. Sako toimi ensin Suojeluskuntain Yliesikunnan alaisena aseiden korjauspajana. Supikoirakannan kasvu on saatu pysäytettyä Lapissa sekä niiden vaeltaminen Suomen kautta Ruotsiin ja Norjaan lähes loppumaan. 4 Sisältö 2/2021 6 Metsästyskielto Jos metsästys kiellettäisiin kokonaan, se tietäisi isoja ongelmia. 10 Rankka latvalinnustus Tammikuun lopulla pidetty latvalinnustus koetteli metsästäjiä – pakkasta ja lunta riitti! Saalista kertyi vähän. Sakon toimitusjohtaja Raimo Karjalainen sanoo kiväärien tuotekehityksen olevan jatkuvaa. Helmikuun lopussa päättyneellä jahtikaudella pyydettiin muutama tuhat oravaa. 28 Metsästyssimulaattori Tuusulassa olevalla metsästyssimulaattorilla pääsee aitoon jahtitunnelmaan. 6 18 100-vuotias Sako 100 vuotta täyttävä Sako panostaa aseiden ja patruunoiden tuotekehitykseen
09-413 97 300, tilaukset@karprint.fi Tilaushinnat: Kestotilaus 65 euroa/vuosi Määräaikainen 72 euroa/vuosi Ilmestyy 8 numeroa vuodessa. BB-aseilla jo nauttii ampumisesta! 54 Erilaiset nuolet Harjoitteluja metsästysnuolet poikkeavat toisistaan. Kannen kuva: Suomen Metsästysmuseon valokuva-arkisto – Sidosryhmäluvat on perusteltu tapa tutustuttaa erätalouden toimijoita Metsähallituksen alueisiin ja käytäntöihin, toteaa maaja metsätalousministeri Jari Leppä. 66 Oikea vetojäykkyys Vetojäykkyyttä ja sen mukanaan tuomaa iskuenergiaa pitää olla ainakin lakipykälissä ilmoitettu vähimmäismäärä. 70 Kansallispuistot Luonnossa virkistäytyminen ja kotimaan matkailu ovat olleet vahvassa nosteessa koronapandemian aikana. Jälkilaskennassa tehtiin 74 susihavaintoa. 51 Ilmapistoolit Ilmapistooliampujaa hemmotellaan todellisella laiterunsaudella. Kansallispuistoissa oli viime vuonna ennätysvilkasta. Kuva: Valtioneuvosto 15 Jos laki kieltäisi metsästyksen?. Monia pohdintoja ja faktoja on kuitenkin olemassa. 09-413 97 300 asejaera.toimitus@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola Toimitussihteeri: Maija Salmi toimittajasalmi@gmail.com Mediamyynti: Sirpa Hornaeus p. Metsästyksen totaalikiellosta ja sen seurauksista ei ole käytettävissä tutkimusaineistoa. 77 Hirvivahingot Hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja korvataan metsänomistajille tänä vuonna noin 1,3 miljoonalla eurolla. 57 Virtuaaliset messut Asemessuille virtuaalisesti. Vähäinen ei myöskään ole metsästyksen tarjoama sosiaalinen ja terveydellinen puoli jahtipäivänä voidaan parhaimmillaan liikkua kilometritolkulla ja samalla olla yhtä jahtikavereiden kanssa. 78 Lukijalta Lukijoiden omia kirjoituksia. Hirvijahdit lakkautettaisiin, supikoirat saisivat mellastaa rauhassa ja majavat rakennella patorakennelmiaan. Se vaikuttaisi suoraan liikennekolarien määrään: on laskettu, että esimerkkialueella, jolla tapahtuu 20 kolaria vuodessa, määrä nousisi yli kolmeenkymmeneen. Onneksi Suomessa saa jatkossakin metsästää! 48 Tehokkaat ilmakot Yhdysvalloissa metsästetään kauriita ja villisikoja tehokkailla ilmakoilla. Niistähän monet kritisoivat koko metsästyksen tarpeellisuutta, ja varmasti näkisivät mielellään Suomen, jossa metsästys olisi täysin laissa kielletty. 5 PÄÄKIRJOITUS Toimitus: Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari, p. 62 Taljajousen mitat Oikeat mitat tuovat jousiampumiseen mukavuutta ja tarkkuutta. 59 Jousikalastamaan Jousikalastus on uusi mökkihupi, joten kalastusluvat kuntoon ja kohti avovesikautta. Esimerkiksi se tiedetään, että jos hirvijahdit jätettäisiin väliin 1-2 vuodeksi, hirvikanta kasvaisi ensimmäisen vuoden jälkeen 1,6-kertaiseksi. Suurpetoja näkyisi yhä useammin jolkottelemassa kylien raiteilla ja pihamailla. Vaikka ajatus voi tuntua vieraalta, se ei kuitenkaan ole kovin kaukana suojelujärjestöjen näkemyksistä. 040 753 8555 sirpa.hornaeus@karprint.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Tilaajapalvelu, ma–pe klo 9–15, p. 74 Kolme parannusta Metsästäjäliitto esittää kolme parannusta metsästysturvallisuuteen 76 Suurpetolaskennat Pohjanmaan suurpetoja laskettiin tammikuussa. Jahtiin saa lähteä vain laillisilla varusteilla. Silloin kiellettyjen listalla olisi myös riistaliha, josta pelkästään hirven lihasaalisarvo on vuositasolla kymmeniä miljoonia euroja. Metsästyksen kieltäminen tekisi myös ison loven ravintopuoleen. Kustantaja: Karprint Painopaikka: Karprint Oy, Vihti 2021 ISSN 0781-2124 (painettu) ISSN 2489-8694 (verkkojulkaisu) Mitä tapahtuisi, jos metsästykselle tulisi totaalikielto. Näin toimittiin esimerkiksi Shot Showssa Yhdysvalloissa. 72 Tärkeä turvallisuus Ympäristöministeriön tilaama selvitys kansallispuistojen ja muiden luontokohteiden asiakasturvallisuudesta on valmistunut. Hirvien aiheuttamat onnettomuudet vaikuttavat pitkälti siihen, että miksi niin monet suomalaiset suhtautuvat metsästykseen hyväksyvästi, vaikka muuten sitä saattaisivatkin karsastaa
6
Mitä siitä seuraisi. Metsästysseuroissa tehdään runsaasti vapaaehtoistyötä, johon kuuluu myös suurriistavirka-apu. Vaikutukset olisivat todennäköisesti niin laajat, ettei yhdellä pohtimisella saada kysymykseen tyhjentävää vastausta. Mitäpä, jos tulevaisuudessa kaikki metsästys todella päätettäisiin kieltää kokonaan. Jos metsästys kiellettäisiin, olisi näiden tehtävien tekijöitä vaikeaa löytää.. 7 M onet suojelujärjestöt kritisoivat voimakkaasti metsästyksen tarpeellisuutta. Tuloksena saatiin, että jo ensimmäisen vuoden jälkeen kanta kasvaisi 1,6-kertaiseksi ja hirvikolareiden määrä nousisi runsaasti. Näissä yhteyksissä metsästyksestä käytetään usein myös juuri termiä ”tappaminen”. Lisää petoja ja hirvikolareita Jos metsästys kiellettäisiin kokonaan, se tietäisi isoja ongelmia. Sellaista on pohdittu, mitä tapahtuisi esimerkiksi liikenteen hirvivahingoille, jos hirvet jätettäisiin yhtenä tai kahtena vuonna ampumatta. Lisää uhreja hirvikolareista Metsästyksen totaalikiellosta ja sen seurauksista ei ole olemassa tutkimustietoa, mutta aihetta sivuavat sellaiset selvitykset, joissa käsitellään metsästyksen arvoa ja merkitystä sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Perusteluina esitetään muun muassa, että ihminen ei tänä päivänä tarvitse riistalihaa elääkseen, eikä metsästys siten täytä enää sen perinteisiä arvoja. Hirvikolareiden uhrimäärät kasvaisivat, eikä kasvavilta petomääriltäkään vältyttäisi. Tutkijat ovat tehneet laskelmia havainnollistamaan, mitä hirvikannalle tapahtuisi, jos hirvet jätettäisiin ampumatta esimerkiksi yhtenä tai kahtena vuonna. – Kysymys on mielenkiintoinen. Kanta kasvaisi vuoJos metsästykselle tulisi täyskielto.... On myös väitteitä, että metsästäjät tappavat huvikseen ja toiminta koetaan fiilistelynä
Sellainen tulevaisuus olisi todella ristiriitainen. Jos metsästys kiellettäisiin, menetettäisiin myös riistaliha, josta pelkästään hirven lihasaalisarvo oli Luken mukaan vuonna 2015 noin 40,5 miljoonaa euroa. Tutkija ei näe tällaisen tasapainon tavoittelua kovin realistisena nyky-yhteiskunnassa. Pellikan mukaan myös tässä tutkimuksessa ilmenee, että ihmiset hyväksyvät parhaiten juuri isojen eläinten kannansäätelyn vahinkojen torjumiseksi. Toisena merkityksellisenä tekijänä nähdään hirvieläimistä saatava ravinto. Ne karhu-, susija ilvesmäärät, joilla hirvieläinkantoja pidettäisiin jotenkin siedettävällä tasolla, olisivat niin suuria, että sitten jouduttaisiin pohtimaan, ovatko niin suuret petokannat enää monista siedettäviä. Tutkimus on tehty samoilla kysymyksillä vuodesta 1986 lähtien ja se paljastaa, että metsästyksen hyväksyntä on kasvussa. Silloin metsästyksen tarpeellisuus nähdään enemmänkin yhteiskunnan tarpeista nousevana eikä pelkästään metsästäjän omista lähtökohdista ja hänen oman hyvinvointinsa edistäjänä. Pedot olisivat liikenteen seassa Liikenneturvan koulutusohjaaja. – Kuinka paljon petoja tarvittaisiin, on laskettavissa tutkimuksen keinoin. Pellikka näkee juuri liikenneonnettomuuksien torjunnan yhtenä syynä, jonka vuoksi erityisen monet ihmiset hyväksyvät metsästämisen. Erilaisilla keskustelufoorumeilla ja myös suojelutahoilla on arvioitu, että ilman metsästystä luonnossa säilyisi tasapaino, sillä suurpetojen määrä kasvaisi ravinnon lisääntyessä ja pitäisi hirvieläinten kannan kurissa. – Jos riistan liha jäisi saamatta, mitä lihan syönnille tapah– Ihmisten kuoleminen hirvionnettomuuksissa on niin kova juttu, että onnettomuuksien torjunta metsästyksellä hyväksytään sellaisessakin maailmassa, jossa metsästystä muutoin karsastetaan. – Virkistyksellinen ja liikunnallinen toiminta korvautuisi jollakin muulla ja mitkä sijaistoiminnan kustannukset taas olisivat, Pellikka pohtii. Tämä laskelma on tehty havainnollistamaan, mikä arvo kannansäätelyllä on vahinkojen estäjänä, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Jani Pellikka. – Ihmisten kuoleminen hirvionnettomuuksissa on niin kova juttu, että onnettomuuksien torjunta metsästyksellä hyväksytään sellaisessakin maailmassa, jossa metsästystä muutoin karsastetaan ja ajatellaan, että luonto voi hyvin ilman kantojen säätelyä ja että ihminen voi syödä muutakin ruokaa kuin riistaa. 8 den jälkeen 1,6-kertaiseksi ja kolarimääristä voidaan sanoa, että esimerkkialueella, jolla tapahtuu 20 kolaria vuodessa, määrä nousisi yli kolmeenkymmeneen. Riistan hyödyntäminen voisi vaihtua tuotantoeläinten hyödyntämiseen ja sitä kautta niiden kasvatuksen lisäämiseen. tuisi. Iso kysymys olisi se, kuinka paljon kasvava petomäärä tappaisi tuotantoja kotieläimiä. Kun ihmisiä kuolee liikenteessä, pitäisi olla todella kovasydäminen, että ajattelisi onnettomuuden johtuvan pelkästä autoilijan omasta riskinotosta liikenteeseen lähtiessään. Suomessa on ihmisiä, joiden mukaan sekä hirviettä suurpetokantoja tulee säädellä, eikä kumpiakaan saa olla liikaa. Materiaalisen puolen lisäksi isona kysymyksenä eteen tulisi myös se, että mitä metsästäjät tekisivät silloin, kun eivät pääsisi jahteihin. Miljoonat riistalihasta tehotuotantoon Taloustutkimus selvitti vuonna 2018 Suomen riistakeskuksen toimeksiannosta suomalaisten suhtautumista metsästykseen. Suojelupiireissä esitetään pohdintoja, joiden mukaan suurempi petokanta pitäisi luonnossa tasapainoa syöjien ja syötävien suhteen, vaikka metsästyksellä ei riistakantoja enää säädeltäisikään
Metsästyskoirien myötä kenneltoiminta on vahvasti mukana ja silläkin on vaikutusta erilaiseen yritystoimintaan. – Riistakannat tulee pitää järkevissä luvuissa ja balanssi pitää säilyä. Metsästyksen kieltämisellä olisi laajat vaikutukset eri aloilla. Riistapäällikkö muistuttaa, että metsästys ei rajoitu pelkästään metsästykseen, vaan siihen liittyy paljon muuta, kuten metsästysseuratoiminta ja sen vaikutukset ympäröivään yhteiskuntaan. – Tämä on sellaista pohdintaa, johon kenelläkään ei ole suoraa vastausta. – Metsästäjät tietävät kaikista parhaiten, missä eläimet liikkuvat. Esimerkiksi Oulun alueella on yli 43 000 metsästyskortin lunastanutta henkilöä ja metsästys on etenkin maaseutupaikkakunnilla monille tärkein harrastusmuoto. Hän toteaa, että ihanteellisinta olisi, jos risteävä liikehdintä saataisiin kokonaan pois erilaisilla eläimille tarkoitetuilla ylija alikuluilla, mutta toteaa myös, ettei niihin riitä rahoitusta. Kuka sen työn tekisi, jos metsästäjiä ei olisi. Kiellolla olisi vakavia seurauksia metsästyksen harrastajien sosiaaliseen ja fyysiseen hyvinvointiin ja sitä kautta myös melkoiset kerrannaisvaikutukset. He tekevät jo nyt paljon vapaaehtoistyötä, josta yksi esimerkki on varoitusnauhojen veto hirvielämiä varten teiden varsille. Kentän ääntä pitäisi kaiken kaikkiaan kuunnella paljon enemmän ja toimia sen tiedon mukaisesti. 9 Riistaan liittyvä tutkimus ja riistahallinto ovat pitkälle riippuvaisia metsästäjistä ja heidän tekemästään vapaaehtoistyöstä sekä metsästäjien keräämistä riistakantatiedoista. Luontoihmisinä he esimerkiksi tekevät linnunpönttöjä siellä, missä lintujen pesintää halutaan lisätä ja ylläpitää, sekä huolehtivat ruokintapaikkoja, jotta eläimet pärjäävät kovankin talven yli. Metsästyskoirarotujen olemassaolokin voisi olla uhattuna. Tällä hetkellä meillä jo on liikenteessä erilaisia eläimistä johtuvia riskejä. Ari-Pekka Elovaara jatkaa visiointia siitä, mitä metsästyksen kieltämisestä aiheutuva ylisuuri eläinmäärä liikenteen seassa voisi aiheuttaa. Peurakanta on paikoin jo nyt todella suuri ja hirvieläinkantojen kasvaessa suurpedot lisääntyisivät. Myös taloudelliset vaikutukset olisivat merkittäviä, sillä metsästys pyörittää melkoisia euromääriä matkailussa, koiratoiminnassa, välineistössä, ammunnassa ja monessa muussa asiassa. Eläimiä pitää olla riittävästi, jotta niiden olemassaolo turvataan, mutta kuitenkin niin, että kanta pysyy liikenteen vuoksi aisoissa. Metsästyksen ympärillä pyörii suuri määrä euroja niin erilaisissa yrityksissä kuin kenneltoiminnassa. Liikenneturvan koulutusohjaaja Ari-Pekka Elovaara uskoo, että metsästyksen totaalikiellon jälkeen liikenteessä olisi onnettomuuksia aiheuttamassa nykyisten sorkkaeläinten lisäksi runsaasti myös suurpetoja. Elovaara haluaa korostaa edelleen sitä, että metsästykseen liittyy paljon muutakin kuin pelkkä riistan kaataminen. Jos metsästys kiellettäisiin kokonaan, miten paljon eläimiä sitten olisi liikenteen seassa ja mitä eläimiä ne olisivat. – Kyllä varmasti metsästäjiltä menisi motivaatio muun muassa riistakantojen seurantaan ja riistalaskentatietojen saaminen päättyisi. – Metsästyksen täyskiellolla olisi dramaattisia vaikutuksia. ”Metsästys pyörittää melkoisia euromääriä” Riistapäällikkö Harri Hepo-oja Suomen riistakeskuksen Oulun alueelta toteaa, ettei oikein edes mielikuvitus riitä kertomaan, kuinka laajat vaikutukset metsästyksen täydellisellä kiellolla olisi yhteiskunnan eri toimintoihin. Liikenneturvan koulutusohjaaja näkee hyvänä asiana resurssien kohdentamisen nimenomaan ongelma-alueille, joissa tapahtuu eniten hirvieläinonnettomuuksia. Hänen mukaansa kannan rajoittaminen onkin liikenteen turvallisuuteen merkittävällä tavalla vaikuttava tekijä. Jouduttaisiinko teiden varsilta sitten keräämään myös onnettomuuksien seurauksena ilveksiä, susia ja karhuja, Elovaara kysyy. Hepo-oja nostaa esiin esimerkkinä muun muassa hirvikantojen ilman säätelyä tapahtuvan holtittoman kasvun, mutta erittäin tärkeänä myös metsästäjien hyvinvoinnin. Hän toivoisikin enemmän yhteistyötä eri tahojen välille, jotta kentältä tulevaa tietoa pystyttäisiin hyödyntämään esimerkiksi päätöksenteossa. Erja Pekkala. Pitää muistaa myös se, että metsästys ei ole pelkkää silmitöntä tappamista, vaan kannanhoidon lisäksi metsästäjät tekevät runsaasti suojelutyötä huolehtimalla eläimistä. Silloin kun mikä tahansa eläin tulee tielle, voi tapahtua mitä tahansa ihmisille, useille ihmisille, eläimelle itselleen tai ajoneuvoille. Myös riistaan liittyvä tutkimus ja riistahallinto ovat pitkälle riippuvaisia metsästäjistä ja heidän tekemästään vapaaehtoistyöstä sekä metsästäjien keräämistä riistakantatiedoista
Viime vuonna se oli sallittu muun muassa Kuhmossa, mutta tänä vuonna lupaa ei tullut. – Vuosittain erikseen määrätty asetus ei sallinut meille latvalinnustusta, mutta kielto ei. Tero Nikkinen sai metsonsa puolentoista päivän tarpomisen jälkeen. T alvilinnustus oli mahdollista Lapissa jo toista vuotta peräkkäin 20.–31. tammikuuta. 10 ”Latvalinnustus käy pikemminkin kuntoilusta” Muutaman päivän kokemus Tammikuun lopulla sallittu latvalinnustus koetteli metsästäjiä – pakkasta ja lunta riitti! Saalista kertyi vähän
Niitä ei kuitenkaan sen kummemmin analysoitu, kertoo Kuhmon riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Olavi Pääkkönen. Viime vuonna yhdistys ei ollut mukana kokeilussa. – Lintuja oli loppujen lopuksi puolenkymmentä. Pakkasta oli 15 astetta. Kokemus oli sen verran mukava, että saatan ensi vuonna lähteä vaikka Ruotsiin, jos latvalinnustus ei olisi täällä sallittu. Tänä vuonna sattui metsästysaikaan utuiset kelit. Juhani Karvonen. Tilaisuus ei ehkä toistu. Kulju pitää nykyistä kymmenen päivän metsästysaikaa riittävänä. Vierasluvat kiinnostavat Kittilän riistanhoitoyhdistyksen alueella latvalinnustus oli uutta. – Tiedän, että vannoutuneimmat lintumetsästäjät ovat latvalinnustaneet. Meillä on ollut muutamaan vuoden aika hyvät lintukannat. Harva tänne jänismetsällekään ajaa, sanoo toiminnanohjaaja Tero Heikkilä. Ehkä kova pakkanen ja lyhyt päivä laittaa linnut syömään viimeiseen hetkeen saakka. Kun latvalinnustus tuli tänä vuonna sallituksi Kittilässä, päätin ilman muuta kokeilla. – Minä selvisin noin 25 kilometrillä. Valkoista hankea vasten pienikin tumma täplä ja sen liikkuminen osuvat linnun silmiin. Kyse saattoi olla kovista helteistä, mutta jotain matojakin linnuissa ilmeisesti oli. – Kun siihen sisältyy kaksi viikonloppua, luultavasti kaikki halukkaat ehtivät kokeilemaan latvalinnustusta. Rovaniemellä latvalinnustus oli sallittua nyt ensimmäisen kerran. Sain ammuttua tuelta pienen näreen haarasta, mutta silti ensimmäinen laukaus oli huti. Poikueet supistuivat 1-2 poikaseen. Linnustajan pitäisi Pääkkösen mukaan päästä vähintään noin sadan metrin päähän linnuista ennen kuin hän voisi edes ajatella ampuvansa. Lunta oli paikoin 80 senttiä ja metsäsuksikin upposi ainakin parikymmentä senttiä. Puolentoista päivän lumessa tarpominen toi saaliiksi ukkometson. Varasin onneksi riittävästi evästä ja etenkin juotavaa. Poikueet ovat onnistuneet yllättävänkin hyvin kolmiolaskentojen perusteella, vaikka etenkin alueen pohjoisosissa ei kaikkia kolmioita ole laskettu. – Käsittääkseni lupia myytiin oikein hyvin, mutta luultavasti saalis jäi aika vähäiseksi. – Kymmenen kilometrin päivämatka umpihangessa on jo kova suoritus. Näreiden suojassa pääsin noin 100 metriin ja päätin ampua. Heikkilän mukaan latvalinnustusta saattoivat hillitä kovat pakkaset. Ruotsiin ei tarvinnut lähteä Rovaniemen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Matti Ylijääsköllä on kokemusta latvalinnustuksesta vuosikymmenien takaa, jolloin se oli muutaman vuoden sallittua. Metsästysaika riittävä Kajaanin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Matti Kulju pitää latvalinnustusta hyvänä lisänä suomalaiseen metsästyskulttuuriin. Sen piti olla helppo laukaus, koska lintu oli hyvin näkyvillä puun latvassa. Linnut eivät säikähtäneet hutiani, vaan jatkoivat ruokailuaan. Alkukesän poikimisvaihe tuntui onnistuneen aika hyvin, mutta sitten tapahtui jotain. He ovat käyneet tätä aikaisemmin Ruotsissa, mutta nyt sinne ei tarvinnut mennä. – Koulutan uusia metsästäjiä, ja olen sanonut heille, että nyt kannattaa käydä kokeilemassa. harmita. – Lumipuku on välttämättömyys ja mieluusti aseen kuin kasvojenkin pitäisi olla peitetty valkoisella. Hiihto oli saanut kehon jotenkin huteraksi, joten otin parin minuutin rauhoitustuokion. Saalis oli pyöreä nolla, vaikka lintuja tapasikin. – Kannatan ilman muuta kokeilun jatkamista tulevinakin vuosina. Paikallistuntemusta pitää metsästäjällä olla, sillä syvässä lumessa tarpominen vie aikaa. Metsästäjä voi vain toivoa pääsevänsä lähemmäksi. Neljä vuotta sitten meillä myytiin noin 1100 vieraslupaa, viime vuonna 1700 lupaa. Joukko on kymmenissä, suurta tunkua ei latvalinnustukseen ole. Jos yksikin lintu parvesta havaitsee liikettä, kaikki lähtevät. – Elohopea oli miinus parissakymmenessä asteessa miltei koko metsästysajan ja päiväkin on vielä aika lyhyt. Jostain syystä teerija metsokannat ovat nyt pienemmät kuin viime vuonna. 11 Tänä vuonna latvalinnustamaan pääsi 11 Lapin kunnassa. Luvissa ovat kaikki pienpetoja lintuluvat, mutta lintulupien osuus on varmaan kaksi kolmasosaa eli kolme neljäsosaakin. Nikkinen muistaa lukeneensa, että yhden linnun takia latvalinnustaja hiihtää keskimäärin 100 kilometriä. – Paksussa lumessa eteneminen mahdollisimman äänettömästi on hankalaa. Teerija metsokannat eivät tästä metsästysmuodosta ainakaan kärsi. Pääkkönen kävi viime talvena muutaman kerran latvalinnustamassa. Se oli suosittua, sillä ilmeisesti kaikki metsästäjät eivät enää lupia saaneet. Latvalinnustus käy pikemminkin kuntoilusta kuin metsästyksestä, ja lintu on hyvä lisä, jos sellaiseen metsästäjä osuu. Kun aika loppui, seuraavana päivänä sää kirkastui. En usko, että linnustus oli tänä vuonna ainakaan helpompaa, koska puissa oli paljon lunta ja oksat huurteessa. Metsot ovat vielä kaukana, mutta näkyvät näreen latvassa. Tarpominen kannatti Kittiläläinen Tero Nikkinen kokeili latvalinnustusta nyt ensimmäisen kerran. Minun ja lintujen välissä oli pieni aukko, mutta pääsin sen ylitse hiihtämällä varovaisesti. Huonolla suksikelillä saattaa metsästäjä upota syvällekin hankeen. Nikkinen näki pari metsoa rämeen laidalla 250 metrin päässä. Osa metsästäjistä teki yhden latulenkin, jota he sitten hiihtivät useana päivänä. – Minun piti jo viime vuonna lähteä latvalinnustukseen Sodankylään, mutta sain flunssan ja se reissu jäi tekemättä
– Gps-seurannassa olevat suTouko-kesäkuussa saaristossa tai kosteikon rannalla liikkuva supikoira tekee mittavaa tuhoa linnustolle.. pikoirat ovat liikkuneet ensimmäinen vuotensa aikana jopa 200-300 kilometriä. Harvan kannan alueella supikoirat voivat tehdä pitkänkin vaelluksen. Voi olla, että etelässä sillä ei ole tarvetta liikkua yhtä paljon, koska kumppani löytyy lähempää. Hankkeen rahoittavat Suomen riistakeskus, Metsähallitus sekä Norjan ja Ruotsin ympäristöhallinnot. Viime vuonna Lapin läänistä tavattiin vain kymmenkunta pentuetta. Sekin luulo on osoittautunut vääräksi ainakin Lapissa. Supikoira on osoittautunut ovelaksi, ja ennen kaikkea sopeutuvaiseksi eläimeksi. Pääpaino on nyt Perämeren pohjukassa ja saaristossa, jossa aina Merenkurkusta alkaen on viime vuosina päästy hyviin tuloksiin vieraslaji supikoiran hävittämisessä, sanoo Juha Mäkimartti. – Joskus alkuaikoina tulin antaneeksi lausuntoja, että supikoira olisi helpompi pyytää kuin esimerkiksi kettu. Aikanaan supin luultiin olevan hyvinkin paikkauskollinen otus. Supikoirakannan kasvu on saatu pysäytettyä Lapissa sekä supikoirien vaeltaminen Suomen kautta Ruotsiin ja Norjaan lähes loppumaan. 12 K ymmenen vuotta sitten alkanut hanke on vain kasvanut ja pyyntiä on keskitetty laajemmalle alueelle. Selviytyjälle erämaa ei ongelma Sopeutuvaisuudesta on yhtenä Pohjoismaiden yhteistä toimintamallia vieraspetojen leviämisen estämiseksi. Hän on ollut mukana Suomen riistakeskuksen koordinoimassa pohjoismaisessa supikoirahankkeessa toistakymmentä vuotta. Supikoiran tehopoistot ovat osa Juudakset paljastavat ja loukutkin laukeavat Supikoira pysynyt poissa Lapista Yhteispohjoismainen hanke on kiistatta onnistunut. Reilun kymmenen vuoden aikana Mäkimartti on oppinut supikoirasta paljon. Mäkimartti on Suomen harvoja ammattimetsästäjiä
Lapissa supikoira on nimetty raatokoiraksi, mikä on vieraslajille aika osuva nimi. Se on osoittautunut ovelaksi, ja ennen kaikkea sopeutuvaiseksi eläimeksi. Riistakameroilla saadaan näistä paikoista tehokkaasti havaintoja supikoirista. osoituksena se, että supikoirat selviävät hyvin erämaassakin. – Pakkanen ei ole ongelma ja horrostaminen on yksi sen parhaimpia selviytymiskeinoja. – Se haistaa esimerkiksi hirvien suolijätteet aika nopeasti. Supikoira tuntuu löytävän aivan erinomaisesti erämaassakin ruokansa. Supikoira ei säiky ihmisen hajua samassa määrin kuin esimerkiksi kettu ja ensimmäinen supikoira saattaa Mäkimartin kokemuksen mukaan ilmaantua haaskalle jo muutamassa tunnissa. Supikoira. Riistakameran käyttöön pitää kuitenkin olla aina maanomistajan lupa, Mäkimartti muistuttaa. 13 Suomen riistakeskuksen vetämässä hankkeessa metsästäjät reagoivat supikoirahavaintoihin nopeasti, jopa vain tuntien varoitusajalla. Ammattimetsästäjä Juha Mäkimartti (kuvassa oikealla) on oppinut paljon supikoirista viimeisen kymmenen vuoden aikana. Marjoja löytyy metsästä lähes varmasti
– Yksi syy saattaa olla, että mereen laskevat joet ovat tuossa suunnassa. – Olemme saaneet pentueet pyydystettyä tehokkaasti. Supikoirat levittäytyisivät siis jokien suuntaisesti. Joskus olen maakotkan nähnyt tappavan supikoiran, mutta muuten se saa olla aika rauhassa vihollisilta. löytää pesiä ja hautovia naaraita. On erityisen ilahduttavaa, että into supikoirien hävittämiseen on levinnyt laajasti koko maahan. Saaristossa tulee tuhoja Mäkimartin mukaan Ruotsissa ja Suomessa on supikoiran torjunta otettu hyvin tosissaan. Määrä on pysynyt viimeiset 3-4 vuotta samana. Supikoira ehtii tonkimaan saarten kaikki sopukat ja sattumaltakin Hankkeen merkittävä osa on loukkupyynti. Hankkeen puitteissa tehdään vuosittain viitisenkymmentä pienpetoloukkua. – Norjassa supeja ei ole ja koko Ruotsissa jäi viime vuonna saaliiksi parikymmentä supia. Ruotsin puolen saarissa tehdyssä tutkimuksessa 90 prosenttia vesilintujen pesistä selviäisi, jos supikoiraa ei ollut ja vain kymmenen prosenttia selvisi jos supikoiria oli saaressa. Ruotsissa on puolentusinaa ammattimetsästäjää, jotka pitävät huolta muun muassa supien pyynnistä. Tiedonkulku parantunut Havainnot supikoirista tulevat nykyisin ilman viivettä. Pannoitamme supikoiria niin sanotuiksi Juudaksiksi, joiden avulla löydämme supikoiria ja mahdollisia populaation alkuja Lapin erämaista. Merenrannassa riittää aina syötävää. Supikoirahavainnosta ilmoittaa metsästäjien lisäksi iso joukko ammattilaisia, jotka liikkuvat Lapin laajoissa erämaissa. Loukkuja on Tornionjoen ja Kemijoen molemmin puolin satoja. – Koko hankkeen kannalta olennaista on verkostoituminen ja hyvä tiedonkulku. Supikoira ei ole enää riistalaji, minkä ansiosta olemme saaneet uusia työkaluja supikoirakannan kurissa pitämiseksi. Pohjoisessa supikoira suuntaa mielellään pohjoiseen päin. Tässä on menty Mäkimartin mukaan eteenpäin alkuajoista, jolloin ilmoitukset saattoivat tulla pitkälläkin viiveellä. Mäkimartti korostaa, että vaikka supikoira syö loppukesällä ja syksyllä pääosin marjoja ja haaskoja, se on kevätkesällä aikamoinen peto linnuille. Loukut myös pyytävät paremmin kun niiden läheisyyteen ei tule ihmisen hajuja. – Ilveksetkään eivät tunnu supikoiria ottavan, ilmeisesti se haisee riittävän pahalle. Loukut voidaan valvoa sähköpostien ja viestien välityksellä, ja näin säästetään kustannuksia. Vuosien varrella on syntynyt luottamus metsästäjien keskuudessa, mikä on ollut ensiarvoisen tärkeää. Tällä tavoin saamme pentueet kartoitettua. Loukut toimivat hyvin, ja yhtenä loukkupyynnin onnistumisen edellytyksenä on loukkuvahtien ja riistakamerajärjestelmien käyttö. – Perämeren linnustollisesti arvokkaista saarista poistetaan vuosittain supikoiria. Loukkuja on Tornionjoen ja Kemijoen molemmin puolin satoja. Perinteinen koirametsästys näillä alueilla on vaikeaa ja vaarallista vilkkaan liikenteen vuoksi, joten loukkupyynti on tehokas keino näillä alueilla. Mäkimartin mukaan mielenkiintoinen havainto on, että supikoirat suuntaavat Perämeren pohjukasta luoteeseen sekä koilliseen, vaikka luulisi eläinten pyrkivän etelän suuntaan kohden lämpimämpiä olosuhteita. 14 valitsee talvehtimispaikakseen haaskan läheisyyden, koska se voi keväällä käydä haaskalla tankkaamassa. Juhani Karvonen. Usein supi on saatu tunneissa pyyntiin ensimmäisestä ilmoituksesta. Supikoiralla ei ole Lapissa juurikaan luontaisia vihollisia. – Jokien rannoilla on noin kilometrin levyinen kaistale, joka rajoittuu valtateihin tai rautatiehen. – Itselläni oli alun perin se olettamus, että supikoirat viihtyvät vesistöjen äärellä. Judakset toimivat mallikkaasti Viime vuonna Lapista paljastui toistakymmentä pentuetta. Hankkeen merkittävä osa on loukkupyynti. Yksittäisiä supikoiria löytyy aina Inarin seutua myöten. – Se saattaa johtua siitä, ettei pesimäaikaan ole vielä marjoja ja haaskatkin on vähissä. Mäkimartti kiittelee vuolaasti vapaaehtoisia metsästäjiä sekä metsästysseuroja avusta supikoirakannan vähentämisessä. Touko-kesäkuussa saaristossa tai kosteikon rannalla liikkuva supikoira tekee mittavaa tuhoa linnustolle. Toinen leviämissuunta on länteen Perämeren saarille ja Ruotsia kohti. Loukkupyynnin onnistumisen edellytyksenä on loukkuvahtien sekä riistakamerajärjestelmien käyttö. Hankkeen puitteissa tehdään vuosittain viitisenkymmentä pienpetoloukkua. Keväällä etelärinteet sulavat aika nopeasti ja ensimmäiset marjat paljastuvat hangen alta. Loukkupyynnin tehokkuus on suoraan verrannollinen pyydysyksiköiden määrään, Mäkimartti vertaa. Toki vesistöt niitä houkuttavatkin, mutta olemme löytäneet talvehtimispaikkoja tunturien ja vaarojen päältä, vaikka olot ovat talvella karut
Pohjois-Karjalassa asuva Antti Kuivalainen sanoo, että virkamiesten on oltava erittäin tarkkana erilaisista kytköksistä, että luottamus säilyy kansalaisten silmissä. – Lupia on näköjään jaettu erityisesti eräalalle laajasti. Kyllä riistahallinnon valmistelijoiden ja päättäjien on oltava neutraaleja ja pidättäydyttävä tämmöisestä suhmuroinnista. Lupapolitiikkaa ihmettelee myös Polvijärvellä asuva metsästäjä Antti Kuivalainen, joka on toiminut muun muassa Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtajana. 15 P itkään ”vaiettuna salaisuutena” olleet Metsähallituksen ilmaisluvat aiheuttavat ihmetystä. Kyllä työtehtävät pystyy hoitamaan työaikana. Tässähän ei ole kyse pikkujutusta, vaan tuhansien eurojen arvoisesta vuosittain toistuvasta edusta.. – Olisi hyvä, että vastuutahot selvittäisivät näiden lainmukaisuuden. Henkilöstölle ja eri sidosryhmille Metsähallitus jakaa ilmaislupia Metsähallituksen Eräpalvelut myönsi viime vuonna noin 300 maksutonta pienriistalupaa. Etenkin erilaisille sidosryhmille jaettavat luvat herättävät kysymyksiä eturistiriidoista. Valtaosa, 258 kappaletta, meni Metsähallituksen henkilöstön käyttöön ja loput eri sidosryhmille
Miten tarkkana tässä on oltu. Ministeri muistuttaa, että sidosryhmäluvilla on lainsäädännöllinen pohja; ne ovat avoimia hallintopäätöksiä ja ne myöntää erätalousjohtaja. Leppä ei kuitenkaan näe eturistiriitaa siinä, että ministeriön Metsähallituksen asioita valmistelevat virkamiehet voivat saada ilmaislupia. Ministeri ei ole käyttänyt lupaansa Maaja metsätalousministeri Jari Leppä kertoo tietävänsä Metsähallituksen jakamista ilmaisluvista myös ministeriönsä suuntaan. Sidosryhmäluvat ovat yksi tapa luoda mahdollisuus käytännössä tutustua Metsähallituksen Eräpalveluiden toimintaan ja metsästyksen käytäntöihin valtion lupa-alueilla. On herättänyt ihmetystä, kun ministeriön virkamiehiä itseään koskeva taloudellinen etuus valmistellaan ja päätetään samassa ministeriössä. Tässähän ei ole kyse pikkujutusta, vaan tuhansien eurojen arvoisesta vuosittain toistuvasta edusta. – Lupien myöntämisen taustalla ei ole etuuden myöntäminen vaan pikemminkin velvoite perehtyä. – Sidosryhmäluvat on perusteltu tapa tutustuttaa erätalouden toimijoita Metsähallituksen alueisiin ja käytäntöihin, toteaa maaja metsätalousministeri Jari Leppä. ”Luvilla selkeä lainsäädäntöpohja” Maksuttomilla luvilla on selkeä lainsäädäntöpohja ja sen käyttöä ohjataan erätalousjohtajan linjauksilla. Luvat mietitään etukäteen siten, että siitä ei aiheudu eturistiriitaa Metsähallituksen toiminnan suhteen. Nämä luvat ovat julkisia hallintopäätöksiä. Yli 30 vuotta virkamiehenä sekä rajamiehenä että sotilaana työskennellyt Kuivalainen sanoo, että virkamiesten on oltava erittäin tarkkana erilaisista kytköksistä, että luottamus säilyy kansalaisten silmissä. – Maaja metsätalousministeriö vastaa Metsähallituksen tulosohjauksesta ja Metsähallitusta koskevasta lainsäädännöstä. Kaiken kaikkiaan Kuivalainen pitää ilmaislupia pahoina yleisen uskottavuuden ja luottamuksen kannalta. Erätalousjohtajan myöntämiä sidosryhmälupia myönnettiin vuonna 2020 kaikkiaan 41 kappaletta. Olisi hyvä, että vastuutahot selvittäisivät näiden lainmukaisuuden. Metsähallituksen ohjauksesta vastaavat henkilöt toimivat lisäksi virkavastuulla, jossa puolueettomuus on yksi peruspilareista. Heillä on erätalousjohtajan delegoima oikeus kirjoittaa sidosryhmälupa, mikäli heidän isännöimäänsä vierailuun liittyy metsästystä tai kalastusta. – Vuosittain on järjestetty ainakin yksi iso sidosryhmähirvijahti, joiden osallistujat ovat – Joskus käy niin, että joku kieltäytyy luvasta, jos itse kokee syntyvän eturistiiriidan, mutta tähän liittyvää harkintaa tehdään luonnollisesti myös Metsähallituksessa. Bisin mukaan yleisimmin ilmaislupia kysyvät toimittajat, jotka tarvitsevat lupaa eräaiheisten juttujen tai kuvausten tekemiseksi. Erätalousjohtaja on lisäksi delegoinut sidosryhmälupien myöntövaltuudet yhteensä 22 Metsähallituksen johtajistoon tai Eräpalveluiden ylimpiin toimihenkilöihin kuuluville. Muiden kuin erätalousjohtajan kirjoittamia sidosryhmälupia on lyhytaikaisina metsästystai kalastuslupina vuonna 2020 myönnetty 81 kappaletta. Kuva: Valtioneuvosto Sidosryhmäluvat Valtakunnallisten sidosryhmien eräluvat myöntää erätalousjohtaja ja ne toimitetaan pääjohtajan saatekirjeellä saajalle. Kiinnitin jo silloin huomiota, että virastojen päälliköillä ja myös Metsästäjäliiton eräillä henkilöillä oli ilmaislupia. – Metsähallituksen asioita valmistelevien henkilöiden tulee olla hyvin perillä Metsähallituksen toiminnasta. – Minulla on tällainen lupa, jota en ole kertaakaan käyttänyt, sanoo ministeri Leppä. Lähde: Metsähallitus. Tässä ryhmässä on Metsähallituksen vieraita, esimerkiksi tutkijoita, toimittajia tai kuvaajia. – Lisäksi kalastuksen tai metsästyksen sidosryhmälupia voidaan tarjota henkilöille, joiden tulee työssään tuntea Metsähallituksen alueita tai erätoimialaa. Sidosryhmälupia myönnetään laajemmin myös muille kuin MMM:n virkamiehille, ministeri korostaa. Lupa on kiintiöinniltään kausilupaa vastaava. – Näissä järjestettiin muun muassa metsästysretkiä. – Sidosryhmäluvat on perusteltu tapa tutustuttaa erätalouden toimijoita Metsähallituksen alueisiin ja käytäntöihin. – Se on tietoisesti rakennettu epämääräinen käytäntö, joka on pikkuhiljaa kasvanut nykyisiin määriinsä. Lähde: Metsähallitus Pienriistaluvat Metsähallituksen henkilöstön pienriistan metsästysluvat vuonna 2020 (yhteensä 258 kappaletta): • Metsähallituksen johtajatehtävissä olevien luvat (koko maa): 25 kpl • Metsätalouden toimihenkilöiden luvat (metsäsuunnittelu ja riistaelinympäristöt, oma toimialue): 209 kpl • Metsästyksen eräsuunnittelijoiden luvat (koko maa): 12 kpl • Erätarkastajien luvat (koko maa): 12 kpl Lupaa voi käyttää myös vapaa-aikana, mutta siihen liittyy valvontavelvoite: lupien tarkistaminen muilta metsästäjiltä/kalastajilta. Onko itsellänne vapaa metsästysoikeus Metsähallituksen lupa-alueilla. Saajat ovat pääasiassa riistaja kalatalouden valtakunnan tason tehtävissä toimivia, valvontaviranomaisten ja maanpuolustuksen edustajia sekä Metsähallituksen tulosohjauksesta vastaavia virkamiehiä, jotka työssään kohtaavat ja ratkovat riistatai kalatalouden kysymyksiä. Ne henkilöt, jotka työssään ratkovat joko metsästyksen tai kalastuksen kysymyksiä tai vastaavat riistatai kalalajien hoidosta tai niiden elinympäristöjen hoidosta pitää tuntea myös metsästystä ja kalastusta, miten se tapahtuu ja miten elinympäristöillä on vaikutusta lajien käyttäytymiseen ja selviytymiseen. Näin painottaa Metsähallituksen Eräpalveluiden erätalousjohtaja Jukka Bisi. Maksuttomia lupia ei Bisin mukaan anneta liikekumppaneille, joista voisi syntyä eturistiriitaa paitsi tilanteessa, jossa heidät on kutsuttu tapahtumaan, jossa on ohjelmassa metsästystä tai kalastusta. Se oli ja on edelleen vastoin oikeustajuani, että voiko tämä asia tosiaan olla näin. Onko mahdollisesti eturistiriitoja, jos lupia annetaan tietyille sidosryhmille. 16 Kuivalainen oli työuransa aikana pitkään mukana järjestötoiminnassa, ja se myös osaltaan avasi silmät lupakäytännön laajuuteen
kuluja, mutta he saavat riistanhoitotyötä vastaan maksuttoman metsästysluvan. Valvontaa vastaan on vuonna 2020 myönnetty 75 erälupaa. Lähde: Metsähallitus Riistalaskentaa ja valvontaa vastaan myönnettävät maksuttomat luvat Metsähallituksen vieraana ja he saavat maksuttoman luvan. Maija Salmi. Näin toteaa rikosoikeuden professori Matti Tolvanen. Metsähallituksen laskentavastuulla oleville riistakolmioiden vapaaehtoisille laskijoille on vuonna 2020 myönnetty laskentaa vastaan 75 kanalintulupaa, kukin lupa on seitsemän vuorokauden mittainen yhdelle Metsähallituksen lupa-alueelle. Jos kyse olisi viranomaisesta, tilanne olisi vielä hankalampi. Kuva: Metsähallitus/ Mikael Ahlfors Metsähallituksen organisoimaan riistalaskentaan osallistuville voidaan metsästyslain ja maksuasetuksen mukaisesti myöntää maksuton metsästyslupa vastineeksi riistanhoitoon ja -tutkimukseen osallistumisesta. – Tässäkin on tavoitteena, että tiedetään millaisista asioista päätetään. – Verohallinto ottanee tai on ehkä jo ottanut kantaa siihen, olisiko kyseessä verotettava etuus. Siitä kuitenkin jo 1980-luvun alkupuolella luovuttiin, kun ei katsottu sopivaksi, että virkamies matkustaa ilmaiseksi linjavuorolla, jonka luvan myöntämistä hän on ehkä lupaharkinnassa puoltanut. Bisi korostaa, että lupia ei pääsääntöisesti myönnetä poliittiselle päättäjille. Osa laskijoista on paikkakuntalaisia kanakoiraharrastajia, jotka ensisijaisesti metsästävät oman kuntansa alueella kuntalaisen vapaaseen metsästysoikeuteen perustuen, jolloin he eivät oman kotikuntansa alueella edes tarvitse Metsähallituksen lupaa. Lain mukainen toiminta ei voi olla lahjontaa. – Kyseessä on henkilökohtainen etu, jossa toiminnan yleishyödyllisyydellä sinänsä ei ole merkitystä verokohteluun. yleishyödyllinen riistakantojen tai kalavesien hoitoon liittyvä tausta, niitä ei ole tulkittu henkilökohtaiseksi etuisuudeksi eikä niistä ole katsottu syntyvän myöskään verotettavaa etua. Lupia voidaan Jukka Bisin mukaan myöntää muille metsästyksestä ja kalastuksesta sekä erävalvonnasta ja sen viranomaisyhteistyöstä päättäville henkilöille ei vain Metsähallituksen asioista päättäville. Luvan saaneen tulee myös jättää muiden tavoin saalisilmoitus. Luvat ovat pääosin lyhytaikaisia kalastusja metsästyslupia. Metsähallituksen palveluksessa oleville annettu etuus on helpommin katsottavissa verotettavaksi tuloksi verrattuna niihin, jotka eivät saa metsähallitukselta palkkaa riistanhoidosta tai valvonnasta. Laskijoille ei korvata laskentaan osallistumisesta koituvia matka-, majoitustms. Verottaja ei silloin näihin etuihin puuttunut, nykyään varmaan puuttuisi. Kysymys on Tolvasen mukaan siitä, onko etuus katsottava korvaukseksi työstä. – Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa heitä perehdytetään esimerkiksi heidän toivomuksestaan metsästykseen tai kalastukseen. Metsähallitus organisoi ja koordinoi Ylä-Lapin tunturialueiden koira-avusteiset riekkolaskennat. Bisi korostaa, että Metsähallitus myöntää yhteensä yli 200 000 erälupaa valtion maille vuosittain, joista maksuttomien osuus on varsin vähäinen. Hyvin monilla on joko poliisitai rajavartijatausta. Perehtyneisyys alaan on hyvän hallinnon ja hyvän ohjauksen perusta. Valtion maiden eräluvituksen linjaukset ja viranomaisharkinta ovat erätalousjohtajan virkavastuulla. 17 ”Kyse on todella harmaasta alueesta” Sidosryhmiä ei metsästyslain pykälä koske, ja kyse on todella harmaasta alueesta. Tekevätkö he riistanhoitoa tai metsästyksen valvontaa. Koska maksuttomat eräluvat ovat viranomaisharkintaan perustuvia, tehtävänhoitoon kytkeytyviä ja niiden myöntämisessä on ns. Luvan perusteella metsästäminen ei ole yleishyödyllistä, vaikka valvonta ja riistanhoito ehkä sitä ovat. Lupien saajat toimivat vapaa-ajallaan erätarkastajien avustajina ja raportoivat valvonnasta erätarkastajille. Joskus käy niin, että joku kieltäytyy luvasta, jos itse kokee syntyvän eturistiriidan, mutta tähän liittyvää harkintaa tehdään luonnollisesti myös Metsähallituksessa. Se oli silloin lailliseksi katsottu järjestelmä. Myös Metsähallituksen työntekijöillä oli aikoinaan laajat eränautintaoikeudet, sanoo Metsähallituksen Eräpalveluiden erätalousjohtaja Jukka Bisi. Erävalvontaa ja riistanhoitoa suorittavien osalta maksuttomuus tai alennettu hinta perustuu metsästyslakiin. Kaikki luvat tallennetaan sähköiseen järjestelmään, ja sen seurannasta vastaa Julkisten hallintotehtävien yksikössä viime kädessä erätalousjohtaja. Maaja metsätalousministerille lupa on kuitenkin toimitettu, koska eräasiat kuuluvat hänen toimialaansa. Menneinä aikoina monilla valtion virkamiehillä oli ilmainen metsästysja kalastusoikeus valtion maille ja näitä lupia on ollut sadoittain. Nykyisin niitä myönnetään merkittävästi aiempaa vähemmän ja tarkemmin rajatuille alueille. Vuonna 2020 näitä lupia myönnettiin 88 kappaletta yhden lupa-alueen kattavana kausilupana. Tolvanen nostaa vastaavanlaisen tapauksen esimerkiksi: – Tämä asia on hieman sukua sille, kun nuorena nimismiehenä sain ilmaismatkat alueen linja-autoissa sillä perusteella, että samalla muka valvoin liikenteen lupia. – Metsähallitus on liikelaitos, ei viranomainen, ja siinä mielessä sidosryhmätoiminta voi olla perusteltua eikä ainakaan lainvastaista. Metsähallituksen johtotehtävissä oleville annetut maksuvapautukset vaativat jo luovaa laintulkintaa. Kaikkien maksuttomien erälupien ehdot ja saaliskiintiöt ovat samat kuin luvan ostaneilla. – Maksuttomia lupia on myönnetty valtion maille niin kauan kuin Metsähallitus on ollut olemassa. Periaatteessa voisi olla, jos edun antaminen liittyy työtehtäviin
Kiikarit kehittyvät, samoin aseisiin tuleva kameratekniikka. 18 S ata vuotta täyttävä Sako on koko historiansa ajan panostanut tuotekehitykseen, jonka tuloksena Riihimäen tehtaassa on valmistettu laadukkaita, ympäri maailmaa käytössä olevia aseita. Metsästäjä kuitenkin haluaa jatkossakin vetää itse liipaisimesta, tehdä itse päätöksen ammuntahetkestä ja tuntea, kun laukaisu tapahtuu, sanoo Sakon tuotekehityspäällikkö Kari Kuparinen.. Tuotekehitykseen Sako panostaa jatkossakin. – Tuotekehitys on jatkuvaa toimintaa. Lisäksi aseiden paikannintekniikka kehittyy. Vaikka pulttilukkokivääri 100 vuotta täyttävä Sako panostaa aseiden ja patruunoiden tuotekehitykseen Tarkka ja turvallinen ase – Elektroniikka tulee yhä enemmän mukaan aseisiin
Raimo Karjalainen sanoo maailman vanhimman perheyhtiön, italialaisen Berettan, olevan Sakolle erinomainen omistaja. Sakon valmistamat aseet, Sako ja Tikka, ovat monia kilpailijamerkkejä kalliimpia, mutta metsästäjät ovat valmiit maksamaan suomalaisesta laadusta. Pinnoitemateriaalit kestävät yhä enemmän säätilojen vaihtelua, pienikaliberisissa – Berettan tulo omistajaksi oli onnenpotku Sakolle. Hintahaarukka tavallisille metsästyskivääreille on tuhannesta eurosta viiteen tuhanteen. Kun Beretta tuli omistajaksemme vuonna 2000, valmistimme vuodessa 20 000 asetta, kuvailee 20 viimeisen vuoden kasvua Sakon toimitusjohtaja Raimo Karjalainen. – Valmistimme viime vuonna 113 000 kivääriä, se on ennätys. Patruunoiden myynti on Sakon liiketoiminnassa kymmenen prosentin luokkaa. – Tänä vuonna meillä on tilauksia niin paljon sisällä, että tiedämme tekevämme tänä vuonna uudet tuotantoennätykset niin kiväärien kuin patruunoidenkin valmistuksessa, toteaa Karjalainen. on vanha keksintö, ase ei ole koskaan valmis. 19 Sako teki uuden myyntiennätyksen Sakon valmistamien aseiden kysyntä kasvaa. – Hyvä ase on laadukkaasti Sakon toimitusjohtaja Raimo Karjalainen sanoo kiväärien tuotekehityksen olevan jatkuvaa. Vuotta kohden laskettuna laadukastaan ase ei ole niin kallis, korostaa Karjalainen. Viime vuonna Sako teki uuden myyntiennätyksen. Hyvän aseen ominaisuudet Millainen on hyvä ase. Viime vuonna Sako teki 11 miljoonaa patruunaa, tänä vuonna määrä kasvaa 15 miljoonaan. Valtaosa vientiin Sakon valmistamista kivääreistä valtaosa menee vientiin, muun muassa Pohjois-Amerikkaan, Australiaan, UuteenSeelantiin, Skandinaviaan ja eri Euroopan maihin. On myös muistettava, että kiväärin elinikä on pitkä, sata vuotta. Beretta on panostanut Sakon toiminnan kehittämiseen, tiloja Riihimäellä on laajennettu ja tuotantoa monipuolistettu.. Beretta on panostanut Sakon toiminnan kehittämiseen, tiloja Riihimäellä on laajennettu ja tuotantoa monipuolistettu. Aseita voi aina parantaa, sanoo Sakon toimitusjohtaja Raimo Karjalainen. Aseita voi aina parantaa. Tänä vuonna työntekijämäärämme kasvaa ja tavoitteena on rikkoa 100 miljoonan euron raja liikevaihdossa. Beretta oli onnenpotku Vuodesta 2000 Sako Oy on kuulunut italialaisen Berettakonsernin omistukseen. – Berettan tulo omistajaksi oli onnenpotku Sakolle. – Me emme tule koskaan olemaan edullisimpien aseiden valmistaja. Berettan tulo omistajaksi myös toi uutta potkua markkinointiin. – Metsästystuotteet on meillä valtaosa myynnistä. Myös patruunoiden tuotantomäärät ovat kasvaneet. Teemme tarkkuuskivääreitä niin viranomaisille kuin urheiluampujille, mutta metsästystuotteet ovat ylivoimaisesti suurin kategoria, kertoo Karjalainen. toimiva, tarkka ja turvallinen, luonnehtii hyvän aseen kolme ominaisuutta Sakon tuotekehityspäällikkö Kari Kuparinen. – Vaikka pulttilukkokivääri on vanha keksintö, ase ei ole koskaan valmis. – Aseiden pinnoitteet kehittyvät koko ajan. Me panostamme laatuun, metsästäjät ovat halukkaita panostamaan asehankinnoissaan laadukkaaseen tuotteeseen. Aseissa tapahtuu kehittymistä monissa eri asioissa. – Investoinnit ovat mahdollistaneet kasvun. Kun vuonna 2010 liikevaihtomme oli 51 miljoonaa euroa ja työllistimme 196 työntekijää, viime vuonna liikevaihtomme oli 98 miljoonaa euroa ja työllistimme 320 ihmistä
Kuva: Sako Oy. Paikannintekniikka mahdollistaa esimerkiksi jahtien tarkemman suunnittelun ja toteutuksen. Kuparinen kertoo aseiden räätälöinnin suosion kasvavan. Aseita voidaan räätälöidä eri tukkimalleilla eri puulajeista, aseisiin halutaan myös erilaisia kaiverruksia ja värejä, sanoo Sakon tuotekehityspäällikkö Kari Kuparinen. Laadusta huolehditaan tinkimättömästi tuotannossa. Aseisiin enemmän elektroniikkaa Elektroniikka yleistyy koko ajan eri laitteissa. Aseiden valmistuksen keskeinen kulmakivi on laatu. • Tuotantolaitokset: Riihimäellä tuotekehitys ja aseiden valmistus, Hausjärvellä patruunalataamo. Muunneltavuutta kehitetään lisää Kari Kuparinen sanoo aseiden muunneltavuuden olevan yksi tärkeä asia, johon tuotekehityksessä panostetaan. – Kameratekniikan kehittyminen avaa huikeita mahdollisuuksia. Sako esitteli viime vuonna S20 mallinsa. • Työpaikat: 320 (vuosi 2020). Ampumaratojen meluvaatimukset kiristyvät, siksi meidän tulee kyetä tekemään yhä hiljaisempia aseita. – S20-mallin rakenne on sellainen, että kivääri voidaan erilaisilla etuja takatukeilla säätää ampujan mieltymysten mukaiseksi. Esimerkiksi aseiden paikannintekniikka on yksi mahdollisuus. – Ääniä ja rekyyliä halutaan vaimentaa yhä enemmän. Sako Oy • Perustettu: 1919 Suojeluskuntain Yliesikunnan alaiseksi aseiden korjauspajaksi, omaksi yhtiökseen 1.4.1921. Lisäksi kehittyvät optiset tähtäimet, samoin aseisiin tuleva kameratekniikka, sanoo Kari Kuparinen. Tukholmassa Ruotsissa myyntikonttori, toinen myyntikonttori Kanadan Torontossa. Kivääri voidaan erilaisilla takaja etutukeilla räätälöidä ampujan mieltymysten mukaiseksi. – Aseen liipaisimia voidaan siirtää sekä taakseettä eteenpäin koon mukaan, ja helposti säädettävä poskikappale ja välilevyt auttavat löytämään mahdollisimman hyvän ampuma-asennon. Esimerkiksi Kuparinen nostaa Sakon viime vuonna esittelemän S20 -mallin. Aseet eivät ole poikkeus, vaan elektroniikka yleistyy niissäkin. • Omistaja: Vuodesta 2000 lähtien italialainen perheyhtiö Beretta. Kuparinen sanoo valovoimaisten kiikaritähtäimien kehittyvän niin, että esimerkiksi eläinten tunnistaminen onnistuu yhä paremmin myös pimeällä. Kuva: Sako Oy Sakon työllistää yli 300 työntekijää. Tulevaisuudessa kivääreissä voi olla kiikariin integroitu kamera, jolla metsästäjä voi taltioida jahdin huippuhetket ja katsoa ne myöhemmin läheistensä kanssa, jatkaa Raimo Karjalainen. • Tuotteet: Sakoja Tikkakiväärit, Sako-patruunat. Aseita voidaan räätälöidä eri tukkimalleilla eri puulajeista, aseisiin halutaan myös erilaisia kaiverruksia ja värejä. Aseen käyttötarkoituksen vaihtaminen metsästyksestä rataammuntaan onnistuu helposti erilaisten tukkien ja kahvojen ansiosta. – Elektroniikka tulee yhä enemmän mukaan aseisiin. Sako S20 on hybridikivääri. 20 aseissa korostuu myös keveys, kertoo Raimo Karjalainen. Se on hybridikivääri, joka soveltuu sekä metsästäjille että tarkkuusampujille. – Aivan kuten moni haluaa tuunata, räätälöidä itselleen sopivan auton lisävarusteilla, yhä useampi haluaa tuunata kiväärinsä juuri omien mieltymysten mukaiseksi. • Liikevaihto: 98 miljoonaa euroa (vuosi 2020). – Aivan kuten moni haluaa tuunata, räätälöidä itselleen sopivan auton lisävarusteilla, yhä useampi haluaa tuunata kiväärinsä juuri omien mieltymysten mukaiseksi. Toimitusjohtaja nostaa tärkeäksi tuotekehityskohteeksi myös äänenvaimennuksen