2 – 2019 8,10 Ahma pahin Suurpedot tappavat vuodessa 30 000 poroa Asemessujen vetonaula SS-miesten sotaretket Kekkonen ampui huteja peurametsällä Shot Show 2019: Lipashaulikkojen rynnäkkö jatkui Luontodirektiivi kieltää varsijousen jahtikäytön Pelätty kultasakaali pian jo Suomessa
2019 • Tule tutustumaan eräalan viimeisimpiin uutuuksiin. Mukana on myös ME-hanuristi Anssi K. Laitinen. Luontoelämyksiä kaikille! 26.-28.4. • Kuopio-halli on pakattu täyteen kalastusta, metsästystä, retkeilyä, koiraharrastuksia, luonnossa liikkumista ja erätunnelmaa. • Upeat esiintyjät Aikakone ja Kaukolasipartio sekä juontaja-laulaja Mika Lappalainen luovat huipputunnelmaa. Eräpubissa voi pitää taukoa. K u va : V il le H e ik k in e n , V ie re m ä Tutustu lisää: www.savoneramessut.fi. Paikalla kattava joukko asian tuntijoita, maahantuojia ja myyjiä. • Hae reppuusi parhaat tarjoukset ja tärpit. Tavataan Erätaika 2019-messuilla! /erataika2019 ITÄISEN SUOMEN SUURIMMAT ERÄMESSUT Avoinna pe 10-18, la 10-17, su 10-17 OSTA LIPPUSI EDULLISEMMI N ENNAKKOON: www.savoner amessut.fi/ aukioloajat-ja -liput/ Kuopio-hallissa 26.-28.4.2019 Liput: 15 € ovelta, 13 € ennakkoon, 12 € varusmiehet, eläkeläiset, opiskelijat, 10 € nuoret 12-16v, vapaa pääsy alle 12v. Lapsille on oma Muksula. Lapsia viihdyttää iloinen MisseKissa
Savukoskella järjestettiin vuonna 2012 mielenosoitus, joka koski valtavia petovahinkoja, leikkauksen alle joutuneita korvausmäärärahoja ja pelkoa elinkeinon jatkuvuudesta. 14 Kultasakaali Suomeen. 76 Keskipohjan piiri Metsästäjäliiton Keskipohjan piirin uusi toiminnanjohtaja Leena Kangas-Järviluoma harrastaa jousimetsästystä.. 62 Shot Show: haulikot Jo viime vuonna Shot Showssa nähtiin kaksikin uutta lipashaulikkoratkaisua. Veikko Hakkarainen menetti tammikuussa suomenpystykorvansa susille. 48 38 Teerija jänisjahtiin Teerenpyynti on lähellä Jukka Immosen sydäntä. 24 Suomen SS-miehet Tampereen Asemessujen erikoisnäyttely kertoi merkein ja esinein: suomalaiset SS-miehet Saksan joukkojen kärjessä itään. 16 Melissa Bachman on Yhdysvalloissa jousimetsästyksen naisikoni. 59 Shot Show: pistoolit Yhdysvaltojen asemarkkinoilla tapahtuu jatkuvasti uutta. 70 Satakunnan piiri Metsästäjäliiton Satakunnan piiri on saanut uuden toiminnanjohtajan. 13 Susipannoitukset Myönnetyt sudenpannoitusluvat ovat aiheuttaneet kuohuntaa. 54 Oikea nuolen pituus Nuolen pituus kannattaa laittaa kohdalleen vaikka jo ostovaiheessa. 3 Sisältö 2/2019 6 16 Suuret porotuhot Jopa 30 000 poroa joutuu vuosittain suurpetojen suuhun Suomessa. Näin sanoo Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius. Metsästysasetusluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella. Hirven jousimetsästys voi olla mahdollista jo tulevalla jahtikaudella. Pahimmissa petopaliskunnissa on käytössä Lex Halla, jonka mukaan maksettava korvaus on kolminkertainen. On enää ajan kysymys, koska uusi petoeläimeksi luokiteltu koiraeläin saapuu Suomeen. 64 Shot Show: erikoiset Las Vegasin vuotuinen Shot Show esittelee tuhansia aseita ja monin verroin enemmän alan tarvikkeita ja oheistuotteita. Tänä vuonna lipashaulikoita oli tarjolla jo useampia. Puhetta oli johtamassa Kauhajoen riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Jarkko Latvanen ja hänen vieressään istumassa laskennan koordinoija Jukka Hautala. 48 Lisää harrastajia Jousimetsästyksen salliminen Euroopassa on tapahtunut tarkoin hiottujen, pääosin EUpohjaisten säännösten myötä. Kuhmolainen yrittäjä järjesti elämänsä niin, että pääsee metsälle silloin kun itse haluaa. Taajamahirvet sopivat jousimetsästäjän kohteiksi. 10 Lieksan susimäärät Lieksassa on yhä enemmän susia. Sen seurauksena yksi metsästysseuroista veti luvan pois. Kultasakaaleita on tavattu jo varmuudella Virossa. 16 Suurpetolaskennat Lähes 700 metsästäjää jalkautui petojen jäljille pohjalaiskunnissa. 35 Kekkosen peurajahdit Metsästäjänäkin kunnostautunut presidentti Urho Kekkonen ei pistänyt parastaan peurajahdeissa Arastalolla. Kuva: Paliskuntain yhdistyksen arkisto Laskennan jälkeen järjestettiin yhteenveto, jossa jokaisen laskenta-alueen metsästäjät kävivät havainnot läpi ja näin tarkennettiin havaintojen määrää ja poissuljettiin päällekkäisyydet. Laskennan aikana saatiin 126 jälkihavaintoa, joista ahmoja oli 11, ilveksiä 28 ja susia 87. Näin myös tänä vuonna. 45 Direktiivi sanoo ei Varsijousi sopisi kaiken riistan metsästykseen, mutta luontodirektiivi kieltää sen käytön. Tämä tuli selväksi myös Shot Show´ssa esitellyissä käsiaseissa. 42 Hirvijahtiin jousella. Nokipannukahvit kruunaavat metsästysretken. Helena Manninen viihtyy hyvin metsällä
8/2019, ilmestyy viikolla 49 PIENRIISTA Pienaseet. Loukkupyynti. Jahtisafarit. Tekniikka metsästyksen apuna. 09-413 97 340 3/2019, ilmestyy viikolla 17 ASEJA ELEKTRONIIKKAUUTUUDET Metsästysaseiden katsaus. Mediamyynti: Ari Hetrzberg ari.hertzberg@karprint.. Metsästäjän varusteet. Metsästyskoiran syksy. MESSUNUMERO. Ulkomaiset metsästyskohteet. 5/2019, ilmestyy viikolla 33 METSÄSTYSKAUDEN AVAUSNUMERO Vesilintujen metsästys. Naismetsästäjät: varusteet ja aaseet. 6/2019, ilmestyy viikolla 38 HIRVIJAHTI Puukot ja teräaseet. Metsämajoituksen varusteet. Riistakamerat, GPS, koirapannat ja tutkat. Tähtäimet ja optiikka. @asejaeralehti. Talvimetsästäjän varusteet. Turkisten käsittely. Riistan säilöntä ja pakkaus. Riistaruoat. Ase & Erä 2019 www.asejaera-lehti.. Metsästysretket. Tähtäimet. Metsästyskoiran jahtikauden ravinto ja lisäravinteet. 4/2019, ilmestyy viikolla 24 MAASTOAJONEUVOT JA METSÄSTYSVARUSTEET Mönkijä, veneet ja kanootit. Metsästysasut ja jalkineet. Koiran koulutus ja kokeet. puh. Riistanhoito. Kyttäys ja naamiointi. 7/2019, ilmestyy viikolla 44 METSÄSTYSMATKAILU Peuraja kaurisjahti
Miksi valtiovalta sallii ahmojen lisääntyvän pohjoisen ja itäisen Suomen alueilla. joulukuuta. Venäjällä on todettu kaksi uutta afrikkalaisen sikaruton (ASF) tartuntaa villisioilla. Suden suojelustatus häviää. Mutta niiden hävittämä pohjoisen Suomen asukkaiden elämisen mahdollistava poro ei sitä ole. Muutokset tulisivat voimaan maaliskuussa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että suden suojelustatus häviää. Toinen oli lähellä Suomen rajaa Pietarin ympäristössä sijaitsevalla Leningradin alueella. Tänään Pohjois-Suomessa suojeltuna ja vapaana luonnossa liikkuva ahnas peto ahma tappaa kymmeniä tuhansia poroja. Ahma on Suomen kansan valitseman eduskunnan toimesta suojeltu. Pietarissa ASF-tartuntoja . Siinä onnistuttiin. Jaakko Ojanperästä eräneuvos . Myös idästä vaeltavat sudet aiheuttavat vahinkoa porotaloudelle. Suurelle osalle Lapin asukkaista poro on elämisen ehto. Metsästäjäliitto pitää tärkeänä, että myös jatkossa minkä tahansa riistatai rauhoittamattoman eläimen lopettaa ammattitaitoinen henkilö, esimerkiksi metsästäjä. Kun vajaa kaksituhatta vuotta sitten meidän metsäistä Suomenniemeä aloitettiin asuttaa, oli esi-isiemme tärkein tehtävä taistella merkittivän suurta pentokantaa vastaan. Edellinen tautihavainto Leningradin alueella on tehty jouluaattona 24. Sekä supikoiraa että minkkiä ollaan muuttamassa rauhoittamattomiksi lajeiksi. Hän on monet vuosikymmenet tehnyt suomalaista metsästyskulttuuria tunnetuksi ympäri maailmaa ja myös hyvällä esimerkillään lisännyt kiinnostusta metsästystä kohtaan. Valtio korvaa suurpetojen aiheuttamista vahingoista osan, mutta merkittävän suurin osa jää asukkaiden vahingoksi. Ojanperä on maailmanlaajuisesti tunnetuin suomalainen metsästäjä, joka on saavuttanut kansainvälisten metsästäjäpiirien ja metsästysasiantuntijoiden arvostuksen. Ojanperä on ollut työtehtävissä yli 60 maassa, ja hän on myös kaikissa niissä harrastanut metsästystä.. Valiokunta pitää kuitenkin asiantuntijakuulemisten perusteella tulomuuttoa todennäköisenä. Työtä kuvataan vaikeaksi, koska koiralauman liikkeitä on hankala ennustaa ne liikkuvat sekä Suomen että Venäjän puolella.. Ei ole kohtuullista, että suomalaisista osa, pohjoisen kairan vaatimattomissa olosuhteissa elävät kanssaveljemme ja sisaremme ja heidän lapsensa joutuvat elämään ahdingossa ei suuren, mutta ahneen tappajapedon ahman voksi. Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt projektipäällikkö, rakennusmestari Jaakko Ojanperälle eräneuvoksen arvonimen. Suurpedot, joista ahma on merkittävin, hävittävät Suomen poronhoitoalueelta vuosittain noin 30 000 poroa. Ahmakanta on Suomessa lisääntynyt ja yhtenä todennäköisenä syynä tähän pidetään Lapin runsasta poromäärää. Kustantaja: Karprint Painopaikka: Karprint Oy, Vihti 2019 ISSN 0781-2124 (painettu) ISSN 2489-8694 (verkkojulkaisu) Suurpeto ahma poronhoidon esteenä Lapissa ?. Liitto myös muistuttaa, ettei ole eettistä tappaa naarasta, jolla on poikaset, koska myös minkin ja supikoiran kohdalla on tärkeää säilyttää pesimärauha. Poliisi on pyytänyt metsästysseuroilta apua villikoirien hävittämiseksi Imatralla. Valiokunta perustelee esitystään sillä, että Suomen ja Venäjän populaation yhteys on kiistaton, vaikka tutkijoiden analyysit eivät viittaa merkittävään tulomuuttoon itärajan takaa. Mahdollisuus säilyttää alueen ihmisillä edes tyydyttävä elintaso poistuu pitkälti ahmojen aiheuttamien porovahinkojen vuoksi. . Venäjä on raportoinut tapauksista Kansainväliselle Eläintautijärjestölle OIE:lle. 09-413 97 300 asejaera.toimitus@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola Toimitussihteeri: Maija Salmi toimittajasalmi@gmail.com Mediamyynti: Ari Hertzberg p. 5 PÄÄKIRJOITUS Toimitus: Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari, p. Aina Ural-vuoristojen takaa tiedetään ahmojen etenevän kohti länttä vahvan porokannan vuoksi. Me jokainen suomalainen tunnemme pohjoisten kairojemme vähäiset elinolosuhteet. Ihmiset eivät ole tasa-arvoisia lain edessä, kun rauhoitetut pedot saavat viedä leivän ankeilla alueilla pohjoisessa eläviltä asukkailta. 09-413 97 300, tilaukset@karprint.fi Tilaushinnat: Kestotilaus 64 euroa/vuosi Määräaikainen 71 euroa/vuosi Ilmestyy 8 numeroa vuodessa. . Vastalauseen valiokunnan susiasiaan jättivät kansanedustajat Hanna Halmeenpää (vihr), Tytti Tuppurainen (sd) ja Jari Myllykoski (vas). Maaja metsätalousvaliokunta esittää, että susi siirretään pois suojeltavien lajien listalta. Metsästysseuroilla on myös poliisin lupa lopettaa villikoiria, kunhan se tapahtuu turvallisen etäisyyden päässä ihmisistä ja asutuksesta. Supi ja minkki rauhoittamattomiksi. Parhaillaan lausunnolla ovat tärkeimmät säädökset vieraslajien pyyntivälineistä ja -menetelmistä. Villikoirahavaintoja tehdään Imatralla vuosittain. Niiden määrä on meillä hyvän ravinnon vuoksi lisääntyntyt vuosi vuodelta. Imatran villikoiralaumat . Valiokunta edellyttää, että valtioneuvosto toimii viipymättä suden siirtämiseksi luontodirektiivin liitteestä IV liitteeseen V. Suomessa on eletty vahvasti luonnon ehdoilla aina tähän saakka, kunnes eteläisen Suomen lainlaatijat ja päättäjät ovat monelta osin rajoittaneet erityisesti pohjoisilla alueilla asuvien kansalaisten elinmahdollisuuksia. Joudutaan kysymään, miksi Lapin asukkaiden elinoloja halutaan valtion lainsäädännöllä vaikeuttaa. Heillä ei ole mahdollisuutta puolustaa porojaan luonnon pahinta ja porojen suurinta vihollista ahmaa vastaan. 09-413 97 340 ari.hertzberg@karprint.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Tilaajapalvelu, ma–pe klo 9–15, p
– Idea poronhoidossa on se, että porokarjassa on siitosporoja, jotka tekevät lisää siitosporoja sekä teurasporoja. Vaikka pedon tappamasta porosta saa isomman korvauksen kuin lihaksi myydystä porosta, ei tarkoituksena ole syöttää poroja pedoille, koska siinä samalla menee elinkeinon. Näistä löytyy vain noin 4 000-5 000 poron jäänteet. Kuva: Paliskuntain yhdistyksen arkisto Jopa 30 000 poroa joutuu vuosittain suurpetojen suuhun Suomessa. S uurpetojen tappamien porojen määrä Suomessa on vuosittain noin 25 00030 000. Lex Hallan tilalle kaatolupia Pahimmissa petopaliskunnissa on ollut käytössä niin sanottu Lex Halla, jonka mukaan maksettava korvaus on kolminkertainen. 6 Paliskunnat toivovat rahan syytämisen sijaan järkeä petopolitiikkaan Ahmivatko ahmat suihinsa perinteisen elinkeinon. Paliskuntain yhdistyksen hallitus on ehdottanut käytäntöä kumottavaksi, jolloin kaikilla alueilla korvaukset maksettaisiin saman 1,5 kertoimen mukaan. Kumoamisen takana on myös osa Lex Halla -paliskunnista. Poikkeuksellisen suurten porovahinkojen eli 2,19 miljoonan euron korvauksen saivat Lex Hallan piirissä olevat Hallan, HossaIrnin, Kallioluoman, Näljängän, Alakitkan, Pohjois-Sallan, Oivangin, Käsivarren, Kyrön ja Paatsjoen paliskunnat. Valtion petokorvauksissa on huomioitu hävikki maksamalla korvaus kuolleesta tai lopetuskuntoon raadellusta porosta puolitoistakertaisena ja käyttämällä lisäksi vasahävikkikerrointa. Vuotta aiemmin porovahinkoja korvattiin noin kymmenellä miljoonalla eurolla. Savukoskella järjestettiin vuonna 2012 mielenosoitus, joka koski valtavia petovahinkoja, leikkauksen alle joutuneita korvausmäärärahoja ja pelkoa elinkeinon jatkuvuudesta. Pahimmissa petopaliskunnissa on käytössä Lex Halla, jonka mukaan maksettava korvaus on kolminkertainen. Vuonna 2017 suurpetojen porotaloudelle aiheuttamat vahingot nousivat yli 11,2 miljoonaan euroon ja valtion rahat riittivät korvaamaan niistä vain noin 8,34 miljoonaa. Poronomistajille maksettiin 4,69 miljoonaa suurpetojen tappamien porojen perusteella ja lisäksi paliskunnille maksettiin vasahävikkikorvausta noin 1,42 miljoonaa euroa
Poronhoito on pohjoisen elinkeinoista vanhin. jatkuvuus. Olisi aika lyhytnäköistä yrittää tienata petokorvauksilla. Ahma tekee pahaa jälkeä poronhoitoalueella. Niitä on aina ollut, ja petovahingot ovat luonnollinen osa poronhoitoa. Aina kun näistä asioista puhutaan, ihmiset luulevat, että olemme vailla lisää rahaa. Vaikka valtio kompensoi korvausten muodossa poronomistajalle osan petojen tappamista poroista, valtaosa taloudellisista seuraamuksista jää kuitenkin poronomistajan itsensä kannettavaksi. Se ei pidä paikkaansa, vaan olemme vailla lisää kaatolupia ja muutosta petopolitiikkaan, vakuuttaa Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila. Paliskuntain yhdistyksen yksi tehtävä on tuoda esille poronhoidon merkitystä koko Suomelle. Poronhoito pitää Pohjois-Suomen kylät asuttuina ja elinkelpoisina. 7 . Luonnonlakia ei haluta muuttaa Poronhoitoalueella petojen läsnäolo ei ole uusi asia. Kuvassa yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila. Sen merkitys pohjoisen kylissä kasvaa entisestään maaja metsätalouden tarjoaman työn jatkuvasti vähentyessä. Poronomistaja tekee konkreettista petojen suojelutyötä tarjoamalla pedoille ravintoa omalla omaisuudellaan. Poronhoitoalue ulottuu Kainuusta Perämeren pohjukkaan ja siitä ylöspäin Lapin perukoille. Poroelinkeino on suurin mahdollistaja suurpetojen olemassaololle etenkin pohjoisessa ja idässä, jossa porot ovat petojen pääasiallisin ravinto. Poronomistajat ovatkin Suomessa petojen suojelua käytännössä eniten rahoittava taho.
– Nykyiseen tilanteeseen ei kukaan ole tyytyväinen. Vahinkojen ehkäisyn näkökulmasta seuranta on täysin mahdotonta. Kesäisin porot laiduntavat laajoilla alueilla ja eläinten jatkuva vahtiminen on mahdotonta. Revittyyn selkään istuvat myös korpit ja varikset nokkimaan tuoretta lihaa, eikä poro pysty niitä häätämään. 8 Lupakäytäntö tiukka ja työläs P oronhoitoalueella susi kuuluu muusta maasta poiketen luontodirektiiviin liitteeseen V. Näin on ollut aina ja tulee aina olemaan, eikä meillä ole mitään hinkua luonnonlakia muuksi muuttaa. Korvauksia varten kuolleesta porosta täytyy todeta pedon jättämät raatelujäljet, mutta varsinkin kesällä merkit katoavat nopeasti raadon mädäntyessä tai kadotessa muiden raadonsyöjien suihin. – Etenkin idässä eteläisellä poronhoitoalueella ongelma on näkyvä ja porotalous on vaarassa hiipua. n Usein peto vain raatelee poron, joka jää kitumaan ja kokee tuskallisen kuoleman, ellei omistaja löydä sitä ja lopeta kärsimyksiä. Karhukiintiötä on kasvatettu, mutta ei riittävästi. Mutta petokontrolli pitää olla hallinnassa, jotta niiden kanssa mahdutaan samalle tontille asumaan. Osa on jo lopettanut poroelinkeinon. Ymmärrämme, että ahmoja on vähän, eikä niitä voi ylettömiin tappaa, mutta pikkuisen enemmän niitä pitäisi pystyä vähentämään, Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila toteaa. Kuva: Tuomas Semenoff harjoittamisen, ja jälkikasvulle perinteistä elintapaa ei uskalleta enää suositella. – Keskeisillä vasoma-alueilla kuljetaan jonkin verran seurailemassa tilannetta, mutta porot tarvitsevat oman rauhan ja ne häiriintyvät helposti vasomisaikana. Talvella raadot löytyvät helpommin. Silloin pystymme paremmin kontrolloimaan petokantoja ja rajoittamaan vahinkojen määrää. Kallista petokannan hallintaa Vaikka porokarjalle vahinkoja tekeville susille on mahdollista saada poistolupa, on sen täytäntöönpano mahdollista lähinnä vain talvisin. Siellä on vielä ihmisiä, jotka taistelevat elinkeinonsa puolesta ja yrittävät tulla toimeen, vaikka tilanne näyttää pahalta, mutta jatkuvuuden suhteen näkymät huolestuttavat, sanoo Ollila. Syynä poikkeusluvan myöntämiselle voi olla muun luonnon säilyttäminen, karjatalousvahinkojen ehkäiseminen, yleinen turvallisuus tai sosiaaliset syyt. Petojen tekemät vahingot ovat mittavia, mutta lupakäytäntö tiukka ja työläs. Sutta on lähtökohtaisesti mahdollista metsästää, mutta ainoastaan poikkeusluvin, sillä kannanhoidollista metsästystä suden kohdalla ei ole. Meidän näkökulma on hyvin käytännönläheinen – peto kuuluu luontoon ja niitä on aina ollut. Niillä ei ole täällä muuta syötävää, eli poro kuuluu niiden ravintoketjuun, eivätkä ne muuten pärjäisikään. Karhulle myönnetään vuosittain lupia kiintiömetsästykseen. Ahma on ratkaisevassa asemassa, koska sen tekemät vahingot ovat suuret ja kahdeksan ahmalupaa on liian vähän. Lupa perustuu poikkeuksetta vahinkoa tehneen eläimen yksilöintiin, ja sulalla kelillä tämä on todella vaikeaa. Poikkeuslupia voidaan myöntää vain ahmakannan hoitosuunnitelmassa määritellylle pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueen kannanhoitoalueelle, jossa ahman aiheuttamat porovahingot ovat suurimmat. Riistakeskus arvioi, täyttyykö lupaperusteet ja vaarantuuko kyseisen eläimen suotuisa suojelutaso, mikäli se kaadetaan. Yksi pala tätä kokonaisuutta on se, että kaikki suurpetoihin liittyvä työ tehdään omalla kustannuksella. – Tehokkaampi poikkeuslupakäytäntö on oikea linja poronhoitoalueen petopolitiikaksi. Sulalla ei pystytä edes toteamaan, mitä pedot saavat aikaan, vaan vasta lumen tultua nähdään mitä laitumilla tapahtuu. n Erja Pekkala – On laskettu, että poronhoitoalueella petokannan hallinta maksaa yhtä paljon kuin mitä valtio maksaa vahingonkorvauksia. Kun tietyillä alueilla petotilanne muuttuu pahaksi, siihen pitää pystyä puuttumaan, painottaa Ollila. Käytännössä porokarjan omistajalla ei ole mitään mahdollisuutta suojella tokkaansa pedoilta. Hyvällä tuurilla peto saadaan kumoon ja sen jälkeen se lähetetään Ruokavirastoon tutkittavaksi. – Kuolleesta porosta pitää ensin selvittää, mikä eläin sen on tappanut tai raadellut ja yksilöidä peto eli käytännössä täytyy pystyä seuraamaan sen katkeamatonta jälkeä. On laskettu, että poronhoitoalueella petokannan hallinta maksaa yhtä paljon kuin mitä valtio maksaa vahingonkorvauksia. Ahman kohdalla maaja metsätalousministeriön asetuksessa on suurimmaksi sallituksi saalismääräksi metsästysvuodelle 2018–2019 asetettu kahdeksan yksilöä. Jos luvan saa, siitä pitää maksaa ja sitten poromiehet lähtevät omalla ajallaan ja omalla kustannuksellaan pyytämään sutta. Pian petojen syömä perinne Pahin tilanne on poronhoitoalueen eteläisessä osassa sekä itärajan eteläosassa, joissa myös porokarjat ovat pienemmät kuin pohjoisempana. Osittain tätä on jo parannettu ja poistolupia on saatu, eikä niihin kaikkiin ole asetettu kiintiöitä
Ahma on tehokas tappaja ja vammauttaja, joka voi suotuisissa lumiolosuhteissa yön aikana raadella jopa 20–30 poroa. Se ei pidä paikkaansa, vaan olemme vailla lisää kaatolupia ja muutosta petopolitiikkaan. Ne liikkuvat pitkiä matkoja ja tappavat kun kohtaavat poroja. Se ehtii tehdä ison vahingon, ennen kuin kukaan pääsee väliin. Merikotka ei kuulu kotkakorvausten piiriin, vaikka sen reviirejä on Lapin suurten järvien ja tekoaltaiden alueilla ja sille maistuu kalan lisäksi poronliha. Sulan maan aikana sen liikkeistä ei tiedetä. – Susi on erittäin hankala poronhoitoalueella, koska poro ei pääse sitä karkuun milloinkaan. Näin se varastoi itselleen ruokaa, mikä pysyy pidempään sulana ja tuoreena. n Erja Pekkala. Lisäksi karhu tappaa ja syö aikuisia poroja. Vuonna 2017 valtio korvasi lähes 800 000 euroa kotkien aiheuttamia porovahinkoja. – Kuolinkello kertoo, että poro on kuollut ja omistaja pystyy nopeasti toteamaan vahingon. Laitteita on käytössä eteläosien pienemmissä porokarjoissa. Panta on kallis investointi laittaa isoon määrään poroja, eikä niitä sen vuoksi voi olla jokaisella kaulassa, selventää toiminnanjohtaja Anne Ollila Paliskuntain yhdistyksestä. Uhkaa maasta ja ilmasta Myös koko poronhoitoalueelle levittäytynyt ilves käyttää poroja ravintonaan. Kotkat tappavat myös aikuisia poroja laskeutumalla niiden selkään ja painamalla kynnet keuhkojen läpi. Etenkään kesäaikana keväällä syntyneestä vasasta ei jää mitään jälkeä sen kadottua pedon suihin. Vasa on voimaton kaikkia petoja vastaan avoimessa maastossa. Se on semmoinen paikka, mihin ei ole kiva mennä toteamaan yön tapahtumia. Kotkalle vasa on helppo saalis, jonka lintu voi lennättää ilmojen halki pesäänsä. Maassa vaanivan saalistajan lisäksi poroja uhkaavat yhä enenevässä määrin myös ilmassa leijuvat petolinnut. Kuva: Benjam Moilanen T utkijoiden mukaan tehokkaimmin poroja ravintonaan hyödyntää karhu, jonka lihantarve on suurimmillaan juuri vasomisen aikoihin. Kuolinkellot soivat Lapin yössä Porojen kaulassa oleva paikannin – kuolinkello – ilmoittaa, kun poro jää paikalleen. – Aina kun näistä asioista puhutaan, ihmiset luulevat, että olemme vailla lisää rahaa. Tunnetuista maakotkareviireistä noin 90 prosenttia on poronhoitoalueella. Kuva: Tuomas S Palojärvi. Kulinaristina Suomen toiseksi suurin maapeto nauttii porosta usein vain parhaat palat. Ahma vammauttaa porot ja säilöö näin tuoretta ruokaa itselleen. – Ahma hyppää poron selkään ja puree niskaan halvaannuttaen eläimen. 9 . Heikkoleukainen kissaeläin tarvitsee pehmeää lihaa, joten pakkauskaudella se tappaa usein, sillä sen purukalusto ei pysty hyödyntämään jäistä raatoa. Ahma tehokas teurastaja Eniten poron raatoja löytyy ahman saalistuksen jälkeen. Karhun jäljiltä poron vasasta ei jää jäljelle karvaakaan. Korvausten piiriin tulee eniten ahmojen aiheuttamia vahinkoja, koska se tappaa eniten talvella ja kerralla löytyvä määrä on suuri. Sudelle poro on helppo saalis ympäri vuoden. – Ahmoja on eniten Lapissa, missä on isoja porokarjoja. Se vie poroilta silmät ja kielen jättäen ne kitumaan hangelle. Pahimmilla petoalueilla on käytössä porojen paikanninpantoja, jotka antavat signaalin liikkeen loppuessa. Silloin omistaja tietää, että porolle on käynyt huonosti. Se ei toimi petojen seurantapannan tavoin, eikä anna tietoa porojen liikkumisesta. Usein niiden jäljiltä löytyy iso määrä tapettuja tai eläviä poroja, joilta on syöty mahat täyteen kieliä tai muita parhaita paloja, jatkaa Ollila karua kerrontaa petojen tihutöistä
– Ihmiset ihmettelevät, että mihin tämä johtaa. – Kaikkihan noille Luken luvuille nauravat! Hakkarainen puuskahtaa. Ne eivät pelkää mitään, seurailevat ja katselevat isoja koneita. Hakkarainen osoittaa sormella EU-parlamentaarikkoja. Osa on raivona. – Motokuskit, joiden työt pyörivät kellon ympäri, kertovat näkevänsä viisikin sutta kerralla. Kaikilla pitäisi olla Suomessa yhteneväiset mahdollisuudet elämiseen, mutta ne oikeudet on nyt menetetty. Asukkaat ovat ihmeissään, että mitä tulee tapahtumaan. Aivan varmasti Suomessa otetaan asia itse hoidettavaksi, seuraa siitä sitten mitä rangaistuksia. – Esimerkiksi Sirpa Pietikäinen ja Merja Kyllönen ovat. Päättäjät syyllisiä Mitä lieksalaiset sitten susimääristä ajattelevat. Tapettujen susien määrä siis kaksinkertaistui, ”Mies istuu lupasysteemien päällä ja on sen takia vihattu” Lieksassa yhä enemmän susia joka sekin osaltaan kertoo susien kasvaneesta määrästä. Susitilanne on Lieksassa paikoin hyvin huono. – Kyllähän täällä tosiaan susia on riesaksi asti! Esimerkiksi Hattuvaarassa niitä riittää. Silloin sudet ovat hyvinkin pelottomia. Mitä salametsästystä se on, kun ei muuta vaihtoehtoa enää ole. I hmiset ovat kurkkuaan myöden täynnä eriarvoisuutta. Pahin tilanne on Hakkaraisen mukaan pimeään aikaan. Hakkarainen sanoo, että Lieksassa on tällä hetkellä 25-30 sutta – Luonnonvarakeskuksen mukaan niitä on kahdeksan. 10 Lieksan susitilanne on ollut kolmen viime vuoden ajan äärirajoilla. Ei karsasteta sitäkään ajatusta, että kyllä sudellekin noutaja tulee. Lapset voi päästää pihalle leikkimään vain aikuisen valvonnassa, hirvikoirat pitää ottaa yöksi sisään, hirvenmetsästyksessä ei uskalleta käyttää koiria ja koirakokeihin ei enää riitä tulijoita, summaa jo 65 vuotta metsästystä harrastanut Veikko Hakkarainen. Siitä kertoo jo se, että heti rajan takana Venäjän puolella ammuttiin viime vuonna 226 sutta, kun vuotta aikaisemmin 104
Mutta luonnettakin oli löytynyt. Ennen kuluvan vuoden alkua ei susia ollut talon pihapiirissä näkynyt – tammikuussa susi oli kierrellyt pihalla parina yönä, sitten päässyt koiratarhaan, jossa oli tappanut 7,5-vuotiaan suomenpystykorvanartun. Hakkarainen oli kysynyt kaksi vuotta sitten silloiselta EU-mepiltä Anneli Jäätteenmäeltä, että eikö olisi mahdollista saada susille kaatolupia. Yhden hän haluaa myös nimetä: Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikön Sauli Härkösen. si harmaanorjanhirvikoiraa ja yksi jämtlanninpystykorva. Lisäksi Pertti Salolainen rummuttaa Suomesta käsin susien suojelusta. Hakkarainen sanookin Suomen päättäjiä syyllisiksi tilanteeseen, vaikka aina osoitetaan EU:n suuntaan. Hakkarainen ylipäätään ihmettelee, kuinka täysin asiaa tuntemattomat ihmiset ovat esittäneet neuvoja, miten koiravahingot vältetään. Sillä oli ollut kaksi pentuetta, ja narttu oli osoittautunut hyväksi periyttäjäksi; jälkeläiset ovat Hakkaraisen mukaan toimineet metsällä erinomaisen hyvin. n Maija Salmi. Kaupungin keskustaan on matkaa neljä kilometriä. Susi oli hypännyt kaksimetrisen aidan yli tarhaan, tappanut koiran, vienyt sen tarhasta ja vetänyt sitä osin tietä pitkin noin 400 metrin matkan. Palautetta oli satanut suojelijapuolelta eli Suomen Suden ja Tapiolan Facebook-sivuilla. Sutta ei ole sittemmin näkynyt. 11 Susu oli osoittautunut erinomaiseksi periyttäjäksi – kuvassa Susun poika Lärvätsalon Rambo hirvijahdissa. – Menin aamulla viemään ruokaa koirille, kun näin lumessa verta. Häkissä oli verta ja karvoja, siellä oli otettu yhteen oikein kunnolla. Nyt niiden tarha-aitojen yläreunoissa on piikkilangat ja pärinää pitävät muovinauhat. Olen varmasti tehnyt voitavani, kun koirat on juoksulangasta pantu tarhaan häkkeihin ja silti vahinko tapahtui. Jäljistä päätellen susi oli ollut iso, noin 50-kiloinen. Hakkaraisella on myös kakpelkästään suojelijoiden puolella. Poliisi on ymmärtänyt meitä kun on antanut susien poistolupia, tosin vain pakkotilanteessa. Hakkarainen uskoo, että Susu oli pitänyt sisukkaasti ja ärsyyntyneenä puoliaan, kun oli nähnyt suden häkin ulkopuolella. – Se mies istuu lupasysteemien päällä ja on sen takia vihattu. Susu oli ollut myös hyvin ihmisystävällinen ja tottelevainen. – He ovat hyvin karkeasti arvostelleet, kun vahinko on annettu tapahtua. – Tutut soittelivat, että siellä on asiasta karkeita kirjoituksia. Pyysin heitä ottamaan niistä tulosteet, jotka on nyt toimitettu poliisin tutkittavaksi. – Poliisi on ollut ystävä. Poliisi tutkii Hakkarainen oli kertonut Susun kohtalosta myös sosiaalisessa mediassa. Sekä poliisi että Lieksan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Matti Törrönen olivat käyneet paikalla. Hyvä periyttäjä Susu-niminen pystykorva oli ollut Hakkaraisella pennusta saakka. Veikko Hakkarainen oli joka tavalla tyytyväinen suomenpystykorvanarttu Susuun, joka koki kovan kohtalon tammikuussa. ”Vain panta jäi koirasta jäljelle” n Veikko Hakkarainen on asunut Lieksassa samassa paikassa vuodesta 1972 lähtien. Luontoihmiset lähettävät mepeille koko ajan kirjeitä ja saavat nämä puolelleen. – Kova oli ollut pedolla nälkä, kun oli syönyt kokonaan 12-kiloisen koiran. – Vain panta oli jäänyt jäljelle, Hakkarainen kertoo. Poliisia Hakkarainen sen sijaan kiittää. – Jäätteenmäki vastasi, että Suomen eduskunta ja hallitus päättävät niistä, ei EU. Kun oli saanut koiran metsän puolelle, oli syönyt sen kokonaan
Haastatteluhetkellä helmikuun viimeisellä viikolla, kun metsästyskautta oli jäljellä enää kolme päivää, poikkeusluvilla oli kaadettu 176 ilvestä. Edellisen kauden kannanhoidollisten poikkeuslupien määrä oli 424, josta poronhoitoalueen ulkopuolelle 404 ja poronhoitoalueelle 20. L uonnonvarakeskus arvioi viime vuonna, että Suomessa oli noin 1865–1990 yli vuoden ikäistä ilvestä ennen syksyn 2018 metsästyskautta. puolet edellisvuoden lupamäärästä. – Painotus luvissa on ilvestiheimmillä alueilla Hämeessä, Satakunnassa, Savossa, KeskiSuomessa, Oulussa, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa sekä itärajalla Pohjois-Karjalasta Kaakkois-Suomeen. Vuosittain lupien käyttöaste on noin 90-95 prosenttia, kertoo suurpetovahinkoihin sekä pyyntija poikkeuslupatilastoihin perehtynyt erikoissuunnittelija Harri Norberg Suomen riistakeskuksesta. Myös ketut ja supikoirat sekä näädät kuuluvat ilveksen ruokalistalle. Poronhoitoalueella ilveksiä on harvakseltaan, ja Pohjanmaan lakeuksilla se ei viihdy, sillä laajat peltoaukeat eivät tarjoa ilvekselle riittävästi metsäistä ja suojaisaa elinympäristöä. Koko maan kissa Ilvestä tavataan koko maassa, mutta sen esiintyminen painottuu alueille, joilla on sille sopivaa ravintoa ja suotuisat saalistusolosuhteet. 12 Kaatoluvat puolittuivat viime vuodesta Ilvessaaliit pienenivät Vuosittain ilveksen kaatolupien käyttöaste on noin 90-95 prosenttia. Naarasta, jota alle vuoden ikäinen pentu seuraa, ei saa ampua. Metsästyskaudella 2017 – 2018 Luke arvioi havaitun noin 332–375 pentuetta, mikä oli noin 22 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016. – Ilveksen tärkeimpiä saaliseläimiä ovat metsäjänis, rusakko, metsäkauris, valkohäntäpeura, metsäkanalinnut ja jyrsijät. Ilvekselle on mahdollista hakea myös vahinkoperusteista poikkeuslupaa. Ilveskannan laskusuunnan vuoksi Suomen riistakeskus myönsi ilveksen poikkeuslupia kuluvalle metsästyskaudelle vain Painotus luvissa on ilvestiheimmillä alueilla Hämeessä, Satakunnassa, Savossa, Keski-Suomessa, Oulussa, Uudellamaalla ja VarsinaisSuomessa sekä itärajalla Pohjois-Karjalasta Kaakkois-Suomeen. Itärajalla jäniseläinten merkitys ilveksen ravinnossa on läntistä Suomea suurempi, sillä siellä pienten hirvieläinten runsaus on huomattavasti läntistä Suomea alhaisempi. Ilveskanta on siten pienentynyt noin parikymmentä prosenttia vuodesta 2017. Pääasiallisena ravintonaan ilves käyttää piennisäkkäitä, lintuja sekä hirveä pienempiä sorkkaeläimiä. Kannanhoidollisilla poikkeusluvilla tapahtuva ilveksen pyyntiaika on poronhoitoalueella lokakuun alusta helmikuun loppuun, sekä muualla Suomessa joulukuun alusta helmikuun loppuun. n Erja Pekkala. Kuluvalle vuodelle vastaavat määrät ovat yhteensä 206, joista 205 poronhoitoalueen ulkopuolelle ja yksi lupa poronhoitoalueelle. Ilves puree saalistaan kurkkuun tai niskaan tukehduttaen sen ja saaliin tappopaikalla on harvoin kamppailun jälkiä
13. Kuka saa antaa seurasta pantapäätöksen. – Periaatteessa pannoitus on sama asia kuin vieraskortin myöntäminen, joten puheenjohtaja voi myöntää luvan, jos puheenjohtajalle on annettu siihen oikeus. Pannoitukseen soveltuva maasto on sellainen, jossa on riittävän avoimia alueita, joita Pohjois-Pohjanmaan asuttujen jokilaaksojen ulkopuoliset suoalueetkin ovat. – Eletään tilanteen mukaan. Pannoitusta varten Luke tarvitsee metsästysseuroilta niin sanotun vierasluvan. Lupakiista roihahti Myrskyä vesilasissa aiheutti erään metsästysseuran antama pannoituslupa, jossa sosiaalisen median viestien mukaan oli ristiriitaa, kenellä seurassa on oikeus myöntää vastaava lupa. Ainoastaan lupa moottoriajoneuvolla maastossa liikkumiseen tarvitaan siinäkin tapauksessa. Susien pannoituslupa on seuroille haastava, koska osa maanomistajista on jyrkästi pannoituksia vastaa, mutta osa maanomistajista taas on pannoitusten kannalla. Seuroilla on erilaisia sopimuksia maanomistajien kanssa ja riippuu sopimuksen sisällöstä, onko vieraslupia mahdollista myöntää, sekä onko alueilla suurpetojen metsästäminen sallittua. Nukutettu susi siirretään hiihtäen paikalle, jossa sudesta otetaan DNA-näytteet, sekä asetetaan lähetinpanta kaulaan. Mutta koska asia on niin kiistanalainen, olisi hyvä ottaa mukaan seuran hallitus päätöstä tekemään, ja jos hallitus ei ole varma asiasta, voi se kutsua vuosikokouksen koolle. Susi herättää aina voimakkaita tunteita ja myönnetyt luvat aiheuttivat kuohuntaa, jonka seurauksena yksi metsästysseuroista veti luvan pois. Vieraslupakäytännöt ovat seuroissa hyvin yleisiä, ja yleisesti seuran puheenjohtajalle tai jollekin muulle henkilölle seurassa on annettu oikeus myöntää vierasluvat yksin. Pohjois-Pohjanmaa oli läntisen Suomen ainoa maakunta, jonne metsästysseuroilta heltisi pannoituslupia. Onko pelättävissä, että pannoittajia tullaan häiritsemään työssään. – Keli täytyy olla lentämiseen soveltuva, ei liian tuulinen eikä liikaa lumipyryä. Jos nämä asiat sisältyvät sopimukseen, ei maanomistajilta erillisiä lupia pannoitukseen tarvita. Lukumäärää ei voi arvioida etukäteen. Jos löytyy yksi, niin silloin se pannoitetaan, mutta jos löytyy pari, on mahdollisuus saada panta molemmille, kertoo Luken tutkimusprofessori Ilpo Kojola. Työhön osallistuu kourallinen Luken väkeä sekä paikallisia, jotka avustavat vain susien paikantamisessa. Pannoitusta varten Luke tarvitsee metsästysseuroilta niin sanotun vierasluvan. Seuralla voi olla jopa yli sata vuokrasopimusta, joten jokaista maanomistajaa on vaikea asian tiimoilta tavoitella. Itä-Suomessa pannoituksia jatketaan valtion mailla. Sosiaalisessa mediassa keskustelu on käynyt kuumana asian ympärillä. Keli määrää tahdin Pannoituksessa susi nukutetaan helikopterista ammuttavalla nukutusnuolella. – Mahdoton sitä on arvioida, mutta en usko, että mitään sellaista riskiä on olemassa, eikä koskaan aikaisemminkaan ole mitään vakavaa tapahtunut, Kojola toteaa. Vääntö vesitti myönnetyn luvan Myönnetyt sudenpannoitusluvat ovat aiheuttaneet kuohuntaa. Sen seurauksena yksi metsästysseuroista veti luvan pois. n Erja Pekkala – Jos löytyy yksi, niin silloin se pannoitetaan, mutta jos löytyy pari, on mahdollisuus saada panta molemmille. Alueilla voi olla isojakin laumoja, mutta sudet eivät aina liiku yhdessä. L uonnonvarakeskus on aloittelemassa susien tämän vuoden pannoituksia sekä Itä-Suomessa että Pohjois-Pohjanmaalla. Samalla periaatteella myönnetään seuran alueelle muutakin toimintaa, kuten koirakokeita. Käytännössä metsästysseuralle on tärkeää toimia hyvässä yhteistyössä maanomistajien kanssa, jotka vuokraavat metsästysoikeuden seuralle, sanoo järjestöpäällikkö Teemu Simenius Suomen Metsästäjäliitosta. Riippuu siitä, miten sudet liikkuvat pannoitukseen luvallisilla alueilla ja mikä siellä on lumitilanne. Se kuinka monta sutta saa pannan kaulaansa, riippuu monesta tekijästä, joista vaikuttavin on sää ja lumiolosuhteet. Otollisin lumitilanne on silloin, kun tuoreet jäljet näkyvät, mutta lumi ei ole niin vanhaa, että eri ikäisiä jälkiä olisi paljon levällään
Se käyttää ravintonaan monipuolisesti pieniä hirvieläimiä, etenkin niiden vasoja, jäniseläimiä sekä pikkunisäkkäitä. Se on muodostanut siellä peIntiassa, Kanhan kansallispuistossa kuvattu sakaali, joka pureskelee sambar-hirven jäännöksiä. Populaatio Viron länsirannikolla Kultasakaali on levinnyt Viroon kymmenkunta vuotta sitten. 14 Virossa tiettävästi parikymmentä paria Kultasakaali matkalla Suomeen Kultasakaaleita on tavattu jo varmuudella Virossa. K ooltaan kettua vankempi ja sutta selvästi pienempi kultasakaali on tyypillinen koiraeläin. Suomen puolella uskotaan, että on enää ajan kysymys, koska uusi petoeläimeksi luokiteltu koiraeläin saapuu Suomeen. Laji on vakiintunut Balkanilla ja Itä-Euroopassa. Kuva: Ilpo Kojola. Täytyy muistaa, että kultasakaali on euroaasialainen laji. – Kultasakaali on levittäytynyt hyvin laajalle alueelle. Käytännössä se on aivan eri laji ja enemmän sukua sudelle kuin kultasakaalille, muistuttaa Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola. Afrikassa on sakaaleja, mutta ne ovat hyvin kaukaista sukua kultasakaalille
Kojola on saanut tutkittavakseen joitakin yksittäisiä yhteydenottoja sekä riistakamerakuvia. Virossa tiettävästi parikymmentä paria Kultasakaali matkalla Suomeen Uuden eläinlajin selviytymismahdollisuudet uudessa ympäristössä ovat vain arviointia. – Kultasakaali olisi Suomeen levittäytyessään tulokaslaji ja sen vuoksi se halutaan jo ennakkoon säätää metsästyslaissa riistaeläimeksi. – Lukuja viime vuodelta ei ole vielä käytössä, mutta pari vuotta sitten Viroon syntyi 11 pentuetta. – Lajin menestyminen riippuu ennen kaikkea siitä, miten runsaan ja tiheän kannan se voi muodostaa sekä miten kantaa säädellään. 15 Kultasakaali lainsäädännöllä riistalajiksi . Toisaalta se voisi vaikuttaa vesilintutilanteeseemme, mutta toisaalta virolaisten metsästäjien arvioiden mukaan supikoira ei viihdy kultasakaalin kanssa, joten sillä voisi olla jopa positiivisiakin vaikutuksia. Tosin luonnonilmiöistä puhuttaessa on aina uskaliasta arvioida todennäköisyyttä, Kojola korostaa. Sisämaa on susien aluetta ja on sakaalille siinä mielessä riskialttiimpaa seutua, sillä se saattaa joutua siellä susien saaliiksi, Kojola kertoo. Virossa kannan kokoa säädellään metsästämällä. – Kun ottaa huomioon sakaalin valtaisan leviintymiskapasiteetin, voidaan todeta, että ne voivat kulkea kauemmaskin. – Se, minkälaisia vaikutuksia se aiheuttaisi luonnossamme, riippuu siitä, minkälaisen kannan se pystyisi muodostamaan ja miten se menestyisi meillä. Tosin niitä käyttää ravinnokseen myös kettu, joka on kannaltaan runsas. – Aina, kun joku eläin siirtyy uuteen elinympäristöön, on vaikea spekuloida, mitkä sen vaikutukset ovat uudessa ympäristössä. Kun Virossa havaittiin ensimmäinen sakaalipariskunta, olivat lähimmät lisääntymisalueet silloin Bulgariassa. – Sakaalin ekologiset vaikutukset pohjoisissa oloissa ovat kuitenkin täysin spekulatiivisia, koska tutkimustietoa ei juurikaan ole, Ilpo Kojola muistuttaa. Etelä-Suomessa on paljon samankaltaisia alueita kuin Viron rannikolla, mutta myös eroja on. Sisämaassa, paksulumisilla alueilla sitä ei ole. Kojola ei pidä mahdottomana, että sakaali leviäisi myös Suomeen. Silloin niiden pitäisi kiertää sekä Tallinnan kaupunkialue että toisaalta Pietarin hyvin laaja urbaanialue. ”Tutkimustietoa ei juuri ole” Kultasakaalin edullisimmat elinpaikat ovat vähälumiset alueet. Sakaali erottuu suhteellisen helposti ketusta. – Metsästyslaissa olevat supikoira, minkki, pesukarhu ja rämemajava siirretään pois metsästyslaista eli jatkossa ne ovat vieraslajeja koskevan lainsäädännön alaisia lajeja ja niitä kohdellaan käytännössä kuin metsästyslain rauhoittamattomia lajeja. Mutta se on toki niiltä täysin mahdollista ja se vaikuttaa todennäköisyyteen, että ne tulevat jossain vaiheessa myös Suomeen. – Kyse on ollut kuitenkin näissä tapauksissa ketusta. – Ei se ainakaan mikään yllätys olisi. Hyvät ja huonot puolet Minkälaisia ongelmia sakaali sitten toisi tullessaan Suomen luontoon. – Ne ovat kuitenkin jo todella lähellä, joten levittäytyminen Suomeen ei yllättäisi. Suden tapaan perhelaumoissa elävä kultasakaali on tehokas lisääntyjä, joka saa keskimäärin 4–6, mutta joskus jopa 12 pentua. Se on kuitenkin huomattavan vankka kettuun verrattuna ja sen olemus on painavampi ja jykevämpi. simäpopulaation ja tiedossa on, että Virossa elää toistakymmentä sakaaliparia. – Suomenlahti on heikosti jäässä, eivätkä ne todennäköisesti lähtisi ylittämään rannatonta ulappaa. Kultasakaali ei ole ainoa muutos metsästyslain riistaeläinluettelossa. Pietarin kauttaSuomeen Vaikka Viroon on lyhyt matka meren yli, ei Kojola pidä mahdollisena, että sakaali pääsisi levittäytymään Suomeen Suomenlahden yli. – Sakaali on levittäytynyt rannikkoalueelle ja sitä tavataan Tallinnan länsipuolella. Virossa levittäytymissuunta on ollut Viron länsiosat, joka on hyvä uutinen Suomeen levittäytymisen kannalta. Sakaalin ulkomitat eivät poikkea paljon isosta ketusta. Sakaalin levittäytyminen Suomeen voisi olla myös haitta metsäkauriin menestykselle, sillä sakaalille sopivaa ravintoa ovat erityisesti metsäkauriin vasat. Haitallisten vieraslajien ei haluta vahingoittavan alkuperäisluontoamme tai lajistoamme, joten niistä halutaan päästä eroon. Vaihtoehdoksi jää, että ne kiertäisivät Suomenlahden pohjukan kautta. Eduskunnan maaja metsätalousvaliokunnassa on parhaillaan käsittelyssä lakiesitys, jossa kultasakaali säädettäisiin metsästyslaissa riistaeläimeksi. Bulgariasta Viroon Suomessa kultasakaalista ei ole toistaiseksi saatu yhtään varmistettua havaintoa. n Soili Kaivosoja. Se on Kojolan mukaan kaksipiippuinen asia. Keski-Euroopasta saatujen tietojen perusteella kultasakaali voi verottaa luonnonvaraista eläimistöä ja etenkin linnustoa muiden pienpetojen ohella. On olemassa myös riski, että se risteytyy susien kanssa, kertoo Maaja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Jussi Laanikari. Mikäli niitä on harvakseltaan siellä täällä, isoja ongelmia ei synny, mutta jos niitä tulee paljon niin totta kai se vaikuttaa negatiivisesti esimerkiksi vesilintujen poikastuottoihin. Kojola pitää epätodennäköisenä sen menestymistä vahvan lumen alueilla
Mikäli arvioidaan jokaisen laskijan käyttäneen tehtävään omaa aikaansa parin tunnin verran, saadaan kokonaistuntimääräksi 1358, joka muunnettuna on 170 työpäivää. Susilaumoja alueelta löytyi neljä ja uusia pareja oli muodostunut kolme. – Jälkien etsijöinä toimivat jokaisen metsästysseuran metsästäjät alueillaan. Merkitty alue ei tarkoita susien reviiriä, vaan aluetta, josta jäljet ovat löytyneet ja missä sudet ovat ahkerasti liikkuneet. Varsinainen laskentapäivä oli lauantai ja seurantaa tehtiin lisäksi sunnuntaina sekä tarvittaessa alkuviikosta. Jälkien ja suurpetojen kappalemäärän tarkastajina toimivat riistanhoitoyhdistysten suurpetoyhdyshenkilöt, jotka kävivät tarkistamassa sekä mittaamassa ilmoitetut jäljet, ja tallensivat havainnot Tassujärjestelmään, kuvaili Hautala laskennan toimintamallia. L askennan ja siitä tehdyn yhteenvedon perusteella toteamme, että alueella on kahdeksan ahmaa, 25 ilvestä, joista pentueita kolme, sekä 38 sutta, joista laumoissa elää 29. 16 Pohjalaiskunnissa hankitaan susitietoa oman väen tarpeisiin Lähes 700 metsästäjää jalkautui petojen jäljille Karttaan on merkitty alueet, joista jäljet löytyivät. Alueen metsästäjät kirjasivat viikonlopulle ajoittuneen laskennan aikana 126 jälkihavaintoa, joista ahmoja oli 11, ilveksiä 28 ja susia 87. Hautalan mukaan erittäin olennainen seikka oli jälkien rengastaminen ja seuranta jälkikäteen.. Susilla havaittiin myös kiimatiputtelua, kertoi laskennan koordinoijana toiminut Suomen Metsästäjäliiton Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Jukka Hautala. Reviirit rajoittuvat usein isoihin teihin ja sudet merkkaavat reviiriensä rajoja. Itse reviirit ulottuvat havaintopaikasta eri suuntiin laajalle alueelle. Todellisuudessa useimmat käyttivät aikaansa enemmän, sillä työ aloitettiin jo perjantaina vanhojen jälkien merkitsemisellä. Tapahtumaan osallistui 679 metsästäjää. Rapo-Po3 -hirvitalousalueella, joka sijoittuu Isojoen, Karijoen, Jalasjärven, Jurvan, Kauhajoen, Kurikan, Laihian, Lapväärtin, Maalahden, Närpiön ja Teuvan alueille, laskettiin suurpetojen jälkiä. Petolaskennassa oli lisäksi mukana Parkano-Karvian ja Ilmajoen riistanhoitoyhdistykset
Siitä syystä motin seuranta olikin tärkeä. Puhetta oli johtamassa Kauhajoen riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Jarkko Latvanen ja hänen vieressään istumassa laskennan koordinoija Jukka Hautala. Tässä muutamissa kohdissa onnistuttiin hyvin, mutta seurantajakson aikana osasta moteista tuli ulos enemmän jälkiä kuin motitukseen meni. Kuva: Markku Haapaniemi – Laskennan ja siitä tehdyn yhteenvedon perusteella toteamme, että alueella on kahdeksan ahmaa, 25 ilvestä, joista pentueita kolme sekä 38 sutta, joista laumoissa elää 29. Laskennan jälkeen järjestettiin yhteenveto, jossa jokaisen laskenta-alueen metsästäjät kävivät havainnot läpi ja näin tarkennettiin havaintojen määrää ja poissuljettiin päällekkäisyydet. Vuonna 2015 suurpetohavaintoja tehtiin 1401, joista susia oli 302. 17 . Erityisesti susimäärät ovat olleet kasvussa. Uusi lumi paljastaa kulkijat. Kyseisellä hirvitalousalueella laskettiin suurpedot myös vuoden. Vuoden 2018 vastaavat luvut olivat jo 4609 ja 3975. – Jäljet pyrittiin saamaan mottiin, ettei niitä laskettaisi moneen kertaan. Lunta jouduttiin odottamaan Suurpetokantojen kehitys kyseisellä alueella on ollut jyrkästi noususuhdanteinen jo neljän vuoden ajan
Kentältä on kuulunut murinaa siitä, että riistahallinto ei kutsuista huolimatta ole lähtenyt mukaan metsästäjien organisoimaan operaatioon. Nyt laskenta tehtiin 19.-21. Karjankasvattajat saavat saman tiedon ja voivat valmistautua seuraavaan laidunkauteen ennakkoon anomalla petoaitatarvikkeita riistakeskukselta. Riistakeskuksen linjauksen mukaan suurpetokantojen seurannassa on keskeisellä sijalla hyvin toimiva petoyhdyshenkilöverkosto. n Erja Pekkala – Varsinkin lapsiperheiden on hyvä tietää millä alueilla on mahdollisuus törmätä susiin. – Tuhansien koulutettujen laskijoiden organisaation lisäksi laskenta vaatii onnistuakseen riittävästi lunta ja optimaaliset eläinten jäljittämisolosuhteet. Onnistuneista laskennoista saatiin kuitenkin huima määrä tietoa ilveskannasta. Näistä syistä riistakeskus on linjannut, että heiltä osallistutaan laajoihin suurpetojen lumijälkilaskentoihin vain poikkeustapauksissa. Kaikki pohjautuu metsästäjien talkootyöhön, josta olemme äärimmäisen kiitollisia ja tuemme sitä parhaamme mukaan pienten resurssiemme puitteissa, Nurmi sanoo. Tämä johtuu osittain myös siitä, että painopiste susissa on siirtynyt laskenta-alueen eteläosaan ja Pohjois-Satakunnan pohjoisosiin. Siihen osallistui 11 000 laskijaa ja laskennan aikana motitettiin 429 ilvespentuetta. Yli kuukauden erolla voi olla merkitystä laskennan tulokseen, sillä on tiedossa, että nuoret sudet lähtevät usein jo joulukuulla vaeltelemaan uusille alueille. – Viimevuotiseen laskentaan verrattuna ilvesja ahmahavainnot lisääntyivät vähän, mutta vastaavasti susihavainnot laskivat hieman. – Tällä laskennalla on se tarkoitus, että metsästäjät ja varsikin metsästyskoirien omistajat tietävät, millä alueella on laumoja ja mahdollisia tulevia uusia laumoja. Suomen riistakeskus tekee sen kanssa tiivistä yhteistyötä riistatiedon saannin varmistamiseksi. – Emme missään tapauksessa epäile metsästäjien kykyä tunnistaa jälkiä, mutta tuollaisena totaalilaskentana tehty hanke on todella raskas, mikäli se tehdään sillä tarkkuudella, miten muun muassa maaja metsätalousministeriö vaatii kannanarviotöitä tehtävän. Lisäksi näyttää siltä, että hyvin toimiva ja riittävän tiheä petoyhdyshenkilöverkosto on koko ajan tuottanut samankaltaista, tarkkaa kantatietoa kuin mihin lumijälkilaskennoilla päästiin, Nurmi toteaa. Tämä on ymmärrettävää, koska he perustavat asetuksensa sekä poikkeuslupakiintiönsä tehtyihin kanta-arvioihin, Nurmi tähdentää syytä poisjäämiseen laskennoista. Pentutuotto ei ole löydetyissä havainnossa samalla tasolla kuin vuosi sitten, summasi Hautala laskennan tulosta. Tuolloin susia todettiin olleen 44 yksilöä. tammikuuta, jolloin oli ensimmäistä kertaa samanaikaisesti uusi lumi lähes koko laskenta-alueella. Laskenta ei ole kanta-arvio Laskennan tavoitteena on tuottaa tietoa metsästäjille, karjankasvattajille ja muille asukkaille. Käytettävän laskentamenetelmän ja tulosten analysoinnin on kestettävä kriittinenkin tarkastelu. Sen pohjalta kanta-arviot ovat tarkentuneet, toteaa riistakeskuksen riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi. Susikannan arvioinnissa havaintoaineistoa täydennetään DNA-näytekeräyksellä ja GPS-pantaseurannalla. Riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi selventää syitä, miksi riistahallinnon edustajia ei lähtenyt mukaan suurpetojen jälkilaskentaan. Suomen riistakeskus ja Luke kouluttavat petoyhdyshenkilöitä yhteistyössä. 18 ”Suomalainen riistatieto maailman parasta!” J urvan riistanhoitoyhdistys teki aloitteen, jossa ehdotettiin Luonnonvarakeskuksen sekä Suomen riistakeskus Pohjanmaan osallistumista jälkilaskentaan. Riistakeskuksesta kerrotaan, että kyseinen ilveksen jälkilaskentaoperaatio tehtiin vuosina 2012-2013 yhdeksän riistakeskuksen alueella. – Erityistä tarvetta vastaaville laskennoille ei tällä hetkellä ole, sillä uusi teknologia on tuonut lisätarkkuutta kannanarviointiin. 2017 joulukuussa; silloin laskentoihin päästiin lumitilanteen takia kuluvaa vuotta aiemmin. Meidän näkemyksemme mukaan suomalainen riistatieto on maailman parasta ja sitä käytetään kantojen hallintaan ja metsästykseen joustavasti ja ajantasaisesti. – Riistakeskuksessa luotamme vakioituihin riistalaskentamuotoihin, kuten esimerkiksi riistakolmioihin, hirvihavaintoihin ja Tassu-järjestelmään, ja haluamme niitä edelleen kehittää yhdessä metsästäjien kanssa. Luonnonvarakeskus antaa kanta-arvion keväällä, eikä tällä laskennalla ole vaikutusta poikkeuslupien myöntämiseen. – Tuhansien koulutettujen laskijoiden organisaation lisäksi laskenta vaatii onnistuakseen riittävästi lunta ja optimaaliset eläinten jäljittämisolosuhteet. Ministeriö asettaa vaatimukset Riistakeskuksesta kerrotaan, että hyvien laskentaolosuhteiden lisäksi suurpetojen lumijälkilaskennat vaativat perusteellisen suunnittelun, laskentaorganisaation kouluttamisen ja tulosten analysoinnin ja ne ovat usean vuoden aikana toteutettavia mittavaa resursointia vaativia hankkeita. Aluksi heikkoja lumiolosuhteita pidettiin poikkeavina, mutta voi olla paremminkin kyse uudesta normaalista. Tällaisia olosuhteita ei useana peräkkäisenä talvena sattunut viikonlopulle ollenkaan, joten ilveksen laskentoja jouduttiin perumaan. Asukkaiden ja varsinkin lapsiperheiden on hyvä tietää millä alueilla on mahdollisuus törmätä susiin. Tällä hetkellä panostetaan havaintojen kattavuuden ja laadun parantamiseen, suden DNA-näytekeräykseen ja pantaseurantaan. Hautala korosti, ettei kyseessä ole virallinen kanta-arvio. Kanta-arviot perustuvat karhulla ja ilveksellä perheryhmien määrittämiseen petoyhdyshenkilöiden keräämästä havaintoaineistosta sekä sudella laumojen ja parien määrän selvittämiseen. Tämän vuoksi riistakeskus voi olla mukana vain laskennoissa, joiden suunnittelussa, toteutuksessa ja tulosten analysoinnissa on mukana Luonnonvarakeskus tai jokin muu riippumaton tutkimuslaitos. Riistahallinto kiittää talkoista Luonnonvarakeskus hoitaa Suomessa suurpetokantojen seurantaa ja arviointia. Erilaisia arvailuja syistä on kuulunut, ja somekeskusteluissa on tilannetta verrattu myös taannoiseen ilveslaskentaan, jossa tupsukorvan kanta-arviota korjattiin jälkilaskennalla. ?
Varmasti osittain laajemmassa mittakaavassa tarkasteltuna into varsinkin susien määrien tarkasteluun on hiipunut, eikä nähdä enää hyödylliseksi merkata havaintoja Tassuun. Osallistujapulaa on havaittu myös muissa kokeissa. Ilmajokiset osallistuivat laskentaan ensimäistä kertaa. Ilmajoella susien saapuminen alueelle on jo häirinnyt metsästyskoiraharrastusta. Nyt saatiin kokoon hädin tuskin reilu kymmenen koiraa. Keli oli kuitenkin haastava, eivätkä eläimet välttämättä liikkuneet. Meillä pihakäynnit ovat olleet nousussa, joten ainakin täällä havaintoja vielä merkataan. Laskennasta nähtiin olevan hyötyä paikallisille ihmisille ja tavoitteena on toistaa laskenta myös seuraavana talvena. Viitisen vuotta sitten susista tehtiin satunnaisia jälkihavaintoja ohikulkijoista, sitten havainnot kaksinkertaistuivat ja vuonna 2018 havaintoja kirjattiin jo 66, toteaa Mika Pekkanen. Hirvikoirien sitkeyskoe Kuutamohakut katkaisi pitkät perinteensä ja sitä ei Laskennassa mukana olevat henkilöt ovat tottuneet tarkastelemaan riistan jälkiä sekä seuraamaan niitä. Haastavinta on suden jälkien erottaminen muista eläimistä. – Vähän pelkäsin, miten asiaan suhtauduttaisiin, mutta vastaanotto oli hyvää. Ilmajoella on ainakin vielä säästytty susien tekemiltä kotieläinvahingoilta ja ravinnoksi on riittänyt luonnon ruokapöytä.. Luonnonvarakeskuksen (Luke) vuoden 2018 keväällä tekemän suden kanta-arvion mukaan Ilmajoki oli lähes susivapaata aluetta. Kuva: Markku Haapaniemi järjestetty susitilanteen vuoksi viime syksynä. Kuva: Markku Haapaniemi Suurpetojen jälkilaskennassa saatiin havaintoja petojen käyttämästä ravinnosta. Kunnassa on kuitenkin tehty susihavaintoja jo useamman vuoden ajan, ja nyt laskennassa löytyi yksi susipari sekä susien tappama peura sekä syöty hirvenvasa juuri Ylistaron rajan puolelta. Kommentteja on tullut monesta suunnasta, ettei koiria haluta tuoda kokeeseen susialueelle, Pekkanen harmittelee. Lähimmät laumat sijoittuivat Laihialle, Jurvaan ja vanhaan Kurikkaan. 19 Pihakäynnit kasvussa Ilmajoella – Viitisen vuotta sitten susista tehtiin satunnaisia jälkihavaintoja ohikulkijoista, sitten havainnot kaksinkertaistuivat ja vuonna 2018 havaintoja kirjattiin jo 66. Pekkanen kertoo, että suhtautuminen laskentaan oli pääosin positiivista ja vain muutama metsästäjä epäili laskennan hyötyjä. – Olen ollut Ilmajoen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajana nyt kuusi vuotta. Onko öisellä nevalla tanssittu susien kesken. n Erja Pekkala I lmajoelta suurpetojen jälkilaskentaan osallistui kymmenen ryhmää, joissa jokaisessa oli mukana 4-12 jälkien laskijaa. Mika Pekkanen totesi, että pellolla ei ollut juossut susi, vaan kettu ja ajokoira. Uskon, että laskenta tehdään vuoden päästä uudestaan. Pehmeässä lumessa tämä vaatii harjaannusta ja mittanauhaa. – Meillä on järjestetty jo lähes kolme vuosikymmentä pystykorvien kansainvälinen linnunhaukkukoe, jossa parhaimmillaan oli yli 40 ilmoittautunutta koeryhmää. – Päätöspalaverissa hämmästeltiin, ettei susia löytynyt yhtä paljoa kuin edellisessä laskennassa
Lupamenettely on jo nyt kirjavaa. – Poliisihallitus ei ole vieläkään saanut aikaiseksi luetteloa niistä osista, jotka olisivat luvanvaraisia. K eräilyä aloitteleville ei ole tiedossa muutoksia nykyiseen käytäntöön, muuta vanhoille keräilijöile voi tulla mutkia matkaan. Toivottavasti aikaa vain jatketaan, mikä sopii ainakin keräilijöille. Joulukuussa aikaa pidennettiin puolella vuodella, mutta toukokuu on tulossa loppujen lopuksi aika pian, eikä luetteloa kuulu. Luvitus piti tehdä jo viime joulukuun alkuun, mutta ohjeita ei kuulunut. Uuden aselain mukaan entistä suurempi määrä osia tulee luvanvaraisiksi, mikä tuottaa ongelmia etenkin kokeneille keräilijöille. – Esimerkiksi Sisä-Suomen poliisipiirissä osien luvitusta kannustettiin poliisin ohjeella keräilijöille, mutta tilanne ei ole yhtä valoisa joka puolella maata. 20 Tampereen messuilla aseharrastus kiinnosti myös nuoria Uusi aselaki ei lupaa helpotusta keräilijöille Asekeräily saa uusia haasteita, kun aselakiin valmisteilla olevat tiukennukset astuvat voimaan kenties jo tänä keväänä. Tosin kaikki tuntuu olevan edelleen pahasti auki sen suhteen, mitkä aseiden osat esimerkiksi tulkitaan luvanvaraisiksi, sanoo Suomen asehistoriallisen seuran puheenjohtaja Esa Salldén. Ase deaktivoitava ehkä uudestaan Salldenin mukaan yksi pelko ke
– Metsästysaseita kerätään aivan liian vähän tällä hetkellä. Harrastajan on vaivauduttava selvittämään, miten hän voi harrastuksen puitteissa toimia. Jäseneksi pääsykokeen kautta Tampereen Asemessuilla seuran osastolla vieraili ilahduttavasti nuoria. Näin maksukin on aika hidasta perikunnan suuntaan. Nuorin kyselijä oli 15-vuotias, jolla oli perheen tukikin jo takanaan. 21 . Jos keräilijä sitä säilyttää kokoelmissaan, ei uudelleen deaktivointia tarvita, mutta aika moni keräilijä tullee jossakin vaiheessa kokoelmaansa myymään. Poliisin huutokauppa on aina Riihimäellä missa aseet odottavat myyntiä varastossa pitkäänkin. Suuri osa aseista ei kuitenkaan mene kaupaksi, ja ne tuhotaan Suomen asehistoriallisen seuran puheenjohtaja Esa Salldén toivoo viranomaisilta luetteloa niistä aseiden osista, jotka muuttuvat luvanvaraisiksi uudessa aselaissa. Seuran jäsenet Risto Alanko ja Antti Rantanen ovat osaltaan taaneet että Asemessujen suosio kestää vuodesta toiseen. Luvitus piti tehdä jo viime joulukuun alkuun, mutta ohjeita ei kuulunut. Jos esimerkiksi tietyn aikakauden metsästysaseet joutuvat sulattamoon, on vaarana, ettei niistä jää enää mitään historiaa tuleville polville. Asehistoriallisen seuran jäseninä on paitsi sekä keräilijöitä myös militariaharrastajia. Meillä taitaa olla jäsenenä yksi Suomen suurimmista puukkojen keräilijöistä, tosin hänen jäsenyytensä ei perustu puukkoihin vaan hänen aseharrastukseensa. Esa Salldén on huolissaan siitä, että vuosittain romutukseen päätyy arviolta noin 12 000 metsästysasetta. Hakija haastatellaan vaikka hänellä olisi osoittaa kahden seuran jäsenen tai viranomaisten suosituksia. Poliisin huutokauppojen listat ovat tältä vuodelta jo täynnä, eikä niihin huutokauppoihin enää aseita saa vietyä myyntiin. Alaikäisyys ei ole este jäsenyydelle, mutta tuolloin pitää nuorella harrastajalla olla läheistensä tuki. – Meillä on vuosittain useita huutokauppoja, joissa myydään niin yksittäisiä aseita kuin kokoelmiakin. Kokoelmia tulee myös myyntiin Keräilijöiden ikääntymisen myötä myös kokoelmia tulee myyntiin. Jäsenyys ei edellytä paikallisen asehistoriallisen seuran jäsenyyttä. Suomessa on kuitenkin Salldénin mukaan loppujen lopuksi sodittu joitakin vuosia, mutta metsästetty aseella toistasataa vuotta. – Siinä mielessä metsästysase on merkinnyt suomalaiselle ja on osa historiaamme paljon enemmän kuin sotilasaseet. – He ovat kiinnostuneita keräilyn aloittamisesta, mikä on hyvä merkki muutoin hieman ukkoutuneessa harrastajakunnassa. – Jäsenmäärä on pysynyt viime vuodet vakiona ja kasvuakin on tapahtunut vaikka samanaikaisesti harrastuksen sukupolvenvaihdos on käynnissä. räilijöillä on, että jo kertaalleen lain kirjaimen mukaan deaktivoidut keräilyaseet saatetaan joutua deaktivoimaan uudelleen. Rike taas voi vaikuttaa kenties hänen keräilijän statukseensa. Tällä hetkellä kokoealmaaseeseen liittyvä aselupamaksu ei eroa ensimmäistä asettaan hankkivan lupahinnasta. Jokainen keräilijä haluaa välttää kaikki rikkeet ja tehdä parhaansa, jottei hänen harrastuksensa missään määrin vaikeutuisi. Poistuma on ikääntymisen myötä aika suurta. – Osaa hakijoista kehotamme valmistautumaan lisää, osaa voi rohkaista tulemaan suoraan kokeeseen. – Poliisihallitus ei ole vieläkään saanut aikaiseksi luetteloa niistä osista, jotka olisivat luvanvaraisia. Vanha ase saattaa olla deaktivoitu, mutta uuden lain mukaan luvanvaraisia osia voi piillä jo kertaalleen hitsattujen rakenteiden alla. Kuva on viime vuodelta.. Militariaa keräävät jäsenemme voivat olla vaikkapa teräaseita keräileviä. Valistuneimmat lupaviranomaiset osaavat ohjata myyjiä meidän huutokauppoihimme, jos myytävänä on paljon aseita tai yksi erityisen arvokas ase ja kauppa halutaan saada aikaan nopeasti. Etenkin perikunnat haluavat tänä päivänä realisoida kokoelmia. Lain tuntemusta vaaditaan kaikilta jäseniltä, olipa kyseessä asetai militariakeräilijä. Metsästysaseita kerätään liian vähän . – Selvää on, että esimerkiksi kiväärien lukot ja piiput ovat luvanvaraisia,mutta arvoitus on, mitä muita osia luvanvaraisiin tullaan laskemaan. Joskus myös viranomaiset saattavat vihjata esimerkiksi aloittelevalle keräilijälle, että hänen harrastuksensa voi mennä eteenpäin liittymällä meihin. – Yksi tämän vuoden haasteitamme järjestönä on keräilyja museoaseiden lupahintojen kohtuullistaminen, Salldén painottaa. – Jos aseessa on uuden lain mukaisia luvanvaraisia osia, jotka eivät ole kuuluneet vanhan lain piiriin, on ase ainakin sitä myytäessä deaktivoitava uudelleen. Sukupolvenvaihdosta perheessä vaikeuttaa keräilylupaan vaadittava vakava harrastuneisuus. Jäsenyyteen vaaditaan pääsykoe, jossa hakija on osoitettava hallitsevansa oman keräilyalueensa samoin kuin aseja järjestyslaki. – Jäseneksi pyrkivän on osoitettava harrastuksensa vakavuus joko näytöillä tai tietämyksellä
Keräilijät odottavat viranomaisilta tietoja, mikä aseen osat tulevat olemaan luvanvaraisia jatkossa. Tampereen Asehistoriallisen Seuran järjestämät helmikuiset Asemessut kokosivat aseja militariaharrastajaa. Nuorta väkeä tuntuu olevan vaikea saada asekeräilyyn, mihin syynä on aloittamisen vaikeudet. n Juhani Karvonen Messuilla tapaa hyväkuntoisia yli satavuotiaita aseita. 1800-luvun metsästysaseissa laukaisukoneisto periytyy usein vanhemmasta sotilasaseesta, kun tukki ja piippu saattavat olla paikallisen maasepän käsityötä. Heillä on yleensä keräilijän status kunnossa ja keräily helpompaa. Asemessuilla on vieraillut vuosittain venäläisiä harrastajia samoin kuin myyjiäkin. poliisin asehallinnon toimesta. Jokainen on tiukasti kiinni järjestelytehtävissä. Varsinaisten aseiden ja niiden osien ohella tapahtumassa oli mukana aseja sotahistoriaan liittyvää oheismateriaalia esimerkiksi miekkoja, kunniamerkkejä, uniformuja, vanhoja ampumatauluja, kirjallisuutta ja aseaiheisia postikortteja. – Kirjoja tuntui olevan aika monella näytteleilleasettajalla ja ne myös kiinnostivat kansaa. – Me otamme vastaan kaikki aseet. – Tänä vuonna muutama tuttu kasvo oli poissa, mutta uusiakin kävijöitä oli. 22 . – Suuri osa aseista on hyväkuntoisia, koska ne ovat vain maanneet varastoissa vuosikymmeniä. – Asekeräilijälle kaikkein arvokkain ase on alkuperäisosilla varustettu keräilykohde. Toistaiseksi jäsenten into ja voimat ovat riittäneet järjestelyihin, sanoo seuran puheenjohtaja Antti Rantanen. Tarjoamme jäsenetuna mahdollisuutta käyttää varaosapalveluamme. Alkuperäisosilla varustettu arvossa Aseiden osia alettiin numeroida 1800-luvun lopussa. Nyt perikunnat haluavat aseesta eroon. Näyttelyssä oli koko ajan vilkasta. Statuksen omaava keräilijä voi ottaa aseen nimiinsä ja luvittaa sen poliisilla. Aseseppämme romuttaa huonokuntoiset jos näin sovitaan, mutta niistäkin saa usein jotain varaosia. Osa keräilijöille päätyvistä aseista on edelleen loistokuntoisia. Asesepän deaktivointi maksaa helposti käsiaseessakin 150-200 euroa ja lupatodistus noin 50 euroa. – Joskus perikuntien kätköistä paljastuu vanhoja lähes ampumattomia käsiaseita joita isoisät ovat joskus ostaneet turvakseen esimerkiksi kauppiaina tai taksimiehinä työskennellessään. – Ensimmäinen aseeni oli pienoiskivääri, mutta aloitin keräilyn armeijasta päästyäni. Keräilyaseiden lisäksi jäsenistöllä on kokoelmissaan muun muassa miekkoja, lottapukuja, puukkoja ja runsaasti alaan liittyvää kirjallisuutta ja tutkimusaineistoa. Tämän vuoden messujen yksi vetonaula oli suomalaisten vapaaehtoisten SS-divisioonan miehistä kertova näyttely. Seuraan kuuluu jäseniä lähinnä Tampereen talousalueelta. Myös Ruotsista, Virosta ja Saksasta oli paikalla niin myyjiä kuin harrastajiakin. Rantanen itse on harrastanut keräilyä pikkupojsta saakka. Itselläni on ainakin pari asetta, joilla on tämä ongelma. – Tapahtumaan odotettiin noin 1200 kävijää ja myyntipaikan lunastaneita oli noin 130 yritystä, yksitystä keräilijää sekä asealan lehtien ja kirjallisuuden edustajia ympäri maata. – Olemme aseja varushistorian harrastajien ja keräilijöiden yhdistys. Kun aseella on vuosikymmenien aikaan kenties ammuttu muutama koelaukaus on se tietysti kuin uusi. – Uusia kiinnostavia näyttelyitä ei ole aivan helppo löytää, mutta nyt me onnistuimme ainakin messuyleisön antaman palautteen perusteella. Olen jo jotakin aseita myynytkin, koska omat pojat eivät ole keräilystä kovasti kiinnostuneet. Seuralle vuotuisen tapahtuman järjestäminen on iso voimainponnistus. Asemessut iso ponnistus pienelle seuralle Yli 1000 kävijää ja noin 130 näytteilleasettajaa laittaa järjestelykoneiston koville.. – Meillä taitaa olla pari alle kolmekymppistä jäsentä, suurin osa alkaa olla viisikymppisiä. Osien luvittaminen merkitsee, etteivät kaikki aseet vanhoista deaktivoinneista huolimatta ole enää välttämättä myyntikelpoisia. Sen sijaan militarian pariin on Rantasen mukaan nuorempaa polvea helpompi saada. Perikunnilta vastaanotetuissa aseissa on Salldénin mukaan silkkaa romua, mutta joskus myös todellisia helmiä. Jos aselaki kiristyy, kuten näyttää, on se keräilijöille ongelma. – Seurassa ei ole kuitenkaan jäseniä kuin 37. Nuorilla olisi seurassa tilaa Seuran jäsenistä suurin osa on seniori-iässä. Keräilijöiden kokoelmat karttuivat armeijan ylijäämämyynneistä 1980-luvulla sekä perikunnilta saaduista aseista. Aseelle tulee lisää hintaa, mutta sitä on vaikea saada myynnissä poiskaan
Kivääreitä mm; BD42 (FG42 kopio) 8x57JS uusiotuotanto 7300,00 BD44 (STG44 kopio) 7,92x33 uusiotuotanto 2700,00 Remington 700 kal 222 rem Deluxe pulttilukkokivääti vain 690,00 Remington 783 308 win kivääri, 20” piippu + 3-9x40 kiikari 690,00 Remington M7400 30-06 itselat.kertatuli 1100,00 Stefano Fausti Classic Express, 9,3x74R kaksoisluodikko 2750,00 SIG SG551-2SP, 223 rem, käytetty, erittäin hyvä, itselataavak. uusi/esittelyase 1500,00 Miroku MK10 Skeet 12/70 pääll.piip uusi/esittelyase 1500,00 Miroku MK38 Trap 12/70 pääll.piip UUSI 1700,00 Renato Gamba Grinta Skeet, käytetty hyvä 12/70, 28” ejektorit 1800,00 Miroku MK-38 Trap 12/70, 30” kuin käytetty kuin uusi 1100,00 Valmet M220 20/76, pääll piip, 28” M/F käytetty, tosi hyvä 650,00 Imperator 20/76, kuin uusi, 28” 490,00 Beretta A391 Ulrika 12/76, käyt, itselataavakert. 1380,NYT 1200,00 Rapid MFR FAC 4,5mm kiintovaimentimella 1480,NYT 1300,00 Eliminator 22 FAC + Vortex vaimennin 1170,NYT 1050,00 Crusader 4,5mm FAC + Vortex vaimennin 990,NYT 900,00 BSA Super Sport Tactical kal 4,5mm tai 5,5 mm 330,00 Umarex CP Compact esittelyase, ilmapistooli uusi 139,100,00 Umarex Colt 1911 Co2 esittelyase, ilmapistooli uusi 230,130,00 Umarex Walther CP88 Co2, ilmapist, esittelyase uusi 195,130,00 Hämmerli Hunter Force 600 Combo 7,5 J + kiikari 175,00 Hämmerli Hunter Force 900 Combo 16 J + kiikari 245,00 Kevään huippupatruunat haulikkoradalle: Hull Sovereign Fitasch/Parcours 12/70 28g 33,00/100 kpl Hull Pro One 12/70 28g haulikoot 7, 7,5, 8 29,00/100 kpl Hull Pro One 12/70 24g Trap haulikoko 7 28,00/100 kpl Hull Pro One DTL 300 12/70 28g haulikoko 7,5 29,00/100 kpl Hull Comp X 12/76 7,5 tai 9 24 g 26,00/100 kpl Hull Comp X 12/76 7,5 tai 9 21 g 25,00/100 kpl Hull Super Fast 12/70 27gr haulikoko 7,5 26,50/100 kpl Hull Pro Twenty 20/67 24g haulikoko 7,5 36,00/100 kpl Hull Subsonic 20/76 23g haulikoko 7,5 45,00/100 kpl Ym.Ym. puutukilla OVH 550,NYT 400,00 Magtech AR750 5,5mm tehokas, taittopiip. 990,00 Stefano Fausti Style kal 28/70 rinn.piip. OVH 235,NYT 200,00 Magtech AR600 4,5mm perusilmakko + 4x20 kiikari 175,00 Umarex NM62 ilmakivääri 4,5 OVH 87,NYT 50,00 Umarex Beretta CX4 Storm 4,5 OVH 360,NYT 250,00 Theoben Evolution 4,5mm kaasumäntä 16J, vaim. piiput 29,5” 940,00 Browning BDF Ultra XTR Trap 12/70 30” pääll.piip 2300,00 SKB M605 Trap 12/70 pääll piip 30” uusi/esittelyase 1100,00 SKB M505 Skeet 12/70 pääll. kaasumäntä, 7ptr lipas 1016,NYT 900,00 TTR1 4,5mm paineilma, reguloitu, muovitukki, vaim. KYSY TUOTTEISTA KAUPPIAALTASI TAI SUORAAN MEILTÄ! Varastossamme runsaasti käytettyjä metsästysja urheiluaseita. kivääri 490,00 Merkel M220E kal .243 win tuplaluodikko+ Zeiss 6x32 kiikarilla 3700,00 Merkel 141E 9,3x74R tuplaluodikko 4900,00 Winchester SXR Vulcan 9,3x62 Battue 1390,00 Winchester M14 kal 308 win akuper. RAUTAA TARJOLLA... 28” 690,00 Uzkon S12 12/76 5x VS, pääll.piip. 800,00 Smith & Wesson M&P15 Sport II 5,56/223 rem, 16” kivääri 1390,00 MKE T43 (HK G33 kopio) 5,56 kivääri 1850,00 Emtan MZ-15 AR15 kivääri 223 rem/5,56 16” piippu 1950,00 Haulilkoita radalle/metsälle: AYA Coral REF.4 12/70 1-liip ejekt, pääll.piip, esittelyase 1050,00 Beretta A400 Shadow 12/76 , 26” itselatav. piip 28” uusi/esittelyase 900,00 Miroku MK10 Trap 12/70 pääll.piip. 900,00 Benelli M2 12/76, Interchoke, comfortech, 26”, käytetty 1200,00 Ithaca MAG 10/89 käytetty, haulikko, itselataavakertatuli, hyvä 850,00 MC 6-03 12/70 kaksilla piipuilla, hyvä 1800,00 Baikal MP-155 12/89 synteettinen tukki, kuin uusi, itselat. IPSC/SRA mm: JP Enterprises JP-JP15-22LR-C 1” kompilla 2690,00 Chiappa M-Four Pro 16” piipulla 795,00 Chiappa M-Four 22 16 piipulla 745,00 Chiappa M1-22 carbine 22lr 18” piipulla 590,00 GSG-15 MSR 22lr, FN SCAR kopio 520,00 GSG Ak47 AK kopio 490,00 GSG-16 22lr UUTUUS 475,00 GSG STG44 25 ptr, Sturmgevär kopio 650,00 CMMG MK4LE AR15 tyylinen huippupiekkari 1450,00 Colt Tactical M4OPS carbine 860,00 Romak AKEF1 22lr, AK kopio 450,00 Smith & Wesson M&P15-22 Gen2 1050,00 Ilma-aseita harjoitteluun FAS AR611 ilmakivääri, paineilma 20” piippu kal 4,5 tai 5,5 1150,00 Walther Rotex 4,5mm paineilmakivääri, tehokas 25 J OVH 760,NYT 600,00 Walther LGU Master 4,5mm 24 J, taittovir. 28” 795,00 Remington 11/87 Premier 12/76 VS 28” itselat.kertatuli 890,00 Stefano Fausti Elegant 12/89 28” VS pääll.piip. Tarvikkeita mm; Streamlight 14011 Sidewinder Military valaisin 75,00 UTG 2” mini Re?ex tähtäin 4MOA punapisteellä 190,00 UTG PVC-P124B päiväreppu, musta 120,00 C-A-T Taktinen yhden käden kiristysside, musta, ampujien MUST! 40,00 Geissele Super Dynamic 3-gun laukaisukoneisto AR15 asesiin 390,00 JP-JPFC laukaisukoneistot , eri liipaisinvaihtoehdoilla 450,00 Zev laukaisukoneistot Glock pistooleihin alk 290,00 Zev Stainless steel palautainjousenkara Glock Gen1-3 ja Gen4 40,00 Zev kilpa connector Gen1-4 19,00 Tactical Survival blanket, taskukoko, avaruuslakana 6,00 Arsenal Flash suppressor, liekinsammutin/suujarru 7,62x39 85,00. hyv 1300,00 ProArms PAR MK3 223 rem 16,75” tai 18” 1900,00 FN FAL/L1A1 308 win + kiväärikansi, käyt puuperä/muovinen etup. 2700,00 SKS 7,62x39 neäläinen, itselataavak. kertatuli, kuin uusi 28” 270,00 Shield sights punapistetähtäimet Shield RMS punapistetähtäin 4 MOA tai 8 MOA 375,00 CQS Sportsight 8 MOA 395,00 Shield Glock MOS jalka levy 105,00 Shield Glock takatähtäimen tilalle tuleva jalka (Gen3) 110,00 Olemme ARMA-messuilla klo 10-16 Turussa 7.4.2018!!!! Pienoiskiv. Kysy tuotteistamme kauppiaaltasi tai meiltä tai vieraile sivuillamme www.asetalo.com. kertatuli 1650,00 CZ-USA Canvasback 12/76 pääll piippu 790,00 Mossberg M835 Ulti-mag 28” 12/89 VS, pumppu 490,00 Mossberg M500 USA 12/76, pumppu 460,00 Uzkon S13 20/76 5xVS, pääll.piip. 23 KEVÄTSIIVOUSTA . 630,NYT 550,00 Theoben SLR 4,5mm alavipuvir. 28” IM/MOD 2970,00 Stefano Fausti Leader Sporting Gold 12/70 Ported 30” 1497,00 Stefano Fausti Leader Sporting 12/70 pääll. kertatuli 1350,00 Browning Maxus 12/89 28” Invector, itselatav. kertatuli 390,00 Mossberg M9200 12/76 itselat
Suomalaispataljoona oli itäisimmässä pisteessä, minkä Saksan armeija tuolla suunnalla saavutti.. 24 Asemessujen erikoisnäyttely kertoi merkein ja esinein Suomalaiset SS-miehet joukkojen kärjessä itään SS-divisioona Wikingin Nordland-rykmenttiin kuulunut suomalainen vapaaehtoispataljoona eteni itärintamalla saksalaisjoukkojen kärjessä aina Itä-Kaukasukselle asti
toisia lähti Saksaan alueellisesti eniten Pohjanmaalta, yli 200 miestä. Nämäkin olivat. 25 . Syksyllä 1942 lähti matkaan vielä 201 miehen täydennysjoukko. Suomalaisvapaaehtoinen Pertteli Yli-Harja käytti MG-34 konekivääriä konekivääriasemassa Kaukasuksella maissipellossa. Vapaaehtoisissa oli muun muassa yli 30 jääkärin poikaa. Puristepuupintainen kenttäpullo, joka kehitettiin alun perin lämpöisillä alueilla käytettäväksi. Värväyksen päätyttyä valitut miehet laivattiin viidessä kuljetuserässä Saksaan touko-kesäkuussa 1941. Saksa esitti maaliskuussa 1941 ajatuksen suomalaisen edustuspataljoonan värväämisestä Saksan armeijaan. Suomen rintamalla kotiinpaluun jälkeen kesällä 1944 kaatuneen suomalaisvapaaehtoisen merkkejä ja tunnuksia. – Syksyllä 1942 lähetettyyn täydennysjoukkoon saksalaiset pyysivät 300 miestä, mutta Suomi suostui vain 200 miehen värväykseen. – Koska Suomi oli puolueeton, oli värväys suoritettava salassa. T ampereen Asemessujen tämänvuotinen erikoisnäyttely loi merkkien, tunnusten ja muistoesineiden kautta kuvaa Saksan armeijaan toisen maailmansodan aikaan värväytyneistä suomalaisista vapaaehtoisista. VapaaehHarva kuului koskaan minkään poliittisen järjestön jäsenkuntaan puhumattakaan, että heillä olisi ollut värväytymisen taustalla esimerkiksi kansallissosialistinen tai äärioikeistolainen ideologia. Värväys toteutettiin hallitusneuvos Esko Riekin organisoimana helsinkiläisen Insinööritoimisto Rataksen kautta etsivän keskuspoliisin valvonnassa. – Todellisuudessa Suomen valtio – joka oli välirauhan aikana virallisesti puolueeton – lähetti vapaaehtoisia Saksaan sotilaskoulutukseen. Suomen hallitus suostui tähän ja vapaaehtoisten värväys alkoi keväällä 1941. Osa miehistä oli jo talvisodan käyneitä, mutta noin puolet joukosta oli nuoria vain 16-17-vuotiaita koulupoikia, sanoo näyttelyn koonnut Jari Saurio. Kaikkiaan Suomesta lähti sotilaskoulutukseen Saksaan kahdessa vaiheessa 1398 miestä, joista 1197 kevätkesällä 1941
Pataljoonan leijonaa kantoivat kaikki, myös suomalaispataljoonassa palvelleet saksalaiset. Saksalaisten valintakriteerit olivat kuitenkin tiukat ja se karsi osan tarjokkaista. Monet tarinat kiinnostavat Kolmekymmentä vuotta asiaa harrastanut ja tutkinut Saurio on jo nuoresta lähtien ollut ollut kiinnostunut Suomen ja Saksan sotahistoriasta sekä erityisesti itärintaman tapahtumista. Materiaalin dokumentointi on tärkeää myös historian kannalta. – Isäni oli puolustusvoimien palveluksessa ja hän tunsi joitain vapaaehtoisveteraaneja. Harva kuului koskaan minkään poliittisen järjestön jäsenkuntaan puhumattakaan, että heillä olisi ollut värväytymisen taustalla esimerkiksi kansallissosialistinen tai äärioikeistolainen ideologia. 26 – Saksalaiset keräsivät koulutusaikana suomalaisilta puukot pois, koska kahnauksissa suomalaiset olivat uhanneet tappaa kouluttajansa. Näiden avulla asiat tulivat vähitellen selväksi, jos ei muuten niin kantapään kautta. Komentosanojen tuntemus riitti Lähtöä ei helpottanut kielitaidottomuus. Kaikki edellä mainitu paikat olivat tuolloin osa Suur-Saksaa.. Suomalaisvapaaehtoiset koulutuksessa Wienin Schönbrunnin kasarmin kentällä kesällä 1941. Värväyspapereissa kysyttiin myös puoluekantaa, mitä harvalla miehellä heidän ikänsä huomioiden oli edes muodostunut. – Saksalaiset edellyttivät hyvää kuntoa sekä tiettyä ikää ja pituutta, eikä esimerkiksi silmälaseja hyväksytty kuin joissakin poikkeustapauksissa. Upseeristo ja osin aliupseeristo hallitsivat Saksan kielen jollakin tasolla, sillä sitä opiskeltiin Suomessa tuolloin, mutta nuori miehistöaines oli pääosin täysin kielitaidotonta. Aloitin esineistön taltioimisen 1980-luvun lopulla ja olen pyrkinyt rakentamaan kokoelmani nimenomaan henkilöhistorian kautta. Vastaavia tämän aihepiirin kokoelmia tässä laajuudessa on Suomessa yhden käden sormilla laskettavissa oleva määrä. Saurion mukaan halukkaita lähtijöitä oli paljon enemmän kuin voitiin ottaa. Moni tuskin ymmärsi mitä noilla edes tarkoitettiin. Suomalaispataljoona sai peruskoulutuksen Saksan Stralsundissa ja Itävallan Wienissä sekä taistelukoulutuksen Gross-Bornissa, Puolassa. Vähäpätöisempikin esine muuttuu aivan toiseksi, kun sen tausta on tiedossa. Suomalaisen Waffen-SS -vapaaehtoisen tunnukset, suomalaispataljoonan hihaleijona ja Nordland-rykmentin hihanauha. Edes radiota ei ollut joka kodissa ja sanomalehtiä luettiin harvakseltaan, joten miesten maailmankuva oli hyvin suppea. Minulle on henkilökohtaisesti useampi mies kertonut, että he olivat kysyneet värväriltä, mitä hakupaperin puoluekantasarakkeeseen tulisi merkitä. Hän ei ollut erityisen ihastunut tätiensä hoivaamisesta ja päätti lähteä sotilaskoulukseen ulkomaille, kun kerran tilaisuus tuli. Saurion kokoelmissa on ainakin 250 suomalaisen SSmiehen henkilökohtaista aineistoa. – Saksassa jaettiin koulutuksen alkaessa monisteet, joissa olivat yleisimmät komentosanat. Värväri oli kehottanut heitä täyttämään kohtaan IKL, koska se edesauttaisi mukaan pääsyä. – Nuorimmat eivät välttämättä koskaan olleet käyneet juuri kotikyläänsä pidemmällä. pelkästään miehistöä ja suoraan rintamajoukoista. Vapaaehtoiset allekirjoittivat värväytyessään kahden vuoden palvelussitoumuksen. Näin esineet heräävät eloon. Lisäksi tuolloin täysi-ikäisyyden raja Suomessa oli 21 vuotta, joten esimerkiksi alle 21-vuotiaat eivät olleet koskaan edes äänestäneet vaaleissa. kypärän mallisia tuhkakuppeja. Koulutuspaikkojen kanttiineista oli mahdollisuus hankkia erilaisia muistoja käyttöesineitä, mm. Joillakin saattoi olla motiivina pelkkä seikkailunhalu. Monilla arkisilla syillä matkaan Moni vapaaehtoisjoukkoon värväytynyt lähti ensimmäistä kertaa elämässään ulkomaille. – Yksi vapaaehtoinen kertoi aikanaan minulle olleensa orpo ja hänet oli kasvatettu kahden tädin voimin. En kerää vain esineitä, olen myös tallettanut niihin liittyvät tarinat ja muun historian. Saurion kokoelman osia on ollut vuosien aikana näytteillä muun muassa Panssarimuseolla sekä asehistoriallisten seurojen näyttelyissä. Suomalaisvapaaehtoisten vaiheissa yhdistyvät nämä kaikki. – Sota-aikaista esineistöä, niin suomalaista kuin saksalaistakin on runsaasti, mutta kun tullaan henkilöhistoriatasolle, niin ollaankin heti ihan eri kantimissa. Tätä kautta sain miehiin kontaktin ja aloin heitä tapaamaan. Tiedonvälitys oli tuohon aikaan ihan eri tasolla kuin nykyään
Kuukauden kotiloman jälkeen pataljoona koottiin Hankoon ja lakkautettiin 11.7.1943. Etenkin median kiinnostus heitä kohtaan on vaihdellut vuosikymmenten varrella paljonkin. Sodan päätyttyä Wiking-divisioonan komentaja-kenraali Steiner sai divisioonineen Nürnbergin oikeudenkäynnissä vapauttavan tuomion sotarikoksista. Suomalaispataljoona irrotettiin Wiking-divisioonan alaisuudesta huhtikuussa 1943 ja se saapui Suomeen kesäkuun alussa 1943. Olennaista on, että aineisto säilyy jonkun tahon hallussa eikä sitä hävitetä. Vapaaehtoisten kokemusta moottoroidusta sodankäynnistä osattiin arvostaa, tätä osaamista ei pelkästään Suomen armeijassa taistelleilla sotilailla juuri ollut. 27 – Useiden vapaaehtoisten sotatie meni niin, että he ottivat ensin osaa talvisotaan, lähtivät sitten SS-joukkoihin, taistelivat jatkosodassa ja vielä Lapin sodassakin. Suomalaisia Waffen-SS -vapaaehtoisia kaatui Saksan itärintamalla 256 ja Suomen rintamalla 113. Tänä päivänä materiaalin hankkiminen ei ole enää niin yksinkertaista kuin se on joskus takavuosina ehkä ollut. Pataljoona toivottiin myös liitettävän Saksan kenttäarmeijaan Wehrmachtiin. Suomalaisvapaaehtoiset koulutuksessa Wienin Schönbrunnin kasarmin kentällä kesällä 1941. Taistelu jatkui Suomessa Koulutus ei aina ollut auvoista aseveljeyttä. Suomalaisille oli muun muassa luvattu, että he saisivat Saksassa samat sotilasarvot, jotka heillä oli jo Suomessa, mutta näin ei aina käynyt etenkään aliupseerien kohdalla. Tämän jälkeen miehet oli siirretty Suomen armeijan eri joukko-osastoihin. Saksassa suomalaiset jakautuivat kahteen ryhmään. Tapahtumia ei pitäisi irrottaa asiayhteydestään, muuten ne saavat äkkiä aivan erilaisen merkityksen kuin miten ne ovat todella olleet. Waffen-SS:llä oli edelläkävijä maastoasujen käytössä 1930-luvun lopulta alkaen. Lisäksi kaikki vapaaehtoisina Saksan armeijaan värvätyt sotilaat liitettiin aikakauden käytännön mukaisesti Waffen-SS:n riveihin. – Suomalaisten kahden vuoden sopimuskausi alkoi päättyä keväällä 1943. Wiking-divisioonan tie vei aina Itä-Kaukasukselle, jossa pataljoona kunnostautui, mutta samalla tappiot nousivat suuriksi. – Kun sitten Neuvostoliitto ja Saksa joutuvat keskenään sotaan sekä myös Suomi Neuvostoliiton kanssa, saksalaiset tulkitsivat sopimusta siten, että vapaaehtoiset jäivät Saksan armeijan palvelukseen vihollisen ollessa sodassa yhteisen. – Pataljoonaa värvättäessä suomalaiset esittivät toivomuksen, että pataljoona voisi vaalia Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoona 27:n perinteitä, koska värvätyt vapaaehtoiset olivat tavallaan toisen polven jääkäreitä. Wehrmachtissa palveli jo kuitenkin saksalaisista muodostettu pataljoona, joka toimi Jääkäripataljoona 27:n perinteiden vaalijana. – Selvityksiä ja tutkimuksiakin tehdessä tulisi aina ottaa huomioon lähtökohdat sekä taustat ja asettaa tapahtumat oikeaan kontekstiin. Esimerkiksi vapaaehtoisten jälkipolvista löytyy jo sellaisia perheenjäseniä, jotka haluavat itse tallettaa sukunsa historiaan liittyvää esineistöä. Se on mielestäni ehdottomasti hyvä asia. Waffen-SS, missä suomalaiset vapaaehtoiset palvelivat, oli osa SS:ää, mutta nimenomaan sen sotilaallinen taisteleva osa. Saksalaiset keräsivät koulutusaikana suomalaisilta puukot pois, koska kahnauksissa suomalaiset olivat uhanneet tappaa kouluttajansa. Saurion mukaan SS-vapaaehtoiset ovat alkaneet kiinnostamaan suurta yleisöä laajemmin oikeastaan vasta 2000-luvulla. Suomalaiset päätyivät SSjoukkoihin siis olosuhteiden myötä, eivät omasta tahdostaan. Waffen-SS ja Allgemeine-SS eli yleinen-SS olivat eri joukkoja. Heistä seitsemän kaatui entistä aseveljeä vastaan käydyssä Lapin sodassa. – Kun jo talvisotaan osallistunut kersantti joutui Saksassa korpraalin äkseeraukseen, ei ole ihme, että soturin pinna saattoi palaa. – Useiden vapaaehtoisten sotatie meni niin, että he ottivat ensin osaa talvisotaan, lähtivät sitten SS-joukkoihin, taistelivat jatkosodassa ja vielä Lapin sodassakin. Talvisodasta jo rintamakokemusta omanneet noin 400 miestä jaettiin lyhyen koulutuksen jälkeen itärintamalle lähteneen Wikingdivisioonan Nordland, Westlandja Germania-rykmentteihin ja eri osastoihin. Tänä päivänä suomalaisvapaaehtoisia on elossa yhdeksän. n Juhani Karvonen. SS-sotilaan varustukseen kuuluivat kypärähuppu, maastotakki sekä maastoviitta. Tehdyn sitoumuksen mukaan suomalaiset saivat palata Suomen armeijan palvelukseen, jos Suomi joutuisi yksin sotaan Neuvostoliittoa vastaan. Pääosa vapaaehtoisista, noin 800 miestä, koottiin suomalaiseksi koulutuspataljoonaksi. Insinööritoimisto Rataksen toimesta suomalaisvapaaehtoisille lähetetty ”työhönlähtökutsu”. Lähtökohdat tuotava esiin Paljon suomalaisia SS-veteraaneja tavannut Jari Saurio huomauttaa, että historia saa eri ulottuvuuden, kun sitä pääsee tarkastelemaan yksittäisten miesten kokemuksien ja tarinoiden kautta. – Heidän koulutuksensa ja ammattitaitonsa oli vahva, minkä vuoksi vapaaehtoiset olivat erittäin haluttuja sotureita suomalaisissa joukko-osastoissa. Miehet saivat puukot takaisin vasta rintamalle lähtiessään. Gross-Bornin koulutuskeskuksen kanttiinista Puolasta ostettu jalkaväen aselajikilvellä varustettu piippu. – Aineistoa museokokoelmaani olen saanut vapaaehtoisilta itseltään sekä heidän jälkipolviltaan. Noin 90 miestä invalidisoitui pysyvästi. Sitä on karttunut myös ostaen ja vaihtaen toisten keräilijöiden kanssa
Syksylle tuli lähes kuukausi lisää jo viime metsästyskaudella, sillä aikaisemman syyskuun viimeisen lauantain sijaan jahdin sai aloittaa kytikseltä jo syyskuun alussa. Painavin peruste koiran kieltämiselle keväällä on juuri se, että eläimiä ei ajateta ja sitä kautta stressata, koska siellä on kantavia naaraita seassa, Körhämö toteaa. Loimaa on ollut hyvin pitkään tiheän peurakannan aluetta ja siellä peuranmetsästyskulttuurilla on pitkät perinteet ja heillä osaaminen on huippuluokkaa suurenkin eläinmäärän operoimiseen. Myös keväällä kantavana olevien naaraiden pyynti paikoin arveluttaa. Esimerkiksi Loimaan riistanhoitoyhdistys otti todella kovan lupamäärän tälle kaudelle ja he ampuivat kaikki nurin. Lupamäärät saatiin hyvin käytettyä jo ennen helmikuuta. – Helmikuun saalismäärällä on merkitystä, mutta se ei tänä vuonna ollut niin suuri kuin mitä se olisi ollut, jos kelit olisivat olleet tammikuulla huonommat. Loimaalle lupia oli myönnetty 1951, jotka käytettiin kaikki ja lopullinen saalismäärä oli 2700. Vastaavasti keväällä metsästysaika piteni parilla viikolla tänä vuonna niin, että peuraa ja kaurista sai varsinaisen metsästysajan lisäksi pyytää ilman koiraa helmikuun 1. Neuvonnalla enemmän lupia Viime kaudella peuroja kaatui 41 000, kun kuluvan kauden määrä oli 53 000. Toivola näkee hyödyllisempänä painottaa pyyntiä syksyyn,. Osa metsästäjistä toivoo, että pidennetyillä jaksoilla olisi mahdollista käyttää myös koiraa apuna, mutta lainsäätäjä on katsonut, ettei se ole sallittua tosin matalajalkaisten koirien käyttö runsaslumisena talvena ei helmikuussa ole edes mahdollista. Pidennetty metsästyskausi on kuitenkin hyvä olla olemassa varaventtiilinä kelien takia ja tulee varmasti tarpeeseen silloin kun maa on pitkään musta. Vanhaan kauteen nähden lisäys on iso. – Lainsäätäjä on päätynyt tällaiseen ratkaisuun ja varmasti asiaa on tarkoin mietitty. Metsästysseuroissa kuitenkin urakoitiin kumoon lähes 17 000 yksilöä, joista helmikuun pidennetyllä jaksolla noin 1100. Tämän kauden saalismäärä on noin 12 000 valkohäntäpeuraa enemmän kuin viime kaudella, ja pidennetyillä metsästysajoilla on kaadettu noin 4300 yksilöä molemmissa päissä. lähes työstä. – Lupia on myönnetty niin paljon kuin niitä on haettu, ja olisi ollut varaa myöntää vielä enemmänkin. päivään. päivästä helmikuun 15. 28 ”Lupia myönnetty niin paljon kuin niitä on haettu” Valkohäntäpeuroja kaatui 53 000 Valkohäntäpeuroja kaadettiin kuluvana kautena 53 000. Se on noin 12 000 enemmän kuin viime kaudella. Tehoja kyllä löytyy, kun vain halutaan tehdä, toteaa riistakeskus Varsinais-Suomen riistapäällikkö Mikko Toivola. Paikoin ylisuurten kantojen alueilla peurojen kaato käy jo Lumiolosuhteet vaikuttavat osaltaan peurojen saalismääriin. Opastuksella ja neuvonnalla on pyritty ohjaamaan metsästäjiä niin, että seurat hakisivat riittävästi valkohäntäpeurojen kaatolupia. Loimaalla tehot täysillä Varsinais-Suomi on jo pitkään ollut peurarikasta aluetta. Osasimme odottaakin, että helmikuun jatkettu aika käytetään peuranmetsästyksessä hyväksi, koska nyt oli hyvät lumiolosuhteet vahvoillakin peuraalueilla, sanoo Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta. V alkohäntäpeuran ja metsäkauriin metsästysaikoja on pidennetty jahtikauden molemmista päistä. Valkohäntäpeuran edellinen kanta-arvio näytti, että entisestääkin runsas kanta on vain kasvanut ja tehometsästykselle on tarvetta etenkin vahvimmilla peura-alueilla. Riistakeskuksen tavoite kannan leikkaamiseen tälle kaudelle oli Luonnonvarakeskuksen laskemana noin 14 000 peuraa. – Jatketulla metsästyskaudella kaadettu määrä on merkittävä
Satsaus syksyyn kannattaa Punkalaitumen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kalervo Loponen näkee enemmän hyötyä syksyn pidennetystä metsästysajasta valkohäntäpeuran osalta. – Helmikuussa olosuhteet ovat kyttäysjahtiin hyvät, sillä lumipeite ja pitenevä päivä helpottavat näkemistä. Syksyllä lähestyvä kiima-aika saa peurat liikkumaan paljon ja varsinkin urokset juoksentelevat teillä. Toivolan mukaan syyskuulla koiran käyttö on kielletty ja perusteena on metsäkauriin käyttäytyminen. jolloin kanta on runsaimmillaan ja peurat liikkuvat ahkerasti. Kaikki luvat käytettiin tammikuun loppuun mennessä. Joidenkin mielestä vasat ovat syksyllä vielä liian pieniä, mutta kun tehometsästyksellä pyritään pienentämään ylisuurta peurakantaa, on se lihatalouden kannalta ihan sama, onko vasa kilon tai kaksi kevyempi. Peurat myös tulevat hyvin ruokinnalle paksun lumipeitteen vuoksi. Syyskuulle olisi hyvä saada vielä mahdollisuus käyttää koiraa jahdin tehostamiseen. – Satsasimme alkusyksyyn ja ammuimme teiden varsilta pois peuroja, jotka aiheuttavat liikennevahinkoja. – Naaraat tuppaavat jättämään vasikan piiloon, lähtevät itse ajossa etenemään ja tulevat ammutuksi. – Helmikuulle jäävä lupamäärä riippuu tavoitteen asettelusta ja siitä, kuinka jahti on syksyllä onnistunut. n Erja Pekkala. Kevään pidennettyä metsästysaikaa hirvieläinten kohdalla Loponen pitää eettisesti hieman arveluttavana. Silloin on järkevää leikata kantaa tehokkaalla metsästyksellä ja estää näin liikennevahinkoja. Näin säädöksellä on estetty, ettei vasat jää ilman emää. 29 Valkohäntäpeuroja kaatui 53 000 Punkalaitumen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kalervo Loponen ehtii peuranmetsästykseltä myös riistanhoitotyöhön pienpetojahtiin. Koko Punkalaitumen alueella lupia oli 1200, joilla kaadettiin 1804 valkohäntäpeuraa. Tuttu näky alueilla, joissa peurakanta on voimakas. Kevään pidennetyssä jahdissa mietityttää kuitenkin se, että sikiöt alkavat olla jo aika isoja ja nylkyvaiheessa huomaa, että mahassa on eloa, Loponen pohtii
Hanketta koordinoi Metsähallituksen Eräpalvelut, ja siihen osallistuu yhdeksän muuta hankekumppania, jotka ovat Ähtäri Zoo, Korkeasaaren eläintarha ja Ranua Zoo, Liikennevirasto, Luonnonvarakeskus, Metsähallitus Metsätalous Oy, Paliskuntain yhdistys, Suomen riistakeskus ja WWF Suomi. S eitsemän vuotta kestävä metsäpeuran kannanhoitohanke MetsäpeuraLIFE käynnistyi vuonna 2016 ja sen keskeisimpänä tavoitteena on palauttaa laji sen alkuperäisille esiintymisalueille eteläiselle Suomenselälle. Kuva: Milla Niemi Metsäpeurojen palautushankkeen budjetti on runsaat viisi miljoonaa euroa. Hankkeen toimesta on Kainuun osakantaan asennettu yhteensä 48 pantaa ja Suomenselälle 38.. Palautusistutukset vievät summasta vain viidenneksen. Järven jäätyessä aita estää metsäpeurojen kulkemisen poronhoitoalueelle. Hankkeen kustannusarvio on 5,16 miljoonaa euroa, josta 60 prosenttia tulee Euroopan Unionilta. Ase ja Erä on seurannut metsäpeurojen palautusistutuksia Pirkanmaalle Seitsemisen kansallispuistoon sekä Etelä-Pohjanmaalle Lauhavuoren kansallispuiston liepeille rakennettuihin totutustarhoihin. 30 Metsäpeuroille uusia pantoja, aitoja ja soita Totutustarhoissa voidaan hyvin Raatejärven kelluva aita on kesällä erikoinen näky. Palautusistutuksen lisäksi hankkeessa toteutetaan muita metsäpeurakannan vahvistumista ja levittäytymistä tukevia toimenpiteitä sekä seurataan kannan kehitystä. Kansallisesta rahoituksesta vastaavat maaja metsätalous– Pantaseurannan lisäämisessä on onnistuttu tavoitteen mukaisesti ja työ jatkuu
Hirvaita ei voi pannoittaa kaulaan asennettavin pannoin, koska niiden niska tukevoituu aina kiima-aikana merkittävästi. – Eläimet ovat olleet terveitä. Kaikki on toistaiseksi mennyt suunnitelmien mukaan. Lauhanvuoren totutustarhan lähellä tehtiin tammikuussa muutamia susihavaintoja, mutta mitään erityistä mielenkiintoa sudet eivät aitausta tai metsäpeuroja kohtaan ole osoittaneet, toteaa Metsähallituksen Eräpalveluiden suunnittelija Milla Niemi. Hankkeen toimesta on Kainuun osakantaan asennettu yhteensä 48 pantaa ja Suomenselälle 38. – Pantaseurannan lisäämisessä on onnistuttu tavoitteen mukaisesti ja työ jatkuu. Pantojen avulla saadaan kerättyä tietoa metsäpeuravaadinten vuotuisesta liikkumisesta, tilankäytöstä tarjolla olevan elinympäristön suhteen, kuolinsyistä, vasatuotosta sekä vasojen kuolinsyistä. Kuva: Erja Pekkala ministeriö, ympäristöministeriö sekä hankekumppanit. Vaikka palautusistutus on hankkeen näkyvin ja eniten julkisuutta tavoittanut toimi, lohkaisee se budjetista vain noin viidenneksen. Metsäpeura asutti suurta osaa Suomea vielä 1700ja 1800-luvuilla, mutta ne katosivat pikkuhiljaa yliverotuksen vuoksi kokonaan 1900-luvun alkupuolelle tultaessa. Metsäpeurat ovat kiinnostaneet luonnossa liikkujia ja ihmiset käyvät ulkoilemassa tarhojen ympärillä seuraten, näkyykö metsäpeurayhteisöä. Pantaseuranta vain vaatimille Metsäpeurakannan levittäytymisen ja luonnossa selviämisen kannalta hankkeen tärkeä osa-alue on ollut pantaseurannan lisääminen metsäpeuran luonnonkannassa. Noin 40 vuotta myöhemmin metsäpeuroja ilmaantui idästä rajan takaa Kuhmoon ja kanta alkoi Kainuussa hiljalleen runsastua. 31 . Vaadin toi kesällä vasansakin näytille herkuttelemaan tuoreilla lehdillä. Vuonna 2018 syntyneiden vasojen lisäksi tarhojen asujaimisto on karttunut sinne eläintarhoista tuoduilla muutamalla vaatimella. Silloin Kainuussa talvehtivan metOsa Kainuun metsäpeuroista siirtyy talvehtimaan Venäjälle. Varsinainen pantaseuranta koskee vain vaatimia. Tällä hetkellä toimivia pantoja on Kainuussa 29 ja Suomenselällä 30. Suojelutoimien myötä Suomessa elää metsäpeuroja nyt Kainuun lisäksi Suomenselällä sekä pieni osakanta Ähtärissä. Hankkeen puitteissa tullaan pannoittamaan vielä 30-40 vaadinta, kertoo hankkeen projektipäällikkö Sakari Mykrä-Pohja Metsähallituksen Eräpalveluista. – Luonnonvarakeskus laski kevättalvella 2018 Suomenselällä Lappajärven ympäristössä talvehtivat metsäpeurat. Kuolleilta peuroilta on kerätty talteen toimintakuntoisia pantoja uudelleenkäyttöä silmällä pitäen. Kolmella vaatimella on ollut todennäköisesti hirvikärpästen aiheuttamaa kutinaa, joten niille on vastikään tehty loishäätö. Suomenselältä levittäydytty Metsäpeura luokitellaan kansallisessa uhanalaisuusluokittelussa silmälläpidettäviin lajeihin ja se kuuluu luontodirektiivin elinympäristöjen suojelua edellyttävään kakkosliitteeseen. Lauhanvuori sijoittuu susireviirien läheisyyteen, mutta suurpedoista ei ole ollut häiriötä. Suomenselän metsäpeurakanta ennen kevään 2018 vasojen syntymistä oli noin 1450-1500 eläintä. Metsäpeuroille uusia pantoja, aitoja ja soita Totutustarhoissa voidaan hyvin Lauhanvuoren totutustarhassa metsäpeurat käyvät ruokintapaikalla päivittäin. Luonnonvarakeskus on toteuttanut metsäpeuran palautusistutusten sosiaalisten vaikutusten arvioinnin palautusistutuspaikoilla ja tutkimusten mukaan metsäpeuran paluuseen suhtaudutaan pääosin myönteisesti. Kainuussa laskenta onnistui viimeksi kevättalvella 2017. Ne liikkuvat poronhoitoalueen korkeudella, jonka vuoksi niiden pääsy porojen sekaan halutaan estää.. Jälkimmäisistä osa on pannoitettu jo ennen hanketta. Suurpedoista ei ollut häiriötä Seitsemisen totutustarhassa on kymmenen ja Lauhanvuoren totutustarhassa 12 metsäpeuraa. Lisäksi Suomen Metsästäjäliitto tukee hanketta. Hankkeen kuluessa on lakannut toimimasta viitisentoista vanhaa pantaa ja noin kolmekymmentä pantavaadinta on kuollut
Alalajit halutaan pitää toisistaan erillään, koska ne voivat risteytyä keskenään. 32 Seurantapanta antaa tietoa kantajansa liikkeistä. Aita rakennettiin lopputalvella 2018. Kuva: Juhani Voutilainen MetsäpeuraLIFE-hankkeen aikana ennallistetaan 400 hehtaaria valtion mailla sijaitsevia ojitettuja soita metsäpeuran elinympäristövaatimuksia vastaaviksi. Kesänviettäjät kotiin aidoilla Metsäpeurat elävät alueilla, joissa niille riittää kesäksi rauhallisia suoalueita vasomiseen ja meheviä jäkäläkankaita talvehtimiseen laumoissa. Poronhoitoalueen ja Kainuun metsäpeura-alueen välillä olevaan aitaan joudutaan tekemään aukkoja ja siltoja, jotta ihmisten kulku alueella ei vaikeudu. Metsäpeura ja poro ovat lähisukulaisia ja niitä onkin harjaantumattoman vaikea erottaa toisistaan. Näin estetään ajoittain tapahtunut Venäjällä kesää viettävien Kainuun metsäpeurojen joutuminen Suomen poronhoitoalueelle. Toinen kohteista sijaitsee Kainuussa ja toinen Suomenselällä. Ennallistustyössä poistetaan kohteesta puustoa ja tukitaan ojat, jolloin vesi nousee ja suolajit valtaavat alueen. Avoimiin aukkoihin teiden kohdalle on kehitetty karjasillat, joissa sillan kannen muodostavat harvassa olevat teräspienat. Lisäksi peura-aidan tienylityksissä olevien karjasiltojen parikymmentä vuotta sitten asennetut ritiläkannet on vaihdettu rakenteeltaan paremmin toimiviksi, Pohja-Mykrä selventää. Osa Kainuun metsäpeuroista siirtyy talvehtimaan Venäjälle ja ne liikkuvat poronhoitoalueen korkeudella, jonka vuoksi niiden pääsy porojen sekaan halutaan estää. Metsäpeuroista voidaan pannoittaa vain vaatimia, koska hirvaan niska paksuuntuu kiima-aikana hyvin voimakkaasti. – Niin sanottuun peura-aitaan on rakennettu kuusi uutta ylitysporrasta jalkapatikassa kulkeville, sekä uusi moottorikelkkaveräjä. – Rajavyöhykkeen tuntumassa poronhoitoalueella kulkevan poroesteaidan aukko on hankkeen työnä tukittu kelluvalla esteaidalla Suomussalmen Raatejärvellä. – Ennallistustyöt on aloitettu kahdessa kohteessa. Metsäpeuralla on pidemmät jalat, pidempi turpa ja kapeammat sarvet. MetsäpeuraLIFE-hankkeen aikana ennallistetaan 400 hehtaaria valtion mailla sijaitsevia ojitettuja soita metsäpeuran elinympäristövaatimuksia vastaaviksi. Totutustarhojen läheisyydessä ei ole toistaiseksi tehty hankkeeseen liittyviä elinympäristöjen ennallistustöitä, Niemi sanoo. Pieni osa metsäpeuroista nousee vasomaan Oulujärven länsija jopa pohjoispuolelle saakka, Mykrä-Pohja luettelee. n Erja Pekkala. Suomenselän metsäpeurakanta on laajentanut esiintymisaluettaan viime vuosina. Metsäpeurat kokevat ne epämiellyttäviksi, eivätkä ne tule niistä yli. Kuva: Milla Niemi Karjasillan rakenne estää metsäpeuroja kulkemasta teiden kohdista peura-aidan väärälle puolen. säpeurakannan kooksi arvioitiin noin 750 yksilöä. Hiukan etelämpänä Kivijärvellä toteutettiin vastaava aita-aukon tukkiminen kesällä 2018 tavallisena maitse rakennettuna aitana
Ja sekös häntä hieman harmittaa. Sen verran paljon on koko maassa parina edellisvuonna ilvestä kuitenkin metsästetty, ettei Ouluun saatu enää tälle vuodelle ainuttakaan metsästyslupaa. – Monesti kuulee vasta kuukausien päästä, että havainto on tehty. Petohavainto ilmi liian myöhään Karhu aiheuttaa havaintoja tuon tuosta Oulun riistanhoitoyhdistyksen alueella. – Ja tietenkin täällä on asutusta paljon enemmän maakuntiin Oulun riistanhoitoyhdistyksen alueella ei asustele vaikuisesti yhtään sutta. verrattuna, joissa elämä on paljon rauhallisempaa. Perttusen mukaan ilveksen menestymisen yksi tekijä on vahva metsäkauriskanta alueella. – Jälkiä olen kyllä nähnyt kaikista pedoista, mutta olisihan se mielenkiintoista päästä näkemään susi tai karhu, hän pohtii. – Varmoja susikontakteja ei ole ilmennyt, joten siinä mielessä kaupunki on turvassa susilta. Hän kuitenkin arvelee, että kaupungin ilmapiiri ja vilkas maantieliikenne saattavat pitää hukat loitommalla. Tero Perttunen kuitenkin harmittelee sitä, että usein havainnoista ilmoitetaan petoyhdyshenkilölle liian myöhään jos milloinkaan. n Matti Kuoppala – Varmoja susikontakteja ei ole ilmennyt, joten siinä mielessä kaupunki on turvassa susilta.. Susi löydettiin kuolleena Sammalkankaantien varresta läheltä hevosurheilukeskusta Siikajoella. Perttunen on itse päässyt näkemään luonnossa elävältä ainoastaan ilveksen. Syitä sille, miksi sudet eivät oikein viihdy Oulussa, ei Perttunenkaan tarkalleen tiedä. Ehkä syy on siinäkin, etteivät kaikki tiedä, mihin havainto pitää ilmoittaa. Ilves puolestaan juoksi auton alle Ylvieskassa valtatie 27:llä lähellä Haapavesitien risteystä. Silloin sitä on enää vaikea varmistaa. 33 Susi ja ilves auton alle samana yönä . Ilves ja karhu paljon yleisempiä Susi ei viihdy Oulun alueella Oulun riistanhoitoyhdistyksen alueella ei tarvitse pelätä törmäävänsä suteen. – Innostusta ilveksen metsästykseen kuitenkin riittäisi, tietää Tero Perttunen. Oulun kupeessa sijaitsevissa Siikajoella ja Ylivieskassa sattui helmikuun alussa saman yön aikaan kaksi liikenneonnettomuutta, joissa osallisina olivat susi ja ilves. Kissapeto löytyi kuolleena muutaman kymmenen metrin päästä metsästä. Toinen suurpeto ilves on sen sijaan nykyään entistä tutumpi näky Oulunkin leveysasteella. Ei ainakaan kovin helpolla. O ulun riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö Tero Perttunen kertoo, että Oulun seudulla ei asustele tällä hetkellä vakituisesti susia, sen sijaan yksittäisiä omaa reiviiriään etsiviä kulkureita saattaa ajautua alueelle silloin tällöin. Poliisi kertoo, että susi oli mahdollisesti jäänyt auton alle, mutta tarkka kuolinsyy selviää Oulun Eviran tutkimuksissa
Toki en ole varma, vaikka näin olisi jossain määrin tehtykin. Tietotaitoa maakunnissa Susien tiimoilta järjestetään monenmoisia kansalaistapahtumia, joissa susien vaikutuspiirissä olevien kanssa yritetään yhdessä selvitellä asiaan liittyviä ilmiöitä. Se on kuitenkin tiheimmillä peura-alueilla nykyisin lähes päivittäistä ainakin tiettyinä vuodenaikoina. Mutta onko käypäisiä ratkaisuja mietitty vain ”ylätasolla”. Erityisesti LounaisSuomessa se on jo pitkään ollut merkittävin riistaeläin riistatalouden näkökulmasta. Puolustusvoimien ylipäällikkönä Kekkonen antoi sentään ampujalle jämerän komennon: AMMU! n Jouni Puoskari Valkohäntäpeura on arvokas riistaeläin, joten ongelman ratkaisemiseen liittyy vääjäämättä kaatolupien määrä ja niiden kohdentaminen. Peura riistaeläimenä kuuluu metsästysoikeuden haltijalle, joten luontevinta lienee, että merkittävin satsaus kannan rajoittamiseksi tulee saada aikaan paikallisten metsästäjien ja metsästysoikeuden haltijoiden toimesta. Vanhan lehtileikkeen mukaan Alastarossa vielä vajaat viisikymmentä vuotta sitten peurat olivat sen verran harvassa, että silloinen tasavallan presidentti Urho Kekkonen seurueineen teki peräti neljä metsästysmatkaa, ennen kuin ensimmäinen kaato seurueelle kirjattiin sekin Kekkosen ”takapassina” olleen paikallisen metsästäjän toimesta. Monissa metsästysseuroissa metsästäjät lienevät jo kyllästetyt peuranpaistilla. päivänä. Hirvikannan rajoittamiseksi eräs metsästäjä antoi aikoinaan toimivan Luoti ja rautapata! -ohjeen. Näiden tahojen toiminnalla on myös välittömin vaikutus peurakannan rakenteeseen ja sen myötä runsauteen. Lisäksi vähälumisten ja leutojen talvien yleistyminen on ollut peuroille edullista. Eikä aiheetta. Mutta siitä huolimatta asialle on tehtävä jotain. Peurojen talviruokinnalla on pitkät perinteet. Valkohäntäpeurojen määrä alkaa olla tapissa Tieto löytyy maakunnista V alkohäntäpeuran metsästys päättyi helmikuun 15. Hyvässä aivoriihessä yhtään esitystä ei suoralta kädeltä tyrmätä. Sen sijaan, että korkealla päätäntätasolla mietitään, mitä asialle pitäisi tehdä, olisi kenties kuitenkin hedelmällistä mennä myös maakuntiin ja kuunnella, mitä paikallisilla metsästäjillä ja metsästysoikeuden haltijoilla on mielessään. Tiheimmillä peura-alueilla risteilee vilkasliikenteinen tiestö, ja peurojen ja liikenteen yhteentörmäys on molemmille osapuolille vahingollista. Se on tiivistetty totuus, minkä luulisi purevan peuraankin. Talven yli hyväkuntoisina selvinneet naaraat synnyttävät yleisesti kaksoisvasoja joskus jopa kolmosia, ja vasat ovat jo syntyessään vahvoja ja elinkelpoisia. Näin saadaan esiin usein yllättäviäkin näkökulmia, joita edelleen jalostamalla asia voi edetä toivottuun päämäärään. Ministeriössä on jo havahduttu ongelmaan. Kannan hyvinvointia on edistetty huolellisesti toteutetulla verotuksella. Riistasaaliin kilomäärä vuosittain on huomattava, ja kun on opittu lihan oikea käsittely, se on ehdottomasti riistaherkkujen parhaasta päästä. Kaupallinen metsästys voisi olla yksi ratkaisu, mutta sellaisen järjestäminen ei ole kaikkien metsästysseurojen intresseissä, ja sen teho peurakannan rajoittamisessa olisi ilmeisesti kuitenkin lähinnä teoreettinen. Kun kysymys on arvokkaan ja tuottavan riistaeläimen kannan säätelystä, siihen on varmasti toimivat reseptit jo valmiina. 34 . Tietysti alueelle vähitellen hivuttautuvat susilaumat voivat hoitaa asian. Onnistuu se tietysti niinkin, mutta saisiko se yleisen hyväksynnän, jää alueen riistaväen arvioitavaksi. Niissä on usein valmiit poterot, mistä sitten annetaan tulta tai puolustaudutaan. Valkohäntäpeurojen runsastuminen Laukon kartanon tarhakarkulaisista merkittäväksi riistaeläimeksi on menestystarina sinänsä. Arvokas riistaeläin Valkohäntäpeura on arvokas riistaeläin, joten ongelman ratkaisemiseen liittyy vääjäämättä kaatolupien määrä ja niiden kohdentaminen. Tietyillä alueilla peuroja yksinkertaisesti alkaa olla liikaa. Se on tiivistetty totuus, minkä luulisi purevan peuraankin.. Peurakysymyksen perusasetelma ainakin sivullisen näkökulmasta on paljon helpompi. Metsästysaikaa on entisestään pidennetty, koska kannan kasvua ei ole saatu taittumaan toivotulla tavalla. Hirvikannan rajoittamiseksi eräs metsästäjä antoi aikoinaan toimivan Luoti ja rautapata! -ohjeen. Asiaan ei ole toistaiseksi saatu tyydyttävää ratkaisua vaikka pyrkimyksiä siihen on ollutkin. Asiantuntemusta on erityisesti niillä, jotka peurojen kanssa ovat tekemisissä vuodet ympäriinsä -paikalliset metsästysseurat, maanomistajat ja jahtiin aktiivisesti osallistuvat metsästäjät
Jostakin rivien välistä selviää, että peuran kaatoikin Kekkosen takapassiksi määrätty metsästäjä. Kolmas lehtijuttu räjäyttää pankin otsikollaan Ei Urho Kekkonen peuraa ampunut, vaan Teuvo Niinikoski . Sama artikkeli jatkaa: ”Aikaansaatu kaato nostatti alastarolaisten peuramiesten luottamusta presidentin erämiestaitoihin, joista kolmena aikaisempana vuotena ei ole saatu täyttä kuvaa”. Olihan Suomen presidentti tuolloin tunnetun herkkähipiäinen siitä, mitä ja miten hänestä kirjoitetaan. Näihin jahteihin liittyy myös sikarilaatikko, jonka sisältöön kirjoittaja tutustui. Lähinnä huvittavalta tuntui lukea Turun Sanomien yltiömyönteistä artikkelia Tasavallan presidentillä onnistunut metsästysretki sunnuntaina Alastarolla , missä kerrottiin ”komeasta urospeurasta” (tappisarvi) ja ylistettiin presidenttiä, kuinka hän ”nautti päivästä tosi metsämiehen innolla”, oli ”hyväntuulinen ja pirteä” ja hyppäsi ojan yli ”komealla harppauksella”. Laatikossa oli lehtileikkeitä vuodelta 1971, joissa kerrottiin Urho Kekkosen peurajahdista. Toinen juttu Isäntä asialla. kertaa vielä onnistunut peuran kaadossa... 35 Metsästysreissulla Alastarolla Kekkonen ei ampunutkaan peuraa Metsästäjänäkin kunnostautunut presidentti Urho Kekkonen ei pistänyt parastaan ainakaan peurajahdeissa. Presidentti Urho Kekkosen metsästäjä Teuvo Niinikoskelle antama sikaarilaatikko. Näin siis kirjoitettiin jo kauan ennen Seiska-lehteä! Valitettavasti lehtileikkeistä pystyy tunnistamaan ainoastaan Turun Sanomat, mutta aikanaan rohkea veto oli kolmannen lehden totuudenmukainen otsikointi. Nykyisinhän sellainen presidentti asuu kaukana valtameren takana! n Jouni Puoskari Kekkosen peurajahdit huomiotiin näyttävästi sanomalehdissä.. Peuran lihaa Ta m miniemeen samasta jahdista kertoo, kuinka ”saatiin aikaan kaato, kun sensijaan kolme aikaisempaa jahtimatkaa on päättynyt tuloksettomasti”. P residentti Urho Kekkonen oli aikoinaan tuttu näky peurajahdeissa. Lehti jatkaa: Tasavallan presidentti ei tälläkään Kolmas lehtijuttu räjäyttää pankin otsikollaan: ”Ei Urho Kekkonen peuraa ampunut, vaan Teuvo Niinikoski”. Lukijalle jää käsitys, että presidentti itse kaatoi peuran
Turkian mukaan ilmastonmuutoksen tarkka vaikutusmekanismi vaatii lisää tutkimuksia. – Osasyy tähän huolestuttavaan kehitykseen vaikutti olevan ilmastonmuutos. Vaikka oravat ovat yleinen näky ihmisten pihapiireissä, ne vaikuttavat vähentyneen metsissä, vaikka ne ovatkin yhä yleinen näky. Havaitsin, että oravan populaation kasvukerroin oli pienin niillä alueilla, joissa talvet lämpenivät eniten. Mikä vei oravan suosion. – Väitöskirjani tulokset osoittavat, että oravien määrä vaihtelee synkronisesti satojen kilometrien laajuisilla alueilla, ja että laajan mittakaavan populaatiodynamiikka on vahvasti riippuvainen havupuiden siemensadosta, kun taas petojen rooli on verraten vähäinen. Oravakantaa on selvitetty tuoreessa Tytti Turkian väitöskirjassa. Suomen lumijälkiaineiston perusteella orava runsastui EteläSuomessa vuosien 1989–2017 välillä, mutta kanta on ollut laskussa muissa osissa maata. Orava on useimmiten metsästyksen sivutuote. Ilmastonmuutosta epäillään vahvasti . Muut tarkastellut ilmastomuuttujat, metsien hakkuut ja näädän samanaikainen runsastuminen eivät olleet yhteydessä oravakannan laskuun, Turkia toteaa väitöskirjassaan. Orava on sopeutunut moniin ihmisen aiheuttamiin muutoksiin, kuten maatalouden pirstomaan maisemaan ja asutuksen läheisyyteen, mut. Suomen ja Luoteis-Venäjän lumijälkiaineistoista paljastui, että oravakannat laskivat suurimmassa osassa lähes miljoonan neliökilometrin tutkimusaluetta vuosien 1996–2012 välillä. 36 Turkiksen takia kurrea ei juurikaan metsästetä Suomessa vuotuinen oravasaalis lasketaan tuhansissa
Orava voi aiheuttaa talon rakenteisiin pesiytyessään melkoisen sotkun myllätessään eristeet ja sotkemalla paikat ulosteillaan. Tutkittua tietoa ei asiasta ole, mutta jotain tämänsuuntaista voisin veikata. – Leudot talvet eivät ehkä ole oravalle suotuisia tai vanhojen kuusimetsien vähentyminen on vaikuttanut oravan toimeentuloon, pohtii Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Heikki Henttonen. – Tällä saattaa olla jotakin merkitystä. Henttonen huomauttaa, ettei oravakantojen vaihteluita seurata Suomessa kovinkaan tarkasti. – Pientaloalueilla oravat ovat paikoin lisääntyneet linturuokintojen ansiosta. Lähde: Tytti Turkian väitöskirja. Orava on tunnettu ainoinaan Suomessakin karvalakkien vuorinahkana, ja paistettu nahka on kelvannut myös hätäravinnoksi. – Leudot talvet eivät ehkä ole oravalle suotuisia tai vanhojen kuusimetsien vähentyminen on vaikuttanut oravan toimeentuloon. n Juhani Karvonen Orava ei aina kiva kaveri . Oravakantaa on selvitetty lumijälkilaskennoilla, mitä Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Heikki Henttonen pitää epäedullisena oravalle. Meillä oravanahkoja käyttävät käsityöläiset vaatteiden koristeina, mutta määrät ovat todella vähäiset. Henttosen mukaan metsäoravien taantuminen voi olla seurausta metsäluonnon tai talvisään muutoksista. – Osa oravista on kaupungistunut, minkä takia tarkkaa kannarviota on vaikea muodostaa. Toisaalta nahka on riittävän ohut vuorinahkaksi. Lopulta laji rauhoitettiin ja metsästysaikaa lyhennettiin. Aikoinaan metsissä vilisi varmaan miljoonia oravia ja samaan aikaan näätäkantakin oli vahva. Miksi oravakanta vaihtelee. – Oravan jalat metsästäjä katkaisi puraisemalla. Näätää en laittaisi syyllisiksi oravakannan vähentymiselle, koska näätiä ei sentään kovin runsaasti ole. Nygren ei usko näätäkannan kasvun vaikuttaneen oravan taantumiseen. Oravan kannanvaihtelujen tutkiminen auttaa osaltaan ymmärtämään pohjoisten havumetsien ekosysteemien toimintaa ja ihmisen vaikutuksia niissä sekä ilmaston että maisemarakenteen muutosten kautta. Oravasta tuli uudestaan Suomen tärkein turkiseläin 1950-luvulla. Poikkeuslupia on myönnetty, mutta perusteiden pitää olla hyvin vahvat. – Oravan häätämiseen kotikonstit saattavat olla vähissä. – Orava käyttää mieluusti naavaa pesänteossa, mutta nykyinen metsätalous ja ilmansaasteet ovat vähentäneet vanhaa kunnon naavakuusta. – Sen lämmöneritys on riittävä, koska karvoitus on tiheä. Hyvänä päivänä saatoin saada 20 oravaa ja niiden nahoilla sai siihen aikaan tehdyksi ihan kelpo tilin. Jos ne jäätyvät sään vaihteluiden seurauksena, voi oravan olla vaikea saada ravintoa, miettii Henttonen. Tosin laskentatulokset osoittavat, ettei metsissä ole oravia likikään entiseen malliin. – Rahoitin oravanpyynnillä opintojani. Oravat käyttävät ravinnokseen myös silmuja ja kuusen kärkikasvuja. Orava on Suomessa nykyään jonkinasteinen metsästyksen sivutuote. Etenkin talvinen kypsä oravannahka on väriltään kaunis. Luonto ei toimi omaa etuaan vastaan. Oravanpytäjän saattoi tuntea parrasta, jossa vilisi oravatäitä, naurahtaa Nygren. – Rahoitin oravanpyynnillä opintojani. – Vaikka ne eivät villaa syökään, aiheuttaa pöly vaurioita keuhkolle. – Taipuisa oravannahka on edelleen lakkien yhtenä materiaalina Siperiassa, jossa 45 asteen pakkaset ovat opettaneet luonnonturkisten käyttöön. Metsästyslain mukaan oravaa voi pyytää joulukuun alusta eteenpäin. Nygren muistaa omaa nuoruuttaan, jolloin oravanahka maksoi 1,5 markkaa kappaleelta. Poikasille puolestaan voi aiheutua nivelvaivoja, eivätkä ne saa esimerkiksi kynsiään auki koukusta, mikä on oravan kaltaiselle eläimelle elinehto. – Oravan jalat metsästäjä katkaisi puraisemalla. – Yleisesti ottaen mikään peto ei pysty pudottamaan saaliseläimen kantaa merkittävästi ilman jotain muuta tekijää, tässä tapauksessa vaikkapa juuri heikkoa pesimistulosta. Naava on pesän lämmöneriste ja sen puuttuessa pesintä saattaa epäonnistua. Orvannahkalakkeja ei käytetä Suomessa, sanoo Luonnonturkisyhdistyksen puheenjohtaja Kaarlo Nygren. Kokenut oravanpyytäjä nylki saaliin muutamassa minuutissa. ta ilmastonmuutos saattaa vaikuttaa oraviin haitallisesti. 37 O ravannahka on vastannut historian kuluessa rahaa. Perinteinen tapa mitata oravien paljoutta on ollut tarkkailla käpysatoja. Laskenta ei kerro totuutta Oravakannat romahtivat täysin 1900-luvun alussa, kun niitä metsästettiin useita satojatuhansia yksilöitä vuodessa. Rakennuksissa pesivät oravat ovat alttiita lasivillalle. Nahkoja vietiin lähinnä Englantiin ja Saksaan. Nahan hinta määräytyy ostajan ja myyjän kesken, mitään markkinahintaa ei oravannahalla ole. Oravan loukkupyyntikin edellyttää erillistä metsästyskorttia ja pyyntilupaa. Talville tunnusomaista ovat olleet jyrkät säänvaihtelut suojan ja pakkasten välillä. Oravanpytäjän saattoi tuntea parrasta, jossa vilisi oravatäitä. – Oravannahkojen myynti on tilaustyötä. Oravat kaikkoavat jos ruokinta lopetetaan mutta tietysti samalla häviävät linnutkin. Metsästäminen kuitenkin kiellettiin useana vuotena peräkkäin 1970-luvulla ja oravakanta pääsi jälleen kasvamaan. Nygren ei lähde arvailemaan syitä oravankannan vaihteluun, mutta yksi syy voisi liittyä pesintään. Oravaa metsästetään yleensä vain metsästysajan puitteissa, vaikka se aiheuttaisikin vahinkoa. Riistaeläintä ei voi siirtää omin luvin, Kaarlo Nygren luettelee. Kaupunkialueella ampuma-asetta ei saa käyttää. Ministeriön lupa tarvitaan myös siinä tapauksessa, että loukulla pyydetty orava siirrettäisiin toiseen paikkaan. Hyvänä päivänä saatoin saada 20 oravaa ja niiden nahoilla sai siihen aikaan tehdyksi ihan kelpo tilin
– Teerenpyynti on erittäin lähellä sydäntäni. Poikueet olivat onnistuneet todella hyvin. jättää suurriistan metsästämisen muille. Teeripihvi maistuu Jos lintukanta on huonompi, keskittyy Jukka vaikka jänisjahtiin.. Eipä pomot ole päässeet määrittelemään minun metsälle menemisiäni, kuhmolainen Immonen toteaa. 38 N uorena miehenä Jukka Immonen päätti alkaa yrittäjäksi, että pääsee metsälle silloin kuin itse haluaa. Jukka kertoo, että edellisenä syksynä saalista kertyi vain neljän teeren ja yhden vanhan metson verran. Kanta nousi vähintään 100 prosenttia. Aseseppänä lähes 30 vuotta toimineen Jukan suunnitelma on toiminut hyvin. Jäniksen pyyntiaika on juuri loppunut, joten nyt Jukka Immosella on aikaa lähteä kalalle järven jäälle. – Viime syksy oli edelliseen syksyyn verrattuna todella hyvä. Tämän vuoden pyyntilukuja hän ei luvannut lehteen laittaa, mutta kymmeniä niitä oli. – Etteivät sitten toiset tule turhaan kateelliseksi, Jukka nauraa. Jukka metsästää kaikkea mahdollista pienempää riistää, mutta Nokipannukahvit kruunaavat metsästysretken Teerenpyynti lähellä sydäntä Lentuan luonnonsuojelualueen rannalla on nähtävissä ensimmäisiä kevään merkkejä. Huonoina vuosina pitää sitten olla varovaisempi. Se oli niin iso hyppy, että pitää oikein ihmetellä. Toisekseen hyvinä vuosina niitä voi ilman isompia omantunnon kolkutuksia verottaa vähän paremmin. – Joka aamuhan sinne metsälle on päästävä, kun on mehtuuaika. Kun teerikanta on huipussaan, on niitä Kuhmon erämaisemissa todella hyvin. Ensinnäkin teeri on parasta metsälintua, mitä voi saada
Vesilinnustus kuuluu myös Immosen perheen suosikkeihin. Tarja ja Jukka Immonen käyvät myös yhdessä metsästämässä. Yleensä Jukka Immonen liikkuu metsällä yksin, ainoastaan koirakaverit mukanaan.. 39 . Nuotiolla keitetään aina nokipannukahvit. Nokipannukahvit kruunaavat metsästysretken Teerenpyynti lähellä sydäntä Istrianajokoira ajaa jänistä lähes puhtaasti ilmavainulla
Nyt pentuja lähtee jo muuallekin. Metsällä yksin Pienpedoista kettuja on Kuhmossa runsaasti. Kasvatustoiminta lähti hyvien metsästyskoirien tarpeesta ja että jatkuvuus olisi taattua omasta takaa. Ei se hirveästi mieltä lämmitä, jos ne joutuvat suden suuhun. – Rouvan työt tahtovat vain häiritä yhteistä aikaa. – Mutta jalostus on Suomessa vasta oikeasti alkamassa. – Tuossa Kattilakosken jokivarressa kulkee minkkejä melko runsaasti. Välillä tietysti paistetaan pihvejäkin. – Silloin kun Tarja on mukana metsällä, niin nokipannukahvit on ilman muuta keitettävä ja hiilimakkarat paistettava. Emme me mitään erikoiskurmeeaterioita syödä, vaan perusvalurautapadassa keitettyä lintua. Jukka kiittelee kuitenkin sitä, että kylällä on useammallakin metsästäjällä kettukoiria, jotka ajattavat puuhkahäntiä ahkerasti. Minkkejäkin riittää. Meidän koirat ovat karkeakarvaisia. En kyllä kehota ketään välttämättä ensimmäisenä koskeloa maistamaan, on sen niin omituisen makuinen kalansyöjä. Asiakkaat löytävät tiensä Jukan luo suusta suuhun -mainonnalla, joka toimii ehdottomasti parhaiten. ”Metsästäjät pitävät aseensa hyvässä kunnossa” . Ja tietysti myös kalassa. – Se on niin harmillista, sillä koirat ovat lellikkejä, käyttökoiria sekä kavereita. – Eipä me paljon muuta syödä. Entäpä minkälaisia havaintoja asesepällä on tämän hetken asekannasta. Onneksi joka taloudesta löytyy useampikin minkkiloukku, joten kyllä ne kurissa pidetään. – Istrioita on sekä sileäkarvaisia että karkeakarvaisia. Yhdessä nuotiolla Hetkeksi vielä sinne metsälle ja niihin tunnelmiin. Juuri söin koskeloa, joka ei ole missään tapauksessa mikään kulinaarielämys, mutta pakkohan se on syödä, mitä on ampunut. Huippuajureita ei ole vielä kovin montaa, kertoo Jukka lähes puhtaasti ilmavainulla ajavasta rodusta. Jukka ja Tarja pyrkivät metsästämään ja kalastamaan yhdessä aina, kun mahdollista. – Töitä on niin paljon kuin metsästykseltä kykenee ottamaan vastaan. Amerikankettukoiraa muistuttava istria on Suomessa vielä harvinainen rotu, koko kanta on toistaiseksi vain 65 yksilöä. – Metsästäjät pitävät aseitaan nykyisin hyvässä kunnossa. – Tytärtä on kiittäminen, että näkyvyyttä on tullut myös Facebookin kautta, jonne hän perusti aikoinaan Asekorjaamo Kuhmon omat sivut. Jukan puoleen käännytään, kun aseeseen halutaan uusi tukki tai omaa asetta halutaan kustomoida. Ja sitten se riesa numero yksi, susi. Teeripihvi on muun muassa ihan tolkuttoman hyvää. Vahvistaakseen kantaa Tarja on tuottanut useita istrioita muun muassa Kroatiasta, Bosniasta ja Slovaniasta. Harvinainen istria Immosten metsästysja kaverikoiralaumassa on viisi istrianajokoiraa, kaksi beaglea ja kaksi Jukka Immonen ryhtyi yrittäjäksi, etteivät pomot pystyisi estämään metsälle lähtöä.. Yleensä liikun metsällä yksin, ellei sitten Tarja pääse töiltään matkaan. Siellä on hyvä istua nuotiolla, Jukka Immonen toteaa. – Vaimentimia laitatetaan myös runsaasti. n Soili Kaivosoja Kuvat: Tarja ja Jukka Immonen – Meillä on suuri susireservaatti tuossa rajan takana, joten ei meiltä sudet lopu, vaikka niitä täällä vähän enemmän ammuttaisiinkin. Asekanta on rajusti uusiutunut siitä, kun aloitin pyssykorjaajana 30 vuotta sitten. Sen lisäksi on laidasta laitaan korjaustöitä, vikakorjauksia, piipun vaihtoja sekä entisöintitöitä. Vaimenninasennukset työllistävätkin lähes eniten. Harvoina vapaapäivinä käydään kuitenkin porukalla jahtaamassa jänistä, vesilintuja ja jonkin verran myös metsälintuja. – Nuoresta miehestä pitäen olen katsonut mallia, miten niitä lintuja laitetaan. Oli esimerkiksi näitä ensimmäisen maailmansodan kahta puolta valmistettuja pyssyjä, joita oli sitten itse korjailtu ja kursittu jotenkuten kasaan. Siinä sitten ihmetellään metsän ääniä ja kuunnellaan koirien ajoa. Venäjältä lappaa niitä kyllä sitä mukaa lisää. Immosten perheeltä ovat sudet syöneet metsästystilanteessa kaksi koiraa. – Alussa kasvatimme puhtaita beagleja, joilla ei ollut kirjoja, sillä niiden kantaemille ei onnistuttu löytämään kantakirjoja. Tarja hankki sen jälkeen kennelnimen ja kävi tarvittavat kasvattajakurssit, jonka jälkeen toiminta virallistui. Kettujahti on kuitenkin laji, joka vaatii paljon ukkoja ja aikaa. seisojaa, joista toinen on setteri ja toinen saksanseisoja. Jukka on sitä mieltä, että kyllä susillakin on olemassaolon oikeutensa, mutta kanta olisi pidettävä kurissa. Jukka ja Tarja Immosen keittiössä kauhan varressa häärää etupäässä Jukka. Niitä oli paljon. Silloin metsästäjillä oli käytössä vaikka minkälaisia aseita. Yleensä pyritään menemään luonnontilaisille metsille. Tällä hetkellä kaikki kasvatit ovat kirjakoiria. Olen sitä mieltä, että kautta linjan asesepät ovat tällä hetkellä todella työllistettyjä Suomessa. – Itse en ole oikein kettujahdin ystävä, koska se vaatisi melko määrän passimiehiä. – Istria on nopea löytämään jäniksen, mutta eri yksilöiden ajokyvyt ovat toistaiseksi vielä täysin laidasta laitaan. Lisäksi hävisi vielä yksi koira, mutta sen kohtalosta ei ole tietoa. Niiden turkki on kohtalaisen tuuhea ja koirat kestävät sen vuoksi paljon paremmin kylmää kuin esimerkiksi suomenajokoirat tai beaglet. Tuossa on lähellä tuo Natura-alue, jossa on kivoja kuusikoita. Tarjan pyörittämä Pyssyniemen kennel tuottaa uusia yksilöitä kuitenkin jatkuvasti. 40 Ahkeran metsästäjän ruokapöydässä riittää lintuja ja riistaa joka päiväksi. Viimeisten 20 vuoden aikana vanhat sotilaskivääripohjaiset aseet ovat jääneet pikkuhiljaa lähes kokonaan pois ja asekanta on uusiutunut vahvasti
Jos joku alue tarvitsee tarkempaa tutkimusta ja seurantaa, silloin teemme yhteistyötä alueen eri toimijoiden, kuten metsästäjien, petoyhdyshenkilöiden ja viranomaisten kanssa. Myös DNA-keräykset hoituvat kuten ennenkin. Hän myös välittää tietoa suurpetohavainnoista ja suurpetojen aiheuttamista vahingoista viranomaisille ja alueen toimijoille ja edistää eri toimijoiden välistä vuorovaikutusta Länsi-Suomen alueella. – Riistanhoitoyhdistysten petoyhdyshenkilöt ja kuntien omat vahinkotarkastajat tarkastavat jatkossakin suurpetohavainnot sekä petojen aiheuttamat vahingot. On ollut mahtavaa oppia, mitä kaikkia faktoja suurpedon jälki esimerkiksi kertoo. Joskus on hyvä istua saman pöydän ääreen ja kuunnella, mitä kullakin on mielenpäällä. Vaikka tehtäviin kuuluukin tietojen väTapio Visuri on kokenut metsästäjä ja petojen jäljillä kulkija. Hän myös tietää, minkälaisia mietteitä susi saa aikaan erilaisten ihmisten mielissä. – Suurpedoista susi luo varmaankin suurimman haasteen työssäni sen aiheuttamien voimakkaiden tunteiden takia. Petoyhdyshenkilöverkosto ja Tassu-järjestelmä säilyvät ja toimivat normaalisti jatkossakin. Tiedon jakaminen ja luottamuksen rakentaminen eri yhteistyötahojen kanssa on haasteellinen tehtävä. Suurpetojen aiheuttamien vahinkojen tarkastaminen sujuu jatkossa myös totuttuun tapaan. Susi-keskustelut ovat usein ääripäiden voimakasta keskustelua, jolloin maltilliset mielipiteet ja kompromissit jäävät varjoon. Visurin työmaa sijaitsee Oulussa ja työ kestää vuoden loppuun. Kokemusta karttunut Visuri on harrastanut metsästystä pienriistasta hirveen kolmisenkymmentä vuotta ja suurpetoyhdyshenkilönä hän on toiminut yli kymmenen vuoden ajan. 41 ”Suurpedoista susi luo suurimman haasteen” Asiantuntija metsästäjien riveistä Uuden suurpetoasiantuntijan tavoitteena on saavuttaa luottamuksellinen keskusteluyhteys. Ruohojuuritasolla työssäni olisi tärkeää saada rakennettua luottamuksellinen keskusteluyhteys eri tahojen kanssa, jossa faktatietoa jaetaan molempiin suuntiin esimerkiksi susireviirityöryhmien kautta. Susi jakaa mielipiteet hyvin vahvasti ja paikoin tunteet ovat kuumenneet puolin ja toisin. Maantieteellisesti alue on laaja, ja kattava suurpetoyhdyshenkilöverkosto on oppinut toimimaan hyvin itsenäisesti. n Erja Pekkala Susi jakaa mielipiteitä hyvin vahvasti ja sen tietää myös Tapio Visuri.. – Tänä aikana olen tehnyt useaan otteeseen yhteistyötä RKTL:n ja myöhemmin Luken kanssa muun muassa keräämällä suurpetojen, lähinnä suden ja ahman, ulostenäytteitä sekä ahman karvanäytteitä. – Ruohojuuritasolla työssäni olisi tärkeää saada rakennettua luottamuksellinen keskusteluyhteys eri tahojen kanssa, jossa faktatietoa jaetaan molempiin suuntiin. Luken tiedotteen mukaan uuden asiantuntijan tehtäviin kuuluu muun muassa tarkastaa ja dokumentoida Länsi-Suomen alueen suurpetohavaintoja sekä suurpetojen aiheuttamia vahinkoja sekä koordinoida ja toteuttaa suurpetokantojen seurannan ja tutkimuksen edellyttämää näytteidenkeruuta ja avustaa suurpetotutkimuksessa. Itse olen kerännyt näytteitä yhdeltä reviiriltä, Visuri selventää työnkuvaansa. Yhteistyötä on ollut viranomaisten kanssa eri suurpetojen aiheuttamien ei-toivottujen tapauksien hoitamisessa. L uonnonvarakeskus (Luke) on nimittänyt Tapio Visurin asiantuntijaksi suurpetotutkimuksen tehtäviin Etelä-, Keskija Pohjois-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan alueille. Susien tulo Länsi-Suomen alueelle on verrattain uusi asia. littäminen suurpetohavainnoista ja suurpetojen aiheuttamista vahingoista viranomaisille ja alueen toimijoille, ei jo olemassa oleviin käytäntöihin tule muutoksia. Kansalaisten huoli tulee huomioida ja ymmärtää asioiden taustat, Visuri toteaa. Itse lähden paikan päälle silloin, jos esimerkiksi suurpeto löytyy kuolleena ja siitä on tullut ilmoitus suoraan Lukelle tai viranomaiset pyytävät tarkastukseen mukaan. Ajan saatossa osaaminen suurpedoista ja niiden käyttäytymisestä on lisääntynyt ja saanut minut kiinnostumaan niistä lisää
Jousi on tullut tunnustetuksi pyyntivälineenä entistä laajemmin, koska onnistumisia on saatu todella runsaasti kaikilla valkohäntäpeuran esiintymisalueilla. Peura Taajamahirvet sopivat erinomaisesti jousimetsästäjän kohteiksi Syksyllä hirvijahtiin jousella. Juha Kylmä kaatoi hirven jousella Kanadassa, joten saman tempun voi metsästäjä ehkä toistaa kohta Suomessakin.. Pienriistaa ja metsäkaurista on saanut ampua jousella jo pitkään, joten hirvi on odotettu lisä riistavalikoimaan. Hirven voisi joissain olosuhteissa olevan jousimetsästäjälle jopa helpompi saalis kuin esimerkiksi peura tai kauris. – Peuran jousimetsästyksestä on saatu hyviä kokemuksia. Metsästysasetusluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella. Hirven jousimetsästys saattaa olla sallittu jo tulevalla jahtikaudella. – Metsästysase ei vaikuta metsästäjän valmistautumisen asteeseen, etiikkaan ja harkintakykyyn. Siten riski haavoittamiselle ei ole jousella suurempi kuin muillakaan aseilla. Niitä tarvitaan kaikissa metsästysmuodoissa ja niitä vaaditaan metsästäjältä aina. – Rusakko esimerkiksi on peuraankin verrattuna hyvin pieni maali. Saarenmaa muistuttaa, ettei haavoittumisriski ole jousella ammuttaessa sen suurempi kuin ruutiaseellakaan. 42 S uomen Jousimetsästäjäin liiton puheenjohtaja Antti Saarenmaa pitäisi hirven jousimetsästyksen sallimista luonnollisena jatkeena sille, että hirveä pienempien sorkkaeläinten jousimetsästys sallittiin vuonna 2017
Timo Levä pääsi yllättämään saaliin jousella. Lisäksi Pohjois-Amerikassa metsästetään jousella vuosittain kymmeniä tuhansia vapiteja eli kanadanhirviä, joiden elopaino vastaa keskimääräistä suomalaista hirveä. Jousiaseen tehoa ei ymmärretä Saarenmaan mukaan metsästäjäkunnassa on ollut jonkin verran, onneksi kuitenkin hyvin vähän, ennakkoluuloja jousimetsästyksen ulottamisesta hirveen. Saarenmaata kuten montaa muutakin viehättää jousimetsästyksen ainutlaatuinen luonne – Metsästys on paljon muutakin kuin vain liipasimen veto. Jokaisessa Yhdysvaltain osavaltiossa ja Kanadan provinssissa, joissa jousimetsästys on sallittua ja hirviä esiintyy, metsästetään hirviä myös jousella. Asetusluonnoksessa määritellyt vähimmäisvaatimukset jouselle, nuolelle ja metsästyskärjelle varmistavat tehokkaan läpäisyn hirvenkin kokoisella riistaeläimellä huolimatta vähäisistä luuosumista. Suomi edelläkävijä jousimetsästyksessä . Kauris on ketteryydessä vielä peuraakin sähäkämpi. – Kaikelle epäluuloisuudelle on yhteistä tiedon puute, mikä puolestaan johtuu siitä, ettei moni ruutiasemetsästäjä ymmärrä jousiaseen tehoa. – Yksi vitaalialueelle osunut, terävällä metsästyskärjellä varustettu nuoli riittää minkä tahansa riistaeläimen kaatamiseen hyvin lyhyessä ajassa nuolen läpäistessä kummankin keuhkon. Jotkut metsästäesimerkiksi on pienempi ja ketterämpi maali, ja sen kohdalla on oltava hyvin tarkka ampumamatkan valinnassa, sillä se säikähtäessään väistää nopeammin. Terävällä, kiinteällä metsästyskärjellä varustettu nuoli läpäisee myös hirven kokoisen riistaeläimen yleensä täysin. Useiden kokemusten mukaan kauris on arempi ja säikympi jokaiselle risahdukselle, minkä takia metsästäjän on vaikea päästä hiipimällä ampumamatkan päähän. – Yksi vitaalialueelle osunut, terävällä metsästyskärjellä varustettu nuoli riittää minkä tahansa riistaeläimen kaatamiseen. Minua viehättää itse metsästystilanne, joka on jousimetsästäjälle aina haastava. Hirven päätös pakenemisesta sen sijaan kestää pitempään. Jousimetsästys ei ole missään muodossa sallittu Ruotsissa Norjassa tai Venäjällä. – Suomessa jousimetsästystä ja sen etuja on tuotu esiin aika voimakkaasti viime vuosina, mikä on varmaan yksi syy asenteiden muutokseen, Antti Saarenmaa toteaa. Hirviä kaadetaan ongelmitta jousella PohjoisAmerikassa vuosittain tuhansia yksilöitä. hyvin lyhyessä ajassa nuolen läpäistessä kummankin keuhkon. Metsästäjän ampuman riistalaukauksen hirveen 20 metristä keskimääräinen ampumamatka riistalaukauksissa on liiton kyselyiden mukaan noin 20 metriä taljajousilla ja noin puolet siitä vaistojousilla pitäisi olla hänelle todella helppo huomioiden hirven vitaalialueen koon. Keskija Etelä-Euroopassa jousella saa monessa maassa jousella metsästää, mutta esimerkisi hirvikannat ovat monin paikoin sen verran vähäiset, että niiden verottaminen on ylipäätään aika rajoitettua. 43 . Tästä syystä hirven jousimetsästysmahdollisuuksia ei muualla Euroopassa pahemmin ole
Kiivastahtisessa ajojahdissa, jossa hirvi on liikkeessä passin ohittaessaan en suosittele jousen käyttämistä metsästysaseena. Nuoli saa olla hieman raskaampi hirvelle kuin peuralle. – Tämä on täysin totta, mutta toisaalta kivääriä ja jousta ei voi verrta keskenään. Suomen Jousimetsästäjäin liiton puheenjohtaja Antti Saarenmaa on onnistunut kaadossaan. – Jousimetsästäjä voi kytätä saalista pellon reunalla lähellä asutusta myöhään illalla, eikä hänen tarvitse ottaa huomioon vaikkapa pellon toisessa päässä 200 metrin päässä olevaa asutusta. Suositelluimpia hirven metsästystapoja jousta käyttäen ovat vahtimismetsästys, houkuttelu, hiipiminen ja erityisesti hirven kohdalla pysäyttävällä koiralla metsästäminen. Asetta ei tarvitse uusia hirvelle Saarenmaan mukaan suurin osa nykyisistä peuraja kauriinmetsästykseen soveltuvista jousista käy sellaisinaan hirvijahtiin. 44 Mikko Jalosen saalis on komea pukki. – Laadukas taljajousiyhdistelmä yleensä riittää. Ruutiase ja jousi soveltuvat eri tavoin erilaisiin metsästystilanteisiin. Metsästän itsekin kiväärillä ja haulikolla jousen lisäksi. Asetusesitys määrittelee niin ikään ensimmäistä kertaa mannerSuomessa nuolelle vähimmäispainon, 30 grammaa, sekä asettaa leikkaavalle, kiinteälle metsästyskärjelle hirveä metsästettäessä halkaisijavaatimukseksi 25 milliä. – Monesti jousimetsästäjä pyrkii hieman korkeammalle estääkseen hajujen kulkeutumista riistaeläimen sieraimiin, minkä vuoksi ampumasuuntakin on viistoon alaspäin. jistä ovat suhtautuneet jousimetsästykseen epäilevästi myös, koska ovat kuvitelleet jousta käytettävän riistatilanteissa samalla tavoin kuin kivääriä esimerkiksi nopeahkoissa ajojahdeissa ja liikkuvan maalin kohdalla. – Esityksessä määritelty jousen vetovastusvaatimus olisi 240 Newtonia, joka on 30 prosenttia suurempi kuin muille Suomessa jouselle sallituille eläinlajeille asetettu vaatimus. n Juhani Karvonen Kuvat: Antti Saarenmaa. Laukauksen äänikään ei tuota ongelmaa, lähiseudun asukkaat eivät siihen herää. Jousimetsästäjän ideana ei ole ampua liikkuvaan kohteeseen ja ylipäätään ampumamatka pidetään lyhyenä mieluusti reilusti alle 30 metrissä. – Jousi ei aiheuta melua ja varoetäisyys on huomattavasti lyhyempi kuin ruutiaseilla, Saarenmaa tähdentää. Nuolen kantomatka jää vaakalaukauksessa enintään noin 60 metriin. Asetusesitys sisältää hirven metsästyksessä käytetylle jousivälineistölle selkeitä lisävaatimuksia. Erityisen hyvä taajamahirville Jousimetsästys soveltuu erityisen hyvin taajahirville
Ikivanha jalkajousen käyttökielto. Samoin olettama salametsästyksestä on tiiviisti liitetty kieltosyihin, Simenius valottaa. Kuva: Metsästäjäliitto Lex Murasella ei merkitystä kieltoon . – Suuri vaikutus direktiiveihin on ollut Ranskan ja Saksan lainsäädännöillä. – EU-ajan selitykset liittyvät muutaman vuosikymmenen taakse tilanteeseen, jossa varsijousten turvatekniikka oli surkeaa tai sitä ei ollut, kuten varmistinta, jolloin aseet olivat tapaturmaherkkiä. Vastaajana on järjestöpäällikkö Teemu Simenius. Samassa yhteydessä rajoitetaan itselataavien aseiden lipaskapasiteetti kahteen. Järjestöpäällikkö Simenius ei tarkkaan tiedä, mihin esimerkiksi Saksan ja Ranskan ankara perustelee, mutta arvelee päätöksen taustalla saattavan olla jopa vuosisataiset tarkoitukset. – Osittain siis huhut pitävät paikkansa, joiden mukaan alun perin kielto pohjautuu rahvaalta aseen kieltämisestä, jolla voidaan salaa kaataa suurta riistaa ja läpäistä haarniska. Ajat muuttuvat myös Euroopassa Euroopassa ainakin Portugalissa on saanut metsästää varsijousella jo vuodesta 1986 ja Espanjassa rajatuilla alueilla samoin. Kun jousiampujapiireissä harmitellaan varsijousen metsästyskieltoa, esiin nousee aina urbaanilegenda aseen metsästyskiellon syntysyistä. ensin yrittää yleistä lobbausta Brysselissä. Olisiko tarkoituksenmukaista hakea Suomeen, Portugalin lailla, oikeutta käyttää varsijousta metsästyksessä vai pitäisikö asiassa Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius: Luontodirektiivi kieltää varsijousen jahtikäytön Varsijousi sopisi hyvin kaiken riistan metsästykseen. – Luontodirektiivin liite VI kieltää varsijousen käyttämisen liitteessä IV ja V mainituille lajeille. Simenius vahvistaa käsityksen osittain. 45 V arsijousta käytetään uudella mantereella varsin laajasti metsästykseen, sillä ammutaan jopa puhveleita ja karhuja. Kelpaisiko varsijousi aseensa tehon ja muiden ominaisuuksiensa mukaan Suomessa taas metsästysaseeksi. Myös niukempitehoisella taljajousella saa metsästää Yhdysvalloissa. Kielto, jota verityön tekijän mukaan kutsuttiin Lex Muraseksi, perustui kuitenkin muihin tekijöihin eikä puheena olleeseen veritekoon. Historia tuntee muinaisen paavin bullan, kieltokirjeen, jossa pannaan asettamisen uhalla kiellettiin kristityitä maita käyttämässä keskinäisissä sodissaan jalkajousta, koska jo 500 vuotta sitten ase oli niin tehokas, että vasama suhahti aatelisen ratsuväen panssareista lävitse. n Antti Kauranne. Nämä saattoivat olla siis valtioiden oman kieltopolitiikan historian takana. Muuan sotilaskarkuri käytti asetta 1990-luvun puolivälissä veriteoissa, ja tätä esitetään monesti syyksi. Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius pitää varsijousia teknisesti metsästyskäyttöön sopivina, mutta toteaa eurooppalaisen luontodirektiivin kieltävän aseen käytön jahdissa. – Mitä tulee nykyisiin varsijousiin, aseessa ei ole mitään tehoon, tarkkuuteen, turvallisuuteen tai muuhun tekniseen seikkaan pohjautuvaa syytä, miksi se ei soveltuisi kaiken riistan metsästykseen. Varsijousta on käytetty muutenkin kotimaisissa veriteoissa; vuonna 2007 porilainen mieshenkilö tappoi kaksi naista varsijousella ja sai elinkautisen tuomion murhista. – Direktiiveihin varsijousikielto on päätynyt sitä tehtäessä joidenkin maiden vaatimuksesta/lainsäädännöstä, hän taustoittaa. Myös taljajousta on käytetty surmatöissä, vuonna 2015 nainen surmasi miehensä Muuramessa ja vuonna 2009 ammuttiin Lempäälässä mieshenkilöä taljajousella. No ei kun Metsästäjäliitosta kysymään! Ase ja Erä esitti Suomen Metsästäjäliitolle pari kysymystä jalkajousen sopivuudesta myös metsästyskäyttöön. Lintudirektiivissä on omat samat kieltonsa kaikille linnuille. Tämä sitoo kaikkia jäsenvaltioita. EU-kieltoa ei voida osoittaa pelkästään historialliseksi epäkohdaksi, sillä asetyyppi ei ole kaikin ajoin ollut suosionsa huipulla ja sen vuoksi markkinoilla on ollut myös huonolaatuisia aseita. – Suomea koskevat direktiivilajit löytyy helpoiten omasta metsästyslainsäädännöstämme metsästysasetuksen 16 §:stä. Tosin en ole varsijousta silmällä pitäen kahlannut direktiiviä niin, että voisin olla varma, ettei siellä jossain muussa yhteydessä varsijousta mainita siten, ettei tuota patruunarajoitusmenettelyn kansallista tapaa voitaisi soveltaa, Simenus valottaa mahdollisuutta. Kroatiassa asia on vireillä ja Liettuassa tiettävästi palautumassa myös metsästysmuodoksi. – Mikään valtiollinen taho ei ole kuitenkaan vaatinut muutosta, eikä valtioilla tunnu olevan edes kansallisia tahoja, jotka voimakkaasti vaatisivat sallimista, Simenius perustelee. Siellä se sallitaan jo 23 osavaltiossa, joissakin on omia varsijousikausiaan. Kun pohtii sitä, että jousimetsästyksessä sallitaan aseeksi 180 N (40 paunaa) ja piakkoin myös Suomessakin hirvelle 240 N (54 paunaa) ja voimakkaimmissa taljajousissa metsästyskelpoisuus täyttyy varmasti 70-paunaisella ja 360 fp/s ampuvalla laitteella, niin miksi hirvenmetsästystä ei voisi sallia varsijousella, joka parhaimmillaan toimii tehoilla 185 paunaa ja 460 fp/s, esimerkiksi Scorpyd Aculeus. Myös kotimaisessa Metsästäjäliitossa asiaa ollaan pohdittu, mutta EU-pohjaiset direktiivit rajaavat varsijousen metsästyskäytön ulkopuolelle. Luontodirektiivi kuitenkin kieltää sen käytön. Eli helpoiten asian äärelle pääsee seuraavasti: Suomen riistalajit, jotka mainitaan noissa liitteissä, on sallittu lipastaa itselataavalla aseella kahdella patruunalla ja joita lajeja ei liitteissä mainita, saa lipastaa kansallisen säädännän mukaan, eli Suomessa kolmella patruunalla. Harrastajien ikäja kuntorajoituksia ollaan lievennetty. Varsijousella metsästys on kielletty Suomessa 1996 yleiseurooppalaisen direktiivin mukaan, mutta perusteet ovat jutun kirjoittajalle epäselvät. Niissä taas varsijousen käyttö on tainnut olla kiellettyä keskiajalta saakka, eikä mikään valtio ole tainnut, varsinkaan direktiiviä laadittaessa, kyseenalaistaa direktiivin kieltoa. Vuonna 2013 Oulussa tapettiin mies varsijousella. Järjestöpäällikkö näkee pienen mahdollisuuden kansallisille poikkeamille varsijousen osittaisen käytön myös kotimaisessa metsästyksessä: – Tulkintani mukaan jäsenvaltiot voivat kansallisesti sallia varsijousen käytön lajeille, joita ei mainita liitteissä IV ja V. Eikä varsijouseen heti keksi edes siihen liittyvää perustetta, miksi se kuuluisi kieltolistaan, kertoo Simenius
– Uudet tilat voivat olla ulkokentän yhteydessä tai jossain kaupunkialueella, joka on ehkä todennäköisin vaihtoehto, mutta mitään varmaa paikkaa ei ole vielä olemassa, toteaa Oulun Jousimiesten puheenjohtaja Harry Kaartinen. – Esimerkiksi Samuli Piippo oli Suomen edustaja viime olympialaisissa, sanoo Harry Kaartinen. Jousimetsästys kasvattaa koko ajan suosiotaan ympäri maata. Oululaisseura on kasvattanut myös menestyneitä ampujia. Harry Kaartisen mukaan jäsenmäärä on kasvanut viime vuosina mukavasti. – Kaikista näistä taidoista ja ominaisuuksista on varmasti hyötyä muillakin elämän osaalueilla. Taljajousella ampuvat muun muassa paraurheilijat, ja taljajousi on yksi paralympialajikin. Kansainvälistäkin menestystä on kertynyt. Lajille ominaista luontaista lahjakkuuttakin pitää tietysti olla. Nykypaikassa ei voi ampua kuin 18 metrin matkaa maksimissaan ja tarve olisi päästä ampumaan myös pitkiä matkoja, kuten 50 ja 70 metriä. Jotta ulkomaan kilpakumppanit eivät saisi liian suurta etumatkaa, olisi talvellakin päästävä ampumaan pitkiä matkoja. Jousiammuntaan jo 6-vuotiaana Harry Kaartisen mukaan jousiammunnan aloittaminen ei ole kiinni iästä tai fyysisestä kunnosta. – Tarkkaa lukumäärätietoa jousella metsästävistä seuran jäsenistä ei ole, mutta heitä kyllä on. Mistä rahat kisamatkoille. Paikka maailman huippujen joukkoon ei tapahtu ilmaiseksi, vaan se vaatii intensiivistä harjoittelua sekä riittävän hyvät harjoitteluolosuhteet. – Lisäksi tänä päivänä osallistuminen seuratoimintaan on vähentynyt voimakkaasti, jolloin harvojen osalle jää seuran toiminnan pyörittäminen. 46 Oulun Jousimiehet ei panikoi uusien tilojen kanssa Oulussa SM-tason kilpailijoita Nykyinen sisäampumarata Raksilassa on jousiammuntaan epäkäytännöllinen. – Tietysti ampujalla on oltava rahaa, jotta hän pääsisi ulkomaille kisamatkalle. Seuran toimintaan lisää porukkaa Kaartisen mukaan suurin uhkakuva lajin harrastamiselle Oulussa liittyy juurikin sisätiloihin ja niistä koituviin kustannuksiin. Vanhimmat ampujat ovat yli 70-vuotiaita, jotka hekin ampuvat edelleen kilpaa. Ei olekaan mikään ihme, että useat urheilujousiammuntaa harrastavat rentoutuvat vapaa-ajallaan metsässä jousi selässä. O ulun Jousimiehet harjoittelee samoissa Raksilan palolaitoksen tiloissa kuin ampumaurheilijatkin. Myöskään synnynnäiset vammat eivät estä jousiammunnan aloittamista. Nuorimmat ampujat Suomessa ovat olleet noin 6-vuotiaita, ja osa on käynyt siinä iässä jo kilpailuissakin. Kohta alkavalla kisakaudella ovat maakohtaiset olympiapaikat jaossa ja näissä kisoissa kilpailijoiden on pärjättävä, jotta pääsy olympiakisoihin varmistuu. Maailmalla ei pärjää, jollei ole mahdollista harjoitella pitkiä matkoja myös talvella, Kaartinen muistuttaa. – Suomella on nuoria, pitkällä tähtäimellä harjoittelevia jousiampujia sekä miehissä että naisissa, Kaartinen sanoo. Olympiavoitto jo Tokiossa. Joka vuosi Oulun Jousimiesten ampujat tuovat SM-kisoista useita mitaleja, niin kultaisia kuin himmeämpiäkin. Hyötyä elämän osa-alueelle Kaiken hyvän lisäksi jousiammunta opettaa Harry Kaartisen mukaan harrastajalleen keskittymiskykyä, taitoa oppia käsittelemään paineita, sosiaalisia taitoja, kehon koordinaatiota ja lihasvoimaa. Tämän takia moni huippuampuja jää ulos edustusmatkoista varojen puutteen vuoksi. Esimerkiksi tiistai-iltaisin käy jousiammuntaa kokeilemassa kymmeniä oululaisia. – Jousiammunta on laji, jossa palkinto on aina seuraavan nuolen päässä, joten se sopii hyvin esimerkiksi lapsille, joilla on keskittymisvaikeuksia. – Raksila on sijainniltaan mainio paikka, mutta tila jossa me olemme, ei oikein toimi. Harry Kaartinen kuitenkin tunnustaa, että jousiammunnassa kuten monessa muussakin pienemmässä lajissa ulkomaan harjoitteluja kisamatkojen kustannukset voivat olla monen urheilijan kohdalla niitä kompastuskiviä. Suomesta ovat karsintakisoihin osallistumassa ainakin Rion olympiakävijät Taru Kuoppa ja Samuli Piippo sekä kovaa kansallista kärkeä edustavat Antti Tekoniemi ja Antti Vikström. n Matti Kuoppala Oulun Jousimiesten ulkoharjoittelupaikka löytyy Hietasaaresta, jossa pidettiin viimeksi SM-kisat vuonna 2012. Korvaavia tiloja seura ei ole vielä löytänyt, mutta viimeistään kahden vuoden päästä ne pitää olla tiedossa. Kuva: Oulun Jousimiehet. Oulun Jousimiesten puheenjohtaja uskoo vakaasti, että seuraava suomalainen jousiammunnan olympiavoittaja saadaan mahdollisesti jo seuraavissa kisoissa eli Tokion olympialaisissa. Kilpailu ja metsästys sopivat mielestäni hyvin yhteen, koska kilpailu kehittää paineenalaista toimintaa ja näin varmaan helpottaa kehonja jousenhallintaa myös metsästystilanteen jännityksessä, tietää Harry Kaartinen. Oulun Jousimiehissä on jäseniä tällä hetkellä noin 90. Toisin kuin ampumaurheilijat, eivät jousiampujat koe nykyisiä sisäharjoitustilojaan kovinkaan käytännöllisinä
n Antti Kauranne. Tulkinnat kirjavia monissa maissa Jousimetsästys on ollut Amerikan mantereella suosittua myös tulokasväestön keskuudessa jo liki sata vuotta. Vastakaarijousella ja nuolilla on kaadettu riistaa ihmiskunnan aamunkoitosta lukien. Esimerkiksi Missourissa jousella saa metsästää valkohäntäpeuraa neljän kuukauden ajan, kun taas ruutijahtikausi kestää vajaat kaksi viikkoa. Uudempi tulokas, varsijousi, sen sijaan oli jo tullessaan niin ylivertaisen tehokas ase, että sen saapuessa Eurooppaan aseen käyttö kiellettiin kristikansojen välisissä sodissa. Varsijousikäytännöt ovat kuitenkin lientyneet eri osavaltioissa 2010-luvulla, ja nyt niitä alkaa saada käyttää useimmissa osavaltioissa ainakin osan vuotta metsästykseen tosin esimerkiksi tehot ja nuolimääräykset usein huomioiden. harmaakarhu. Yhdysvalloissa suositaan jousimetsästystä ja sille on varattu perin pitkät metsästyskaudet ruutiaseisiin verrattuna. Mekaanisen metsästyskärjen leikkaavat terät aukeavat, kun nuoli osuu saaliiseensa. USA:ssa saa jousella metsästää kaikkea riistaa, mukaan lukien suurimmat karhut eli ruskeakarhu ja Leikkaavat metsästyskärjet painavat paljon enemmän kuin niin sanotut taulukärjet, joiden käyttö on metsästyksessä kielletty. Perinnease varsijousi kuitenkin tekee uutta nousua, ja sen käytön yleistyessä myös vaatimukset aseen liittämiseen metsästysaseisiin myös Euroopassa ja Suomessa tulevat kasvamaan. Tavallinen pitkätai vastakaarijousi oli sen sijaan tutumpi eikä niin kuolettava keksintö, ja tavallisilla kaarijousilla saakin metsästää huomattavasti useammassa maassa maailmalla kuin varsijousella. Suosion ymmärtää, kun pelkästään Yhdysvalloissa on tällä hetkellä noin 3,5 miljoonaa jousimetsästäjää. Kiinteällä leikkaavalla metsästyskärjellä tulee olla minimimitat niissä maissa, joissa jousimetsästys on sallittua. Esimerkiksi Wisconsinin osavaltiossa järjestettiin ensimmäinen vain jousimetsästäjille tarkoitettu jahtikausi jo vuonna 1934. Suomessa on pitkät perinteet varsijousella eli jäkkärällä metsästämisestä, onhan sana ”kolkka” tarkoittanut alun perin varsijousen tylppäpäistä nuolta, jolla orava kolkattiin hengiltä ilman, että arvokas turkki rikkoutui. 47 ASEET Jousimetsästys sallittua ympäri maailman, varsijousella niukempaa Varsijousen teho pelottaa, rinnastetaan ruutiaseeseen J ousimetsästyksellä on ihmiskunnassa perin pitkät perinteet. Varsijousen määrittelyt poikkeavat eri osavaltioissa, ja niihin sekä niille tarkoitetuille metsästysja lisätarvikkeille on asetettu erilaisia tulkintoja. Pistoolivarsijousia osatessa tulee usein esittää henkilöllisyystodistus ja jopa taustatiedot saatetaan tarkistaa
Näyttökokeessa käytetään jousiasetta, jonka energiateho on Suomessa vaadittu minimi 40 paunaa (180 Newtonia), nuolen paino on oltava vähintään 25 grammaa ja nuolen metsästyskärjessä on oltava vähintään kaksi leikkaavaa kärkeä, joiden vähimmäismitta on 25 millimetriä. Lisäksi vaaditaan metsästäjätutkinto. I tsehallintoalueella Ahvenanmaalla jousimetsästyksen salliminen vuodesta 2006 perustuu vuotuiseen näyttökokeeseen siitä, että asetta osataan käyttää. Ahvenanmaalla arvioidaan olevan runsaat viitisenkymmentä varsijousimetsästäjää, jotka odottavat lain laajentuvan koskemaan myös heitä. Osumia maalien vitaalialeille tulee saada kuudesta kohteesta minimissään viisi. Latviassa jousimetsästys ei ole vielä laillista, mutta siellä maan jousimetsästäjät ovat käyneet tutustumassa ahvenanmaalaiseen käytäntöön ja ajavat sitä voimakkaasti otettavaksi käyttöön myös omassa maassaan. Itse koe on metsästysrata, jossa on asetettu maaleiksi kuusi erilaista eläinkohdetta vaihtelevin etäisyyksin aina 25 metriin saakka. 48 EU-säännöt kieltävät toistaiseksi varsijousimetsästyksen melkein koko Euroopassa Harrastajamäärät kasvussa Jousimetsästyksen salliminen Euroopassa on tapahtunut tarkoin hiottujen, pääosin EU-pohjaisten säännösten myötä. Vaihtelevia uutisia muualta Euroopan Jousimetsästysliitto (EBF) seuraa koko maanosan jousimetsästyskulttuuria ja pyrkii edesauttamaan jousiammunnan sallimista myös metsästyksessä.
Espanjalaisia erikoisuuksia ovat kaupunkialue Madridin tarkkaan rajattu jousimetsästysmahdollisuus sekä se, että maan kansallispuistossa liikaa lisääntyviä lajeja kaadetaan yksinomaan jousella ja nuolella. Valkovenäjällä tehtiin vuonna 2014 lakiuudistus, joka sallii kaikkien riistalajien pyytämisen jousiaseilla, ja jousimetsästystapahtumia onkin jo järjestetty. Islannissa on viitisenkymmentä jousimetsästäjää, ja pyrkimykset näiden keskuudessa ovat samansuuntaisia Grönlannin harrastajien kanssa. Sveitsissä kaikkinainen jousimetsästys on kiellettyä. Laki laajennettiin koskemaan vuonna 2013 myös poron (!) metsästystä, mutta kiinteäteräisten kärkien jousien vetovastus on oltava 21 kiloa ja nuolen 25-grammainen, mekaanisten kärkien osalta vetovastus 25 kiloa ja nuolen 28 grammaa. Belgian Vallonian alueella jousimetsästys on sallittua, ja maan runsaat sata jousimetsästäjää pääsevät jahtiin siellä. Kaikilla alueilla jousta ei rinnasteta aseeseen, ja joillakin rajatuilla alueilla esimerkiksi villisian Bulgariassa jousimetsästys sallittiin jo vuonna 2009 maan yli sadan jousimetsästäjän kampanjoitua viranomaisten ja riistanhoitopiirien keskuudessa noin kolmen vuoden ajan. Käytäntöjä on muuteltu viranomaismääräyksin useaan otteeseen 2000-luvulla. Bulgariassa jousimetsästys sallittiin jo vuonna 2009 maan yli sadan jousimetsästäjän kampanjoitua viranomaisten ja riistanhoitopiirien keskuudessa noin kolmen vuoden ajan. Myskihärän metsästys sallittiin moisella yhdistelmällä vuonna 2012. Portugalia voidaan pitää mantereen edistyksellisimpänä jousimetsästysmaana, sillä jo vuodesta 1986 maassa on sallittu pyytää kaikkea sallittua riistaa sekä tavallisilla että varsijousilla. Kokemukset olivat suotuisia, sillä aseelle ja nuolille asetettiin tarkat määritelmät. Ranskassa on maanosan taajimpia jousimetsästäjäjoukkoja, ainakin 15 000 lisensioitua metsästäjää. Leikkaava kärki ei saanut olla mekaaninen tai taittuva vaan kiinteäteräinen. Sen sijaan metsästysjousien maahantuonti takkuilee jostakin muotoseikoista, ja maan yli 50 jousimetsästäjää pyrkivät vaikuttamaan viranomaisiin, että prosessi helpottuisi. Metsästyslainsäädännössä on mielenkiintoinen kohta, jossa jousimetsästäjä saa ampua myös Melissa Bachman on jenkeissä jousimetsästyksen naisikoni. Italiassa, jossa on noin 1500 jousimetsästäjää, käytännöt ovat kirjavia: maan eri hallintoalueista vain kolme kieltää jousimetsästyksen, mutta näistäkin Emilio Romagnan alueella lakiin ollaan tekemässä muutoksia. Jousen ja nuolen painoja tehomitoitukset on poistettu vuonna 2011, ja maassa pääsevät metsästämään myös ulkomailta tulevat, tosin pakollisen kymmenen päivän metsästyskortin hankittuaan.. Liiton selvitysten mukaan Itävallassa arvioidaan olevan runsaat 200 jousiampujaa, mutta maassa ei sallita metsästystä minkäänlaisilla jousilla. Jousimetsästys sallittiin vain taljajousella, jonka vetovoima oli 60 paunaa ( 28 kg ) ja nuolen vähimmäispaino oli 35 grammaa. Portugalia voidaan pitää mantereen edistyksellisimpänä jousimetsästysmaana, sillä jo vuodesta 1986 maassa on sallittu pyytää kaikkea sallittua riistaa sekä tavallisilla että varsijousilla. Naapurimaa Espanjassa samanlainen käytäntö, tosin rajatuilla alueilla, sallittiin jo vuonna 1985. Tsekin tasavallassa, jossa ruutiaseammunta on maan ylivoimaisesti harrastetuin urheilulaji, jousimetsästäjien määrää ei kyetä arvioimaan, mutta heillä on menossa kampanja, jotta myös jousimetsästys sallittaisiin. Grönlannin jousimetsästäjämäärää ei tunneta, mutta Tanskalle kuuluva itsehallintoalue nauttinee emämaan metsästäjäkannan vierailusta alueella. Jousimetsästäjältä vaaditaan hyvää naamioitumista ja erikoisia kytispaikkoja, sillä ampumaetäisyydet jäävät varsin lyhyiksi. Vuonna 2010 Grönlannissa kokeiltiin myskihärän metsästämistä jousella. Maassa on rapiat 2000 harrastajaa, ja heiltä vaaditaan tavallisen metsästäjätutkinnon lisäksi myös jousiammunnan näyttökoe. Kroatiassa, jossa on noin 50 jousimetsästäjää, tilanne ja kampanja on samanlaisessa vaiheessa. Grönlanti jousimetsästäjän paratiisi . pyytäminen on sallittua, muualla vain pienemmän riistan. istuvaa tai seisovaa jänistä tahi rusakkoa, kun taas ruutiasemetsästäjille vain liikkuva tupsuhäntä on laillinen kohde. Unkarissa jousimetsästys on ollut sallittua vuodesta 1993 lähtien, ja siellä sallittujen riistaeläinten skaala ulottuu jopa villisikaan asti, mukaan lukien pienemmät peurat kuusipeuraan saakka sepä jopa mufloni. 49
Liettuassa jousija varsijousimetsästys oli sallittua vuodesta 1993 lähtien, mutta ilmeisesti maan liittyessä EU:hun vuonna 2004 kaikkinainen jousimetsästys poistettiin koko metsästyslaista, ilmeisesti EU:n metsästysdirektiivin väärintulkinnan johdosta. Yhdistyneissä kuningaskunnissa eli Englannissa jousimetsästyksen sallivaa lakia ollaan ajamassa lävitse. Siellä ei tällä haavaa ole sallittua kuin jousikalastus, ja sekin merialueilla. Kuningaskunnassa on yli 3500 luvan hankkinutta jousimetsästäjää. Korkealaatuinen, vahvarakenteinen Boots, tylppäkärkinen, musta. Tanskassa vaaditaan kansallinen metsästäjätutkinto sekä sen lisäksi näyttökoe jousimetsästyksestä viiden vuoden välein. Turkissa ja Kreikassa jousimetsästys on sallittua tietyillä rajatuilla alueilla. Hinta 69 € koot 36-48 Jousimetsästystä pidetään ympäristöystävällisenä metsästysmuotoa, sillä äänimelu ei tässä lajissa rasita korvia. Kokemukset ovat olleet hyviä, ja saaliiksi on saatu villisikoja ja kuusipeuroja. Sen lisäksi jouselta vaaditaan vähintään 40 N teho ja nuolen painon on oltava 25 grammaa sekä sen lisäksi siinä on oltava vähintään kolme 25 millimetrin leikkaavaa terää. Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että jousimetsästäjillä on varsin korkea jahtietiikka. Maassa on noin 500 jousimetsästäjää, jotka ajavat muutoksia metsästyslakiin siten, että jousimetsästys sallittaisiin yleisemminkin valtakunnassa. koot 37-47 Hinta lyhyt € Hinta pitkä € Maihari, vettä hylkivä nahka, öljynkestopohjalla, varren suussa lumilukko, kiinteä iltti, sisäreunassa vetoketju. lettiin kokonaan vuonna 1967, mutta sallittiin taas vuonna 1999 koskemaan metsäpeuraa ja pienempiä riistaeläimiä. Kuningaskunnan ympäristöministeriö valvoo kokeilujaksolta saatavia tutkimustuloksia. n Antti Kauranne. Etelänaapurissamme Eestissä on viitisenkymmentä jousimetsästäjää, ja maassa on sallittua, suoritetun tutkinnon ja hankitun luvan jälkeen, metsästää jousella pienriistaa aina majavaan saakka. Tanskassa jousimetsästys kiel76 79 74 69 Nahkasaapas, vuorittomia tai teddyvuorilla, vettä hylkivä nahka, öljynkestopohjalla Hinta € koot 37-48 , sama saapas myös 1/2 pitkällä varrella, saappaita myös kumiterällä. Tanskassa on seurattu jousimetsästyksen tehokkuutta kauriin kohdalla; haavakkoja syntyy suurin piirtein saman verran kuin luotiaseella ammuttuina mutta vähemmän kuin haulikolla ammuttuna. Slovakiassa, Serbiassa ja Sloveniassa jousimetsästys on sallittua rajatuilla alueilla kaiken riistan suhteen, varsijousimetsästys ei kuitenkaan. Siellä ei tällä haavaa ole sallittua kuin jousikalastus, ja sekin merialueilla. Saattaa olla, että Saksassa, jossa jousimetsästystä ei sallita lainkaan, maan noin 500 harrastajaa pääsee purkamaan paineitaan naapurimaa Ranskassa. Jahtilupaa anoneet alistettiin tiukkoihin teoriaja näyttökokeisiin ja heidän metsästystapojansa, joita saa toteuttaa vain rajoitetuilla alueilla, seurataan tarkoin. Hinta € koot 37-48 Saapas, "custom" tyylinen, vahva vettähylkivä nahka, pitävä pohja, kestävällä tekstiilivuorilla. 50 Englannissa jousimetsästyksen sallivaa lakia ollaan ajamassa lävitse. Maan noin 50 jousimetsästäjää ja hallituksen asettama komitea on tutkinut asiaa vuodesta 2011 lukien ja on aikeissa palauttaa jousimetsästyksen laillisiin riistanhoitomuotoihin. Riistalajeina ovat kauriin lisäksi hanhi, kettu ja jänis. Vuonna 1998 kuitenkin harrastus sallittiin kokeiluvaiheen ajaksi, ja suuri yleisökin ihastui uuteen, äänettömään ja ekoystävälliseen jahtimuotoon. Ensin Ruotsissa kiellettiin Ruotsissa jousimetsästys kiellettiin kokonaan vuonna 1938
Ase&Erä -lehden seuraava numero ilmestyy huhtikuussa viikolla 17. Mukana mm. Aseja elektroniikkauutuudet Metsästysaseiden katsaus Koirapannat ja tutkat Metsästysasut ja jalkineet Kyttäys ja naamiointi Ilmoitusvaraukset 3.4.2019 mennessä Ari Hertzberg 09 413 97 340 ari.hertzberg@karprint.. @asejaeralehti 3/2019 Seuraavassa numerossa. www.asejaera-lehti.
Markkinarummutus on saanut tilauskirjat täyttymään Yhdysvalloissa. Vastavetovarsijousen on sanottu myös olevan nopeampi ladata taittuvan perän ja taittuvien virityslapojen ansiosta. Taitettuina lapojen mitta on noin 40 senttiä, viritettyinä noin 60 senttiä. 52 ASEET Varsija taljajousiteknologia uudistuu jatkuvasti Vastavetomallit jo markkinoilla Vastavedolla nuoli lähtee jopa 140 metrin sekuntinopeudella. Tilauskirjat pullistelevat Scorpydin vastavetomalli tuli markkinoille Yhdysvalloissa heinäkuussa 2015, mutta jo puolta vuotta aikaisemmin aloitettu markkinarummutus oli saanut Barnettin Hyperghost on yksi suosituimmista metsästysvarsijousista Yhdysvalloissa. Tehokas, tarkka ja voimakas ase oli niin hurja keksintö aikanaan, että paavit kielsivät niiden käytön kristittyjen valtioiden välisissä sodissa kirkonkirouksen uhalla pakanoita niillä kyllä sopi kurittaa. Varsijousitekniikka on kehittynyt samassa tahdissa muiden jousiaseiden kanssa; vastakaaren rinnalle on noussut taljakaari, jolla päästiin helpostikin yli 100 metrin sekuntinopeuksiin laukaisussa. Vastavetotekniikka on luonut onnistuneen kompromissin vetojäykkyyden ja vedon pituuden suhteen, jolla jousi heittää nuolta aikaisempia ratkaisuja kovempaa, jolloin lentorata jää suoremmaksi ja nuolen iskuvoima kasvaa paremmaksi. Saman tehtaan Scorpyd Aculeus pääsee jopa 185-paunaisella vetovoimalla jopa yli 140 sekuntimetrin lähtönopeuteen. Viime vuosien valtava kehitysloikka tehtiin Yh. Sillä tehokkain malli, Scorpydin Velocity, liipaisi 400-grainisen nuolen matkaan jopa 130 metrin sekuntinopeudella. V arsitai jalkajousi on sotaja metsästysase, joka lienee nähnyt päivänvalon jo 1300tai ehkäpä jopa 1200-luvulla. dysvalloissa, jossa vuonna 2014 Jim Kempf -niminen mies kehitti taljavarsijousesta uudenlaisen viritysja vetomekanismin, joka tunnetaan nimellä vastaveto (reverse draw)
Vetovoimat vaihtelevat 60-70 paunan välillä, joskin kevennys helpottaa virittämistä. Asetusesitys määrittelee hirveä metsästettäessä myös ensimmäistä kertaa manner-Suomessa nuolelle vähimmäispainon, joka olisi 30 grammaa. Taljajousitehtaat pohtivat tällä haavaa, olisiko niille mahdollista kehittää 70 paunan vetovoimalla ja 75 sentin vetopituudella toimiva jousi, josta saisi yli 400 jalan sekunnissa lähtevä nuoli. Se on noin 30 prosenttia suurempi kuin muille Suomessa jouselle sallituille riistaeläinlajeille asetettu vaatimus. Metsästysjousen käyttö tuli lailliseksi vuonna 2017 muun muassa valkohäntäpeuran, metsäpeuran ja villisian metsästyksessä. Kun tietää, että Suomessa riistaeläimen ampumiseen saa käyttää vain sellaista jousiasetta, jonka jännittämiseen tarvittava voima on vähintään 180 newtonia (180 N), joka on noin 40 paunaa, jenkkien jousiasepullistelu tuntuu hiukan ylimitoitetulta. Valmistajien tuotteista muun muassa PSE Evo lupaa 334 jalkaa sekunnissa, saman tehtaan Dream Season kymmenen jalkaa enemmän ja Bowtechin RPM sen 360 jalkaa sekunnissa. Bowtech RPM lienee vikkelin – peräti 360 jalkaa sekunnissa. On muistettava, että Suomessa ja Euroopassa toisin kuin Amerikoissa ei saa metsästää varsijousella, koska ainakin meillä kotoinen metsästysasetuksemme vuodelta 1996 kieltää kyseisen aseen käytön jahtitarkoituksiin. Jousen vetovastusvaatimus olisi 240 Newtonia eli noin 54 paunaa. Tänä päivänä taljajousi heittää nuolta jopa 360 jalkaa sekunnissa, eli noin 110 metriä sekunnissa. Taittuvaperäinen ihmease on varustettu kiikaritähtäimellä, jonka asiakas saa valita muutamasta eri mallista. Nuolen leikkaavalle ja kiinteälle kärjelle halkaisijavaatimukseksi esitetään 25 millimetriä. John Kempf ei saanut vastavetotekniikalle patenttia, koska sellainen oli kehitetty jo aikaisemmin, sekin jo aikojen aamunkoittona, mutta lukuisia muita asekeksinnön yksityiskohtia on suojattu mallisuojilla. Aculeuksen hankkijat ovat olleet myös innokkaasti asialla. tehtaan tilauskirjat pullistelemaan. Taljajousen kovat nopeudet Taljajousien kehittely alkoi iloisella 1960-luvulla, kun jousiampuja ja metsästäjä nimeltä Holles Wilbur Allen irrotti vastakaarijousestaan kaaren lavat, käänsi ne väärin päin ja alkoi kehitellä epäkeskotaljalla ja jänteen korvaavalla kaapelilla uuden tyyppistä jousta, taljajousta (compound bow). Kaikissa Scorpydin malleissa on käytetty laadukkaita keinomateriaaleja, kuten titaania ja kestäviä teräsvaluja. Vakiovarusteina on Hawken 1.5X5 X32 IR valaistu tähtäinkaukoputki, neljän nuolen kiinnitysteline, kantohihna ja lisävarusteiden kiinnitysmahdollisuus. Aivan ilmaiseksi Scorpydin uutuutta ei saa, sillä ennakkomyynnissä tilauksen hinta on halvimmillaan 1500 dollaria. 53 PSE Dream Season lupaa lähtönopeudeksi jopa 344 jalkaa sekunnissa. Scorpydin malleissa on myös vastaveto-kehittelijä Kempfin pähkäilemä ja patentoima liipaisin, tyhjälaukaisin estolaite, manuaalinen kaksipuolinen varmistin sekä ventiloitu tukki ja runko. Jousen kokonaismitta on hieman alle metrin ja paino runsaat neljä kiloa. Hirven metsästyksessä käytetylle jousivälineistölle esitetään selkeitä lisävaatimuksia. Useat yhdysvaltalaiset jousitehtaat, muun muassa Barnett, ovat jo ottaneet tuotantoonsa jousiaseita, jotka myös perustuvat vastavetotekniikkaan. Uutuudella saavutettiin huikeita nopeusja osumaenergiaennätyksiä. n Antti Kauranne Taljajousitehtaat pohtivat, olisiko niille mahdollista kehittää 70 paunan vetovoimalla ja 75 sentin vetopituudella toimiva jousi, josta saisi yli 400 jalan sekunnissa lähtevä nuoli.. Asetta saa valita eri mitoille sopivaksi; 130 metrin sekuntinopeuden takaavasta 165-paunaisesta alaspäin aina 125-paunaiseen, eli vetovoimaa noin 75 kilosta alaspäin. Kahden vuoden aikana yli tuhat metsästäjää on suorittanut säädöksen vaatiman ampumakokeen. Scorpyd Aculeus: 185 paunan vetovoima ja 140 metriä sekunnissa. Metsästyskäyttöön suositellut aseet ovat hinnakkaita, tuohon luokkaan kuuluvan metsästystaljajousen omistajaksi pääsee 1 000-1200 dollarilla
Silloin et ehkä noudata metsästysasetuksella annettua määräystä. Jos ammut alle 28-tuumaisella nuolella, jännittämiseen tarvittava voima jää alle jouseen merkityn paunamäärän. Kaveria tarvitaan mittanauhan käyttämiseen ja kynämerkinnän tekemiseen mittatikun tai nuoliputken varteen. ”Noin-mitan” määrittäminen onnistuu parhaiten kaverin avulla. J ännittämiseen tarvittavan voiman pitää olla vähintään 180 newtonia (180 N). Tällainen jousi on hiukan yli 40-paunainen, käytännössä 41paunainen, kunhan vain vetopituus ei syystä tai toisesta ei jää liian lyhyeksi. Noin-pituuden määrittäminen Vetopituus on jokaiselle henkilökohtainen. Eräs hyväksi havaittu menetelmä on sellainen, että seisot si. 54 Oikean mittaisiksi vaikka jo ostovaiheessa Nuolen pituus kohdalleen Riistaeläin ammutaan riittävän voimakkaalla ja tehokkaalla jousella. Kun jousessa on merkintä 41 lbs (41 paunaa), tämä tarkoittaa kansainvälisen käytännön mukaan paunamäärää 28 tuuman vedolla. Kyudo-tyylisessä jousiammunnassa nuolen mitta on kurkun keskeltä sivulle ojennetun käden keskisormen kärkeen +5 senttiä. Siihen vaikuttavat hartiain leveys, käsivarsien pituus ja valittu ankkurointipaikka. Nuolen pitää monesta muustakin syystä olla sopivan mittainen
Vetopituuden vakioiminen Tavalliset rataja kilpa-ampujat käyttävät niin sanottuja olympiajousia, joilla ammutaan taulukärjillä varustettuja nuolilla. Eräät suippokärjet sopivat tähtäysvaiheessa vedettäviksi jousen sivulle, eivät jätettäviksi jousen selän ulkopuolelle. Lopullinen vetopituuden määritys tapahtuu ampumalla ja kokeilemalla. vuttaisasennossa lähellä seinää, vasen käsi (jos olet oikeakätinen) ojennettuna suorassa kulmassa kohti seinää. Painat vasemman käden rystyset seinään kiinni ja käännät päätä niin että katse kohdistuu rystysiin. Keskisormien kärjet antavat perusmitan tavanomaiselle nuolelle. Tämä on ”noin-pituus” ennen hienosäätöä. Tällaisissa jousissa on metalliset pikku kynsiläpät, jotka rapsahtavat pois nuolenkärkien edestä, kun vedot ovat täydet. Lisäpituus on välttämätön kun kolkkakärki (bluntti) liitetään nuoliputkeen. Poisnapsahdus ilmaisee amKun pitkä nuoli on lävistänyt pyyn tai kyyhkysen ja jäänyt kiinni, lintu ei pääse lentoon, vaan sen voi siepata saaliiksi.. Kaveri mittaa etäisyyden siitä kohdasta jossa rystyset kohtaavat seinän, oikeaan suupieleesi. Ampumalla ja kokeilemalla Kun pitkäjousella tai vastakaarijousella ammutaan, tähdätessä kolkkakärki ja leikkurikärki jäävät jousen selän ulkopuolelle. Silloin nuoliputki voi olla kolmekin senttiä lyhyempi kuin kolkkanuolen putki. Tällaisen leikkurinuolen nuoliputki on pari senttiä lyhyempi kuin kolkkanuolen putki. Mekaaninen paunamittari. Tavallisessa, eräliikkeestä ostettavassa leikkurikärjessä on kierreadapteri, joka kärkeä kiinnitettäessä ruuvataan nuoliputken päässä olevaan kierreholkkiin eli inserttiin. Nuoliputken perä keskelle rintaa, ja kädet ojennettuina eteen niin pitkälle kuin ulottuvat, nuoliputken varteen. 55 . Kolkkakärkeä varten nuoliputken pitää ulottua pari senttiä yli jousen selän. Hienosäätö on tarpeen ennen kuin nuolet kärjitetään
Leikkurikärki jää tähtäysvaiheessa vastakaarijousen selän eteen. Kilpailun edetessä nuoli toisensa jälkeen lähtee samalla määrämittaisella vedolla ja nuolen pituudella. Jäykkyyden voi asettaa esimerkiksi 41 paunaan, siis metsästysjäykkyyteen, jos käytettävissä on paunamittari. Tällainen maksaa muutamia kymmeniä euroja. Paras tutustua tähän jo ostovaiheessa! Oikeaan mittaan katkaisemalla Nuolet voidaan katkaista oikean mittaisiksi jo ostovaiheessa eräliikkeessä. Kolkkanuolen kärki (bluntti) sopii menemään taljajousen tähtäinkaaren alta. 56 Digitaalinen paunamittari. Silloin et ehkä noudata metsästysasetuksella annettua määräystä. Osa mittarista pilkistää käsineen alta näkyville, ampujan poskella. Puunuolen viimeistelyssä on mallija perinnekohtaisia eroja sen mukaan, millainen kärki kiinnitetään tai muotoillaan, ja millainen nokkilovi halutaan.. Kun paunamäärä on asetettu, taljajousi pysäyttää vetopituuden juuri tiettyyn kohtaan. pujalle, että laukaista pitää juuri nyt. Alumiininuolen katkaiseminen voi onnistua suhteellisen halvalla myös kotioloissa, oman pyöritettävän katkaisulaitteen avulla. Tämä määrää nuoliputken vähimmäispituuden. Taljajousen jäykkyyttä voi säätää. Hiilikuitunuolen katkaiseminen onnistuu parhaiten sähköleikkurilla, jonka ostaminen itselle voisi käydä kalliiksi. Jos ammut alle 28-tuumaisella nuolella, jännittämiseen tarvittava voima jää alle jouseen merkityn paunamäärän. Hiukan lyhyempikin nuoliputki riittää
Kuvista selviää, että tavallinen hadza-nuolen pituus on puolet jousen pituudesta. Tämä on todellista vaistoammuntaa! n Jouko Piirola. Halutaan käyttää primitiivijousia, jotka muistuttavat luonnonkansojen joskus käyttämiä tai nykyisiä jousia. Heistä ovat yliopistotasoiset kulttuuriantropologit ottaneet valokuvia, ja heitä myös filmanneet. Tästä on hyötyä pienen riistan metsästyksessä. Nykyajan taljajouset eivät liian teknisinä kelpaa kaikille. Filmistä selvisi, että hadzaampuja suuntaa nuolen kohti saalista jo vetovaiheessa, siis kun jousi jännitetään. Kyudo-ampuja hallilla. Ylipitkästä nuolesta on hyötyä jos tähtää nuolen kärjellä, mikä on tavallista ”barebow”-ampujilla. Se painaa enemmän kuin lyhyt. Normaalia pitemmästä nuolesta on hyötyä kun tähdätään nuolen kärjellä. Nuolen pyöritettävä katkaisulaite. Eräät varhaiskantaisimmista jousimetsästäjistä mitä maapallolta nykyään löytyy ovat Afrikassa, Tansaniassa elävät hadzat. Vetokättä ei ankkuroida paikoilleen, vaan nuoli lähtee välittömästi vedon päätteeksi. Kun pitkä nuoli on lävistänyt pyyn tai kyyhkysen ja jäänyt kiinni, lintu ei pääse lentoon, vaan sen voi siepata saaliiksi. Nuoliputki on seitsemän senttiä tavallista taljajousinuolta pitempi. 57 Kalastuskärki (atrainkärki) ei sovi taljajousen tähtäinkaaren alle. Tähtäyskuviossa, jonka silmä näkee, pitemmän nuolen kärki on metsästyksessä tavallisilla lähietäisyyksillä lähempänä maalia kuin lyhyemmän nuolen kärki. Pitkän nuolen pitää olla kyllin paksu, vankka. Kun jouset ovat ampujien mittaisia tai parikymmentä senttiä ampujia pitempiä, voi päätellä että nuolet ovat 75-90-senttisiä, siis roimasti pitempiä kuin mihin meillä on normaaliammunnoissa totuttu. Siimalenkki jää turvallisuussyistä jousen selän ulkopuolelle. Nuoli on parikymmentä senttiä tavanomaista pitempi. Lyhyen nuolen kärki on painettava alemmas, etäämmälle maalista. Ylipitkiä eri tarkoituksiin Ylipitkästä nuolesta on hyötyä jos tähtää nuolen kärjellä, mikä on tavallista ”barebow”-ampujilla
Kiinnostava on myös aseja erätapahtuma Slovakiassa huhtikuun alussa. Maaliskuussa kohteena Saksa ja IWA Shot Show avasi jahtivuoden Nelipäiväinen Shot Show avasi tuttuun tapaan jahtivuoden. Onnistuneiden ja suurten messujen järjestäminen on kuitenkin melkoinen urakka, ja ensikertalaisilta, vaikka innostusta hankkeeseen olisikin, kokemuspohjainen osaaminen uupuu toistaiseksi. Nürnbergissa pidettävään tapahtumaan ei ole asiaa alle 18-vuotiailla. maaliskuuta. Sands Show –keskuksessa vietetty tapahtuma on alati kasvanut Jokunen suomalainenkin käy vuosittain Saksan IWA-messuilla; ja jos sinne saakka ei lähdetä, löytyy Suomesta useampiakin alan messuja kesäaikaan kuva viime vuoden Riihimäen Erämessuilta. Kaikkiaan kymmenet tuhannet asealan valmistajat, maahantuojat ja tukkumyyjät kohtasivat tälläkin kerralla markkinoilla. sen jälkeen, kun se esiteltiin siellä ensimmäistä kertaa vuonna 1979. Kiinnostavia aseja eräalan tapahtumia ovat IWAn lisäksi esimerkiksi eräja ulkoilumessut Camp Villmark Norjassa 26.-28. Tukholmassa puolestaan on Explore Outdoor 22-24. Viime vuonna IWA:ssa oli hiukan vajaat 50 000 kävijää. Ulkomaisille ja amerikkalaisille aseja eräalan valmistajille tilaisuus näkyä käytetään joka vuosi hyväksi kaikin mahdollisin keinoin. Maaliskuussa jatketaan IWA-messuilla. T ammikuun loppupuolella Yhdysvaltain Las Vegasissa vietettävät aseja eräalan ammattilaisten messut eli Shot Show on vuoden alun merkittävin asealan tapahtuma. Messuja Euroopassa Alan eurooppalainen suurtapahtuma, IWA Saksan Nürnbergissä, pidetään 8.-11. huhtikuuta. 58 . IWA on suurin eurooppalainen aseja eräalan ammattilaistapahtuma. Uusia alan messuja putkahtelee vuosittain; Baltiassakin on puolen tusinaa aseja erämessua ja Venäjällä saman verran. Viime vuonna IWAssa kävi vajaat 50 000 vierailijaa, näytteilleasettajia oli runsaat 1500 kaikkiaan 119 eri maasta. Molemmissa on runsaasti näytteilleasettajia ja messut on toteutettu huolellisella osaamisella. n Antti Kauranne. Shot Show´hun ei amatööreillä tai tavallisilla kuluttajilla ole asiaa, mutta niinpä sieltä tihkuville huhuille ja tiedoille on aina poikkeuksellisen kova uutisarvo. maaliskuuta
Aseen vähittäismyynti on hiukan päälle 1500 taalaa, eli jokamiehen revolveria siitä tuskin tulee. Shot Show`n ehkä erikoisinta viimeistelyä edusti Rhinon 60 SAR Nebula –revolveri, joka on pesitetty miehekkääseen .357 Magnum-kaliiperiin. Ulkonäön nostaminen tuotekehittelyn merkittäväksi tekijäksi saattaa hiukan yllättää, sillä useilla asepalstoilla jenkkilässä ollaan valiteltu aseiden toiminnan epäluotettavuutta. Ase on yksitoiminen (S/A), painaa hiukan rapiat kilon ja sen etutähtäin on kiinteä punainen kuituoptiikka, takatähtäin puolestaan säädettävissä oleva vihreä valokuitu. Piippu on ampuma-asennossa samassa linjassa ampujan käden, ranteen ja kyynärvarren kanssa. Tauruksen Ultra Light 856 Taurus–asetehdas on myös lähtenyt väribuumiin. Tämä kappale tulee ehkä Ulmista, sillä se saattaa olla tehty Ranskassa, kun Saksalta kiellettiin sotaaseiden valmistus. Tämä tuli selväksi myös Shot Show´ssa esitellyissä käsiaseissa. ?. Tämän ilmiön rinnalla myymälöihin tulee tylyn ja perinteisen näköisiä mustia pistooleja ja revolvereita, ja onpa pari klassikkoakin otettu uustuotantoon. Carl Waltherin PPja PPK –malleja on valmistettu 1930-luvulta lähtien puolessa tusinassa eri maassa. Tehtaan uusi 856 Ultra Light –sarja lienee tarkoitettu naisostajille, sillä sen verran erikoisia lopputuloksia väreissä on. P arin-kolmen vuoden aikana on kuluttajien ulottuville tuote chick guneja, tyttöjen pyssyjä hempeissä pinkeissä värisävyissä, ja trendi sen kun näyttää villiintyvän. Aseen muotoilussa huomiota herättää se, että kuusituumainen piippu on aseen pystylinjassa tarkasteltuna matalammalla kuin revolvereissa yleensä. Aseen viimeistely on aivan omaa luokkaansa; useampia värejä on sekoiteltu keskenään, ja lopputulos on hieman sateenkaaren luokkaa. Waltherin PPK (Kurtz, lyhyt) oli mitoiltaan niin pieni, ettei se kelvannut taskuaseena vientitavaraksi. Ongelma kierrettiin jatkamalla lipasta sen alapäästä tarttumakohoumalla. Koko käsi saadaan hallitsemaan aseen rekyyliä, jolloin piippu ei juurikaan pääse nousemaan patruunan aiheuttamasta nytkähdyksestä. 59 ASEET Shot Show 2019 Käsiaseissa monia suuntauksia värejä ja tuttua tapporautaa Yhdysvaltojen asemarkkinoilla tapahtuu jatkuvasti uutta
Walther Polizeipistole Kriminalpolizei tai Polizei Pistole Kurz (lyhyt) vrt. Tauruksen Ultra Light 856 –mallit panevat perinteisen asesuunnittelun ystävän ihmettelemään, missä kunnossa tehtaan insinöörit oikein mahtavat työskennellä! Ultra Light –sarja erikoisväreineen on pesitetty .38 –patruunoille ja alkuperäisestä, noin 620 grammaa painavasta aseesta erikoiskevyen mallin paino on 445 grammaa. Koska uuden mantereen markkina on kiinnostava, kehiteltiin uusi malli; PPK/S. Siinä PP:n isompaan ja kahvan osalta pidempään runkoon on modatKun Tauruksen .22-kaliiperinen TX on omiaan palauttamaan uskoa tehtaan vakavahenkiseen asesuunnitteluun... harvinaisia jenkkilässä. Aseen sarjatuotanto alkoi vuonna 1929 jatkuen edelleen, mutta ikääntyvät aseet olivat. Walther PPK (saks. Tärkeää oli myös, että asetta voitiin turvallisesti kantaa patruuna piipussa ja iskuvasara alhaalla. Leffa-agentti James Bondin tunnetuksi tekemä PPK-malli ei sopinut tuontisäännöksiin siksi, että aseen kokonaispituus ja kahvan pituus, tai pikemminkin lyhyys ei kelvannut tullilaitokselle. Aseen sarjatuotanto alkoi vuonna 1931 ja jatkuu edelleen. Kalliita erikoisvirityksiä ei aseeseen tarvita. Luistin takaosassa oleva ladatun patruunapesän ilmaisin on turvallisuustekijä itselataavassa pistoolissa, koska patruunoita ei näe. Näin PPK:n valmistusta siirrettiin Ranskan puolelle, mutta ilmeisesti imagosyistä luistiin merkittiin Ulm. Aseen piippu on alempana; sivukuvasta näkyy hyvin, mihin iskuri lyö. Alun perin PPK:n kahva muodostui takaja etuseinästä ja kahvalevyistä, mutta myöhemmin siinä oli vain etuseinä ja yksiosainen valu muovista. Walthereita on valmistettu myös muiden tehtaiden lukuun, ja niiden leimoissa saattaa tavata alkuperäisen saksalaisen brändilogon sijaan valmistajana joko Interarms (1980-2002) tai jopa Smith&Wesson (2002-2010). Waltherin Amerikan-päämaja sijaitsee Fort Smithissä, Arkansasissa, ja tehdas alkaa pukata mantereen markkinoille siellä valmistettuja Walthereita. Ase vetää 16 patruunaa, sen kokonaismitta on noin 17 senttiä, korkeus 13 ja leveys vajaat kolme. Waltherin klassikot uustuotantoon Toisen maailmansodan tai James Bond –elokuvien ystävät tunnistavat saksalaisen Walther-asetehtaan kaksi klassikkoa, Walther PP:n ja Walther PPK:n. Ase luokitellaan taskuaseeksi Walther PP oli heti markkinoille tultuaan myyntimenestys. Aseen pintamateriaalin viimeistely. Walther Polizeipistole) on saksalaisen Carl Walther GmbH Sportwaffen -yhtiön valmistama kaksitoiminen, massasulkuinen itselataava pistooli. Ennen toista maailmansotaa aseet valmistettiin Zella-Mehlisissä, joka jäi sodan jälkeen Itä-Saksan puolelle. Ammuttaessa tarvitsee vain poistaa varmistin ja vetää liipasimesta. Jotta tehdas ei nyt sitten ole täysin luopunut aseiden näköisten pistoolien kehittelystä, tuo se markkinoille häijyn näköisen uutuuden, perinteisen mustan mallin kaliiperissa .22, joka kantaa nimeä Taurus TX22. Tehdas vakuuttaa aseen olevan tehty tarkkuusja rata-ammuntaan ja olevan siihen valmis heti paketista purettua. Sylinteriin menee kuusi patruunaa, mutta mietittäväksi jää, miten naistai nuoren ampujan ranne kestää kevyen aseen luomaa potkua .38-patruunalla. Niitä ei saanut kuin huutokaupoista tai käytettyinä, ja aseiden kunto heikkeni, vaikka hinta nousi koko ajan. Walther PP)) on yhtiön valmistama kaksitoiminen, massasulkuinen itselataava pistooli. Toisen maailmansodan jälkeen Saksaa kiellettiin valmistamasta sotilasaseita. Walther PP (saks. Kahvaa pidennettiin usein lippaan pohjassa olleella lisäpalalla. Kaksi vuotta myöhemmin suunniteltiin siviilipukuisille poliiseille tarkoitettu PPKmalli, joka oli pienempi ja siten helpompi kantaa kotelossa takin alla. Waltherin tehtaan toiminta jatkui lännessä Ulmissa. 60 Chiappan Rhino DS:ssä on mielenkiintoinen ratkaisu. ..
Valmistusvuonnaan 1930 PPK:hon mahtui kahdeksan patruunaa. Haulikoistaan tunnetuksi tullut asetehdas Mossberg täytti vuosisadan. Glockin muodot pyöristyivät Shot Show´ssa esiteltiin myös Mossbergin satavuotismallista valmistetaan tuhannen kappaleen juhlasarja, jossa kaiverrukset on kullattu 24 karaatin kullalla.. Kaliipereina ovat olleet ainakin alkuperäinen 7.65 Browning, 9-millimetrin Parabellum sekä näiden lisäksi myös 22 Long Rifle, 6.35-millimeter ACP, ja 9-millimetrin Short (.380 ACP). Glock 43x:n mittoja ovat pituus 165 milliä, leveys 28 mm, luistin leveys 22 mm ja pituus 22 mm. Mielenkiintoiseksi pistoolin tekee sen poikkeuksellinen, nykypäivänä pieni lipaskoko: 9-millisiä saa vain kuusi kappaletta normaalisti kahvan sisään uppoavaan lippaaseen ja jatkettuunkin vain yhden enemmän. Fort Smithissä aseiden perinteinen musta ulkoasu saa rinnalleen joko ruostumattoman teräksen tai jopa sinistetyn version. Tehtaan aikanaan ensimmäisenä valmistama ase oli nimeltään Brownies, ja se oli .22-kaliiperinen, neljästi laukeava taskupistooli. tu PPK:n luisti. Muutoin uutuus, josta vaikka käytetään lyhennettä subcompact (sc), sopii hyvin piilotettavaksi vaatteiden alle ja muihin näkymättömiin paikkoihin: aseen pituus on 15,85 senttimetriä, korkeus 10,90 ja leveys vain 2,61 senttiä! Aseen leveyden pienuus selittyy juuri lipaskapasiteetin pienuudella; patruunat ovat päällekkäin yhdessä rivissä (single stack), jolloin ei tarvita juuri lippaan piilottavan kahvan kohdalle ylimääräistä leveyttä. Uudessa mallissa G43X on sama luistin mitta kuin G43:ssa, 15,4 senttiä, kun G48:n luisti on 17,4-senttinen. Pidennetty ase kelpasi jo tullilaitoksellekin, ja se tunnetaan nyt nimellä PPK/S, jossa S-kirjain tarkoittaa sanaa ”sporting” eli ”urheilullinen”. Aikaisempia malleja ohuempia, 9x19 –milliselle pesitettyjä Glockeja on myös pyöristetty rungon ja piipun osalta, jolloin pistoolin piilottaminen vaatteiden alle ja esille veto kotelosta nopeutuu huomattavasti. kaksi uutta Glockin mallia. 61 Mossberg täytti vuosisadan – juhlapistooli markkinoille . Aseiden tekniikkaa uudistetaan sisäpuolelta kestävämpien ratkaisujen aikaansaamiseksi ja lippaaseen laitetaan sormelle sopiva nypylä, joka myös jatkaa aseen perän mittaa. Lippaaseen menee ”vain” kymmenen patruunaa, ja uutuuksien lippaat eivät kelpaa sellaisinaan esimerkiksi G43-pistooliin, koska lipas on hieman aikaisempia malleja leveämpi. Ranskassa Manurhin, Saksan Ulmissa ja Suhlissa, Turkissa ja Unkarissa. 43X myös on muodoiltaan aikaisempia Glockeja pyöristetympi muodoiltaan, joten sen vetäminen kotelosta esiin on joutuisampaa. G48 on kaksi senttiä pidempi kuin G43X. n Antti Kauranne Glockin uutuuksissa 43X ja 48 huomiota on kiinnitetty aseen pieneen leveyteen. Kun ase aikanaan tuotiin markkinoille, se oli menestys; teräs oli korvattu kevytmetalliseoksella ja lyhyen, pyöreän muotoilunsa se oli helppoa piilottaa vaatteiden alle. Varsinaista juhlamallia, joka on kirjailtu 24 karaatin kullalla kaiverruksin, valmistetaan tuhannen aseen sarja. Uutuus sen sijaan on koppavasti 9-millinen ja tarjolla on valittavaksi viisi erilaista mallia, joista kahdessa on jo tehdasvalmiina erikoisempaa optiikkaa; joko TRUGLO Tritium Pro Night Sights tai Viridian E-sarjan punainen laser. Luulisi edesmenneen Carl Waltherin pyörivän haudassaan moisen kevytmielisyyden nähdessään. Shot Show´ssa esiteltiin juhlan kunniaksi vuosisadan merkkipistooli Mossberg MC1sc. Kaliipereina on ollut vuosien varrella yhtä paljon kuin valmistajakin Euroopassa ja jenkeissä
Juoksuhaudassa rynnistävien hunnien laukka pysähtyi tehokkaasti, kun 12-kaliiperinen pyyhki ojaa tyhjäksi. Inter Ordnancen XP AK –haulikko Shot Show 2019 esitteli Inter Ordnancen AK-tyylisen XP AK –haulikon. Siitä lukien asetyyppi on kuulunut sikäläiseen määrävahvuuteen taistelujoukoissa. Remington toi makasiinihaulikon Haulikon rullatoiminen epävarmuus ratkaistiin laatimalla aseen piipun alle putkimallinen makasiini, johon panokset ladattiin peräjälkeen. Metsästys olisi lopulta jäänyt vain isokouraisimpien ja riskimpien miesten harrasteeksi, sillä lisäsihän jokainen uusi putki aseen kokonaismittaa ja -painoa. Tänä vuonna lipashaulikoita oli tarjolla jo useampia, ja aseen perusratkaisun saatua hyväksynnän markkinoille siitä on lähdetty kehittelemään uusia tyylejä.. No, kaksipiippuinen haulikko ei ollut kummoinenkaan keksittävä – vaan entäs sen jälkeen, kun puiseen tukkiin oltiin opittu petaamaan rinnakkain kaksi rautaputkea ja niille joko yhteinen tai erillinen liipaisinmekanismi. Ase on 12-kaliiperinen, ja siinä on Saiga-12 -tyyppinen irrotettava 5-patruunainen makasiini. Ammoisina aikoina aseseppien metallurgiset taidot eivät vielä olleet nykyisellä tasolla, jolloin kyetään jo valmistamaan suhteellisen keveitä drillinkejä ja vierlingejä, joissa piippujen määrä ei aina kasvata samassa suhteessa aseen kokonaispainoa. Kun aikojen aamunkoitossa oli metsästysaseeseen saatavissa vain se yksi rautatorvi ja joskus saaliit tuppasivat jäämään saamatta paikkolaukauksen mahdottomuuden vuoksi, alettiin useissa eri ruutiaseita harrastavissa kulttuureissa tuumia myös toisen laukauksen mahdollisuutta. Asetta valmistaa Kral-tehdas Jo viime vuonna Shot Showssa nähtiin kaksikin uutta lipashaulikko-ratkaisua, sekä Remingtonin että Mossbergin tuotteet. Tulassa, maan aseteknologian keskuksessa, ollaan kehitelty perinteitä kunnioittaen rulllarevolverihaulikko Mts-255 – tuntee myös anglomerkinnän MC 255. Lippaaseen mahtuu kuusi patruunaa ja itse lipas sijoitetaan lipaskaivoon, jota kautta putkilippaasta pumpatut patruunat siirrettiin action-osastolle. Sotakentille tehoa rynnäkköhaulikoilla Yhdysvaltain armeija havaitsi jo vuonna 1917 I maailmansodan Euroopan kentillä, että haulikko oli erinomainen lähitaisteluase. Kun haluttiin tai oikeasti jopa tarvittiin saaliin varmistamiseksi useampia laukauksia, niin mitenkäs olisi ollut kolmipiippuinen, nelipiippuinen ja niin edelleen.... Venäläisen aseteollisuuden merkitystä ei ole voinut koskaan vähätellä, oli sitten kysymys siviilitai sotilaspuolen kehitelmistä. Samoista ajoista lukien alettiin pohtia, miten aseeseen saisi enemmän kuin kuusi laukausta – ja mitä muita ammustyyppejä siihen voisi sijoittaa kuin haulikonpatruunoita. Tässä jutussa ei käsitellä militäärihaulikkojen kehitystä, mutta asesuunnittelijat Achinson ja kumppanit ovat onnistuneet luomaan monikäyttöisiä rullatai rumputekniikkaan perustuvia aseita, kuten Striker, DAO-12 ja niin edelleen. Ne ampuvat useita erilaisia patruunatyyppejä hauleista täyteisiin ja valaisuammuksiin; niin, ja jopa pieniä kranaatteja. Pumppaamalla yksi patruuna kerrallaan nostettiin panos lukon eteen piipun suulle, ja kun patruuna laukesi, lukkokoneisto oli suljettuna estäen palojäämien lentämisen toisiin patruunoihin. Y ksi kiinnostavimmista lienee AK-tyyppinen lipashaulikko, kolmipiippuinen itsepuolustusase sekä bullpup-tyyppinen taktinen haulikko. 62 ASEET Shot Show 2019 Lipashaulikkojen rynnäkkö jatkui Honcho-sarjaa ei ole varsinaisesti pituudella pilattu. Aseen ensimmäinen malli on tarkoitettu ”kodinturvaksi” tai sotilasja poliisiviranomaisten käyttöön. Mukana tulee kolme supistajaa ja puhdistuspakkaus. Tyyppimerkinnässä DM (detachable magazine) tarkoittaa irrotettavaa makasiinia, siis lipasta, joka on piipun alla. Unelmat ovat usein toteutuakseen, jos niitä jaksaa harrastaa tarpeeksi kauan. Remington uudisti hyvämaineisen, kohtuuhintaisen 870-haulikkoperheensä tuomalla myyntiin viime vuonna uuden Model 870 DM Magpul 12-kaliiperisen. Kirjoittajan oma käsitys ”kalashnikov-muotoilusta” edellyttäisi kaarevaa, banaanin mallista pidempää lipasta, mutta kauneushan on katsojan silmässä. Aseen hinta on noin 660 taalaa, sen väritys on maanruskea, siinä on kiinteä pistoolikahva ja tukki. Useampilaukauksisen haulikon historia on pitkä
Ase on pumpputoiminen, ja sen erikoisuutena on modulaarisuus; helppo purkaminen ja kokoaminen kenttäolosuhteissa ja sen lisäksi se, että aseen rungosta voi piippuja vaihtamalla modata mieleisensä ampumalaitteen. Shot Show´ssa esiteltiin Dalyn suunnittelupöydältä lähtenyt N4S, puoliautomaattinen, bullpup-periaatetta jalostava 76-millistä paukkua ampuva taktinen haulikko. Dalyn kehittelytyö perustuu vuonna 1865 perustetun newyorkilaisyhtiön noin 150-vuotiselle aseosaamiselle. Asetta valmistaa italialainen Chiappa ja siinä on viiden patruunan irrotettava makasiinilipas. Inter Ordnancen XP AK –lipashaulikossa on joku näkevinään kalashnikovilaista muotoilua. Samaa kolmipiippuista periaatetta hiukan radikaalimmassa toteutuksessa on nähtävissä Charles Dalyn kodinpuolustusaseessa, joka puolestaan kantaa nimeä Triple Threat eli ”Kolmoisuhka”. Lipashaulikoiden riemukulku alkoi Remingtonin 870-lipasversiosta. Ase on väriltään tylyn musta ja polymeerirakenteinen. Aseen hinnaksi tulee kodinpuolustusvehkeeksi kovan sorttinen noin 600 taalaa, mutTurkissa. ta jos siihen haluaa jo tehtaalla esiasennettuna taktisen lampun, hinta kohoaa vielä tästä jopa 200 taalaa. n Antti Kauranne tulokkaista on Iron Horse –(Rautahevonen) tehtaan Sentry 12 – taktinen haulikko. Chaler Dalyn Bullpup-haulikko on aika avaruustyökalun näköinen. Molempikätiseksi suunniteltu, kulmikas haulikko ampuu 12-kaliiperista paukkua 5+1 –periaatteella. Chiappan Honcho maksaa vain murto-osan Triple Threatista, runsaat 300 taalaa. Haulikkotohtorin uudet ajatukset Jenkkiläinen asesuunnittelija Charles Daly on ollut oman tiensä kulkija ja luonut poikkeuksellisia ratkaisuja. Asetta suunnitellessaan Daly halusi kehittää siitä ”äärimmäisen metsästyshaulikon” ja kallis ase onkin saavuttanut suosiota varakkaiden metsästäjien keskuudessa. Kodinpuolustusaseeksi tarkoitettu ase on varustettu viiden patruunan lippaalla ja hieman oudosti siinä on sekä etuettä takatähtäin käännettävää mallia. Miehen aikaansaannoksiin kuuluu muun muassa kolmipiippuinen metsästyshaulikko, joka kantaa nimeä Triple Crown eli ”Kolmoiskruunu”. Taktista haulikkoa saa väljyyksissä 12, 20 ja .410-kaliiperit. 63 Iron Horse on viisipaukkuinen kodinturvatyökalu. Kolmipiippuista asetta myydään hyvin, vaikka sen hinta on huikea tavallisempiin home defense – eli kodinpuolustustyökaluihin; liki 1300 taalaa! Sama paja on kehitellyt todella lyhyen, pistoolikahvaisen aseen Honcho-linjastossaan. Erilaisia kodinpuolustusaseita tulee markkinoille kymmeniä joka vuosi, ja yksi uusimmista. Aseen kokonaismitta on 68 senttiä, josta piipun mitta 35. Charles Dalyn Triple Threat eli kolmoisuhka. Inter Ordnance AK XP Kralin valmistamana. Rautahevonen puolustaa kotia Kodin turvallisuus on puhuttanut vuosikymmeniä, ja nyt kotirauhaapostolien vuosikausia jatkunut kiivas saarnaaminen on alkanut tuottaa tuloksia
TNW:n Aero Survival on saatavilla myös kaliiperissa .22, jota moni asiantuntija pitää parhaana selviytymispatruunana sen pienen painon ja koon vuoksi. Buck Mark on hyvä harjoitusase Useilla suomalaisilla aseradoilla ja ampumaseuroissa aloittelijan käteen sovitellaan Browningin Buck Markia. Pistoolina Buck Mark on legenda. Ed Brown productsin kallein malli, Exhibitionsarjan erikoiskaiverrettu 1911-taideteos. Vaikka ase ei kovin vakavahenkisen kilpasarjan ase olekaan, on siinä paljon enemmän pistoolia kuin monessa huokeammalla tehdyssä. Vuonna 1985 Browning–asetehdas Utahin Morganissa toi suosituille markkinoille uuden .22-kaliiperisen itselataavan pistoon, joka kantoi nimeä Browning Buck Mark. Badali lainasi alumiinirunkoiseen aseeseen Lugerin kahvaratkaisun, pidensi kokonaismitan 9 tuumaan (22,86 cm) ja määritteli piipun 5,5 tuumaan (13,97 cm). Toisena voittajana voi pitää Rugeria ja kohtalaisesti ovat pärjänneet myös CZ Sport ja Walther P22, mutta Buck Markin menestys on ollut ylivertaista esimerkiksi Colt-tehtaaseen verrattuna, joka luopui kilpailusta jo ennen vuosituhannen vaihdetta. Vääriä ratkaisuja sattuu myös suurille asetehtaille, joiden taloudellinen selkäranka kestää kinoille Browning lopetti aikaisempien piekkarikaliiperisten malliensa Challengerin, Medalistin ja Internationalin valmistuksen. 64 ASEET Shot Show 2019 Ase-erikoisuuksia riitti! American Eagle on Henrytehtaan kunnianosoitus kansallisille arvoille. Aseen painoksi jäi niukka naukka alle kilo, ja laukaisukoneistosta tuli sellainen, että se kelpasi myös Buck Markin kiväärimalleihin. Pistooli omien toiveiden mukaan Ed Brown Products valmistaa käsityönä laadukkaita ja kalliita. Näin myös tänä vuonna. Asetehdas haastoi kovia merkkejä, kuten Smith & Wesson (Model 41), rahoitusongelmissa painivan Hi Standardin (Suprematic) ja tuolloin markkinoilla edelleen vahvan, mutta vanhahtavan Coltin (Woodsman). Vaikka kuinka hakee jenkkiläisiltä asesivustoilta, ei pistoolista sen kummemmin kuin kivääristäkään löydy pahaa sanaa. Ase esiteltiin melkoisella kohulla vuoden 2018 Shot Showssa, mutta jo vuoden kuluttua sarjan tuotantoa ollaan tyystin lopetettu joidenkin mallin osalta. Yksi hämmästyttävimmistä kohtaloista on Browningin Buck Mark Target Gray Laminate suujarrukiväärillä, jossa tunnetun ja laadukkaan pistoolin ympärille koottiin lisäosista kivääri. Hintakin reilusti alle 10 000 dollaria. Pääinsinööri Joe Badali otti Challenger-aihion uudestaan käsittelyyn ja alkoi jalostaa siitä tulokasta, joka tunnettiin myöhemmin Buck Markina. .22-kaliiperisen aseen lippaaseen menee kymmenen patruunaa ja hinta on hiukan yli 700 dollaria. kyllä uskaliaitakin kokeiluja – ja joidenkin tuotteiden osaksi lankeaa se, että ne tupsahtavat markkinoille väärään aikaan. Ase nousi suureen suosioon laadukkaana tarkkuusammunnan harjoitteluaseena. Luotettava ja pitkäikäinen jenkkitehdas jäi selkeästi voittajaluokkaan, kun amerikkalaisia pienoispistoolimarkkinoita jaettiin uudestaan. Saattaa olla, että kattaus oli liian laaja, ja siksi joidenkin mallien kohdalla tuotannon jatkamisesta luovuttiin. Suosiosta kertoo sekin, että tuotemerkin ympärille rakennettuja malleja on kaikkiaan 35 erilaista. Myös kotimaisissa aseliikkeissä tarjoillaan käytettyjä Buck Markeja ampumaharrastajan aloitusaseeksi, ja hintahaitari käytetyissäkin on valtaisa – aina 200 eurosta jopa 600 euroon saakka! Buck Markin tullessa markO sa Shot Show -uutuuksista on todella erikoisia, ja joidenkin kohtaloksi jää se, ettei yleisö innostu niistä. Las Vegasin vuotuinen Shot Show esittelee tuhansia aseita ja monin verroin enemmän alan tarvikkeita ja oheistuotteita. Kymmenkunta erilaista Buck Mark –kivääriä lanseerattiin markkinoille, ja tuotantoa jatketaan vuoden kuluttua vain neljän osalta. Tyystin lopetettuja malleja ovat muun muassa Buck Mark Rifle Stainless Grey Laminate, Sporter Stainless Grey Laminate, Target ja FLD Carbon Rifle
Sen toivelistan voi laatia netissä ja tehdas toteuttaa toiveet. 65 . Kyse on itse asiassa hyvinkin paljon samasta asemallista tai ainakin saman aseperheen tuotteista. Yhtiö jatkoi aiemman jo aiemmin kehitetyn ja erittäin hyvän maineen saaneen Henry-kiväärin valmistusta parannettuna Winchester Model 1866 -”reperteri” eli toistolaukauskiväärinä. Eipä ihme siis, että asemallilla on asemansa kirjallisuudessa, elokuvassa ja muussa taiteessa. Keskimäärin hintalappu on viiden tuhannen taalan luokkaa. Tehdas modaa joka vuosi erikoismallin, jota valmistetaan rajoitettu määrä – ja sarja myydään yleensä niin loppuun, ettei aseita saa kuin diilereiltä määräajan jälkeen. Model 1866, aseklassikko sekin, sai seuraajikseen ensimmäiseksi 1873ja sen jälkeen lukuisat, toinen toistaan paremmat versiot. Mistä siis on kyse. ”Ase, joka voitti Villin Lännen” on laatuluokitelma ja osa amerikkalaista kansanperinnettä. Suomessakin on myynnissä Henrykiväärejä, jotka ulkomuodoltaan muistuttavat varsin paljon Winchesterin vipulukkoisia. Asiakkaalle tarjotaan myös erikoista palvelua: 1911–pistooli omien mieltymysten mukaan. Ei näyttelyä ilman kahvakivääriä Perinteinen Henry Repeating Arms -asetehdas loistaa erityisesti vanhan Winsun – tai Henryn – tyylisillä kahvakivääreillä. 308) ERITTÄIN TEHOKAS Vaimennus 32.5 dBc (kal. PAREMPIEN METSÄSTYSVARUSTEIDEN MAAHANTUOJA www.nordhunter.com MYYNTI: ASEJA ERÄLIIKKEET ® TEHOKKAAT & KEVYET! METSÄSTYS JA KALASTUS 6/2018 ÄÄNENVAIMENNINTESTI: VICTOR L OLI TESTIN TEHOKKAIN VAIMENNIN .308-KIVÄÄREIHIN AMPUJAN KORVAN KOHDALTA MITATTUNA! VICTOR VICTOR L TEHOKAS Vaimennus 26 dBc (kal. 308) ERITTÄIN KEVYT Paino 290 g KEVYT Paino 325 g ERITTÄIN LYHYT Jatkaa asetta 127 mm LYHYT Jatkaa asetta 163 mm HOIKKA Halkaisija 41 mm HOIKKA Halkaisija 41 mm Kaliiberit .243, 6.5 mm ja .308 Kierteet M14-M18x1 sekä 5/8-24UNEF nordhunter_a&e_no_2_stalon_victor-l_022019.indd 1 20.2.2019 12.42. Hyvä esimerkki on Ed Brownin ZEV 1911 –pistooli, joka laser-tähtäimineen ja muine hilavitkuttimineen alkoi näyttää enemmän hiustenkuivaajalta kuin pistoolilta, mutta niinpä vain ase myytiin loppuun. Pistoolin toivelistan voi laatia netissä ja tehdas toteuttaa toiveet. Nimien Henry ja Winchester kohtaaminen ja yhdistyminen perustuu liiketoiminnan normaaleihin malleihin; suunnittelijan ja omistajan rooleihin. Aihioina ovat Coltin ikiaikaiset 1911-mallit. Ed Brownin ZEV-pistooli myytiin loppuun sen oudohkosta ulkonäöstä huolimatta. pistooleja. Asiakkaalle tarjotaan erikoista palvelua: 1911– pistooli omien mieltymysten mukaan. Vuonna 1865 perustettu, edesmennyt ja kunniakas Henry Repeating Arms Company muutti nimensä vuonna 1866 perustajansa Oliver Fisher Winchesterin mukaan Winchester Repeating Arms Companyksi. Sama paja valmistaa myös jatkuvasti varastossa olevia asesarjoja; huikein lienee Exhibition (Näyttely)-sarja, jonka kallein ase, koristekuvioitu Signature Edition, maksaa vaatimattomat 9 995 taalaa
Kiväärimalli maksaa ennakkotietojen mukaan alle 700 ja pistooli puolestaan on satasen kalliimpi. TNW:n Aero Survival on saatavilla myös kaliiperissa .22, jota moni asiantuntija pitää parhaana selviytymispatruunana sen pienen painon ja koon vuoksi. Tehdas on optimoinut samaan aserunkoon näppärästi vaihdettavat eri kaliiperiset piiput ja patruunapesät; ja kaliiperien määrä on mittava; 9mm, .45 ACP, .40, 10mm, .357SIG ja uusina .22LR sekä 460 Rowland. n Antti Kauranne. Aseen mallina on pidetty kivääritehtaan aikaisempaa messinginkeltaista Golden Boy –kivääriä, ja perinteiden hengessä piippukin on kahdeksankulmainen. Aseen puuosat ovat amerikkalaista pähkinäpuuta ja kuvioitu syvään otteen parantamiseksi myös kylmissä ja kosteissa olosuhteissa. Tämän komistuksen omistajaksi pääsee alle tuhannella taalalla. Kun aselait Yhdysvalloissanykyisin seilaavat omia teitään, niin kaikki tehtaat joutuvat valmistamaan muun muassa California-laillisia ja samalla tavalla myös Kanada-laillisia. Koottava ase on AR-perhettä ja siihen kelpaavat sarjan lisäosat suoraan. Se on ase, joka menee pieneen tilaan, on mielellään koottava ja purettava ja jolla kuitenkin on parempi iskuvoima ja kantomatka kuin revolverilla tai pistoolilla, jonka tarkka tappomatka on parhaimmillaankin vain noin 50 metriä. Patruunan iskukyky on samaa kuin aiemmin, mutta sen rekyyli paljon miedompi kuin esimerkiksi .44 Magnumin. Ja jos kohteena on lentokoneensa hylkäämään joutuneella nälkään nääntyvällä pilotilla jänis tai kriisitilanteessa vaikkapa vihollisen vartiomies, olisi syytä osua ekalla laakilla. Aero Survival Rifle (ASR) kelpuuttaa .45ACP Glockin lippaat .460-variantissaan. Tässä hengessä on myös perheen junnuikäisille lanseerattu kahvakiväärimalli, joka kantaa komealta kalskahtavaa nimeä American Eagle, ”Amerikan kotka”. Survival gun on keksitty uudelleen eri puolilla maailmaa nykyaikana. Vipulukkoiset olivat yleisesti käytössä Yhdysvalloissa 1800-luvun loppupuolella ja Winchester hallitsi Yhdysvaltain kiväärimarkkinoita vuosikymmenien ajan tuomalla tarjolle jatkuvasti parannettuja malleja. Jänis ei ammu takaisin, mutta erivärisellä kokardilla somistettu naapurinmies kyllä ja aivan takuuvarmasti. Jenkkilässä on useita asetehtaita, yleensä pikkupajoja, jotka ovat erikoistuneet juuri survivaleli selviytymisaseiden valmistukseen. .22-kaliiperisen aseen metalliosat ovat niklattu hopeanharmaiksi, puuosat ovat norsunluunvalkoisia ja koko komeus on kirjailtu näyttävään tyyliin. Jenkkien uusin kaliiperi 6,5 mm Creedmore pesittää Henry-asetehtaan tehtaan uutuutta, joka kantaa nimeä Long Ranger. Patruunakoteloon menee joko 16 LRtai peräti 21 .22 Short-patruunaa eli penniläistä. Ase painaa noin kolme ja puoli kiloa, siinä on irrotettava neljän (!) patruunan makasiini ja liki 60 sentin vapaasti kelluva piippu. AS-pistoolissa on 8-tuumainen piippu. Aseen kokonaismitta on 29,5 tuumaa eli liki 75-senttinen, josta piipulle on annettu 41,2 senttiä. Myöhemmässä vaiheessa kivääriä tulee saamaan myös väljyyksissä .22 MAG ja.17 HMR. Perinneaseen hinnaksi on ehdotettu karvan päälle tuhatta taalaa. Jos ja kun on sellainen maailmanlopun meininki menossa, että survivalisti eli selviytyjä joutuisi tai ehtisi valitsemaan mukaansa vain yhden pyssyn, mikä se olisi. Henrynimen käyttöönotto 2000-luvulla on siis itse asiassa kierrätystä ja asemaailman perinteiden kunnioittamista parhaimmillaan; kunnia sille, jolle se alunperin kuuluu. Kyseessä on vuonna 1998 asesuunnittelija Johnny Ray Rowlandin kehittämä .45 ACP-pohjainen pistoolipatruuna, jonka läpimitta on 11,5 millimetriä. 66 Survival-teemassa uusi TNW-malli TNW Aero Survival – pikapurettavaa ja –koottavaa asetta saa kymmenkunnassa eri kaliiperissa. Jenkkien uusin kaliiperi, 6,5 mm Creedmore pesittää Henryasetehtaan tehtaan uutuutta, joka kantaa nimeä ”Long Ranger” ikikuluneen Lone Rangerin (Yksinäinen ranger) sijaan. Tässä jutussa ei aleta pohtia pätevintä kaliiperia, sen sijaan esitellään TNW-asetehtaan uusi, yksinkertaisesti purettava ja koottava selviytymispyssy. Perässä on vielä kumituppi iskun vaimentamiseksi. Vaikka paukussa sinänsä voima riittäisikin tappamaan vaikka kilometrin päästä, on lyhytpiippuisella aseella tarkkuusammunta hiukan Jahven käsissä. Isänmaallisuus kuuluu jenkkien perusmielialoihin, johtuen ehkä jatkuvista sotilasoperaatioista ympäri maailmaa. Long Rangerin kaliiperi on uutuus, mutta samaa kivääriä on jo aikaisemmin ollut myynnissä väljyyksissä .223 Rem/5.56 NATO, .243 Win, ja .308. Ase kantaa nimeä Aero Survival Rifle ja sen rinnalle tuotettava Aero Survival Pistol. Long Ranger syrjäytti Lone Rangerin Henry-asetehtaan kahvapyssytuotannossa. Hämmästystä herättää kaliiperi 460 Rowland
Ampumaurheilijoiden lisäksi evakkoon joutuvat myös jousiampujat. Lisäksi ampumarata olisi tarkoitettu käyttöön kaikille kaupunkilaisille. Tuhansien kävijämäärä Tihinen uskoo, että laajan käyttäjäkunnan sisäampumaradan käyntikerrat tultaisiin laskemaan tuhansissa. Esko Tihisen mukaan yhdistys ajaa harrastajien ja viranomaistahojenkin asiaa. Liikuntalain mukaan liikuntapaikkojen järjestämisen pitää olla tasapuolista erityisryhmät huomioon ottaen. Esko Tihinen Oulun Metsästysja Ampumaseurasta toteaa, että armonaikaa on vielä ehkä noin kaksi vuotta. Vielä emme voi paljastaa kohteitamme. – Kun uusi paloasema valmistuu Linnanmaalle, alkavat Raksilan aseman purkutyöt, tietää Tihinen. Ensimmäinen osakilpailu käytiin helmikuun 23. Yksi kuluvan vuoden merkittävimmistä kisoista on Oulun Metsästysja Ampumaseuran 100v-ilma-ase cup. Tässä Matti Korhonen ammuttamassa nuorisoa. Eli vähintään 3000 neliömetriä, Tihinen sanoo. Vielä tällä hetkellä Raksilassa voidaan kuitenkin harjoitella ja kilpailla normaalisti. – Meillä on useita kilpailukykyisiä vaihtoehtoja kuinka edetä asiassa. – Tarkoituksena on saada Ouluun kaikkien harrastajien sisäampumaurheilurata harjoitteluja kilpailutoimintaa varten. O ululaiset ampumaurheilijat ja jousiampujat ovat menettämässä harjoittelupaikkansa, koska heidän nykyinen sisäammuntapaikkansa Raksilassa sijaitsevissa palolaitoksen tiloissa on purku-uhan alla. Kymmenen eri ampumalajeja edustavaa yhdistystä piti viime vuoden lopulla Oulun sisäampumaurheilurata ry:n perustavan kokouksen. n Matti Kuoppala. päivä käydystä aluemestaruuskilpailusta. Lajien harrastamisen kannalta puhutaan elinehdosta. Esko Tihinen ihmettelee kuitenkin sitä, että Raksilan ratojen purku-uhasta huolimatta kaupungin liikuntapaikkasuunnitelmassa vuoteen 2028 ei mainita sanallakaan ampumaratoja. Uusi ammuntapaikka elinehto lajille Pahin skenaario voi toki olla sekin, että Oulu jää tyystin ilman sisäampumaurheilupaikkaa. Kuvassa kolmas vasemmalta on Joonas Kallio, joka edustaa Suomea ilma-aseiden EM-kilpailuissa. Cupin paras on selvillä joulukuussa. Sisäampumaurheiluradan koko täytyy olla aika merkittävä, jotta kaikki ampumaseurat voivat käyttää sitä. Esimerkiksi Oulun Metsästysja Ampumaseuran koululaisvuorot ovat Tihisen mukaan suosittuja liikuntatuntiohjelmana. Uuden sisäampumaurheiluradan etsintä on kuitenkin täydessä käynnissä. Ouluhallissa pidettiin Liikukko nää -tapahtuma, jossa Oulun Metsästysja Ampumaseura ammutti ainakin 700 nuorta. – Työskentelemme kuitenkin voimakkaasti, ettei näin pääse käymään, Esko Tihinen kertoo. 67 Uuden sisäampumaradan sijainti vielä hämärän peitossa Mistä tilat Oulun ampujille. päivä ja yhteensä näitä koitoksia on seitsemän. Vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja haetaan aktiivisesti. Kuva helmikuun 9. Nykyiset tilat Raksilan paloasemalla ovat purku-uhan alla
– Jos loppusyksystä päättää lähteä tenttimään, kausi on aika lailla siinä. Jari Kaupin mukaan metsästyskortin tenttijän näkökulmasta läpimenon mahdollisuus on samanlainen kuin ennenkin. Jos uusi metsästäjä mielii ensi syksynä metsästyskauden aloitukseen, kannattaa kurssi ja tutkinto suorittaa alkuvuoden aikana; kaikki ampuma-aselupaprosessiin Metsästäjätutkintoon hyvissä ajoin Naiset loistavat tutkinnossa Naismetsästäjät menestyvät tentissä yleensä miehiä paremmin metsästäjätutkinnossa. Mutta koska kyse on elinikäisestä harrastuksesta, ei haittaa, vaikka ensimmäisenä syksynä metsästys jää hieman vähemmälle, muistuttaa Oulun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jari Kauppi. Näin sanoo Oulun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jari Kauppi. Kaikilla yhdistyksillä ei vaan ole käytössä ampumaratoja.. Ei siinä ehdi viranomaisjuttuja laittaa vireille ollenkaan. Asepuolen ja lainsäädännön lisäksi tenttijän on vastattava myös saaliin käsittelyyn ja pyyntimenetelmiin liittyviin kysymyksiin. – Ampumakoulutuksen olisi voinut lisätä siihen kurssiin. Merkittävä uudistus on se, että nyt koepaperissa kysytään asioita useammalta eri aihealueelta. Nyt tutkinnossa laajat kysymykset Metsästäjätutkinto koki uudistuksen vuonna 2017. kuuluvat viranomaiskoukerot kun vievät aina oman aikansa. – Sillä lailla tämä uusi tutkinto tuo varmasti lisää parempia metsästäjiä, kun kokeessa joutuu käsittelemään paljon laajemman tietomäärän. Kaupin mukaan uusi tutkinto on kokonaisuutena hyvin onnistunut, mutta yhden asian hän olisi halunnut siihen vielä lisätä. Lisäksi painoarvoa on annettu kursseilla käytyihin asioihin. Nythän se on vapaaehtoinen asia. 68 O ulun riistanhoitoyhdistys järjesti helmikuun lopulla vuoden ensimmäiset metsästäjätutkintotilaisuutensa
He ottavat asiakseen lukea metsästäjänoppaan hyvin tarkkaan. Hyväksytty tutkinto edellyttää sitä, että koepaperista löytyy korkeintaan kahdeksan virhettä. Jari Kauppi sanoo, että Oulun riistanhoitoyhdistyksessä naisten määrä on lisääntynyt 30 prosenttia ja joissain yhdistyksissä vieläkin enemmän. Vanhempana Kaupinkin suhtautuminen metsästykseen ja saaliin saamiseen on muuttunut. Uudessa painoksessa lajit ja asetukset ovat ajan tasalla. Asetukset muuttuvat joka vuosi. – Meillä on ollut suvussa paljon metsästäjiä ja sieltä se polte on tullut. Tutkintomaksu on 20 euroa ja kurssimarksu yhdistyksestä riippuen 30-50 euroa. 69 Naiset loistavat tutkinnossa Lajintunnistus jännittää eniten Metsästäjätutkinnon suorittaneet varmasti muistavat, kuinka jännittävä tilanne kokeessa on lajintunnistustehtävä. Niissä pitää olla hereillä. Ja jos metsästysharrastuksen aloittaminen tapahtuu kovin myöhään, on vaarana, että se jää kokonaan pois. Kustannukset muutaman kympin Metsästäjätutkinnosta koituvat rahalliset kustannukset eivät ole este harrastuksen aloittamiselle. 15-vuotias pääsee metsälle jo omatoimisesti ja nuoremmat täysi-ikäisen metsästäjän kanssa. – Saaliin saaminen ei ole enää tärkeää. Kauppi muistelee hankkineensa metsästyskortin 15-16-vuotiaana serkkupojan esimerkin innoittamana. Metsästystä ei voida kutsua enää tänä päivänä täysin miesten harrastukseksi. Kun kysymykset lukee tarkasti, kyllä kokeesta läpi pääsee, Kauppi sanoo. – Vanhoihin oppaisiin ei pidä luottaa ollenkaan. – Kokeessa kysytään aika kieroja kysymyksiä, ennen vielä kierompia. Kauppi kuitenkin kertoo, että lajintunnistustehtävä sujuu kokelailta yleensä kaikista parhaiten. Laitkin muuttuvat aika ajoin. – Se edesauttaa nuorten mukaantuloa metsästäjäkaartiin. Ehkä juuri siitä syystä, että eri riistalintujen ja -eläinten tunnistamiseen on panostettu kunnolla. Osa yhdistyksistä käyttää tutkinnon suorittavia myös ampumaradalla. – Useimmilla koe onnistuu sitten heti toisella kerralla. Metsästäjätutkinnon läpäisemiseksi vaaditaan edelleen Metsästäjän oppaan lukeminen. Kuva: Paula Laukkanen. n Matti Kuoppala Metsästäjän oppaassa kannattaa luottaa uusimpaan painokseen, sillä monet lait ja asetukset muuttuvat vuosittain. Kauppi muistuttaa, että oppaista käyttöön kannattaa ottaa uusin painos. Maalaisjärjellä kyllä pärjää Enimmäkseen metsästäjätutkintoon osallistuu 10-13-vuotiaita poikia. Metsästäjätutkintoja järjestetään parhaillaan ympäri maata. Kaupin mukaan hiljattain tehty riistanhoitomaksun puolittaminen nuoremmille metsästäjille oli hyvä uudistus. Eka kerta saattaa olla jännittävämpi. Osallistujakaartiin kuuluu tänä päivänä kaiken ikäisiä miehiä ja naisia. Siinä pitää vaan käyttää maalaisjärkeä, Kauppi ohjeistaa. Lajintunnistustehtävä sujuu kokelailta yleensä hyvin. Luonnossa liikkuminen ja koiran kanssa pyytäminen on parasta. Kauppi kehuu muutenkin naispuolisia metsästäjiä siitä, että metsästäjätutkinnon he suorittavat yleensä paljon paremmin kuin miehet. Jari Kauppi kuitenkin toteaa, että tämän ikäisille luetun ymmärtäminen tuottaa usein hankaluuksia ja tämä näkyy koetuloksissa. Nuorilla on toki tänä päivänä paljon muitakin harrastuksia. Jos tämä raja ylittyy, joutuu kokeen tenttimään uudestaan. – Naiset ovat hyvin valveutuneita ja pääsevät yleensä tentin ensimmäisellä kerralla läpi
Ne ovat ongelma esimerkiksi kanaja vesilintujen pesintäaikaan. Niitä ammutaan kuitenkin vain korkeintaan kymmenisen vuodessa, juuri sen verran, että pystykorvaihmiset voivat haukuttaa koiriaan koulutusmielessä. – Pyykanta on oman seuran alueella vahva. – Haulikko oli melkein yhtä pitkä kuin minä. Onhan Metsästäjäliitto kuitenkin kaikkien metsästäjien koti, joka ajaa metsästäjien etuja. 70 M etsästäjäliiton Satakunnan piirin uusi toiminnanjohtaja Helena Manninen, 54, muistaa, kuinka on kulkenut isänsä jäljessä metsällä jo pikkutyttönä. Olemme rajoittaneet niiden metsästämisen ainakin toistaiseksi. – Onneksi meillä on runsaasti peuroja, joten niitä riittää myös susille. Pienpetoja ja supikoiria on Mannisen mukaan Satakunnassa aivan liikaa. Meillä on sikäli hyvä tilanne, että seurat ovat piirin jäseninä lähes 100-prosenttisesti. Asiaan on panostettu sekä rahallisesti että työtunteina, joka alkaa selvästi vähitellen vaikuttaa. – Supikoira on varsinainen pesärosvo samoin kuin harakat ja varikset. Haukku kuin ruokakello Jos ovat supikoirat ongelma, varsinaisen ongelman ja harmin aiheuttavat alueella liikkuvat sudet. Vahvasta metsästäjätaustasta on varmasti hyötyä myös uuden toimenkuvan hoitamisessa. – Satakunnan piiri on hyvin aktiivinen. Ainakin Manninen tuntee hyvin oman alueensa vahvuudet ja vaikeudet. Se rajoittaa tietyillä alueilla voimakkaasti jo koirametsästystäkin. Mannisen oma seura on Metsästysseura Ilo, joka on Satakunnan suurin metsästysseura noin 400 jäsenellään. Metsästäjäliitto on tehnyt kuitenkin voimakkaasti työtä tämän susiasian eteen ja tekee sitä edelleen sekä EU-tasolla että meidän Arkadianmäellä. Kun kannoin sitä selässä, niin se kopsutti aina nilkkoihin. Kentällä voi tuntua siltä, että mitään ei tapahdu, mutta todellisuudessa Satakunnan uusi toiminnanjohtaja innostunut Metsästäjäliiton uudesta strategiasta ”Toimintamme on hyvällä mallilla” Metsästäjäliiton Satakunnan piiri on saanut uuden toiminnanjohtajan. – Esimerkiksi Huittisten alueella on aivan liian paljon susia. Myös alueen ilveskanta on korkea. Samassa laumassa pyörii 11 sutta, niiden lisäksi on pariskuntia ja yksittäisiäkin, joten HuittistenKöyliön alueilla voi liikkua jopa lähes 30 sutta. – Kantojen kehitystä seurataan ja seurat tekevät omia kiintiöitään hyvin vastuullisesti. Olisi mukava, jos heidätkin saisi vaikka henkilöjäseniksi piiriin. Teerikantaa rajoitamme niin, että naarasteertä ei ammuta lainkaan ja urosteertäkin ainoastaan yksi per metsästäjä. Kantoja seurataan aktiivisesti Satakunnassa riittää hyvin metsästettävää. Metsoja ei ammuta lainkaan, vaikka niitä on runsaasti. Helena Manninen viihtyy hyvin metsällä, ja on valmis palvelemaan piiriä mahdollisimman monipuolisesti.. Pohjois-Satakunnassa on vielä joitakin seuroja, jotka eivät vielä kuulu piiriin ja sen lisäksi joitakin pienempiä hirviseurueita. Se on susille kuin ruokakello, kun koira haukkuu metsässä, Manninen harmittelee. Mannisen mukaan seurat seuraavat hyvin tarkasti riistalajien määrää tekemällä riistakolmiolaskentoja sekä kesäisin että talvisin. Onkohan pyssyt lyhentyneet vai minä pidentynyt, mutta nyt ei haulikonperä enää kopsaa nilkoissa, Manninen nauraa
Käymme vuosittain Ilomantsin Hattuvaarassa ja suunnittelemme siellä omat jahtimme. – Aina ei pysty ampumaan, vaikka tekisi mielikin. Parhaita muistoja syntyy nyt jo edesmenneestä karjalankarhukoirasta, Jerristä, jonka kanssa Manninen pääsi SM-kisoihin eli Kuninkuushaukkuihin. – Se koira on opettanut minua eniten. Meillä on sikäli hyvä tilanne, että seurat ovat piirin jäseninä lähes 100-prosenttisesti. – Siellä ei olla miehiä tai naisia, siellä kaikki ovat metsästäjiä. Meillä on oma ryhmä, johon kuuluu porukkaa ympäri Suomea. Erityisen lähellä sydäntä ovat porukkajahdit, jolloin ei aina tarvitse päästä edes itse ampumaan riittää, kun porukka saa yhteisen onnistumisen. Ampumatonta laukausta ei tarvitse katua, mutta jos on huonosti ammuttu, sitä joutuu katumaan. Vanhoista kuvioista uusiin Metsästäjäliiton uudesta strategiasta innostunut Helena Manninen toivoo toiminnanjohtajana pystyvänsä järjestämään hyviä koulutustapahtumia sekä viemään uutta strategiaa eteenpäin. Järki täytyy olla päässä metsällä. Mannisella on ollut vuosien varrella useampia metsästyskoiria. Karhua Manninen ei ole vielä päässyt ampumaan, vaikka läheltä piti -tilanteita onkin tullut eteen. 71 ”Toimintamme on hyvällä mallilla” asioita on saatu aika hyvin eteenpäin. Porukkajahdit ovat parasta Mutta vielä uuden toiminnanjohtajan omasta metsästysharrastuksesta. Jokaista kaatoa ei tarvitse itse ampua, riittää kun onnistumme porukkana, sanoo Metsästäjäliiton Satakunnan piirin uusi toiminnanjohtaja Helena Manninen. – Satakunnan piiri on hyvin aktiivinen. Tällä hetkellä Mannisen laumaan kuuluu kaksi jämtlanninpystykorvaa, kaksi mäyräkoiraa sekä yksi karjalankarhukoira, joiden kanssa pääsee metsästämään aina sitä ajankohtaisinta riistaa. Luotan ja uskon siihen kovasti ja näen, että pääsemme hieman vanhoista kuvioista eteenpäin, Helena Manninen uskoo. – Se on eteenpäin suuntautuva ja positiivisesti tulevaisuuteen katsova. n Soili Kaivosoja – Erityisesti porukkajahdit ovat hienoja kokemuksia. Manninen viihtyy koiriensa kanssa niin kilpailuissa kuin metsälläkin.. Manninen on ryhmän ainoa naismetsästäjä, mutta se ei näy ryhmädynamiikassa. – Karhujahti on ollut jo useita vuosia oikein mieleinen
Tuore toiminnanjohtaja on huomannut, että asiasta käytävä keskustelu on useimmiten hankalaa ja ajoittain jopa aika värittynyttäkin. Susilaumojen puristuksessa Alueen susitilanne puolestaan puhuttaa. Noutajat metsästyskavereina Leena Kangas-Järviluoma sai tutustua metsään ja metsästykseen isänsä jalanjäljissä jo pienestä pitäen. Kanalintukannat olivat kuluneena syksynä jonkin verran aiempia vuosia paremmat. Keskipohjan piirin uusi toiminnanjohtaja Leena Kangas-Järviluoma: Pienpedot kohtuullisesti aisoissa. – Muistan vielä erittäin hyvin, kuinka hieno juttu sorsajahdin aloituspäivä aina oli. – Se puoli on hienolla tolalla. 72 M etsästäjäliiton Keskipohjan piirin toiminnanjohtaja Leena Kangas-Järviluoma, 38, on harrastanut metsästystä pikkutytöstä lähtien. Keskipohjan piirin riistakannat ovat tyydyttävällä tasolla. Metsästäjäliiton Keskipohjan piirin toiminnanjohtaja on löytänyt jousimetsästyksen, jossa hänen mukaansa mennään askelia taaksepäin ihmisyyden alkulähteille. – Ei Keskipohjan piiri kuitenkaan mikään varsinainen kanalintuaitta ole. Pienpetotilanne on KangasJärviluoman mukaan pysynyt kohtuullisesti aisoissa aktiivisen suuhun metsästystilanteessa, Nivalassa asuva Kangas-Järviluoma kertoo. Aluksi se lähti siitä, että sain sulkia askarteluun ja leikkeihin, mutta sieltä into metsästykseen kuitenkin tarttui. Täällä on alueittain aika paljon vaihtelua kannoissa. – Susimäärä on noussut ja kyllähän se tietynlaisia hankaluuksia asettaa. Nykyisin hän metsästää pääasiassa pienriistaa. pienpetopyynnin ansiosta. – Mutta koiraihmisenä ymmärrän metsästäjien tuskan ja pelon, mitä sudet aiheuttavat. – Piirimme on ollut hyvin kilpailuorientoitunut ja keskittynyt hyvin pitkälti ampumaurheilulajeihin, kaikista liiton lajeista on tullut vuosittain menestystä. Kauriskannat ovat nousseet ja Kangas-Järviluoma uskoo niiden lisääntyvän jatkossakin. Toinen iso juttu oli aina metsäkanalintujen pyyntiMuutettuaan lapsuudenkodistaan omilleen Kangas-Järviluoma Keskipohjan piirin pienpetotilanne on uuden toiminnanjohtajan mukaan pysynyt kohtuullisesti aisoissa aktiivisen pienpetopyynnin ansiosta. – Vuosi sitten syksyllä tästä omalta kylältä joutui koira suden Haluan kuitenkin panostaa myös metsästykseen sekä riistanhoitoon. Uusi toiminnanjohtaja uskoo, että piirissä riittää paljon tekemistä. Intohimoinen tavoitteeni on, että mahtava taso säilyy jatkossakin. Kangas-Järviluoman omaan metsästykseen sudet eivät vaikuta, sillä hän liikkuu metsällä noutajien kanssa. Myös nuorisotyö on tärkeää, että saisimme sitoutettua mukaan nuoria tämän upean harrastuksen pariin. – Myös metsäpeuraa on alkanut näkyä ihan mukavasti. Täällä ollaan parin susilauman puristuksessa
73 Puukot.. tarvikkeet Leena Kangas-Järviluoma metsästää kultaistennoutajiensa kanssa lähinnä pienpetoja ja kanalintuja. Kauppakeskus IsoKristiina Kaivokatu 5, 53100 Lappeenranta Nettikauppa puukot.. Keskenkuntoisena en kyllä lähde metsälle sohimaan. Hän on myös innokkaasti mukana riistan käsittelyssä ja tutkii tarkasti kyyhkyjen suolet ja kauriin osat. n Soili Kaivosoja Keskipohjan piirin uusi toiminnanjohtaja Leena Kangas-Järviluoma: Pienpedot kohtuullisesti aisoissa. Nykyisin Kangas-Järviluoma kasvattaa pienimuotoisesti kultaisianoutajia metsästyskäyttöön. – Kurssi voisi toimi matalana kynnyksenä metsästyskortin hankkimiseen. Enemmän jousimetsästys kiehtoo kuin perinteiset luotiaseet. Kerran kun sitä kokeilin, olin aivan myyty. – Parhaillaan on taas jännät paikat, sillä muutaman viikon sisällä selviää, onko uusia pentuja tulossa. – Piirimme on ollut hyvin kilpailuorientoitunut ja keskittynyt hyvin pitkälti ampumaurheilulajeihin, kaikista liiton lajeista on tullut vuosittain menestystä. 0400 550 915 parhaiten iltaisin Jorma Simolin myynti@puukot.. Isäni hänelle tekemä puinen leikkihaulikko on ahkerassa käytössä. Historia näyttää toistavan Kangas-Järviluoman kohdalla itseään, sillä hänen esikouluikäinen tyttärensä on jo innokas ja ahkera metsästäjänalku. Kurssi kynnyksenä metsästyskortille Biologian ja maantiedon opettajana toimiva Leena KangasJärviluoma on tyytyväinen, kun työnantaja toivoi hänen kehittävän lukioon syksyksi uuden kurssin. PUUKON OSAT JA TARVIKKEET SUORAAN NETTIKAUPASTA TAI PUHELINMYYNTINÄ • Puukot ja tarvikkeet • Puukon terät ja helat • Tupen nahkat ja ompelutarvikkeet • Tupen nahkavärit ja vahat • Erilaiset muotoraudat ja punsselit • Kiillotuslaikat ja hiontavahat terien viimeistelyyn • Erikoisviilat ja teroittimet • Metallit: messinki, uushopea, pronssi • Kuitulevyt • Teräkset terien taontaan • Ym. Sillä leikitään karhunmetsästystä, vaikka meidän perheessämme ei edes puhuta karhunmetsästyksestä. Jousimetsästys vei sydämen Uutta on myös jousimetsästys, johon Kangas-Järviluoma kaipaisi kunnianhimoisena paljon lisää harjoittelua. – Joku kiehtoo siinä hiljaisuudessa ja huomaamattomuudessa. Uutena kokemuksena ovat viime vuosina tulleet kaurisjahdit, joita tehdään mukavan porukan kanssa. – Koiraihmisenä ymmärrän metsästäjien sen tuskan ja pelon, mitä sudet aiheuttavat. – Metsästän pääasiassa pienriistaa ja vesilintuja, mutta ollaan me käyty fasaanin pyynnissä sekä rusakkometsälläkin koirieni kanssa. Puh. Jousimetsästyksessä mennään myös ikään kuin askelia taaksepäin, sinne ihmisyyden alkulähteille. Yhteistyö koirien kanssa onkin Kangas-Järviluomalle tärkeää. Se on ehkä sitä nuorisotyötä parhaimmillaan, Leena Kangas-Järviluoma pohtii. hankki oman metsästyskoiran sekä metsästyskortin. Se on hieno laji. Jousimetsästyksessä miellyttää paitsi itsensä haastaminen myös mielen ja kehon hallinta. – Tottuneesti hän kulkee jo mukana sorsanpyynnissä ja fasaanijahdissa saaliin kantajana. – Tällä hetkellä harjoittelu on ollut niin vähäistä, että en kehtaisi lähteä edes yrittämään riistalaukausta
Jäniksen voi valmistaa monipuolisesti. Me haluamme kuitenkin tuoda ruuissa juuri jäniksen omaa perusmakua esille. Metsäjäniksen metsästyskausi on juuri päättynyt ja on aika pistää puput pataan porisemaan. viinimies.com. Eeva ja Heikki Remeksen kuudesta viinija ruokakirjasta viimeisin palkittiin viime vuonna Kiinassa parhaasta valokuvauksesta sekä parhaasta viinikoulutuksesta. Jänikselle pehmeä viini Heikki Remes nauttii metsässä liikkumisesta, mutta metsästykseen hän ei puutu. S aaliiksi saadut jänikset ja rusakot riiputetaan, jonka jälkeen eläin nyljetään. – Vedän kansalaisopistossa kolmea ruoka-viini-kurssia. Näin keväällä valmistamme myös jänisterriiniä. – Hauessa on myös hieno maku, mutta sitä, kuten myös jänistä, eivät kaikki osaa ikävä kyllä arvostaa. Helpoiten jänis valmistuukin herkulliseksi ateriaksi padassa, jossa se saa hiljalleen kypsyä pehmeäksi. Kyllähän kuha, ahven, muikku ja tällä hetkellä myös made ovat mainioita raakaaineita. Jäniksen maku on metsäinen ja voimakaskin, josta eivät kaikki välttämättä pidä. Jänikselle Remes suosittelee pehmeää, Cabernet Sauvignon -rypäleistä valmistettua punaviiniä. Heikki Remeksen reseptejä ja viinitietoutta osoitteessa www. Onneksi ystävissäni on metsästäjiä, joilta saamme jänistä, hirveä sekä lintuja. Luonnon antimet arvossaan Heikki Remes uskoo, että riistan arvostus ruoka-aineena on hyvä ja se kasvaa koko ajan. – Meillä on sellainen fifty-sixty-suhde tehdä kirjoja. 74 Riistan makua ei kannata pelästyä Jänis pehmeäksi padassa Fileet ja paistit voi paistaa myös sellaisenaan. Lihat säilyvät pakastimessa hyvänä vuoden verran. Viinija ruokakirjoja tuottavien Heikki ja Eeva Remeksen kodissa jänis pääsee ruokapöytään jänisterriininä tai perinteisenä pataruokana. – Tykkään eläimistä villinä luonnossa sekä lautasella itse valmistettuna. Artesaani-vaimoni tekee esillepanot ja ruuat ja minä etsin ruuille sopivat rypäleet ja viinit. Juankoskella, maaseudun rauhassa, asuvat Remekset hyödyntävät oman kasvimaan sekä viereisen metsän ja läheisen järven antimet ruuanvalmistuksessaan. – Emme halua mitään fine dining -kokemuksia, vaan että raaka-aine maistuisi vähällä perinteisellä tekotavalla ja vähällä maustamisella niin, että riistan oma maku tulee esille. Se sopii pateen raakaaineeksi yhtä hyvin kuin keittoon ja pataankin. Viimeksi käsittelimme kotimaisia kaloja. Fileet ja paistit voi paistaa myös sellaisenaan. Jänis ja rusakko on hyvä paloitella ennen pakastamista, jolloin se mahtuu pienempään tilaan. Siihen väliin en halua puuttua. Mutta erityisesti täällä Kehä III:n ulkopuolella niitäkin käytetään paljon, Remes toteaa. n Soili Kaivosoja Kuvat: Eeva Remes. – Rusakko tai metsäjänis on mielestäni kaikkein paras pataruokana, jolloin liha pehmenee sopivasti. Siitä voi valmistaa sekä höystöä, stroganoffia tai lihapullia
Laita lihapalat sipulien kanssa vähään veteen kattilaan kypsymään. Padassa jänis kypsyy ihanan pehmeäksi. Anna saostua, lisää kerma sekä tilkka sherryä. Kaada kerma sekaan vähitellen. Voitele vuoka, vuoraa se pekoniviipaleilla ja täytä seoksella. Kastike: 40 g voita 2 rkl vehnäjauhoja paistinlientä 2 dl kermaa makeahkoa sherryä hieman suolaa, murskattua rosepippuria Ruskista jauhoja voissa ja lisää paistinlientä. Sekoita joukkoon kananmunat, jauhot ja murskatut pippurit sekä suola. Paistos on kypsää, kun sen sisälämpötila on noin 70 astetta ja se tuntuu paineltaessa kiinteältä. Jänisterriini Terriinissä metsäjäniksen voimakas maku pehmenee, olemus on lihaisa ja pippurinen maku saa hyvää seuraa mausteisesta punaviinistä. Jänisvuoka on parhaimmillaan, kun se saa jäähtyä yön yli jääkaapissa, jolloin sen maut tasaantuvat ja tulevat hyvin esille. Anna hautua uunissa 200 asteessa kaksi tuntia. Lisää mausteet ja vettä niin, että ainekset peittyvät. Jauha lihat yleiskoneessa sipulien kanssa tasaiseksi massaksi. 75 Viinimiehen jänispaisti Metsäjänis puhdistettuna, lihat ja luut irrotettuina Liemi: jäniksen luut sipulia ja porkkanaa laakerinlehti, suolaa, pippuria Ruskista luut sekä juurekset ja laita kattilaan. Terriinin olemus on lihaisa ja pippurit antavat siihen oman vivahteensa.. Paisti: jäniksen lihat 3 punasipulia isoina lohkoina 2 porkkanaa lohkoina laakerinlehti, katajanmarjoja Ruskista lihat ja juurekset pannulla voissa ja nosta uunipataan. Keitä, kunnes lihat ovat lähes kypsiä. Lisää keitinliemi ja mausteet. Peitä vuoka foliolla ja paista uunissa 200 asteessa vesihauteessa noin 1,5 tunnin ajan. Lisää lopuksi paprika pieninä kuutioina ja tarvittaessa lihojen keitinlientä. Viinimies Heikki Remes suosittelee jänispaistin kaveriksi pehmeää punaviiniä. Terriini voidaan tarjota joko kuumana tai kylmänä. Ota loppu vesi kattilasta talteen. Keitä hiljaisella lämmöllä pari tuntia ja siivilöi liemi. Tarkista maku. 500 g jäniksenlihaa 300 g porsaanlihaa 2 sipulia 2 kananmunaa 1 rkl vehnäjauhoja 1 rkl roséja viherpippuria 2 tl suolaa 2 dl kermaa puolikas punaisesta paprikasta 150 g (paketti) pekoniviipaleita Leikkaa jäniksen ja porsaan liha ohuiksi viipaleiksi ja sitten paloiksi
Eivät olleet. 76 Pohjois-Hämeen Ampujat ja Pirkkalan Pirkat räväyttivät: Äksön night! Haulikkoammuntaa ja säbää Äksön night -illan kaltaisia esittelytapahtumia tullaan järjestämään myös jatkossa. – Tämä ei jää tähän, vaan jatkamme esittelytapahtumia. Haluamme näin kuitenkin osoittaa, että eri lajien seurat voivat yhteistyöllä saada paljon hyvää aikaan ja näkyvyyttä kummallekin. Myös Pirkkalan pormestari Marko Jarva oli käynyt paikalla. n. – Sinne tuli mukavasti ihmisiä katsomaan, olivatko nuo seurat niin erilaisia kun äkkiä luulisi. Uusia lajeja esiteltiin Pirkkalan Äksön night -illassa. Näin me molemmat seurat teemme. Haulikkoammuntaa voi treenata Kokkovuoressa. Haulikkosimulaattorissa tehtiin illan aikana kovia suorituksia, ja ”säbäpallo” sai kyytiä, kun kävijät kokeilivat innolla uusia lajeja, haulikkoammuntaa ja salibandya. Pphjois-Hämeen Ampujat ja Pirkkalan Pirkkojen naissalibandyjoukkue tekevät virallisestikin yhteistyötä, mikä on joissakin piireissä herättänyt hieman ihmetystä. – Olemme huomanneet, että urheiluseurojen yksi tärkeimmistä tehtävistä on liikuttaa tavallisia ihmisiä ja samalla tarjota aloittamiseen erittäin matalaa kynnystä. Hokkanen kehuu iltaa hauskaksi, ja uusia tuttavuuksiakin oli solmittu. K aksi hieman erilaisista urheiluseuraa räväytti järjestämällä Pirkkalan vapaa-aikakeskuksessa yhteisen esittelytilaisuuden tammikuussa. Kummankin seuran vapaaehtoiset hoitivat Äksön night -illan menestyksekkäästi, kertoo Kokkovuoren haulikkoampumakeskuksen ratamestari Janne Hokkanen. Haulikkosimulaattori veti väkeä ikään katsomatta
77 Juhlavuoden aikana monenlaisia tapahtumia 140-vuotias Pohjois-Hämeen Ampujat Pohjois-Hämeen Ampujat on Tampereen vanhin urheiluseura ja täyttää tänä vuonna 140 vuotta. Pohjois-Hämeen Ampujien Haulikkokerho oli kutsunut yhteistyökumppaninsa radalle viettämään päivää haulikkoammunnan, yhdessäolon ja ruokailun merkeissä. helmikuuta Kokkovuoren haulikkoampumakeskuksessa Lempäälässä vietetty kumppanipäivä. – Kumppaneiden edustajia oli paikalla noin 80, joten päivä oli todella suosittu ja muutenkin onnistunut, iloitsee Kokkovuoren Haulikkoampumakeskuksen ratamestari Janne Hokkanen. Kuva: Erkki Liius 22. – Päivän aikana Haulikkokerho myös palkitsi ansioituneita yhteistyökumppaneitaan ja omia jäseniään, kerhon aktiivisia tukipilareita, Hokkanen kertoo. n. Pohjois-Hämeen Ampujien viralliset 140-vuotisjuhlat pidetään syyskuussa Tuulensuun Palatsissa. helmikuuta merkkivuotta vietettiin ampumaradalla varsinaiset juhlat pidetään vasta syyskuussa. Kuva: Erkki Liius Pohjois-Hämeen Ampujien viralliset 140-vuotisjuhlat pidetään syyskuussa Tuulensuun Palatsissa. Päivään oli sisältynyt myös leikkimielinen haulikkokilpailu, jossa kumppanit pääsivät mittelemään toisiaan vastaan taitotasonsa mukaisissa sarjoissa. Kuva: Erkki Liius Leikkimielinen haulikkokilpailu veti osallistujia. J uhlavuoden kunniaksi Pohjois-Hämeen Ampujat järjestää erilaisia tapahtumia, joista yksi oli 22. Lisäksi päivän tapahtumia kuvattiin osaksi Kokkovuoren seuraavaa omaa TV-ohjelmaa. Pohjois-Hämeen Ampujat järjestää useita tapahtumia juhlavuoden aikana
n. Mainetta saanut tapahtuma herättää kiinnostusta myös ulkomailla. elokuuta haastaa tänä vuonna osallistujat vaativan aiheen ääreen, kuvaamaan karhua liikkeessä ja vauhdissa. Kuva: Minna Haveri Tunnelmia viime kesän Villiruokafestareilta. Samana viikonloppuna Ilomantsissa on myös kolmannen kerran järjestettävät Villiruokafestarit. Se on pop up -ravintolatapahtuma, jonne tuotteita voi mennä myymään kuka tahansa ruoanvalmistuksesta kiinnostunut. Liikunnallisia teemoja tulee mukaan myös tapahtuman oheisohjelmistoon. M oottorisahoin käytävä veistokilpailu 15.-17. 78 Veistoa ja villiruokaa Ilomantsissa Karhufestivaaleilla 2019 veistäjiä haastetaan kuvaamaan vauhtia ja liikettä teemalla GoBearGo. Kuva: Antero Lehikoinen Pärinä ja pöhinä täyttää Ilomantsin kylänraitin elokuussa kuudetta kertaa järjestettävillä Karhufestivaaleilla. Tapahtuman järjestelyissä otetaan tänä vuonna erityisen huomion aiheeksi ilmastoviisaat toimintatavat. Viime vuonna Tapio Vääräsmäki sai tuomaristolta kiitosta veistoksensa dynaamisuudesta. Villiruokafestarit ovat osa kansainvälistä #wildwondershanketta, jossa on mukana kumppaneita Liettuasta, Latviasta ja Skotlannista. Teemana on GoBearGo
Kun kyse on 92 hehtaarin kokoiselle alueelle rakentuvasta ja yli 300 ampumapaikkaa käsittävästä radasta, on selvää, että hankkeen toteutuminen nielee paljon rahaa. järjestelmät edustavat uusinta teknologiaa. Radan potentiaali vielä hakusessa Haatajan mukaan Ruutikangas kiinnostaa eritoten kansainvälisiä yrityksiä. Avajaisia ei vietetä vielä tänä vuonna, alueen rakentaminen on vielä liian kesken, toteaa Haataja. Sporting-alueelle tehdään ensimmäisessä vaiheessa neljä compak-rataa, joita käytetään kesän SM-kilpailuissa. Y hden maailman suurimman lähivuosina rakentuvan ampumaradan, Limingan ja Lumijoen kuntien väliin sijoittuvan Ruutikankaan rakennustyöt etenevät vauhdilla. Kaikki ampumalajit yhdessä paikassa Valmistuessaan Ruutikangas tarjoaa ainoana Suomessa mahdollisuuden järjestää kaikissa ampumaurheilun lajeissa suurimmat kansainväliset kilpailut. – Suomalaiset ovat hieman hitaampia. – Toivottavasti vähintään yksi hirvirata on käytössä kesällä sekä sporting-alue. Ampumaurheilukeskuksen taululaitteet ja lyijyn keräysValmistuessaan Ruutikangas tarjoaa ainoana Suomessa mahdollisuuden järjestää kaikissa ampumaurheilun lajeissa suurimmat kansainväliset kilpailut. Timo Haatajan mukaan rahoituksen järjestely on hyvässä vauhdissa. Ehkä täällä ei täysin ymmärretä vielä radan potentiaalia tai sitten suomalainen pessimismi paistaa läpi. Sen sijaan kotimaassa ollaan oltu hanketta kohtaan vielä hieman vaisumpia. – Suomalaiset ovat hieman hitaampia. Jäsenistöä yhdistyksellä on reilut 3000 henkilöä. Lisäksi ampujien käytössä on 400 paikkainen ravintola, 800 autopaikan pysäköintialue sekä helikopterikenttä. 79 Euroopan suurin ampumaurheilukeskus aikataulussa Ruutikangas kiinnostaa kansainvälisiä yrityksiä Euroopan suurimman ampumaurheilukeskuksen rakennustyöt ovat edenneet aikataulussa. Etsimme toki lisää rahoittajia ja keskustelemme OKM:n kanssa kansallisesta rahoituksesta. Alueelle tehdään varaus myös sisäampumaradalle. Yhdistyksen jäseninä ovat Oulun alueen ampumaseurat, metsästysseurat sekä reserviläiset. Ampumaratahanketta pyörittävän Oulun Seudun Ampumaurheilukeskus ry:n tiedottaja Timo Haataja kertoo, että toiveissa on avata ensimmäinen hirvirata jo ensi kesän aikana. Haulikkoradalla on puolestaan luvassa ensimmäinen SM-kilpailu heinäkuussa. Ehkä täällä ei täysin ymmärretä vielä radan potentiaalia tai sitten suomalainen pessimismi paistaa läpi, Haataja arvelee. n Matti Kuoppala. – Ensimmäinen osa, 6-7 miljoonaa euroa on jo kunnossa. Valmistuessaan Ruutikangas tarjoaa ainoana Suomessa mahdollisuuden järjestää kaikissa ampumaurheilun lajeissa suurimmat kansainväliset kilpailut. Hanketta koordinoi Oulun seudun ampumaurheilukeskus ry, joka tulee myös hallinnoimaan ampumaurheilukeskusta sen valmistuttua
Hirvenmetsästyksen salliminen on erityisen tärkeää Uudellamaalla, jossa liikennettä on paljon. Pieniä koiria käytettäessä maasto-olosuhteet ja koirayksilöiden ominaisuudet merkitsevät koiran kokoa enemmän siinä, kuinka kovaa vauhtia koira pystyy ajamaan, Siitari kuvaa. Tulevassa tapahtumassa panostus on nuoriin. Niin ikään Metsästäjäliitto esittää, että asetukseen tulisi lisätä sallituiksi myös karkottavat ja lyhyen ajan ajavat koirat, vaikka niiden säkäkorkeus ylittäisi asetuksessa määritellyn ajavan koiran suurimman sallitun säkäkorkeuden. Silloin jahdissa voisi käyttää kaikkia pohjoismaissa yleisesti käytössä olevia pieniä ajokoirarotuja. Liitto katsoo, ettei sen ehdottama säkäkorkeuden kolmen senttimetrin nostaminen vähennä metsästyksen vastuullisuutta. Tämä tulee näkymään kesän messuohjelmassa, joka näkyy muun muassa siinä, että kaikki alle 18-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi osallistumaan tapahtumaan. Pohjois-Suomen Erämessut järjestetään Oulussa kolmipäiväisinä 17.-19.5. Akvaariorekka tulee jälleen paikalle; luvassa on siten myös kalastusja sukellusnäytöksiä. – Lisäys selkeyttäisi tilannetta ja vähentäisi tulkinnanvaraisuutta, koska tällaisten koirien käyttäminen on sallittua tälläkin hetkellä. kesäkuuta. Se myös vähentäisi tulkinnanvaraisuutta käytännön metsästystilanteissa, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari. Metsästys on kuitenkin sovitettavissa ajallisesti muuhun käyttöön. Metsästäjäliitto kerää alueen metsästäjiltä näkemyksiä oman alueen erityispiirteistä ja perusteluja miksi ja mitä näillä suojeltavaksi aiotuilla alueilla tulisi voida jatkossa metsästää. Suojelualueet ovat usein myös merkittäviä retkeilykohteita. Retkeilijät liikkuvat alueilla pääsääntöisesti alkukesästä alkusyksyyn, usein viikonloppuisin, Grenfors toteaa. Savon Erämessut eli Erätaika 2019 Kuopiossa on 26-28.4. Vantaalla Myyrmäen urheilupuistossa yhdessä muiden metsästäjäsidosryhmien kanssa. Metsästäjäliitto pitää suurimman säkäkorkeuden nostamista erittäin kannatettavana muutoksena. Ympäristöministeriön asetusluonnos Uudenmaan alueelle perustettavista luonnonsuojelualueista on nyt lausuntokierroksella. Metsästäjäliitto ja sen Uudenmaan piiri tulevat esittämään asetusluonnokseen merkittäviä muutoksia. – Tutkimus ja käytännön kokemus muualta Euroopasta ovat osoittaneet, ettei rodulla tai koirayksilöllä ole merkittävää vaikutusta riistaeläimen käyttäytymiseen. – Metsästyksen tulisi olla olennainen osa suojelualueiden hoitoa. Viime kesänä Pirkanmaan Erämessuilla ihastusta herätti Leo Löppösen moottorisahataide. ja 8. Pienpetojen kantojen säätely linnustonsuojelualueilla ja kosteikoilla on hyvä esimerkki siitä, miten suojelualueiden perimmäistä tehtävää ei voida toteuttaa ilman metsästäjiä, kertoo luonnonja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors Metsästäjäliitosta. Videoilla käydään havainnollisesti läpi ASF:n leviämisriskejä, torjuntakeinoja ja oireita. Pirkanmaan Erämessut on uusi koko perheen tapahtuma Parkanossa 7.-9. Metsästys tukee luonnonhoitoa suojelualueillakin n Metsästäjäliitto on huolissaan Uudellemaalle perusteilla olevien luonnonsuojelualueiden metsästysrajoituksista. Valtioneuvoston asetusehdotuksessa esitetään muutettavaksi metsästysasetuksen 12 pykälän ensimmäistä momenttia siten, että hirvieläinten metsästyksessä käytettävien koirien suurin sallittu säkäkorkeus olisi 39 senttimetriä. 7. – Säkäkorkeus tulisi kuitenkin muuttaa 41 senttimetriin, jolloin se sisältäisi kaikki muualla pohjoismaissa yleisesti hirvieläinjahdeissa käytetyt pienet ajokoirarodut. Koirien säkäkorkeudet esillä n Metsästäjäliitto ehdottaa hirvieläinten metsästyksessä käytettävien koirien säkäkorkeuden nostoa 41 senttimetriin. – Metsästyksen salliminen myös motivoi paikallisia metsästäjiä jatkamaan perinteisiä vapaaehtoistöitään riistantutkimuksen, pienpetopyynnin sekä alueen hoidon ja valvonnan hyväksi, Grenfors lisää. – Esitetty pyyntiajan lyhentäminen ja saaristoa koskevat liikkumisrajoitukset vaikeuttavat hirvikannan hallintaa sekä lisäävät liikennevahinkoriskiä lähialueilla, Grenfors kommentoi. Yhteistyössä Suomen Sikayrittäjät ry:n kanssa toteutettu videosarja on suunnattu tuottajille, matkailijoille, metsästäjille, eläinlääkäreille ja luonnossa liikkujille. Asetusmuutoksessa tulisi liiton mielestä huomioida metsästyksen ja riistanhoidon positiivinen merkitys alueiden luontoarvolle. – Meillä on hyviä esimerkkejä ja ehdotuksia siitä, miten metsästys ja virkistyskäyttö ovat yhteensovitettavissa. Asetukseen tulisi lisätä myös karkottavat ja lyhyen ajan ajavat koirat. Lausuntopyyntöön ja tarkempiin aluemäärityksiin voi tutustua lausuntopalvelussa. Karkottavat ja lyhyen ajan ajavat koirat lisäävät metsästyksen monipuolisuutta ja niillä on mahdollisuus metsästää useilla alueilla, joilla pitkäkestoisesti ajavalla koiralla ei voi metsästää, kuten runsastiestöisillä alueilla sekä susialueilla, Metsästäjäliiton koulutuspäällikkö Henri Mutanen kertoo.. 80 PUSKARADIO Messuja eräkansalle n Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri on mukana Etelä-Suomen Erämessuilla 17.-19.4. Afrikkalainen sikarutto nyt Youtubessa n Afrikkalainen sikarutto on nyt Ruokaviraston Youtube-videoilla. kesäkuuta 2019 messuilla kisaillaan myös Moottorisahaveiston SM-kisat! Kolin 30-vuotiaat erämessut pidetään ovat 14-16.6
4) Tilauksen peruutus Tilauksen peruutus: Verkkosivuilla: www.asejaera-lehti.. lahjaksi Ase&Erä -lehden (8 nroa/vuosi) . 2) Osoitteen muutos Voimassa alkaen ___ /___ 201___. Tilaukset voidaan irtisanoa koska tahansa ja irtisanomiset tulevat pääsääntöisesti voimaan jo maksetun laskutusjakson päättyessä. 3) Tilaajapalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Verkkosivuilla: www.asejaera-lehti.. Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Uusi postinumero ja -toimipaikka: ................................................................ kestotilauksena 64€/v . Saalis pieneni suhteellisesti eniten Kainuussa ja PohjoisKarjalassa. Tilauslaskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus.. Monilla alueilla tavoitteena oli hirvikannan pienentäminen. Lehden saajan nimi: ................................................................................................. Henkilörekisterilain mukaiset tarkastuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna osoitteeseen: Karprint Oy / Tilaajapalvelu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Kaadetuista aikuisista hirvistä puolet oli naaraita ja puolet uroksia. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Ilmoitus peruutuksesta viimeistään 2 viikkoa ennen jakson päättymistä. Lukumääräisesti eniten hirviä metsästettiin jälleen suurilla Lapin ja Oulun riistakeskusalueilla, yhteensä näissä yli 18 500 yksilöä, kertoo Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta. Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ – Hirvisaalis kasvoi edelliseen vuoteen nähden useimmilla riistakeskusalueilla, suhteellisesti eniten Lapissa ja Satakunnassa. 81 Hirvisaalis kasvoi hieman n Kauden 2018 hirvijahdeissa saatiin saaliiksi runsaat 58 000 hirveä, mikä on noin 1 500 yksilöä edellisvuotta enemmän. Rekisterija tietosuojaseloste: http://www.karprint.?/rekisteriseloste/. Karprint Oy Ase&Erä Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 HUHMARI % Karprint maksaa postimaksun PALVELUKORTIN LÄHETTÄJÄ (täytä aina) Asiakasnumero: .......................................................................................................... -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Digilehden tilaus osoitteessa www.lehtiluukku.. Mikäli irtisanomishetkellä tilaajalla on maksamattomana tilauslasku, jonka jaksolta hän on jo saanut lehtiä, on kustantajalla oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet. Puhelinnumero: .......................................................................................................... määräaikaisena 71€/v. Myönnetyistä luvista käytettiin noin 82 prosenttia. Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Allekirjoitus: ................................................................................................................... Suomen riistakeskus myönsi hirvenmetsästyskaudelle kaikkiaan noin 55 000 pyyntilupaa, mikä oli noin neljä prosenttia edellisvuotta enemmän. Pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti ampua yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa. -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Puhelin: ............................................................................................................................. Irtisanomisilmoitus päättää kestotilauksen aina meneillään olevan laskutusjakson loppuun. Tammikuun aikana saaliiksi saaliin koko maassa hieman yli 500 hirveä. Ulkomaantilauksiin lisätään postituslisä 20€/vuosikerta. Tilaaja voi halutessaan muuttaa laskutusväliä ottamalla yhteyttä tilauspalveluun. 5) Kestotilauksen ehdot Kestotilaus jatkuu ensimmäisen tilausjakson jälkeen automaattisesti, kulloinkin voimassa olevaan kestotilaushintaan (hinta ilmoitettu lehden palvelukortissa) ja on voimassa niin kauan, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Toteutuneesta saaliista noin 54 prosenttia oli aikuisia hirviä ja loput vasoja. Nimi: .................................................................................................................................... Sähköposti: ..................................................................................................................... Täytä vanha osoitteesi kohtaan ”Palvelukortin lähettäjä”. Päättyneellä kaudella hirvijahtia oli ensimmäistä kertaa mahdollista jatkaa tammikuun puoliväliin saakka. Lähiosoite: ...................................................................................................................... itselleni . 1) Tilaus Tilaan . Täytä osoitetiedot, jos tilaat lehden lahjaksi. Koiran käyttäminen metsästykseen oli kuitenkin kiellettyä vuodenvaihteen jälkeen. Uusi lähiosoite: ............................................................................................................ Luonnonvarakeskus antaa arvionsa hirvikannasta maaliskuussa. Karprint Oy:n tilaajarekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää yrityksen omaan suoramarkkinointiin. Monin paikoin metsästyksen tavoitteena oli kannan pienentäminen. Kestotilaus laskutetaan vuosittain, jos ei toisin ole sovittu. Uusi puhelinnumero: .............................................................................................. Lähiosoite: .....................................................................................................................
Hirvieläimen saalisilmoitusvelvollisuudesta säädetään metsästysasetuksen 9 §:ssä. Loukku ottaa saaliin elävänä, kuten Kanu-loukku, ja minkin loukku (keinulauta) ja raudat tappavat (ketturautoja ei enää ole). Susihan on kaiken yläpuolella, ja muut tulevat ihan perässä näillä suojelulistoilla. He luulevat olevansa kaiken yläpuolella luomakunnan kruununa, ja muut paljon tyhmempinä siellä jossain paljon alempana. Messuilla tavataan! Turun likka Susikannan hoitosuunnitelmakokous: Laiton pyynti Suomessa yleistä n Susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmä keskusteli 15. Isto Kohti kesän erämessuja Odotan suurella mielenkiinnolla kevään ja kesän erämessuja. Tutkimuksen mukaan laiton tappaminen on ollut susien yleisin kuolinsyy, mutta suurin osa laittomista tapoista jää toteen näyttämättä. Tuntuukin siltä, että he oikein haluavat, että maalla ja etenkin syrjäseuduilla asuvilla asiat olisivat mahdollisimman huonosti. Sivulla 11 oli kuvan alla teksti: Laiturin alusta on hyvä paikka minkin loukulle. Ihan oikein. Tutkimusten mukaan laitonta pyyntiä toteuttaa usein pieni paikallinen ryhmä, ja kiinnijäämisen riskiä pienentävät paikalliset yhteisöt, jotka vaikenevat tapahtumista. Laittoman tappamisen määrä vaikuttaa vaihtelevan vuositasolla tarkasteltuna. Hirviseurueet voivat ilmoittaa kaadoista Oma riista -palvelussa. Riski suden laittomalle tappamiselle kasvaa kevättalvella. Asetuksen mukaan ilmoitus on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa pyyntiluvassa olevan kaadettavan hirvikiintiön täyttymisestä. Minusta loukulla ja raudoilla on vissi ero. Metsähallituksen asettama ehto on tarkempi kuin metsästysasetuksessa. Suden kuten muidenkin suurpetojen kohdalla laiton tappaminen luokitellaan törkeäksi metsästysrikokseksi, josta tekijä voidaan tuomita vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Tuskin olen kovinkaan väärässä heidän ajatuksistaan. Hirvisaalis ilmoitettava jatkossa kolmessa vuorokaudessa n Metsähallituksen alueluvalla metsästävien hirviseurueiden on jatkossa tehtävä ilmoitus jokaisesta kaadosta kolmen vuorokauden sisällä. Sillä asia selviää. Tarkennus alueluvan ehtoihin on annettu metsästäjien omasta toivomuksesta. Täältä Turusta ollaan lähdössä isolla porukalla ainakin Kolille, ja varmasti muuallekin. Jokaisen eläimen henki on mitä ilmeisemmin ihmistä tärkeämpi, ja näin on etenkin suurpetojen kohdalla. 82 PUSKARADIO LUKIJALTA Kerro kokemuksista! Ota kantaa! Lähetä kirjoitukset: toimittajasalmi@gmail.com Loukkujen ja rautojen erot n Luin kirjastossa lehtenne numeron 1-2019. Se on saatu huomata, että suojeluporukka ei välitä tippaakaan, vaikka ihmiset joutuisivat kuinka ahtaalle petojen takia. Valvontaviranomaisten tietoon laittomista tapoista tulee kuitenkin vain pieni osa. Tässä on kuulkaa nyt valtavan suuri ristiriita heidän toimilleen; ne mökin muijat ja äijäthän saavat näiden kaupungin kasvattien mielestä vaikka kuolla torppiinsa, pääasia että sudet saavat mellastaa torppien nurkissa mielin määrin. Valmisteluryhmässä oltiin sitä mieltä, että tapausten poliisitutkintaan tarvitaan lisää resursseja. Jahtiterveisin Terho Manninen pienpetopyytäjä Kuopiosta Suojelijat todellisia rasisteja n Sosiaalisesta mediasta on käynyt perin hyvin selväksi, että luonnonsuojeluihmiset asettavat jokaikisen elollisen eläimen ihmisen edelle. Valmisteluryhmässä kuultiin myös väitöstutkimusta, jossa populaatioja elossasäilymismallien avulla arvioitiin laittoman tappamisen osuutta susien kuolleisuudesta Suomessa ja Ruotsissa 2000-luvulla. helmikuuta muun muassa susien laittomasta tappamisesta. On epäilty, että alkusyksynä kaadettu hirvi on jätetty tahallisesti ilmoittamatta, minkä jälkeen hirviä onkin pyydetty yli sallitun kiintiön. Myös kohtaloltaan tuntemattomaksi jääneiden susien määrä oli kohtalaisen suuri. – Olemme saaneet runsaasti palautetta metsästäjiltä siitä, että kaadetut hirvet tulisi ilmoittaa nopeammin nyt, kun siihen on olemassa hyvä järjestelmä. Minun mielestäni suojelijat juuri tällaisella toiminnallaan osoittautuvat todellisiksi rasisteiksi. Jos hirviä on jäänyt pyytämättä, ilmoitus on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa rauhoitusajan alkamisesta eli hirvenmetsästyskauden päätyttyä. Metsästäjien kesken onkin herännyt epäluuloja siitä, etteivät kaikki seurueet ole ilmoittaneet kaadetuista hirvistä. Ruokavirastossa tutkittujen susien kuolinsyistä on tietoa täällä. Mutta raudathan siellä oli! Sivulla 74 oli puolestaan lause: Toisin kuin loukkuja, rautoja ei tarvitse tarkistaa joka päivä. Mikäli seurue ei pysty määräajassa ilmoittamaan kaatoa Omaan riistaan, ilmoitus tehdään ensin alueen erätarkastajalle. Suuri osa metsästysseuroistaja seurueista tekeekin näin, mutta eivät kaikki, sanoo erävalvonnan ylitarkastaja Juha Ahonen Metsähallituksesta. Poliisin arvion mukaan suden laiton pyynti on ollut yleistä Suomessa. – Tällaisten niin sanottujen välistävetojen eli epäiltyjen rikosten selvittäminen on ollut vaikeaa, koska saaliiksi saatujen hirvien ilmoittaminen saalisrekisteriin voi tapahtua vasta tammikuun loppupuolella, Juha Ahonen toteaa.. Kaikki mettämiehet käyttävät lyhyttä ja selvää muotoa näädänraudat tai minkinraudat. Päätös koskee yli tuhatta hirviseuruetta, joissa on yhteensä yli 25 000 metsästäjää. Vuosina 2001–2014 Ruokavirastossa (aiemmin Evira) tutkituista susista 17 prosenttia oli tapettu laittomasti. Joku suojelija mainosti loppuvuodesta, kuinka he ovat suvaitsevia ja arvostavat elämää. Jutussa käytettiin raudoista pitkää muotoa heti tappavat raudat. Huomio kiinnittyi pienpetojen pyyntiä koskevaan juttuun. Myydäänkö Helsingissä kenties hitaasti tappavia rautoja. Ilmoitus voi näin ollen venyä tammikuulle, vaikka ensimmäinen hirvi olisi kaadettu jo alkusyksystä. Laittomasta pyynnistä säännellään rikoslaissa kolmella eri nimikkeellä eli metsästysrikoksena, törkeänä metsästysrikoksena ja luvattomana pyyntinä. Ottakaapa tästä vinkkiä ja näytetään, että me suomalaiset olemme todellista erämessukansaa
Koko perheen lemmikkilehdet Tietoa ja vinkkejä lemmikkisi hyvinvointiin ja aktivointiin! Tutustu ja tilaa: www.kissafani.. www.meidankoira.. Kissafani & Meidän Koira -lehden irtonumerot löydät nyt myös Faunatar-myymälöistä kautta maan.
tai s-postilla myynti@rally.fi 040 553 2428 050 3300 882 MODULARBOX OY M Ö N K I J Ä C E N T E R MEILLÄ TAKUU, VARAOSAT JA HUOLTO PELAA VARMASTI! Suomessa yli 150 huoltopistettä. Otamme vaihdossa mönkijät, mp:t ym. 150?/kk. +tk Rahoituksella alk.149?/kk. Yht 3,6 Kwh Yhdellä latauksella 70 km! Lisäakuilla Yhteensä 5,2 Kwh 95 km! Tupla-akuilla Yhteensä 8,7 Kwh 150 km! Markkinoiden hienoin kauppakassi jolla saa ajaa ilman ajokorttia! HETI TOIMITUS! Lavan mitat: P1000 x L750 x K 300 mm TILAA HETI OMASI! Takuu 2 v. 6990?) RALLY USA 2000 NYT 100 KPL ERIKOISERÄ NOPEILLE! 5490. Rahoituksella alk. +tk SH. 1000?) (ennen 1985 syntyneet!) LISÄVARUSTEITA: Nastarenkaat, Vetokoukku, Peräkärry, Lisäakkusarja, Akkulämmitin. VINSSI + PERÄVAUNUPISTOKE! 4x4 11990 . Tämä on AINOA YHDISTELMÄ JOLLA VOI TEHDÄ KUNNOLLA LUMITYÖT, kasata 2,5 m korkealle ja tiellä aurausnopeus jopa 30 km/h 13 cm korkean ERIKOISKUMITERÄN ja vetokoukkuun asti ulottuvan palkkirungon ansiosta, ketjuja ei tarvita koska pito on huippuluokkaa. 6 voimakasta erikoisgeeliakkua. +tk +tk 7490 . EDUN ARVO 2990. (6990?) Nopeille Sähköikkunat, Peruutuskamera, Keskuslukko ja Suojapeite KAUPANPÄÄLLE! (arvo yht. 139?/kk. 169?/kk. Markkinoiden edullisin laatutraktori. +tk Jo useat tuhannet asiakkaat ovat valinneet TGB traktorin ja markkinoiden parhaan Patentoidun Kotimaisen Finman V-AURAN lumitöihin ammattikäyttöön, 9 asentoa pikalukituksella. 9990. +tk SH.10490. KATSO ESITTELYVIDEOT www.rally.fi (Norm. 169?/kk. +tk Uusi EPS malli Ohjaustehostimella 550 EFI UUTUUS Black Edition 550 EFI MAX EFI +tk 6790 . 4x4 550 EFI+EPS HETI TOIMITUS! EDUN ARVO 3050. Lumiauralla 6790?+tk Finman V-AURA 800. Rahoituksella alk. Markkinoiden paras 72 V vääntävä 2000 W moottori. OHJAUSTEHOSTIN EPS OHJAUSTEHOSTIN EPS KATSO ESITTELYVIDEOT www.tgb.fi HETI TOIMITUS! +tk 7490 . 199?/kk. TGB ON 50 VUOTTA VANHA TAIWANILAINEN HUIPPUMERKKI! EI TARVISE AJOKORTTIA! Max.nop. 45 km/h. Lämmityslaite. Halpa vakuutus! Rekisteröity 2:lle. Isoin maavara 30,5 cm Aito 100% 4-veto 26" Testivoittajarenkaat ym. 2500. EDUN ARVO YHT. 179?/kk. Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III Tilaukset ja tiedustelut puh. Rahoituksella alk. 5990 . 1000i V-Twin Rahoituksella alk. 8490. Aito 4x4 +tk 6790 . Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti PAL.VKO 2019-16 177519-1902 Rahoituksella alk. 4x4 LT T3b OHJAUSTEHOSTIN EPS SH.13990. MAX Rahoituksella alk. OTAMME AUTOJA VAIHDOSSA! TILAA ESITE!. 600 EFI+EPS T3b MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! OHJAUSTEHOSTIN EPS B-kortti tai AM121. +tk PRO TASAUSPYÖRÄSTÖ sis. 169?/kk. EDUN ARVO 2490. Nopeat toimitukset kotipihaan asti! 5490 . SH. SAA AJAA TIELLÄ! EDUN ARVO 2990. 2-paikkainen 550 EFI 7990 . Pakki. +tk Rahoituksella alk